AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ-POTILAAN SEURANTAKANSIO

Pyydä häntä hymyilemään. Roikkuuko kasvojen toinen puoli?

Pyydä häntä nostamaan kädet yhtä aikaa. Nouseeko toinen käsi huonommin?

Pyydä häntä sanomaan yksinkertainen lause. Aiheuttaako puhe ongelmia?

Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti,

soita 112

Taivas onsininen

Tämän ohjeen on tehnyt HYKS Neurologian klinikka ja siihen on voitu tehdä muutoksia paikallisessa sairaalassa.

Painatuskuluissa ja jakelussa on tukenut Boehringer Ingelheim.

1. painos, 3/2009

AIVOVEREN-KIERTOHÄIRIÖPOTILAAN

SEURANTAKANSIO

LÄÄKEKORTTI JAMAREVAN®-KORTTI

Marevan® on veren hyytymiseen vaikuttava lääke, ”verenohennuslääkitys”. Lääkkeen annos vaihtelee. Liian suuri annos voi johtaa verenvuotoihin ja liian pieni annos on tehoton estämään hyytymiä ja uusia verisuonitukoksia. Annos säädetään säännöllisten verikokeiden (INR) avulla.

Marevan®-lääkitykseen liittyy ohjeita ruokavalion, alkoholin ja muiden lääk-keiden suhteen. Nämä ohjeet löytyvät Marevan®-hoitokortista.

(Tähän muovitasku lääkekorttia ja Marevan-korttia varten, koko 113 x 80

mm).

4 5

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN KOTIUTUSLEHTI 6

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT 8Aivoinfarkti 9

Valtimotauti eli ateroskleroosi 9

Sydänperäinen veritulppa 9

Kaulavaltimon ahtauma 10

Kaulavaltimon dissekoituma 10

Kallonpohjan valtimon tukos eli basilaaritromboosi 10

Aivolaskimotukos eli sinustromboosi 10

Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA-kohtaus 11

Aivoverenvuoto eli ICH 11

Lukinkalvonalainen verenvuoto eli SAV 11

RISKITEKIJÄT 12Riskitekijät, joihin emme voi vaikuttaa 12

Tietoa hoidettavista riskitekijöistä ja niiden hoidoista 12

Kohonnut verenpaine 12

Korkeat rasva-arvot eli dyslipidemia 13

Flimmeri eli eteisvärinä 13

Sepelvaltimotauti 13

Diabetes 13

Kaulavaltimoiden ahtauma 14

Hormonikorvaushoito ja e-pillerit 14

Tupakointi 14

Alkoholi 15

Ylipaino 15

Vähäinen liikunta 16

Ruokavalio 16

Riskitekijöiden seuranta kotiutumisen jälkeen 17

RAJOITUKSET AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN 18Autolla-ajo 18

Lentäminen 18

Saunominen 18

Voimakas ponnistelu 18

AVH:N JÄLKEISET ONGELMAT 19Masennus 19

Ponnettomuus eli apatia 19

Dementia 19

Epilepsia 20

Jäykkyys eli spastisuus 20

Huomioimattomuus eli neglect 20

Puheen häiriöt eli afasia ja dysartria 20

Nielemisvaikeus eli dysfagia 21

Näkökenttäpuutos eli hemianopia 21

LÄÄKKEET 22Tietoa tavallisimmista lääkityksistä 22

Lääkkeet, jotka vaikuttavat veren hyytymiseen ja verihiutaleiden sakkautumiseen 22

Aspiriini + dipyridamoli 22

Klopidogreeli 23

Varfariini 23

Ihon alle pistettävät hepariinivalmisteet 23

Verenpainelääkkeet 24

Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet 24

Kalsiumkanavien salpaajat 24

ACE-estäjät 24

ATR-salpaajat 25

Beetasalpaajat 25

Statiinit eli kolesterolilääkkeet 25

KUNTOUTUS 26ETUUDET 27Lääkkeet 27

Asiakasmaksukatto 27

Matkakustannukset 27

Kuljetustuki 27

Sairaslomatodistukset / Kuntoutustuki / Työkyvyttömyyseläke 28

C-todistus 28

JÄRJESTÖT 29AVH-yhdyshenkilöt 29

Vertaistuki 29

VERENPAINEEN SEURANTAKORTTI 30

PAINON, KOLESTEROLIN JA VERENSOKERIN SEURANTAKORTTI 32

LIIKUNNAN JA TUPAKOINNIN SEURANTAKORTTI 34Liitteet: Lääkekortti ja Marevan®-kortti

6 7

Teille on määrätty seuraava lääkitys ehkäisemään uutta tapahtumaa

Aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä F FVerenpainelääkitys (Asasantin®) FKolesterolilääkitys

Klopidogreeli (Plavix F ®)Aspiriini (Asperin F ®, Disperin® tai Primaspan®)Verenohennuslääkitys (Marevan F ®)

Lisää tietoa lääkkeistä, sivut 22–25.

Hoitonne tavoitteet ovat

VERENPAINETAVOITE:

alle 140 / 85 mmHg F Falle 135 / 80 mmHg Fmuu .....................

KOLESTEROLITAVOITE:

LDL alle 2,5 mmol/l ja Kol alle 4,5 mmol/l F Fmuu .....................

Tupakoinnin lopettaminen F

Alkoholin käytön vähentäminen / lopettaminen F

Liikunnan lisääminen, tavoitemäärä F ............ kertaa viikossa (vähintään 30 minuuttia kerralla)

Painon alentaminen, tavoitepaino F ............ kg

Seuraa kaikkia näitä tavoitteita, seurantakortteja sivuilla 30–37 ja liitteet.

Teillä on ajokielto1 kk F F 3–6 kk F Muu aika: ...................... F ...................... asti.

Lisää tietoja rajoituksista, sivu 13.

......................................................................... ....................................................................................Päiväys ja paikka (osasto) Allekirjoitus ja nimenselvennys

Jatkohoitonne tapahtuu: .................................................................................................... Hoitoyhteenvedon saa lähettää jatkohoitopaikkaan (suullinen lupa). F

Lisää tietoja jatkohoidosta, sivu 26.

Otatte osaa seuraaviin tieteellisiin aivoverenkiertohäiriötutkimuksiin:

................................................................................................................................................................

Tutkimusasioissa lisätietoa (puhelinnumerot): ..................................................................................

Lisää tietoa sairauksista ja niiden syistä, sivut 8–11.

Teillä on seuraavat hoidettavat aivoverenkiertohäiriön riskitekijät

Verenpainetauti F FYlipaino Tupakointi F FKorkea kolesteroli Hyytymishäiriö F FRiittämätön liikunta Sokeritauti F FAlkoholin liikakäyttö Eteisvärinä tai muu sydänperäinen syy F FHormonilääkitys

Lisää tietoa riskitekijöistä ja niiden hoidoista, sivut 12–17.

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAANKOTIUTUSLEHTI

Teillä, Nimi: Sosiaaliturvatunnus:

on todettu päivämäärällä ...................................

F Aivoinfarkti F TIA-kohtaus

Jonka on aiheuttanut Suuren suonen tukos F

Sydänperäinen veritulppa F

Pienen suonen tukos F

F Aivoverenvuoto (ICH) F Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV)

Jonka on aiheuttanut Verenpainetauti F

Amyloidiverisuonisairaus F

Verisuonen pullistuma/epämuodostuma F

Muu syy, mikä? F

....................................................... Syy on jäänyt epäselväksi F

Muu syy, mikä? F

....................................................... Syy on jäänyt epäselväksi F

Muu, mikä? F

.......................................................

Muu, mikä? F

.......................................................

8 9

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖTAivoverenkiertohäiriöillä (AVH) tarkoitetaan aivoinfarkteja, aivoverenvuoto-ja TIA-kohtauksia. Puhekielessä usein käytetty aivohalvaus-termi käsittää aivo infarktit ja aivoverenvuodot. Vaikka sairastuminen aivoverenkierto-häiriöön tapahtuu äkillisesti, on kysees sä pitkäaikainen, krooninen sairaus, joka vaa tii pysyvää hoitoa. Tehokkaalla hoidolla uudelleen sairastumisen todennäköi syys vähenee murto-osaan. Elämäntapamuutokset ja lääkitys kuuluvat aina hoitoon, joskus tarvitaan myös leikkaushoitoa.

Te voitte oleellisesti vaikuttaa riskiinne sairastua uudelleen syömällä ter - veellisesti, välttämällä tupakkaa ja alkoholia, liikkumalla riittävästi ja otta-malla säännöllisesti lääkkeenne. Teidän täytyy itse huolehtia, että veren-paine, kolesteroli ja verensokeri ovat tavoitetasolla ja tarvittaessa pyytää hoitavalta lääkäriltänne (omalääkäri, työ terveyslääkäri tai yksityislääkäri) näiden lääkehoidon tehostusta.

Aivoverenkiertohäiriö on pitkäaikaissairaus•Hoito jatkuu pysyvästi•Riskitekijöitä ja lääkitystä on seurattava säännöllisesti•Te vastaatte itse hoidostanne•

Äkillisesti sairastuneena on usein vaikea muistaa kaikkea sairaalassa kerrottua, jonka vuoksi olemme laatineet tämän tiiviin yhteenvedon aivo-verenkierto häiriöistä, niiden riskitekijöistä ja siitä, mitä näille voidaan tehdä.

AIVOINFARKTIAivovaltimon tukos eli aivoinfarkti on yleisin aivoverenkiertohäiriö. Jos tukos ei aukea nopeasti, osa aivokudoksesta jää ilman verenkiertoa ja kuolee. Tukos voi johtua useista eri syistä, joita hoidetaan eri tavoin.

Aivoinfarktin yleisimmät syyt ja tavallisimmat hoidot (riskitekijöiden hoito aina, ks. sivut 12–17):

SYY TAVALLISIN HOITO

Valtimotauti eli ateroskleroosi Riskitekijöiden hoito

Sydänperäinen veritulppa Pysyvä verenohennuslääkitys (Marevan)

Kaulavaltimon ahtauma Leikkaus ja riskitekijöiden hoito

Kaulavaltimon dissekoituma Verenohennuslääkitys 6–12 kk (Marevan)

Kallonpohjan valtimon tukos Pysyvä verenohennuslääkitys (Marevan)

Aivolaskimon tukos Verenohennuslääkitys 6–12 kk (Marevan)

VALTIMOTAUTI ELI ATEROSKLEROOSIValtimotauti on yleisin aivoinfarktin syy. Valtimotauti ahtauttaa verisuonet hitaasti ja johtuu mm. seuraavista hoidettavista tekijöistä (ks. sivut 12–17):

Tupakointi•Verenpainetauti•Korkea kolesteroli•Sokeritauti•Lihavuus•

Näiden hoidettavien riskitekijöiden lisäksi korkea ikä, perintötekijät ja mies-sukupuoli lisäävät riskiä sairastua valtimotautiin.

SYDÄNPERÄINEN VERITULPPASydänperäinen veritulppa on toiseksi yleisin aivoinfarktin syy. Veritulppa kulkeutuu aivoverenkiertoon.

Sydänperäinenveritulppajohtuulähesainaeteisvärinästäeliflimmeristä.Myös sydämen rakenteen tai läppien viat voivat aiheuttaa veritulppia.

Sydänperäistä veritulppaa hoidetaan yleensä verenohennuslääkityksellä (Marevan®).

10 11

OHIMENEVÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ ELI TIA-KOHTAUSJos aivohalvauksen oireet korjaantuvat nopeasti kokonaan, eikä kuvanta-mistutkimuksissa voida todeta infarktia, puhutaan ohimenevästä aivove-renkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta. Suurin osa TIA-kohtauksista kestää muutamia minuutteja.

TIA-kohtauksen syyt ja hoidot ovat samat kuin aivoinfarktissa.

AIVOVERENVUOTO ELI ICHAivoverenvuoto johtuu useimmiten verenpainetaudista. Muita tavallisia aiheut tajia ovat verenohennuslääkitys (Marevan), tupakointi tai runsas alkoholin käyttö, aivo valtimoiden sairaudet ja epämuodostumat, sekä veren hyytymisen häiriöt.

Aivokudoksen sisään vuotanut veri vaurioittaa aivokudosta heti, mutta imeytyy viikkojen aikana itsestään pois, kuten mustelma ihon alta. Veren poistaminen leikkauksella on vain harvoin hyödyllistä.

Aivoverenvuodon jälkeen verenpaineen tehokas hoitaminen on erityisen tärkeää.

LUKINKALVONALAINEN VERENVUOTO ELI SAVLukinkalvonalainen verenvuoto johtuu yleensä aivovaltimon pullistumasta eli aneurysmasta. Pullistuman uusintavuoto voidaan estää sulkemalla pul-listuma leikkauksessa tai tukkimalla se suonensisäisesti.

Pullistuman hoidon jälkeen on erityisen tärkeää lopettaa tupakointi, koska tupakka aiheuttaa helposti uusia pullistumia. Myös korkean verenpaineen hoito on tärkeää, koska paine aiheuttaa pullistuman repeämän.

Joskus pullistumat ovat perinnöllisiä. Oireettoman henkilön aivovaltimot voidaan kuvata seulontamielessä, jos hänen kahdella lähisukulaisellaan (vanhemmat tai sisarukset) on todettu aivovaltimon pullistuma.

KAULAVALTIMON AHTAUMAKaulavaltimon ahtauma johtuu valtimotaudista ja sitä voidaan ehkäistä hoitamalla valtimotaudin riskitekijöitä.

Jos kaulavaltimoon on kehittynyt vaikea ahtauma joka aiheuttaa oireita, on kaulavaltimon leikkaus joskus tarpeen. Leikkauksessa ahtauma poistetaan valtimon sisältä. Leikkaukseen liittyy riskejä ja ne punnitaan suhteessa ahtauman poistamisen hyötyihin.

KAULAVALTIMON DISSEKOITUMAJoskus kaulavaltimon seinämässä on heikko kohta, josta veri saattaa virrata valtimon seinämän sisään ja tämä pullistuva seinämä voi ahtauttaa tai tukkia valtimon. Tätä kutsutaan dissekoitumaksi.

Dissekoitumaa ei voi leikata, mutta verenohennuslääkitys (Marevan®) estää yleensä sen aiheuttamia uusia aivoinfarkteja.

Usein dissekoituma korjaantuu itsestään 6–12 kuukauden aikana.

KALLONPOHJAN VALTIMON TUKOS ELI BASILAARITROMBOOSIKallonpohjan valtimo tuo veren mm. hengittämisen ja tajunnan kannalta välttämättömän aivorungon alueelle. Jos tähän valtimoon tulee tukos, kuoleman riski on suuri. Puolet basilaaritromboosin saaneista potilaista voidaan pelastaa liuotushoidolla.

Kallonpohjan valtimon tukosta hoidetaan alkuvaiheessa useilla verta ohen-tavilla lääkkeillä. Pitkäaikaishoidoksi jää usein pysyvästi verenohennuslää-ke (Marevan).

AIVOLASKIMOTUKOS ELI SINUSTROMBOOSIAivovaltimoiden lisäksi myös aivolaskimot saattavat tukkeutua. Laskimon tukoksille altistavia syitä ovat mm. raskaus, e-pillerit, tulehdukset ja kuivu-minen, ylipaino ja tupakointi.

Aivolaskimotukoksen hoito on verenohennuslääkitys (Marevan), jonka kesto (yleensä joko 6–12 kk tai pysyvä hoito) riippuu tukoksen aiheuttajasta.

12 13

RISKITEKIJÄT

Riskitekijät, joihin emme voi vaikuttaaIkä lisää riskiä sairastua kaikkiin valtimotauteihin, myös aivovaltimotukok-seen ja aivoverenvuotoon. Miesten sairastumisriski on korkeampi kuin nais ten. Sairastumis riski on korkeampi, mikäli lähisuvussa on runsaasti aivoverenkiertohäiriöön sairas tuneita tai muita valtimotauteja kuten sepel-valtimotautia, diabetesta tai ve ren paine tautia sairastavia henkilöitä. Suo-malaisilla on korkeampi riski sairastua aivo veren kiertohäiriöihin verrattuna esimerkiksi eteläeurooppalaisiin.

Tietoa hoidettavista riskitekijöistä ja niiden hoidoista

Kohonnut verenpaineMerkittävin hoidettava aivovaltimotukoksen ja aivoverenvuodon riskiteki-jä on ko hon nut verenpaine. Tuoreen selvityksen mukaan vain pieni osa suomalaisista tie tää, että verenpainetauti altistaa tukokselle tai vuodoille, vaikka yksinomaan hy vällä verenpaineen hoidolla voitaisiin estää noin 40% uusista halvauksista. Useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että aivohalvauspotilaat hyötyvät veren painelääkityksestä myös silloin, kun verenpainetaso on normaali tai lähes normaali. Aivovaltimotukokseen sairastuneet ovat uusimisriskin suhteen korkean riskin poti laita ja hyvään estohoitoon kuuluu aina verenpainelääkitys. Lääkitys aloitetaan sairaalahoi-don aikana, mutta jatkossa on tärkeää seurata verenpainetasoa joko koti-mittarilla, terveysaseman potilaille tarkoitetulla mittarilla, terveydenhoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolla, jotta lääkitystä osataan tarvittaessa tehostaa tai muuttaa. Lääkitystä ei saa lopettaa ilman keskustelua oman lääkärin (useimmiten terveyskeskuslääkäri) kanssa ja on hyvä tiedostaa, että monet potilaat tarvitsevat 2–4 lääkettä ennen kuin verenpaine on hyvällä tasolla eli useimpien kohdalla vähin tään alle 140/85. Mikäli veren-paine taas laskee liikaa ja aiheuttaa esimerkiksi hui mausta ylösnoustessa lääkitystä vähennetään. Verenpaine on salakavala riskitekijä, koska vasta hyvin korkea painetaso aiheuttaa fyysisiä oireita kuten päänsärkyä tai hui-mausta eli suurimmalla osalla verenpainetautia sairastavista ei ole lainkaan oireita ennen sairaalahoitoon johtavaa vakavaa sairastumista.

Kyllä, verenpaineeni on tavoitetasolla. F (tavoitetaso sivulla 7)

Korkeat rasva-arvot eli dyslipidemia/hyperkolesterolemiaKorkea kolesteroli lisää riskiä saada aivovaltimotukos ja kolesterolia alen-tava lääke hoito eli ”statiinilääkitys” vähentää riskiä saada uusi aivotapah-tuma noin viiden nek sellä, myös sellaisilla potilailla, joiden kolesteroliarvot ovat normaalit. Tästä johtuen statiinilääkitys aloitetaan lähes kaikille aivo-valtimotukokseen sairastuneille. Kolesteroliarvojen jatkoseuranta tapahtuu omassa terveyskeskuksessa. Kokonaiskolesterolin tulisi olla korkeintaan 4,5 mmol/l ja LDL-kolesterolin 2,5 mmol/l. Mitä matalammat arvot, sitä suu rempi hyöty. Potilaat, jotka sairastavat myös sepelvaltimotautia ovat oikeutettuja KELA-korvaukseen lääkärin kirjoittamalla B-todistuksella.

Kyllä, kolesteroliarvoni ovat tavoitetasolla. F (tavoitetaso sivulla 7)

Flimmeri eli eteisvärinäEteisvärinä on rytmihäiriötuntemus, joka voi olla pysyvä tai tulla kohtauk-sina. Joskus potilas tunnistaa rytmihäiriön, mutta se voi olla myös täysin oireeton. Eteisvärinän riski kasvaa iän myötä ja se on tavallisin syy sydän-peräiseen aivoinfarktiin. Potilas, jolla on eteisvärinä ja joka on sairastanut TIA-kohtauksen tai aivoinfarktin tarvitsee aina verenohennuslääkityksen, jonka ansiosta uudet aivotapahtumat vähenevät jopa 70 %. Lisäksi tarvi-taan yleensä beetasalpaaja.

Kyllä, eteisvärinäni on lääkehoidettu. F (tavoitetaso ks. liite) Minulla ei ole todettu eteisvärinää. F

SepelvaltimotautiSepelvaltimotautipotilailla on kaksinkertainen riski sairastua aivoveren kierto -häiriöihin. Perussairauden hyvä hoito on tärkeää, useimmiten tähän sisältyy ainakin aspiriini, beetasalpaaja ja statiini eli kolesterolia alentava lääke.

Kyllä, sepelvaltimotautini on hoidossa ja minulla on sitä seuraava lääkäri. F

Minulla ei ole todettu sepelvaltimotautia. F

DiabetesDiabetes kaksinkertaistaa aivovaltimotukosriskin. Tyypin 2 diabetes yleistyy myös nuoremmissa ikäluokissa. Joskus diabetes todetaan vasta potilaan sairastuttua aivoverenkiertohäiriöön. Verensokeriarvot määritetään kaikilta potilailta säännöllisesti useita kertoja vuorokaudessa sairaalahoidon ensi-päivinä. Siinäkin tapauksessa, että verensokeri arvot ovat normaalit, ne olisi

14 15

jatkossa hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa omalla terveysasemalla. Hyvä verenpaineen hoito ehkäisee aivotapahtumia dia bee ti koilla.

Kyllä, diabetekseni on hoidossa ja minulla on hoitava lääkäri. F

Minulla ei ole todettu diabetesta. F

Kaulavaltimoiden ahtaumaKaulavaltimoista lähtenyt hyytymä saattaa aiheuttaa aivovaltimotukoksen. Joskus poti laalla on edeltävästi ohimeneviä näönmenetyskohtauksia tai toispuoleisia raaja halvaus oireita. Mikäli ahtauma on merkittävä, leikkaus-hoitoa voidaan harkita.

Muut riskitekijät pyritään aina hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti. Kyllä, kaulavaltimoahtaumani on leikattu tai F

leikkaus on todettu tarpeettomaksi. Minulla ei ole todettu kaulavaltimon ahtaumaa. F

Hormonikorvaushoito ja e-pilleritHormonikorvaushoito lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä ja hoito lopete-taan poti laalla, joka on sairastanut aivovaltimotukoksen. Mikäli potilaan vaihde vuosioireet ovat erityisen hankalat, hoitoa voidaan jatkaa, mutta täl-löin tulisi pyrkiä pieneen annokseen ja mahdollisimman lyhyeen kokonais-käyttöaikaan. Hormonilaastari saattaa olla tablettia turvallisempi vaihto-ehto, mikäli lääkitystä on välttämätön käyttää.

E-pillerit lisäävät paitsi laskimo-, myös aivovaltimotukosriskiä. Hormonaalis-ta ehkäi syä ei suositella jatkossa potilaalle, joka on sairastanut aivovaltimo-tukoksen. Nuorten naisten kohdalla aivovaltimotukoksen etiologia pyritään selvittämään tarkkaan ja sulkemaan verinäytteellä pois myös perinnölliset hyytymishäiriöt. Riski saada aivo valtimotukos suurenee erityisesti niillä e-pillereiden käyttäjillä, jotka ovat yli 35-vuotiaita, sairastavat verenpaine-tautia, aurallista migreeniä ja tupakoivat. Jatko ehkäisyn mahdollisuudet ovat pelkkää progestiinia sisältävät minipillerit, kierukka tai kondomi.

Kyllä, hormonikorvaushoito / e-pillerit on lopetettu tai F

en ole niitä käyttänytkään.

Tupakointi Tupakointi kaksinkertaistaa riskin saada aivoverenkiertohäiriö. Kaikille aivo verenkiertohäiriöön sairastuneille tarjotaan sairaalahoidon aikana niko tiini laastaria ja/tai informaatiota tupakoinnin lopetuksen apukeinoista

kuten tupakkaklinikkatoiminnasta ja korvaushoitomahdollisuuksista. Usein potilaasta tuntuu, että lopettaminen on helppoa eikä apukeinoille ole tarvet-ta, mutta kokemus on osoittanut, että monet alkavat tupakoida uudelleen sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tupakoinnin lopetta mista helpottamaan on nikotiinivalmisteita (purukumi, laastari ja inhalaattori), sekä lääkkeitä (bubropionihydrokloridi, Zyban® ja varekliini, Champix®). Tupakointi lisää aivoverenkiertohäiriöriskin lisäksi myös sepelvaltimotauti-, alaraajojen valti-motauti- ja keuhkosyöpäriskiä, joten lopettaminen on tärkeää.

Valtimotautien osalta sairastumisriski vähenee muutamassa vuodessa tupakoimattomien tasolle.

Kyllä, olen lopettanut tupakoinnin / en ole tupakoinutkaan. F (seuranta sivulla 34)

AlkoholiRunsas alkoholinkäyttö lisää aivoverenkiertohäiriöriskiä ja erityisesti hu ma-la hakuinen runsas kertajuominen on vahingollista. Tutkimuk sissa on kuiten-kin todettu, että pieni määrä alkoholia eli maksimissaan kaksi an nosta mie hillä ja yksi annos naisilla päivässä saattaa olla jopa edullista sydän- ja veren kierto elimistön kannalta. Mikäli alkoholi ei kuitenkaan ole kuulunut elä mään aiemmin, sen käyttöä ei suositella jatkos sakaan. Run saasti kulut-ta vien olisi oleel lista pyrkiä vähentämään suositustasolle maksi missaan kah -teen annokseen päi vässä (miehet) ja yhteen annokseen päivässä (naiset).

Kyllä, alkoholinkäyttöni on suositusten mukaista. F

YlipainoMuuttuneet työolosuhteet ja elämäntavat ovat johtaneet siihen, että ylipai-no yleis tyy kaikissa ikäryhmissä lapsuusiästä lähtien. Ylipaino on itsenäinen riskitekijä aivo veren kiertohäiriöille. Painoindeksi eli BMI tulisi olla alle 25, mutta 5–10 %:n pysyvä painonpudotus on hyödyllistä. Myös vyötärölihavuus on haitallista; vyötärönympäryksen tulisi olla miehillä < 94 cm ja naisilla < 80 cm. Laihdutus alentaa verenpainetta, vai kuttaa suotuisasti veren-sokeri- ja kolesteroliarvoihin sekä parantaa fyysistä suo ritus kykyä. Oman painoindeksin voi laskea kaavalla paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä eli esimerkiksi 82-kiloiselle ja 170 cm pitkälle henkilölle 82 / 1,7 x 1,7 = BMI 28,4, mikätarkoittaalieväälihavuutta.Lisätietoaesim.www.weightwatchers.fi-sivustolta.

Kyllä, olen tavoitepainoinen. F (tavoitetaso sivulla 7)

Vähäinen liikuntaRaskastehoista liikuntaa ei suositella ensimmäisten viikkojen aikana aivo -veren kierto häiriön jälkeen. Toipumisvaiheen jälkeen liikunta on äärimmäi-sen suositeltavaa. Nykysuosituksen mukaan jokaisen tulisi harrastaa lii kun taa vähintään puoli tuntia päivässä 5–7 kertaa viikossa. Useimmille sopii reipas kävely, jossa pulssi nousee kohtuullisesti ja tulee lievästi hiki. Liikun naksi lasketaan myös esimerkiksi matkat bussipysäkille tai porras-kävely. Päivittäisen puolen tunnin liikunnan voi suorittaa pienemmissäkin, esim. 10 minuutin jaksoissa.

Kyllä, liikun riittävästi. F (tavoitetaso sivulla 7)

RuokavalioRuokavaliossa tulisi vähentää kovia rasvoja, joita saadaan mm. voista, juustoista, rasvaisesta makkarasta ja lihasta. Ravinnon olisi hyvä sisältää runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja kuituja. Kasviöljyt, kasvirasvapoh-jaiset kevytlevitteet ja kalat ovat hyviä pehmeän rasvan lähteitä ja kalaa olisi hyvä syödä vähintään kahdesti viikossa. Suolankäyttöä tulisi rajoittaa maksi missaan 5 grammaan päivässä. Tähän yleensä päästään valitsemalla vähäsuolaisia leipätuotteita ja välttämällä suolan lisäämistä valmiiseen ruo kaan tai ruoanlaiton yhteydessä. Valmisruoissa ja pikaruoissa on yleensä huomattavan paljon sekä suolaa että rasvaa, joten näiden käyttöä tulisi vähentää/välttää.

Kyllä, syön suositusten mukaisesti. F

Riskitekijöiden seuranta kotiutumisen jälkeen

1. Varatkaa itse aika 1–3 kuukauden päähän kotiutumisesta!Verenpainelääkityksen, kolesterolilääkityksen ja tukoksia estävän •

lääkityksen seuranta, tehostaminen ja reseptiuusinnat vaativat säännöllistä seurantaa.

Seuranta voi tapahtua omalla terveysasemalla, työterveyshuollossa • tai yksityislääkärillä.

Teidän on itse varattava aika vastaanotolle.•Ottakaa aina mukaan vastaanotolle tämä kotiutuskansio, sairaalan •

loppu kertomus ja kaikki reseptit.

2. Jos käytätte Marevan®-lääkitystä, käykää verikokeissa säännöllisesti. (Marevan®-ohje ks. liite)

3. Mitatkaa/mittauttakaa verenpaineenne alussa vähintään kerran viikossa.

Verenpainelääkitystä joudutaan usein lisäämään.•Jos verenpainearvot ovat toistuvasti yli tavoitearvojen, •

varatkaa aika hoitavalle lääkärillenne.

4. Varmistakaa, että kolesteroli- ja verensokeriarvonne tarkistetaan 1–2 kuukauden kuluttua kotiutumisesta.

5. Älkää lopettako lääkitystänne.Lääkehoidon tarve on pysyvä, eikä lääkitystä tule lopettaa •

ilman keskustelua lääkärin kanssa.Keskustelkaa aina lääkärin kanssa, jos epäilette sivuvaikutuksia. •

6. Huolehtikaa vuosikontrolleista.Jos voitte hyvin ja riskitekijät on hoidettu, jatkossa kontrolli omalla hoitavalla lääkärillä kerran vuodessa on riittävä.

Kontrollin yhteydessä tarkistetaan verenpainelääkitys, kolesteroli- ja veren sokeri asiat, sekä elämäntapa-asiat eli liikunnan määrä, tupakointi, alkoholin käyttö ja ravitsemus.

16 17

Tehokkaalla riskitekijöiden hoidolla voidaan estää jopa 80% uusista aivohalvauksista.

18 19

RAJOITUKSET AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

Aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noudatettavat varotoimet estävät uuden aivohalvauksen ilmaantumista ja suojaavat kanssaliikkujia liikenteessä.

Autolla-ajoAutolla-ajo on kielletty aina vähintään kuukauden TIA-kohtauksen jälkeen.

Aivoinfarktin jälkeen on yleensä syytä antaa 3–6 kuukauden ajokielto riip-puen infark tin vaikeusasteesta. Ajokielto voi olla pysyvä, jos aivohalvaus on ollut vaikea tai siihen liittyy esim. huomioimattomuus-oire, laaja näkökenttä-puutos tai keskittymisvaikeus.

Usein ennen ajolupaa tarvitaan neuropsykologin arvio, näkökenttätutkimus ja/tai ajokoe. Laki velvoittaa lääkärin ilmoittamaan pysyvästä ajokiellosta poliisille.

Ammattiajoluvan kriteerit ovat tiukemmat kuin AB-luvan.

LentäminenLentämistä ei suositella kahteen viikkoon lievän aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Jos aivoverenkiertohäiriö on ollut vaikea, lentämistä ei suositella neljään viikkoon. Joskus toipuminen kestää kuukausia. Hoitava lääkäri voi kirjoittaa todistuksen matkan peruuttamista varten.

SaunominenSaunomista ei suositella kahteen viikkoon aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Kovia löylyjä on syytä välttää, mikäli verenpaine ei ole hallinnassa. Rasitus-asteeltaan saunominen vastaa kävelyä.

Voimakas ponnisteluRaskaat fyysiset työt, voimakas ponnistelu ja seksi ovat epäsuotavia kaksi viikkoa aivoverenkiertohäiriön jälkeen, vaikka oireet olisivat korjaantuneet-kin. Aivoveren vuodon jälkeen rasitusta tulee välttää pidempään, ainakin 2–3 kuukauden ajan.

AVH:N JÄLKEISET ONGELMAT

Masennus ja uupumusOsa aivohalvauspotilaista masentuu pian aivohalvauksensa jälkeen.

Masennus voi estää kuntoutumista ja sitä on syytä hoitaa. Tavalliset masen-nuslääkkeet (SSRI-lääkkeet ja trisykliset masennuslääkkeet) ovat tehokkai ta. Masennuksen yleisyys vähenee kun aikaa aivohalvauksesta kuluu, mutta vielä vuosien jälkeenkin 20 % aivohalvauspotilaista on masentuneita.

Masennukseen liittyy usein yleistä uupumista. Aivohalvauksen jälkeen voi kehittyä halvauksen aiheuttamaa uupumista eli fatiikkia. Tämä voi esiintyä erillään masennuksesta.

Ponnettomuus eli apatiaOsalle aivohalvauspotilaista kehittyy keskushermostoperäinen yleinen pon-nettomuus eli apatia. Tämä liittyy useammin oikean aivopuoliskon vaurioon. Myös masennukseen liittyy usein ponnettomuutta. Apatiaa ja masennusta esiintyy sekä yhdessä että erikseen. Apatia eroaa sikäli masennuksen pon-nettomuudesta, että henkilö ei itse lainkaan kärsi tai ole surullinen ponnet-tomuudestaan – siitä kärsivät omaiset.

Apatiaan liittyy yleinen kiinnostuksen ja motivaation puute. Ponneton ihmi-nen saat taa esim. istua täysin tyytyväisenä tuolissa tuntikausia tekemättä mitään. Apatia vaikeuttaa kuntoutumista motivaation puutteen vuoksi. Osa masennuslääkkeistä voi pahentaa apatiaa. Joitain lääkkeitä (vaikuttavat ai-neet:fluoksetiini,metyylifenidaatti,selegiliinijakoliiniesteraasinestäjät)onkäytetty apatian hoitoon, joskin tieteellinen näyttö näiden tehosta puuttuu.

Dementia Osa aivohalvauspotilaista sairastuu dementiaan. Riski lisääntyy varsinkin, jos aivohalvauksia on useita, niitä on molemmilla puolilla aivoja tai ne ovat suuria.

Aivohalvauksesta johtuvaan dementiaan ei ole tehokasta lääkitystä. Paras demen tian ehkäisykeino on hoitaa riskitekijät (ks. sivut 12–17) mahdolli-simman hyvin. Myös säännöllinen liikunta ehkäisee tehokkaasti dementiaa.

20 21

EpilepsiaOsa aivohalvauspotilaista saa myöhemmin elämässään toistuvia kouristus-kohtauk sia. Nämä alkavat tavallisimmin 6 kk – 2 vuoden kuluessa aivohal-vauksesta. Kolmas osalle kouristuskohtauksen saaneista kehittyy epilepsia.

Epilepsialääkitys on tarpeen jos kouristelua ilmenee aivohalvauksen jäl keen. Hyvällä riskitekijöiden hoidolla (ks. sivut 12–17) voidaan estää kou ris telun ja epilepsian ilmaantumista. Kun potilas saa aivohalvauksen jäl keen elämän ensimmäisen epilepsia kohtauksen, tulee aina hakeutua päivys tyk seen arvioitavaksi.

Jäykkyys eli spastisuusSpastisuus eli raajan jäykistyminen on yleinen vaiva aivohalvauksen jälkeen ja sitä esiintyy jopa yli puolella potilaista.

Vaivan esto ja hoito tapahtuvat pääosin fysioterapeuttien ohjeiden mukai-sesti. Hankalassa spastisuudessa voidaan käyttää lääkkeitä tai muutaman kerran vuodessa annettavia pistoksia.

Huomioimattomuus eli neglectOsa aivohalvauspotilaista kärsii toispuoleisesta huomioimattomuudesta eli neglectistä. Huomioimattomuus korjaantuu kuukaudessa kahdessa tapa-uksessa kolmesta. Oire on haasteellinen, koska potilas ei sitä helposti itse tunnista.

Toisen puolen huomioimattomuus voi koskea tilaa, mikä johtaa esim. oven-karmiin törmäilyyn tai toisen lautasen puolen syömättä jättämiseen. Huo-mioimattomuus voi koskea myös itseä siten, että potilas ei havaitse toista vartalonpuoliskoaan. Tämä voi johtaa esim. vaikeuksiin kuntoutuksessa ja puutteelliseen hygieniaan. Huomioimattomuus yleensä estää autolla-ajon.

Puheen häiriöt eli afasia ja dysartriaPuhe voi muuttua epäselväksi, jolloin potilaalla on dysartrinen puhehäiriö. Jos potilaalla on sekä puheen tuottamisen että ymmärtämisen vaikeus, kyseessä on kielellisen kyvyn häiriö eli afasia. Tuolloin sanojen löytäminen on vaikeaa, puhe sujumatonta tai kommunikointi hankalaa.

Kyky kommunikoida palautuu vähitellen, kunhan potilaan kanssa vaikeuk-sista huolimatta keskustellaan mahdollisimman paljon. Puheterapeutti arvioi vuodeosastolla potilaan puhehäiriön luonteen ja vaikeusasteen, sekä antaa ohjeet itsenäiseen harjoitteluun tai suosittelee puheterapiaa.

Nielemisvaikeus eli dysfagiaOsa aivohalvauspotilaista kärsii nielemisvaikeudesta eli dysfagiasta, joka voi jatkua kuukausia. Nielemisvaikeus on vaarallista, koska se voi johtaa ruuan ja syljen valumiseen henkitorveen (näistä kaksi kolmasosaa on oiree-tonta) ja sitä kautta keuhkokuumeeseen.

Ruokailun yhteydessä tapahtuva yskiminen ja kurkun selvittely, syljen niele-misen vaikeus ja kuolaaminen, sekä äänen muutokset ovat oireita nielemis-vaikeudesta.

Nielemisvaikeus on tärkeä tunnistaa. Sitä voidaan hoitaa harjoituksin ja so-seuttamalla ravinto. Joskus nenä-mahaletku (NML) ja/tai vatsanpeitteiden läpi mahalaukkuun menevä letkun kautta tapahtuva ravitsemus (PEG) ovat tarpeen ravitsemuksen turvaamiseksi.

Näkökenttäpuutos eli hemianopiaAivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa näkökenttäpuutoksen, tavallisimmin tois puolei sena. Näkökenttäpuutoksen lisäksi näkö voi olla häiriintynyt mo-nella muullakin ta valla, esim esineiden, värien tai kasvojen tunnistus voi olla häiriintynyt.

Valitettavasti näkökenttäpuutokset korjaantuvat yleensä huonommin kuin muut aivoverenkiertohäiriön jälkitilat ja niiden kuntoutumiseen ei juuri voida vaikuttaa. Näkökenttäpuutos estää yleensä autolla-ajon.

22 23

LÄÄKKEET

Tietoa tavallisimmista lääkityksistäKaikille aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen saaneille potilaille aloitetaan lääke, jonka tarkoitus on estää uusia tukoksia. Useimmiten verihiutaleisiin vaikut-tava lääke eli aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä, klopidogreeli, pelkkä aspiriini tai joskus har voin pelkkä dipyridamoli. Jos tukos oli lähtöisin sydä-mestä harkitaan verenohennushoitoa (Marevan®).

Aivoverenvuodon jälkeen nämä lääkkeet laitetaan tauolle ja aloitetaan uudel leen tilanteen rauhoituttua yksilöllisen harkinnan perusteella. Joskus aivoverenvuodon jälkeen Marevanista luovutaan kokonaan ja siirrytään esimerkiksi pelkkään aspiriiniin.

HUOM! Lääkkeet ovat pääsääntöisesti tarkoitettu pysyviksi. Jos epäilet sivu-vaikutuksia tai muuten haluat lopettaa lääkityksiäsi, keskustele tästä ensin hoitavan lääkärisi kanssa.

Lääkkeet, jotka vaikuttavat veren hyytymiseen ja verihiutaleiden sakkautumiseen

Aspiriini + dipyridamoli (Asasantin retard® tai Aspiriini + Persantin®)

Jokaisella aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen sairastaneella potilaalla tulee olla käytös sään lääke, joka verihiutaleisiin vaikuttamalla estää uuden hyytymän muodostumista ja sitä kautta uuden aivohalvauksen riskiä, ellei ole aihetta verenohennuslääkitykseen (Marevan). Ensisijaiset lääkkeet ovat aspiriinin (asetosalisyylihappo) ja dipyridamolin yhdistelmävalmiste tai klopidogreeli. Yhdistelmälääke voi aiheuttaa päänsärkyä erityisesti ensim-mäisen hoitoviikon aikana. Siksi lääkitys aloitetaan hitaasti siten, että aluksi otetaan aamulla yksi tabletti pelkkää aspiriinia ja illalla yhdistelmätabletti. Viikon kuluttua pelkkä aspiriini lopetetaan ja otetaan jatkossa pysyvästi yksi tabletti yhdistelmävalmistetta aamulla ja illalla. Lääkitys on tarkoitettu loppuelämän kestäväksi. Mikäli yhdistelmävalmiste edelleen aiheuttaa han-kalaa päänsärkyä, keskustele oman lääkärisi kanssa. Vaihtoehtoina ovat pelkkä aspiriini annoksella 50–100 mg päivässä tai klopidogreeli (Plavix®).

Klopidogreeli (Plavix®)

Klopidogreeli on yhtä tehokas kuin aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä, mutta tois taiseksi selvästi kalliimpi. Klopidogreeli on ensisijaislääke erityi-sesti astma- ja sydänpotilaille, annostus on 75 mg kerran päivässä. Mikäli potilaalla on aspiriini allergia tai aikaisempi tukostapahtuma, joka on tullut aspiriinihoidon lävitse, klo pido greeli on peruskorvattava. Klopidogreeli ei ai-heuta päänsärkyä. Aspiriinia ei tule käyttää yhdessä klopidogreelin kanssa, ellei potilaalla ole tuoretta sydäntapahtumaa (esimerkiksi stenttaus), koska tämä yhdistelmä lisää vuotoriskiä enemmän kuin muut vaihtoehdot.

Varfariini (Marevan®)

Jos aivovaltimotukoksen syyksi on todettu sydämestä lähtenyt hyytymä, esimerkiksieteisvärinäneliflimmerinvuoksi,aloitetaanuseinverenohen­nus lääke eli Marevan®. Marevan®-lääkitys voi olla tarpeen myös muis ta syistä. Hoito edellyttää aina säännöllistä verinäytekontrollia omalla terveys-asemalla. Tavoitetaso on yleensä välillä INR 2–3. Jos arvo on alle 2, riski saada uusi aivovaltimotukos kasvaa ja mikäli se on yli 3, riski saada aivo- verenvuoto tai muu vakava vuoto kasvaa, joten verinäyteseuranta on tär-keää. Marevan® estää seitsemän kymmenestä uudesta aivovaltimotukok-sesta eteisvärinäpotilailla eli se on lääkkeenä tehokas.

Marevan®-lääkitys lisää verenvuotojen riskiä, joten kerro aina hoidostasi lääkä rille / hammaslääkärille ja erityisesti, mikäli olet menossa leik kauk- seen tai pieneenkin toimenpiteeseen, jolloin lääkitys on tauotettava jok sikin aikaa. Marevan®-hoidosta on erillinen ohje Marevan®-kortilla, johon merki-tään hoidon syy, INR-tavoitealue ja hoidon kesto (ks. liite).

Ihon alle pistettävät hepariinivalmisteetMarevan®-hoidon alkuvaiheessa pistetään samanaikaisesti vatsanahan alle lyhytketjuhepariinia kahdesti päivässä, kunnes Marevan® on hoitoalueella. Yleensä pistoslääke lopetetaan ennen kotiutumista. Jos potilas on menos-sa kaulavaltimoleikkaukseen, pistoshoitoa saatetaan jatkaa leikkaukseen saakka. Pistoshoito on varsin helppoa ja voidaan opettaa potilaalle/omai-selle, joten hoito ei estä kotiutumista.

24 25

VerenpainelääkkeetVerenpainelääkitys estää uusia aivoverenkiertohäiriöitä, vaikka painetaso olisi normaalikin, joten lääkitys aloitetaan lähes jokaiselle potilaalle.

Diureetit eli nesteenpoistolääkkeetDiureetit lisäävät suolan eritystä ja nesteen poistumista. Niitä käytetään erityisesti yhdistelmälääkityksen osana ja/tai mikäli potilaalla on sydämen vajaatoiminta. Diureetit ovat vanhoja, hyvin tunnettuja ja paljon käytettyjä.

Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): amiloridihydro-kloridi, furosemidi, hydroklooritiatsidi, indapamidi, spironolaktoni.

Kalsiumkanavien salpaajatKalsiumkanavien salpaajat laajentavat valtimoita ja laskevat näin verenpai-netta. Tavallisin sivuvaikutus on nilkkaturvotus, joka voi olla ohimenevää.

Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): amlodipiini, dilti-atseemi, felodipiini, isradipiini, lerkanidipiini, nifedipiini, nilvadipiini, nisoldi-piini, verapamiili.

ACE-estäjätACE-estäjät laajentavat verisuonia, vähentävät nesteen kertymistä ja ehkäi-sevät valtimoiden kalkkeutumista. Monissa tutkimuksissa ne ovat olleet tehokkaita aivohalvauspotilailla ja tällä hetkellä ne ovat yhdessä nesteen-poistolääkkeiden kanssa tavallisin ensimmäinen hoitovaihtoehto. ACE-estä-jät voivat aiheuttaa yskää, jonka vuoksi lääkitystä on joskus vaihdettava. Älä koskaan lopeta lääkitystä keskustelematta lääkärin kanssa. Jos yhdestä lääkkeestä tulee sivuvaikutuksia, lääkitys tulee korvata toisella lääkkeellä.

Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): enalapriili, kapto-priili, kinapriili, lisinopriili, perindopriili, ramipriili.

ATR-salpaajatATR-salpaajat ovat uusin verenpainelääkeryhmä. Näiden etuna ovat vähäi-set sivu vaikutukset ja lisäksi ne saattavat estää diabeteksen syntyä. Aivo-verenkiertohäiriöpotilailla ne ovat yhtä tehokkaita kuin ACE-estäjät, mutta korkea hinta rajoittaa käyttöä.

Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): eprosartaani, kan-desartaani, losartaani, olmesartaani, telmisartaani, valsartaani

BeetasalpaajatBeetasalpaajat hidastavat sydämen rytmiä ja alentavat verenpainetta. Beeta salpaaja kuuluu aina hoitoon, mikäli potilaalla on eteisvärinä tai sepel-valtimotauti.

Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): asebutololi, ate-nololi, betaksololi, bisoprololi, karvediloli, labetaloli, metoprololi, pindololi, propranololi, seliprololi, sotaloli.

Statiinit eli kolesterolilääkkeetStatiinilääke vähentää uusia aivovaltimotukoksia noin viidenneksellä. Lääki-tys on erityiskorvattava B-todistuksella, mikäli potilaalla on sepelvaltimotau-ti, mutta ei ai nakaan vielä aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Lääke aloitetaan kai kille uusille poti lail le. Statiinilääkitys voi joskus aiheuttaa lihaskipuja tai maksa-arvojen nousua. Lääkityksen aloituksen jälkeen maksa-arvot ja lihas - entsyymin voi kertaalleen tarkistuttaa omalla terveysasemalla. Yleensä statiinit ovat hyvin siedettyjä.

Markkinoillaolevatvalmisteet(vaikuttavaaine):atorvastatiini,fluvastatiini,lovastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini, simvastatiini.

26 27

KUNTOUTUSAivoinfarktin tai aivoverenvuodon sairastaneella potilaalla saattaa olla moni - naisia oireita, jotka vaativat jatkokuntoutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi vai-keudet liikkumisessa, syömisessä, puhumisessa, peseytymisessä, muistis sa, ajatustoiminnoissa, sosiaalisessa kanssakäymisessä tai virtsan ja ulosteen pidätyskyvyssä. Toipumiseen voidaan vaikuttaa varhain aloitetulla moni-ammatillisella kuntoutuksella, joka aloitetaan jo akuuttivaiheessa aivo -halvausyksikössä. Kuntoutustyöryhmässä työs kentelee lääkäreitä, hoito- työntekijöitä ja useita erityistyöntekijöitä (esim. fysioterapeutti, puhetera-peut ti, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, neuropsykologi, sosiaalityönte-kijä), joiden yhteisen arvion perusteella pää tetään jatkokun toutustarpeesta ja -hoitopaikasta. Fysioterapeutti arvioi liikku mis ta ja toi min ta terapeutti selviytymistä päivit täis toiminnoissa kuten aterioinnissa, pukeutumi ses sa, peseytymisessä ja ruoa n laitossa.

Kuntoutuksesta tehdään yleensä kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet. Suunnitelmaa tarkistetaan kuntoutus-prosessin edetessä. Mikäli potilas toipuu nopeasti oireettomaksi esimerkik-si onnistuneen liuotushoidon jälkeen, jatkokuntoutusta ei aina tarvita tai se voidaan järjestää polikliinisesti. Kun aivohalvausoireet ovat vaikeita ja poti las tarvitsee pitkään moniammatillista kuntoutusta, osastolta siirrytään kuntou tussairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle, jolloin kuntoutus voi jatkua viikkoja tai kuukausiakin. Noin 70 % asuu kotona vuoden päästä aivoverenkiertohäiriöstä ja vain alle viidennes joutuu pysyvään laitoshoi-toon. Kotiin on mahdollista tehdä muutostöitä, jotta asuminen helpottuu.

Alle 65-vuotias AVH-potilas, joka saa KELA:n korotettua tai ylintä vammaistu-kea, on oikeutettu KELA:n maksamaan kuntoutukseen noin puolen vuoden kuluttua sairastumisesta. KELA:n kuntoutukseen pääsemiseksi tarvitaan kuntoutushakemus, johon liitettän lääkärin tekemä B-todistus, johon on kirjattu kuntoutuksen sisältö ja tavoiteet (= kuntoutussuunnitelma). Kaikki AVH:n sairastaneet voivat hakea aivoverenkiertohäiriöpotilaiden sopeutu-misvalmennuskurssille muutaman kuukauden kuluttua sairastumisesta.

ETUUDET

LääkkeetKELA korvaa lääkärin reseptillä määräämistä lääkkeistä 42 %.

Tiettyjen lääkkeiden osalta potilas on oikeutettu erityiskorvaukseen ja tällöin lääkäri kirjoittaa B-todistuksen, joka toimitetaan KELA:n paikallistoimistoon.

Kun lääkekulut ovat vähintään 672,70 euroa vuodessa (vuonna 2009), po-tilas on oikeutettu sadan prosentin korvaukseen 1,50 euron lääkekohtaisen omavastuuosuuden jälkeen. Potilaan tulee itse säilyttää lääkekuitit ja hakea korvausta ylitty vältä osalta.

AsiakasmaksukattoAsiakasmaksukatto täyttyy, kun sairaalakulut ylittävät noin 600 euroa kalen terivuoden aikana. Summaan sisältyvät muunmuassa sairaalahoidon päivämaksut, fysioterapia, poliklinikkakäyntimaksut, terveysaseman käynti-maksut sekä maksut päivystyskäynneistä. Maksukaton ylittymisen jälkeen käynnit ovat ilmaisia, vapaakortin saa sairaalan kassalta. Edun saamiseksi on tärkeää säilyttää kaikki kuitit. Maksukaton määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain, joten summa on hyvä tarkistaa sosiaalityöntekijältä tai KELA:sta.

MatkakustannuksetMatkakustannusten omavastuu on 9,25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohti. Mikäli 157,26 euron summa vuodessa ylittyy, matkat ovat tämän jäl keen täysin kor vattavia. Jos matka tehdään julkisilla kulkuvälineillä poli-klinik kamaksukuitti riittää todisteeksi käynnistä. Mikäli korvausta haetaan taksimatkasta tai kilometrikorvausta oman auton käytöstä tarvitaan lää-kärin tai sairaanhoitajan todistus tai terapeutin todistus, jos kyseessä on kuntoutusmatka.

Korvaukset tulee hakea kuuden kuukauden sisällä tapahtumasta.

KuljetustukiMikäli potilas ei kykene enää liikkumaan kodin ulkopuolella tai liikkuminen on mer kittävästi hankaloitunut liikuntakyvyn heikkenemisen, muistin huo-nonemisen tai muiden syiden vuoksi, voidaan hakea kuljetustukea. Kul je-

28 29

tustukea varten tarvitaan lääkärin kirjoittama todistus. Kuljetustuki on tarkoi-tettu nimenomaan virkistys - ja asiointimatkoja varten, terveydenhuoltoon liit tyvät matkat korvataan A-todistuksella. Kuljetustuki korvaa tavallisesti 18 yhdensuuntaista taksimatkaa kuukaudessa, mutta käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain.

Sairaslomatodistukset / Kuntoutustuki / TyökyvyttömyyseläkeLääkäri kirjoittaa A-todistuksen sairaslomasta työantajaa tai työvoimatoi-mistoa varten. Mikäli sairasloma pitkittyy (yli 2 kk) tarvitaan B-todistus, jonka lääkäri kirjoittaa ja potilas toimittaa paikalliseen KELA:n toimistoon. Pitkittyessään sairasloma jatkuu mahdollisesti kuntoutustukena, mikä tar-koittaa määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Useimmiten kuntoutustukea maksetaan ainakin vuoden ajan ennen pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä.

C-todistusMikäli toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan siten, että ulko-puolinen apu on välttämätöntä, potilas saattaa olla oikeutettu eläkkeen-saajan hoitotukeen. Alle 65-vuotias voi olla oikeutettu vammaistukeen jo 3 kuuka uden kuluttua.

Etuus on kolmiportainen, ylin maksuluokka on noin 300 euroa kuukaudes-sa. Etuuden hakemiseen vaaditaan lääkärin kirjoittama C-todistus, joka toimi tetaan KELA:n sekä potilaan/lähiomaisen laatima hakemus, joka löytyy KELA:n verkkosivuilta tai paikallistoimistosta.

Sairaalahoidon aikana potilas tai lähiomainen voi keskustella sosiaalitur-vaan ja etuuksiin liittyvistä asioista osaston sosiaalityöntekijän kanssa. Tar vittaessa lääkäri kirjoittaa lähiomaiselle todistuksen virallisten asioiden hoitoa varten, mikäli potilas ei tähän sairauden vaikeusasteen vuoksi itse kykene.

JÄRJESTÖT

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ... www.stroke.fi aivohalvaus.dysfasia@stroke.fiSuomen Sydänliitto ry ................ www.sydanliitto.fitilaukset@sydanliitto.fi (painonhallintaopas, ruoka-ainetaulukko jne.)Diabetesliitto ..............................www.diabetes.fiKELA ...........................................www.kela.fiIrti tupakasta ..............................www.stumppi.fiA-klinikat .....................................www.a­klinikka.fiKäypä hoito -potilasohjeet ........www.terveysportti.fiSosiaali- ja terveysministeriö .....www.stm.fiEuropean Stroke Organisation ... www.eso-stroke.orgAmerican Stroke Association ..... www.strokeassociation.orgWorld Stroke Organization ......... www.world-stroke.org

AVH-yhdyshenkilötUseissa terveyskeskuksissa on AVH-yhdyshenkilöitä, joihin voi ottaa yhteyttä kotiutumisen jälkeen. Yhdyshenkilöt ovat sairaanhoitajia tai fysioterapeutte-ja, jotka Aivohalvaus- ja dysfasialiitto on kouluttanut tehtävään. AVH-yhdys-henkilöön voi ottaa yhteyttä, jos jokin asia omassa sairaudessa tai arjesta selviytymisessämietityttää.Lisätietojawww.stroke.fi.

VertaistukiMoni sairastunut kokee olevansa yksin ja ymmällään sairastumisen jälkeen. Toisista saman kokeneista voi olla apua ja useilla paikkakunnilla toimii aivo-halvausyhdistyksiä tai aluekerhoja.

Yhteystiedot saa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton työntekijöiltä tai kotisivuilta osoitteestawww.stroke.fi.

30 31

VERENPAINEEN SEURANTAKORTTIYleensä verenpaineen mittaaminen kerran viikossa riittää.Mittaa verenpaine aina samasta olkavarresta vähintään viiden minuutin istumisen jälkeen. Vältä kahvin, teen ja kolajuomien nauttimista sekä tupakointia juuri ennen mittausta. Merkitse ylös kahden mittauksen keskiarvo ja mittaaja. K =kotimittaus, L= lääkäri, H=hoitaja.

PVM/KLO RR-ARVO MITTAAJA

/////////////////////////////

PVM/KLO RR-ARVO MITTAAJA

//////////////////////////////////

Henkilökohtainen tavoitteesi on sivulla 7. Jos mittaustulokset ovat useamman kerran tavoitteen yläpuolella, varaa aika hoitavalle lääkärillesi.

PVM/KLO RR-ARVO MITTAAJA

/////////////////////////////

PVM/KLO RR-ARVO MITTAAJA

//////////////////////////////////

32 33

PAIN

ON

, KO

LEST

ERO

LIN

JA

V

EREN

SOKE

RIN

SEU

RAN

TAKO

RTTI

Pain

oPi

tuus

(cm

) ....

......

......

......

Mer

kits

e tä

hän

taul

ukko

on p

aino

si k

uuka

usitt

ain.

Pyr

i tav

oitte

esee

n 1–

2 ki

lon

vauh

dilla

kuu

kaud

essa

.

2009

2010

2011

2012

2013

2014

TAM

MI

HEL

MI

MAA

LIS

HUH

TI

TOUK

O

KESÄ

HEI

NÄ

ELO

SYYS

LOKA

MAR

RAS

JOUL

U

Kole

ster

oli j

a so

keri

Mer

kits

e tä

hän

taul

ukko

on k

oles

tero

li- ja

ver

enso

keria

rvos

i sill

oin

kun

lääk

äri m

ittaa

ne.

Koko

nais

-ko

lest

erol

i”H

yvä”

ko

lest

erol

i”H

uono

” ko

lest

erol

iTr

igly

serid

iteli-

rasv

atPa

asto

soke

riPi

tkäa

ikai

ssok

eri

PÄIV

Ä-M

ÄÄR

ÄfP

-Kol

fP-K

ol-H

DL

fP-K

ol-L

DL

fP-T

rigly

fP-G

luk

B-G

Hb-

A1C

Hen

kilö

koht

aise

t tav

oitte

esi p

aino

n ja

kol

este

rolin

suh

teen

ova

t siv

ulla

7.

34 35

16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Yhteensä

LIIKUNNAN, TUPAKOINNIN JAALKOHOLINKÄYTÖN SEURANTAKORTTI

Liikunta ja tupakointi Vuosi ..............................

Merkitse tähän taulukkoon ruksilla ne päivät, joina harrastit vähintään 30 minuuttia liikuntaa

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

TAMMI

HELMI

MAALIS

HUHTI

TOUKO

KESÄ

HEINÄ

ELO

SYYS

LOKA

MARRAS

JOULU

Alkoholin käyttöMerkitse tähän taulukkoon, kuinka monta alkoholiannosta nautit kunakin päivänä.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

TAMMI

HELMI

MAALIS

HUHTI

TOUKO

KESÄ

HEINÄ

ELO

SYYS

LOKA

MARRAS

JOULU

16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Yhteensä

ja kuinka monta savuketta poltit kunakin päivänä.

Yksi annos on: pieni pullo keskiolutta tai siideriä, lasi mietoa tai pieni lasi vahvaa viiniä, yksi ravintola-annos väkeviä.

36 37

LIIKUNNAN, TUPAKOINNIN JAALKOHOLINKÄYTÖN SEURANTAKORTTI

Liikunta ja tupakointi Vuosi ..............................

Merkitse tähän taulukkoon ruksilla ne päivät, joina harrastit vähintään 30 minuuttia liikuntaa

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

TAMMI

HELMI

MAALIS

HUHTI

TOUKO

KESÄ

HEINÄ

ELO

SYYS

LOKA

MARRAS

JOULU

Alkoholin käyttöMerkitse tähän taulukkoon, kuinka monta alkoholiannosta nautit kunakin päivänä.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

TAMMI

HELMI

MAALIS

HUHTI

TOUKO

KESÄ

HEINÄ

ELO

SYYS

LOKA

MARRAS

JOULU

16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Yhteensä

16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Yhteensä

ja kuinka monta savuketta poltit kunakin päivänä.

Yksi annos on: pieni pullo keskiolutta tai siideriä, lasi mietoa tai pieni lasi vahvaa viiniä, yksi ravintola-annos väkeviä.

40

3/20

09