Sopimusoikeuden harjoitusseminaari – Ajankohtaisia kysymyksiä sopimusoikeudesta

Sopimusoikeuden harjoitusseminaari – Ajankohtaisia kysymyksiä sopimusoikeudesta

Ville Pönkä

OTT, kauppaoikeuden dosentti, VT

7.10.2013

Oikeustieteellinen tiedekunta

- Harjoituskirjoitukset tulee toimittaa

viimeistään torstaina 1.11.2012 klo 16.00

sähköpostitse kaikille seminaariin osallistujille

.doc / .docx tai .pdf muodossa.

- Seminaarilaisten ja opettajan yhteistiedot

löytyvät (myöhemmin) esityksen lopusta.

- Lisäaikaa kirjoituksille ei myönnetä

myöhässä lähetetty kirjoitus hylätään.

- Seminaari-istunnot ovat:

- 5.11. – 8.11.2012 klo 12.15 tai 10.15

salissa P417.

Aikataulu

3

1. Seminaarisuorituksen osat

Harjoituskirjoitus Noin 12-14 tekstisivua

- Minkä lisäksi työhön tulee liittää kansisivu sekä sisällys-

ja lähdeluettelo.

Alustus Kesto noin 15-20 minuuttia

Tähän liittyvä keskustelu

Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

4


Toisen opiskelijan työn opponointi Opponentin tulee tutustua työhön ja sen keskeisimpiin

lähteisiin huolellisesti.

Opponentti avaa keskustelutilaisuuden esittelemällä työn

ansioita ja puutteellisuuksia.

Opponentti keskittyy yksinomaan sisällöllisiin kysymyksiin.

Työnohjaaja puuttuu muotoseikkoihin.


5


Muu osallistuminen Kaikkien osallistujien tulee lukea KAIKKI työt.

Osallistujien tulee ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun.

- Opiskelijan tulee varautua siihen, että hänelle esitetään

seminaarityötä tai siihen liittyvää keskustelua koskeva

kysymys.

Kaikkia seminaari-istuntoja koskee osallistumispakko.


6

2. Harjoitustyön muotoseikoista

Kansilehti Tulee sisältää seuraavat tiedot:

- Harjoitustyön nimi ja seminaarin tunnistetiedot

- Opiskelijan nimi ja opiskelijanumero

Sisällysluettelo Lähdeluettelo

Kirjallisuuslähteet, virallisjulkaisut (HE:t, KM:t ym.) ja

oikeustapaukset tulee merkitä erikseen (ja mahdollisimman

selvästi).

Kirjallisuuslähteiden tulee sisältää seuraavat tunnistetiedot:

- Kirjoittajan suku- ja etunimi

- Teoksen tai artikkelin nimi (artikkelien kohdalla on

mainittava myös julkaisu), kustannuspaikka ja -vuosi.Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

7

2. Harjoitusseminaarin muotoseikoista

- Esimerkkejä:

- Hemmo, Mika: Sopimusoikeus III. Jyväskylä 2005.

- Häyhä, Juha: Lojaliteettiperiaate ja sopimusoppi.

Defensor Legis 1996, s. 313-327.

- Helminen, Sakari: Osakassopimuksen tehtävä. Ari

Saarnilehto (toim.): Osakassopimuksesta.

Juhlajulkaisu Allan Huttuselle, s. 19-34. Turku

1995.

- HE 109/2005 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle

uudeksi osakeyhtiölaiksi.


8

3. Harjoitustyön rakenne

Johdanto Työn johdanto tulee pitää tiiviinä (miel. 1, max. 2 sivua).

Aihepiirin lyhyt esittely

- Tiettyjen aihepiirien kohdalla voinee olla perusteltua

tehdä lyhyehkö historiallinen esim. lainvalmisteluun tai

oikeuskirjallisuuteen kohdistuva katsaus.

Tutkimusongelman asettaminen

- Mihin kysymykseen tutkimuksessa haetaan vastausta?

- Mikä on (tai mitkä ovat) keskeisimmät oikeudelliset

ongelmat? Ydinkysymyksen voi jakaa osakysymyksiin.

- Kysymyksenasettelu on niin harjoitusseminaarityön kuin

väitöstutkimuksenkin kulmakivi: Siihen tulee kiinnittää

erityistä huomiota!Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

9


Metodi Mitä tutkimusmetodia työssä sovelletaan?

- Pyritäänkö esim. selvittämään lainsäädännön taustoja,

analysoidaanko oikeuskäytäntöä, vertaillaanko muihin

oikeudellisiin ilmiöihin, käytetäänkö reaalisia

argumentteja tai oikeustaloustieteellisiä pohdintoja?

Yksityisoikeudellisessa tutkimuksessa ehdottomasti eniten

hyödynnetty metodi on oikeusdogmatiikka.

- Oikeusnormien systematisointia ja tulkintaa.

- Tehtävänä tuottaa tieteellistä tietoa lain soveltajaa

varten.


10


Myös empiirisen tutkimuksen tuottamia reaalisia

argumentteja voidaan hyödyntää.

- Niillä on melko keskeinen sija monilla yksityisoikeuden

osa-alueilla.

- Reaalisilla argumenteilla ei ole kuitenkaan itsenäistä

merkitystä (pidettävä mielessä oikeuslähdeoppi).

Oikeustaloustieteellinen metodi

- Oikeustaloustieteellisten argumenttien asema

oikeustieteellisessä tutkimuksessa on sama kuin

reaalisilla argumenteilla (ts. ne voivat ohjata epäselvässä

tapauksessa ratkaisuharkintaa).

- Muista, että oikeustieteessä ”oikeudenmukaisuus -

argumentilla” on kuitenkin keskeisin sija.Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

11


Oikeusvertailu

- Sen avulla voidaan esimerkiksi etsiä käyttökelpoisia

argumentaatiorakenteita.

- Tulee olla varovainen analogiapäätelmien kanssa.

- Vertailumetodin käyttäminen on voitava perustella.


12


Työn rakenteen kuvaus Ei välttämätöntä, mutta usein syytä esitellä lyhyesti

- Rakenteen kuvauksen tarkoituksena on tyypillisesti

perustella valittua esitystapaa sekä auttaa lukijaa

hahmottamaan työn systematiikka.

Ei saa muodostua sisällysluettelon toistamiseksi


13


Käsittelyosa (n. 8-10 sivua) Sisällöllinen ja muodollinen johdonmukaisuus keskeistä

Jaettava lukuihin ja tarpeen vaatiessa alalukuihin

- Alalukujen alalukuja tulisi välttää näin lyhyessä työssä.

Vasta lopputyössä mennään kolmannelle (ja neljännelle)

alatasolle.

- Lukujen ja alalukujen tulee olla sisällöllisesti

tasapainossa keskenään (ts. ei liian pitkiä, ei liian

suppeita). Sama sääntö koskee niiden lukumäärää.

Kaikille yhteiset Word asetukset:

- Times New Roman 12, riviväli 1,5, n. 75-80 merkkiä

rivillä, n. 28-35 tekstiriviä sivulla (Lue: Näillä asetuksilla

käsittelyosan tulisi olla n. 8-10 sivua.)Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

14


Omaperäisyys keskeisellä sijalla

- Tulee välttää suoria (ja turhia) lainauksia. Ts. asiat

tulee ilmaista omin sanoin ja suoran lainauksen käyttö

on pystyttävä perustelemaan.

- Lähteet eivät saa määrätä tekstin etenemistä (ts.

rakenne on muodostettava itse).

- Työssä on oltava myös omia ajatuksia.

Argumentointi

- Jos kyse ei ole omasta pohdinnasta tai päättelystä,

tulee viitata.

- Muualta otetun ajatuksen esittämistä omanaan

pidetään plagiointina, joka johtaa automaattisesti

työn hylkäämiseen.Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

15


- Jos kyse ei ole omasta ajattelusta tai notorisesta

seikasta, lähteeseen on viitattava ja asia on

esitettävä omin sanoin.

- Kaikki plagiointitapaukset ilmoitetaan dekaanille,

joka päättää, mihin toimenpiteisiin tiedekunta

ryhtyy.

- Oikeuslähdeoppia on noudatettava:

1. Laki (ja ”maantapa”)

2. Lain esityöt ja ennakkotapaukset

3. Reaaliset argumentit, oikeuskirjallisuus ym.


16


Yhteenveto-osa Tee tiivis yhteenveto tutkimuksen tuloksista.

Juuri tässä osiossa ei pidä säästellä omia pohdintoja.

Mikä on tutkimuksen tieteellinen tai

käytännöllinen kontribuutio?

Tässä yhteydessä voi myös esittää omia spekulaatioita

oikeustilan kehittymisestä, perinpohjaisemman tutkimuksen

tarpeesta ym.

Suosituspituus noin 1-2 sivua


17

4. Lähteistä

Tiedon etsiminen Lait, ennakkotapaukset ja uudemmat hallituksen esitykset

ovat saatavilla ainakin seuraavista osoitteista:

- www.finlex.fi

- www.edilex.fi

Valtiopäiväasiakirjat ovat tiedekunnan kirjastossa (myös Nytt

Juridiskt Arkiv eli NJA sekä UfR ja TfR)

KKO:n arkisto

Hovioikeudet lähettävät ilmaiseksi päätöksiään, kun henkilö

ilmoittaa olevansa oikeustieteen opiskelija.

Selma ja Helka tietokannat. Ensiksi mainitusta löytyvät myös

artikkelit (melko kattavasti).

HeinOnline!Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

18

4. Lähteistä

Oikeuskirjallisuus Monografiat ja muut teokset

- Kaikki tarvittava kirjallisuus löytyy lähtökohtaisesti

tiedekunnan kirjastosta. Kannattaa myös haeskella

opiskelijakirjastosta, kauppakorkeakoulun kirjastosta ja

Eduskunnan kirjastosta.

- Lainaan tarvittaessa kirjallisuutta omasta kirjastostani.

- Tieteellisessä tutkimuksessa on suositeltavaa turvautua

virallisjulkaisujen lisäksi ennen kaikkea väitöskirjoihin,

muihin tutkimuksiin ja tieteellisiin artikkeleihin; vasta

toissijaisesti käsi- ja oppikirjoihin.


19

4. Lähteistä

Artikkelit Hyvin suositeltava tietolähde (esimerkkejä:)

- Defensor Legis (DL), Suomen Asianajajaliiton julkaisu

- Lakimies (LM), Suomalaisen lakimiesyhdistyksen

aikakausijulkaisu

- Oikeustiede – Jurisprudentia

- Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland (JFT)

- Oikeus, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

julkaisu

- Korkeimman oikeuden ratkaisut kommentein


20

4. Lähteistä

Ulkomaiset artikkelit

- Aikakausijulkaisuja saatavilla tiedekunnan ja

Eduskunnan kirjastoista.

- Tidskrift vid Stockholms universitet (JT)

- Svensk Juristtidning (SvJT)

- Jussens venner (JV), norjalainen aikakausijulkaisu

- Nordisk tidsskrift for selskabsrett (NTS)

- Laaja valikoima saatavilla myös osoitteesta

www.heinonline.org; kiinnitä erityistä huomiota

angloamerikkalaisiin laatujulkaisuihin (Harvard / Yale /

Cambridge / Berkeley… Law Journal / Review)


21

5. Viittaustekniikasta

Oikeustieteellisessä tutkimuksessa käytetään alaviitteitä ”Teksti muuttuu tieteelliseksi vasta alaviitteillä varustettuna.”

Heikki Kulla, Edilex 1.12.2006

“Juridiikka kuuluu tekstitieteisiin, joissa kokeella,

matemaattisella laskettavuudella, tilastoilla ja taulukoilla

ei ole sanottavaa merkitystä kontrollikeinoina.”

Käytännössä ilmenee kahdenlaista viittaustekniikkaa: Tekijän sukunimi, vuosiluku, sivu

- Wilhelmsson 1995 s. 44.

Tekijän sukunimi, teoksen nimi, sivu

- Mähönen – Villa, Osakeyhtiö I, s. 44.

Artikkeleihin viitataan tyypillisesti seuraavalla tavalla

- Helminen LM 1997 s. 337.Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

22

5. Viittaustekniikasta

Muista myös yleiset lyhenteet m.t.s. / Ibid. / et. al.

Jos viitemerkki on lauseen viimeisen sanan ja pisteen

välissä, viitataan vain kyseiseen lauseeseen. Jos viitemerkki on pisteen jälkeen, viitataan koko

kappaleeseen. Jos samaa asiaa on käsitelty useammassa teoksessa,

myös nämä voidaan mainita. Turha luettelointi ei ole

kuitenkaan suositeltavaa. Alaviitteissä voidaan käydä myös keskustelua, jota ei

haluta tai voida liittää corpus -tekstiin. Keskustelevien

alaviitteiden tarkoituksena on yleensä täydentää

aihepiiriin liittyvää tietämystä. Vaihtoehtoisesti voidaan

myös käyttää sisennettyjä kappaleita.Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

23

6. Laatimisprosessiin liittyviä yleisiä ohjeita

”Keskustelevat alaviitteet elävät omaa elämäänsä.”

Lukeneisuuden hankkiminen Lähdekirjallisuuden etsiminen kannattaa aloittaa

yleisteoksista.

Tämän jälkeen on suositeltavaa laatia karkea dispositio.

- Ts. Sisällysluettelo, alustava kysymyksenasettelu ja

mahdollinen hypoteesi.

Aiheen rajaus on keskeinen osa työtä (eli käänteisesti

ilmaistuna, työ todennäköisesti epäonnistuu, jos rajauksiin

ei kiinnitetä huomiota).

- Keskeiset asiat tulee erottaa epäolennaisuuksista.

Kaiken kirjoitetun tulee palvella tutkimuskohdetta.

- Rajaukset on myös pystyttävä perustelemaan.Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

24

6. Laatimisprosessiin liittyviä yleisiä ohjeita

Valmiita aiheita saa ja monesti täytyykin rajata.

Kirjoituksen kohteena täytyy olla oikeudellinen

kysymys.

Aihepiirin merkittävästä laajentamisesta (ja merkittävästä

rajaamisesta) tulisi konsultoida opettajaa.

Työn tulisi kuitenkin olla ”tekijänsä näköinen” (ei esim. Mika

Hemmon näköinen) eli itsenäinen (ja mahdollisesti

persoonallinen).

Umpikuja Jos päädyt tutkimusprosessin aikana umpikujaan, voit

luonnollisesti pyytää apua työnohjaajalta.

Kirjoittaminen kannattaa aloittaa heti. Valmista tekstiä syntyy

vain harvoin ensimmäisen käsikirjoituksen aikana.Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

25

7. Alustuksesta

Jokaisen opiskelijan tulee pitää n. 15-20 minuutin

mittainen, huolellisesti valmisteltu, alustus. Alustuksessa tulee:

Esitellä tutkimuskohde ja kysymyksenasettelu,

Mahdollisesti käytetty lähdekirjallisuus ja oikeuskäytäntö,

Pääasiat työn sisällöstä ja

Tutkimustulokset

Monesti paras esitys alkaa kysymyksellä ja päättyy

vastaukseen.

Alustus on keskeinen osa seminaarisuoritusta ja se

vaikuttaa arvosanaan. Alustuksessa on suositeltavaa käyttää PowerPoint

esitystä.Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

26

8. Opponointi

Opponointi voi vaihdella paljon erilaisten töiden välillä. Opponoitaessa teoreettista tai muuten vaikeaa työtä,

esitykseltä ei odoteta yhtä paljoa kuin opponoitaessa

”perustyötä”.

Opponoinnin suhteen ei voida antaa yksiselitteisiä ohjeita.

Opponointi ei ole pelkästään työn heikkouksien ja

ansioiden esittelyä. Opponentin tulisi perehtyä keskeisimpään

lähdekirjallisuuteen (mikäli tämä on kohtuullisin ponnistuksin

saatavilla).

Kysymyksenasettelua tulisi poikkeuksetta kommentoida.

- Saako lukija käsityksen siitä, mihin työssä haetaan

vastausta?Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

27

8. Opponointi

- Ymmärtääkö lukija, miksi juuri nämä kysymykset ovat

mielenkiintoisia?

Myös työn rajauksiin tulisi kiinnittää huomiota.

- Muodostaako työ yhtenäisen kokonaisuuden?

- Olisiko syytä rajata joitakin kysymyksiä työn

ulkopuolelle?

- Olisiko joitakin pois rajattuja kysymyksiä ollut syytä ottaa

mukaan?

- Onko aihe rajauksineen kokonaisuudessaan tutkimuksen

arvoinen?

Oikeuslähdeopin noudattaminen

- Olisiko tiettyä asiaa voitu perustella vahvemmalla

oikeuslähteellä?Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

28

8. Opponointi

- Tuleeko erilaisten oikeuslähteiden velvoittavuus esiin

työssä?

Lähteiden käyttö

- Niiden kattavuus ja määrä?

- Onko lähde ymmärretty oikein?

Työn itsenäisyys

- Perustuuko työn runko ja esitetyt ajatukset oppikirjaan

tms.?

- Onko itsenäistä pohdintaa?

- Tulisiko omaa ajattelua olla enemmän?

Argumentoinnin laatu ja uskottavuus

- Ovatko näkemykset hyvin perusteltuja?

- Onko lähdekriittisyyttä?Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

29

8. Opponointi

Työn rakenteen toimivuus

- Eteneekö työ sujuvasti?

- Käsitelläänkö asetettuja kysymyksiä sopivassa

laajuudessa?

- Onko työ ylipäätänsä kiinnostava (puhtaasti

subjektiivinen mielipide)?

Kieliasu

- Kielen sujuvuus, ymmärrettävyys, kielioppi, tyylin

asiallisuus, jne.?

- Yksittäisiin virheisiin ei tule kuitenkaan kiinnittää

huomiota.


30

8. Opponointi

Loppuhuomio Väitteiden ei tarvitse olla absoluuttisia. Alustajalle saa esittää

kysymyksiä ja arveluja. Monesti tästä kehittyykin

hedelmällisin keskustelu.

Oma ajattelu on opponoinnissakin tärkeintä.

Opponentin tehtävänä ei ole miellyttää alustajaa (eikä

työnohjaajaa), mutta hänen on kuitenkin pysyttävä

asiallisella linjalla.


31

9. Työn arvostelusta

Jos työ ei täytä seminaarin vaatimuksia, kirjoittajalle

annetaan mahdollisuus korjata virheet.

Tyypillisiä piirteitä eri tasoisille töille

Korjattava tai hylättävä työ

- Puutteita lähteiden dokumentoinnissa

- Selvä epäitsenäisyys. Työn rakenne on esimerkiksi

kopioitu oppikirjasta.

- Plagiointi

- Vakavat kielelliset tai muodolliset puutteet


32


Arvosana 1

- Välttävä, mutta vähimmäisvaatimustason ylittävä

suoritus

- Epäitsenäisyys

- Tutkimusongelma asetettu epämääräisesti tai se puuttuu

kokonaan

- Vakavia asiavirheitä

- Suppea lähteistö

- Heikko kieliasu


33


Arvosana 3

- Hyvä (keskiverto) suoritus

- Työ on sinänsä virheetön, mutta oma kontribuutio

rajoittuu lähinnä rakenteeseen

- Itsenäinen ote, mutta asiavirheitä ja väärinymmärryksiä

- Argumentointi ja lähteiden käyttö asianmukaista

- Lieviä puutteellisuuksia esimerkiksi rajauksessa tai

kysymyksenasettelussa


34


Arvosana 5

- Selvästi itsenäinen ote aiheeseen

- Kysymyksenasettelu selkeä ja siihen on haettu vastausta

asianmukaisesti

- Lähteitä kattavasti

- Perusteltua lähdekriittisyyttä

- Hyvä kieliasu

- Ei lievää suurempia virheitä tai puutteita millään osa-

alueilla

Huom! Arvostelu suhteutetaan aina työn vaativuuteen.


35

11. Aiheet

1. Lojaliteettiperiaatteen merkitys sopimusoikeudellisessa

argumentaatiossa

2. Sopimussakon kohtuullistaminen oikeuskäytännön

valossa

3. Sopimusperusteisen vahingonkorvausvastuun sovittelu

oikeuskäytännön valossa

4. Ns. indemnity / hold harmless -ehdon merkitys

kolmannen osapuolen näkökulmasta

5. Ns. “pikavipin” oikeudelliset riskit

6. Urakoitsijan vastuu aliurakoitsijan virheistä takuuajan

jälkeen

7. Yritysvaltauksen sopimusperusteiset torjunta- ja

toteuttamiskeinotSopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

11. Aiheet

36

8. Korkorahastosijoitukseen liittyvä pankin

tiedonantovelvollisuus arvopaperilautakunnan

ratkaisukäytännön valossa

9. Osakassopimuksen sitovuus yleisseuraannossa

10. Pitkäkestoisen yhteistyösopimuksen irtisanominen

ratkaisun KKO 2010:69 valossa

11. Sopimusneuvotteluiden päättämiseen liittyvä

vahingonkorvausvastuu

12. Esisopimus ja kiinteistön kauppa

13. Onko toistaiseksi toteutumatonta sopimusvastuuta

pidettävä tunnettuna vai tuntemattomana saatavana

osakeyhtiön selvitystilassa?


11. Aiheet

14. Tukikirjeen sitovuus

15. Sopimuksen konkludenttinen syntyminen uuden

oikeuskäytännön valossa (KKO 2010:23 ja KKO 2011:6)

16. Asemavaltuutuksen merkityksestä osakeyhtiössä

erityisesti ratkaisun KKO 2011:21

17. Niin sanotun epäselvyyssäännön merkityksestä

sopimuksen tulkinnassa erityisesti ratkaisun KKO

2011:13 valossa

18. Sopimusoikeuden eurooppalaistuminen

19. Kilpailukieltolausekkeen tulkinta – Miten kilpailevan

toiminnan harjoittamista on arvioitava?

20. Yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen kohtuullistaminen

OikTL 36 §:n nojalla – arvio oikeuskäytännöstä37Sopimusoikeuden harjoitusseminaari 8.10.2012

38

12. Muuta

Muista lähettää työsi em. ajankohtaan mennessä kaikille

seminaarilaisille ja työnohjaajalle. Seminaariin liittyvät asiakirjat löytyvät internetosoitteesta

http://www.mv.helsinki.fi/home/vponka/


Documents

Sopimusoikeuden harjoitusseminaari – Ajankohtaisia kysymyksiä sopimusoikeudesta