Sosiaali- ja terveyslautakunta · Tavoitteena on yhdessä maakunnan kanssa taata ... Digitaalisten palvelujen rakentaminen edellyttää henkilö- ja talousresursseja. Toimintakulttuurin

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018

13.12.2017

1

Sosiaali- ja terveyslautakunnan palveluja vuosisuunnitelma 2018

Johdanto...................................................................................................................................................... 2

Sosiaali-ja terveyslautakunnan palvelusuunnitelma ..................................................................................... 3

Tampereen strategia 2030 ....................................................................................................................... 4

Pormestariohjelma .................................................................................................................................. 5

Muut ohjelmat ja -suunnitelmat............................................................................................................... 8

Hankintalinjaukset ................................................................................................................................... 9

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosisuunnitelma 2018 ..............................................................................12

Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet ..................................................................................12

Keskeiset toimenpiteet ja kehittäminen vuonna 2018 .........................................................................14

Talous .................................................................................................................................................17

Hankintasuunnitelma 2018 - 2019 .......................................................................................................18

Riskiprofiili ..........................................................................................................................................18

Henkilötyövuodet ja keskeiset henkiöstöä koskevat muutokset...........................................................19

Palveluverkko......................................................................................................................................20

Keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit .................................................................................................21

Ikäihmisten palvelulinja ..........................................................................................................................22

Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja................................................................................................24

Psykososiaalisen tuen palvelulinja ...........................................................................................................27

Vastaanottopalvelujen palvelulinja .........................................................................................................30

Erikoissairaanhoidon palvelut .................................................................................................................31

Liitteet ........................................................................................................................................................34

2

Johdanto Sosiaali- ja terveyslautakunnan palveluja vuosisuunnitelma perustuu Tampereen strategiaan 2030 ja on väline lautakunnan alaisen toiminnan strategian mukaiseen johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelma koostuu kahdesta osasta: palvelusuunnitelmasta ja vuosisuunnitelmasta. Palvelusuunnitelmaan kootaan toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä hankinnan linjaukset. Vuosisuunnitelmassa pitkän aikavälin tavoitteet sekä talousarvion vuosittaiset toiminnan tavoitteet tarkennetaan toimenpiteiksi. Vuosisuunnitelmassa myös tarkennetaan lautakunnan talousarviota sekä esitetään hankintasuunnitelma. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen toiminnan painopisteistä, riskienhallinnasta, henkilötyövuosista, palvelutuotannosta ja -verkosta. Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta raportoidaan huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan palveluja vuosisuunnitelman rakenne

3

Sosiaali-ja terveyslautakunnan palvelusuunnitelma

Sosiaali-ja terveyslautakunnan alainen toiminta muodostaa 1.1.2018 alkaen yhden palveluryhmän: avo- ja asumispalvelut. Lisäksi palveluryhmään kuuluu 1.1.2018 alkaen sairaalapalveluja ikäihmisten ja psyko-sosiaalisen tuen palvelulinjoilla. Avo- ja asumispalvelut sisältävät ikäihmisten palvelulinjan, lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan, psykososiaalisen tuen palvelulinjan, vastaanottopalvelujen palvelulinjan sekä asiakasohjausyksikön, joka ohjaa asiakkaat eri palvelulinjojen järjestämien palveluiden pariin. Lisäksi avo- ja asumispalveluihin kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) palvelujen tilaus. Lautakunta vastaa Tampere-Orivesi-yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Palvelut tuotetaan kunnan omana toimintana, hankitaan yksityisiltä tai kolmannen sektorin palvelun-tuottajilta tai ne voidaan järjestää seudullisesti tai maakunnallisesti. Suurin yksittäinen palveluntuottaja on PSHP, joka tuottaa Tampereen kaupungille ensihoito- ja päivystyspalvelut, erikoissairaanhoidon sekä kehitysvammaisten laitoshoidon palvelut. Sosiaali- ja tarveyslautakunnan palvelusuunnitelmassa kootaan yhteen lautakunnan alaista toimintaa koskevat pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä hankinnan linjaukset. Strategisia tavoitteita ja linjauksia asetetaan Tampereen strategian lisäksi myös pormestariohjelmassa sekä erilaisissa erillisohjelmissa ja -suunnitelmissa. Palvelusuunnitelmaan koottuja pitkän aikavälin tavoitteita tarkennetaan vuosittain toimenpiteiksi vuosisuunnitelmaosassa.

4

Tampereen strategia 2030

Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelusuunnitelma perustuu Tampereen strategiaan 2030. Strategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Tampereen strategiassa on määritelty kaupungille visio ja tavoiteltavat tulokset, jotka ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna 2030, kun strategia on toteutunut. Strategiassa määritellään myös strategiset painopisteet sekä valtuustokauden tavoitteet ja mittarit, jotka kertovat, miten strategiaa toteutetaan ja miten strategian toteutumista seurataan. Lisäksi strategiassa määritellään sen toteuttamista tukevat kaupungin toimintatavat. Strategian keskeisiä sisältöjä tarkennetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta toimenpiteiksi vuosisuunnitelmaosassa.

Tampereen strategia 2030 kokonaisuutena: https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/talous-ja-strategia/strategia.html

5

Pormestariohjelma

Lauri Lylyn pormestariohjelma vuosille 2017–2021 - ”Vetovoimainen ja inhimillinen Tampere” - kertoo valtuuston enemmistön tahdon Tampereen kehittämisen suunnasta nykyisellä valtuustokaudella. Pormestariohjelma on toiminut Tampereen strategian valmistelun pohjana ja sen sisältämiä linjauksia ja tavoitteita toteutetaan myös strategisen johtamisjärjestelmän muiden asiakirjojen kautta. Palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat tässä keskeisessä roolissa. Alle on koottu sellaiset pormestariohjelman tavoitteet ja linjaukset, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseen toimintaan ja jotka eivät sisälly sellaisinaan Tampereen uuteen strategiaan. Linjauksia ja tavoitteita toteutetaan valtuustokaudella 2018-2021 ja tarkemmat toimenpiteet esitetään vuosittain vuosisuunnitelmaosassa.

Linjaus / tavoite

Hyvinvoivat tamperelaiset:

Ennaltaehkäisevä ote on osa kaikkia kaupungin palveluja. Tuen tarpeen ensimerkit tunnistetaan varhain kaikissa palveluissa. Palvelujen kehittämisen ja henkilökunnan osaamisen painopiste on etsivän, kokonaisvaltaisen ja ratkaisukeskeisen työotteen vahvistamisessa. Tampere on esimerkillinen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Henkilökunnan tietotaitoa lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä. Kaupunki tukee ja mahdollistaa maahanmuuttajien ja valtaväestön luontevien kohtaamispaikkojen sekä yhteisten yhteisöjen muodostamista ja kehittämistä. Maahanmuuttajien integroitumista edistetään kaupungin kaikissa palveluissa. Sote-maku-uudistus toteutetaan hallitusti. Tavoitteena on yhdessä maakunnan kanssa taata palvelujen mahdollisimman sujuva siirtyminen järjestäjältä toiselle. Kaupungin ja maakunnan yhteistyö rakennetaan saumattomaksi ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Yleishyödyllisten yhteisöjen toiminta-avustuksiin käytettävä kokonaisresurssi säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Asukkaat saavat neuvontaa ja tietoa tarvitsemistaan palveluista, yhä enemmän myös digitaalisesti. Hyvinvointikeskusten ja lähitorien sekä muiden palvelukeskittymien neuvontaosaamista vahvistetaan. Liikkumista edistetään osana kaupungin palveluja. Kaiken ikäisiä asukkaita kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen. Erityisesti lasten ja nuorten sekä erityisryhmien liikkumismahdollisuuksia lisätään. Nuorten ja lasta odottavien sekä lapsiperheiden mielenterveys- ja päihdeongelmat tunnistetaan varhain ja nopea tuki on tarjolla. Tukeen yhdistyy talous- ja palveluneuvonta. Vanhempainvalmennusta kehitetään niin, että vanhemmilla on mahdollisuus saada sekä tukea että ohjausta lapsen eri kehitysvaiheista ja -vaiheissa. Vertaistukitoiminnan järjestämisessä tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluja mielenterveyskuntoutujille kehitetään tukipuhelutoiminnan kautta yhdessä järjestöjen kanssa.

6

Köyhyysohjelma uudistetaan vastaamaan uuden kunnan roolia ja tehtäviä. Työttömien ja pienituloisten arkea ja yhteisöön kuulumista tuetaan laajentamalla jo käytössä olevan Aktiivipassin mahdollistamia palveluita. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämistä jatketaan sekä lisätään tukea arkeen ja asumiseen. Päihtyneiden toimintakeskuksen palveluita kehitetään. Turvallinen ikääntyminen:

Ikäihmisille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Kaupungin omien alueellisten palvelukeskusten ja lähitorien kehittämistä jatketaan. Vapaaehtoistoimintaa (Luotsi), päiväkeskustoimintaa sekä palveluliikennettä kehitetään. Palveluja kehitetään tiiviissä yhteistyössä kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa. Ikäihmisten palvelutaso säilytetään vähintään vuoden 2017 tasolla ikäihmisten määrän kasvu huomioiden. Ikäihmisten palvelujen rakennemuutosta pitkäaikaisesta laitoshoidosta erilaisiin palveluasumisen muotoihin ja kotihoitoon jatketaan. Ennen palvelujen siirtymistä maakuntaan turvataan ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy sitä tarvitseville, varmistetaan laadukas saattohoito ja tuetaan omaishoitajuutta. Ohjaus ja neuvonta sekä asiakasohjaus toteutetaan lähipalveluna yhteistyössä maakunnan kanssa. Kotihoidon palvelut toteutetaan niin, että tutut kotihoidon työntekijät vastaavat ikäihmisten palveluista kodeissa ja heillä on mahdollisuus viettää riittävästi aikaa asiakkaiden luona. Uudistumalla parempia palveluja:

Digitaalisia palveluja kehitetään kattavasti ja johdonmukaisesti. Digitaalisten palvelujen ohessa on tarjottava mahdollisuus myös perinteiseen palvelutarjontaan. Digitaalisten palvelujen rakentaminen edellyttää henkilö- ja talousresursseja. Toimintakulttuurin on oltava ketterä ja henkilöstöllä on oltava aikaa paneutua uuteen teknologiaan ja toimintatapoihin. Työntekijöiden osaamista on hyödynnettävä nykyistä enemmän palvelujen ja toimintojen kehittämisessä. Johto asettaa tavoitteet ja antaa henkilöstölle tilaa niiden toteuttamisessa: omien ratkaisujen tekemisessä ja oman työn kehittämisessä. Kaikkia johtavassa- ja esimiesasemassa olevia koulutetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Johtajille toteutetaan säännöllistä työnkiertoa. Lähijohtamisen edellytykset turvataan. Työllisyys:

Tampere uudistaa edelläkävijänä työllisyydenhoidon palveluita. Työhakijoiden, erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten, työelämävalmiuksia ja -osaamista parannetaan. Erityisryhmien työllistymiselle haetaan uusia mahdollisuuksia.

7

Kaupungin omalla, kumppanuuksiin perustuvalla palvelutuotannolla tuetaan osaltaan paikallista yritystoimintaa.

8

Muut ohjelmat ja -suunnitelmat

Tampereen kaupungilla on useita, strategiaa täydentäviä erillisohjelmia ja -suunnitelmia, jotka keskittyvät tietyn aihealueen syvällisempään tarkasteluun. Alla on lueteltu ne ohjelmat ja -suunnitelmat, jotka sisältävät sosiaali- ja terveyslautakunnan alaista toimintaa koskevia linjauksia ja tavoitteita:

Hyvinvointikertomus 2017 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi TampereSenior - Ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena Palveluverkon kehittämissuunnitelma - hyvinvointipalvelut Yhdenvertaisuussuunnitelma 2017–2021 Kotouttamisohjelma 2014–2025 Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016–2019 Smart Tampere, Ekosysteemi- ja Digi-ohjelmat 2017–2021 Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2017 Liikunta- ja kulttuuriohjelma 2013–2020 Ympäristöpolitiikka 2020 Toimintaohjelma neuvolapalveluille, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten

ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaista toimintaa koskevia tavoitteita linjataan vuonna 2018 myös pormestarin nimeämässä köyhyystyöryhmässä, joka valmistelee Köyhyysohjelman, joka valmistuu kesäkuussa 2018. (LTK) Alla olevaan taulukkoon on nostettu edellä mainituista ohjelmista ja/tai suunnitelmista sellaisia sosiaali- ja terveyslautakuntaa koskevia linjauksia ja tavoitteita, joita on tarkoitus toteuttaa palveluja vuosisuunnitelman kautta.

Ohjelma Linjaus / tavoite

Hyvinvointikertomus Kaupunkilaisten tavoittamiseksi ja tukemiseksi kehitetään eri toimijoiden välistä, aktiivista yhteistyötä, uusia toimintamuotoja ja otetaan käyttöön uusia viestintämuotoja ja -palveluja.

Ihmisten erilaisuus huomioidaan digitaalisia palveluja kehitettäessä ja varmistetaan siten kaikkien palvelujen saatavuus jatkossakin kaikille kuntalaisille.

Kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman osoittamia kehittämistarpeita ovat positiivisten asenteiden, turvallisuuden, vuorovaikutuksen ja osallistumisen sekä vaikuttamisen lisääntyminen henkilöstön osaamista parantamalla ja edistämällä eri väestöryhmien välisiä hyviä suhteita, keskinäistä vuorovaikutusta, tiedonsaantia ja yhteistyötä. Myös suunnitelmallista tasa-arvoisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämistyötä on jatkettava.

Matalan kynnyksen liikkumisen mahdollisuuksia lisätään ja olosuhteita parannetaan mahdollistamalla tehokas sisä- ja ulkoliikuntatilojen käyttö mm. höntsäilyyn ja erityisryhmille.

Lisätään ehkäisevän päihdetyön resurssit Aluehallintoviraston ja THL:n suositusten mukaisiksi (0,3-0,5 htv/20 000 asukasta), jotta voidaan paremmin hyödyntää monialaisen ehkäisevän päihdetyön verkoston toimintaa ja osaamista päihdehaittojen vähentämiseksi sekä Pakka-toimintamallin mukainen toiminta vakiintumaan.

9

Hankintalinjaukset

Hankintalinjaukset ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan alaista hankintatoimintaa ja sen kehittämistä ohjaavia keskeisiä pitkän aikavälin valintoja ja painotuksia. Hankintalinjaukset konkretisoivat, miten talousarvion kaupunkitasoisia hankintojen periaatteita ja strategisia painopisteitä toteutetaan, ja täsmentävät ulkoisten hankintojen roolia toiminnassa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta: yhteiset hankintalinjaukset

Hankintojen yhteydessä huomioidaan digitalisaatioon ja hyvinvointiteknologiaan liittyvien ratkaisujen kehittyminen ja niiden

hankintatapa Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen Valinnanvapausmallien arviointi ja pilotointikokemukset Palvelukeskusten, lähitorien ja hyvinvointikeskusten rooli

Avustustoiminnassa huomioidaan ohje Valtiontukisääntelystä.

Hankinnoilla pyritään edistämään markkinoiden monimuotoisuutta ja sitä, että palvelunkäyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia pk-yrityksiä, järjestöjä ja pieniä toimijoita olisi riittävästi markkinoilla. Palvelunkäyttäjiä, kokemusasiantuntijoita ja palveluntuottajia kuullaan ja osallistetaan hankinnoissa eri tavoin, mm. käyttämällä palvelumuotoilua, järjestämällä markkinavuoropuheluja, ja hyödyntämällä tietopyyntöjä. Sopimusosaamiseen ja -hallintaan panostetaan tuloksellisten hankintojen toteuttamiseksi.

Palvelujen järjestämistavasta riippumatta (oma tuotanto vs. ulkoinen tuotanto) palveluja ohjaavat yhteiset tavoitteet ja niitä tukevat seurantakäytännöt. Innovatiivisia hankintoja, tulosperusteista hankintaa sekä kumppanuusmalleja edistetään osaamisen kehittämisellä. Hyvinvointiallianssin tulosperusteisesta hankinnasta kerätään kokemuksia ja arvioidaan sen soveltamismahdollisuuksia. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä tuetaan lisäämällä hankintoihin hankintakohtaisesti sopimusehdoksi työllistämisehto. (Työllistämisehdon kohderyhmänä ovat tamperelaiset työttömät työnhakijat, jotka eivät saa ansioturvaa. Ehto täytetään työllistämällä kohderyhmään kuuluva henkilö palveluntuottajan palvelukseen. Ehto ei rajaa työllistettävien henkilöiden tehtäviä hankinnan kohteeseen. Työllistämisehtoon kuuluvia työntekijöitä ei lasketa hankintaan sisältyvän ammattihenkilöstön mitoitukseen.)

Sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) käyttöä lisätään ja järjestelmää kehitetään. (Järjestelmä kytkee asiakkaat, palvelut, palveluntuottajat ja laskutuksen samaan kokonaisuuteen.) Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään hankinnoissa, joihin liittyy merkittävää muutosta palveluissa tai jos kyseessä on uusi järjestämistapa. Palvelu-/asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuuksia sekä maakunnallisia yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan.

10

Palvelukokonaisuus Hankintalinjaukset

Ikäihmisten palvelulinja

Kotona asumista tukevia palveluja vahvistetaan ja monipuolistetaan ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamiseksi.

Tehostettua palveluasumista lisätään omaan tuotantoon Koukkuniemen alueella, mutta kokonaisuudessa oman ja ulkoisen tuotannon suhde säilyy samana ympärivuorokautisessa hoidossa.

Ulkoiselta palvelutuotannolta hankitaan asumispalveluja ostopalveluina ja palvelusetelillä. Kilpailutuksissa huomioidaan innovatiivisuus, yhdessä kehittäminen, kumppanuus ja yhteiskuntavastuu.

Ulkopuolisilta tuottajilta hankittu palveluasuminen, tuettu asuminen ja palveluasuntojen tehostettu palveluasuminen muutetaan palvelutalon kotihoidoksi sopimuskauden päättyessä sekä sovitusti sopimuskauden aikana.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja

Oman ja ulkoisen tuotannon suhde säilyy samana (n. 60-40 %).

Ostopalveluja käytetään jatkossakin eniten sijaishuollossa ja tehostetussa perhetyössä sekä omaishoidon vapaissa. Sijaishuollossa tavoite on edelleen siirtyminen laitoshuollosta perhehoitoon.

Palvelusetelin käyttöä jatketaan kotipalvelussa ja perheneuvolan perheterapiassa.

Vaikuttavuusperusteista hankintatapaa edistetään lastensuojelun laitoshoidon maakunnallisessa hankinnassa.

Psykososiaalisen tuen palvelulinja

Oman tuotannon osuuden lisäämistä vammaispalvelujen hankinnassa selvitetään.

Vammaispalvelujen asumis- ja päivätoimintapalvelujen sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen osalta selvitetään hankintatapaa ja -menettelyä.

Kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumista puretaan edelleen sekä lapsuuden kodistaan muuttaville kehitysvammaisille henkilöille hankitaan edelleen vuosittain uusia asumispalvelupaikkoja käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti.

Hankintojen suunnittelussa tehdään yhteistyötä kaupungin muiden yksiköiden kanssa.

Vastaanottopalvelujen palvelulinja Palvelulinja jatkaa ostopalvelujen ja vuokratyövoiman hyödyntämistä toiminnan turvaamiseksi.

Ostopalveluina toteutetaan osa aikuisten suun terveydenhuollon palveluista sekä vastaanottotoiminnan terveysasematoiminnasta.

11

Ostopalveluterveysasemien hankinnoissa palveluntuottajien osallistumismahdollisuuksia vahvistetaan muun muassa neuvottelevan hankintamenettelyn valinnan ja markkinavuoropuhelun avulla.

Ilta-, arkipyhä- ja viikonloppupäivystyksen järjestämisessä sekä Oriveden terveyskeskuksen lääkäripalvelujen toteuttamisessa hyödynnetään vuokratyövoimaa.

Osallistuminen Tampereen kaupungin valinnanvapauskokeiluun ja Tesoman hyvinvointiallianssiin tukevat palvelulinjan valmistautumista sote- ja maakuntauudistukseen.

12

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosisuunnitelma 2018 Vuosisuunnitelmassa tarkennetaan toimenpiteiksi palvelusuunnitelmassa esitetyt pitkän aikavälin tavoitteet sekä talousarvion vuosittaiset toiminnan tavoitteet. Vuosisuunnitelmassa myös tarkennetaan lautakunnan talousarviota sekä esitetään hankintasuunnitelma. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen toiminnan painopisteistä, riskienhallinnasta, henkilötyövuosista, palvelutuotannosta ja -verkosta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimii yksi palveluryhmä, avo- ja asumispalvelut, ja siksi vuosisuunnitelman sisällöt esitetään vain kahdella tasolla: palveluryhmän taso sekä palvelulinjojen taso.

Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet

Alla on esitetty ne Tampereen strategiasta johdetut, vuoden 2018 talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseen toimintaan. Tavoitteet on ryhmitelty Tampereen strategian painopisteiden mukaisesti. Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään seuraavassa kappaleessa. Yhdessä tekevä ja inhimillinen

Tavoite 2018–2021

Mittarit Vuositavoite 2018

Alueiden väliset hyvinvointierot ovat kaventuneet

Alueprofiilit (mm. köyhyys, koulutustaso, työttömyys)

Lasten hyvinvoinnin alueellinen tarkastelu

Hyvinvointikeskus- ja lähitoritoiminta on lisääntynyt (mm. Tesoman hyvinvointikeskus ja Hervannan hyvinvointikortteli)

Palvelujen painopistettä on siirretty ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä kotiin vietäviin palveluihin

Kotona, tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvien ikäihmisten määrä

Erikoissairaanhoidon kustannukset per asukas

Kaupungin toiminta kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi (TEAviisari)***

Lastensuojelun asiakkaiden kokonaismäärä

Pitkäaikaisasunnottomien määrä

Ikäihmisistä 92 % asuu kotona, 6 % tehostetussa palveluasumisessa ja 2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa Lastensuojelun asiakkaiden osuus väestöstä on enintään 5,9 % Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt vuoteen 2017 verrattuna

13

Valtaosa asioinnista on mahdollista tehdä digitaalisessa kanavassa ja digitaalisten palvelujen käyttö on lisääntynyt

Digitaalisten palvelujen määrä suhteessa palvelujen kokonaismäärään

Digitaalisten palvelujen käyttöaste Digitaalisten palvelujen käyttäjien

tyytyväisyys

Digitaalisten palvelujen kasvanut käyttöaste sosiaali- ja terveyspalveluissa on vähentänyt vastaanottotyön ja puhelintyön tarvetta

Koulutuksen ja osaamisen kärjessä

Tavoite 2018–2021


Työttömyys on alentunut maan keskiarvon tasolle ja erityistä tukea tarvitsevien työllistymisedellytykset ovat parantuneet

Palvelujen piirissä olevien työllistymisedellytykset

Jatkopoluttuneiden määrä osallisuutta vahvistavassa kuntouttavassa työtoiminnassa

Erityistä tukea tarvitsevien työllistymisedellytykset ovat parantuneet

Uudistumiskykyinen kaupunki mahdollistaa strategian toteutumisen

Tavoite 2018–2021


Kaupungin talous on tasapainossa ja talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet on saavutettu

Tilikauden tulos, konsernitulos Lainamäärä / asukas,

konsernilainamäärä / asukas Investointien tulorahoitus % Omistaja-arvon kehitys

(yhtiöarvo + osinkokehitys) Tasapainottamisohjelman

tavoitteiden toteutuminen

Työvoimakustannukset ovat vuosisuunnitelman mukaiset

Tuottavuus on parantunut

Palvelujen kustannukset verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin

Hankintojen tehokkuusindeksi (sis. hankinta- ja kumppanuusosaamisen arvioinnin)

Kaupungin omistamien tilojen käyttöaste

Tyytyväisyys tukipalveluihin ja vertailut vastaaviin toimijoihin

Kaupungin omistamien tilojen käyttöaste on parantunut.

14

Keskeiset toimenpiteet ja kehittäminen vuonna 2018

Tampereen strategiaa ja muita palvelusuunnitelmassa kuvattuja pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan vuosisuunnitelmassa määritellyillä toimenpiteillä. Alla olevaan taulukkoon on koottu vuoden 2018 keskeiset toimenpiteet sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta.

Strategian painopiste: Yhdessä tekevä ja inhimillinen (Osallisuus ja aktiivisuus, Yhdenvertaisuus ja varhainen tuki, Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut) Strategian painopiste: Rohkea uudistuminen (Ymmärrys toimintaympäristöstä ja asiakkaasta, Vaikuttava verkostokumppanuus, Tasapainoinen talous) Toimenpide Toteuttaja/-t

Palvelunkäyttäjien osallistaminen johdonmukaisesti hankintaprosessiin ja palvelujen kehittämiseen




Vastaanottopalvelujen palvelulinja

Asiakasohjaus

Digipalvelujen käyttöönotto työkaluna, joka monipuolistaa asiakkaan palveluvalikoimaa





Asiakasohjaus Lastensuojelun tarpeeseen vastaaminen systeemisen toiminta-mallin avulla, jossa huomioidaan vanhempien tilanne ja selkeät riskit, kuten lapsiperheköyhyys, päihde- ja mielenterveys-palvelujen saatavuus jne. yhteistyössä terveydenhuollon ja muiden lasten ja aikuisten palvelujen kanssa




Ennalta ehkäisevän työn vahvistaminen, matalan kynnyksen kohtaamis- ja neuvontapaikkojen, mm. lähitorit, lisääminen, ja keskitetyn neuvonnan ja asiakaspalvelun yhteisen palvelupisteen rakentaminen Frenckelliin





Asiakasohjaus Tiedolla johtamisen vahvistaminen etenkin asiakastiedon tehokkaamman keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen kautta




15


Asiakasohjaus

Toimijoiden systemaattinen, aktiivinen yhteistyö kunnan ja maakunnan yhdyspintojen vahvistamiseksi





Asiakasohjaus

Valinnanvapauden mallien kehittäminen yhdessä maakunnan muiden kuntien kanssa





Asiakasohjaus

Palvelurakennemuutosten jatkaminen





Asiakasohjaus

Edellä kuvattuja toimenpiteitä toimenpiteitä konkretisoidaan edelleen palvelulinjojen teksteissä (toiminnan painopisteet). Toimenpiteitä toteutetaan muun muassa projektien avulla. Avo- ja asumispalvelujen projektisalkun vuonna 2018 käynnissä olevat ja käynnistyvät projektit on kuvattu alla olevassa taulukossa Tampereen strategian painopisteiden mukaisesti jaoteltuina. Projekteissa huomioidaan vahvasti yhteiskehittäminen kuntalaisten kanssa. Palvelujen kehittämisessä yhdessä asiakkaiden kanssa hyödynnetään muun muassa palvelumuotoilua. Projekteissa huomioidaan myös kaupunkitason kestävän kehityksen periaatteet.

Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut

Yhdenvertaisuus ja varhainen tuki

Osallisuus ja aktiivisuus

Kotidigi – Koti- ja etähoidon palveluiden teknologiaintegraatio

Arkeen voimaa – toimintamallin juurruttaminen

SEED – Supporting the recognition of the Silver Economy in Europe in the Digital Era

Ikäneuvo – Kotona asumisen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Pirkanmaan Pippuri – Perheiden palvelujen uudistaminen

Mateas – Maahanmuuttajat terveyspalveluiden asiakkaina

TampereSenior – Ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena

ODA – Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

SoCaTel – A multi-stakeholder co-creation platform for better access to long-term care services

Tampereen Me -talo

16

Lastensuojelun sijaishuollon laitoshoidon hankinta

Avain kansalaisuuteen: henkilökohtainen budjetti

Sote-valinnanvapauskokeilu ja sen laajennus 2017–2018

Yhteinen keittiö – Toimintakykyinen ja hyvinvoiva ihminen - osallisuudella ja elintavoilla mielekästä arkea

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Vanhojen potilastietojen arkistointi

Tesoman hyvinvointikeskus Järjestäjän työkalut Tulevaisuuden

potilastietojärjestelmän hankinnan valmistelu

Oma Tesoma

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategia

Polku 55 – Matalan kynnyksen valmennus- ja tukipalvelu työpajatoimintana

6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus

6Aika Avoin osallisuus ja asiakkuus, koordinaatio

17

Talous

Tuloslaskelma (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018

Myyntitulot 57 908 42 005 43 056Maksutulot 54 454 47 110 47 262Tuet ja avustukset 4 348 4 393 4 410Vuokratulot 159 136 136Muut toimintatulot 1 144 1 091 1 091Toimintatulot yhteensä 118 013 94 734 95 955ToimintamenotHenkilöstömenot

Palkat ja palkkiot -182 028 -147 891 -147 817Henkilösivumenot

Eläkemenot -46 447 -37 731 -36 754Muut henkilösivumenot -9 573 -6 437 -6 436

Palvelujen ostot -444 153 -500 950 -503 523Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 836 -14 687 -14 689Avustukset -40 676 -38 259 -38 208Vuokramenot -35 691 -30 251 -30 201Muut toimintamenot -843 -833 -634Toimintamenot yhteensä -781 247 -777 039 -778 260Toimintakate -663 235 -682 305 -682 305Rahoitustulot ja -menot 4 000 4 000Poistot ja arvonalentumiset -2 586 -1 713 -1 627Tilikauden tulos -665 821 -680 018 -679 932

Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018

Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä -1 528LAPA Ensik. perheiden talo -28

LNTP ensik. kouluterveydenhuolto -64

LNTP ensik. Tesoman koulun kth -27

LNTP ensik. Kaukajärven neuvola -101

VAMM. ensik. Oriveden Niemen Linna -50

VAMM. Vaikeavammaisten hissit ja nostola -65

VAMM. ensik. Kevap Piikahaka -62

MTPP ensik. Nuorisoasema -31

MTPP ensik. Syömishäiriöyksikkö -160

MTPP ensik. Oriveden Vanamo -50

VOT video kolonoskooppi -30

VOT video gastroskooppi -30

VOT ensik. Koilliskeskuksen terv.as. -15

VOT ensik. apuvälineyksikkö ja hoitotarv -300

SUUN TH Vh:n laitt. ja hammash.kon. uus. -120

SUUN TH Oriveden hammashoitok. uusinta -35

SUUN TH ensik. Koilliskeskus -200

IKI ensik. Toukola -110

IKI ensik. Raskas ympärivuorokautinen ho -50

18

Hankintasuunnitelma 2018–2019

Hankintasuunnitelmassa kuvataan seuraavan kahden vuoden kilpailutukset ja hankintapäätökset, joissa hankinnan ennakoitu arvo on vähintään 60 000 euroa. Hankintasuunnitelmassa tunnistetaan hankinnat, joilla on erityistä merkitystä yksikön toiminnan ja talouden kannalta tai joissa voidaan merkittävästi edistää kaupunkitasoisten hankintojen periaatteiden ja strategisten painopisteiden toteuttamista. Nämä hankinnat vaativat erityistä panostusta johtamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnitelma ei kuvaa hankin-toihin liittyvää rahankäyttöä eikä sisällä investointien osalta investointisuunnitelmassa esitettäviä tietoja. Hankintasuunnitelma esitetään palveluja vuosisuunnitelman liitteenä.

Riskiprofiili

Sote-palvelujen toimintaympäristöanalyysin pohjalta tehdyssä riskianalyysissä tunnistettiin merkittävim-miksi strategisiksi riskeiksi palvelutarpeen ja väestörakenteen muutokset, johtamisen ja esimiestyön haasteet organisaation eri tasoilla sekä sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen ongelmat. Merkittävimmiksi toiminnan riskeiksi tunnistettiin asiakkaan palvelutarpeen ja -tarjonnan kohtaamat-tomuus, työhyvinvoinnin ja jaksamisen vaarantuminen, osaamisen ja rekrytoinnin vaarantuminen sekä tietoja puhelinjärjestelmien haavoittuvuus ja tietosuojan vaarantuminen. Merkittävimmäksi taloudelliseksi riskiksi määriteltiin taloudellisen liikkumavaran kaventuminen. Seuraavien riskiprofiilin kautta esitettyjen toimenpiteitten mukaisesti ennaltaehkäistään uhkakuvien toteutumista ja käännetään uhat mahdollisuuksiksi:

Sähköisten palvelujen avulla vastataan kasvavaan kysyntään kustannustehokkaasti ja tarjotaan palveluja monipuolisesti eri asiakassegmenteille. Asiakkaiden omahoidon mahdollisuuksia tuetaan. Päätöksentekoa tukevaa tietoa jalostetaan erilaisten työkalujen avulla ja tietoa hyödynnetään tehokkaasti ydinprosessien ja toiminnan kehittämisessä.

Asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan kehittämällä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa muun

muassa palvelumuotoilun avulla. Asiakaskokemus huomioidaan tiedolla johtamisessa.

Asiantuntevan ja motivoituneen henkilöstön ansiosta tuotetaan laadukkaita palveluja. Hyödynnetään työhyvinvoinnin johtaminen -mallia. Työturvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa. Motivoidaan henkilöstöä aktiiviseen rooliin oman hyvinvointinsa ja työn hallinnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Huolehditaan laadukkaasta perehdytyksestä.

Hankintaosaaminen tietoja puhelinjärjestelmähankinnoissa, järjestelmäosaaminen, yhteistyö eri

toimijoiden välillä, tietosuoja- ja tietoturvaosaamisen takaaminen sekä asiakastietojärjestelmien jatkuvuussuunnittelu varmistavat toiminnan jatkuvuuden ja tietoturvan toteutumisen. Omavalvontaa tehostetaan kaikilla palvelulinjoilla.

Verkosto- ja kumppanuusyhteistyössä toimitaan aloitteellisesti ja aktiivisesti. Luotettavan,

ajantasaisen ja ennakoivan tiedon avulla mahdollistetaan resurssien tehokas hyödyntäminen.

19

Henkilötyövuodet ja keskeiset henkilöstöä koskevat muutokset

Hatanpään sairaalan sairaala- ja kuntoutuspalvelujen toiminnot (lukuun ottamatta Oriveden terveyskeskus-vuodeosastopalveluja, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palveluja ja Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalveluja) yhdistyvät Tampereen yliopistolliseen sairaalaan liikkeenluovutuksella vuoden 2018 alusta. Tampereen kaupungille jäävät toiminnot siirtyvät avo- ja asumispalveluihin. Muutoksen yhteydessä avo- ja asumispalveluihin siirtyy 321 henkilötyövuotta, josta ikäihmisten palvelulinjalle sijoittuu 59 prosenttia henkilötyövuosista ja psykososiaalisen tuen palvelulinjalle 40 prosenttia. Ikäihmisten palvelulinjalla hoidetaan jatkossa Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalvelut ja Oriveden terveyskeskusvuodeosastopalvelut. Psykososiaalisen tuen palvelulinjalla hoidetaan jatkossa Hatanpään psykogeriatrian palvelut sekä gerontologinen sosiaalityö. Avo- ja asumispalveluiden henkilötyövuodet eivät ole yhteneväiset budjetoitujen henkilöstökulujen kanssa, koska sairaala- ja kuntoutuspalveluista siirtyvän henkilöstön osalta budjetoitu määräraha ei kata kaikkia henkilöstökuluja. Tämä johtuu muun muassa kuluvan vuoden tilinpäätösennusteen ylityksistä, joita ei ole huomioitu vuoden 2018 vuosisuunnitelmassa. Tesoman hyvinvointikeskus aloittaa toimintansa allianssimallilla keväällä 2018. Tällä tulee olemaan vaikutuksia henkilöstön sijoittumiseen avo- ja asumispalveluissa. Ikäihmisten palvelulinjalla Pappilanpuiston tehostetun palveluasumisen yksikön siirtyminen omaan tuotantoon vähentää ostopalveluja ja lisää täten 39 henkilötyövuotta. Erilaiset laki- ja organisaatiomuutokset sekä sote- ja maakuntauudistus aiheuttavat tarpeita muutos-johtamiselle ja osaamisen kehittämiselle muuttuvassa ympäristössä. Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa, jonka palvelualueen johtaja hyväksyy vuoden 2018 alussa.

Palkalliset henkilötyövuodet (htv) VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018Hallinto 36 36 45 46Asiakasohjaus 51 59 67 54Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja 709 742 714 714Vastaanottopalvelujen palvelulinja 648 652 655 656Psykososiaalisen tuen palvelulinja 587,5 592,5 748,5 760,9Ikäihmisten palvelulinja 1635,5 1759,5 1957,5 1930,2Yhteensä 3667 3841 4187 4161,1

20

Palveluverkko

Vuoden 2018 keväällä avautuu Tesoman hyvinvointikeskus, jossa toimivat terveydenhuollon palvelut allianssimallilla, mikäli allianssihanke ja toiminnan uudelleenorganisointi etenevät tavoiteaikataulussa. Vastaanottopalvelujen palveluverkko tiivistyy, kun samassa yhteydessä toiminta päättyy Tesomajärven ja Lamminpään hammashoitoloissa sekä perusterveydenhuollon palvelut Tesoman terveysaseman väistötiloista siirtyvät uuteen liikekeskukseen. Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjalta Tesoman hyvinvointikeskukseen siirtyvät Tesoman, Villilän ja Haukiluoman neuvolat. Ikäihmisten palvelulinjalla aloittaa vuoden 2018 aikana Koukkuniemen alueella tehostetun palvelu-asumisen yksikkö Toukola. Palvelut tuotetaan kaupungin omana toimintana ja ostopalveluna. Pihlajalinnalta siirtyy Pappilanpuiston tehostettu palveluasumisen yksikkö omaksi toiminnaksi. Ikäihmisten palvelulinjan palveluverkkoon kiinnittyy vuoden 2018 alusta myös Koukkuniemen alueella toimivat Rauhaniemen sairaalan osastot ja Oriveden terveyskeskuksen vuodeosasto. Lisäksi vuoden 2017 lopulla käynnistyi Koukkuniemen alueella vaativan hoidon yksikkö tarjoten ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa ikääntyville mielenterveys- ja päihdeongelmaisille. Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjalla palveluverkkoa kehitetään osana lastensuojelun sosiaalityön ja tehostetun perhetyön uuden tiimimallin rakentamista. Tavoitteena on saada sosiaalityön ja tehostetun perhetyön tiimien työntekijät samoihin tiloihin. Eteläisen alueen lastensuojelun sosiaalityö siirtyy Sarviksen kiinteistöön, kun sieltä vapautuu sopivat tilat. Itäinen alue toimii Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla ja Oriveden toimipisteessä. Läntinen alue toimii Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla. Tesoman koulun (yhtenäiskoulu) uudisrakennus valmistuu helmi-maaliskuussa jolloin uusiin yhteisiin tiloihin muuttavat sekä Tesoman vanhan koulun että Tesomajärven koulun kouluterveydenhuolto. Kouluterveydenhuolto toimii remontin takia väistötiloissa tai siirtyy niihin vuoden 2018 aikana muun muassa Olkahisen, Nekalan, Pispalan, Pyynikin, Annalan ja Pohjois-Hervannan osalta. Psykososiaalisen tuen palvelulinjan toiminta laajenee vuoden 2018 alussa, jolloin sairaala- ja kuntoutus-palveluista siirtyy kolme psykogeriatrian osastoa, psykogeriatrian poliklinikka ja -kotikuntoutus mielen-terveys- ja päihdepalveluhin sekä gerontologinen sosiaalityö osaksi aikuissosiaalityön palveluita. Vuoden 2018 aikana käynnistetään päihde- ja mielenterveyspalveluissa syömishäiriökeskus sisältäen poliklinikan ja päiväosaston. Kehitysvammaisten perhehoitoa kehitetään ja lisätään kotona asumisen tueksi ja asumispalvelujen vaihtoehdoksi. Kaupungin omissa kehitysvammaisten avopalveluissa kehitetään kriisitilanteiden hoidon prosessia. Vuoden 2018 aikana kehitysvammaisten avopalveluissa aloittaa kaksi uutta ympärivuorokautista asumisyksikköä. Vastaanottopalvelujen palvelulinjalla Linnainmaan terveysaseman hammashoitolan avaamisen yhteydessä suljetaan Olkahisen ja Atalan hammashoitolat. Myös Takahuhdin hammashoitolan toiminta siirtyy Linnainmaalle, mutta Takahuhdin hoitola pyritään pitämään vielä väistötilana ainakin vuoden 2018 ajan. Suupolin vuokratilat Coxassa siirtyvät tekonivelsairaalan käyttöön. Suupolin käyttöön remontoidaan uudet tilat FinnMedi 1 -tiloihin. Tilojen arvioitu käyttöönotto on kesällä 2018. Ostopalvelusopimus Pihlajalinnan kanssa päättyy keväällä 2018. Tämä tarkoittaa palvelujen kilpailuttamista Omapihlaja Kehräsaaren ja Omapihlaja Hervannan alueiden terveysasematoiminnan sekä Oriveden terveyskeskuksen lääkäripalvelujen järjestämiseksi.

21

Keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit

Taulukkoon on koottu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen toiminnan keskeisiä vaikuttavuutta ja tuloksia kuvaavia mittareita, jotka täydentävät Tampereen strategian mittaristoa. Osa mittareista on uusia ja/tai uusiin palveluihin ja toimintoihin liittyviä. Mittarien kehityksestä raportoidaan lautakunnalle ja ensimmäisen raportoinnin yhteydessä määritellään mittareille lähtö- ja tavoitetasot.

Mittari

Toimintaan, toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuneiden asiakkaiden, kuntalaisten ja omaisten lukumäärä psykososiaalisen tuen palveluissa

Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä

Äitiys- ja lastenneuvolan käyntimäärä

Lapsiperheiden kotipalvelun käyttö:

vastaanotetut palvelupyynnöt ja toteutuneet palvelupyynnöt, myönnetyt palvelusetelit ja toteutuneet palvelusetelit

Asetuksen mukaisten alle 6-vuotiaiden suun määräaikaisten terveystarkastusten sähköisten ajanvarausten osuus (%)

Sähköisen asioinnin osuus palvelumuodoista Linnainmaan ja Tipotien pilottiterveysasemilla (%)

Suun terveydenhuollon hoitotakuun toteutuminen (jonotusajan keskiarvo vuorokausissa)

Terveyspalvelujen neuvonta, yhteydensaanti (prosenttiosuus ja jonotusajan keskiarvo)

Kotihoidon peittävyys 75 vuotta täyttäneillä

Yli 6 kk odotusaika ikäihmisten pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon ja palveluasumiseen

22


Palvelulinjan kuvaus ja toiminnan painopisteet Ikäihmisten palvelulinjan palveluihin sisältyvät vanhusten ympärivuorokautinen hoito (tehostettu palvelu-asuminen ja vanhainkotihoito, kuntouttava sairaalahoito), kotona asumista tukevien palvelujen koko-naisuus sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut. Kotona asumista tukevia palveluja ovat kotihoito tukipalveluineen, palvelutalon kotihoito, omaishoidon tuki yli 21-vuotiaille, päiväkeskus-toiminta, perhehoito ja kotona annettava kuntoutus. Palveluihin ohjaudutaan asiakasohjausyksiköstä asiakkaalle tehtävän yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin kautta. Omaehtoisen toiminnan ja ennalta-ehkäisevän työn palveluja ovat palvelukeskus- ja lähitoritoiminta, korttelikerhotoiminta sekä palvelu-liikenne. Ikäihmisten palvelulinjan palveluja järjestetään Tampereella ja Orivedellä. Ikäihmisten palvelulinjan palveluilla pyritään tukemaan monipuolisesti vanhuksen elämää asuin-ympäristössään. Kotona asumista tukevilla palveluilla tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa siten, että hän voi asua turvallisesti kotonaan. Ympärivuorokautisen hoidon palvelut on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät voi alentuneen toimintakykynsä takia asua omassa kodissaan kotihoidon tai muiden kotona asumista tukevien palvelujen turvin. Painopisteenä vuodelle 2018 on laitoshoidon tarpeen vähentäminen lisäämällä kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettavaa apua ja hoitoa. Ikäihmisten määrä kasvaa ja sen myötä kotiin annettavien palvelujen tarve, johon vastataan jatkamalla palvelurakennemuutosta ja lisäämällä digitalisaation tuomia mahdol-lisuuksia palveluiden järjestämisessä. Digitalisaatiota ja hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään myös liitettäessä sairaalassa tapahtuvaa kuntoutusprosessia ja kotikuntoutusprosessia kiinteämmin yhdeksi kotihoidon asiakkaan hoitoketjuksi. Jo sairaalakuntoutuksen aikana kotihoidon asiakas ottaa käyttöön hyvinvointirannekkeen, jonka antaman tiedon pohjalta pystytään laatimaan tehokas kuntoutusohjelma, jota toteutetaan saumattomasti sairaalajakson aikana ja kotiutumisen jälkeen. Myös henkilökunta liikkuu tarvittaessa asiakkaan mukana. Tavoitteena on kehittää digitalisaatiota myös osana Smart Tampere -ohjelmaa. Ohjelmaan sisällytetään innovatiivinen teknologian hankkiminen sekä toimintaprosessien kehittäminen myös ympärivuorokautisen palvelutarpeen täyttämiseen. Kotihoidon vastuutiimimallin kehittäminen jatkuu. Tiimimallissa 5–8 hoitajaa muodostaa tiimin, jonka vastuulla on 5–10 asiakkaan säännölliset kotikäynnit. Malli vähentää asiakkaan luona käyvien eri hoitajien lukumäärää ja parhaimmillaan lyhentää hoitajien päivittäistä kulkureittiä. Mallilla pyritään myös tiivistä-mään yhteistyötä kotona käyvien hoitajien ja kotihoidon lääkärien välillä. Tiiviimmän moniammatillisen yhteistyön uskotaan mahdollistavan oikea-aikaiset interventiot ja näin ennalta ehkäisemään osa kotihoidon asiakkaiden sairaalakäynneistä. Pappilanpuiston tehostetun palveluasumisen yksikön siirtyminen omaan tuotantoon koillisella alueella mahdollistaa Pappilanpuiston kampukselle uudenlaisen tavan toimia kokonaisuutena ennaltaehkäisevistä palveluista aina ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kuntoutumisen tuen arviointia ja prosesseja kehitetään mm. yhteis-työssä Ikäneuvo-hankkeen kanssa. Ikäneuvo toteutetaan osana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa hallituksen kärkihanketta "Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa" (I&O). Ikäneuvo-hankkeessa kehitetään Pirkanmaalle yhteinen ikääntyneiden neuvonnan ja asiakas-ohjauksen toimintamalli v. 2016–2018. Hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää neuvontaa, ohjausta ja koordinointia tukevia työkaluja ja menetelmiä. Maakunnallisesti juurrutettavan mallin tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, arjessa selviytymistä ja kuntoutumista, ja luoda vaikuttava ja toimiva iäkkäiden palveluverkosto.

23

Huomiota kiinnitetään erityisesti kuntoutumiseen osana kotihoidon asiakkaan ja omaishoidettavien moniammatillista geriatrista arviointia, kotona asuvan ikäihmisen toimintakyvyn heikentyessä sekä sairaalasta kotiutuessa. Sairaaloihin pitkiksikin ajoiksi jäävien paikkaa 24/7-hoitoon odottavien potilaiden hoitopolkuja analysoidaan sekä käynnistetään jonojen purku yhteistyössä PSHPn ja muiden kumppanien kanssa. Omaishoidon tuessa jatketaan henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilua osallistumalla Avain kansalaisuuteen -hankkeeseen. Omaishoidon tuen hakemisen prosessissa kehitetään asiakkaan sähköistä oma-arviointia ja sähköistä hakemusta yhdessä kansallisessa ODA-hankkeessa. Omaishoidon tuen asiakkaille tarjotaan terveystarkastusten yhteydessä mahdollisuutta osallistua Tampereen ammattikorkeakoulun omaishoitajat ja hoidettavat digiaikaan -hankkeen tarjoamaan kuvapuhelimen kokeiluun. STM-rahoitteinen Yhteinen keittiö -projekti etenee suunnitellusti ja laajenee omassa tuotannossa sekä maakunnassa. Toiminta painottuu ennaltaehkäisevään ja etsivään, kynnyksettömään vanhustyöhön, jonka tavoitteena on yhteisöllisyys, moniammatillinen kokonaisvaltainen kohtaaminen, monipuolinen tiedonkulku ja vertaistuki. Vuoden 2018 aikana monipuolistetaan vapaaehtoistoimintaa yhdessä kaupungin Luotsi-toiminnan ja Mummon Kammarin kanssa. Myös omaisten osallistumista pyritään tukemaan. Ikäihmisten turvallista ikääntymistä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä sivistys- ja kulttuuripalvelujen kanssa. Ostopalvelutoiminnassa vahvistetaan kumppanuusajattelua. Kaikissa hankinnoissa ja erityisesti kilpailutusten yhteydessä painotetaan kumppanuuden lisäksi innovatiivisuutta ja yhteiskuntavastuuta. Myös sopimuskauden aikana sopimusohjauksessa tuodaana esille kumppanuus ja yhdessä kehittäminen.

24

Palvelulinjan palvelut

Talous

Ikäihmisten palvelut (1 000 euroa) VS 2018Kotihoito 33 493Palvelutalon kotihoito 1 811Tehostettu kotiutus 1 972Päiväkeskustoiminta 1 733Tehostettu palveluasuminen 21 966Lyhytaikaispaikat (Pispa ja Pohjolankatu) 124Palveluasuminen 89Vanhainkotihoito 25 482Ehkäisevä vanhustyö 2 636Oriveden palvelut 9 911Pitkäaikainen kuntoutusjakso 4 263Lyhytaikainen kuntoutusjakso 6 770Raskas ympärivuorokautinen hoito 698Työllistämistoiminta 176Oma toiminta yhteensä 111 126Kotihoito 8 059Palvelutalon kotihoito 1 757Sotainvalidien kotihoito 1 200Omaishoidon tuki yli 21 v 7 351Ikäihmisten asumispalvelut 49 071Muut kotona asumista tukevat palvelut 3 321Ehkäisevä vanhustyö 3 038Vanhainkotihoito 345Oriveden palvelut 2 138Muu tuotanto yhteensä 76 280Yhteensä 187 407

Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018Toimintatulot 47 733Toimintamenot -186 590Toimintakate -138 857

Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018Investointimenot -160

25


Palvelulinjan kuvaus ja toiminnan painopisteet Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sisältyvät äitiys- ja lastenneuvolapalvelut hyvinvointineuvolan toimintamallilla järjestettyinä, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, sosiaalihuoltolain mukaiset perhe-palvelut, nuoriso- ja ehkäisyneuvolapalvelut, lasten ja nuorten poliklinikka, puheterapiapalvelut, alle 21-vuotiaiden omaishoidon tuki sekä lastensuojelun palvelut sisältäen avo- ja sijaishuollon palvelut. Palvelujen tavoitteena on edistää ja ylläpitää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, tarjota tukea, tutkimuksia tai arviointia sekä hoitoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien tai sairauden ilmetessä sekä tarvittaessa turvata lapsen tilanne viranomaiskeinoin. Yhdenvertaisuus, oikea-aikaisuus, monialaisuus ja asiakaskeskeisyys ovat läpileikkaavia periaatteita kokonaisuuden erilaisissa palveluissa. Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluihin sisältyviä palveluja tuottavat kaupungin avo- ja asumis-palvelujen palveluryhmän lisäksi useat yksityiset lastensuojelun sijaishuollon palveluntuottajat, Yli-oppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), omaishoidon tuen asiakkaiden lyhytaikaishoidon palveluntuottajat sekä tuetun ja tukiasumisen palveluntuottajat. Lapsiperheiden tilapäisessä kotipalvelussa sekä perhe-neuvolan neuvonta- ja terapiapalveluissa on käytössä palvelusetelit. Lisäksi lastensuojelun avohuollon asiakkaille hankitaan tarpeiden mukaisesti muun muassa tehostettua perhetyötä yksityisiltä palvelun-tuottajilta oman palvelutuotannon lisäksi. Pitkäjänteinen työ lasten ja perheiden palvelujen palvelurakenteiden uudistamiseksi jatkuu. Tavoitteena on korjaavien palvelujen kustannusten kasvun pysäyttäminen ja voimavarojen kohdentaminen varhaiseen tukeen. Asiakkaiden palvelutarpeeseen vastataan moniammatillisesti ja ennakoivasti heti asiakkuuden alkuvaiheesta. Varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään osana lähitori- ja hyvinvointi-keskusmallia, muun muassa Perheiden talon palveluja osana Tammelan lähitorin toimintaa. Perhekeskus-toimintamallia pilotoidaan Hervannassa ja Vuoreksessa. Nuorten talon uutta toimintamallia kehitetään muun muassa lisäämällä Nuorten talolle terveydenhoitajan työpanosta. Lasta odottaville perheille tarjotaan varhaista tukea Ekavauva-työn muodossa toimintaa edelleen laajentaen. Neuvolapalvelujen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, nuorisoneuvolan ja perhepalvelujen resursseja vahvistetaan. Puheterapia-palveluja vahvistetaan monikielisten alle kouluikäisten lasten osalta koko kaupungin alueella. Työtä tehdään moniammatillisesti yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Lastensuojelussa uudistetaan toimintatapoja. Systeemisen lastensuojelun malli otetaan soveltuvin osin käyttöön koko palvelulinjalla. Yhteistyötä kehitetään myös laajemmin yli organisaatiorajojen. Avohuollon lastensuojelun tiimimallit uudistetaan sujuvampien palveluketjujen aikaansaamiseksi. Lastensuojelun kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut, minkä vuoksi prosesseja kehitetään. Vuoden 2018 alusta alkaen avohuollon palvelut ja sijaishuollon palvelut yhdistetään lastensuojelupalvelujen kokonaisuudeksi. Erityistyöryhmä siirtyy lastensuojelun avohuollon palveluista osaksi perheneuvolaa. Työryhmä tukee jatkossakin lastensuojelupalveluja. Sosiaalipäivystys siirtyy osaksi perhepalveluja. Sosiaalipäivystyksen toiminta laajenee uuden päivystysasetuksen mukaisesti ja päivystystä tullaan järjestämään osana Acutan terveydenhuollon päivystystä keskittyen ilta-aikaan ja viikonloppuihin. Lapsivaikutusten arviontia tehdään osana prosessien kehittämistä, yhtenä esimerkkinä lastensuojelun sijaishuollon maakunnallinen kilpailutus. Digitalisaatiolla vahvistetaan henkilöstön työn painopisteen kohdentumista asiakastyöhön. Terveyden-huollossa alaikäisen puolesta asioinnin kirjauksissa hyödynnetään ohjelmistorobotiikkaa. Neuvola-palveluissa on otettu käyttöön sähköinen äitiyskortti, jonka ennakoidaan selkeyttävän odottavan äidin ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä asiointia. Opiskeluterveydenhuollossa jatketaan loppuvuodesta 2017 aloitettua chat-neuvonta- sekä etävastaanottopilottia osana digiohjelmaa.

26

Myös puheterapian etävastaanottokokeilu jatkuu. Neuvolakioski aloittaa chat-kokeilun tammikuussa ja digitaalisten palveluiden soveltuvuutta myös muihin palveluihin mietitään. Neuvolan Tunne taitosi vanhempana -palvelun käyttöä jatketaan ainakin kokeiluajan loppuun kesäkuuhun 2018. Kokonaisuudessaan toimintaa kehitetään lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelman mukaisesti. Muutosohjelman paikallista toteuttamista tehdään yhdessä muiden Pirkanmaan kuntien, PSHP:n, järjestö-jen, seurakuntien ja yksityissektorin toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden palveluja laajasti uudistava hanke koostuu useasta osahankkeesta, joissa kehitetään asiakasprosessien sujuvuutta, monialaista työskentelyä, vähennetään päällekkäistä työtä sekä uudistetaan toimintatapoja. Palvelurakenteiden sekä toiminta-kulttuurin muutoksen ohella tehdään käytännön valmistelutyötä sote-uudistusta varten. Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi ollaan mukana maakunta- ja sote-valmistelussa ja kuntien kanssa yhteistyössä kehittämässä palvelujärjestelmää. Palvelulinjan palvelut

Talous

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (1 000 euroa) VS 2018Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut 6 788Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut 2 280Aikuisten kuntoutuspalvelut 279Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut 6 694Lastensuojelun avohuollon palvelut 12 175Lastensuojelun sijaishuollon palvelut 9 723Perhepalvelut 11 495Oriveden palvelut 1 331Oma toiminta yhteensä 50 765Opiskeluterveydenhuolto (YTHS) 644Lastensuojelun sijaishuollon palvelut 22 975Psykososiaalinen tuki 2 011Omaishoidontuki alle 21 v 4 008Oriveden palvelut 1 680Muu tuotanto yhteensä 31 318Yhteensä 82 083

Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018

Toimintatulot 7 578

Toimintamenot -81 576

Toimintakate -73 998


Investointimenot -220

27


Palvelulinjan kuvaus ja toiminnan painopisteet Psykososiaalisen tuen palvelulinja sisältää aikuisten sosiaalipalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä vammaispalvelut Orivedellä ja Tampereella. Palvelut tuotetaan omana tuotantona ja ostopalveluina. Ostopalveluihin asiakkaat ohjautuvat asiakasohjausyksikön kautta. Psykososiaalisen tuen palvelulinjalla tuotetaan avo- ja asumispalveluina aikuisten sosiaalipalveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä vammaispalveluja tarvitseville henkilöille. Palvelujen tavoitteena on tukea, ohjata, hoitaa tai auttaa asiakasta edistämään terveyttä ja hyvinvointia. Vammaisten henkilöiden ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osalta asiakasohjauksella ohjataan asiakkaat tarkoituksenmukaisiin ja asiakkaiden tarpeita vastaaviin palveluihin. Palvelut perustuvat laadukkaaseen erityisosaamiseen, laajaan verkostoitumiseen, hyvään yhteistyöhön ja tehokkaaseen viestintään. Ennaltaehkäiseviä ja asiakaslähtöisiä palveluja kehitetään Lean-ajattelun mukaisesti ja digi-palveluja hyödyntämällä. Johtamisen kehittäminen on yksi palvelulinjan painopistealueista. Työmuotoja eri yksiköissä ovat palveluohjaus, yksilö-, perhe- ja verkostotyö, konsultaatio- ja akuuttipalvelut, ryhmämuotoiset hoidot, kuntoutus, ohjaus, asumisen tuki tai lääkehoito. Lisäksi toteutetaan kehittämis-, opetus- ja tutkimustoimintaa. Aikuisten sosiaalipalveluiden yksikköjä ovat Sarviksen sosiaaliasema, tukipalvelut, talous- ja velkaneuvonta, Tampereen vastaanottokeskus, Pirkanmaan tulkkikeskus, Ryhmä- ja perheryhmäkoti Satakieli ja Pirkanmaan sovittelutoimisto. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin kuuluvat psykiatria- ja päihdekeskus, kaksi psykiatrian keskusta, liikkuva psykiatrinen työryhmä, intensiiviyksikkö, nuorisopsykiatrian poliklinikka, psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille, akuuttipsykiatrian poliklinikka, kolme päiväsairaalaa, selviämis- ja katkaisuhoitoasema, kotiin suunnatun tuen yksikkö, asumispäivystys ja tukiasumisen yksikkö sekä päihtyneiden päivätoimintakeskus. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa suurin osa asumispalveluista sekä kotiin annettavista palveluista ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tampere vastaa Pirkkalan ja Vesilahden kunnan psykiatrisesta avohoidosta. Vammaispalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumis-palvelut ja päivätoiminta, kehitysvammaisten avopalvelut sekä kehitysvammaisten laitospalvelut ja avustukset. Vammaispalvelut hankitaan pääosin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehitysvammahuollossa järjestetään myös kaupungin omana toimintana asumis-, työ- ja päivätoimintapalveluja. Kehitysvamma-poliklinikan palvelut ja kehitysvammaisten laitoshoito hankitaan PSHP:ltä. Aikuisten sosiaalipalveluissa työskennellään erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhdessä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan sekä matalan kynnyksen vastaanottoina että lähetetoiminnan kautta, kiireellisinä ja ei-kiireellisinä palveluina. Kohderyhmänä ovat nuoret (nuorisopsykiatria), työikäinen aikuisväestö sekä ikäihmiset (päihdehuollon kotikatkot ja psykogeriatria). Psykiatrinen avohoito on matalan kynnyksen ensiohjausta lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa, päihdetyötä sekä perus- että erityispalvelua, sisältäen jalkautuvan työn perusterveydenhuoltoon. Palvelutuotannossa toimivat moniammatilliset työryhmät. Asumispalveluissa siirrytään raskaasta ympärivuorokautisesta palvelusta kevyempiin tukiasumis- ja kotiin annettaviin palveluihin.

28

Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Kehitysvammaisten avopalve-luissa järjestetään aikuisille kehitysvammaisille ympärivuorokautista asumista, ohjattua ja tuettua asumista, asumisvalmennusta sekä työ- ja päivätoimintaa päiväaikaisena toimintana. Vammaispalvelussa ja kehitysvammaisten avohuollossa painopisteenä ovat kehitysvammaisten laitos-asumisen hallittu purkaminen ja vastaavasti avohuollon asumis-, työ- ja päivätoiminnan lisääminen. Vammaispalveluissa oman tuotannon osuuden lisäämistä kartoitetaan hankintalinjausten mukaisesti. Vuoden 2018 aikana aloittavat toimintansa ympärivuorokautista palvelua antavat yksiköt Piikahaka Tampereella ja Niemenlinna Orivedellä. Henkilökohtaisen avun työnantajamallia, jossa vaikeavammainen henkilö palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan ja toimii tämän työnantajana, kehitetään sekä asiakas- että kustannusvaikuttavuusnäkökulmasta. Henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointia jatketaan osallistumalla Avain kansalaisuuteen -hankkeeseen. Vammaispalvelulain mukaisessa kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun hakuprosessissa hyödynnetään digitalisaatiota. Aikuisten sosiaalipalveluissa kiinnitetään huomiota riittävän nopeaan ja oikea-aikaiseen palveluihin pääsyyn. Erityistä tukea tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien ja nuorten asiakkaiden työelämävalmiuksia parannetaan työllisyydenhoidon ja aikuissosiaalityön palveluiden yhteistyöllä yhtenäistämällä asiakasprosesseja ja kehittämällä sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. Aikuissosiaalityö on mukana STM:n ja THL:n osallistavan sosiaaliturvan hankkeessa, jossa kehitetään työmenetelmiä ja toimintoja, joissa sosiaalityön ammattilainen räätälöi yhdessä asiakkaan ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa asiakkaan tarpeita vastaavan hyvinvoinnin, terveydentilan, toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden toimintojen kokonaisuuden. ODA-hankkeen myötä saadaan laajemmin käyttöön päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa yhteisille asiakkaille laadittavat hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä toimintakyvyn arviointi. Gerontologisen sosiaalityön palvelut integroidaan osaksi aikuissosiaalityön palveluja vuoden alusta. Asumiseen liittyvää tukea lisätään kokoamalla asumisneuvonnan palveluita yhdeksi tiimiksi. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään luonteviin kohtaamispaikkoihin toteutettavalla jalkautuvalla sosiaaliohjauksella sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa toteuttavalla tiiviillä yhteistyöllä kuten esimerkiksi yhteistyö kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa. Lisäksi aikuisten sosiaalipalveluissa valmistellaan talous- ja velkaneuvonnan siirtymistä vuoden 2019 alusta oikeusministeriölle. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa kehittämiskohteena on potilaiden palveluprosessin sujuvoittaminen. Syömishäiriöyksikön toimintaa kehittää erityiskoulutettu, moniammatillinen hoitotiimi. Nuorisoaseman palvelut integroidaan osaksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden nykyistä palveluverkkoa lisäämällä resursseja nuorille suunnattuihin palveluihin. Ostopalveluna tuotetun tuetun asumisen palveluun ja tukiasumiseen luodaan kriteerit, joiden avulla entistä paremmin voidaan siirtää asiakkaita raskaamman tuen palveluista kevyempään tukeen ja toisaalta myös rajata tuetun asumisen palvelun resurssit niistä eniten hyötyville. Psykogeriatrian toimintaa integroidaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden luomalla yhteisiä toiminta-malleja sekä varmistamalla sujuvien hoitopolkujen säilyminen Taysiin. Lisäksi jatketaan psykiatristen ja päihdekonsultaatioiden antamista HASA:n osastolle A5. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatiota syvennetään mm. kehittämällä asiantuntijatiimien toimintaa yhdessä tekemisen suuntaan. ODA-hankkeen myötä otetaan laajemmin käyttöön hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä toimintakyvyn arviointi aikuisten sosiaalipalveluiden kanssa yhteisille asiakkaille. Pormestarin nimeämän Huumeongelman tilannekuva ja haittojen ennaltaehkäisy -työryhmän linjaukset ja raportti, joka valmistuu toukokuussa 2018, huomioidaan palveluja vuosisuunnitelmaa toteutettaessa. (LTK)

29


Talous

Psykososiaalisen tuen palvelut (1 000 euroa) VS 2018Aikuisten sosiaalipalvelut 7 935Talous- ja velkaneuvonnan palvelut 727Erityisrahoitteiset 10 027Nuorisopsykiatria 843Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta 1 828Mielenterveyden avohoito 11 190Psykogeriatria 7 606Katkaisu- ja selviämishoitoasema 1 512Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut 2 216Kotikatko 279Kehitysvammaisten asumispalvelut 5 365Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta 2 854Oriveden palvelut 2 011Oma toiminta yhteensä 54 391Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut 7 696Työ- ja päivätoiminta 943Päihdehuollon kuntoutus ja asumispalvelut 4 021Tuetun asumisen palvelut 5 820Mielenterveys- ja päihdepalvelujen avustukset ja muut palvelut 1 126Sosiaalityö 2 450Toimeentulotuki 3 664Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki 804Kehitysvammahuollon avopalvelut 6 335Kehitysvammaisten laitospalvelut 18 023Vammaisten palvelut ja tukitoimet 19 577Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta 12 331Oriveden palvelut 2 264Muu tuotanto yhteensä 85 053Yhteensä 139 444

Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018Toimintatulot 22 895Toimintamenot -139 968Toimintakate -117 073

Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018Investointimenot -418

30


Palvelulinjan kuvaus ja toiminnan painopisteet Vastaanottopalvelut sisältävät terveydenhuoltolain mukaisesti väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia sekä suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen ja avosairaanhoidon palvelut. Palveluihin sisältyy perusterveydenhuollon alueellisen vastaanottotoiminnan ja suun terveydenhuollon lisäksi perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon erikoisvastaanottojen palveluja. Palvelujen tavoitteena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta. Kaupungin oman organisaation lisäksi terveysasematoimintaa tuottavat yksityiset palveluntuottajat. Vastaavasti hammaslääkäripalveluja ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja tuotetaan sekä oman organisaation että useiden eri palveluntuottajien toimesta. Vastaanottopalvelujen palvelulinjan tavoitteena on ratkaista asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ennaltaehkäisevästi, uusia toimintamalleja kokeilemalla, sähköisiä palveluja lisäämällä sekä kehittämällä määrätietoisesti asiakaskokemuksen johtamista. Palvelumallityötä edistetään lisäämällä henkilöstön tietoisuutta hyvinvointikeskusten ja lähitorien tarjoamista palveluista. Yhteistyötä hyvinvointikeskus- ja lähitoritoimijoiden kanssa tiivistämällä vahvistetaan asiakasohjauksen vaikuttavuutta ja laajennetaan ennaltaehkäisevien palvelujen tarjontaa asiakkaille. Sähköisten yleisneuvontapalvelujen käyttöä kehitetään ja laajennetaan sekä suun terveydenhuollossa että vastaanottotoiminnassa. Linnainmaan ja Tipotien terveysasemien uuden toimintamallin kehittämistä jatketaan. Uudessa toimintamallissa hyväksi todettuja sähköisiä ratkaisuja jalkautetaan myös muille terveysasemille. Lisäksi digitaaliset ODA-tuotteet avautuvat asiakkaiden käyttöön. Palvelulinja etsii kokeillen uusia digitaalisia, palvelujen käyttöön perustuvia ratkaisuja asiakaspalautteen keräämisessä. Asiakaskokemustiedon käsittelyn prosessit halutaan automatisoida niin, että kerätty data tukee tiedolla johtamista ja näkyy asiakasrajapinnassa ulospäin yleisen tyytyväisyyden trendinä. Myös asiakasraatitoimintaa kehitetään määrätietoisesti niin, että toiminnan fokus siirtyy palautteen antamisesta palvelujen yhteiskehittämiseen. Samalla pyritään sekä kasvattamaan raatien jäsenmääriä että innostamaan mukaan toimintaan eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia asiakkaita. Asiakaspalautteen hyödyntämisen ja asiakasosallisuuden vahvistamisen lisäksi palvelulinja lisää näkyvyyttään ja houkuttelevuuttaan terveys-palvelujen tuottajana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen valmistautuen. Myös palvelulinjan rooli sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeen valinnan-vapauskokeilussa kasvaa, mikäli kokeilu laajenee koskemaan myös suun terveydenhuollon palveluja. Suun terveydenhuollon kokeiluun osallistuisi isäntäkuntana toimivan Tampereen lisäksi muita Pirkanmaan kuntia. Kokeilussa 18 vuotta täyttäneet hankekuntien asukkaat voisivat halutessaan valita hammas-hoitolansa kokeiluun hyväksyttyjen yksityisten hammashoitoloiden joukosta. Kokeilun tavoitteena on löytää taloudellisesti tarkoituksenmukainen valinnanvapauden malli, joka mahdollistaa asiakkaiden yhden-vertaisen hoitoon pääsyn, palvelee palveluiden järjestäjää sekä on kannustava ja tasapuolinen palveluntuottajille. Kokeilun laajennus on tarkoitus toteuttaa siten, että se voidaan yhdistää maakunnallisiin pilotteihin vuoden 2018 aikana.

31


Talous

Vastaanottopalvelut (1 000 euroa) VS 2018Terveysasemien mielenterveystyö 1 005Keskitetyt lasten ja nuorten terveyspalvelut 2 024Ikäihmisten ravitsemusterapia 58Terveystarkastukset ja seulonnat 1 298Maahanmuuttajien erillispalvelut 44Alueellinen vastaanottotoiminta 27 017Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta ja diabetesvastaanotto 2 983Hyvinvointineuvolapalvelut 435Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut 192Terveyspalvelujen neuvonta 1 248Tartuntatautien valvonta ja infektioiden torjuntayksikkö 820Aikuisten kuntoutuspalvelut 5 719Veteraanikuntoutus 230Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto 6 874Aikuisväestön suun terveydenhuolto 7 892Ikäihmisten suun terveydenhuolto 893Oriveden palvelut 3 339Oma toiminta yhteensä 62 070Avoterveydenhuolto 9 724Suun terveydenhuolto 7 456Ennaltaehkäisevät palvelut (avustukset) 442Oriveden palvelut 940Muu tuotanto yhteensä 18 563Yhteensä 80 633

Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018Toimintatulot 17 225

Toimintamenot -79 806

Toimintakate -62 581


Investointimenot -730

32

Erikoissairaanhoidon palvelut

Erikoissairaanhoitoon sisältyvät päivystystoiminta (Acuta), vuodeosastohoidon, sairaalakuntoutuksen, poliklinikkatoiminnan ja ensihoidon palvelut sekä myös kotiin annettavia palveluja kuten kotisairaala ja kotihoidon lääkäripalvelut. Erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen sisältyy myös sairaanhoitopiirin perimä erityisvelvoitemaksu. Erikoissairaanhoidon tavoitteena on järjestää laadukkaat erikoissairaanhoidon palvelut hoitotakuun mukaisesti ja tarjota erityisosaamista vaativille asiakkaille laadukkaat hoito- ja tutkimuspalvelut. Sairaalakuntoutusta tarvitseville potilaille tarjotaan oikea-aikaiset ja vaikuttavat kuntoutuspalvelut. Erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen sisältyvät myös laadukkaat saattohoitopalvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP). Lisäksi hoitoketjuun kuuluvia palveluja tuottavat mm. Tammenlehväkeskus, Pirkanmaan Hoitokoti ja useat eri palvelusetelituottajat. Erikoissairaanhoidon valinnanvapauden puitteissa asiakkaat voivat myös itse valita haluamansa julkisen palveluntuottajan. PSHP:ssa erikoissairaanhoidon palvelutuotanto jakaantuu seitsemälle eri toimialueelle, jotka jakaantuvat edelleen vastuualue- ja erikoisalatasolle. Toimialue 1 muodostuu sisätautien vastuualueesta sekä keuhko-, iho- ja allergiasairauksien vastuualueesta. Toimialueen 2 muodostavat kirurgian, gastroenterologian ja syövänhoidon vastuualueet. Toimialueeseen 3 kuuluvat neuroalojen ja kuntoutuksen, korva- ja suu-sairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä silmätautien vastuualueet. Toimialue 4 kattaa naistentautien- ja synnytysten, lastentautien sekä lastenpsykiatrian vastuualueet. Toimialueeseen 5 kuuluvat puolestaan aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vastuualueet. Acuta-päivystys muodostaa toimialueen 7. Toimialue 8 on uusi toimialue, joka muodostuu Hatanpään sairaalasta siirtyvistä toiminnoista. Toimialueiden lisäksi PSHP:lta tilattavia erikoissairaanhoidon palveluja tuottavat TAYS Sydänsairaala ja Coxa tekonivelsairaala sekä Valkeakosken ja Vammalan aluesairaalat. Lisäksi PSHP:n kautta hankitaan palveluja myös muilta sairaanhoitopiireiltä kuten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoonpiiriin keskitetyt toimenpiteet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hatanpään sairaalan sairaala- ja kuntoutuspalvelujen toiminnot (pois lukien Oriveden terveyskeskus-vuodeosasto-palvelut, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palvelut ja Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalvelut) yhdistyvät tukipalveluineen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvaan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan liikkeenluovutuksella vuoden 2018 alusta. Hatanpään siirtyvät toiminnot muodostavat oman toimialueensa (toimialue 8) PSHP:n sisällä. Sen nimeksi tulee TAYS Hatanpää. Jatkossa toimialue 8 tuottamat palvelut sisältyvät normaaliin Tampere-Orivesi -tilaajarenkaan ja PSHP:n väliseen sopimusohjausmenettelyyn. Siirtymävaiheessa Tampereen kaupungin oman terveydenhuollon ja toimialue 8 välillä ei tapahdu merkittäviä toiminnallisia muutoksia. TAYS Hatanpäällä käynnistyy Kampus-johtoryhmätyöskentely, jonka tavoitteena on varmistaa hoitoketjujen toimivuus ja yhteistyö sairaalan ja perusterveydenhuollon välillä.

33

Erikoisairaanhoidon palvelut

Talous

Erikoissairaanhoidon palvelut (1 000 euroa) VS 2018Pshp Sisätautien vastuualue 21 866Pshp Keuhko, iho- ja allergiasairauksien vastuualue 10 393Pshp Kirurgian vastuualue 9 270Pshp Gastroenterologian vastuualue 11 370Pshp Syövänhoidon vastuualue 13 014Pshp Neuroalojen ja kuntoutuksen vastuualue 11 026Pshp Korva- ja suusairauksien vastuualue 6 499Pshp Tules-vastuualue 9 282Pshp Silmäkeskuksen vastuualue 5 271Pshp Naistentautien ja synnytysten vastuualue 13 338Pshp Lastentautien vastuualue 14 819Pshp Lastenpsykiatrian vastuualue 4 755Pshp Aikuispsykiatrian vastuualue 17 602Pshp Nuorisopsykiatrian vastuualue 2 902Pshp Acuta, päivystyksen vastuualue 20 882Pshp TAYS-HATANPÄÄ 62 794Pshp Vammalan aluesairaala 122Pshp Valkeakosken aluesairaala 608Pshp Tays Sydänsairaala Oy 17 242Pshp Tekonivelsairaala Coxa Oy 8 661Pshp Välitettävät palvelut 8 794Pshp Ensihoitopalvelut 8 394Pshp Eritysvelvoitemaksu 2 905Muut sairaala- ja kuntoutuspalvelut 8 390Oriveden palvelut 120Muu tuotanto yhteensä 290 319

Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018Toimintatulot 525Toimintamenot -290 319Toimintakate -289 795

34

Liitteet 1. Hankintasuunnitelma 2018–2019

Documents

Sosiaali- ja terveyslautakunta · Tavoitteena on yhdessä maakunnan kanssa taata ... Digitaalisten palvelujen rakentaminen edellyttää henkilö- ja talousresursseja. Toimintakulttuurin