SOSIAALIHUOLLON TIETOTEKNOLOGIAHANKE - Terveyden ja ... · alan kirjava terminologia. ... Sanastot ovat jossakin määrin päällekkäisiä, eli sama käsite esiintyy termitietu-eena

SOSIAALIHUOLLON TIETOTEKNOLOGIAHANKE

Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä

Antero Lehmuskoski

Shiftec-tutkimusyksikkö

Terveyshallinnon ja −talouden laitos

Kuopion yliopisto

Syyskuu 2005

Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 2 /169

SISÄLLYS

Esipuhe ....................................................................................................................................... 4

1 Taustaa .................................................................................................................................... 5

2 Selvitystyön tarkoitus .............................................................................................................. 6

3 Selvitystyössä käytetty aineisto ja sen analysointi .................................................................. 6

3.1 Terminologisesti laaditut sanastot .................................................................................... 6

3.1.1 Sosiaaliturvan sanasto ............................................................................................... 7

3.1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjasanasto ............................. 8

3.1.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto ............................................................... 8

3.1.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten ........ 9

3.1.5 Satakunnan Makropilotin käsitemäärittelyjä ............................................................. 9

3.1.6 Palveluketjusanasto ................................................................................................... 9

3.1.7 Sosiaalityön sanasto ................................................................................................ 10

3.2 Tesaurukset ja sanaluettelot ........................................................................................... 10

3.2.1 Sosiaalialan asiasanasto ........................................................................................... 10

3.2.2 Sosmeta-sanasto ...................................................................................................... 11

3.3 Luokitukset ..................................................................................................................... 11

3.3.1 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006 ................. 11

3.3.2 Toimialaluokitus ...................................................................................................... 11

3.3.3 Stakesin palveluluokitusluonnos ............................................................................. 12

3.3.4 Sosiaalityön luokitus ............................................................................................... 13

3.3.5 Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus .................................................................. 14

3.3.6 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluluokitus ............................................ 15

3.4 Tilastot ............................................................................................................................ 16

3.4.1 Stakesin tilastot ....................................................................................................... 16

3.4.2 Kuusikkokuntien vertailuraportit ............................................................................ 16

3.5 Lainsäädäntö ................................................................................................................... 17


3.5.2 Sosiaalihuollon yleislait .......................................................................................... 17

3.5.3 Sosiaalihuollon erityislait ........................................................................................ 20

3.5.4 Muu lainsäädäntö .................................................................................................... 28

4 Sosiaalihuollon käsitehierarkia ............................................................................................. 30

4.1 Sosiaalihuolto osana suurempaa kokonaisuutta ............................................................. 30

4.2 Sosiaalihuollon sisältö .................................................................................................... 32

5 Pohdinta ja johtopäätökset .................................................................................................... 33

5.1 Sosiaalihuollon sanastotyöstä ......................................................................................... 33

5.2 Selvityksessä esiin nousseet keskeiset havainnot lyhyesti ............................................. 34

5.3 Ehdotukset jatkotoimenpiteistä ...................................................................................... 35

Lähteet ...................................................................................................................................... 35

Liitteet

Liite 1 ............................................................................. Sanastojen termit aakkosjärjestyksessä

Liite 2 ............................ Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006

Liite 3 ................................................................................................................ Toimialaluokitus

Liite 4 ....................................................................................... Stakesin palveluluokitusluonnos

Liite 5 ......................... Helsingin sosiaaliviraston sektorit, palvelumuodot ja alapalvelumuodot

Liite 6 .......................................................................................... Stakesin tilastojen määritelmät

Liite 7 ............................................................... Kuusikkokuntien vertailuraporttien määritelmät


Esipuhe

Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa on yksi kansallisen Sosiaalialan kehit-tämishankkeen toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvistä hankkeista vuosina 2003 – 2007. Sen tavoitteena on sosiaalialan tietoteknologian käytön edistäminen alan omiin kehittämistarpei-siin perustuen. Hanke sisältyy Valtioneuvoston vuonna 2003 antamaan periaatepäätökseen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätöksen tavoitteena on palvelujen saami-sen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen.

Sosiaalihuollon alueellisten ja kansallisten kehittämishaasteiden toteuttamista vaikeuttaa mm. alan kirjava terminologia. Käsitteiden käytön yhtenevyys on myös edellytys toimintaa tukevi-en tietojärjestelmien suunnittelulle ja tietoteknologian hyödyntämiselle sosiaalialalla.

Alkuvuodesta 2005 konkretisoitunut Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa -hankesuunnitelma sisältää mm. asiakastietojärjestelmien kehittämisen, sähköiset palvelut ammattilaisille, sosiaalihuollon ammattilaisten tiedonhallinnan ja tietoteknologiaosaamisen kehittämisen ja sähköiset palvelut asiakkaille.

Tämä raportti, johon on koottu keskeiset sosiaalihuollon käsitteet (N=411), sisältyy asiakas-tietojärjestelmien kehittämiseen ja sen tavoitteeksi asetettiin eri sanastoissa, luokituksissa ja tilastoissa esiintyvien sosiaalihuollon termien kokoaminen yhteen.

Selvitystyön tuloksia hyödynnetään sosiaalihuollon tietojärjestelmien suunnittelussa ja ne muodostavat perustan tilastoinnin, luokitusten ja standardoinnin kehittämiseen liittyvälle ter-minologiselle työlle. Merkittävin tarkastelukriteeri termejä koottaessa on ollut niiden yhteys sosiaalihuoltoa ohjaavaan lainsäädäntöön. Termien kokoamisen näkökulma on ensisijassa ollut lainsäädännössä esiintyvät termit. Termien esittämisen taso lähdeaineistossa on vaihdel-lut systemaattisesta termityöstä määrittelemättömään termien käyttöön esim. palvelukuvauk-sissa tai tilastoinnissa. Selvityksen pohjalta voidaan nimetä käytetystä aineistosta nousevat terminologian alaan kuuluvat kehittämiskohteet.

Raportti on laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta yhteistyössä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Raportin on laatinut YtM-opiskelija Antero Lehmus-koski Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksella Shiftec-tutkimusyksikössä. Toivomme, että tehty työ edesauttaa Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa - hankkeen etenemistä ja toimii hyödyllisenä lähtökohtana jatkotoimenpiteille.

Kuopiossa 20. lokakuuta 2005

Sari Rissanen Anneli Ensio Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja - talouden laitos Terveyshallinnon ja - talouden laitos laitosjohtaja tutkimusjohtaja, Shiftec-tutkimusyksikkö


1 Taustaa

Valtioneuvosto antoi vuonna 2003 periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi (STM 2003). Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisessa tavoitteena on palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen sekä henkilöstön osaami-sen ja työolojen kehittäminen. Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden tur-vaamisesta toteutetaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina 2003 – 2007. Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelmassa on esitetty sosiaalialan uudistamisen tavoite ja periaatteet, hankkeen organisointi sekä keskeiset periaatepäätöstä toteuttavat hankkeet. Yk-si näistä kehittämishankkeista on Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa, jon-ka tavoitteeksi on määritelty sosiaalialan tietoteknologian käytön edistäminen lähtien alan omista kokonaisuutena arvioiduista kehittämistarpeista.

Hankkeelle laadittu hankesuunnitelma (STM 2005) sisältää seuraavat kehittämisalueet:

1) asiakastietojärjestelmien kehittäminen 2) sähköiset palvelut ammattilaisille 3) sosiaalihuollon ammattilaisten tiedonhallinnan ja tietoteknologiaosaamisen kehittäminen 4) sähköiset palvelut asiakkaille 5) tietoturvan, tietosuojan ja asiakastietojen käsittelyn kehittäminen 6) lainsäädäntötarpeet 7) kansallisen ohjauksen ja koordinaation tehostaminen sekä yhteistyön tiivistäminen.

Hankkeen hankesuunnitelmassa todetaan sosiaalihuollon ongelmaksi muun muassa kirjava käsitteiden viidakko, koska yhteisiä käsitemäärittelyjä ei ole kansallisesti sovittu. Sosiaalitoi-men ohjelmistot eivät tuota yhteensopivaa tietoa asiakaspalveluista, vaan asiakastietoja syöte-tään ohjelmistoon paikallisten määrittelyjen mukaisesti ja ohjelmistoissa käytettävät standar-dit ja termistöt vaihtelevat. Ohjelmistoja on myös usein räätälöity ostajien omien toiveiden mukaisesti vastaamaan käyttäjien esittämiä tarpeita, jolloin niistä saatavat tiedot vaihtelevat muun kuin valtakunnallisen tiedonkeruun osalta eikä vertailutietojen luotettavuutta voida taa-ta. Pääsääntöisesti ohjelmistot tuottavat tilastotietoa, mutta suhteellisen vähän tietoa toimin-nasta ja sen muutoksista, tuloksista puhumattakaan.

Monet erilaiset kuntakohtaiset tietojärjestelmät ovat esteenä sosiaali- ja terveyspalvelujen seudulliselle ja alueelliselle kehittämiselle. Tarve sosiaalihuollon yhtenäisiin sisältömäärityk-siin ja toistensa kanssa yhteensopiviin tietojärjestelmiin on todettu koko maassa. Samalla on todettu, etteivät nyt käytössä olevien tietojärjestelmien ongelmat poistu, ellei määritystyötä tehdä valtakunnallisesti niin, että sitä voidaan tarvittaessa täydentää toimintakohtaisilla luoki-tuksilla sekä alueellisilla ja paikallisilla määrityksillä esimerkiksi vertailutietojen saamiseksi. Yksi hankkeen mittavimmista tehtävistä onkin sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän valta-kunnallinen yhtenäistäminen ja sisällöllinen kehittäminen.

Asiakastietojärjestelmän rakentaminen edellyttää valtakunnallisesti yhtenäisen termistön ke-hittämistä ja asiakasasiakirjojen rakenteiden ja niiden ydintietojen määrittelemistä. Hankkeen työsuunnitelmassa (Tikesos 2005) esitettiin sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien ter-mien kartoittamista vuoden 2005 aikana. Selvitystyön toteuttamiseksi STM teki Kuopion Yli-opiston Terveyshallinnon ja talouden laitoksen kanssa toimeksiantosopimuksen ajalle 1.8. – 30.9.2005. Hankkeen valvojana toimii sosiaalineuvos Martti Lähteinen ja selvitystyön ohjaa-jana lehtori Sirpa Kuusisto-Niemi.


2 Selvitystyön tarkoitus

Tämän selvityksen tavoitteeksi asetettiin eri sanastoissa, luokituksissa ja tilastoissa esiintyvien sosiaalihuollon termien kokoaminen yhteen. Selvitystyön tuloksen on määrä toimia lähtökoh-tana tietojärjestelmien suunnitteluun sekä tilastoinnin, luokitusten ja standardoinnin kehittä-miseen liittyvälle terminologiselle työlle. Selvityksessä käytetyssä aineistossa esiintyviä ter-mejä on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Keskeisin tarkastelukriteeri on termien yhteys sosiaalihuoltoa ohjaavaan lainsäädäntöön. Koska sosiaalihuollon palvelujen sisältöä ja järjes-tämistä ohjataan säädöksillä, tilastoinnissa ja kirjaamisessa käytettävillä termeillä tulee olla yksiselitteinen yhteys lainsäädäntöön. Käytännön työssä käytettäviä termejä ei tietenkään aina voida ottaa suoraan lainsäädännöstä, vaan eri toimintayksiköissä tarvittavien ammattitermien määrä on oletettavasti suurempi kuin se, mitä lakeihin sisältyy. Toisaalta myös lainsäädäntöä tulee tarvittaessa uudistaa vastaamaan kehittyviä palveluja ja työssä esiintyviä tarpeita, kuten viime vuosina on tapahtunut useiden eri lakien kohdalla.

Toinen keskeinen näkökulma on termien merkityksen määrittelyn taso. Vain osa käytännön työssä käytettävistä termeistä on määritelty terminologisin menetelmin. Osa esiintyy ainoas-taan esimerkiksi palvelukuvauksissa tai tilastoinnissa. Eri tarkoitteille on myös olemassa usei-ta eri nimikkeitä eri yhteyksissä. Tarkastelussa on niin ikään termien ja termistöjen keskinäi-nen suhde ja niiden liittyminen hierarkkiseksi ja toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Ti-lastoinnissa ja luokituksissa esiintyviä termejä ei välttämättä ole määritelty yhtenevästi, vaan niiden tarkka merkitys vaihtelee eri yhteyksissä. Määrittelyt saattavat myös olla ristiriitaisia keskenään. Myös eri sanastoissa määrittelyt eroavat toisistaan jonkin verran. Selvityksen ta-voite onkin nimetä käytetystä aineistosta nousevat terminologian alaan kuuluvat kehittämis-kohteet.

3 Selvitystyössä käytetty aineisto ja sen analysointi

3.1 Terminologisesti laaditut sanastot

Terminologia on tieteenala, joka tutkii erikoiskielten käsitteitä, termejä ja termistöjä. Sanasto-työssä eli terminologisessa työssä kerätään, analysoidaan, tallennetaan, muokataan ja esitetään käsitteitä ja niiden nimityksiä koskevaa tietoa. Työn tuloksena syntyy termistö, jolla tarkoite-taan tietylle erikoisalalle kuuluvien termien joukkoa. Termi puolestaan on kielellinen ilmaus, jota käytetään kyseisellä alalla yleiskäsitteen nimityksenä. Kukin termi viittaa johonkin tar-kastelun kohteena olevaan esineeseen, olentoon, tapahtumaan tai ilmiöön. Tällöin puhutaan termin tarkoitteesta. Käsite ja sitä vastaavat termit esitetään sanastossa termitietueena, joka on määrämuotoinen esitys käsitettä koskevista tiedoista. Termitietueen keskeisin osa on käsit-teen määritelmä, joka ei koskaan ole kokonainen virke. Tämä erottaa sen täydentävästä huo-mautuksesta. Sanastoihin kuuluu usein myös käsitekaavioita, joilla esitetään eri käsitteiden välisiä hierarkkisia käsitesuhteita, koostumussuhteita ja funktiosuhteita. (Nykänen & Kallio-kuusi 1999, 174–181.)

Sanastotyön tarkoitus on tuottaa ammattikielen termeille yksiselitteinen ja looginen merkitys. Eri yhteyksissä käytettävän ammattitermin tulee liittyä samaan, tarkasti rajattuun ja määritel-tyyn käsitteeseen (TSK 1988, 11–12). Hyvän termin kriteerejä ovat muun muassa (Stakes 1999, 13):


− läpikuultavuus (termi kuvaa hyvin käsitteen sisältöä) − erottuvuus (termi erottuu selkeästi lähikäsitteiden termeistä) − tarkoituksenmukaisuus (termi ei herätä vääriä tai negatiivisia mielikuvia) − johdonmukaisuus (termi kuvastaa käsitteiden välillä olevia suhteita käsitejärjestelmässä) − soveltuvuus johdosten muodostamiseen − lyhyys − kielellinen moitteettomuus − omakielisyys

Alla luetelluissa sanastoissa on määritelty yhteensä 411 sosiaali- ja terveydenhuoltoon liitty-vää käsitettä. Sanastot ovat jossakin määrin päällekkäisiä, eli sama käsite esiintyy termitietu-eena useassa sanastossa. Koska määritelmät ja niiden lisätiedot eroavat jonkin verran toisis-taan, olen termejä kootessani ottanut mukaan saman termin määritelmät eri sanastoista. Näin määritelmiä on helppo verrata toisiinsa. Sanastojen termit määrittelyineen on koottu aakkosel-liseksi taulukoksi liitteeseen 1. Sanastoissa määritellyt käsitteet ovat suurelta osin ylätason käsitteitä, jotka ovat yhteisiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jo vuonna 1997 Kalpa ja Kuusis-to-Niemi totesivat Asiakas- ja potilasasiakirjahankkeen loppuraportissa, että näiden peruskä-sitteiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan laaja joukko käsitteitä, joiden määrit-telystä pitäisi kiireesti päästä yksimielisyyteen (Kalpa & Kuusisto-Niemi 1997, 70). Vielä ei kuitenkaan ole koottu ja määritelty kattavasti sosiaalihuollon eri palvelusektoreilla käytössä olevia termejä ja käsitteitä.

3.1.1 Sosiaaliturvan sanasto

Huoltaja-säätiön julkaisemasta Sosiaaliturvan sanastosta on käytössä jo neljäs, uudistettu pai-nos, joka on vuodelta 2002. Sanasto perustuu 1990-luvun alussa tehtyyn terminologiseen tut-kimukseen suomalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä, ja sen rakentamisessa on tehty yhteis-työtä Tekniikan sanastokeskuksen kanssa. Sanaston uudistamisesta on vastannut Huoltaja-säätiön sanastoryhmä.

Sosiaaliturvan sanasto koostuu kahdesta osasta. Määrittelevä osa sisältää 155 termitietuetta, jotka on ryhmitelty neljään eri lukuun:

1) Sosiaaliturvan peruskäsitteet 2) Sosiaalivakuutus 3) Sosiaaliavustukset ja sosiaalihuollon toimeentuloturva 4) Sosiaalipalvelut

Sanastossa esiintyviä käsitejärjestelmiä on joiltakin osin kuvattu myös käsitekaavioiden avul-la. Käsitteiden keskinäiset suhteet ja käsitehierarkia jäävät kuitenkin useissa kohdin avoimik-si. Esimerkiksi termien sosiaalietuus ja sosiaaliavustus keskinäinen suhde jää epäselväksi, samoin sosiaaliturvan ja sosiaalihuollon määritelmien sisällöllinen kattavuus. Peruskäsitteisiin on sanastossa valittu termejä laajasti sosiaalipolitiikasta toimeentuloon ja absoluuttiseen köy-hyyteen. Myös sosiaalityön eri muodot on sijoitettu sosiaalipalvelujen sijasta sosiaaliturvan peruskäsitteisiin, vaikka sekä sosiaalipalvelun että sosiaalityön määritelmissä sen todetaan kuuluvan lakisääteisiin sosiaalipalveluihin.

Sosiaalipalvelut-luvun termejä ei ole ryhmitelty sosiaalihuollon eri sektoreiden tai asiakas-ryhmien mukaan, vaan se sisältää eritasoisia palvelumuotojen käsitteitä useilta eri palvelusek-toreilta. Esimerkiksi lasten päivähoitoon liittyvät käsitteet on silti jätetty sanastosta kokonaan


pois. Sosiaaliturvan sanasto on kuitenkin toiminut erinomaisena lähtökohtana sosiaalialan terminologian kehittämiselle ja sitä on hyödynnettykin useissa sanastohankkeissa.

Sanaston aakkosellinen osa on itse asiassa yli tuhat hakusanaa sisältävä sanaluettelo, jossa suomenkielisille sanoille on esitetty vastineet kuudessa eri kielessä. Aakkosellisesta osasta on viittaukset määrittelevään osaan niiden termien kohdalla, jotka siellä on määritelty. Sanaluet-telossa on joitakin yleisiä suomen kielen sanoja, mutta myös runsaasti sosiaalihuoltoon liitty-viä ammattitermejä, jotka tulisi määritellä terminologisin perustein.

3.1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjasanasto

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjasanasto on syntynyt tuloksena Stake-sin toteuttamassa projektissa, jonka tehtävänä oli luoda yhtenäinen perusratkaisu asiakaspal-velussa syntyvälle asiakirjakokonaisuudelle. Sanasto sisältää yleistason käsitteitä paitsi sosi-aali- ja terveydenhuollon palveluihin ja asiakas- ja potilasasiakirjoihin, myös tietoturvaan liit-tyen. Sanaston laatimisessa on hyödynnetty Huoltaja-säätiön julkaisemaa Sosiaaliturvan sa-nastoa sekä Tekniikan Sanastokeskuksen Tietohuollon sanastoa. Tietoturvaan liittyvien käsit-teiden määritelmät perustuvat Tietoturvasanastoon.

Sanastossa on yhteensä 148 termitietuetta ja se koostuu viidestä luvusta:

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruskäsitteitä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessi

2.1 Erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 2.2 Asiakas ja asiakkuus 2.3 Palvelujen järjestäjä ja tuottaja 2.4 Palveluprosessi ja palvelutapahtuma 2.5 Palvelun vireillepano

3. Palveluprosessin ja -tapahtuman dokumentointi 3.1 Asiakirja ja arkistointi 3.2 Asiakasasiakirja ja potilasasiakirja

4. Tietoturvaan liittyviä käsitteitä 5. Muita käsitteitä

Peruskäsitteinä esitetään sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteiden lisäksi vain erikoissairaan-hoidon, sosiaalityön ja hoitotyön määritelmät. Erilaisina sosiaali- ja terveydenhuollon palve-luista sanastossa määritellään laitos-, avo- ja asumispalvelun käsitteet. Muut palvelumuodot on tässä yhteydessä jätetty pois. Viides luku "Muita käsitteitä" sisältää lähinnä yleisiä ammat-tihenkilöstöön liittyviä käsitteitä ja keskeiset huostaanottoon liittyvät termit.

3.1.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto

Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto on laadittu vuonna 1995 valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallintaa koskevan suosituksen liitteeksi selkeyttämään palvelujen laadusta käydyn keskustelun käsitteistöä. Sanasto on suppeahko ja tarkoin rajattu kokonaisuus yleisistä laatuun ja sen hallintaan liittyvistä käsitteistä. Vaikka sanasto on laadittu sosiaali- ja terveydenhuoltoon, se soveltuu laadun perussanastoksi muillekin hallinnon aloille, sillä pel-kästään sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettäviä termejä sanastossa on lähinnä vain hoi-tosuositus ja hoito-ohjelma. Kaikkiaan sanastossa on 22 termitietuetta.


3.1.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua var-ten

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten ilmestyi vuonna 1999 jatkoksi aiemmille Stakesin julkaisemille sanastoille. Sanasto syntyi tarpeesta yhtenäis-tää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta kerättyä tietoa, jotta sitä voitaisiin paremmin hyödyntää ja vertailla. Sanasto koostuu 61 termitietueesta, joista osa on esiintynyt myös Sta-kesin aiemmissa sanastoissa. Määritelmiä on näiden osalta kuitenkin tarkennettu tai varustettu lisäselvennyksillä. Määriteltäviksi on valittu lähinnä käsitteitä, jotka ovat keskeisiä palveluja hoitoprosessien kehittämisessä ja tietokantojen rakentamisessa. Termitietueisiin on lisätty näkökulman mukaisia tarkennuksia erityisesti tietojärjestelmien kehittämisen näkökulmasta. Sanastossa keskitytään palvelun ja hoidon käsitteisiin ja se on rakennettu niin, että se lähtee yleisistä palvelun ja hoidon käsitteistä ja etenee palveluprosessin vaiheiden mukaisesti:

1) Palvelut ja palveluprosessit 2) Asiakkaat sekä asiakas- ja hoitosuhteet 3) Palvelun käynnistäminen 4) Jonotus 5) Sijoittaminen asiakaspaikalle 6) Käynnit ja jaksot 7) Organisaatiot ja niiden osat 8) Muita käsitteitä

Sanasto on rakennettu siten, että sen 61 termitietueesta 14 liittyy palveluorganisaatioihin yleensä, 29 sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhteisesti, 4 sosiaalihuoltoon ja 13 terveydenhuol-toon. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistä termeistä tosin 10 on hoitoon liittyviä termejä, mutta tässä sanastossa hoito-käsitteen sisältö eroaa hoitotieteeseen liittyvästä hoitotyön käsit-teestä. Sillä tarkoitetaan sanastossa sekä sosiaali- että terveydenhuoltoon kuuluvaa vuorovai-kutukseen perustuvaa hoitoa.

3.1.5 Satakunnan Makropilotin käsitemäärittelyjä

Satakunnan Makropilotin edetessä toteutusvaiheeseen kolmena erillisenä hankekokonaisuute-na nähtiin tarpeelliseksi selventää käsitteitä, jotka liittyvät saumattomaan palveluketjuun ja asiakkaan asiamiehenä toimivasta ammattihenkilöstä käytettäviin nimikkeisiin. Käsitemäärit-tely aloitettiin määrittelemällä 8 peruskäsitettä, jotka liittyvät palveluketjuun, sen osakokonai-suuksiin ja toimijoihin. Käsitemäärittelystä julkaistiin raportti Stakesin Aiheita-sarjassa (20/1999) ja termistö on nähtävissä myös Stakesin terminologiatyön www-sivuilla. Kaikki Makropilotissa määritellyt termit esiintyvät myös jossakin muista Stakesin sanastoista. Tosin asiakas- ja potilasasiakirjasanastossa määritellylle omaneuvoja-käsitteelle on tässä synonyy-meina mainittu palveluasiamies ja sosterva-asiamies ja asiakaskertomuksesta on käytetty tässä palvelukertomus-termiä.

3.1.6 Palveluketjusanasto

Stakesin sanastojulkaisujen sarjan tuorein julkaisu on Palveluketjusanasto vuodelta 2002. Sa-nastohankkeen tavoitteena oli koota käytössä olevia, palveluketjuajatteluun liittyviä termejä ja analysoida siihen liittyviä käsitteitä. Sanastoon on valittu 23 itsenäiseen suoriutumiseen ja asiakkaan kanssa tai puolesta toimiviin ammattihenkilöihin liittyvää käsitettä. Palveluket-


jusanasto palvelee sisältönsä puolesta ensisijaisesti vammaisten ja vanhusten palveluissa käy-tettävien käsitteiden selventämisessä.

Alueellisuuteen ja alueellisiin tietojärjestelmiin liittyviä käsitteitä on analysoitu saman hank-keen yhteydessä, mutta niistä ei muodostettu termitietueita. Käsitevertailun tuloksena todettiin alueellisiin tietojärjestelmiin liittyvillä käsitteillä olevan runsaasti paikallisia nimityksiä, mikä tekee tietojärjestelmien standardisoinnista haastavan tehtävän. (Kuusisto-Niemi 2002, 47–48.)

3.1.7 Sosiaalityön sanasto

Samana vuonna Palveluketjusanaston julkaisemisen kanssa Stakes julkaisi verkkosivuillaan myös Sosiaalityön sanaston. Se sisältää 25 termitietuetta, jotka on jaettu neljään eri ryhmään. Sanastossa on joitakin sosiaalialan yleisiä käsitteitä ja lisäksi sosiaalityöntekijän työhön sekä sosiaalityön laatuun ja arviointiin liittyviä yläkäsitteitä. Sanastoon on sisällytetty myös termi sosiaalinen, jolle ei kuitenkaan ole löydetty varsinaista määritelmää. Käsite on kuitenkin kes-keinen, sillä se esiintyy muun muassa termeissä sosiaalinen toimintakyky, sosiaalinen ongel-ma, sosiaalinen riski ja sosiaalinen työ.

Sanastossa ei puututa yleistasoa tarkemmin sosiaalityön toiminnalliseen sisältöön, mutta huomionarvoista on se, että se on ainut sanasto, jossa määritellään sosiaalialan käsite koko sosiaalihuollon yläkäsitteenä. Sosiaaliala on terminä esiintynyt lainsäädännössä 1980-luvulta lähtien ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Vasta 2000-luvulla se on käsitteenä ilmestynyt säädöksiin myös toimialana ja kehittämisalana sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan aloitta-misen ja sosiaalialan kehittämishankkeiden myötä.

3.2 Tesaurukset ja sanaluettelot

Tesaurus määritellään Sanastotyön käsikirjassa tietyn alan kattavaksi tiedon tallennukseen ja hakuun käytettäväksi sanojen luetteloksi. Tesauruksessa esitetään sekä asiasanat, joita käyte-tään hakusanoina, että sanat, jotka korvataan haussa asiasanoilla (ohjaustermit). Tesaurukses-sa kuuluu olla myös viittaukset ylä- ja alakäsitteitä kuvaaviin asiasanoihin. Tesaurusta ei tulisi käyttää sanakirjan tavoin, koska se on tavallaan keinotekoinen hakukieli, jossa termit eivät välttämättä tarkoita samaa kuin luonnollisessa kielessä. Sanaluetteloksi kutsutaan aakkoselli-seen tai systemaattiseen muotoon järjestettyjä termejä, joihin ei liity määritelmiä. Termeihin on usein liitetty vieraskieliset vastineet ja niitä laaditaan esimerkiksi kielenkääntämisen apu-välineiksi. Tesauruksia ja sanaluetteloja on tässä selvityksessä hyödynnetty pääasiassa siten, että niissä esiintyvistä sanoista on etsitty sosiaalihuollon keskeisiä käsitteitä, joita ei vielä ole määritelty terminologisissa sanastoissa. (TSK 1988, 122.)

3.2.1 Sosiaalialan asiasanasto

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Sosiaalialan asiasanasto ilmestyi vuonna 1998, mutta se pohjautuu 1981 ilmestyneeseen sosiaalialan tesaurukseen. Sanasto on aihealueeltaan hyvin laaja, minkä myös julkaisija toteaa sanaston esipuheessa. Perusteluna yleissanastomaisuudelle todetaan sosiaalialan ilmiöiden laaja-alaisuus. Sanasto sisältääkin runsaasti termejä, joiden yhteys sosiaalialaan jää epäselväksi ja joita ei ole sidottu mihinkään hierarkioihin. Sanastoa uusitaan kuitenkin parhaillaan Lastensuojelun Keskusliitossa.


Nimestään huolimatta Sosiaalialan asiasanasto ei ole varsinainen sanasto. Sanastotyön käsi-kirjassa sanastoksi määritellään sellainen normatiivinen käsikirja, joka sisältää sekä tietyn ammattikielen käsitteiden määritelmät, että niitä vastaavat termit. Käsikirjan määritelmien mukaan Sosiaalialan asiasanasto on pikemminkin aakkosellisessa muodossa esitetty sanaluet-telo. (TSK 1988, 121.)

Sosiaalialan sanasto sisältää paljon sosiaalialaan kuuluvia termejä, joita ei ole määritelty ter-minologisin menetelmin, muun muassa lasten päivähoitoon liittyen.

3.2.2 Sosmeta-sanasto

Sosmeta-sanasto on eKonsultaatiohankkeen tuloksena syntyneen Sosiaaliportin (sosiaalialan portaali) ylläpitoa varten rakennettu asiasanasto, joka sisältää noin 700 sosiaalialaan jollakin tavoin liittyvää termiä. Termeistä on muodostettu pienoishierarkioita, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, että käsitteille on esitetty myös ala- ja yläkäsitteitä. Kyseessä on siis tesau-rus, jonka tarkoitus on toimia apuvälineenä Sosiaaliportin ja Stakesin verkkosivujen hakutoi-minnoissa.

3.3 Luokitukset

3.3.1 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006

Kuntaliiton vuodesta 1992 julkaisemaa luokitusta kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimin-tatilastotietojen keräämisen ohjeistukseksi uudistetaan vuodeksi 2006. Luokitus laaditaan yh-teistyössä Tilastokeskuksen, STM:n, Stakesin, OM:n ja Opetushallituksen kanssa. Käytössäni tätä selvitystyötä varten on uudistettavan julkaisun versio 3 kuluvan vuoden kesältä. Käsillä oleva perustoimeentuloturvauudistus tulee muuttamaan luokitusta vielä toimeentulon osalta jonkin verran. Selvityksen kannalta mielenkiintoista on sosiaali- ja terveystoimen osalta kerät-tävän toimintatiedon luokittelu eri tehtäväluokkiin. Julkaisussa nimetään ja määritellään myös eri tehtäväluokkiin kuuluva toiminta, josta kerätään toiminta- ja kapasiteettitietoa. Olen poi-minut julkaisusta sosiaalitoimeen kuuluvat tehtävät ja niihin liittyvät toimintatiedot määritel-mineen liitteeseen 2.

Tilastoluokitus ei kata sosiaalihuoltoa kokonaisuutena, vaan ainoastaan niiltä osin, mitä tietoja kyseistä tilastoa varten kerätään. Esimerkiksi lastensuojelun osalta luokituksesta puuttuu avo-huollolliset toimenpiteet. Luokitus sisältää kuitenkin useita toimipaikkaan ja toimintaan liitty-viä termejä, jotka puuttuvat sanastoista. Käsitteellistä sekaannusta herättää nuorisokodin ja nuoren käsitteiden käyttäminen. Nuorisokotiin voidaan määritelmän mukaan sijoittaa huos-taanotettuja nuoria, mutta lastensuojelulaissa nuoreksi määritellään 18–21 -vuotias. Ongelma ei kuitenkaan liity pelkästään tilastoluokitukseen, vaan yleisesti lainsäädännön ja yleisen kie-lenkäytön väliseen ristiriitaan.

3.3.2 Toimialaluokitus

Juhtan suosituksessa JHS 121 määritellään toimialaluokitus TOL 2002, jota käytetään organi-saatioiden ja yritysten luokitteluun niiden harjoittaman toiminnan perusteella. Luokituksessa toimialat jaetaan kirjaintunnuksilla karkeasti pääluokkiin. Tunnuksella N merkitään "tervey-denhuolto- ja sosiaalipalvelut". Pääluokan nimi kuulostaa epäloogiselta. Johdonmukaisempaa olisi nimetä se joko sosiaali- ja terveyspalveluiksi tai sosiaali- ja terveydenhuolloksi. Luokitus


sisältää useita muitakin käsitteellistä hämmennystä aiheuttavia nimikkeitä. Sosiaalipalvelut jaetaan luokituksessa Majoituksen sisältäviin sosiaalipalveluihin ja Sosiaalisiin avopalvelui-hin (hierarkiataso 0). Etenkin viimeksi mainittu termi kaipaisi lähempää tarkastelua – puhu-taanko sosiaalisista palveluista vai sosiaalipalveluista? Avopalveluihin on sisällytetty myös Muu sosiaalitoiminta. Sosiaalitoiminnan käsite kuulostaa vieraalta ja vaatisi niin ikään sel-vennystä. Lastensuojelulaitosten luokittelussa näkyy epätietoisuus ammatillisten perhekotien sisällyttämisestä laitoksiin. Ongelma on ratkaistu jättämällä ne pois tason 2 luokasta Lasten ja nuorten laitokset mutta sisällyttämällä ne ylemmän tason luokkaan Lasten ja nuorten laitok-set. Samantapainen sekaannus on kehitysvammalaitosten kohdalla, joka sisältää alaluokkina kehitysvammalaitokset ja muiden vammaisten laitokset. Luokitus ei näin ollen muodosta hie-rarkkista käsitejärjestelmää. TOL 2002 -standardia ylläpitää ja kehittää Tilastokeskus ja toi-mialaluokitus on kokonaisuudessaan esitetty Tilastokeskuksen luokituspalvelujen verk-kosivuilla. Sosiaalipalvelujen osalta luokitus koodeineen on tämän selvityksen liitteenä 3.

3.3.3 Stakesin palveluluokitusluonnos

Stakesin koordinoiman palveluluokituksen määrittelyhankkeen tavoitteena oli valtakunnalli-sesti yhtenäisen, yleisesti hyväksytyn sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palveluluokituk-sen laatiminen. Luokituksessa tuli huomioida sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sekto-rin tarjoamat palvelut ja lisäksi tilastoinnin tarpeet. Tavoitteena oli joustava ja helppokäyttöi-nen luokitus, jossa kullekin termille on nähtävissä viittaukset laajempiin, suppeampiin ja rin-nakkaisiin termeihin. Toteutus perustui lainsäädäntöön, JHS-suosituksiin ja alueellisiin palve-luhakemistoihin. Projekti toteutettiin vuonna 2004 ja sen loppuraportin versio 0.81 on nähtä-vissä Stakesin verkkosivuilla (Tuuri 2005).

Palveluluokituksen versio 1 on ollut tämän selvitystyön aineistona. Vasta selvityksen loppu-vaiheessa kävi ilmi, että luokituksesta on ilmestynyt versio 2, joka on lähdössä lausuntokier-rokselle. Lopullisen palveluluokituksen on määrä ilmestyä marraskuussa 2005. Sosiaalihuol-lon osalta luokituksen luonnosversio 1 vaikutti epäjohdonmukaiselta luokkien määräytymis-perusteiden osalta ja siihen oli livahtanut toimialaluokituksessakin esiintyneitä käsitteellisiä kömmähdyksiä. Versioon 2 on tehty runsaasti muutoksia, esimerkiksi useita luokkia on pois-tettu ja hierarkiaa yksinkertaistettu. Muutokset ovat mielestäni heikentäneet entisestään luoki-tuksen logiikkaa.

Esimerkiksi vammaishuollon palvelut ovat omana pääluokkanaan, joka sisältää ns. kaato-luokkana muut vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut. Silti vammaishuoltolain mukaisia palveluja on esimerkiksi asumispalveluissa: muiden vammaisten palvelut (joka sisältää vai-keavammaisen henkilön palveluasumisen) ja silti erikseen vaikeavammaisten palveluasumi-nen (asumispalvelut ja palveluasuminen ovat tässä saman hierarkiatason termeinä). Lisäksi vammaispalvelu esiintyy sekä sosiaalityön että taloudellisen tukemisen palveluissa. Viime-mainittu sisältää luokan kotoutumistuki. Se määritellään vammaispalveluksi, jolla pyritään turvaamaan vammaisen kotona tapahtuva hoito. Lainsäädännössä kotoutumistuella tarkoite-taan maahanmuuttajille tarkoitettua rahallista etuutta.

Luokitusluonnos sisältää muitakin päällekkäisiä luokkia. Esimerkiksi Lastensuojelu sisältää luokan lasten ja nuorten perhehoito. Myös Asumispalvelut-otsikon alla on luokka perhehoito, jonka määritelmään on sisällytetty lasten toimeksiantosuhteinen perhehoito. Luonnos sisältää myös useita kummallisia termejä, kuten sosiaalitoiminta ja kotihoitopalvelut (alaluokkina kotihoito, joka sisältää kotipalvelun, kotipalvelu, lapsiperheiden kotipalvelu, ikääntyneiden kotipalvelut ja muut kotipalvelut). Vammaisen saama kotipalvelu lienee muita kotipalveluja,


kotoutumistukea tai muita vammaispalvelulain tarkoittamia palveluja. Luokitusluonnoksen versio 2 on sosiaalihuollon osalta tämän selvityksen liitteenä 4.

3.3.4 Sosiaalityön luokitus

Stakesin Tietoteknologian osaamiskeskuksen Sosiaalityön luokitus -projekti alkoi vuonna 1998. Luokituksen esiselvityksessä Päivi Aho totesi tarpeen analysoida ja tuottaa sosiaalityön käsitteitä ja luokituksia, jotta tiedonsiirto sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmien välillä olisi joustavampaa ja tehokkaampaa (Aho 1999). Sosiaalityön luokitus perustuu sosiaalityön-tekijän ja asiakkaan väliseen suhteeseen, jossa tapahtuva ongelmanratkaisuprosessi tulisi pyr-kiä jäsentämään, tiivistämään ja käsitteellistämään (Kallinen-Kräkin 2001, 23). Luokiteltavik-si valittiin sosiaalityön kohde, eli ne ongelmat, joita sosiaalityön avulla pyritään ratkaisemaan, sekä sosiaalityön toiminnot eli toimenpiteet, joita sosiaalityöntekijä työssään suorittaa. Toi-minnot jaettiin vielä suoraan asiakastyöhön liittyviin ja muihin toimenpiteisiin, joita ovat esi-merkiksi hallintoon, koulutukseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät (Kallinen-Kräkin 2001, 27).

Sosiaalityöntekijän toimintoluokituksesta ja sosiaalityön kohdeluokituksesta on ilmestynyt testiversiot, joita on testattu ja testataan eri työpisteissä (Kallinen-Kräkin & Kärki 2004). Yleisluokituksen on määrä ilmestyä vuoden 2005 lopussa. Luokituksen valmistuttua sen toi-votaan tulevan osaksi asiakastietojärjestelmää, jolloin se voi helpottaa sosiaalityöntekijän oman työn kirjaamista, kuvaamista ja arvioimista. Yhtenäistä luokitusta hyödyntämällä on myös tavoitteena tuottaa järjestelmällistä, rakenteista ja vertailukelpoista arviointitietoa sosi-aalityön käytännöistä ja asiakkaiden elämäntilanteista. (Kärki 2005).

Vuoden 2004 testiversiossa sosiaalityön toimintoluokitus on jaettu asiakastyön prosessikuva-uksen mukaisiin pääluokkiin seuraavasti:

T1 Asiakassuhteen rakentaminen T2 Suunnitelmaan perustuva työskentely T3 Kriisityöskentely T4 Arviointi T5 Yhteisöllinen työ T6 Muu työ

Sosiaalityön kohdeluokitus on pääotsikoitu hyvin samaan tapaan kuin Kuopion sosiaali- ja terveysviraston SLPT-hankkeen asiointiperusteet (Kauppila 2001). Kohdeluokituksen pääluo-kat ovat:

K1 Ihmisen valmiudet arjen hallintaan K2 Ihmissuhteet K3 Asuminen K4 Toimeentulo K5 Työ ja sitä vastaava toiminta K6 Koulunkäynti ja opiskelu K7 Vapaa-ajan toiminta K8 Terveys K9 Päihteiden käyttö ja riippuvuudet K10 Kriisi K11 Väkivalta K12 Lapsen tarpeisiin vastaaminen


K13 Lapsen toiminta K14 Oikeusturva K15 Ympäristön voimavarat K16 Muu asia

Sosiaalityön luokitus on rakennettu yhden ammattiryhmän työtoiminnan jäsennykseksi. Sekä toiminto- että kohdeluokitus noudattaa osittain sosiaalihuollon lakisääteistä palvelusisältöä ja voisi siten toimia lähtökohtana koko sosiaalihuollon ammattihenkilöstön työn luokitukselle. Kaikki kohdeluokituksessa mainitut sosiaaliset ongelmat eivät tosin suoranaisesti viittaa ni-menomaan sosiaalihuollon lainsäädäntöön, mutta kylläkin sosiaalihuollon asiakastyössä käsi-teltäviin elämänhallinnan haasteisiin.

3.3.5 Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus

Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus on syntynyt Kuntaliiton ja Terveydenhuollon sosiaali-työntekijät ry:n yhteisen hankkeen tuloksena. Hanke käynnistettiin 1995 ja luokitus julkaistiin vuonna 1998. Terveydenhuollon sosiaalityön näkökulmassa sosiaalityössä korostuu sosiaalis-ten ja terveyteen liittyvien tekijöiden yhteys. Terveydenhuollon toimintaympäristö sitoo sosi-aalityön terveydenhuollon organisaatioiden tehtäviin ja tavoitteisiin. Tämä näkyy sosiaalityön luokituksen sisällössä, jossa painottuu kliininen tutkimus asiakkaan tilanteesta, psykososiaali-nen työ ja yhteys potilaan kuntoutukseen. Potilas tulee usein sosiaalityöntekijän asiakkaaksi lääkärin tekemän lähetteen perusteella.

Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus on puhtaasti toimintoluokitus, jossa on luokiteltu so-siaalityöntekijän työnkuvaan liittyvät tehtävät työn dokumentoinnin ja tilastoinnin pohjaksi. Luokitus jakautuu viiteen pääluokkaan:

S1 Sosiaalinen arvio S2 Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen S3 Toimeentulon turvaaminen S4 Asiantuntija- ja koulutustehtävät S9 Hallinto ja kehittäminen

Luokituksesta nousee keskeiseksi asiakkaan/potilaan sosiaalisen toimintakyvyn käsite. Sosiaa-lista toimintakykyä pyritään tukemaan muun muassa psykososiaalisen työn (keskustelu, psy-koterapia ja valmennus), ohjauksen ja neuvonnan sekä palvelujen koordinoinnin avulla. Sosi-aalisen toimintakyvyn käsitettä ei kuitenkaan ole määritelty selkeästi. Sosiaalialan sanastoissa ei yleensäkään ole juuri käsitelty asiakkaiden toimintakykyyn ja toimintaedellytyksiin liittyviä käsitteitä. Sosiaalityön sanastossa tyydytään määrittelemään sosiaalinen toimintakyky kyvyksi tulla toimeen yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja normien mukaisesti. Matti Ojalan mukaan sosiaalinen toimintakyky on kykyä selviytyä erilaisista sosiaalisista rooleista, kuten vanhem-man, lapsen, koululaisen, työntekijän rooleista (Ojala 2003, 25).

Yksilön toimintaedellytykset muodostuvat Ojalan mukaan hänen toimintakyvystään tietyssä tilanteessa ja tietyssä ympäristössä. Tiedon keräämiseksi väestön toimintaedellytyksistä ei ole järkevää eikä mahdollistakaan tehdä kansallista järjestelmää, vaan käsitteiden, luokitusten ja koodistojen yhteen sovittamisessa tulee hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä. Kansallisella tasolla tulee sen sijaan keskittyä rakentamaan suomenkielinen termistö, joka kattaa eri toimi-alat ja näiden sektorit. Kansalaisen toimintaedellytysten mittaamisessa ja arvioimisessa tarvi-taan ammattiryhmien välisten rajojen ylittämistä. (Ojala 2003, 23-146.)


3.3.6 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluluokitus

Helsingin sosiaaliviraston perusluokitus sisältää organisaatiorakenteen, sektorit ja palvelu-muodot (ks. Helsingin kaupunki 1997a, 11). Palveluluokitus perustuu kahden dimension mat-riisirakenteeseen, jossa on erikseen määritelty palvelusektorit ja erikseen palveluja alapalve-lumuodot. Sektorit mukailevat sosiaalihuollon lainsäädännöllisiä palveluperusteita, kun taas palvelumuotoihin on luokiteltu yksilöidysti palveluja, jotka on määritelty sosiaalihuoltolaissa. Samaa palvelumuotoa toteutetaan yhdellä tai useammalla palvelusektorilla. Luokituksen sek-torit ovat:

01 Lasten päivähoito 02 Lastensuojelu 03 Muut perheiden palvelut 04 Vammaispalvelu 05 Kehitysvammahuolto 06 Vanhuspalvelu 07 Päihdehuolto 08 Toimeentulotuki 09 Muu sosiaalihuolto 10 Yhteiset tukipalvelut 11 Työllisyyden hoito 20 Hallinto

Helsingin sosiaaliviraston luokittelu poikkeaa monien muiden kaupunkien sektori- ja palvelu-jaosta, koska sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat edelleen organisatorisesti erillään. Hel-singin palveluluokituksen ansiona pidän kuitenkin johdonmukaisuutta, jolla sosiaalihuollon sektorit ja palvelumuodot on eroteltu toisistaan eri käsitepiirteiden mukaisesti. Sektorit on jaoteltu pääasiassa sosiaalihuollon erityislaeilla säädeltyjen, eri asiakasryhmille suunnattujen palveluperusteiden mukaan. Palvelumuodot noudattelevat Sosiaalihuoltolain 17 §:ssä mainit-tuja sosiaalipalveluja, joita tarjotaan useilla eri sektoreilla, ja kuvaavat palvelun toteutustapaa. Näin esimerkiksi sosiaalityö nähdään palvelumuotona, jota tarjotaan monenlaisille sosiaali-työn asiakkaille eri sosiaalihuollon sektoreilla. Alapalvelumuodolla tarkoitetaan palvelumuo-don tarkempaa erittelyä. Alapalvelumuodot voidaan tarvittaessa jakaa palvelutuotteiksi. (Hel-singin kaupunki 1997b, 14–15.)

Organisaatiorakenteen vertailukohtana voisi käyttää esimerkiksi Kuopion kaupungin Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan organisaatiota (Kuopion kaupunki 2005), jonka sektoreista avohoito, sairaalahoito ja hammashoito sisältävät puhtaasti terveydenhuollon palveluja. Koti-hoito ja vanhustyö sisältää sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon ja kattaa vanhusten avo-, asumis- ja laitospalvelut. Kotihoidosta kuitenkin lapsiperhetyö on sosiaalityön sektorilla, joka sisältää muun muassa kaikki lastensuojelun avo- ja laitoshuollon palvelut, vammaispal-velut, kehitysvammahuollon ja tuetun asumisen palvelut. Päivähoito sisältää lasten päivähoi-don ja esiopetuksen ja Psykososiaalinen työ aikuisten mielenterveyspalvelut, lasten mielen-terveys- ja kuntoutuspalvelut sekä kasvatus- ja perheneuvonnan, päihdehuollon, työtoiminnan sekä kehitysvammahuollon. Kehitysvammahuolto kuuluu siis verkkosivujen mukaan sekä sosiaalityön että psykososiaalisen työn sektoreille. Tällaisesta palvelujen luokittelusta on vai-kea hahmottaa sosiaalihuollon palvelujen johdonmukaista käsitehierarkiaa.

Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon organisatorinen integraatio on asiakastietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittämisen kannalta toivottavaa, sosiaalihuollon palvelut on silti pystyt-tävä hahmottamaan omaksi palvelukokonaisuudekseen, jotta sen käsitejärjestelmä on mahdol-


lista kuvata terminologisesti. Helsingin sosiaaliviraston luokitus voisi toimia lähtökohtana eri sosiaalihuollon sektoreiden terminologiselle työlle. Helsingin palvelusektorit sekä palveluja alapalvelumuodot määritelmineen on koottu taulukkoon, joka on selvityksen liitteenä 5.

Helsingin sosiaalivirastolla palvelutuoteluettelossa on esitetty alapalvelumuotojen mukaiset palvelutuotteet, niiden kohderyhmät ja toiminnan tavoitteet (Eranti 2002). Helsingissä on myös tehty peruskäsitteiden määrittelyä asiakastietoihin ja palveluihin liittyen (Helsingin kaupunki 1997a). Käsitemäärittelyissä on hyödynnetty Stakesin julkaisemia sanastoja. Asia-kastietojen käsitemalli (Helsingin kaupunki 1997b) sisältää 78 termiä, joista 35 ei esiinny terminologisissa sanastoissa. Käsitemalli on graafinen kuvaus sosiaalipalvelujen peruskäsit-teiden ja niistä johdettujen käsitteiden muodostamasta käsiteverkosta. Peruskäsitteet kuvaavat asiakkaita, palveluja, organisaatioyksikköjä ja voimavaroja. En ole sisällyttänyt käsitemalliin kuuluvia termejä liitteenä 1 olevaan termitaulukkoon, koska niiden määritelmät eivät ole sa-nastotyön edellyttämässä muodossa. Sitä kannattaa kuitenkin hyödyntää tulevassa sanasto-työssä, koska se sisältää käytännön sosiaalihuollossa tarvittavia termejä, jotka eivät ole sanas-toissa.

3.4 Tilastot

3.4.1 Stakesin tilastot

Stakes julkaisee vuosittain tilastoja eri sosiaalihuollon osa-alueilta. Selvitystyötä varten poi-min Stakesin verkkosivuilla saatavista viimeisimmistä sosiaalihuollon tilastoista niissä esitetyt määritelmät. Tilastoissa on määritelty tilastoinnin kannalta keskeisimmät termit, mutta määri-telmät eivät ole varsinaisia terminologisia määritelmiä, vaan ne on tarkoitettu lähinnä ohjeiksi asiakkaiden ja palvelujen sijoittamiselle eri tilastoryhmiin. Esimerkiksi perheen määrittely kasvatus- ja perheneuvonnan tilastossa ei liene yleispätevä, kun perheeksi lasketaan yhdessä asuvat henkilöt. Tilastointia varten tarvittavilla termeillä on selvitystyön kannalta kuitenkin se merkitys, että asiakastietojärjestelmien tulee tuottaa standardoitua tietoa myös tilastoinnin tarpeisiin, mikä edellyttää yleisesti hyväksyttäviä käsitemääritelmiä (Ensio 1999, 58). Siksi tilastoinnissa käytettävien käsitteiden terminologiseen määrittelyyn tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Stakesin tilastoissa esiintyvät määritelmät on koottu liitteeseen 6.

3.4.2 Kuusikkokuntien vertailuraportit

Suomen kuusi suurinta kaupunkia, ns. Kuusikkokunnat, julkaisevat vertailuraportteja toimin-tatilastoina eri sosiaalihuollon sektoreilta. Koska sosiaalihuollon palveluja on perinteisesti määritelty ja luokiteltu paikallisesti, raporteissa on pyritty määrittelemään keskeisimmät käsit-teet siten, että palvelujen sisällöt vastaavat toisiaan eri kaupungeissa. Selvitystyötä varten ko-kosin Kuusikkokuntien raporteista niissä määritellyt termit. Liitteeseen 7 olen koonnut mää-rittelyt lasten päivähoidon, lasten sijaishuollon, vammaispalvelujen, kehitysvammahuollon ja toimeentulotuen vertailuraporteista. Lisäksi raporteissa on verrattu alueellisen perussosiaali-työn henkilöstöryhmiä. Raporttien määritelmät eivät välttämättä ole selkeästi määritelmän muodossa, jolloin olen ottanut itselleni vapauden muokata niitä jonkin verran taulukkoa var-ten. Mikäli teksti ei ole pienin muutoksin taipunut määritelmän muotoon, olen sijoittanut sen lisätietojen kenttään.

Vertailuraporteissa on määritelty useita eri palvelusektoreille keskeisiä termejä, jotka eivät esiinny sanastoissa – esimerkiksi päivähoitoon, lastensuojeluun, kehitysvammahuoltoon ja


vammaispalveluihin liittyen. Raporttien määrittelyt eivät täytä terminologisen määritelmän kriteerejä eikä niiden laadinnassa siihen liene pyrittykään. Niillä on pyritty vain helpottamaan raporttien tulkintaa eri paikkakuntien tilastotietojen yhteismitallisuudesta. Raporteista käy kuitenkin selkeästi ilmi valtakunnallisesti hyväksyttyjen ja laajasti käytössä olevien käsite-määrittelyjen puute. Vaikka määrittelyt on suurelta osin perusteltu lainsäädännöllä, esimer-kiksi lasten sijaishuollon raportissa sijaishuollon käsitettä käytetään ilmeisen tietoisesti vas-toin lastensuojelulain määritelmää (LSL 22. §) kattamaan sekä avohuollon että sijaishuollon sijoitukset. Peruste lienee paikallisissa eroissa tilastoida lastensuojelullisia sijoituksia. Myös perhekodin ja perhehoidon käsitteiden välille on jouduttu tekemään tilapäistä linjanvetoa val-takunnallisen käsitemäärittelyn puutteessa. Itse asiassa koko lastensuojelun toimintayksiköi-den skaala vaatii käsitteellistä selkeyttämistä. Laitoshuollon, ammatillisen perhekodin, perhe-kodin ja sijaiskodin käsitteiden käyttö on horjuvaa.

3.5 Lainsäädäntö

Sosiaalihuollon toimintaa ohjaava lainsäädäntö löytyy pääsääntöisesti sosiaalioikeuden, hal-linto-oikeuden ja siviilioikeuden aloilta. Sosiaalioikeus sisältää muun muassa sosiaaliturvaan sisältyvät lait sairausvakuutuksesta ja sosiaalisista avustuksista sekä sosiaalihuoltoon, toi-meentulotukeen, päivähoitoon ja kotihoidon tukeen sekä vammaistukeen ja vammaisten huol-toon liittyvät lait. Hallinto-oikeudesta selvitystyöhön liittyviä ovat hallintolaki, laki sähköises-tä asioinnista viranomaistoiminnassa ja viranomaisen toiminnan julkisuuteen liittyvät säädök-set. Siviilioikeuteen kuuluvat henkilöoikeus, johon kuuluu henkilötietolaki sekä perheoikeus, joka sisältää muun muassa lastensuojeluun sekä lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen kuulu-vat säädökset. (Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö 2005.)

Sosiaalipalvelujen järjestämisestä säädetään sekä ns. yleislakien että suppeampia palvelualoja koskevien erityislakien avulla. Yleislakien tarkoituksena on turvata kaikille kansalaisille riit-tävät palvelut. Erityislaeilla pyritään turvaamaan tarvittavat palvelut niille, joille yleislaeissa säädetyt palvelut eivät ole riittäviä.

3.5.2 Sosiaalihuollon yleislait

Sosiaalihuollon yleislakeja ovat sosiaalihuoltolaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaalihuoltolaissa annetaan kaikkea sosiaalihuoltoa koskevia yleissäännöksiä muun muassa hallintoon ja muutoksenhakuun liittyen. Toiseksi se sisältää aineelliset sään-nökset yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa.

3.5.2.1 Sosiaalihuoltolaki

Sosiaalihuoltolaissa sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaa-liavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (1 §).

Lain 2A-luvussa nimetään sosiaali- ja terveydenhuollon kotiin annettavia palveluja yhdistä-misen kokeiluun liittyen SHL:ssa säädetty kotipalvelu ja kansanterveyslain mukainen kotisai-raanhoito yhteisnimellä kotihoito.

Lain 13 §:ssä todetaan, että sosiaalihuoltoon kuuluvina tehtävinä kunnan on huolehdittava:


1) sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen; 2) toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle; 3) sosiaaliavustusten suorittamisesta asukkailleen; 4) ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista

ja niiden hyväksikäyttämisestä; 5) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä; 6) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittä-

mistoiminnan järjestämisestä; sekä 7) sosiaalisen luoton myöntämisestä asukkailleen.

Edellä olevan luettelon 1-kohdassa mainituista sosiaalipalveluista annetaan 8-kohtainen luet-telo 17. pykälässä. Palveluista on myös sisällölliset määritelmät seuraavissa pykälissä. Olen koonnut laissa mainitut palvelut ja niiden määrittelyt oheiseen taulukkoon 1.

Taulukko 1. Kunnan tehtäviksi säädetyt sosiaalipalvelut (SHL 17 §)

palvelu sisällön määrittely 1) sosiaalityö sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa oh-

jausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksi-löiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yh-teisöjen toimivuutta (18 §)

2) kasvatus- ja perheneuvonta asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa (19 §)

3) kotipalvelut asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomai-seen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toi-mintojen suorittamista tai niissä avustamista (20 §)

4) asumispalvelut palveluja tukiasumisen järjestämistä (22 §) 5) laitoshuolto hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä

jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksi-kössä (24 §)

6) perhehoito henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuoro-kautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa (25 §) Perhekodilla tarkoitetaan lääninhallituksen luvan saanutta tai perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. (9.8.1996/604) (26 §)

7) omaishoidon tuki vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapah-tuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annet-tavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoi-dettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa (27a §)

8) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toimin-ta ja vammaisten henkilöi-den työtoiminta

toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa (27e §)


Määritelmistä käy ilmi, että luettelossa on kyse erilaisten palvelumuotojen järjestämisestä, ei niinkään tietylle kohderyhmälle suunnatuista palveluista, lukuun ottamatta kohtaa 8. Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan jatkossa todetaan kunnan velvollisuudeksi ”huolehtia myös lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perus-teella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden sel-vittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämi-sestä sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetyistä tehtävistä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään”. Tässä jatkoluettelossa on kyse kohderyhmän mukaan jaotelluista, enimmäkseen erityislainsäädännöllä säännellyistä palveluista. Näitä voisi pitää sosiaalihuollon palvelusektoreina. Palvelumuotojenkaan osalta aiempi 8-kohtainen luettelo ei ole täydellinen, sillä se ei kata aikuisten eikä lasten päivähoitopalveluja. Perhehoidon kohdal-la huomionarvoista on perhekodin määritelmä: lain mukaan sillä tarkoitetaan sekä ns. amma-tillisia perhekoteja että sijaisperheitä.

3.5.2.2 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Asiakaslaissa määritellään keskeiset menettelytavat asiakastyössä ja tietosuojakysymyksissä. Siinä säädetään myös asiakkaan asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä asiakastietojen käytöstä sosiaalihuollossa. Asiakaslaki yhdessä henkilötietolain ja ns. julkisuuslain kanssa muodostavat kokonaisuuden, joilla säädellään henkilötietojen käsittelyä sosiaalihuollossa. Tietojärjestelmien kehittämisen kannalta aihe on keskeinen, mutta siihen liittyvien käsitteiden terminologinen määrittely on suurelta osin tekemättä. Asiakas- ja potilasasiakirjasanastossa on esimerkiksi määritelty käsitteet henkilötieto ja henkilötietojen luovutus. Näiden lähikäsit-teiden, kuten henkilötietojen antamisen, tiedonsaantioikeuden ja henkilötietojen hankkimisen määrittely on sen sijaan tekemättä. Julkisuuslain 10. §:n mukaan salassa pidettävästä asiakir-jasta saa antaa tiedon vain, jos laissa on erikseen ja nimenomaisesti säädetty salassa pidettä-vän tiedon antamisesta tai tiedon saamisesta. Asiakaslain mukaan tiedon hankkiminen on luvallista, mikäli se on välttämätöntä tiedontarpeen taustalla olevaan lainmukaiseen sosiaali-huollon toimenpiteeseen (Sorvari 2001, 118). Sorvarin mukaan tämä edellyttää tarpeen perus-telua, joten perusteiden ja perustelujen terminologinen määrittely on tietojärjestelmien kan-nalta myös tarpeellista. Tietojen turvaluokitus on em. sanastossa määritelty kattavasti, mutta sosiaalihuollon asiakirjoissa luokitusta näkee harvoin, vaikka se lain mukaan on merkittävä luovutettaviin asiakirjoihin.

Asiakaslaissa (3 §) määritellään vain kolme keskeistä käsitettä. Laissa tarkoitetaan

1) asiakkaalla sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä; 2) sosiaalihuollolla sosiaalihuoltolain 17 §:ssä mainittuja sosiaalipalveluja, tukitoimia, toi-

meentulotukea, elatustukea, sosiaalista luottoa sekä mainittuihin palveluihin ja etuuksiin liittyviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä; sekä

3) asiakirjalla viranomaisen ja yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon liittyvää, viranomai-sen toiminnan julkisuudesta annetun lain 1 ja 2 momentissa mainittua asiakirjaa, joka si-sältää asiakasta tai muuta yksityistä henkilöä koskevia tietoja.

Asiakaslaissa asiakirjalla tarkoitetaan siis nimenomaan viranomaisen asiakirjaa, joka on alemman hierarkiatason käsite kuin asiakirja (ks. kappale 3.5.4.3). Asiakirjaan liittyvät termit


on määritelty Asiakas- ja potilasasiakirjasanastossa, mutta viranomaisen asiakirjan määrittely ja käsitteen kattaman alan tarkempi ryhmittely on laatimatta.

3.5.3 Sosiaalihuollon erityislait

Sosiaalihuollon erityislaeilla säädetään lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, päih-dehuollosta, kehitysvammaisten erityishuollosta, vammaispalveluista ja -tukitoimista, omais-hoidon tuesta ja perhehoidosta. Lisäksi säädetään lastenvalvojan tehtävistä sekä niistä tehtä-vistä, jotka liittyvät kuntouttavaan työtoimintaan, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun ja lapsen huoltoon tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun.

Osaan sosiaalihuollon palveluista kansalaisella on subjektiivinen oikeus. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi lasten päivähoito ja tietyt vammaisille säädetyt palvelut. Suuri osa palveluis-ta on määrärahasidonnaisia, jolloin palvelujen järjestäjä voi käyttää tarveharkintaa ja kohdis-taa palvelut niitä eniten tarvitseville. Periaate kuitenkin on, että palvelua ei voi evätä pelkäs-tään määrärahan puutteen takia, vaan tarve on harkittava aina yksilökohtaisesti. Tietojärjes-telmien kannalta palvelujen järjestämisen perusteet tulisikin määritellä terminologiseksi jär-jestelmäksi.

Erityislait sisältävät joitakin käsitemääritelmiä, jotka selventävät kyseisessä laissa käytettyä terminologiaa. Käsitteitä on tässä koottu laeissa esitetyistä määritelmistä.

3.5.3.1 Perhehoitajalaki ja Asetus perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta

Perhehoitajalain 1. §:ssä määritellään perhehoitajan käsite, jolla tarkoitetaan "henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantoso-pimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25§:ssä tarkoitettua perhe-hoitoa". Ammatillisen perhekodin vanhemmat eivät kuulu siis perhehoitajalain piiriin, koska eivät ole toimeksiantosuhteessa kuntaan. Laissa esiintyviä keskeisiä käsitteitä ovat myös toi-meksiantosopimus (4 §), hoitopalkkio (2 §, as 1 §) ja kulukorvaus (3 §, as 2 §).

Vaikka perhehoidosta on säädetty erityislailla, kyseessä on muista erityislaeista poiketen pal-velumuodosta (ks. Helsingin palveluluokitus) eikä palvelusektorista. Perhehoitoa annetaan muun muassa vanhus-, vammais-, kehitysvamma- ja lastensuojelun palveluissa.

3.5.3.2 Asetus omaishoidon tuesta

Omaishoidon tuesta säädetään Sosiaalihuoltolaissa, mutta tarkemmat ohjeet sopimuksen yksi-tyiskohdista annetaan asetuksella. Vaikka omaishoidon tuki luetaan sosiaalihuoltolaissa sosi-aalipalveluksi, se on pääasialliselta luonteeltaan rahallista tukea, johon liittyy myös palveluja. SHL:n mukaan omaishoidon tukea voidaan myöntää hoidettavan vanhuuden, vamman tai sai-rauden perusteella. Omaishoitaja ja kunta tekevät sopimuksen omaishoidon tuesta. Sopimuk-sessa tulee asetuksen mukaan sopia:

1) hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamisesta 2) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen ajalta 3) hoitajalle järjestettävästä vapaasta 4) hoidon arvioidusta kestosta 5) sopimuksen irtisanomisesta 6) muista hoitoa koskevista seikoista


Omaishoidon tuesta on myös laadittava yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja pal-velusuunnitelma, jonka tulee sisältää hoitajan antaman hoidon lisäksi sen turvaamiseksi vält-tämättömät muut palvelut sekä niiden määrä ja sisältö. Hoito- ja palvelusuunnitelma liitetään tukea koskevaan sopimukseen.

Muilla palveluilla tarkoitetaan kotisairaanhoitoa, kotipalveluja sekä muita hoidettavan kannal-ta välttämättömiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä, miten hoidettavan hoito suunnitellaan järjestettäväksi hoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana (2. §). Asetuksen 3. – 6. §:ssä säädetään sopimuksen irtisanomisajasta ja purkamisesta, vapaan järjestämisestä sekä hoitopalkkion määräytymisperusteista.

3.5.3.3 Laki toimeentulotuesta

Toimeentulotuki on laissa määriteltynä "sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä sel-viytymistä". Lisäksi todetaan, että sen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Kunta voi myös myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea, jonka tarkoitus määritellään kahteen ker-taan:

− edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta

− edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkilli-sestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan oma-toimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (13 §).

Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja otto-lasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa (3 §).

Toimeentulotuen myöntämisessä keskeisiä käsitteitä ovat:

− Huomioon otettavat menot Toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat menot (lisäosa) (7 §).

− Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia... Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen ha-kijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi (10 §).

− Toimintaraha ja matkakorvaus (10a §) − Huomioon otettavat tulot (11 §) − Huomioon otettavat varat (12 §) − Toimeentulotuen takaisinperintä (4 luku) − Takaisinperinnän perusteet (20 §) − Takaisinperinnän edellytykset ja esteet (21 §)

Näistä käsitteistä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki on määritelty Sosiaaliturvan sanastossa.


3.5.3.4 Laki ja asetus lasten päivähoidosta

Lain 1 §:ssä esitetään sen keskeisimmät käsitteet. Lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivä-hoitotoimintana. Päiväkotihoitoa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. Leikkitoimintaa ja muuta päivähoitotoimintaa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa paikassa.

Kun päiväkotiin otetaan lapsi, joka on erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa, on hänestä hankittava alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto (as. 2 §). Päivähoito järjeste-tään osapäivä- ja kokopäivähoitona. Kokopäivähoidossa lapsen hoitoaika saa yleensä jatkua yhtäjaksoisesti enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa ja osapäivähoidossa viisi tuntia (as. 4 §).

Lasten päivähoitoon liittyviä käsitteitä ei ole määritelty missään sanastossa. Asiakas- ja poti-lasasiakirjasanastossa päiväkoti on mainittu toimintayksikkö-termin yhteydessä. Laissa määri-teltyjen käsitteiden lisäksi päivähoidon faktiseen työtoimintaan kuuluu lukuisa määrä käsittei-tä, jotka tulisi koota ja määritellä.

3.5.3.5 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen myöntäminen kuuluu Kansaneläkelaitoksen tehtäviin. Lain 2 §:ssä määritellään kuitenkin neljä myös sosiaalihuollossa keskeistä käsitettä. Laissa tarkoitetaan:

− perheellä yhteistaloudessa eläviä vanhempia tai muita huoltajia sekä vanhemman tai muun huoltajan kanssa yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää henkilöä alaikäisine lapsineen

− hoidon tuottajalla lasten päivähoidosta annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoi-tuksen tehnyttä yksityistä henkilöä tai yhteisöä, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päivähoitotoimintaa, taikka tukeen oikeutetun vanhemman tai muun huoltajan kanssa lasten päivähoidosta työsopimuksen tehnyttä henkilöä, ei kuitenkaan saman kotitalouden jäsentä

− lasten kotihoidon tuella lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemmalle tai muulle huoltajalle suoritettavaa tukea, johon voi kuulua hoitoraha ja hoitolisä

− lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huolta-jan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritettavaa tukea, johon voi kuulua hoitoraha ja hoito-lisä.

Jatkossa todetaan, että hoitorahaa maksetaan perheen kustakin 3 §:n mukaan tukeen oikeutta-vasta lapsesta (4 §) ja kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen yhdestä kotihoidon tuen hoitorahaan oikeuttavasta lapsesta (5 §). Virka- tai työsuhteessa olevalla Suomessa tosiasialli-sesti asuvalla alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, jonka keskimää-räinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia, on oikeus saada osit-taista hoitorahaa (13 §).


Lasten kotihoidon tuki määritellään Sosiaaliturvan sanastossa sosiaaliavustukseksi, jota voi-daan maksaa lapsen hoitamiseksi kotona. Muita tähän liittyviä käsitteitä ei esiinny sanastois-sa.

3.5.3.6 Vammaistukilaki

Myös vammaistuki on Kelan tehtäväksi annettu sosiaaliavustus. Olen kuitenkin sisällyttänyt vammaistukilain selvityksen aineistoon, koska vammaistuen maksaminen edellyttää lain mu-kaan Kelan ja kunnan välistä yhteistyötä, josta STM antaa määräykset. Laissa myös määritel-lään sen tarkoittama kohderyhmä. Vammaistukea voidaan maksaa "henkilölle, jonka toimin-takyvyn voidaan sairauden tai vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut". Määritelmä jatkuu vammaistuen tarkoituksella: "haitan, tarvittavan avun, palvelusten ja erityiskustannusten korvaamiseksi". Sen jälkeen luetellaan ehdot, joiden perusteella vammainen on oikeutettu vammaistukeen.

Lisäksi määritellään julkinen laitoshoito, koska "vammaistukea ei makseta jatkuvassa julki-sessa laitoshoidossa tai sitä vastaavassa hoidossa olevalle henkilölle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta" (4 §). Laitoshoidolla tarkoitetaan "ylläpidon, hoidon ja huolenpi-don sisältävää toimintaa sairaalassa, hoitolaitoksessa tai muussa vastaavassa toimintayksikös-sä".

Laitoshoito on julkista, jos hoitoa annetaan: − valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämässä sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa; − muussa laitoksessa, jossa annettavan hoidon valtio kustantaa; − muussa toimintayksikössä, jos valtio, kunta tai kuntayhtymä jatkuvasti osallistuu hoidon

kustantamiseen antamalla toimintayksikölle taikka sen ylläpitäjälle tukea, avustusta tai kor-vausta, jonka määrä ylittää puolet hoidon kokonaiskustannuksista;

− sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 §:n 1 tai 4 momentin mukaisesti kunnan järjestämänä, tai jos tosiasiassa on kysymys näiden lainkohtien mukaisesta järjestelystä; tai

− yksityisen palvelujen tuottajan toimintayksikössä, jos kunta jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla hoidettavalle toimeentulotukea vähintään puolet hoitomaksusta.

Vielä todetaan 4 §:ssä, että Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin 1–3 momentissa tarkoitettu hoito on laitoshoitoa sekä milloin hoito on jatkuvaa ja julkista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset kansaneläkelaitoksen ja kunti-en välisestä neuvottelumenettelystä sekä siihen liittyvästä lausuntomenettelystä.

Vammaistuen maksamisen perusteita kirjattaessa edellä mainitut jatkuvan ja julkisen laitos-hoidon käsitteet tulee olla yksilöidysti määriteltyinä.

3.5.3.7 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (2 §). Erilaatuisten vammojen tarkempaa määrittelyä laissa ei tehdä, eikä sosiaalialan sanastoissa-kaan.


3.5.3.8 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tar-vitsemansa hoito ja muu huolenpito (1 §). Laki sisältää myös erikoisen sanavalinnan, kun sii-nä ei puhuta erityishuoltoon kuuluvista palveluista vaan palveluksista, joita ovat:

1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttä-mät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet

2) terveydenhuolto 3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus 4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista

edistävä toiminta 5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen 6) yksilöllinen hoito ja muu huolenpito 7) henkilön aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan tai hänelle

muuten läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta 8) tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluksista 9) kehityshäiriöiden ehkäisy 10) muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta

3.5.3.9 Isyyslaki

Isyyden selvittämisestä huolehtii lastenvalvoja. Lastenvalvojasta ja hänen tehtävistään sääde-tään sosiaalihuollon hallinnosta annetussa laissa. Isyyden selvittäminen kuuluu sen kunnan lastenvalvojalle, missä äidillä on kotipaikka. Jos äiti on kuollut tai hänellä ei ole kotipaikkaa Suomessa, kuuluu isyyden selvittäminen sen kunnan lastenvalvojalle, missä lapsi asuu.

3.5.3.10 Laki lapseksiottamisesta

Ottolapsineuvonnan tarkoituksena on lapseksiottamista koskevassa asiassa valvoa lapsen etua sekä neuvotteluilla ja toimenpiteillä auttaa lasta, lapsen vanhempia ja lapseksiottajia ennen kuin tuomioistuin vahvistaa lapseksiottamisen sekä tarvittaessa myös sen jälkeen (16 §). Otto-lapsineuvontaa antavat kuntien sosiaalihuollon toimielimet sekä ottolapsitoimistot, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön luvan harjoittaa ottolapsineuvontaa (17 §).

3.5.3.11 Laki ja asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Lapsen huollon tarkoituksena on "turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä" (1 §). Tapaamisoikeuden tar-koituksena on "turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu" (2 §).

Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu (3 §). Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Täs-sä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. (4 §)

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on asuinpaikka. (8 §)


Asetuksen mukaan tuomioistuimen on tarvittaessa pyydettävä lapsen huoltoa koskevan asian ratkaisemiseksi selvitys sosiaalilautakunnalta (as. 1 §).

3.5.3.12 Lastensuojelulaki ja lastensuojeluasetus

Kaikilla sosiaalihuollon sektoreilla on runsaasti erityissanastoa, jotka liittyvät päivittäiseen toimintaan, mutta joiden kohdalla ei välttämättä ole tehty terminologista määrittelytyötä. Hy-vä esimerkki tästä on lastensuojelu, jonka kohdalla käyn hieman tarkemmin läpi lainsäädän-nössä esiintyvää sanastoa. Lainsäädännössä käytettävät termit ohjaavat työn dokumentointia. Koska sosiaalihuollon päätöksiin on mahdollista hakea muutosta, ne on myös kirjattava asia-kastietojärjestelmään huolellisesti. Lastensuojelu on vain yksi esimerkki lainsäädännön ja asiakastyön kirjaamisen välisestä suhteesta, mutta tässä yhteydessä ei ole mahdollista käydä läpi kaikkia sosiaalihuollon sektoreita kovin perusteellisesti.

Lastensuojelulaissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä (3 §). Nykyisin kuitenkin puhutaan yleisesti nuoresta silloinkin, kun tarkoitetaan alle 18-vuotiaita. Nuorille tarkoitetussa lastensuojelun laitoshuollossa on myös enimmäkseen alle 18-vuotiaita. Huostaanotto päättyy lapsen tullessa täysi-ikäiseksi, joten lastensuojelun laitoshuol-toon sijoitetut yli 18-vuotiaat ovat laitoksessa vapaaehtoisesti, jälkihuoltoon liittyvänä it-senäistymisen tukitoimena.

Lastensuojelun toiminnalliset ulottuvuudet on mainittu lain 2. §:ssä. Lastensuojelun tarkoituk-sena on turvata lapsen oikeudet

1) vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin 2) tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa 3) toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua

Yleisessä kielenkäytössä lastensuojelulla ymmärretään ulottuvuuksien kolmatta kohtaa. En-simmäisen ja toisen kohdan toteuttamiseen on tosin viime aikoina alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota laatimalla lapsi- ja nuorisopoliittisia ohjelmia ja palkkaamalla joko kun-nallisia tai alueellisia lapsiasiamiehiä. Esimerkiksi toiminnan tilastoinnin kannalta lastensuo-jelu on siis nykyisin määriteltävä laissa esitetyn määritelmän laajuudessa. Kohdat 1 ja 2 sisäl-tävät runsaasti toimintoja, jotka ovat osa lastensuojelua, mutta eivät varsinaisesti sisälly sosi-aalihuollon palveluihin.

Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijais-huolto sekä jälkihuolto (8 §). Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on kussakin tapauk-sessa tehtävä huoltosuunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Huoltosuunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan. (11 §, as 4 §) Huoltosuunnitelmaa täy-dennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla (as 4 §).

Avohuollon tukitoimista laissa todetaan, että se sisältää sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet. Kunnan on järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puut-teet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. Sosiaalilautakunnan on lisäksi tarvittaessa

− järjestettävä tukihenkilö tai -perhe sekä riittävät terapiapalvelut − tuettava lasta tai nuorta koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoit-

tumisessa, harrastuksissa ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudel-lista ja muuta tukea antamalla

− järjestettävä loma- ja virkistystoimintaa (13 §)


Avohuollon tukitoimena lapselle voidaan järjestää perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hä-nen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. 12 vuotta täyttänyt voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena myös yksin, jos hän itse sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotias voidaan sijoittaa yksin enintään kolmen kuukauden ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin voida järjestää hänen huoltajansa tai sen henkilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on, taikka muun vastaavan syyn tähden. Mainittua hoitoa tai huoltoa voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kolme kuukaut-ta (14 §).

Huostaanotosta säädetään lain 16 §:ssä. Kyseessä on hallintopäätös, joka on perusteltava tie-tyin kriteerein. Huostaanoton perusteluun liittyviä käsitteitä ei ole määritelty sanastoissa. Huostaanoton, sijaishuoltoon sijoittamisen ja huostassapidon lopettamisen päätösmenettelyyn liittyy myös kuuleminen (Hallintolaki 34 §) 12 vuotta täyttäneen lapsen, hänen vanhempiensa ja muiden asianosaisten kohdalla. Ennen kaikkea on selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide esillä olevista ratkaisuista. Päätös on annettava ko. henkilöille tiedoksi hallintolaissa säädetyn todisteellisen tiedoksiannon mukaisesti. Tarvittaessa on myös kuultava lapsen kas-vun ja kehityksen asiantuntijoita.

Tahdonvastainen huostaanotto ja sijoitus, jota 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa, tulee alistaa oikeuden vahvistettavaksi. Päätöstä ei kuitenkaan tarvitse alistaa sil-loin, jos kuulemista ei voida suorittaa kohtuullisin toimenpitein tai jos kuuleminen on erityi-sen perusteltua jättää suorittamatta (17 §). Huostaanottopäätöstä ei tarvitse alistaa myöskään silloin, jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton ja sijaishuol-lon tarpeessa. Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään 14 päivässä päätöksen tekemises-tä, jollei sitä sinä aikana oteta käsittelyyn huostaanottoasiana. Erittäin painavasta syystä kii-reellistä huostaanottoa voidaan jatkaa enintään 30 päivää. Laissa ei käytetä termiä alistus-huostaanotto, joka on määritelty Asiakas- ja potilasasiakirjasanastossa.

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuo-lella. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaanottama lapsi (22 §). Sijaishuollon käsitteen käytössä esiintyy paljon epäselvyyttä ja se sekaantuu helposti laitos-huollon ja perhehoidon käsitteisiin. Lain mukaan "sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tarkoituksenmukaisella tavalla". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että laitoshuolto tai perhehoito olisi aina sijaishuoltoa. Laissa ei myöskään puhuta ns. amma-tillisista perhekodeista eikä määritellä sen kuuluvan sen enempää perhehoitoon kuin laitos-huoltoonkaan.

Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimia, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenteri-kuukausittain varattava määrätty rahasumma josta käytetään nimitystä itsenäistymisvarat hä-nen omista tuloistaan tai niiden puuttuessa kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat (as 6c§).

Lastensuojeluun kuuluvia hallintopäätöksiä voidaan tehdä sekä kunnan sosiaalitoimessa että lastensuojelulaitoksissa. Yksi näistä on yhteydenpidon rajoittaminen. Sosiaalilautakunta tai lastensuojelulaitoksen johtaja voi rajoittaa sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta tavata van-hempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä,

− jos siitä on ilmeisen selvästi vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle; tai − jos se on välttämätöntä vanhempien, sijaisperheen, laitoksen muiden lasten tai laitoksen

henkilöstön turvallisuuden vuoksi.


Sosiaalilautakunta voi samoin edellytyksin myös päättää, että lapsen olinpaikkaa huostassapi-don aikana ei ilmaista vanhemmille tai huoltajille.

Laitoksissa voidaan käyttää myös muita pakotteita ja rajoitteita. Jos lapsella on päihteitä tai niiden käyttöön liittyviä välineitä tai turvallisuutta vaarantavia aineita tai esineitä, ne on otet-tava laitoksen haltuun. Jos on perusteltu syy epäillä, että lapsella on hallussaan em. tarvikkei-ta, hänelle voidaan laitoksen johtajan päätöksellä tehdä henkilöön käyvä tarkastus. Perustel-lusta syystä voidaan myös postin tai lähetyksen sisältö laitoksen johtajan luvalla tarkastaa.

Erityisenä rajoituksena lapselle voidaan myös asettaa määräajaksi kielto poistua laitoksen alueelta tai hänen oleskeluaan ja liikkumistaan voidaan rajoittaa, jos hänen huoltonsa lasten-suojelulaitoksessa sitä edellyttää ja jos se on lapsen edun mukaista. Tämä on sallittua kuiten-kin vain,

− jos lapsi on otettu sosiaalilautakunnan huostaan sillä perusteella, että lapsi on vaarantanut vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin verrattavalla käyttäytymisellään

− jos lapsi laitoksessa ollessaan käyttäytyy 1 kohdassa mainitulla tavalla − jos kielto tai rajoitus on lapsen hoidon kannalta muutoin erityisen perusteltu

Lapsi voidaan eristää laitoksen muista lapsista, jos hän on vaaraksi itselleen tai muille tai jos eristäminen on lapsen hoidon kannalta muutoin erityisen perusteltua. Eristäminen ei saa ilman uutta päätöstä jatkua yhtämittaisesti yli 24 tuntia ja sen tulee tapahtua laitoksen henkilöstön jatkuvan huolenpidon alaisena. Eristämistä ei saa ilman asetuksessa mainittuja erityisiä syitä välittömästi jatkaa. Tällöinkään eristämisaika ei saa ylittää 48 tuntia. Kaikista näistä päätök-sistä tulee tehdä asianmukainen kirjaus perusteluineen.

Hallituksen esityksessä lastensuojelulain muuttamiseksi (HE 225/2004) käsitteet pakote ja rajoite on korvattu yhteisellä käsitteellä rajoitustoimenpide. Rajoitustoimenpiteitä olisivat aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus, omaisuuden ja lä-hetysten tarkastaminen ja lähetysten luovuttamatta jättäminen, kiinnipitäminen, liikkumisva-pauden rajoittaminen, eristäminen ja erityinen huolenpito. Näistä kokonaan uusia olisivat henkilönkatsastus, lähetysten luovuttamatta jättäminen, kiinnipitäminen ja erityinen huolenpi-to. Rajoitustoimivalta kuuluu esityksen mukaan kaikille lastensuojelulaitosten johtajille riip-pumatta siitä, ovatko he virkasuhteisia tai onko kyseessä yksityinen vai julkisyhteisön ylläpi-tämä laitos. Rajoitustoimenpiteistä on tehtävä kirjallinen päätös perusteluineen.

3.5.3.13 Laki sosiaalisesta luototuksesta

Sosiaalinen luototus on uusi sosiaalihuollon palvelumuoto. Yleisessä kielenkäytössä on jonkin verran sekaannusta siinä, tuleeko puhua sosiaalisesta luototuksesta vai sosiaalisesta luotosta. Käsitteillä on kuitenkin laissa selvä ero. Sosiaalinen luototus määritellään sosiaalihuoltoon kuuluvaksi luotonannoksi, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja yli-velkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista (1 §). Sosiaalinen luotto voidaan myöntää perustellusta syystä henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähä-varaisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta (3 §).

Sosiaalinen luototus ei ole lakisääteinen kunnan tehtävä, vaan kunta voi järjestää sitä päättä-mässään laajuudessa. Jos kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, sen tulee määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet (2 §).


3.5.4 Muu lainsäädäntö

3.5.4.1 Hallintolaki

Sosiaalihuollossa kunnallinen virkamies joutuu käsittelemään yksilöitä koskevia hallintoasioi-ta sekä tekemään heitä koskevia päätöksiä. Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeut-ta, etua tai velvollisuutta asia koskee (11 §). Asiakas saa käyttää hallintoasiassa asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi (12 §).

Hallintolain 38 ja 39 pykälissä määritellään katselmus ja tarkastus, jotka liittyvät hallintoasi-oiden käsittelyyn ja joista on säädösten mukaan tehtävä kirjalliset muistiinpanot.

Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian rat-kaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä. Sama koskee henkilötietolaissa tarkoi-tetusta henkilörekisteristä saatua tietoa (42 §). Hallintopäätös on 43 pykälän mukaan annetta-va kirjallisesti. Sosiaalihuollossa esimerkiksi huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevista pää-töksistä tulee tehdä todisteellinen tiedoksianto (60 §). Sosiaalialan sanastoissa tätä termiä ei esiinny.

3.5.4.2 Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa

Tässä laissa määritellään muutama sähköistä asiointia koskeva käsite, joilla on merkitystä sähköisen asiakastietojärjestelmän rakentamisessa.

Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä tarkoitetaan telekopiota ja telepalvelua, kuten sähköistä lomaketta, sähköpostia tai käyttöoikeutta sähköiseen tietojärjestelmään, sekä muuta sähköi-seen tekniikkaan perustuvaa menetelmää, jossa tieto välittyy langatonta siirtotietä tai kaapelia pitkin; ei kuitenkaan puhelua.

Sähköisellä viestillä tarkoitetaan sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä lähetettyä tarvittaessa kirjalliseen muotoon tallennettavissa olevaa informaatiota.

Sähköisellä asiakirjalla puolestaan tarkoitetaan sähköistä viestiä, joka liittyy asian vireille-panoon, käsittelyyn tai päätöksen tiedoksiantoon.

3.5.4.3 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Viranomaisen käsite on keskeinen silloin kun joudutaan tekemisiin hallintoasian ratkaisemi-sen, siihen liittyvän vastuun ja asiakasta koskevan kirjauksen kanssa. Käsite ei esiinny sanas-toissa. Julkisuuslaissa viranomaisilla tarkoitetaan muun muassa valtion virastoja, laitoksia ja hallintoviranomaisia sekä kunnallisia viranomaisia. Käsite kattaa myös julkista tehtävää hoi-tavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä silloin, kun ne käyttävät julkista valtaa. Näin viranomaisen vastuu ulottuu yksityisiin henkilöihinkin, kun kyseessä on viran-omaisen heille siirtämä esimerkiksi kunnan järjestettäväksi kuuluva tehtävä.

Asiakirjalla tarkoitetaan tässä laissa kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyt-tönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- ja kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla.


Viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viran-omainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän suorittamista varten. Viranomaisen asiakirjan käsite ei myöskään esiinny sosiaalialan sanastoissa. Asiakasdoku-mentaation kannalta on kuitenkin keskeistä tuntea käsitteen sisältö.

3.5.4.4 Henkilötietolaki

Henkilötietolaissa (3 §) tarkoitetaan:

1) henkilötiedolla kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elin-olosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;

2) henkilötietojen käsittelyllä henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poista-mista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä;

3) henkilörekisterillä käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostu-vaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta;

4) rekisterinpitäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä henkilörekisterin käytöstä tai jonka tehtäväksi rekisterinpito on lailla säädetty;

5) rekisteröidyllä henkilöä, jota henkilötieto koskee;

6) sivullisella muuta henkilöä, yhteisöä, laitosta tai säätiötä kuin rekisteröityä, rekisterinpitä-jää, henkilötietojen käsittelijää tai henkilötietoja kahden viimeksi mainitun lukuun käsitte-levää;

7) suostumuksella kaikenlaista vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdon ilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn;

8) henkilöluottotiedoilla yksityisen luonnollisen henkilön taloudellisen aseman, sitoumusten hoitokyvyn tai luotettavuuden arvioimisessa käytettäviksi tarkoitettuja henkilötietoja; sekä

9) luottotietorekisterillä henkilöluottotietoja sisältävää rekisteriä.

Suuri osa näistä käsitteistä on määritelty myös Asiakas- ja potilasasiakirjasanastossa.

3.5.4.5 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta

Tässä laissa tarkoitetaan:


1) yksityisillä sosiaalipalveluilla yksityisen henkilön tai yhteisön tuottamia lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, kehitysvammaisten, vanhusten tai päihdehuol-lon palveluja tai muita vastaavia sosiaalihuollon palveluja

2) toimintayksiköllä toiminnallista kokonaisuutta, jossa annetaan asiakkaan oman kodin ul-kopuolella tässä laissa tarkoitettuja palveluja. (2 §)

3.5.4.6 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) palvelun käyttäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, joka käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua tai johon palvelu kohdistuu; kotipalvelussa ja lasten päivähoidossa palvelun käyt-täjäksi katsotaan lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat;

2) perheellä yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöi-tä sekä molempien samassa taloudessa eläviä alaikäisiä lapsia

3) hoitopäivällä henkilön laitoshoitoon tulopäivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää

4) kotona annettavalla palvelulla sosiaalihuoltoasetuksen tarkoitettuja kotipalveluita ja kan-santerveyslain 1 momentin 2 kohdan perusteella järjestettyä kotisairaanhoitoa.

Kotona annettavan palvelun käsitesisältö on siis sama kuin sosiaalihuoltolain 2 §:ssä määritel-lyn kotihoidon käsitteellä.

4 Sosiaalihuollon käsitehierarkia

4.1 Sosiaalihuolto osana suurempaa kokonaisuutta

Sosiaalihuollon kokonaisuutta hahmotetaan useista erilaisista lähtökohdista. Sosiaaliturvan sanasto lähtee yhteiskuntapolitiikasta, johon kuuluu sosiaalipolitiikka. Sosiaalipolitiikan yksi osa on sosiaaliturvapolitiikka, jonka tehtävänä on väestön sosiaaliturvan takaaminen. Sosiaa-lihuolto puolestaan on osa sosiaaliturvaa. Myös sosiaalipalvelu määritellään suoraan osaksi sosiaaliturvaa ja sosiaalitoimi sosiaaliturvaa koskevaksi hallinnon alaksi. Sosiaaliturvan sa-nastossa keskeiseksi käsitteeksi nousee siis sosiaaliturva, johon sosiaalihuolto ja muut siihen liittyvät käsitteet on kytketty suoraan.

Sosiaalityön sanastossa sosiaalihuolto kuuluu osana sosiaalialan yläkäsitteen sisältöön. Sa-nastossa kuitenkin keskitytään ensisijaisesti sosiaalityön sisältöön, joten sosiaalialan kokonai-suutta hahmotetaan varovasti, hierarkiasuhteiden sijasta varovaisilla funktiosuhdekaavioilla. Sosiaalihuolto kuitenkin määritellään sosiaalialaan kuuluvaksi organisoiduksi toiminnaksi, jonka tehtävänä on taata sosiaaliturvaan kuuluvat avustukset ja tietyt sosiaalipalvelut. Määri-telmä herättää kysymyksen, kuuluvatko sosiaaliturvaan kuuluvat avustukset sosiaalihuoltoon, ja missä määrin. Ja toisaalta: mitkä sosiaalipalvelut eivät kuulu sosiaalihuoltoon?


Yksi lähtökohta on tarkastella kokonaisuutta sosiaalioikeudesta käsin. Kaarlo Tuorin mukaan sosiaalioikeuden tehtäviä sosiaalipolitiikassa voidaan myös tarkastella useista eri näkökulmis-ta. Sen avulla toteutetaan sosiaalipoliittisia ohjelmia, kehitetään toimintaa ja säännellään vi-ranomaisten ja muiden toimintayksiköiden toimintaa. Yksilö- ja perhekeskeisestä näkökul-masta keskeisiä säädöksiä ovat ne, joiden avulla säännellään toimintayksiköiden yksilöihin kohdistuvaa päätöksentekoa ja muuta toimintaa. Kaarlo Tuori jaottelee yksilöitä ja perheitä koskevat sosiaalioikeuden keinot seuraavasti:

1. sosiaaliset etuudet − toimeentuloturvan etuudet

⋅ toistuvaissuoritukset ⋅ kertasuoritukset

− palveluetuudet ⋅ terveyspalvelut ⋅ sosiaalipalvelut

2. tahdosta riippumattomat toimenpiteet

Toimeentuloturvan etuudet ovat luonteeltaan rahamääräisiä. Palveluetuudet perustuvat henki-lökohtaiseen vuorovaikutukseen palvelun antajan ja saajan välillä. Terveydenhuolto perustuu ennen kaikkea palveluetuuksiin, samoin kuin sosiaaliturvapolitiikan osalta sosiaalipalvelut. Etuuksien ryhmittelyä vaikeuttaa se, että osa lainsäädännössä sosiaalipalveluiksi kutsutuista etuuksista, kuten vammaispalvelut ja omaishoidon tuki, sisältää myös rahallista tukea. (Tuori 2004, 13.)

Tuorin luettelemat sosiaalioikeuden keinot selventävät sosiaalietuuden käsitettä, joka on mää-ritelty vajavaisesti Sosiaaliturvan sanastossa. Sanaston määrittely jättää auki sosiaalietuuden ja sen lähikäsitteiden keskinäisen suhteen. Tuorin (2004, 15-22) mukaan toimeentuloturvaan kuuluvat sosiaalietuudet voidaan jakaa sosiaalivakuutukseen kuuluviin ja sosiaaliavustukseen kuuluviin etuuksiin. Sosiaalivakuutuksella tarkoitetaan lakisääteistä pakollista vakuutusta sosiaalisten riskien varalta. Sen kattamia sosiaalisia riskejä ovat vanhuus, sairaus, työkyvyt-tömyys, työttömyys ja työtapaturmat. Sosiaalivakuutuksella katetaan myös esimerkiksi van-hemmuuteen ja perheenhuoltajan kuolemaan liittyvä toimeentuloturva. Sosiaalisen riskin kä-site on määritelty Sosiaaliturvan sanastossa hyvinvoinnin heikkenemisen tai menettämisen uhkaksi, mutta tarkempaa käsitteen alan rajausta ei ole tehty.

Sosiaaliavustukseen kuuluvat etuudet ovat luonteeltaan sosiaalivakuutusta täydentäviä ja sosi-aalihuollon tarvetta ehkäiseviä, ja niitä sääntelevä lainsäädäntö muodostaa hajanaisen koko-naisuuden. Sosiaaliavustukset voidaan jakaa perhekustannuksia tasaaviin ja muihin sosiaa-liavustuksiin. Perhekustannuksia tasaavia sosiaaliavustuksia ovat äitiysavustus, lapsilisä, lap-sen hoitotuki, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä elatustuki. Muita sosiaaliavus-tuksia ovat asumistuki, opintotuki sotilasavustus ja vammaistuki. Osaan sosiaaliavustuksista (äitiysavustus, lapsilisä ja lapsen kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) ovat oikeutettuja tasa-korvausperiaatteen mukaisesti kaikki, jotka täyttävät laissa säädetyt yleiset edellytykset. Muut etuudet perustuvat tuen tarpeeseen. (Tuori 2004, 15-22.)

Sosiaalivakuutuksen ja sosiaaliavustuksen välinen ero on menettänyt merkitystään, kun sosi-aalivakuutukseen kuuluvia etuuksia on enenevässä määrin rahoitettu vakuutusmaksujen lisäk-si myös verovaroin ja sosiaaliavustusten toimeenpano on lähes kokonaan siirtynyt Kansanelä-kelaitokselle. Tuori käyttääkin sosiaalivakuutuksesta ja sosiaaliavustuksesta yhteistä termiä toimeentuloturva. Kuten Tuori itsekin huomauttaa, termin valintaa voidaan arvostella siitä, että toimeentulotuki jää toimeentuloturvan määritelmän ulkopuolelle sosiaalihuoltoon, vaikka


se määritelläänkin viimesijaiseksi toimeentuloturvaksi. Sanastoista toimeentuloturva määritel-lään ainoastaan Sosiaaliturvan sanastossa. Määritelmä ei sisällä käsitteen koostumussuhteita, mutta käsitekaavion (s. 21) perusteella se sisältää sosiaalivakuutuksen sekä toimeentulotuen ja muun toimeentuloturvaan kuuluvan taloudellisen avustuksen. Määritelmä eroaa Tuorin esit-tämästä siis toimeentulotuen osalta. (Tuori 2004, 22.)

Sanastoissa sosiaalihuolto on määritelty kolmella eri tavalla (ks. liite 1, termi 283). Kaikki ne sisältävät sosiaaliavustusten myöntämisen. Tuori puolestaan rajoittaa sosiaalihuollon sisällön kunnan järjestämiin sosiaalipalveluihin ja toimeentulotukeen ja jättää sosiaaliavustukset muil-ta osin sosiaalihuollon ulkopuolelle. Hänen esittämänsä jaottelun mukaan sosiaalihuolto liit-tyy kiinteästi kunnan sosiaalitoimeen. Elatustukea lukuun ottamatta sosiaaliavustusten myön-täminen kuuluukin nykyisin Kelan tehtäviin, joten hyvällä syyllä voidaan kysyä, onko esi-merkiksi opintotukea hakeva opiskelija tai lapsilisää saava huoltaja sosiaalihuollon asiakas.

4.2 Sosiaalihuollon sisältö

Aiemmin sosiaalihuolto kohdistui lähes yksinomaan erityisen ongelmallisessa elämäntilan-teessa oleviin, kuten köyhiin, juoppoihin ja suojelun tarpeessa oleviin lapsiin. Sittemmin sosi-aalipalvelut ovat monipuolistuneet ja niiden käyttäjäkunta on laajentunut kattamaan koko vä-estön. Vaikka sosiaalihuoltoon kuuluu edelleen tarvearviointiin perustuva viimesijainen toi-meentuloturva, ja tahdosta riippumattomat toimenpiteet ovat edelleen mahdollisia, painopiste on siirtynyt perinteisistä ongelmaryhmistä yleisiin sosiaalipalveluihin. Tuori jakaakin nykyi-sen sosiaalihuollon kolmeen osa-alueeseen:

1) yleiset sosiaalipalvelut 2) toimeentulotuki 3) eräiden väestöryhmien erityispalvelut (Tuori 2004, 23.)

Sosiaalihuoltolaissa sosiaalihuolto määritellään laajemmin kuin edellä esitetty Tuorin määri-telmä, sillä lain määritelmässä mainitaan myös sosiaaliavustukset. Niitä koskevien erityislaki-en mukaan kuitenkin vain elatustuen myöntäminen on enää kunnan tehtävänä, muista sosiaa-liavustuksista vastaa Kela.

Vastaavasti Tuori ryhmittelee sosiaalihuollon toimintalohkot:

1. Viimesijainen toimeentuloturva − toimeentulotuki

2. Yleiset sosiaalipalvelut − sosiaalityö − kasvatus- ja perheneuvonta − kotipalvelut − asumispalvelut − laitoshuolto − perhehoito − omaishoidon tuki − vammaisten henkilöiden työtoiminta ja työllistymistä tukeva toiminta − lasten päivähoito

3. Erityispalvelut − lastensuojelu


− vammaispalvelut − kehitysvammaisten huolto − päihteiden ongelmakäyttäjien huolto

Tuorin mukaan erityisryhmien sosiaalihuolto eroaa yleisistä sosiaalipalveluista ennen kaikkea siinä, että niissä voidaan toteuttaa myös tahdosta riippumattomia toimenpiteitä. Sosiaalihuol-tolaki ei sisällä säädöksiä tällaisista toimenpiteistä, joten niitä ei voi liittää yleisiin sosiaali-palveluihin. Tahdosta riippumattomiin toimenpiteisiin valtuuttavia säännöksiä on lastensuoje-lulaissa, kehitysvammalaissa ja päihdehuoltolaissa.

Mielestäni Tuorin sosiaalioikeuden näkökulmasta esittämä ryhmittely ei sellaisenaan sovellu sosiaalihuollon terminologiseksi hierarkiaksi, sillä sosiaalihuollon toimintalohkot perustuvat siinä keskenään erilaisiin käsitepiirteisiin. Osa lohkoista on tietyn väestönosan palveluja (esim. vammaispalvelut), osa palvelumuotoja (esim. laitoshuolto ja perhehoito), joita toteute-taan useilla muilla Tuorin mainitsemilla sosiaalihuollon lohkoilla. Sosiaalihuollon eri lohko-jen nimeämisen tulee perustua yhtenäisten käsitepiirteiden mukaiseen hierarkiaan.

5 Pohdinta ja johtopäätökset

5.1 Sosiaalihuollon sanastotyöstä

Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoissa on määritelty yhteensä 411 käsitettä, jotka sisältävät kattavasti sosiaaliturvan, sosiaalihuollon ja sosiaalipalvelujen keskeiset peruskäsitteet. Muu-tamien keskeisten käsitteiden kohdalla määritelmän erottelukyky tosin vaikuttaa puutteellisel-ta. Sekä sosiaaliturvan että sosiaalipalvelujen käsitteet määritellään sanastoissa sosiaalisen riskin käsitteen kautta. Sosiaalinen riski puolestaan määritellään laajasti hyvinvoinnin menet-tämisen uhkaksi eikä käsitteen alaa rajoiteta sosiaalialan kattamiin ilmiöihin. Sosiaalisen ris-kin käsitteen laaja-alaisuus heikentää siten myös sen kautta määriteltyjen termien erotteluky-kyä. Selvitystyön tarkoituksen kannalta puute ei sinänsä ole keskeinen, mutta sillä on taipu-mus kertautua määritelmissä, jotka perustuvat keskeisiin käsitteisiin. Sosiaalietuuden määrit-tely on myös puutteellinen: sosiaaliturvaan kuuluva etuus. Etuuden käsitteellisestä sisällöstä määritelmä ei siis anna vihjettäkään.

En kuitenkaan puutu johtopäätöksissäni tämän enempää yksittäisten termien määrittelytarpei-siin, koska eri sosiaalihuollon sektoreilla esiintyy lukuisia termejä, jotka tulisi määritellä. Sel-vitysraporttini liitteiksi kokoamani sanastojen, luokitusten ja tilastojen termistö voi toimia apuna sanastotyön jatkotoimenpiteissä. Terminologisissa sanastoissa esiintyvien yleistason termien avulla on mahdollista määritellä sektori- ja palvelumuotokohtaiset termit yksilöidym-mällä tasolla. Tietoturvaan liittyviä termejä on määritelty Asiakas- ja potilasasiakirjasanaston lisäksi laajemmin Sanastokeskuksen julkaisussa Tiivis tietoturvasanasto (TSK 2004).

Sanastot sisältävät kattavasti myös sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteiset palveluihin ja nii-den järjestämiseen liittyvät ydinkäsitteet. Vaikka kielenkäyttö näillä aloilla on monelta osin toisistaan poikkeavaa, keskeisimmille asiakkuuteen, palveluun, organisaatioihin ja asiakirjoi-hin liittyville käsitteille on löydetty yhteisiä yläkäsitteitä, jotka toimivat hyvänä lähtökohtana myös tietojärjestelmäintegraation edellyttämälle käsitemäärittelylle. Käytännössä eri sub-stanssien välille ei liene mahdollista löytää yhtenevää terminologiaa, eikä se ole tarpeellista-kaan. Tietojärjestelmien kannalta on oleellista löytää yhteiset yläkäsitteet, joihin käytettävät


termit voidaan johtaa. Jos esimerkiksi palvelun käsitteen nähdään kattavan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, olipa kyse hoidosta, huollosta, ohjauksesta tai neuvonnasta, käsitehierarkiasta muodostuu looginen. Kokonaan toinen kysymys on sitten se, onko palvelun käsite sellainen, johon voi sisältyä myös vastentahtoisia toimenpiteitä. Toisin sanoen: sisältyykö sosiaalihuol-lon käsitteen kattamaan alaan muutakin kuin sosiaalipalveluja ja taloudellisia avustuksia.

Sosiaalihuollon käsitemäärittelyn perustus on siis olemassa. Jatkotyöskentelyn jäsentämiseksi olisi tärkeää selkeyttää sosiaalihuollon eri toimintalohkojen sisältöä. Kokonaisuudesta tulee pystyä luomaan yhtenäisiin käsitepiirteisiin perustuvia hierarkkisia käsitejärjestelmiä. Palve-luilla on selkeä lakisääteinen perusta. Sosiaalihuoltolaissa määritelty sosiaalihuollon sisältö ei kuitenkaan tarjoa riittävää lähtökohtaa tarkoituksenmukaisen ryhmittelyn luomiseen, vaan sosiaalilainsäädäntöä on sekä tarkasteltava kokonaisuutena että peilattava käytännön työn haasteisiin. Erityslainsäädännöstä löytyy perusta asiakasryhmiin perustuvalle palvelujen jaot-telulle ja palvelujen sisällön mukaisen ryhmittelyn lähtökohdat löytyvät sosiaalihuoltolaista. Pitäisin Helsingin sosiaaliviraston sektori-, palvelumuotoja alapalvelumuotojaottelua (ks. liite 5) varteenotettavana vaihtoehtona, jonka pohjalta sosiaalihuollon kokonaisuuden voisi hahmottaa kaksiulotteisena matriisina ja lisätä kolmanneksi ulottuvuudeksi erilaisia temaatti-sia käsiteryhmiä.

Sosiaalihuollon luokitus- ja sanastotyön tulee kulkea käsi kädessä. Johdonmukainen luokittelu eri käsitepiirteisiin perustuviin luokkiin on edellytys sanastotyön käsitehierarkialle ja toisaalta selkeät käsitemäärittelyt auttavat luomaan toimivan luokituksen. Sosiaalihuollon eri sektoreil-la käytettävien termien määrittelyn tulee tapahtua siten, että termit palautuvat yhteisiin yläta-son käsitteisiin, jotka on suurimmalta osaltaan jo määritelty. Sosiaalihuollon sektorijaosta tulisi kuitenkin ensin päästä selkeään yksimielisyyteen. Sen jälkeen tulee koota sektoreittain käytössä olevat termit, joista voi valita suositeltavat määriteltäviksi terminologisesti muun muassa seuraavilla osa-alueilla:

− Asiakas, asiakkuus ja niihin liittyvät käsitteet, kuten asiakkuuden alkaminen ja päättymi-nen, asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet

− Palveluntarve, asioimisperuste, työn kohde, palvelun tavoitteet − Erilaiset palvelumuodot, esim. laitos- ja avopalvelut, neuvonta, ohjaus, konsultaatio jne. − Toimijat: viranomaiset, eri ammattihenkilöt, yksityiset, järjestöt − Palvelutapahtumat: suoritteet, hallintopäätökset, toiminnot, toimenpiteet sekä palvelutapah-

tumien liittyminen palvelukokonaisuuksiin − Asiakirjat: suunnitelmat, päätökset, palvelukertomukset, raportit, lausunnot, muistiinpanot

jne. sekä erilaisten asiakirjojen sisältö- ja rakennevaatimukset

5.2 Selvityksessä esiin nousseet keskeiset havainnot lyhyesti

1) sosiaalihuoltoa ohjaavaa lainsäädäntöä tulee tarkastella kokonaisuutena, jotta sen pohjalta voisi luoda johdonmukaisen luokitus- ja termistöhierarkian

2) sosiaalihuollon palvelukokonaisuuden luokittelu edellyttää palvelusektorien ja palvelu-muotojen erottelua ja ryhmittelyä niiden keskeisten käsitepiirteiden perusteella

3) sosiaalityön luokitusta voisi hyödyntää sosiaalihuollon kaikkien ammattiryhmien työn sisällön toimintokohtaisen luokituksen ja termistön kehittämisessä


4) sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset ylätason käsitteet on määritelty riittävässä laajuu-dessa, mutta sektori- ja palvelumuotokohtaiset käsitteet ovat suurelta osin määrittelemättä ja niiden käytössä esiintyy sekavuutta

5) toiminta- ja vertailutilastoissa on alustavia määritelmiä sektori- ja palvelukohtaisille ter-meille, mutta ne kattavat vain osan tietojärjestelmään kirjattavista, käytännön työssä tar-vittavista termeistä

5.3 Ehdotukset jatkotoimenpiteistä

1) sosiaalihuollon palveluluokituksen jatkotyöstäminen eri dimensiot huomioonottavaksi hierarkkiseksi kokonaisuudeksi

2) sosiaalihuollon termien kokoaminen, arvioiminen ja määrittely kansallisella tasolla sekto-rikohtaisesti eri teemoista siten, että työssä huomioidaan sekä maantieteellisten alueiden että eri palvelumuotojen edustus

3) eri sosiaalihuollon sektoreilla käytettävien termien kokoaminen hierarkkisiksi käsitejärjes-telmiksi jo tehdyn sanastotyön perustalle

4) terminologisen työn rinnalla ja sen pohjalta tehtävä asiakastietojärjestelmän ydintietojen määrittely

Lähteet

Aho Päivi 1999. sosiaalityön luokitus – esiselvitys. Aiheita 14/1999. Helsinki: Stakes.

Ensio Antero 1999. Strateginen selvitys terveydenhuollon tietojärjestelmien standardisoinnis-ta ja ehdotus Suomen panostuksesta standardointiin tulevaisuudessa. Aiheita 39/1999. Helsin-ki: Stakes.

Eranti Eija 2002. Sosiaaliviraston palvelujen kuvaamis- ja tuotteistusprojekti. Suunnittelun ja seurannan raportteja 2002:15. Helsingin kaupunki. Internet-osoitteessa (PDF-muodossa): http://www.hel2.fi/sosv/julkaisu/suse/2002/15_palvelun.pdf

HE 225/2004. Hallituksen esitys eduskunnalle lastensuojelulain muuttamisesta. Internet-osoitteessa: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?%7BKEY%7D=HE++225/2004

Helsingin kaupunki 1997a. Sosiaaliviraston yhteiset tiedot ja peruskäsitteet. Suunnittelun ja seurannan raportteja 11/1997. Internet-osoitteessa (PDF-muodossa): http://www.hel.fi/sosv/julkaisu/julkaisut/jotu/yhteiset.pdf

Helsingin kaupunki 1997b. Sosiaaliviraston asiakastietojen käsitemalli. Tietojärjestelmissä käytettävät keskeiset käsitteet. Internet-osoitteessa (PDF-muodossa): http://www.hel2.fi/sosv/julkaisu/julkaisut/jotu/sosmalli.pdf

Kallinen-Kräkin Salme 2001. Sosiaalityön luokituksen lähtökohdat. Aiheita 12/2001. Helsin-ki: Stakes.


Kallinen-Kräkin Salme & Kärki Jarmo 2004. Sosiaalityön luokitus - luonnos 2003. Välira-portti Sosiaalityön luokitus -projektista, asiakastyön luokitusluonnos ja ensimmäiset luokituk-sen testaustulokset. Aiheita 4/2004. Helsinki: Stakes.

Kalpa Hanna & Kuusisto-Niemi Sirpa 1997. Jäsennellyn tiedon avulla palveluketjujen hallin-taan. Asiakas- ja potilasasiakirjaprojektin loppuraportti. Aiheita 11/1997. Helsinki: Stakes.

Kuopion kaupunki 2005. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen verkkosivut Internet-osoitteessa: http://www.kuopio.fi/soste.nsf/TD/101003115210849?OpenDocument sekä Kuo-pion sosiaali- ja terveyskeskuksen organisaatiokaavio. Internet-osoitteessa: http://www.kuopio.fi/images.nsf/Imgs/011203134038331/$File/Organisaatio.gif?OpenElement

Kuusisto-Niemi Sirpa 2002. Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot III. Palveluketjusanasto. Sanasto asiakkaan asiamiehen, itsenäiseen suoriutumiseen ja alueellisuuteen liittyvistä käsit-teistä. Ohjeita ja luokituksia 2002:3. Helsinki: Stakes.

Kuusisto-Niemi Sirpa & Kalliokuusi Virpi 1999. Asiamies vai neuvoja? Käsitemäärittelyn aloitus Satakunnan Makropilotissa. Aiheita 20/1999. Helsinki: Stakes.

Kärki Jarmo 2005. Sosiaalityön luokitus oman työn arvioimisen apuvälineenä. Tiivistelmä esitykseen työryhmässä Dokumentointi ja arviointi Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 10.3.2005. Internet-osoitteessa: http://www.stakes.fi/luokituskeskus/sosiaalityo/ajankohtaista.htm

Nykänen Olli & Kalliokuusi Virpi 1999. Sanastotyön sanastoa. Teoksessa Toimikunnista ter-mitalkoisiin. Helsinki: Tekniikan Sanastokeskus, 170-183.

Ojala Matti 2003. Toimintaedellytystieto ja sen hyödyntäminen. Käsitteet, termit, luokitukset ja tietämyksen hallinta. Raportteja 2003:272. Helsinki: Stakes.

Satakunnan Makropilotin käsitemäärittelyjä. Stakes. Internet-osoitteessa: http://www.stakes.fi/oske/terminologia/sanastot/makrop.htm

Sorvari Hannu 2001. Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa. Helsinki: Tammi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö 2005. Helsinki: Edita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto. Ohjeita ja luokituksia 1997:2. Helsinki: Stakes & Tekniikan Sanastokeskus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot II. Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjes-telmien suunnittelua varten. Ohjeita ja luokituksia 1999:5. Helsinki: Stakes.

Sosiaalialan asiasanasto 1998. Eeva-Liisa Tuomi-Kyrö (toim.) Helsinki: Lastensuojelun Kes-kusliitto.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan lainsäädäntö 2005. Helsinki: Edita.

Sosiaaliturvan sanasto 2002. Helsinki: Huoltaja-säätiö.


Sosiaalityön sanasto. Stakes. Internet-osoitteessa: http://www.stakes.fi/oske/terminologia/sanastot/sostyo.htm

Sosmeta-sanasto. Stakes. Julkaisematon lähde.

STM 2003. Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Helsin-ki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

STM 2005. Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa. STM monisteita 2005:1. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus 1998. Opas luokituksen käyttöön ja näkökulmia pal-velujen kehittämiseen. Helsinki: Suomen Kuntaliitto & Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ry.

Tikesos 2005. Sosiaalialan tietoteknologiahanke. Hankkeen työsuunnitelma. Internet-osoitteessa http://www.sosiaaliportti.fi/tikesos

TSK 1988. Sanastotyön käsikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät. Tekniikan Sanastokeskus (toim.) SFS-käsikirja 50, TSK 14. Helsinki: Suomen Standardisoi-misliitto ja Tekniikan sanastokeskus.

TSK 2004. Tiivis tietoturvasanasto. Helsinki: Sanastokeskus. Internet-osoitteessa (PDF-muodossa: http://www.tsk.fi/fi/info/TiivisTietoturvasanasto.pdf

Tuori Kaarlo 2004. Sosiaalioikeus. Porvoo: WSOY Lakitieto.

Tuuri Tiia 2005. Palveluluokitus. Määrittelyhankkeen loppuraportti. Versio 0.81. Internet-osoitteessa: http://www.stakes.fi/oske/luokitukset/palveluluokitus/Palveluluokitusraportti.doc

Liite 1: Sanastojen termit aakkosjärjestyksessä 38 / 169

Luettelo sisältää seuraavissa sanastoissa määritellyt termit:

Sosiaaliturvan sanasto (H)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjasanasto (A)

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten (T)

Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto (L)

Palveluketjusanasto (P)

Sosiaalityön sanasto (S)

Juokseva numerointi on tehty siten, että kukin termitietue on numeroitu vain kerran, vaikka se sisältäisi useita termejä. Sama termitietue saattaa esiin-tyä taulukossa useamman kerran, mikäli käsitteellä on useita nimityksiä, koska saman termitietueen kaikki synonymistiset termit on esitetty termi-sarakkeessa aakkosjärjestyksessä. Silloinkin kun sama käsite on määritelty useissa eri sanastoissa, se on numeroitu vain kerran. Määritellyt termit on taulukossa lihavoitu, muut termi-sarakkeen termit ovat viittauksia termitietueeseen, jossa ne esiintyvät lisätietojen kentässä lähikäsitteinä tai tarken-nuksina.

nro termi synonyymit; suositu k-set , <käyttöalue> ja määritelmä

lisätiedot, lähikäsitteet ja tarkennukset Sanasto, Ryhmä ja Alaryh-mä

1 absoluuttinen köyhyys (H)

on tila joka juuri ja juuri mahdollistaa ihmisen fyysisen toimintakyvyn ja vähimmäistarpeiden tyydyttämisen

Sosiaaliturvan s anasto Sosiaaliturvan peruskäsitteet

abstrakti (A) tiivistelmä; referaatti

suppea, itsenäinen kirjalli-nen esitys tallenteen tai asiakirjan sisällöstä

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Palveluprosessin ja -tapahtuman dokumentointi Asiakirja ja arkistointi

aineellinen hyödyke; ks. palvelu (T)

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelut ja palveluprosessit

aineeton hyödyke; ks. palvelu (T)


ajanvaraaja; ks. palvelun tilaaja (A)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Asiakas ja asiakkuus

ajanvaraaja; ks. palveluntilaaja (T)


ajanvarauskäynti; ks. käynti (T)

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Käynnit ja jaksot

2 akkreditointi (L) ; valtuuttaminen

toimi, jolla valtuuttava elin toteaa organisaation tai henkilön päteväksi tiettyyn

Suomessa Mittatekniikan keskus akkreditoi serti-fioivat elimet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto


toimintaan

Sosiaali- ja terveydenhuollossa akkreditointia on myös toimilupamenettely, jossa on kyse organisaa-tion tai henkilön pätevöittämisestä tiettyyn toimin-taan.

Muita laatuun liittyviä käsitteitä

alaikäinen; ks. hol-hooja (A)


3 alistushuostaanotto (A)

huostaanotto, josta tehdyn hallintopäätöksen vahvis-taa lääninoikeus

• Lastensuojelulain mukaan kaikki tahdonvastai-set huostaanotot sekä huostaanotot, joissa asi-anosaisia ei syystä tai toisesta ole voitu kuulla, on aina alistettava lääninoikeuden vahvistetta-viksi.

• Seuraavissa tapauksissa huostaanottopäätöstä ei kuitenkaan tarvitse alistaa lääninoikeuden vah-vistettavaksi: o kuultavan asuin- tai oleskelupaikkaa ei koh-

tuullisin toimenpitein voida selvittää, o kuulematta jättämistä voidaan pitää perustel-

tuna lapsen tai kuultavan yhteydenpidon puuttumisen vuoksi (ks. Lastensuojelulaki 17 §).

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Muita käsitteitä

alkuperäinen lähete; ks. lähete (T)

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten

alue- ja väestövastui-nen toimintatapa; ks. alueellinen toimin-tatapa (T)

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Muita käsitteitä

4 alueellinen toimin-tatapa (T)

<sosiaalihuolto>

toimintatapa, jonka mu-kaan sosiaalihuollon palve-lut järjestetään siten, että otetaan huomioon erilaiset väestöryhmät, luonnolliset yhdyskunnat ja niiden rajat tai muiden perusteiden mukaan jaetut kunnan alueet

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimia ja palveluja yhdistävästä alueellisesta toimintatavasta käytetään usein nimitystä alue- ja väestövastuinen toiminta-tapa.


alueellinen väestö-vastuu; ks. väestö-vastuu (T)


5 aluetyö (T) <sosiaalihuolto>

toimintatapa, jonka mu-kaan sosiaalihuollon palve-lut järjestetään siten, että otetaan huomioon erilaiset väestöryhmät, luonnolliset yhdyskunnat ja niiden rajat tai muiden perusteiden mukaan jaetut kunnan alueet

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimia ja palveluja yhdistävästä alueellisesta toimintatavasta käytetään usein nimitystä alue- ja väestövastuinen toiminta-tapa.


6 ammattihenkilö (A) henkilö, jolla on työtehtä-vien suorittamiseen vaadit-

sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on yleensä oltava työtehtäviin vaadittu koulutus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-


tava koulutuksellinen tai työssä hankittu pätevyys

Erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihen-kilöt määritellään lainsäädännössä. Terveydenhuol-lon ammattihenkilöt rekisteröidään Suomessa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa.

jasanasto Muita käsitteitä

7 ammattisuoja (H) työttömäksi jääneen oikeus kieltäytyä otta-masta vastaan työtä, joka ei vastaa hänen ammattitaitoaan

Suomessa ammattisuoja on voimassa kolme ensimmäistä työttömyyskuukautta.

Sosiaaliturvan sana sto Sosiaalivakuutus

8 anamneesi (A) esitiedot ;

tiedot, jotka sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas tai hänen yhteyshenkilön-sä esittävät asiakkaan nykyisestä tilasta ja sen taustasta sekä vireillepa-non syistä

ks. esitiedot Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Palveluprosessin ja -tapahtuman dokumentointi Asiakasasiakirja ja potilasasia-kirja

9 ansioeläke (H) eläke, jonka suuruus määräytyy eläketapah-tumaa edeltävien ansioi-den perusteella ja jonka tarkoitus on turvata eläkkeensaajalle sama kulutustaso, kuin hänellä oli ennen eläketapahtu-maa

Ansioeläkkeitä ovat työeläke, yrittäjäeläke ja virkaeläke.


10 ansiopäiväraha (H)

työttömyyspäiväraha, jonka määrä riippuu työttömyyttä edeltäneistä ansiotuloista

Ansiopäivärahaa voi saada vain työttömyys-kassan jäsenenä ollut henkilö.


11 apuväline (P) <sosiaali- ja terveyden-huolto> toimintarajoittei-sen henkilön selviytymistä tukeva tuote

• Apuvälineitä voivat olla erityisvalmisteiset tai yleisesti saatavilla olevat välineet tai tekniset järjestelmät, jotka ehkäisevät, korvaavat ja lie-ventävät toimintarajoitteisen henkilön rajoitteita.

• Apuvälineisiin kuuluvat nykyisen käsityksen mukaan myös ne välineet, joita omaiset tai avus-tajat käyttävät toimintarajoitteisen henkilön aut-tamiseen.

Palveluketjusanasto Itsenäinen suoriutuminen

12 apuvälinehuolto (H)

kuntoutuksessa tarvitta-vien apu- tai hoitoväli-neiden järjestäminen kuntoutettavan käyttöön

Apuvälinehuoltoon kuuluvat mm. apuvälinei-den tarpeen määrittäminen, sovittaminen, luovuttaminen tai lainaaminen, käytön opetus ja huolto.

Sosiaaliturvan sana sto Sosiaalipalvelut

13 arkaluonteinen tieto (A)

tieto, jonka paljastuminen ulkopuolisille voi aiheuttaa haittaa

• Arkaluonteisia tietoja ovat esimerkiksi tietyt henkilötiedot ja tietyt organisaatioita tai valtioi-ta koskevat tiedot.

• Henkilörekisterilain mukaan arkaluonteisia henkilötietoja ovat muun muassa tiedot, jotka kuvaavat henkilön vakaumusta, rikoksia, ter-veydentilaa tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja (ks. Henkilörekisterilaki 6 §).

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Tietoturvaan liittyviä käsitteitä

14 arkisto (1) (A) yhteisön tai yksittäisen henkilön tehtävien yhtey-dessä kertyneet tallenteet

Tallenne on tietovälineen ja siihen tallennetun tiedon muodostama asiasisällöltään rajattu kokonai-suus. Tallenteet voivat olla paperitallenteita tai teknisiä tallenteita, jolloin niiden sisältämä infor-maatio on käytettävissä vain jonkun laitteen avulla.


15 arkisto (2) (A) organisaatio tai organisaa-tioyksikkö, joka ottaa vastaan, hankkii ja säilyttää arkistoaineistoa tai arkis-toja (1)


16 arkisto (3) (A) ; arkistotila Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-


tila, jossa säilytetään arki s-toa (1)

jasanasto Palveluprosessin ja -tapahtuman dokumentointi Asiakirja ja arkistointi

17 arkistointi (A) tallenteiden liittäminen arkistoon (1) ennakolta laaditun suunnitelman mukaisesti


18 arkistokelpoisuus (A)

pysyvään tai pitkäaikaiseen säilytykseen tarkoitettujen tallenteiden materiaaleilta ja valmistusmenetelmiltä edellytettävät säily-vyysominaisuudet


arkistolaitos; ks. päätearkisto (A)


19 arkistonmuodostaja (A)

yhteisö tai yksittäinen henkilö, jonka toiminnan tuloksena arkisto (1) syntyy


20 arkistotila (A) ; arkisto (3)

tila, jossa säilytetään arkis-toa (1)


21 asiakas (A) palvelujen tai tuotteiden vastaanottaja

• Asiakas voi olla luonnollinen henkilö, henkilö-ryhmä tai organisaatio. Tietojärjestelmien kan-nalta asiakas voi olla jopa kone tai laite.

• Palvelujen tuottajan näkökulmasta asiakkaita ovat sekä todelliset (faktiset asiakkaat) että mahdolliset palvelujen vastaanottajat (potentiaa-liset asiakkaat), jotka yhdessä muodostavat pal-velujen tuottajan asiakaskunnan. Samoin palve-lujen tuottajan näkökulmasta asiakkaita ovat palvelun maksajat, kuten kunta, kuntayhtymä, valtio, vakuutusyhtiöt ja yksityiset säätiöt.


asiakas (T) <yleiset palveluorganisaa-tiot>

palvelujen tai tuotteiden vastaanottaja

• Asiakas voi olla yksittäinen henkilö, henkilö-ryhmä tai organisaatio. Asiakkaita voivat olla sekä todelliset että mahdolliset asiakkaat, jotka yhdessä muodostavat palveluntuottajan asia-kaskunnan.

• Lähikäsitteitä: o Yksilöasiakas (syn. henkilöasiakas): Yksilö-

asiakas sosiaali- ja terveydenhuollossa on henkilö, joka hakee tai jolle haetaan tai joka saa palvelua, hoitoa, tukea tai avustusta tai jonka avuntarve on tullut palveluntuottajan tietoon.

o Ryhmäasiakas: Ryhmäasiakkaalla tarkoite-taan sosiaali- ja terveydenhuollossa yksilö-asiakkaista koostuvaa ryhmää. Vrt. asiakas-ryhmä.

o Organisaatioasiakas: Organisaatioasiakas sosiaali- ja terveydenhuollossa on palvelun-tuottajaan asiakassuhteessa oleva juridinen henkilö eli muu kuin luonnollinen henkilö tai henkilöryhmä. Organisaatioasiakkaita ovat esimerkiksi palvelun tilaajina tai maksajina

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Asiakkaat sekä asiakas- ja hoitosuhteet


toimivat kunnat, kuntayhtymät, valtio, va-kuutusyhtiöt tai yksityiset säätiöt ja yritykset.

o Asiakasryhmä: Asiakasryhmä sosiaali- ja terveydenhuollossa on yhdessä ja yhtä aikaa saman palvelun kohteena oleva joukko yksi-löasiakkaita. Asiakasryhmää voi kuvata pel-kästään osallistujien lukumäärällä ilman, että siihen kuuluvia yksilöasiakkaita eritellään esimerkiksi tunnisteiden avulla. Esimerkiksi perhe tai sen osa voi olla asiakasryhmä.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tilastoinnin kannalta> Asiakas on yksittäi-

nen henkilö, henkilöryhmä tai organisaatio, joka tiettynä ajankohtana saa palveluntuotta-jalta tai palvelunantajalta tilastoitaviksi kat-sottavia palveluja.

<tietojärjestelmien kannalta> Asiakas on yksittäinen henkilö, henkilöryhmä tai organisaatio, joka on yksilöity jollakin tunnisteella ja joka saa palvelua ja/tai jolla on muuten asiallinen yhteys kyseessä olevan tietojärjestelmän käyttötarkoituk-seen. <henkilötietolain kannalta> Asiakas on yksit-täinen henkilö, jolla on asiallinen tai lainsäädäntöön perustuva yhteys rekisterinpitäjän toimintaan ja joka rekisteröidään yksilöivällä tunnisteella (vrt. henkilötietolain yhteysvaatimus).

22 asiakasasiakirja (A) palvelutapahtuman seu-rauksena syntynyt asiakas-ta koskeva asiakirja

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasasiakirjoja laaditaan muun muassa palvelujen järjestelyssä (esim. ajanvarauksessa ja voimavarojen varaukses-sa) sekä tutkimuksessa ja hoidossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Palveluprosessin ja -tapahtuman dokumentointi Asiakasasiakirja ja potilasasia-kirja

23 asiakaskertomus (A)

palvelujaksojen aikana kerätty asiakasasiakirjako-konaisuus, joka sisältää kumuloituvaa tietoa asiak-kaan tarpeista ja ongel-mista, hänelle annetuista palveluista ja niiden toteu-tuksesta

• terveydenhuollon asiakaskertomus koostuu useimmiten yhdistelmästä, hoitojaksokohtai-sesta tiivistelmästä, joka sisältää yleensä myös loppulausunnon, sekä hoitojakson perustason tiedoista.

• sosiaalihuollossa ei yleensä käytetä termiä asiakaskertomus. Sosiaalihuollon palvelupro-sesseissa asiakasasiakirjakokonaisuudet muo-dostuvat toiminnoittain, ja ne sisältävät muun muassa erilaisia selvityksiä, suunnitelmia ja pää-töksiä.


asiakaskertomus; ks. palvelukertomus (M)

Satakunnan Makropilotin käsitemäärittelyjä

asiakaskohtainen palvelutiimi; ks. moniammatillinen yhteistyöryhmä (P)

Palveluketjusanasto Asiak-kaan kanssa tai hänen puoles-taan toimiva ammattihenkilö, muu henkilö tai ryhmä

24 asiakaskohtainen sosiaalityö (H)

sosiaalityö, jota tehdään välittömässä vuorovaiku-tuksessa asiakkaiden kanssa

Sosiaaliturvan sana sto Sosiaaliturvan peruskäsitteet

asiakaskohtainen sosiaalityö; ks. sosi-aalityön menetelmä (S)

Sosiaalityön sanasto

asiakaskunta; ks. asiakas (A)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi


Asiakas ja asiakkuus

asiakaskunta; ks. asiakas (T)


asiakasmaksupäätös; ks. hallintopäätös (A)


25 asiakaspaikka (A) yhden asiakkaan palvele-mista varten varattu voi-mavarojen kokonaisuus palvelujen tuottajan toimintayksikössä

Asiakaspaikka voi olla joko laitospaikka tai avo-palvelupaikka.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Palveluprosessi ja palveluta-pahtuma

asiakaspaikka (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> yhden asiakkaan palvelemista varten varattu voimavarojen kokonaisuus sosiaali- tai terveydenhuol-lon toimintayksikössä

o Määritelmässä käytetty ilmaus voimavarojen kokonaisuus kattaa fyysisten tilojen lisäksi muun muassa laitteet, välineet ja henkilöstön. Käsitettä asiakaspaikka ei käytetä terveyden-huollossa, vaan voimavarojen kokonaisuuk-sista puhuttaessa käytetään käyttöyhteyden mukaan joko ilmauksia hoitopaikka, poti-laspaikka tai sairaansija.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Asiakaspaikka

on resurssien (henkilö, tila, laite) varauskir-jassa oleva asiakkaan palvelua varten varattu ajankohta. Tietojärjestelmään annetaan pa-rametri (esim. asiakaspaikkojen lukumäärä) tai päättelysääntö, jolla ohjataan paikkavara-usten tekemistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Sijoitta-minen asiakaspaikalle

26 asiakaspalaute (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

asiakkaan antama palaute hänen saamastaan palve-lusta tai hoidosta

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tilastoinnin kannalta> o <tietojärjestelmien kannalta> Asiakaspalaut-

teesta koottavat tiedot voidaan tietojärjestel-mässä käsitellä asiakaskohtaisina ja liittää ne joko asiakkaan taustatietoihin tai siihen asia-kastyön elementtiin (asiakassuhde, palvelu-suunnitelma, palvelutapahtuma), jota asia-kaspalaute koskee. Asiakaspalaute voidaan antaa myös ilman asiakastunnisteita, "nimet-tömänä". Asiakaspalautteesta tietojärjestel-mään tallennettava tieto ja sen käsittelysään-nöt määritetään asiakaspalautejärjestelmää suunniteltaessa.

o <henkilötietolain kannalta> Kun asiakaspa-laute on kirjattu asiakkaan asiakirjoihin tai hänen nimellään varustettuna muihin asiakir-joihin, on se asiakaskohtaista tietoa ja muo-dostaa osan asiakkaan henkilötiedoista.


asiakasryhmä; ks. asiakas (T)


27 asiakassuhde (M) ; asiakkuus

<yleiset palveluorganisaa-tiot>

palvelun käynnistämisen seurauksena syntyvä asiak-kaan ja palveluntuottajan tai palvelunantajan välinen

• Terveydenhuollon tilaaja-tuottajamallin mukai-nen palveluntilaajan ja palveluntuottajan välinen asiakassuhde on hallinnollinen ja poikkeaa siten tässä määritellystä asiakassuhteesta.

• Asiakassuhteesta ei suositeta käytettäväksi nimitystä palvelusuhde, koska nimitys voi hel-posti mennä sekaisin täysin eri käsitteeseen viit-taavan palvelussuhde-nimityksen kanssa.

• Asiakassuhde käsitettä ei pidä myöskään sekoit-taa kansantaloustieteeseen kuuluvaan huol-



vuorovaikutussuhde tosuhde-käsitteeseen, jonka avulla voidaan il-moittaa, montako työvoiman ulkopuolella ole-vaa ja työtöntä on yhtä työssä käyvää kohti.

asiakassuhde (T) ; asiakkuus


palvelun käynnistämisen seurauksena syntyvä asi-akkaan ja palveluntuotta-jan tai palvelunantajan välinen vuorovaikutussuh-de

o Terveydenhuollon tilaaja-tuottajamallin mu-kainen palveluntilaajan ja palveluntuottajan välinen asiakassuhde on hallinnollinen ja poikkeaa siten tässä määritellystä asiakassuh-teesta.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Asiakassuhteel-

la on alku- ja loppuaika, ja se voidaan tieto-järjestelmissä tyypitellä eri tavoin (esim. hoi-tosuhde tai muu asiallinen yhteys). Asiakas-suhdetta koskevaa tietoa voidaan käyttää esimerkiksi toteutettaessa tietojärjestelmien tietosuojaa.

o <henkilötietolain kannalta> Asiakassuhdetta koskevaa tietoa voidaan käyttää esimerkiksi toteutettaessa tietojärjestelmien tietosuojaa.


asiakastiimi; ks. moniammatillinen yhteistyöryhmä (P)


28 asiakastunniste (A) asiakkaan tietoihin viit-taava tunniste

Asiakastunniste voi olla esimerkiksi henkilötunnus (HETU) tai jokin erityisesti tietojärjestelmää varten luotu tunniste.


asiakastyön prosessi; ks. palveluprosessi (T)


29 asiakirja (A) tallenne, jolla on oikeudel-lista arvoa tai joka on laadittu tai vastaanotettu jonkin yhteisön tai yksittäi-sen henkilön toiminnan yhteydessä tai toimintaa varten


asiakkaan asema; ks. sosiaaliasiamies (P)


asiakkaan oikeudet; ks. sosiaaliasiamies (P)


asiakkuuden ehdot; ks. asiakkuus (A)


30 asiakkuus (A) palvelun vireillepanon seurauksena syntyvä asi-akkaan ja palvelujen tuottajan välinen vuoro-vaikutussuhde

Asiakkuuden syntyminen sosiaali- ja terveyden-huollossa edellyttää sitä, että ehdot palvelujen piiriin ottamisesta täyttyvät (asiakkuuden ehdot).


asiakkuus (M) asiakassuhde; ks. asiakassuhde Satakunnan Makropilotin



palvelun käynnistämisen seurauksena syntyvä asiak-kaan ja palveluntuottajan tai palvelunantajan välinen vuorovaikutussuhde

käsitemäärittelyjä

asiakkuus (T) asiakassuhde;


palvelun vireillepanon seurauksena syntyvä asi-akkaan ja palvelujen tuottajan välinen vuoro-vaikutussuhde

ks. asiakassuhde Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Asiakkaat sekä asiakas- ja hoitosuhteet

31 asianosainen (A) henkilö tai yhteisö, jonka oikeutta, etua tai velvolli-suutta asian käsittely kos-kee


32 asiantuntemus (A) erityinen perehtyneisyys jonkin alan tietoihin ja taitoihin


33 asiantuntija (A) organisaatio tai yksittäinen henkilö, jolla on tilantee-seen ja tehtävään vaaditta-va asiantuntemus


asiantuntijakonsultaa-tio; ks. käynti (T)


34 asiantuntijaverkko (A)

ryhmä asiantuntijoita , joiden asiantuntemusta voidaan ennalta sovituin ehdoin käyttää käsiteltävän asian ratkaisemiseen ja hoitamiseen

Asiantuntijaverkkoja hyödynnetään paljon, kun selvitetään tai hoidetaan sosiaali- ja terveyden-huollon asiakkaiden tarpeita ja ongelmia. Asian-tuntemus asiantuntijaverkossa on usein moniamma-tillista; ks. myös moniammatillinen asiantunte-mus.


35 asumispalvelu (H) sosiaalipalvelu, jolla järjestetään palvelu- tai tukiasuminen

Asumispalveluihin kuuluvia palveluyksiköitä ovat mm. tukiasunnot, turvakodit, asuntolat, ensikodit, hoitokodit, palveluasunnot ja ryhmä-kodit.


36 asumistuki (H) ; ei: asu ntotuki sosiaaliavustus jonka ruokakunta voi saada suoriutuakseen asumis-menoistaan

Sosiaaliturvan sana sto Sosiaaliavustukset ja sosiaa-lihuollon toimeentuloturva

37 asumisvalme nnus (H)

; myös: asumisk okeilu sopeutumisvalmennus, jolla asiakasta autetaan sopeutumaan itsenäi-seen asumiseen

Sosia aliturvan sana sto Sosiaalipalvelut

asuntola; ks. vastuu-yksikkö (A)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Palvelujen järjestäjä ja tuottaja


38 ateriapalvelu (H) tukipalvelu, jolla asiak-kaille järjestetään mah-dollisuus ruokailuun kodin ulkopuolella tai tuodaan ateria kotiin


avohoito; ks. avopal-velu (A)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Erilaisia sosiaali- ja terveyden-huollon palveluja

avohoitojakso; ks. hoitojakso (T)


39 avohoitopaikka (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

avopalvelujen saajalle varattu hoitopaikka; ks. myös palvelu (lähikäsit-teet: avopalvelu ja laitos-palvelu)

Avohoitopaikkoja ovat esimerkiksi päiväsairaan-hoitopaikat terveydenhuollossa.


40 avohuolto (H) ; myös: avohoito ja avopalvelut laitosten ulkopuolinen sosiaali-huolto; vrt. laitoshuolto


avohuolto; ks. avo-palvelu (A)


41 avopalvelu (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

palvelu, jonka antamiseen ei liity yhtäjaksoista, ym-pärivuorokautista palvelu-vastuuta sosiaali- ja ter-veydenhuollon toimin-tayksikössä

• Avopalveluja voivat olla sekä toimintayksiköis-sä annettavat palvelut (esim. vastaanotto- ja po-liklinikkapalvelut) että toimintayksiköiden ul-kopuolella annettavat palvelut (esim. kotipalve-lu). Joihinkin avopalveluihin, kuten päiväsairaa-lapalveluihin ja vanhusten kotipalveluihin, voi kuulua myös ateria- ja asumispalveluja. Avopal-velutoiminnaksi katsotaan nykyisin myös ns. in-tervalli- eli jaksoittaishoidot, joissa avo- ja lai-tospalvelujaksot vuorottelevat.

• Tässä sanastossa on sosiaalihuollon avohuolto-käsitteen ja terveydenhuollon avohoito-käsitteen sijasta haluttu tuoda esille molempiin aloihin soveltuva käsite avopalvelu.


avopalvelu; ks. pal-velu (T)


avopalvelupaikka; ks. asiakaspaikka (A)


care manager; ks. palveluohjaaja (P)



case manager; ks. palveluohjaaja (P)


case mangement, ks. sosiaalityön mene-telmä (S)


case work; ks. sosi-aalityön menetelmä (S)


design for all (P) mieluummin: kaikille sopiva palvelu

esteettömyysperiaatetta soveltava suunnittelu, jossa laitteet, palvelut ja raken-nettu ympäristö suunnitel-laan siten, että mahdolli-simman moni voi hyödyn-tää niitä


diagnostinen tukipal-veluyksikkö; ks. tukipalveluyksikkö (A)


42 diakonia (H) ; mieluummin kuin: diakoniatoiminta kirkon piirissä tehtävä sosiaalityö


43 edunvalvonta (H) ; holhous �� lakiin tai oikeuden mää-räykseen perustuva toisen ihmisen asioiden, usein taloudellisten, hoitaminen


44 ehkäisevä sosia a-lityö (H)

; mieluummin kuin: ennalta ehkäisevä sosiaalityö sosiaalityö, jolla pyritään ehkäisemään sosiaalisia ongelmia ja edistämään hyvinvointia


45 ehkäisevä to i-meentulotuki (H)

sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen avustus, jota voidaan maksaa, jotta asiakas ei joutuisi akuuttiin toimeentulotu-en tarpeeseen


46 ehkäisevä toimenpi-de (L)

toimenpide, jonka tarkoi-tuksena on poistaa mahdol-lisen poikkeavuuden, virheen tai muun epäsuota-van tilanteen syyt, jotta tällainen tilanne ei toteutui-si


Laatujärjestelmä ja laadunhal-linta

47 ei-harkinnanvarainen palvelu (A)

Ei-harkinnanvaraisia palveluja on annettava muun muassa subjektiivisen oikeuden perusteella tai palvelujen järjestäjän tai tuottajan omien ohjei-den ja menettelytapojen perusteella.



48 elatustuki (H) sosiaaliavustus lapselle, jonka elatusta ei ole voitu muuten järjestää

Elatustukea voidaan maksaa mm. kun lapsen elatusapua ei ole vahvistettu tai sen maksami-nen on laiminlyöty.


49 elatusturva (H) elatusvelvollisuuteen pe-rustuva toimeentuloturva

Yhteiskunta varmistaa lapsen elatusturvan elatustu-en avulla silloin, kun vanhemmat ovat laiminlyö-neet elatusvelvollisuutensa.


50 elinkeinotuki (H) taloudellinen tuki oman yrityksen perustamista tai ammatin harjoittami-sen aloittamista varten

Elinkeinotuki voidaan myöntää lainana tai sosiaaliavustuksena.


51 elinkorko (H) sopimukseen tai muu-hun kuin eläkevakuutuk-seen perustuva eläk-keen kaltainen etuus


52 eläke (H) sosiaalietuus, jonka tarkoitus on turvata työelämästä kokonaan tai osittain poistuneen tai estyneen henkilön tai hänen perheensä toi-meentulo


53 eläkeaika (H) eläkkeeseen oikeuttava työssäoloaika

Yleiskielessä sanaa ’eläkeaika’ käytetään myös eläkkeelläoloajasta.


54 eläkepalkka (H) työtulo, jonka perusteella ansioeläkkeen suuruus määräytyy


55 eläketapahtuma (H)

tapahtuma, jonka perus-teella eläkkeen maksu voidaan aloittaa

Eläketapahtumia ovat mm. eläkeiän saavutta-minen ja työkyvyttömyyden alkaminen.


56 eläketurva (H) eläkevakuutusten muodos-tama toimeentuloturva


57 eläkevakuutus (H) sosiaalivakuutus, jonka perusteella voidaan maksaa eläkettä


58 eläkkeellevalme n-nus (H)

eläkeikää lähestyvän asiakkaan valmentami-nen eläkkeelle siirtymi-sestä aiheutuvaan elä-mäntilanteen muutok-seen


59 ensikoti (H) ei: äitikoti �� sosiaalipalveluna järjes-tetty majoituspaikka raskaana oleville tai vasta synnyttäneille äideille ja heidän lapsil-leen


ensikäynti; ks. käynti (T)


60 ensisuoja (H) sosiaalipalveluna järjes-tetty tilapäinen majoitus-paikka asunnottomille alkoholisteille

Ensisuojassa voidaan tarjota myös mahdolli-suus ruokailuun, peseytymiseen ja vaatehuol-toon.

Sosiaali turvan sana sto Sosiaalipalvelut

61 epikriisi (A) loppulausunto; hoitopa-laute

lausunto, jonka tervey-denhuollon asiantuntija laatii hoitojakson päätyt-tyä potilaan tutkimisesta ja hoidosta

ks. loppulausunto Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Palveluprosessin ja -tapahtuman dokumentointi Asiakasasiakirja ja potilasasia-kirja


epikriisi (T) hoitotiivistelmä; loppu-lausunto

<terveydenhuolto>

lausunto, jonka terveyden-huollon ammattihenkilö laatii potilaan tutkimisesta ja hoidosta erikoisalan hoitojakson päätyttyä

ks. hoitotiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelut ja palveluprosessit

erikoisalan hoitojak-so; ks. hoitojakso (T)


62 erikoissairaanhoito (A)

lääketieteen ja hammaslää-ketieteen erikoisaloilla tehtävä sairaanhoito

• Nykyisen lain mukaan erikoissairaanhoitoa on lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukainen sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen ja hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluva toiminta (ks. Erikoissairaanhoitolaki 1 §). Yleislääketie-teen erikoislääkärin antamaa hoitoa ei kuiten-kaan katsota erikoissairaanhoidoksi.

• Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa pidetään yllä luetteloa lääketieteen ja hammas-lääketieteen erikoisaloista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon peruskäsitteitä

erikoissosiaalityönte-kijä; ks. sosiaalityön-tekijä (S)


63 erityinen palvelujen järjestämisvelvolli-suus (A)

<sosiaali- ja terveyden-huolto>

palvelujen järjestäjän lakisääteinen velvollisuus huolehtia lainsäätäjän määräämällä tavalla tietty-jen laissa mainittujen sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen saata-vuudesta

Erityinen palvelujen järjestämisvelvollisuus koskee tällä hetkellä vain julkisia palvelujen järjestäjiä, kuten valtiota, kuntia ja kuntayhtymiä, eikä sen piiriin kuuluvien palvelujen antamisessa voida noudattaa asiakkaisiin liittyvää tarveharkintaa; ks. myös ei-harkinnanvarainen palvelu ja subjektii-vinen oikeus.


erityinen palvelujen järjestämisvelvolli-suus; ks. palvelun-järjestäjä (T)


64 erityishuolto (H) , kehitysvammaisten huolto kehitysvammaisten tarpeita palveleva vam-maishuolto


erityishuolto-ohjelma; ks. palvelu-suunnitelma (A)


erityispalvelu; ks. palvelu (A)



65 eroraha (H) kertakorvauksena mak-settava sosiaalietuus, jonka voi saada ikäänty-nyt palkan-saaja, joka on menettänyt työpaikkansa työnantajan vähennettyä työvoimaansa tuotannol-lisista tai taloudellisista syistä


66 esitiedot (A) ; anamneesi

tiedot, jotka sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas tai hänen yhteyshenkilön-sä esittävät asiakkaan nykyisestä tilasta ja sen taustasta sekä vireillepa-non syistä

• Anamneesi on osa asiakaskertomukseen kuu-luvia hoitojakson perustietoja, ja siihen sisälty-vät tiedot kerätään asiantuntijan haastattelussa.

• Anamneesin tavoitteena on toisaalta o tiedon hankkiminen asiakkaasta, hänen on-

gelmistaan ja niiden vaikutuksista, ja toisaal-ta

o luottamuksellisen suhteen luominen asiak-kaaseen sekä tunteisiin vastaaminen ja perus-tan rakentaminen hoitosuhteen kehittymisel-le.

• sosiaalihuollossa käytetään vastaavasta käsit-teestä yleensä nimitystä taustatiedot.


67 esteettömyysperiaa-te (P)


periaate, jonka mukaan rakennetun ympäristön, tuotteiden ja palvelujen tulee tukea toimintarajoit-teisen henkilön itsenäistä suoriutumista

• Esteettömyysperiaatteella pyritään selviytymi-seen ilman apuvälineitä.

• Esteettömyyden käsite on viime aikoina laajen-tunut asumisen esteettömyydestä siten, että se kattaa myös palvelujen, viestinnän ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen esteettömyyden (vrt. esimerkiksi 'esteettömät www-sivut').

• Esteettömyysperiaatetta on toteutettu esimerkik-si julkisessa liikenteessä hankkimalla matalalat-tiabusseja.

• Esteettömyys voidaan jakaa esimerkiksi fyysi-seen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen osa-alueeseen. o Fyysisellä esteettömyydellä tarkoitetaan

esimerkiksi ympäristön, infrastruktuurin sekä käytössä olevien laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen hyvää saavutettavuutta.

o Psyykkisellä esteettömyydellä tarkoitetaan käyttäjän itsenäiseen suoriutumiseen riittävää henkistä kykyä.

o Sosiaalisella esteettömyydellä tarkoitetaan eri sosiaaliryhmiin kuuluvien henkilöiden yh-täläisiä mahdollisuuksia toimia yhteiskunnas-sa.

o Taloudellisella esteettömyydellä tarkoite-taan henkilön riittäviä mahdollisuuksia toi-mia yhteiskunnassa hänen omasta taloudelli-sesta tilanteestaan riippumatta.


esteetön asuinympä-ristö; ks. esteetön asuminen (P)


68 esteetön asuminen (P)


asuminen, joka on toteutet-tu esteettömyysperiaatetta noudattaen

• Esteetön asuminen on esteettömyyden vanhin säädelty alue.

• Lähikäsitteitä: • Esteettömän asumisen lähikäsitteitä ovat muun

muassa esteetön asunto, esteetön asuinympäris-tö, esteetön elinympäristö ja esteetön kotiympä-ristö.


esteetön asunto; ks. esteetön asuminen (P)


esteetön elinympäris-tö; ks. esteetön asu-

Palveluketjusanasto Itsenäinen


minen (P) suoriutuminen

esteetön kotiympäris-tö; ks. esteetön asu-minen (P)


69 esteetön suoriutu-minen (P)

itsenäinen suoriutumi-nen; itsenäinen selviyty-minen; ei: esteetön suoriu-tuminen

<sosiaali- ja terveyden-huolto> toimintarajoittei-sen henkilön suorittama itsenäinen päivittäinen toiminta sekä mahdollisesti itsenäinen asuminen ja työssä käyminen

ks. itsenäinen suoriutuminen Palveluketjusanasto Itsenäinen suoriutuminen

70 etsivä sosiaalityö (H)

sosiaalityö, jossa työnte-kijät pyrkivät aktiivisesti löytämään potentiaaliset asiakkaat ja ohjaamaan heidät sosiaalipalvelui-den piiriin


faktinen asiakas; ks. asiakas (A)


fysioterapian yksik-kö; ks. tukipalvelu-yksikkö (A)


fyysinen esteettö-myys; ks. esteettö-myysperiaate (P)


71 haittaraha (H) tapaturmavakuutukseen perustuva korvaus hen-kilölle, jolle jää vammas-ta tai sairaudesta pysyvä haitta


72 hakemus (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto> asiakkaan esittämä tai hänen puolestaan ja hänen suostumuksellaan tehty yksilöity palvelu-pyyntö sosiaali- ja ter-veydenhuollon palve-lujen tuottajalle

Hakemus voidaan esittää joko kirjallisesti tai suulli-sesti, nykyään usein myös sähköisessä muodossa. Suullisesti esitetty hakemus tulee aina kirjata.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Palvelun vireillepano

hakemus (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

asiakirja, jolla asiakas esittää tai hänen puolestaan ja hänen suostumuksellaan esitetään palvelupyyntö sosiaali- tai terveydenhuol-lon palveluntuottajalle

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hakemus on

tietojärjestelmässä palvelutapahtuman yksi tyyppi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelun käynnistäminen

hakeutuminen; ks. palvelun vireillepa-

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-


no (A) denhuollon palveluprosessi Palvelun vireillepano

73 hallinnollinen sosiaalityö (H)

sosiaalityö, jolla ohja-taan asiakaskohtaista sosiaalityötä ja huolehdi-taan sen toimintaedelly-tyksistä


74 hallintopäätös (A) toimenpide, jolla hallinto-viranomainen ratkaisee jonkin asian tai jättää sen ottamatta tutkittavaksi

• Hallintopäätökset kirjataan aina päätösasiakir-joiksi, ja niihin liitetään tiedoksianto ja muutok-senhakuosoitus. Esimerkiksi sosiaali- ja tervey-denhuollon asiakasmaksupäätökset sekä pää-tökset tahdosta riippumattomasta tai tahdonvas-taisesta hoidosta ovat hallintopäätöksiä.

• Hallintopäätöksistä ja hallintoviranomaisista on säädetty muun muassa laissa muutoksenhausta hallintoasioissa (ks. 2 § ja 3 §).


hallintopäätös (T) <yleiset palveluorganisaa-tiot>

toimenpide, jolla viran-omainen ratkaisee hallinto-asian tai jättää sen ottamat-ta tutkittavaksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita koskevat hallintopäätökset kirjataan aina päätösasiakirjoiksi, ja niihin liitetään tiedoksianto ja muutoksenha-kuosoitus. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuol-lon asiakasmaksupäätökset sekä toimeentulotuki-päätökset ja päätökset tahdosta riippumattomasta tai tahdonvastaisesta hoidosta ovat hallintopäätök-siä.


hallintoviranomai-nen; ks. hallintopää-tös (A)


75 harkinnanvarainen palvelu (A)


sosiaali- ja terveyden-huollon palvelu, jonka järjestäminen tai antaminen perustuu tarveharkintaan

• Harkinnanvaraiset palvelut perustuvat joko yleiseen palvelujen järjestämisvelvollisuuteen tai vapaaehtoiseen palvelujen järjestämiseen. Palvelujen järjestäjien asettamat tarveharkin-taperusteet vaihtelevat eri palvelumuodoissa.

• Esimerkkejä harkinnanvaraisista palveluista: o Kunta voi harkintansa mukaan päättää järjes-

tää ilmaisen ateriapalvelun kaikille kuntansa rintamamiehille tai tietyt edellytykset täyttä-ville rintamamiehille.

o Yritys voi harkintansa mukaan päättää järjes-tää ilmaisen hammashuollon kaikille työnte-kijöilleen tai tietyt edellytykset täyttäville työntekijöille.


henkilöasiakas; ks. asiakas (T)


76 henkilörekisteri (A) määritettyä käyttötarkoitus-ta varten laadittu henkilö-tietoja sisältävä tietojouk-ko, josta tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää

Henkilörekisteri voi olla automaattisen tietojenkä-sittelyn avulla käsiteltävä tietojoukko tai manuaali-sesti käsiteltävä luettelo, kortisto tai muu järjestetty tietojoukko (ks. Henkilörekisterilaki 2 §).


77 henkilötieto (A) tieto, joka kuvaa luonnol-lista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elin-olosuhteitaan


78 henkilötietojen luovutus (A)

; luovutus

<henkilörekisterit>

henkilörekisterin tai siihen sisältyvien henkilö-

Henkilötietojen luovuttamista ei ole tietojen käyttö rekisterinpitäjän omassa toiminnassa, eikä tieto-jen antaminen rekisteröidylle.



tietojen antaminen ulko-puoliselle

henkilötunnus; ks. asiakastunniste (A)


henkilötutkinta; ks. tilanneselvitys (S)


hoidollinen tukipal-veluyksikkö; ks. tukipalveluyksikkö (A)


79 hoito (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

sosiaali- tai terveydenhuol-lon toimet, jotka tähtäävät asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitoon sekä turvalli-suudentunteen säilyttämi-seen ja vahvistamiseen tai hänen terveydentilaansa koskevien ongelmien tutkimiseen, lievittämiseen ja poistamiseen

o Nimityksen hoito merkitys vaihtelee paljon sekä suomen yleiskielessä että eri erikois-aloilla. Tässä sanastossa hoito-käsite on py-ritty määrittelemään siten, että se sopii niin sosiaali- kuin terveydenhuoltoon sellaiseksi käsitteeksi, joka sisältää kaiken sen käytän-nön toiminnan, jota näillä aloilla hoidoksi kutsutaan. Sanastossa ei oteta kantaa hoito-tieteessä esitettyihin hoito-käsitteen määri-telmiin.

o Käsitteitä hoito ja hoitotyö ei pidä sekoittaa keskenään. Hoitotyö-nimityksellä viitataan sellaiseen ammatilliseen toimintaan, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä edistämään terveyttään ja tulemaan toimeen sairautensa ja sen aiheuttamien rajoitusten kanssa elä-mänkaaren kaikissa vaiheissa.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoito kuvataan

tietojärjestelmässä tietojärjestelmän käyttö-tarkoituksen mukaan ilmaistuina hoitoa ku-vaavina nimikkeinä, tuotteina tai sanallisina kuvauksina. Hoito toteutuu asiakaskohtaisesti erilaisina tietojärjestelmään kirjattuina tapah-tumina ja niiden koosteina.

o <henkilötietolain kannalta> Kun hoidon saaja on yksilöity jollakin tunnisteella, on kyse tie-tojärjestelmään rekisteröidystä henkilöstä.


hoito- ja kasvatus-suunnitelma; ks. palvelusuunnitelma (A)


hoitoepisodi; ks. hoitoprosessi (T)


hoitoilmoitus; ks. ilmoitus (A)


hoitoilmoitus; ks. ilmoitus (T)



80 hoitojakso (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> ajanjakso, jonka asiakas on kirjattuna avo- tai laitoshoidon saajaksi

o Hoitojakson alkaminen ja päättyminen (päät-tynyt hoitojakso) kirjataan asiakastietojär-jestelmään. Hoitojakson käsitettä käytetään erityisesti laskutuksessa ja tilastoinnissa.

• Lähikäsitteitä: o Avohoitojakso: Avohoitojakso on hoitojak-

so, johon ei liity yhtäjaksoista ja ympärivuo-rokautista hoitovastuuta ja joka koostuu sa-man ongelman vuoksi tehtävistä käynneistä. Terveydenhuollon avohoitojaksoja ovat esi-merkiksi päiväkirurginen hoitojakso ja päiväsairaalahoitojakso.

o Laitoshoitojakso: Laitoshoitojakso on hoito-jakso, johon liittyy yhtäjaksoinen ja ympäri-vuorokautinen hoitovastuu ja joka tervey-denhuollossa koostuu hoitopäivistä (1) ja so-siaalihuollossa hoitovuorokausista. Tervey-denhuollon laitoshoitojaksoja ovat esimer-kiksi erikoisalan hoitojakso ja osastohoito-jakso.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitojakso al-

kaa tulokirjauksesta ja päättyy lähtökirjauk-seen. Hoitojaksojen yksilöinti, tyypittely ja luokittelu tapahtuvat palvelu- tai tuotenimik-keiden avulla tai muulla rekisterinpitäjän määrittämällä tavalla, ja ne riippuvat tilas-tointi- ja laskutustarpeista.


hoitojakso; ks. palve-lujakso (A)


81 hoitojaksokohtainen tiivistelmä (A)

tiivistelmä asiakkaan yhteen hoitojaksoon liitty-vistä keskeisistä asiakas-asiakirjoista


hoitokertomus; ks. potilaskertomus (A)


82 hoitoketju (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuva, sosiaali- ja terveydenhuollon organi-saatiorajat ylittävä, suunni-telmallinen ja yksilöllisesti toteutuva hoitoprosessien kokonaisuus

o Terveydenhuollossa käytetään nimitystä hoi-toketju yleensä silloin, kun ketjuun sisältyy vain terveydenhuollon hoitotoimia. Nimitystä palveluketju käytetään terveydenhuollossa puolestaan silloin, kun ketjuun sisältyy myös muiden toimialojen palveluja (esim. sosiaali-huollon, sivistystoimen ja sairaalateologin palveluja).

o Ideaalimallin näkökulmaa korostavasta käsit-teestä tulisi selvyyden vuoksi käyttää esimer-kiksi nimitystä hoitoketjumalli . Hoitoketju-mallit pohjautuvat hoitosuosituksiin, hoito-ohjelmiin ja hoitolinjoihin , ja niitä voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa asiakaskoh-taisia yksilöllisiä hoitoketjuja.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: <tietojärjestelmien kannalta> Hoitoketju on asiakkaan hoitoprosesseja koskeva tietojoukko, joka kootaan yhteen tietojärjestelmän määrittelyssä sovittujen kriteerien mukaisesti niistä hoitoproses-



sin tiedoista (mm. hoitotapahtumista, niiden vaiheista, suunnitelmista, päätöksistä, asiakkaan taustatiedoista), jotka ovat hoitoketjun hallinnan, ohjauksen ja seurannan kannalta tarpeellisia. <henkilötietolain kannalta> Asiakkaan hoito-ketjua koskevat tiedot voivat koostua ensisijaisesti vain sellaisista tiedoista, joiden kokoamiseen koko-naisuudeksi ja kokonaisuuden hallintaan, ohjauk-seen ja seurantaan asiakas on antanut luvan. Hoito-ketjuun voi sisältyä myös sellaisia tietoja, esimer-kiksi tahdonvastaisia toimenpiteitä koskevaa tietoa, joiden luovuttamisesta on säädetty erikseen.

hoitoketjumalli; ks. hoitoketju (T)


83 hoitokoti (H) asuntolamainen hoito- tai huoltolaitos

Hoitokoteja voidaan perustaa esimerkiksi asunnottomille alkoholisteille, kehitysvammai-sille tai pitkäaikaissairaille.


84 hoitokäytäntö (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

asiakkaiden hoidossa noudatettava käytännön toimintatapa

o Hoitokäytäntöjä voidaan sosiaali- ja tervey-denhuollossa kehittää organisaatioiden sisällä tai organisaatioiden välillä. Hoitokäytännöt voivat määräytyä yksittäisten ammattihenki-löiden osaamisen perusteella, tai ne voidaan suunnitella ja määrittää paikallisissa hoito-ohjelmissa, jotka perustuvat yleisiin hoi-tosuosituksiin.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitokäytäntö

voidaan kuvata palvelutoimintaa tukevaan tietojärjestelmään hoitoketjujen ja hoito-prosessien käytännön toimintamallina ja/tai ohjekirjana, joita voidaan käyttää pohjana laadittaessa asiakkaan yksilöllistä hoito-suunnitelmaa.


85 hoitolinja (T) <terveydenhuolto>

terveydenhuollon organi-saatioyksikön määrittämä tapa toteuttaa tietyt saman-kaltaisina toistuvat hoito-prosessit ja niihin liittyvät hoitotoimet

o Toiminta hoitolinjoilla perustuu hoitosuosi-tuksiin ja hoito-ohjelmiin .

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitolinja voi-

daan kuvata hoitotoimintaa tukevaan hoito-prosessien suunnitelmien rungoksi, jota voi-daan käyttää pohjana laadittaessa asiakkaan yksilöllistä hoitosuunnitelmaa. Hoitolinjan hoitoprosessit ja niiden työvaiheet voidaan kuvata joko sanallisesti tai nimikkeinä ja/tai tuotteina yksilöityinä hoitotapahtumina ja niiden välisinä riippuvuuksina.


86 hoito-ohjelma (L) paikallisesti laadittu ja paikallisiin olosuhteisiin sovellettu hoitosuosituk-seen perustuva kannanotto hoitopäätösten tueksi



hoito-ohjelma (T) <terveydenhuolto>

paikallisesti laadittu ja paikallisiin oloihin sovel-lettu hoitosuositukseen perustuva yleisluonteinen suunnitelma terveyden-huollon hoitokäytännöistä

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoito-ohjelma

voidaan kuvata palvelutoimintaa tukevaan tietojärjestelmään ongelmakohtaisten hoito-ketjujen ja hoitoprosessien ideaalimallina ja/tai ohjekirjana, joita voidaan käyttää poh-jana laadittaessa asiakkaan yksilöllistä hoi-tosuunnitelmaa. Hoito-ohjelma kuvataan yleensä suorasanaisena tekstinä, jossa ei oteta kantaa yksilöityihin tuotteisiin, nimikkeisiin eikä palveluntuottajiin .


87 hoitopaikka (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitopaikka on

resurssien (henkilö, tila, laite) varauskirjassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Sijoitta-


yhden asiakkaan hoitoa varten varattu voimavaro-jen kokonaisuus sosiaali- tai terveydenhuollon toi-mintayksikössä

oleva asiakkaan hoitoa varten varattu ajan-kohta. Tietojärjestelmään annetaan parametri (esim. hoitopaikkojen lukumäärä) tai päätte-lysääntö, jolla ohjataan paikkavarausten te-kemistä.

minen asiakaspaikalle

88 hoitopalaute (A) loppulausunto; epikriisi;

lausunto, jonka tervey-denhuollon asiantuntija laatii hoitojakson päätyt-tyä potilaan tutkimisesta ja hoidosta


hoitopalaute (T) <terveydenhuolto>

lähetteen vastaanottaneen palveluntuottajan tai palvelunantajan antama palaute asiakkaan hoito-prosessin eri vaiheista ja hoidon toteutumisesta

o Erilaiset hoitopalautteet on luokiteltu Suo-men Kuntaliiton laatimassa suosituksessa hoitoprosessin elinkaaren vaiheiden mukai-sesti. Hoitopalautteita voivat olla muun mu-assa ilmoitus lähetteen käsittelyynotosta, hoi-topäätösilmoitus, hoitosuunnitelma, väliar-vio, hoitotiivistelmä tai täydennyskysely.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitopalaute

liittyy lähete-hoitopalautetietojärjestelmään tai yleisemmin hoitoprosessin tai -ketjun eri vaiheiden toteutumisen suunnitteluun, ohja-ukseen ja seurantaan. Hoitopalaute annetaan sovituista hoitoprosessin vaiheista sovituille toimintayksiköille (useimmiten palvelunti-laajalle) tai ammattihenkilöille. Hoitopalaut-teen tietosisällöstä ja lähettämistavasta voi olla yleisesti sovittuja käytäntöjä, tai organi-saatioyksiköt voivat sopia omasta keskinäi-sestä käytännöstään. Hoitopalautteeseen voi sisältyä esimerkiksi terveydenhuollon asian-tuntijan lausunto.

o <henkilötietolain kannalta> Kun hoitopalaute on kirjattu asiakkaan asiakirjoihin tai hänen nimellään varustettuna muihin asiakirjoihin, on se asiakaskohtaista tietoa ja muodostaa osan asiakkaan henkilötiedoista.


89 hoitoprosessi (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonai-suuteen kohdistuvien hoi-totapahtumien muodos-tama suunnitelmallinen toimintosarja

o Hoitoprosessit sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat yleensä organisaatiokohtaisia.

• Lähikäsitteitä: o Hoitoepisodi <erikoissairaanhoito>: Erikois-

sairaanhoidossa hoitoepisodi on sellainen hoitoprosessien kokonaisuus, joka tarvitaan potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemi-seksi yhdellä tai usealla erikoisalalla. Hoi-toepisodin käynnistää päivystyskäynti tai lä-hete, jonka perusteella potilas saapuu hoi-toon. Hoitoepisodi voi sisältää yhden tai usei-ta käyntejä sekä usein myös yhden tai useita osastohoitojaksoja.

o Hoitoepisodi <perusterveydenhuolto>: Pe-rusterveydenhuollossa hoitoepisodi on poti-laan tautiin tai terveysongelmaan liittyvä ajanjakso, joka alkaa silloin, kun potilas ensi kertaa ilmaisee ongelman hoidonantajalle, ja päättyy viimeiseen kyseiseen tautiin tai ter-veysongelmaan liittyvään yhteydenottoon (vrt. ICPC Kansainvälinen perusterveyden-huollon luokitus, Stakes 1993). Ks. myös hoitojakso.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitoprosessi

on asiakkaan hoitotapahtumia koskeva tieto-joukko, joka kootaan yhteen tietojärjestelmän määrittelyssä sovittujen kriteerien mukaisesti



niistä hoitoprosessin tiedoista (mm. hoitota-pahtuman tyypeistä, niiden vaiheista, suunni-telmista, päätöksistä, asiakkaan taustatiedois-ta), jotka ovat hoitoprosessin hallinnan, ohja-uksen ja seurannan kannalta tarpeellisia.

o <henkilötietolain kannalta> Hoitoprosessissa tiedon käsittelyä ohjaavat menettelyt on sisäl-lytetty tietojärjestelmään siten, että henkilö-tietojen käsittely täyttää lainsäädännön vaa-timukset. Tietojen käsittely ja siirto toteute-taan ensisijaisesti asiakkaan luvalla.

90 hoitopuhelu (T) <terveydenhuolto>

puhelu, jota varten asiak-kaalle on varattu henkilö-kohtainen puhelinaika ja joka korvaa terveydenhuol-lon käynnin

o Hoitopuhelun aikana asiakas ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattihenkilöön tai tämä ottaa yhteyttä asiakkaaseen esimerkiksi tut-kimustulosten ja hoito-ohjeiden antamista varten.

o Sosiaalihuollossa on käytössä käsite puhelu. Sosiaalihuollon puheluun ei kuitenkaan yleensä varata henkilökohtaista puhelinaikaa.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tilastoinnin kannalta> Tilastoitavan hoito-

puhelun edellytyksenä on merkintä asiakkaan sairauskertomukseen.

o <henkilötietolain kannalta> Hoitopuhelu merkitään asiakkaan sairauskertomukseen, ja se on asiakaskohtaista henkilötietoa.


91 hoitopäivä (1) (T) <terveydenhuolto>

vuorokausi, jonka aikana asiakas on kirjattuna ter-veydenhuollon laitospai-kalle

o Terveydenhuollossa hoitopäivä (1) voi kestää alle 24 tuntia, vrt. hoitovuorokausi ja hoito-päivä (2).

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitopäivien

(1) lukumäärät saadaan laskukaavoilla hoito-jaksoista. Hoitopäivien (1) laskentaa tehdään tietojärjestelmissä laskutuksen, tilastoinnin ja kustannusten kohdistuksen tarpeisiin.


92 hoitopäivä (2) (T) <sosiaalihuolto>

vuorokauden osa, jonka aikana asiakas on kirjattu-na sosiaalihuollon asia-kaspaikalle

palvelujaksoon sisältyvien hoitopäivien lukumäärä voidaan laskea eri käyttötarkoituksia varten eri tavoin.


hoitopäivä (A) vuorokausi, jonka aikana asiakas on kirjattuna lai-tospaikalle


hoitopäätösilmoitus; ks. hoitopalaute (T)


hoitoryhmä; ks. moniammatillinen asiantuntemus (A)


93 hoitosuhde (A) tiettyyn palveluvastuuseen liittyvä sosiaali- ja tervey-denhuollon ammattihen-kilön ja asiakkaan luotta-muksellinen vuorovaiku-tussuhde

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitosuhde on

yksi asiakassuhteen tyyppi. Hoitosuhteella on alku- ja loppuaika. Hoitosuhdetta koske-vaa tietoa voidaan käyttää esimerkiksi toteu-tettaessa tietojärjestelmien tietosuojaa.

o <henkilötietolain kannalta> Hoitosuhdetta koskevaa tietoa voidaan käyttää esimerkiksi toteutettaessa tietojärjestelmien tietosuojaa.



hoitosuhde (M) <sosiaali- ja terveyden-huolto ja sosiaalivakuutus>

tiettyyn hoitovastuuseen liittyvä asiakkaan ja hoitoa antavan sosiaali- tai ter-veydenhuollon ammatti-henkilön välinen vuorovai-kutussuhde


hoitosuhde (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

tiettyyn hoitovastuuseen liittyvä asiakkaan ja hoi-toa antavan sosiaali- tai terveydenhuollon ammatti-henkilön välinen vuorovai-kutussuhde

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitosuhde on

yksi asiakassuhteen tyyppi. Hoitosuhteella on alku- ja loppuaika. Hoitosuhdetta koske-vaa tietoa voidaan käyttää esimerkiksi toteu-tettaessa tietojärjestelmien tietosuojaa.

o <henkilötietolain kannalta> Hoitosuhdetta koskevaa tietoa voidaan käyttää esimerkiksi toteutettaessa tietojärjestelmien tietosuojaa.


94 hoitosuositus (L) asiantuntijoiden järjestel-mällisesti laatima ja tieteel-lisesti perusteltu kannanot-to tutkimus- ja hoitovaih-toehtojen vaikuttavuuteen

Hoitosuosituksessa pyritään kuvaamaan esimerkik-si terveysongelmien ehkäisyn, diagnostiikan, hoi-don, seurannan tai kuntoutuksen erilaisia vaihtoeh-toja, niiden käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta.



hoitosuositus (T) <terveydenhuolto> terveydenhuollon asian-tuntijoiden järjestelmälli-sesti laatima ja tieteelli-sesti perustelema kan-nanotto tutkimus- ja hoitovaihtoehtoihin ja niiden vaikuttavuuteen

o Hoitosuosituksissa pyritään kuvaamaan esi-merkiksi terveysongelmien ehkäisyn, diag-nostiikan, hoidon, seurannan tai kuntoutuk-sen erilaisia vaihtoehtoja, niiden käyttökel-poisuutta ja vaikuttavuutta.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitosuositus

voidaan kuvata hoitotoimintaa tukevaan tie-tojärjestelmään ongelmakohtaisten hoitoket-jujen ja hoitoprosessien ideaalimallina ja/tai ohjekirjana, joita voidaan käyttää pohjana laadittaessa asiakkaan yksilöllistä hoito-suunnitelmaa. Hoitosuositus kuvataan yleensä suorasanaisena tekstinä, jossa ei oteta kantaa yksilöityihin tuotteisiin, nimikkeisiin eikä palveluntuottajiin .


95 hoitosuunnitelma (T)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> tietyn hoitoketjun tai hoitoprosessin toteut-tamista varten tehty asiakaskohtainen suun-nitelma

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitosuunni-

telma on asiakkaan ongelman ratkaisemi-seksi suunniteltujen hoitotapahtumien, -prosessien tai -ketjujen kuvaus. Kuvaus voi olla tietojärjestelmissä joko suorasanaisena tekstinä ja/tai nimikkeiden ja/tai tuotteiden avulla yksilöityinä hoitotapahtumina ja nii-den välisinä riippuvuuksina. Mikäli hoito-suunnitelma on kuvattu yksilöityinä hoitota-pahtumina, niitä voidaan käyttää pohjana luotaessa tietokantaan seuraavissa elinkaaren vaiheissa olevia hoitotapahtumia (esim. ka-lenteriaikaan sidottuja varauksia eri palve-luntuottajille tai toteutuneita hoitotapahtu-mia).

o <henkilötietolain kannalta> Hoitosuunnitel-ma yksilöitynä tietylle asiakkaalle ja kirjattu-na asiakkaan asiakirjoihin sisältää asiakkaan henkilötietoja. Tiedon käsittelyä ohjaavat menettelyt on sisällytetty tietojärjestelmään siten, että henkilötietojen käsittely täyttää lainsäädännön vaatimukset. Tietojen käsittely ja siirto toteutetaan ensisijaisesti asiakkaan luvalla.



96 hoitotapahtuma (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> hoitoa antavan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön ja asi-akkaan välinen yksittäi-nen vuorovaikutustilanne

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitotoimintaa

tukevassa tietojärjestelmässä hoitotapahtuma on sellainen yksittäinen vuorovaikutustilan-ne, joka dokumentoidaan ja joka on sovittu kirjattavaksi tietojärjestelmään. Hoitotapah-tuma kohdistetaan jollekin asiakkaalle, ja hoitotapahtuman yksilöinnissä, tyypittelyssä ja luokittelussa voidaan käyttää nimike- tai tuotetunnuksia. Hoitotapahtuman nimike- ja tuotekuvauksista useat ovat suoritelaskennan peruselementtejä. Hoitotapahtuma voidaan kirjata tietojärjestelmään eri elinkaaren vai-heissa: suunnitteluvaiheessa (hoitotapahtuma aiotaan toteuttaa tulevaisuudessa), tilausvai-heessa, varausvaiheessa tai vasta kun se on toteutunut tai toteutumassa.

o <henkilötietolain kannalta> Hoitotapahtuma on pienin yksittäinen vuorovaikutustilanne, josta kertyy rekisteröitävää tietoa asiakkaan hoidosta muodostuvaan henkilörekisteriin. Tiedon käsittelyä ohjaavat menettelyt on si-sällytetty tietojärjestelmään siten, että henki-lötietojen käsittely täyttää lainsäädännön vaa-timukset. Tietojen käsittely ja siirto toteute-taan ensisijaisesti asiakkaan luvalla.


hoitotiede; ks. hoito (T)


hoitotiimi; ks. mo-niammatillinen yhteistyöryhmä (P)


97 hoitotiivistelmä (T) loppulausunto; epikri i-si <terveydenhuolto> lausunto, jonka tervey-denhuollon ammattihen-kilö laatii potilaan tutki-misesta ja hoidosta erikoisalan hoitojakson päätyttyä

o Hoitotiivistelmä sisältää yleensä kuvauksen hoitoontulotilanteesta, väliarviot ja loppuar-vion.

• Lähikäsitteitä: o Loppuarvio: Loppuarvioksi nimitetään sitä

hoitotiivistelmän osaa, joka sisältää tervey-denhuollon asiantuntijan kuvauksen hoidon kulusta ja lopputuloksesta. Loppuarviossa kuvataan diagnoosi, tehdyt toimenpiteet, hoi-don tulos, jatkohoito-ohjeet ja laaditut asia-kirjat. Loppuarvio tai sen osa voidaan laatia myös yhdessä potilaan kanssa.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitotiivistel-

mä on yksi hoitopalautteen ilmenemismuo-doista.

o <henkilötietolain kannalta> Hoitotiivistelmä on osa asiakkaan henkilötiedoista.


98 hoitotuki (H) sosiaalivakuutuksen tai liikennevakuutuksen perusteella maksettava tuki tarvittavan hoidon ja palvelusten tai erityis-kustannusten korvaami-seksi

Sosiaaliturvan s anasto Sosiaalivakuutus

99 hoitotyö (A) <terveyden- ja sairaan-hoito> ammatillinen työ, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä edistämään terveyttään ja tulemaan toimeen sairautensa ja sen aiheuttamien rajoi-

Hoitotyön menetelmät vaihtelevat ihmisen tervey-dentilan, toimintakyvyn, elämäntilanteen ja ympä-ristön mukaan. Hoitotyötä voidaan tehdä niin yksi-löiden, perheiden kuin yhteisöjenkin parissa.



tusten kanssa elämän-kaaren kaikissa vaiheis-sa

hoitotyö; ks. hoito (T)


100 hoitovapaa (H) palkaton loma, jonka turvin toinen vanhem-mista voi jäädä kotiin lapsen hoidon järjestä-miseksi ilman työsuh-teen katkeamista

Sosiaaliturvan s anasto Sosiaalivakuutus

101 hoitovastuu (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> sosiaali- tai terveyden-huollon ammattihenkilön tai organisaatioyksikön vastuu siitä, että asiak-kaalle laaditaan hoito-suunnitelma ja anne-taan suunnitelman mu-kaista hoitoa

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitovastuu

voidaan tarvittaessa kuvata tietojärjestelmäs-sä asiakkaan hoitosuunnitelmassa.


102 hoitovuorokausi (T) <sosiaalihuolto> vuorokausi, jonka ajan asiakas on kirjattuna sosiaalihuollon laitos-paikalle

o Sosiaalihuollossa hoitovuorokausi kestää 24 tuntia, vrt. hoitopäivä (1).

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Hoitovuoro-

kausien lukumäärät saadaan laskukaavoilla hoitojaksoista. Hoitovuorokausien laskentaa tehdään tietojärjestelmissä laskutuksen, tilas-toinnin ja kustannusten kohdistuksen tarpei-siin.


103 holhooja (A) henkilö, joka huoltajuuden tai oikeuden päätöksen perusteella hoitaa vajaaval-taisen omaisuutta ja edus-taa vajaavaltaista omaisuu-teen liittyvissä asioissa; vrt. huoltaja

• Vajaavaltaisiksi katsotaan nykyisen lainsäädän-nön mukaan henkilöt, joilla ei ole täyttä oikeus-toimikelpoisuutta, eli alaikäiset (alle kahdeksan-toistavuotiaat) sekä ne, jotka tuomioistuin on katsonut kykenemättömiksi hoitamaan omai-suuttaan.

• Holhoojan tulee valvoa kaikkia vajaavaltaiselle kuuluvia varallisuusarvoisia etuuksia, joihin myös sosiaalietuudet kuuluvat.


104 huolellisuusvelvoite (A)

<henkilörekisterit> rekisterinpitäjän velvol-lisuus huolehtia siitä, ettei henkilötietojen käytössä ja käsittelyssä loukata rekisteröidyn yksityisyyden suojaa, etuja tai oikeuksia eikä vaaranneta valtion tur-vallisuutta

Nykyisen henkilörekisterilain mukaan huolelli-suusvelvoite koskee myös sitä, joka toimii rekiste-rinpitäjän lukuun tai jolle rekisterinpitäjä on luovut-tanut tietoja (ks. Henkilörekisterilaki 3 §).


105 huoltaja (A) henkilö, joka vastaa ala-ikäisen hoidosta, kasvatuk-sesta, valvonnasta ja huo-lenpidosta


huoltopalveluyksik-kö; ks. tukipalvelu-yksikkö (A)



Palvelujen järjestäjä ja tuottaja

106 huoltosuhteinen suojatyö (H)

, hoidollinen suoj atyö suojatyö, joka ei täytä työsuhteen tunnusmerk-kejä

Huoltosuhteisen suojatyön tekijälle järjestetään yleensä myös ruokailu, työmatkat, asuminen, vaatetus ja terveydenhuolto.


huoltosuunnitelma; ks. palvelusuunni-telma (A)


107 huostaanotto (H) lastensuojeluun kuuluva toimenpide, jolla lapselle järjestetään sijaishuolto

Huostaanotossa sosiaalilautakunnalla on oike-us päättää missä huostaanotettu lapsi asuu, minkälaista hoitoa ja kasvatusta hän saa ja miten lapsen valvonta tapahtuu.


huostaanotto (A) lastensuojeluun kuuluva toimenpide, jolla vastuu lapsen hoidosta ja kasva-tuksesta siirretään hallin-topäätöksen perusteella kunnan lastensuojelusta vastaavalle toimielimelle

• Nykyisen lastensuojelulain mukaan huostaanot-toon on ryhdyttävä o jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut

kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaaran-taa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitys-tään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisel-lään ja

o jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituk-senmukaisia, mahdollisia tai jos ne ovat riit-tämättömiä ja

o jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista (ks. Lastensuojelulaki 16 §).

• Huostaanotossa asiakkaana ovat yleensä sekä lapsi että hänen huoltajansa. Lastensuojelulaki edellyttää, että kaikissa huostaanottotilanteissa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu.


108 huostassapito (H) lapsen pitäminen sijais-huollossa; vrt. huos-taanotto


ICD-10; ks. luokitel-tu ongelma (A)


ICPC; ks. luokiteltu ongelma (A)


109 ilmoitus (A) <sosiaalihuolto> yksilön tai yhteisön on-gelmasta tai tarpeesta sosiaalihuollon palve-lujen järjestäjälle tai tuottajalle annettu tie-donanto

• Sosiaalihuollossa ilmoitus katsotaan yksilöön tai yhteisöön kohdistuvaksi palvelupyynnöksi, ja sen voi tehdä asiakas itse, asiakkaan omainen, asiakkaan lähiyhteisö, palvelujen tuottaja tai viranomainen joko suullisesti tai kirjallisesti. Ilmoituksen vastaanottajan on kirjattava suulli-sesti annettu ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan so-siaalihuollon palvelujen tuottaja on aina velvol-linen ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin (esim. lastensuojeluilmoitus).

• Toisenlainen ilmoitus on sosiaali- ja terveyden-huollon viranomaisen ja palvelujen tuottajan laatima, tilastointiin liittyvä ilmoitus, esimerkik-si hoitoilmoitus, tartuntatauti-ilmoitus tai syö-päilmoitus. Tällaiset ilmoitukset eivät kohdistu asiakkaaseen, vaan johtavat yleensä viranomais-ten ja palvelujen tuottajien välisiin toimenpitei-



siin. ilmoitus (T) <sosiaalihuolto>

yksilön tai yhteisön on-gelmasta tai tarpeesta annettu tiedonanto sosi-aalihuollon palvelun-tuottajalle

o Sosiaalihuollossa ilmoitus katsotaan yksilöön tai yhteisöön kohdistuvaksi palvelupyynnök-si, ja sen voi tehdä asiakas itse, asiakkaan omainen, asiakkaan lähiyhteisö, palvelun-tuottaja tai viranomainen joko suullisesti tai kirjallisesti. Ilmoituksen vastaanottajan on kirjattava suullisesti annettu ilmoitus. Ilmoi-tuksen saatuaan sosiaalihuollon palveluntuot-taja on aina velvollinen ryhtymään tarvitta-viin toimenpiteisiin (esim. lastensuojeluil-moitus).

o Tässä määritellystä ilmoituksesta tulee erot-taa ilmoitukset, jotka sosiaali- tai terveyden-huollon viranomaiset tai palveluntuottajat laativat tilastointia varten (esim. hoitoilmoi-tus, tartuntatauti-ilmoitus tai ilmoitus syöpä-rekisteriin).

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Ilmoitus on tie-

tojärjestelmässä palvelutapahtuman yksi tyyppi. Ilmoitus liittyy usein asiakkaaksitu-loon tai asiakkaan tilanteen muutokseen, ja sen perusteella voidaan tietojärjestelmiin ra-kentaa erilaisia valvonta- ja hälytysmekanis-meja.


ilmoitus lähetteen käsittelyynotosta; ks. hoitopalaute (T)


ilmoitus syöpärekis-teriin; ks. ilmoitus (T)


110 ilmoitusvelvollisuus (A)

<henkilörekisterit> rekisterinpitäjän velvol-lisuus ilmoittaa tie-tosuojavaltuutetulle tietyistä henkilörekiste-reistä ja henkilötietojen käsittelystä (ks. Henkilö-rekisterilaki 30 §)


111 informointivelvolli-suus (A)

<henkilörekisterit> rekisterinpitäjän velvol-lisuus ilmoittaa rekiste-röidylle häntä koskevien henkilötietojen käytöstä ja käsittelystä


intervallihoito; ks. avopalvelu (A)


itsehoitaja; ks. itse-hoitoasiakas (A)



itsehoito; ks. itsehoi-toasiakas (A)


112 itsehoitoasiakas (A) sosiaali- ja terveyden-huollon asiakas, joka palvelujen tuottajan neuvonnassa huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä tarpeis-taan

Henkilöstä, joka oma-aloitteisesti hoitaa itseään niin, ettei palvelujen tuottaja ole mukana hoito-prosessissa, tulisi käyttää nimitystä itsehoitaja.


113 itsenäinen amma-tinharjoittaja (A)

ammattihenkilö, joka harjoittaa omaa elinkeino-toimintaa


114 itsenäinen asuminen (P)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> toimintarajoitteisen hen-kilön asuminen kotonaan rajoitteistaan huolimatta

• Käsitettä itsenäinen asuminen käytetään lai-tosasumisen vastakohtana.

• Itsenäistä asumista voi olla asuminen yksin tai yhdessä muiden kanssa joko omassa asunnossa tai palveluasunnossa.

• Itsenäisen asumisen mahdollistavat usein apuvä-lineet ja kodin muutostyöt.


115 itsenäinen päivittäi-nen toiminta (P)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> henkilökohtaisen hyvin-voinnin kannalta tärkeät usein toistuvat toimet, jotka toimintarajoitteinen henkilö pystyy hoita-maan itse

• Itsenäiseen päivittäiseen toimintaan kuuluu esimerkiksi syöminen, pukeutuminen, hygienian hoito, asiointi, virkistäytyminen ja siivous.

• Itsenäisessä päivittäisessä toiminnassa voidaan käyttää rajoitteita lieventäviä apuvälineitä.


116 itsenäinen päätök-senteko (P)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> henkilön päätöksenteko hänen oman toimintaky-kynsä mahdollistamissa rajoissa

• Itsenäiseen päätöksentekoon sisältyy oman elämän suunnittelu ja valintojen tekeminen.

• Itsenäistä päätöksentekoa varten henkilöllä on oltava välineet päätöksentekoon tarvittavien tie-tojen hankkimiseksi. Päätöksentekoon tarvitta-van tiedon on oltava henkilölle ymmärrettävässä muodossa, ja sitä on pystyttävä käsittelemään sekä fyysisesti että teknisesti. Esimerkiksi so-keille toimitetaan sähköisessä muodossa olevaa sanomalehteä, joka voidaan lukea puhesynteti-saattorin avulla.


117 itsenäinen selviyty-minen (P)

itsenäinen suoriutum i-nen; ; ei: esteetön suo-riutuminen <sosiaali- ja terveyden-huolto> toimintarajoitteisen hen-kilön suorittama itse-näinen päivittäinen toi-minta sekä mahdolli-sesti itsenäinen asumi-nen ja työssä käymi-nen

ks. itsenäinen suoriutuminen Palveluketjusanasto Itsenäinen suoriutuminen

118 itsenäinen suoriu-tuminen (P)

; itsenäinen selviyt y-minen ; ei: esteetön suoriutuminen <sosiaali- ja terveyden-huolto> toimintarajoitteisen hen-kilön suorittama itsenäi-nen päivittäinen toiminta sekä mahdollisesti itse-näinen asuminen ja työssä käyminen

• Itsenäiseen suoriutumiseen liittyy toimintarajoit-teisen henkilön mahdollisuus toteuttaa omia päätöksiään.

• Itsenäinen suoriutuminen oli alunperin vam-maisliikkeen käsite, mutta nykyään sen käyttö on laajentunut.

• Itsenäistä suoriutumista voidaan tukea apuväli-neillä, erikoisratkaisuilla, henkilökohtaisella avustajalla ja palveluasumisen järjestämisellä. Esteetön ympäristö vähentää erikoisratkaisujen tarvetta.



jaksoittaishoito; ks. avopalvelu (A)


119 jono (T) <sosiaali- tai terveyden-huolto> palvelua tarvitsevat sosiaali- tai terveyden-huollon asiakkaat , jotka on toimintayksikön voimavarojen vuoksi asetettu odottamaan palvelun saamista

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tilastoinnin kannalta> Jono ilmaisee palve-

lua odottavien asiakkaiden lukumäärän. Jo-notiedoista voidaan laatia arvioita jono-tusajoista. Jonoihin ei lasketa mukaan asiak-kaita, jotka odottavat palvelun saamista muista kuin toimintayksikön voimavaroihin liittyvistä syistä (esim. asiakkaat, jotka odot-tavat palvelua asiakkaan iän tai painon kart-tumisen tai tautitilan kypsymisen vuoksi).

o <tietojärjestelmien kannalta> Jono on ne asi-akkaat, joille ei voida heti antaa suunniteltua palvelua tai joille resurssien varaus palvelun saamiseksi on tehty vasta karkealla tasolla. Jonoissa olevat asiakkaat voidaan ryhmitellä eri järjestyksiin eri kriteerein. Jonon ko-koamiskriteerit määritellään tietojärjestelmää suunniteltaessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Jonotus

120 jonotusaika (T) ; odotusaika <sosiaali- tai terveyden-huolto> aika, jonka sosiaali- tai terveydenhuollon asia-kas joutuu odottamaan jonossa ennen sovitun palvelun saamista


121 joustava eläkeik ä-järjestelmä (H)

järjestelmä, joka antaa ihmisille mahdollisuuden tietyin rajoituksin valita eläkkeelle siirtymisen ajankohdan

Esimerkiksi Suomessa joustava eläkejärjes-telmä sisältää mahdollisuuden varhennettuun tai lykättyyn vanhuuseläkkeeseen, yksilölliseen varhaiseläkkeeseen tai osa-aikaeläkkeeseen.


122 joustava hoitoketju (T)

; mieluummin kuin: saumaton hoitoketju <sosiaali- ja terveyden-huolto> hoitoketju , jossa asia-kas ja/tai häntä koskeva tieto siirtyvät joustavasti hoitoprosessista ja organisaatiosta toiseen

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Joustava hoito-

ketju on sellainen asiakkaan hoitoketjun suunnittelua, ohjausta ja seurantaa tukeva tie-tojärjestelmissä toteutettu sovittu menettely-tapa, jonka avulla asiakkaan hoitoketjuun liit-tyvät tiedot siirtyvät suunnitellulla tavalla hoitoprosessista ja organisaatiosta toiseen tie-tosuojamääräysten mukaisesti.

o <henkilötietolain kannalta>Joustavissa hoi-toketjuissa tiedon käsittelyä ohjaavat menet-telyt on sisällytetty tietojärjestelmään siten, että henkilötietojen käsittely täyttää lainsää-dännön vaatimukset. Tietojen käsittely ja siirto toteutetaan ensisijaisesti asiakkaan lu-valla.


123 joustava palveluket-ju (T)

; mieluummin kuin: saumaton palveluketju <sosiaali- ja terveyden-huolto> palveluketju , jossa asiakas ja/tai häntä koskeva tieto siirtyvät joustavasti palvelupro-sessista ja organisaati-osta toiseen

o Joustavissa palveluketjuissa kaikkien palve-luprosesseihin osallistuvien sosiaali- ja ter-veydenhuollon ammattihenkilöiden tulee olla tietoisia asiakkaan ja hänen tietojensa erilai-sista siirtymävaiheista ja niihin liittyvistä yh-teistyön ja tiedonkulun tarpeista. Asiakasta koskevat tiedot tulee palveluketjuissa siirtää suunnitelmallisesti ja tietosuojalainsäädän-nön määräysten mukaisesti.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Joustava palve-

luketju on sellainen asiakkaan palveluketjun suunnittelua, ohjausta ja seurantaa tukeva tie-



tojärjestelmissä toteutettu sovittu menettely-tapa, jonka avulla asiakkaan palveluketjuun liittyvät tiedot siirtyvät suunnitellulla tavalla palveluprosessista ja organisaatiosta toiseen tietosuojamääräysten mukaisesti.

o <henkilötietolain kannalta> Joustavissa pal-veluketjuissa tiedon käsittelyä ohjaavat me-nettelyt on sisällytetty tietojärjestelmään si-ten, että henkilötietojen käsittely täyttää lain-säädännön vaatimukset. Tietojen käsittely ja siirto toteutetaan ensisijaisesti asiakkaan lu-valla.

124 joustavien ja muun-neltavien ratkaisu-jen periaate (P)

periaate, jonka mukaan rakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon mah-dollisuudet rakenteiden ja varusteiden muunteluun käyttäjän tarpeiden muut-tuessa

• Joustavien ja muunneltavien ratkaisujen periaat-teen mukaisesti esimerkiksi keittiökalusteet valmistetaan siten, että niitä voi säätää.

• Joustavat ja muunneltavat ratkaisut ovat vaihto-ehto erikoisratkaisuille ja apuvälineille, mutta näitä voidaan käyttää myös yhdistelmänä.


julkinen sairaala; ks. toimintayksikkö (A)


125 julkinen tieto (A) tieto, jonka on määrä olla kaikkien saatavissa


jäljenne; ks. toiste (A)


126 jälkihuolto (A) <lastensuojelu> sijaishuollon päätyttyä annettava lapsen tai nuoren elämäntilannetta tukeva huolto

Jälkihuoltoon kuuluvista tukitoimista vastaa kunnan lastensuojelusta vastaava toimielin, ja niillä pyri-tään helpottamaan lapsen tai nuoren elämää sijais-huollon päätyttyä. Velvollisuus jälkihuollon järjes-tämiseen lakkaa, kun lapsi täyttää 21 vuotta (ks. Lastensuojelulaki 34 §).


127 kaikille sopiva suunnittelu (P)

mieluummin kuin: design for all esteettömyysperiaatetta soveltava suunnittelu, jossa laitteet, palvelut ja rakennettu ympäristö suunnitellaan siten, että mahdollisimman moni voi hyödyntää niitä

• Kaikille sopiva suunnittelu ei sisällä erityisrat-kaisuja.

• Kaikille sopiva suunnittelu edellyttää entistä enemmän eri alojen yhteistyötä, koska suunnit-telun ongelmat ovat monitahoisia. Käyttäjän tar-peet ovat keskeisessä asemassa, joten myös käyttäjä osallistuu suunnitteluun alusta asti.


kansainvälinen perus-terveydenhuollon luokitus; ks. luokitel-tu ongelma (A)


128 kansaneläke (H) eläke, jonka tarkoitus on turvata eläkkeensaajan perustoimeentulo


129 kasvatus - ja per-heneuvonta (H)

sosiaalipalveluna annet-tava neuvonta kasvatuk-seen ja perhe-elämään liittyvissä asioissa


130 katkaisuhoito (H) päihdehuoltoon kuuluva Sosiaaliturvan sana sto


lyhytkestoinen hoito, jolla pyritään auttamaan asiakasta päihteiden käytön keskeyttämises-sä

Sosiaalipalvelut

131 kiireellinen huos-taanotto (A)

välittömässä vaarassa tai muuten pikaisen sijais-huollon tarpeessa olevan lapsen huostaanotto

Lastensuojelulain mukaan kiireellinen huostaanotto lakkaa 14 päivässä, ellei sitä oteta käsiteltäväksi varsinaisena huostaanottona (ks. Lastensuojelulaki 18 §).


132 kirjaus (A) toimenpide, jolla henkilö tai käsiteltävä asia merki-tään tietojärjestelmään

• Kirjaukset eri tietojärjestelmiin tehdään yleensä määrämuotoisina.

• Esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon kirjauksista: palvelupyynnön kirjaus, varauksen kirjaus ja asiakkaan sisään- ja lähtökirjaus.


kirjoitusvaltuus; ks. käyttövaltuudet (A)


konsultaatio; ks. käynti (T)


konsultaatiokäynti; ks. käynti (T)


133 konsultaatiolähete (T)

konsultaatiopyyntö; mieluummin kuin: konsultaatiolähete <sosiaali- tai terveyden-huolto> sosiaali- tai terveyden-huollon palveluntuotta-jan esittämä neuvonan-topyyntö toiselle palve-luntuottajalle asiakasta koskevassa asiassa

ks. konsultaatiopyyntö Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelun käynnistäminen

134 konsultaatiopyyntö (T)

konsultaatiopyyntö; mieluummin kuin: konsultaatiolähete <sosiaali- tai terveyden-huolto> sosiaali- tai terveyden-huollon palveluntuotta-jan esittämä neuvonan-topyyntö toiselle palve-luntuottajalle asiakasta koskevassa asiassa

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Konsultaa-

tiopyyntö on tietojärjestelmässä palveluta-pahtuman yksi tyyppi.

o <henkilötietolain kannalta> Konsultaa-tiopyyntö sisältää asiakaskohtaisia henkilö-tietoja.


kontakti; ks. palvelu-tapahtuma (T)


135 korjaava toimenpi-de (L)

toimenpide, jonka tarkoi-tuksena on poistaa todetun poikkeavuuden, virheen tai muun epäsuotavan tilan-teen syyt, jotta tällainen




tilanne ei toistuisi

136 korvaushoito (H) opiadiriippuvaisten päih-dehoito, tavoitteena asteittain etenevä päih-teettömyys; huumausaine korvataan lääkeaineella


137 kotihoito (H) sosiaali- ja terveyden-huollon hoivapalvelu, jossa yhdistyy tarvittava kotipalvelun ja kotisai-raanhoidon tarjoama tuki


kotikäynti; ks. käynti (T)


138 kotipalvelu (H) sosiaalihuoltoon kuuluva palvelu, jota asiakas saa kotonaan, kotona-asumisen helpottami-seksi

Kotipalveluina voidaan järjestää kodinhoi-toapua ja tukipalveluja. Kotipalveluja annetaan vanhuuden, vammaisuuden, vaikean sairau-den tai perhetilanteen tms. syyn aiheuttaman alentuneen toimintakyvyn perusteella.


kotipalvelu; ks. avo-palvelu (A)


139 kotoutumissuu n-nitelma (H)

laaditaan maahanmuut-tajalle; sisältönä kotou-tumisen edistäminen


140 kotoutumistuki (H)

maahanmuuttajalle ko-toutussuunnitelman aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu taloudellinen tuki


141 kriisipalvelu (H) akuutin sosiaalisen on-gelman vuoksi apua tarvitseville tarkoitettu palvelu

Kriisipalveluja tarjotaan mm. mielenterveys- ja päihdeongelmaisille, yksinäisille sekä itsemur-haa aikoville tai sitä yrittäneille.

Sosiaaliturvan san asto Sosiaalipalvelut

142 kriminaalihuolto (H)

, vankeinho ito vankien ja vankilasta vapautuneiden tarpeita palveleva sosiaalihuollon alue


143 kuljetuspalvelu (H)

tukipalvelu, jossa asiak-kaalle tarjotaan tai mak-setaan kuljetus

Kuljetuspalveluja voivat saada esimerkiksi vanhukset ja vammaiset.


144 kuntouttava su o-jatyö (H)

, terapeuttinen suoj a-työ suojatyö, jonka päätavoi-te on työntekijän kuntou-tuminen ja siirtyminen normaaliin työelämään

Kuntouttavassa suojatyössä tuotannolliset tavoitteet ovat epäolennaisia.


145 kuntoutus (H) toiminta, jonka tarkoitus on saattaa vammainen tai pitkäaikaisesti sairas fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti mahdolli-simman hyvään kuntoon

Kuntoutus voi olla ammatillista, lääkinnällistä, psykiatrista, psykososiaalista, sosiaalista jne.


kuntoutusluotsi; ks. palveluohjaaja (P)



kuntoutusohjaaja; ks. palveluohjaaja (P)


146 kuntoutusohjaus (H)

kuntoutukseen kuuluva palvelu, johon kuuluvat kuntoutettavan ja hänen lähiyhteisönsä ohjaami-nen sekä kuntoutettavan toimintamahdollisuuksi-en parantamiseen pyrki-vä tiedotus


kuntoutusohjaus; ks. palveluohjaus (P)


kuntoutussuunnitel-ma; ks. palvelu-suunnitelma (A)


kuntoutusyhteistyö-ryhmä; ks. mo-niammatillinen asiantuntemus (A)


kutsu; ks. palvelun vireillepano (A)


147 kuultava (A) henkilö tai yhteisö, jonka mielipiteen asian käsittelijä on velvollinen ottamaan huomioon


148 käynti (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

• Käynniksi tilastoidaan sellainen avopalvelu, jossa käsitellään asiakkaan asiaa ja joka kirja-taan asiakirjoihin. Termiä käynti käytetään sosi-aali- ja terveydenhuollon avopalveluiden tilas-toinnissa ja laskutuksessa. Käyntejä voidaan ti-lastoida muun muassa käynnin keston, käynti-tyypin, käynnin aikana annetun palvelun tai asi-akkaiden lukumäärän mukaan.

• Käynnin aikana asiakas voi saada useamman henkilön antamia palveluja. Käynnin aikana voidaan antaa palvelua tai hoitoa usealle yksilö-asiakkaalle (ryhmäkäynti ) tai perheenjäsenelle (perhekäynti).

• Lähikäsitteitä: o Ajanvarauskäynti : Ajanvarauskäynti on

käynti, johon on varattu aika etukäteen. Eri-koissairaanhoidon ajanvarauskäyntejä ovat esimerkiksi ensi- ja uusintakäynti. Tervey-denhuollon ajanvarauskäyntiä, jonka aikana asiakas saa sarjana annettavaa hoitoa (esim. fysio-, puhe- ja toimintaterapiaa, säde-, syto-staatti-, dialyysi- tai valohoitoa), sanotaan sarjahoitokäynniksi.

o Päivystyskäynti: Päivystyskäynti on käynti, johon ei ole varattu etukäteen aikaa.

o Kotikäynti : Kotikäynti on käynti, jonka so-



siaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö tekee asiakkaan kotiin tai siihen verrattavaan asuinpaikkaan. Kotikäynti voidaan tehdä esimerkiksi vanhainkotiin tai asuntolaan.

o Työpaikkakäynti : Työpaikkakäynti on käynti, jonka terveydenhuollon ammattihen-kilö tekee asiakkaan luo työpaikalle työn, työmenetelmien tai työpaikan olosuhteiden havainnointia ja arviointia varten.

o Konsultaatiokäynti; konsultaatio: Konsul-taatiokäynti on käynti, jonka aikana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö tapaa toisen erikoisalan hoidossa olevan asiakkaan antaakseen asiantuntijalausunnon asiakkaan ongelmasta ilman, että hoitovastuu muuttuu. Toisin kuin muut käynnit konsultaatiokäynti voi olla myös laitospalvelua. Konsultaa-tiokäynti edellyttää konsultaatiopyyntöä tai sopimusta. Konsultaatiokäyntiä ei pidä se-koittaa asiantuntijakonsultaatioon, joka on asiantuntija-apua sairaalan hoitovastuun ul-kopuolella olevan asiakkaan ongelmasta il-man asiakkaan läsnäoloa ja hoitovastuun muuttumista. Tällaiset konsultaatiot tehdään yleensä kirjallisten tai sähköisten lähetteiden perusteella.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Käynti on pal-

velutapahtuma, joka on tyypitelty käynnik-si.

o <henkilötietolain kannalta> Käynti merkitään asiakkaan asiakaskertomukseen, ja se on asiakaskohtaista henkilötietoa.

149 käytettävyys (P) <sosiaali- ja terveyden-huolto> ominaisuus, joka ilmen-tää sitä, kuinka hyvin laite tai palvelu vastaa käyttäjän tarpeita

• Laitteen tai palvelun käytettävyyteen voidaan vaikuttaa ottamalla suunnitteluvaiheessa huomi-oon erot käyttäjien taidoissa (vrt. esimerkiksi kaukosäätimen käytettävyys).

• Esteettömyysperiaatteen näkökulmasta käytettä-vyydessä korostuvat esteettömyyden fyysinen ja psyykkinen osa-alue.


150 käyttäjätunnus (A) tunnistamista varten annettu käyttäjän yksilöivä tunniste


käyttösuunnitelma; ks. palvelusuunni-telma (T)


151 käyttötarkoitussi-donnaisuus (A)

<henkilörekisterit> vaatimus, jonka mukaan henkilörekisterin hen-kilötietoja saa käyttää vain etukäteen määritet-tyyn käyttötarkoitukseen tai tavalla, joka on yh-teensopiva tämän käyt-tötarkoituksen kanssa (ks. Henkilörekisterilaki 16 §)


152 käyttövaltuudet (A) <tietojärjestelmät> tietojärjestelmän käyttö-oikeuksien ja tietojen käsittelyvaltuuksien yhdistelmä

Tietojärjestelmän käyttöoikeudella tarkoitetaan lupaa tietojärjestelmän tai sen osan käyttöön. Käyt-töoikeus voidaan rajata koskemaan vain tiettyjä laitteita, ohjelmistoja tai tiedostoja. Tietojen käsit-telyvaltuuksilla tarkoitetaan lupaa tietojen käyttöön tai käsittelyyn. Käsittelyvaltuudet voivat olla eri-



tasoisia, esimerkiksi lukuvaltuus, kirjoitusvaltuus ja poistovaltuus.

153 käyttövaltuuksien tarkastaminen (A)

<tietojärjestelmät> toiminto, jolla tietojärjes-telmään kirjautuvan käyttäjän käyttövaltuu-det tarkastetaan


154 köyhyys (H) tarkoittaa puutteellisia resursseja hallita elämää


155 laadun arviointi (L)

; laadunmääritys

toiminta, jossa verrataan laadunmittauksessa saatuja tuloksia asetettuihin laatu-vaatimuksiin ja tämän perusteella tehdään johto-päätöksiä



156 laadun parantami-nen (L)

; laadun kehittäminen

toiminta, jonka tarkoituk-sena on toimintojen ja prosessien tehostaminen, jotta sekä organisaation että sen asiakkaiden niistä saama hyöty lisääntyisi ja hyödykkeiden laadun vaihtelu vähenisi



157 laadunhallinta (L)

yleisen johtamistoiminnan osa, jossa määritetään laatupolitiikka ja siitä johdetut laatutavoitteet sekä laatuun liittyvät vas-tuut ja toteutetaan ne mää-ritellyin keinoin

Johdon kaikki tasot ovat vastuussa laadunhallinnas-ta, ja ylimmän johdon on johdettava sen toteutta-mista, mutta organisaation kaikki jäsenet osallistu-vat sen toteuttamiseen.

Laadunhallinnan keinoja ovat esimerkiksi laadun-suunnittelu, laadunvarmistus ja laadun parantami-nen.



158 laadunmittaus (L) ; laadun mittaaminen

toimenpide, jolla selvite-tään laatukriteerien arvot mittayksiköinä

Laadunmittaus voi olla kvantitatiivista tai kvalita-tiivista.



159 laadunsuunnittelu (L)

toiminta, jossa asetetaan laatupolitiikasta johdetut tavoitteet, laatujärjestel-män eri osien soveltamista koskevat tavoitteet ja vaatimukset tai yksittäiset laatuvaatimukset

Laadunsuunnittelu voi vaihdella koko organisaation laatutavoitteiden määrittämisestä yksittäisten hyö-dykkeiden laatukriteerien ehtojen asettamiseen.



160 laadunvarmistus (L) toimintosarja, jolla laadun-hallinnassa pyritään estä-mään poikkeavuudet asete-tuista laatuvaatimuksista ja näin saavuttamaan riittävä luottamus siihen, että hyödyke täyttää laatuvaa-timukset

Laadunvarmistukseen kuuluvien toimintojen (esim. ehkäisevät toimenpiteet, laadunmittaus, laadunar-viointi ja korjaavat toimenpiteet) toimivuus tulee aina pystyä osoittamaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa laadunvarmistuksen kohteena voi olla esimerkiksi asiakkaan saama hoito, tuottajan antama hoito, hoitopaikka, tietty




diagnoosi tai toimintatavat ja -menetelmät.

161 laatu (L) hyödykkeen ominaisuuk-sista muodostuva kokonai-suus, johon perustuu hyö-dykkeen kyky täyttää siihen kohdistuvat odotuk-set

Hyödykkeet ovat tuotteita tai palveluita, jotka välittömästi tai välillisesti tyydyttävät asiakkaan tarpeita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon hyödykkeet ovat pääasiassa erilaisia palveluja, joiden antamiseen kuuluu usein myös tavaroiden toimittamista tai käyttöä. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi terveydenhuollon tutkimus- ja hoitotoimenpiteet, lääkkeet, laitteet, hallinto- ja tukitoiminnot, sosiaa-lihuollon palveluprosessit sekä koulutustoiminta.

Hyödykkeisiin kohdistuvat odotukset vaihtelevat sen mukaan, kenen näkökulmasta hyödykettä tark-kaillaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatua voidaan katsoa asiakkaan, palvelujen tuottajan (vrt. työnantajan ja työntekijän) tai ulkopuolisen arvioit-sijan, esimerkiksi viranomaisen, näkökulmasta.


Laatu ja laatuvaatimukset

162 laatuauditointi (L) toiminta, jossa selvitetään järjestelmällisesti, ovatko organisaation laatutoimin-not ja niiden tulokset suun-nitelmien mukaiset, toteu-tetaanko suunnitelmia tehokkaasti ja ovatko ne tavoitteiden kannalta tar-koituksenmukaiset

Laatuauditointi voi perustua sekä organisaation sisäisiin että ulkoisiin tarpeisiin, ja se voi kattaa koko organisaation toiminnan tai sen osan. Audi-toinnin suorittaja (auditoija) on yleensä auditoita-vasta kohteesta riippumaton ulkopuolinen henkilö, mutta joissakin tapauksissa auditoija voi olla myös organisaation sisältä (sisäinen auditointi). Kun kaksi organisaatiota auditoi toisiaan, on kyseessä vertaisauditointi.



163 laatujohtaminen laatua keskeisenä pitävä johtamistoiminta, joka perustuu organisaation kaikkien jäsenten osallis-tumiseen, ja jonka pitkän tähtäimen tavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden tuoma menestys sekä organisaation kaikkien jäsenten ja yhteiskunnan hyöty

Laatujohtamisen perustana on, että johto sitoutuu määrittelemäänsä laatupolitiikkaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatujohtamisella pyritään pienentämään organisaatioiden byrokraat-tisuutta ja tehottomuutta, parantamaan asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä poistamaan henkilös-tön kielteisiä asenteita laadunvarmistusmenetelmiä kohtaan.



164 laatujärjestelmä (L)

järjestelmä, joka muodos-tuu laadunhallinnassa tarvittavista organisaa-tiorakenteista, voimava-roista, keinoista ja ohjeis-tosta

Laatujärjestelmä on aina organisaatiokohtainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanasto


165 laatukriteeri (L) ; kriteeri

laadun määrittämisen perusteeksi valittu ominai-suus

Laatukriteeriksi valitaan mitattavissa oleva ominai-suus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatukriteerei-tä voivat olla esimerkiksi jonotusajan pituus ja asiakastiedotteen antaminen.

Sellaista laatukriteeriä, jonka arvon kehittymistä ja muuttumista hyödykkeessä seurataan ja joka toimii viitteenä hyödykkeen laadun vaihtelusta, voidaan nimittää laatuindikaattoriksi.




166 laatupolitiikka (L) ylimmän johdon organisaa-tiolle määrittämä yleinen tapa suhtautua laatuun

Sosiaali- ja terveydenhuollon laatupolitiikka voi-daan määrittää niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisestikin.



167 laatuvaatimus (L) ; ei: standardi

laatukriteerille asetettu ehto

Laatuvaatimus voi olla pienin tai suurin sallittu arvo tai sallittu vaihteluväli, ja se voi olla objektii-visesti tai subjektiivisesti asetettu. Se voi perustua yleiseen sopimukseen tai olla esimerkiksi organi-saation sisäiseksi tavoitteeksi asetettu.

Jos sosiaali- ja terveydenhuollossa tietyn hoidon laatukriteerinä on jonotusajan pituus, voidaan laatuvaatimukseksi asettaa esimerkiksi ehto, jonka mukaan jonotusaika saa kestää korkeintaan kolme päivää. Kun laatukriteerinä on asiakastiedotteen antaminen, on laatuvaatimuksena, että tiedote annetaan kaikille asiakkaille.



laboratoriotilaus; ks. tilaus (T)


laboratorioyksikkö; ks. tukipalveluyk-sikkö (A)


laillinen edustaja; ks. yhteyshenkilö (A)


laitehuollon yksikkö; ks. tukipalveluyk-sikkö (A)


laitoshoito; ks. lai-tospalvelu (A)


laitoshoitojakso; ks. hoitojakso (T)


168 laitoshoitopaikka (T)

; laitospaikka <sosiaali- ja terveyden-huolto> laitospalvelujen saajalle varattu hoitopaikka ; ks. myös palvelu (lähikäsit-teet: avopalvelu ja lai-tospalvelu)


169 laitoshuolto (H) ; myös: laitoshoito ja laitospalvelut sosiaalihuolto, johon

Laitoshuoltona voidaan järjestää mm. asiak-kaan hoito, ylläpito ja kuntoutus.



sisältyy täysihoito ja asuminen sosiaalihuol-lon laitoksessa

laitoshuolto; ks. laitospalvelu (A)


170 laitospaikka (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto> laitospalvelujen saajal-le varattu asiakaspaik-ka


laitospaikka (T) ; laitoshoitopaikka <sosiaali- ja terveyden-huolto> laitospalvelujen saajalle varattu hoitopaikka ; ks. myös palvelu (lähikäsit-teet: avopalvelu ja lai-tospalvelu)


171 laitospalvelu (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto> yhtäjaksoisen, ympäri-vuorokautisen palvelu-vastuun alainen palve-lu , johon kuuluu sosiaa-li- ja terveydenhuollon toimintayksikössä asiakkaalle annettava täysihoito

• Terveydenhuollossa päätöksen asiakkaan otta-misesta laitospalvelujen piiriin tekee yleensä lääkäri, kun taas sosiaalihuollossa päätöksiä te-kevät eri ammattiryhmien edustajat.

• Tässä sanastossa on sosiaalihuollon laitoshuolto-käsitteen ja terveydenhuollon laitoshoito- ja vuodeosastohoito-käsitteiden sijasta haluttu tuo-da esille molempiin aloihin soveltuva käsite lai-tospalvelu. Käsite viittaa palvelumuotoon, ei fyysiseen paikkaan, jossa palvelua annetaan. Sekä sosiaali- että terveydenhuollossa käytetään kuitenkin mieluummin termiä laitoshoito kuin laitospalvelu silloin, kun palvelun antamiseen liittyy pakkoa, kuten tahdosta riippumatto-massa tai tahdonvastaisessa hoidossa.


laitospalvelu; ks. palvelu (T)


172 lapsen elatusapu (H)

elatusvelvollisen, jonka luona lapsi ei asu, lap-selle maksama avustus lapsen elatuksen tur-vaamiseksi; vrt. elatus-tuki

Lapsen elatusapu voidaan vahvistaa esimer-kiksi kirjallisella sopimuksella tai tuomioistui-men päätöksellä.


173 lapsen huolto (H) lapsen hoidon, kasva-tuksen, valvonnan ja huolenpidon muodosta-ma kokonaisuus


174 lapsen sijaishuolto (A)

; sijaishuolto huostaanoton perus-teella järjestetty lapsen huolto


175 lapseneläke (H) lapselle maksettava perhe-eläke


176 lapsilisä (H) sosiaaliavustus, jota maksetaan lapsen huol-tajalle lapsen elatusta ja kasvatusta varten

Suomessa lapsilisää maksetaan jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta.


177 lasten kotihoidon tuki (H)

sosiaaliavustus, jota voidaan maksaa lapsen hoitamiseksi kotona



178 lastenhuolto (H) lasten tarpeita palveleva sosiaalihuollon alue


179 lastensuojelu (H) yhteiskunnan järjestämä toiminta, jolla valvotaan lasten etuja

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lap-sen oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja moni-puoliseen kehitykseen.


lastensuojeluilmoitus; ks. ilmoitus (A)


lastensuojeluilmoitus; ks. ilmoitus (T)


180 leskeneläke (H) leskelle maksettava perhe-eläke


181 lisäeläke (H) peruseläkettä täydentä-vä eläke


182 lomituspalvelu (H) sosiaalipalvelu, jolla maatalousyrittäjälle järjestetään vuosiloman tai viikkovapaan ajaksi sijainen


loppuarvio; ks. hoito-tiivistelmä (T)


183 loppulausunto (A) ; epikriisi; hoitop alaute lausunto, jonka tervey-denhuollon asiantunti-ja laatii hoitojakson päätyttyä potilaan tut-kimisesta ja hoidosta


loppulausunto (T) hoitotiivistelmä; ep i-kriisi <terveydenhuolto> lausunto, jonka tervey-denhuollon ammattihen-kilö laatii potilaan tutki-misesta ja hoidosta erikoisalan hoitojakson päätyttyä

ks. hoitotiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelut ja palveluprosessit

lukuvaltuus; ks. käyttövaltuudet (A)


184 luokiteltu ongelma (A)

tietyn luokitusjärjestelmän mukaisesti määritetty ongelma

sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaiden luo-kiteltuja ongelmia on esitetty muun muassa Kan-sainvälisessä perusterveydenhuollon luokituksessa (ICPC) ja tautiluokituksessa (ICD-10).


185 luopumistuki (H) on tarkoitettu viljelijöille ja poronhoitajille, jotka haluavat lopettaa am-mattinsa harjoittamisen ennen varsinaista eläke-ikää


186 luottamuksellinen tieto (A)

tieto, jonka on määrä olla vain tiettyjen henkilöiden käytettävissä

Tietojen luottamuksellisuus voi määräytyä lainsää-dännön, organisaation toimintaohjeiden tai esimer-kiksi asiakkaan toivomuksen mukaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Tietoturvaan liittyviä


käsitteitä

luovutus (A) henkilötietojen luov u-tus; <henkilörekisterit> henkilörekisterin tai siihen sisältyvien henki-lötietojen antaminen ulkopuoliselle

ks. henkilötietojen luovutus Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Tietoturvaan liittyviä käsitteitä

187 luvaton käyttäjä (A) <tietojärjestelmät> käyttäjä, jolla ei ole käyt-tövaltuuksia


188 lykätty vanhuu s-eläke (H)

vanhuuseläke, jonka alkamisaikaa on lykätty eläkkeensaajan pyyn-nöstä


189 läheinen henkilö (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto>

• Läheinen henkilö tarkoittaa sosiaali- ja tervey-denhuollossa ketä tahansa asiakkaalle esimer-kiksi sukulaisuuden, tuttavuuden tai muun yh-teenkuuluvuuden perusteella läheistä henkilöä.

• Nimitystä läheinen henkilö käytetään eri yhte-yksissä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsää-dännöissä. Terveydenhuollossa nimitys tarkoit-taa asiakkaan yhteyshenkilöä palveluprosessin aikana. Läheisen henkilön nimeäminen perustuu asiakkaan omaan ilmoitukseen. Sosiaalihuollos-sa läheinen henkilö liittyy asianosaisuuteen (ks. asianosainen) ja kuulemismenettelyyn (ks. kuultava). Sosiaalihuollon palvelujen tuotta-jan täytyy päätöksenteossaan ja toiminnassaan ottaa huomioon asiakkaalle läheiset henkilöt huolimatta siitä, ilmoittaako asiakas heidät vai ei.


läheisneuvonpito; ks. sosiaalityön mene-telmä (S)


190 lähete (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto> sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen tuottajan esittämä asia-kasta koskeva yksilöity palvelupyyntö toiselle palvelujen tuottajalle

• Lähete esitetään joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisessä muodossa, ja se perustuu asiantun-tijan tekemään tutkimukseen tai selvitykseen asiakkaasta. Sähköisessä muodossa olevan lä-hetteen rakenne on aina määrämuotoinen. Suul-lisesti annettu lähete tulee aina kirjata.

• Esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon lähetteistä: lähete ostopalveluihin, lähete konsul-taatioon, lähete tutkimus- ja hoitoyksikköön.


lähete (T) <sosiaali- tai terveyden-huolto> määrämuotoinen asiakir-ja, jolla sosiaali- tai ter-veydenhuollon palve-luntuottaja esittää asiakasta koskevan palvelupyynnön toiselle palveluntuottajalle

o Lähete on aina asiakaskohtainen palvelu-pyyntö, mutta siinä ei välttämättä tarvitse yk-silöidä pyydettyä palvelua. Lähetteen vas-taanottaja selvittää asiakkaan palveluntarpeen ja tekee päätöksen sekä asiakkaan ottamisesta palvelujen piiriin että asiakkaalle annettavas-ta palvelusta. Lähetteen tarkoituksena on siirtää palveluja hoitovastuu toiselle palve-luntuottajalle.

o Oikeus laatia tai käsitellä lähetteitä on vain tietyillä sosiaali- ja terveydenhuollon ammat-tihenkilöillä (terveydenhuollossa yleensä vain lääkärillä).

• Lähikäsitteitä: o Alkuperäinen lähete: Alkuperäinen lähete

on erikoissairaanhoidossa lähete, joka tulee palveluntuottajalle ulkopuolisesta organisaa-tiosta ja pysyy samana potilaan siirroista huolimatta.

o Sisäinen lähete: Sisäinen lähete on erikois-



sairaanhoidossa lähete, jonka avulla erikois-alan lääkäri siirtää hoitovastuun saman or-ganisaation toiselle erikoisalalle sen jälkeen, kun hän on kirjannut tiettyä potilasta koske-van hoitojakson omalla erikoisalallaan päät-tyneeksi.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Lähete on tieto-

järjestelmässä palvelutapahtuman yksi tyyppi. Lähete voidaan luokitella sen mu-kaan, millaista palvelua tai tuotetta tilataan (esim. erikoissairaanhoito, kotisairaanhoito).

lähete hoitoyksik-köön; ks. lähete (A)


lähete konsultaati-oon; ks. lähete (A)


lähete ostopalvelui-hin; ks. lähete (A)


lähete tutkimusyk-sikköön; ks. lähete (A)


lähiomainen; ks. yhteyshenkilö (A)


lähtökirjaus; ks. kirjaus (A)


lääkehuollon yksik-kö; ks. tukipalvelu-yksikkö (A)


191 maahantuloraha (H)

maahan saapuvalle pakolaiselle myönnettä-vä kertaluonteinen sosi-aaliavustus

Suomessa maahantulorahan suuruus vastaa yhden kuukauden toimeentulotuen perusosan määrää.

Sosi aaliturvan sana sto Sosiaaliavustukset ja sosiaa-lihuollon toimeentuloturva

maksaja (A) palvelun maksaja; organisaatio tai yksittäi-nen henkilö, joka vastaa asiakkaalle annetun palvelun aiheuttamista kustannuksista

Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaalle anne-tut palvelut voi maksaa esimerkiksi asiakas itse, joku muu henkilö, kunta, kuntayhtymä, valtio, vakuutuslaitos, yksityinen yhteisö tai sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikkö . Yhdelle asiak-kaalle annetun palvelun maksajia voi olla useita.


192 maksusitoumus (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> asiakirja, jolla palvelun-

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Maksusitoumus

on tietojärjestelmään kirjattu yksilöidyn asi-

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Muita


järjestäjä sitoutuu mak-samaan asiakkaan saaman palvelun tai hoidon kustannukset palveluntuottajalle

akkaan palvelun maksamisesta tehty sopi-mus.

käsitteitä

193 moniammatillinen asiantuntemus (A)

asiantuntemus, joka pe-rustuu useisiin ammat-tialoihin

• Moniammatillista asiantuntemusta voi olla sekä yksilöillä (yksilöasiantuntemus) että työryhmillä (tiimiasiantuntemus eli työryhmäasiantunte-mus).

• Esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmistä, joissa käytetään hyväksi moniam-matillista asiantuntemusta: terveyden- ja sai-raanhoidossa käytetyt hoitoryhmät, toimeentulo-tuen myöntämisessä käytetty asiantuntijaverk-ko, lastensuojelussa käytetyt tukiryhmät, oppi-lashuoltoryhmät ja kuntoutusyhteistyöryhmät.


moniammatillinen asiantuntemus; ks. moniammatillinen yhteistyöryhmä (P)


moniammatillinen tiimi (P)

moniammatillinen yhteistyöryhmä; yhteistyöryhmä, jossa on eri ammattiryhmien tai -alojen asiantuntemusta

ks. moniammatillinen yhteistyöryhmä Palveluketjusanasto Asiak-kaan kanssa tai hänen puoles-taan toimiva ammattihenkilö, muu henkilö tai ryhmä

194 moniammatillinen yhteistyöryhmä (P)

; moniammatillinen tiimi yhteistyöryhmä, jossa on eri ammattiryhmien tai -alojen asiantuntemusta

• Moniammatillista asiantuntemusta voi olla sekä yksilöllä että ryhmällä.

• Esimerkiksi lastensuojelussa tai vammaisten lasten palveluohjauksessa moniammatillinen yh-teistyöryhmä koostuu eri organisaatioiden edus-tajista, jotka ovat työskennelleet lapsen ja per-heen kanssa. Perheen on mahdollista kutsua yh-teistyöryhmään myös muita sille läheisiä henki-löitä. Yhteistyöryhmä kutsutaan kokoon perheen tarvitsemana ajankohtana kulloinkin tarvittavas-sa kokoonpanossa.

• Lähikäsitteitä: • Asiakaskohtainen palvelutiimi: Asiakaskohtai-

sella palvelutiimillä tarkoitetaan moniammatil-lista yhteistyöryhmää, jonka muodostavat kaikki ne sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, jotka vastaavat asiakkaan tarpeiden mukaisesti tietyn palveluketjun toteuttamisesta.

• Asiakastiimi: Asiakastiimillä tarkoitetaan mo-niammatillista yhteistyöryhmää, jonka muodos-tavat kaikki ne sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, jotka vastaavat asiakkaan tarpeiden mukaisesti tietyn palveluketjun toteuttamisesta. Moniammatillista yhteistyöryhmää tarkastellaan tällöin asiakkaan ja hänen palveluketjunsa nä-kökulmasta. Asiakastiimi koostuu perustiimin ja virtuaalitiimin toimijoista, eikä asiakas itse ole asiakastiimin jäsen.

• Hoitotiimi : Nimitystä hoitotiimi käytetään moniammatillisesta yhteistyöryhmästä korostet-taessa asiakkaan hoidollisia palvelun tarpeita.

• Peruspalvelujen tiimi: Peruspalvelujen tiimillä tarkoitetaan sellaista moniammatillista yhteis-työryhmää, joka vastaa sosiaali- ja terveyden-huollon peruspalveluista kunnan alueella. Ter-miä peruspalvelujen tiimi käytetään erityisesti silloin, kun korostetaan moniammatillisen yh-teistyöryhmän asemaa peruspalveluista koostu-van palveluketjun hallinnoijana.

• Perustiimi: Perustiimillä tarkoitetaan sellaista moniammatillista yhteistyöryhmää, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista



kunnan alueella. Termiä perustiimi käytetään erityisesti silloin, kun tarkastellaan moniamma-tillista yhteistyöryhmää hallinnon näkökulmasta.

• Virtuaalitiimi : Virtuaalitiimillä tarkoitetaan sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toi-mivaa moniammatillista yhteistyöryhmää, joka toimii joko kunnan alueella tai yli kunta- ja or-ganisaatiorajojen. Virtuaalitiimi tuottaa perus-tiimin palveluja täydentäviä palveluja. Virtuaali-tiimin jäsenet saattavat olla käytettävissä esi-merkiksi sähköisen konsultoinnin kautta. Termiä virtuaalitiimi käytetään erityisesti silloin, kun korostetaan sähköisen tiedonsiirron käyttöä mo-niammatillisessa yhteistyöryhmässä.

• Väestövastuullinen tiimi: Väestövastuullisella tiimillä tarkoitetaan peruspalvelujen tiimiä, joka koostuu pääasiassa terveydenhuollon ammatti-henkilöistä. Termillä kuvataan väestövastuuseen perustuvaa tapaa järjestää terveydenhuollon pal-veluja.

muutoksenhakuosoi-tus; ks. hallintopää-tös (A)


195 muuttoavustus (H)

muuttokustannusten korvaamiseksi myönnet-tävä sosiaaliavustus.

Muuttoavustusta voidaan myöntää esimerkiksi pakolaisen siirtyessä ensimmäiseen vakitui-seen asuntoonsa.


196 määritetty ongelma (A)

ongelma, jonka asiantunti-ja on todennut havainto-jensa, tutkimustensa tai selvitystensä perusteella


197 normaalisuuden periaate (H)

periaate, jonka mukaan sosiaalipalvelujen käyt-tämistä ja taloudellisten sosiaalietuuksien saa-mista ei pidetä leimaa-vana vaan normaalina


198 nuortenhuolto (H) nuorten tarpeita palvele-va sosiaalihuollon alue


199 nykytila (A) ; nykytilatiedot; st atus praesens tiedot, jotka sosiaali- ja terveydenhuollon asi-antuntija esittää tutki-muksen tai selvityksen perusteella asiakkaan tilasta palvelutapahtu-man hetkellä


nykytilatiedot (A) nykytila; status pra e-sens tiedot, jotka sosiaali- ja terveydenhuollon asi-antuntija esittää tutki-muksen tai selvityksen perusteella asiakkaan tilasta palvelutapahtu-man hetkellä


200 objektiivinen syy (A)

<palvelun vireillepano> vireillepanon syy , jonka asiantuntija toteaa havaintojensa, selvitys-tensä tai tutkimustensa perusteella



201 odotusaika (T) jonotusaika; <sosiaali- tai terveyden-huolto> aika, jonka sosiaali- tai terveydenhuollon asia-kas joutuu odottamaan jonossa ennen sovitun palvelun saamista


olosuhdeselvitys; ks. tilanneselvitys (S)


202 omaishoidon tuki (H)

sairasta tai vammaista henkilöä kotona hoitaval-le maksettava kunnalli-nen etuus


203 oman elämän hallin-ta (P)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> elämän hallinta, jossa henkilöllä on mahdolli-suus itsenäiseen pää-töksentekoon ja itsenäi-seen suoriutumiseen


omaneuvoja (M) palveluasiamies; soster-va-asiamies <sosiaali- ja terveyden-huolto ja sosiaalivakuu-tus> tietty sosiaali- tai tervey-denhuollon tai sosiaali-vakuutuksen ammatti-henkilö, joka asiakkaan pyynnöstä ja hänen kanssaan tai hänen valtuuttamanaan järjes-tää, ohjaa ja seuraa asiakkaalle annettavia palveluja palveluproses-seissa tai palveluketjuis-sa

ks. palveluasiamies Satakunnan Makropilotin käsitemäärittelyjä

omaneuvoja (P) sosiaali - ja terveyde n-huollon omaneuvoja; <sosiaali- ja terveyden-huolto ja muu sosiaali-turva> omaneuvojapalvelusta vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon tai muun sosiaaliturvan ammattihenkilö

ks. sosiaali- ja terveydenhuollon omaneuvoja Palveluketjusanasto Asiak-kaan kanssa tai hänen puoles-taan toimiva ammattihenkilö, muu henkilö tai ryhmä

204 omaneuvojapalvelu (P)

<sosiaali- ja terveyden-huolto ja muu sosiaali-turva> kunnan tai kuntayhty-män järjestämä palvelu, jonka tarkoituksena on avustaa, edistää ja seu-rata sosiaali- ja tervey-denhuollon sekä muun sosiaaliturvan asiakkaan palvelujen saumatonta toteutumista

• Omaneuvojapalvelua antavat sosiaali- ja tervey-denhuollon omaneuvojaksi valitut henkilöt.

• Omaneuvojapalvelu on tarkoitettu kaikille sosi-aali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan asiakkaille.

• Omaneuvojapalvelusta laaditaan kirjallinen sopimus.

• Omaneuvojapalvelun käyttö voidaan lopettaa asiakkaan aloitteesta tai kunnan taholta tietyin edellytyksin.

• Omaneuvojapalvelu toteutetaan toistaiseksi kokeiluna, josta säädetään laissa sosiaali- ja ter-veydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta (811/2000).


omaneuvojasopimus; ks. sosiaali- ja ter-veydenhuollon omaneuvoja (P)



205 opintoraha (H) sosiaaliavustus, jota voidaan maksaa opiske-lun perusteella


206 opintotuen as u-mislisä (H)

, asumislisä sosiaaliavustus, jota yksin asuva opiskelija voi saada suoriutuak-seen asumismenoistaan

Yksin asuvaksi voidaan lukea myös perheelli-nen opiskelija, joka opiskelunsa vuoksi asuu eri paikkakunnalla kuin perhe tai puoliso.


207 opintotuki (H) yhteiskunnan opiskelijal-le osoittama taloudelli-nen tuki

Suomessa opintotuki koostuu opintolainan valtiontakauksesta, opintorahasta ja opintotu-en asumislisästä.


oppilashuoltoryhmä; ks. moniammatilli-nen asiantuntemus (A)


organisaatioasiakas; ks. asiakas (T)


208 osa-aikaeläke (H) eläke, jota pitkään koko-päivätyössä ollut, osa-päivätyöhön siirtyvä henkilö voi saada korva-ukseksi ansioiden vähe-nemisestä; vrt. osatyö-kyvyttömyyseläke


osastohoitojakso; ks. hoitojakso (T)


209 osatyökyvytt ö-myyseläke (H)

; mieluummin kuin : osaeläke eläke, jota voi saada henkilö, joka joutuu siirtymään osa-aikatyöhön työkyvyn alentumisen vuoksi; vrt. osa-aikaeläke


210 ostopalvelu (H) sosiaalipalvelu, johon kuuluvan toiminnan sosiaaliviranomaiset ostavat ulkopuoliselta, esimerkiksi naapurikun-nalta, kuntainliitoilta, järjestöltä tai yritykseltä


211 pakolaishuolto (H) pakolaisten tarpeita palveleva sosiaalihuollon alue


212 palkkaturva (H) toimeentuloturva,, jolla yhteiskunta korvaa työnan-tajan maksukyvyttömyyden aiheuttamat työsuhteeseen perustuvat palkkasaatavat

Palkkaturvaa tarvitaan esimerkiksi työnantajan joutuessa konkurssiin.


213 paluumuut toavu s-tus (H)

takaisin entiseen asuin-maahansa muuttavalle myönnettävä muutto-avustus


214 palvelu (A) organisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyt-tämiseksi

• Palvelun tuottamiseen ja toimittamiseen sisältyy usein myös aineellisten hyödykkeiden eli tuot-teiden toimittamista ja käyttöä.

• Sosiaali- ja terveydenhuollossa esiintyviä termejä peruspalvelu ja erityispalvelu ei suosite-ta käytettäviksi, koska niiden käyttö arvottaa annettavia palveluja.



palvelu (T) <yleiset palveluorgani-saatiot> organisoidun toiminnan tuloksena syntyvä ainee-ton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi

o Määritelmässä käytetyllä ilmauksella hyödy-ke tarkoitetaan sellaista organisoidun toimin-nan tuloksena syntyvää aineellista tai ainee-tonta tuotosta, joka tyydyttää ihmisen tarpeet joko välittömästi tai välillisesti. Aineettomat hyödykkeet ovat palveluja ja aineelliset hyö-dykkeet tuotteita. Palvelujen tuottamiseen ja toimittamiseen sisältyy usein myös tuotteiden toimittamista ja käyttöä.

o Sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelua on muun muassa asiakkaan tarpeen arviointi, asiakkaalle annettava neuvonta, ohjaus, tuki, tutkimus, hoito tai avustus.

o Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jaetaan yleensä laitos- ja avopalveluihin (ks. lähikä-sitteet), mutta raja näiden palvelumuotojen välillä hämärtyy sitä mukaa kuin uusia palve-lumuotoja kehitetään.

• Lähikäsitteitä: o Laitospalvelu: Laitospalveluilla tarkoitetaan

sellaisia yhtäjaksoisen ja ympärivuorokauti-sen palveluvastuun alaisia palveluja, joihin kuuluu asiakkaalle annettava täysihoito sosi-aali- tai terveydenhuollon toimintayksikös-sä.

o Avopalvelu: Avopalveluilla tarkoitetaan sel-laisia sosiaali- tai terveydenhuollon palvelu-ja, joiden antamiseen ei liity yhtäjaksoista ja ympärivuorokautista palveluvastuuta.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Palvelu kuva-

taan tietojärjestelmässä tietojärjestelmän käyttötarkoituksen mukaan ilmaistuina palve-lua kuvaavina nimikkeinä, tuotteina tai sanal-lisina kuvauksina. Palvelut toteutuvat asia-kaskohtaisesti erilaisina tietojärjestelmään kirjattuina palvelutapahtumina ja niiden koosteina.

o <henkilötietolain kannalta> Kun palvelun saaja on yksilöity jollakin tunnisteella, on ky-se tietojärjestelmään rekisteröidystä henkilös-tä. Kuvaukset palveluntuottajan palveluista (palveluluettelot) eivät ole henkilörekisterei-tä.


215 palveluasiamies (M) ; sosterva-asiamies; omaneuvoja <sosiaali- ja terveyden-huolto ja sosiaalivakuu-tus> tietty sosiaali- tai tervey-denhuollon tai sosiaali-vakuutuksen ammatti-henkilö, joka asiakkaan pyynnöstä ja hänen kanssaan tai hänen valtuuttamanaan järjes-tää, ohjaa ja seuraa asiakkaalle annettavia palveluja palveluproses-seissa tai palveluketjuis-sa

• Palveluasiamiehen tulee olla työ- tai ostopalve-lusuhteessa johonkin sosiaali- tai terveydenhuol-lon tai sosiaalivakuutuksen organisaatioon. Or-ganisaatio voi toimia osana asiakkaan palvelu-ketjua, tai se voi olla palveluketjun ulkopuolinen organisaatio.

• Palveluasiamiehen valtuuttaminen ja todentami-nen voidaan palveluprosesseissa tehdä aikaisin-taan palveluntarpeen selvittämisen yhteydessä. Ehdotuksen palveluasiamiehestä ja hänen val-tuuttamisestaan tekee yleensä sosiaali- tai ter-veydenhuollon tai sosiaalivakuutuksen ammatti-henkilö, jonka kanssa asiakas asioi. Itse valtuu-tuksen antaa kuitenkin aina asiakas itse.

• Lyhennettä sosterva käytetään usein viittaa-maan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sosiaa-livakuutuksen toimialojen muodostamaan koko-naisuuteen. Lyhenteen avulla voidaan muodos-taa esimerkiksi seuraavia yhdyssanoja: sosterva-asiamiesmalli (syn. sostervamalli), sosterva-asiamiesjärjestelmä (syn. sostervajärjestelmä), sostervatiedotus.


216 palveluasuminen (H)

sellaisille ihmisille tarkoi-tettu asumismuoto, jotka puutteellisen toimintaky-

Palveluasuminen soveltuu mm. vanhuksille ja vammaisille. Palveluasumista on myös tehos-tettuna (ympärivuorokautinen päivystys) ja



kynsä vuoksi tarvitsevat jatkuvaa päivittäistä apua

laitoshoitoa korvaavana tehostettuna (ympäri-vuorokautinen hoito).

palveluasuminen (A)

asumismuoto, jossa palve-lujen tuottaja tarjoaa asiakkaalle palvelukoko-naisuuden, johon kuuluu vakituisen oman asunnon lisäksi jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja

• Palveluasumista voidaan tarjota asiakkaille joko kunnan sosiaalipalveluja koskevan järjestämis-velvollisuuden perusteella tai yksityisesti.

• Palveluasumiseen tarkoitetun palvelutalon voi omistaa joko valtio, kunta tai yksittäinen henki-lö, mutta myös jotkut edellä mainituista omista-jista yhdessä (ns. sekaomistus). Asiakas voi asua palvelutalossa joko omistus- tai vuokra-asunnossa.

• Kunnan sosiaalipalveluna järjestettävä palvelu-asuminen voi olla laitospalvelua tai avopalve-lua.


217 palveluasunto (H) palveluasumiseen tarkoi-tettu asunto

Palveluasunto sijaitsee tavallisesti palveluta-lossa tai palveluasuntoryhmässä. Palvelu-asunnon tulee olla varustetasoltaan tarkoituk-senmukainen.


218 palvelujakso (A) ajanjakso, jonka asiakas on kirjattuna asiakaspai-kalle

• Palvelujakson alkaminen ja päättyminen kirja-taan asiakastietojärjestelmään.

• Palvelujakson käsitettä käytetään erityisesti laskutuksessa ja tilastoinnissa, ja se kattaa pal-veluprosessista toteutumisvaiheen ja siihen liit-tyvät toimintayksikön sisäiset prosessit.

• sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluissa palvelujaksosta käytetään yleensä nimitystä hoi-tojakso.


palvelujakso (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> ajanjakso, jonka asiakas on kirjattuna avo- tai laitospalvelujen saajaksi

Palvelujakson alkaminen ja päättyminen (päätty-nyt palvelujakso) kirjataan asiakastietojärjestel-mään. Palvelujakson käsitettä käytetään erityisesti laskutuksessa ja tilastoinnissa. Sosiaali- ja tervey-denhuollon laitospalveluissa palvelujaksosta käyte-tään yleensä nimitystä hoitojakso.


palvelujakson perus-tiedot; ks. asiakas-kertomus (A)


219 palvelujen järjestä-jä (A)

organisaatio tai yksittäinen henkilö, joka luo palvelu-jen tuottajalle sen tarvit-semat taloudelliset ja toi-minnalliset edellytykset

Palvelujen järjestäjiä ovat esimerkiksi valtio, kun-tayhtymät, kunnat ja työnantajat sekä monet yksi-tyiset yritykset, säätiöt ja järjestöt. Palvelujen jär-jestäjä voi olla myös yksittäinen henkilö: yksityinen ammatinharjoittaja, kuten fysioterapeutti, on omas-sa elinkeinotoiminnassaan yhtä aikaa sekä palvelu-jen järjestäjä että palvelujen tuottaja.


220 palvelujen tuottaja (A)

organisaatio tai yksittäinen henkilö, joka saa aikaan palveluja


221 palvelukertomus (M)

<sosiaali- ja terveyden-huolto ja sosiaalivakuu-tus> tiettyä palveluketjua tai palveluprosessia koske-va asiakaskohtainen asiakirjakokonaisuus, joka sisältää kumuloitu-vaa tietoa asiakkaan tarpeista ja ongelmista, hänelle annetuista pal-veluista ja niiden toteu-

• Palvelukertomus sisältää usein myös palvelu-suunnitelman ja arvioinnin toteutuneesta palve-lusta. Palvelukertomukseen kerätään usein var-sinaisten toteutustietojen lisäksi asiakaskohtaista hallinnollista tietoa (esim. hallintopäätöksiä asiakasmaksuista, hoitopaikan saamisesta, hoi-toon lähettämisestä jne.).

• Palvelukertomusten on tarkoitus tulevaisuudessa olla sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaaliva-kuutuksen ammattihenkilöiden yhteiskäytössä.

• Nimitystä asiakaskertomus (vrt. terveyskerto-



tuksesta mus, sairauskertomus) käytetään sosiaali- ja ter-veydenhuollossa sellaisesta asiakaskohtaisesta asiakirjakokonaisuudesta, johon kerätään kumu-loituvaa tietoa useiden eri palvelu- tai hoitojak-sojen aikana.

222 palvelukeskus (H) paikka, jossa asiakkaille, esimerkiksi eläkeläisille, tarjotaan erilaisia sosiaa-lipalveluja

Palvelukeskus voi toimia esimerkiksi palveluta-lon yhteydessä.


palvelukeskus; ks. toimintayksikkö (A)


223 palveluketju (A) saman asiakkaan tiet-tyyn ongelmakokonai-suuteen kohdistuva ja organisaatiorajat ylittävä palveluprosessien kokonaisuus, jossa vä-estövastuullisella yksi-köllä on seurantavastuu


palveluketju (M) <sosiaali- ja terveyden-huolto ja sosiaalivakuu-tus> saman asiakkaan tiet-tyyn ongelma- tai tarve-kokonaisuuteen kohdis-tuva, sosiaali- ja tervey-denhuollon tai sosiaali-vakuutuksen organisaa-tiorajat ylittävä, suunni-telmallinen ja yksilölli-sesti toteutuva palvelu-prosessien kokonaisuus

• Palveluketjut edellyttävät, että jollakin sosiaali- tai terveydenhuollon tai sosiaalivakuutuksen toimintayksiköllä on vastuu asiakkaalle annetta-vien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta.

• Seuraavat palveluketju-nimityksen käyttöön liittyvät seikat tulisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sosiaalivakuutuksen ammattikielissä: o sana ketju voi luoda mielikuvan siitä, että

asiakas etenee lineaarisesti palveluprosessista ja organisaatiosta toiseen, vaikka käytännös-sä palveluketjuissa on enemmän kyse verk-komaisista prosesseista ja niiden muodosta-mista kokonaisuuksista

o palveluketju-nimityksen tulkitaan usein viit-taavan vain eräänlaiseen ideaalimalliin, joka laaditaan käytännön toimintaa koskevan suunnittelun pohjaksi; tässä sanastossa mää-ritelty käsite viittaa kuitenkin käytännössä to-teutuviin palveluketjuihin.

• Ideaalimallin näkökulmaa korostavasta käsit-teestä tulisi selvyyden vuoksi käyttää esimerkik-si nimitystä palveluketjumalli.


palveluketju (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> saman asiakkaan tiet-tyyn ongelmakokonai-suuteen kohdistuva, sosiaali- ja terveyden-huollon organisaatiorajat ylittävä, suunnitelmalli-nen ja yksilöllisesti toteu-tuva palveluprosessien kokonaisuus

o Palveluketjut sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttävät, että jollakin toimintayksiköllä on vastuu asiakkaalle annettavien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta.

o Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikieles-sä on huomattava seuraavat palveluketju-nimityksen käyttöön liittyvät seikat:

o 1) sana ketju voi luoda mielikuvan siitä, että asiakas etenee lineaarisesti palveluprosessista ja organisaatiosta toiseen, vaikka käytännös-sä palveluketjuissa on enemmän kyse verk-komaisista prosesseista ja niiden muodosta-mista kokonaisuuksista,

o 2) palveluketju-nimityksen tulkitaan usein viittaavan vain eräänlaiseen ideaalimalliin, joka laaditaan käytännön toimintaa koskevan suunnittelun pohjaksi; tässä sanastossa mää-ritelty käsite viittaa kuitenkin käytännössä to-teutuviin palveluketjuihin.

o Ideaalimallin näkökulmaa korostavasta käsit-teestä tulisi selvyyden vuoksi käyttää esimer-kiksi nimitystä palveluketjumalli .

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset:



o <tietojärjestelmien kannalta> Palveluketju on asiakkaan palveluprosesseja tai niiden osia koskeva tietojoukko, joka kootaan yhteen tie-tojärjestelmän määrittelyssä sovittujen kritee-rien mukaisesti niistä palveluprosessien tie-doista (mm. palvelutapahtumien tyypeistä, niiden vaiheista, suunnitelmista, päätöksistä, asiakkaan taustatiedoista), jotka ovat palve-luketjun hallinnan, ohjauksen ja seurannan kannalta tarpeellisia.

o <henkilötietolain kannalta>Asiakkaan palve-luketjua koskevat tiedot voivat koostua ensi-sijaisesti vain sellaisista palveluprosesseissa ja palvelutapahtumissa syntyneistä tiedoista, joiden kokoamiseen kokonaisuudeksi ja ko-konaisuuden hallintaan, ohjaukseen ja seu-rantaan asiakas on antanut luvan. Palveluket-juun voi sisältyä myös sellaisia tietoja, esi-merkiksi tahdonvastaisia toimenpiteitä kos-kevaa tietoa, joiden luovuttamisesta on sää-detty erikseen.

palveluketjumalli; ks. palveluketju (T)


palveluketjusuunni-telma; ks. sosiaali- ja terveydenhuollon omaneuvoja (P)


palvelukoti; ks. toi-mintayksikkö (A)


224 palvelulinja (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> sosiaali- tai terveyden-huollon organisaatioyk-sikön määrittämä tapa toteuttaa tietyt saman-kaltaisina toistuvat pal-veluprosessit ja niihin kuuluvat työvaiheet

o Palvelulinjojen tavoitteena on tuotteistaa so-siaali- ja terveydenhuollon palveluja.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Palvelulinja

voidaan kuvata palvelutoimintaa tukevaan tietojärjestelmään palveluprosessien suunni-telmien rungoksi, ja sitä voidaan käyttää poh-jana laadittaessa asiakkaan yksilöllistä palve-lusuunnitelmaa. Palvelulinjan palvelupro-sessit ja niiden työvaiheet voidaan kuvata jo-ko sanallisesti tai nimikkeiden ja/tai tuottei-den avulla yksilöityinä palvelutapahtumina ja niiden välisinä riippuvuuksina.


225 palvelun käynnis-täminen (T)

; palvelun vireillep ano <yleiset palveluorgani-saatiot> palveluprosessin käynnistävä vaihe

o Palveluprosessin voi käynnistää asiakas itse, palveluntuottaja tai joku ulkopuolinen. Esimerkkejä erilaisista tavoista käynnistää palveluprosessi sosiaali- ja terveydenhuollos-sa ovat: 1. palvelupyynnöt asiakkaalta palveluntuot-

tajalle (esim. hakeutuminen, hakemus) 2. palvelupyynnöt palveluntuottajalta toiselle

palveluntuottajalle (esim. tilaus, lähete) 3. kolmannen osapuolen esittämät palvelu-

pyynnöt palveluntuottajalle (esim. ilmoi-tus).

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Palveluproses-

sin käynnistää tietojärjestelmään kirjattu lä-hete, tilaus, hakemus, ilmoitus tai muu asia-kassuhteen tai hoitosuhteen käynnistävä palvelutapahtuma.



o <henkilötietolain kannalta> Palvelun käyn-nistämisvaiheessa alkaa tätä palvelua koske-vien asiakaskohtaisten henkilötietojen keruu. Vaihe käynnistää tiedonkeruun riippumatta tiedon muodosta.

226 palvelun maksaja (A)

; maksaja organisaatio tai yksittäi-nen henkilö, joka vastaa asiakkaalle annetun palvelun aiheuttamista kustannuksista

Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaalle anne-tut palvelut voi maksaa esimerkiksi asiakas itse, joku muu henkilö, kunta, kuntayhtymä, valtio, vakuutuslaitos, yksityinen yhteisö tai sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikkö . Yhdelle asiak-kaalle annetun palvelun maksajia voi olla useita.


227 palvelun tilaaja (A) ; tilaaja organisaatio tai yksittäi-nen henkilö, joka varaa palvelun asiakkaalle

Palvelun tilaajana voi olla asiakas itse, ulkopuoli-nen henkilö tai organisaatio. Sosiaali- ja tervey-denhuollossa työntekijää, joka varaa tarvittavat voimavarat ja ajan asiakkaan vastaanottavassa organisaatiossa, ei kuitenkaan pitäisi nimittää pal-velun tilaajaksi vaan esimerkiksi tilauksen vastaan-ottajaksi tai ajanvaraajaksi.


228 palvelun vireillepa-no (A)

; vireillepano palveluprosessin käynnistävä vaihe

Palveluprosessin voi käynnistää asiakas itse, pal-velujen tuottaja tai ulkopuolinen. Esimerkkejä erilaisista tavoista käynnistää palveluprosessi sosi-aali- ja terveydenhuollossa ovat hakeutuminen, hakemus, lähete, ilmoitus ja kutsu.


palvelun vireillepa-no (T)

palvelun käynnistäm i-nen; <yleiset palveluorgani-saatiot> palveluprosessin käynnistävä vaihe

ks. palvelun käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelun käynnistäminen

palvelunantaja; ks. palveluntuottaja (T)


229 palvelunjärjestäjä (T)

<yleiset palveluorgani-saatiot> organisaatio tai yksittäi-nen henkilö, joka luo palveluntuottajalle sen tarvitsemat taloudelliset ja toiminnalliset edelly-tykset

o Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjes-täjiä voivat olla esimerkiksi valtio, kuntayh-tymät, kunnat ja työnantajat sekä monet yksi-tyiset yritykset, säätiöt ja järjestöt. Palvelun-järjestäjä voi olla myös yksittäinen henkilö: yksityinen ammatinharjoittaja, esimerkiksi fysioterapeutti, on omassa elinkeinotoimin-nassaan yhtä aikaa sekä palvelunjärjestäjä et-tä palveluntuottaja.

o Julkisella palvelunjärjestäjällä on yleinen tai erityinen palvelujen järjestämisvelvollisuus. Yleisellä palvelujen järjestämisvelvolli-suudella tarkoitetaan palvelunjärjestäjän la-kisääteistä velvollisuutta huolehtia valitse-mallaan tarkoituksenmukaisella tavalla laissa mainittujen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta. Yleisen järjestä-misvelvollisuuden piiriin kuuluvissa palve-luissa voidaan noudattaa asiakkaisiin koh-distuvaa tarveharkintaa. Erityisellä palvelu-jen järjestämisvelvollisuudella tarkoitetaan palvelunjärjestäjän velvollisuutta huolehtia lainsäätäjän määräämällä tavalla tiettyjen laissa mainittujen sosiaali- ja terveydenhuol-lon palvelujen saatavuudesta. Erityisen jär-jestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvissa palveluissa ei voida noudattaa asiakkaisiin kohdistuvaa tarveharkintaa.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Palvelunjärjes-

täjä on palvelua antavien organisaatioyksi-köiden taustalla oleva organisaatioyksikkö,



joka usein hoitaa alaisuudessaan olevien yk-siköiden puolesta sovittuja hallinnollisia teh-täviä (esim. laskutus, resurssien kohdennus, markkinointi, tietyt lakisääteiset velvoitteet). Usein saman palvelunjärjestäjän eri tuotta-jayksiköissä on käytössä yhdenmukainen tie-tojärjestelmä.

o <henkilötietolain kannalta> Palvelunjärjestä-jistä syntyy henkilörekisteri, kun palvelunjär-jestäjänä on yksittäinen henkilö. Palvelunjär-jestäjällä olevat luettelot asiakasryhmistä, esimerkiksi erityisen järjestämisvelvollisuu-den piirissä olevista asiakkaista, ovat henki-lörekistereitä, joiden sisällön tulee täyttää yh-teysvaatimuksen edellytykset. Tällöin palve-lunjärjestäjä on rekisterinpitäjä. Tietotur-vanäkökulmasta myös muut kuin henkilötie-dot voivat olla salassapidettäviä, esimerkiksi palvelunjärjestäjän taloudellista tilannetta koskevat tiedot.

palvelunpyytäjä (T) palveluntilaaja; palv e-lunvaraaja <yleiset palveluorgani-saatiot> organisaatio tai yksittäi-nen henkilö, joka varaa palvelun asiakkaalle

ks. palveluntilaaja Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelut ja palveluprosessit

230 palveluntilaaja (T) ; palvelunpyytäjä; pa l-velunvaraaja <yleiset palveluorgani-saatiot> organisaatio tai yksittäi-nen henkilö, joka varaa palvelun asiakkaalle

o Sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluntilaa-ja voi olla joko asiakas itse tai joku ulkopuo-linen henkilö tai organisaatio.

o Palveluntilaajaksi (tai pelkästään tilaajaksi) nimitetään myös tilaaja-tuottajamalleissa niitä organisaatioita, erityisesti kuntia, jotka sekä tilaavat että maksavat tietyn määrän so-siaali- ja terveydenhuollon palveluja omille kuntalaisilleen.

o Työntekijää, joka palveluntuottajan organi-saatiossa varaa tarvittavat voimavarat ja ajan asiakkaan palvelemiseksi, tulisi nimittää ti-lauksen vastaanottajaksi tai ajanvaraajak-si.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Palveluntilaajia

ovat palvelutoimintaa tukevan tietojärjestel-män ne organisaatioyksiköt tai henkilöresurs-sit, jotka rekisterinpitäjä tyypittelee tai luo-kittelee tietojärjestelmän käyttötarkoituksen mukaisia palveluja tilaaviksi yksiköiksi tai henkilöresursseiksi.

o <henkilötietolain kannalta> Palveluntilaajalla on käytössään yksilöasiakasta koskevia tieto-ja, jotka sisältävät henkilötietoja. Palvelunti-laajalla voi olla käyttöoikeus vain niihin asiakastietoihin, joita hän tarvitsee tilauksen tekemiseksi.


231 palveluntuottaja (T) <yleiset palveluorgani-saatiot> organisaatio tai yksittäi-nen henkilö, joka saa aikaan palveluja

o Sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluntuot-tajista erotetaan yleensä varsinaiset palvelua antavat organisaatioiden osat tai yksittäiset henkilöt eli palvelunantajat. Esimerkiksi yliopistollinen sairaala voi olla palveluntuot-taja ja sen silmäpoliklinikka palvelunantaja.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tilastoinnin kannalta> Palveluja aikaansaa-

vien organisaatioiden tai yksittäisten henki-löiden määrää seurataan tiettyinä ajanjaksoi-na. Palveluntuottajia tilastoidaan myös välil-lisesti esimerkiksi siten, että toimintayksik-kö tilastoi osiensa suoritteita ja kustannuk-sia.



o <tietojärjestelmien kannalta> Palveluntuotta-jia ovat palvelutoimintaa tukevassa tietojär-jestelmässä ne organisaatioyksiköt tai henki-löresurssit, jotka rekisterinpitäjä tyypittelee tai luokittelee tietojärjestelmän käyttötarkoi-tuksen mukaisia palveluja tuottaviksi yksi-köiksi tai henkilöresursseiksi. Vain tällaiset palveluntuottajat voidaan merkitä tietojärjes-telmässä toiminnan tuloksena syntyvän pal-velun toteuttajiksi.

o <henkilötietolain kannalta> Palveluntuotta-jista syntyy henkilörekisteri, kun palvelun-tuottajana on yksittäinen henkilö. Palvelun-tuottajalla olevat luettelot asiakasryhmistä, esimerkiksi erityisen järjestämisvelvollisuu-den piirissä olevista asiakkaista, ovat henki-lörekistereitä, joiden sisällön tulee täyttää yh-teysvaatimuksen edellytykset. Tällöin palve-luntuottaja on rekisterinpitäjä. Tietotur-vanäkökulmasta myös muut kuin henkilötie-dot voivat olla salassapidettäviä, esimerkiksi palveluntuottajan taloudellista tilannetta kos-kevat tiedot.

palvelunvaraaja (T) palveluntilaaja; palv e-lunpyytäjä; <yleiset palveluorgani-saatiot> organisaatio tai yksittäi-nen henkilö, joka varaa palvelun asiakkaalle

ks. palveluntilaaja Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelut ja palveluprosessit

232 palveluohjaaja (P) <sosiaali- ja terveyden-huolto ja muu sosiaali-turva> palveluohjauksesta vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon tai muun sosiaaliturvan ammattihenkilö

• Palveluohjaaja arvioi asiakkaan palvelun tarpeet ja kokoaa hänelle kuuluvia palveluja ja etuuksia koskevat tiedot yhteen ja helposti saataviksi. Hän laatii asiakkaalle palvelusuunnitelman yh-dessä asiakkaan ja moniammatillisen yhteistyö-ryhmän kanssa. Palveluohjaaja seuraa asiakkaan palvelun tarvetta ja annettavien palvelujen riit-tävyyttä ja tarvittaessa ehdottaa tai tekee muu-toksia palvelukokonaisuuteen. Hän huolehtii myös tarpeen mukaan yhteyksistä asiakkaan ja viranomaisten välillä sekä viranomaisten kes-ken.

• Palveluohjaaja toimii yli hallinnollisten organi-saatiorajojen.

• Aloitteen palveluohjaajan käytöstä tekee asiakas tai sosiaali- tai terveydenhuollon tai muun sosi-aaliturvan ammattihenkilö. Kunta osoittaa pal-veluohjaajan yhteistoiminnassa asiakkaan kans-sa.

• Palveluohjaajakoulutusta annetaan täydennys- ja erikoistumiskoulutuksena muun muassa ammat-tikorkeakoulussa.

• Palveluohjaaja-nimike on käännösvastine eng-lanninkielisille termeille case manager ja care manager. Kehitysvammahuollon palveluja kehi-tettäessä suomenkielisenä nimikkeenä on käytet-ty kuntoutusluotsia.

• Nimikettä palveluohjaaja voidaan käyttää myös muilla palvelualoilla, esimerkiksi siivousalalla.

• Lähikäsitteitä: • Kuntoutusohjaajalla tarkoitetaan kuntoutuksen

asiantuntijaa, jonka tehtävänä on antaa tietoa erilaisista kuntoutumismahdollisuuksista, osal-listua asiakkaan kuntoutussuunnitelman laatimi-seen ja seurata sen toteutumista sekä toimia yh-dyshenkilönä asiakkaan palvelujen järjestämi-sessä.



233 palveluohjaus (P) ; yksilökohtainen pa l-veluohjaus; yksilölli-nen palveluohjaus <sosiaali- ja terveyden-huolto ja muu sosiaali-turva> toiminta, jonka tarkoituk-sena on tukea erityisen palvelun tarpeessa ole-van asiakkaan selviyty-mistä, koota keskitetysti yhteen tiedot asiakkaalle kuuluvista sosiaali- ja terveydenhuollon palve-luista ja muusta sosiaali-turvasta sekä neuvoa ja ohjata asiakasta palvelu-jen käytössä

• Palveluohjausta antavat kuntien palkkaamat palveluohjaajat yhdessä perheen tueksi kootun moniammatillisen yhteistyöryhmän kanssa.

• Palveluun liittyvät keskeiset asiat (esimerkiksi taustatiedot, asiakkaan palveluja tukitarpeet, suunnitellut palvelut ja tuet, tukia ja palveluja antavat tahot) kootaan yhteen asiakaskohtaiseen palvelusuunnitelmaan.

• Palveluohjausta on toistaiseksi toteutettu paikal-lisina kokeiluina. Erilaisissa elämäntilanteissa oleville asiakasryhmille on käytössä erilaisia palveluohjausmalleja.

• Nimityksillä yksilökohtainen palveluohjaus ja yksilöllinen palveluohjaus halutaan erityisesti korostaa sitä, että palvelut kootaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

• Lähikäsitteitä: • Palveluohjauksen lähikäsite kuntoutuksen alalla

on kuntoutusohjaus.


palveluohjaus, ks. sosiaalityön mene-telmä (S)


234 palveluprosessi (A) asiakkaan tiettyyn ongel-makokonaisuuteen kohdis-tuvien palvelutapahtumi-en muodostama toiminto-sarja

• Palveluprosessiin kuuluvat vähintään seuraavat kolme vaihetta: palvelun vireillepano, toteutus ja lopettaminen. Jokainen näistä vaiheista voi ol-la yksi palvelutapahtuma, tai ne voivat koostua useasta eri palvelutapahtumasta. sosiaali- ja ter-veydenhuollon palveluprosessi voi sisältää laa-jimmillaan seuraavat vaiheet: 1. palvelun vireillepano 2. palvelun piiriin kuulumisen tarkistaminen 3. palveluntarpeen selvittäminen 4. päätös palvelun piiriin ottamisesta 5. palvelun suunnittelu 6. palveluvoimavarojen varaus 7. päätös palvelun toteuttamisesta 8. tiedoksianto päätöksestä 9. palvelun toteuttaminen 10. palvelun arviointi 11. palvelun lopettaminen.

• Palveluprosessin alkuvaiheessa pyritään asiak-kaan palveluntarve selvittämään mahdollisim-man hyvin haastattelun, havainnoinnin, teknis-ten apuvälineiden ja erilaisten selvitysten ja tut-kimusten avulla. Palvelun lopettaminen edellyt-tää aina siitä tehtyä päätöstä (ks. hallintopää-tös). Palveluprosessiin kuuluu myös laadunhal-linta, joka voidaan kohdistaa koko palvelupro-sessiin tai sen eri vaiheisiin.


palveluprosessi (M) <sosiaali- ja terveyden-huolto ja sosiaalivakuu-tus> saman asiakkaan tiet-tyyn ongelma- tai tarve-kokonaisuuteen kohdis-tuvien palvelutapahtumi-en muodostama suunni-telmallinen toimintosarja sosiaali- tai terveyden-huollon tai sosiaaliva-kuutuksen toimialoilla

• Palveluprosessiin kuuluvat vähintään seuraavat kolme vaihetta: palvelun käynnistäminen (vireil-lepano), toteutus ja lopettaminen. Jokainen näis-tä vaiheista voi olla yksi palvelutapahtuma, tai ne voivat koostua useasta eri palvelutapahtu-masta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaali-vakuutuksen palveluprosessit voivat laajimmil-laan sisältää seuraavat vaiheet: 1. palvelun käynnistäminen (syn. palvelun vi-

reillepano) 2. palvelun piiriin kuulumisen tarkistaminen 3. palveluntarpeen selvittäminen 4. päätös palvelun piiriin ottamisesta 5. palvelun suunnittelu 6. palveluvoimavarojen varaus 7. päätös palvelun toteuttamisesta



8. tiedoksianto päätöksestä 9. palvelun toteuttaminen 10. palvelun arviointi 11. palvelun lopettaminen.

• Palveluprosessin alkuvaiheessa pyritään asiak-kaan palveluntarve selvittämään mahdollisim-man hyvin haastattelun, havainnoinnin, teknis-ten apuvälineiden ja erilaisten selvitysten ja tut-kimusten avulla. Palveluprosessiin kuuluu myös laadunhallinta, joka voidaan kohdistaa koko palveluprosessiin tai sen eri vaiheisiin.

palveluprosessi (T) <yleiset palveluorgani-saatiot> saman asiakkaan tiet-tyyn ongelmakokonai-suuteen kohdistuvien palvelutapahtumien muodostama suunnitel-mallinen toimintosarja

o Palveluprosessit sosiaali- ja terveydenhuol-lossa ovat yleensä organisaatiokohtaisia.

o Sosiaalihuollossa palveluprosessista käyte-tään usein nimitystä asiakastyön prosessi.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Palveluprosessi

on asiakkaan palvelutapahtumia koskeva tie-tojoukko, joka kootaan yhteen tietojärjestel-män määrittelyssä sovittujen kriteerien mu-kaisesti niistä palvelutapahtuman tiedoista (mm. palvelutapahtuman tyypeistä, niiden vaiheista, suunnitelmista, päätöksistä, asiak-kaan taustatiedoista), jotka ovat palvelupro-sessin hallinnan, ohjauksen ja seurannan kannalta tarpeellisia.

o <henkilötietolain kannalta> Palveluprosessis-sa tiedon käsittelyä ohjaavat menettelyt on sisällytetty tietojärjestelmään siten, että hen-kilötietojen käsittely täyttää lainsäädännön vaatimukset. Tietojen käsittely ja siirto toteu-tetaan ensisijaisesti asiakkaan luvalla.


235 palvelusuunnitelma (A)

palveluprosessin tai sen osan toteuttamista varten tehty suunnitelma

• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunni-telma laaditaan yleensä yhdessä asiakkaan kanssa, ja se perustuu palveluntarpeesta tehtyi-hin selvityksiin ja käytettävissä oleviin voima-varoihin. Yhdessä palvelusuunnitelmassa voi-daan palvelujen toteuttaminen ja toteuttamisvas-tuu jakaa usealle eri ammattihenkilölle tai or-ganisaatioyksikölle.

• Esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon palve-lusuunnitelmista: kuntoutussuunnitelma, huolto-suunnitelma, erityishuolto-ohjelma ja hoito- ja kasvatussuunnitelma.


palvelusuunnitelma (M)

<sosiaali- ja terveyden-huolto ja sosiaalivakuu-tus> tietyn palveluketjun tai palveluprosessin toteut-tamista varten tehty asiakaskohtainen suun-nitelma

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitel-miin sisältyy yleensä arvio asiakkaan ongelmista tai tarpeista, tavoitteet, joihin palvelulla pyri-tään, ja kuvaus annettavan palvelun sisällöstä.

• Palvelusuunnitelmaa ei aina välttämättä doku-mentoida kirjalliseen muotoon, ja se voidaan joskus laatia vasta sen jälkeen, kun varsinainen palveluprosessi on jo käynnistynyt (esim. palve-lusuunnitelmat kiireellistä apua tai hoitoa tarvit-seville asiakkaille).

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitel-mia ovat esimerkiksi kuntoutussuunnitelma, las-tenhuollon jälkihuoltosuunnitelma, hoito- ja kasvatussuunnitelma ja erityishuolto-ohjelma. Osa sosiaalihuollon palvelusuunnitelmista on lakisääteisiä.


palvelusuunnitelma (T)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> tietyn palveluketjun tai palveluprosessin to-teuttamista varten tehty asiakaskohtainen suun-nitelma

o Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunni-telmiin sisältyy yleensä arvio asiakkaan on-gelmista tai tarpeista, tavoitteet, joihin palve-lulla pyritään, ja kuvaus annettavan palvelun sisällöstä.

o Palvelusuunnitelmaa ei aina välttämättä do-kumentoida kirjalliseen muotoon, ja se voi-daan joskus laatia vasta sen jälkeen, kun var-



sinainen palveluprosessi on jo käynnistynyt (esim. palvelusuunnitelmat kiireellistä apua tai hoitoa tarvitseville asiakkaille).

o Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunni-telmia ovat esimerkiksi kuntoutussuunnitel-ma, lastenhuollon jälkihuoltosuunnitelma, hoito- ja kasvatussuunnitelma ja erityishuol-to-ohjelma. Osa sosiaalihuollon palvelusuun-nitelmista on lakisääteisiä.

o Nimitystä palvelusuunnitelma käytetään so-siaali- ja terveydenhuollossa myös talousar-vioesityksen jälkeen laadittavasta organisaa-tion palvelutoimintaa koskevasta suunnitel-masta (vrt. käyttösuunnitelma, toimintasuun-nitelma).

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Palvelusuunni-

telma on asiakkaan ongelman ratkaisemiseksi suunniteltujen palvelutapahtumien, -prosessien tai -ketjujen kuvaus. Kuvaus voi olla tietojärjestelmissä joko suorasanaisena tekstinä ja/tai nimikkeiden ja/tai tuotteiden avulla yksilöityinä palvelutapahtumina ja niiden välisinä riippuvuuksina. Mikäli palve-lusuunnitelma on kuvattu yksilöityinä palve-lutapahtumina, niitä voidaan käyttää pohjana luotaessa tietokantaan seuraavissa elinkaaren vaiheissa olevia palvelutapahtumia (esim. ka-lenteriaikaan sidottuja varauksia eri palve-luntuottajille tai toteutuneita palvelutapah-tumia).

o <henkilötietolain kannalta> Palvelusuunni-telma yksilöitynä tietylle asiakkaalle ja kirjat-tuna asiakkaan asiakirjoihin sisältää asiak-kaan henkilötietoja. Tiedon käsittelyä ohjaa-vat menettelyt on sisällytetty tietojärjestel-mään siten, että henkilötietojen käsittely täyt-tää lainsäädännön vaatimukset. Tietojen kä-sittely ja siirto toteutetaan ensisijaisesti asi-akkaan luvalla.

palvelusuunnitelma; ks. palveluohjaaja (P)


palvelusuunnitelma; ks. palveluohjaus (P)


236 palvelutalo (H) palveluasumiseen tarkoi-tettu talo


237 palvelutapahtuma (A)

palvelun tuottajan ja vas-taanottajan välinen vuoro-vaikutustilanne; ks. myös palvelujen tuottaja ja asiakas

• palveluprosessin osana palvelutapahtuma on mikä tahansa yksittäinen tilanne, jossa asiakas tai hänen ongelmansa ja tarpeensa ovat kysei-sen palvelun tuottajan käsiteltävinä. Asiakkaan ei välttämättä itse tarvitse olla läsnä kyseisessä tilanteessa.

• Jokaisesta palvelutapahtumasta tulee yleensä dokumentoitavaa tietoa; ks. myös asiakasasia-kirja ja potilasasiakirja.


palvelutapahtuma (M)

<sosiaali- ja terveyden-huolto ja sosiaalivakuu-tus> sosiaali- tai terveyden-huollon tai sosiaaliva-kuutuksen palveluntuot-tajan ja asiakkaan väli-nen yksittäinen vuoro-

Palveluprosessin osana palvelutapahtuma on mikä tahansa tilanne, jossa asiakas tai hänen ongelmansa ja tarpeensa ovat palveluntuottajan käsiteltävinä ja josta dokumentoidaan tietoa.



vaikutustilanne palvelutapahtuma

(T) <yleiset palveluorgani-saatiot> palveluntuottajan tai palvelunantajan ja asi-akkaan välinen yksittäi-nen vuorovaikutustilanne

o Palveluprosessin osana palvelutapahtuma on mikä tahansa tilanne, jossa asiakas tai hänen ongelmansa ja tarpeensa ovat palveluntuot-tajan tai palvelunantajan käsiteltävinä ja jos-ta dokumentoidaan tietoa.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tilastoinnin kannalta> Palvelutapahtumia

ovat vain sellaiset vuorovaikutustilanteet, joista dokumentoidaan tietoa.

o <tietojärjestelmien kannalta> Palvelutoimin-taa tukevassa tietojärjestelmässä palveluta-pahtuma on sellainen yksittäinen vuorovaiku-tustilanne, joka dokumentoidaan ja joka on sovittu kirjattavaksi tietojärjestelmään. Pal-velutapahtuma kohdistetaan tietojärjestelmis-sä jollekin asiakkaalle, ja palvelutapahtuman yksilöinnissä, tyypittelyssä ja luokittelussa voidaan käyttää nimike- tai tuotetunnuksia. Palvelutapahtumien nimike- ja tuotetunnuk-sista useat ovat suoritelaskennan perusele-menttejä. Palvelutapahtuma voidaan kirjata tietojärjestelmään eri elinkaaren vaiheissa: suunnitteluvaiheessa (palvelutapahtuma aio-taan toteuttaa tulevaisuudessa), tilausvaihees-sa, varausvaiheessa tai vasta kun se on toteu-tunut tai toteutumassa.

o <henkilötietolain kannalta> Palvelutapahtu-ma on pienin yksittäinen vuorovaikutustilan-ne, josta kertyy rekisteröitävää tietoa asiak-kaan palvelusta muodostuvaan henkilörekis-teriin. Tiedon käsittelyä ohjaavat menettelyt on sisällytetty tietojärjestelmään siten, että henkilötietojen käsittely täyttää lainsäädän-nön vaatimukset. Tietojen käsittely ja siirto toteutetaan ensisijaisesti asiakkaan luvalla.


238 palveluvastuu (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto> sosiaali- ja terveyden-huollon ammattihenki-lön tai organisaatioyksi-kön vastuu tiettyä asia-kasta koskevan palve-lusuunnitelman mukai-sesta toiminnasta


palveluvastuu (T) <sosiaali- ja terveyden-huolto> sosiaali- tai terveyden-huollon ammattihenkilön tai organisaatioyksikön vastuu siitä, että asiak-kaalle laaditaan palve-lusuunnitelma ja anne-taan suunnitelman mu-kaista palvelua

o Palveluvastuu koskee myös sellaisia tilantei-ta, joissa palvelusuunnitelmaa ei laadita kir-jalliseen muotoon tai joissa palvelusuunni-telma laaditaan vasta sen jälkeen, kun varsi-nainen palveluprosessi on jo käynnistynyt (esim. kiireellistä apua tai hoitoa tarvitsevat asiakkaat).

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Palveluvastuu

voidaan tarvittaessa kuvata tietojärjestelmäs-sä asiakkaan palvelusuunnitelmassa.


paperitallenne; ks. arkisto (1) (A)


239 perheasiakkuus (A) asiakkuus, jossa asiak-kaana on perheen tai sen osan muodostava henkilö-ryhmä


240 perhe -eläke (H) eläke, jota maksetaan Sosiaaliturvan sana sto


perheenhuoltajan kuol-tua tai vammauduttua

Sosiaalivakuutus

241 perhehoito (H) sosiaalipalveluna järjes-tetty jatkuva hoito ja ylläpito yksityiskodissa henkilöille joiden ei ole tarkoituksenmukaista asua omassa kodissaan muita sosiaalipalveluja hyväksi käyttäen

Suomessa perhehoitoa käytetään mm. lasten-suojelussa ja kehitysvammaisten huollossa.


242 perhekohtainen sosiaalityö (H)

perheeseen kohdistuva asiakaskohtainen sosi-aalityö

Perhekohtaista sosiaalityötä on esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonta.


243 perhekoti (H) koti, johon asiakas, esimerkiksi lapsi, vanhus tai perhe, on sijoitettu tilapäisesti; vrt. sijaiskoti, perhehoito


244 perhekustannu s-ten tasaus (H)

sosiaaliavustusten myöntämisperiaate, jonka mukaan perheelli-sille annetaan avustusta peittämään perheellisyy-destä aiheutuvia menoja


perhekäynti; ks. käynti (T)


245 peruseläke (H) lainsäädännön takaama vähimmäiseläke


peruspalvelu; ks. palvelu (A)


peruspalvelujen tiimi; ks. moniammatilli-nen yhteistyöryhmä (P)


246 peruspäiväraha (H)

työttömyyspäiväraha, jonka määrä ei riipu työttömyyttä edeltäneistä ansiotuloista

Peruspäivärahan määrä voi kuitenkin riippua työttömän tai hänen perheensä muista tuloista.


perustiimi; ks. mo-niammatillinen yhteistyöryhmä (P)


247 perustoimeent ulo (H)

, vähimmäistoimeent u-lo sen tasoinen toimeentu-lo, johon jokainen on oikeutettu muista tuloista riippumatta

Perustoimeentulon taso määräytyy poliittishal-linnollisesti.


perusvastuuväestö; ks. vastuuväestö (T)


poistovaltuus; ks. käyttövaltuudet (A)



poliklinikka; ks. toimipiste ja vastuu-yksikkö (A)


poliklinikkapalvelu; ks. avopalvelu (A)


potentiaalinen asia-kas; ks. asiakas (A)


potilaan asema; ks. potilasasiamies (P)


potilaan oikeudet; ks. potilasasiamies (P)


248 potilas (A) terveydenhuollon asiakas, jolla on terveydentilaa koskevia ongelmia


potilas (T) <terveydenhuolto> terveydenhuollon asia-kas , jolla on terveydenti-laa koskevia ongelmia

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Potilas on yk-

sittäinen henkilö, joka on yksilöity jollakin tunnisteella ja joka saa hoitoa ja/tai jolla on muuten asiallinen yhteys kyseessä olevan tie-tojärjestelmän käyttötarkoitukseen.

o <henkilötietolain kannalta> Potilas on yksit-täinen henkilö, jolla on asiallinen tai lainsää-däntöön perustuva yhteys rekisterinpitäjän toimintaan ja joka rekisteröidään yksilöivällä tunnisteella (vrt. henkilötietolain yhteysvaa-timus).


249 potilasasiakirja (A) potilaan terveydentilaa ja sairauksia koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja sisältävä asiakas-asiakirja


250 potilasasiamies (P) <terveydenhuolto> henkilö, jonka tehtävänä on neuvoa potilaita poti-laan asemasta ja oike-uksista annetun lain soveltamisessa

• Potilasasiamies muun muassa tiedottaa potilaan oikeuksista, avustaa potilasta muistutuksen te-kemisessä ja muutenkin toimii potilaiden oike-uksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

• Jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies, joka voi olla yh-teinen kahdella tai useammalla toimintayksiköl-lä.

• Potilasasiamiehestä säädetään laissa (laki poti-laan asemasta ja oikeuksista, 785/1992).


251 potilaskertomus (A) asiakaskertomus, joka sisältää tietoa potilaan sairauksista ja niiden hoi-

Potilaskertomus voi sisältää erikseen sekä sairaus-kertomuksen että hoitokertomuksen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Palveluprosessin ja -tapahtuman dokumentointi


doista Asiakasasiakirja ja potilasasia-kirja

252 potilaspaikka (A) ; sairaansija potilaalle varattu asia-kaspaikka

• Potilaspaikkoina voidaan pitää myös esimerkiksi päiväsairaalan avopalvelutoimintaan kuuluvia asiakaspaikkoja.

• Termillä sairaansija viitataan yleisessä kielen-käytössä usein vain vuodeosastopaikkoihin.


potilaspaikka (T) <terveydenhuolto> potilaalle varattu hoito-paikka

o Potilaspaikka voi olla joko laitospaikka tai avohoitopaikka. Nimitystä sairaansija käy-tetään terveydenhuollossa potilaspaikasta vuodeosastolla.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Potilaspaikka

on hoitopaikan erikoistapaus, jolloin resurssi voi olla tila ja vuode.


253 prosessi (L) tiettyihin voimavaroihin liittyvä toimintosarja, jossa jokin kehittyy tai muuttuu

Palveluprosessi on asiakkaan tiettyyn ongelmako-konaisuuteen kohdistuvien palvelutapahtumien muodostama toimintosarja. Siihen kuuluvat vähin-tään seuraavat kolme vaihetta: palvelun vireillepa-no, palvelun toteutus ja palvelun lopettaminen. Jokainen vaihe sisältää yhden tai useamman palve-lutapahtuman.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa moniosainen hoito-prosessi käsittää esimerkiksi laitoshoitojakson ja tuetun kotihoitojakson. Laitoshoitojakso voi puo-lestaan sisältää mm. hoitotukipäätöksen, kuntoutus-jakson ja psykologin konsultaation, ja näistä jokai-nen voi olla oma prosessinsa.



psyykkinen esteettö-myys ; ks. esteettö-myysperiaate (P)


puhelu; ks. hoitopu-helu (T)


puheterapian yksik-kö; ks. tukipalvelu-yksikkö (A)


254 puolison el a-tusapu (H)

eronneen entiselle puo-lisolleen maksama avus-tus tämän elatuksen turvaamiseksi

Puolison elatusapu perustuu oikeuden päätök-seen tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen.


255 päihdehuolt o (H) sosiaalihuollon alue, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyt-töä ja siihen liittyviä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyt-täjän ja hänen läheisten-sä toimintakykyä ja tur-vallisuutta


päihdehuoltolaitos; ks. toimintayksikkö (A)



Palvelujen järjestäjä ja tuottaja

päivystyskäynti; ks. käynti (T)


256 päiväkeskus (H) palvelukeskus, joka tarjoaa oleskelupaikan päivisin sekä mahdolli-suuden sosiaalisiin kon-takteihin ja neuvontaan


päiväkirurginen hoitojakso; ks. hoito-jakso (T)


päiväkoti; ks. toimin-tayksikkö (A)


päiväsairaalahoito-jakso; ks. hoitojakso (T)


päiväsairaalapalvelu; ks. avopalvelu (A)


päiväsairaanhoito-paikka; ks. avohoi-topaikka (T)


pääsuorite; ks. suori-te (T)


257 päätearkisto (A) arkistotila , jossa säilyte-tään tallenteita, jotka lain-säädännössä nimetty toi-mielin on määrännyt pysy-västi säilytettäviksi

Arkistolaitos määrää, mitkä asiakirjat säilytetään pysyvästi (ks. Arkistolaki 8 §).


päättynyt hoitojakso; ks. hoitojakso (T)


päättynyt palvelujak-so; ks. palvelujakso (T)


radiologiayksikkö; ks. tukipalveluyk-sikkö (A)



258 rakenteellinen sosiaalityö (H)

; mieluummin kuin: konstruktiivinen tai organisaatiokeskeinen sosiaalityö sosiaalityö, jolla pyritään ehkäisemään tai vähen-tämään sosiaalisia on-gelmia vaikuttamalla yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin


ratkaisukeskeinen työote; ks. sosiaali-työn menetelmä (S)


ravintohuollon yk-sikkö; ks. tukipalve-luyksikkö (A)


ravintoterapian yk-sikkö; ks. tukipalve-luyksikkö (A)


referaatti (A) tiivistelmä; abs trakti; suppea, itsenäinen kirjal-linen esitys tallenteen tai asiakirjan sisällöstä


259 rekisterinpitäjä (A) <henkilörekisterit> yhteisö tai yksittäinen henkilö, jonka käyttöä varten henkilörekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä sen käytöstä


260 rekisteröimätön asiakas (A)

asiakas, josta ei rekisteröi-dä tunnistetietoja palvelu-prosessin aikana; ks. myös tunniste

• Rekisteröimättömästä asiakkaasta ei jää palve-lujen tuottajalle mitään asiakastunnistetta, jonka perusteella annettu palvelu voitaisiin yh-distää asiakkaaseen. Palvelutapahtumalle voi-daan kuitenkin antaa tunniste, jota käytetään esimerkiksi suoritteiden tilastoinnissa.

• Rekisteröimättömiä asiakkaita on erityisesti erilaisissa sosiaalihuollon neuvontatilanteissa, joissa palvelun antamisen kannalta ei ole tarpeen rekisteröidä asiakkaan henkilötietoja tai joissa asiakas itse kieltää henkilöllisyytensä rekiste-röinnin.


261 rekisteröity (A) <henkilörekisterit> henkilö, josta on merkitty tietoja henkilörekiste-riin

Henkilörekisterilain mukaan rekisteröidyllä on oltava asiallinen tai lainsäädäntöön perustuva yhte-ys rekisterinpitäjän toimintaan (ks. yhteysvaati-mus).


262 rekisteröity asiakas (A)

asiakas, josta rekisteröi-dään tunnistetietoja palve-luprosessin aikana; ks. myös tunniste

• Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas rekiste-röidään yleensä joko nimen ja henkilötunnuksen (HETU) avulla tai muulla tietojärjestelmää var-ten erityisesti luodulla asiakastunnisteella.

• Kaikista asiakkaista pyritään palveluprosessin aikana rekisteröimään luotettavin henkilöllisyy-teen viittaava asiakastunniste. Sen avulla voi-daan varmimmin yhdistää oikein asiakkaat ja heille annettavat palvelut esimerkiksi ajanvara-usta, suunnittelua, seurantaa ja laskutusta varten.

• Muulla kuin henkilötunnuksella rekisteröityjä asiakkaita ovat muun muassa henkilöt, joilla ei



ole henkilötunnusta (esim. vastasyntyneet lapset ja sellaiset ulkomaalaiset asiakkaat, joilla ei ole henkilötunnusta), sekä henkilöt, jotka eivät jos-tain syystä kykene, muista tai suostu ilmoitta-maan henkilötunnustaan (esim. tajuttomat poti-laat).

263 rinnakkaiseläke (H)

eläke, jonka saaja saa samanaikaisesti muuta-kin eläkettä


ryhmäasiakas; ks. asiakas (T)


264 ryhmäkohtainen sosiaalityö (H)

ryhmään kohdistuva asiakaskohtainen sosi-aalityö

Ryhmän muodostaa yleensä joukko samasta sosiaalisesta ongelmasta, esimerkiksi alkoho-lismista kärsiviä ihmisiä.


ryhmäkoti; ks. vas-tuuyksikkö (A)


ryhmäkäynti; ks. käynti (T)


265 saattajapalvelu (H)

tukipalvelu, jossa asia-kas saa avustajan mu-kaansa asioidessaan kodin ulkopuolella.

Saattajapalvelua voidaan tarjota esimerkiksi kuljetuspalvelun yhteydessä.


266 saavutettavuus (P) <sosiaali- ja terveyden-huolto> ominaisuus, joka ilmen-tää sitä, kuinka helposti henkilö voi saada lait-teen tai palvelun käyt-töönsä

Esteettömyysperiaatteen näkökulmasta saavutetta-vuudessa korostuvat esteettömyyden fyysinen ja psyykkinen osa-alue.


267 sairaansija (A) potilaspaikka; potilaalle varattu asia-kaspaikka

ks. potilaspaikka Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Palveluprosessi ja palveluta-pahtuma

sairaansija; ks. poti-laspaikka (T)


sairauskertomus; ks. potilaskertomus (A)


268 sairausvakuutus (H)

sosiaalivakuutus, joka korvaa sairauden, ras-kauden ja synnytyksen aiheuttamia kustannuk-sia


269 salasana (A) vain käyttäjätunnuksen haltijan tietoon tarkoitettu merkkijono, jota käytetään tietojärjestelmän käyttäjän tunnistamisen todentami-

Salasana on käyttäjätunnuskohtainen. Sen avulla käyttäjätunnuksen esittäjä voi osoittaa saaneensa valtuudet käyttäjätunnuksen käyttöön.



seen; vrt. tunnussana

270 salassapidettävä tieto (A)

luottamuksellinen tieto, joka on säädetty tai määrät-ty salaiseksi


sarjahoitokäynti; ks. käynti (T)


saumaton hoitoket-ju (T)

joustava hoitoketju ; mieluummin kuin: saumaton hoitoketju <sosiaali- ja terveyden-huolto> hoitoketju , jossa asia-kas ja/tai häntä koskeva tieto siirtyvät joustavasti hoitoprosessista ja organisaatiosta toiseen

ks. joustava hoitoketju Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelut ja palveluprosessit

saumaton palvelu-ketju (T)

joustava palveluke tju; mieluummin kuin: saumaton palveluketju <sosiaali- ja terveyden-huolto> palveluketju , jossa asiakas ja/tai häntä koskeva tieto siirtyvät joustavasti palvelupro-sessista ja organisaati-osta toiseen

ks. joustava palveluketju Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelut ja palveluprosessit

saumaton palveluket-ju; ks. sosiaali- ja terveydenhuollon omaneuvoja (P)


271 sertifiointi (L) ; varmentaminen

toimi, jolla asianosaisista riippumaton elin tai henki-lö todistaa, että hyödyke, organisaatio tai järjestelmä on yhdenmukainen määri-teltyjen vaatimusten kanssa

Esimerkiksi laatujärjestelmä tai (lääkärin) ammatti-taito voi olla sertifioitu. Sertifiointi osoitetaan yleensä todistuksella (sertifikaatilla) tai merkillä, jolloin asiakas saa varmuuden siitä, että hyödyke täyttää ennalta määritellyt laatuvaatimukset.

Hyödykkeestä lähemmin kohdassa laatu.



272 seurantatiedot (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto> tiedot, jotka palveluvas-tuussa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö kerää päivittäin asiakkaan tilasta ja olosuhteista ja niissä tapahtuneista muutoksista


siirtoepikriisi (T) väliarvio; välip alaute; väliepikriisi; <terveydenhuolto> lausunto, jonka tervey-denhuollon ammattihen-kilö laatii potilaan tutki-misesta ja hoidosta saman erikoisalan hoi-tojakson aikana; ks.

ks. väliarvio Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelut ja palveluprosessit


myös loppuarvio ja hoitotiivistelmä

273 sijaishuolto (H) , lapsen sijai shuolto muun kuin omien van-hempien järjestämä lapsen huolto

Voidaan toteuttaa mm. perhe- ja laitoshoidon turvin.


sijaishuolto (A) lapsen sijaishuolto; huostaanoton perus-teella järjestetty lapsen huolto


274 sijaiskoti (H) ; ei: kasvatuskoti �� koti, johon lapsi on sijoi-tettu sijaishuoltoon


sisäinen lähete; ks. lähete (T)


sisäinen tieto; ks. tietojen turvaluoki-tus (A)


sisäänkirjaus; ks. kirjaus (A)


275 sivullinen (A) <terveydenhuolto> muu kuin asianomaises-sa terveydenhuollon toimintayksikössä asiakkaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuva henkilö

Terveydenhuollon asiakasasiakirjoihin sisältyviä tietoja ei lain mukaan saa antaa sivulliselle ilman asiakkaan kirjallista suostumusta.


276 sopeutumisva l-mennus (H)

kuntoutus, jonka tarkoi-tus on totuttaa asiakas sairauden tai vamman aiheuttamaan tilanteeseen

Sopeutumisvalmennukseen kuuluu myös asi-akkaan omaisille tai muille hänestä huolehtivil-le henkilöille annettava opastus. Ruotsinkieli-nen lyhenne ADL on muodostettu sanoista anpassning till daglig livsföring.


277 sopimukseen perus-tuva huostaanotto (A)

asiakkaan ja kunnan lastensuojelusta vastaavan toimielimen yhteisesti sopima huostaanotto


278 sosiaali- ja tervey-denhuollon oma-neuvoja (P)

; omaneuvoja <sosiaali- ja terveyden-huolto ja muu sosiaali-turva> omaneuvojapalvelusta vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon tai muun sosiaaliturvan ammattihenkilö

• Sosiaali- ja terveydenhuollon omaneuvojan tehtävänä on 1 huolehtia siitä, että asiakas saa tarvittavat

tiedot sosiaali- ja terveydenhuollosta ja muusta sosiaaliturvasta

2 selvittää, onko asiakkaalle tarpeen laatia palveluketjusuunnitelma tai muuttaa hänen entistä suunnitelmaansa

3 seurata asiakkaan saumattoman palveluket-jun ja palveluiden toteutumista

4 edistää palveluiden toteutumista ja tarkoi-tuksenmukaista järjestämistä olemalla tarvit-taessa yhteydessä asiakkaan sosiaali- ja ter-veydenhuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa jär-jestäviin ja toteuttaviin tahoihin

5 pitää tarpeen mukaan yhteyttä asiakkaaseen 6 raportoida palveluketjuun liittyvistä asioista

kunnan tai kuntayhtymän asianomaisille toimielimille sekä

7 hoitaa muut omaneuvojasopimukseen sisäl-tyvät tehtävät.

• Asiakas voi valita omaneuvojakseen henkilön,



joka osallistuu asiakkaan sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen ja etuuksien toteuttamiseen ja jonka tehtäviin kuuluu omaneuvojana toimi-minen.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon omaneuvoja toimii yli hallinnollisten organisaatiorajojen.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon omaneuvojasta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakor-tin kokeilusta (811/2000).

279 sosiaaliala (S) erikoisala, joka on keskit-tynyt yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan välisissä suhteissa esiintyviin ilmi-öihin

Sosiaalialaa voidaan tarkastella toimialana tai tutkimus-, kehittämis- ja koulutusalana.


280 sosiaaliasiamies (P) <sosiaalihuolto> henkilö, jonka tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiak-kaan asemasta ja oike-uksista annetun lain soveltamisessa

• Sosiaaliasiamies muun muassa tiedottaa asiak-kaan oikeuksista, toimii muuten asiakkaan oike-uksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi, avustaa asiakkaita muistutuksen tekemisessä sekä seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa.

• Jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla yhteinen kahdella tai useammalla kunnalla.

• Sosiaaliasiamiehestä säädetään laissa (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksis-ta, 812/2000).


281 sosiaaliavustus (H)

sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen avustus, jolla täydennetään tie-tyssä elämäntilanteessa olevan asiakkaan toi-meentuloa


282 sosiaalietuus (H) , sosiaaliturv aetuus sosiaaliturvan tarjoama etuus

Sosiaalietuuksia ovat mm. asumistuki, lasten kotihoidon tuki ja toimeentulotuki.


283 sosiaalihuolto (H) ; ei: yhteiskunnall inen huolto �� sosiaaliturvaan kuuluvat palvelut ja taloudelliset avustukset, joiden tarkoi-tuksena on edistää ja ylläpitää yhteiskunnan jäsenten hyvinvointia ja toimintakykyä

Suomessa sosiaalihuollon järjestäminen on annettu pääosin kuntien tehtäväksi.


sosiaalihuolto (A) organisoitu toiminta, jonka tarkoituksena on taata yhteiskunnan jäse-nille riittävät sosiaali-palvelut ja toimeentulo-turvaan kuuluvat talou-delliset avustukset


sosiaalihuolto (S) sosiaalialan organisoitu toiminta, jonka tehtävänä on taata yhteiskunnan jäsenille sosiaaliturvaan kuuluvat avustukset ja tietyt sosiaalipalvelut

Sosiaalihuolto voi olla yksilökohtaista, yhteisökoh-taista tai rakenteellista toimintaa.


284 sosiaa likeskus (H) sosiaalihuollon organi-saatioyksikkö, josta käsin sosiaalipalvelut järjestetään


285 sosiaalinen (S) • Yleisesti termillä sosiaalinen voidaan sosiaa-lialalla kuvata jotain yhteiskunnallista tai yhtei-söllistä, yhteiskuntaan tai yhteisöihin sopeutu-vaa tai ihmisen ja yhteisön vuorovaikutussuhtei-



siin liittyvää. • Erityisesti sosiaalityön (1) ja sosiaalisen työn

näkökulmasta sosiaalinen tarkoittaa lisäksi yh-teiskunnallisten epäkohtien ehkäisemiseen ja korjaamiseen liittyvää, varsinkin heikossa ase-massa olevien auttamiseen tähtäävää ja heidän elämänhallinnan taitoihinsa liittyvää.

sosiaalinen arvio (S) tilannearvio; myös: sosiaalinen arvio tilannearvioinnin tulos, jossa tehdään päätelmä asiakkaan tilanteesta ja sen vaatimista jatkotoi-mista


sosiaalinen arviointi (S)

tilannearviointi; myös: sosiaalinen arviointi sosiaalityön väline, jolla sosiaalityön ammatti-henkilö jäsentää tilan-neselvityksen pohjalta mahdollisuuksia ratkais-ta asiakkaan ongelmia tai tyydyttää hänen tar-peitaan

ks. tilannearviointi Sosiaalityön sanasto

sosiaalinen esteettö-myys; ks. esteettö-myysperiaate (P)


286 sosiaalinen kontrolli (S)

yhteiskunnan tai yhteisön pyrkimys ohjata ja valvoa tuottamiensa normien noudattamista

Sosiaalityössä (1) sosiaalista kontrollia toteutetaan muun muassa tilanneseurannan avulla.


sosiaalinen kuntou-tus; ks. sosiaalinen toimintakyky (S)


287 sosiaalinen oik e-us (H)

oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen sosiaali-turvan avulla

Sosiaaliset oikeudet katsotaan osaksi yleisiä ihmisoikeuksia.


288 sosiaalinen o n-gelma (H)

hyvinvoinnin heikkene-misestä tai menettämi-sestä aiheutuva vaikeus selviytyä yhteiskunnassa

Sosiaalisen ongelman syynä voi olla esimer-kiksi köyhyys, avuttomuus tai poikkeavuus.


sosiaalinen ongelma (S)

yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen liittyvä yhteis-kunnassa vallitsevien arvojen tai normien vastai-nen ilmiö, jota esiintyy suhteellisen paljon ja jolla on merkittävä vaikutus yhteiskunnassa

• Sosiaalisiksi ongelmiksi käsitetään erilaisia ilmiöitä eri aikakausina. Sosiaalinen ongelma voi olla esimerkiksi köyhyys, työttömyys tai päihteiden käyttö.

• Sosiaaliset ongelmat heikentävät sosiaalista toimintakykyä.


289 sosiaalinen riski (H)

hyvinvoinnin heikkene-misen tai menettämisen uhka


sosiaalinen selvitys (S)

tilanneselvity s; tila n-nekartoitus; myös: sosiaalinen selvitys; sosiaalinen tutkimus sosiaalityön väline, jonka avulla luodaan kuva asiakkaan elämäntilan-teesta

ks. tilanneselvitys Sosiaalityön sanasto

290 sosiaalinen toimin-takyky (S)

kyky tulla toimeen yhteis-kunnassa vallitsevien arvojen ja normien mukai-

• Sosiaalityön (1) ja sosiaalityön (2) näkökulmas-ta sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä niistä



sesti rooleista, jotka hänellä on omassa toimintaym-päristössään.

• Sosiaalista toimintakykyä pyritään lisäämään sosiaalityön menetelmillä.

• Lähikäsitteitä: • Sosiaalinen kuntoutus on prosessi, jolla pyritään

saavuttamaan ja palauttamaan sosiaalinen toi-mintakyky. Sosiaalisen kuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennus ja per-hekuntoutus.

sosiaalinen tutkimus (S)

tilanneselvitys; tila n-nekartoitus; myös: sosiaalinen selvitys; sosiaalinen tutkimus sosiaalityön väline, jonka avulla luodaan kuva asiakkaan elämäntilan-teesta


291 sosiaalinen työ (S) • Sosiaalinen työ tarkoittaa vapaaehtoista toimin-taa, joka muistuttaa tavoitteiltaan sosiaalityötä (1) mutta joka ei ole ammatillista työtä. Sosiaa-linen työ ei esimerkiksi sisällä asiakkaan tahdon vastaisia toimenpiteitä.

• Sosiaalista työtä tekevällä ei ole välttämättä sosiaalialan koulutusta, vaan hänen työnsä pe-rustuu esimerkiksi yksinomaan auttamisen ha-luun ja omakohtaisiin kokemuksiin. Sosiaalises-sa työssä korostuu se sosiaalisen merkitys, joka viittaa yhteiskunnassa heikossa asemassa olevi-en auttamiseen.

• Sosiaalista työtä on esimerkiksi joidenkin yhdis-tysten, järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja ver-taisryhmien tekemä vapaaehtoistyö.


292 sosiaalipalvelu (H) sosiaaliturvaan kuuluva palvelu

Suomessa lakisääteisiä sosiaalipalveluja ovat mm. päivähoito, sosiaalityö, kasvatus- ja per-heneuvonta, koti- ja asumispalvelut ja laitos-palvelut.


sosiaalipalvelu (A) sosiaaliturvaan kuuluva palvelu

Sosiaaliturvalla tarkoitetaan kaikkia niitä keinoja, joilla yhteiskunta pyrkii takaamaan jäsentensä hyvinvoinnin erilaisten sosiaalisten riskien varalta.


sosiaalipalvelu (S) sosiaaliturvaan kuuluva palvelu

Sosiaalihuollon tarjoamia sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi sosiaalityö (1), lasten päivähoito, las-tensuojelun laitoshuolto ja kodinhoitoapu.


293 sosiaalipolitiikka (H)

yhteiskuntapolitiikan osa, joka pyrkii luomaan kohtuullisen hyvinvoinnin kaikille yhteiskunnan jäsenille

Suomessa sosiaalipolitiikka kohdistuu koko väestöön. Sosiaalipolitiikan alueita ovat mm. sosiaaliturvapolitiikka, työpolitiikka, asuntopoli-tiikka, terveyspolitiikka ja koulutuspolitiikka.


294 sosiaalitekniikka (P) mieluummin kuin: sosi-aaliteknologia; sosiotek-nologia <sosiaali- ja terveyden-huolto> sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytön osaaminen

• Palveluihin kuuluu sekä hoitava tai avustava että ennalta ehkäisevä toiminta.

• Sosiaalitekniikan käsite liittyy rakennettuun ympäristöön sekä palveluihin ja tuotteisiin.

• Sosiaalitekniikkaan kuuluvat muun muassa esteetön asunto, toimintarajoitteisen henkilön avustajan tai omaisen käyttämä nostolaite sekä vammaisen tai vanhuksen käyttämä turvapuhe-lin.


sosiaaliteknologia (P)

sosiaalitekniikka ; mie-luummin kuin: sosiaali-teknologia; sosiotekno-logia <sosiaali- ja terveyden-huolto> sosiaalitoimen hoitamien

ks. sosiaalitekniikka Palveluketjusanasto Itsenäinen suoriutuminen


palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytön osaaminen

295 sosiaalitoimi (H) sosiaaliturvaa koskeva hallinnon ala


sosiaalitoimi (S) sosiaaliturvaa koskeva kunnallishallinnon ala


296 sosiaaliturva (H) keinot, joilla yhteiskunta pyrkii takaamaan jäsen-tensä hyvinvoinnin sosi-aalisten riskien varalta

Suomessa sosiaaliturvan kattamia riskejä ovat mm. työttömyys, työkyvyttömyys, sairaus, vanhuus ja perheenhuoltajan kuolema.


sosiaaliturva (S) keinot, joilla yhteiskunta pyrkii turvaamaan jäsen-tensä hyvinvoinnin hy-vinvoinnin heikkenemi-sen tai menettämisen uhatessa

Sosiaaliturvaan kuuluvat toimeentuloturva ja sosi-aalipalvelut.


sosiaaliturva; ks. sosiaalipalvelu (A)


297 sosiaaliturvapol i-tiikka (H)

sosiaaliturvaa koskeva sosiaalipolitiikan osa


298 sosiaalityö (H) sosiaalityö on sosiaali-huollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia

Sosiaalityöllä ylläpidetään ja edistetään yksi-löiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumis-ta sekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityöllä pyritään myös parantamaan asiakkaiden toi-meentulon edellytyksiä ja elämänlaatua. Suo-messa sosiaalityö kuuluu lakisääteisiin sosiaa-lipalveluihin.


sosiaalityö (1) (S) ammatillinen toiminta, jolla pyritään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sekä sosiaalisten ongelmi-en ehkäisemiseen, vähen-tämiseen ja poistamiseen

• Asiakastasolla sosiaalityö (1) on prosessi, joka lähtee liikkeelle asiakkaan kanssa yhdessä teh-dystä tilanneselvityksestä ja sen pohjalta laadi-tusta tehtävä- ja tavoitesuunnitelmasta. Tavoit-teiden saavuttamiseksi sosiaalityön ammattihen-kilö käyttää erilaisia sosiaalityön menetelmiä. Sosiaalityössä (1) pyritään muuttamaan asiak-kaan elämää yhteistyössä asiakkaan kanssa. Asiakas tarvitsee elämäntilanteensa muuttami-seen sosiaalista toimintakykyä.

• Yhteisön ja yhteiskunnan tasolla sosiaalityö (1) on vaikuttamista hyvinvointia koskevaan pää-töksentekoon.

• Sosiaalityötä (1) tehdään julkisella sektorilla muun muassa sosiaalihuollossa, terveydenhuol-lossa, opetus- ja kasvatustoimessa, vankeinhoi-dossa, puolustusvoimissa sekä poliisitoimessa. Sosiaalityötä (1) tehdään lisäksi yksityisellä sek-torilla muun muassa sosiaali- ja terveysalan jär-jestöissä.

• International Federation of Social Workers (IFSW) määrittelee sosiaalityön (1) seuraavasti: The social work profession promotes social change, problem solving in human relationships and the empowerment and liberation of people to enhance well-being. Utilising theories of hu-man behaviour and social systems, social work intervenes at the points where people interact with their environments. Principles of human rights and social justice are fundamental to so-cial work.


299 sosiaalityö (2) (S) tieteenala, joka tutkii sosi-aalisia ongelmia sekä kehittää sosiaalityötä (1) ja sosiaalityön menetelmiä ja



jolla koulutetaan sosiaali-työntekijöitä

sosiaalityö (A) ammatillinen työ, jonka tarkoituksena on edistää sosiaalista hyvinvointia ja ehkäistä, vähentää tai poistaa yksilöiden ja yhtei-söjen sosiaalisia ongelmia

Sosiaalityöhön kuuluu muun muassa ohjausta, neuvontaa ja yksilöiden, perheiden tai yhteisöjen sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Sosiaalityöllä pyritään parantamaan asiakkaiden selviytymisen edellytyksiä ja elämänlaatua. Sosiaalihuollossa tehtävä sosiaalityö kuuluu lakisääteisiin sosiaali-palveluihin. Sosiaalityötä tehdään myös esimerkik-si osana terveydenhuollon palveluja ja kouluissa annettavia palveluja.


300 sosiaalityön ammat-tietiikka (S)

sosiaalityöhön (1) liittyvien ammattien harjoittamista koskevat eettiset arvot ja normit

• Sosiaalityön ammattietiikka on edellytys sosiaa-lityön (1) onnistumiselle.

• Suomessa noudatettavat sosiaalialan eettiset ohjeet perustuvat International Federation of Social Workersin (IFSW) kansainväliseen eetti-seen ohjeistoon.


301 sosiaalityön arvioin-ti (S)

sosiaalityön tuloksellisuu-den ominaisuuksien ver-taaminen valittuihin kritee-reihin

Sosiaalityön arvioinnissa kriteeri tarkoittaa ominai-suutta, joka on valittu sosiaalityön tuloksellisuuden määrittämisen perusteeksi.


302 sosiaalityön kohde (S)

yksilön ja ympäristön väliseen suhteeseen liittyvä tarve, toiminta, sosiaalinen ongelma tai muu asia, joka pyritään ratkaisemaan sosiaalityön menetelmin

Ympäristöllä tarkoitetaan tässä sekä fyysistä ympä-ristöä että ihmisten muodostamaa yhteisöä.


303 sosiaalityön laatu (S)

sosiaalityön (1) ominai-suuksista muodostuva kokonaisuus, johon perus-tuu sosiaalityön (1) kyky täyttää siihen kohdistuvat odotukset

• Sosiaalityön laatu voidaan jakaa toiminnalliseen ja tekniseen laatuun. Toiminnallinen laatu sisäl-tää sosiaalityön ammattihenkilön etiikan sekä sosiaalityön ammattihenkilön ihmiskuvan, vuo-rovaikutustaidot ja tavan kohdella asiakasta. Tekninen laatu puolestaan sisältää sosiaalityön ammattihenkilön ammattitaidon.

• Sosiaalityön laatu on sosiaalityön tuloksellisuu-den osa-alue.


304 sosiaalityön mene-telmä (S)

tiettyjen sosiaalityön väli-neiden muodostama koko-naisuus, jota käytetään sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen tai yksilö- ja yhteisötason tarpeiden tyydyttämiseen

Sosiaalityössä (1) on käytetty muun muassa seuraa-via menetelmiä: yhdyskuntatyö, asiakaskohtainen sosiaalityö (casework), palveluohjaus (case mana-gement), verkostotyö, ratkaisukeskeinen työote ja läheisneuvonpito.


305 sosiaalityön tulok-sellisuus (S)

sosiaalityön (1) tai sosiaali-työn menetelmän kyky toimia tehokkaasti, talou-dellisesti ja laadukkaasti

• Sosiaalityön kohteen näkökulmasta tarkasteltuna sosiaalityön tuloksellisuudessa korostuvat sosi-aalityön vaikuttavuus ja sosiaalityön laatu.

• Hallinnon näkökulmasta tarkasteltuna sosiaali-työn tuloksellisuudessa korostuvat taloudelli-suus ja tuottavuus, jotka yhdessä muodostavat tehokkuuden ulottuvuuden sosiaalityön tuloksel-lisuudessa.


306 sosiaalityön vaikut-tavuus (S)

sosiaalityön menetelmän kyky saada osaltaan aikaan haluttuja muutoksia sosiaa-lityön kohteessa ja vastata yksilön tai yhteisön tarpei-siin

Sosiaalityön vaikuttavuus on sosiaalityön tuloksel-lisuuden osa-alue.


307 sosiaalityön väline (S)

sosiaalityössä (1) käytettä-vä vuorovaikutuksellinen toiminto tai tekninen toi-

• Vuorovaikutuksellisia toimintoja ovat esimer-kiksi tilannearviointi, tilanneselvitys, tilanneseu-ranta, tukea antava keskustelu, neuvottelu ja neuvonta.



menpide • Teknisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi mak-susitoumuksen antaminen ja asunnon järjestä-minen.

308 sosiaalityöntekijä (S)

ammattihenkilö, jolla on sosiaalityöntekijän tehtä-vään vaadittava koulutuk-sellinen pätevyys

• Sosiaalihuollossa työskentelevän sosiaalityönte-kijän kelpoisuus määritellään lainsäädännössä.

• Sosiaalityöntekijän tehtäviä ovat sosiaalihuol-lossa muun muassa asiakkaan sosiaalisten on-gelmien tunnistaminen, itsenäisen suoriutumisen arviointi ja tukeminen, tarvittavien tukitoimien järjestäminen, kodin ulkopuolelle hoitoon sijoit-tamiseen liittyvät tehtävät, yksilöllistä harkintaa edellyttävien toimeentulotukipäätösten tekemi-nen, harkintaa edellyttävä päätöksenteko muissa asiakkaan oikeuksiin vaikuttavissa asioissa sekä alan asiantuntija- ja konsultointitehtävät.

• Sosiaalityöntekijän ammatillinen erikoistuminen riippuu siitä, missä organisaatiossa hän työsken-telee. Myös sosiaalityöntekijän tehtävänimikkeet vaihtelevat organisaation ja työtehtävien mu-kaan. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänimikkeitä ovat sosiaalityöntekijän lisäksi muun muassa kuraattori, sosiaaliterapeutti, kuntoutussosiaali-työntekijä ja sosiaalisihteeri. Sosiaalityöntekijä voi toimia myös itsenäisenä ammatinharjoittaja-na, esimerkiksi konsulttina.


309 sosiaalivakuutus (H)

toimeentuloturvaan kuuluva vakuutus, jolla pyritään turvaamaan vakuutetun toimeentulo tiettyjen elämänmuutos-ten tai vahinkotapahtu-mien varalta

Sosiaaliturvan peruskäsitteet Sosiaaliturvan sana sto Sosiaaliturvan peruskäsitteet

sosioteknologia (P) sosiaalitekniikka ; mie-luummin kuin: sosiaali-teknologia; sosiotekno-logia <sosiaali- ja terveyden-huolto> sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytön osaaminen

ks. sosiaalitekniikka Palveluketjusanasto Itsenäinen suoriutuminen

sosterva-asiamies (M)

palveluasiamies; oma-neuvoja <sosiaali- ja terveyden-huolto ja sosiaalivakuu-tus> tietty sosiaali- tai tervey-denhuollon tai sosiaali-vakuutuksen ammatti-henkilö, joka asiakkaan pyynnöstä ja hänen kanssaan tai hänen valtuuttamanaan järjes-tää, ohjaa ja seuraa asiakkaalle annettavia palveluja palveluproses-seissa tai palveluketjuis-sa

ks. palveluasiamies Satakunnan Makropilotin käsitemäärittelyjä

sosterva-asiamiesjärjestelmä; ks. sosterva-asiamies (M)


sosterva-asiamiesmalli; ks. sosterva-asiamies



(M)

sostervajärjestelmä; ks. sosterva-asiamies (M)


sostervamalli; ks. sosterva-asiamies (M)


sostervatiedotus; ks. sosterva-asiamies (M)


310 soviteltu tyött ö-myyspäiväraha (H)

, soviteltu päiväraha työttömyyspäiväraha, jota voidaan maksaa sellaiselle kokopäivätyön menettäneelle henkilölle, jolla on osapäivätyö


311 standardi (L)

toistuvaan käyttöön tarkoi-tettu, tunnustetun elimen hyväksymä normatiivinen asiakirja, joka esittää ylei-sesti hyväksyttyjä sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitä toiminnoille tai niiden tuloksille

Termi standardi viittaa tässä sanastossa vain stan-dardisoinnissa tuotettuihin normatiivisiin asiakir-joihin. Yleiskielessä sanalla standardi on usein myös sellaisia merkityksiä kuin 'tavoitetaso', 'yhtei-sesti sovittu toteutustaso' ja 'hyväksyttävä raja'. Laadunhallinnan terminologiassa nämä merkitykset sisältyvät lähinnä käsitteeseen laatuvaatimus.



status praesens (A) nykytila; nykytilati e-dot; tiedot, jotka sosiaali- ja terveydenhuollon asi-antuntija esittää tutki-muksen tai selvityksen perusteella asiakkaan tilasta palvelutapahtu-man hetkellä


312 subjektiivinen oike-us (A)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> erityinen lakisääteinen oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

• Subjektiiviset oikeudet ovat valtakunnallisia, ja nykyisen lainsäädännön mukaan ne koskevat pääosin sosiaalihuoltoa. Subjektiiviseen oikeu-teen perustuvissa palveluissa palvelujen järjes-täjä ja tuottaja eivät voi noudattaa tarveharkin-taa; ks. myös ei-harkinnanvarainen palvelu.

• Esimerkkejä nykyisistä subjektiivisista oikeuk-sista: alle kouluikäisten oikeus päivähoitoon, oi-keus kehitysvammalain mukaiseen erityishuol-toon kuuluvaan opetukseen, oikeus eräisiin vai-keavammaisille järjestettäviin palveluihin, las-tensuojelun jälkihuollossa olevan nuoren oikeus asuntoon.


313 subjektiivinen syy (A)

<palvelun vireillepano> asiakkaan itsensä ko-kema vireillepanon syy


314 suhteellinen kö y-hyys (H)

köyhyys on suhteellista silloin kun ihmisten kulu-tusmahdollisuudet ja muut materiaaliset elin-olot jäävät liian kauaksi yhteiskunnassa yleiseksi tulleesta tasosta


315 suojaamisvelvoite (A)

<henkilörekisterit> rekisterinpitäjän velvol-lisuus huolehtia siitä, ettei henkilörekisterin

Nykyisen henkilörekisterilain mukaan suojaamis-velvoite koskee myös sitä, joka toimii rekisterinpi-täjän lukuun tai jolle rekisterinpitäjä on luovuttanut



sisältämiä tietoja käyte-tä, tuhota, muuteta tai anasteta luvatta

tietoja (ks. Henkilörekisterilaki 26 §). käsitteitä

316 suojatyö (H) vajaatyökykyisille tarkoi-tettu, normaalin työelä-män kiivastahtisuudelta ja paineilta suojattu työ

Suojatyö voidaan toteuttaa joko tuotannollise-na tai kuntouttavana. Suojatyön yhteydessä järjestetään usein kuntoutusta.


317 suorite (A) toteutetun toiminnan tai osatoiminnan määrää ilmaiseva laskennallinen yksikkö


suorite (T) <yleiset palveluorgani-saatiot> toteutetun toiminnan tai osatoiminnan määrää ilmaiseva laskennallinen yksikkö

• Lähikäsitteitä: o Pääsuorite: Pääsuorite voi olla esimerkiksi

hoitojakso, hoitopäivä tai avohoitokäynti. Pääsuorite on kustannuslaskennassa käytettä-vä termi, ja se määritellään usein organisaa-tiokohtaisesti.

o Välisuorite: Välisuorite voi olla esimerkiksi yksittäinen tutkimus tai toimenpide. Välisuo-rite kohdennetaan pääsuoritteeseen. Välisuo-rite on kustannuslaskennassa käytettävä ter-mi, ja se määritellään usein organisaatiokoh-taisesti.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Suorite on so-

vittujen käsittelysääntöjen avulla tietojärjes-telmään tallennetuista palvelutapahtumien toteumatiedoista matemaattisin laskentasään-nöin saatu tulos, joka kuvaa palvelun mää-rää, tuloksellisuutta, kohdistumista tms. Suo-ritteiden laskennassa joudutaan joskus käyt-tämään monimutkaisia laskenta-algoritmejä monipuolisen toiminnan "sulauttamiseksi" organisaation summatasolla samaan suorit-teen mittayksikköön (esim. toteutunut hoito-vuorokausi).


318 suunnitteluvelvoite (A)

<henkilörekisterit> rekisterinpitäjän velvol-lisuus laatia suunnitelma henkilötietojen käytöstä ja käsittelystä


syöpäilmoitus; ks. ilmoitus (A)


319 tahdonvastainen hoito (A)

sosiaali- ja terveyden-huollon asiakkaalle vas-toin hänen omaa tahtoaan annettava hoito

Muun muassa laki kehitysvammaisten erityishuol-losta viittaa käsitteeseen tahdonvastainen hoito.


320 tahdonvastainen huostaanotto (A)

vastoin asiakkaan tah-toa toteutettu huos-taanotto


321 tahdosta riippuma-ton hoito (A)

sosiaali- ja terveyden-huollon asiakkaalle hänen tahdostaan huolimatta annettava hoito

• Sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelujen tuottaja voi ottaa asiakkaan hoidettavaksi hänen tahdostaan riippumatta esimerkiksi silloin, kun on syytä epäillä asiakkaan joutuvan suureen hengen- tai terveydenvaaraan tai kun hän on vaaraksi itselleen tai ympäristölleen.

• Muun muassa tartuntatautilaki, mielenterveysla-ki ja päihdehuoltolaki viittaavat käsitteeseen tahdosta riippumaton hoito.


tallenne; ks. arkisto Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-


(1) (A) jasanasto Palveluprosessin ja -tapahtuman dokumentointi Asiakirja ja arkistointi

taloudellinen esteet-tömyys; ks. esteet-tömyysperiaate (P)


322 tapaturmaeläke (H)

eläke, jota voi saada henkilö, jonka työkyky on heikentynyt työtapa-turman tai ammattitaudin vuoksi


323 tarkastusoikeus (A) <henkilörekisterit> rekisteröidyn tai muun oikeutetun henkilön oikeus saada tietää, onko häntä koskevia tietoja tallennettu henki-lörekisteriin ja mitkä nämä tiedot ovat

• Henkilörekisterilain mukaan rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa rekisteröidylle myös rekisterin tietolähteet ja mihin rekisterin tietoja käytetään ja luovutetaan (ks. Henkilörekisterilaki 11 §).

• Mikäli kyseessä on automatisoitu yksittäispää-tös, rekisteröidyllä on oikeus saada tieto myös tietojen automaattiseen käsittelyyn liittyvästä logiikasta.


324 tarpeellisuusvaati-mus (A)

<henkilörekisterit> vaatimus, jonka mukaan henkilörekisteriin saa tallentaa vain rekisterin käyttötarkoituksen kan-nalta tarpeellisia henki-lötietoja (ks. Henkilöre-kisterilaki 5 §)


tartuntatauti-ilmoitus; ks. ilmoitus (A)


tartuntatauti-ilmoitus; ks. ilmoitus (T)


325 tarve (A) fyysinen tai henkinen tila, jossa ihminen kokee tai hänessä todetaan jonkin asian puutetta

sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaan tarpeet voivat olla luonteeltaan esimerkiksi sosiaalisia, psyykkisiä, fyysisiä, kognitiivisia tai taloudellisia, ja ne voivat olla peräisin joko asiakkaasta itsestään tai ne voivat olla ympäristön aiheuttamia.


tarveharkinta; ks. palvelunjärjestäjä (T)


taustatiedot; ks. esitiedot (A)


tautiluokitus; ks. luokiteltu ongelma (A)


326 tavoiteaika (T) <sosiaali- tai terveyden-huolto> sosiaali- tai terveyden-huollon palveluntuotta-

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien


jan määrittämä aika, jonka kuluessa jonossa odottavalle asiakkaalle tulisi järjestää sovittu palvelu

suunnittelua var ten Jonotus

tekninen tallenne; ks. arkisto (1) (A)


tekstiilihuollon yk-sikkö; ks. tukipalve-luyksikkö (A)


terveydenhuollon oikeusturvakeskus; ks. ammattihenkilö (A)


327 terveydenhuo llon sosiaalityö (H)

terveydenhuollon alueel-la tehtävä sosiaalityö

Terveydenhuollon sosiaalityön tarkoituksena on mm. auttaa potilaita ja heidän omaisiaan sairauteen ja sosiaaliturvaan liittyvissä sosiaa-lisissa kysymyksissä.


328 terveydenhuolto (A) organisoitu toiminta, jonka tarkoituksena on taata yhteiskunnan jäsenille riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut


terveysasema; ks. toimipiste ja vastuu-yksikkö (A)


329 terveyskertomus (A) asiakaskertomus, joka sisältää tietoa asiakkaan terveydentilasta ja fyysi-sestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kehityksestä


terveyskeskus; ks. toimintayksikkö (A)


tiedoksianto; ks. hallintopäätös (A)


330 tietojen ajantasai-suus (A)

tietojen käyttökelpoisuus sen suhteen, kuvaavatko ne käyttöhetkellä vallitsevaa asiaintilaa


331 tietojen eheys (A) tietojen käyttökelpoisuus sen suhteen, ovatko ne yhtäpitäviä alkuperäisten tietojen kanssa


332 tietojen kattavuus tietojen käyttökelpoisuus sen suhteen, sisältyykö niihin käsiteltävän asian

Tietojen kattavuutta voidaan eritellä esimerkiksi aiheenmukaisesti tai ajallisesti (ks. tietojen ajan-



(A) kannalta kaikki tarpeelli-nen

tasaisuus). käsitteitä

tietojen käsittelyval-tuudet; ks. käyttöval-tuudet (A)


333 tietojen käyttökel-poisuus (A)

tietojen kyky täyttää niihin kohdistuvat odotukset tai vaatimukset

Tietojen käyttökelpoisuuden lajeja ovat tietojen eheys, tietojen kattavuus, tietojen oikeellisuus, tietojen relevanssi ja tietojen ajantasaisuus.


334 tietojen oikeellisuus (A)

tietojen käyttökelpoisuus sen suhteen, vastaavatko ne todellisuutta


335 tietojen relevanssi (A)

tietojen käyttökelpoisuus sen suhteen, ovatko ne merkityksellisiä käyttöyh-teydessään


336 tietojen saatavuus (A)

tietojärjestelmän kyky antaa tiedot käytettäviksi tarkoituksenmukaisessa muodossa silloin, kun niitä tarvitaan


337 tietojen suojaami-nen (A)

; tietojen suojelu toiminta, jolla pyritään estämään tietojen luva-ton käyttö, käsittely ja haltuunotto

Tietojen suojaamisella varmistetaan muun muassa se, etteivät tiedot joudu vääriin käsiin. Tietojen suojaaminen on osa tietojen turvaamista.


tietojen suojelu (A) tietojen suojaaminen ; toiminta, jolla pyritään estämään tietojen luva-ton käyttö, käsittely ja haltuunotto

ks. tietojen suojaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Tietoturvaan liittyviä käsitteitä

338 tietojen turvaami-nen (A)

toiminta, jolla tietoriskejä pyritään minimoimaan


339 tietojen turvaluoki-tus (A)

tietojen jako hierarkkisiin ryhmiin luottamuksellisuu-den, saatavuuden tai käyt-tökelpoisuuden mukaan; ks. myös tietojen saata-vuus ja tietojen käyttö-kelpoisuus

Tietoja luokitellaan yleisimmin luottamuksellisuu-den mukaan esimerkiksi julkisiin, sisäisiin, luotta-muksellisiin ja salaisiin tietoihin (ks. julkinen tieto, luottamuksellinen tieto ja salassapidettävä tieto).


tietojärjestelmän käyttöoikeus; ks. käyttövaltuudet (A)


340 tietoriski (A) sellaisen tietoihin tai niiden käyttöön ja käsittelyyn kohdistuvan tapahtuman uhka, joka toteutuessaan aiheuttaa haittaa


341 tietosuoja (A) tietoturvan osa-alue, jolla pyritään estämään tietojen luvaton käyttö, käsittely ja



haltuunotto käsitteitä

342 tietoturva (A) niiden keinojen muodos-tama kokonaisuus, joiden avulla tietoriskejä pyritään minimoimaan

• Tietoturvaan kuuluvia keinoja ovat muun muas-sa tietojen turvaaminen erilaisin menetelmin, välinein sekä tähän tarkoitukseen osoitetuin voimavaroin. Tietoturvaan kuuluvat myös käy-tettävän välineistön tietoturvallisuuteen liitty-vät ominaisuudet.

• Tietoturvalla pyritään varmistamaan tietojen luottamuksellisuus, tietojen saatavuus sekä tie-tojen käyttökelpoisuus.


343 tietoturvallisuus (A) tietoriskejä koskeva tur-vallisuuden osa-alue

• Nimitys tietoturvallisuus kuvaa olotilaa, jossa tietoriskit ovat pienimmillään, kun taas tieto-turva kuvaa sitä keinojen kokonaisuutta, jolla olotilaan päästään.

• Yleisessä kielenkäytössä tietoturva ja tietotur-vallisuus ovat usein synonyymisia.


tiimiasiantuntemus; ks. moniammatilli-nen asiantuntemus (A)


344 tiivistelmä (A) abstrakti; referaatti suppea, itsenäinen kirjal-linen esitys tallenteen tai asiakirjan sisällöstä


tilaaja (A) palvelun tilaaja; organisaatio tai yksittäi-nen henkilö, joka varaa palvelun asiakkaalle

ks. palvelun tilaaja Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Asiakas ja asiakkuus

tilaaja-tuottajamalli; ks. palveluntilaaja (T)


345 tilannearvio (S) myös: sosiaalinen arvio tilannearvioinnin tulos, jossa tehdään päätelmä asiakkaan tilanteesta ja sen vaatimista jatkotoi-mista


346 tilannearviointi (S) myös: sosiaalinen arviointi sosiaalityön väline, jolla sosiaalityön ammatti-henkilö jäsentää tilan-neselvityksen pohjalta mahdollisuuksia ratkais-ta asiakkaan ongelmia tai tyydyttää hänen tar-peitaan

Tilannearviointi on ammattihenkilön ja asiakkaan vuorovaikutukseen perustuva toiminto.


tilannekartoitus (S) tilanneselvitys; myös: sosiaalinen selvitys; sosiaalinen tutkimus sosiaalityön väline, jonka avulla luodaan kuva asiakkaan elämäntilan-teesta


347 tilanneselvitys (S) tilannekartoitus; myös: sosiaalinen selvitys; sosiaalinen tutkimus sosiaalityön väline, jonka avulla luodaan kuva

• Asiakas osallistuu tilanneselvityksen laatimi-seen.

• Tilanneselvityksessä selvitetään asiakkaan tarpeet, ongelmat ja voimavarat. Selvitettäviä asioita ovat esimerkiksi yksilön tai perheen ih-



asiakkaan elämäntilan-teesta

missuhteet, asuminen sekä työelämään ja toi-meentuloon liittyvät tarpeet, resurssit ja vaati-mukset.

• Tilanneselvitys on joko lähtökohtana sosiaali-työn (1) työprosessille tai se tehdään jonkin vi-ranomaisen pyynnöstä.

• Lähikäsitteitä: • Olosuhdeselvitys tarkoittaa tilanneselvitystä,

joka tehdään käräjäoikeuden pyynnöstä lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa.

• Henkilötutkinta tarkoittaa tilanneselvitystä, joka tehdään käräjäoikeuden pyynnöstä nuorta rikok-sentekijää koskevassa asiassa.

348 tilanneseuranta (S) sosiaalityön väline, jolla sosiaalityön ammattihenki-lö pyrkii toteuttamaan sosiaalista kontrollia yksi-lö- tai yhteisötasolla

• Tilanneselvityksen perusteella voidaan päättää aloittaa tilanneseuranta. Tilanneseurannassa esiin tulleiden asioiden perusteella voidaan puo-lestaan päättää uuden tilanneselvityksen tekemi-sestä.

• Tilanneseuranta sisältää sekä asiakkaan palvelun että kontrollin aineksia. Seurannan toteuttami-sessa on siksi tärkeää noudattaa sosiaalityön ammattietiikkaa.


tilauksen vastaanotta-ja; ks. palvelun tilaaja (A)


tilauksen vastaanotta-ja; ks. palveluntilaa-ja (T)


349 tilaus (T) <sosiaali- tai terveyden-huolto> määrämuotoinen asiakir-ja, jolla sosiaali- tai ter-veydenhuollon palve-luntuottaja esittää yksi-löidyn palvelupyynnön toiselle sosiaali- tai ter-veydenhuollon palvelun-tuottajalle

o Tilaus voi olla tiettyä asiakasta koskeva pal-velupyyntö (esim. laboratoriotilaus) tai yksit-täisistä asiakkaista riippumaton yleinen pal-velupyyntö (esim. väline-, tekstiili-, ravinto- tai lääkehuoltoa koskevat tilaukset). Tilaavan toimintayksikön tai ammattihenkilön on ai-na ennalta yksilöitävä palvelu, jota halutaan. Tilauksena esitettävässä palvelupyynnössä palveluvastuu ja hoitovastuu eivät siirry ti-lauksen vastaanottavalle yksikölle. Tilauk-seen liittyy yleensä tilaavan yksikön sitou-mus palvelun maksamisesta. Tilauksen vas-taanottava yksikkö toimittaa tilaajalle yleensä hoitopalautteen tai vastauksen pyydetystä palvelusta.

o Yleiskielessä nimitystä tilaus käytetään väl-jemmässä merkityksessä viittaamaan mihin tahansa pyyntöön saada palvelua tai tuotteita tietylle asiakkaalle.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Tilaus on tieto-

järjestelmässä palvelutapahtuman yksi tyyppi. Tilaus voidaan luokitella sen mukaan, millaista palvelua tai tuotetta tilataan (esim. lääke, materiaali, laboratoriotutkimus).


350 todentaminen (A) tietojärjestelmät> menettely, jolla varmen-netaan käyttäjän tai laitteen tunnistaminen tai tiedonsiirtona lähete-tyn sanoman alkuperäi-syys

Esimerkiksi käyttäjän tunnistaminen voidaan toden-taa salasanan avulla.


351 toimeentulo (H) ihmisen mahdollisuus suoriutua taloudellisista velvoitteistaan

Toimeentulo vaikuttaa mm. elintasoon ja sitä kautta hyvinvointiin.



352 toimeentulotuki (H)

sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudelli-nen avustus, jolla turva-taan asiakkaan toimeen-tulo silloin, kun tämän varat tai tulot katsotaan riittämättömiksi kohtuul-lisiin elinkustannuksiin; vrt. sosiaaliavustus

Toimeentulotukea voidaan maksaa myös, jos esimerkiksi jonkin toisen sosiaalietuuden mak-saminen on viivästynyt.


353 toimeentuloturva (H)

sosiaaliturvan osa, jonka tarkoituksena on taata henkilölle riittävä toi-meentulo


354 toimenpide (A) määrätehtävän suorittami-seen tähtäävä kertaluontei-nen toiminta


355 toimintarajoitteinen henkilö (P)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> henkilö, jolla on määri-tettävissä oleva toimin-nan rajoite suhteessa ympäristöön

• Henkilön rajoitteet voivat olla joko pysyviä tai tilapäisiä.

• Rajoitteet voivat olla sekä fyysisiä, psyykkisiä että sosiaalisia.

• Toimintarajoitteisia henkilöitä voivat olla esi-merkiksi tilapäisesti vammautuneet henkilöt, vammaiset ja ikäihmiset.


toimintasuunnitelma; ks. palvelusuunni-telma (T)


356 toimintayksikkö (A) organisaatioyksikkö, joka on tehtäviensä hoitamisessa hallinnolli-sesti ja taloudellisesti itsenäinen

• Esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköistä: julkiset ja yksityiset sairaa-lat, terveyskeskukset, vanhusten ja vammaisten palvelukodit ja -keskukset, lasten päiväkodit, päihdehuoltolaitokset.

• Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevassa laissa määritetään terveydenhuollon toimintayksikkö potilasoikeuksien näkökulmasta (ks. Laki poti-laan asemasta ja oikeuksista 2 §).


toimintayksikkö (T) <yleiset palveluorgani-saatiot> organisaatioyksikkö tai sen osa, joka on tehtävi-ensä hoitamisessa hal-linnollisesti ja taloudelli-sesti itsenäinen

o Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksi-köitä ovat esimerkiksi julkiset ja yksityiset sairaalat sekä niiden osat, terveyskeskukset, vanhusten ja vammaisten palvelukodit ja -keskukset, lasten päiväkodit ja päihdehuolto-laitokset.

o Ks. myös toimipiste. • Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Toimintayksik-

kö on sellainen tietojärjestelmää käyttävä or-ganisaatio tai sen osa, jolla on vaikutusta tie-tojärjestelmän toimintaan. Organisaatiotieto voi vaikuttaa tietojärjestelmässä esimerkiksi tietosuojan toteutukseen, maksatuksen toi-mintaan, laskutukseen ja tilastointiin. Orga-nisaatiotiedot muodostavat tietojärjestelmissä erilaisia hierarkioita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Organi-saatiot ja niiden osat

357 toiminto (A) toimintakokonaisuuden osa tai yksittäinen vaihe


358 toimipiste (1) (A) fyysinen paikka, johon organisaatioyksikkö tai jokin sen osa on sijoitettu

Yleisessä kielenkäytössä termit toimipiste (1), toimipiste (2) ja toimintayksikkö sekoittuvat helposti, koska käytännössä käsitteiden taustalla olevat toisaalta fyysiseen paikkaan ja toisaalta organisatoriseen asemaan liittyvät piirteet menevät usein päällekkäin.


359 toimipiste (2) (A) <terveydenhuolto> terveydenhuollon toi-

• Esimerkkejä terveydenhuollon toimipisteistä ovat terveysasemat ja sairaalan tai terveyskes-



mintayksikön osa, jolla on tietyt palvelutehtävät ja näiden tehtävien hoi-toon koulutettu ammatti-henkilökunta

kuksen vuodeosastot ja poliklinikat. • Erityisesti terveydenhuollon tietojärjestelmissä

sanaa toimipiste käytetään kuvaamaan organi-saatiohierarkian alinta tasoa.

jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Palvelujen järjestäjä ja tuottaja

toimipiste (T) <yleiset palveluorgani-saatiot> fyysinen paikka, johon organisaatioyksikkö tai jokin sen osa on sijoitet-tu

Yleisessä kielenkäytössä termit toimipiste ja toi-mintayksikkö sekoittuvat helposti, koska käytän-nössä käsitteiden taustalla olevat toisaalta fyysiseen paikkaan ja toisaalta organisatoriseen asemaan liittyvät piirteet menevät usein päällekkäin.


360 toiste (A) yhteisön arkistoon (1) jäävä kappale lähteneestä tallenteesta tai asiakirjasta

Toiste voi olla joko alkuperäinen kappale tai jäljen-ne.


361 tukiasuminen (H) sosiaalisesti kuntouttava asumismuoto ihmisille, jotka tarvitsevat tukea pystyäkseen asumaan itsenäisesti

Tukiasuminen soveltuu mm. vammaisille, päihdeongelmaisille, vankilasta vapautuneille ja mielenterveysongelmista kärsiville.


362 tukiasunto (H) tukiasumiseen tarkoitettu asunto

Tukiasunto on sosiaaliviranomaisten hallin-nassa tai omistuksessa.


363 tukipalvelu (H) ensisijaisena tarjottavaa palvelua täydentävä palvelu

Tukipalvelut ovat tavallisia mm. kotipalvelujen yhteydessä.


364 tukipalveluyksikkö (A)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> organisaatioyksikkö, joka tuottaa palveluja vastuuyksikön toimek-siannosta

• Eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaa-tiojärjestelmissä tukipalveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi seuraavat: o diagnostiset tukipalveluyksiköt (esim. labora-

torio- ja radiologiayksiköt) o hoidolliset tukipalveluyksiköt (esim. fysiote-

rapian, puheterapian ja ravintoterapian yksi-köt)

o huoltopalveluyksiköt (esim. laite-, väline-, tekstiili-, ravinto- ja lääkehuollon yksiköt).


tukiryhmä; ks. mo-niammatillinen asiantuntemus (A)


365 tuleva aika (ty ö-eläke) (H)

eläketapahtuman ja vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän välinen aika

Tuleva aika otetaan huomioon mm. perhe-eläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruutta määrättäessä.


366 tulosvastuullinen yksikkö (A)

; tulosyksikkö organisaatioyksikkö tai sen osa, joka vastaa itsenäisesti toimintansa taloudellisesta kannatta-vuudesta


tulosyksikkö (A) tulosvastuullinen y k-sikkö; organisaatioyksikkö tai sen osa, joka vastaa itsenäisesti toimintansa taloudellisesta kannatta-vuudesta


tulosyksikkö (T) <yleiset palveluorgani-saatiot> organisaatioyksikkö tai sen osa, joka vastaa itsenäisesti toimintansa tuloksesta ja kustannuk-sista

o Esimerkiksi yliopistollisen sairaalan tulosyk-siköitä voivat olla erilaiset klinikat tai osas-tot.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Tulosyksikkö

on sellainen organisaatioyksikkö tai sen osa, jonka rekisterinpitäjä on luokitellut tulosyk-siköksi.


367 tunnistaminen (A) <tietojärjestelmät> menettely, jolla yksilöi-

Tavallisesti tunnistaminen tehdään tarkastamalla, esiintyykö käyttäjän esittämä käyttäjätunnus



dään tietojärjestelmän käyttäjä

tietojärjestelmän valtuutettujen käyttäjien luette-lossa.

jasanasto Tietoturvaan liittyviä käsitteitä

368 tunniste (A) <tietojenkäsittely> tiedon tai tietojoukon yksilöimiseen käytettävä merkkijono


369 tunnussana (A) tunnus, jolla käyttäjä voi osoittaa oikeutensa tietojen tai tietojärjestel-män käyttöön; vrt. sala-sana

Tunnussana on tarkoitettu vain niiden tietoon, joiden sallitaan käyttää tietoja tai tietojärjestelmää. Tunnussanaa käytettäessä järjestelmä ei yleensä pyri tunnistamaan käyttäjää vaan käyttöoikeuden.


370 tuotannollinen suojatyö (H)

suojatyö, jolle on asetet-tu olennaisia tuotannolli-sia tavoitteita


tuote; ks. palvelu (A) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Erilaisia sosiaali- ja terveyden-huollon palveluja

tuote; ks. palvelu (T) Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien suunnittelua varten Palvelut ja palveluprosessit

tuotteistaa; ks. palve-lulinja (T)


371 turvakoti (H) sosiaalipalveluna järjes-tetty tilapäinen majoitus-paikka kotonaan väkival-lan kohteeksi joutuneille


372 turvapalvelu (H) palvelu, jolla asiakkaalle järjestetään mahdolli-suus ottaa helposti ja nopeasti yhteys päivys-tyskeskukseen avun-saantia varten

Turvapalvelussa käytetään yleensä hyväksi turvapuhelinjärjestelmää, jolloin esimerkiksi puhelimessa, sen lisälaitteessa tai kädessä pidettävässä rannekkeessa olevaa nappia painamalla voidaan lähettää avunpyyntöviesti päivystyskeskukseen. Turvapalvelua tarvitse-vat mm. vanhukset ja vammaiset, ja se kuuluu yleensä palveluasuntoihin.


373 työeläke (H) yksityiseen työnantajaan työsuhteessa olevien ansioeläke


374 työkeskus (H) erityisesti suojatyöhön tarkoitettu sosiaalihuol-lon toimintayksikkö


375 työkoti (H) asuntolamainen työkes-kus; tarkoitettu esimer-kiksi nuorille

Sosiaa liturvan sana sto Sosiaalipalvelut

376 työkyvyttömyy s-eläke (H)

eläke, jota voi saada työkykynsä pysyvästi menettänyt henkilö


377 työohjelma (T) <terveydenhuolto> terveydenhuollon toi-mintayksikön tai am-mattihenkilön päiväkoh-tainen toimintasuunni-telma tai päiväkohtaisten toimintasuunnitelmien sarja

Työohjelmat toimivat terveydenhuollossa resurssi-en varauksen perustana. Työohjelmien perusteella määritetään esimerkiksi, kuinka paljon ja minkä-laista henkilökuntaa toimintayksikössä tarvitaan tiettynä aikana asiakkaiden palvelemiseksi. Sa-moin työohjelman perusteella määritetään, kuinka paljon ja minkälaisia laitteita ja välineitä kulloinkin tarvitaan.


työpaikkakäynti; ks. Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä tietojärjestelmien


käynti (T) suunnittelua var ten Käynnit ja jaksot

työryhmäasiantunte-mus; ks. moniamma-tillinen asiantunte-mus (A)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto

378 työsuhteinen suojatyö (H)

suojatyö, joka täyttää työsuhteen tunnusmerkit


379 työttömyyseläke (H)

eläke, jota voi saada ikääntynyt ja pitkäaikai-sesti työtön henkilö


380 työttömyyspäiv ä-raha (H)

päivärahana maksettava sosiaalietuus, jonka tarkoitus on turvata työttömäksi jääneen toimeentulo

Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko perus-päivärahana tai ansiopäivärahana.


381 työttömyysturva (H)

työttömyysajan toimeen-tuloturva

Suomessa työttömyysturvan tarjoamia sosiaa-lietuuksia ovat työttömyyspäiväraha, eroraha ja työttömyyseläke.


täydennyskysely; ks. hoitopalaute (T)


uusintakäynti; ks. käynti (T)


382 vaatimustenmukai-suus (L)

hyödykkeen yhdenmukai-suus määriteltyjen vaati-musten kanssa

Käsitteen vaatimustenmukaisuus vastakohta on poikkeavuus (engl. nonconformity), jolla tarkoite-taan epäyhdenmukaisuutta spesifioitujen vaatimus-ten kanssa.



383 vaitiolovelvollisuus (A)

<henkilörekisterit> rekisterinpitäjän velvol-lisuus olla ilmaisematta ulkopuoliselle henkilö-rekisterin pitämisen yhteydessä saamiaan tietoja rekisteröidyn henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta ase-masta (ks. Henkilörekis-terilaki 41 §)


vajaavaltainen; ks. holhooja (A)


384 valtuutettu käyttäjä (A)

<tietojärjestelmät> käyttäjä, jolla on tietyt käyttövaltuudet


385 vammaishuolto (H)

, vammai spalvelut vammaisten tarpeita palveleva sosiaalihuollon alue


386 vanhustenhuolto (H)

, vanhu spalvelut vanhusten tarpeita pal-veleva sosiaalihuollon alue


387 vanhuuseläke (H) eläke, jota voi saada tietyn iän saavuttanut



henkilö 388 varhennettu va n-

huuseläke (H) vanhuuseläke, jonka alkamisaikaa on aikais-tettu eläkkeensaajan pyynnöstä

Varhennettu vanhuuseläke on pysyvästi pie-nempi kuin täysimääräinen vanhuuseläke.


vastaanottopalvelu; ks. avopalvelu (A)


389 vastuuväestö (T) <terveydenhuolto> määräväestö, jonka terveyden- ja sairaan-hoidosta terveydenhuol-lon organisaatioyksikkö tai ammattihenkilö vas-taa

• Lähikäsitteitä: o Perusvastuuväestö: Perusvastuuväestöön

kuuluvat ne asiakkaat vastuuväestöstä, jotka ovat saaneet perusterveydenhuollon avosai-raanhoidon palveluja vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa.

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Tietojärjestel-

miin voidaan vastuuväestö koota sovituin pe-rustein (esim. alueperuste, kieliperuste). Voi-daan muodostaa määräväestö, johon kuuluu sekä asiakkaita että asukkaita. Vastuuväes-töön kuuluvat ne jollakin tunnisteella yksi-löidyt asiakkaat, jotka ovat sovittujen palve-lujen suhteen jonkin organisaatioyksikön vastuulla. Vastuuväestöön voidaan lisäksi määritellä kuuluvaksi ne potentiaaliset asiak-kaat eli asukkaat, jotka kuuluvat ao. palvelu-jen suhteen organisaatioyksikön vastuulle, mutta eivät ole vielä asiakkaita. Asukkaiden osuutta vastuuväestössä voidaan kuvata eri-laisin demografisin tiedoin.

o <henkilötietolain kannalta> Asukasta, joka ei ole vielä hakeutunut sosiaali- tai terveyden-huollon palvelujen piiriin, ei voi yksilöitynä henkilönä liittää vastuuväestöön. Vasta kun asukas hakeutuu palvelujen piiriin, hänet voidaan merkitä kuuluvaksi. vastuuväestöön


390 vastuuyksikkö (A) palveluvastuussa oleva organisaatioyksikkö

Organisaatiorakenteen mukaan sosiaali- ja tervey-denhuollon vastuuyksikkö voi olla esimerkiksi asuntola, poliklinikka, päiväkeskus, ryhmäkoti, terveysasema tai vuodeosasto.


verkostotyö; ks. sosiaalityön mene-telmä (S)


391 vertaisavustaja (P) ; vertaistukihenkilö <sosiaali- ja terveyden-huolto> vapaaehtoistyöntekijä, joka antaa vertaistukea


392 vertaistuki (P) <sosiaali- ja terveyden-huolto> yksilön tai perheen saa-ma vapaaehtoisuuteen perustuva tuki ja ohjaus, jota antavalla yksilöllä tai ryhmällä on omakohtais-ta kokemusta vastaavas-ta vammasta, sairaudes-ta tai traumaattisesta kokemuksesta kuin tuen saajalla



vertaistukihenkilö (P)

vertaisavustaja; <sosiaali- ja terveyden-huolto> vapaaehtoistyöntekijä, joka antaa vertaistukea


393 vieroitushoito (H) päihdehuoltoon kuuluva hoito; lääke- ja psy-kososiaalisen hoidon avulla pyritään vieroitta-maan asiakas päihteistä

Sosiaaliturvan san asto Sosiaalipalvelut

vireillepano (A) palvelun vireillep ano; palveluprosessin käynnistävä vaihe

ks. palvelun vireillepano Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Palvelun vireillepano

vireillepanon aihe (A)

vireillepanon syy; asiakkaan ongelmaan tai tarpeeseen perustu-va vaikutin, joka johtaa palvelun vireille-panoon

ks. vireillepanon syy Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakir-jasanasto Sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluprosessi Palvelun vireillepano

394 vireillepanon syy (A)

; vireillepanon aihe asiakkaan ongelmaan tai tarpeeseen perustu-va vaikutin, joka johtaa palvelun vireille-panoon

sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseissa tulee vireillepanon syy aina kirjata.


395 virheenoikaisuvel-vollisuus (A)

<henkilörekisterit> rekisterinpitäjän velvol-lisuus oikaista henkilö-rekisterissä oleva vir-heellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhen-tunut tieto (ks. Henkilö-rekisterilaki 15 §)


396 virheettömyysvaa-timus (A)

<henkilörekisterit> vaatimus, jonka mukaan henkilörekisterin hen-kilötietojen tulee olla käyttötarkoituksen kan-nalta oikeita, täsmällisiä, riittäviä ja ajan tasalla olevia (ks. Henkilörekis-terilaki 9 §)


397 virkaeläke (H) ; mieluummin kuin : virkamieseläke julkisyhteisöön työsuh-teessa olevien ansioelä-ke


virtuaalitiimi; ks. moniammatillinen yhteistyöryhmä (P)


vuodeosasto; ks. toimipiste ja vastuu-yksikkö (A)


vuodeosastopaikka; ks. potilaspaikka (A)



398 väestövastuu (T) <terveydenhuolto> kunnan vastuu järjestää terveyden- ja sairaanhoi-to määräväestölle

• Lähikäsitteitä: o Alueellinen väestövastuu: Väestövastuujär-

jestelmä voidaan toteuttaa esimerkiksi alueel-listen kriteereiden pohjalta jakamalla kunta maantieteellisiin alueisiin, joiden väestön terveyden- ja sairaanhoidosta terveydenhuol-lon eri ammattiryhmistä koostuva työryhmä vastaa.


väestövastuullinen tiimi; ks. moniam-matillinen yhteis-työryhmä (P)


399 väliarvio (T) ; välipalaute; väliep i-kriisi; siirtoepikriisi <terveydenhuolto> lausunto, jonka tervey-denhuollon ammattihen-kilö laatii potilaan tutki-misesta ja hoidosta saman erikoisalan hoi-tojakson aikana; ks. myös loppuarvio ja hoitotiivistelmä

• Näkökulmien mukaiset tarkennukset: o <tietojärjestelmien kannalta> Väliarvio on

yksi hoitopalautteen ilmenemismuodoista. o <henkilötietolain kannalta> Väliarvio on osa

asiakkaan henkilötiedoista.


väliepikriisi (T) väliarvio; välip alaute; siirtoepikriisi <terveydenhuolto> lausunto, jonka tervey-denhuollon ammattihen-kilö laatii potilaan tutki-misesta ja hoidosta saman erikoisalan hoi-tojakson aikana; ks. myös loppuarvio ja hoitotiivistelmä


välinehuollon yksik-kö; ks. tukipalvelu-yksikkö (A)


välipalaute (T) väliarvio; väliepikri isi; siirtoepikriisi <terveydenhuolto> lausunto, jonka tervey-denhuollon ammattihen-kilö laatii potilaan tutki-misesta ja hoidosta saman erikoisalan hoi-tojakson aikana; ks. myös loppuarvio ja hoitotiivistelmä


välisuorite; ks. suori-te (T)


400 yhdistelmä (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto> asiakasasiakirja , joka sisältää sellaista hoito-jaksoista kerättyä tie-toa, jolla on pysyvää merkitystä asiakkaan myöhemmille hoitojak-soille


401 yhdyskuntatyö (H) , yhteisökohtainen sosiaalityö yhdyskuntaan tai yhtei-

Yhdyskuntatyössä pyritään yleensä auttamaan tiettyjä alueellisia tai toiminnallisia kokonai-suuksia niiden ongelmien selvittämisessä.



söön kohdistuva asia-kaskohtainen sosiaali-työ.

yhdyskuntatyö; ks. sosiaalityön mene-telmä (S)


402 yhteensovitus (H) toimenpide, jolla määri-tetään eläkkeiden ja päivärahojen kokonais-määrä tapauksessa, jossa henkilöllä on oike-us moneen eri sosiaa-lietuuteen

Yhteensovitusta tarvitaan esimerkiksi tapauk-sessa, jossa henkilöllä on oikeus useampaan eläkkeeseen.


403 yhteyshenkilö (A) <sosiaali- ja terveyden-huolto> henkilö, jonka sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas ilmoittaa asioit-tensa hoitajaksi mahdol-lisia palveluprosessin aikana esiin tulevia on-gelmatilanteita varten

Nimitystä yhteyshenkilö käytetään erityisesti ter-veydenhuollossa. Yhteyshenkilö voi olla esimer-kiksi asiakkaan lähiomainen, laillinen edustaja tai muu läheinen henkilö.


404 yhteysvaatimus (A) <henkilörekisterit> vaatimus, jonka mukaan henkilörekisteriin saa ilman erityistä lupaa tallentaa henkilötietoja vain henkilöistä, joilla on asiallinen tai lainsäädän-töön perustuva yhteys rekisterinpitäjän toimin-taan

Rekisteröidyn asiallinen yhteys rekisterinpitäjään voi olla esimerkiksi asiakassuhde, palvelusuhde tai jäsenyys (ks. Henkilörekisterilaki 5 §).


yksilöasiakas; ks. asiakas (T)


405 yksilöasiakkuus (A) asiakkuus, jossa asiak-kaana on vain yksi yksit-täinen henkilö


yksilöasiantuntemus; ks. moniammatilli-nen asiantuntemus (A)


yksilökohtainen palveluohjaus (P)

palveluohjaus; yksilö l-linen palveluohjaus <sosiaali- ja terveyden-huolto ja muu sosiaali-turva> toiminta, jonka tarkoituk-sena on tukea erityisen palvelun tarpeessa ole-van asiakkaan selviyty-mistä, koota keskitetysti yhteen tiedot asiakkaalle kuuluvista sosiaali- ja terveydenhuollon palve-luista ja muusta sosiaali-turvasta sekä neuvoa ja ohjata asiakasta palvelu-jen käytössä

ks. palveluohjaus Palveluketjusanasto Asiak-kaan kanssa tai hänen puoles-taan toimiva ammattihenkilö, muu henkilö tai ryhmä

406 yksilökohtainen sosiaalityö (H)

, yksilötyö yksilöihin kohdistuva asiakaskohtainen sosi-



aalityö yksilöllinen palve-

luohjaus (P) palveluohjaus; yksil ö-kohtainen palveluoh-jaus; <sosiaali- ja terveyden-huolto ja muu sosiaali-turva> toiminta, jonka tarkoituk-sena on tukea erityisen palvelun tarpeessa ole-van asiakkaan selviyty-mistä, koota keskitetysti yhteen tiedot asiakkaalle kuuluvista sosiaali- ja terveydenhuollon palve-luista ja muusta sosiaali-turvasta sekä neuvoa ja ohjata asiakasta palvelu-jen käytössä

ks. palveluohjaus Palveluketjusanasto Asiak-kaan kanssa tai hänen puoles-taan toimiva ammattihenkilö, muu henkilö tai ryhmä

407 yksilöllinen va r-haiseläke (H)

eläke, jota pitkään työ-elämässä ollut henkilö, jonka työkyky on heiken-tynyt niin, ettei hänen kohtuudella voida edel-lyttää enää jatkavan ansiotyötään, voi saada ennen vanhuuseläkkeen saamista


yksityinen sairaala; ks. toimintayksikkö (A)


408 yleinen palvelujen järjestämisvelvolli-suus (A)

<sosiaali- ja terveyden-huolto> palvelujen järjestäjän lakisääteinen velvolli-suus huolehtia valitse-mallaan tarkoituksenmu-kaisella tavalla laissa mainittujen sosiaali- ja terveydenhuollon pal-velujen saatavuudesta

• Yleinen palvelujen järjestämisvelvollisuus koskee lähinnä julkisia palvelujen järjestäjiä ku-ten valtiota, kuntia ja kuntayhtymiä. Työterve-yshuoltoa koskevan lain mukaan niin julkisen kuin yksityisenkin alan työnantajien on järjestet-tävä laissa mainitut terveydenhuoltopalvelut kaikille työntekijöilleen.

• Niiden palvelujen antamisessa, jotka kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, voi-daan noudattaa asiakkaisiin liittyvää tarvehar-kintaa; ks. myös harkinnanvarainen palvelu.


yleinen palvelujen järjestämisvelvolli-suus; ks. palvelun-järjestäjä (T)


409 ylläpitohoito (H) opiadiriippuvaisten pit-käkestoinen päihdehoito, joka saattaa jatkua läpi elämän; huumausaine korvataan lääkeaineella


410 yrittäjäeläke (H) itsenäisten liikkeen- tai ammatinharjoittajien ansioeläke


411 ystäväpalvelu (H) palvelu, jolla asiakkaalle tarjotaan ystävyyssuh-teen kaltainen ihmiskon-takti


LKT: Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189

Liite 2: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimin tatilaston luokitukset 2006 122 / 169

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Terveystoimen tehtäviä on jätetty taulukosta pois)

kd tehtäväluo k-ka

toimintatieto kapasiteetti tieto määritelmä

201 Sosiaali - ja terveystoi-men hallinto

204 Lasten pä i-väkotihoito

kokopäivähoito lapsia 31.12. ikäryhmittäin

hoitopäiviä vuodessa

Kokopäivähoidoksi katsotaan yli 5 tuntia päivässä kestävä päivähoito. Lukumäärään luetaan myös iltapäivä- tai muussa päivä-hoidossa olevat lapset, jotka ovat osan päivästä perusopetuslain (POL 628/1998, muutettu 1288/1999) ja -asetuksen (POA 852/1998) mukaisessa esiopetuksessa, jos varsinainen päiväkotihoito kestää yli 5 tun-tia. Mukaan luetaan vuorohoito, koululais-ten iltapäivähoito, erityispäivähoito tai kier-tävässä päiväkodissa tapahtuva päivähoito.

osapäivähoito lapsia 31.12. ikäryhmittäin


Osapäivähoidoksi katsotaan 5 tuntia tai alle 5 tuntia päivässä kestävä hoito.

205 Lasten pe r-hepäivähoito

kokopäivähoito lapsia 31.12. ikäryhmittäin


Ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset tilastoidaan perhepäivähoitoon.

osapäivähoito lapsia 31.12. ikäryhmittäin


207 Muu lasten päivähoito

leikkipuistotoiminta lapsia keskimäärin toimin-tapäivän aikana

Muuhun lasten päivähoitoon kuuluu koko- ja osavuotinen leikkikenttä- ja puistotoimin-ta, leikkikoulut ja avoimet päiväkodit, mutta ei perusopetuslain edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Leikkitoiminta on toimintaa, josta ei peritä hoitopäivämaksua, mutta voidaan periä esim. kerhomaksu tms.

kerhotoiminta lapsia keskimäärin toimin-tapäivän aikana

avoin päiväkotitoi-minta

lapsia keskimäärin toimin-tapäivän aikana

208 Esiopetus (sosiaalitoi-messa)

opetustuntien lukumäärä päivähoidon yhteydessä järjestetyn ja osto-palveluna hankitun esiopetuksen opetus-tuntien lukumäärä tilastovuoden (= kalente-rivuoden) aikana

Opetustunneiksi luetaan 45–60 minuuttia kestävä esiopetuksen opetussuunnitelman mukainen opettajan toteuttama opetustoi-minta (alle 45 minuuttia kestävät opetusta-pahtumat yhdistellään 45 minuutin mittai-siksi opetustunneiksi). Ostopalveluna han-kittu esiopetus on kyseessä silloin, kun kunta ostaa palvelun esim. yksityiseltä päi-väkodilta tai seurakunnalta ja saa siihen valtionosuuden.


212 Lastensuoj e-lun laitos- ja perhehoito

perhekodit (ns. ammatillinen per-hehoito)

asiakkaita hoidossa 31.12.


lastensuojelulaitok-set



muu laitoshoito asiakkaita hoidossa 31.12.


lastensuojelun si-jaisperhehoito



perhehoitokotien lukumäärä 31.12.

Sijaisperhehoidolla tarkoitetaan lapsen ja nuoren hoidon järjestämistä kirjallisen so-pimuksen perusteella sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä perheessä.

215 Muut lasten ja perheiden palvelut

kasvatus- ja perhe-neuvolat

asiakkaita vuoden aikana:

• lapset ja nuoret: o 0-6-vuotiaat o 7-15-vuotiaat o 16-21-vuotiaat

• aikuiset

Asiakkaaksi luetaan henkilö, joka on kasva-tus- ja perheneuvontaa tekevien työnteki-jöiden luona asiakassuhteen luonteisessa tilanteessa tai jonka luokse tehdään koti-käynti. Perheasioiden sovittelun asiakkaita ei lueta kasvatus- ja perheneuvonnan asi-akkaisiin.

ensikodit asiakkaita vuoden aikana:

• lapset • aikuiset asumispäiviä vuodessa

Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta hen-kilöä. Mikäli vanhemman ominaisuudessa oleva henkilö on alle 18-vuotias, luetaan hänet aikuiseksi.

turvakodit asiakkaita vuoden aikana:

• lapset • aikuiset asumispäiviä vuodessa

Tässä turvakodilla tarkoitetaan vain sellaisia yksiköitä, joissa on ammatillinen henkilö-kunta. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Mikäli vanhemman omi-naisuudessa oleva henkilö on alle 18-vuotias, luetaan hänet aikuiseksi.

nuorten (16-21-vuotiaat) palveluja tukiasunnot

asukkaita 31.12. Palveluasuminen tapahtuu henkilön tarpeen mukaisesti a) erityisesti varustetussa asun-nossa (erityinen tarve voi johtua sairaudes-ta), tai b) normaaliasunnossa, johon liittyvät säännölliset kotipalvelut.

Tukiasuminen on normaalimuotoista asu-mista kuitenkin niin, että henkilö tarvitsee tukihenkilön huolenpitoa. tukiasumiseen ei kuulu asunnon erityisvarustelua (ainakaan oleellisesti).

Sekä tuki- että palveluasumista voidaan järjestää laitoksen yhteydessä, asuntola- tai palvelutaloluonteisena tai normaalina vuok-ra-asumisena, tukiasumista myös henkilön omistamassa asunnossa


220 Vanhusten laitospalve-lut

vanhainkodit hoidossa olleiden asiakkai-den lukumäärä 31.12.

• 65 – 74-vuotiaat • 75 – 84-vuotiaat • 85- ja yli 85-vuotiaat hoitopäiviä vuodessa

225 Vammaisten laitospalve-lut



230 Vammaisten työllistämis-toiminta

vammaisten työllis-tymistä tukeva toi-minta

toiminnan piirissä asiakkai-ta 31.12.

Työ- ja toimintakeskuksissa järjestettävää työtä tekevät vammaiset henkilöt sekä vammaiset henkilöt, joille työ- ja toiminta-keskus on järjestänyt työhön sijoittumista edistäviä kuntoutus- tai muita tukitoimia heidän työllistymisekseen avoimille työ-markkinoille (SHL 27 d §:n mukaisen toi-minnan asiakkaat)

vammaisten työ- ja päivätoiminta

toiminnan piirissä asiakkai-ta 31.12.

Työ- ja toimintakeskusten järjestämän toi-mintakykyä ylläpitävän ja sitä edistävän toiminnan asiakkaat (SHL 27 e §:n mukai-sen toiminnan asiakkaat)

235 Kotipalvelut kodinhoitoapu kotitalouksien lukumäärä vuoden aikana

• lapsiperheet • vanhuskotitaloudet o yhteensä o 65-74-vuotiaat o 75-84-vuotiaat o 85 ja yli 85-vuotiaat

• vammaiskotitaloudet • muut käynnit vuoden aikana

• lapsiperheet • vanhuskotitaloudet • vammaiskotitaloudet • muut

Kotitalouden muodostavat yksinäinen hen-kilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet, myös avopuolisot ja heidän lapsensa.

Lapsiperheessä on huoltajan lisäksi yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi.

Vanhuskotitaloudella tarkoitetaan kotitalout-ta, jossa on yksi tai useampi yli 65-vuotias henkilö eikä kotitalouteen kuulu lapsia.

Vammaiskotitaloudella tarkoitetaan kotita-loutta, jossa avun tarpeen ensisijainen syy liittyy henkilön vammaisuuteen.

tukipalvelu asiakkaat vuoden aikana

• 65-74-vuotiaat • 75-84-vuotiaat • 85- ja yli 85-vuotiaat

Tukipalveluja saaneet asiakkaat ovat vas-taanottaneet tavanomaiseen elämään kuu-luvissa toiminnoissa suoriutumista ja turval-lisuutta edistäviä palveluja kuten ateria-, kuljetus-, vaatehuolto-, kylvetys-, saattaja-, turva- ja mahdollisesti muita näillä perusteil-la annettuja palveluja.

kuljetuspalvelu lkm tukipalveluja saaneista

palvelusetelit lkm kotipalvelun asiakkaista


240 Muut va n-husten ja vammaisten palvelut

vanhustenhuollon palveluasuminen

asiakkaita 31.12.

• yhteensä • 65-74-vuotiaat • 75-84-vuotiaat • 85- ja yli 85-vuotiaat

Palveluasuminen tarkoittaa sitä, että asiak-kaalla on käytössään sekä pysyvä asunto että siihen kiinteästi liittyvät, jokapäiväistä selviytymistä edistävät palvelut (esimerkiksi kodinhoitopalvelut, henkilökohtaiseen hy-gieniaan liittyvät palvelut jne.). Asuminen perustuu vuokra-, omistus- tai muuhun vas-taavaan hallintaan. Mukaan kuuluvat sekä palvelutalot että ryhmä- ja pienkodit.

vanhustenhuollon tehostettu palvelu-asuminen

asiakkaita 31.12.

• yhteensä • 65-74-vuotiaat • 75-84-vuotiaat • 85- ja yli 85-vuotiaat

Tehostetun palveluasumisen yksiköissä on henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden.

vanhustenhuollon osavuorokautinen hoito

asiakkaita 31.12.

vanhusten perhe-hoito

asiakkaita 31.12.



Hoidon tai muun ympärivuorokautisen huo-lenpidon piirissä oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa (toimeksiantosuhteinen perhehoito)

vammaisten asu-mispalvelut

vammaisten ryh-mämuotoinen asu-mispalvelu, henki-lökunta läsnä myös yöllä

asiakkaita 31.12.


vammaisten ryh-mämuotoinen asu-mispalvelu, henki-lökunta EI läsnä yöllä

asiakkaita 31.12.


vammaisten palve-luja tukiasunnot

asiakkaita 31.12. Palveluasuminen, ks. edellä vanhusten-huollon palveluasuminen, tukias. ks. nuor-ten tukiasuminen.

vammaisten perhe-hoito

asiakkaita 31.12.




vammaispalvelulain (380/87) mukaiset palvelut ja avustuk-set

vaikeavammaisten palveluasuminen

palvelujen ja avustusten saajia vuoden aikana:



vaikeavammaisten kuljetuspalvelut




henkilökohtainen avustajatoiminta




tulkkipalvelut




asunnon muutos-työt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet



omaishoidon tuki hoidettujen lukumäärä vuo-den aikana

• 0-17-vuotiaat • 18-64-vuotiaat • 65 – 75-vuotiaat • 75 – 84-vuotiaat • 85- ja yli 85-vuotiaat omaishoitajien lukumäärä vuoden aikana

• yhteensä • 65- ja yli 65-vuotiaat

hoitajat

Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi maksettavaa hoitopalkkiota ja/tai annettavia palveluja, jotka määritel-lään hoito- ja palvelusuunnitelmassa.


245 Päihdehuo l-to

A-klinikat asiakkaita vuoden aikana A-klinikat (ml. huumeklinikat) ovat ongelma-käyttäjille ja heidän läheisilleen tarkoitettuja avohuollon palveluyksiköitä. Niiden tavoit-teena on päihdeongelman ja siihen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaike-uksien hoitaminen sekä päihdeongelmien ehkäisy ja päihdeongelmaisten aseman ja toimintaedellytysten parantaminen.

nuorisoasemat asiakkaita vuoden aikana

asumispalveluyksi-köt

asiakkaita vuoden aikana

asumis-/hoitopäivät vuoden aikana

Päihdehuollon asumispalveluja on järjestet-ty yksiköissä, joita kutsutaan mm. hoitoko-deiksi, huoltokodeiksi, veljeskodeiksi ja suojakodeiksi, joissa on palkattua henkilö-kuntaa. Joidenkin toimintayksiköiden toimin-tamallit ovat lähempänä ympärivuorokautis-ta laitoshoitoa kuin palveluasumista. Jotkut taas lähenevät luonteeltaan ensihuoltoyksi-köitä, tukiasuntotoimintaa tai majoitusliikkei-tä.

ensisuojat asiakkaita vuoden aikana


Ensisuoja on päihdeongelmaisten väliaikai-nen majoituspaikka, jossa pyritään välttä-mättömien perustarpeiden tyydyttämiseen, huollon tarpeen selvittämiseen ja välittö-mään pysyväisluontoisten hoitotoimenpitei-den käynnistämiseen muiden sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toimesta.

katkaisuhoitoase-mat

asiakkaita vuoden aikana


Katkaisuhoitoaseman tavoitteena on valvo-tussa ympäristössä lyhytaikaisessa laitos-hoidossa katkaista asiakkaan päihteiden käyttö, luoda edellytykset fyysiselle kuntout-tamiselle sekä sosiaalisten ongelmien sel-vittelyn käynnistäminen. Osa katkaisuhoi-toasemista tarjoaa myös pitempiaikaisia kuntoutusjaksoja.

kuntoutuslaitokset asiakkaita vuoden aikana


Kuntoutuslaitoksissa (nimenä saattaa olla myös huoltola, sosiaalisairaala, kuntoutus-klinikka, kuntoutuskeskus jne.) pyritään lyhyttä katkaisuhoitoa pidempiaikaiseen laitoshoitoon, jossa sovelletaan ensisijai-sesti sosiaalityön ja terveydenhuollon me-netelmiä.

päihdeongelmais-ten palveluja tu-kiasunnot

asukkaita 31.12. Palvelu- ja tukiasuminen, ks. aiemmin esite-tyt määritelmät.

290 Muu sosia a-li- ja terveys-toimi

toimeentulotuki toimeentulotukea saanei-den kotitalouksien lukumää-rä vuoden aikana

Kotitaloudella tarkoitetaan yksinäistä henki-löä tai perhettä, joka on saanut vuoden aikana toimeentulotukea. Perheeseen kuu-luvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia ja heidän alle 18-vuotiaita lapsiaan sekä avoliitossa asuvia henkilöitä. Lapsia, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta, ei lasketa perheeseen kuuluviksi, koska heidän osaltaan toimeentulotuki määräytyy itsenäisesti.


mielenterveyson-gelmaisten palveluja tukiasunnot

asukkaita 31.12. Palvelu- ja tukiasuminen, ks. aiemmin esite-tyt määritelmät.

Sosiaalipa l-velujen toi-mintayksiköt

lasten päiväkodit lukumäärä 31.12. Lasten päivähoidon järjestämiseen tarkoi-tettu tila (hoitopaikka), jossa hoito- ja kasva-tustehtävissä työskentelee vähintään kolme tehtävään soveltuvan ammatillisen tutkin-non suorittanutta työntekijää.

lasten ryhmäper-hepäiväkodit

lukumäärä 31.12. Lasten päivähoidon järjestäminen ko-dinomaisessa hoitopaikassa, jossa hoitajia on vähintään kaksi.

lastenkodit lukumäärä 31.12. Lastenkoti on paikka, johon on sijoitettu avohuollon tukitoimena lapsia ja nuoria tai huostaan otettuja lapsia ja nuoria. Pää-sääntöisesti lapset ovat alle 18-vuotiaita.

nuorisokodit lukumäärä 31.12. Nuorisokoti on paikka, johon on sijoitettu avohuollon tukitoimena nuoria tai huostaan otettuja nuoria.

ensikodit lukumäärä 31.12. Ensikoti on paikka, jossa tuetaan perheitä vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa. Äiti voi tulla ensikotiin jo odotusaikana.

turvakodit lukumäärä 31.12. turvakodit, joissa on ammatillinen henkilö-kunta

vanhainkodit lukumäärä 31.12.

vammaishuollon laitokset

lukumäärä 31.12.

vammaisten työ- ja toimintakeskukset

lukumäärä 31.12.

vammaisten asu-mispalveluyksiköt (ryhmäkodit, asun-tolat)

lukumäärä 31.12.

A-klinikat lukumäärä 31.12.

nuorisoasemat lukumäärä 31.12.

päihdehuollon asumispalveluyksi-köt

lukumäärä 31.12.

ensisuojat lukumäärä 31.12.

katkaisuhoitoase-mat

lukumäärä 31.12.

Liite 3: Toimialaluokitus 129 / 169

Toimiala N = Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

(Taulukko sisältää toimialasta vain sosiaalihuollon palvelut)

853 Sosiaalipalvelut

8531 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut

85311 Lasten ja nuorten laitokset

85312 Kehitysvammalaitokset

85313 Vanhusten laitokset

85314 Päihdehuoltolaitokset

85315 Palvelutalot ja ryhmäkodit

85316 Ensi- ja turvakodit

85319 Muut laitokset ja asumispalvelut

8532 Sosiaaliset avopalvelut

85321 Lasten päivähoito

85322 Päivätoiminta

85323 Kotipalvelut

85324 Työtoiminta ja työhön kuntoutus

85325 Neuvolat

85326 Avomuotoinen päihdekuntoutus

85329 Muu sosiaalitoiminta

Tunni s-te

Nimi Ylempi koodi

Hiera r-kiataso

Määritelmä

8531 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut

0 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut jakautuvat asialli-sesti kolmeen pääryhmään: laitoshoitoon, pysyväisluon-teisiin asumispalveluihin ja tilapäisluonteisiin majoituksen sisältäviin sosiaalipalveluihin. Laitoshoidon ja asumispal-velun erona on asiakkaan mahdollisuus päättää sijoitus-paikasta. Laitoshoidossa asiakas on hoitosuhteessa ja toimintayksikkö tai viranomainen tekee päätöksen asiak-kaan sijoituksesta. Sen sijaan asumispalveluissa asiak-kaan asuminen perustuu aina asunnon hallintasuhtee-seen (vuokra tai omistus). Asiakkaalla on silloin hallus-saan oma vakituinen asuintila, joka on yksin hänen käy-tössään. Laitoshoito on luokituksessa jaettu kolmeen luokkaan asiakasryhmän mukaan (85311-85314). Asu-mispalvelut on puolestaan jaettu ryhmiin asumisen ja palveluntarpeen jatkuvuuden mukaan (85315, 85316 ja 85319). Luokkaan 85315 kuuluvat varsinaiset asumispal-velut, joissa asuminen perustuu jatkuvaan palveluntar-peeseen ja myös asuminen on siten vakituista.

85311 Lasten ja nuorten lai-tokset

8531 1 Laitokset, joihin sijoitetaan lapsia ja nuoria lastensuojelu-perustein. Mukaan kuuluvat myös erityislastenkodit sekä esimerkiksi päihdeongelmaisten hoitoon keskittyneet las-tensuojelulaitokset. Samoin tähän luokkaan kuuluvat myös ns. ammatilliset perhekodit ja perheryhmäkodit.


853111 Lasten ja nuorten lai-tokset

85311 2 Laitokset, joihin sijoitetaan lapsia ja nuoria lastensuojelu-perustein. Mukaan kuuluvat myös erityislastenkodit sekä esimerkiksi päihdeongelmaisten hoitoon keskittyneet las-tensuojelulaitokset. Tähän luokkaan kuuluvat myös perhe-ryhmäkodit.

853112 Lasten ja nuorten per-hekodit

85311 2 Lasten ja nuorten perhekodit.

85312 Kehitysvammalaitokset 8531 1 Kehitysvammaisten keskuslaitokset sekä kehitysvammai-sille laitoshoitoa antavat yksiköt. Tähän luokkaan laitetaan myös muille vammaisille pitkäaikaista laitoshoitoa antavat yksiköt.

853121 Kehitysvammalaitokset 85312 2

Kehitysvammaisten keskuslaitokset sekä kehitysvammai-sille laitoshoitoa antavat yksiköt.

853122 Muiden vammaisten laitokset

85312 2 Muille vammaisille pitkäaikaista laitoshoitoa antavat yksi-köt.

85313 vanhusten laitokset 8531 1 Vanhusten pitkäaikaista, ympärivuorokautista laitoshoitoa antavat yksiköt. Yksikössä voi olla myös lyhytaikaispaik-koja. Mukaan kuuluvat myös sellaiset terveydenhuollon hallinnon alla toimivat yksiköt, joiden päätehtävänä on tarjota vanhuksille pitkäaikaista, ympärivuorokautista lai-toshoitoa.

853131 Vanhusten laitokset 85313 2 Vanhusten pitkäaikaista, ympärivuorokautista laitoshoitoa antavat yksiköt. Yksikössä voi olla myös lyhytaikaispaik-koja. Mukaan kuuluvat myös sellaiset terveydenhuollon hallinnon alla toimivat yksiköt, joiden päätehtävänä on tarjota vanhuksille pitkäaikaista, ympärivuorokautista lai-toshoitoa.

85314 Päihdehuoltolaitokset 8531 1 Laitosmuotoista katkaisuhoitoa tai päihdekuntoutusta antavat yksiköt. Päihdehuollon laitoshoidon tunnusmerk-kinä on, että asiakas saa rajatun ajan hoitoa päihdeon-gelmaansa asuen samalla ko. yhteisössä koko hoitojak-son ajan ympäri vuorokauden. Hoitojaksolla on selkeä sisään- ja uloskirjaus ja hoidon tai terapian antaa hoitoyh-teisössä oleva ammattihenkilö.

853141 Katkaisuhoitoyksiköt 85314 2 Laitosmuotoista katkaisuhoitoa antavat yksiköt. Päihde-huollon laitoshoidon tunnusmerkkinä on, että asiakas saa rajatun ajan hoitoa päihdeongelmaansa asuen samalla ko. yhteisössä koko hoitojakson ajan ympäri vuorokau-den. Hoitojaksolla on selkeä sisään- ja uloskirjaus ja hoi-don tai terapian antaa hoitoyhteisössä oleva ammattihen-kilö.

853142 Päihdehuollon kuntou-tuslaitokset

85314 2 Laitosmuotoinen päihdekuntoutus. Päihdehuollon laitos-hoidon tunnusmerkkinä on, että asiakas saa rajatun ajan hoitoa päihdeongelmaansa asuen samalla ko. yhteisössä koko hoitojakson ajan ympäri vuorokauden. Hoitojaksolla on selkeä sisään- ja uloskirjaus ja hoidon tai terapian antaa hoitoyhteisössä oleva ammattihenkilö.


85315 Palvelutalot ja ryhmä-kodit

8531 1 Tähän luokkaan kuuluvat sekä palvelutalot että ryhmä-asumiseen perustuvat asumispalvelut. Palvelutalossa asukkailla on käytössään huoneistot ja talossa on kotipal-veluja antava henkilökunta. Jos henkilökunta on paikalla vain päivällä, on yöllä oltava turvahälytys. Lisäksi palvelu-talon luonteeseen kuuluu esteetön ympäristö eli tilat sopi-vat myös liikuntaesteisille. Lisäksi tähän luokkaan kuulu-vat vanhuksille, kehitysvammaisille, muille vammaisille ja mielenterveysasiakkaille tarkoitetut, ryhmäasumiseen perustuvat asumispalvelut, joissa asukkaat asuvat yleen-sä vakinaisesti. Tällaisen yksikön nimi voi olla hoitokoti, palvelukoti, pienkoti, perhekoti, asuntola jne. Yksikössä voi olla henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden tai vain päivällä.

853151L Tehostettu palveluasu-minen

85315 2 Palvelutalot, joissa on henkilökuntaa paikalla ympäri vuo-rokauden. Palvelutalossa asukkailla on käytössään huo-neistot ja talossa on kotipalveluja antava henkilökunta. Lisäksi palvelutalon luonteeseen kuuluu esteetön ympä-ristö eli tilat sopivat myös liikuntaesteisille.

853152 Palveluasuminen 85315 2 Tähän luokkaan kuuluvat palvelutalot, joissa henkilökunta on paikalla vain päivällä, mutta joissa on yöllä turvahäly-tys. Asukkailla on käytössään huoneistot ja talossa on kotipalveluja antava henkilökunta. Lisäksi palvelutalon luonteeseen kuuluu esteetön ympäristö eli tilat sopivat myös liikuntaesteisille.

853153 Ympärivuorokautiset ryhmäkodit

85315 2 Vanhuksille, kehitysvammaisille, muille vammaisille ja mielenterveysasiakkaille tarkoitetut, ryhmäasumiseen perustuvat asumispalvelut, joissa henkilökuntaa on paikal-la ympäri vuorokauden. Asukkaat asuvat yksikössä yleensä vakinaisesti, mutta yksikössä voi olla myös lyhyt-aikaispaikkoja. Yksikön nimi voi olla hoitokoti, palvelukoti, pienkoti, perhekoti, asuntola jne.

853154 Ei-ympärivuorokautiset ryhmäkodit

85315 2 Vanhuksille, kehitysvammaisille, muille vammaisille ja mielenterveysasiakkaille tarkoitetut, ryhmäasumiseen perustuvat asumispalvelut, joissa henkilökuntaa on paikal-la vain päivisin. Asukkaat asuvat yksikössä yleensä vaki-naisesti, mutta yksikössä voi olla myös lyhytaikaispaikko-ja. Yksikön nimi voi olla hoitokoti, palvelukoti, pienkoti, perhekoti, asuntola jne.

85316 Ensi- ja turvakodit 8531 1 Ensi- ja turvakodit.

853161 Ensikoti 85316 2 Ensikodit.

853162 Turvakoti 85316 2 Turvakodit.


85319 Muut laitokset ja asu-mispalvelut

8531 1 Tähän luokkaan kuuluvat muualla luokittelemattomat so-siaalihuollon laitokset ja asumispalvelut. Siten tähän kuu-luvat esimerkiksi pakolaiskeskukset ja pakolaisten vas-taanottokeskukset. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat sel-laiset asumispalvelut, joissa on kysymys useimmiten ly-hytaikaisesta, tiettyyn ongelmaan liittyvästä tukimuodosta. Siten tähän lasketaan mm. tukiasuminen sekä päihdeon-gelmaisille tarkoitetut asumispalvelut (päihdeongelmais-ten hoitokodit, huoltokodit, ensisuojat ja selviämisasemat). Samoin tähän voidaan laittaa sellaiset vanhuksille tarkoi-tetut palvelutalot, joissa on osavuorokautiset palvelut, mutta eivät muuten täytä palvelutalon vaatimuksia (esi-merkiksi ympäristö ei ole liikuntaesteiselle sopiva). Myös esimerkiksi lyhytaikaista asumispalvelua antavat yksiköt eli lomakodit kuuluvat tähän.

853191 Päihdehuollon asumis-palvelut

85319 2 Päihdeongelmaisille tarkoitetut asumispalvelut, päihdeon-gelmaisten hoitokodit, huoltokodit, ensisuojat ja sel-viämisasemat

853192 Tukiasuminen 85319 2 Tukiasumisen asiakkaat asuvat normaaleissa asunnoissa, mutta tapaavat esimerkiksi tukihenkilön säännöllisesti. Tukiasuminen eroaa muista asumispalveluista myös siinä, että tuki on pääasiassa elämänhallinnan tukemista.

853199 Luokittelemattomat laitokset ja asumispal-velut

85319 2 Muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon laitokset ja asumispalvelut, esimerkiksi pakolaiskeskukset ja pako-laisten vastaanottokeskukset. Samoin tähän voidaan lait-taa sellaiset vanhuksille tarkoitetut palvelutalot, joissa on osavuorokautiset palvelut, mutta eivät muuten täytä pal-velutalon vaatimuksia (esimerkiksi ympäristö ei ole liikun-taesteiselle sopiva). Myös esimerkiksi lyhytaikaista asu-mispalvelua antavat yksiköt eli lomakodit kuuluvat tähän.

8532 Sosiaaliset avopalvelut 0 Tähän luokkaan kuuluvat avomuotoiset sosiaalipalvelut eli sosiaalipalvelut, joihin ei sisälly majoitusta. Sosiaalisten avopalvelujen tehtävänä on tukea ja turvata päivittäisen elämän sujuminen.

85321 Lasten päivähoito 8532 1 Lasten päiväkodit, perhepäivähoito sekä leikkikerhot, leikkipuistot, leikkikoulut, leikki- ja toimintavälinelainaus sekä avoimet päiväkodit.

853211 Lasten päiväkodit 85321 2 Lasten päiväkodit, mukaan lasketaan myös erityispäivä-kodit ja koululaisten päiväkodit.

853212 Perhepäivähoito 85321 2 Perhepäivähoito.

853213 Lasten leikkitoiminta 85321 2 Leikkikerhot, leikkipuistot, leikkikoulut, leikki- ja toiminta-välinelainaus sekä avoimet päiväkodit.

85322 Päivätoiminta 8532 1 Päiväkeskukset ja vanhusten ja kehitysvammaisten päi-vähoito. Päiväkeskusten tehtävänä on lisätä toimintaky-kyä yhteisöllisyydellä ja vuorovaikutuksellisuudella. Van-husten päiväkeskusten tavoitteena on erityisesti toiminta-kyvyn tukeminen ja itsenäisen asumisen edistäminen. Päihdehuollon päiväkeskukset tarjoavat puolestaan päih-teettömän oleskelu- ja kohtauspaikan. Mielenterveysasi-akkaille palvelu antaa päiväohjelman ja tukee näin osallis-tumista aktiiviseen elämään ja sosiaalista selviämistä.


853221 Päiväkeskukset 85322 2 Päiväkeskusten tehtävänä on lisätä toimintakykyä yhtei-söllisyydellä ja vuorovaikutuksellisuudella. Vanhusten päiväkeskusten tavoitteena on erityisesti toimintakyvyn tukeminen ja itsenäisen asumisen edistäminen. Päihde-huollon päiväkeskukset tarjoavat puolestaan päihteettö-män oleskelu- ja kohtauspaikan. Mielenterveysasiakkaille palvelu antaa päiväohjelman ja tukee näin osallistumista aktiiviseen elämään ja sosiaalista selviämistä.

853222 Aikuisten päivähoito 85322 2 Vanhusten ja kehitysvammaisten päivähoito.

85323 Kotipalvelut 8532 1 Kodinhoitoapu ja tukipalvelut. Kotipalvelut tarkoittavat henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävi-en ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista.

853231 Kodinhoitoapu 85323 2 Kodinhoitoapu, johon sisältyy asukkaan henkilökohtainen apu ja hoiva. Kodinhoitoapu tarkoittaa henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja muuhun tavan-omaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista sekä perheiden arjen tukemista.

853232 Tukipalvelut 85323 2 Tukipalveluja ovat ateria-, kylvetys-, asiointi-, kuljetus- ym. palvelut, joiden tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista. Mukaan kuuluvat sekä kotiin vietävät palvelut että esimerkiksi palvelukeskuksissa annetut tuki-palvelut.

85324 Työtoiminta ja työhön kuntoutus

8532 1 Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukset sekä toimin-ta, jonka tavoitteena edistää vajaakuntoisen henkilön työelämään sijoittumista. Tähän kohtaan kuuluu myös sellainen mielenterveysasiakkaiden kuntoutus, jonka ta-voitteena on työhön tai aktiiviseen toimintaan palaaminen.

853241 Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukset

85324 2 Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskukset

853242 Vajaakuntoisten työtoi-minta

85324 2 Toiminta, jonka tavoitteena edistää vajaakuntoisen henki-lön työelämään sijoittumista.

853243 Mielenterveysasiakkai-den työhönkuntoutus

85324 2 Mielenterveysasiakkaiden kuntoutus, jonka tavoitteena on työhön tai aktiiviseen toimintaan palaaminen.

85325 Neuvolat 8532 1 Kasvatus- ja perheneuvolat, kehitysvammahuollon neuvo-lat sekä muut sosiaalityön ammattihenkilöstön antamaa ohjausta ja neuvontaa sekä sosiaalisten ongelmien selvit-tämistä järjestävät toimintayksiköt.

853251 Kasvatus- ja perheneuvolat

85325 2 Kasvatus- ja perheneuvonta, jolla tarkoitetaan asiantunti-ja-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa.

853252 Kehitysvammaneuvolat 85325 2 Kehitysvammaneuvolat.

853259 Muut neuvolat 85325 2 Muut sosiaalityön ammattihenkilöstön antamaa ohjausta ja neuvontaa sekä sosiaalisten ongelmien selvittämistä järjestävät toimintayksiköt. Tähän kuuluu esimerkiksi per-heasioiden sovittelu ja vanhusneuvolat.


85326 Avomuotoinen päihde-kuntoutus

8532 1 A-klinikka, nuorisoasema, avokatkaisuyksikkö ja muu vastaava avomuotoista päihdekuntoutusta antava yksik-kö. Palvelun tarkoituksena on hoitaa ja kuntouttaa päih-deongelmaisia ja hoidon tai terapian antaa yksikössä oleva ammattihenkilö.

853261 Avomuotoinen päihde-kuntoutus

85326 2 A-klinikka, nuorisoasema, avokatkaisuyksikkö ja muu vastaava avomuotoista päihdekuntoutusta antava yksik-kö. Palvelun tarkoituksena on hoitaa ja kuntouttaa päih-deongelmaisia ja hoidon tai terapian antaa yksikössä oleva ammattihenkilö.

85329 Muu sosiaalitoiminta 8532 1 Vammaisten tulkkipalveluja, vapaaehtoistyötä, sosiaalista lomatoimintaa, lasten, vanhusten ja vammaisten sosiaa-lista virike-, harrastus- ja virkistystoimintaa, ulkomaalais- ja pakolaishuoltoa tai muuta edellä luokittelematonta so-siaalipalvelutoimintaa järjestävät yksiköt. Mukaan kuulu-vat myös tukipalvelut näkö- tai kuulovammaisille ja sydän- tai syöpäsairaille, invalidien sopeutusvalmennus ja AIDS-tukikeskus.

853299 Muu 85329 2 Vammaisten tulkkipalveluja, vapaaehtoistyötä, sosiaalista lomatoimintaa, lasten, vanhusten ja vammaisten sosiaa-lista virike-, harrastus- ja virkistystoimintaa, ulkomaalais- ja pakolaishuoltoa tai muuta edellä luokittelematonta so-siaalipalvelutoimintaa järjestävät yksiköt. Mukaan kuulu-vat myös tukipalvelut näkö- tai kuulovammaisille ja sydän- tai syöpäsairaille, invalidien sopeutusvalmennus ja AIDS-tukikeskus.

Liite 4: Stakesin palveluluokitusluonnos versio 2 ( 10.8.2005)

Taulukkoon on sisällytetty palveluluokitus sosiaalihuollon osalta

kood

i

Palvelun nimi (Palveluluokitu s-versio 2 VIII/2005)

Synonyymit ja hakusa-nat

Määritelmä Huomautukset TOL 2002

Sosiaalihuollon palvelut

Sosiaalipalveluihin kuuluu sosiaalipal-velulain 17§ mukaan (710/1982) sosiaalityö, kasvatus- ja per-henauvonta, kotipalvelut, asumispal-velut, laitoshuolto, perhehoito sekä omaishoidon tuki

Sosiaalityöntekijän ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistä-vät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta (SHL 18§ mukaillen).

581 Sosiaalipäivystys sosiaalihuollon päivystys-palvelut

päivystyksen muodossa annettava sosiaalipalvelu

673 Sosiaalineuvonta

582 Sosiaaliasiamies sosiaalipalvelu, jossa annetaan neuvoja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain soveltamisessa

Lasten päivähoito Lasten päivähoitoa annetaan päivä-kodissa, perhepäivähoidossa, leikki-toimintana tai muuna toimintana.

85321

496 Lasten päiväkotihoito päiväkodissa annettava lasten päivä-hoito

85321

497 Leikkitoiminta lapsille suunnattu leikin ja toiminnan ohjausta ja valvontaa sisältävä lasten päivähoito

Leikkitoimintaan sisältyvät leikkikerhot, leikkipuistot, leikkikoulut, leikki- ja toiminta-välinelainaus sekä avoimet päiväkodit

85321

498 Perhepäivähoito pääsääntöisesti hoitajan kotona tapahtuva lasten päivähoito

85321

642 Ryhmäperhepäivähoito Kahden tai kolmen perhepäivähoita-jan yhdessä toteuttama perhepäivä-hoito.

Kahdella perhepäivähoitajilla voi esimerkiksi olla hoidossa kahdeksan kokopäiväistä lasta ja lisäksi kaksi osapäiväistä esiope-tuksen tai koulun käynnin aloittanutta lasta.

85321

643 Lasten erityispäivähoito Erityisen hoidon tai kasvatuksen tarpeessa olevan lapsen lasten päivähoito

85321

644 Esiopetus päiväkodissa Lastentarhanopettajan palvelut päivä-hoidossa

85321

506 Kasvatus- ja perhe-neuvolapalvelut

palvelu, joka tarjoaa asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketie-teellistä tutkimusta ja hoitoa

toimintamuotja ovat mm. perheneuvolaneu-vonta, -tutkimus, -terapia ja -hoito; pari- ja perheterapia, perheasioiden sovittelu

Lastensuojelu

502 Lasten ja nuorten laitoshoito lyhyt- tai pitkäaikainen sijaishuolto laitoksessa, kokoperhehoito lasten-suojelulaitoksessa, lastensuojelun tehostettu laitoshoito, lastenkotisijoi-tus, sijoitus lasten ja nuorten vastaan-ottoyksikössä tai lastensuojelun päihdearvionti/hoito laitoksessa

Hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä (SHL24§).

85311

645 Lasten ja nuorten perhekoti 85311



646 Ensikoti palvelu, joka tarjoaa äidille tai isälle asuinpaikan odotusaikana tai vauvan ollessa pieni

85316

647 Turvakoti palvelu, joka tarjoaa kriisiapua ja välittömän suojan sekä pitkäjänteistä tukea perheväkivaltatilanteessa eläville

85316

510 Lastensuojelun perhetyö

512 Lastensuojelun päivystys

504 Lasten ja nuorten perhehoito 85311

Vanhustenhuolto

514 Vanhainkotihoito lyhyt- tai pitkäaikainen vanhusten laitoshoito

85313

517 Ikääntyneiden päivätoiminta 85322

Päihdehuolto

530 Päihdehuollon päivystyspalvelut

529 Ehkäisevä päihdetyö päihdehuollon toimintamuoto, jonka avulla pyritään estämään päihdeon-gelmien syntymistä

85326

527 Päihdehuollon avokuntoutus päihdekuntoutujille suunnattu kuntou-tus, johon ei sisälly yhtäjaksoista ja ympärivuorokautista palvelutoimintaa

alkoholi- ja huumevieroitus avohoidossa, päihde- ja peliriippuvuuksien hoito, läheis-ten tuki ja neuvonta, a-klinikka, k-klinikka, huumevieroitus, katkaisuhoito, vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoito, nuorisoasemat

85326

526 Päihdehuollon päivätoiminta päihdehuollon päivä- tai palvelukeskus

85322

522 Katkaisu- ja vieroitushoito laitok-sessa

palvelu, jonka tavoitteena on katkaista päihteiden käytön kierre

85314

523 Päihdekuntoutus laitoksessa päihderiippuvaisille järjestetty kuntou-tus laitoksessa

Kuntoutus : asiakkaan toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, hyvinvointia ja työllisyyttä tai jotakin näistä toiminnoista edistävä palvelu

85314

531 Ensisuojat ja selviämisasemat palvelu, joka tarjoaa tilapäisen sel-viämis- tai majoituspaikan asunnotto-mille alkoholisteille

85319

690 Korvaus ja ylläpitohoito huumeiden käyttäjille

665 Terveysneuvontapiste (huu-meidenkäyttäjät)

Huumeiden pistokäyttäjille tarkoiteetu anonyymi terveysneuvontapalvelu

Palvelu sisältää myös pistosvälineiden vaihtomahdollisuuden, B-hepatiittirokotuksen ja hoitoonohjauksen. Tartuntatautiasetuksen (13283/2003) perusteella palvelu voidaan toteuttaa myös terveyskeskuksessa.

667 AA- ja NA-toiminta ja a-kilta Anonyymi vertaisryhmätoiminta alkoholisteille ja huumeiden käyttäjille

85326



Kehitysvammahuolto

533 Kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoito

lyhyt- tai pitkäaikainen laitoshoito kehitysvammaisten hoito, ylläpito ja kuntouttava toiminta laitoksessa

85312

534 Kehitysvammahuollon tutkimusjak-sot

541 Kehitysvammaisen päivä- ja työ-toiminta

toimintamuotoja ovat mm. päivä- tai palvelukeskustoiminta, kehitysvam-maisten valmentava koulutus ja tuettu työtoiminta, vajaakuntoisten työtoimin-ta ja työhön kuntoutus, kehitysvam-maisten työ- ja toimintakeskukset, kehitysvammaisen päivähoito

Kehitysvammahuollon päivätoiminta, jossa painottuu työtoiminta koodataan TOL2002 85324, muutoin 85322

85322, 85324

536 Kehitysvammaisten perhehoito

540 Kehitysvammaneuvolan palvelut kehitysvammaisten terveysneuvontaa sisältävä palvelu

85325

543 Kotihoidon ohjaus (kehitysvamma-huolto)

kehitysvammaisen lapsen vanhempi-en sekä kehitysvammaisten aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä sisältävä palvelu

Vammaishuolto

535 Vammaisten laitoshoito 85312

544 Tulkkipalvelu (vaikeavammaiset) vammaispalvelulain nojalla viittoma-kielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuvaa tulkkausta vaikeavammaisille tarjoava palvelu

Tulkkipalveluita on sosiaalihuoltolainsää-dännön (So 214) mukaan järjestettävä vammaiselle jos hän vammansa johdosta tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavan-omaisesta elämän toiminnoista.

85329

545 Kuljetuspalvelu (vaikeavammaiset) vammaispalvelulain mukainen palve-lu, jossa vaikeavammaiselle tarjotaan tai maksetaan kuljetus

Kuljetuspalvelu saattajineen on sosiaali-huoltolainsäädännön (So 214) mukaan järjestettävä vammaiselle jos hän vamman-sa johdosta tarvitsee palvelua suoriutuak-seen tavanomaisesta elämän toiminnoista.

85329

671 Saattajapalvelu (vaikeavammaiset) entinen termi : saattopalvelu

vammaispalvelulain nojalla vaikea-vammaiselle tarjottava toisen henkilön apu liikkumiseen/kuljetuksiin liittyvissä toiminnoissa

85329

548 Henkilökohtaisen avustajan palve-lut (vaikeavammaiset)

vammaispalvelu, jolla vammaiselle tarjotaan taloudellista tukea henkilö-kohtaisen avustajan palkkaamista varten

Henkilökohtainen avustaja auttaa kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa sekä kodin ulkopuolella asioiden hoitami-sessa, opiskelussa, työssä, harrastuksissa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa.

85329

728 Muut vammaispalvelulain tarkoit-tamat palvelut

Asumispalvelut

648 Tukiasuminen tukiasumisen asiakkaat ovat normaa-leissa asunnoissa, mutta tapaaavat esimerkiksi tukihenkilön säännöllises-ti. Tukiasuminen poikkeaa muista asuinpalveluista myös siinä, että tuki on pääasiassa elämänhallinnan tukemista

Palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä (SHL 23§). Tuettuun asumiseen sisältyvät mm. turvapalvelut, sairaanhoitajan palvelut sekä mahdollisuus esimerkiksi ateriapalveluihin ja kuntoilutoimintaan.

85319



505 Lasten ja nuorten tukiasuminen asumispalvelu, jossa nuori asuu itsenäisesti tukiperheen asunnon yhteydessä tai sen lähistöllä

lastensuojelun tukiasuminen, asumisen tukeminen

85319

525 Päihdekuntoutujien tukiasuminen asumispalvelu, joka sisältää kuntout-tavaa tai muuta tukea omaitoimiseen suoriutumiseen itsenäisesti asuvalle päihdekuntoutujalle

85319

649 Asunnottomien tuettu asuminen asumispalvelu, joka sisältää kuntout-tavaa tai muuta tukea omatoimiseen suoriutumiseen itsenäisesti asuvalle asunnottomalle henkilölle.

85319

650 Palveluasuminen palvelutalot, joissa on ympärivuoro-kautiset turvapalvelut ja esteetön ympäristö, mutta henkilökunta vain päivisin paikalla. Palvelutalossa asiakkailla on käytössään huoneistot.

85315

515 Ikääntyneiden palveluasuminen asumispalvelu, jolla järjestetään vanhuksen asuminen asunnossa, jossa on henkilökuntaa paikalla päivisin

Palveluasumiseen kuuluu asunnon lisäksi sellaiset asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväisel-le suoriutumiselle.

85315

538 Kehitysvammaisten palveluasumi-nen

asumispalvelu, jolla järjestetään kehitysvammalain tarkoittaman henkilön asuminen asunnossa, jossa on henkilökuntaa paikalla päivisin

Palveluasumiseen kuuluu asunnon lisäksi sellaiset asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväisel-le suoriutumiselle. Sisältää kehitysvammai-sen lyhyt- tai pitkäaikaisen tuetun, ohjatun tai autetun asumisen

85315

556 Mielenterveysasiakkaiden asumis-palvelut

palvelukokonaisuus, johon kuuluu palvelu- tai tukiasunnon järjestäminen mielenterveysasiakkaille

Asumispalvelu eroaa laitospalvelusta siten, että asumispalvelussa asiakas saa itse päättää asuinpaikastaan. Sisältää mm. tukiasuminen, tehostettu palveluasuminen, psykiatrinen kuntoutuskotitoiminta

85315

539 Muiden vammaisten asumispalve-lut

vammaisille henkilöille järjestetty asumispalvelu

vaikeavammaisen henkilön palveluasumi-nen, tehostettu palveluasuminen, tukiasu-minen,

85315

524 Päihdekuntoutujien palveluasumi-nen

asumispalvelu, jolla järjestetään päihdekuntoutujalle asuminen asun-nossa, jossa on henkilökuntaa paikal-la päivisin


85315

651 Tehostettu palveluasuminen palvelutalot, joissa on henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden. Palvelu-talossa asiakkailla on käytössään huoneistot.

85315

516 Ikääntyneiden tehostettu palvelu-asuminen

asumispalvelu, jolla järjestetään vanhuksen asuminen asunnossa, jossa henkilökunta on käytössä ympäri vuorokauden


85315

652 Vaikeavammaisten palveluasumi-nen

Vammaispalvelulain tarkoittama asumispalvelu vaikeavammaisille henkilöille

85315

653 Perhehoito toimeksiantosopimukseen perustuva lapsen, kehitysvammaisen tai muun hoitoa tai huolenpitoa tarvitsevan henkilön ympärivuorokautinen hoito ja ylläpito yksityiskodissa

85315

537 Asumiskokeilu ja -valmennus Asumiskokeilu: itsenäisen asumisen arviointi- ja harjoittelujakson sisältävä palvelu Asumisvalmennus: palvelu, jolla asiakasta autetaan sopeutumaan itsenäiseen asumiseen

Asumiskokeilussa kartoitetaan asiakkaan palvelutarve ja hänelle soveltuvat asumis-vaihtoehdot sekä asumisen tukitoimien, apuvälineiden ja asunnonmuutostöiden tarve. Asumiskokeilu on tarkoitettu pääasi-assa vammaisille, vaikeasti sairaille, van-



huksille ja nuorille.

577 Itsenäisen asumisen tukeminen asumiseen liittyvä neuvo-minen ja ohjaaminen, sosiaalinen isännöinti

palvelu, joka tukee toimintarajoitteisen henkilön asumista kotona

578 Asumisen turvaaminen tilapäismajoi-tuksen järjes-täminen, asumisen järjestäminen

568 Asumispalvelut potilai-den/asiakkaiden omaisille

Turvapaikanhakijan palvelut

563 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto maahanmuuttajapalvelu, joka sisältää toimeentulon ja huolenpidon järjestä-misen vastaanottokeskuksessa tai järjestelykeskuksessa

Turvapaikanhakijoiden ensimajoi-tus/tilapäinen majoitus

85319

Kotihoitopalvelut

463 Kotihoito asiakkaan kotona annettava sosiaali- ja terveyspalvelu

Sisältää kotisairaanhoidon ja kotipalvelun

465 Kotipalvelu kotihoito, joka sisältää tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista sekä perheiden arjen tukemista

Kotipalvelut sisältävät mm. asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyviä toimia.

85323

654 Lapsiperheiden kotipalvelu lapsiperheiden kotihoito ja kodinhoitoapu

asumiseen, henkilökohtaiseen hoi-vaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavan-omaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittaminen ja niissä avustaminen (SHL20§).

85323

655 Ikääntyneiden kotipalvelut Ikääntyneen henkilön kotiin annettava kotipalvelu

85323

656 Muut kotipalvelut 85323

466 Kotipalveluiden tukipalvelut kotihoito, joka sisältää yksittäisiä kotipalvelua tukevia palveluja

Kotipalveluiden tukipalveluita ovat mm. ateria-, kylvelys-, asiointi- ja kuljetuspalve-lut.

85323

Asunnottomien palve-lut

658 Asunnottomien päivätoiminta asunnottomien päiväkeskus

85322

Työhön liittyvät pa l-velut



570 Työllistämispalvelu palvelu, jonka avulla asiakkaita tuetaan työmarkkinoille pääsemisessä tai työllistetään erityisjärjestelyin Sisältää mm. nuoren työhönohjaus, kuntouttava työtoiminta, työllistymistä tukeva toiminta, työpajatoiminta, tuettu työllistyminen, työelämään valmentava kurssitoiminta

hylätty termi: suojatyö, http://www.saunalahti.fi/kup/sopalvel/suojatyo.htm

542 Vammaisten työtoiminta 85324

571 Kuntouttava työtoiminta palvelu, jonka avulla asiakkaalle laaditaan viranomaisten toimesta palvelukokonaisuus, jonka avulla pyritään estämään pitkäaikaistyöttö-myyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja tukemaan työelämään palaamista Kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elä-mänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henki-lön ja toimintaa järjestävän tai toteut-tavan tahon välille (Laki kuntouttavas-ta työtoiminnasta 189/2001).

Kuntouttavaa toimintaa järjestää työvoima-hallinnon ja sosiaalitoimen asiantuntijat yhdessä.

85324

Sosiaalityö

509 Lapsi- ja perhesosiaalityö lapsille ja perheille suunnattu sosiaali-työ

työ käsittää: lastensuojelun tarpeen arvioin-ti, lapsi- ja nuorisososiaalityö, vanhem-muussosiaalityö, sijoitetun lapsen/nuoren sosiaalityö, itsenäistyvän nuoren sosiaali-työ, lastensuojelun ehkäisevä sosiaalityö, huostaanotto, lastensuojelun perhekotien valinta ja valmennus

579 Aikuissosiaalityö yksilö-, perhe- ja yhteisösosi-aalityö

aikuisille suunnattu sosiaalityö

518 Vanhussosiaalityö yksilö-, perhe- ja yhteisösosi-aalityö

vanhuksille suunnattu sosiaalityö

528 Päihdehuollon sosiaalityö päihdeasiakkaille suunnattu sosiaali-työ

546 Vammaishuollon sosiaalityö vammaisille suunnattu sosiaalityö

659 Kehitysvammahuollon sosiaalityö kehitysvammaisille suunnattu sosiaali-työ

559 Mielenterveysasiakkaiden sosiaali- ja tukityö

mielenterveysasiakkaille suunnattu sosiaalityö

565 Maahanmuuttajasosiaalityö maahanmuuttajille suunnattu sosiaali-työ

583 Terveydenhuollon tai kuntoutuslai-toksen sosiaalityö

sairaalasosi-aalityö, kun-toutussosiaali-työ

terveydenhuollossa tai kuntoutuslai-toksessa tehtävä sosiaalityö

584 Yhdyskuntatyö jengityö, vapaaehtois-toiminnan ohjaaminen

yhdyskunnassa esiintyvien alueellis-ten tai toiminnollisten kokonaisuuksi-en ongelmien ratkaisemiseen tähtää-vä asiakaskohtainen sosiaalipalvelu

660 Koulukuraattori oppilaitoksen sosiaalityö



662 Muu sosiaalityö vankilasosiaa-li-työ, poliisilai-tosten sosiaali-työ, sosiaaliku-raat-torin työ

Taloudellisen tukemi-sen palvelut

499 Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki

lapsen hoidon järjestämiseksi van-hemmalle tai muulle huoltajalle suori-tettava tuki

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sisältää hoitorahan ja hoitotuen.

519 Omaishoidon tuki (ikääntyneet) palvelu, joka tarjoaa hoitopalkkion tai palveluita vanhuksen kotona tapahtu-van hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi

549 Asunnon muutostyön taloudellinen tukeminen

palvelu, jolla järjestetään korvaus asunnon muutostöistä aiheutuneista kustannuksista

550 Muu vammaispalvelulain mukainen tuki

esim. erityisvaatetus tai erityisravinto

551 Vammaisten loma- ja virkistystoi-minnan taloudellinen tukeminen

tuki vammaisen lomanvieton järjes-tämiseen

552 Omaishoidon tuki (vammaiset)

520 Vanhusten loma- tai virkistystoimin-ta

palvelu, jolla vanhuksille järjestetään mahdollisuus lomailuun tai muuhun virkistystoimintaan

511 Lasten loma- ja leiritoiminta palvelu, jossa lapselle tai nuorelle järjestetään mahdollisuus lomailuun tai leireilyyn

toimintamuotoja mm. lapsen loma perhees-sä, lapsen leiriloma, lastensuojelun perhe-leiritoiminta

566 Kotoutumistuki vammaispalvelu, johon kuuluu vam-maisen kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettava hoitopalkkio tai palvelu

689 Elatustuki Elatusvelvollisen laiminlyömän lapsen elatusavun suorittamiseen tarkoitettu kunnalta haettava tuki..

Elatustuki maksetaan kunnan varoista ja peritään elatusvelvolliselta

585 Toimeentulotuki tuki, jolla maahanmuutajalle turvataan kotoutumissuunnitelman aikainen toimeentulo, ja jonka avulla edistetään ja parannetaan tuen saajan työelä-mään ja jatkokoulutukseen hakeutu-misen edellytyksiä sekä mahdolli-suuksia toimia suomalaisessa yhteis-kunnassa

varsinainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, etuuskäsittelyn palvelut

586 Sosiaalinen luotto taloudellinen avustus asiakkaalle, jonka tulot tai varat katsotaan riittä-mättömiksi kohtuullisiin elinkustan-nuksiin

Sosiaalisen luoton tavoitteena on itsenäinen selviytyminen ja tarvittaessa velkatilanteen helpottaminen saneerauslainan avulla.

575 Talous- ja velkaneuvonta palvelu, jossa asiakasta avustetaan taloudenpidon suunnittelussa tai velkatilanteen järjestelemisessä

Talousneuvonnassa asiakasta avustetaan taloudenpidon suunnittelussa, selvitetään talouteen liittyvien ongelmien ratkaisumah-dollisuudet ja laaditaan sovintoesityksiä velkojille. Velkaneuvonnassa laaditaan maksuvaralaskelma, tehdään sopimus velkojen hoitamisesta ja avustetaan sovin-toehdotuksen laatimisessa ja saneerauslai-



nan hakemisessa.

576 Varojen välitys sosiaalitoimen välitystili

palvelu, jossa asiakasta autetaan taloudenhoidon hallinnassa

Varojen välitys auttaa mm. vuokranmaksus-sa tai elämiseen tarvittavan rahan jaksotuk-sessa.

507 Isyysasiat, lapsen huolto- ja tapaa-misasiat

lapsiperheiden tukemisen muoto, joka sisältää isyyden vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet kuten isyyden selvittäminen, elatusturvan järjestämi-nen, sopimus lapsen/puolison ela-tusavusta, huolto- ja tapaamissopi-mus, lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvä sovittelu, selvitys tuomiois-tuimelle

Isyyden vahvistamista edeltää isyyden selvittäminen, jonka tarkoituksena on hankkia tarvittava näyttö miehen biologises-ta isyydestä.

508 Adoptio ottolapsi-toiminta

669 Adoptioneuvonta Adoptioneuvonta: palvelu, jossa selvitetään adoptiolasta hakevien henkilöiden edellytykset ja valmiudet ottovanhemmuuteen ja valmennetaan uuteen elämäntilanteeseen

Otto-/adoptiovanhempien lisäksi neuvonta on tarkoitettu lapsen luovuttamista harkitse-ville vanhemmille sekä lapselle itselleen.

Maahanmuuttajan palvelut

564 Maahanmuuttajan kotouttamispal-velut

maahanmuuttajapalvelu, joka sisältää kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja

Kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla säilyttäen omaa kieltään ja kulttuu-riaan.

85329

580 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu

palvelu, jonka avulla rikoksesta epäillyllä ja asianomistajalla tai riidan osapuolilla on mahdollisuus vapaaeh-toisesti osallistua rikoksesta tai riidas-ta aiheutuneiden asioiden omatoimi-seen ratkaisemiseen

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu tapahtuu vapaamuotoisessa ja luottamuksellisessa menettelyssä, joka järjestetään puolueetto-man sovittelijan välityksellä.

657 Päivätoiminta aikuisten päivähoito, korttelitupa, korttelikerho, palvelukeskus, päivätoiminta-keskus

järjestetty päiväohjelma ihmisille, joiden fyysinen, psyykkinen tai sosiaa-linen toimintakyky on alentunut tai vaarassa alentua.

Päivätoiminta sisältää mm. yhteistä aterioin-tia, ryhmätöitä, taidetta, musiikkia ja erilais-ten taitojen opettelua. Päivätoiminnan tavoitteena on sosiaalisten kontaktien, käytännön avun ja tuen tarjoaminen.

85322

Muu sosiaalitoiminta 85329

572 Vertaisryhmätoiminta vertaisryhmät, aa-kerho, a-kilta

574 Tukihenkilötoiminta palvelu, jossa vapaaehtoistoimija tukee asiakasta opastamalla arkipäi-väisissä tilanteissa, antamalla virikkei-tä ja korvaamalla puuttuvia ihmissuh-teita

lastensuoje-lun/vammaispalvelun/päihdehuollon tms. tukihenkilötoiminta, henkilökohtainen avustaja

Liite 5: Helsingin sosiaaliviraston sektorit, palvelumuodot ja alapalvelumuodot 143 / 169

SEKTORI Määritelmä ja selvennykset

01 Lasten päivähoito Lasten päivähoitolain mukaan annetut palvelut ja lasten kotihoidon tuki (sekä lain mukai-nen valtakunnallinen tuki että ns. Helsinki-lisä). Normaalipäivähoidossa olevat vammaiset ja kehitysvammaiset lapset sisältyvät lasten päivähoitoon.

02 Lastensuojelu Lastensuojelulain mukaiset palvelut

Huom: Ne turvakotisijoitukset, joihin asiakas hakeutuu yksin (ilman lapsia) tai aikuisen mukana turvakotiin tulevat alaikäiset lapset eivät ole hänen omia lapsiaan, merkitään sekto-rille 09 muu sosiaalihuolto (09 63) eikä siis lastensuojeluun!

03 Muut perheiden palvelut ne lapsiperheille annetut palvelut ja tukimuodot, jotka eivät perustu lasten päivähoitolakiin, paitsi leikkipuistotoiminta, joka sisältyy tälle sektorille, lakiin lasten kotihoidon tuesta tai lastensuojelulakiin

04 Vammaispalvelu Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukimuodot

05 Kehitysvammahuolto palvelut, jotka perustuvat lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta

Ns. normaalipalvelujen piirissä olevat kehitysvammaiset sisällytetään ko. normaalipalvelu-jen sektoriin (esim. lasten päivähoito).

06 Vanhuspalvelu Vanhuspalvelua on sosiaalihuoltolain mukaan vanhuksille (= 75 vuotta täyttäneille) annetut palvelut. Vanhuspalvelua annetaan joissain tapauksissa myös alle 75-vuotiaille palvelua tarvitseville.

07 Päihdehuolto Päihdehuoltolain mukaiset palvelut, lukuun ottamatta nuorisoasemia, jotka ovat sekto-rilla muut perheiden palvelut (03)

08 Toimeentulotuki sekä toimeentulotukena jaettavat avustukset että siihen liittyvän sosiaaliturvatyö

09 Muu sosiaalihuolto Sektori sisältää mm. asunnottomien palvelut , sosiaaliasemien sosiaalisen muutostyön, elä-keselvitystoiminnan, mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut ja päivätoiminnan, tukityön työllistämisvaroin (työhön kuntoutusyksikössä tapahtuvan työllisyysmäärärahoilla työllis-tämisen osalta), työtoiminnan, maahanmuuttajien vastaanottopalvelut (Mayk), talous- ja velkaneuvonnan (Velka), sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun sekä järjestöjen avustamisen.

10 Yhteiset tukipalvelut sisältää sosiaalivirastossa olevan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteisen tukipalvelu-yksikön (tilapalvelu) sekä sektoreille kohdistamattoman rakentamisen ja palvelussuh-deasunnot

11 Työllisyyden hoito työllisyysasioista kuntoutusta tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työllistämispalvelut sisältä-en tukityöllistämisen lisäksi heille tarjottavat kuntoutustutkimukset, työkyvyn arvioinnit ja työkokeilut

20 Hallinto hallinto- ja kehittämiskeskuksen palvelut.

PALVELU-MUOTO

Alapalvelumuoto Määritelmä ja selvennykset


SOSIAALI- JA TUKITYÖ (01) Sosiaalihuoltolain 18 §:n mukaan "Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriu-tumista sekä yhteisöjen toimivuutta."

tukityö: sosiaalihuollollista asiakastyötä, jonka suorittaa muu kuin sosiaalityöntekijä, esim. etuuskäsittelijä

01 sosiaalityöntekijän työ perhekeskusten, sosiaaliasemien, vammaisten sosiaalityön ja vastaavien yksiköiden sosiaali-työntekijän työtä

Lastensuojelussa itsenäisesti asuva huostaanotettu, joka asuu omassa asunnossaan, ei saa asumispalvelua (51) vaan sosiaalityöntekijän tukea.

02 muu asiakastyö Alapalvelumuotoon muu asiakastyö (02) voidaan merkitä ainoastaan suoranaisessa asiakas-palvelutyössä oleva toimistohenkilökunta. Lasten päivähoidon kiertävät lastentarhanopettajat, puheterapeutit merkitään palvelumuotoon "sosiaali- ja tukityö" alapalvelumuodolle muu asiakastyö.

03 tukihenkilö/tukiperhe Lastensuojelulain 13�:n 2. momentin 1-kohdan mukaan "Sosiaalilautakunnan on ... tarvit-taessa järjestettävä tukihenkilö tai -perhe..." (02 03)

Tukihenkilö tai -perhe voi olla myös kehitysvammaisella (05 03), muulla vammaisella (04 03) tai vanhuksella (06 03).

04 kotihoidon ohjaus kehitysvammahuollossa kotihoidonohjaajien suorittama kehitysvammaisen lapsen vanhempi-en sekä kehitysvammaisten aikuisten ohjaus ja neuvontatyö (05 04)

05 perhe- ja lähityö Eri sektoreilla toteutettava sellainen perheiden ja aikuisten kanssa tehtävä työ, jossa asiakkaat identifoidaan henkilöinä. Lastensuojelussa työmuoto, joka kohdistuu identifioituun perhee-seen eikä ole kotipalvelua (eli siitä ei peritä kotipalvelun maksua).

06 ryhmä- ja yhteisötyö avoin työmuoto, jossa asiakkaita tai perheitä ei erikseen identifioida palvelujen saajina sekä työ, jota tehdään avoimissa ryhmissä eri viranomaisten ja alueen omien toimijoiden kanssa

HOITO- JA TERAPIAPALVE-LUT (02)

palvelumuoto, joka sisältää ne sosiaalitoimen palvelut, joiden tuottamisessa on pysyvästi mukana sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneita henkilöitä

07 neuvolatoiminta hoito- ja terapiapalveluihin kuuluva alapalvelumuoto, johon sisällytetään perheneuvonta ja perheneuvolatoiminta (03 07) sekä kehitysvammahuollon ostopalveluna hankittu neuvola-toiminta (05 07)

08 polikliininen toiminta hoito- ja terapiapalveluihin kuuluva alapalvelumuoto, johon merkitään A-klinikat sekä muu päihdehuollon polikliininen toiminta

09 korvaus- ja ylläpitohoito (uusi nimi)

Alapalvelumuotoa käytetään avohoidossa tapahtuvassa korvaus- ja ylläpitohoidossa. Korva-ushoito ja ylläpitohoito ovat opiaattiriippuvaisen asiakkaan lääkityksellä toteutettavaa, usein pitkäaikaista hoitoa. Korvaushoidon tavoitteena on kuntouttaa potilasta niin, että päihteettö-myys on ajan mittaan mahdollista. Ylläpitohoito voidaan aloittaa vain sellaiselle potilaalle, jolla opioidien käytön terveys- tai muiden haittojen vähentäminen ja elämänlaadun paranta-minen on erityisen tärkeää, vaikka huumeiden käyttö ei kokonaan loppuisikaan.

Alapalvelumuotoa 09 käytetään pelkästään avohoidossa tapahtuvassa korvaus- ja ylläpito-hoidossa. Laitoksessa annettu korvaus- ja ylläpitohoito sisältyy laitoshoidon kokonaisuuteen ja alapalvelumuotona käytetään 63 laitospalvelu.

KODINHOITOAPU JA KOTI-HOITO (03)

Sosiaalihuoltoasetuksen 9�§:n 1) kohdan mukaan "Kotipalveluina järjestetään..... kodin-hoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilö-kohtaista huolenpitoa ja tukemista." Sosiaalivirastossa sisältää ainoastaan lapsiperheiden kodinhoitoavun. Sektori muut perheiden palvelut (03).


10 lapsiperheiden kodinhoi-toapu

11 kotihoito

KOTIPALVELUN TUKIPAL-VELU (04)

Sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 2-kohdan mukaan "Kotipalveluna järjestetään... tukipalvelu-ja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja-, sekä sosiaalista kans-sakäymistä edistäviä palveluita."

13 ateriapalvelu Ateriapalvelu on sosiaalihuoltoasetuksen 9�§:n toisen kohdan mukaista kotipalvelun tu-kipalvelua, joka merkitään aina vanhuspalvelun sektorille (06 13).

16 kotisiivous

17 kuljetuspalvelu (ei VpL) (poistuu)

19 turvapalvelu

20 kauppapalvelu

23 muut tukipalvelut

PÄIVÄKOTIHOITO (05) Lasten päivähoitolain 1 §:n 2. momentin mukaan "Päiväkotihoitoa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi." Päiväkotihoitoon merki-tään myös se lasten päivähoidon kerhotoiminta, jota on 60 t/kk eli 3 t/pv viitenä päivänä viikossa (= päiväkotikerho).

26 päiväkoti Lasten päivähoitolain 1 §:n 2. momentin mukaan "Päiväkotihoitoa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi."

27 ympärivuorokautinen hoito

päivähoitoa, joka annetaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa ympärivuorokautisesti

28 esiopetus Esiopetus on perusopetuslain mukaista opetusta, jota annetaan vuotta ennen oppivelvollisuu-den alkua. Helsingissä esiopetuksen toimintapäiviä on enintään 190 vuodessa ja esiopetusta annetaan enintään 760 tuntia vuodessa.

PERHEPÄIVÄHOITO (06) Lasten päivähoitolain 1§ 3. mom. mukaan lasten päivähoito voi olla "lapsen hoitoa yksi-tyiskodissa tai muissa perheenomaisissa olosuhteissa, josta... käytetään nimitystä perhepäi-vähoito ja hoitokodista nimitystä perhepäiväkoti.” 33 perhepäivähoito

34 ryhmäperhepäivähoito perhepäivähoitoa, joka tapahtuu viraston hallitsemissa tiloissa

Useimmiten hoitajia on enemmän kuin yksi.

LEIKKITOIMINTA (07) (uusi nimi)

Lasten päivähoitolain 1 §:n 4. momentin mukaan "..Leikkitoimintaa...voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa paikassa."

36 avoin päiväkoti lasten päivähoitoon kuuluva avoimen leikkitoiminnan muoto, johon voivat osallistua lapset vanhempineen tai hoitajineen

Sektori on aina lasten päivähoito (01 36).

37 leikkipuistot lasten ja varhaisnuorten leikin ja toiminnan ohjausta ja valvontaa tähän tarkoitukseen varatul-la ulkoleikkialueella, johon liittyy sisätilana leikkipuistorakennus


38 kerhotoiminta Lasten päivähoidon kerhotoimintaa järjestetään alle kouluikäisille alle 60 tuntia kuukaudessa päiväkodissa, leikkipuistossa tai muissa tiloissa. Sektori on joko lasten päivähoito (01 38) tai muut perheiden palvelut (03 38).

39 koululaisten iltapäiväker-hotoiminta

Koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa järjestetään koululaisille iltapäivisin leikkipuistossa, päiväkodissa, asukaspuistossa tai muissa tiloissa. Sektori on joko lasten päivähoito (01 39) tai muut perheiden palvelut (03 39).

MUU PÄIVÄTOIMINTA (08) päivätoiminta, joka ei ole lasten päivähoitoa tai työllistämispalveluja

40 aikuisten päivähoito Sisältää kaiken aikuisille tarkoitetun päivähoidon. Vanhuspalvelun palveluasumisessa myös kotipalveluhenkilöstön vanhusten päivähoitoon, pienryhmätoimintaan tai päiväkotitoimintaan (josta asiakas maksaa päivämaksun) liittyvät palvelut merkitään aikuisten päivähoitoon eli 06 40.

Vanhuspalvelussa tähän merkitään vanhusten (75+ vuotiaiden) päiväkodit tai päivähoito, perheessä tapahtuvan päivähoidon lisäksi kaikki laitoksissa (vanhainkodeissa yms.) annettu päivähoito, myös vanhusten perhepäivähoidon kokeilut (06 40).

41 korttelitupa

42 palvelukeskus erilaisilla nimikkeillä olevat päiväkeskukset: vanhusten palvelukeskukset (06 42), ympäri-vuotiset vanhusten virkistyskeskukset (06 42), VpL:n mukaan järjestettävä vammaisten päi-vätoiminta (04 42), työttömille suunnattu toiminta palvelukeskuksissa (jos tarvitaan muu sektorimerkintä kuin vanhuspalvelu käytetään sektoria 09 muu sosiaalihuolto (09 42), päih-dehuollon päiväkeskukset (07 42), asunnottomien palvelukeskukset (09 42)

43 päivätoimintakeskus kehitysvammahuollon yksikkö, joka omissa tiloissaan tarjoaa kehitysvammaisille työtoimin-taa ja muuta päivätoimintaa

44 kehitysvammaisten val-mentava koulutus

Alapalvelumuotoa käytetään satunnaiseen sosiaalivirastossa toteutettavaan aikuisikäisten kehitysvammaisten erityisopetukseen (05 44).

45 muu päivätoiminta päivätoiminta, joka ei sisälly muihin päivätoiminnan alapalvelumuotoihin

TYÖHÖN KUNTOUTUS- JA TYÖLLISTÄMISPALVELUT (09) (uusi nimi)

vaikeasti työllistyville henkilöille työ- ja toimintakyvyn edistämiseen, ylläpitämiseen ja arvi-ointiin tarkoitetut ammatillisena kuntoutuksena järjestettävät kuntouttavan työn, työtoimin-nan, harjoittelun ja kokeilun sekä koulutuksen palvelut

46 tuettu työ Kehitysvammaisten tuettu työ on kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla jär-jestettyä joko huoltosuhteista työtoimintaa tai palkallista työtä. (05 46) Sosiaalivirasto on tukitoimien järjestäjä, mutta voi samalla olla myös kehitysvammaisen työnantaja.

47 työtoiminta Sosiaalihuoltolain 27e§:n mukaan ”Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyt-tömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d §:ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan.

Vammaisten henkilöiden työtoimintaan sovelletaan, mitä työturvallisuuslaissa (299/ 1958) ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) sekä niiden nojalla annetuissa säännöksis-sä säädetään. Vammaisten henkilöiden työtoiminnan järjestäjän on otettava tapaturmavakuu-tuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus työtoimintaan osallistuvalle. Va-kuutuksen vuosityöansiona käytetään tapaturmavakuutuslain 28 §:n 6 momentin mukaista vähimmäisvuosityöansiota.” (= entinen ns. huoltosuhteinen suojatyö)


48 työhön ohjauspalvelu nuorta vajaakuntoista tai muuta pitkäaikaistyötöntä työelämään valmentava, lastensuojeluun kuuluva toiminta

Ammatillista valmentautumista tukeva palvelu. Tähän merkitään myös työhönohjaukseen ja työllistämiseen tähtäävä kurssitoiminta.

49 työllistymistä tukeva toi-minta

sisältää sekä sosiaalihuoltolain 27d§:n mukaisen sellaisen työn järjestämisen, jossa työntekijä on työsuhteessa palvelun tuottajaan (= entinen invalidihuoltolain mukainen työsuhteinen työ) että kaiken sosiaalitoimen järjestämän kuntoutuksen tai muun tukitoiminnan, jolla työllisty-mistä tuetaan

50 kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on muihin työttömien työllistämistoimenpiteisiin nähden vii-mesijaista, ilman palkkasuhdetta tapahtuvaa toimintaa. Tarkoituksena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja luoda edellytyksiä työllistämiselle. Kuntouttava työtoiminta pitää sisällään: toimeentulotukena maksettavaa taloudellista tukea (sektori 08) sekä varsinaista kuntouttavaa työtoimintaa (sektori 9 tai 11).

21 tukityö työllistämisva-roin (uusi)

kaupungin työllisyysvaroin järjestettävä työsuhteinen työ, johon pääsääntöisesti saadaan työhallinnon työllistämistuki tai yhdistelmätuki

ASUMISPALVELUT (10) Sosiaalihuoltolain 22 §:n mukaan "Asumispalveluilla tarkoitetaan palveluja tukiasumisen järjestämistä".

51 itsenäinen asuminen Asiakas asuu sosiaaliviraston hallinnassa olevassa asunnossa eikä asumiseen kuulu palveluja. Kotipalvelun- tai kotisairaanhoidon kautta voidaan antaa erikseen sovittua apua ja palveluja. Vammaispalvelussa ja kehitysvammahuollossa on muistettava, että valtakunnallisesti "itse-näinen asuminen" voi sisältää myös omassa kodissaan asuvalle annetut erilaiset säännölliset palvelut.

52 tukiasuminen Tukiasuminen on tarkoitettu omatoimista suoriutumista tukevaksi asumismuodoksi henkilöl-le, joka tarvitsee kuntouttavaa tai muuta tukea itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi. Las-tensuojelussa tukiasuminen sisältää myös tukiperheasumisen, jossa nuori asuu itsenäisesti tukiperheen asunnon yhteydessä tai lähistöllä olevassa pienasunnossa. (02 52) - Tukiasumista on myös kehitysvammahuollon tuettu asuminen ilman vakinaista henkilökuntaa ja asukkaat saavat ohjausta ja tukea muutaman tunnin viikossa. (05 52)

Päihdehuollossa tukiasumisella tarkoitetaan jälkikuntoutusyksikön järjestämää tukiasumista kuntoutuville päihdehuollon asiakkaille (0752).

53 palveluasuminen 1) Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan "kunnan on järjestettävä ...... palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista." Vammaispalvelussa palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut ja tukitoimet. (04 53)

2) Kehitysvammahuollossa Kårkullan ryhmäasunnot luokitellaan samoin kuin muissakin kehitysvammahuollon asumispalveluissa.

3) Vanhuspalvelussa palvelusasuminen on asumismuoto, jossa asukas saa päivittäistä tukea, apua ja palveluja itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi. (06 53)

4) Päihdehuollon huolto- ja hoitokodit ovat palveluasumista. (07 53)


54 tehostettu palveluasumi-nen

Vanhuspalvelussa asumismuoto, jossa asukas saa ympärivuorokautista hoivaa, apua ja palve-luja. Tähän palveluasumiseen sisältyy aina yövalvonta tai ainakin tehokas varallaolojärjes-telmä.

Ryhmäkotitoiminta on tehostettua palveluasumista (06 54). Ryhmäkoti on noin 6-10 hengen suuruinen (kunnan, säätiön, yhdistyksen tai yksityisen tahon omistama) palveluasuntoryhmä, jonka asunnot liittyvät yhteistilojen välityksellä kiinteästi toisiinsa. Ryhmäkotiin liittyy sel-keä sekä yksityisyyden että yhteisöllisyyden mahdollisuus: jokaisella asukkaalla on oma huone ja wc-hygieniatilansa. Asuntoihin välittömästi liittyvät ryhmäkodin yhteiset oleskelu- ym. tilat toimivat asukkaiden hoitoa tukevana asuintilana.

Pienkotitoiminta on tehostettua palveluasumista (06 54). Pienkoti on kuten ryhmäkoti, mutta siinä ei toteudu yhtä suuret yksityisyyden mahdollisuudet; esim. iso huoneisto tai omakotita-lo, jossa on yhteiset wc-hygieniatilat ja jossa kaikilla ei välttämättä ole omia huoneita.

55 ohjattu asuminen Kehitysvammahuollossa asumispalveluyksikkö, jossa ei ole yövalvontaa. Henkilökuntaa on asukkaiden apuna ja tukena aamulla ja illalla. Sektori aina kehitysvammahuolto (05 55).

56 autettu asuminen Vain kehitysvammahuollossa käytettävä palveluasumisen muoto, joka sisältää aina yöval-vonnan tai ainakin tehokkaan varallaolojärjestelmän. Apua ja ohjausta on saatavilla vuoro-kauden ympäri, tarvittaessa asunnossa on ns. inva-varustus liikuntavammaisia varten (05 56).

57 muu asumisen tuki tilapäisen ja lyhytaikaisen asumisen järjestäminen esim. asuntolassa, yömajassa, majoitus-liikkeessä yms.

58 mielenterveysasiakkaiden asuminen

mielenterveysasiakkaiden asumis- ja tukipalvelut silloin kun näillä ei ole terveysviraston järjestämän aktiivisen, kuntouttavan asumispalvelun tarvetta

LAITOSPALVELU (11)

62 osavuorokausihoito laitospalveluna annettua päivä-, ilta- tai yöhoitoa

63 laitospalvelu Sosiaalihuoltolain 24§�:n mukaan "Laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kun-touttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksi-kössä." Laitospalveluun (63) merkitään sekä lyhytaikainen että pitkäaikainen hoito laitokses-sa.

64 laitoksen avopalvelu laitospalveluyksikön toteuttama avopalvelu, nykyisin esim. lastensuojelulaitosten avohuollol-linen työ (02 64)

PERHEHOITO (12) Sosiaalihuoltolain 25 §:n mukaan "Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdol-lisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturval-lisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasva-tusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodis-saan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa." Sekä lastensuojelussa (02 66) että kehitysvammahuollossa (05 66) tähän sisältyy sekä lyhytaikainen että pitkäaikainen perhehoito.

66 perhehoito

MUUT SOSIAALIPALVELUT (13)

Muihin sosiaalipalveluihin sisältyy a) vammaispalvelulain 8 §:n palveluja, b) loma- ja vir-kistystoimintaa sekä c) ShL:n mukainen kuljetuspalvelu ja d) eräitä muita toimintoja.

68 tulkkipalvelu Vammaispalvelulain 8 §�:n mukainen tukipalvelu

Tulkkipalveluja voidaan antaa myös vieraskielisille (pakolaisille, paluumuuttajille, muille ulkomaalaisille).

69 kuljetuspalvelu/VpL Vammaispalvelulain 8 §:n 2. momentin mukaan "Kunnan on järjestettävä vaikeavammai-selle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut..." sektori on aina vammaispalvelu: 04 69.


70 muu vammaispalvelu Vammaispalvelulain 8 §:n mukaiset a) kuntoutusohjaus; b) sopeutumisvalmennus; c) saat-tajapalvelut sekä d) välineiden lainaus sekä mahdolliset uudet vammaispalvelulakiin perustu-vat palvelut (04 70) Tähän kohtaan merkitään vammaisten lasten tilapäishoidon järjestäminen (04 70)

71 kuljetuspalvelu/ShL (uusi)

Tähän merkitään ainoastaan sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu, joka ei perustu vammaispalvelulakiin.

72 lomatoiminta Sosiaalihuoltoasetuksen 13 §:n mukaan "Sosiaalisilla syillä voidaan lapsiperheille, vam-maisille ja vanhuksille järjestää lomaviettopalveluja ja tukea lomanvieton järjestämistä." Lastensuojelussa lomatoimintaan sisältyy myös perheleiritoiminta.

73 virkistystoiminta Virkistystoiminta on vanhusten virkistyskeskusten toimintaa (06 73) sekä vanhusten askarte-luja kurssitoimintaa, joka tapahtuu muualla kuin vanhusten asuintaloissa tai palvelukeskuk-sessa (06 73) sekä retkien, juhlien, kulttuuritilaisuuksien tms. järjestämistä Sosvn asiakkaille tai erilainen tällaisiin tilaisuuksiin osallistumisen tukeminen.

76 muu sosiaalipalvelu Tähän merkitään vain ne yksittäiset sosiaalipalveluiksi luettavat palvelut, joille ei löydy sopi-vaa paikkaa otsikoiduissa palvelumuodoissa.

TALOUDELLINEN TUKI (20) taloudellinen tuki, joka ei ole toimeentuloturvaa eikä sosiaaliavustus

78 yksityisen palvelun tuki asiakkaalle yksityisen palvelun tuen muodossa annettu maksusitoumus, jonka avulla hän itse hankkii tarvitsemansa palvelun muulta kuin kunnalliselta palvelun tuottajalta

79 lasten kotihoidon tuki Sekä valtakunnallinen tuki, joka maksetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain mukaan, että kotihoidon tuen Helsinki-lisä. Tähän sisältyy myös osittainen lasten kotihoidon tuki. Sektori aina lasten päivähoito (01 79).

80 omaishoidon tuki Sosiaalihuoltolain 27a §:n mukaan "...omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammai-sen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelu-suunnitelmassa."

81 henkilökohtainen avustaja Vammaispalvelulain 9 §:n mukainen taloudellinen tukitoimi: "Vammaiselle henkilölle kor-vataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osit-tain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta." Sektori on vammaispalvelu (04 81).

82 VpL:n palveluasumisen tuki

84 apuvälineet/-laitteet Vammaispalvelulain 9 §:n 2. momentin mukaan "Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle ... asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä hän ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa." (04 84)

Kehitysvammalain 2 §:n 5-kohdan mukaan "Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat...henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen..." (05 84)

85 asunnon muutostyöt Vammaispalvelulain 9 §:n 2. momentin mukaan: "Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä ... aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee näitä toimenpiteitä..." (04 85)

Vanhuksille (yleensä 75 vuotta täyttäneille) asunnon muutostöitä korvataan sosiaalihuolto-lain 23§�:n perusteella: "Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvit-see apua tai tukea asunnon tai asumisen järjestämisessä" (06 85)


86 muu VpL:n mukainen tuki Vammaispalvelulain mukaiset harkinnanvaraiset tuet, vammaispalvelulain 9 §�:n mukaiset erityisvaatetus ja erityisravinto yms. (04 86)

87 sosiaalinen luotto Sosiaalinen luotto on tarkoitettu itsenäistä selviytymistä tukevaan tarkoitukseen pienituloisil-le ja vähävaraisille joilla ei ole mahdollista saada muuta kohtuuehtoista luottoa.

TOIMEENTULOTURVA (21) Sisältää toimeentulotuen ja elatustuen.

89 ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotukilain 13 §:n mukaan "Kunta voi päättämiensä perusteiden mukaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea 1 §:n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi."

Huom: Yleensä sektori on toimeentulotuki (08 89), mutta ns. lastensuojelun taloudellinen tuki sekä lastensuojelulain mukainen itsenäistymisen tukeminen merkitään lastensuojelun sektorille ehkäiseväksi toimeentulotueksi (02 89).

90 varsinainen toimeentulo-tuki

Toimeentulotukilain 2 §:n mukaan "Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeen-tuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla." - Sektori on aina toimeentulotu-ki (08 90)

92 elatustuki Elatusturvalain 2§:n 3 kohdan mukaan "...laissa tarkoitetaan .... elatustuella kunnan va-roista lapsen elatusta varten 5§:ssä säädetyin edellytyksin maksettavaa avustusta." Sektori on aina muut perheiden palvelut (03 92).

PALVELUJEN TUKITOIMINTA (40)

hallintopalveluja sekä muuta palvelujen toimintaedellytyksiä luovaa toimintaa

95 kehittämis- ja koulutus-palvelut (uusi)

Kehittämis- ja koulutuspalvelujen tarkoituksena on kehittää, tuottaa ja tukea johdon ja henki-löstön osaamista, palveluiden ja asiakastyön arviointia, asiakastyön tietoon perustuvia työ-menetelmiä sekä osaamisklinikka- ja osaamiskeskustoimintaa. Kehittämis- ja koulutuspalve-luilla koordinoidaan ja tuetaan alueellista asukas-, vapaaehtois- ja viranomaistoimintaa ja yhteistyötä.

96 hallintopalvelut Varsinaisia hallintopalveluja ovat: a) taloushallinto, b) henkilöstöhallinto, c) tilahallinto, d) tietohallinto, e) hallinnon asiantuntijapalvelut, f) hallinnon toimistopalvelut, g) luottamus-henkilöelimiä varten tehty työ.

97 muu tukitoiminta Muu tukitoiminta on palvelujen antamisen edellytyksiä luovaa toimintaa: ruokahuolto, siivo-us ja kiinteistönhuolto, ajanvaraus- ja vahtimestaritoiminta, asiakastyön toimistotyö (ei asia-kaspalvelu) ja maksujen perintä, asiakaskuljetukset (autonkuljettajan työ), tiedotus.

MUUT PALVELUT (41) kokoava otsake viraston muulle toiminnalle, joka ei ole sosiaalipalveluja, taloudellista tukea, hallintoa eikä tukitoimintaa

98 kotouttamispalvelut maahanmuuttajien integrointiin eli kotouttamiseen tähtäävä palvelu

99 velkaneuvonta Sosiaaliviraston velkaneuvontayksikön toiminta

22 eläkeselvitystoiminta (uusi)

vaikeimmin työllistyvien eläke-edellytysten selvittäminen ja eläkkeen hakemisessa avusta-minen

Tähän merkitään ainoastaan työhön kuntoutusyksikön eläkeselvitystoiminta.

Liite 6: Stakesin tilastojen määritelmät 151 / 169

Lastensuojelu 2004

lapsi henkilö, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta (lastensuojelulain 3 §)

nuori henkilö, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta

perhe - ja yksilökohtainen lasten-suojelu

avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto (LsL 8 §)

Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen tai nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastustoiminnan turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus (LsL 13 §). Avohuollon tukitoimena voidaan järjestää myös perhehoitoa ja laitoshuoltoa yhdessä vanhemman tai huoltajan kanssa tai 12 vuotta täyttäneelle lapselle yksi-nään (LsL 14 §).

huostaanotto lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä yhteiskunnan (kunnan sosiaalilauta-kunnan) toimesta. Huostaanottoon sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä (LsL 16 §):

1) jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vaka-vasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään ja

2) jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia, mahdollisia tai jos ne ovat riittämättömiä ja

3) jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

tahdonvastainen huostaano tto Vuoden 1983 loppuun asti tahdonvastainen huostaanotto tuli kysymykseen, kun lapsen vanhempi tai huoltaja ei antanut kirjallista suostumusta huostaanottoon. Vuodesta 1984 alkaen tahdonvastainen huostaanotto on tullut kysymykseen, kun 15 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa ja vuo-desta 1990 lähtien jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa.

sijaishuolto huostaanotetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitoshuoltona taikka muul-la tarkoituksenmukaisella tavalla. Vain poikkeustapauksissa, lähinnä syvissä per-hekriiseissä, lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti myös omaan kotiin tai toisen vanhemman tai huoltajan luo.

sijoitettu lapsi sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona sijoitettu lapsi tai nuori.

perhehoito järjestetään kirjallisen sopimuksen perusteella sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä.

laitoshuolto lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä lastenkodissa, nuorisokodissa, koulu-kodissa tai muussa näihin rinnastettavassa lastensuojelulaitoksessa.

jälkihuolto sisältää sosiaalilautakunnan tukitoimet sijaishuollon päättymisen jälkeen. Velvolli-suus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta (LsL 34 §).

yksityinen sijoitus lapsen huoltaja sijoittaa lapsensa yksityiseen kotiin hoidettavaksi ja kasvatetta-vaksi. Yksityisestä sijoituksesta on ilmoitettava sosiaalilautakunnalle (LsL 41 §). Yksityisestä sijoituksesta käytetään arkikielessä myös käsitettä kasvattilapsisijoi-tus ja yksityisestä kodista kasvattikoti. Tällöin siis sosiaalilautakunta ei ole tehnyt sijoituspäätöstä.


kaikki lastensuojel uasiakkaat tilastovuoden aikana sijoitettuna olleiden lasten kokonaismäärä. Asiakkuus on ajettu tauluissa aina asiakkaan viimeisen käytetyn sijoitusperusteen mukaan.

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestel mä 2003

perheestä aiheutuneet kusta n-nukset

koostuvat avohuollollisista tukipalveluista, laitoshuollon palveluista sekä toimek-siantosuhteisesta perhehoidosta.

lasta ja perhettä koskevat avohuo l-lolliset tukipalvelut

sosiaalityö, perhe-/kotipalveluhenkilökunnan työ, tukihenkilö/tukiperhe, lomatoi-minta/lomaperhe/leirit tms., asuminen, päivähoito, perheneuvola samoin terapiat yms., päihdehuolto, taloudelliset tukitoimet.

laitoshuolto lapselle/nuorelle tai koko perheelle/osalle perhettä sisältää seuraavat: lastensuo-jelulaitos, terveydenhuollon laitos, ensi- tai turvakoti, ammatillinen perhekoti, päihdehuollon laitos, jokin muu laitos.

toimeksiantosuhteinen perheho i-to

pitkäaikainen perhehoito, lyhytaikainen perhehoito sekä kriisiperhehoito.

kunnan omavastuuraja perhettä kohti 25.000€ (vuonna 2003). Kunnan omavastuurajan ylittävistä kus-tannuksista 70% korvataan kunnalle (=Kunnalle maksetut tasauskorvaukset (€))

Lapsen elatus ja huolto 2004

lapsi henkilö, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta.

elatusapu sosiaalilautakuntien vahvistamalla kirjallisella sopimuksella tai tuomiolla vahvistet-tu rahasuoritus, jolla lapsen vanhemman on osallistuttava lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

elatustuki elatusavun puuttuessa sen sijasta tai elatusavun ollessa lapsen elatukseen riittä-mätön sen lisäksi kunnan varoista lapsen elatukseen suoritettavaa avustusta.

elatusvelvollinen lapsen vanhempi, joka on vahvistetulla sopimuksella sitoutunut tai tuomiolla vel-voitettu suorittamaan lapselle elatusapua

kunnan takautumissa atava kunnan maksamaan elatustukeen perustuva saatava elatusvelvolliselta

isyyden selvittäminen ja vahvi s-taminen

prosessia, jossa vahvistetaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde. Isyys voidaan vahvistaa joko tunnustamisella tai erikseen isyyden vahvistamista koskevalla oikeudenkäynnillä

lapsen huolto ja tapaamiso ikeus sopimusta vanhempien välillä, joka on tehtävä kirjallisesti. Sopimus on esitettävä sosiaalilautakunnan (tai tuomioistuimen) vahvistettavaksi, mikäli siitä halutaan juridisesti täytäntöönpanokelpoinen. Päätöstä tehtäessä on ennen muuta otettava huomioon lapsen etu ja lapsen toivomukset

Kasvatus - ja perheneuvonta 2002


kasvatus - ja perhene uvonta asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoi-toa. Kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perhei-den myönteistä kehitystä järjestämällä:

1) ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä

2) tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä kysymyk-sissä. (Sosiaalihuoltolaki (17.9.1982 / 710) 19 § ja -asetus (29.6.1983 / 602) 8 §)

Perheneuvonnan tavoitteena on luoda edellytykset lasten turvallisille kasvuoloille, lisätä perheiden ja perheenjäsenten toimintakykyä ja psykososiaalista hyvinvoin-tia sekä poistaa niitä haittaavia esteitä. Tässä tarkoituksessa pyritään edistämään parisuhteen sekä vanhempien ja lapsen välisen suhteen toimivuutta, perheen-jäsenten roolien joustavuutta sekä molempien puolisoiden tasa-arvoista mahdolli-suutta osallistua perhe-elämään ja lasten kasvatukseen.

Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, mutta sillä on liittymiä myös lastensuojelulakiin ja mielenterveyslakiin, sillä useat kasva-tus- ja perheneuvolat tarjoavat myös perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ja mielenterveyspalveluja. Kasvatus- ja perheneuvonnan keskeinen anti on ennalta-ehkäisyssä ja avohoidon toteuttamisessa.

Kasvatus- ja perheneuvonnan toimintayksiköiden päätehtäviä ovat:

1) Asiakastyö (ennaltaehkäisevä asiakastyö sekä lapsen kehitykseen ja kasva-tukseen, puolisoiden välisiin ongelmiin tai perheen rakenne- ja toimintahäiriöihin liittyvät tutkimukset sekä yksilö-, pari-, ryhmä-, perhe-, verkosto- ja lyhytterapiat).

2) Yhteistyö ja asiantuntija-avun antaminen kasvatus- ja perheasioissa (neuvotte-lut, lausunnot sekä konsultaatio ja työnohjaus muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville).

3) Perheneuvonnan alueen tiedotus- ja vaikutustoiminta sekä alan täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen antaminen muulle sosiaalitoimelle ja tehtävään erikoistu-ville.

4) Tutkimus- ja kehittämistoiminta (kokeilut, tutkimukset ja projektit).

Näiden päätehtävien lisäksi yksiköille on kunnan sosiaalitoimen keskinäisessä työnjaossa usein annettu kokonaisvastuu tai osallistuminen perheasioiden sovit-teluun, tehtäviä koulun psykososiaalisen oppilashuollon toteuttamisessa sekä usein myös lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien selvitysten tekemistä.

asiakkaat vuoden aikana perheneuvolassa vuoden aikana käyneiden perheenjäsenten määrä

käynti asiakkaan tapaaminen sekä perheneuvolassa että muualla. Käynnit on laskettu aikasuoritteina (1 käynti = 45 – 60 min. / henkilö).

perhe yhdessä asuvat henkilöt

Uusperheessä on vähintään yksi lapsi, joka ei ole puolisoiden yhteinen.

Sosiaalihuollon laitoshoito ja asumispalvelut 2003


asiakkaita vuoden aik ana kaikki ne asiakkaat, jotka ovat vuoden aikana hoitoilmoitusten mukaan saaneet ko. palvelua. Tieto on laskettu sekä hoidon päättämisilmoituksista että asiakas-laskennasta. Kukin asiakas on laskettu tähän kohtaan vain kerran, vaikka hän olisi saanut palvelua useamman kerran vuoden aikana.

Huom! Asiakkaiden määrä vuoden aikana on koko maan tasolla todellinen ERI asiakkaiden määrä. Tällöin asiakkaat, jotka ovat asuneet vuoden aikana kahdes-sa kunnassa, on merkitty vain toisen kunnan kohdalle. Näin on mahdollista, että tauluissa kunnalle on merkitty hoitopäiviä, mutta ei asiakkaita.

asumispalvelut ei-ympärivuorokautisia asumispalveluja, joissa asiakas saa sekä asumisen että muita jokapäiväiseen elämään liittyviä palveluja vähintään kerran viikossa, mutta henkilökunta ei ole yksikössä paikalla ympäri vuorokauden. Asiakkaisiin on las-kettu lähinnä kunnallisen ja yksityisen ei-ympärivuorokautisen palveluja tu-kiasumisen, kehitysvammaisten ohjatun ja tuetun asumisen sekä psykiatrian pi-en- ja kuntoutuskotien asukkaat. Päihdehuollon asumispalveluyksiköistä ei tehdä hoitoilmoituksia.

hoidon tarve keskimä ärin asiakkaiden hoidon tarve-arvion keskiarvo

1 täysin tai lähes omatoiminen, 2 ajoittainen hoidontarve, 3 toistuva hoidontarve, 4 lähes jatkuva hoidontarve, 5 jatkuva ympärivuorokautinen hoidontarve.

hoitopäiviä vuoden a ikana kaikkien asiakkaiden tilastovuoden aikana kertyneet hoitopäivät

jaksoja vuoden aikana vuoden aikana päättyneet hoitojaksot ja asiakaslaskennassa ilmoitetut asiakkaat

Kehitysvammalaitos tai va staava julkiset ja yksityiset kehitysvammalaitokset, autetun asumisen yksiköt ja niihin rinnastettavat kehitysvammaisille ympärivuorokautista hoitoa antavat yksiköt (henkilökunta paikalla ympärivuorokauden)

kehitysvammalaitos keskuslaitokset

autettu asuminen sellaisten kunnallisten ja yksityisten kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden tiedot, joissa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden.

pitkäaikaisasiakkaat asiakkaat, joille on tehty pitkäaikaishoidon päätös tai jotka ovat olleet hoidossa yli 90 vuorokautta

päihdehuollon l aitos julkiset ja yksityiset päihdehuollon kuntoutusyksiköt, jotka KELA on luokitellut kuntoutusrahaan oikeuttaviksi päihdehuollon laitoksiksi sekä kaikki katkaisuhoi-toyksiköt

sukupuoli - ja ikävakioitu i ndeksi kertoo, käytetäänkö kunnassa enemmän vai vähemmän palveluja kuin koko maassa keskimäärin, kun ikä- ja sukupuolirakenne on otettu huomioon

Indeksin avulla voi vertailla kuntia, joilla on erilainen ikä- tai sukupuolirakenne.

vanhainkoti tai vastaava julkiset ja yksityiset vanhainkodit ja muut vastaavat ympärivuorokautista hoitoa vanhuksille antavat yksiköt (henkilökunta paikalla ympärivuorokauden)

Toimeentulotuki 2003

toimeentulotuki Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) 1 §:n mukaan kun-nan varoista suoritettua sosiaalihuoltoon kuuluvaa viimesijaista tukea kotitaloudel-le silloin, kun käytettävissä ei ole tavanomaisia tuloja tai toimeentuloa turvaavia etuuksia tai ne eivät riitä turvaamaan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätöntä toimeentuloa.


ehkäisevä toimeentul otuki Toimeentulotukilain 13 §:n mukaan kunta voi päättämiensä perusteiden mukaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäise-vä toimeentulotuki on yleensä lyhytaikaista.

kuntouttavaan työtoimintaa osa l-listuvalle maksettu tuki

Toimeentulotukilain 10 a §:n mukaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksetaan toimintarahaa toimintaan osallistumisen päi-viltä. Lisäksi työtoimintaan osallistumisesta aiheutuviin matkakuluihin maksetaan matkakorvausta toimeentulotukena.

toimeentulotuen kesto tarkoittaa avustuskuukausien lukumäärää vuoden aikana.

Toimeentulotuen suuruus. Toimeentulotuen suuruus määräytyy kunkin kuukau-den tulojen ja menojen perusteella. Tieto toimeentulotuen määrästä, jonka kotita-lous on saanut vuoden aikana, on pyydetty ilmoittamaan bruttona.

kotitalous Kotitalouden muodostaa yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet. Avoliitto rinnastetaan

avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tuensaaja muodostaa oman yksinäiskotitalouden, vaikka asuisikin vanhempiensa luona. Myös alle 18-vuotiaat toimeentulotuen saajat ovat itsenäisiä kotitalouksia, jos heillä on oma perhe tai he ovat vanhem-mistaan taloudellisesti riippumattomia eivätkä asu vanhempiensa kanssa.

viitehenkilö Kotitalouden viitehenkilöksi katsotaan henkilö, joka pääasiassa vastaa sen toi-meentulosta.

uusi kotitalous Uudella kotitaloudella tarkoitetaan sellaista kotitaloutta, joka ei edellisvuonna saanut toimeentulotukea. Tieto saadaan vertaamalla viitehenkilöiden henkilötun-nuksia edellisen vuoden aineistoon.

kotitaloustyyppi Kotitaloustyyppejä tässä tilastossa ovat:

1. yksinäinen mies

2. yksinäinen nainen

3. yksinäinen mies, jolla on lapsia (ts. mies, joka asuu yhdessä yhden tai useam-man alaikäisen perheettömän lapsensa kanssa)

4. yksinäinen nainen, jolla on lapsia (ts. nainen, joka asuu yhdessä yhden tai useamman alaikäisen perheettömän lapsensa kanssa)

5. avio-/avoparit, joilla ei ole lapsia

6. avio-/avoparit, joilla on lapsia (ts. avio-/avoparit, jotka asuvat yhdessä yhden tai useamman alaikäisen perheettömän lapsensa kanssa)

sosioekonominen as ema Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy kotitalouden viitehenkilön mu-kaan. Sosioekonomisen aseman luokitus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1989 luokitukseen.

tulolähde Marraskuussa toimeentulotukea saaneista kotitalouksista (atk-kuntien asiakkaat) on kerätty tiedot asiakastalouksien kaikista toimeentulolähteistä.

toiminta Marraskuussa toimeentulotukea saaneista kotitalouksista (atk-kuntien asiakkaat) on kerätty myös tiedot viitehenkilön ja puolison marraskuun toiminnasta. Marras-kuun toimintaa koskeva luokitus on saatu Tilastokeskuksen julkaisemasta työ-voimatilastosta.


kuntaryhmä Vuonna 2003 Suomessa oli 446 kuntaa. Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen kuntaryhmitystä, joka erottelee kunnat niiden kaupunkimaisuuden mukaan kol-meen ryhmään.

1. kaupunkimaiset kunnat (68 kuntaa)

2. taajaan asutut kunnat (73 kuntaa)

3. maaseutumaiset kunnat (305 kuntaa)

Toimeentulotuen ennakkotilasto 2004

toimeentulotuki Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/1997) ja -asetuksen (66/1998) mukaan kunnan varoista suoritettua tulonsiirtoa kotitaloudelle silloin, kun tavanomaisia tuloja ja toimeentuloa turvaavia etuuksia ei ole tai ne eivät ole riittävät välttämättömään toimeentuloon. Toimeentulotukeen lasketaan varsinai-nen ja ehkäisevä toimeentulotuki sekä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville maksetut korvaukset. Pakolaisille, paluumuuttajille ja turvapaikan hakijoille annet-tu toimeentulotuki jää tämän tilaston ulkopuolelle siltä osin kun se korvataan ko-konaan valtion varoista. Kotitalouden muodostaa yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet. Avoliitto rinnastetaan avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tu-ensaaja muodostaa oman yksinäiskotitalouden, vaikka asuisikin vanhempiensa luona. Kotitalouksien lukumäärään ei sisälly niitä asiakaskotitalouksia, joille tukea ei ole myönnetty.

bruttomenot/kotitalous Tunnusluku on muodostettu suhteuttamalla toimeentulotuen bruttomenot niiden asiakaskotitalouksien määrällä, joille toimeentulotukea on myönnetty.

bruttomenot/asukas Tunnusluku on muodostettu suhteuttamalla toimeentulotuen bruttomenot alueen 31.12.2003 mukaisella väestömäärällä.

kunt aryhmä Tilastollinen kuntaryhmitys on tehty taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella.

1. Kaupunkimaiset (kunnat, joissa vähintään 90 % väestöstä asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000)

2. Taajaan asutut (kunnat, joiden väestöstä vähintään 60, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle 15 000)

3. Maaseutumaiset (kunnat, joissa alle 60 % väestöstä asuu taajamissa ja suu-rimman taajaman väkiluku on alle 15 000 sekä ne kunnat, joiden väestöstä vähin-tään 60, mutta alle 90 % asuu taajamissa, mutta suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000)

Päihdehuollon huumeasiakkaat 2004

huumehoidon tietojä rjestelmä päihdehoitoyksiköille vapaaehtoinen, anonyymi tilastotiedonkeruujärjestelmä,

jossa kerätään tietoja huumeiden käytön vuoksi päihdehoitoon hakeutuneista asiakkaista

päihde Alkoholi, korvikkeet, liuottimet, lääkeaineet ja huumausaineet

huume Yleiskäsite, joka sisältää sekä huumausaineet että ne pääasiallisesti keskusher-mostoon vaikuttavat lääkeaineet, joita voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa

huumausaine Aineet, jotka on määritelty huumausaineasetuksessa huumausaineiksi


sekakäyttö Eri aineiden samanaikainen käyttö

päihdehuollon erityi spalvelut A-klinikat, nuorisoasemat sekä vastaavat avohoitoyksiköt, katkaisuhoitoasemat ja kuntoutusyksiköt sekä päihdeongelmaisille tarkoitetut päivätoimintakeskukset, ensisuojat ja asumispalvelut sekä huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteet

päihdepalvelut Päihdehuollon erityispalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleispalvelut, joista

haetaan apua päihteiden käyttöön liittyvistä syistä

huumehoitoon erikoistuneet y k-siköt

Päihdehuollon erityispalveluiden tai terveydenhuollon yksiköt, jotka ovat erikois-tuneet huumeiden käyttäjien hoitoon

Sosiaalimenot ja niiden rahoitus vuonna 2003

kansallinen sosiaalimenolaske l-ma ja ESSPROS-tilastointikehikko

ESSPROS (The European System of Integrated Social Protection Statistics), vuonna 1996 hyväksytty EU:n mukainen sosiaaliturvan tilastointijärjestelmä. Jär-jestelmän mukaan sosiaaliturvaan kuuluvat kaikki julkisten tai yksityisten elinten toimenpiteet, joiden tarkoituksena on turvata yksilön ja perheen toimeentulo tietty-jen riskien ja tarpeiden varalta. Sosiaaliturvaetuudet voivat olla luonteeltaan joko toimeentuloa turvaavia rahallisia etuuksia tai palveluja. Turva kattaa sairaudesta ja terveydestä, toimintarajoitteisuudesta ja työkyvyttömyydestä, vanhuudesta, perheenhuoltajan kuolemasta, perheestä ja lapsista, työttömyydestä, asumisesta sekä sosiaalisesta syrjäytymisestä johtuvia riskejä ja tarpeita. Opiskelun tukemis-ta ei lasketa mukaan sosiaalimenoihin. Verohuojennukset ja kotitalouksille myön-netyt korolliset lainat eivät kuulu ydinjärjestelmän piiriin. Samoin työnantajien työntekijöille antamia etuuksia, joita voidaan pitää korvauksena työstä, ei lueta sosiaalieduiksi. Sosiaaliturvaetuuksien saannin ehtona voi silti olla edunsaajan osallistuminen johonkin toimintaan (esim. ammatilliseen koulutukseen), jos toi-minta ei ole luonteeltaan palkkatyötä tai palvelujen myyntiä. Sosiaaliturvaan ei lasketa myöskään kotitalouksien omasta aloitteestaan ja pelkästään oman etunsa nimissä ottamia vakuutuksia. Sosiaaliturvan kustannukset on laskettu nettokus-tannuksina, ts. asiakasmaksuja esim. lääkkeistä ja palveluista ei ole sisällytetty sosiaalimenoihin. Myöskään investoinnit eivät ole mukana laskelmassa.

sairaus ja terveys Toimeentuloturvana maksettavat etuudet sisältävät sairaus-, tapaturma- ja liiken-nevakuutuksen päivärahat, sairauskassojen päivärahat sekä sairasajan palkan. Palveluina annettavat sosiaaliturvaetuudet kattavat perusterveydenhuollon avo- ja vuodeosastohoidon, erikoissairaanhoidon avo- ja vuodeosastohoidon, sairausva-kuutuksen sairaanhoito-, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuoltokorvaukset, laki-sääteiset liikenne- ja tapaturmavakuutuskorvaukset, sairauskassojen maksamat korvaukset sekä Raha-automaattiyhdistyksen eri kansanterveysjärjestöille myön-tämät tuet.

toimintarajoitteisuus Toimeentuloturvana maksettavat etuudet kattavat työkyvyttömyys- ja yksilölliset varhaiseläkkeet, tapaturmavakuutuksen eläkkeet, liikennevakuutuksen jatkuvat korvaukset, lapsen hoitotuet, erityishoitorahat, kuntoutusrahat, vammaistuet ja sotilastapaturmakorvaukset. Palveluina annettavat sosiaaliturvaetuudet sisältävät vammaisten laitoshuollon, vammaispalvelut, kotipalvelut, omaishoidontuen, suo-jatyön ja työtoiminnan sekä kuntoutuspalvelut.

vanhuus Toimeentuloturvana maksettavat etuudet kattavat vanhuus- ja varhennetut van-huuseläkkeet, sukupolvenvaihdoseläkkeet, luopumistuet, -korvaukset ja -eläkkeet, osa-aikaeläkkeet sekä rintamalisät. Palveluina annettavat sosiaaliturva-etuudet puolestaan kattavat vanhusten laitoshuollon, kotipalvelut, omaishoidon tuen sekä vanhuksille annettavan päivähoidon, päivä- ja palvelukeskusten sekä palvelutalojen palvelut ja perhehoidon.


leski ja muut omaiset Toimeentuloturvana maksettavat etuudet sisältävät perhe-eläkkeet ja ryhmähen-kivakuutukset. Palveluina annettavat sosiaaliturvaetuudet kattavat hautausavus-tukset.

perhe ja lap set Toimeentuloturvana maksettavat etuudet sisältävät äitiysavustuksen, vanhem-painpäivärahat, vanhempainpäivärahakauden palkat, lasten kodinhoitotuet, lapsi-lisän ja elatustuen. Palveluina annettavat sosiaaliturvaetuudet kattavat lasten päivähoidon, yksityisen hoidon tuen, lasten ja nuorten laitoshuollon, kodinhoi-toavun sekä kasvatus- ja perheneuvonnan, lasten ja nuorten perhehoidon sekä ensi- ja turvakotien menot ja Raha-automaattiyhdistyksen tuet lastensuojelua ja nuorisokasvatusta järjestäville organisaatioille ja yhdistyksille.

työttömyys Toimeentuloturvana maksettavat etuudet sisältävät perus- ja ansiopäivärahan, työmarkkinatuen, vuorottelukorvaukset, työttömyyseläkkeet, koulutustuen, pitkä-aikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tuen, erorahat ja maahanmuuttajien ko-toutumistuen. Palveluina annettavat sosiaaliturvaetuudet sisältävät liikku-vuusavustuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työvoimapalvelut.

asumistuki Asumiseen kohdistuvat sosiaalimenot koostuvat kokonaan palveluina annetuista etuuksista. Nämä etuudet kattavat vuokra-asunnossa ja omistusasunnossa asu-ville maksettavat asumistuet.

muu sosiaaliturva Toimeentuloturvana maksettavat etuudet kattavat toimeentulotuen, sotilasavus-tuksen ja palkkaturvan. Palveluina annettavat sosiaaliturvaetuudet kattavat pako-laishuollon, päihdehuollon sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen sellaiset menot, joita ei ole voitu sijoittaa mihinkään edellä mainittuun kohderyhmään.

hallinto Hallintomenot kattavat kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen hallin-non kustannukset. Vakuutuslaitosten hallintomenot koostuvat Kansaneläkelaitok-sen, eri eläkelaitosten, tapaturmavakuutuksen ja työttömyyskassojen toimintaku-luista.

Liite 7: Kuusikkokuntien vertailuraporttien määrite lmät 159 / 169

Termit, määritelmät ja niiden selitteet on poimittu kuusikkokuntien vertailuraporteista.

Termi synonyymit; määritelmä lisätiedot ja tarkennukset Raportti ja ryhmä

LASTEN PÄIVÄHOITO

pienten lasten hoitojärjestel-mä

kunnan itse tuottama päivähoi-to, kunnan ostopalveluna hankkima päivähoito, yksityi-sen hoidon tuki, lasten kotihoi-don tuki, esiopetus ja leikki- sekä muu toiminta

(sisältää avoimen ja kerhotoiminnan)

Leikki- ja muu toiminta ei ole mukana tässä vertailussa.

Päivähoito

Yleisiä määritelmiä

kunnan järje s-tämä ja tukema päivähoito

kunnan itse tuottama päivähoi-to, kunnan ostopalveluna hankkima päivähoito sekä yksi-tyisen hoidon tuella järjestetty päivähoito

Päivähoito


kunnan järje s-tämä päivähoito

joko kunnan itse tuottama tai kunnan ostopalveluna hankki-ma päivähoito

Päivähoito


kunnan itse tuottama päi-vähoito

; kunnallinen päiv ähoito

kunnan omat päiväkodit sekä kunnallinen perhepäivähoito

(kunnalliset perhepäivähoitajat sekä kunnalliset ryhmäperhepäiväkodit)

Päivähoito


ostopalveluna hankittu päivä-hoito

tarkoittaa, että kunta tehnyt ostopalve-lusopimuksen yksityisen palvelujentuot-tajan kanssa tai antaa maksusitoumuk-sen yksittäisestä lapsesta yksityiselle palveluntuottajalle tai toiselle kunnalle

Päivähoito


lasten yksity i-sen hoidon tuki

hoidon järjestämiseksi van-hemman tai muun huoltajan osoittamalle päivähoidon tuot-tajalle suoritettava tuki, johon kuuluu hoitoraha ja tulosidon-nainen hoitolisä

Kunta voi maksaa hoitorahaa tai hoito-lisää korotettuna päättämiensä perus-teiden mukaisesti (kunnallinen lisä).

Päivähoito


lasten kotiho i-don tuki

vuonna 1985 voimaan tullut tukimuoto, jossa kunta maksaa vanhemmille tukea, kun he järjestävät itse alle 3-vuotiaan lapsensa hoidon siten, ettei kunnan järjestämää päivähoi-topaikkaa tarvita

Laki lasten kotihoidon tuesta uudistettiin perusteellisesti 1.8.1997 alkaen. (Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996). Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Sen lisäksi kunta voi maksaa kotihoidon tuen kunnallista lisää päät-tämiensä perusteiden mukaisesti (kun-nallinen lisä).

Päivähoito


kokopäivähoito yli viisi tuntia ja enintään kym-menen tuntia vuorokaudessa kestävä päivähoito

(Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 § 4)

Päivähoito


osapäivähoito enintään 5 tuntia vuorokaudes-sa kestävä päivähoito

(Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 § 4)

Päivähoito



ympärivuor o-kautinen päivä-hoito

päivähoito, jossa lapsi voi olla hoidossa vuoden jokaisena päivänä minä vuorokauden aikana tahansa

Päivähoito


ilta - ja lauanta i-hoito

päivähoito, jossa lapsi on hoi-dossa klo 18.00 (Helsingissä klo 17.30) jälkeen enintään klo 22.00 asti maanantaista per-jantaihin, osassa päivähoito-paikoista myös lauantaisin klo 6.30-22.00 välisenä aikana

Päivähoitoasetuksessa ei ole määritelty ympärivuorokautista ja iltahoitoa.

Päivähoito


erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva

tulee olla alan erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto (Päivähoitoase-tus 239/1973 2§, 4 mom.) Lapsia päi-vähoitoon sijoitettaessa on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatushen-kilöstön lukumäärässä, jollei tällaista lasta varten ole erityistä avustajaa (Päi-vähoitoasetus 239/1973 6 § 3.mom sekä 8a§ 4 mom.)

Päivähoito


esiopetus perustuu perusopetuslakiin. Lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvolli-suuden alkamista edeltävänä vuonna asuinkunnassaan. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla lapsil-la ja lapsilla, jotka aloittavat perusope-tuksen vuotta säädettyä myöhemmin (koulun käynnin aloittamisen siirto) on oikeus esiopetukseen myös oppivelvol-lisuuden alkamisvuonna. Esiopetus on vapaaehtoista ja siihen osallistumisesta päättää pääsääntöisesti lapsen huolta-ja. Kunta voi järjestää esiopetuksen itse tai hankkia esiopetuspalvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuotta-jalta (Perusopetuslaki 628 / 1998).

Päivähoito


LASTEN SIJAISHUOLTO

lasten sijai s-huolto

lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestäminen kodin ulkopuolel-la (Lastensuojelulaki §22)

Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuo-jelulain mukaisesti sijoitetut lapset otta-en mukaan huostaanotetut (§16), myös kiireellisesti huostaanotetut (§18), vas-toin tahtoa huostaanotetut (§17), avo-huollon tukitoimena sijoitetut (§14) sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (alle 21v).

Sijaishuolto

Yleisiä käsitteitä


lastensuojel u-laitos

Lastensuojeluasetuksen (16.12.83/1010) 8§: Lastensuojelulai-toksessa on yksi tai useampi asuinyk-sikkö. Useampiyksikköisen laitoksen osastot voivat toimia erillisinä. Asuinyk-sikössä saadaan hoitaa yhdessä enin-tään kahdeksaa lasta tai nuorta ja sa-maan rakennusryhmään sijoitettuna enintään 24:ää lasta tai nuorta. Kiireelli-sissä tapauksissa asuinyksiköissä tai laitoksessa voidaan lyhytaikaisesti sekä äiti- ja lapsikodissa myös muutoin hoi-taa useampaakin lasta tai nuorta. Las-tensuojelulaitoksessa tulee asuinyksik-köä kohden olla lasten ja nuorten tarvit-semaan huoltoon sekä hoitoon nähden riittävä henkilökunta, kuitenkin vähin-tään viisi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Lastensuojelulai-toksella tulee olla lastensuojelulain mu-kainen laitoslupa. Ensi- ja turvakoteihin eikä SPR:n ja muihin turvataloihin teh-dyt lastensuojelulain mukaiset sijoituk-set eivät sisälly tämän raportin tietoihin (ei asiakkaita, vuorokausia eikä kustan-nuksia) Lastensuojelulain mukaisesti annettu huume- tai päihdehoito sisältyy laitoshoitoon.

Sijaishuolto


perhekoti ; ammatillinen pe rhekoti Sosiaalihuoltolain (3.4.1992/311) 26§: Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman per-heen jäsenille. Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhe-kodissa hoitaa samanaikaisesti enin-tään seitsemää henkilöä, jos perheko-dissa annettavasta hoidosta, kasvatuk-sesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on perhehoitaja-lain 1 §:n 3 momentissa ja toisella sano-tun pykälän 2 momentissa säädetty pätevyys. Hoidon vuorokausihinta on määritelty. 7.6.2005 Liite 0 (2)2

Hoitopaikkojen jako lastensuojelulaitok-siin ja ammatillisiin perhekoteihin ei ole yksikäsitteinen. Kuusikko-kuntien kes-ken jako on sovittu ja yhtenäistetty ja se päivitetään vuosittain. Laki ei määrittele ammatillisen perhekodin käsitettä.

Sijaishuolto



perhehoito ; sijaisperhe

Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestä-misestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantajasopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25§:ssä tarkoitettua perhehoi-toa

Perhehoitajalaki (3.4.1992/312)

Perhehoito voi olla pitkäaikaista tai ly-hytaikaista, jota annetaan mm varako-deissa, päivystys- ja kriisiperheissä.

Sijaishuolto


pitkäaikainen perhehoito

Pitkäaikaisen perhehoidon tehtävänä on tarjota lapselle sijaiskotihoitoa niin kau-an kuin lapsi sitä tarvitsee. Kaikki lapset ovat huostaan otettuja. Jokaisella per-heellä / lapsella on oma sosiaalityönte-kijä, jonka vastuulla on mm. valvoa lapsen edun toteutumista perheessä sekä tukea sijaisvanhempia hoito- ja kasvatustehtävässään. Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsen suhdetta omiin vanhempiin ja omaisiin ylläpidetään ja tuetaan.

Sijaishuolto


ammatillinen sijaisperhetoi-minta

(voi olla pitkä - tai lyhytaikai s-ta)

Ammatillinen sijaisperhetoimin-ta on perhehoidon ns. välimuo-toista palvelua verrattuna pe-rinteiseen sijaisperhetoimin-taan ja yksityisen perhekodin toimintaan.

Sijaisperheen toiselta vanhemmalta edellytetään yleensä soveltuvaa amma-tillista koulutusta ja toisen vanhemman kotona oloa. Ammatilliseen sijaisper-heeseen sijoitetaan erityishoitoa vaati-via lapsia. Toiminta perustuu perheen kanssa tehtyyn toimeksiantosopimuk-seen. Ammatillinen sijaisperhetoiminta voi toteutua joko perheen omassa ko-dissa tai kaupungin tarjoamassa asun-nossa. Korvaukset perheille ovat korke-ammat kuin tavallisessa sijaisperhetoi-minnassa niissä kaupungeissa, joissa toimintaa on.

Sijaishuolto


lyhytaikainen perhehoito

sisältää varakodit, päivystyskodit ja kriisikodit

Sijaishuolto



varakoti lastensuojelulain mukainen avohuollollinen tukimuoto lap-siperheille

Varakotitoiminnan käsitteen takana on kunnilla kahta erilaista toimintatapaa. Yhteistä varakotitoiminnassa on se, että sijoitukset varakoteihin tehdään lasten-suojelulain 14§ mukaisesti. Helsinki, Vantaa, Turku ja Tampere käyttävät varakoteja ns. jaksottaiseen perhehoi-toon. Samat lapset käyvät sopimukses-sa määritellyn, lyhyen jakson tietyissä perheissä toistuvasti. Turussa ei kuiten-kaan käytetä käsitettä varakoti, vaikka toiminta on samanlaista kuin varakoti-toiminta useissa kunnissa. Turussa toiminnasta puhutaan ainoastaan lyhyt-aikaisena perhehoitona. Espoossa lapsi voidaan sijoittaa varakotiin avohuollon tukitoimenpiteenä (§14) perheen väliai-kaisen kriisin takia. Sijoitus voi kestää muutamasta päivästä korkeintaan puo-leen vuoteen asti. Tämä aikana arvioi-daan palaako lapsi omaan kotiin vai haetaanko hänelle pidempiaikainen sijaisperhe. Varakodit sijaitsevat pää-osin omalla paikkakunnalla

Sijaishuolto


päivystyskoti perhe, joka ottaa lapsen tai lapsen ja vanhemman hoitoon-sa

Lapset ovat usein kiireellisesti huostaan otettuja, mutta voidaan sijoittaa myös avohuollon tukitoimenpiteenä. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta vuorokaudesta maksimissaan puoleen vuoteen Päivys-tyskoteina toimivilla perheillä on päivys-tysvelvollisuus sopimuksen mukaisesti (tavallisesti joka toinen tai kolmas viik-ko) ja perheelle maksetaan kiinteää päivystyskorvausta. Päivystyskodissa toiselta vanhemmalta edellytetään ko-tonaoloa. Vantaalla päivystyskodin työntekijöiltä edellytetään lisäksi sovel-tuva koulutus.

Sijaishuolto


kriisikoti

perhe, johon lapsi voidaan sijoittaa perhettä kohtaavan nopean kriisitilanteen sattues-sa

Helsingissä käytetty käsite

Perheillä ei ole päivystysvelvoitetta.

Sijaishuolto


asiakas Asiakkaiksi lasketaan lapset/nuoret, ei lapsen mukana sijoitettuja aikuisia. Las-tensuojelulaki 3 §: Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Sijaishuolto

Mittarit


lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret

• lapsi/nuori tai hänen perheensä on ollut lastensuojeluilmoituksen johdosta yksilöllisen tutkimuksen, ohjauksen tai neuvonnan piirissä.

• lapselle/nuorelle tai hänen perheenjä-senelleen on järjestetty LsL 13§:n mu-kaisia tukitoimia (taloudellinen tuki, asumisolojen järjestäminen, tukihenkilö-toiminta, terapiapalvelut, loma- ja virkis-tyspalvelut, koulunkäynnin, ammatin- ja asunnonhankinnan ja harrastustoimin-nan tukeminen tai muu lapsen henkilö-kohtainen tukeminen). Näitä tukitoimia järjestetään avohuoltona LsL 12 §:n perusteella (jos kasvuolot tai lapsen oma käytös vaarantavat lapsen terveyt-tä ja kehitystä) tai jälkihuoltona LsL 34§:n perusteella, kun lapsi/nuori huos-taanoton päättymisen jälkeen on edel-leen tuen tarpeessa.

• Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lap-sia/nuoria ei sisälly lukumäärään. Poik-keuksena ovat ne lapset/nuoret, joiden sijoitusta on edeltänyt avohuollon asi-akkuus tilastovuoden aikana.

Sijaishuolto

Mittarit

lasten sijai s-huollon asiak-kaat yhteensä vuoden aikana

Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuo-jelulain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut (§16), myös kiireellisesti huostaanotetut (§18), vastoin tahtoa huostaanotetut (§17) sekä avohuollon tukitoimena sijoitetut (§14) ) ja jälkihuolto- 7.6.2005 Liite 0 (4) 4 päätöksellä sijoitetut (alle 21v). Jälki-huollon tukitoimien piirissä olevia nuo-ria, jotka eivät ole sijoitettuna vaan asu-vat tukiasunnoissa, ei lasketa mukaan asiakkaisiin.

Sijaishuolto

Mittarit

hoitovuoroka u-si

Kunnan omien lastensuojelulaitosten hoitovuorokausiin lasketaan mukaan laitokseen tulopäivä ja läsnäolovuoro-kaudet mutta laitoksesta/perhekodista lähtöpäivää ei lasketa mukaan. Perhe-hoidon, ammatillisten perhekotien ja ostopalvelulaitosten hoitopäiviin sisälty-vät myös lähtöpäivät. Hoitovuorokausia ovat ne kirjoillaolopäivät, jotka lap-si/nuori/perhe on ollut laitoksessa /perhehoidossa kirjoilla, vaikka olisikin tilapäisesti poissa laitoksesta esimer-kiksi loman, karkumatkan tai muun tila-päisen poissaolon vuoksi, koska hoito-vastuu on laitoksella. Hoitopaikka on tällöin varattuna ja laitokselle syntyy kustannuksia. Koko perheen ympäri-vuorokautisen hoidon hoitovuorokaudet lasketaan mukaan hoitovuorokausiin.

Sijaishuolto

Mittarit


uudet sijoitetut lapset ja nuoret, joille on tehty sijoitus tilastovuoden aikana

Sijaishuolto

Mittarit

sijaishuollon asiakkaat poik-kileikkausajan-kohtana

asiakkaita lasten sijaishuollos-sa yhtenä päivänä keskimäärin

Käytetään 31.12. hoitosuhteessa ollei-den lasten määrää.

Sijaishuolto

Mittarit

lasten sijai s-huollon kus-tannukset

lastensuojelun laitoshoidon, ammatillisten perhekotien sekä sijaisperhetoiminnan kustan-nukset kunkin osakokonaisuu-den kohdalla yksilöidyllä tavalla koottuna

Koko perheen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset (jotka sijaishuolto maksaa) otetaan mukaan kustannuk-siin.

Sijaishuolto

Mittarit

ostopalvelula i-tosten kustan-nukset

Sisältää ainoastaan laitoksille maksetut korvaukset ilman oman sosiaalityön osuutta.

Sijaishuolto

Mittarit

kunnallisten laitosten hoito-paikat

Ilmoitetaan laitosten vahvistettu paik-kamäärä, joista vastaanottopaikkoja

Sijaishuolto

Mittarit

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKITOIMET

vammaispalv e-lun asiakkaat

vammaispalvelulain (VpL) mu-kaisia palveluja sekä taloudel-lista tukea saaneet asiakkaat

Asiakkaiksi lasketaan kaikki henkilöt, joille on vuoden aikana tehty joko myön-teinen tai kielteinen päätös vammais-palvelulain mukaisesta vaikeavammais-ten palvelusta tai joka on aikaisemmin tehdyn päätöksen perusteella saanut palveluja tai tukea.

Vammaispalvelu

myönnettyjen vammaispalve-lujen ja talou-dellisen tuen kokonaiskus-tannukset

Kokonaiskustannuksiin otetaan mukaan VpL:n mukaisten palvelujen ja taloudel-lisen tuen kustannukset.

Vammaispalvelu

kuljetuspalvelu Vammaispalvelulain (VpL) mukaiset kuljetuspalvelut

(subjektiivinen oikeus) Vammaispalvelu

sosiaalihuolt o-lain (ShL) mu-kaiset kuljetus-palvelut

Vammaispalvelu

palvelulinja Palvelulinjoja on kehitetty ja ylläpide-tään kaupungeissa usean eri tahon yhteistyönä. Palvelulinjat on tarkoitettu tyydyttämään sekä vammaisten että muiden liikuntaesteisten tarpeita. Palve-lulinjojen kustannukset eivät sisälly VpL:n tai ShL:n mukaisten kuljetuspal-velujen kustannuksiin.

Vammaispalvelu

tulkkipalvelu (subjektiivinen oikeus) tulkkaustunti, opiskelijatulkkaus, tulkkikeskus

Vammaispalvelu


vaikeava m-maisten palve-luasuminen

(subjektiivinen oikeus) VpL:n mukainen palveluasumisen päätös joko kaupungin omaan tai ostopalveluna hankittuun palveluasuntoon

Vammaispalvelu

asunnon mu u-tostyöt

(subjektiivinen oikeus) VpL:n mukaisesti myönnetty asunnon muutostöitä

Vammaispalvelu

asunnon väl i-neet ja laitteet

(subjektiivinen oikeus) VpL:n mukaisesti myönnetty asuntoon liittyviä välineitä tai laitteita

Vammaispalvelu

henkilökohta i-set avustajat

Vammaispalvelu

muut VpL:n mukaiset palve-lut ja taloudelli-nen tuki

muun muassa sopeutumisvalmennuk-sen, liikkumisvälineiden (autot ym.), kodinkoneiden ja laitteiden, erityisravin-toja erityisvaatekustannukset

Vammaispalvelu

KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUT JA KUSTANNUKSET

kehitysvamm a-huollon asiak-kaat

asiakkaat, joilla on voimassa oleva KvL:n mukainen erityis-huolto-ohjelma tai jotka ovat käyttäneet kehitysvammahuol-lon palveluita

Laissa kehitysvammaisten erityishuol-losta säädetään erityishuollon antami-sesta henkilöille, jonka kehitys tai hen-kinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tar-vitsemiaan palveluksia.(KvL 1977/519 1§)

Kehitysvammahuollon palvelut


kehitysva m-maisten laitos-hoito

kehitysvammalain tarkoittamaa ympärivuorokautisista asumis-ta, hoitoa ja huolenpitoa, joka sisältää kaikki asiakkaan tarvit-semat palvelut esim. lääkehoi-don, terapiat ja päivätoiminnan

Laitoshoito jakautuu pitkäaikaiseen yli kolme kuukautta kestävään ja tilapäi-seen eli lyhytaikaiseen laitoshoitoon. Tilapäinen laitoshoito voi olla sosiaali-sista tai kuntoutuksellisista syistä johtu-vaa.



perhehoito henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hä-nen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa

(SHL 25 §)

Perhehoitolaki tarkentaa sosiaalihuolto-lain 25 §:n määrittelyn pohjalta perhe-hoidon järjestämistä. Perhehoito poh-jautuu perhehoitolain mukaiseen toi-meksiantosopimukseen. Perhehoito voi olla vakinaisena asumisena annettavaa pitkäaikaista perhehoitoa tai kehitys-vammaisen perhettä tukevaa tilapäistä perhehoitoa.



kehitysva m-maisten asu-mispalvelut

avohuoltona toteutettavia kehi-tysvammaisten asumispalvelu-ja

Autettu asuminen ja ohjattu asuminen jakaantuvat pitkäaikaiseen ja tilapäi-seen eli lyhytaikaiseen asumiseen. Tue-tussa asumisessa ei ole tilapäistä asu-mista. Tässä selvityksessä asumishar-joittelu sisältyy tilapäisen autetun ja ohjatun asumisen suoritteisiin.



autettu asu mi-nen

Autettu asuminen sisältää henkilökun-nan tuen ja ohjauksen kaikkina vuoro-kauden aikoina.


Asumispalvelut


ohjattu asum i-nen

Ohjattu asuminen sisältää päivittäin tukea, ei yövalvontaa. Henkilökuntaa on asukkaiden apuna ja tukena yleensä aamulla, illalla ja viikonloppuisin.


Asumispalvelut

tuettu asum i-nen

Tuettuun asumiseen sisältyy yksilöllisen tarpeen mukainen tuki. Tuki voi olla jopa päivittäistä, mutta myös selvästi harvemmin esim. vain kerran viikossa annettavaa. Asumismuoto on tarkoitettu omatoimista suoriutumista tukevaksi asumismuodoksi. Yleensä tuetun asu-misen asiakkaan tarvitseman tuen tuot-taa ohjatun asumisen yksikön henkilö-kunta, mutta tuen voi tuottaa myös koti-palvelun henkilöstö tai se voidaan hankkia ostopalveluna. Asumismuotona tuetussa asumisessa on yksin, kaksin tai pienessä ryhmäasunnossa asumi-nen.


Asumispalvelut

muut asumi s-muodot

Edellä mainittujen asumismuotojen lisäksi joitakin kehitysvammaisia asuu esimerkiksi vammaispalvelulain mukai-sessa palveluasumisessa tai itsenäises-ti omissa asunnoissaan.


Asumispalvelut

työ - ja päiv ä-toiminta

Tähän kokonaisuuteen lasketaan päivä-toiminta, työtoiminta, tuettu työtoimin-ta/avotyötoiminta ja tuettu työ/tuettu työllistyminen. Toiminnan toteutustavat vaihtelevat kunnittain Asiakas osallistuu toimintaan 2-5 päivänä viikossa oman erityishuolto-ohjelmansa mukaisesti.



päivätoiminta asiakkaan toimintakyvyn mu-kaan suunniteltua kuntoutuk-sellista ja virikkeellistä toimin-taa kehitysvammahuollon yksi-köissä


Työ- ja päivätoiminta

työtoiminta kehitysvammaisille tarkoitettua työn luonteista toimintaa kehi-tysvammahuollon yksiköissä

Työtoiminnasta asiakkaille voidaan maksaa eläkkeen lisäksi työosuusra-haa.



tuettu työto i-minta

; avotyötoiminta

kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestet-tyä, henkilökohtaisen tuen sisältävää huoltosuhteista työtoimintaa .

Kehitysvammaiselle työntekijälle mak-setaan tuetusta työtoiminnasta eläk-keen lisäksi työosuusrahaa.



tuettu työ ; tuettu työllistym inen

kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestet-tyä työsopimukseen perus-tuvaa palkkatyötä

Työhön perehdytyksen ja tuen antaa kehitysvammahuollon työntekijä, joka tukee tarpeen mukaan myös työnanta-jaa. Työstä maksetaan työntekijän työ-panokseen suhteutettua palkkaa. Pää-asiallinen tulo myös tuetussa työssä olevalla kehitysvammaisella työntekijäl-lä on eläke.




TOIMEENTULOTUKI

toimeentulot uki kunnan varoista suoritettu vii-mesijainen taloudellinen tuki kotitaloudelle silloin, kun henki-lö tai perhe ei voi saada riittä-vää toimeentuloaan ansiotyöl-lään, yrittäjätoiminnallaan, varoistaan, ensisijaisten etuuk-sien avulla ym. tavalla

Toimeentulotukilain (1412/97) ja -asetuksen (66/1998) mukaan

Päättäessään toimeentulotuen myön-tämisestä päättävä viranomainen voi samalla tietyin perustein määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin (Laki toimeentulotuesta 1412 /1997 20-23§ ).

Toimeentulotuki

ehkäisevä to i-meentulotuki

toimeentulotuki, jonka tarkoi-tuksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvalli-suutta ja omatoimista suoriu-tumista sekä ehkäistä syrjäy-tymistä ja pitkäaikaista riippu-vuutta toimeentulotuesta

Toimeentulotukea voidaan myöntää kunnan päättämin perustein ehkäisevä-nä toimeentulotukena.

Toimeentulotuki

asiakas

Toimeentulotuen asiakkaita tarkastel-laan kotitalouksina ja henkilöinä

Toimeentulotuki

kotitalous yksinäinen henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet

Avoliitto ja rekisteröity parisuhde rinnas-tetaan avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tuen saaja muodostaa oman kotitalou-den, vaikka asuisikin vanhempien luo-na. Myös alle 18-vuotiaiden toimeentu-lotuen saajien katsotaan asuvan itse-näisessä kotitaloudessa, jos heillä on oma perhe tai he ovat vanhemmistaan taloudellisesti riippumattomia eivätkä asu vanhempiensa kanssa.

Toimeentulotuki

perhe yhteistaloudessa asuvia van-hempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoi-ta, sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä miestä ja naista

Toimeentulotukilain (1412 / 1997 3§) mukaan.

Toimeentulotuki

henkilö Lain mukaan toimeentulotukea myön-nettäessä perheen kaikkia jäseniä pide-tään toimeentulotuen saajina (Laki toi-meentulotuesta 1412 / 1997 3§) ja käsi-tellään tässä raportissa henkilöinä.

Toimeentulotuki

kotitalouksien tulolähde

toimeentulotuen asiakkaina olleiden kotitalouksien kaikki tulolähteet. Koonti-peruste ja tulolähdeluokittelu sama kuin Stakesiin vuosittain koottavissa tuloläh-detiedoissa.

Toimeentulotuki

toimeentulot u-en päätös

erittelyllä kielteiset ja myönteiset pää-tökset. Osittain myönteiset päätökset sisältyvät myönteisiin päätöksiin.

Toimeentulotuki

kuntouttava työtoiminta

kuntouttavaan työtoimintaan liittyy akti-vointisuunnitelma

Toimeentulotuki


toimeentulot u-kikuukausi

(toimeentulotukea saaneet kotitaloudet jaoteltuna sen perusteella, kuinka mon-ta kuukautta kotitalous on vuoden aika-na saanut toimeentulotukea)

Toimeentulotuki

ALUEELLISEN PERUSSOSIAALITYÖN HENKILÖSTÖ

lastensuojelun avohuollon sosiaalityö

Alueellisen perussosi-aalityön henkilöstö

toimeentulot u-en sosiaalityö


päihdehuollon sosiaalityö


lastensuojelun perhetyö


etuuskäsittely Alueellisen perussosi-aalityön henkilöstö

johtava sos iaa-lityöntekijä


sosiaalityönt e-kijä


etuuskäsittelijä Alueellisen perussosi-aalityön henkilöstö

perhetyöntekijä Alueellisen perussosi-aalityön henkilöstö

Documents

SOSIAALIHUOLLON TIETOTEKNOLOGIAHANKE - Terveyden ja ... · alan kirjava terminologia. ... Sanastot ovat jossakin määrin päällekkäisiä, eli sama käsite esiintyy termitietu-eena