Sote-uudistuksien pitää edistää monituottajamallia · 2 Mbit/s, alv. 0 % Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 ... pari luova hulluus tai hullu luovuus

• Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät• Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät

• Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät

NUMEROSSA 1/2014Tärkeitä lukuja vuodelle 2014

Sote-uudistuksien pitää edistää monituottajamallia

Joustava hoitoraha

myös yrittäjälle

TEL-lisäeläke-

järjestelmä lakkautetaan

Kuittipakolla harmaata taloutta vastaan

Vuoden yrittäjätpalkittiin Oloksella

Nokia 2520 tabletti

21 70€/kk

Uusi tabletti on suunniteltu toimisto-ohjelmien tehokäyttöön.

24 kk sopimus tai 520 €, alv. 0 %

-35%

Elisa Mobiililaaja-kaistaliittymät

ensimmäisen vuoden ajan. 12 kk sopimus.

70€/kk

24 kk sopimus tai 520 €, alv. 0 %e1

“Onpas tehokas tablettiehkäisemään työperäistä päänsärkyä.”

Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritys-asiakkaiden uusia sopimuksia.

Elisa Toimisto 365

470€/kk alv 0 %

Uusimmat Offi ce-työkalut ja tärkeät dokumentit aina mukana.Alk.

p ,

elisa.fi /verkkokauppa

Tule käymään tai varaa aikaelisa.fi /ajanvaraus

Soita 0800 0 4411 (ark. 8.00–16.00, pvm/mpm)

Nokia LUMIA 925

13 10€/kk

Kevyt ja tyylikäs.

24 kk sopimus tai 315 €, alv. 0 %

Elisa Idea Liittymäpaketti yrityksille.

895€/kk

100 min puhetta/kk, 50 kpl tekstiviestejä/kk, Elisa Mobiililaajakaista 2 Mbit/s, alv. 0 %

Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117email: [email protected]

Elisa YrittäjäedustajaSami Matala, 050 500 0128 email: [email protected]

Tarjous voimassa 28.2.2014 asti.

70520_EL_YJA_LAY_210x297.indd 1 28.1.2014 14.42

Yrittäjäinfo 1/2014 3

PÄÄKIRJOITUS

Luovien alojen yhteenlas-kettu liikevaihto on ylittä-nyt Euroopassa 400 mil-jardin euron rajan. Kluste-rissa on katto korkealla ja seinät leveällä. Luoviin aloi-hin lasketaan mm. musiikki, -elokuva- ja peliteollisuus, design, arkkitehtuuri, mai-nonta sekä audiovisuaali-set ja uutispalvelut. Palve-lubisnes on maailmanlaa-juisesti kasvava ala ja miksi ei olisikaan. Aineellisen ma-terian saavuttaessa jonkin-laista lakipistettään ainakin läntisessä maailmassa, ku-luttajat ja yritykset haluavat elämyksiä. Tärkeä huomio eurooppalaisesta näkökul-masta on se, että Aasia ki-rii kovasti tähänkin toimi-alaan. Kovaa globaalia kil-pailua on luvassa, mutta us-ko suomalaiseen osaami-seen on tällä alalla vahva.

Oloksen Yrittäjäpäivi-en osallistujat saivat ihail-la maakunnallista elämys-osaamista seminaarin ja iltajuhlan valojen ja värien ilotulituksessa. Seminaa-rin verbaalisessa puolessa keskustel-tiin luonnollisesti matkailun merkityk-sestä. Palvelusektorin mahdollisuuksiin ja niiden imuun kannattaa tempautua mukaan. Matkailu elää innovatiivises-sa symbioosissa muiden luovien alo-jen kanssa ja eri osaajat sananmukai-sesti ruokkivat toisiaan. Lappilaiseen elämänmenoon usein yhdistetty sana-pari luova hulluus tai hullu luovuus so-pivat mentaliteettiimme ja palvelubis-nekseen kuin nenä päähän.

Luovuuden polttoainetta ihmiselle ovat utelias mieli, levännyt kroppa, hy-vä tiimi eikä huumorikaan ole pahitteek-

Luovasti

si. Näillä opeilla olemme lähteneet uu-dessa aluejärjestössämme kohti uusia seikkailuja. Ennätysvauhtiin ryöpsähtä-nyt jäsenmäärämme on alkuvuoden suuria ilonaiheita. Muutamassa viikos-sa 115 uutta lappilaista yritystä on liit-tynyt jäseniksemme - olemme todella Suomen ennätysvauhdissa. Tervetuloa mukaan kaikki te uudet jäsenet . Järjes-tötoiminta uudistuu vain siinä vaikutta-vien ihmisten kautta. Siitä on esimerk-kinä oma uudistusprosessimme, jo-ka sai lähtölaukauksen Lapin Yrittäjien silloisen puheenjohtajan Lauri Väärä-län kaksi vuotta sitten pitämästä illal-

listervehdyksestä Tor-niossa. Nöyrä kiitos ja kumarrus kollegalleni Laurille sinne Ranuan suuntaan! Olemme Lapissa tehneet Suo-men Yrittäjien histori-aa kuten toimitusjoh-taja Jussi Järventaus Oloksella juhlapuhees-saan totesi.

Arkipäivän luovia ratkaisuja tarvitaan jokaisessa yritykses-sä. Vaikeassa talous-tilanteessa luovuuden metsästys voi olla tus-kallista. Miten ponnis-tella eteenpäin rahoi-tusongelmien, mah-dollisten henkilöstövä-hennysten ja laskevien myyntikäyrien keskel-lä? Mistä yrittäjä pys-tyy löytämään uusia ideoita ja kehittämään toimintaansa kun ar-ki näyttää raadolliset kasvonsa? Näissä ky-symyksissä nousevat esiin yrittäjäjärjestön vakavampi rooli ja ta-

voitteet. Rahoituksen saatavuus, ve-rotuksen kannustavuus ja työllistämis-kynnysten madaltaminen ovat edunval-vonnan kärkihankkeita alkaneellakin vuodella. Toimitusjohtaja Järventaus teki Oloksella järjestön virallisen esityk-sen henkilöyhtiöiden verotuksen keven-tämisestä. Tämä esitys oli tervetullut.

Aikio-Tallgrenpuheenjohtaja Lapin Yrittäjät

[email protected] 0400 404 346

J

Yrittäjäinfo 1/20144

Paula Aikio-Tallgren, hopeinen ansiomerkkiAhti Alamäki, hopeinen ansiomerkkiJouni Jakovlev, hopeinen ansiomerkkiMauri Kylmämaa, hopeinen ansiomerkki

Hopeinen ansiomerkki myönnetään vähintään 10 vuoden luottamustoimen tai sitä vastaavan tehtävän hoitamisesta.

Suomen Yrittäjät on myöntänyt hopeisen ansiomerkin merkittävästä luottamustoimen hoitamisesta yrittäjäjärjestössä seuraaville henkilöille:

YRITTÄJÄINFO 1/2014

PÄÄKIRJOITUSLuovasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

LAPIN YRITTÄJÄTAluesivut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5 –15

TÄRKEÄT LUVUT 2014Vuoden 2014 tärkeät päivämäärät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Työeläkevakuutusmaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18

Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

Luontoisedut 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20

Päivärahat 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..22

Kilometrikorvaukset 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22

Arkipyhät 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23

VEROT JA RAHATMuutoksia osinkojen verotukseen ja ennakonpidätykseen . . . . . . . . . .24

Viitekorko ja viivästyskorot ajalle 1.1.–30.6.2014. . . . . . . . . . . . . . . .24

Taselainaus elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnassa. . . . . . . . . . . . . .25

TYÖNANTAJAN ABCTEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautetaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26

YRITYSTOIMINNAN ABCKuittipakolla harmaata taloutta vastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27

Valtionavustus pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä . . .28

YRITTÄJÄ IHMISENÄ Yrittäjän työttömyysturvaan muutoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30

Uusi joustava hoitoraha myös yrittäjälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINENNyt koetellaan ja kokeillaan! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33

Sote-uudistuksen pitää edistää monituottajamallia . . . . . . . . . . . . . .34

Elinkeinopolitiikka jälleen puntarissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35

YhteystiedotJulkaisijaLapin Yrittäjät ryHallituskatu 26, 96100 Rovaniemip. 0400 898 200

Valtakatu 5, 94100 Kemip. 0400 984 077

KANNEN KUVA: Pixhill

PäätoimittajaMartti Kankaanranta, p. 0500 693 745

Ulkoasu, taitto ja painopaikkaTornion KirjapainoTeollisuuskatu 8, 95420 Tornio

Sähköiset [email protected]

IlmoitusmyyntiLapin Yrittäjät ryKerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200

LevikkiLapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidos-ryhmät, noin 3500 kpl.

Tekniset tiedotSivukoko: 210mm x 297mm (A4)Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240)Värisyvyys: 4

Ilmoitushinnat 2014Ilmoitus yhdessä numerossaTakasivu 1 265 €1/1 sivu 1 150 €1/2 sivu 780 €1/4 sivu 440 €

Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroaTakasivu 5 400 €1/1 sivu 4 900 €1/2 sivu 3 300 €1/4 sivu 1 900 €50mm x 30mm 260 €

Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%.

Ilmestymisaikataulu 2014Lehti ilmestyy AineistopäiväNro 1 7.2. (24.1.)Nro 2 11.4. (28.3.)Nro 3 6.6. (23.5.)Nro 4 5.9. (22.8.)Nro 5 24.10. (10.10.)Nro 6 19.12. (5.12.)


Kun yrityksessä herää ajatus lähdös-tä kansainvälisille markkinoille, en-simmäisenä tulee mieleen että miten, ja kenen puoleen voisi kääntyä asias-sa? Erilaisia tukipalveluita yrityksen kansainvälistymisen tueksi on Lapis-sa ja Suomessa jo paljon. Rahoituk-seen apua voi saada esimerkiksi ELY-keskuksen kehittämisavustusta, työn-tekijän palkkaamiseen TE-keskuksen rahaa, FINNVERA:lta vientitakuita tai hakemalla suoraan investointeihin lai-naa. Tekesillä on myös useita eri ohjel-mia kasvuun ja kansainvälistymiseen.

“Ongelmana ei olekaan tukipalvelu-jen puute vaan niiden runsaus ja haja-naisuus.” Näin vakuuttaa Nico Abong, Lapin Ammattikorkeakoulun kansain-välisen liikatalouden maisteriohjelman opiskelija. Abong on valmistelemas-sa lopputyötä pienten- ja keskisuur-ten yritysten kansainvälistymisen tuen ja seurannan strategioiden parantami-sesta Lapissa. Käytännössä tämä tar-koittaa sitä, että Abong kartoittaa ole-massa olevien tukipalvelujen tilannet-ta ja tekee niistä yhteenvetoa. Samalla Abong selvittää, millaisia tarpeita kan-sainvälistymisestä haaveilevilla pk-yri-tyksillä on Lapin alueella.

Muutos on nopeaa. Jotta muutok-sessa pysyisi mukana, on tukipalvelu-ja tarjoavien organisaatioidenkin py-syttävä mukana nopeassa kehitykses-sä. “Tukipalveluja tarjoavien tahojen on jatkuvasti kehitettävä toimintaansa, jot-ta heidän tarjoamansa apu yrityksillä olisi tehokasta ja toimivaa.” muistut-taa Abong, jonka työn keskeinen tee-ma onkin löytää kansainvälistymistä hakevien yritysten tänä päivänä koh-taamat haasteet ja kansainvälistymi-seen vaikuttavat trendit ja verrata nii-tä tukipalvelujen tarjoamiin strategioi-hin. “Haasteita ja trendejä vertaamal-la olemassa oleviin strategioihin, voi-daan esittää kysymys, että kohtaavat-ko nämä ja jos eivät kohtaa, millaisil-

Tukea kansainvälistymiseen?

la parannuksilla nämä olisivat lähem-pänä toisiaan.” Lopputyön tavoitteena on myös verrata olemassa olevaa yri-tysten tukipalvelumallia Ruotsin ja Nor-jan vastaaviin. Lisäksi mukaan on tar-koitus myös tuoda muualla maailmas-sa parhaimmiksi muodostuneita käy-täntöjä. Näitä analysoimalla on mah-dollista muodostaa käsitys siitä, mil-lainen tilanne Lapissa on ja miten sitä voisi parantaa.

Netti ei välttämättä tuo helpotusta

Kun puhe siirtyy olemassa oleviin pal-veluihin esimerkiksi verkossa, Abongilla on pieni käsitys jo siitä, millaiseen tieto-määrään yrittäjä voi törmätä:

“Netissä on paljon erilaisia malleja, ohjelmia ja tukisivustoja, joissa pääsee täyttämään erilaisia planketteja. Moni palvelu tarjoaa mahdollisuuden liiketoi-mintasuunnitelman tekoon, auttaa etsi-mään rahoitusorganisaatioita tai asian-tuntija-apua. Mutta nämä eivät korvaa kasvokkain saatavaa palvelua. Vaikka verkossa olisi kuinka monta erilaista apuohjelmaa tahansa, usein ihminen kaipaa avukseen silti toista ihmistä, jo-ka selittää, ohjeistaa ja neuvoo.” Sekään ei välttämättä riitä, sillä moni tukipalve-lu toimii itsenäisenä, tietämättä toisista palveluista ja niiden tarjoaman avun si-sällöstä. Tällä hetkellä moni tukitoimin-to voikin tarjota samanlaisia palveluita toisistaan tietämättä ja voi olla olemas-sa tarpeita, joiden tyydyttämisestä ei huolehdi kukaan. Yhteistyö voi olla vä-häistä tai sitä ei ole olemassakaan. “Täl-lä hetkellä voi olla tilanne, jossa yrittäjä lähtee hakemaan joltakin taholta apua yritystoimintansa kehittämiseen, ja jos

sitä ei saa, hänet jätetään yksin. Häntä ei välttämättä ohjata seuraavaan paik-kaan tai informoida seuraavaa mahdol-lista tukipalvelua yrittäjän tilanteesta.” Abong pohtii ja lisää: “Mutta Suomes-sa on myös erittäin hyvä tilanne. Meillä saa paljon apua kansainvälistymiseen ja avun tarjoajat ovat ammattilaisia. Mie-lenkiinnolla lähden selvittämään, millai-sia parannustarpeita olemassa olevis-sa palveluissa on.”

“Ihanteellisinta olisi, jos yrittäjä as-tuisi tavallaan putkeen, jonka toisesta päästä yrittäjä tulisi ulos valmiina kan-sainvälistymiseen. Mikä se putki olisi ja millaisia palveluita ja yhteistyötä se vaa-tisi, sitä minä lähden nyt selvittämään.”

Niko Abongin lopputyön yhteityö-kumppaneina toimivat Lapin Yrittä-jien lisäksi Kemin Digipolis sekä La-pin ELY-keskus. Niko tulee tekemään kevään aikana kyselyn yrityksille kansainvälistymisestä.

Yrittäjät huomio! Ota yhteyttä jos kiinnostuit asiasta. Minna Miettunen, [email protected], 0400 984 077.

Esimerkkejä verkosta löytyvistä apusivuista, joista

Www.rahoituskone.fi ---> rahoitusvälinekone, jonka avulla yritys voi selvittää, mistä lähteä hakemaan rahoitusta.

Yritys-Suomen kansainvälistymistesti (https://oma.yrityssuomi.fi /kansainvalistymistesti) tarjoaa mahdollisuuden kartoittaa yrityksen tilanne.

http://www.lappi.fi /yrittaminen/rahoitus/kansainvalistyminen –> Lappi.fi –portaalin hyviä linkkejä

LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT

6 Yrittäjäinfo 1/2014

Koulutus on osa Yrittäjien hyvinvointikilta -hanketta (lisätietoja www.yrittajakilta.fi )

Kemi-Tornio -alueen yrittäjille koulutuksen tarjoavat yhteistyönä em. hanke,

Kriisikeskus Turvapoijun taustayhteisö Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ja Lapin Yrittäjät.

Lisätietoja [email protected] ; puh 040 830 5389 (www.turvapoiju.fi ) tai

[email protected] ; puh. 040 6527880 (www.yrittajakilta.fi ).

Uutta energiaa arkeen ja työhön

Hyvinvointikoulutus yrittäjille Kemissä 10.3.2014 – 14.4.2014:maanantai-iltaisin klo 17.00–19.30 seuraavasti 10.3.; 17.3.; 24.3.; 31.3. ja 14.4.2014.

Paikka: Hotelli Merihovin kabinetti (tarkempi paikka ilmoitetaan osallistujille)

Koulutuksen teemoja ovat: - henkinen hyvinvointi - hyvinvointia tukevat teki-jät - voimavarat ja niiden vahvistaminen - oman jaksamisen tukeminen - yrittä-jän työhyvinvointi - stressin tunnistaminen ja hallinta - elämän kriisit ja niistä selviytyminen.

Koulutus on tarjoiluineen ja materiaaleineen (kirja) osallistujille maksuton. Koulutusryhmistä pk-yrittäjillä on mahdollisuus jatkaa hyvinvointikiltaryhmiin ja Hyvinvointikoulutusten ohjaaja-koulutukseen (toukokuussa 2014 Kemissä).


EnontekiöEnontekiön Yrittäjät ry muodos-tuu 46 jäsenyrityksestä. Jäsenyri-tyksiä löytyy maataloudesta mat-kailuun ja rakentamisesta kaupan alaan, lähes kaikilta toimialoilta. Yhdistyksen puheenjohtajana toi-mii Pasi Ikonen ja sihteerinä Sir-pa Mannela. Yhdistys haluaa pa-rantaa yrittäjien keskinäistä tietoi-suutta toistensa tarjoamista pal-

veluista järjestämällä yritysesittelyitä joka toinen kuukau-si. Yritysesittelyissä vieraillaan fyysisesti yrityksissä, joissa yrittäjät kertovat omista toimintamuodoistaan. Tapaami-siin ovat tervetulleita yrittäjät työntekijöineen. Enontekiön Yrittäjät ry järjestää myös Hetassa lahjatavara-alan tukku-messut, Lahjatavaroita Lapissa -messut pidettiin 1.–2.2., tänä vuonna jo 21. kerran.Puheenjohtaja Pasi Ikonen, puhelin 050 577 2762, sähköposti: [email protected] Sirpa Mannela, puhelin 0400 716 908, sähköposti: [email protected]

Lähde: Pk-yritysten merkitys kuntataloudelle Länsipohjassa (2012)

PelkosenniemiPelkosenniemen Yrittäjiin kuuluu yhteensä 24 jäsenyritystä. Paikal-lisyhdistyksen puheenjohtajana toimii kauppias Riitta Pesonen ja sihteerinä apteekkari Eeva Huo-vinen. Paikallisyhdistyksen koko-ukset ovat joka kuukauden ensim-mäisenä keskiviikkona erikseen ilmoitettavana aikana ja paikka-na. Tavoitteena on aktivoida yri-

tyksiä, tutustua toisiinsa ja kertoa paikallisyhdistyksen toiminnasta. Puheenjohtaja Riitta Pesonen, puhelin 050 555 9947, [email protected]

Sihteeri Eeva Huovinen, puhelin 050 570 6616, [email protected]

Pelkosenniemi 2011

Yritysten määrä 55

Yksityisen sektorin työpaikkjen määrä

180

Työpaikkojen suht. määrä yksityinen sektori

64%

Kunnan yhteisöverotulot 376 000 € (per asukas 386 €)

Arvio yksityisen sektorintuottamasta kunnallisverosta

1 610 00 € (per asukas 1655 €)

Lähde: Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista

Lapin Yrittäjien toimialueella 2013

Järj.aste 27% Kaikki Jäsenet

Yrityksiä 158 43

Henkilöstö 437 118

Tulovero valtio M€ 2,2 0,6

Tulovero kunta M€ 3,1 0,9

Osuus kunn. verosta % n. 80

Ostovoima M€ 12,7 3,4

As/yritys 12

KemiKemin Yrittäjät on Meri-Lapin alu-een toiseksi suurin paikallisyhdis-tys. Vajaan 300 jäsenen yhdistyk-senä tarjoamme jäsenillemme loistavan mahdollisuuden aktii-viseen ja tiiviiseen yrittäjä-, ystä-vä- ja vertaistukiverkostoon. Yh-distyksen tavoitteena on toimia yhteiskuntavaikuttajana ja alueen yrittäjien viestinviejänä yritystoi-mintaan ja yrittäjyyteen liittyvis-

sä ajankohtaisissa asioissa. järjestämme myös erilaisia tapahtumia, tapaamisia ja koulutustilaisuuksia yhteistyös-sä muiden Meri-Lapin alueen paikallisyhdistysten kanssa.

Kemin Yrittäjät on tehnyt viime vuosina tiivistä yhteis-työtä Kemin kaupungin kanssa. Yrittäjien edustus on ollut mukana mm. uuden elinkeinostrategian ja vuoden alusta käyttöön otetun yritysvaikutusarvioinnin kokoamisessa. Yhteistyöllä pyritään rakentamaan Kemistä yrityksille en-tistä kannustavampi ja houkuttelevampi yritysympäristö.Puheenjohtaja Anu Grönlund, puhelin 0400 440834, [email protected]

Lähde: Pk-yritysten merkitys kuntataloudelle Länsipohjassa (2012)

Järj.aste 34% Kaikki Jäsenet

Yrityksiä 754 255

Henkilöstö 3559 1210

Tulovero valtio M€ 18,1 6,2

Tulovero kunta M€ 25,6 8,8

Osuus kunn. verosta % n. 38

Ostovoima M€ 101,6 34,6

As/yritys 30

Uudessa Aluejärjestössämme on 21 paikallisyhdistystä jokaisesta Lapin kunnasta. Lapin Yrittäjien paikallisyhdistyksetesittäytyvät -osiossa esittelemmejokaisen paikallisyhdistyksen.


Timo Puukolla, Lapin ammattikorkea-koulun viestinnän lehtorilla on koke-musta mentoroinnissa, sillä hän on toi-minut mentorina Creative Edge –hank-keessa. Mentoroitaviksi lähtivät kaksi opiskelijaa viestinnän koulutusohjel-masta: Valtteri Niskavaara ja Aila Mu-lari. Idea mentorointiin syntyi alun perin kansainvälisestä Creative Edge –hank-keesta, jossa ruotsalaisten innovatiivi-sena projektina toimi luovan alan men-torointi. Puukon mentoroitavaksi lähte-neet Valtteri ja Aila kokivat, että mento-rointi oli ainutlaatuinen mahdollisuus: ”Koulussa työstettiin käsikirjoituksia ryhminä, ja harvoin yhdelle käsikirjoi-tukselle jää todellisuudessa paljon ai-kaa. Kun tällainen mahdollisuus tuli, jossa omaan työstettävään tuotokseen sai keskittyä kunnolla ja käyttää aikaa sen hiomiseen, ei sellaiseen voinut kuin tarttua.” Valtterin mielestä mentorointi oli myös hyvin luonnollista, kun mento-ri oli tuttu jo ennestään: ”Mentoroinnin aloittaminen oli helppoa ja sujuvaa, kun Puukko oli tuttu jo opettajana. Pääsim-me heti kunnolla itse asiaan eli työstä-mään käsikirjoitusta.”

Case Study: Mentorointia, ei konsultointia

Puukko näkee itse mentoroinnissa erittäin tärkeänä selkeän tavoitteen: ”Hyvä on lähteä liikkeelle konkreettises-ta päämäärästä, jota lähdetään tavoit-telemaan. Mentoroitaville on annetta-va myös aikaa, sillä parhaimman tulok-sen saavuttaa, kun mentorointi on to-dellista kahden kauppaa; sekä mento-ri että mentoroitava hyötyvät. Luotta-muksen saavuttaminen ei yleensä ta-pahdu hetkessä.” Lisäksi Puukko sekä opiskelijat näkivät erinomaisena juttu-na hankkeen osana olleen verkostoitu-mismatkan FilmArc:in elokuva-ja TV-alan seminaariin ”Master

Class III” Skellefteåån kesäkuus-sa, jossa intensiivisesti päästiin työs-tämään käsikirjoituksia vuorokauden ympäri. ”Silloin pääsi irti arjesta, oltiin kaikki jossain muualla kuin tutuissa ym-päristöissä ja yhdessä koko mentori-porukka. Silloin homma meni kunnol-la eteenpäin, ja käsikirjoitukset alkoivat muuttaa muotojaan.” Aila tuumii ja jat-kaa: ”Sitä todella ymmärsi, kuinka vä-hän sitä tietää ja kuinka paljon haluaa oppia. Omat taidot kehittyivät mento-

rointiprosessin aikana ihan älyttömäs-ti ja uskallusta tuli lisää.”

Kun mentorointiprojekti on nyt ohi, sekä oppilaat että opettaja ovat erit-täin tyytyväisiä läpi käytyyn ohjelmaan. Alkuperäiset tuotokset ovat muuttu-neet prosessin aikana raakileista lop-puun hiotuiksi käsikirjoitukseksi ja siitä edelleen pian ensiesityksensä saaviksi lyhytelokuviksi. ”Käsikirjoitusprosessi oli se mistä mentorointi lähti käyntiin, jolloin hioimme mentoroitavien taitoja juuri käsikirjoittajana mutta jatkoimme siitä sitten myös varsinaiseen tuotan-toon ja leikkausvaiheeseenkin mento-roinnin kautta.”

Puukko haluaa selkeästi tehdä eron mentoroinnin ja konsultoinnin välille: ”Mentorointi on pääasiassa pidempi prosessi kuin muutaman tunnin juttu, mutta se ei voi myöskään kestää loput-tomiin. Siksikin on hyvä asettaa heti al-kuun selkeä päämäärä, jota kohti kulje-taan. Tällöin mentorointiin tulee itses-sään jo oma rakenne, jota ei voi kirjois-ta opetella. Se syntyy mentorin ja men-toroitavan yhteisestä kemiasta ja ase-tetuista tavoitteista.”

Ku

va: V

ille

Sa

nd

qvi

st, L

ap

in A

MK

:n v

iest

inn

än

op

iske

lija


Mitä yrityskummitoiminta on? Toiminnan tavoittee-na on yhdistää oman alansa erityisosaaja (yritys-kummi) sellaiseen yrittäjään, joka toivoo paranta-vansa taitoa samaisen osaamisen alueella. Tavoit-teena on, että sekä yrityskummi että yrittäjä saa-vat toiminnasta itselleen jotain. Mahdollisesti yrittä-jä löytää ja ymmärtää paremmin omat osaamisen- ja kehittämisalueet ja yrityskummi saa uusia ja eri-laisia näkökulmia tuttuihin asioihin. Tämän lisäksi yrityskummi pääsee aitiopaikalle seuraamaan uu-den sukupolven yrittäjätoimintaa, ja näin olla mu-kana vahvistamassa ja tukemassa ympäröivää yh-teiskuntaa sekä paikallista liiketoimintaa. Yhdessä

yrityskummi ja yrittäjä voivat löytää uusia näkökul-mia ja saavuttaa asetetut tavoitteet.

Yrityskummitoiminnan perusteena on sekä kum-min että nuoren tai vasta-aloittaneen yrittäjän mo-lemminpuolinen vapaaehtoisuus. Jokainen yritys-kummi-työpari on erilainen, hyvä tapa toimia löy-tyy kokemuksen kautta. Tavoitteena on tukea ja kehittää mentoroitavan henkilökohtaisia taitoja ja auttaa yrittäjän omien tavoitteiden löytämisessä.

Jos kiinnostuit, lähde rohkeasti mukaan! Lisätie-toja Nuoret innovatiiviset yrittäjät (YIE) -hank-keen yrityskummiudesta: Minna Miettunen, [email protected] , 0400 984 077.

Yrittäjä! Lähde mukaan yrityskummiksi eli nuorelle yrittäjälle mentoriksi!

Lapin Yrittäjät on käynnistänyt tammi-kuussa 100 uutta työpaikkaa – kam-panjan. Kampanjassa kerätään varo-ja ammatillisen koulutuksen omaavi-en, alle 30-vuotiaiden nuorten työllis-tymiseen. Yritykset ja yhteisöt voivat osallistua kampanjaan ostamalla kor-kealaatuisia yrityslahjoja, jotka on pää-osin valmistettu Lapissa ja Pohjois-Suo-messa. Kampanjatuotteiden myynti on alkanut tammikuun aikana.

Yrittäjäjärjestö haluaa olla vastuun-kantaja nuorten työllisyyden paranta-misessa. Tämä on myös luonteva jat-kumo aikaisempiin toimenpiteisiin, mi-tä Lapin Yrittäjät on tehnyt, toteaa La-pin Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-

100 uutta työpaikkaa – Lapin pk-yritykset tarjoavat nuorille töitä

Tallgren uuden Lapin Yrittäjät ry:n en-simmäisessä hallituksen kokoukses-sa Levillä.

100 uutta työpaikkaa –kampan-jatuotteiden myynnistä saadut varat kohdennetaan tukiseteleihin, joiden avulla edistetään nuorten ammattilais-ten palkkaamista. Kampanjan kautta on mahdollista hakea 400 euron tuki-seteli työsuhteisiin, joilla työllistetään alle 30-vuotiaita nuoria. Tavoitteena on solmia vähintään 100 uutta työsuh-detta. Tavoitteena on erityisesti saavut-taa nuoret, joilla ei ole aiempaa työko-kemusta tai kokemusta on vähän. Työ-suhteen kesto on oltava vähintään kaksi viikkoa ja palkkausehtojen tulee määrit-

tyä alan työehtosopimuksen mukaan. Työnantajan tulee maksaa verot, sosi-aali- ja eläkemaksut sekä lomakorvauk-set palkan päälle. Tukea hakevan tulee olla lappilainen pk-yritys.

100 uutta työpaikkaa –kampanjan tukiseteleiden haku alkaa toukokuussa 2014. Setelit jaetaan kahdessa erässä ja ne myönnetään kahdessa erässä saa-pumisjärjestyksessä. Yhdelle yrityksel-le voidaan myöntää enintään 5 seteliä viiden nuoren työllistämiseen. Hake-muslomake ja tarkemmat tiedot päi-vitetään helmikuun 2014 aikana Lapin Yrittäjien sivuille www.yrittajat.fi /lappi.


Vastaajana Lapin Yrittäjien Ke-min toimistossa 2.1. vieraillut Pohjois-Norjan yrittäjä, yrit-täjäjärjestön toiminnanjohtaja Sigfred Steien.

Millaista yhteistyötä norjalaiset te-kevät/voisivat tehdä suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa?

Ensinäkin Pohjois-Norjan markkinois-ta ja työkohteista kiinnostuneiden tu-lee katsoa laajemmin Pohjois-Norjan aluetta, ei vain esimerkiksi Tromssan aluetta, Steien ohjeistaa. Hänen mu-kaansa norjalaisilla on vahva halu teh-dä yhteistyötä suomalaisten kanssa eri toimialoilla. Ruotsin kanssa yhteistyö on odotettua vähäisempää huolimat-ta pitkästä rajasta. Norjalaisia kiinnos-taa erityisesti suomalaisten osaami-nen teräs- ja metalliteollisuudessa, kuin myös energia-alalla ja puuteollisuudes-sa. Steien näkee myös, että norjalais-ten matkailuala voisi ottaa oppia Suo-mesta, sillä suomalaiset matkailukes-kukset tekevät paljon yhteistyötä tois-tensa kanssa toisin kuin Norjassa, jos-sa on paljon pieniä toimijoita ja kaikki toimivat omillaan.

Minna

Ajassa

Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleiksi järjestöömme.

Aluetoimistot sijaitsevat Kemissä ja Rovaniemellä.

Yhteydenotot joko puhelimitse 0400 898 200, [email protected] Tietoa järjestön toiminnasta myös:www.yrittajat.fi tai www.yrittajat.fi /lappi

EnontekiöLapland Copters Oy

Inari Duodji Shop Oy, Esko Adventures, Ina-rin Kalastaja Osuuskunta, Paarma De-sign, Parturi-Kampaamo SKIERAT, Riu-ku-Jotos Inarista Oy

Uusia jäsenyrityksiäKemijärviHokka Oy, Jalkahoito Tallustella, Kai-vuupalvelu Janne Ahonen, Kemijärven Talotekniikka Oy, Oonika Ky/Cafe Loi-mu, Rautaparta Oy

Kemi Lappiporras Oy

KeminmaaArctic Motor Caravan Oy, Lahdenpe-rä Wood Oy

KittiläErä-ja lemmikkitarvike Aihki Oy, Jalka- ja Kauneushoitola Merja Ylitalo, Kas-kensavun Safarit Ky, KISKA CompanyKonetyö Metsäpuut Oy, Lasten Aate-valmistamo, LeviDeli, Levin Teippi, Luk-kopalvelu Jaskan Rookki Oy, Modumi-ne Oy, Wiksu Wilima

PosioSaana Soudunsaari Tmi

RanuaKuha Matti, Metsäyhtymä Matala-Aho, RKS MARJA TMI, Uusinarkaus Laila Kristiina

RovaniemiAde Jep Invest Oy, Aitta Interior, Arctic Art Care Oy, Arctic Protection Avoin Yhtiö, Arctic Reindeer Oy, Arkkitehti-toimisto Suunnittelu Teppo Oy, Asian-ajotoimisto Veikko Pyyny, Auto Pelti ja Muovityö Rautio Tmi, B&B Myllymat-ka 10, Beauty Bra, Beauty Heaven Oy, CANISTEMPUS Koirakalenterit, Co-nerod Oy, Dermagrafi x, DiTolla, Fysio-terapia Päivi Alafrantti Tmi, Harri Ku-lojärvi Oy, Hieronta Saaga, Hiushuo-ne Bulevardi 10, Hiusstudio Icon, Ja-


ni-Pekka Saijets, JE-Nettiverstas, Ju-ha Laajanen Tmi, Juotos, Kaihdinpal-velu Vuorenmaa, Kairan Turvapalve-lut Oy, Kallio Artworks, Karlin Olli-Pek-ka Tmi, Kuljetus Jokela Ky, Kylmälaite-palvelu J.Korteniemi, Lahjatuote Mark-ku Valkama, Lapin Euro-Osat Oy, La-pin Pro-Urakoitsijat Oy, Luksua Har-ri Tapio, Luna Second Hand, Lvi-Asen-nus Kari Hiltunen, LVI-Palvelu E. Palla-ri, M.T.Juopperi, Merikauris, Metsäpal-velu Jouni Kotiranta, Mieskiintiö T, Miia Norvapalo Tmi, Nature of North Oy, NIK Consulting Oy, Niskan Puutarha, Par-turi-Kampaaja Laura Välimaa, Partu-ri-kampaamo Vida, PoroHannu Tmi, Po-weria Oy, Puuseppä-Koristeveisto H. Ta-pio Napapiiri, Pölliarlli Oy, R.Kähkönen Oy, Saarenkylän OMT-Fysioterapia Oy, SieriPoro Safaris, Silta Parturi-Kam-paamo, Snowmillcode, Sähkö-, ja Ko-nekorjaamo Luokkanen Pasi Tmi, Säh-kö-Jomppa, Taksi Kari Kyttänen, Talo-

sähkö S & T Oy, Talous-Aksa Oy, Tera-Pollet, TH-Tallit Oy, Timo Ruonakoski Tmi, Toiminimi Erikoistoimintaterapeut-ti Helena Leinonen, TTJ Margeting Oy, Vakuutus- ja toimistopalvelut V. Jat-kola Ky, Viewroom Oy, Virmed Oy, ZI-RINETTE OY

Sodankylä Johan Sukuvaara Tmi, Kiinteistö Oy Ojennustei 19, Kone Annala avoin yh-tiö, Liikanen Eero Olavi Tmi, Maatila rek nro 20, Mixtion Oy, Osuuskunta Som-pion Tähti, Painopiste Matti Kyrö, Pet-teri Kujala, Sodankylän Virikeapu, Taksi Mikko Kaunisvaara, Taksipalvelu Mark-ku Immonen

PelkosenniemiClaudipal Oy, Elämysosaajat, ERP Tur-ve ja Lumi Oy, Ravintola Suvannon Säpikäs

Tervetuloa asiakkaaksemme!

www.saastopankki.fi/optia

Sinun yrityksesi on meille juuri sopivan kokoinen asiakas. Ei liian suuri eikä liian pieni. Siksi haluamme tarjota sinulle

tismalleen sellaista palvelua kuin yrityksesi tarvitsee.

Riitta-Liisa Moisanen konttorin johtaja, Tornio029 041 2731044 554 6440

Pekka Konsteniuspankinjohtaja, Rovaniemi029 041 2741050 545 3132

Palvelemme Torniossa ma–to 10.00 - 16.30, pe 10.00 - 16.00 Hallituskatu 2, 95400 Tornio, puh. 029 041 2730

Palvelemme Rovaniemellä ma-to 10.00 - 16.30, pe 10.00 - 16.00 Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi, puh. 029 041 2740

Erja Koivumiesrahoitusneuvoja, Tornio029 041 2737

Paula Kraatariyritysrahoituspäällikkö, Rovaniemi029 041 2747044 746 2747

Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

PelloHeiDisain

Salla B.Art Collection, Huhtala Ässät, Moi-poro, Sallan yhteismetsä

SavukoskiKiinteistöhuolto Tuumasta toimeen, Maijala Eeva-Maria Kustaava

TenonlaaksoArctic -Siida, Kalastajan Majatalo Oy

TornioInsinööritoimisto Timo Pöykkölä Ky, Mesopotamia Rantamaa Oy, Tilitoi-misto Satu Wähä, Työkonehuolto Jyr-ki Aspegren

YlitornioLaplink Oy, Somakir, TesPet Tmi


Lapin Yrittäjien Tulevaisuusfoorumis-sa nousi vahvasti esiin tämän hetken kuuma puheenaihe. Lapin tärkeiden elinkeinojen eli matkailun, metsäteol-lisuuden sekä kaivannaisteollisuuden yhteensovittaminen.

Laki Metsähallituksesta menossa ”metsään”

Lapin metsäteollisuuden tulevaisuuden ei nähty olevan menetetty. Lapin kes-kustan kansanedustaja Simo Rund-gren näki, että mekaanisella metsäte-ollisuudella on tulevaisuutta ja näki tär-keänä sen, että puunjalostus pitäisi ta-pahtua Suomessa . Myös Lapin Yrittäji-en puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren vahvisti, että Suomessa voi ja pitää ol-la valmistavaa teollisuutta.

Foorumissa nähtiin myös uusi laki-luonnos laiksi Metsähallituksesta on-gelmallisena Lapin kannalta, ja enonte-kiöläinen Tunturi-Lapin Leipä Oy:n yrit-täjä Pekka Ahopelto ehdottikin, että Lapista viestitään aiheeseen sellainen mielipide, että Lappi on jätettävä tämän lain ulkopuolelle kokonaan, Rundgren ehdotti, että metsälaki tulisi palauttaa eduskuntakäsittelyyn ja uudelleenar-viointiin, Paula Aikio-Tallgren toi yrittä-jäkentän terveiset, joiden mukaan lain valmistelusta on tuotu ihan liian vä-hän informaatiota. Matkailualan edus-tajana Lapland Hotels Oy:n hallituk-sen puheenjohtaja Pertti Yliniemi toi esiin myös hinnoitteluongelman Met-sähallituksen kanssa ja peräänkuulut-ti enemmän kokonaistaloudellista ajat-telua ja elinkeinopoliittista lähtökoh-taa. Yliniemi oli myös vähemmän po-sitiivinen Lapin elinkeinojen yhteenso-vittamisen suhteen. Yliniemi nosti esiin sen, että matkailu saa liian pienen pai-noarvon muihin elinkeinoihin verrattu-na, huolimatta sen edullisuudesta ym-päristön suhteen; matkailu vie Ylinie-men mukaan vähiten pinta-alaa ja tuot-taa eniten työpaikkoja. ”Matkailupuo-lella metsä ja kaivannaistoiminta ovat suurin uhka. Tilanne on kärjistymäs-sä”. Yliniemi myös esitti pyynnön val-tion suuntaan, että se ohjaisi vahvem-min Metsähallitusta.

Lapin Yrittäjien tulevaisuusfoorumi Oloksella 25.1.2014:”Kaikki Lapin elinkeinot rinta rinnan tulevaisuuteen”

Kaivannaistoiminnan buumi Lapissa on herättänyt keskustelun matkailun ja kaivosalan rinnakkaiselon mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta

Tulevaisuusfoorumissa nousi myös esiin eri elinkeinojen pitkäkestoisuu-det: Metsän uusiutumiskyky sadassa vuodessa vastaa kymmentä metsää tuhannessa vuodessa. Ja vaikka kai-vosten keski-iäksi esitettiin 20 vuotta, nosti Kaivannaisteollisuus ry:n edusta-jana toiminut toiminnanjohtaja Pekka Suomela esiin kaivoksia, jotka ovat toi-mineet huomattavasti pidempään, ku-ten Lohjan kaivos 100 vuotta ja Kemin kaivos 40 vuotta. Suomela myös muis-tutti, että esimerkiksi Kittilässä kaivos-alan ja matkailun yhteiselo on toiminut hyvin. Pekka Suomela peräänkuulutti monipuolisempaa keskustelua kaivos-teollisuudesta ja näki Talvivaaran uuti-soinnin liikaa hallitsevan keskustelua. ”Kaivoksilla investoidaan ja tuotantoa moninkertaistetaan. Myös turvallisuus on kehittynyt hyvään suuntaan. Metal-lit kiertävät ikuisesti”

Lapin liiton kehittämispäällikkö Rit-va Kauhanen nosti esiin kaivannaiste-ollisuuden tärkeyden koko Lapille. ”Se on ollut iso piristysruiske koko Lapin elinkeinoille ja vaikuttaa kaikkeen ym-pärillä.” Kauhanen jakoi myös Suome-lan näkemyksen siitä, että Talvivaara on säikyttänyt ihmiset. Hän muistutti, että arviot ympäristövaikutuksista oli-si tehtävä hyvin. Lisäksi Kauhanen pi-ti tärkeänä sitä, että työvoima kaivok-siin tulisi pääasiassa Lapista.

Lapin Yrittäjien Paula Aikio-Tallgren näki, että matkailun ja kaivannaisteolli-suuden kuherruskuukausi on matkailun ja kaivostoiminnan välillä ohi. Aikio-Tall-gren muistutti, että Talvivaaran ongel-mat ovat aiheesta aiheuttaneet paljon huolta ja ne tulisi ottaa vakavasti. Aikio-Tallgren heittikin kaivannaisteollisuu-delle pyynnön parantaa valmiutta vas-tata matkailualalle ja yrittäjille kaivoksia koskeviin ympäristökysymyksiin. ”Kun vaatimustasoa nostetaan ylemmäs, sii-hen tulee vastata. Jos matkailuyrittäjät

pyytävät vastauksia, niitä on kaivettava esiin.” Kaivannaisteollisuus ry:n Suome-la myönsi, että kaivosteollisuudella olisi petrattavaa ja selkeä tarve uudistua ja kehittyä erityisesti viestinnän suhteen.

Lapland Hotelsin Pertti Yliniemi nä-ki erityisesti kaivosteollisuuden suurim-pana uhkana matkailulle sen aiheutta-mat pöly-, melu-, sekä imagohaitat. Tu-leva kaivos myös aiheuttaa paljon pel-koja ihmisissä. Yliniemi myös ihmette-li sitä, että matkailu aletaan vasta nyt nähdä vientinä. ”Matkailu on vientiä, jo-ka ei lopu koskaan.” Yliniemi muistut-ti, että matkailu kasvaa vain viennistä, jossa on myös matkailun tulevaisuus. Esimerkkinä hän nosti Ylläksen, jon-ka mahdollisuus nousta koko Suomen suurimmaksi matkailukeskukseksi ovat suuret. Jos kaivos taas tulisi matkailu-keskuksen kupeeseen, Ylläksen kehi-tys Yliniemen mukaan joko hidastuisi tai pysähtyisi kokonaan.

Myös Lapin Yrittäjien Aikio-Tallgren ihmetteli matkailun merkityksen vähät-telyä ja nosti esiin kuinka matkailu työl-listää noin 200 000 ihmistä (vrt. kaup-paan 300 000 ihmistä). Aikio-Tallgren heitti myös palloa matkailualalle itselle ja vaati sen ääntä paremmin kuuluviin. Aikio-Tallgren heitti esimerkkinä Ruot-

Tulevaisuusfoorumin puheenjohtaja Martti Kankaanranta kysyy kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeen vastaavalta Aimo Honkavuorel-ta Lapin tietoliikenneyhteyksien tilasta. Hän kehotti yrittäjiä olemaan aktiivisia, jotta tärkeät tietoliiken-neyhteydet pelaisivat laajassa Lapin maakunnassa.


sin, jossa omaa matkailua tuetaan hy-vin vahvasti.

Suomen Yrittäjien Yrittäjälehden päätoimittaja Kimmo Koivikko nä-ki myös matkailun ja kaivannaisteolli-suuden yhteen hiileen puhaltamisen tärkeänä. Koivikko nosti esiin tervola-laisen yrityksen Paakkola Conveyor-sin, joka on hyvä esimerkki yritykses-tä, jonka oma tuote on syntynyt inno-vaationa kaivannaisteollisuuden sisäl-tä. Koivikko myös kannusti Lapin yrit-täjiä investoimaan; 10.helmikuuta jul-kistettavan PK-barometrin mukaan La-pin pk-yrittäjillä on Suomen huonoin investointihalukkuus.

Lapin saavutettavuus ja infrastruktuuri

Kaikille elinkeinoille tärkeänä asiana nousi esiin tietoliikenne- ja kulkuyh-teydet. Lapin liiton tuore selvitys ulko-maisten matkanjärjestäjien keskuudes-sa osoittaa, että Lapin matkailu menet-tää vajavaisesti toimivan lentoliiken-teen johdosta merkittäviä tuloja. Uu-nituoreet uutiset Finnairin lentojen li-säämisestä Lappiin nähtiin olevaan ti-lanteeseen nähden piristävänä ja tär-keänä asiana koko Lapille. Pellolainen yrittäjä Veli Lassila Pelloplastista myös muistutti, että nykypäivänä Lapissa on ihan samanlainen mahdollisuus pärjä-tä kuin muuallakin Suomessa, kunhan logistiikka vain toimii eli autot kulkevat.

Puhe siirtyi myös Lapin saavutet-tavuuteen verkossa, sillä tällä hetkellä

eksponentiaalisesti kasvava verkossa liikkuvan datan määrä edellyttää toi-mivia verkkoja. Huolta aiheutti Lapin Liiton Kauhasen viesti, että koko La-pin laajakaistoittaminen 100 -megai-sella kuituverkolla on vastatuulessa, sillä määrärahat ovat vähissä. Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeen vas-taava Aimo Honkavuori kehotti yrittä-jiä olemaan aktiivisia, jotta tärkeät tie-toliikenneyhteydet pelaisivat laajassa Lapin maakunnassa nykyaikaisen lii-ketoiminnan tarvetta vastaavalla ta-solla. Kauhanen myös lopuksi vahvis-ti, että Lapin Liiton Lappi-sopimukses-sa saavutettavuus on erittäin korkealla tärkeysjärjestyksessä.

Rahoituksen haasteet ja pankkisääntelyn vaikutukset

Nordean johtaja Arto Peltokorpi toi esiin rahoitussektorin näkökulman ja muistut-ti, että aina kun uutta syntyy pääomaval-taisella alalla, Suomessa ja Lapissa on valtava haaste löytää ja rahoittaa omal-la pääomalla hankkeita. Peltokorpi myös muistutti, että kaikki isot hankkeet ovat kaivannaisteollisuudessa ja ovat rahoit-tajan näkökulmasta valtavia piikkejä. La-pin Yrittäjien Aikio-Tallgren esitti huolen-sa siitä, että rahoitusalan fokus on liikaa kansainvälistyvissä ja kasvuyrityksissä. Suurin osa yrittäjistä on kumminkin ta-vallisia yrityksiä, jotka tekevät kauppaa.

Peltokorpi vastasi kysymykseen pank-kisäännöstelyn vaikutuksesta pk-yritys-ten rahoitukseen niin, että vieraan pää-

Yrittäjäpäivän panelisteja vas. hallituksen puheenjohtaja Pertti Yliniemi, Lapland Hotells Oy, Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela ja Nordean johtaja Arto Peltokorpi, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tall-gren, Lapin liiton kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen ja Yrittäjäsanomien päätoimittaja Kimmo Koivikko

”Miksi suomalainen puu jalostetaan Tanskassa” kysyy Simo Rundgren.

oman saatavuuden ja kilpailukykyisen hinnoittelun edellytykset ovat:• hyvä kannattavuus ja vahva tase• selkeät tulevaisuuden näkymät ja realistiset suunnitelmat• halukkuus keskittää asiointia ja tahto pitkäaikaiseen kumppanuuteen rahoittajan kanssa• vahvat vakuudet ja eri vakuusvaihto- ehtojen hyödyntäminen (mm. rahoitusyhtiötuotteet, riskinjakajat kuten esim. Finnvera)• rahoituksen maturiteetin (laina-ajan) ja mahdollisten rahoituslimiittien oikea koko• ymmärrys ja tahto korkoriskin suojaamisesta


Lapin Yrittäjät palkitsi vuoden yrittäjinä keminmaalaisen Polar Metalli Oy:n sekä sallalaisen Virkkulan Autopalvelu Oy:n /Sallatunturin Tuvat Maakunnal-lisilla Yrittäjäpäivillä Oloksella 25.1.2014..

Maakunnallinen Yrittäjäjuhla Oloksella 25.1.2014

Lapissa menestymisen eväät lepäävät Lapin luonnossa ja maaperässä. Siksi yrittäjille - ehkä enemmän kuin monel-le muulle toimijajoukolle kestävä kehi-tys ja ympäristöä kunnioittava toiminta ovat elinehto. Yrittäjien suhdetta omaan toimintaympäristöömme testataan täl-läkin hetkellä monen suunnitelmissa olevan hankkeen muodossa. Otan pa-ri esimerkkiä aivan tästä läheltä.

Miksi Enontekiön yrittäjät vastusta-vat suunnitelmissa olevaa Kilpisjärven kansallispuistoa ja miksi taas vastaa-vasti Muonion suunnalla yrittäjät vaa-tivat Yli-Muonion metsien rauhoituksen jatkamista? Onko näiden kahden tapa-uksen välillä ristiriitaa?

Lyhennelmä puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgrenin puheesta Oloksen Yrittäjäjuhlassa 25.1.2014:

Yrittäjät ovat oman aikamme uudisraivaajia, kullankaivajia, uu-sien territorioiden valloittajia. Muutos istuu dna:ssamme - ha-luamme uudistaa yritystemme toimintaa ja osaamme vaatia muutosta myös ympäröivästä yhteiskunnassa. Tänä iltana to-distamme yrittäjäjärjestömme uudistumista Suomen Lapissa. Otamme Suomen pohjoisimman elinkeinoelämän kehittämisen haltuumme voittajan ottein - maakunnan tulevaisuus istuu mei-dän harteillamme. Sen vaatimattomammin en tätä vastuutam-me osaa kuvata.

Vastaukset ovat yksinkertaisia. Muo-niossa yrittäjät toivovat metsähakkui-den rauhoitusten jatkoa, sillä Yli-Muo-nion hakkuut olisivat selvä haitta mat-kailuelinkeinolle. Käsivarressa tilanne on toinen. Kilpisjärven kansallispuis-toa vastustetaan, koska uusissa suo-jelutoimissa ei paikallisesti nähdä mi-tään järkeä. Aluehan on suojeltu mm. erämaalailla. Enontekiön kunta vastus-taa puistohanketta omilla perusteillaan ja perää mm. hankkeen aluetaloudellis-ten vaikutusten selvittämistä. Alueen poliisiviranomainen puolestaan näkee, että nykyiset suojelutoimet ovat riittä-viä. Poliisi pelkää myös, että lentokielto vaarantaisi alueen pelastustoimintaa.

Alueen yrittäjät, Enontekiön Yrittäji-en suulla ovat lähinnä kauhuissaan. To-teutuessaan kansallispuistohanke ka-ventaisi yrittäjien mahdollisuuksia tuot-taa niitä palveluita, joita ne tekevät tä-nä päivänä. Lohtua eivät tuo ministeri-ön ehdotukset siitä, että menetettyjen palvelutuotteiden mm. moottorikelkka-safarien sijasta yritykset voisivat teh-dä jotain muuta. Reppumatkailulla ei voida kompensoida menetettyä liike-toimintaa. Tässä asiassa yrittäjät ovat kyllä parempia asiantuntijoita kuin mi-nisteriön virkamiehet.

Yrittäjät näkevät kestävän kehityk-sen aivan keskeisenä arvona liiketoi-mintansa kannalta. Mutta yrittäjät ha-luavat perustellusti, että uusien lakien ja säädösten valmisteluun tulee mennä paikallisen näkemyksen ja asiantunte-muksen kärjellä. Luottamusta lain tul-kintoihin ja soveltamiseen käytännös-sä, hiertävät myös aikaisempien vuo-sikymmenten huonot kokemukset la-kien jalkautumisesta lappilaisten arki-elämään. Se mikä toimii paperilla Hel-singissä, ei toimi käytännön elämäs-sä Kittilässä.

Toinen keskustelua herättävä aihe on Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen kaavailut yhtiöittää metsätalouden liiketoiminta osake-yhtiömuotoiseksi. Hanke on kirvoitta-nut vastustusta yrittäjien keskuudes-sa, vaikka yrittäjien pitäisi suosia yh-tiöittämisiä ja markkinatalouden pe-riaatteita. Liiketoiminnan konkurssi-suojan ja veroetujen poistaminen se-kä yleinen toiminnan läpinäkyvyyden


lisääntyminen saavat kiitosta. Sen si-jaan itse uuden osakeyhtiön toimin-nasta on tällä hetkellä liian paljon avoi-mia kysymyksiä.

Onko Metsätalous Oy:lle tuleva yk-sinoikeus liiketoiminnan harjoittami-seen valtion metsissä kilpailulainsää-dännön mukaista? Toteutuuko kilpai-luneutraliteetti aidosti? Miten Metsä-talous Oy:n kontolle jäävät paikallinen yhteistyö ja mm. maankäyttösopimus-ten hinnoittelu vaikuttavat valtion met-sien ja vesialueiden käyttöön elinkeino-toiminnassa? Edelleen - millainen vai-kutus osakeyhtiömuotoisella toimin-nalla on metsätalouden alihankinta-ketjuihin ja paikallisiin urakoihin? Avoi-mia kysymyksiä on kosolti lisää ja täs-tä syystä Lapin Yrittäjät esittääkin ai-

kalisän ottamista lain valmisteluun ja sen palauttamista sekä poliittiseen et-tä virkamiesvalmisteluun.

Kerroin nämä edellä olleet esimerkit näinkin laajasti siitä syystä, että Lapis-sa jokainen ympäristöä koskeva päätös vaikuttaa välittömästi ja välillisesti tääl-lä toimivien yritysten toimintaedellytyk-siin. Se, että asianmukaisilla lausunto-kierroksilla pyydetään yrittäjäjärjestön näkemyksiä, toimii aivan mallikkaasti. Toivomme painokkaasti kuitenkin sitä, että jatkossa paikalliset elinkeinonhar-joittajien näkemykset otetaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa asioiden val-misteluun. Luottakaa meihin, haluam-me ja kykenemme olemaan hyvä ja rei-lu kumppani päätöksentekijöille.

Kemin Stand Up -imitaattori J.P. Matikainen vauhdissa - juuri nyt Aira Samulina.

Torassiepin yrittäjäpariskunta Sanna ja Antti Pietikäinen esittelevät toimintaansa.

Ylläksen ”sarvipää” Mikko Lipponen (Cafe & Bar Routa) vauhdissa Manalassa jakamassa yrittäjiä ryhmiin.

Enontekiöläinen Sami Keskitalo ja Taika orkesteri viihdyttämässä ja tanssittamassa juhlayleisöä.

Torassiepin poroajelussa oli holotna, -27 astetta varjossa. Kuvat: Minna Miettunen, Lapin Yrittäjät


TÄRKEITÄ LUKUJA 2014

Vuoden 2014 tärkeät päivämäärätTiedot kannattaa ilmoittaa Verohallintoon ensisijaisesti sähköisesti. Paperi-ilmoittaminenkin on pääosin mahdollista, mutta rajoitetumpaa. EU-yhteenvetoilmoituksen antamiseen paperilla on haettava erillinen lupa. Jos määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava perillä seuraavana arkipäivänä. Sähköisestä ilmoittamisesta löydät tietoja osoitteesta www.vero.fi > Yritys ja yhteisöasiakkaat sekä Asioi verkossa.

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE

Verohallinto toimittaa veroilmoitus-ta 6B käyttävien yhteisöjen tilinpäätök-sen liitteineen kaupparekisteriin. Lisä-tietoa: vero.fi / Syventävät vero-ohjeet/ Usein kysyttyjä/ Tilinpäätöstietojen ilmoittaminen

Osakeyhtiöt 2 kk tilinpäätöksen vahvis-tamisesta.Tilinpäätös laaditta-va 4 kk:ssa tilikauden päättymisestä.

Kaupparekisteri

Asiakirjoista on myös annettava pyyn-nöstä jäljennös 2 viikon ajan tilinpää-töksen vahvistamisesta siihen saakka, kunnes asiakirjat toimitettu kauppare-kisteriin. Jäljennös annettava 2 viikon kuluessa pyynnöstä.

Muut kirjanpitovelvolliset, joilla täyttyy kaksi seuraavista edellytyksistä:- liikevaihto väh. 7 300 000 €- taseen loppusumma väh. 3 650 000 €- henkilökuntaa keskimäärin 50

6 kk tilikaudenpäättymisestä

Kaupparekisteri

Tilinpäätösasiakirjat

Vakuutukset

VAKUUTUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE

TyEL-maksut Työnantaja, jolla TyEL-työntekijöitä

Sovitun maksukuukauden/ -kuukausien 20. päivä.

Eläkevakuutus-yhtiöt

Tapaturmavakuutusmaksu Työnantajat, joilla tapaturmava-kuutettuja työntekijöitä

Palkkailmoitus 31.1.2014. Vakuutusyhtiöt

Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajat, joilla vakuutettuja työntekijöitä

Pääsääntöisesti kaksi eräpäi-vää: 1.1.2014 (työnantajan työt-tömyys- vakuutusmaksu) ja 1.5.2014 (palkansaajan työttömyys- vakuutusmaksu).

Suurilla työnantajilla neljä eräpäivää: 1.1., 1.3., 1.5. ja 1.9.2014

Työttömyys- vakuutus-rahasto

TyEL-vuosi-ilmoitus Työnantajat 31.1.2014 Eläkevakuutus-yhtiöt

Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle Työnantajat 31.1.2014 Vakuutusyhtiöt

Työttömyysvakuutusrahastolle palkkailmoitus.

Vuotta 2012 ja sitä aikaisempia vuosia kos-kevat muutokset ja ilmoitukset tulee tehdä omalle tapaturmavakuutusyhtiölle.

Työnantajat 31.1.2014 Työttömyys- vakuutus- rahasto



SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN

ERÄPÄIVÄ

KENELLE

Arvonlisäverot Arvonlisäverovelvolliset Kohdekautta seuraavan toisen kk:n 12. päivä.

Kalenterivuosimenettelyssä olevien alv-velvollisten ja alkutuottajien verokausi kalenterivuosi, tilitys ja il-moitus kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Verohallinto

Työnantaja-suoritukset (ennakon-pidätykset ja sotu-maksut)

Säännölliset ja satunnaiset työnantajat

Palkanmaksukuukautta seuraavan kk:n 12. päivä

Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömän työ-korvauksen saajalle maksettavasta suorituksesta pi-dätys 13 %, jos saajana yhteisö tai yhtymä. Muulloin verokortin mukaan, ellei toimiteta 60 %.

Verohallinto

Ennakkoverot Verovelvolliset, joilla ennakonkannon alaista tuloa

Kuukauden 23. päivä

Jos oy:n ennakkovero 340–1 700 euroa, kanto 2 erässä (tilikauden 3. ja 9. kk), muutoin kuukausittain.

Elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä kanto 2–12 erässä verojen määrän mukaan.

Verohallinto

Kausivero-ilmoitus

Arvonlisäverovelvolliset, työnanta-jasuorituksia ja muita ennakonpidä-tyksen alaisia suorituksia maksavat, arpajaisverovelvolliset ja vakuutusve-rovelvolliset.

Muista oma-aloitteisista veroista sil-loin, kun on ollut maksuvelvollisuuden synnyttävää toimintaa.

Kuukauden 12. päivä. Paperilla 7. päivä

Verohallinto

Työnantajien vuosi-ilmoitus

Säännölliset ja satunnaiset työn- antajat.

Huom! Työnantajan, jolla on ol-lut verovuonna 2013 yli 15 työnteki-jää, tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot sähköisesti.

31.1.2014

Jos ilmoitus annetaan sähköisesti viimeinen palau-tuspäivä on 3.2.2014.

Todistukset palkanmaksusta palkansaajille 15.1. mennessä.

Verohallinto

ALV-yhteenveto-ilmoitus

Yritykset, jotka myyneet tavaraa tai palveluja EU-alueelle.

Myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä Verohallinto

Vuosi-ilmoitus osingoista

Osinkoa jakaneet osakeyhtiöt 31.1.2014

Jos ilmoitus annetaan sähköisesti voidaan antaa 3.2.2014 mennessä.

Verohallinto

Vuosi-ilmoitus osakaslainoista

Osakeyhtiöt, jotka ovat antaneet osa-kaslainoja osakkeenomistajilleen.

Tiedot ilmoitetaan myös veroilmoituk-sessa 6B-lomakkeella.

24.2.2014 Verohallinto

Veroilmoitus Osakeyhtiöt Veroilmoitus annettava 4 kk tilikauden päättymisen jälkeen.

Verohallinto

Veroilmoitus Liikkeen- ja ammatinharjoittajat Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan ve-roilmoitus palautettava 2.4.2014 tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 7.5. tai 15.5.2014.

Verohallinto

Veroilmoitus Avoimet ja kommandiittiyhtiöt (elinkeinoyhtymät)

Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan ve-roilmoitus palautettava 2.4.2014.

Verohallinto

Verot



TyöeläkevakuutusmaksutVuoden 2013 maksut lasketaan vuoden 2011 palkkasumman perusteella.

TYEL-MAKSU % PALKOISTA

alle 1 936 500 24,20 %

1 936 500 € – 30 984 000 €

yli 30 984 000 €

24,05 %

24,02 %

TYEL-ansion alaraja 56,55 €/kk

Työntekijän osuus

Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja maksaa sekä työn-antajan että työntekijän maksun.

Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 5,55 prosenttia, ja 53 vuotta täyttäneen osuus 7,05 prosenttia.

Kun palkkasumma on yli 1 936 500 €, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet.

YEL-MAKSU % PALKOISTA

- alle 53-vuotiaat 23,30 %

- 53 vuotta täyttäneet 24,80 %

Aloittava yrittäjä, 22 %:n alennus (31.12.2013 jälkeen alkavissa vakuutuksissa)



Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittavalle yrittäjälle 25 %:n alennus 48 kuukauden ajan.



TULORAJAT

YEL-työtulon alaraja 7 430,59 €/v

YEL-työtulon yläraja 168 750 €/v

YEL-työtulon vähimmäismäärä osa-aikaeläkkeen saamiseksi

14 861,18 €/v

Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan 8 520,00 €/v

Yrittäjä voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi 8 520,00 €/v

MYEL-MAKSU % PALKOISTA

Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle 26 031,02 €/v.



Maksuprosentti nousee liukuvasti työtulovälillä 26 031,02 – 40 905,98 €

40 905,96 €/v ylittävän työtulon osalta maksu on



Tilapäinen työnantaja

Jos työnantajuus on tilapäistä eli työn-tekijät eivät ole vakinaisia ja palkka-summa on alle 8 100 euroa kuuden kuukauden aikana, TYEL-maksu on 24,20 prosenttia palkoista.



LISÄTIETOJA

Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksutSosiaaliturvamaksu 2,14 %

Yksityisen työnantajan sosiaaliturva-maksu Sotu-maksu (eli työnantajan sairausvakuutusmaksu) maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Työnanta-jan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneel-le maksetuista palkoista. Sotu-maksu on 2,14 prosenttia palkasta.

Tapaturmavakuutus 0,1–7 %

Työtapaturmavakuutusmaksu mää-räytyy palkkojen ja työn vaarallisuu-den mukaan. Sen suuruus on 0,1–7 prosenttia.

Tapaturmavakuuttamisvelvollisuu-desta ovat vapaat sellaiset pientyön-antajat, joiden kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12.

Työttömyys-vakuutusmaksu

Työttömyysvakuutusmaksujen neu-vonta, perintä ja valvonta keskitetään kaikki Työttömyysvakuutusrahastoon. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä.

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT 17-64-VUOTIAASTA PALKANSAAJASTA

YHTEENSÄ TYÖNANTAJAN OSUUS

TYÖNTEKIJÄN/OSAOMISTAJAN OSUUS

1 990 500 euron palkkasummaan asti 1,25 % 0,75 % 0,50 %

1 990 500 euroa ylittävältä osalta 3,45 % 2,95 % 0,50 %

Osaomistajan palkkasummastaEi peritä YEL-vakuuttamisvelvollisilta

0,94 % 0,75 % 0,19 %

Työttömyysvakuutusmaksu

Sairausvakuutusmaksu

Maksu sisältyy ennakonpidätys-prosenttiin, sitä ei pidätetä erikseen palkasta.

Ryhmähenki-vakuutusmaksu

Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapatur-mavakuutusmaksun yhteydessä. Mak-sut vaihtelevat yhtiöittäin. Keskimäärin summa on 0,067 prosenttia.

SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU % PALKASTA

palkansaajatpäivärahamaksu 0,84 % + sairaanhoitomaksu 1,32 %

2,16 %

yrittäjätpäivärahamaksu 0,97 % + sairaanhoitomaksu 1,32%

2,29 %

etuudensaajat (eläke- ja etuustulo)

1,49 %

www.yrittajat.fi /tyonantajanabc/tyonantajamaksut/tarkeitalukuja



Luontoisedut 2014Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus

Asuntoedun ja siihen sisältyvän läm-mityksen raha-arvot ovat keskusläm-mitysasunnoissa seuraavat:

Ohje luontoiseduista päivitetty

Verohallinto on päivittänyt luontoisetuja koskevaa ohjettaan. Ohje käsittelee työnantajalta saatujen luon-toisetujen verotusta luonnollisen henkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä.

Ohje korvaa 23.2.2009 annetun samannimisen ohjeen sekä Verohallinnon tiedotteet ”Nettietu verova-paaksi” ja ”Työsuhdematkalippu”. Ohjetta sovelletaan 1.1.2014 alkaen.

Päivitetyn ohjeen sisältö vastaa pääpiirteittäin edellä mainittujen ohjeiden sisältöä. Ateriaedun arvosta-mista koskevaa kohtaa on täydennetty kohdennettujen maksuvälineiden osalta.

www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2013 > Luontoisedut verotuksessa (9.12.2013, dnro A112/200/2013)

PÄÄKAUPUNKISEUTU (HELSINKI,ESPOO, KAUNIAINEN, VANTAA)

ASUNTO VALMISTUNUT EDUN ARVO, EURO/KK

ennen vuotta 1961 178 € + 10,80 € neliömetriltä

vuosina 1961–1983 168 € + 8,20 € neliömetriltä

vuonna 1984 tai myöhemmin 173 € + 9,10 € neliömetriltä

MUU SUOMI

ASUNTO VALMISTUNUT EDUN ARVO, EURO/KK

ennen vuotta 1984 109 € + 5,80 € neliömetriltä

vuosina 1984–1991 111 € + 6,85 € neliömetriltä

vuonna 1992 tai myöhemmin 117 € + 8,00 € neliömetriltä

Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoi-tettujen asuntojen luontoisetuarvo on enintään asunnosta perittävän vuok-ran määrä.

Tuloverolain (504/2010) 76 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ul-komailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enin-tään 50 prosenttia 1 momentin mukai-sesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmis-tuneen asunnon luontoisetuarvosta.

Jos matkatoimiston tai matkanjär-jestäjän palveluksessa oleva palkan-saaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyös-kentelyn aikana työnantajan määräyk-sestä vaihtamaan työskentelypaikka-

kuntaa ja asuntoa kalenterivuoden ai-kana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m2:n mukaan.

Ravintoetu

Ravintoedun arvo on 6,10 € ateriaa koh-den, jos edun hankkimisesta työnanta-jalle aiheutuneiden välittömien kustan-nusten ja näiden kustannusten arvon-lisäveron määrä on vähintään 6,10 € ja enintään 10,00 €. Jos tämä määrä alit-taa 6,10 € tai ylittää 10,00 €, edun ar-vona pidetään välittömien kustannus-ten ja näiden kustannusten arvonlisä-veron määrää.

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupal-kat sosiaalikustannuksineen. Jos työn-antaja on sopinut ruokailupaikan kans-sa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustan-nuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikal-le aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomi-oon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ra-vintoedun raha-arvosta.



Autoetu

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteel-la eri ikäryhmissä seuraavasti:

IKÄRYHMÄ (KÄYTTÖÖNOTTOVUOSI)

VAPAA AUTOETU KUUKAUDESSA

AUTON KÄYTTÖETU

A (2012–2014)1,4 % auton uushankintahinnasta + 285 € tai 19 s/km

1,4 % auton uushankintahinnasta + 105 € tai 7 s/km

B (2009–2011) 1,2 % auton uushankintahinnasta + 300 € tai 20 s/km


C (–2008 ) 0,9 % auton uushankintahinnasta + 315 € tai 21 s/km


ULKOMAILLA SAATU AUTOETU (ENNEN VUOTTA 2008 KÄYTTÖÖNOTETUT AUTOT)

KUUKAUSI-KOHTAINEN ARVO

AJOPÄIVÄKIRJAN TAI MUUN VEROVELVOLLISEN TAI VEROVIRANOMAISEN ESITTÄMÄN LUOTETTAVAN SELVITYKSEN PERUSTEELLA MÄÄRÄYTYVÄ ARVO

euro/kk perusarvo + kilometrikohtainen arvo euro/km

vapaa autoetu 744 264 0,32

auton käyttöetu 444 264 0,12

Sähköauto

Vapaan autoedun perusarvoon lisättä-västä käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,09 euroa kilometriltä tai 135 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö.

Puhelinetu

Työnantajan palkansaajan kotiin kus-tantamasta puhelimesta muodostu-van puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puhe-luista aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan palkansaajalle kustan-taman matkapuhelimen luontoisetu-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteis-tä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Käyvän arvon soveltaminen

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käy-pä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus.

LISÄTIETOJA

Luontoiseduista on kerrottu tarkemmin verkkosivuillamme osoitteessa www.yrittajat.fi /tyonantajanabc/korvaukset/luontoisedut



Päivärahat 2014Kotimaan päivärahat

Jos palkansaaja jonakin matkavuoro-kautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 taulukossa mainituista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyk-sessä ollen kahta ja osapäivärahan ky-symyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

KULKUNEUVO KORVAUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ

auto 43 snt/km, jota korotetaan

• 7 snt/km perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä

• 11 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää

asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä

• 21 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai

vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä

• 3 snt/km sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista

esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri

• 3 snt/km, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien

tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa

• 9 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista

autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla

tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta

moottorivene, enintään 50 hv 78 snt/km

moottorivene, yli 50 hv 113 snt/km

moottorikelkka 106 snt/km

mönkijä 100 snt/km

moottoripyörä 33 snt/km

mopo 17 snt/km

muu kulkuneuvo 10 snt/km

PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISMÄÄRÄT TYÖMATKAN KESTON MUKAAN

yli 6 tuntia (osapäiväraha) 18,00 euroa

yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 39,00 euroa

Päiväraha kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

- vähintään 2 tunnilla 18,00 euroa

- yli 6 tunnilla 39,00 euroa

Ateriakorvaus

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivä-rahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon ai-kana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäis-määrä on 9,75 euroa.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateria-korvauksen enimmäismäärä on 19,50 euroa.

Kilometri- korvaukset 2014Palkansaajan omistamallaan tai hal-litsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkus-tamiskustannusten korvausten enim-mäismäärät ovat oheisessa taulukossa.

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkus-taa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korva-usten enimmäismääriä 3 senttiä kilo-metriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Kustannusten korvaus auton käyttöedussa

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita kos-kevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työ-matkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoaine-kulut, hänelle korvattavien polttoaine-kulujen enimmäismäärä on 13 senttiä kilometriltä.

Ulkomaanpäivärahojen määrät voit tarkistaa osoitteesta www.yrittajat.fi /tyonantajanabc/korvaukset/paivarahat

LISÄTIETOJA



Arkipyhät 2014Arkipyhän vaikutukset työaikaan ja niis-tä maksettavat korvaukset kannattaa tarkistaa oman toimialan työehtoso-pimuksesta. Itsenäisyyspäivä on ainoa lain mukaan palkallinen vapaapäivä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä.

Työehtosopimuksen mukaisia arki-pyhiä koskeva esimerkkimme on kau-pan alalta.

Työaikaa lyhentävät kaupan alalla vuonna 2014:

PVM ARKIPYHÄ LYHENNYS KOKOAIKAISELLE, H

ke 1.1. uudenvuodenpäivä 7,5

ma 6.1. loppiainen 7,5

pe 18.4. pitkäperjantai 7,5

ma 21.4. toinen pääsiäispäivä 7,5

to 1.5. vapunpäivä 7,5

to 29.5. helatorstai 7,5

la 21.6. juhannuspäivä 7,5

la 6.12. itsenäisyyspäivä Lauantai, ei lyhennä työaikaa

ke 24.12. jouluaatto 7,5

pe 26.12. tapaninpäivä 7,5

to 1.1.2015 uudenvuodenpäivä 7,5

Työnantajan ABC: www.yrittajat.fi /tyonantajanabc/tyoaika/arkipyhat

LISÄTIETOJA

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrit-

täjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrit-

täjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansio-

risteillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön

omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet:

Päivi Korhonen, p. 09 2292 2915, [email protected], www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

KIITÄ JA MUISTA


VEROT JA RAHAT

%

Muutoksia osinkojen verotukseen ja ennakonpidätykseen

Viitekorko ja viivästyskorot ajalle 1.1.–30.6.2014

Suomen YrittäjätLaura Kurki

veroasiantuntija p. 09 2292 2928

[email protected]

Osinkojen verotus

Vuoden 2014 alusta muun kuin julkises-ti noteeratun yhtiön jakamasta osingos-ta 25 prosenttia on veronalaista pää-omatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vas-taa enintään osakkeiden matemaatti-selle arvolle laskettua 8 prosentin vuo-tuista tuottoa.

Jos osingonsaajan verovuonna saa-mien tällaisten osinkojen yhteismää-rä ylittää 150 000 euroa, ylimeneväs-tä osasta on veronalaista pääomatu-loa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia.

Jos osinko on yli 8 prosenttia osak-keen matemaattisesta arvosta, ylime-nevästä osasta 75 prosenttia on veron-alaista ansiotuloa ja 25 prosenttia ve-rovapaata tuloa.

Ennakonpidätys- velvollisuus osingoista

Vuoden 2014 alusta ennakonpidätys on toimitettava myös muun kuin jul-kisesti noteeratun yhtiön maksamis-ta osingoista. Uusia säännöksiä sovel-letaan osinkoon, joka on nostettavis-sa 1.1.2014 tai sen jälkeen. Osinkoihin rinnastetaan myös osinkoina verotet-tava varojenjako vapaan oman pää-

oman rahastosta. Ennakonpidätys muun kuin julki-

sesti noteeratun yhtiön maksamis-ta osingoista ja sen sijaan maksetuis-ta sijaisosingoista on 7,5 prosenttia ja 150 000 euroa ylittävästä osingon mää-rästä 27 prosenttia. Osinkoa jakavan yhtiön tulee seurata samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 eu-ron ylittymistä.

Ennakonpidätys toimitetaan edel-lä mainittujen prosenttien mukaises-ti, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutosverokorttia.

Ennakonpidätystä ei toimiteta muul-le kuin luonnolliselle henkilölle tai kuo-linpesälle maksettavasta osingosta.

Korkolain mukainen viitekorko on 0,5 prosenttia ajalle 1.1.–30.6.2014. Viiväs-tyskorko tälle ajanjaksolle on siten 7,5 prosenttia vuodessa (viitekorko lisät-tynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 pro-senttiyksikön lisäkorolla).

Kaupallisiin sopimuksiin sovelletta-vaksi tarkoitettu viivästyskorko on 8,5 prosenttia vuodessa (viitekorko lisätty-

nä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 pro-senttiyksikön lisäkorolla). Korkolain 4a §:ssä tarkoitettua korkeampaa viiväs-tyskorkoa sovelletaan yritykseltä toi-selle tai viranomaiselta yritykselle suo-ritettaviin maksuihin.

Korkolain (340/2002) mukaan vii-västyskoron määrittämisessä käytet-tävä viitekorko on korko, jota Euroopan

keskuspankki on soveltanut viimeisim-pään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäis-tä kalenteripäivää ja joka on pyöristet-ty ylöspäin lähimpään puoleen prosent-tiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelle-taan kesäkuun loppuun asti.


VEROT JA RAHAT

LISÄTIETOJA


Taselainaus elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnassa

Suomen YrittäjätLaura Kurki

veroasiantuntija p. 09 2292 2928

[email protected]

Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon oh-jeet 2013 > Taselainaus elinkeinotoiminnassa (17.12.2013, dnro A179/200/2013)

Verohallinto muuttaa tulkintaansa taselainausjärjestelyiden verotuksesta. Uusia taselainaus- tilanteita ei voi enää syntyä 1.1.2014 alkaen yksityisen elinkeinonharjoittajan muuttaessa toimin-tamuotonsa elinkeinoyhtymäksi eikä elinkeinoyhtymän yhtiömiehen antaessa elinkeinoyhtymän käyttöön ja hallintaan varallisuutta.

Taselainauksella tarkoitetaan tilannet-ta, jossa elinkeinoyhtymän (avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) taseeseen on aktivoitu sen elinkeinotoiminnan käy-tössä oleva hyödyke, jonka omistus-oikeus yksityisoikeudellisesti ei kuu-lu elinkeinoyhtymälle vaan sen yhtiö-miehelle. Taselainauksen kohteena on yleensä kiinteistö, muukin hyödyke tu-lee kyseeseen.

Elinkeinoyhtymä käsittelee taselai-natun kiinteistön tuloveroilmoituksel-la omina varoina. Taselainaustilanteet syntyvät joko yksityisen elinkeinonhar-joittajan muuttaessa toimintamuoto-aan elinkeinoyhtymäksi tai kun yhtiö-mies sijoittaa elinkeinoyhtymään omai-suutta ilman, että hyödykkeen omistus-oikeus siirtyy.

Verohallinnon näkemyksen mukaan taselainausta koskeva oikeustilaa on muutettu 1.1.1993 ja 1.1.1997 voimaan tulleilla tuloverolain 46 §:n 3 momen-tin ja lain elinkeinotulon verottamises-

ta 51 b §:n (tuloverolaki 26 §:n) sään-nösmuutoksilla. Verotuskäytäntö on säännösmuutoksista huolimatta jat-kunut vanhan oikeus- ja verotuskäy-tännön mukaisena.

Verohallinnon mukaan enää ei ole olemassa perusteita vanhan oikeus- ja verotuskäytännön mukaiselle taselai-nausjärjestelyn verotustulkinnalle, kun elinkeinoyhtymän ja sen osakkaan eril-lisiä varallisuuspiirejä korostavat sään-nökset ovat tulleet voimaan. Tämän vuoksi Verohallinto muuttaa taselai-nausjärjestelyiden verotusta koskevaa tulkintaansa vastaamaan muuttunutta oikeustilaa.

Verohallinnon näkemyksen mukaan elinkeinoyhtymän varoihin ei voida lu-kea sellaisia varoja, joihin yhtymällä ei ole omistusoikeutta. Yhtymä ei siten voi vähentää kuluna tällaisesta omai-suudesta tehtyjä poistoja. Jos tällaista varallisuutta on käytetty yhtymän elin-keinotoiminnassa, elinkeinotoiminnan

kuluna vähennetään ainoastaan todelli-set elinkeinotoiminnan käytöstä aiheu-tuneet kulut.

Aikaisemmin syntyneet taselainausjärjestelyt

Koska taselainausjärjestelyitä on sään-nösmuutoksista huolimatta hyväksyt-ty edelleen verotuskäytännössä aiem-man oikeus- ja verotuskäytännön mu-kaisesti, annetaan olemassa oleville ta-selainausjärjestelyille luottamuksen-suojaa. Niitä ei uuden ohjeen kannan-oton johdosta pureta verotuksessa vi-ranomaisten aloitteesta.

Vanhaan oikeus- ja verotuskäy-täntöön perustuvien taselainausjär-jestelyiden verotus toimitetaan ai-emman käytännön mukaisesti siihen saakka, kunnes yhtiömiehet purkavat taselainausjärjestelyt.


TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautetaan

Suomen YrittäjätHarri Hellstén

lainopillinen asiamies p. 09 2292 2940

[email protected]

Yksityisten alojen rekisteröity TEL-lisä-eläketurva juontuu ajalta, jolloin työn-tekijöillä ei ollut lakisääteistä pakollis-ta työeläketurvaa. Tuolloin monilla yri-tyksillä oli työntekijöille vapaaehtoises-ti järjestetty eläketurva. Pakollisen elä-keturvan parantumisen myötä lisäelä-kejärjestelmän käyttö on merkittävästi vähentynyt ja se lakkautetaan.

Vuoden 2007 alussa kumotun työn-tekijäin eläkelain mukainen ns. rekiste-röity TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkaute-taan. 31.12.2016 vielä voimassa olevien TEL-lisäeläkevakuutuksien voimassa-olo päätetään mainitun päivän lopussa suoraan lain perusteella. Tällöin päät-tyy myös lisäeläketurvan karttuminen ja vakuutusmaksuvelvollisuus. Työn-antajalla on mahdollisuus ostaa työn-tekijöilleen kertamaksulla lisäeläkkeen määrän korotusta.

Päättymisajankohtaan mennessä

ansaitusta lisäeläkkeestä muodoste-taan vapaakirja. Työntekijällä säilyy oikeus saada mainittu vapaakirjaelä-ke sekä muut rekisteröidyn lisäeläke-turvan ja peruseläketurvan mukaiset eläkkeensä lisäeläkevakuutuksen mu-kaisessa eläkeiässä, jos työsuhde li-säeläketurvan järjestäneeseen työn-antajaan jatkuu lisäeläkevakuutuksen mukaiseen vanhuuseläkeikään saak-ka tai päättyy aikaisintaan neljä kuu-kautta ennen kyseisen vanhuuseläke-iän täyttämistä.

Lisäeläketurva voidaan korvata

TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkautta-minen ei vaikuta maksussa oleviin li-säeläkkeisiin. Se ei myöskään vaiku-ta työntekijälle lakkauttamisajankoh-taan mennessä karttuneen lisäeläk-

keen määrään. Jos työnantajan järjes-tämä lisäeläketurva on työntekijän työ-suhteen ehto, työnantajalla ja työnteki-jällä on mahdollisuus sopia TEL-lisäelä-kejärjestelmän lakkauttamisen vuoksi työntekijälle karttumatta jäävän lisäelä-keturvan korvaamisesta muulla tavoin.

Vakuutusta hoitava eläkelaitos on vuoden 2014 loppuun mennessä vel-vollinen tiedottamaan vakuutuksen pii-riin kuuluvalle työnantajalle ja työnteki-jälle vakuutuksen lakkaamisesta, jotta työpaikoilla on aikaa neuvotella ja sopia asianmukaiset karttumatta jäävän lisä-eläkkeen korvaavat järjestelyt.

Vuoden 2007 alussa kumotun yrittä-jien eläkelain mukainen ns. rekisteröity YEL-lisäeläkejärjestelmä on lakkautet-tu jo vuoden 2007 alusta siten, että vii-meiset jatkuvana voimassa olleet YEL-lisäeläkevakuutukset ovat päättyneet vuoden 2010 lopussa.

Yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka.

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yri-

tyksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu ko-

koaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritys-

ten myynti- ja ostoilmoitukset.

OSTA TAI MYY

www.yritysporssi.fi

TYÖNANTAJAN ABC


LISÄTIETOJA

Kuittipakolla harmaata taloutta vastaan

Suomen YrittäjätVille Kukkonen

lakineuvoja p. 09 229 221

[email protected]

Vuoden 2014 alusta elinkeinonharjoitta-jan tulee tarjota käteismaksusta kuittia. Laki on osa tehostettua harmaan talou-den ja talousrikollisuuden torjuntaohjel-maa. Hallituksen näkemyksen mukaan kuitinantovelvollisuudella voidaan tor-jua myyntiä ohi kassan ja kirjanpidon.

Uuden lain mukaan myyjällä on tava-ran tai palvelun myynnissä aina velvol-lisuus tarjota ostajalle kuitti, jos maksu tapahtuu käteisellä tai käteismaksuun rinnastettavalla tavalla, kuten debit- tai luottokortilla, liikunta- tai lounassete-leillä tai sähköisellä rahalla.

Lain ulkopuolelle jää automaatis-ta tapahtuva myynti, arpajaislainsää-dännön mukainen toiminta ja mark-kina- ja torikauppa ulkotiloissa lukuun ottamatta alkoholijuomien myyntiä ja anniskelua.

Soveltamisalan ulkopuolelle on rajat-tu myös vähäiseksi katsottava ja har-rastusluonteinen toiminta. Toiminta katsotaan vähäiseksi, jos tilikauden lii-kevaihto on enintään 8500 euroa.

Lisäksi lain ulkopuolelle on rajattu sähköinen kaupankäynti ja laskun säh-köinen maksaminen, jos ostaja voi mak-saa tavaran tai palvelun ilman elinkei-nonharjoittajan läsnäoloa.

Uusi laki ei tuo muutoksia kirjanpi-to- tai verolainsäädäntöön. Kirjanpito-velvollisen elinkeinonharjoittajan vel-vollisuus liiketapahtumien kirjaamiseen säilyy entisenlaisena. Kirjanpitolaissa ja verolainsäädännössä olevat vaati-

mukset myyntitositteiden kirjaamises-ta ja tietosisällöstä säilyvät täysin en-nallaan. Uusi laki tuo ainoastaan lisä-velvollisuuden tarjota ostajalle tositet-ta ostotapahtumasta.

Kassakone ei välttämätön

Kuitintarjoamisvelvollisuus ei edellytä elinkeinonharjoittajalta kassakoneen tai kassajärjestelmän käyttämistä. Kuit-ti voidaan tulostaa maksukorttipäät-teeltä tai kassakoneelta tai kirjoittaa käsin. Kuitin voi myös tarjota sähköi-sessä muodossa.

Lain mukaan riittää, että kuittia tarjo-taan ostajalle. Ostajan ei tarvitse ottaa kuittia vastaan tai säilyttää sitä. Mikä-li asiakas ei ota kuittia vastaan, ei elin-keinonharjoittajalla ole velvollisuutta säilyttää asiakkaalle tarjottua kappa-letta kuitista.

Maksupäätteen tai kassajärjestel-män vika ei poista lain vaatimaa kuiti-nantovelvollisuutta. Tällaisessa tilan-teessa elinkeinonharjoittajan on tarjot-tava esimerkiksi käsinkirjoitettua kuit-tia. Vikojen varalta kannattaakin hank-kia myös kuittivihko.

Valvontaa myös koeostoilla

Kuitintarjoamisvelvollisuutta valvovat veroviranomaiset ja poliisi, sekä alko-holin anniskelulupiin liittyen aluehal-lintovirasto. Mikäli elinkeinonharjoittaja laiminlyö kuitinantovelvollisuuden, voi valvontaviranomainen määrätä elinkei-nonharjoittajalle laiminlyöntimaksun.

Valvontaviranomaisella on oikeus muutamin rajoituksin tehdä myös koeostoja elinkeinonharjoittajan toimitiloissa.

www.yrittajat.fi /yritystoiminnanabc/yrittaja_ja_kuluttaja/kuitintarjoamisvelvollisuus

Kuitissa on oltava seuraavat tiedot:

l elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnusl kuitin antamispäiväl kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tietol myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen lajil tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisä-

veron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain.

YRITYSTOIMINNAN ABC


Suomen YrittäjätThomas Palmgren

kansainvälisten asioiden päällikkö p. 09 2292 2958

[email protected]

Valtionavustus pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä

Onko kiikarissasi laajentuminen tai yh-teistyö Venäjän suuntaan? Työ- ja elin-keinoministeriö (TEM) tukee suoma-laisten pk-yritysten liiketoiminnan ke-hittämistä Venäjällä rahoittamalla etab-

LISÄTIETOJA

www.fi nnvera.fi /kansainvalistyminen/Kansainvalistymisen-rahoitustarpeita/Valtionavustus-pk-yritysten-kansainvaelistymishankkeisiin-Venaejaellae

Rahoitettavan hankkeen tavoitteena voi olla

l Venäjän markkinoille sopivan toimintamuodon valitseminen, kun kyseessä on tuotannollista tai palvelutoimintaa harjoittava yritys

l tuotannollista tai palvelutoimintaa harjoittavan tytär- tai osakkuusyrityksen perustaminen tai kehittäminen

l yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, mikäli suunniteltu liiketoiminta edellyttää huomattavia taloudellisia panostuksia tai siirtoa suomalaiselta osapuolelta venäläiselle.

Hakijan tulee olla pk-yritys. Hankkeen tavoitteena ei voi olla viennin edis-täminen tai pelkän myyntikonttorin perustaminen.

Rahoitettavia hankevaiheita voivat olla

l alustava hankeselvitys (Pre-Feasibility Study)l hankeselvitys ja liiketoimintasuunnitelma

(Feasibility Study ja Business Plan)l koulutus ja asiantuntijoiden käyttö tytäryhtiön toiminnan alkuvaiheessal muu venäläisen tytär- tai osakkuusyrityksen merkittävä kehityshanke.

loitumiseen eli ulkomaille sijoittumi-seen liittyviä hankeselvityksiä. Finnve-ra Oyj toimii asiantuntijana ja yhteys-organisaationa TEMin rahoittamissa hankkeissa.

Avustuksen määrä

Avustus on korkeintaan 50 prosent-tia hyväksytyistä kustannuksista. Hy-väksyttäviä kustannuksia ovat korva-us oman henkilökunnan hankkeeseen ulkomailla käyttämästä työajasta, mat-ka-, majoitus- ja päivärahakustannuk-set sekä ulkopuolisten asiantuntijapal-veluiden kustannukset (esim. konsul-tit ja tulkit).

Avustus voi kohdistua kaikkiin han-kevaiheisiin ja on enimmillään 60 000 euroa hankevaihetta kohti. Avustus-ta voi saada kolmeen eri hankevaihee-seen edellyttäen, että edellinen vai-he on suoritettu ja loppuraportoitu hyväksyttävästi.

Finnvera voi tarjota hankkeen var-sinaiseen toteuttamiseen kansain-välistymislainoja ja -takauksia sekä vientitakuita.

YRITYSTOIMINNAN ABC

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

SUOSITTELE YRITTÄJÄLLE

JÄSENYYTTÄ JAVOITA MERCEDES-BENZ!

Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa

jäseneksi liittyessään vaikutusvaltaisen järjestön tuekseen sekä runsaas-

ti rahanarvoisia etuja. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta

valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan

Mercedes-Benzin! Suosittele osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa.

ssss-

n




[email protected]

PIX

HIL

L

Yrittäjän työttömyysturvaan muutoksia

Yrittäjän työttömyysturvaan tuli vuoden 2014 alusta positiivisia muutoksia. Muutokset koskevat työssäoloehtoa, ns. yritysomaisuuden myyntivoiton jaksotusta sekä sivutoimisen yritystoiminnan määritelmää.

Yrittäjän työssäoloehtoon luettiin aiem-min enintään kuusi kuukautta palkan-saajakassan jäsenenä hankittua työs-säoloehtoa, jos palkansaajakassan jä-sen liittyi ensimmäisen yrittäjyyskuu-kauden aikana yrittäjäkassaan.

Tämä tarkoitti sitä, että ko. henkilöt täyttivät yrittäjän työssäoloehdon jopa 12 kuukaudessa 18 kuukauden sijaan. He saivat tämän jälkeen työttömäksi jäädessään ansiosidonnaista etuutta yrittäjäkassan kanssa sovitun työtu-lon mukaan aiempien todellisten tu-lojen sijasta.

Tämä saattoi johtaa uusilla yrittäjil-lä merkittäviinkin menetyksiin. Vuoden 2014 alusta lukien tämä säännös pois-tui työttömyysturvalaista.

Yrittäjän työssäoloehto lyhenee 18 kuukaudesta 15 kuukauteen ja siihen lu-ettavan yrittäjäajan työtuloraja nousee vuoden 2015 alusta lukien. Näistä ker-

romme lisää tulevissa Yrittäjä-infoissa.

Yritysomaisuuden myyntivoiton jaksotus

Yrittäjyyden päättyessä ja yrittäjän hakiessa työttömyysetuutta, etuuden maksaja selvittää yritystoiminnan talo-udellisen tilanteen ns. tasetarkastelun kautta. Tasetarkastelu tarkoittaa, et-tä viimeisen täyden tilikauden taseen loppusummasta vähennetään samas-sa taseessa olevat yrityksen velat (vie-ras pääoma).

Jos on tarvetta, selvitetään myös myyntivoitto. Jos myyntivoittoa jää, se jaksotetaan eli yrittäjän pitää elää myyntivoitolla jaksotusaika. Jaksotus-ta ei kuitenkaan tehdä, mikäli yritys-toiminta on kestänyt enintään 18 kuu-kautta tai tasetarkastelun loppusum-ma ei ylitä työttömyysturvalaissa sää-

dettyä raja-arvoa. Vuoden 2014 alus-ta tasetarkastelun raja-arvo nostettiin 10 000 eurosta 20 000 euroon.

Sivutoiminen yritystoiminta

Palkansaajan työssäoloehto täyttyy jat-kossa nopeimmillaan 26 viikossa aiem-man 34 viikon sijaan. Tästä syystä yri-tystoiminnan sivutoimiseksi osoitta-valta palkkatyöltä edellytetään jatkos-sa sitä, että henkilö on työllistynyt sii-nä vähintään kuusi kuukautta.

Samaan aikaan palkkatyön kanssa yritystoimintaa harjoittava henkilö voi täyttää palkansaajan työssäoloehdon ja saada tämän jälkeen palkansaajan työttömyyspäivärahaa sekä jatkaa si-vutoimista yritystoimintaansa.

Yrittäjän työssäoloehto lyhenee 15 kuukauteen.

YRITTÄJÄ IHMISENÄ




[email protected]

Uusi joustava hoitoraha myös yrittäjälle

Työajan vaikutus joustavaan hoitorahaan

Työaika enintään 22,5 h/vk(n. 3 pv/vk tai n. 4,5 h/pv)

= 240 e/kk

Työaika 22,6–30 h/vk(n. 4 pv/vk tai n. 6 h/pv)

= 160 e/kk

Alle 3-vuotiaan lapsen YEL-vakuutet-tu isä tai äiti voi vuoden 2014 alusta lu-kien saada Kelasta joustavaa hoitora-haa, jos työaika viikoittain on keskimää-rin enintään 30 tuntia. Etuus korvaa ai-emmin ko. henkilöille maksetun osittai-sen hoitorahan.

Joustavaa hoitorahaa voi saada heti vanhempainpäivärahakauden loputtua. Sitä maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta. Etuutta ei voi saada, jos van-hempi hoitaa lasta kokonaan itse ja saa kotihoidon tukea. Joustavaa hoitorahaa ei saa myöskään silloin, kun vanhempi saa osittaista hoitorahaa 1- tai 2-luok-kalaisen lapsensa hoidon perusteella.

Joustava hoitorahan määrä on por-rastettu kahteen ryhmään vanhemman työajan mukaan (ks. laatikko). Etuu-den suuruuteen eivät vaikuta perheen muut tulot. Joustava hoitoraha on ve-rotettavaa tuloa.

Yrittäjän lapsi voi siis olla osan viikos-ta hoidossa esimerkiksi kunnallisessa päivähoidossa tai yksityisellä hoitajal-la (ja yrittäjä saada hoitokustannuksiin

Kelan yksityisen hoidon tukea). Osan viikosta yrittäjä hoitaa lasta itse jous-tavan hoitorahan turvin.

Auttaa monenlaisia perheitä

Joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa myös lapsen muulle viralliselle huolta-jalle kuin lapsen isälle tai äidille (adop-

tio- ja sateenkaariperheet). Myös lap-sen kanssa eri taloudessa asuva van-hempi voi saada etuutta, jos hän täyt-tää sen saamisen edellytykset.

Etuutta voivat saada myös lapsen molemmat vanhemmat yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä tai yritys-toimintansa siten, että he hoitavat las-ta eri aikoina (esim. toinen maanantai-sin ja toinen perjantaisin).

JÄSENYRITTÄJÄ

Maksuton neuvontapalvelu auttaa

arkisin kello 9 –16 numerossa 09 229 221.

MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI!

YRITTÄJÄ IHMISENÄ

VARMISTA JÄSENYYTESI JATKOSSAKIN JA TAKAA ETUSI MYÖS ENSI VUONNA. YRITTAJAT.FI

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2014!

Suomen Yrittäjien jäsenenä et jää yksin. Valvomme etujasi ja olemme äänitorvesi päättäjiin. Voit myös luottaa siihen, että läheltäsi löytyy asiantuntemusta aina tarvittaessa. Lisäksi yhteistyökumppaneidemme tarjoamat edut

tuovat rahanarvoisen lisän jäsenyyteesi. Jäsenyys Suomen Yrittäjissä kannattaa monella tavalla.

YRITTÄJYYTEEN LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA!

MUKANA YRITTÄJYYDEN KAIKISSA VAIHEISSA!

Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysju-

ridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis-

ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristö-

asioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja

omistajanvaihdoksissa. Suomen Yrittäjien omien asiantunti-

joiden lisäksi käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen

verkosto sekä alueelliset neuvojat, jotka tavoitat aluejärjestö-

si kautta. Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin

klo 9–16 puh. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien

menestystarinoissa. Käytä edut hyväksesi. Saat alennuksia ja

etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkavies-

tintään, autopesuun, autonvuokraukseen, myyntiin ja mark-

kinointiin, majoitus- ja kokouspalveluihin, rekrytointiin, sähköön,

postitus- ja tietotekniikkapalveluihin sekä säästöä polttoaineku-

luihin. Muista myös oman aluejärjestösi jäsenilleen neuvottele-

mat edut. Katso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut.


Suomen YrittäjätAnssi Kujala

varatoimitusjohtajap. 09 2292 2942

[email protected]

Nyt koetellaan ja kokeillaan!

Joku saattaa muistaa, kun 80–90-lu-kujen vaihteessa oli käytössä niin sa-nottu vapaakuntakokeilu. Tuolloin eril-lisellä lainsäädännöllä annettiin kokei-lussa mukana oleville kunnille mahdol-lisuus järjestää hallintonsa haluamal-laan tavalla. Tänä päivänä kuulostaa jo-pa koomiselta, että silloin haluttiin ke-ventää vain hallintoa. Nyt on kysymys eri mittaluokan asioista: kuntien pitää miettiä, miten palvelunsa järjestävät.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjel-man (29.11.2013) mukaan kuntien vel-voitteiden vähentämisen tueksi toteu-tetaan kuntakokeiluja vuosina 2015–2016. Se, että kunnille annetaan va-pauksia, on ollut yksi SY:n kuntavaikut-tamisen keskeisiä tavoitteita.

Haku kuntakokeilun kuuteen eri toi-mintamallikokonaisuuteen on käynnis-sä ja teemat ovat: l hyvinvoinnin

integroitu toimintamallil koulutuspalvelukokeilutl palveluasumisen toimintamallil valvonnan toimintamallil kuntien ja Kelan yhteistyöl nuorisotakuu. Kokeilujen edellyttämät lainsäädän-

tömuutokset annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014.

Tavoitetta on syytä tukea ja selvittää, miten yrittäjyyttä voidaan näissä kokei-lussa edellyttää. Onnistuessaan kokei-lut voivat tarkoittaa kunnille vapauksia ulkoistaa palveluja voimakkaammin tai miettiä uusia tapoja palvelutuotantoon. Tai luoda uusia tapoja työllistää nuoria.

Mutta kokonaisuuteen liittyy muu-takin. Esimerkiksi terveydenhuollon ra-hoitus ja sen uudistaminen on erittäin tärkeä kokonaisuus, jolla on heijastus-vaikutuksia koko työelämään, palvelui-den järjestämiseen ja sitä kautta Suo-

men kilpailukykyyn. Suomessa on va-litettavasti tahoja, jotka haluaisivat su-pistaa terveydenhuollossa yksityisen sektorin roolia.

Useat eri tahot ovat julkistaneet nä-kemyksiään terveydenhuollon rahoi-tuksen uudistamisesta. Useissa mal-leissa hyvää on asiakkaiden valinnan-mahdollisuuksien parantaminen – ja puutteena rahoitushaasteen ratkaisun puuttuminen. SY yhdessä toimialajär-

jestöjen kanssa tavoittelee perusteil-taan sellaista mallia, joissa raha seuraa asiakasta – myös yksityiselle sektorille.

SY on pitänyt voimakkaasti esillä kuntien oman palvelutuotannon kus-tannuslaskennan kehittämistä ja ver-tailukelpoisuutta sekä kuntien kesken että yrityksien tuottamiin palveluihin.

Tarkoitus on, että vuoden 2014 ke-hysriiheen tuodaan hallitukselle esitys päätöksenteon pohjaksi.

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN

Yrittäjäinfo 1/201434 34 Yrittäjäinfo 1/2014

mis- ja tuottamisvastuiden selkeä erot-taminen. Sote-lakiesityksessä on kir-jattu, että järjestämisvastuu ei tarkoi-ta pakkoa tai velvollisuutta tuottaa pal-velut itse.

Palvelut voidaan myös ostaa järjes-töltä tai yritykseltä. Ne voidaan myös järjestää antamalla kuntalaiselle pal-veluseteli, jolloin käyttäjä saa itse vali-ta, keneltä hän haluaa palvelun ostaa. Palveluseteli on helppo ja pk-yrityksiä suosiva tapa tuottaa sote-palveluja, jo-

Sote-uudistuksen pitää edistää monituottajamallia

Suomen YrittäjätSusanna Kallama

elinkeinoasioiden päällikkö p. 09 2292 2943

susanna.kallama @yrittajat.fi

Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on valmistunut ja lähe-tetty lausuntakierrokselle kuntiin. Laki vaikuttaa myös pk-yritysten,Pk-yritys-ten liiketoimintamahdollisuuksiin, eri-tyisesti sosiaali- ja terveyspalvelualal-la. Nyt on aika vaikuttaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palve-lurakenneuudistuksen tavoitteena on taata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ongel-maa on lähdetty ratkaisemaan raken-

teista, siitä miten palvelut järjestetään. Vaikka hallintorakenteet ovat kaukana arjesta, kuntalaisille ja yrittäjille järjes-tämislailla on merkitystä. Se määritte-lee kehikon sille, miten palvelut tuote-taan. Ja tuottaminen koskettaa jokaista.

Järjestäminen ei ole tuottamista

Suomen Yrittäjien tavoitteena on jo pit-kään ollut julkisten palvelujen järjestä-

PIXHILL


Yrittäjäinfo 1/2014 35 Yrittäjäinfo 1/2014 35

ten sen käyttöä kannattaa omassa kun-nassa edistää.

Leveämmät hartiat

Sote-uudistuksen iso muutos on sii-nä, että sote-palvelujen järjestämises-tä vastaisi jatkossa vastuukunnan ym-pärille koottu sote-alue. Pienillä, alle 20 000 asukkaan kunnilla ei jatkossa olisi oikeutta yksin järjestää sote-palveluja asukkailleen.

Laajemmilla järjestäjätahoilla halu-taan taata taloudellisesti vahvemmat edellytykset sote-palveluille sekä yksin-kertaistaa hallintoa. Siitä, toteutuuko yk-sinkertaistaminen, ollaan montaa mieltä.

Yrittäjien näkökulmasta keskeistä on, että järjestäjätahosta riippumatta yrityksiltä hankittavat palvelut ja tuot-teet kilpailutetaan avoimesti ja reilusti. Vaikka ostajan ja hankintojen koko suu-renee, pitää kilpailutus järjestää niin, et-tä alueen pk-yrityksillä on mahdollisuus menestyä kilpailutuksissa. Tämä onnis-tuu mahdollistamalla osatarjoukset.

Monituottajamalli on tehokas

Yksi sote-uudistuksen isoja tavoitteita on vaikuttaa siihen, että kuntien rahat riittäisivät. Kuntien kustannuksista jo-pa 60 prosenttia muodostuu sosiaali- ja terveyspalveluista.

Me yrittäjät tiedämme, että mo-nopoli, oli se sitten yksityinen tai jul-kinen, ei ole tehokas. Siksi on erittäin tärkeää vaikuttaa siihen, että uudessa sote-laissa edistetään monituottaja-mallin syntymistä kuntiin. Eli varmis-tetaan se, että sosiaali- ja terveyspal-veluja tuottaisivat jatkossa niin julki-nen sektori kuin yksityiset yrityksetkin samoilla pelisäännöillä.

Elinkeino- politiikka jälleen puntarissaSuomen Yrittäjät toteuttaa hel-mi–maaliskuussa Elinkeinopoliit-tinen mittaristo -kyselyn. Kyselyn tavoitteena on piirtää kuvaa kun-tien elinkeinopolitiikan tilasta se-kä nostaa keskusteluun ajankoh-taisia kehityskohteita.

Elinkeinopoliittinen vaikutta-minen ja tiivis yhteistyö kunnan kanssa ovat Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten ydintoimin-taa. Kyselyn tuloksista koostetaan valtakunnallisen raportin lisäksi myös alue- ja paikallistason tie-toa elinkeinopolitiikan kehittämi-sen tuoksi.

Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely lähetetään paikallisyhdis-tysten hallitusten jäsenille, yrittä-jävaltuutetuille sekä satunnais-otannalla poimituille jäsenille. Jo-kainen vastaus on tärkeä. Mitä useampi vastaa kyselyyn, sitä kat-tavampi tulos saadaan – muista vastata! Kyselyn tulokset julkiste-taan huhtikuun alkupuolella.

LISÄTIETOJA

Edelliseen, vuonna 2012 julkaistuun, Elinkeinopoli-tiikan mittaristo -kyselyyn voit tutustua osoittees-sa www.yrittajat.fi/suo-menyrittajat/tutkimustoi-minta/elinkeinopolitiikan- mittaristo_2012

!Vaikuta kuntasi lausuntoon

Kuntia on pyydetty antamaan lausunto sosiaali- ja terve-ydenhuollon järjestämislaista viimeistään 13.3.2014. Lau-suntoja siis valmistellaan jokaisessa kunnassa parhaillaan. Todennäköisesti lausuntoa valmistelee sosiaali- ja terveys- asioista vastaava virkamies yhteistyössä kunnan- tai kau-punginjohtajan kanssa. Seuraavaksi lausuntoa käsittelee kunnan- tai kaupunginhallitus.

Nyt on oikea hetki ottaa yhteyttä kuntasi yrittäjävaltuutet-tuun tai muuten tuttuun luottamushenkilöön ja varmistaa, että yrittäjien näkökulma tulee esille kuntasi lausunnossa.

Oman kuntasi yrittäjävaltuutetun voit hakea SY:n kunta-sivuilta osoitteesta www.yrittajat.fi /kunnat > Yrittäjävaltuu-tetut 2013–2016.

Palveluseteli on helppo ja pk-yrityksiä suosiva tapa tuottaa sote-palveluja.


Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen

IVALOTilipalvelu Pirkko Kemppainen Oy 016–662490

KEMIBalance Systems Oy 010–8300500Kemin Rätinki Oy 0440–221619Pohjolan Tilipalvelu Oy 020–7912860Pretax Rovaniemi Oy 020–7447640Tilikontrolli Ky Aulikki Roivainen 016–262477Tilipalvelu Palanssi Ky 010–2296510Tilitoimisto Maila Vallström Oy 044–5344808

KEMIJÄRVITilipalvelu Räsänen Oy 016–813793

KEMINMAATilitoimisto Stöckel Oy 016–270181

KOLARILapin Tulostieto Oy 016–561221Pohjolan Tilipalvelu Oy 0207–912863Yrityspalvelu Harju Oy 016–561500

MUONIOTilitoimisto Polojärvi Oy 020–7498300

PELLOLänsirajan Tilitoimisto Ky 016–513090Tilitoimisto Kesti Oy 010–3966750

POSIOPosion Tilitoimisto Ky 020–7529660

RANUALiiketoimintapalvelu Huhtamäki Ky 040–8378123

ROVANIEMILapin Kauppiaat ja Yrittäjät ry 016–344727Pretax PS Oy 040–1615736Pretax Rovaniemi Oy 020–7447540Roin Tili- ja Veropalvelut Ky 016–3423454Talenom Rovaniemi 0207–525000Tili-Ollilat Ky 016–312799Tilitoimisto Nettokate Oy 020–7661680Tilitori Ky 016–312381Yrityspalvelut Hirttiö Oy 016–318635

SAARENKYLÄLapin Tilitoimisto Oy 040–8655000

SODANKYLÄSodankylän Tili Oy 0207–890782

TORNIOLapin Tulostieto Oy 045–1172690Tilitoimisto Erholtz Oy 016–480244Tilitoimisto Kesti Oy 010–3966700Tilitoimisto Rantala Ky 016–446210Tornion Konsultti & Tilipalvelu 010–3966820Tornion Laskentapalvelu Ky 040–5745973

YLITORNIOLapin Tulostieto Oy 0400–693119Pirjon Tilipalvelu 050–3890841Tilitoimisto Kesti Oy 010–3966740

TALOUSHALLINTOLIITON JÄSENTOIMISTOT ALUEELLASI:

Suomen Taloushallintoliitto ryPuh. 09 6850 570

www.taloushallintoliitto.fi

Documents

Sote-uudistuksien pitää edistää monituottajamallia · 2 Mbit/s, alv. 0 % Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 ... pari luova hulluus tai hullu luovuus