SOTKAMO

TALOUSARVIO 2017

TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019

Kunnanhallituksen hyväksymä 12.12.2016

Valtuuston hyväksymä 19.12.2016

2

SISÄLLYS

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT ......................................................................................... 3

1.1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2017 ......................................................................................................... 3

1.2. YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS ........................................................................................................................ 4

1.3. HENKILÖSTÖ .......................................................................................................................................................... 12

1.4. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ...................................................................................................... 16

1.5. ELINKEINOPOLITIIKKA JA ALUEKEHITTÄMINEN ..................................................................................................... 19

1.6. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN ....................................................................................................................... 21

2. STRATEGIA ........................................................................................................................... 25

2.1. SOTKAMON KUNTASTRATEGIA ............................................................................................................................. 25

2.2. SOTKAMON KUNNAN VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HEIKKOUDET JA RISKITEKIJÄT

TALOUSARVIOVUONNA 2017 ............................................................................................................................... 27

3. TAVOTTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJAOSTOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE

TYTÄRYHTEISÖISSÄ .................................................................................................................. 28

4. TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA ............................................................ 30

4.1. TALOUSARVION SITOVUUS .................................................................................................................................... 31

4.2. MÄÄRÄRAHAT SITOVUUSTASOITTAIN ................................................................................................................... 33

5. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIOSSA .............................................................................. 34

5.1. TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI .......................................................................................................................... 37

6. RAHOITUSLASKELMA ............................................................................................................ 46

7. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PALVELUALUEITTAIN ............................................... 50

7.1. HALLINTOPALVELUT .............................................................................................................................................. 50

7.2. TEKNISET PALVELUT ............................................................................................................................................... 66

7.3. SIVISTYSPALVELUT ................................................................................................................................................. 91

8. INVESTOINTIOSA ................................................................................................................ 108

9. SOTKAMON KONSERNIN TYTÄRYHTIÖT .............................................................................. 125

9.1. KIINTEISTÖ OY SOTKANMAA ................................................................................................................................ 125

9.2. SOTKAMO-VUOKATTI JÄÄHALLI OY ..................................................................................................................... 126

10. VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2017 JA ARVIO VUOSILLE 2018–2019 .... 127

LIITTEET ................................................................................................................................. 128

3

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT

1.1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2017

Sotkamon kunnan vuoden 2017 talousarvion valmistelussa on nousut vahvasti esiin kaksi teemaa. Kunnan

talouden tasapainoon saattaminen on keskeisiin tavoite lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä. Talouden suun-

nittelun kautta on luotava kestävä pohja, jolla Sotkamon kunta pystyy tulevaisuudessa turvaamaan kunta-

laisten palvelut, luomaan ympäristön yrittämiselle ja huolehtimaan kunnan teknisestä infrastruktuurista.

Toinen valmisteluissa taustalla ollut iso teema on valmistautuminen tulevien vuosien suuriin uudistuksiin.

Meneillään oleva sote- ja maakuntauudistus astuu voimaan 1.1.2019. Tämä uudistus on erittäin merkittävä

myös kuntatalouden, kuntalaisten palvelujen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspal-

velujen kustannukset siirtyvät valtion vastuulle ja samalla kuntien valtionosuudet sekä veroprosentit koke-

vat täysremontin. Tämä suuri muutos tuo epävarmuutta vuoden 2019 taloussuunnitteluun, koska tarkkaa

arvioita kuntien tulopohjasta tuona kyseisenä vuonna ei vielä voi muodostaa.

Sotkamon kunta on vuoden 2016 aikana lähtenyt vastuullisesti viemään eteenpäin talouden tasapainotta-

mis- ja tervehdyttämisohjelmaa. Jo vuoden 2016 on tehty useita merkittäviä päätöksiä, joilla on suuri mer-

kitys tulevien vuosien talouslukuihin. Tämän työn kautta on tällä hetkellä näkymät siitä, että Sotkamon

kunnan talouden luvut saadaan kuntoon ennen tämän vuosikymmenen loppua. Jotta tasapainoiseen talou-

teen päästään pysyvästi, vaati se tiukkaa kulukuria, kustannusten seurantaa ja elinkeinojen ja kunnan elin-

voiman kehittämistä.

Kehittämistoiminnan osalta tuleville vuosille tulee 2017 vuonna alkava kansainvälisen matkailun yhteis-

markkinointihanke, jossa Sotkamon kunta toimii vetovastuussa. Kuntamme on tunnettu matkailusta ja vii-

me vuodet ovat olleet hyviä kotimaan matkailijamäärissä. Nyt alkavalla hankkeella on tavoitteena kasvattaa

matkailijavirtaa ulkomailta. Kasvava matkailijamäärä luo mahdollisuudet nykyisten toimijoiden liiketoimin-

nan kasvuun ja synnyttää uusia matkailu- ja palveluyrityksiä. Tätä kautta alueelle syntyy uusia työpaikkoja,

jotka ovat kaiken kasvun ja hyvinvoinnin pohja.

Vaikka olemme kohta kymmenen vuotta eläneet taantuvassa taloudessa, on kunnassamme panostettu ja

investoitu peruspalveluiden tuottamiseen. Uskon, että näillä satsauksilla on tulevaisuudessa arvoa ja ne

luovat pohjaa tulokselliseen ja tehokkaaseen palvelujen tuottamiseen. Tulevina vuosina investoinneissa on

keskityttävä elinkeinoja kehittäviin investointeihin ja nopeaan tahtiin vanhenevan kunnallistekniikan uudis-

tamiseen ja kunnossapitoon. Tällä hetkellä talouden elpyminen on lähtenyt vähitellen maassamme käyntiin.

Tämä näkyy esimerkiksi suurena investointibuumina Etelä-Suomessa. Tämä ilmiö tulee todennäköisesti le-

viämään ainakin maamme kasvukeskuksiin sekä kasvu- ja kehitystyötä tekeviin kuntiin. Tätä kasvu- ja kehi-

tystoimintaa on meidän tehtävä entistä vahvemmin täällä Sotkamossa, jotta työtä, palveluita ja hyvinvoin-

tia riittää kasvavissa määrin nykyisille ja tuleville kuntalaisille.

Vahvasti tulevaisuuteen uskoen hyvää tulevaa vuotta 2017 kaikille kuntalaisille toivottaen,

Kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen

4

1.2. YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS

Kansainvälisen talouden näkymät

Kuntaliiton 28.10.2016 talouskatsauksen mukaan maailmantalouden kasvuvauhti on ollut kuluvana vuonna

varsin hidasta, sillä kehittyneiden maiden, esimerkiksi USA:n, kasvu on heikentynyt. Myös kehittyvissä

maissa kasvuvauhti on hidastunut, vaikka kasvuprosentit ovatkin kehittyneitä maita selvästi korkeammalla

tasolla. Koko maailmantalous kasvaa vuonna 2016 reilut 3 %.

Useimmat ennusteet ennakoivat maailmantalouden kasvun piristyvän hieman lähivuosina. Siitä huolimatta

kasvuvauhti jää pitkän aikavälin keskiarvoja matalammalle tasolle. Hidastuminen kertoo maailmantalouden

dynamiikan murroksesta ja siihen liittyvästä tuottavuuden kasvun hidastumisesta. Ulkomaankaupan rooli

kasvun moottorina on pienentynyt, ja monet maat tulevat kotimaisesta kysynnästä entistä riippuvaisem-

miksi. Esimerkiksi Kiinan talouskasvun rakenne on muuttumassa nopeasti vienti- ja investointivetoisesta

kasvusta kotimaiseen kulutukseen ja palveluihin tukeutuvaan malliin.

Heikosta kysynnästä ja hitaasti elpyvästä työllisyydestä huolimatta maailmantalouden moottorina pysyy lä-

hivuosina lähinnä kotimainen kulutus. Investointien odotetaan kuitenkin tukevan kasvua yhä enemmän. In-

vestointien elpyminen on ratkaisevaa kasvulukujen piristymiselle. Heikko kysynnän kasvu näkyy myös alhai-

sina hyödykkeiden hintoina ja tavoitteen alle jäävänä inflaationa useimmissa suurissa talouksissa.

Eri talousalueilla kasvunäkymät ovat pysyneet melko muuttumattomina. Euroalueen talouskasvun enna-

koidaan jatkavan verkkaista kehitystään, sillä euron kurssin heikentyminen, kevyt rahapolitiikka ja matalat

raaka-aineiden hinnat eivät enää tuo Eurooppaan uusia kasvusysäyksiä. Sen sijaan investointien odotetaan

elpyvän hitaasti, vaikka Eurooppa ei vieläkään aivan täysillä pääse maailmankaupan kasvun imuun mukaan.

Kasvu jakautuu Euroopan maiden välillä kuitenkin hyvin epätasaisesti. Suomen talouskasvu on Euroopan

heikoimpia. Myös Iso-Britannian kasvunäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, vaikka Brexitin taloudel-

lisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa vielä tunnetakaan. Sen sijaan vahvaa talouskehitystä on nähty esimerkik-

si Ruotsissa ja Irlannissa.

Venäjän talouden arvioidaan nousevan hitaasti suhdannekuopastaan, mutta rakenteelliset ongelmat ja ta-

louspakotteiden jatkuminen vaivaavat yhä kasvun elpymistä. Venäjän talous on hyvin riippuvainen öljyn

hinnasta ja öljytuloista. Öljyn hinnan lasku on maailmanmarkkinoilla päättynyt, mutta hidas maailmanta-

louden kasvu pitää hintatason matalana.

Laajapohjainen vaikkakin tänä vuonna voimakkaasti hidastunut talouskasvu jatkuu Yhdysvalloissa. Kasvua

tukevat erityisesti kotimainen kulutus, myönteisesti kehittyneet työmarkkinat ja kevyt finanssipolitiikka. In-

vestoinnit tulevat kasvamaan kohtuullista vauhtia. Marraskuussa järjestettävät presidentinvaalit lisäävät

epävarmuutta Yhdysvaltojen talouskehityksen suunnasta.

Suomen talouden näkymät Valtiovarainministeriön (VM) kansantalousosaston 15.9.2016 julkistaman taloudellisen ennusteen mukaan

Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden

aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuk-

sen ja investointien suotuisa kehitys. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne

pysyy lähivuosien ajan heikkona.

5

Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yk-

sityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen histori-

aansa verrattuna vaisua.

Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huoli-

matta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoit-

tamaan julkisia menoja ja lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Valtio on julkisen talou-

den sektoreista eniten alijäämäinen. Veroaste eli verojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) alenee lä-

hivuosina. Kilpailukykysopimus laskee veroastetta merkittävästi.

Lähde: VM:n kuntatalousohjelma vuodelle 2017

6

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset julkiseen talouteen ja työllisyyteen

Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen 14.6.2016. Sopimuksen tavoitteena on paran-

taa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä tätä kautta vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää

vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa työantajan sosiaaliturvamaksuja

ja siirtää niitä osittain palkansaajien maksettavaksi. Osana sopimusta voimassa olevia työ- ja virkaehtoso-

pimuksia jatketaan vuodella ilman palkankorotuksia. Sopimus alentaa tuotannon yksikkötyökustannuksia

noin neljä prosenttia. Lisäksi hallitus tukee sopimusta veronkevennyksin.

Kilpailukykysopimukseen sisältyy sekä julkista taloutta vahvistavia että sitä heikentäviä elementtejä. Jos so-

pimus lisää työllisyyttä odotetusti ja jos valtio ja kunnat pystyvät hyödyntämään työajan pidennyksen luo-

man säästöpotentiaalin täysimääräisesti, sopimuskokonaisuuden vaikutus julkiseen talouteen voi olla neut-

raali pidemmällä aikavälillä.

Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät veronalennukset heikentävät julkisen talouden rahoitusasemaa vuo-

sina 2017–2019 hieman yli miljardilla eurolla ja vuodesta 2020 eteenpäin runsaalla 800 miljoonalla eurolla

ilman työllisyyden kohenemisen tuomia positiivisia vaikutuksia. Työllisyyden lisääntyminen 40 000 hengellä

vahvistaisi julkisen talouden rahoitusasemaa n. 850 miljoonaa euroa pidemmällä aikavälillä.

Kilpailukykysopimus vähentää julkisen talouden tuloja lyhyellä aikavälillä. Sopimus leikkaa työnantajien ja

palkansaajien maksamia yhteenlaskettuja sosiaalivakuutusmaksuja ja keventää välitöntä verotusta. Lisäksi

sopimus hidastaa palkkasumman ja siitä perittävien verojen ja maksujen kasvua lyhyellä aikavälillä. Tulon-

jaon muutos yritysten hyväksi kasvattaa yritysten voitoistaan maksamia veroja.

Toisaalta sopimus vähentää myös julkisen talouden toimintamenoja, kun julkisen työnantajan sivukulut

alenevat ja julkisen sektorin lomarahoja leikataan eikä palkkoja koroteta. Sopimus pienentää myös julkisen

sektorin työvoimatarvetta pidemmällä aikavälillä.

VM:n kansantalousosaston 15.9.2016 julkaisema arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista julkisen talou-

den rahoitusasemaan on koottu oheiseen taulukkoon:

7

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen

Kilpailukykysopimus vaikuttaa sekä kuntatalouden menoihin että tuloihin. Sopimus alentaa kuntien verotu-

loja muun muassa työntekijämaksujen muutosten kautta. Kilpailukykysopimukseen liittyvä ansiotuloverojen

kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan, koska verotulojen aleneminen kompensoi-

daan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustan-

nuksia vajaalla 700 miljoonalla eurolla vuonna 2017.

Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi; sen si-

jaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei

kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö ote-

taan osittain huomioon peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa vuonna 2017. Lomarahaleikkausta

vastaava säästö vähennetään valtionosuuksista sen sijaan täysimääräisesti.

Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä noin 16 mil-

joonaa euroa ja peruspalvelujen valtionosuudessa noin 356 miljoonaa euroa. Valtionosuusvähennysten jäl-

keen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan noin 90 miljoo-

naa euroa heikentäväksi vuonna 2017. Pidemmällä aikavälillä myös kuntatalous hyötyy kilpailukykysopi-

muksen suotuisista vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen.

8

Kuntatalouden kehitysarvio

Koko kuntatalouden kirjanpidollinen tulos vuonna 2015 heikkeni edellisestä vuodesta yhtiöittämisten ja

heikon taloustilanteen vuoksi, mutta oli kuitenkin odotettua parempi päätyen noin 350 miljoonaan euroon.

Toimintakate heikkeni 3,3 prosenttia ja vuosikate yli 6 prosenttia. Taustalla on ostopalvelujen kasvu ja toi-

mintatuottojen aleneminen, etenkin suurten kaupunkien yhtiöittämisten alentava vaikutus toimintatuot-

toihin.

Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja. Koko-

naisuutena kuntien toimintamenojen kasvu on ollut maltillista. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi

863 miljoonalla eurolla noin 17,4 miljardiin euroon. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien

kuntien menettelyyn ei tule kuluvana vuonna vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätöstietojen perusteella uusia

kuntia.

VM:n kuntatalousohjelmassa korostetaan, että kunnilla on laaja itsehallinto, eikä valtio voi pelkästään omil-

la toimillaan taata kuntatalouden tasapainottumista. Kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainotta-

misesta mm. rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nostamalla. Lisäksi investointien prio-

risoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys.

Kunnilla on sekä merkittäviä uusinvestointitarpeita että huomattava määrä korjausvelkaa. Käyttötalouden

kiristyminen vaikuttaa myös investointien rahoitusmahdollisuuksiin. Käyttötalouden menojen hillitseminen

on ensiarvoisen tärkeää, jotta investointipaineiden vallitessa velkaantuminen pysyy hallinnassa.

Kuntatalousohjelman mukaan kuntatalouden kokonaismenot ja -tulot kehittyvät tulevina vuosina historiaan

nähden hyvin vaimeasti. Tilikauden tulos vahvistuu vuosina 2016–2017, mutta heikkenee jälleen vuosi-

9

kymmenen loppua kohden. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet vuonna 2016 sekä hal-

litusohjelman suorat sopeutustoimet. Hallitusohjelman toimien vaikutus painottuu vuosiin 2016 ja 2017.

Palvelutarpeen kasvu lisää kuitenkin edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua.

Kuntien laskennallinen tuloveroprosentin korotuspaine näyttää vuoden 2017 kohdalla aiemmin arvioitua

pienemmältä. Vuodesta 2018 lähtien tilanne muuttuisi kuitenkin huonommaksi ja laskennallinen tulovero-

prosentin korotuspaine lisääntyy. Huomioitavaa on, että kuntatalousohjelman tarkastelussa kyse on paine-

laskelmasta. Todennäköistä on, että rahoituksen tasapaino toteutuu ennen kaikkea lainakannan kasvulla ja

toimintamenojen supistamisilla.

10

Lainsäädäntömuutoksia talousarviovuonna

Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle 2017. Muutokset on osittain jo vahvistettu Lailla

kiinteistöverolain muuttamisesta (30.10.2015/1291), joka on tullut voimaan 3.11.2015. Hallitus päätti kui-

tenkin syksyn 2016 budjettiriihessä lisämuutoksista kiinteistöverotukseen.

Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta lukien. Tämä vä-

hentää sekä kuntien menoja että tuloja; kuntien osuus perustoimeentulotuen kustannuksista vähennetään

kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Muutoksen tavoitteena on muun muassa parantaa ihmisten yh-

denvertaisuutta perustoimeentulotuen saamisessa, helpottaa ja yksinkertaistaa asiakkaiden asiointia, te-

hostaa viranomaistoimintaa sekä vähentää kuntien tehtäviä. Toimeentulotuen myöntämisen perusteet ei-

vät muutu uudistuksessa.

Uusi kuntalaki (410/2015) on tullut voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelle-

taan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti

kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. Monet uudet säännökset edellyttävät kuitenkin

kuntien valmistautumista muutoksiin jo ennen säännösten voimaantuloa. Iso periaatteellinen ja käytännöl-

linen muutos on kuntavaalien siirtyminen huhtikuulle ja uuden vaalikauden alkaminen kesäkuun alusta.

Vuodesta 2017 lähtien erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettely pe-

rustuu kunnan taseeseen kertyneen alijäämän lisäksi myös kuntakonsernia koskeviin tietoihin, mikä tuo ny-

kyistä laajemman näkökulman kuntatalouden tarkasteluun.

1.6.2017 lukien tulevat sovellettavaksi seuraavat Kuntalain luvut:

4 luku. Valtuusto

5 luku. Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus

6 luku. Kunnan toimielimet

7 luku. Kunnan johtaminen ja kunnanhallitus

10 luku. Luottamushenkilöt

12 luku. Päätöksenteko- ja hallintomenettely

16 luku. Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus

Rakentamista koskevat asetukset uudistetaan vuoteen 2018 mennessä v. 2013 voimaan tulleen maankäyt-

tö- ja rakennuslain muutoksen mukaisesti. Laissa on viiden vuoden siirtymäaika asetusten uusimiselle. Ai-

empia Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita voidaan siirtymäajan puitteissa sovel-

taa kunnes uudet säännökset on annettu. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on rakentamista koskevan

sääntelyn selkeys sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja ennakoitavuus. Uudistuksen yhteydessä sääntelyä

myös vähennetään.

Vuoden 2017 alusta voimaan tulee eläkeuudistus, jonka tavoitteena on pidentää työuria. Eläkeikärajat nou-

sevat vaiheittain, eläkettä karttuu yhtäläisesti eri-ikäisille ja käyttöön tulee uusia eläkemuotoja.

11

Sote- ja maakuntauudistus

Sote-ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto se-

kä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan

ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallinto-

alueille, maakunnille. Hallitus on linjannut tehtävät, jotka kuuluvat maakunnille vuoden 2019 alusta lukien.

Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä:

Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat

asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat

vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämi-

sestä. Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä,

liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta,

maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta.

Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alu-

eellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suun-

nittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maa-

kunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.

Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista

sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuu-

den ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta sil-

loinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallinto-

tehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen.

Lähde: STM/www.alueuudistus.fi

12

1.3. HENKILÖSTÖ

Henkilöstön määrä ja rakenne

Sotkamon kunnan henkilöstömäärä 30.10.2016 oli 634 henkilöä. Henkilöstöstä valmentajia on 17, kansa-

laisopiston tuntiopettajia 70 ja muuta kunnan henkilökuntaa 547. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan

verrattuna henkilöstömäärä oli 638, vähennystä on 4 henkilön verran. Muun henkilökunnan määrä oli 577

ilman valmentajia ja kansalaisopiston tuntiopettajia. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä Sotkamon kunnassa oli

voimassa olevia palvelussuhteita 625. Kuhmon kansalaisopisto on tullut Sotkamon alaisuuteen.

Teknisissä palveluissa on 30.10.2016 palkkatuetussa työssä ollut 6 henkilöä ja sivistyspalveluissa 7 henkilöä.

Teknisissä palveluissa on 30.10.2016 oppisopimuksella ollut 2 henkilöä.

Hallintopalvelujen henkilöstön osuus koko kunnan henkilöstöstä on 8 %, teknisten palvelujen henkilöstön

osuus 19 % ja sivistyspalvelujen henkilöstön osuus 73 %.

Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelusuhteiden lukumäärää. Lukuun sisältyvät myös lomilla tai muilla

vapailla oleva henkilöstö.

Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa työskenteli 65 % (417 hlöä) ja määräaikaisissa palvelus-

suhteissa 35 % (226 hlöä) henkilöstön määrästä 30.10.2016 tilanteessa. Tilinpäätös 2015 -tilanteen mukaan

vakinaisissa palvelussuhteissa työskenteli 77 % (427 hlöä), määräaikaisissa 22 % (117 hlöä). Työllistettyjä oli

2 % (11 hlöä).

Hallinto Tekniset Sivistys Yhteensä

Toistaiseksi voimassa 49 90 278 417

Määräaikaiset 2 32 192 226

Yhteensä 51 122 470 643

0

100

200

300

400

500

600

hen

kilö

mää

rä

Henkilöstön määrä 30.10.2016

13

Sotkamon kunnassa koko henkilöstön keski-ikä 30.10.2016 oli 47,4 vuotta (30.10.2015: 45,58 vuotta). Vaki-

naisen henkilöstön keski-ikä 30.10.2016 oli 48,58 vuotta (30.10.2015: 48,27 vuotta).

Vuoden 2017 talousarviossa henkilöstömäärä henkilötyövuosina palvelualueittain

Eläköitymisennusteet palvelualueittain vuosina 2017–2020 (vanhuuseläke)

Palvelualue 2017 2018 2019 2020

Hallintopalvelut 2 0 1 4

Tekniset palvelut 4 3 3 3

Sivistyspalvelut 7 12 3 3

Yhteensä 13 15 7 10

alle 20 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 +

30.10.2015 1 20 40 52 63 56 83 90 110 93

30.10.2016 4 13 34 54 67 54 86 87 115 99

0

20

40

60

80

100

120

hen

kilö

mää

rä

Ikäjakauma 2015 - 2016

Hallintopalvelut

Teknisetpalvelut

Sivistyspalvelut Yhteensä

htv 46 98 341 485

0

100

200

300

400

500

600

hen

kilö

työ

vuo

det

Henkilöstömäärä henkilötyövuosina (htv)

14

Tiedossa oleva työntekijöiden eläköityminen on kiivainta sivistyspalveluissa. Teknisissä palveluissa ja hallin-

topalveluissa eläköityminen on tasaisempaa. Eläköityminen painottuu koko kunnan tasolla vuosille 2017–

2018.

Ennuste vuoden 2016 sairauspoissaoloille (29.10.2016) on 7,6 kalenteripäivää/henkilötyövuosi. Vuonna

2015 toteuma oli 11,6 kalenteripäivää/henkilötyövuosi. Sairauspoissaolojen määrä on pysynyt vuosikym-

menen alusta saakka tasaisena. Sairauspoissaoloilla tarkoitetaan terveys-, sairaus- ja tapaturmaperusteisia

poissaoloja.

Sopimuskorotukset

Nykyiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014–31.1.2017. Kilpailukykysopimuk-

sen mukaisten kunta-alan virka- ja työehtosopimusten piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien palkan-

saajat. Sopimuskausi on 1.2.2017–31.1.2018. Henkilöstökustannukset on budjetoitu ottaen huomioon kil-

pailukykysopimuksen keskeiset toimet:

Palkkoja ei koroteta vuonna 2017

Julkisen sektorin lomarahaa leikataan 30 prosentilla v.2017–2019

Työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa pysyvästi

Työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sosiaaliturvamaksua alennetaan as-

teittainen vuosina 2017–2020. Vastaavasti korotetaan palkansaajien eläke- ja työttömyys-

vakuutusmaksuosuuksia. Korotus vähentää kuntien verotuloja. Palkansaajille toteutetaan tulovero-

kevennyspaketti, jotta edellä mainitut vakuutusmaksujen korotukset eivät pienennä ostovoimaa.

Veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016*

pvä/htv 10,3 9,9 9,8 9,9 9,9 11,6 7,6

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

kale

nte

rip

äivä

ä/h

tv

Sairauspoissaolopäivät/htv

15

Henkilöstömuutokset 2017

Nimikemuutokset

Sivistyspalvelut Muutos Kustannusvaikutus/vuosi

Kuvaja Sari Kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja 0 euroa

Komulainen Tarja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 0 euroa

Vakinaistamiset

Toimialue Muutos 2017 2018 2019

Hallintopalvelut 0,0 0,0 0,0

Ei vakinaistamisia - 0,0 0,0 0,0

Tekniset palvelut 4,0 0,0 0,0

Laitoshuoltaja

Hoidettu määräaikaisella henkilöllä vakinaisen paikkaa useamman vuoden ajan. 1,0

Ruokapalvelutyöntekijä

Hoidettu määräaikaisella henkilöllä vakinaisen paikkaa, edellyttää va-kinaisen hoitajan tehtävään. 1,0

Siivooja

Himmelistä jää eläkkeelle kaksi osa-aikaista siivoojaa ja heidän ti-lalleen on vakinaistettava työnteki-jä. 1,0

Kunnallistekniikan työntekijä

Kunnallistekniseltä puolelta on jäänyt aiemmin yksi kunnallistek-niikan työntekijä eläkkeelle. Hänen tilalla on ollut useamman vuoden ajan uusi työntekijä, jota esitetään vakinaistettavaksi. 1,0

Sivistyspalvelut 6,4 1,0 0,0

Lastentarhanopettaja

Lastentarhanopettajien saatavuus on heikko, varmistetaan työnteki-jän pysyvyys. 1,0

Lastenhoitaja

Lastenhoitajien osalta ei ole enää perusteita jatkaa työsopimusta määräaikaisella sopimuksella. 4,0

Yksilövalmentaja, nuorisotyö

Väliasema Raide tulevaisuuteen -hanke päättyy 31.12.2017, mihin mennessä toiminta sulautetaan osaksi nuorisotyötä. 1,0

ICT-tukihenkilö

Kunnan käytössä oleva ICT-laitekanta on suuri. ICT-henkilöitä pitäisi olla laitekantaan nähden kolme. Esitettävän vakinaistamisen jälkeen henkilöitä on kaksi. 1,0

Suunnittelija-opettaja (1.8.2017 alkaen)

Kuhmon kansalaisopiston fuusioi-tuminen Sotkamon kansalaisopis-toon. 0,4

16

1.4. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kuntalaisten hyvinvoinnin tilan vuosittaisessa raportissa käydään läpi keskeisimmät havainnot ja olennai-

simmat muutokset kuntalaisten hyvinvoinnin tilassa viimeisen vuoden aikana indikaattoritietoon sekä ko-

kemustietoon perustuen. Vuoden 2016 hyvinvointitiedon on päivittänyt Sotkamon hyvinvoinnin ja tervey-

den edistämisen työryhmä. Vuoden 2017 keväällä valmistellaan uusi, laaja hyvinvointisuunnitelma valtuus-

tokaudelle 2017–2020. Painopistealueet sotkamolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi valitsee uusi kunnan-

valtuusto.

Nykyisen hyvinvointikertomuksen 2013–2016 painopistealueet ovat etsivä perhetyö, lapsiperheiden tuke-

minen, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpano sekä Tenetin ja lukion fyysisten olojen ke-

hittäminen. Nykyisen hyvinvointikertomuksen painopistealueiden toteutumisen raportointi tehdään kevääl-

lä 2017.

Hyvinvointitiedon kokoamisen työkalu on Kuntaliiton sähköinen hyvinvointikertomus. Sotkamon vertailu-

alueina ovat Kuhmo, Kajaani, Kuusamo, Liminka, Kainuu ja koko maa. Kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa kuvaa-

via indikaattoripaketteja on kuusi ja hyvinvointitietoja on eri teemoista mm. osallisuudesta, terveydestä ja

toimintakyvystä, turvallisuudesta, asumisesta ja ympäristöstä, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta,

elämänlaadusta sekä kuntalaisten palveluista.

Talous ja elinvoima

Sotkamon väkiluku on laskussa: vuoden 2015 lopussa asukkaita oli 10 523, kun vuotta aiemmin asukkaita oli

10 598. Syynä on luonnollinen väestönlisäys, joka on negatiivinen eli syntyneitä on vähemmän kuin kuollei-

ta. Myös nettomuutto on negatiivinen eli Sotkamoon muuttaneita on vähemmän kuin pois muuttaneita.

Negatiivinen nettomuuton trendi on kääntynyt parempaan vuoden takaisesta ja tilanne Sotkamossa on pa-

rempi kuin muissa vertailukunnissa pois lukien Liminka.

Demografinen huoltosuhde on edelleen kasvussa. Tunnusluku kertoo, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-

vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Sotkamossa huoltosuhde on 65. Tilanne on

kuitenkin parempi tai sama muilla vertailualueilla paitsi Kajaanissa ja koko maassa, joissa huoltosuhde on

58. Huoltosuhteen noin 2 % kasvu vuodessa noudattelee samaa linjaa vertailukuntien ja koko maan kanssa

Lapsiperheiden osuus perheistä on aavistuksen laskussa. Lapsiperheiden osuus (%-osuus kaikista perheistä)

on yhtä suuri tai suurempi kuin kaikilla muilla vertailualueilla pois lukien Liminka. Yksinhuoltajaperheiden

osuudessa lapsiperheistä on reilun 5 prosentin lasku vertailujaksolla, mikä on ilahduttavaa, tosin syynä saat-

taa olla paikkakunnalta poismuutto.

Työttömyys on laskussa Sotkamossa. Lokakuun lopussa 2016 työttömiä oli 10,4 % työvoimasta, mikä on vä-

hemmän kuin muissa Kainuun kunnissa. Vuotta aiemmin työttömiä oli 12,3 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus

työttömistä työnhakijoista on 32 %. Kasvua vuoden takaisesta on 2,7 prosenttiyksikköä.

Sotkamossa työllisyystyöryhmä pohtii toimenpiteitä jatkuvasti nousevan työmarkkinatuen kuntaosuuden

pienentämiseksi. KELA:lle takaisinmaksettavan työmarkkinatuen kuntaosuus on huolestuttavasti noussut

viime vuosien aikana. Vuonna 2015 työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin takaisin KELA:lle n. 592 000

euroa. Kuluvana vuonna kuntaosuus tullee olemaan noin 650 000 euroa. Yhtenä keinona työmarkkinatuen

kuntaosuuden pienentämiseksi on vuoden 2016 alusta käyttöön otettu kunnan myöntämä kuntalisä. Sot-

kamolaiset yhdistykset, yritykset ja kotitaloudet voivat hakea Sotkamon kunnalta kuntalisää pitkäaikaistyöt-

17

tömän työllistämiseen liittyviin ohjauskustannuksiin. Perusteina kuntalisän myöntämiselle on pitkään työt-

tömänä olleen työnhakijan ohjaamisesta hänet työllistävälle organisaatiolle syntyvät kustannukset. Sotka-

mon kunta myöntää kuntalisää 600 €/kk per työllistettävä henkilö, kuitenkin siten, että vuotuinen tukikatto

on 3 600 €/hlö. Marraskuun 2016 loppuun mennessä kuntalisää on myönnetty kuuden hakemuksen perus-

teella, kaksi uutta hakemusta on parhaillaan käsittelyssä. On muistettava, että esimerkiksi kuntalisällä saa-

vutetaan näkyvämpiä tuloksia vasta pidemmän ajan myötä.

Kaikki ikäryhmät

Kelan sairastavuusindeksi kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön kes-

kiarvoon (=100). Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyt-

tömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16–64 -vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden

korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sotkamolaisten sairastavuusindeksi on 116, muutosta

edelliseen vuoteen ei ole juuri tapahtunut. Sotkamolaiset ovat tämän indeksin valossa terveempiä kuin ver-

tailukuntien asukkaat pois lukien Liminka.

Sotkamolaisten käytettävissä olevien tulojen määrä on laskenut aavistuksen vertailujaksolla ja toimeentulo-

tukea saaneiden kotitalouksien määrä on kasvanut vertailujaksolla yli 12 %. Toimeentulotuen saajista huo-

mattavan suuri osa on nuoria opiskelijoita.

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

Sotkamossa 3–5 -vuotiaista lapsista yli 70 % on varhaiskasvatuspalveluiden piirissä. Osuus on korkeampi

kuin vertailukunnissa ja ylittää myös koko maan tason. Osallistumisprosentti on pysytellyt vastaavalla tasol-

la usean viime vuoden ajan ja syntyvyyslukuihin suhteutettuna voidaan olettaa, että sama suuntaus jatkuu

tulevinakin vuosina.

Lapsen osallistuminen varhaiskasvatuspalveluihin mahdollistaa varhaisen puuttumisen havaittuihin ongel-

miin ja tuen tarpeen arvioimisen ja toteuttamisen jo hyvissä ajoin niin lapselle itselleen kuin tarvittaessa

koko hänen perheelleen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön puheeksi ottamisen kynnystä lapsen tai perheen

asioissa on viime vuosina määrätietoisesti madallettu. Haasteena varhaisessa puuttumisessa sekä tuen tar-

peen arvioinnissa ja toteuttamisessa on koulutetun henkilökunnan puute. Erityisesti puutetta on pätevistä

lastentarhanopettajista ja varhaiserityisopettajista. Varhaiserityisopettajien osalta tilanne helpottuu syksys-

tä 2017, kun kolme kunnan vakituisessa työsuhteessa olevaa lastentarhanopettajaa valmistuu varhaiseri-

tyisopettajiksi.

Huolenaiheena Sotkamossa on kuitenkin lasten huostaanottojen ja lastensuojeluilmoitusten kasvu. Vuonna

2015 huostaan otettuna ja / tai pitkäaikaisesti sijoitettuna oli 35 lasta. Marraskuun lopussa 2016 vastaava

luku oli 36 lasta. Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtu-

vat syyt. Useimmiten taustalla on päihteiden käyttö.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut vuonna 2016 verrattuna vuoden takaiseen. Elokuun loppuun

mennessä ilmoituksia on tullut 134, kun vuonna 2015 niitä tehtiin yhteensä 87. Lastensuojelua ovat työllis-

täneet näpistykset ja nuorten päihdekokeilut. Trendi on ollut Kainuussa ja koko maassa nouseva vuodesta

2012 saakka. Kenellä hyvänsä on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus ja tietoisuus oikeudesta saattaa lisätä

ilmoitusmääriä.

18

Nuoret ja nuoret aikuiset

Kuntoutusrahaa saavien 16–19 –vuotiaiden osuus on laskussa. Tämä myönteinen kehitys kertoo etsivän

nuorisotyön ja Väliasema - raide tulevaisuuteen -hankkeen tuloksellisuudesta, ja niille asetettujen tavoittei-

den saavuttamisesta.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17–24 –vuotiaita on 4,9 % vastaavanikäisestä väestöstä ja laskeva trendi

on jatkunut. Sotkamossa tilanne on parempi kuin millään muulla vertailualueella. Toimeentulotukea saa-

neiden 18–24 –vuotiaiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Nuorten toimeentulotuensaajien osuus väes-

töstä on huomattavan korkea. Heidän osaltaan on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kysymys tilapäisestä

elämäntilanneköyhyydestä eli opiskelusta.

Vuonna 2016 laadittiin Sotkamon uusi lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 2016–2019 yhteistyös-

sä lasten ja nuorten palvelutyöryhmän kanssa. Ohjelma antaa suuntaviivat seuraavalle viidelle vuodelle las-

ten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Työikäiset

Ilonaiheita on se, että työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on Sotkamossa laskussa. Osasairauspäivära-

han käyttö on lisääntynyt eli työntekijä palaa työhön sairauslomalta porrastetulla työajalla.

Päihteiden vuoksi sairaaloiden terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25–64 -vuotiaiden mää-

rä 1000 asukasta kohti on laskenut vertailujaksolla 25 %. Määrä on pienempi kuin vertailukunnissa Kainuus-

sa, ja vain hiukan korkeampi kuin Limingassa ja koko maassa.

Tupakointi on vähentynyt, mikä johtuu savuttomien työpaikkojen yleistymisestä ja siitä, että työnantajat

tukevat tupakoimattomuutta. Miehet tupakoivat edelleen enemmän kuin naiset.

Huolenaiheena on mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saavien 25–64 –vuotiaiden määrä 1000

asukasta kohti, joka on kasvussa. Syynä ovat työelämän jatkuvat ja nopeat muutokset ja vaatimukset, jotka

aiheuttavat kuormittavuutta. Lisäksi myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi olla haastavaa.

Tämä näkyy uupumuksena, väsymisenä ja unettomuutena, josta seuraa mielenterveysongelmia ja sairaus-

poissaoloja.

Myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ylipaino ja arkiliikunnan vähyys ovat lisääntyviä työikäisten sotkamolais-

ten terveyden huolenaiheita. Kun ikääntyvien työntekijöiden määrä on kasvussa, työntekijöitä on motivoi-

tava oman terveyden ylläpitämiseen.

Työikäisten työterveyshuollon asiakkaiden käytössä on moniammatillisen tiimin tuki. Työterveyshuollon ja

yrityksien välinen yhteistyö on tiivistynyt ja työterveysneuvotteluiden määrä on kasvanut. Yrityksien ja työ-

terveyshuollon yhteistyössä laatimat työkyvyn tukimallit ovat tarkentuneet ja enemmän käytössä.

Ikäihmiset

Hyvinvointi-indikaattorien perusteella sotkamolaiset ikäihmiset voivat edelleen hyvin.

Kotihoidon avun piirissä yli 75-vuotiaita sotkamolaisia on 24,7 %, mikä on aavistuksen enemmän kuin Kai-

nuussa keskimäärin (23,3 %). Sotkamossa vanhuspalvelut ovat kotihoitopainotteisia. Ympärivuorokautises-

sa tehostetussa palveluasumisessa asuu noin 8,8 % yli 75-vuotiaista sotkamolaisista.

19

Omaishoidon avulla palvelut on järjestetty 7,7 %:lle yli 75-vuotiaista; osuus on sama kuin Kainuussa keski-

määrin. Muutosta ei ole tapahtunut juurikaan vuoden aikana.

Huomioitava on, että kotihoidon asiakkuus ei välttämättä kestä koko vuotta ja uusi sairaala -toimintamalli

(kotoa kotiin mahdollisimman nopeasti) vaikuttaa asiakasmääriin. Lisäksi lukuihin vaikuttaa se, miten yksi-

tyisiä palveluita kunnissa on saatavilla ja millainen palvelurakenne kunnassa on; onko tarjolla tavallista pal-

veluasumista tai ns. välimuotoista asumista, minkä verran on omaishoitoa ja ympärivuorokautisia paikkoja.

Myös kunnan ikärakenne vaikuttaa palveluntarpeeseen. Vertailualueista vain Kuhmossa on suhteellisesti

enemmän 75–84 –vuotiaita kunnan väestöstä verrattuna Sotkamoon: Sotkamossa 7,4 %, Kuhmossa 10,5 %.

Yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä (3,3 %) on Sotkamossa suurempi kuin millään muulla vertailualueella.

Välimuotoisten asumisratkaisujen avulla voidaan kotona asumista mahdollistaa ja niiden järjestämismah-

dollisuudet ovat selvittelyn alla. Kyseisen toiminnan aikaansaamiseksi tarvitaan julkisen sektorin, poliittisten

päättäjien ja yksityisten, eri alojen toimijoiden vuoropuhelua.

1.5. ELINKEINOPOLITIIKKA JA ALUEKEHITTÄMINEN

Taloussuunnitelmavuosina 2017–2019 keskeisiä elinkeinopoliittisia painopisteitä ja kehittämiskohteita ovat:

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun -hanke (toteutusaika 1.1.2017–31.12.2019)

Sotkamon kunta käynnistää talousarviovuonna 2017 Vuokatin kansainväliseen matkailuun ja markkinointiin

liittyvän kehittämishankkeen. Kohdealueina ovat Aasian osalta erityisesti Kiina ja Japani ja Keski-Euroopan

osalta erityisesti Saksa. Hankkeen suunnittelu ja valmistelu käynnistettiin keväällä 2016 yhdessä paikallisten

matkailualan pk-yritysten ja matkailualan oheistoimijoiden kanssa.

Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä tulevat olemaan mm. kansainvälinen myynnin ja markkinoinnin tehos-

taminen, pk-yritysten ja muiden oheistoimijoiden palveluiden tuotteistaminen ja paketoiminen, kansainvä-

listen matkanjärjestäjien tuominen alueelle, kansainvälisten markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen se-

kä kansainvälisten tapahtumien lisääminen. Hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan mm. 25 uutta työpaikkaa,

10 prosentin kasvua sekä matkailutulossa että majoitustulossa, kv-asiakkaiden määrän kaksinkertaistamista

sekä Kajaanin lentoaseman matkailijamäärän kasvua.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa, josta Kainuun liiton myöntämän EAKR-tuen

osuus (75 %) on yht. 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeeseen osarahoitusta Sotkamon kunnan lisäksi myöntävät

Vuokatin matkailukeskus (VMK), Kajaanin kaupunki ja Paltamon kunta. Hankkeeseen sitoutuu huomattavan

merkittävä määrä yksityistä rahoitusta (yritysrahoitus).

Vuokatin puuterminaalialueen liikenneyhteyksin kehittäminen

Sotkamon kunta selvittää talousarviovuonna 2017 Vuokatissa sijaitsevan Lastaajantien kadun perusparan-

tamisen ja leventämisen sekä kunnallistekniikan uusimisen mahdollisuuksia terminaalialueen raskaan ajo-

neuvoliikenteen vaatimaan tasoon. Vuokatin puuterminaalialueen liikenneyhteyksien kehittämiseen liittyen

selvitetään EU-hankerahoituksen mahdollisuudet. Terminaalialueen liikenneyhteyksien kehittäminen tukee

Liikenneviraston vuonna 2016 aloittamaa terminaalialueen kehittämistä. Alueella sijaitsee kunnan omista-

20

ma kaavoitettu teollisuusalue, jonka liikenneinfrastruktuurin rakentaminen on käynnistynyt. Alue on puu-

alan kannalta keskeinen logistiikka-alue Sotkamossa ja Kainuussa.

Terminaalialueen liikenneyhteyksien kehittämisellä halutaan parantaa puutoimialan kehittymistä sekä pk-

yritysten toimintaympäristöä ja kilpailukykyä, millä nähdään olevan positiivista vaikutusta mm. alueelliseen

puun kysyntään ja puun hinnan kehittymiseen. Terminaalin kehittämisen myötä raskaan ajoneuvoliikenteen

määrä kasvaa huomattavasti ja liikenneyhteyksien kehittämisen myötä rekkaliikenne saadaan ohjattua pois

omakotitaloalueen sisältä, joka on ensiarvoisen tärkeää liikenneturvallisuudenkin vuoksi. Hanke parantaa

myös alueen muun yritystoiminnan liikenneturvallisuutta.

Vuokatin alueen ydinkeskustan kehittäminen / Vuokatti Areena

Sotkamon kunta osallistuu Vuokatti Areena -hankkeen käynnistämiseen yhdessä Vuokatin urheiluopiston ja

Osuuskauppa Maakunnan kanssa. Areenan suunnittelun lähtökohtana on, että Areenaan sijoittuu uusi jää-

halli ja Areena toimii liikunta-, kokous- ja näyttelykeskuksena. Fyysisesti Areena tulisi sijoittumaan nykyisen

Vuokatin uimahallin yhteyteen. Areena-hankkeen eteenpäinviemiseen liittyy mm. yhtiöittämisselvittelyä.

Talousarviovuodelle 2017 varataan 1 000 000 euroa toimialasijoittamista eli tulevan yhtiön osakkeiden os-

tamista varten. Vuokatti Areena vauhdittaa monipuolisesti elinkeinoelämän kehittymistä Sotkamossa.

Hankkeella tavoitellaan osaltaan matkailijavolyymien kasvattamista sekä uusien investointien saamista alu-

eelle.

Hiukan alueen kehittämissuunnittelun käynnistäminen

Sotkamon kunta käynnistää Hiukan alueen kokonaisvaltaisen kehittämissuunnittelun. On ensiarvoisen tär-

keää, että Vuokatin kehittämisen rinnalla ei unohdeta Sotkamon keskustaajaman kehittämistä. Molempien

taajamien omat palvelut tukevat toisiaan vahvistaen alueen kokonaisvaltaista vetovoimaisuutta. Hiukka

muodostaa monipuolisen kokonaisuuden matkailu- ja urheilualueena, jota tulee hyödyntää nykyistä huo-

mattavasti enemmän. Hiukan maisemallista arvoa ympäröivine vesistöalueineen ei tällä hetkellä hyödynne-

tä riittävissä määrin.

Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään mm. Hiukan stadionin katsomon kattamista sekä huoltorakennusten

korvaamista monipuolisella palvelukeskuksella, jossa olisi palveluita sekä stadionille että Hiukan ranta-

alueelle. Rakennukseen voisi sijoittua pukuhuoneiden lisäksi ympärivuotista ravintola-/kahvilakäyttöä, kult-

tuuritilaa sekä tilaa liikehuoneistoille. Kehittämissuunnittelun käynnistämisen lähtökohtina ovat Hiukan

alueen ulkoilureitistöt (kesä- ja talviaika), parkkialueet ja majoitusrakentaminen sekä alueen virkistyskäyttö.

Sotkamo-Vuokatin toimintaympäristön kehitysohjelma

Kunnanvaltuusto on 15.12.2014 § 100 hyväksynyt Sotkamo-Vuokatin toimintaympäristön kehitysohjelman,

jonka tavoitteena on varmistaa Sotkamon ja Vuokatin matkailualueen kehittyminen ja rakentaa Masterpla-

nin ja maankäytön strategioiden pohjalta yhteinen kehityspolku entistäkin vetovoimaisemmaksi aluekoko-

naisuudeksi sekä matkailijoille, yrittäjille että kuntalaisille. Toisena tärkeänä tavoitteena on saada infra-

struktuuria rakentamalla sekä sovittamalla yhteen kaikkien toimijoiden intressit maankäytön, kilpaurheilun,

tapahtumisen, matkailijoiden, vapaa-ajan ja myös kuntalaisten liikuntapaikkojen suhteen. Hankkeella huo-

lehditaan Sotkamo-Vuokatti olosuhteiden kehittämisestä laatimalla ja toteuttamalla yhdessä Sotkamon

kunnan ja alueen toimijoiden kanssa investointiohjelma v.2020 saakka.

21

Vuokatin Itärinteen matkailualueen tuloinfrastruktuurin rakentaminen

Itärinteen alue on Vuokatin suurin yksittäinen matkailuinvestointikohde tulevina vuosina. Alueen vahvistet-

tu asemakaava mahdollistaa n. 60 000 km2 rakentamisen. Alueelle on osoitettu lomarakentamista sekä va-

paa-ajan palveluja. Itärinteen kokonaisinvestoinnin arvo on vähintään 120 miljoonaa euroa. Toteuduttuaan

se työllistäisi min. 100 henkilöä ja toisi useiden kymmenien miljoonien matkailuliikevaihdon.

Vuokatin alueen kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toimijat aloittavat alueen infrastruk-

tuurin rakentamisen mahdollisimman pian. Alueelle haetaan myös mahdollisia investoreja. Kunta voi akti-

voida investointia osallistumalla erityisesti kv-markkinoinnin käynnistämiseen esimerkiksi Vauhtia Vuokatin

(Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun –hankkeen avulla. Koko Kainuu ja matkailutoimiala hyötyvät Itärinteiden

alueen rakentamisesta.

Ensimmäisessä vaiheessa voidaan käynnistää Vuokatin Itärinteen matkailualueen ja sitä palvelevan tuloin-

frastruktuurin rakentaminen (mm. risteysalueet, katuvalaistus, kadunrakentaminen, vesihuolto). Sotkamon

kunta selvittää Vuokatin Itärinteen matkailualueen tuloinfrastruktuurin rakentamiseen liittyen EU-hanke-

rahoituksen mahdollisuudet.

1.6. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN

Yleisesti kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainoisena, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden

poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudes-

saan tasapainossa. Tuloslaskelma saattaa olla tasapainossa (ylijäämäinen), mutta rahoituslaskelma osoittaa

ns. alijäämä, koska mittaviin investointeihin joudutaan ottamaan uutta lainaa.

Minimitavoite kuntien taloudenhoidossa on positiivinen vuosikate. Jos vuosikate on negatiivinen, joudutaan

käyttömenoihin ottamaan lainaa. Toimintakulujen kasvun hillitseminen on tärkeää sekä tuloslaskelman pi-

tämiseksi tasapainossa että investointien rahoittamiseksi. Lainakannan kasvua voidaan hillitä, jos vuosikate

saadaan pidettyä korkeana, sillä riittävä vuosikate parantaa merkittävästi lainojen takaisinmaksukykyä ja

vähentää uuden lainan tarvetta. Sotkamon kunnassa 2010-luvulla toteutetut mittavat uusinvestoinnit vai-

kuttavat poistojen kasvun kautta myös tuloslaskelman tilikauden tulokseen.

Vuosi 2015 oli Sotkamon kunnan taloudessa varsin negatiivinen ja alijäämäksi muodostui lähes -3,6 miljoo-

naa euroa. Vuoden 2016 talousarvio on myös budjetoitu raskaasti alijäämäiseksi ollen neljäs alijäämäinen

talousarvio 2010-luvulla. Vuoden 2016 talousarviossa suunnitelmavuodetkin on budjetoitu yli 4 miljoonaa

euroa alijäämäisiksi. Vuoden 2016 talousarvion mukaan kunnan taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä tuli-

si syödyksi v.2019 mennessä, jos vuosien 2016–2018 kehitys olisi jatkunut alijäämäisessä syöksykierteessä.

22

Taseessa oleva v.2010–2018 kumulatiivinen ylijäämä talousarvion 2016 mukaan

Sotkamon kunnassa lähdettiin alkuvuonna 2016 toteuttamaan talousjohtajan vetämänä laajaa talousselvi-

tystä, jonka tavoitteena oli löytää laajasti ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Toukokuussa 2016 jär-

jestettiin talousseminaari, jossa esiteltiin ensimmäisiä toimenpide-esityksiä taloustilanteen parantamiseksi.

Talousselvityksen rinnalla on sivistyspalveluiden toimesta päivitetty kouluverkkoselvitys, johon on liittynyt

kuulemistilaisuuksia kouluilla. Sotkamon taloustilanteen parantamiseksi on löydetty yhteensä yli kolmen

miljoonan euron edestä toimenpiteitä vuosille 2016–2019. Keskeisiä tasapainottamistoimenpiteitä on tuotu

syksyn 2016 aikana päätettäviksi lautakuntiin, kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon. Sotkamo on ryh-

tynyt tasapainottamaan talouttaan vapaaehtoisesti ja tarkastellut koko palvelurakennetta, ja yrittänyt etsiä

niitä edellytyksiä, millä kunta pystyy toimimaan itsenäisenä kuntana. Palveluita on pyritty tuomaan lain vaa-

timalle tasolle ja karsimaan ei-lakisääteisiä palveluita (esim. kotihoidontuen kuntalisä). Vuonna 2016 poliit-

tisessa päätöksenteossa on korostunut muutoksista päättäminen ja päätöksiä on tehty vastuullisesti. Tasa-

painottamisprosessia on toteutettu rakenteellisia muutoksia sisältävänä ja strategisesti oikeaan aikaan jak-

sottuvana. Toimielinten tekemät päätökset sisältyvät talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien

2017–2019 lukuihin.

Sotkamon talouden johtaminen koti tasapainoista tilaa on edellyttänyt ja edellyttää jatkossa tiukkaa talous-

linjaa; rakenteellisia uudistuksia, toimintatapamuutoksia, toimintakulujen kasvun taittumista, jämäkkää

edunvalvontaa kuntakonsernissa sekä investointien tarkkaa harkintaa ja kustannustehokasta toteutusta.

Säästötoimenpiteiden rinnalla ei tule kuitenkaan unohtaa kunnan toimintatuottoja lisääviä toimenpiteitä

tai verotulopohjan vahvistamista elinkeinoelämän toimintaympäristöä kehittämällä. Kunnan elinvoimai-

suutta on luotava elinkeinoja kehittämällä. Tärkeällä sijalla on myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

kunnassa kaikin käytettävissä olevien resurssien ja keinoin. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän työtä

yhdessä yritysten, kuntalaisten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Sotkamon kunnan talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017–2019 lähtökohtana on ollut kunnan pe-

rustoiminnasta aiheutuvien toimintakulujen kasvun hillitseminen, maksujen ja taksojen korottaminen, kou-

lu- ja palveluverkkosuunnittelu sekä investointitason alentaminen lähtökohtaisesti kunnallisveroa korotta-

matta. Velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi keskipitkän aikavälin nettoinvestointitaso on asetettu noin

2,5 miljoonaan euroon vuodessa ja vuosikate on kaikkina vuosina positiivinen. Talouden raamin toteutumi-

nen edellyttää, että kunnan perustoiminnasta osin riippumattomat menot, kuten sosiaali- ja terveyden-

huollon menot tai pitkäaikaistyöttömyys, eivät kasva ja lähtevät taittumaan alaspäin. Talouden raami ei ota

kaikilta osin huomioon vielä kaikkia mahdollisia satunnaisia tuottoja, joiden toteutumista lähdetään talous-

arviovuonna 2017 selvittämään.

Vuonna 2017 pidetään tiukka menokuri ja parannetaan kustannustietoisuutta koko organisaatiossa. Kun-

nassa kiinnitetään huomiota yhä enemmän toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen

23

mm. toiminnan ja prosessien suunnittelulla. Henkilöstön eläköitymisen haasteisiin pyritään vastaamaan

osaamisen kehittämisellä, tehtävien uudelleen organisoinnilla ja onnistuneella rekrytoinnilla.

Taseessa oleva v. 2010–2019 kumulatiivinen ylijäämä talousarvion 2017 mukaan

Talouden alijäämäkierre saadaan taitettua tämän hetkisten suunnitelmien mukaan v.2019 mennessä. Kun-

nan taseeseen jää kumulatiivista ylijäämää ennusteen mukaan n.8,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tulok-

sen arvioidaan olevan kuitenkin talousarviota noin miljoona euroa parempi (alijäämää n. -2,5 miljoonaa eu-

roa), jolloin taseen ylijäämä olisi vielä suurempi, n. 9,5 miljoonaa euroa. Maakuntauudistuksen vaikutukset

kuntatalouteen ovat epävarmoja, mutta joka tapauksessa oikea suunta kohti rakenteellisesti tasapainoista

taloutta alkaa löytyä. On kuitenkin syytä muistaa, että todellinen kunnan talouden tasapainottaminen on

paljon muutakin kuin kunnan tuloslaskelman tasapainottaminen. Yhtä lailla on perusteltua tarkastella kun-

nan talouden tilannetta laajemmin resurssilähtöisesti (kunnan tulorahoituksen, kassavarojen ja lainakannan

tila), tarvelähtöisesti (kuntalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet) sekä vastikelähtöisesti (hyvän vastikkeen an-

taminen verorahoille).

Oleellista on myös välttää korjausvelan kerryttämistä kunnan omistamissa kiinteistöissä ja kunnallisteknii-

kassa. Vain korkeampi vuosikate mahdollistaa tulevaisuuden haasteiden hallitsemisen myös tältä osin. Kun-

ta ei lähtökohtaisesti toteuta taloussuunnitelmavuosina 2017–2019 uudisrakentamista, vaan lähtee lyhen-

tämään suunnitelmallisesti olemassa olevien kiinteistöjen ja kunnallistekniikan korjausvelkaa.

Epävarmat näkymät talous- ja työllisyyskehityksessä korostavat talouden tasapainottamistoimenpiteiden

toteuttamistarvetta. Saattamalla kunnan talous terveelle pohjalle turvataan kunnan taloudellinen liikkuma-

vara, jotta voidaan reagoida muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Osallistumalla laajasti ja aktiivisesti

Kainuun sote-maakuntauudistuksen valmisteluun ja aloittamalla valmistautuminen uudistuksen mukanaan

tuomiin muutoksiin jo vuonna 2017 voidaan hallita muutoksen tuomia haasteita kunnan toiminnalle ja ta-

loudelle. Sote-maakuntauudistuksen myötä kuntien merkitys elinvoimaisuuden edistäjänä korostuu enti-

sestään.

Talouden tasapainon näkökulmasta kunnan liikkumavara on pieni, jos kunta on suuresti riippuvainen valti-

onosuuksista, kunnalla on korkea veroaste ja lainakanta sekä tulevaisuuden investointitarpeet. Talouden

tasapainoa tavoiteltaessa on Sotkamossa jatkettava vastuullisesti keskustelun käymistä palveluiden tuot-

tamisesta maantieteellisesti laajassa, kaksitaajamaisessa kunnassa ja tehtävä tarvittavat perustellut ratkai-

sut hyvissä ajoin. Päättäjien ja viranhaltijoiden tulee ennakoida tulevia kehityssuuntia, tiedostaa kunnan ti-

lanne ja kuulostella heikkoja signaaleja (mm. elinkeinoelämän tarpeet, kunnan asukasluvun kehitys), joita

tulkitsemalla muutoksiin voidaan varautua ja tehdä harkittuja ja perusteltuja päätöksiä riittävän ajoissa. Ta-

louden pitkän tähtäyksen tasapainottaminen on tosin haastavaa, koska linjausten ja uusien avausten vaiku-

tukset näkyvät suurimmalta osin vasta tulevalla valtuustokaudella. Siksi talouden tasapainottamisessa on

tärkeä pystyä näkemään valtuustokautta pidemmälle.

24

Uuden kuntalain myötä vuodesta 2017 alkaen kunnan taloutta tarkastellessa konserninäkökulma korostuu

ja mm. arviointimenettelyssä käytetään konsernitason tietoja. Tämä edellyttää kuntakonsernin talouden ta-

sapainon pitämiseksi paljon työtä ja tiedon vaihtoa koko organisaatiossa.

25

2. STRATEGIA

2.1. SOTKAMON KUNTASTRATEGIA

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sotkamon kuntastrategian joulukuussa 2014. Kuntastrategiassa kunnanval-

tuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategia on valtuuston keskeisin

väline kunnan toiminnan ja talouden pitkäjänteisessä johtamisessa. Kuntastrategia tarkistetaan jokaisen

valtuustokauden aikana.

Sotkamon kunnan visio - Kehittyvä ja luova Sotkamo

Sotkamon kunnan strategiaa tukevat arvot

26

Sotkamon kunnan arvot ovat kunnan toiminnan periaatteita, jotka auttavat ja ohjaavat valinnoissa. Nämä

organisaation arvot vaikuttavat ja antavat suunnan kunnan johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa.

Yritteliäisyys merkitsee esimerkiksi sisäistä yrittäjyyttä, mikä tarkoittaa omakohtaista innostusta työhön ja

halua tuloksiin sekä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Yritteliäisyys viittaa myös yritystoiminnan kas-

vun edistämisen tukemiseen, joka näkyy kunnan strategisissa linjauksissa ja elinkeinopolitiikassa.

Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi merkitsee sitä, että luonnonvarojen hyödyntämisessä korostuvat ympä-

ristönäkökohdat ja ihmisten suhde luontoon. Kunnan toimintaa ohjaavat eettiset ja kestävän kehityksen pe-

riaatteet, ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat. Kunta edistää monimuotoisuutta

sekä ylläpitää ja edistää ihmisten sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Kunta luo toiminnallaan edellytyk-

set hyvinvointiin koko kunnan alueella.

Yhteistyöhakuisuus tarkoittaa, että työskentelemme yhteisen vision ja yhteisten päämäärien saavuttami-

seksi. Yhteistyö on toimintamme perusta. Olemme aloitteellinen yhteistyökumppani. Laajennamme ja sy-

vennämme verkostoyhteistyötämme. Viestintämme on avointa ja selkeää. Osoitamme arvostusta myös

muiden toimijoiden työtä kohtaan.

Vastuullisuus tarkoittaa pelisääntöjen noudattamista ja annettujen lupausten lunastamista. Kunta huolehtii

ja kantaa vastuun ihmisistä, omasta organisaatiosta sekä ympäristöstä sekä toimintansa tuloksesta, laadus-

ta ja kuntalaisista.

Taloudellisuus merkitsee sitä, että käytämme resurssit tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti.

Tarkoitus on, että kunta tekee oikeita asioita mahdollisimman hyvin.

Oppiminen tarkoittaa, että kunnan toiminnan onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen perustuu osaa-

mista ja tietoa vaativiin prosesseihin, joiden tekijöinä on osaava henkilökunta. Oppimisella tarkoitetaan

kuntaorganisaation paranevaa kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön ja muuttuvien palvelutarpei-

den vaatimuksiin. Oppimisella turvataan ja varmistetaan hyvät peruspalvelut kuntalaisille sekä oikeaan

osuneet päätökset.

Kehityshakuisuus on sitä, että uskomme sekä kunnan että yksittäisten henkilöiden jatkuvaan kehitykseen ja

vastuunkantoon. Haluamme tehdä työmme joka päivä paremmin ja haluamme joka päivä parantaa kunta-

laisille tarjottavia palveluja ja niiden laatua. Ohentuva ja tehostuva organisaatiomme mahdollistaa vas-

tuunantamisen ja edellyttää vastuunkantoa.

27

2.2. SOTKAMON KUNNAN VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HEIKKOUDET JA RISKITEKIJÄT

TALOUSARVIOVUONNA 2017

Vahvuudet, jotka vievät kunnan kehitystä eteen-päin - Toimivat kunnan peruspalvelut tasapuolisesti eri ikäryhmien näkökulmasta - Oma lukio, koulujen suht pienet luokkakoot - Kaksi taajamaa: Kirkonkylä ja Vuokatti - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Aktiiviset kylät - Osaava ja motivoitunut henkilöstö - Maltillinen väestön väheneminen - Onnistunut maapolitiikka - Tonttitarjonnan monipuolisuus - Turvallisuus - Yhteisen tahtotilan löytyminen Sotkamon kehittä-miseksi - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Vahva maa- ja metsätalous - Sotkamo-Vuokatti Masterplan 2030 - Omistukset vahvoissa yrityksissä (konserni) - Korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet koko kunnan alueella

Mahdollisuudet eli tekijät, jotka auttavat saavutta-maan päämäärät ja vievät kehitystä eteenpäin - Kuntien välinen yhteistyö - Maakuntauudistus luo uudenlaisia yhteistyömahdol-lisuuksia - Matkailutoimialan kehittyminen ja kansainvälisty-minen - Kansainvälisen rahoituksen ja investointien saami-nen Sotkamoon - Kaivannaistoimialan myönteinen kehittyminen - 3.sektorin hyödyntäminen - Myönteinen väestökehitys ja syntyvyys - Vahva identiteetti ja kotiseutuylpeys; paluumuutta-jat - Osaava ja motivoitunut kunnan henkilöstö - Aktiivisten kylien uudet palvelut ja työpaikat - Vuokatti-brändin hyödyntäminen laajasti - Yhtiömuotoisten palvelujen kehittäminen - Digitalisaation myötä saavutettavat palvelut - Sotkamo-Vuokatti Masterplanin 2030 toteuttami-nen

Heikkoudet, jotka vaikeuttavat toimintaa tai hidas-tavat kehitystä - Vähäinen määrä aloittavia uusia yrityksiä; asuin-ympäristön houkuttelevuuden merkitys kasvaa myös yrityspuolella - Väestörakenteen vinoutuminen - Kunnan heikko talouden tilanne - Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinta ja ohjaus - Harvaan asutun alueen haastavat olosuhteet - Toimialojen välinen yhteistyö vielä riittämätöntä - Korjausvelan määrä (tiestö, kunnallistekniikka) - Yhteisöveron suhteellisen heikko kertyminen - Jalostusteollisuuden työpaikkojen vähäinen määrä - Työttömyyden painottuminen pitkäaikaistyöttö-myyteen - Kunnan elinkeinostrategian puuttuminen

Riskitekijät, jotka vaikeuttavat päämäärien saavut-tamista ja ovat riski toiminnalle tulevaisuudessa - Kansainvälisen talouden äkilliset muutokset - Julkisen talouden kiristymisen johdosta kunnan oman talouden liikkumavara on pieni - Palveluiden ja tuotteiden kysynnän vähentyminen - Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen kustan-nusten jatkuva ja hallitsematon kasvu - Kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia ei päästä täysimääräisesti hyödyntämään - Kunnan kehittämisen yhteensovittamisen vaikeudet - Työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen - Digitalisaation hyödyntämättä jättäminen - Pienet ja joustamattomat työmarkkinat - Väestön ikääntymisen ja vanhenemisen myötä alu-een uudistumiskyky heikkenee - Epävarmuus sote-maakuntauudistuksen vaikutuksis-ta - Saavutettavuuden esteet elinkeinoelämän kehitty-miselle - Osaavan työvoiman saanti

28

3. TAVOTTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJAOSTOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEI-SÖISSÄ

Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konsernioh-

jauksen periaatteista (KuntaL 14 §). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan ta-

paan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edusta-

via henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Valtuuston tulee lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edusta-

jia tytäryhteisöjen toimielimissä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä nii-

den omassa tavoiteasettelussa.

Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt:

Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus

TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Sotkanmaa Snowpolis Oy Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy Vuokatin lumilautatunneli Oy KUNTAYHTYMÄT Kainuun sote-kuntayhtymä Kainuun liitto Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä YHTEIS- JA OMISTUSYHTEISÖT Loiste Oy Kiinteistö Oy Vuokattikeskus Asunto Oy Osalanrivi II

Sotkamo Sotkamo Sotkamo Sotkamo Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo

100,00 % 100,00 % 92,28 % 61,54 % 11,92 % 12,02 % 12,26 % 24,23 % 31,80 % 40,57 %

KONSERNIJAOSTOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE ASETETUT TAVOITTEET

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Konernijaostolle asetetut tavoitteet Konsernijaoston raportoitava valtuustolle, krt/v Konsernin toimintatuotot toimintakuluista, % Konsernin vuosikate poistoista, % Konsernin omavaraisuusaste, % Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % Konsernin lainat, €/asukas

Kunnan edustajille asetetut tavoitteet Edustajien raportoitava tytäryhteisöistä kunnanhallitukselle, krt/v Kunnan maksuosuuden kasvu Kainuun sote-kuntayhtymälle, %

-

43,6 34,9 47

43,8 3 483

- -

- - - - - - - -

2

45 35 47 43

3 500

2

1,25

2

45 40 47 43

3 500

2

-2

2

45 40 48 42

3 400

2

0

29

Kainuun kuntien omistusosuuksissa Kainuun liitosta on tapahtunut muutoksia, kun Vaalan kunta siirtyi Poh-

jois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta. Sotkamon omistusosuus Kainuun liitosta on Vaalan siir-

tymisen jälkeen 12,02 % (omistusosuus ennen 11,52 %).

Sotkamon kunnan edustajien tulee pyrkiä toimimaan yhteisöjen toimielimissä siten, että kunnan kokonaise-

tu ja valtuuston asettamat tavoitteet saavutetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että Sotkamon

kunnan kokonaisetu toteutuu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talouden raameista pää-

tettäessä. Sotkamon kunta edellyttää talouden sopeuttamista myös Sotkamon kunnan konsernirakentee-

seen kuuluvilta kuntayhtymiltä, tytäryhtiöiltä ja osakkuusyhteisöiltä.

Kiinteistö Oy Sotkanmaan tavoitteet vuodelle 2017

Otetaan Vanhaintukisäätiön toiminnot haltuun osaksi Sotkanmaan toimintaa.

Toteutetaan kaavamuutos Konstankujalle.

Aloitetaan Sotkahakan kerrostalon sisäpuolinen saneeraus.

Muutetaan Sotkanmaan toimisto omiin tiloihin Keskuskatu 12:sta.

Toteutetaan vesikattojen ja käyttövesiputkistojen saneeraukset suunnitellussa laajuudessa.

Päivitetään PTS- suunnitelma Vanhaintukisäätiön kaupan myötä.

Asetetaan toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan omistajapolitiikan mukaisesti.

Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n tavoitteet vuodelle 2017

Saadaan päätökseen Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n omistusjärjestelyt.

Kehitetään jäähalliolosuhteita vastaamaan myös matkailun vaatimuksia.

Asetetaan toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet kunnan omistajapolitiikan mukaisesti.

Kiinteistö Oy Sotkanmaan ja Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n taloudellista tilannetta kuvataan tarkemmin lu-

vussa 9 Sotkamon konsernin tytäryhtiöt.

30

4. TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA

Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio sekä taloussuunnitelma. Talo-

usarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston

on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Samalla valtuusto hyväksyy myös eri

tehtäväalueita koskevat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

Talousarvio- ja suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu

toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja inves-

tointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa,

jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan yl-

läpitämiseksi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarvion sitovuus on oikeu-

dellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelma; kuitenkin alijäämän kattamiseksi esitetyt toimenpiteet ovat si-

tovia.

Vuoden 2019 taloussuunnitelman laatiminen

Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liittyviä la-

keja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Lakia valmistelevien

tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi

Kuntaliitto suosittelee nykyisten ohjeiden perusteella, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2019 ta-

loussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta.

Kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai lainsäädäntömuutokset eli arvio tulevaisuudesta ovat kuitenkin tärkei-

tä taloussuunnitelman sanallisissa yleisperusteluissa esiintuotavia seikkoja. Yleisiä perusteita tarkastellaan

kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista.

31

4.1. TALOUSARVION SITOVUUS

Talousarvion sitovia eriä ovat valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, niiden edel-

lyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toiminnalliset tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa

ja taloudenhoidossa on noudatettava. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, et-

tä määrärahan tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Mikäli ta-

voitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteista tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston

hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat muutokset.

Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha

on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen

käyttämiseen.

Talousarviossa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on

talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta

velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole, jos asetetut tavoitteet on saavutettua.

Käyttötalousosa

Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet ja tavoitteiden edellyttämät mää-

rärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja

tuloarvioita asetetaan. Käyttötalousosan budjetti hyväksytään palvelualueittain.

Sotkamon kunnan käyttötalousosan rakenne on seuraava (raportointitaso):

Hallintopalvelut Tekniset palvelut Sivistyspalvelut

• Hallintopalvelut yhteensä • Vaalit • Tarkastuslautakunta ja tilin- tarkastus • Kunnanvaltuusto • Hallinto • Kunnanhallitus • Elinkeinot • Henkilöstö • Lomatoimi • Maataloustoimi • Asuntotoimi

• Tekniset palvelut yhteensä • Kunnallistekniset palvelut • Hallinto • Kaavatiet • Yksityistiet • Puistotoimi • Varikko • Liikuntapalvelut • Lämpölaitos • Jätehuolto • Maa- ja metsätilat • Pelastustoimi • Kiinteistöjen kunnossapito • Ateria- ja puhtaanapitopalvelut • Kaavoitus- ja ympäristötoimi • Mittaustoimi • Kaavoitustoimi • Ympäristönsuojelu • Rakennusvalvonta • Vesihuoltolaitos

• Sivistyspalvelut yhteensä • Sivistyspalvelut yhteinen • Koulutoimi • Koulutoimi hallinto • Perusopetus • Lukio • Vapaa-aikapalvelut • Kirjasto • Kulttuuri • Musiikkiopisto • Kansalaisopisto • Nuorisotoimi • Varhaiskasvatus

32

Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot ovat vastuualueittain sitovia nettomenojen osalta kohderahoittei-

sissa määrärahoissa. Budjettirahoitteiset määrärahat ovat sitovia vastuualueittain bruttona (menot ja tu-

lot).

Toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat.

Tuloslaskelmaosa

Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat

ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotulot

(kunnan tulovero, kiinteistövero, osuus yhteisöveron tuotosta), valtionosuudet, korkotuotot, muut rahoi-

tustuotot, korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät.

Rahoitusosa

Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan

maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen li-

säykset ja vähennykset, lyhytaikaisten lainojen muutos sekä oman pääoman muutokset.

Investointiosa

Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille, joiden kulut kirjanpi-

dossa aktivoidaan tasetileille. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia kiinteän omaisuuden, talonra-

kennuksen, julkisen käyttöomaisuuden, irtaimen omaisuuden, kaukolämpölaitoksen, vesihuoltolaitoksen ja

arvopaperien osalta. Valtuustoon nähden sitovana eränä huomioidaan yksittäisen hankkeen tulo- ja meno-

arviot bruttoperiaatteen mukaisesti. Investointihankkeet eritellään tarkemmin investointiosassa.

Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta

Talousarvion toteumasta koko kunnan osalta raportoidaan kunnanhallitukselle kuukausittain. Talousarvion

toteumasta vastuualueittain raportoidaan lautakunnille ja kunnanhallitukselle 31.3., 30.6. ja 30.9. kirjanpi-

don tilanteen mukaan. Tiedot saatetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja valtuustolle kokousaikataulun

mukaisesti

33

4.2. MÄÄRÄRAHAT SITOVUUSTASOITTAIN

Sitovuus *) Määrärahat Tuloarviot

KÄYTTÖTALOUSOSA Hallintopalvelut N 45 768 687 3 182 207

Tekniset palvelut N 11 687 440 9 696 497

Sivistyspalvelut N 22 711 657 2 167 310

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot B 37 724 000

Valtionosuudet B 26 871 057

Korkotuotot B 1 450 000

Muut rahoitustuotot B 164 800

Korkokulut B 180 000

Muut rahoituskulut B 150 300

Satunnaiset erät B

INVESTOINTIOSA

Kiinteä omaisuus N 40 000

Talonrakennus N 1 210 000 40 000

Julkinen käyttöomaisuus N 1 003 000 117 000

Irtain omaisuus N 135 000

Kaukolämpölaitos N 390 000

Vesihuoltolaitos N 460 000 60 000

Arvopaperit N 1 000 000

RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys B 56 000

Antolainasaamisten vähennys B 56 000

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 2 500 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 2 885 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos B

Oman pääoman muutokset B

Vaikutus maksuvalmiuteen B 3 568 213

TALOUSARVION LOPPUSUMMA 87 637 084 87 637 084

*) N= sitovuus nettomääräraha/-tulo, B = bruttomääräraha/-tuloarvio

34

5. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIOSSA

Ulkoiset erät TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 10 255 518 11 385 023 11 035 723 11 595 943 11 218 893

Myyntituotot 5 563 302 6 328 224 6 016 078 6 152 823 6 303 248

Maksutuotot 1 262 116 1 253 120 1 322 962 1 403 962 1 403 962

Tuet ja avustukset 1 030 568 992 790 965 350 999 350 999 350

Muut toimintatuotot 2 399 532 2 810 889 2 731 333 3 039 808 2 512 333

Toimintakulut -75 664 770 -77 783 574 -76 157 493 -75 821 841 -75 464 114

Henkilöstökulut -23 667 539 -24 667 051 -22 891 684 -22 570 250 -22 233 898

Palvelujen ostot -45 664 529 -46 087 881 -46 459 405 -46 444 056 -46 442 681

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 897 295 -3 919 882 -3 865 690 -3 864 740 -3 864 740

Avustukset -1 615 347 -2 217 950 -2 109 469 -2 156 550 -2 136 550

Muut toimintakulut -820 060 -890 810 -831 245 -786 245 -786 245

Toimintakate -65 409 252 -66 398 551 -65 121 770 -64 225 898 -64 245 221

Verotulot 38 178 424 37 703 000 37 724 000 38 028 000 38 924 000

Kunnan tulovero 31 787 977 31 700 000 31 342 000 31 542 000 32 320 000

Kiinteistövero 3 703 846 3 803 000 4 090 000 4 090 000 4 090 000

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 686 601 2 200 000 2 292 000 2 396 000 2 514 000

Valtionosuudet 24 845 603 26 628 365 26 871 057 26 871 057 26 871 057

Kunnan peruspalv. vo 20 217 267 21 704 737 20 966 595 20 966 595 20 966 595

Verotuloperust. vo. tasaus 5 005 127 5 148 276 5 442 813 5 442 813 5 442 813

Opetus- ja kultt. vo -376 791 -224 648 461 649 461 649 461 649

Rahoitustuotot ja -kulut 1 187 119 1 233 150 1 284 500 1 296 000 1 208 160

Korkotuotot 1 452 440 1 450 050 1 450 000 1 450 000 1 450 000

Muut rahoitustuotot 178 161 182 800 164 800 166 300 164 800

Korkokulut -292 602 -247 000 -180 000 -170 000 -180 000

Muut rahoituskulut -150 880 -152 700 -150 300 -150 300 -226 640

Vuosikate -1 198 106 -834 036 757 787 1 969 159 2 757 996

Poistot ja arvonalentumiset -2 583 250 -2 778 549 -2 665 202 -2 535 450 -2 284 112

Satunnaiset erät 0

Tilikauden tulos -3 781 356 -3 612 585 -1 907 415 -566 291 473 884

Poistoeron vähennys 206 715

Tilikauden yli-/alijäämä -3 574 641 -3 612 585 -1 907 415 -566 291 473 884

Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot / Toimintakulut, % 13,6 % 14,6 % 14,5 % 15,3 % 14,9 %

Vuosikate / Poistot, % -46,4 % -30,0 % 28,4 % 77,7 % 120,7 %

Vuosikate, € / asukas -114 -79 72 188 264

Kertynyt kumul. ylijäämä, € 14 183 813 10 571 228 8 663 813 8 097 522 8 571 406

Kertynyt ylijäämä, € / asukas 1 348 1 006 826 774 820

Asukasluku vuoden lopussa 10 523 10 509 10 484 10 465 10 450

Asukasluvun muutos -14 -25 -19 -15

35

TA 2017 (sisäiset ja ulkoiset erät) Sisäiset erät Ulkoiset erät Sisäiset ja ulkoiset erät yht.

Toimintatuotot 4 010 291 11 035 723 15 046 014

Myyntituotot 3 990 691 6 016 078 10 006 769

Maksutuotot

1 322 962 1 322 962

Tuet ja avustukset

965 350 965 350

Muut toimintatuotot 19 600 2 731 333 2 750 933

Toimintakulut -4 010 291 -76 157 493 -80 167 784

Henkilöstökulut

-22 891 684 -22 891 684

Palvelujen ostot -3 867 691 -46 459 405 -50 327 096

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -123 000 -3 865 690 -3 988 690

Avustukset

-2 109 469 -2 109 469

Muut toimintakulut -19 600 -831 245 -850 845

Toimintakate

-65 121 770 -65 121 770

Verotulot

37 724 000 37 724 000

Kunnan tulovero

31 342 000 31 342 000

Kiinteistövero

4 090 000 4 090 000

Osuus yhteisöveron tuotosta

2 292 000 2 292 000

Valtionosuudet

26 871 057 26 871 057

Kunnan peruspalv. vo

20 966 595 20 966 595

Verotuloperust. vo. tasaus

5 442 813 5 442 813

Opetus- ja kultt. vo

461 649 461 649

Rahoitustuotot ja -kulut

1 284 500 1 284 500

Korkotulot

1 450 000 1 450 000

Muut rahoitustulot

164 800 164 800

Korkomenot

-180 000 -180 000

Muut rahoitusmenot

-150 300 -150 300

Vuosikate

757 787 757 787

Poistot ja arvonalentumiset

-2 665 202 -2 665 202

Satunnaiset erät

Tilikauden tulos

-1 907 415 -1 907 415

Poistoeron muutos

Tilikauden yli-/alijäämä

-1 907 415 -1 907 415

36

Tuloslaskelman tunnusluvut

Tuloslaskelman yhteydessä on esitetty tuloslaskelman tunnusluvut vuoden 2015 tilinpäätöksen osalta, talo-

usarviovuodelle 2015, talousarviovuodelle 2016 sekä suunnitelmavuosille 2018 ja 2019.

Toimintatuotot / Toimintakulut %

= 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut – valmistus omaan käyttöön)

Tunnusluku kertoo kuinka paljon käyttötalouden toimintakuluista katetaan maksu- ja myyntituloilla. Vuon-

na 2017 Sotkamon verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 85,5 % toimintakuluista.

Vuosikate / Poistot %

= 100 X Vuosikate / Poistot

Tunnusluku kertoo tulorahoituksen määrän, joka jää käytettäväksi investointeihin, poistoihin ja lainan ly-

hennyksiin. Kun tunnusluvun arvo on 100 % tai sitä suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa ole-

van riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on poistoja

alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, kunnan tulorahoitus on heikko.

Vuosikate, € / asukas

Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia

koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa.

Kertynyt ylijäämä, € / asukas

= (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä) / asukasluku

37

5.1. TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI

Tuloslaskelmassa osoitetaan kuinka toimintatuotot riittävät palvelutoiminnan kuluihin, lainojen korko- ja

muihin rahoituskuluihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslas-

kelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot:

Toimintakate osoittaa kuinka paljon toimintakuluista on katettava verotuloilla ja valtion-

osuuksilla.

Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huo-

mioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut.

Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen.

Toimintatuotot

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,

muutos-%

Toimintatuotot 10 255 518 11 385 023 11 035 723 11 595 943 11 218 893 -3,2

Toimintatuotot vuonna 2017 ovat 11 miljoonaa euroa, mikä on 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuo-

den 2016 talousarviossa. Toimintatuotot vähenevät -3,2 % vuoden 2016 talousarviosta. On kuitenkin odo-

tettavissa, että vuoden 2016 toimintatuottojen kertymä jää alle talousarvion. Vuosina 2018–2019 toiminta-

tuottojen kertymän arvioidaan lähtevän kasvuun. Vuoden 2017 tuottokertymä on arvioitu maltillisesti.

Toimintatuotoista myyntituottojen arvioidaan vähenevän lomituspalvelukysynnän vähenemisen vuoksi,

vaikka vesi- ja jätevesimaksutuotot kasvavatkin. Ateriamyynnistä saatavien tuottojen arvioidaan pysyvän

lähes ennallaan, siivouspalvelumyynnistä saatavien tuottojen arvioidaan hieman kasvavan. Myös kotikunta-

korvausten määrän arvioidaan kasvavan. Maksutuottojen arvioidaan kasvavan opetus- ja kulttuuritoimen

alaisten maksujen sekä muiden palvelumaksujen kasvamisen myötä. Tukien ja avustusten arvioidaan vähe-

nevän kokonaisuudessaan. Myös muiden toimintatuottojen arvioidaan vähenevän, vaikka vuokratulojen ar-

vioidaan kasvavan.

Toimintatuottojen muutos kululajeittain: Myyntituotot -4,9 %, maksutuotot +5,6 %, tuet ja avustukset -2,8

% sekä muut toimintatuotot -2,8 %. Myyntituottojen osuus kaikista toimintatuotoista on 54 %, maksutuot-

tojen 12 %, tukien ja avustusten 9 % ja muiden toimintatuottojen 25 %.

Myyntituotot 54 %

Maksutuotot 12 %

Tuet ja avustukset

9 %

Muut toimintatuotot

25 %

Toimintatuottojen rakenne vuonna 2017

38

Toimintakulut

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,

muutos-%

Toimintakulut -75 664 770 -77 783 574 -76 157 493 -75 821 841 -75 464 114 -2,1

Toimintakulut vuonna 2017 ovat 76,1 miljoonaa euroa, mikä on yli 1,6 miljoonaa vähemmän kuin vuoden

2016 talousarviossa. Toimintakulut vähenevät -2,1 % vuoden 2016 talousarviosta. Toimintakuluista henki-

löstökuluja, palvelujen ostoja ja avustuksia tarkastellaan myöhemmin tarkemmin.

Toimintakulujen muutos kululajeittain: Henkilöstökulut -7,2 %, palvelujen ostot +0,8 %, aineet ja tarvikkeet

-1,4 %, avustukset -4,9 % sekä muut toimintakulut -6,7 %. Henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista

on 30 %, palvelujen ostojen 61 %, aineiden ja tarvikkeiden 5 %, avustusten 3 % ja muiden toimintakulujen 1

%.

Henkilöstökulut

30 %

61 %

5 %

3 % 1 %

Toimintakulujen rakenne vuonna 2017

Henkilöstökulut

Palvelujen ostot

Aineet, tarv. ja tavarat

Avustukset

Muut toimintakulut

69 %

8 %

17 %

2 % 0 %

0 % 3 %

1 %

Palkkamenojen jakaminen TA 2017

Vakinaisten palkat

Tuntipalkat

Määräaikaisten palkat

Työllisyysvaroin palkattavat

Projektityöntekijät

Sijaiset

Työvuorolisät

Luottamustoimipalkk.

39

Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,

muutos-%

Vakinaisten palkat -11 888 801 -13 230 206 -12 258 346 -12 122 129 -12 102 077 -7,3

Tuntipalkat -1 647 361 -1 457 388 -1 373 650 -1 387 767 -1 387 767 -5,7

Määräaikaisten palkat -3 065 966 -2 745 604 -2 935 628 -2 642 947 -2 429 667 6,9

Työllisyysvaroin palkattavat -391 024 -344 843 -370 118 -384 747 -384 747 7,3

Kesätyöntekijät -32 818 -15 900 -16 568 -16 568 -16 568 4,2

Projektityöntekijät -111 608 -51 684 -93 321 -93 321 -93 321 80,6

Sijaiset -167 635 -85 495 -97 405 -97 405 -97 405 13,9

Työvuorolisät -512 766 -461 140 -471 850 -471 850 -476 850 2,3

Muut palkat -25 630

Verolliset matkakorvaukset -8 355 -10 520 -10 000 -10 000 -10 000 -4,9

Luottamustoimipalkk. -80 208 -89 300 -101 800 -106 942 -91 800 14,0

Jaksotetut palkat ja palkkiot -43 674

Palkat ja palkkiot -17 975 949 -18 492 081 -17 728 687 -17 333 677 -17 090 203 -4,1

Henkilöstökorvaukset 381 685 72 500 90 500 90 500 90 500 24,8

Palkat ja palkkiot -17 594 264 -18 419 581 -17 638 187 -17 243 177 -16 999 703 -4,2

KuEL-maksut -palkkap. -2 510 315 -2 587 370 -2 445 156 -2 472 577 -2 436 335 -5,5

KuEL-maksut-eläkemenop. -1 631 716 -1 591 823 -1 120 670 -1 121 970 -1 121 970 -29,6

Varhe-maksut -121 794 -151 210 -151 190 -151 121 -150 874 0,0

Muut työeläkemaksut -741 549 -741 898 -468 819 -463 999 -459 625 -36,8

Eläkekulut -5 005 374 -5 072 300 -4 185 835 -4 209 668 -4 168 805 -17,5

Muut henkilösivukulut -1 067 902 -1 175 170 -1 067 661 -1 117 406 -1 065 391 -9,1

Henkilösivukulut -6 073 276 -6 247 470 -5 253 497 -5 327 073 -5 234 195 -15,9

YHTEENSÄ -23 667 540 -24 667 051 -22 891 684 -22 570 250 -22 233 898 -7,2

Sotkamon kunnan henkilöstökulut vuonna 2017 ovat 22,9 miljoonaa euroa. Määrärahat laskevat edellis-

vuodesta lähes 1,8 miljoonaa euroa eli -7,2 %. Vakinaisten ja tuntipalkkalaisten työntekijöiden henkilöstö-

kulut laskevat. Määräaikaisten ja työllisyysvaroin palkattavien henkilöiden henkilöstökulut nousevat. Luot-

tamustoimipalkkiot nousevat hieman, mutta valtuustoon koon pieneneminen uudella valtuustokaudella

laskee palkkioita myöhemmin.

Palkkojen sivukuluprosentit laskevat vuoteen 2016 verrattuna. Suurin lasku on KuEl-eläkemenoperus-

teisessa eläkemaksussa. Vuoden 2017 eläkeuudistus laskee kunnallisen eläkejärjestelmän eläkemaksua.

Varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun (Varhe-maksu) ei arvioida tulevan muutosta.

40

Palvelujen ostot

Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,

muutos-%

As.palv.ostot kunnilta -160 261 -226 000 -137 000 -137 000 -137 000 -39,4

As.palv.ostot kuntayhtymältä -548 -1 300 -1 300 -1 300 -1 300 0,0

As.palv.ostot muilta -172 430 -195 270 -180 270 -180 270 -180 270 -7,7

Kotik.lain kotik.korvaus -254 978 -160 000 -159 300 -159 300 -159 300 -0,4

Asiakaspalvelujen ostot -588 217 -582 570 -477 870 -477 870 -477 870 -18,0

Yhteiset ostot sote -38 303 343 -38 803 537 -39 304 537 -39 304 094 -39 304 094 1,3

Muiden palvelujen ostot -45 076 313 -45 505 311 -45 981 535 -45 966 186 -45 964 811 1,0

YHTEENSÄ -45 664 530 -46 087 881 -46 459 405 -46 444 056 -46 442 681 0,8

Palvelujen ostoon on talousarviossa varattu 46,5 miljoonaa euroa, kasvu on 0,4 miljoonaa euroa (0,8 %).

Kainuun soten maksuosuudet ovat yhteensä noin 39,3 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2016 talousarvioon

on 0,5 miljoonaa euroa, eli 1,3 %. Kainuun soten maksuosuudet jakautuvat seuraavasti:

Sotkamon kunnan maksuosuus Kainuun sotelle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vuonna

2017 on 38 561 103 euroa. Maksuosuus nousee 484 720 euroa vuoden 2016 maksuosuudesta

(38 076 383 euroa).

Sotkamon kunnan maksuosuus Kainuun sotelle talous- ja palkkahallinnosta sekä ICT-tukipalveluista

vuonna 2017 on 399 853 euroa. Maksuosuus perustuu vuoden 2015 suoritetietoihin ja v.2017 talo-

usarvio-tietoihin. Maksuosuus nousee 33 359 euroa vuoden 2016 maksuosuudesta (366 494 eu-

roa).

Sotkamon kunnan maksuosuus Kainuun liitolle vuonna 2017 on 343 138 euroa (14 % kuntien mak-

suosuudesta). Maksuosuus nousee 1 164 euroa vuoden 2016 maksuosuudesta (341 974 euroa).

Kainuun soten maksuosuudet ovat vuonna 2017 palvelujen ostoista 85 %.

Sote-maksuosuudet

85 %

Muut palvelut

15 %

Palvelujen ostojen jakautuminen TA 2017

41

Avustukset

Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,

muutos-%

Lasten kotihoidontuki -698 978 -670 000 -580 000 -580 000 -580 000 -13,4 %

Yksityisen hoidon tuki -35 542 -21 000 -35 000 -35 000 -35 000 66,7 %

Muut avustukset -78 416 -109 250 -94 250 -94 250 -94 250 -13,7 %

Avustukset kotitalouksille -812 936 -800 250 -709 250 -709 250 -709 250 -11,4 %

Työmarkkinatuen maksuosuus -592 274 -566 000 -742 000 -742 000 -742 000 31,1 %

Muut avustukset -210 138 -851 700 -658 219 -705 300 -685 300 -22,7 %

Avustukset yhteisöille -802 412 -1 417 700 -1 400 219 -1 447 300 -1 427 300 -1,2 %

YHTEENSÄ -1 615 347 -2 217 950 -2 109 469 -2 156 550 -2 135 550 -4,9 %

Avustuksiin on varattu 2,1 miljoonaa euroa, vähennys on 0,1 miljoonaa euroa (-4,9 %). Avustukset sisältävät

kotitalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset. Kasvua on yksityisen hoidon tuessa (66,7 %) sekä

kunnan maksuosuudessa työmarkkinatuesta (31,1 %). Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta kasvaa

176 000 euroa vuoden 2016 talousarvioon nähden.

Kotitalouksille myönnettävät avustukset, Sotkamon työmarkkinatuen maksuosuus sekä yhteisöille myön-

nettävät muut avustukset yhteensä ovat prosentuaalisesti lähes samansuuruisia.

Avustukset kotitalouksille

34 %

Työmarkkinatuen maksuosuus

35 %

Muut avustukset 31 %

Avustusten jakautuminen TA 2017

42

Verotulot

Kuntaliiton 7.10.2016 julkaiseman veroennustekehikon mukaan Sotkamon kunnan verotulot toteutuisivat

vuonna 2016 talousarviota suurempana. Kunnallisverojen kasvuksi talousarvioon nähden ennustetaan

345 000 euroa, kiinteistöverojen kasvuksi 290 000 euroa ja yhteisöverojen kasvuksi 55 000 euroa. Yhteensä

verotulojen ennustetaan kasvavan 690 000 euroa talousarvioon nähden. On todennäköistä, että vuoden

2016 talousarvion verotuloennuste 37,7 miljoonaa euroa tulee joka tapauksessa ylittymään.

Verotuloennustekehikossa on huomioitu budjettiriihessä linjatut verotuksen muutokset ja arviot kilpailuky-

kysopimuksen vaikutuksista Sotkamon verotuloihin.

Verolaji v.2014 v.2015 v.2016 v.2017 v.2018 v.2019

Kunnallisvero 32 269 31 795 32 045 31 342 31 542 32 320

Muutos % 5,7 -1,5 0,8 -2,2 0,6 2,5

Yhteisövero 2 690 2 687 2 255 2 292 2 396 2 514

Muutos % 13,2 -0,1 -16,1 1,7 4,5 4,9

Kiinteistövero 3 701 3 704 4 090 4 090 4 090 4 090

Muutos % 34,8 0,1 10,4 0,0 0,0 0,0

VEROTULOKSI KIRJATTAVA 38 660 38 185 38 389 37 724 38 027 38 923

Muutos % 8,4 -1,2 0,5 -1,7 0,8 2,4

TA 2017

Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,

muutos-%

Kunnan tulovero 31 787 977 31 700 000 31 342 000 31 542 000 32 320 000 -1,1

Kiinteistövero 3 703 846 3 803 000 4 090 000 4 090 000 4 090 000 7,5

Yhteisövero 2 686 601 2 200 000 2 292 000 2 396 000 2 514 000 4,2

YHTEENSÄ 38 178 424 37 703 000 37 724 000 38 028 000 38 924 000 0,1

Sotkamon kunnan verotuloiksi vuodelle 2017 on arvioitu 37,7 miljoonaa euroa. Ennuste on Kuntaliiton en-

nusteen mukainen. Arvioitu kasvu on vuoden 2016 talousarvioon nähden 0,1 %. Kunnan verotulolähteet

ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Kunnallisveron osuus koko

verotulosta on 83 %, kiinteistöveron osuus 11 % ja yhteisöveron osuus 6 %.

Kunnan tulovero

83 %

Kiinteistövero 11 %

Yhteisövero 6 %

Verotulojen jakautuminen TA 2017

43

Verotulot asukasta koti laskettuna on 3 598 euroa, joka on hieman korkeampi kuin vuoden 2016 talousarvi-

ossa (3 557 euroa). Kunnan tuloista 49 % muodostuu verotuloista, 35 % valtionosuuksista ja loput 16 %

toimintatuotoista ja rahoitustuotoista. Yksi kunnallisveroprosentti on noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuoden

2017 talousarvio on valmisteltu vuoden 2016 veroprosenttien mukaan, paitsi poikkeuksen tekevät erikseen

määrätyt kiinteistöveroprosentit. Kunnanvaltuusto päätti ottaa rakentamattoman rakennuspaikan korote-

tun kiinteistöveroprosentin käyttöön verovuodelle 2017. Korotettu kiinteistöveroprosentti on 3,00. Lisäksi

valtuusto päätti korottaa voimalaitosveron 3,10 prosenttiin.

Veroprosentit 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Tulovero 19,75 20,75 21,25 21,25 21,25 21,25

Kiinteistöverot

yleinen kiinteistövero 0,95 0,95 1,10 1,10 1,10 1,10

vakituinen asunto 0,45 0,45 0,60 0,60 0,60 0,60

muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,20 1,20 1,20 1,20

Erikseen määrätyt prosentit

rakentamaton rakennuspaikka - - - - - 3,00

voimalaitos 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 3,10

Valtionosuudet

Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,

muutos-%

Kunnan peruspalv. vo 20 217 267 21 704 737 20 966 595 20 966 595 20 966 595 -3,4 %

Verotuloperust. vo. tasaus 5 005 127 5 148 276 5 442 813 5 442 813 5 442 813 5,7 %

Opetus- ja kultt. vo -376 791 -224 648 461 649 461 649 461 649 305,5 %

YHTEENSÄ 24 845 603 26 628 365 26 871 057 26 871 057 26 871 057 0,9 %

Kunnan valtionosuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: peruspalvelu-

jen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus. Lisäksi valtionosuusmak-

satuksen yhteydessä otetaan huomioon kuntien kotikuntakorvausmenot ja -tulot. Kunnalle valtionosuusra-

hoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan kunta

itse päättää valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.

Vuoden 2017 valtionosuudet on merkitty Kuntaliiton 10.11.2016 päivittämän valtionosuuslaskurin mukaisi-

na. Vuoden 2018 valtionosuuksien määrästä tai vuoden 2019 valtionosuusjärjestelmästä ei ole tässä vai-

heessa tietoa, joten valtionosuuksina on käytetty samaa summaa.

Vuoden 2017 valtionosuuksien määrän arvioidaan kasvavan hieman vuoden 2016 talousarvioon nähden.

Valtionosuuksissa on huomioitu vähentävinä erinä muun muassa eläketukivähennys ”Lex Lindström”

(-28 938 euroa) sekä perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta, tässä tapauksessa Kainuun sotelta, Kelalle

(-399 168 euroa). Myös kilpailukykysopimuksen vaikutukset Sotkamon valtionosuuksiin vuonna 2017 ovat

merkittävät; ne vähentävät valtionosuuksia -686 521 euroa. Kotikuntakorvausten menot on arvioitu -37 620

euroon.

44

Vuosikate

Vuoden 2017 talousarviossa vuosikate on 757 787 euroa. Vuosikate vahvistuu vuoden 2016 talousarviosta

lähes 1,6 miljoonaa euroa. Vuosikate riittää kattamaan 28,4 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden las-

kettuna on 72 euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä vuosikate oli -114 €/asukas ja vuoden 2016 talousarvi-

ossa -79 €/asukas.

Vuonna 2018 vuosikatteen arvioidaan olevan 1 969 159 euroa. Silloin vuosikatteen arvioidaan kattamaan

77,7 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden laskettuna on 188 euroa. Vuonna 2019 vuosikatteen arvioi-

daan olevan 2 757 996 euroa ja sen arvioidaan kattavan poistot jo kokonaan (120,7 %). Vuosikate asukasta

kohden laskettuna on 264 euroa.

Rahoitustuotot ja kulut

Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,

muutos-%

Korkotuotot 1 452 440 1 450 050 1 450 000 1 450 000 1 450 000 0,0 %

Muut rahoitustuotot 178 161 182 800 164 800 166 300 164 800 -9,8 %

Korkokulut -292 602 -247 000 -180 000 -170 000 -180 000 -27,1 %

Muut rahoituskulut -150 880 -152 700 -150 300 -150 300 -226 640 -1,6 %

YHTEENSÄ 1 187 119 1 233 150 1 284 500 1 296 000 1 208 160 -4,2 %

Korkotuottoja kertyy pääasiassa Loiste Oy:n juniorlainan koroista, jonka tuottoennuste säilyy tasaisena.

Korkokulut on arvioitu lainaohjelman mukaisina ottaen huomioon kunnan nykyinen vieras pääoma ja mata-

lana jatkuva korkojen taso. Muita rahoituskuluja vähentää Sotkamon kunnan lainoihin tehty korkosuojan

muokkaus. Sotkamon kunnan nykyisen lainasalkun suojausaste todettiin korkeaksi ja valtuusto päätti siirtää

suojausta alkamaan tulevaisuuteen, jolloin pystytään nauttimaan ennen suojauksen alkamista alhaalla ole-

vista Euribor-koroista. Sotkamon kunnalla ei ole 1.1.2017–25.6.2019 välillä korkosuojausta voimassa, vaan

26.6.2019 alkaa uusi 11 vuoden kynnyksellinen koronvaihtosopimus optiomahdollisuudella.

Poistot

Tilierittely TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TA16-TA17,

muutos-%

Poistot pysyvistä vastaavista -2 583 250 -2 778 549 -2 665 202 -2 535 450 -2 284 112 -4,1 %

Investointikulut kirjataan kuluiksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistojen tarkoitukse-

na on kattaa korjausinvestoinnit. Poistot on laskettu kunnan poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot säily-

vät tulevina vuosina korkealla johtuen pitkään jatkuneesta korkeasta investointitasosta. Vuonna 2017 pois-

tot ovat 0,1 miljoonaa euroa pienemmät (-4,1 %) kuin vuoden 2016 talousarviossa. Vuosina 2018–2019

poistot vähenevät 2,2 miljoonaa euron tuntumaan ja investointitaso tulee maltillistumaan. Vuosien 2018–

2019 poistot on arvioitu toteutuneiden ja valmistuneiden investointihankkeiden mukaisesti.

45

Tilikauden tulos

Vuonna 2017 tilikauden tulos on -1 907 415 euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos paranee kuitenkin vuoden

2015 tilinpäätöksestä ja vuoden 2016 talousarviosta huomattavasti. Vuonna 2018 tilikauden tuloksen arvi-

oidaan olevan -566 291 euroa alijäämäinen ja vuonna 2019 jo 473 884 euroa ylijäämäinen. Maakuntauudis-

tus on tuonut epävarmuutta vuoden 2019 talouden suunnitteluun.

Vuosikate ja poistot vuosina 2010–2019

Vuosikate, poistot ja tilikauden ali-/ylijäämä vuosina 2010–2019

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

-2 000

-1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Vuosikate ja poistot, miljoonaa euroa

Vuosikate Poistot

-5 000 000

0

5 000 000

10 000 000

15 000 000

20 000 000

25 000 000

TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Vuosikate, poistot ja ali-/ylijäämä, miljoonaa euroa

Vuosikate Poistot Tilikauden ali-/ylijäämä

46

6. RAHOITUSLASKELMA

Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tuottojen ja kulujen aiheuttama rahavirta. Li-

säksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan muutokset.

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toiminnan rahavirta -1 373 801 -1 396 038 267 787 1 170 684 2 486 996

Vuosikate -1 198 105 -834 038 757 787 1 969 159 2 757 996

Satunnaiset erät, netto

Tulorahoituksen korjauserät -175 696 562 000 490 000 798 475 271 000

Investointien rahavirta 6 598 334 3 208 000 3 384 000 1 851 525 1 074 000

Investointimenot -6 985 441 -5 045 000 -4 198 000 -3 310 000 -1 505 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 156 144 1 210 000 257 000 580 000 80 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 230 963 627 000 557 000 878 475 351 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -7 972 135 -4 604 038 -3 116 213 -680 841 1 412 996

Antolainauksen muutokset -459 558

0 0 0

Antolainasaamisten lisäys -459 558

-56 000 -28 000 -28 000

Antolainasaamisten vähennys

56 000 28 000 28 000

Lainakannan muutokset 3 966 564 4 150 000 5 304 000 115 000 -127 000

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 500 000 6 500 000 2 500 000 3 000 000 2 500 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 639 051 -2 350 000 -2 885 000 -2 885 000 -2 627 000

Pitkäaikaisten lainojen muutos 2 860 949 4 150 000 -385 000 115 000 -127 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 150 614

5 689 000

Oman pääoman muutokset 103 922

Muut maksuvalmiuden muutokset 3 277 072

214 101 45 495

Toimeksiantojen varojen ja pääomien m 0

Saamisten muutos 1 807 964

214 101 45 495

Korottomien velkojen muutos 1 469 108

Rahoituksen rahavirta 6 888 000 4 150 000 5 304 000 329 101 -81 505

Vaikutus maksuvalmiuteen -1 084 135 -454 038 2 187 787 -351 740 1 331 491

Rahavarojen muutos -1 084 134 -454 038 2 187 787 -351 740 1 331 491

Rahavarat 31.12. 95 688 358 350 1 187 787 836 047 2 167 538

Rahavarat 1.1. -1 179 822 -95 688 1 000 000 -1 187 787 -836 047

Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Investointien tulorahoitus, % -17,5 % -21,7 % 19,2 % 72,1 % 193,5 %

Lainanhoitokate -0,4 -2,3 5,2 12,5 16,3

Lainat 31.12., 1 000 € 23 518 000 27 668 000 32 972 000 33 087 000 32 960 000

Lainat €/asukas 2 235 2 633 3 145 3 162 3 154

Kassan riittävyys, pv 0 -1 8 6 13

Asukasluku 31.12. 10 523 10 509 10 484 10 465 10 450

Asukasluvun muutos -14 -25 -19 -15

47

Toiminnan rahavirta

Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulo-

rahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauserät ja satunnaiset tuotot.

Investointien rahavirta

Investoinnin rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot sekä investointikohteisiin saadut rahoitusosuudet. Investointien rahavirta tarkoittaa, paljonko

kunta rahoittaa nettomääräisesti investointeja.

Vuosien 2017–2019 investointiraami pidetään hyvin maltillisena. Lähtökohtaisesti ei toteuteta uudisraken-

tamista. Vuoden 2017 bruttoinvestoinnit ovat 4,2 miljoonaa euroa ja vastaavasti rahoitusosuuksia ja omai-

suuden myynnistä saadaan yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit ovat 3,1 miljoonaa euroa. Ta-

lousarviovuonna 2017 euromääräisesti merkittävin investointikohde tulee olemaan kunnanviraston vesika-

ton uusiminen ja koneellisen ilmanvaihdon rakentaminen. Lisäksi rahoitusta varataan Vuokatti Areena -

hankkeeseen. Kiinteistöjen ja kunnallistekniikan korjausvelan lyhentämistä toteutetaan suunnitellusti.

Vuonna 2018–2019 euromääräisesti merkittävänä investointikohteena on Lastaajantien perusparannus-

hanke, johon tullaan hakemaan EU-rahoitusta. Kiinteistöjen ja kunnallistekniikan korjausvelan lyhentämistä

jatketaan suunnitellusti.

Investointikohteet esitellään tarkemmin luvussa 8 Investoinnit.

Toiminnan ja investointien rahavirta

Toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen -3,1 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien raha-

virta kääntyy vuosina 2018–2019 parempaan suuntaan ja vuonna 2019 rahavirta on jo 1,4 miljoonaa positii-

vinen.

Vuoden 2015 tilinpäätöksessä toiminnan ja investointien rahavirrat –tunnusluku oli -7,9 miljoonaa euroa

negatiivinen. Vuoden 2016 talousarviossa vastaava tunnusluku on -4,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Jos

toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, tarkoittaa se, että tulorahoituksella ei pystytä koko-

naan maksamaan investointeja eikä lyhentämään lainoja.

Rahoituksen rahavirta

Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset.

Kehittämisyhtiö Kainuun Etu Oy:lle on varattu väliaikarahoitusta antolainasaamisten lisäyksiin. Vuodelle

2017 varataan 56 000, vuodelle 2018 varataan 28 000 euroa ja vuodelle 2019 varataan myös 28 000 euroa.

Vastaavat summat on merkitty myös antolainasaamisten vähennyksiin. Väliaikaisrahoituksen enimmäis-

määrä omistajakuntien osalta on 400 000 euroa vuonna 2017, 200 000 euroa vuonna 2018 ja 200 000 eu-

roa vuonna 2019. Väliaikaisrahoituksen vuosittainen jakautuminen omistajakuntien kesken perustuu kunti-

en edellisen vuoden asukaslukumäärään. Sotkamon kunnan osuus on 14 % enimmäismäärästä.

Väliaikaisrahoituksella turvataan yhtiön toiminnan rahoitus omistajakuntien yhtiön toimintaan osoittaman

perusrahoituksen pienentyessä uuden osakassopimuksen mukaisesti. Yhtiöllä on uuden osakassopimuksen

astuessa voimaan aiempaan perusrahoitustasoon perustuva laaja kehittämishankekanta. Kehittämishank-

keiden omarahoitus toteutuu etupainotteisesti, kun taas niiden aluekehitys- ja ohjelmarahoituksen maksa-

48

tus yhtiölle toteutuu takapainotteisesti, usein vasta hankkeiden päättymisen jälkeen. Tästä syystä yhtiölle

saattaa syntyä tarve väliaikaisrahoitukselle. Väliaikaisrahoituksen sopimus (ml. tarkempi aikataulu ja ehdot

takaisinmaksulle) on tulossa myöhemmin päätettäviksi kuntiin.

Huippupaikat Oy on velvollinen lunastamaan Vuokatin rinnealueen toimintaympäristön kehittämishank-

keen tuloksena toteutetut suorituspaikat (Superpipe-kouru ja Slopestyle-rinne) rakenteineen ja laitteineen

10.12.2012 allekirjoitetun lunastamissopimuksen mukaisesti. Kirjanpidollisesti tämä näkyy investointien ra-

havirrassa pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloina sekä saamisten muutoksena vuosina 2018–

2019. Lunastussopimuksen mukaiset summat on huomioitu rahoituslaskelmassa.

Lainamäärä

Lainakannan muutokset 1 000 € TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Pitkäaik. lainojen lisäys 6 000 5 500 6 500 2 500 3 000 2 500

Pitkäaik. lainojen vähennys 2 163 2 639 2 350 2 885 2 885 2 627

Pitkäaik. lainojen muutos 3 837 2 861 4 150 -385 115 -127

Lyhytaik. lainojen muutos 5 689

Lainat 31.12. 19 551 23 518 27 668 32 972 33 087 32 960

Lainat € / asukas 1 843 2 235 2 633 3 193 3 162 3 154

Asukasluku 10 606 10 523 10 509 10 484 10 465 10 450

Pitkäaikaista lainaa suunnitellaan vuonna 2017 otettavaksi 2,5 miljoonaa euroa. Vuosille 2018–2019 pitkä-

aikaisen lainan tarpeeksi arvioidaan 2,5-3,0 miljoonaa per vuosi. Matalan korkotason jatkumisen vuoksi pit-

käaikaisia lainoja maksetaan vuosina 2017–2019 pois ennätyksellisesti. Kunnan nettovelkaantuminen läh-

tee taittumaan viimeistään vuonna 2019, jolloin kokonaislainamäärä kääntyy laskuun. Lyhytaikaisen vieras-

ta pääoman hankkimiseksi hyödynnetään jatkossakin kuntatodistuksia. Vuodelle 2017 on budjetoitu lyhyt-

aikaisen lainojen muutokseen arvio kuntatodistusten määrästä 31.12.2016, sillä kuntatodistukset otettiin

käyttöön kesken vuotta 2016 eikä niitä ole huomioitu vuoden 2016 talousarviossa. Vuoden 2017 rahoitus-

laskelmaan tullaan tekemään tarvittaessa muutos lyhytaikaisten lainojen muutoksen osalta vuoden 2016 ti-

linpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Uuden kuntalain mukaan talouden seurannan kannalta korostuu erityisesti konsernitunnuslukujen merki-

tys. Konsernitunnuslukujen kehittymistä seurataan talousarviovuoden aikana ja kunnan konserniohje tul-

laan päivittämään hallintosäännön päivittämisen yhteydessä.

49

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Lainanhoitokate

= (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten

maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnusluvun ar-

vo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, myymään kunnan omaisuutta tai vä-

hentämään rahavaroja.

Kassan riittävyys

= 365 pv X Rahavarat varainhoitovuoden lopussa / Kassasta maksut varainhoitovuonna

Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kas-

sasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää 14–30 päivän kas-

san riittävyyttä.

50

7. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PALVELUALUEITTAIN

7.1. HALLINTOPALVELUT

Palvelualueen tehtävä

Hallintopalvelut sisältää vaalien, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen, kunnanvaltuuston, kunnanhalli-

tuksen, yleishallinnon, elinkeinojen kehittämisen, henkilöstöhallinnon, lomatoimen, maataloustoimen sekä

asuntotoimen talouden sekä toiminnalliset tavoitteet.

Hallintopalveluiden vastuuhenkilönä toimii hallintojohtaja Paula Halonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 3 107 389 3 648 886 3 182 207 3 524 682 2 997 207

Myyntituotot 2 055 198 2 235 676 1 860 615 1 860 615 1 860 615

Maksutuotot 288 401 233 000 261 362 261 362 261 362

Tuet ja avustukset 257 298 340 020 308 040 342 040 342 040

Muut toimintatuotot 506 492 840 190 752 190 1 060 665 533 190

Toimintakulut 44 937 784 45 821 118 45 768 687 45 894 424 45 859 907

Henkilöstömenot 3 744 480 3 986 142 3 385 796 3 488 552 3 478 410

Palvelujen ostot 40 085 126 40 607 496 41 063 642 41 071 392 41 067 017

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 40 879 34 760 35 210 34 260 34 260

Avustukset 741 371 947 400 1 041 219 1 057 400 1 037 400

Muut toimintakulut 325 928 245 320 242 820 242 820 242 820

Toimintakate -41 830 395 -42 172 232 -42 586 480 -42 369 742 -42 862 700

Poistot ja arvonalentumiset -4 747

-12 000 -12 000 -12 000

Vyörytyserät hallinto 433 418

Vyörytyserät menot -66 545

Tilikauden tulos -41 835 147 -42 172 232 -42 598 480 -42 381 742 -42 874 700

51

Talous (ulkoiset erät)

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 3 091 868 3 648 886 3 182 207 3 524 682 2 997 207

Myyntituotot 2 039 861 2 235 676 1 860 615 1 860 615 1 860 615

Maksutuotot 288 401 233 000 261 362 261 362 261 362

Tuet ja avustukset 257 298 340 020 308 040 342 040 342 040

Muut toimintatuotot 506 308 840 190 752 190 1 060 665 533 190

Toimintakulut 44 854 089 -45 781 696 45 729 268 45 855 005 45 820 488

Henkilöstömenot 3 744 480 3 986 142 3 385 796 3 488 552 3 478 410

Palvelujen ostot 40 001 515 40 568 074 41 024 223 41 031 973 41 027 598

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 40 879 34 760 35 210 34 260 34 260

Avustukset 741 371 947 400 1 041 219 1 057 400 1 037 400

Muut toimintakulut 325 844 245 320 242 820 242 820 242 820

Toimintakate 41 762 221 42 132 810 42 547 061 42 330 323 42 823 281

Poistot ja arvonalentumiset 4 747 0 12 000 12 000 12 000

Tilikauden tulos 41 766 973 42 132 810 42 559 061 42 342 323 42 835 281

Vastuualue: Vaalit

Vaalit sisältää EU-vaalien, presidentin vaalien, eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien järjestämisen talouden

sekä toiminnalliset tavoitteet.

Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa

vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja

siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoi-

mitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan ääntenlaskennan tiedottaminen.

Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten kä-

sittely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vah-

vistaminen.

Vaalien vastuuhenkilöinä toimivat hallintojohtaja Paula Halonen, maaseutupäällikkö Jari Korhonen ja toi-mistopäällikkö Päivi Huotari.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 17 697 32 000

34 000 34 000

Tuet ja avustukset 17 697 32 000

34 000 34 000

Toimintakulut 14 220 9 600 26 042 24 042 13 900

Henkilöstömenot 8 758 4 000 20 142 20 142 10 000

Palvelujen ostot 2 617 5 050 3 400 2 350 2 350

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 818 550 2 500 1 550 1 550

Muut toimintakulut 27

Toimintakate 3 477 22 400 -26 042 9 958 20 100

Vyörytyskulut -151

Tilikauden tulos 3 477 22 400 -26 042 9 958 20 100

52

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Kuntavaalien toimittaminen kunnassa virheettömästi. * 28.1.2018 pidettävään presidentinvaalin liittyvät vaalilain mukaiset keskusvaalilautakunnan ja kunnanhal-lituksen päätökset ja toimenpiteet. * Ensimmäisiin maakuntavaaleihin liittyvät päätökset ja toimenpiteet, maakuntavaalit toimitetaan mahdol-lisesti vuoden 2018 presidentinvaalin yhteydessä.

Vastuualue: Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus

Tarkastuslautakunta sisältää tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen talouden sekä toiminnalliset tavoit-

teet.

Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 14 luvun 121 §:ssä ja Sotkamon kunnan tarkastus-

säännössä (jatkossa hallintosäännössä). Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talou-

den tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lauta-

kunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista ja vastaa sidonnaisuusilmoi-

tuksista.

Tilintarkastajan tehtävistä säännellään kuntalain 14 luvun 123 §:ssä. Tilintarkastajan on toukokuun loppuun

mennessä tarkastettava julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kir-

janpito ja tilinpäätös. Tarkastettava mm. antavatko kunnan tilinpäätös ja konsernitilinpäätös oikeat ja riittä-

vät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta.

Tarkastuslautakunnan vastuuhenkilöinä toimivat hallintojohtaja Paula Halonen ja talousjohtaja Heidi Pyyk-

könen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintakulut 19 645 19 320 19 320 19 320 19 320

Henkilöstömenot 7 464 7 000 7 000 7 000 7 000

Palvelujen ostot 12 031 11 620 11 620 11 620 11 620

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

700 700 700 700

Muut toimintakulut 150

Toimintakate -19 645 -19 320 -19 320 -19 320 -19 320

Tilikauden tulos -19 645 -19 320 -19 320 -19 320 -19 320

53

Vastuualue: Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto vastaa ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Kunnanvaltuusto

asettaa vuosittain talousarviossa toimielimille tulostavoitteet, joilla se ohjaa määrärahojen käyttötarkoitus-

ta, palvelutuotannon määrä ja laatua sekä toiminnan kehittämissuuntaa.

Uuden kuntalain (410/2015) valtuustoa koskevat säännökset tulevat voimaan seuraavan vaalikauden alusta

eli 1.6.2017. Myös kuntastrategiaa koskeva kuntalain 7 luvun 37 § tulee voimaan 1.6.2017. Valtuusto päät-

tää kuntastrategiassa kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiaa laaditta-

essa on otettava huomioon mm. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Vastuullisena toimielimenä toimii kunnanhallitus ja vastuuhenkilöinä kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen ja hal-

lintojohtaja Paula Halonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintakulut 48 796 58 350 58 350 58 350 58 350

Henkilöstömenot 32 967 37 800 37 800 37 800 37 800

Palvelujen ostot 13 208 14 850 14 850 14 850 14 850

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 448 4 100 4 100 4 100 4 100

Muut toimintakulut 173 1 600 1 600 1 600 1 600

Toimintakate -48 796 -58 350 -58 350 -58 350 -58 350

Tilikauden tulos -48 796 -58 350 -58 350 -58 350 -58 350

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Sotkamon kuntastrategia ko-konaisuudessaan

Valtuuston päätöksenteossa huo-mioidaan kuntastrategiassa asete-tut päämäärät

Laaditaan tilinpäätökseen yhteenveto siitä, miten valtuuston tekemät pää-tökset ovat liittyneet kuntastrategias-sa asetettuihin päämääriin

Sotkamon kuntastrategia ko-konaisuudessaan

Päätöksenteko on lain mukaista. Sujuva ja kunnan edun mukainen päätöksenteko.

Toimielimen itsearviointi v. 2017

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköisen asioinnin lisääminen

Otetaan mahdollisesti käyttöön sähköinen kokouskäytäntö

Sähköisesti pidettävien kokousten lkm

Aktiivinen ja osallistuva sot-kamolainen Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttaminen

Hyvinvoivat kuntalaiset Sähköisen hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen, tunnusluvut

54

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustan-nustehokkaasti ja laadukkaas-ti Toimintatapojen uudistami-nen

Kunnan uusi hallintosääntö ja muu päivitettävänä oleva ohjeistus on valmis. Sähköisten palvelujen lisääminen (lomakkeet kunnan nettisivuilla)

Valtuuston hyväksymä hallintosääntö Asiakastyytyväisyyskysely

Talouden hoitaminen Pitkäjänteisyys talouden hoi-dossa

Kunnan talouden tasapainottami-nen

Lainvoimaiset päätökset tasapainot-tamistoimenpiteistä

Talouden hoitaminen Talouden jatkuva seuranta ja nopea reagointi tarvittaessa

Talouden toteumaraportit palvelu-alueittain ja koko kunnan osalta val-tuustolle 4 kertaa vuodessa

Talousraportit

Vastuualue: Hallinto

Hallinto sisältää hallintopalvelut, kunnanhallituksen, avustukset, työmarkkinatuen maksuosuudet, kuntayh-

tymien maksuosuudet (Kainuun liitto, Kainuun soten talous- ja palkkahallinnon tukipalvelut, Kainuun sote-

kuntayhtymä), käyttövaraukset (mm. veteraanitoiminta ja vanhusneuvosto) sekä kansainvälisen toiminnan.

Hallinto pitää sisällään em. toimien talouden sekä toiminnalliset tavoitteet. Hallintopalvelut palvelee kun-

nanhallituksen alaisuudessa kunnan johtamista kokonaisuutena, vastaa kunnan edunvalvonnasta, yhteyk-

sistä viranomaisiin ja yhteistyöstä, kuntakuvasta ja elinkeinoelämän kehittämisen edellytyksistä.

Hallinnon vastuuhenkilönä toimii hallintojohtaja Paula Halonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 242 568 592 190 520 190 828 665 301 190

Myyntituotot 20 170 2 000 2 000 2 000 2 000

Maksutuotot 820 3 000 3 000 3 000 3 000

Tuet ja avustukset 700

Muut toimintatuotot 220 878 587 190 515 190 823 665 296 190

Toimintakulut 40 679 335 41 204 986 41 737 311 41 747 311 41 747 936

Henkilöstömenot 1 142 754 1 167 380 947 259 947 259 947 259

Palvelujen ostot 38 802 477 39 377 506 39 966 652 39 976 652 39 997 277

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 465 11 330 11 330 11 330 11 330

Avustukset 642 774 616 500 779 700 779 700 759 700

Muut toimintakulut 84 865 32 270 32 370 32 370 32 370

Toimintakate -40 436 767 -40 612 796 -41 217 121 -40 918 646 -41 446 746

Poistot ja arvonalentumiset -4 747

-12 000 -12 000 -12 000

Tilikauden tulos -40 441 518 -40 612 796 -41 229 121 -40 930 646 -41 458 746

55

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön sähköinen kokoustaminen. * Kehitetään sähköistä asiointia eli laajennetaan sähköisten lomakkeiden käyttöä kunnan nettisivuilla. * Toteutetaan kunnan palvelujen laadukasta viestintää mm. kunnan nettisivuilla sekä ylläpidetään kuntaku-vaa viestinnän ja markkinoinnin keinoin. * Tuotetaan palvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti (esim. kokousaineistojen eli esityslistojen ja liit-teiden toimittaminen sähköisesti) * Toteutetaan työllisyyden hoitamiseen liittyviä toimenpiteitä Kelalle takaisinmaksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämiseksi (esim. kuntalisän käyttämisen jatkaminen ja siitä tiedottaminen)

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköiset kokoukset

Mahdollisesti sähköiset kokoukset Sähköisen kokousten lkm

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköisen asioinnin lisääminen

Sähköisen asioinnin lisääminen ja kehittäminen

Sähköisesti käytössä olevien lomak-keiden lkm

Palvelujen tuottaminen Laadukas viestintä kunnan pal-veluista ja kuntakuvan ylläpi-täminen

Kunnan nettisivujen tehokas hyö-dyntäminen

Asiakastyytyväisyyskysely

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Esityslistojen ja liitteiden toimitta-minen sähköisesti

Postituskustannusten määrän pie-neneminen

Palvelujen tuottaminen Työllisyysasioiden hoitaminen kustannustehokkaasti

Työllisyyden hoitamiseen uusien toimenpiteiden käyttöönotto

Kelalle takaisinmaksettavan työ-markkinatuen kuntaosuuden pie-nentäminen

56

Tulosyksikkö: Kunnanhallitus

Kunnanhallitus sisältää (matkailu)markkinoinnin, avustukset, joukkoliikenteen, kunnan oman projektit, pro-

jektien maksuosuudet, yritysten toimitilat ja muun elinkeinojen kehittämisen. Elinkeinot pitävät sisällään

em. toimien talouden sekä toiminnalliset tavoitteet.

Kunnanhallitus vastaa mm. strategisesta suunnittelusta, kunnan taloudesta, henkilöstöpolitiikan johtami-

sesta, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämisestä, seudullisesta yhteistyöstä, asunto-, elinkeino-

ja maankäyttöpolitiikasta, palvelutoimintojen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta.

Kunnanhallituksen vastuuhenkilönä toimii hallintojohtaja Paula Halonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 152 164 583 190 511 190 819 665 292 190

Myyntituotot 750

Tuet ja avustukset 700

Muut toimintatuotot 150 714 583 190 511 190 819 665 292 190

Toimintakulut 1 926 021 1 990 262 2 055 840 2 065 840 2 066 465

Henkilöstömenot 878 070 890 832 704 021 704 021 704 021

Palvelujen ostot 399 069 473 730 562 919 572 919 593 544

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 555 5 730 5 730 5 730 5 730

Avustukset 642 774 616 500 779 700 779 700 759 700

Muut toimintakulut 3 553 3 470 3 470 3 470 3 470

Toimintakate -1 773 857 -1 407 072 -1 544 650 -1 246 175 -1 774 275

Poistot ja arvonalentumiset

Vyörytyserät tuotot 433 418

Vyörytyserät menot -15 029

Tilikauden tulos -1 773 861 -1 407 072 -1 544 650 -1 246 175 -1 774 275

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Uudistetaan kunnan viestinnän ilmettä; viestipohjiin, powerpoint-pohjiin jne. uusi yhtenäinen ilme. * Otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön sähköinen kokoustaminen. * Ylläpidetään elinvoimaisen ja kuntaan uusia asukkaita sekä yrittäjiä houkuttelevan kuntakuva viestinnän ja markkinoinnin keinoin. * Jatketaan kunnan ja yrittäjien toimialatapaamisia. * Ylläpidetään avointa keskusteluilmapiiriä. * Laaditaan elinkeinostrategia yhteistyössä yrittäjien kanssa. * Tasapainotetaan taloutta.

57

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Sotkamon kuntastrategia ko-konaisuudessaan

Päätöksenteko on on lain mukais-ta. Sujuva päätöksenteko ja yhteen hiileen puhaltaminen

Poliittinen päätöksenteko on sujuvaa ja kunnan edun mukaista; Toimielimen itsearviointi v. 2017

Suomen yritysmyönteisin kunta

Riittävä väestön määrä kunnassa; vähintään 10 523 asukasta

Asukasmäärä; vuotuinen nettokasvu

Suomen yritysmyönteisin kunta, vetovoimaisuuden yl-läpitäminen

Laaditaan elinkeinostrategia yh-teistyössä yrittäjien kanssa

Elinkeinostrategia laadittu

Vetovoimaisuuden ylläpitä-minen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen

Aktiivinen viestintä ja markkinointi Toimenpiteet viestinnässä ja markki-noinnissa; kunnan nettisivuilla ja Face-bookissa

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen

Otetaan mahdollisesti käyttöön sähköinen kokouskäytäntö

Sähköisesti pidettyjen kokousten lkm

Toimintatapojen tarkastelu Sopimuksellisen yhteistyön tehostaminen ja mahdolli-suuksien hyödyntäminen myös naapurikuntien ja kol-mannen sektorin kanssa

Sujuva ja selkeästi opastettu jouk-koliikenne

Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvaa

Aktiivinen ja osallistuva sot-kamolainen, joka ottaa vas-tuun itsestään ja toisesta Työnhakija-asiakkaille sovel-tuvien aktiivipalvelujen kehit-täminen

Aktiivisen työllisyyspolitiikan to-teuttaminen ja kunnan työllisyy-denhoidon mallin suunnittelu

Sotkamon työttömyysaste keskimää-räistä alhaisempi Kainuun muihin kun-tiin verrattuna

Talouden hoitaminen Pitkäjänteisyys talouden hoi-dossa

Kunnan talouden tasapainottami-nen

Kunnanhallituksen päätökset tasapai-nottamistoimenpiteistä

Talouden hoitaminen Pitkäjänteisyys talouden hoi-dossa

Kunnan velkaantuminen on hallit-tua ja velkamäärä pysyy alle valta-kunnan keskiarvon

Asukaskohtainen lainamäärä tilinpää-töksessä

Talouden hoitaminen Alijäämien muodostumisen katkaiseminen

Tilikauden tulos 0 Tilikauden tulos

Talouden hoitaminen Talouden jatkuva seuranta ja nopea reagointi tarvittaessa

Kuukausittaiset talousraportit kun-nanhallitukselle, laajemmat to-teumaraportit palvelualueittain ja koko kunnan osalta hallitukselle 4 kertaa vuodessa

Talousraportit ja talouden toteumara-portit

58

Vastuualue: Elinkeinot

Elinkeinot sisältää (matkailu)markkinoinnin, avustukset, joukkoliikenteen, kunnan oman projektit, projekti-en maksuosuudet, yritysten toimitilat ja muun elinkeinojen kehittämisen.

Elinkeinoista vastuullisina toimivat kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, hallintojohtaja Paula Halonen ja talous-johtaja Heidi Pyykkönen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 104 545 108 020 90 020 90 020 90 020

Tuet ja avustukset 17 765 28 020 28 020 28 020 28 020

Muut toimintatuotot 86 780 80 000 62 000 62 000 62 000

Toimintakulut 912 191 1 044 240 888 909 903 890 878 890

Henkilöstömenot 5 368 7 350 2 300 2 300 2 300

Palvelujen ostot 688 459 646 490 542 390 541 190 516 190

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11 440 5 400 5 400 5 400 5 400

Avustukset 4 351 200 000 153 819 170 000 170 000

Muut toimintakulut 202 573 185 000 185 000 185 000 185 000

Toimintakate -807 646 -936 220 -798 889 -813 870 -788 870

Vyörytyserät menot -10 192

Tilikauden tulos -807 645 -936 220 -798 889 -813 870 -788 870

59

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

EU- ja muut maksuosuudet 247 861 254 990 272 580 270 080 260 710

Kainuun Etu Oy 105 600 105 600 54 000 54 000 54 000

Elävä Kainuu Leader 45 890 45 890 45 890 45 890 45 890

Kumppaniksi ry 86 000 86 000 86 000 86 000 86 000

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun 69 190 69 190 59 820

Ennakoimattomat projektit 10 371 15 000 15 000 15 000 15 000

VuoGas Nurmi -hanke 0 2 500 2 500 0 0

Kunnan omat projektit, sopimusyhteistyö 190 000 190 000 195 000 205 000 210 000

CEMIS Oulu 40 000 40 000 40 000 40 000 20 000

CEMIS Jyväskylä 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

Kajaanin AMK:lle CEMIS toiminnan johtamiseen 5 000 5 000

Jyväskylän yliopiston liikuntatekn./maisterikoulutus 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000

Jyväskylän yliopiston liikuntatekn./muut hankkeet 20 000 20 000 0 0 0

Euroopan nuorten olympiafestivaalien talvikisat, EY-OF2021 20 000 30 000 60 000

Muu rahoitus 991 522 972 400 1 186 400 1 192 400 1 197 400

Matkailun markkinointi 128 000 128 000 123 000 123 000 123 000

Kv-matkailun markkinointi 0 10 000 0 0 0

Matkailun neuvontapalvelut 21 000 21 000 21 000 21 000 21 000

Vesihuoltoavustukset 20 000 0 0 0

Joukkoliikenne 91 848 152 000 244 000 250 000 255 000

Yritysten toimitilat 121 658 107 400 128 400 128 400 128 400

Kunnan työmarkkinatuen maksuosuus sekä pitkäaikais-työttömien työllistämisen kuntalisä 592 274 494 000 650 000 650 000 650 000

Työllisyydenhoidon hankevaraus 20 000 20 000

Avustukset avustukset kotitalouksille avustukset yhteisöille työmarkkinatuki kesätyöseteli

741 371 49 303 60 053

592 274 22 890

947 400 80 700 72 800

566 000 15 000

1 041 219 75 000 42 500

742 000 12 900

1 057 400 75 000 42 500

742 000 12 900

1 057 400 75 000 42 500

722 000 12 900

Muu kehittäminen 36 742 40 000 20 000 20 000 20 000

Elinkeino- ja kehittämisrahoitus yhteensä 1 429 383 1 417 390 1 653 980 1 667 480 1 668 110

Kehittämisrahoituksen taso nousee edelleen suunnittelukauden aikana. Muutoksen selittää joukkoliiken-

teen määrärahavarauksen kasvu. Kunnat joutuvat jatkossakin panostamaan enemmän joukkoliikenteen

kustannuksiin halutessaan säilyttää nykytasoisen palvelutason. Pitkäaikaisten sopimusten vuoksi nopeita

muutoksia rahoitustasossa ei pystytä tekemään. Mikäli jatkossa kehittämisrahoituksen tasoa halutaan pie-

nentää, sopimuskausien päättyessä on tehtävä ratkaisuja rahallisesti merkittäviin sopimuksiin.

Kainuun Etu Oy:tä koskeva omistajakuntien osakassopimus on päivitetty vuosille 2017–2019. Omistajakun-

nat rahoittavat yhtiön perustoimintaa vuosittain toiminta-avustuksella, joka kohdistuu yhtiön toiminnan

kustannuksiin. Toiminta-avustus sopimuskauden aikana on enintään 400 000 euroa/vuosi. Toiminta-

60

avustuksen vuosittainen jakautuminen omistajakuntien kesken perustuu kuntien edellisen vuoden asukas-

lukumäärään, Sotkamossa noin 54 000 €/vuosi.

Kunnanhallitus on tehnyt kokouksessaan 1.9.2015 päätöksen § 158, jolla kunnanhallitus on myöntänyt

Luonnonvarakeskukselle hakemuksen mukaisen VuoGas Nurmi -hankkeen omarahoitusosuuden vuosille

2015–2017 siten, että Sotkamon kunnan 5 000 €:n rahoitusosuudesta 2 500 € sisällytetään vuoden 2016 ja

2 500 € vuoden 2017 talousarvioon (taulukossa kohdassa EU- ja muut maksuosuudet). Matkailun markki-

noinnin ja kansainvälisen matkailun markkinoinnin määrärahavarausta pienennetään, mutta toisaalta Sot-

kamon kunta on mukana Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun -hankkeessa vajaan vuosittai-

sella 70 000 €:n osuudella. Sotkamon kunta hallinnoi hanketta, ja hankkeen osarahoittajina ovat Vuokatin

matkailukeskus, Kajaanin kaupunki sekä Paltamon kunta.

CEMIS Oululle on annettu rahoitussitoumus vuosille 2017–2018, joka on 40 000 €/vuosi. Kajaanin ammatti-

korkeakoululle on annettu rahoitussitoumus CEMIS-toiminnan johtamiseen vuosille 2017–2018, joka on

5 000 €/vuosi.

Euroopan nuorten olympiafestivaalien talvikisoja (EYOF2021) varten varataan vuosille 2017–2019 yhteensä

110 000 €.

Työmarkkinatuen maksuosuuksiin vuosille 2017–2019 varataan 650 000 €/vuosi. Lisäksi vuosille 2017–2018

varataan 20 000 €/vuosi työllisyyshankevarausta.

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Laaditaan elinkeinostrategia yhteistyössä yrittäjien kanssa. * Käynnistetään Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun -kehittämishanke (toteutusaika 1.1.2017–31.12.2019). Kunta hallinnoi ja toteuttaa hanketta. * Tehostetaan teollisuusalueen markkinointia hyödyntämällä mm. kunnan nettisivuja ja muita viestintä-kanavia. * Houkutellaan kuntaa uusia yrityksiä, keinoina mm. kunnan viestintä ja markkinointi. * Vaikutetaan nykyisten yritysten kehittymiseen niillä toimenpiteillä, jotka kuuluvat kunnan rooliin yrittä-jyyden ja yrittämisen mahdollistajana (kaavoitus, tonttimaa, infran rakentaminen, toimitilojen tarjoaminen jne.) * Selvitetään EU-rahoitusvälineitä elinkeinopoliittisesti merkittävien investointien eteenpäin viemiseksi.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Suomen yritysmyönteisin kunta

Laaditaan elinkeinostrategia yhteis-työssä yrittäjien kanssa

Elinkeinostrategia laadittu

Suomen yritysmyönteisin kunta

Edellytykset vahvalle yritystoimin-nalle ja työpaikkojen määrän kas-vamiselle

Uusien yritysten lkm, uusien työ-paikkojen lkm

Suomen yritysmyönteisin kunta

Monipuolinen yritystonttitarjonta Yritystonttien myynti/vuokraus

61

Sotkamo/Vuokatti on poh-joismaiden johtaja ympäri-vuotinen liikunta- ja matkai-lukeskus

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hankkeen käynnistä-minen ja toteuttaminen

Ulkomaalaisten matkailijoiden yö-pymiset sekä erityisesti nimen-omaan hankkeen kohderyhmän matkailijoiden yöpymiset

Vastuualue: Henkilöstö

Vastuuhenkilöinä henkilöstöasioissa toimivat av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi ja palvelualuesihteeri

Kaarina Leinonen. Vastuuhenkilönä työllisyysasioissa toimii hallintojohtaja Paula Halonen. Vastuuhenkilönä

talouteen liittyvissä henkilöstöasioissa toimii talousjohtaja Heidi Pyykkönen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 246 894 290 000 290 020 290 020 290 020

Myyntituotot 720

Tuet ja avustukset 221 135 280 000 280 020 280 020 280 020

Muut toimintatuotot 25 039 10 000 10 000 10 000 10 000

Toimintakulut 654 466 813 490 821 822 821 821 821 821

Henkilöstömenot 322 075 471 510 479 862 479 861 479 861

Palvelujen ostot 292 937 275 650 275 630 275 630 275 630

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 504 830 830 830 830

Avustukset 24 138 50 200 50 200 50 200 50 200

Muut toimintakulut 13 812 15 300 15 300 15 300 15 300

Toimintakate -407 572 -523 490 -531 802 -531 801 -531 801

Tilikauden tulos -407 572 -523 490 -531 802 -531 801 -531 801

Keskeiset toimenpiteet 2017

Henkilöstöasiat * Kartoitetaan henkilöstön osaamista kehityskeskusteluilla. * Hyödynnetään tehtäväjärjestelyjä eli esim. eläköityneen henkilön työtehtävät jaetaan useamman henki-lön hoidettavaksi. * Panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin, tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi hyödynnetään työ-ilmapiirikyselyä. * Perustetaan henkilöstöasioiden kehittämistiimi. * Järjestetään esimies-koulutusta. * Järjestetään henkilöstön ensiapukoulutusta kansalaisopiston toimesta. Työllisyysasiat * Työllisyysasioiden hoitamiseen liittyvinä toimenpiteinä jatketaan mm. kuntalisän käyttämistä ja tiedote-taan tehokkaammin yrityksille ja yhdistyksille kuntalisän käyttömahdollisuudesta. * Selvitetään muita työllisyydenhoidon toimenpiteitä yhdessä TYP:n ja TE-toimiston kanssa. * Käynnistetään työllisyydenhoidon hankkeen valmistelu (ja jo mahdollinen toteuttaminen) ja haetaan hankkeelle EU-rahoitusta.

62

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Yhdessä tekeminen tärkeää

Tiimityötä lisätään. Vakiinnutetaan työparityöskentely toimintamalliksi kaikilla palvelualueilla.

Mittarit tarkentuvat myöhemmin.

Resurssien käyttäminen Henkilöstön osaamisen kartoit-taminen

Kehityskeskustelut on pidetty ja henkilöstölle on laadittu tehtäväku-vat.

Väh. 50 %:n kanssa on pidetty kehi-tyskeskustelut ja tehtävänkuvat on määritelty.

Resurssien käyttäminen Hyödynnetään tehtäväjärjeste-lyjä

Henkilöstöresurssit ovat mahdolli-simman tehokkaassa käytössä. Hen-kilöstömitoituksen toteuttamista laajennetaan.

Htv:t pysyvät samana tai vähenevät.

Resurssien käyttäminen Huolehditaan henkilöstön riit-tävästä koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä

Kartoitetaan osaamisen kehittämis-tarpeita kehityskeskusteluissa. Mahdollistetaan henkilöstön osallis-tuminen riittävästi niihin koulutuk-siin, jotka tukevat työtehtävien me-nestyksellistä hoitamista. Esimiehet kokoavat kehityskeskusteluissa esiin tulleet koulutustarpeet.

Sama kuin edellä. Mittarit tarkentu-vat myöhemmin.

Resurssien käyttäminen Huolehditaan henkilöstön työ-hyvinvoinnista

Toteutetaan työilmapiirikysely vuo-sittain. Seurataan sairauspoissaolo-jen kehitystä ja toteutetaan ennal-taehkäiseviä toimenpiteitä siltä osin kuin työnantajan on mahdollista.

Työilmapiirikyselyn tulokset ovat pa-remmat kuin edellisessä. Sairaus-poissaolot ovat laskeneet alle 11,6/htv.

Resurssien käyttäminen Hiljaisen tiedon kerääminen ja siirtäminen eläköitymisen myötä

Eläköityvän henkilön työtehtävien järjestely tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa: otetaan käyt-töön ns. lähtökeskustelu.

Väh. 50 %:n kanssa eläkkeelle jäävis-tä henkilöistä pidetään lähtökeskus-telu. Tieto siirtyvistä työtehtävistä on kirjattuna sataprosenttisesti.

63

Vastuualue: Lomatoimi

Lomatoimi vastaa maatalousyrittäjien lomituspalveluiden (vuosiloma, sijaisapu ja maksullinen lomitus) jär-

jestämisestä Sotkamo-Kajaani-Kuhmo yhteistoiminta-alueella.

Lomituksen vastuuhenkilönä toimii lomituspäällikkö Eeva Halonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 2 321 889 2 463 676 2 116 977 2 116 977 2 116 977

Myyntituotot 2 034 308 2 233 676 1 858 615 1 858 615 1 858 615

Maksutuotot 287 581 230 000 258 362 258 362 258 362

Toimintakulut 2 416 728 2 483 430 2 054 640 2 157 397 2 157 397

Henkilöstömenot 2 074 236 2 146 300 1 754 340 1 857 097 1 857 097

Palvelujen ostot 266 879 269 830 242 800 242 800 242 800

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 262 11 050 9 550 9 550 9 550

Avustukset 48 255 45 700 40 000 40 000 40 000

Muut toimintakulut 13 096 10 550 7 950 7 950 7 950

Toimintakate -94 839 -19 754 62 337 -40 420 -40 420

Tilikauden tulos -94 839 -19 754 -62 337 -40 420 -40 420

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Käytettävissä on riittävä määrä ammattitaitoisia lomittajia. * Maatalousyrittäjät saavat lomituspalvelut toiveidensa mukaisena aikana. * Maakuntauudistus ei aiheuta toimenpiteitä vielä vuonna 2017.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Huolehditaan työstä, toi-meentulosta, terveydestä se-kä mahdollistetaan osallisuus Valinta - maaseudullakin voi asua

Maatalousyrittäjät saavat lomitus-palvelut toiveidensa mukaisena ai-kana. Työvuorolistat suunnitellaan tehokkaasti.

Maatalousyrittäjien vuosilomista siirtyy seuraavalle vuodelle enintään 10 %. Sijaisapupyynnöt toteutuvat 90 %:sti. Lomittajien vaihtuvuus ti-lalla vähenee.

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Lomituspäivän kesto määritelty lainmukaisesti ja lomittajan työaika vastaa lomitettavan maatalous-yrittäjän tehtäväosuutta. Lomittaji-en määrä ja työaika vastaavat lomi-tuspalvelujen kysyntää.

Vuosi- ja sijaisapulomituksissa lomi-tuspäivän pituus on yhtä pitkä. Lo-mittaja työllistyy työsopimuksen mukaiseen työaikaan.

64

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Lomituspäivän kesto määritelty lainmukaisesti ja lomittajan työaika vastaa lomitettavan maatalous-yrittäjän tehtäväosuutta. Lomittaji-en määrä ja työaika vastaavat lomi-tuspalvelujen kysyntää. Lomitusne-tissä on ajantasaiset tilatiedot.

Lomituspäivän hinta jää valta-kunnan keskiarvon alle.

Vastuualue: Maataloustoimi

Maataloustoimi sisältää maataloustoimen ja maaseudun elinkeinojen kehittämisen talouden sekä toimin-

nalliset tavoitteet.

Maataloustoimen vastuuhenkilönä toimii maaseutupäällikkö Jari Korhonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 7 880 3 000 3 000 3 000 3 000

Muut toimintatuotot 7 880 3 000 3 000 3 000 3 000

Toimintakulut 133 810 137 268 112 928 112 928 112 928

Henkilöstömenot 105 485 98 568 91 728 91 728 91 728

Palvelujen ostot 5 412 3 100 3 100 3 100 3 100

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 650 500 500 500 500

Avustukset 21 853 35 000 17 500 17 500 17 500

Muut toimintakulut 410 100 100 100 100

Toimintakate -125 930 -134 268 -109 928 -109 928 -109 928

Tilikauden tulos -125 930 -134 268 -109 928 -109 928 -109 928

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Sähköiseen asiointiin annetaan hyvin saavutettava ja luotettava tuki. * Seurataan maakuntauudistukseen liittyvää tiedottamista (ei edustusta työryhmissä).

65

Vastuualue: Asuntotoimi

Asuntotoimi vastaa omakotitalo- ja lomarakennuspaikkojen varauksesta ja myynnistä kunnanhallituksen

vahvistamien periaatteiden mukaan. Asuntotoimi hoitaa kunnalle kuuluvat arava-, korkotuki- ja korjaus-

avustuslain mukaiset tehtävät sekä valmistelee ja laatii toimi- ja muiden tilojen ja tonttien luovuttamiseen

liittyviä sopimuksia.

Asuntotoimen vastuullisena henkilönä toimii toimistopäällikkö Päivi Huotari.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 165 915 160 000 162 000 162 000 162 000

Muut toimintatuotot 165 915 160 000 162 000 162 000 162 000

Toimintakulut 58 593 50 434 49 365 49 365 49 365

Henkilöstömenot 45 373 46 234 45 365 45 365 45 365

Palvelujen ostot 1 106 3 400 3 200 3 200 3 200

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 292 300 300 300 300

Muut toimintakulut 10 822 500 500 500 500

Toimintakate 107 322 109 566 112 635 112 635 112 635

Tilikauden tulos 107 322 109 566 112 635 112 635 112 635

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Tehdään yhteistyötä kaavoituksen kanssa riittävän tonttitarjonnan ylläpitämiseen; vaihdetaan keskinäisiä tietoja tonttien kysynnästä, tonttien kohdistamisesta eri alueille sekä uusille asuntoalueille tulevista ton-teista. * Tiedotetaan kunnan uudesta ja vanhasta tonttitarjonnasta ja houkuttelevuudesta eri kanavia hyödyntäen. * Ylläpidetään ARAn korjausavustusten hakemis- ja myöntämismenettelystä tiedottamista ja neuvontaa.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Palvelut: Vetovoimaisuuden yl-läpitäminen

Riittävä ja monipuolinen tonttitar-jonta

Tonttien hakijoille voidaan tarjota tontti kauppaan johtavilla ehdoilla

Arjen sujuvuus: ikääntyvien ihmisten huomioiminen

Korjausavustusten hakemis- ja myöntämismenettelystä tiedotta-minen

Vanhusväen kotona asumista edis-tävät ja tukevat asunnon korjaus-toimenpiteet

66

7.2. TEKNISET PALVELUT

Tekniset palvelut vastaa kunnallisteknisistä palveluista, kiinteistöjen kunnossapidosta, vesihuollosta, kaa-

voitus- ja ympäristötoimesta sekä kolmatta vuotta myös ateria- ja puhtaanapitopalveluista. Palvelut tuote-

taan omina, yhteistoiminnassa lähikuntien kanssa tai ostopalveluina laadukkaina ja kilpailukykyisinä.

Teknisten palveluiden vastuuhenkilönä toimii tekninen johtaja Harri Helenius.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät)

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 10 219 648 9 507 246 9 696 497 9 926 542 10 090 497

Myyntituotot 7 759 665 7 391 007 7 630 154 7 779 199 7 943 154

Maksutuotot 196 233 209 740 186 600 267 600 267 600

Tuet ja avustukset 182 872 52 500 0 0 0

Muut toimintatuotot 2 080 877 1 853 999 1 879 743 1 879 743 1 879 743

Toimintakulut 12 490 867 12 034 447 11 687 440 11 577 907 11 594 074

Henkilöstömenot 4 404 084 4 468 377 4 159 717 4 075 084 4 074 721

Palvelujen ostot 4 039 312 3 399 538 3 420 677 3 409 878 3 426 408

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 470 879 3 436 602 3 466 560 3 466 560 3 466 560

Avustukset 115 602 549 300 433 000 463 900 463 900

Muut toimintakulut 460 990 180 630 207 485 162 485 162 485

Toimintakate -2 271 219 -2 527 201 -1 990 943 -1 651 365 -1 503 577

Poistot ja arvonalentumiset 2 417 275 2 652 918 2 543 441 2 444 279 2 210 250

Vyörytyserät menot 132 436

Tilikauden tulos -4 820 930 -5 180 118 -4 534 384 -4 095 645 -3 713 828

Talous (ulkoiset erät)

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 5 256 662 5 455 817 5 686 206 5 903 951 6 054 376

Myyntituotot 3 082 961 3 359 178 3 639 463 3 776 208 3 926 633

Maksutuotot 194 951 209 740 186 600 267 600 267 600

Tuet ja avustukset 182 872 52 500 0 0 0

Muut toimintatuotot 1 795 878 1 834 399 1 860 143 1 860 143 1 860 143

Toimintakulut 11 130 095 11 389 235 11 061 285 10 939 452 10 942 089

Henkilöstömenot 4 404 084 4 468 377 4 159 717 4 075 084 4 074 721

Palvelujen ostot 3 069 519 2 877 356 2 917 522 2 894 423 2 897 423

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 341 387 3 313 572 3 343 560 3 343 560 3 343 560

Avustukset 115 602 549 300 433 000 463 900 463 900

Muut toimintakulut 199 503 180 630 207 485 162 485 162 485

Toimintakate 5 873 432 5 933 418 5 375 079 5 035 501 4 887 713

Poistot ja arvonalentumiset 2 417 275 2 652 918 2 543 441 2 444 279 2 210 250

Tilikauden tulos 8 290 708 8 586 336 7 918 520 7 479 781 7 097 964

67

Vastuualue: Kunnallistekniset palvelut

Kunnallistekniset palvelut sisältävät hallinnon, kaavatiet, yksityistiet, puistot, varikon, liikuntapalvelut, Sot-

kamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n, lämpölaitoksen, satamalaitoksen, maa- ja metsätilat sekä pelastustoimen.

Kunnallistekninen palvelualue vastaa katujen, viheralueiden, leikkikenttien ja urheilualueiden suunnittelus-

ta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä yksityisteistä. Vesihuollon osalta kunnallistekniikka vastaa

suunnittelusta, saneeraamisesta ja rakentamisesta. Tulosalueen tehtäviin kuuluu venepaikat, maa- ja met-

sätilat, jätehuollon ja kaukolämpölaitoksen asiat.

Kunnallisteknisten palvelujen vastuuhenkilöinä toimivat suunnitteluinsinööri Erkki Tervo, insinööri Aarno

Konka, kunnanpuutarhuri Jarmo Vilmi sekä liikuntatoimenjohtaja Helka Leimu-Pelkonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 528 878 605 672 546 032 627 032 627 032

Myyntituotot 237 846 350 552 360 552 360 552 360 552

Maksutuotot 63 203 62 940 44 800 125 800 125 800

Tuet ja avustukset 78 293 52 500 0 0 0

Muut toimintatuotot 149 537 139 680 140 680 140 680 140 680

Toimintakulut 3 798 561 3 911 391 3 681 244 3 616 231 3 619 228

Henkilöstömenot 1 035 565 1 070 672 939 880 893 067 893 064

Palvelujen ostot 2 231 894 1 945 959 1 944 294 1 940 194 1 943 194

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 361 210 279 430 285 770 285 770 285 770

Avustukset 114 667 549 300 433 000 463 900 463 900

Muut toimintakulut 55 225 66 030 78 300 33 300 33 300

Toimintakate -3 269 683 -3 305 719 -3 135 212 -2 989 199 -2 992 196

Poistot ja arvonalentumiset 817 731 826 681 836 472 798 640 753 864

Vyörytyserät menot 41 587

Tilikauden tulos -4 129 001 -4 132 400 -3 971 683 -3 787 839 -3 746 060

68

Tulosyksikkö: Tekniset palvelut hallinto

Tekniseen hallintoon kuuluu operatiivisen toiminnan johtaminen sekä teknisen palvelualueen keskitetyt

henkilöstö-, talous- ja hallintopalvelut. Tehtävänä on huolehtia lautakuntavalmistelusta, päätösten täytän-

töönpanosta, toiminnan kehittämisestä, talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä laskutuksesta, perin-

nästä, palvelualueen arkistoinnista, yksityisteiden avustuksiin, rakennuslupiin, ympäristötoimen lupiin ja

asiakaspalveluun liittyvistä tehtävistä ammattitaitoisesti sisäisille ja ulkoisille asiakkaille.

Teknisen hallinnon vastuuhenkilönä toimii tekninen johtaja Harri Helenius.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 136 0 0 0 0

Myyntituotot 136

Toimintakulut 168 503 245 300 211 271 203 169 203 166

Henkilöstömenot 142 369 213 346 178 317 176 215 176 212

Palvelujen ostot 21 464 23 924 24 924 18 924 18 924

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 145 4 230 4 230 4 230 4 230

Avustukset 100

Muut toimintakulut 1 425 3 800 3 800 3 800 3 800

Toimintakate 168 639 -245 300 -211 271 -203 169 -203 166

Poistot ja arvonalentumiset 4 351

Vyörytyserät hallinto 1 945

Vyörytyserät menot 1 945

Tilikauden tulos 174 935 -245 300 -211 271 -203 169 -203 166

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustan-nustehokkaasti ja laaduk-kaasti

Toimivat työketjut teknisten palvelujen peruspalveluissa

Reklamaatiot alle 10 kpl/tulosyksikkö

Resurssien käyttäminen Henkilöstön osaamisen kar-toittaminen ja toimenkuvat

Henkilöstön osaamiskartoitus, tehtäväkuvaukset ja toimenku-vien tarkastelu

Esimiestaso v. 2017

Resurssien käyttäminen Hiljaisen tiedon kerääminen ja siirtäminen eläköitymisen myötä

Kaikkien merkittävien tietojen siirtäminen ja tarvittaessa säh-köiseen muotoon saattaminen.

100 %

69

Tulosyksikkö: Kaavatiet

Kunnossapitolain mukaan kunnan tulee pitää kadut ja yleiset alueet liikennettä tyydyttävässä kunnossa.

Sotkamon liikenteestä huomattava osa on matkailun ja erilaisten tapahtumien aiheuttamaa liikennettä ja

tämä muodostaa kunnossapitotoimelle erityistarpeet sekä ajallisesti että paikallisesti. Laadukkaat ja oi-

keanaikaiset kunnossapitotoimet lisäävät liikenneverkon toimivuutta, turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä

matkailijoille että kuntalaisille.

Kaavateiden vastuuhenkilöinä toimivat tieinsinööri Erkki Tervo ja maanrakennusmestari Reijo Makkonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 4 261 3 360 3 360 3 360 3 360

Myyntituotot 986 1 680 1 680 1 680 1 680

Muut toimintatuotot 3 275 1 680 1 680 1 680 1 680

Toimintakulut 541 487 543 671 545 617 506 263 506 263

Henkilöstömenot 110 745 120 111 122 057 82 702 82 702

Palvelujen ostot 309 467 322 010 322 010 322 010 322 010

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 117 968 96 950 96 950 96 950 96 950

Muut toimintakulut 3 307 4 600 4 600 4 600 4 600

Toimintakate -537 226 -540 311 -542 257 -502 903 -502 903

Poistot ja arvonalentumiset 586 602 549 141 586 242 562 274 536 939

Vyörytyserät hallinto 6 038

Vyörytyserät menot 6 038

Tilikauden tulos -1 129 867 -1 089 452 -1 128 499 -1 065 176 -1 039 841

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Perusparantamista ja päällystämistä lisätään toimenpideohjelman mukaisesti. * Rakennetaan liikenneympäristöä turvallisemmaksi Sotkamon liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti. * Uusitaan 40 valaisinta vuosittain energiasäästäviin valaisimiin. Vähennetään valaistusaikoja.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta tur-vallisuudesta

Liikenneturvallisuustyötä tehdään liikenneturvallisuus-suunnitelman mukaisesti

Liukkaudentorjuntavahinkojen määrä alle 5 kpl/ vuosi

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti

Kadut ja yleiset alueet pidetään tyy-dyttävässä ja turvallisessa kunnossa.

Kaavatiet ja kevyen liikenteen väy-lät pidetään kunnossa, hinta alle 6 000 €/km

70

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Kaavatiet, km 70 70 72

Kevyen liikenteen väylät, 20 20 20

Vuotuiset hoitokustannukset, kunnossapito €/km 6 000 6 000 6 000

Vuotuiset hoitokustannukset, nettomenot €/km 6 000 6 000 6 000

Tulosyksikkö: Yksityistiet

Sotkamon kunta myöntää haja-alueen asutuksen säilyttämiseksi ja elinkeinojen kehittämiseksi avustusta

yksityisteiden kunnossapitoon fyysisille henkilöille, kuolinpesille ja fyysisistä henkilöistä muodostuville yh-

tymille. Kunnan avustusta ei myönnetä osakeyhtiöille eikä julkisoikeudellisille yhteisöille.

Yksityisteiden vastuuhenkilönä toimii tieinsinööri Erkki Tervo.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 59 622 100 640 30 000 111 000 111 000

Myyntituotot 178

Maksutuotot 41 219 48 140 30 000 111 000 111 000

Tuet ja avustukset 17 887 52 500 0 0 0

Muut toimintatuotot 338

Toimintakulut 527 181 596 285 477 050 507 950 507 950

Henkilöstömenot 90 535 59 704 57 149 57 149 57 149

Palvelujen ostot 357 942 24 211 24 121 24 121 24 121

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 999 850 850 850 850

Avustukset 76 016 510 800 394 500 425 400 425 400

Muut toimintakulut 688 720 430 430 430

Toimintakate -467 559 -495 645 -447 050 -396 950 -396 950

Poistot ja arvonalentumiset 3 792 8 926 3 939 3 939 3 939

Vyörytyserät hallinto 5 907

Vyörytyserät menot 5 907

Tilikauden tulos -477 258 -504 571 -450 989 -400 889 -400 889

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Kunta hoitaa kunnan kanssa sopimuksen tehneiden yksityisteiden kunnossapidon hintaan 890 €/km. Tie-kunnilta peritään vuoden 2017 toteutuneista hoitokustannuksista 25 % vuoden 2018 aikana. Yhteisöosak-kailta peritään hoitokulut voimassa olevan yksikköjaon mukaan täysimääräisesti. * Tiekuntien hoidossa oleville teille annetaan avustuksena 75 % toteutuneista hyväksyttävistä hoitokuluista. Avustus maksetaan vuoden 2018 aikana. Avustuksesta vähennetään yhteisöosakkaiden maksuosuus. * Teille, jossa ei ole perustettua tiekuntaa maksetaan km-perusteinen avustus. Teiden hoidon/avustamisen edellytyksenä on, että tietä käytetään pysyvän asutuksen pääsytienä vähintään 200 m matkalta, tai tiellä on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys (läpikulkutie). Tien vaikutuspiirissä on vähintään yksi pysyvästi asuttu talous ja kiinteistöllä on asuinrakennuksen rakennuslupa, sekä väestörekisterin mukainen asuinpaikka.

71

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta turvallisuudesta

Pidetään kunnossapito-sopimuksen tehneet yksityistiet liikennettä tyy-dyttävässä ja turvallisessa kunnossa

Liikennevahinkojen määrä alle 5kpl/vuosi

Arjen sujuvuus Valinta - maaseudullakin voi asua

Kunta antaa avustusta 75 % pysyvän asutuksen pääsyteille sekä liiken-teellisesti merkittäville yksityisteille (läpikulkutiet) kun tielle on perus-tettu tiehoitokunta. Mikäli tiehoitokuntaa ei ole perustettu maksetaan km-perusteinen avustus.

Kunnan hoidossa olevat yksityistiet pidetään kunnossa, hinta enintään 890 €/km

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Kunnossapitotoimien oikea-aikaisuus

Kustannukset

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Kunnan hoidossa, km 406 405 405

Kunnan hoidossa, €/km 817 890 870

Kunnan hoidossa, € 331 702 360 500 352 350

Tiekuntien hoidossa, km 36 34 33

Tiekuntien hoidossa, €/km 500 500 700

Tiekuntien hoidossa, € 18 000 17 000 23 100

Km-perusteinen avustus, km 143 141 95

Km-perusteinen avustus, €/km 200 200 200

Km-perusteinen avustus, € 28 600 28 200 19 000

Perusparannus, € 44 360 105 000 0

Menot yhteensä 573 100 510 800 377 400

Tulot yhteensä 161 900 99 600 30 000

Netto 411 200 411 200 347 400

72

Tulosyksikkö: Puistotoimi

Puistotoimi huolehtii yleisten alueiden kunnossapidosta siten, että alueet ovat viihtyisiä, siistejä ja turvalli-

sia.

Puistotoimen vastuuhenkilöinä toimivat liikuntatoimenjohtaja Helka Leimu-Pelkonen, kunnanpuutarhuri

Jarmo Vilmi ja työnjohtaja Hannu Järvinen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 16 298 8 310 8 310 8 310 8 310

Myyntituotot 3 973 5 310 5 310 5 310 5 310

Tuet ja avustukset 9 473

Muut toimintatuotot 2 852 3 000 3 000 3 000 3 000

Toimintakulut 219 330 204 039 201 068 189 195 189 195

Henkilöstömenot 134 646 117 530 114 959 103 086 103 086

Palvelujen ostot 55 018 61 159 60 759 60 759 60 759

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 27 485 24 640 24 640 24 640 24 640

Muut toimintakulut 2 181 710 710 710 710

Toimintakate -203 032 -195 729 -192 758 -180 885 -180 885

Poistot ja arvonalentumiset 46 039 47 847 42 354 37 353 30 105

Vyörytyserät menot 2 473

Tilikauden tulos -251 543 -243 576 -235 112 -218 239 -210 990

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Toimitaan sujuvasti ja oikea-aikaisesti yhteistyössä oman organisaation ja urakoitsijoiden kesken. * Pidetään leikkialueet (11 kpl) ja lähiliikunta-alueet (2 kpl) kunnossa. * Hoidetaan 29 kpl puistoja ja 110 ha kaavoitettua puistometsää. * Leikkialueiden turvallisuutta lisätään tuoteturvallisuusnormein mukaisesti. * Korjataan ja uusitaan vanhentuneita ja viallisia leikkivälineitä.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta turvallisuudesta

Leikkialueiden (11 kpl) ja lähiliikun-ta-alueiden (2 kpl) kunnossapito

Sattuneet vahingont alle 5 kpl/vuosi

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Puistojen ja viheralueiden toimen-pideaikojen pysyminen sovituissa ra-joissa

Kunnossapidon toimenpideajat.

73

Tulosyksikkö: Varikko

Varikolla tehdään kunnan omaan toimintaan liittyvää koneiden, laitteiden ja työvälineiden kunnossapitoa ja

huoltoa. Varikolla pidetään pientä käteisvarastoa varaosatarvikkeista ja työvaatteista.

Varikon vastuuhenkilönä toimii kiinteistömestari Hannu Tervonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 105 817 110 962 110 962 110 962 110 962

Myyntituotot 103 116 110 962 110 962 110 962 110 962

Muut toimintatuotot 2 701 0 0 0 0

Toimintakulut 104 678 110 962 110 558 110 558 110 558

Henkilöstömenot 51 543 61 161 56 610 56 610 56 610

Palvelujen ostot 13 910 16 231 17 438 17 438 17 438

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 38 395 33 070 36 010 36 010 36 010

Muut toimintakulut 829 500 500 500 500

Toimintakate 1 139 0 404 404 404

Poistot ja arvonalentumiset 1 629 1 629 967 967 967

Vyörytyserät menot 1 139

Tilikauden tulos -1 629 -1 629 -563 -563 -563

Tulosyksikkö: Liikuntapalvelut

Liikuntapalvelut luo mahdollisuudet monipuoliseen liikunnan harrastamiseen elämänkaaren eri vaiheissa ja

sitä kautta lisää kuntalaisten hyvinvointia ja elinvoimaa.

Tehtävänä on huolehtia liikuntalain velvoitteista luomalla edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle tarjoamalla

liikuntapaikkoja, kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, tukemalla kansalaistoimintaa sekä järjes-

tämällä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen. Liikuntatoimi myös

arvioi kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta.

Liikuntapalvelut toimii Sotkamon kunnan strategisten tavoitteiden suunnassa varmistamalla matkailuelin-

keinon edellytyksiä liikuntaolosuhteita ylläpitämällä ja parantamalla, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia luo-

malla sekä lisäämällä kuntalaisten arjen sujuvuutta terveyttä ja hyvinvointia edistävillä, eri-ikäisille suunna-

tuilla palveluilla.

Liikuntapalveluiden vastuuhenkilöinä toimivat liikuntatoimen johtaja Helka Leimu-Pelkonen ja kunnanpuu-

tarhuri Jarmo Vilmi.

74

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 183 028 105 000 116 000 116 000 116 000

Myyntituotot 101 024 80 000 90 000 90 000 90 000

Maksutuotot 16 778 10 000 10 000 10 000 10 000

Tuet ja avustukset 50 933 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 14 293 15 000 16 000 16 000 16 000

Toimintakulut 1 227 337 1 119 652 1 091 481 1 048 897 1 051 897

Henkilöstömenot 458 691 439 429 396 253 402 769 402 769

Palvelujen ostot 512 655 474 642 473 688 469 588 472 588

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 171 075 112 900 116 300 116 300 116 300

Avustukset 38 551 38 500 38 500 38 500 38 500

Muut toimintakulut 46 366 54 180 66 740 21 740 21 740

Toimintakate -1 044 308 -1 014 652 -975 481 -932 897 -935 897

Poistot ja arvonalentumiset 70 807 115 140 123 517 120 076 110 895

Vyörytyserät menot 11 768

Tilikauden tulos -1 126 883 -1 129 792 -1 098 998 -1 052 973 -1 046 792

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Parannetaan reitistön kehittämisen edellytyksiä: Solmitaan reittisopimukset kunnan ja maanomistajien välillä Vuokatinvaara-alueen keskeisellä reitistöllä. * Ratkaistaan matkailualueen latujen kunnossapidon rahoitus. * Kartoitetaan Jäähallin sisäilman laatu. * Laaditaan yhteistyössä Kainuun kuntien kanssa ylikunnallisen moottorikelkkahankkeen esiselvitys. * Suunnitellaan uimahallin pesu- ja pukutilojen peruskorjaus. * Tuotetaan matalan kynnyksen liikuntapalveluita eri-ikäisille kuntalaisille. * Kannustetaan omaehtoisen liikunnan harrastamiseen kunnan liikuntapaikoilla reaaliaikaisella tiedotuksel-la (Liikaha.fi, Facebook, Softroi-latutilapalvelu). * Tuotetaan liikuntatapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (mm. koululaisliikunta, VuokattiHiihto, pesäpallon tenavaleiri). * Tuetaan liikuntaa järjestävien yhdistysten toimintaedellytyksiä: myönnetään toiminta-avustuksia. * Toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa paikalliset liikuntamessut. * Liikuntapaikkojen työkohteet ja mitoitus tarkennetaan. * Kunnossapidon työpäiväkirja otetaan käyttöön. * Motivoidaan henkilöstä kouluttautumaan (oppisopimus-/ jatkokoulutus).

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Sotkamo/Vuokatti on pohjoismaiden johtava ympärivuotinen liikun-ta- ja matkailukeskus

Sotkamossa on korkeatasoiset liikun-taolosuhteet, jotka ovat ympärivuoti-sesti kunnossa.

Uudet reittisopimukset solmittu Vuoka-tinvaara-alueen keskeisellä reitistöllä. Valmis jäähallin sisäilmaraportti, mootto-rikelkkahankkeen esiselvitys ja uimahallin pesu- ja pukutilojen peruskorjaussuunni-telma.

75

Palvelut Vetovoimaisuuksien yl-läpitäminen, vahvuuk-sien parantaminen. Ennaltaehkäiset toimin-tamallit.

Liikuntapalvelut tarjoaa monipuolisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia yh-teistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kuntalaisten hyvinvointitarpeen tun-nistaminen, ja kuntalaisten hyvinvoin-ti- ja terveyserojen kaventaminen lii-kunnan avulla. Liikunta ehkäisee elin-tapasairauksia kaikissa ikäryhmissä ja vahvistaa ikäihmisten toimintakykyä, joka mahdollistaa mm. itsenäisen ko-tona asumisen.

Nettomuuton trendi positiivinen Hyvinvointikertomuksen terveyttä & hy-vinvointia kuvaavien indikaattoreiden trendi on positiivinen. Liikuntapalveluiden ohjatun liikunnan ja tapahtumien käyntikertoja 11 000 käyntiä / vuosi. Liikaha.fi –sivuston kävijämäärä 120 / päivä.

Arjen sujuvuus Vaikutetaan kaikkien kuntalaisten hyvinvoin-tiin iästä riippumatta. Luodaan mahdollisuuk-sia aitoihin kohtaami-siin, ylläpidetään yhtei-söllisyyttä ja luodaan osallisuuden mahdolli-suuksia. Ennaltaehkäis-tään syrjäytymistä tar-joamalla yhdessä teke-mistä ja kohtaamisia.

Tuetaan liikuntaa järjestävien yhdis-tysten toimintaedellytyksiä. Liikkumattomien aktivointi "Suomi 100 vuotta - Unelmien liikuntavuosi" -teemavuonna.

Toiminta-avustuksia myönnetään 20:lle yhdistykselle. "Suomi 100 vuotta - Unelmat liikkeelle" -teemavuoden liikuntamessujen toteutu-minen.

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kus-tannustehokkaasti ja laadukkaasti

Liikuntapalvelut huolehtii olosuhteet kuntoon käyttäjiä varten oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnan oma liikuntapalvelutuotanto keskittyy lasten liikuntaan ja erityislii-kuntaan.

Liikuntapaikkojen kunnossapidolla on työpäiväkirja käytössä.

76

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Ohjatun liikunnan käyntikerrat 10 526 käyntikertaa / v n. 11 000 käyntikertaa / v

väh. 11 000 käyntiker-taa / v

Liikuntapalveluista ja olosuhteista tiedot-taminen

Liikaha-sivuston kävijämäärä > 100 /vrk

Liikaha-sivuston kävi-jämäärä > 120 /vrk

Tuetaan yhdistysten toimintaedellytyksiä

100 % kohdeavustusten määrärahasta käytetty

6 seuraa hakee kohdeavus-tusta

Toiminta-avustuksia myönnetään 20:lle yh-

distykselle

Arvioidaan kuntalais-ten liikunta-aktiivisuutta

Liikuntasalien vakiovuorojen käyttöaste

Liikuntasalien vakio-vuorojen käyttöaste >

90%

Arvioidaan kuntalais-ten liikunta-aktiivisuutta

Liikuntayhdistyksen jäsen-määrä / %-osuus kunnan

asukkaista

Liikuntayhdistyksen jä-senmäärä / %-osuus kunnan asukkaista

Tulosyksikkö: Lämpölaitos

Vapo Oy on vuokrannut Sotkamon kunnalta verkoston ja laitteet (vuokra-aika 20 v) ja puolet Sotkamon

voimalaitoksesta, josta Vapo Oy maksaa kunnalle vuokraa. Vuokra-aika on alkanut v. 2002 ja päättyy

v.2022.

Lämpölaitoksen vastuuhenkilöinä toimivat insinööri Aarno Konka ja vesihuoltoteknikko Matti Härkönen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 120 000 120 000 120 000 120 000 120 000

Muut toimintatuotot 120 000 120 000 120 000 120 000 120 000

Toimintakulut 12 707 11 720 11 000 11 000 11 000

Henkilöstömenot 6 913 7 720 7 000 7 000 7 000

Palvelujen ostot 5 712

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 82 4 000 4 000 4 000 4 000

Toimintakate 107 293 108 280 109 000 109 000 109 000

Poistot ja arvonalentumiset 104 006 103 491 78 946 73 525 70 513

Vyörytyserät menot 78

Tilikauden tulos 3 209 4 789 30 054 35 475 38 487

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Laaditaan laskelma Vapo Oy:n kanssa sopimuksen lunastettavista kustannuksista (sopimus päättyy v. 2022). * Tarkistetaan sopimuksen mukainen kunnossapitosuunnitelma ja vuosittaiset kustannukset.

77

Tulosyksikkö: Jätehuolto

Sotkamon kaatopaikan sulkemistyö on tehty vuonna 2011 suunnitelman mukaisesti. Kaatopaikan jätteen

vastaanottaminen on päättynyt 31.12.2003. Ympäristöluvan (annettu 18.6.2002) mukaisesti toiminnanhar-

joittaja vastaa edelleen, vähintään 30 vuoden ajan, ettei alue aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ym-

päristölle.

Jätehuollossa ei ole kunnan palkkaamaa henkilöstöä.

Vuoden 2006 aikana on haettu ympäristöluvat Nivun ja Kuolanniemen maan ja lumen läjitysalueille. Kysei-

sille palveluille on tullut tarve jäte- ja ympäristölainsäädännön määräysten mukaisesti. Alueen toimenpiteil-

le on annettu lupamääräykset, joiden mukaisesti toimitaan. Alueille voi tuoda maksua vastaan ylijäämä-

maata ja lunta.

Valvontatehtävät ovat siirtyneet ELY:ltä Sotkamon ympäristösuojeluviranomaiselle eli ympäristö- ja tekni-

selle lautakunnalle.

Jätehuollon vastuuhenkilönä toimii insinööri Aarno Konka.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 8 363 12 000 12 000 12 000 12 000

Myyntituotot 7 267 12 000 12 000 12 000 12 000

Muut toimintatuotot 1 096

Toimintakulut 11 915 11 080 10 680 10 680 10 680

Henkilöstömenot 2 550 2 900 2 500 2 500 2 500

Palvelujen ostot 8 940 6 990 6 990 6 990 6 990

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 425 1 190 1 190 1 190 1 190

Toimintakate -3 552 920 1 320 1 320 1 320

Tilikauden tulos -3 552 920 1 320 1 320 1 320

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Käynnistetään uuden ympäristöluvan hakuprosessi Nivun ja Kuolanniemen maan- ja lumen läjitysalueille.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta turvallisuudesta

Uusi ympäristölupa Nivun ja Kuo-lanniemen maankaatopaikoille

Lainvoimainen ympäristölupa

78

Tulosyksikkö: Maa- ja metsätilat

Maa- ja metsätiloille on laadittu metsätaloussuunnitelma v. 2015 ja se on voimassa seuraavat 10 vuotta.

Kunnan metsiä hoidetaan ja hakataan suunnitelman mukaisesti.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 26 138 140 600 140 600 140 600 140 600

Myyntituotot 21 302 140 600 140 600 140 600 140 600

Maksutuotot 169

Muut toimintatuotot 4 667

Toimintakulut 51 997 46 886 39 749 39 749 39 749

Henkilöstömenot 5 080 11 802 4 836 4 836 4 836

Palvelujen ostot 46 636 33 235 33 064 33 064 33 064

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 330 330 330 330

Muut toimintakulut 260 1 520 1 520 1 520 1 520

Toimintakate -25 859 93 714 100 851 100 851 100 851

Vyörytyserät menot 559

Tilikauden tulos -25 300 93 714 100 851 100 851 100 851

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Toteutetaan metsätaloussuunnitelman mukaisia hakkuita. * Hoidetaan talousmetsää 925 hehtaaria.

Tulosyksikkö: Pelastustoimi

Pelastustoiminnan Sotkamon alueella hoitaa Kainuun alueellinen Pelastuslaitos. Pelastustoiminnan vastuu-

henkilönä toimii tekninen johtaja Harri Helenius.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 0 0 0 0 0

Toimintakulut 931 237 1 017 866 1 009 640 1 009 640 1 009 640

Henkilöstömenot 32 315 36 970 25 000 25 000 25 000

Palvelujen ostot 898 922 980 896 984 640 984 640 984 640

Toimintakate 931 237 1 017 866 1 009 640 1 009 640 1 009 640

Vyörytyserät menot 11 521

Tilikauden tulos 942 759 1 017 866 1 009 640 1 009 640 1 009 640

79

Vastuualue: Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistötoimi huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen rakennuttamisesta, kunnossapidosta ja ylläpidos-

ta. Kiinteistötoimi huolehtii lisäksi kunnalle hankituista osakkeista ja vuokrahuoneistoista. Vastuuyksiköt

ovat kunnossapito, kiinteistönhoito ja peruskorjaus.

Kiinteistöjen kunnossapidon vastuuhenkilönä toimii kiinteistömestari Hannu Tervonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 4 273 447 3 347 107 3 391 155 3 391 155 3 391 155

Myyntituotot 2 335 361 1 647 788 1 667 092 1 667 092 1 667 092

Tuet ja avustukset 7 042

Muut toimintatuotot 1 931 044 1 699 319 1 724 063 1 724 063 1 724 063

Toimintakulut 3 717 510 3 042 819 3 049 156 3 061 456 3 074 986

Henkilöstömenot 643 207 691 699 658 737 658 737 658 737

Palvelujen ostot 1 008 558 461 768 497 048 509 348 522 878

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 709 569 1 824 142 1 828 160 1 828 160 1 828 160

Avustukset 935

Muut toimintakulut 355 240 65 210 65 210 65 210 65 210

Toimintakate 555 937 304 288 341 999 329 699 316 169

Poistot ja arvonalentumiset 1 284 376 1 498 585 1 322 221 1 264 529 1 092 891

Vyörytyserät menot 32 923

Tilikauden tulos -761 362 -1 194 297 -980 222 -934 830 -776 722

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Huoltokirjan osalta otetaan käyttöön uusia osioita. * Tehdään kiinteistöjen kuntokartoitusta. * Kehitetään ja saatetaan loppuun kiinteistöautomaatiota.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Arjen sujuvuus Huolehditaan kaikkinaisesta turvallisuudesta

Kaikilla kiinteistöillä on käytössä sähköinen huoltokirja

100 %

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Kaikki kiinteistöt ovat tuottavassa käytössä.

100 %

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Kunnalle tarpeettomien kiinteistö-jen myynti ja osakkeiden myynti

Toteutuneet kaupat, vähintään 2 kpl

80

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Suunnitelmallinen kunnossapito Kuntotutkimukset ja pitkäntähtäi-men suunnitelmien laatiminen: kiin-teistöt 5-10kpl

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Rakennus-m³ 308 274 314333 314 333

Lämmitys €/m3 2,66 2,95 3

sähkö €/m3 1,76 1,85 1,85

vesi €/m3 0,37 0,37 0,4

Jäte €/m3 0,25 0,14 0,15

Alueet €/m3 0,19 0,25 0,28

0,25Osakkeiden tuot-to %

3,19 3,48 3,5

Liikehuoneet -0,47 -1,5 0+-

Kiinteistön hoitajia 7+2 7+2 7+2

Korjausrakentajia 2 2 2

Vastuualue: Ateria- ja puhtaanapitopalvelut

Ateria- ja puhtaanapitopalvelut tuottaa laadukkaita ateria- ja siivouspalveluja sisäisille ja ulkoisille asiakkail-

le. Asiakkaita ovat varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, kotihoito, vanhuspalvelut, perhepalvelut, sosiaali-

ja terveyspalvelut ja kunnan eri kiinteistöt siivouksen osalta.

Ateria- ja puhtaanapitopalvelujen vastuuhenkilöinä ovat ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Airi Hyvönen,

keittiöpäällikkö Jaana Heikura-Huotari ja siivouspalveluesimies Anne Härkönen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 3 623 819 3 800 557 3 825 287 3 825 287 3 825 287

Myyntituotot 3 597 377 3 785 557 3 810 287 3 810 287 3 810 287

Maksutuotot 675

Tuet ja avustukset 25 748

Muut toimintatuotot 20 15 000 15 000 15 000 15 000

Toimintakulut 3 399 066 3 373 642 3 261 382 3 272 701 3 272 701

Henkilöstömenot 2 008 809 1 967 396 1 836 557 1 847 876 1 847 876

Palvelujen ostot 339 165 398 345 382 439 382 439 382 439

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 037 805 1 000 100 1 020 000 1 020 000 1 020 000

Muut toimintakulut 13 287 7 800 22 385 22 385 22 385

Toimintakate 224 754 426 915 563 905 552 586 552 586

Poistot ja arvonalentumiset 14 624 31 224 84 645 73 297 55 400

Vyörytyserät menot 39 660

Tilikauden tulos 170 470 395 691 479 260 479 290 497 186

81

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Palveluja kehitetään laadukkaiksi ja kustannustehokkaiksi palvelupaketeiksi yhdessä asiakkaiden kanssa. * Kehitetään seudullista yhteistyötä (reseptiikka, sähköiset tilaus- ja laskutusjärjestelmät jne) Hyrynsalmen, Kuhmon, Puolangan, Paltamon, Ristijärven, Suomussalmen ja Sotkamon kesken. * Toteutetaan siivouksen kilpailutus 1.1.2017, mahdollinen uusi toimija (Jäähalli, Vuokatin koulu ja urheilu-talo, Kontinjoen koulu, päiväkoti ja iltapäiväkerho, päivätoiminta Leivola, vammaisten palvelutalo Leivola, Hiukka, Emäntäkoulun alueen kerrostalo). * Vakiinnutetaan Apajan toimintamalli ja lisätään cook and chill -asiakkaiden määrää (perhepalvelut/ var-haiskasvatuksen pienet paikat). * Päivitetään valmiussuunnitelma. * Uusi sote laki tuo mahdollisesti muutoksia toimintamalliin. Tarvittaviin muutoksiin valmistaudutaan, jos nykyinen yhteistyömalli kuntien ja soten välillä ei uuden lainsäädännön mukaan ole mahdollista.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Palvelut Sopimuksellisen yhteistön te-hostaminen ja mahdollisuuk-sien hyödyntäminen myös naapurikuntien ja kolmannen sektorin kanssa

Yhteityötä kuntien ja soten kanssa tehdään yhteistyösopimuksella. Maakuntauudistuksen myötä valmis-taudutaan mahdolliseen yhteisten tu-kipalvelujen yhtiöittämiseen.

Sotkamon ateriapalvelujen osalta sotelle tuotetaan aterioita hieman alle 30 % koko tuotannosta ja sii-vouspalvelua 20 % m² määrästä. Ateriatuotantoa Apajassa pystytään kasvattamaan Soten tai kuntien tarpeeseen 30 -40 % nykyisestä tuotannosta laitteiden puolesta.

Tarkoituksenmukainen palve-lu- ja kouluverkko Kaikenikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnis-taminen

Ateria- ja siivouspalvelut tukevat ja auttavat sotkamolaisia heidän elä-mänsä eri vaiheissa (päiväkodit, kou-lut, perhepalvelut, palvelukodit, sai-raala, kotihoitoateriat, henkilöstöruo-kailu)

Terveelliset ateriat ja siistit asian-mukaiset tilat ovat perusta ihmisen hyvinvoinnille.

Toimintatapojen tarkastelu Ennaltaehkäisevät toiminta-mallit

Palvelut ovat osa ennaltaehkäisevää terveystyötä ja merkittävä osa kunta-laisten tarvitsemia palveluja. Ateriat täyttävät eri ikäryhmille asetetut ra-vitsemussuositukset.

Aterioiden ravitsemuksellista laatua pidetään yllä huomioiden eri asia-kasryhmien ravitsemus suositukset. Asiakkaalla on mahdollisuus tutus-tua aterioiden ravintoaineiden saantiin eri annoskoolla nettiruoka-listoilla

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Cook and chill -menetelmä mahdollis-taa aterioiden tuottamisen kustan-nustehokkaasti. Menetelmä mahdol-listaa ateriamäärän kasvattamisen.

Aterioita ja siivousta tuotetaan so-ten ja kunnan tarpeisiin. Apajassa aterioiden määrää voidaan kasvat-taa 30–40 % nykyisestä tuotannosta keittiön tekniikan puolesta (edellyt-tää henkilöstön lisäämistä).

82

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Seudullinen yhteistyö JAMIX tuotannonohja-uksen kehittämisessä ja toiminnassa

Yhteistyökunnat; Hyryn-salmi, Paltamo, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi,

Puolanka, Ristijärvi

Nettipohjainen tilausjär-jestelmä, SAP- valmistelu,

Effica valmistelu

SAP- JAMIX käyttöön si-säisessä ja ulmoisessa laskutuksessa, Effica -

JAMIX käyttöön potilas ja hoiva-asiakkailla

Käydyt kehityskeskus-telut 4 4 4

Asiaskastyytyväisyyden mittaaminen vuosit-tain 3 3 3,5

Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain 3 3 3,5

Siivottavat m² 43 884 m² 45 884 m² 46 000 m²

Ateriamäärä 950 000 970 000 980 000

Vastuualue: Kaavoitus- ja ympäristötoimi

Kaavoitus- ja ympäristötoimi sisältää mittaustoimen, kaavoitustoimen, ympäristötoimen, rakennusvalvon-

nan ja ympäristönsuojelun talouden ja toiminnalliset tavoitteet.

Valvonnan ja maankäytön tulosalue huolehtii lainsäädännössä rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoit-

teiden kuten hyvän kuntakuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten

huomioimisesta. Tähän kuuluvat kaavoituksen, mittauksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun

edistäminen, kehittäminen ja valvonta sekä ekologisesti kestävän luonnonympäristön säilyttäminen.

Kaavoitus- ja ympäristötoimen vastuuhenkilöinä toimivat kaavoittaja Juha Kaaresvirta, maanmittausteknik-

ko Markku Kemppainen, rakennustarkastaja Vesa Hakkarainen ja ympäristötarkastaja Taina Huttunen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 220 141 151 390 151 390 151 390 151 390

Myyntituotot 13 298 4 590 9 590 9 590 9 590

Maksutuotot 132 356 146 800 141 800 141 800 141 800

Tuet ja avustukset 74 400

Muut toimintatuotot 87

Toimintakulut 550 699 613 028 611 010 598 010 598 010

Henkilöstömenot 432 005 399 200 404 183 404 183 404 183

Palvelujen ostot 89 912 180 657 173 657 160 657 160 657

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 328 7 630 7 630 7 630 7 630

Muut toimintakulut 18 454 25 540 25 540 25 540 25 540

Toimintakate -330 558 -461 638 -459 620 -446 620 -446 620

Poistot ja arvonalentumiset 9 346 9 346 8 257 8 039 3 903

Vyörytyserät menot 6 700

Tilikauden tulos -346 604 -470 983 -467 877 -454 659 -450 523

83

Tulosyksikkö: Mittaustoimi

Mittaustoimen tavoitteena on kaavoituksen pohjakarttojen tuottaminen, ylläpitäminen, tarkastaminen ja

hyväksyminen sekä kunnallisteknisen ja rakennussuunnittelun karttojen ja maastotietojen tuottaminen ja

erilaisten teemakarttojen tuottaminen.

Mittaustoimen vastuuhenkilönä toimii maanmittausteknikko Markku Kemppainen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 1 974 2 000 1 587 1 587 1 587

Myyntituotot 1 887 2 000 1 587 1 587 1 587

Muut toimintatuotot 87

Toimintakulut 126 247 162 425 159 348 159 348 159 348

Henkilöstömenot 83 755 110 106 107 028 107 028 107 028

Palvelujen ostot 23 371 26 359 26 359 26 359 26 359

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 913 3 090 3 090 3 090 3 090

Muut toimintakulut 16 208 22 870 22 870 22 870 22 870

Toimintakate -124 273 -160 425 -157 761 -157 761 -157 761

Poistot ja arvonalentumiset 5 443 5 443 4 354 4 136

Vyörytyserät menot 1 552

Tilikauden tulos -131 268 -165 868 -162 115 -161 897 -157 761

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Koko taajaman alueen pohjakartan numeeriseen muotoon muuttamista jatketaan vuoden 2016 aikana tehdyn ilmakuvauksen aineistolla. * Sotkamon kunnan suunnittelun kohteena olevilla alueilla tehdään täydennysmittauksia siten, että suun-nittelu on voitu tehdä ajantasaisen tiedon perusteella. * Kunnan kartta-aineiston siirtäminen KKJ-koordinaatistosta EUREF-koordinaatistoon aloitettiin MapInfo-pohjaisen aineiston muunnoksella. Autocad-aineiston siirtäminen aloitetaan vuoden 2017 alkupuolella vuoden 2016 puolella suoritettujen mittausten perusteella laskettujen kertoimien avulla.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Palvelujen tuottaminen Kartta-aineistojen muuntami-nen numeeriseen muotoon

Asemakaavan pohjakartan uudista-minen numeerisena

Aineiston määrä

Palvelujen tuottaminen Asiakkaiden tilaamat tuotteet ja pal-velut tuotetaan kustannustehok-kaasti ja laadukkaasti

100 %

84

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Asemakaavan pohjakartan laajentaminen - 30 ha n. 4 000 ha

Tulosyksikkö: Kaavoitustoimi

Kaavoitustoimen keskeisenä toiminta-ajatuksena on tuottaa kunnan kehittämisen kannalta tarvittava kaa-

vallinen valmius rakentamisen ja muun maankäyttöön liittyvän toiminnan mahdollistamiseksi. Lisäksi kaa-

voitustoimen tehtävänä on valmistella maankäyttöön liittyvät sopimukset, maanhankintaan liittyvät asiakir-

jat ja muut maankäyttöön liittyvät asiat sekä poikkeusluvat päätöksentekoa varten.

Kaavoitustoimen vastuuhenkilönä toimii kaavoittaja Juha Kaaresvirta.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 11 333 2 520 1 587 1 587 1 587

Myyntituotot 11 333 2 520 1 587 1 587 1 587

Toimintakulut 133 061 208 880 185 451 185 451 185 451

Henkilöstömenot 95 700 98 408 94 979 94 979 94 979

Palvelujen ostot 35 074 108 712 88 712 88 712 88 712

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 745 1 160 1 160 1 160 1 160

Muut toimintakulut 543 600 600 600 600

Toimintakate -121 728 -206 360 -183 865 -183 865 -183 865

Poistot ja arvonalentumiset 3 903 3 903 3 903 3 903 3 903

Vyörytyserät menot 1 648

Tilikauden tulos -127 279 -210 263 -187 768 -187 768 -187 768

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Vuokatin yleiskaavaan liittyvät selvitykset saatetaan loppuun (kaava-asiakirjojen valmistelun ohjaaminen, osallisten ja sidosryhmien kuuleminen, saadun palautteen käsittely). * Kirkonkylän itäosan yleiskaavaan liittyvät selvitykset saatetaan loppuun (kaava-asiakirjojen valmistelu, osallisten kuuleminen). * Urheiluopiston ympäristön asemakaavan selvitykset saatetaan loppuun (ehdotusvaiheen kuuleminen, kaava-asiakirjojen viimeistely ja valmistelu hyväksymiskäsittelyyn). * Nivun teollisuusalueen asemakaavan selvitykset saatetaan loppuun (ehdotusvaiheen kuuleminen, kaava-asiakirjojen viimeistely ja valmistelu hyväksymiskäsittelyyn). * Käynnistetään keskustan ja Hiukan alueen taajamakuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu.

85

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Suomen yritysmyönteisin kunta Yrittämisen edellytysten luo-minen ja kehittäminen (kaavoi-tus, tonttimaa, infran raken-taminen)

Vuokatin yleiskaava Kaavaehdotus nähtäville v. 2017

Vetovoimaisuuden ylläpitä-minen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen

Kirkonkylän itäosan yleiskaava Kaavaluonnos nähtäville v. 2017

Sotkamo/Vuokatti on poh-joismaiden johtava ympäri-vuotinen liikunta- ja matkai-lukeskus

Urheiluopiston asemakaava Valtuuston hyväksymispäätös v. 2017

Suomen yritysmyönteisin kunta Yrittämisen edellytysten luo-minen ja kehittäminen (kaavoi-tus, tonttimaa, infran raken-taminen)

Nivun teollisuusalueen asemakaava Valtuuston hyväksymispäätös v. 2017

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Hyväksyttyjä asemakaavoja, kpl 1 2 2

Hyväksyttyjä asemakaavoja, ha 0 42 21

Asemakaavoituksella muodostettuja tontteja, kpl 1 55 20

Yleiskaavoja, kpl 0 1 0

86

Tulosyksikkö: Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelu vastaa kunnan lakisääteisistä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä, kuten lupa-,

valvonta- ja edistämistehtävistä, joilla ehkäistään ympäristön pilaantumista ja edistetään ympäristön luon-

nontaloudellisesti kestävää käyttöä. Lisäksi ympäristövalvonta hoitaa maa-aineslainmukaisia lupa- ja val-

vontatehtäviä.

Ympäristönsuojelun vastuuhenkilönä toimii ympäristötarkastaja Taina Huttunen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 33 357 25 000 25 000 25 000 25 000

Maksutuotot 33 357 25 000 25 000 25 000 25 000

Toimintakulut 96 827 113 237 118 625 110 625 110 625

Henkilöstömenot 86 124 91 239 88 627 88 627 88 627

Palvelujen ostot 9 157 19 658 27 658 19 658 19 658

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 392 1 540 1 540 1 540 1 540

Muut toimintakulut 155 800 800 800 800

Toimintakate -63 470 -88 237 -93 625 -85 625 -85 625

Vyörytyserät hallinto 1 198

Vyörytyserät menot 1 198

Tilikauden tulos -64 668 -88 237 -93 625 -85 625 -85 625

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Edistetään ohjauksen, neuvonnan, lupavalmistelun ja valvonnan keinoin terveellisen ja viihtyisän raken-netun- ja luonnonympäristön säilymistä. * Vakiinnutetaan säännölliset valvonnan menettelyt lupien ja rekisteröitävien toimintojen osalta, sillä säännöllinen, ohjelman mukainen valvonta on edellytys tarkastusmaksujen perimiselle. * Puretaan vireillä olevien hakemusten ruuhka.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköisen asioinnin lisääminen

Selvitetään yhdessä rakennus-valvonnan kanssa sähköisen asioinnin käynnistämistä

Neuvottelut eri ohjelmistotoimitta-jien kanssa

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Kustannuksista katetaan entistä suu-rempi osa valvonta- ja lupamaksuilla. Valistusviranomainen pysyttää pää-tökset mahdollisessa muutoksen-haussa.

Tulokertymä 5 % suurempi kuin vuonna 2016. Valitusviranomaisen muuttamien päätösten määrä suh-teessa tehtyjen päätösten määrään.

87

Kunnan vetovoimaisuuden yl-läpitäminen

Viihtyisä maaseutumainen asuin- ja toimintaympäristö, hyvä ympäristön tila

Toteutuneet ympäristönsuojelua ja vesiensuojelua tukevat hankkeet

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

YSL (527/2014) velvoittaman valvontaohjelman mukaiset valvontakäynnit

Ei ollut vielä valvontaohjemaa 15 kpl 15 kpl (100 % suunnitellusta)

Maa-aineslupien valvonta-käynnit

22 36 kpl 36 kpl (100 % suunnitellusta)

Maa-aines- ja ympäristö-lupahakemusten käsittelyai-ka laskettuna siitä kun ne on todettu käsittelykelpoisiksi

< 4 kk < 4 kk Enintään 4 kk

Tulosyksikkö: Rakennusvalvonta

Rakennusvalvonnan keskeinen tehtävä on edistää, opastaa ja valvoa laadukkaan rakennuskannan ja viih-

tyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Keskeisimpinä työkaluina tässä tehtävässä on maankäyttö- ja ra-

kennuslainmukaiset luvat sekä valvontamekanismit.

Rakennusvalvonnan vastuuhenkilönä toimii rakennustarkastaja Vesa Hakkarainen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 99 076 121 870 116 870 116 870 116 870

Myyntituotot 78 70 70 70 70

Maksutuotot 98 999 121 800 116 800 116 800 116 800

Toimintakulut 118 083 128 485 147 585 142 585 142 585

Henkilöstömenot 97 154 99 447 113 547 113 547 113 547

Palvelujen ostot 15 954 25 928 30 928 25 928 25 928

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 425 1 840 1 840 1 840 1 840

Muut toimintakulut 1 549 1 270 1 270 1 270 1 270

Toimintakate -19 006 -6 615 -30 715 -25 715 -25 715

Vyörytyserät hallinto 1 451

Vyörytyserät menot 1 451

Tilikauden tulos -20 458 -6 615 -30 715 -25 715 -25 715

88

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Käynnistetään sähköisen rakennuslupa-asionnin selvitystyö. * Aloitetaan maisematyölupien käsittely rakennusvalvontatoimistossa.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehit-täminen, sähköisen asioinnin lisääminen

Käynnistetään sähköisen rakennus-lupa-asionnin selvitystyö

Sähköisen lupa-arkiston valmistelu-työn aloittaminen. Tavoitteena säh-köistää 15% vuoden 2017 aikana.

Vetovoimaisuuden ylläpitä-minen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen

Rakennus- ja toimenpidelupien käsit-telyaika on pääosin alle kolme (3) viikkoa

95 % luvista käsitellään alle kolmes-sa viikossa

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Myönnettyjen rakennus-lupien määrä, kpl 124 140 140

Myönnettyjen toimenpidelupien määrä, kpl 38 40 70

Myönnettyjen poikkeuslupien määrä, kpl 35 30 15

Maisematyö/muut luvat 10 9 30

89

Vastuualue: Vesihuoltolaitos

Vesihuoltolaitos huolehtii kuntalaisten vedensaannista sekä jäte- ja sadevesien poisjohtamisesta toiminta-

alueellaan. Vesihuoltolaitos vastaa riittävän ja hyvälaatuisen talousveden tuottamisesta ja jakelusta vesilai-

toksen ja vesilaitokseen liittyneiden vesiosuuskuntien toiminta-alueilla olevien asiakkaiden tarpeisiin. Lisäk-

si laitos vastaanottaa ja puhdistaa viemärilaitoksen ja vesiosuuskuntien toiminta-alueilla olevien asiakkai-

den laitoksen verkostoon toimittaman jäteveden vähintään ympäristölupapäätöksen mukaiseen puhdistus-

tasoon. Vesihuoltolaitos toimii kirjanpidollisena taseyksikkönä.

Vesihuoltolaitoksen vastuuhenkilöinä toimivat insinööri Aarno Konka ja vesihuoltoteknikko Matti Härkönen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 1 573 363 1 602 520 1 782 633 1 931 678 2 095 633

Myyntituotot 1 575 784 1 602 520 1 782 633 1 931 678 2 095 633

Tuet ja avustukset -2 611

Muut toimintatuotot 190

Toimintakulut 1 025 031 1 093 567 1 078 648 1 029 510 1 029 150

Henkilöstömenot 284 498 339 408 320 360 271 222 270 862

Palvelujen ostot 369 783 412 809 417 238 417 238 417 238

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 351 966 325 300 325 000 325 000 325 000

Muut toimintakulut 18 784 16 050 16 050 16 050 16 050

Toimintakate 548 332 508 953 703 985 902 168 1 066 483

Poistot ja arvonalentumiset 291 198 287 081 291 847 299 775 304 193

Vyörytyserät hallinto 11 566

Vyörytyserät menot 11 566

Tilikauden tulos 245 567 221 871 412 138 602 393 762 291

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Jatketaan vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämissuunnitelmahanketta Sotkamossa toimivien ve-siosuuskuntien kanssa käytettävissä olevien resurssien puitteissa tai ostopalveluna. Laaditaan liiketoimin-nan siirtämistä koskeva sopimusluonnos / kauppakirja niiden vesiosuuskuntien kanssa, jotka ovat ilmoitta-neet halukkuutensa yhdistyä kunnan vesihuoltolaitokseen sekä pyydetään lausunto verottajalta mahdolli-sista veroseuraamuksista. * Uusitaan automaatiota vuosina 2017–2018 (v. 1996 käyttöön otetun automaatiojärjestelmän tuki loppuu v. 2018) * Laaditaan vesihuoltoverkoston saneeraussuunnitelma * Kunnanhallitus on 6.10.2015 § 7 päättänyt, että kunta sitoutuu VuoGas – kaivoshankkeeseen yhteensä 50 000 € rahoitusosuudella. Määräraha varataan vuosien 2016, 2017 ja 2018 käyttötalouteen vesi- ja vie-märilaitoksen menokohdalle (16 700 €/vuosi). * Laaditaan vesihuoltoverkoston saneeraussuunnitelma

90

VuoGas -kaivoshanke

VuoGas Kaivos –hankkeessa pyritään saamaan lietepohjaiset maanparannusaineet hyötykäyttöön ja estä-mään valumia kaivoksen sivukivialueilta vesistöön. Viljelemällä energiakasveja sivukivikasojen päällä tuo-daan uusia menetelmiä kaivosvesien hallintaan ja edistetään biokaasutuotantoon liittyvää yrittäjyyttä. Hankkeen toimenpiteinä ovat: Sotkamon kunnan vanhan lietekompostin (n. 19 000 m³) kuljettaminen Kuolaniemeltä koealueena toimival-le kaivosteollisuuden sivukivien läjitysalueelle Mondo Mineralsille. Lietekompostin levittäminen koealueelle sivukivien läjitysalueen peitoksi. Huuhtoutumiskentän rakentaminen. Valumavesien ja ravinteiden kulkeu-tumisen seuranta. Energianurmen kylvö ja viljely läjitysalueen päällä (n. 5 ha). Nurmenkorjuu säilörehuksi ja sen biokaasutus Luke Sotkamossa. Arviointi toiminnan kannattavuudesta ja vaikutuksista ympäristöön. Luonnonvarakeskuksen (Luke) edustaja on ilmoittanut, että hankehakemusta viedään eteenpäin.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Arjen sujuvuus Vesihuollon toimintavarmuus

Vesi- ja viemäriverkoston suunni-telmallinen saneeraus

Vesijohtoverkoston korjausvelan pienentäminen 0,4-0,5 miljoonaa euroa v. 2017

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Taksa kattaa toiminnan kulut sekä perusparannukset

100 %

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Talousvesi täyttää laatukriteerit ja jäteveden puhdistustulokset ovat ympäristöluvan mukaiset

Tarkkailuohjelmien tulokset

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Myyty vesimäärä, m3 559 222 590 000 565 000

Veden hinta, €/m3 (sis. alv 24 %) 1,18 1,18 1,30

Laskutettu jätevesimäärä, m3 484 786 485 000 485 000

Jäteveden hinta, €/m3 (sis. alv 24 %) 2,17 2,17 2,28

91

7.3. SIVISTYSPALVELUT

Sivistyspalvelut sisältävät yleishallinnon, perusopetuksen, lukion, kirjaston, kulttuurin, musiikkiopiston, kan-

salaisopiston, nuorisotoimen ja varhaiskasvatuksen toiminnan.

Sivistyspalvelujen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 1 910 297 2 280 320 2 167 310 2 167 310 2 167 310

Myyntituotot 440 535 733 370 516 000 516 000 516 000

Maksutuotot 782 018 810 380 875 000 875 000 875 000

Tuet ja avustukset 590 398 600 270 657 310 657 310 657 310

Muut toimintatuotot 97 346 136 300 119 000 119 000 119 000

Toimintakulut 23 217 319 23 979 440 22 711 657 22 372 101 22 046 254

Henkilöstömenot 15 518 976 16 212 532 15 346 170 15 006 614 14 680 767

Palvelujen ostot 6 108 310 5 989 648 5 842 777 5 842 777 5 842 777

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 515 759 571 550 486 920 486 920 486 920

Avustukset 758 374 721 250 635 250 635 250 635 250

Muut toimintakulut 315 900 484 460 400 540 400 540 400 540

Toimintakate -21 307 022 -21 699 120 -20 544 347 -20 204 791 -19 878 944

Poistot ja arvonalentumiset 161 229 125 631 109 761 79 171 61 862

Vyörytyserät menot 234 437 0 0 0 0

Tilikauden tulos 21 702 688 21 824 751 20 654 108 20 283 962 19 940 806

Talous (ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 1 906 959 2 280 320 2 167 310 2 167 310 2 167 310

Myyntituotot 440 452 733 370 516 000 516 000 516 000

Maksutuotot 778 764 810 380 875 000 875 000 875 000

Tuet ja avustukset 590 398 600 270 657 310 657 310 657 310

Muut toimintatuotot 97 346 136 300 119 000 119 000 119 000

Toimintakulut 19 679 944 20 612 642 19 366 940 19 027 384 18 701 537

Henkilöstömenot 15 518 976 16 212 532 15 346 170 15 006 614 14 680 767

Palvelujen ostot 2 593 496 2 642 450 2 517 660 2 517 660 2 517 660

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 515 028 571 550 486 920 486 920 486 920

Avustukset 758 374 721 250 635 250 635 250 635 250

Muut toimintakulut 294 069 464 860 380 940 380 940 380 940

Toimintakate 17 772 984 18 332 322 17 199 630 16 860 074 16 534 227

Poistot ja arvonalentumiset 161 229 125 631 109 761 79 171 61 862

Tilikauden tulos 17 934 213 18 457 953 17 309 391 16 939 244 16 596 089

92

Vastuualue: Sivistyspalvelut yhteinen

Sivistyspalvelut yhteinen sisältää sivistyspalvelujen yhteisen toiminnan.

Sivistyspalvelut yhteisen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 150 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 150

Toimintakulut 18 408 20 105 34 555 34 555 34 555

Henkilöstömenot 210 0 6 000 6 000 6 000

Palvelujen ostot 11 146 14 355 22 455 22 455 22 455

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 727 1 750 2 100 2 100 2 100

Muut toimintakulut 3 325 4 000 4 000 4 000 4 000

Toimintakate -18 258 -20 105 -34 555 -34 555 -34 555

Poistot ja arvonalentumiset 4 351 0 0 0 0

Vyörytyserät menot 193 0 0 0 0

Tilikauden tulos -22 609 -20 105 -34 555 -34 555 -34 555

Vastuualue: Koulutoimi

Koulutoimi sisältää perusopetuksen sekä Sotkamon lukion (yleislinja, IB-linja sekä urheiluakatemia) toimin-

nan.

Koulutoimen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 842 358 792 800 886 500 886 500 886 500

Myyntituotot 361 002 322 300 384 500 384 500 384 500

Maksutuotot -1 562 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 416 846 398 000 433 000 433 000 433 000

Muut toimintatuotot 66 072 72 500 69 000 69 000 69 000

Toimintakulut 13 363 656 13 370 374 12 631 915 12 278 478 12 014 303

Henkilöstömenot 8 698 844 8 614 921 8 075 931 7 722 494 7 458 319

Palvelujen ostot 4 226 144 4 145 813 4 054 714 4 054 714 4 054 714

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 311 887 351 580 308 200 308 200 308 200

Avustukset 11 027 12 250 12 250 12 250 12 250

Muut toimintakulut 115 754 245 810 180 820 180 820 180 820

Toimintakate -12 521 298 -12 577 574 -11 745 415 -11 391 978 -11 127 803

Poistot ja arvonalentumiset 108 979 101 673 86 216 58 973 51 862

Vyörytyserät menot 128 314 0 0 0 0

Tilikauden tulos -12 630 277 -12 679 247 -11 831 631 -11 450 951 -11 179 665

93

Tulosyksikkö: Koulutoimen hallinto

Koulutoimen hallinto sisältää koulutoimiston ja ICT-tuen palvelut.

Koulutoimen hallinnon vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 12 929 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 8 904 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 4 025 0 0 0 0

Toimintakulut 340 537 387 752 173 489 173 491 173 491

Henkilöstömenot 316 932 301 197 152 484 152 486 152 486

Palvelujen ostot 21 692 19 155 15 555 15 555 15 555

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 898 1 200 1 250 1 250 1 250

Muut toimintakulut 1 015 66 200 4 200 4 200 4 200

Toimintakate -327 608 -387 752 -173 489 -173 491 -173 491

Vyörytyserät menot 4 094 0 0 0 0

Tilikauden tulos -327 608 -387 752 -173 489 -173 491 -173 491

Tulosyksikkö: Perusopetus

Perusopetus sisältää 1-9 luokkien opetus- ja hanketoiminnan ja talouden. Perusopetusta järjestetään luku-

vuonna 2016–2017 seuraavissa kouluissa; vastuuhenkilöt on mainittu koulun jälkeen: Salmelan koulu, reh-

tori Pertti Määttä; Vuokatin koulu, koulunjohtaja Jani Komulainen; Leivolan koulu, koulunjohtaja Elisa Ko-

mulainen; Naapurivaaran koulu, koulunjohtaja Päivi Korhonen; Kontinjoen koulu, koulunjohtaja Anu Rauti-

ainen (määräaikainen); Pohjavaaran koulu, koulunjohtaja Juha Lukkari; Pohjois-Tipaksen koulu 31.7.2017

asti, koulunjohtaja Ilkka Korhonen; Tenetin koulu, rehtori Riitta Lankinen.

Perusopetuksen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 288 855 302 500 316 200 316 200 316 200

Myyntituotot 111 911 96 500 113 700 113 700 113 700

Tuet ja avustukset 167 117 195 000 190 000 190 000 190 000

Muut toimintatuotot 9 827 11 000 12 500 12 500 12 500

Toimintakulut 9 724 155 9 642 454 9 404 245 9 206 436 9 036 039

Henkilöstömenot 6 010 123 5 935 025 5 782 542 5 584 733 5 414 336

Palvelujen ostot 3 410 858 3 315 779 3 248 053 3 248 053 3 248 053

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 236 234 293 650 265 650 265 650 265 650

Muut toimintakulut 66 940 98 000 108 000 108 000 108 000

Toimintakate -9 435 300 -9 339 954 -9 088 045 -8 890 236 -8 719 839

Poistot ja arvonalentumiset 90 779 101 673 86 216 58 973 51 862

Tilikauden tulos -9 526 079 -9 441 627 -9 174 261 -8 949 209 -8 771 701

94

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Kouluverkkoselvitykseen liittyvien päätösten käytännön toteuttaminen. * Digitalisaation käytännön toteuttamisen jatkaminen (koulutukset opettajille). * Hanketoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen (olemassaolevat). * Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen ja arvioinnin kehittäminen.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Koulutusketjun kehittäminen Ennakoiva ja todellisia tarpeita vastaava koulutusketju

Päivitettyyn kouluverkkoselvityk-seen liittyvien päätösten toimenpi-teet tehdään sujuvasti huomioiden kaikki osa-alueet.

Alakouluja toimii kuusi ja yläkou-luja yksi.

Koulutusketjun kehittäminen Kytketään toisiinsa matkailu, ur-heilu ja koulutus kaikilla koulutus-tasoilla

Kehitetään edelleen "Pikkuakate-mian" toimintaa ja leirityksiä. Kan-sainvälistä toimintaa lisätään hankkeilla.

1 hanke

Tarkoituksenmukainen palvelu- ja kouluverkko Kaikenikäisten kuntalaisten hyvin-vointitarpeiden tunnistaminen

Tehdään koulukuljetusten reittien suunnittelu tarkasti. Kilpailutetaan kuljetukset. Yhteistyö vanhempien kanssa vakiinnutetaan.

Kustannus on sama tai pienempi kuin edellisessä kilpailutuksessa. Kaikilla kouluilla on toimiva van-hempainyhdistys.

Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti

Koulujen välistä yhteistyötä lisä-tään. Hyödynnetään e-oppikirjoja ja muuta verkkomateriaalia enemmän. Mahdollisia kalusto-hankintoja keskitetään samanai-kaiseksi. Sijaisjärjestelyt huomioi-daan ennakoivasti mahdollisuuksi-en mukaan. Lisätään yhteistyötä teknisen toimialueen kanssa kiin-teistö- ja atpu-palveluiden osalta.

Kustannukset eivät kasva. Koulu-jen yhteinen "sijaispankki" on luo-tu.

Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Lasten ja nuorten huomioiminen - luodaan osallistumisen mahdolli-suuksia

Kehitetään digitalisaatiota eteen-päin. Ylläpidetään hanketoimintaa. Hyödynnetään uuden opetussuun-nitelman (ops) luomat mahdolli-suudet.

Tutor-hankkeen kautta kaikki opettajat (90 %) ovat saaneet tar-vitsemaansa tukea ja koulutusta.

95

Tulosyksikkö: Lukio

Sotkamon lukio toteuttaa lukion opetussuunnitelman mukaista yleislinjan lukiokoulutusta. Lukiolla on myös

opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä urheilun erityistehtävälupa. Sotkamon lukio toimii Vuokatti-Ruka

Urheiluakatemian ytimenä. Henkilökuntaa (opettajat ja valmentajat) koulussa on 40, omia opiskelijoita

336, Oulun Lyseon lukion alaisuudessa opiskelevat IB-opiskelijat mukaan lukien 361.

Lukion vastuuhenkilöinä toimivat rehtori Mauri Reinikka ja akatemiajohtaja Janne Vuorinen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 540 574 490 300 570 300 570 300 570 300

Myyntituotot 249 091 225 800 270 800 270 800 270 800

Maksutuotot -1 562 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 240 825 203 000 243 000 243 000 243 000

Muut toimintatuotot 52 220 61 500 56 500 56 500 56 500

Toimintakulut 3 298 964 3 340 168 3 054 181 2 898 551 2 804 773

Henkilöstömenot 2 371 790 2 378 699 2 140 905 1 985 275 1 891 497

Palvelujen ostot 793 594 810 879 791 106 791 106 791 106

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 74 755 56 730 41 300 41 300 41 300

Avustukset 11 027 12 250 12 250 12 250 12 250

Muut toimintakulut 47 798 81 610 68 620 68 620 68 620

Toimintakate -2 758 390 -2 849 868 -2 483 881 -2 328 251 -2 234 473

Poistot ja arvonalentumiset 18 201 0 0 0 0

Vyörytyserät menot 32 873 0 0 0 0

Tilikauden tulos -2 776 591 -2 849 868 -2 483 881 -2 328 251 -2 234 473

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma. * Viedään eteenpäin Sotkamon lukion kansainvälistä toimintaa. Koulussa voi suorittaa kansainvälisyys-opintojen kokonaisuuden. Ulkomailta hankitaan kumppanikoulu/-kouluja. * Kehitetään urheilijoiden arjenhallintaa koulun ja valmennuksen lisäksi (esim. asuntolavalvojan rooli, päi-vällisruokailut, elämänhallintaopas, pyritään saamaan urheilijoiden koulun ja valmennuksen ulkopuolinen elämä mahdollisimman kodinomaiseksi, jotta se kiinnostaa ja houkuttaa nuoria tulemaan tänne ja antaa heidät tänne lähettäville vanhemmille tunteen, että nuoret on turvallista lähettää Sotkamoon. * Edellä mainittuun liittyen toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely. * Opetuksen ja kokeiden sähköistyessä kehitetään niihin liittyviä valmiuksia (rakennetaan lähiverkko kou-luun, koulutetaan ja opastetaan henkilökuntaa ja opiskelijoita sähköisten välineiden ja oppimisympäristöjen käyttöön). *Sotkamon lukion IB-linjalle ei oteta enää uusia opiskelijoita syksystä 2017 alkaen.

96

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Vetvoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen

Lukioon hakevien opiskelijoiden määrän kasvaminen verrattuna ke-vään 2016 määrään

Ensisijaisia hakuja oli keväällä 2016 108, tulevassa haussa tähän 5 % kasvu (113 hakua).

Vetvoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uusien kehittäminen

Ylioppilaskirjoitusten tulokset Neljän pakollisen kirjoitettavan ai-neen keskiarvon tulee koko koulus-sa olla vähintään 16, kaikkien kirjoi-tettavien aineiden keskiarvon koko koulussa vähintään 22.

Koulutusketjun kehittäminen Ennakoiva ja todellisia tarpeita vastaava koulutusketju

Mahdollisimman alhainen opintojen keskeytysprosentti

Pidetään opintojen keskeytyspro-sentti välillä 0-2 %.

Koulutusketjun kehittäminen Vahva lukio ja sen erityitehtävän varmistaminen ja vahvistaminen (urheilu)

Vahvistaa roolia lähinnä valtakun-nallisissa lajeissa

"1. korin" asema urheiluoppilaitos-kentässä

Koulutusketjun kehittäminen Kytketään toisiinsa matkailu, ur-heilu ja koulutus kaikilla koulu-tustasoilla

Sitouttaa entistä tiiviimmin kump-panuutta kokonaistoimintaan

Toiminnan keskittäminen ja talou-dellinen panos, ulkopuolisen rahoi-tuksen suhteellinen nostaminen

Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti

Urheiluoppilaitoskumppaneiden ja valtakunnallisen lukioiden kehittä-misverkoston kautta haetaan lisää laadukkaita ja kustannustehokkaita toimintamalleja.

97

Vastuualue: Vapaa-aikapalvelut

Vapaa-aikapalvelut sisältää kirjaston, kulttuurin, musiikkiopiston, kansalaisopiston sekä nuorisotoimen ta-

louden ja toiminnan.

Vapaa-aikapalvelujen vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 396 306 821 920 615 210 615 210 615 210

Myyntituotot 41 318 376 070 96 500 96 500 96 500

Maksutuotot 169 397 180 380 245 000 245 000 245 000

Tuet ja avustukset 155 882 202 270 224 310 224 310 224 310

Muut toimintatuotot 29 709 63 200 49 400 49 400 49 400

Toimintakulut 2 345 817 2 790 116 2 592 813 2 594 485 2 594 485

Henkilöstömenot 1 587 674 2 019 382 1 915 045 1 916 717 1 916 717

Palvelujen ostot 572 151 514 964 489 028 489 028 489 028

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 127 384 158 620 117 020 117 020 117 020

Avustukset 12 827 18 000 8 000 8 000 8 000

Muut toimintakulut 45 781 79 150 63 720 63 720 63 720

Toimintakate -1 949 511 -1 968 196 -1 977 603 -1 979 275 -1 979 275

Poistot ja arvonalentumiset 8 708 16 945 10 198 10 198 0

Vyörytyserät menot 24 267 0 0 0 0

Tilikauden tulos -1 958 219 -1 985 141 -1 987 801 -1 989 473 -1 979 275

Tulosyksikkö: Kirjasto

Kirjastoon kuuluu Sotkamon pääkirjaston palvelut ml. tiedonhaun ja kirjastoauton palvelut.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 21 646 25 000 25 000 25 000 25 000

Myyntituotot 6 950 10 000 10 000 10 000 10 000

Tuet ja avustukset 13 697 15 000 15 000 15 000 15 000

Muut toimintatuotot 999 0 0 0 0

Toimintakulut 642 577 647 927 621 320 621 320 621 320

Henkilöstömenot 434 615 422 359 437 012 437 012 437 012

Palvelujen ostot 113 438 110 818 100 338 100 338 100 338

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 90 134 109 950 78 950 78 950 78 950

Muut toimintakulut 4 390 4 800 5 020 5 020 5 020

Toimintakate -620 931 -622 927 -596 320 -596 320 -596 320

Poistot ja arvonalentumiset 1 327 10 333 10 198 10 198 0

Vyörytyserät menot 7 091 0 0 0 0

Tilikauden tulos -622 258 -633 260 -606 518 -606 518 -596 320

98

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Jatketaan yhteistyötä muiden Kainuun kirjastojen kanssa kuulumalla aineiston hankintarenkaaseen sekä yhteiseen kuljetussopimukseen (osallistumalla Kajaanin kirjastossa järjestettäviin yhteisiin koulutuksiin sekä Kainuun yhteisiin kirjastohankkeisiin). * Edistetään lasten lukuharrastusta yhteistyössä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kutsutaan yläkou-lun 7-luokkalaiset joka vuosi kirjastonkäytön opetuskäynnille, käydään lastenneuvolassa kertomassa lasten-kirjoista ja lukemisesta uusille vanhemmille. Tarjotaan kouluille kirjastonkäytönopetusta kirjastokäyntien yhteydessä. * Järjestetään tapahtumia kirjastossa yhteistyössä muiden sivistysalan toimijoiden kanssa.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Vetovoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen

Kirjasto on uusiutuva ja aineistol-taan ajantasainen vetovoimainen paikka, jossa sananvapaude tur-vaava tieto ja kulttuuri tarjotaa va-paasti kansalaisten käyttöön.

Aineisto uusiutuu vuosittain ja e-aineiston osuus kasvaa 10 % vuo-dessa.

Vetovoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen

Palvellaan asiakkaita pääkirjastossa ja kirjastoautossa niin että kävijä-määrä pysyy samana.

Kävijämäärä ja lainaajien määrä pysyy vähintäänkin samana.

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti

Muutetaan kirjaston aukioloaikoja talouden vaatimalla tavalla. Kartoi-tetaan kirjastoauton aikataulut ja reitit vuosittain.

Kirjastoauton pysäkkikohtaiset lainat. Pääkirjaston aukiolotunnit 33 h/vko

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehittämi-nen, sähköisen asioinnin lisäämi-nen

Ohjataan kirjaston asiakkaita käyt-tämään verkkokirjaston palveluita ja e-aineistoa. Rytmitetään kirjas-ton työtehtäviä aktiivisen asiakas-palvelun suuntaan.

Verkkokirjaston käynnit, e-aineiston käyttö ja lainaus

Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Lasten ja nuorten huomioiminen - luodaan osallistumisen mahdolli-suuksia

Neuvolaan suunnatut kirjasto-käynnit jatkuvat. 7-luokkalaisten kirjastonkäytönopetus jatkuu. Jär-jestetään vuosittain ainakin yksi tapahtuma, esim. Yökirjasto.

Neuvolakäynnit 10 krt/vuosi. Kaikki 7-luokkalaiset saavat kirjas-tonkäytönopetusta. Vähintään 1 isompi tapahtuma/vuosi.

Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti

Uusi aineisto saadaan asiakkaiden käyttöön mahdollisimman nopeas-ti.

99

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Lainaajien määrä, %-osuus kunnan asukkaista 36 % 40 % 40 %

Fyysiset kirjasto-käynnit (asiakas-käynnit kirjastossa ja kirjastoautossa) 84 746 81 000 81 000

Fyysiset kirjasto-käynnit/kunnan asukasluku 8,1 8,1 8,1

Virtuaalikäynnit per kunnan asu-kasluku 2,7 4 5

Lainan hinta (eu-roa) on enintään maan keskiarvo

3,55 (Kainuu 3,72 ; koko maa 3,55)

3,55 (Kainuu 3,72 ; koko maa 3,55)

3,55 (Kainuu 3,72 ; koko maa 3,55)

Kirjastokäynnin hinta on enintään maan keskiarvo

7,66 (Kainuu 7,50 ; koko maa 6,42)

7,66 (Kainuu 7,50 ; koko maa 6,42)

7,66 (Kainuu 7,50 ; koko maa 6,42)

Tulosyksikkö: Kulttuuri

Kulttuuri sisältää kunnan järjestämät ja toteuttamat kulttuuripalvelut sekä yhteistyön muiden toimijoiden

kanssa. Kulttuuritoiminnassa järjestetään eri taiteen aloilta kulttuuritapahtumia ja tuetaan museotoimin-

taa.

Kulttuurin vastuuhenkilöinä toimivat av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi ja sihteeri Merja Hakkarainen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 9 562 3 000 6 000 6 000 6 000

Myyntituotot 3 340 1 500 1 500 1 500 1 500

Maksutuotot 1 372 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 3 500 1 500 4 500 4 500 4 500

Muut toimintatuotot 1 350 0 0 0 0

Toimintakulut 61 829 71 435 61 327 62 998 62 998

Henkilöstömenot 27 228 23 588 21 452 23 123 23 123

Palvelujen ostot 27 453 29 197 29 225 29 225 29 225

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 832 3 100 3 100 3 100 3 100

Avustukset 4 700 13 000 5 000 5 000 5 000

Muut toimintakulut 616 2 550 2 550 2 550 2 550

Toimintakate -52 267 -68 435 -55 327 -56 998 -56 998

Vyörytyserät menot -542 0 0 0 0

Tilikauden tulos -52 267 -68 435 -55 327 -56 998 -56 998

100

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 9 562 3 000 6 000 6 000 6 000

Myyntituotot 3 340 1 500 1 500 1 500 1 500

Maksutuotot 1 372 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 3 500 1 500 4 500 4 500 4 500

Muut toimintatuotot 1 350 0 0 0 0

Toimintakulut 61 829 71 435 61 327 62 998 62 998

Henkilöstömenot 27 228 23 588 21 452 23 123 23 123

Palvelujen ostot 27 453 29 197 29 225 29 225 29 225

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 832 3 100 3 100 3 100 3 100

Avustukset 4 700 13 000 5 000 5 000 5 000

Muut toimintakulut 616 2 550 2 550 2 550 2 550

Toimintakate -52 267 -68 435 -55 327 -56 998 -56 998

Vyörytyserät menot -542 0 0 0 0

Tilikauden tulos -52 267 -68 435 -55 327 -56 998 -56 998

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Osallistutaan Suomi100-juhlavuoden tapahtumiin osajärjestäjänä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. * Kehitetään Aatos-päivä 8.11. * Jalkautetaan Kaikukortti-kokeilu yhdessä kansalaisopiston kanssa (hankkeen päättyessä).

Tulosyksikkö: Musiikkiopisto

Musiikkiopisto sisältää musiikkiopistotoiminnan talouden sekä toiminnalliset tavoitteet. Sotkamon alueella

toimii Kuhmon musiikkiopisto, jolta palvelut ostetaan.

Musiikkiopiston vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja Merja Ojalammi.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 18 401 0 0 0 0

Myyntituotot 18 401 0 0 0 0

Toimintakulut 107 449 108 260 86 323 86 323 86 323

Palvelujen ostot 106 644 102 610 84 673 84 673 84 673

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 805 5 150 1 350 1 350 1 350

Avustukset 0 500 300 300 300

Toimintakate -89 048 -108 260 -86 323 -86 323 -86 323

Vyörytyserät menot -1 023 0 0 0 0

Tilikauden tulos -89 048 -108 260 -86 323 -86 323 -86 323

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Tiivistetään yhteistyötä musiikkiopiston toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. * Kartoitetaan etäopetuksen mahdollisuuksia.

101

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Vetovoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen

Keskeinen toiminta on: muskari, soitinopetus ja yhteissoitto.

Ryhmämäärät pysyvät samoina.

Huolehditaan työstä, toimeentu-losta, terveydestä sekä mahdol-listetaan osallisuus Tuetaan kansalaisten osallistumis-ta ja kansalaisaktiivisuutta

Vaikutetaan musiikkiopiston hinta-politiikkaan mahdollisuuksien mu-kaan. Ks. myös alla oleva.

Hintojen nousu on maltillista.

Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Etäopetusmahdollisuudet kartoite-taan mm. musiikin teoriaopinnois-sa. Ks. myös yllä oleva.

Kartoitus on tehty ja sen tulos.

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehittämi-nen, sähköisen asioinnin lisäämi-nen

Pidetään säännölliset neuvottelut ja kokoukset suunnittelusta Kuh-mon musiikkiopiston kanssa. Kar-toitetaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksien lisääminen.

Neuvotteluja väh. kolme/vuosi.

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

kokonaisoppilasmäärä 158

tunnit (lukuvuosi 16-17) n. 4 300

102

Tulosyksikkö: Kansalaisopisto

Kansalaisopisto sisältää Sotkamon ja Kuhmon toimipisteet, koko kansalaisopiston kurssi-, hanke- ja yhteis-

työtoiminnan talouden ja toiminnalliset tavoitteet.

Kansalaisopiston vastuuhenkilönä toimii av. palvelualuejohtaja, rehtori Merja Ojalammi.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 120 251 511 730 257 400 257 400 257 400

Myyntituotot 0 350 150 72 000 72 000 72 000

Maksutuotot 96 306 100 380 135 000 135 000 135 000

Tuet ja avustukset 8 000 8 000 23 000 23 000 23 000

Muut toimintatuotot 15 945 53 200 27 400 27 400 27 400

Toimintakulut 583 616 996 341 869 405 869 405 869 405

Henkilöstömenot 483 656 835 333 723 792 723 792 723 792

Palvelujen ostot 69 086 91 738 102 043 102 043 102 043

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 362 16 270 9 670 9 670 9 670

Muut toimintakulut 21 512 53 000 33 900 33 900 33 900

Toimintakate -463 365 -484 611 -612 005 -612 005 -612 005

Tilikauden tulos -463 365 -484 611 -612 005 -612 005 -612 005

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Fuusioituneen kansalaisopiston laatutyön aloittaminen, prosessikuvauksien tekeminen ja toimintamallien vakiinnuttaminen (hankerahoitus). * Yhteistyön lisääminen muiden toimijoiden kanssa. * Kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksien kartoittaminen. * Kurssiohjelman mukauttaminen olemassaoleviin resursseihin. * Sotkamon juhlakirja julkaistaan lokakuussa.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Vetovoimaisuuden ylläpitäminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen

Laaditaan ajanmukainen, kunta-laisten tarpeita ja toiveita vastaava kurssiohjelma. Luodaan uusia yh-teistyömuotoja.

Uusien kurssien määrä n.15%. Uusia yhteistyökumppaneita väh.1-2/vuosi. Myönnetyn hank-keen tulokset saavutettu (hake-mus).

Huolehditaan työstä, toimeentu-losta, terveydestä sekä mahdollis-tetaan osallisuus Tuetaan kansalaisten osallistumista ja kansalaisaktiivisuutta

Toimintaa on kuntakeskuksissa ja kylillä. Lisätään terveyttä edistäviä kursseja/koulutuksia. Tarjotaan joitakin ilmaisia luentoja ja kursse-ja (Kaikukortti). Julkaistaan juhla-kirja.

Väh. nykyiset kurssimäärät myös kylillä. Liikunta- ja tanssikursseja n. 10 % enemmän; liikunnanopet-tajaresurssin vakiinnuttaminen. Kaikukorttilaisia on n. 30; ilmaisia luentoja 4/v.

103

Talous ja resurssit Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Omat tilat tehokkaassa käytössä. Toteutetaan samoja kursseja mo-lemmissa kunnissa; huomioidaan kurssijaksotus.

Vuokratiloja vain kylillä. Samojen kurssien määrä kasvaa väh. 20%. Eri pituisten kurssien määrä on suurempi kuin nyt.

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehittämi-nen, sähköisen asioinnin lisäämi-nen

Sähköisen ilmoittautumisen ja maksamisen lisääminen; sähköis-ten tyky- ym. setelien käytön mahdollistaminen.

Sähköinen ilmoittautuminen kas-vaa 20%:lla. Sähköiset setelit ote-taan käyttöön laajemmin.

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Vos-tunnit (2017 Kuhmo mukana) 6 197 5 816 9 562

Toteutetut (2017 Kuhmo mukana) 7 556 7 518 12 400

Tulosyksikkö: Nuorisotoimi

Nuorisotoimi sisältää kunnan järjestämän nuorisotoimen, joka koostuu nuorisotalo Asema 13:n ja Vuokatin

nuorisotilan toiminnasta, leiritoiminnasta, avustuksista, aamu- ja iltapäivätoiminnasta, projekteista, etsiväs-

tä nuorisotyöstä sekä Väliasema - raide tulevaisuuteen -toiminnasta. Sotkamon nuorisotoimi vastaa lapsille

ja nuorille suunnatuista ennaltaehkäisevistä palveluista.

Uusi, hyväksytty Lapsi ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma vuosille 2016–2019 luo suuntaviivat nuoriso-

työn tulevaisuudelle.

Nuorisotoimen vastuuhenkilönä toimii nuorisotoimenjohtaja Marja-Maija Pyykkönen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 226 445 282 190 326 810 326 810 326 810

Myyntituotot 12 627 14 420 13 000 13 000 13 000

Maksutuotot 71 720 80 000 110 000 110 000 110 000

Tuet ja avustukset 130 685 177 770 181 810 181 810 181 810

Muut toimintatuotot 11 413 10 000 22 000 22 000 22 000

Toimintakulut 950 346 966 152 954 437 954 437 954 437

Henkilöstömenot 642 175 738 101 732 789 732 789 732 789

Palvelujen ostot 255 530 180 601 172 748 172 748 172 748

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 25 251 24 150 23 950 23 950 23 950

Avustukset 8 127 5 000 3 000 3 000 3 000

Muut toimintakulut 19 263 18 300 21 950 21 950 21 950

Toimintakate -723 901 -683 962 -627 627 -627 627 -627 627

Poistot ja arvonalentumiset 7 380 6 612 0 0 0

Tilikauden tulos -731 281 -690 574 -627 627 -627 627 -627 627

104

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Ennakoidaan Väliasema- raide -hanketoiminnan vakiinnuttaminen osaksi nuorisotyötä. * Varaudutaan lainsäädännön muutoksiin (ehkäisevä työ kuntien tehtäväksi, uusi nuorisolaki ja sote-laki). * Perustetaan Nuorten vaikuttajaryhmä 2017 lähtien (kuntalaki 26§). * Vakiinnutetaan läksyparkki osaksi koulun ja nuorisotoimen yhteistyötä. * Hyödynnetään aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavia vuorovaikutuksessa ja nuorisotyössä. * Kehitetään lapsiperheiden palveluja toimimalla aktiivisesti perhekeskustyössä sekä muissa lasten hyvin-vointia tukevissa työryhmissä.

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Tarkoituksenmukainen kuntalais-ten hyvinvointitarpeiden tunnis-taminen Kaikenikäisten kuntalaisten hyvin-vointitarpeiden tunnistaminen Vahvuuksien parantaminen ja uu-sien kehittäminen

Puuttuu

Hyvinvointikertomus, Asiakastyyty-väisyyskysely (4) Myönnetyn hank-keen tulokset saavutettu

Toimintatapojen tarkastelu Ennaltaehkäisevät toimintamallit

Jalkautetaan Väliasema-hankkeen toiminta osaksi nuorisotyötä.

Sivari-mittari (Etsivä 4,5) Kyky-mittari (Väliasema 4,5 )

Huolehditaan työstä, toimeentu-losta, terveydestä sekä mahdollis-tetaan osallisuus Tuetaan kansalaisten osallistumis-ta ja kansalaisaktiivisuutta

Puuttuu Nuorisotyön palvelut ovat kaikkien saatavilla tasapuolisesti Sotkamossa toimii kaksi nuorisota-loa. Riittävä määrä AP-IP toimipis-teitä.

Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Lasten ja nuorten huomioiminen - luodaan osallistumisen mahdolli-suuksia

Herätetään uudelleen Nuorten vai-kuttajaryhmän toiminta.

Sotkamon kunnassa toimii nuorten vaikuttajaryhmä. Sotkamolla on edustajat Manun (?) toiminnassa.

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Aukiolotunnit, h 2 654 2 700 2 700

Kävijämäärä, hlöä per vuosi 19 975 23 000 24 000

Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan tunnit, h 29 132 31 491 32 056

Aamu- ja iltapäiväkerholaisten määrä, hlöä 145 167 170

Etsivän nuorisotyön asiakkuudet, hlöä 73 80 90

Väliasema asiakkuudet /vuosi 14 18 21

Kohdettu nuorisotyö, kävijät määrät 1 570 1 690 1 700

Kohdettu nuorisotyö, kävijät 1 570 1 690 1 700

105

Vastuualue: Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus sisältää varhaiskasvatuksen hallinnon, päiväkotihoidon, perhepäivähoidon ja lastenhoidon

tuen talouden sekä toiminnalliset tavoitteet. Päiväkodit toimintakaudella 2016–2017 ovat: Kontinjoen päi-

väkoti/päiväkodin johtaja Eeva-Liisa Sirviö, Leivolan päiväkoti/päiväkodin johtaja Jorma Parviainen, Päiväko-

ti Satuvakka/vs. päiväkodin johtaja Merja Korhonen, Tiilikankaan päiväkoti/päiväkodin johtaja Annikki Hak-

karainen. Leivolan vuoropäiväkoti aloittaa toimintansa 1.8.2017 alkaen/johtajuusjärjestelyt avoinna.

Varhaiskasvatuksen vastuuhenkilönä toimii 30.6.2017 asti vs. varhaiskasvatuksen päällikkö Heikki Niskanen.

Vastuuhenkilönä toimii 1.7.2017 alkaen varhaiskasvatuksen päällikkö Mika Tiihonen.

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 671 483 665 600 665 600 665 600 665 600

Myyntituotot 38 215 35 000 35 000 35 000 35 000

Maksutuotot 614 182 630 000 630 000 630 000 630 000

Tuet ja avustukset 17 670 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 1 416 600 600 600 600

Toimintakulut 7 489 438 7 798 845 7 452 375 7 464 584 7 402 912

Henkilöstömenot 5 232 248 5 578 229 5 349 194 5 361 403 5 299 731

Palvelujen ostot 1 298 869 1 314 516 1 276 581 1 276 581 1 276 581

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 72 761 59 600 59 600 59 600 59 600

Avustukset 734 520 691 000 615 000 615 000 615 000

Muut toimintakulut 151 040 155 500 152 000 152 000 152 000

Toimintakate -6 817 955 -7 133 245 -6 786 775 -6 798 984 -6 737 312

Poistot ja arvonalentumiset 39 190 7 014 13 348 10 000 10 000

Tilikauden tulos -6 857 145 -7 140 259 -6 800 123 -6 808 984 -6 747 312

Keskeiset toimenpiteet 2017

* Vuorohoidon keskittäminen perustettavaan vuoropäiväkotiin Leivolan F-taloon 1.8.2017 alkaen. Satuva-kan ja Tiilikankaan päiväkodeista vuorohoidolta vapautuvat tilat otetaan päiväryhmien käyttöön 1.8.2017 alkaen. Vuokratiloista Haka-talolla (Tiilikankaan pk) luovutaan ja Kultakutri (pk Satuvakka) myydään. * Kehitetään lapsiperheiden palveluja toimimalla aktiivisesti perhekeskustyössä sekä muissa lapsen hyvin-vointia tukevissa työryhmissä * Tehdään yhteistyötä Kainuun kuntien kanssa ostamalla/myymällä päivähoitopalveluja, osallistumalla kou-lutusyhteistyöhön ja työskentelemällä ammattiryhmien vertaisryhmissä * Työstetään Sotkamon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa uusien valtakunnallisten perusteiden mukai-seksi ja suunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017 * Vakinaistetaan määräaikaista henkilöstöä tarpeen mukaisesti, kun tehtävä on vakiintunut eikä määräai-kaisuuden jatkamiselle ole perusteita tai tehtävään ei saada palkattua työntekijää, mikäli se jatkuu määrä-aikaisena (mm. lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien rekrytointivaikeudet) * Palkataan uusia perhepäivähoitajia tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan * Esioppilaiden aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään tarpeen mukaan kouluilla yhdessä nuorisotoimen kanssa

106

SITOVAT TAVOITTEET

Kuntastrategian tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari

Aktiivinen ja osallistuva sotka-molainen, joka ottaa vastuun itsestään ja toisesta Vaikutetaan kuntalaisten hyvin-vointiin ja tunnistetaan hyvin-vointitarpeet

Varhainen puuttuminen sekä lap-sen tuen tarpeiden havaitseminen ajoissa (myös tukitoimet oikea-aikaisia)

3 yhteistyöpalaveria tuen tarpeessa olevan lapsen huoltajien kanssa/v

Aktiivinen ja osallistuva sotka-molainen, joka ottaa vastuun itsestään ja toisesta Huolehditaan kaikkinaisesta tur-vallisuudesta

Ennakoidaan vaaratilanteita ja mi-nimoidaan tapaturmia

Läheltä piti-, sisäilmaongelma- ja tapaturmailmoituksia 0 kpl/v 0 tapaturmaa v.2017

Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Tuetaan vanhemmuutta ja ko-rostetaan vanhemmuuden ar-voa

Perheiden arkea tuetaan joustavin hoitojärjestelyin

Yksityisen hoidon tuen käyttäjien lukumäärä edellisvuosien tasolla (v. 2015 6 lasta). Sovitut hoitopäivät 25 %:lla asiakkaista.

Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Tuetaan vanhemmuutta ja ko-rostetaan vanhemmuuden ar-voa

Luodaan luottamukselliset suhteet vanhempiin sekä tuetaan ja ohja-taan heitä kasvatustyössä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitel-mat (vasu) laadittuina 100 %

Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Tuetaan vanhemmuutta ja ko-rostetaan vanhemmuuden ar-voa

Tiivistetään yhteistyötä vanhempi-en kanssa ja hyödynnetään päivä-kotien vanhempainneuvostot yh-teisöllisyyden lisääjinä

Niissä päiväkodeissa, joissa van-hempainneuvostoja on, kokoontu-misia 4 krt/v/päiväkoti

Toimintatapojen tarkastelu Ennaltaehkäisevät toimintamal-lit (hyvinvointi)

Varhainen tuki Perhekeskusyhteistyön toiminta-malli: Lapsen vasun tiedonsiirto var-haiskasvatuksesta neuvolaan ja neuvolasta takaisin 100 %.

Toimintatapojen tarkastelu Sähköisten palvelujen kehittä-minen, sähköisen asioinnin li-sääminen

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyn-täminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Tabletteja 0,5 kpl/ esioppilas

Toimintatapojen tarkastelu Sopimuksellisen yhteistyön te-hostaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen myös naapuri-kuntien ja kolmannen sektorin kanssa

Palvelut pyritään tuottamaan lähi-palveluna ja tarpeen mukaan oste-taan palveluja kunnallisilta tai yksi-tyisiltä palveluntuottajilta

Ostopalveluna yksityiseen tai kun-nalliseen hoitopaikkaan sijoitettuja lapsia keskim. 24 lasta/kk. Varhais-kasvatuspalvelujen myynti 4 lapsel-le/v. Sotkamon varhaiskasvatus osallistuu PerheKainuu -hankkeeseen 2016–2018.

Ylläpidetään yhteisöllisyyttä Lasten ja nuorten huomioimi-nen - luodaan osallistumisen mahdollisuuksia

Lapsen ja perheen osallisuuden vahvistaminen uusien varhaiskas-vatussuunnitelman perusteiden mukaisesti

Ryhmän varhaiskasvatus-suunitelmien (ryhmävasu) laadinta 100 %

107

Tarkoituksenmukainen palvelu- ja kouluverkko Kaikenikäisten kuntalaisten hy-vinvointitarpeiden tunnistami-nen

Muodostetaan selkeä jatkumo var-haiskasvatuksesta esiopetuksen kautta alkuopetukseen

Esi- ja alkuopetuksen alueryhmien ja alueryhmien vetäjien kokoontu-misia vähintään 2 krt/ lukuvuosi. Lapsen vaihtaessa ryhmää tiedon-siirtopalaverit ryhmien välillä 1 krt/v.

Palvelujen tuottaminen Palvelut tuotetaan kustannus-tehokkaasti ja laadukkaasti

Varhaiskasvatuksen yksiköiden kustannustietoisuus ja talousarvion toteutumisen säännöllinen seuran-ta. Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen.

Talousarvion toteutuminen enin-tään 100 %. Päiväkodeissa ryhmän tiimipalavereissa toiminnan arviointi 1 krt/vko. Yksiköiden henkilöstöpa-laverit, joissa koko henkilöstö läsnä, vähintään 1 krt/kk.

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TA2017

Hoitopaikan saatavuus laki-sääteisessä ajassa

Aikamääre hoitopai-kan saannissa (2 vko/4 kk) toteutui

Aikamääre hoitopaikan saannissa (2 vko/4 kk)

Aikamääre hoitopaikan saannissa (2 vko/4 kk)

Riittävä ammattitaitoinen henkilökunta (lakisääteinen henkilömäärä ryhmissä)

Päiväkodit: suhdelu-vut 1/4 (alle 3-v) ja 1/7 (yli 3-v) Perhepäivähoito: suhdeluku 1/4,5 Toteutui lakisääteisi-nä.

Päiväkodit: suhdeluvut 1/4 (alle 3-v) ja 1/7 (yli 3-v) Perhepäivähoito: suhdelu-ku 1/4,5

Kaikilla lastentarhan-opettajan tehtävässä toimivilla on päivä-hoitoasetuksen mukai-nen pätevyys. Määräai-kaiset lastenhoitajat > koulutuksen suuntau-tumisvaihtoehto lapset ja nuoret

Talousresurssien riittävyys Toteutui 100,5 % Talousarvion toteutumi-nen 100 %

Talousarvion toteutu-minen enintään 100 %. 4 vuokra-kiinteistöä /huoneistoa (sis. Lea-sing-rahoitteisen vuoro-päiväkodin)

Erityislastentarhanopettajien (elto) määrä

Toteutui 0,53 el-to/100 lasta

Väh. 1 elto/100 lasta Väh. 1 elto/100 lasta 1.8.2017 alk.

Varhaiskasvatussuunnitelma-keskustelut (vasu) vanhem-pien kanssa

yli 3 kk hoitosuhtees-sa 100 %. Toteutui 100 %.

yli 3 kk hoitosuhteessa 100 %

100 % riippumatta hoi-tosuhteen pituudesta

Läsnäolopäivien määrä (ei sis. ostopalvelua)

Toteutui 57 245 pv/v 57 000 pv/v 57 000 pv/v

Asiakaspalveluostot Toteutui 631 €/kk/lapsi

keskimäärin 700 €/kk/lapsi keskimäärin 800 €/lapsi/kk

108

8. INVESTOINTIOSA

INVESTOINNIT TA 2017 TS 2018 TS 2019

KIINTEÄ OMAISUUS 40 000 80 000 80 000

Maa- ja vesialueet

tulot 40 000 80 000 80 000

menot 0 0 0

netto 40 000 80 000 80 000

TALONRAKENNUS -1 170 000 -660 000 -610 000

Kiinteistöjen korjaus

tulot 0 0 0

menot 150 000 150 000 150 000

netto -150 000 -150 000 -150 000

Himmelin sprinklaus

tulot 0

menot 200 000

netto -200 000

Varikon autokatos

tulot 0

menot 50 000

netto -50 000

Eläinlääkäritilat

tulot 0

menot 100 000

netto -100 000

Uimahallin pesuhuoneiden suunnittelu

tulot 0 0

menot 30 000 350 000

netto -30 000 -350 000

Terveyskeskuksen vuodeosaston viilennys

tulot 0

menot 30 000

netto -30 000

Kuntotutkimukset

tulot 0 0 0

menot 50 000 50 000 50 000

netto -50 000 -50 000 -50 000

Kunnanviraston sekä kirjaston vesikattojen uusimi-nen ja koneellisen IV:n rakentaminen

tulot 0 0

menot 580 000 300 000

netto -580 000 -300 000

Ensihoidon tilojen erikoissuunnittelu

109

tulot 0

menot 40 000

netto -40 000

Kuntotutuskodin rakentaminen (nykyisen Asuintalo 1 rakennuksen tilalle)

tulot 0

menot 60 000

netto -60 000

Puusalmelan 2. vaiheen toteuttaminen

tulot 0

menot 90 000

netto -90 000

Virastotalon vesivahinko

tulot 40 000

menot 50 000

netto -10 000

JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS -886 000 -1 350 000 -500 000

Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie

tulot 0

menot 380 000

netto -380 000

Sotkamojärven Etelärannan kaava-alueen katuver-kosto

tulot 0

menot 150 000

netto -150 000

Lastaajantien perusparannus

tulot 500 000

menot 1 000 000

netto -500 000

Rantatien loppuosa, Savitie, Pirttikuja

tulot 0

menot 360 000

netto -360 000

Saari-, Kärki- ja Karitien perusparannus

tulot 0

menot 340 000

netto -340 000

Oikokatu, Salmelantie

tulot 0

menot 350 000

netto -350 000

Tenetinvirran kunnallistekniikka

tulot 75 000

menot 163 000

110

netto -88 000

Kaavateiden päällystäminen

tulot 0 0 0

menot 20 000 50 000 50 000

netto -20 000 -50 000 -50 000

Kaavateiden valaistus

tulot 0 0 0

menot 60 000 60 000 60 000

netto -60 000 -60 000 -60 000

Pohjakartan päivitys

tulot 0

menot 80 000

netto -80 000 0 0

Katu-, vesi- ja viemäriverkon saneerausten esisuun-nittelu

tulot 0

menot 40 000

netto -40 000

Lähiliikunta-alueiden kalusteiden hankinta

tulot 0 0 0

menot 10 000 10 000 10 000

netto -10 000 -10 000 -10 000

Reittien kunnostus

tulot 0 0 0

menot 30 000 30 000 30 000

netto -30 000 -30 000 -30 000

Naapurinvaaran venevalkaman kehittäminen

tulot 42 000

menot 70 000

netto -28 000

IRTAIN OMAISUUS -135 000 -45 000 -45 000

Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen

tulot 0

menot 15 000

netto -15 000

Intranetti

tulot 0

menot 15 000

netto -15 000

Leivola F-talon päiväkodin ja eskarin kalusteet + toimintavarustus

tulot 0

menot 60 000

netto -60 000

Huolto-autojen uusiminen

111

tulot 0 0 0

menot 45 000 45 000 45 000

netto -45 000 -45 000 -45 000

KAUKOLÄMPÖLAITOS -390 000 -265 000 -100 000

Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie

tulot 0

menot 110 000

netto -110 000

Lastaajantie

tulot 0

menot 120 000

netto -120 000

Rantatien loppuosa, Savitie, Pirttikuja

tulot 0

menot 145 000

netto -145 000

Oikokatu

tulot 0

menot 100 000

netto -100 000

VAPO-sopimuksen mukaiset tasausmaksut

tulot 0

menot 280 000

netto -280 000

VESIHUOLTOLAITOS -400 000 -490 000 -250 000

Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie

tulot 0

menot 150 000

netto -150 000

Sotkamojärven Etelärannan kaava-alueen vesi- ja viemäriverkko

tulot 0

menot 70 000

netto -70 000

Hiukan pohjavesialueen geologinen selvitys

tulot 60 000

menot 90 000

netto -30 000

Rantatien loppuosa, Savitie

tulot 0

menot 150 000

netto -150 000

Talojohtojen uusiminen

tulot 0 0 0

112

menot 50 000 50 000 50 000

netto -50 000 -50 000 -50 000

Vesi- ja viemärilaitoksen automatisoinnin uusi-minen

tulot 0 0

menot 100 000 150 000

netto -100 000 -150 000

Saari-, Kärki- ja Karitien vesihuolto

tulot 0

menot 140 000

netto -140 000

Oikokatu

tulot 0

menot 200 000

netto -200 000

ARVOPAPERIT -1 000 000 0 0

tulot 0 0 0

menot 1 000 000 0 0

netto -1 000 000 0 0

INVESTOINTITULOT 257 000 580 000 80 000

INVESTOINTIMENOT 4 198 000 3 310 000 1 505 000

NETTO -3 941 000 -2 730 000 -1 425 000

KIINTEÄ OMAISUUS

Maan ostoon ei tehdä määrärahavarausta talousarviovuodelle 2017 eikä suunnitelmavuosille 2018–2019.

Myytäväksi on arvioitu omakotitalotontteja 7 kpl ja teollisuustontteja 2 kpl.

Maanmyyntitulot muodostuvat seuraavasti:

* omakotitalotonttien myyntitulot 300 500 € (tasearvo 24 000 €)

* muiden tonttien myyntitulot (tasearvo 6 000 €)

* yritystonttien myyntitulot 16 500 € (tasearvo 10 000 €)

Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan yhteensä 357 000 €, joista kirjataan käyttötalousosaan myyntivoi-

toksi 317 000 €.

Maa- ja vesialueet

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 40 000 80 000 80 000

Menot 0 0 0

Netto 40 000 80 000 80 000

113

TALONRAKENNUS

Kyseessä on yhdistetty määrärahavaraus kiinteistöjen muutos- ja kunnostustöihin. Vuosittainen on ollut va-

raus talousarviossa, jolla on pystytty reagoimaan ennalta arvaamattomiin ja muutoin pieniin korjauksiin.

Leivolan F-taloon keskitetään vuorohoitoa tarvitsevien lasten päivähoito Sotkamossa. Kohteen perusparan-

nuksella pystytään poistamaan päällekkäisiä toimintoja vuorohoidon järjestämisen osalta ja saavutetaan

kustannussäästöä henkilöstö-, kiinteistö- sekä atpu-kustannusten osalta. Kohteen perusparannuksella saa-

daan käyttöön nykyaikaiset päiväkotitilat. Kohde tullaan rahoittamaan kokonaan kiinteistöleasing-

rahoitusmallilla. Leasingvuokrat huomioidaan sivistystoimen käyttötaloudessa. Kuukausittaisen leasing-

vuokran suuruus on 4 751,21 euroa.

Voimassa olevat pelastusmääräykset edellyttävät Himmelin vanhustenkotiin sprinklauksen toteuttamista.

Asiasta on Kainuun pelastuslaitoksen lausunto.

Huoltohenkilöstön käyttämille autoille ei ole minkäänlaista katosta varikolla. Talvisin asia on ongelma, kun

työaikaa menee turhaan ikkunoiden raappaukseen. Kesäisin katosta voi hyödyntää myös muissa tarkoituk-

sissa.

Kiinteistöjen korjaus

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 150 000 150 000 150 000

Netto -150 000 -150 000 -150 000

Leivola F-päiväkoti ja eskari

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot

Netto 0 0 0

Himmelin sprinklaus

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 200 000

Netto -200 000 0 0

Varikon autokatos

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 50 000

Netto -50 000 0 0

114

Eläinlääkärit ovat jo kauan olleet vailla lisää toimitilaa. Lisätilaa on nyt mahdollisuus jalostaa samasta kiin-

teistöstä, kun rakennuksessa ollut toinen toimija irtisanoi vuokrasopimuksensa. Alustavat suunnitelmat lisä-

tiloista on tehnyt arkkitehti Kari Tervo.

Uimahallin pesuhuone- ja saunatilat alkavat olla heikkokuntoiset. Varataan suunnittelumääräraha vuodelle

2018 ja toteutushanke vuodelle 2019.

Päivitetään Terveyskeskuksen vuodeosaston ilmanvaihtojärjestelmä viilennyksellä. Kesäisin vuodeosaston

lämpötila nousee ulkoilman lämmetessä ja se aiheuttaa ongelmia henkilökunnalle ja potilaille.

Kiinteistöjen korjausten pitkäntähtäimen suunnitteluun liittyen on tarpeen tehdä kuntotutkimuksia. Kunto-

tutkimukset luovat pohjan tulevien korjausten suunnittelulle ja auttavat selvittämään rakennuksen todelli-

sen kunnon.

Eläinlääkäritilat

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 100 000

Netto -100 000 0 0

Uimahallin pesuhuoneiden suunnittelu

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 30 000 350 000

Netto 0 -30 000 -350 000

Terveyskeskuksen vuodeosaston viilennys

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 30 000

Netto -30 000 0 0

Kuntotutkimukset

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 50 000 50 000 50 000

Netto -50 000 -50 000 -50 000

115

Kunnanviraston vesikatto on vuotanut useana vuotena. Kattorakenne sisältää riskirakenteita ja huopa alkaa

olla tiensä päässä. Koska ilmanvaihdon tilavaraukset on rakennettava vesikatolle, vesikaton uusiminen ja

ilmanvaihdon rakentaminen on tehtävä samassa hankkeessa. Kunnanviraston sisäilman laadun vuoksi il-

manvaihdon rakentaminen on erittäin tärkeää, koska rakennus on tällä hetkellä todella alipaineinen. Vuon-

na 2018 uusitaan kirjaston vesikatto ja ilmanvaihto.

Arkkitehtisuunnitelmat ovat valmiit. Mahdollista urakkalaskentaa varten on tehtävä erikoissuunnitelmat.

Koska maakuntauudistus on kesken, ennen erikoissuunnittelun käynnistämistä tehdään erillinen päätös.

Varataan suunnittelumääräraha vuodelle 2019. Kohde on prioriteetiltaan ensihoidon tilojen jälkeen. Nykyi-

nen rakennus (asuintalo 1) heikkokuntoinen ja ei täytä mm. automaattisen palonsammutusjärjestelmän

osalta nykyvaatimuksia. Kainuun pelastuslaitos on hyväksynyt toistaiseksi asian.

Jatkohanke vuoden 2016 hankkeelle. Rakennetaan pukuhuonetilat pesäpallokentän puoleiseen päätyyn.

Kunnanviraston sekä kirjaston vesikattojen uusiminen ja koneellisen IV:n rakentaminen

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 580 000 300 000

Netto -580 000 -300 000 0

Ensihoidon tilojen erikoissuunnittelu

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 40 000

Netto 0 -40 000 0

Kuntotutuskodin rakentaminen (nykyisen Asuintalo 1 rakennuksen tilalle)

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 60 000

Netto 0 0 -60 000

Puusalmelan 2. vaiheen toteuttaminen

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 90 000

Netto 0 -90 000 0

116

Varataan määräraha toteuttaa virastotalon vesivahingosta aiheutuneet korjaustyöt loppuun. Tulot ovat va-

kuutusyhtiön korvauksia.

JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS

Liikenneväylät

Katuverkon ja tekniikan uusiminen. Parantaa liikenneturvallisuutta ja selkeyttää liikennejärjestelyjä, jotka

eivät ole jäsentyneitä alueelle tulleiden rakentamisten myötä.

Rakennetaan kaava-alueen katuverkosto osittain, jotta alueen tontteja saadaan myyntiin.

Lastaajantielle on siirtymässä puutavaraterminaalin raskas liikenne. Katu on erittäin heikkokuntoinen ja

vaatii peruskorjauksen. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä vähintään 50%:n ulkopuolinen rahoitus.

Hankkeen rahoitusneuvottelut käydään vuoden 2017 aikana ja mahdollinen toteutus tehdään vuonna 2018.

Virastotalon vesivahinko

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 40 000

Menot 50 000

Netto -10 000 0 0

Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 380 000

Netto -380 000 0 0

Sotkamojärven Etelärannan kaava-alueen katuverkosto

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 150 000

Netto -150 000 0 0

Lastaajantien perusparannus

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 500 000

Menot 1 000 000

Netto 0 -500 000 0

117

Rantatietä vaikutuspiirissä ovat kaikki keskeiset palvelupisteet; terveysasema, nuorisotalo, kunnanvirasto,

kahdessa paikkaa olevat vanhustentalot ja lukio. Kadulle pitäisi rakentaa erillinen korotettu jalkakäytä-

vä/pyörätie. Valaistus puuttuu osalta tiealuetta ja liikenneturvallisuudessa on puutteita mm. epäselvine ris-

teysalueineen. Kadun peruskorjaamisen yhteydessä uusitaan vanhat betoniviemärit, valurautaiset vesijoh-

dot sekä kaukolämpölinjat. Savitie ja Pirttikuja ovat vanhoja sorapintaisia katuja, joiden alla on vanhaa sa-

neerattavaa vesi- ja viemäriverkkoa.

Saaritien alkuosa peruskorjattiin v. 2006, loppuosa (530 m) on korjaamatta. Samalla peruskorjataan myös

Kärkitie (80 m) ja Karitie (60). Peruskorjaus käsittää katujen alusrakenteiden uusimisen ja vesi- ja viemäri-

verkoston uudelleen rakentamisen.

Oikokadun peruskorjaus tehdään samanaikaisesti verkostokorjauksien kanssa. Pappilanpellolla Oikokadun

vesi- ja viemäriverkosto on erittäin huonokuntoinen. Verkostoa on jouduttu korjaamaan useana vuotena ja

kohde olisi kiireisimpiä korjattavia koko verkostoalueella. Verkoston uusiminen tehdään Siltapolulta Risti-

järventielle saakka. Samassa yhteydessä uusitaan myös kaukolämpöverkosto.

Varataan määräraha Tenetinvirran kunnallistekniikan rakentamiselle.

Rantatien loppuosa, Savitie, Pirttikuja

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 360 000

Netto 0 -360 000 0

Saari-, Kärki- ja Karitien perusparannus

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 340 000

Netto 0 -340 000 0

Oikokatu, Salmelantie

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 350 000

Netto 0 0 -350 000

Tenetinvirran kunnallistekniikka

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 75 000

Menot 163 000

Netto -88 000 0 0

118

Erilliskohteet

Huonokuntoisia kaavateitä päällysteitä uusitaan ja paikataan. Päällystämisellä parannetaan teiden kuntoa

ja vähennetään kunnossapitokustannuksia.

Uusitaan vanhoja valaisimia energiaa säästäviin led-valaisimiin. Uusilla valaisimilla saadaan energian sääs-

töä sekä valaisimella, että ohjattavuuden paranemisella.

Kunnan pohjakartta perustuu eri aikoina tehtyihin ilmakuvauksiin, joista vanhimmat ovat 80-luvulla tehtyjä. Karttaa on täydennetty koko ajan, mutta edelleenkin kaavan pohjakarttana käytetään kartan rasterikuvaa, joka on poistuvassa KKJ-koordinaatistossa. Kesällä 2016 tehtyä ilmakuvausta voidaan hyödyntää kartan uu-simisessa.

Investointien pitkäntähtäimen suunnittelu vaatii valmiita suunnitelmia usealle vuodelle.

Kaavateiden päällystäminen

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 20 000 50 000 50 000

Netto -20 000 -50 000 -50 000

Kaavateiden valaistus

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 60 000 60 000 60 000

Netto -60 000 -60 000 -60 000

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 80 000

Netto -80 000 0 0

Pohjakartan päivitys

Katu-, vesi- ja viemäriverkon saneerausten esisuunnittelu

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 40 000

Netto -40 000 0 0

119

Puistot ja leikkipaikat

Varataan vuotuinen määräraha lähiliikunta-alueiden kalusteiden hankintaan.

Urheilu- ja ulkoilualueet

Ulkoilureittien pitkospuiden yms. rakenteiden kunnostamista on syytä tehdä vuosittain, jotta reitit pysyvät

kohtuullisessa kunnossa.

Naapurinvaaran venevalkamaan rakennetaan kysyttyjä laiturillisia venepaikkoja. Hankkeeseen on myönnet-

ty rahoitus Oulujoen puitesopimuksen kautta. Fortum Oyj ja Kainuun ELY-Keskus rahoittavat hankkeesta

60%. Suunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi on tehnyt Ramboll Finland Oy Kajaanista.

Lähiliikunta-alueiden kalusteiden hankinta

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 10 000 10 000 10 000

Netto -10 000 -10 000 -10 000

Reittien kunnostus

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 30 000 30 000 30 000

Netto -30 000 -30 000 -30 000

Naapurinvaaran venevalkaman kehittäminen

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 42 000

Menot 70 000

Netto -28 000 0 0

120

IRTAIN OMAISUUS

Laitteiden hankinta luottamusmiehille sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymiseksi.

Intranetin toteuttamista jatketaan v.2017.

Hankintaan elokuussa 2017 käyttöönotettavaan Leivola F-talon päiväkotiin ja eskariin kalusteita sekä toi-

mintavarustusta ottaen huomioon paloturvallisuus- yms. määräykset (verhot, lelut, irtokalusteet yms).

Huoltoautoja pyritään uusimaan väh. 1kpl/vuosi. Osa autoista on huonokuntoisia ja korjauskulut ovat vuo-

sittain suuret.

Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 15 000

Netto -15 000 0 0

Intranetti

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 15 000

Netto -15 000 0 0

Leivola F-talon päiväkodin ja eskarin kalusteet + toimintavarustus

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 60 000

Netto -60 000 0 0

Huolto-autojen uusiminen

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 45 000 45 000 45 000

Netto -45 000 -45 000 -45 000

121

KAUKOLÄMPÖLAITOS

Keskuskadun perusparannuksen yhteydessä uusitaan myös kaukolämpöverkkoa.

Vesi- ja viemäriverkoston kunnostuksen yhteydessä uusitaan myös kaukolämpöverkkoa.

Rantatien loppuosan perusparannuksen yhteydessä uusitaan myös kaukolämpöverkkoa.

Oikokadun peruskorjauksen sekä vesi- ja viemäriverkostokorjauksen yhteydessä uusitaan myös kaukoläm-pöverkkoa.

Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 110 000

Netto -110 000 0 0

Lastaajantie

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 120 000

Netto 0 -120 000 0

Rantatien loppuosa, Savitie, Pirttikuja

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 145 000

Netto 0 -145 000 0

Oikokatu

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 0

Menot 100 000

Netto 0 0 -100 000

122

Suoritetaan VAPOlle sopimuksen mukaiset tasausmaksut vuonna 2017.

VESIHUOLTOLAITOS

Keskuskadun perusparantamisen yhteydessä uusitaan myös vanhat vesi- ja viemärijohdot.

Uusitaan vanhaa vesi- ja viemäriverkkoa ja rakennetaan osittain uutta.

Tarkoitus tutkia Hiukan pohjavesialueen rakennetta kaavoituksen pohjaksi. Hanketta rahoittaa Kainuun ELY-keskus ja GTK-Kuopiosta.

VAPO-sopimuksen mukaiset tasausmaksut

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 280 000

Netto -280 000 0 0

Keskuskatu, Sepänkuja, Niemeläntie

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 150 000

Netto -150 000 0 0

Sotkamojärven Etelärannan kaava-alueen vesi- ja viemäriverkko

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 70 000

Netto -70 000 0 0

Hiukan pohjavesialueen geologinen selvitys

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 60 000

Menot 90 000

Netto -30 000 0 0

123

Huonokuntoisten vesi- ja viemäriverkkojen korjaus pitkäntähtäimen suunnitelman mukaisesti.

Talojohdot ovat rakennuskaava-alueelle rakennettavia vesi- ja viemäriliittymiä. Liittymiä tehdään vuosittain n. 20 kpl. Tonttijohtojen rakentamistulot ovat olleet noin. 20 000 euroa, jotka on merkitty tuloksi käyttöta-louteen. Lisäksi liittymismaksut kirjataan taseeseen velaksi, koska ne ovat palautus ja siirtokelpoisia.

Vesi- ja viemärilaitoksen automatisointi on uusittava, koska vanhalle järjestelmälle loppuu tuotetuki. Suun-nitelmat automatisoiniin uudistamiseksi on tehnyt Ramboll Finland Oy, Kuopiosta. Käytännössä uusitaan keskusvalvomoa ja mm. pumppaamojen hälytysslaitteet. Hanke jakautuu vuosille 2017–2018.

Uusitaan huonokuntoista vesi- ja viemäriverkkoa.

Uusitaan huonokuntoista vesi- ja viemäriverkkoa.

Rantatien loppuosa, Savitie

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 150 000

Netto -150 000 0

Talojohtojen uusiminen

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 50 000 50 000 50 000

Netto -50 000 -50 000 -50 000

Vesi- ja viemärilaitoksen automatisoinnin uusiminen

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot

Menot 100 000 150 000

Netto -100 000 -150 000 0

Saari-, Kärki- ja Karitien vesihuolto

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 0

Menot 140 000

Netto 0 -140 000 0

Oikokatu

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 0

Menot 200 000

Netto 0 0 -200 000

124

ARVOPAPERIT

Sotkamon kunta osallistuu Vuokatti Areena -hankkeen käynnistämiseen yhdessä Vuokatin urheiluopiston ja

Osuuskauppa Maakunnan kanssa. Areenan suunnittelun lähtökohtana on, että Areenaan sijoittuu uusi jää-

halli ja Areena toimii liikunta-, kokous- ja näyttelykeskuksena. Fyysisesti Areena tulisi sijoittumaan nykyisen

Vuokatin uimahallin yhteyteen. Areena-hankkeen eteenpäinviemiseen liittyy mm. yhtiöittämisselvittelyä.

Talousarviovuodelle 2017 varataan 1 000 000 euroa toimialasijoittamista eli tulevan yhtiön osakkeiden os-

tamista varten. Vuokatti Areena vauhdittaa monipuolisesti elinkeinoelämän kehittymistä Sotkamossa.

Hankkeella tavoitellaan osaltaan matkailijavolyymien kasvattamista sekä uusien investointien saamista alu-

eelle.

Arvopaperien myynnille ei tehdä tulovarausta talousarviovuodelle tai suunnitelmavuosille.

Osakkeet ja osuudet

TA

2017

TS

2018

TS

2019

Tulot 0 0 0

Menot 1 000 000 0 0

Netto -1 000 000 0 0

125

9. SOTKAMON KONSERNIN TYTÄRYHTIÖT

9.1. KIINTEISTÖ OY SOTKANMAA

Kiinteistö Oy Sotkanmaa kuuluu Sotkamon kunnan kuntakonserniin. Sotkamon kunta omistaa yhtiön

100 %:sti. Yhtiö aloitti toiminnan virallisesti 1.1.2014, jolloin kunnan omistamat kiinteistöosakeyhtiöt siirtyi-

vät yhtiön omistukseen.

Sotkanmaa omistaa v.2017 alusta alkaen 521 asuntoa Sotkamossa ja Vuokatissa sekä 43 opiskelija-asuntoa

Vuokatissa.

1 000 € RAHANLÄHTEET TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Hoitotuotot

Vuokrat 2 770 207 2 771 391 3 366 506 3 400 171 3 437 573

Käyttökorvaukset ja muut kiinteistön tuotot 184 769 187 325 246 450 246 450 246 450

Rahoitustuotot

Korkotuotot 2 240

Muut rahoitustuotot 1 317

Luottotappiot -973 -4 644 -4 916 -4 916 -4 916

Nostetut lainat

Rahan lähteet yhteensä 2 957 559 2 954 072 3 608 040 3 641 705 3 679 107

RAHAN KÄYTTÖ

Hoitokulut

Kiinteistön hoitokulut 1 665 070 1 678 128 2 129 820 2 155 378 2 187 709

Liittymismaksut

Rakennukset ja rakennelmat 173 395 176 148 308 508 308 508 308 508

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Sijoitukset

Rahoituskulut

Lainojen korot 153 363 174 786 170 544 172 249 174 833

Lainojen lyhennykset 884 840 901 179 944 741 944 741 944 741

Rahankäyttö yhteensä 2 876 668 2 930 242 3 553 613 3 580 876 3 615 790

Yli-/alijäämä tilikaudelta +/- 80 891 23 830 54 427 60 829 63 317

Yli/-alijäämä edellisiltä tilikausilta +/-

Yli-/alijäämä 31.12. 80 891 23 830 54 427 60 829 63 317

126

9.2. SOTKAMO-VUOKATTI JÄÄHALLI OY

Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n vastuuhenkilöinä toimivat hallituksen puheenjohtaja Sakari Seppänen, lii-

kuntatoimen johtaja Helka Leimu-Pelkonen ja kunnanpuutarhuri Jarmo Vilmi.

Tehtävä

Sotkamo-Vuokatti Jäähalli Oy:n pääasiallinen tehtävä on vuokrata 1.4.2014 tehdyllä sopimuksella jäähalli-

kiinteistöä Sotkamon kunnalle, joka vastaa jäähallin varsinaisesta toiminnasta. Ympärivuotinen jäähalli on

tärkeä olosuhde, joka mahdollistaa kuntalaisten ja matkailijoiden jääurheilun harrastamisen ja vahvistaa

Sotkamon asemaa monipuolisena liikuntamatkailukohteena.

Talous

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 24 958 24 400 12 400 12 400 12 400

Myyntituotot 24 958 24 400 12 400 12 400 12 400

Maksutuotot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatuotot

Toimintakulut 15 859 23 643 9 200 9 200 9 200

Henkilöstömenot 56 0 0 0 0

Palvelujen ostot

1 500 1 500 1 500 1 500

Aineet, tarv. ja tavarat

0 0 0 0

Avustukset

Muut toimintakulut 15 803 22 143 7 700 7 700 7 700

Toimintakate 9 099 757 3 200 3 200 3 200

Poistot ja arvonalentumiset 26 723 1 441 1 441 1 441 1 428

Vyörytyserät hallinto

Vyörytyserät menot 790

Tilikauden tulos -18 413 - 684 1 759 1 759 1 772

Jäähalliyhtiön tuotot ovat pääasiallisesti Sotkamon kunnan maksamia vuokratuloja jäähallin vuokrasta. Ku-

lut muodostuvat jäähallialueen vuokrasta Vuokatin säätiölle, kiinteistöverosta, kiinteistön vakuutuksista,

kirjanpidon ja tilintarkastuksen kuluista sekä pankkikuluista. Vuosina 2015–2016 yhtiöllä oli jäljellä lainaa,

joka oli katettava tuloilla. Laina on maksettu kokonaan v. 2016. Vuosien 2017–2019 tulot ja menot on suh-

teutettu toimintaan.

127

10. VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2017 JA ARVIO VUOSILLE 2018–2019

Talous (sisäiset ja ulkoiset erät) TP2015 TA 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 ArvIo 2019

Liikevaihto 1 575 784 1 602 520 1 782 633 1 931 678 2 095 633

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

varastojen lisäys(+) tai vähennys(-)

Valmistus omaan käyttöön

Liiketoiminnan muut tuotot 190

Tuet ja avustukset -2 611

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -351 966 -325 300 -325 000 -325 000 -325 000

Varastojen lisäys(+) tai vähennys(-)

Palvelujen ostot -381 349 -412 809 -417 238 -417 238 -417 238

Materiaalit ja palvelut yhteensä -733 316 -738 109 -742 238 -742 238 -742 238

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -219 729 -244 877 -244 026 -203 611 -203 611

Henkilösivukulut

Eläkekulut -52 198 -78 884 -61 058 -54 148 -54 148

Muut henkilösivukulut -12 570 -15 648 -15 276 -13 463 -13 103

Henkilöstökulut yhteensä -284 498 -339 409 -320 360 -271 222 -270 862

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -291 198 -289 070 -291 847 -283 109 -270 859

Arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -291 198 -287 081 -291 847 -299 775 -304 193

Liiketoiminnan muut kulut -18 784 -16 050 -16 050 -16 050 -16 050

Liikeylijäämä (-alijäämä) 245 567 221 871 412 138 602 393 762 291

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot

Muut rahoitustuotot 1 300 1 300 1 300 1 300 1 300

Korkokulut -150 -150 -150 -150 -150

Korvaus jäännöspääomasta -157 200 -141 700 -143 300 -143 300 -163 300

Muut rahoituskulut

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -156 050 -140 550 -142 150 -142 150 -162 150

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 89 517 81 321 269 988 460 243 600 141

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 89 517 81 321 269 988 460 243 600 141

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(-)

Vapaaeht.varausten lisäys(-) tai vähennys(+)

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 89 517 81 321 269 988 460 243 600 141

128

LIITTEET

Lista tilivelvollisista

Luottamushenkilötoimielimet

Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus

Sivistystoimen lautakunta

Ympäristö- ja tekninen lautakunta

Viranhaltijat

Hallintopalvelut

kunnanjohtaja

hallintojohtaja

talousjohtaja

maaseutupäällikkö

toimistopäällikkö

henkilöstöasioissa vs. palvelualuejohtaja, sivistyspalvelut

lomituspäällikkö

Tekniset palvelut

tekninen johtaja

ateria- ja siivouspalvelupäällikkö

insinööri

kaavoittaja

kiinteistömestari

kunnanpuutarhuri

liikuntatoimenjohtaja

maanmittausteknikko

maanrakennusmestari

rakennustarkastaja

suunnitteluinsinööri

vesihuoltoteknikko

ympäristötarkastaja

Sivistyspalvelut

av. palvelualuejohtaja

lukion rehtori

akatemiajohtaja

kirjastotoimenjohtaja

nuorisotoimenjohtaja

vs. varhaiskasvatuksen päällikkö (30.6.2017 saakka)

varhaiskasvatuksen päällikkö (1.7.2017 alkaen)

129