Soveli-lehti 2/2012

SOVELIsoveltavan liikunnan asiantuntija 2 . 2012

OMA KÄSIKIRJA liikuntavastaaville 25

SOVELIN JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT irrotettavana liitteenä 21

KUULANTYÖNTÄJÄ CONNY KARLSSON korostaa nyt terveysliikunnan merkitystä 6

Soveli_2_2012_painoon.indd 1 20.11.2012 12.42

suolistosairaudet ja liikunta6 Conny Karlsson: Suolistosairaus ei ole elämän loppu Elina Kujala8 Miten liikkua, kun krooninen tulehdus jyllää suolistossa? Sanna Lönnfors

liikuttajille välineitä16 Hommat hanskassa? Riitta Tolvanen ja Tupu Holma 18 Lihastautiliitto kokeilee ITEä liikuntatoiminnassaan Heidi Hölsömäki25 Liikuntavastaaville oma käsikirja Mari Vehmanen 28 Koulutus innosti ryhmän eteen Mari Vehmanen 32 Kouluttaudu liikuttajaksi Mari Vehmanen40 SoveLin tiimi esittäytyy

hankkeita ja kehittämisideoita12 Jukka Ukkola erityisliikunnan jaostoon: Terveys peittoaa sekunnit Heidi Hölsömäki36 Pajulahdessa on edistetty soveltavaa liikuntaa Osku Kuutamo38 Apteekit kannustavat terveysliikuntaan Sari Kivimäki

vinkki liikkujille33 Kinesioteippaus tukee ja ohjaa Susanna Hakuni

Soveli-lehtiISSN-L 1795-2255ISSN 1795-2255 (painettu)ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja, vt.Heidi Hölsömäki

TaittoJaana Teräväinen

Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere

ToimitusneuvostoTerhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Heidi Hölsömäki, SoveLi ry, tiedottajaKaisu Laasonen, Ammattikorkea-koulu Saimaa Oy, tutkimuspäällikköHilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Virpi Lumimäki, Aivoliitto ry, järjestösuunnittelija/liikuntavastaavaIlkka Rautiainen, Mielenterveys- yhdistys Kello ry, puheenjohtajaAnne Taulu, SoveLi ry, toiminnanjohtajaMari Vehmanen, vapaa toimittaja

Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä:issuu.com/soveliSovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Soveli ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehti on maksuton. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2013 ja aineistot on toimitettava 5.2.2012 mennessä.Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Lehden aineistot ja tilauksetSoveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs33100 Tampere [email protected] 050 544 1028

Kannen kuva Conny Karlsson on jättänyt kilpaurheilun, mutta työntää yhä kuulaa harrastusmielessä.Kuva: Mari Männistö

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija

SOVELIN HALLITUS 2012

Yhteystiedot

SOVELI RYYliopistonkatu 31, 20100 Turkuwww.soveli.fi

Toimihenkilöiden ja jäsenjärjestöjen yhteystiedot ovat lehden sivulla 43.

Timo Peltovuori, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto ry Tomi Kaasinen, varapuheenjohtaja, Suomen CP-liitto ry Annukka Alapappila, Suomen Sydänliitto ryJanne Haarala, Hengitysliitto Heli ryVeijo Kivistö, Aivoliitto ryLea Salminen, Suomen Reumaliitto ryRiitta Samstén, Suomen MS-liitto ryAnne Taulu, esittelijä ja sihteeri, Soveltava Liikunta SoveLi ry

vakiot▹ Kolumni 9▹ Lainasanat 15▹ Tutkittua 20▹ Koulutusta 44

Sisältö 2 • 2012

Viljo Puumalainen osallistui Pentti Kyllösen vetämään jumppaan. Kyllösen käymästä Liikuttajakoulutuksesta tietoa sivulta 28 alkaen.

Mis

ka P

uum

ala

OTA TALTEEN LIITE:SoveLin juhlavuoden 2013 tapahtumia


Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 2/2012

Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry perusti kesäkuussa 2012 yhdessä

Nuori Suomi ry:n, Kuntoliikuntaliit-to ry:n sekä Suomen Olympiakomitea ry:n kanssa uuden liikunnan kattojär-jestön. Uuden liikuntajärjestön tarkoi-tuksena on edistää koko elämän kestä-vää liikuntaa ja urheilua, arjen fyysises-tä aktiivisuudesta terävimpään huip-pu-urheiluun sekä vahvistaa liikun-nan kansalaistoimintaa. Uuden järjes-tön nimi julkistetaan 30. marraskuuta ja strategiaa 2013 – 2015 työstetään par-haillaan.

Uuden liikuntajärjestön strategi-aan kuuluvat tulevien vuosien keskei-set tavoitteet ja toimenpiteet sekä Vi-sio 2020 ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa”. Uuden liikuntajärjestön hallitus tuo päätösesityksen strategias-ta vuoden 2012 lopussa.

Tämänhetkisissä säännöissä tode-taan, että ”järjestön toiminnan tarkoi-tuksena on edistää koko elämänkul-kua koskevaa liikuntaa ja urheilua, ar-jen fyysisestä aktiivisuudesta terävim-pään huippu-urheiluun sekä vahvistaa liikunnan kansalaistoimintaa”. Toimin-tamuodoiksi on kirjattu muun muassa

”laaja-alaisen tasa-arvon edistäminen liikunnassa ja urheilussa” sekä” liikun-nan ja urheilun eettisen perustan vah-vistaminen”.

Lukiessa Uusi Liikuntajärjestö ry:n sääntöjä (www.uusijarjesto.fi/saannot),

PÄÄKIRJOITUS

Liikuttaako uusi liikuntajärjestö kaikkia?

Käsissäsi olevassa Soveli-lehdessä voit tutustua So-veLin tulevaan 20-vuotisjuhlavuoteen sekä Liiku

terveemmäksi soveltaen 2013 -teemavuoteen. Poimi järjestöllesi, yhdistyksellesi tai itsellesi sopi-

vat tapahtumat ja tule mukaan vaikuttamaan ja tuo-maan liikunnan soveltamista näkyväksi ja tunnetuk-si vuonna 2013. Keskeisimmät SoveLin 20-vuotisjuhla-

vuoden tapahtumat on koottu keskiaukeaman liittee-seen.

Toimintaan voit osallistua monin eri tavoin. Ole roh-keasti yhteydessä! Me sovelilaiset neuvomme ja autam-me sinua liikunnan soveltamisessa ja tarjoamme kou-lutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. x TEKSTI Anne Taulu

Osallistu sinäkin SoveLin 20-vuotisjuhliin liikkumalla ja järjestämällä liikuntaa teemalla: ”Liiku terveemmäksi soveltaen”

PS

Kansanterveys- ja vammaisjärjestötovat korvaamattoman arvokas voimavara, kun halutaan vaikuttaa liikkumattomuuden haasteeseen ja edistää koko elämänkulkua koskevaa liikuntaa.

”

nousee suuri huoli siitä, tuleeko Uusi Liikuntajärjestö ry todella olemaan uu-si liikuntajärjestö, joka tavoittelee ai-dosti ja laajasti säännöissä kirjattuja ta-

voitteita koskien koko suomalaista lii-kunta- ja urheilukulttuuria?

Kuinka paljon menetetään liikun-takulttuurissa ja liikuntapalveluraken-teessa, jos kansanterveys- ja vammais-järjestöjen toteuttamaa laadukasta lii-kuntatyötä ei huomioida ja arvosteta uudessa järjestössä?

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat korvaamattoman arvokas voima-vara, kun halutaan vaikuttaa liikkumat-tomuuden haasteeseen ja edistää koko elämänkulkua koskevaa liikuntaa.

Jos Uusi Liikuntajärjestö ry haluaa aidosti rakentaa Visio 2020:n mukaista yhteiskuntaa ja liikuttaa kaikkia, tulee myös SoveLin olla uuden liikuntajär-jestön jäsen. SoveLin ja sen jäsenjärjes-töjen avulla liikutetaan satoja tuhansia ihmisiä, joille liikunta ei ole mahdollis-ta tavallisten liikuntajärjestöjen paris-sa liikuntaan vaikuttavan sairauden tai vamman vuoksi. x

Anne TauluSoveLin toiminnanjohtaja

Aura

n ku

va



SoveLi suuntaa uuden strategian avulla kohti tulevaisuutta

SoveLi on työstänyt strategiaa vuosille 2013 – 2015 ja laatinut visiot vuosille 2015 ja 2021. Stra-

tegia esitetään hyväksyttäväksi SoveLin syyskoko-uksessa 28.11. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisel-la työllä voidaan saavuttaa halutut tulokset sovel-tavan liikunnan kehittämistyössä ja onnistua so-veltavan liikunnan tunnettuuden lisäämisessä ja koko toimialan kehittämisessä.

Strategiaprosessissa on jo määritelty keskeisiä suuntaviivoja. SoveLi on jatkossakin valtakunnal-linen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuotona on yhteistyö jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoi-den kanssa.

Toimijana SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehit-täjä, joka tarjoaa soveltavan liikunnan koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Toiminnan ta-voitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vam-maisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edis-tävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan pa-ranevat.

SoveLi on valtakunnallisena liikuntajärjestönä siitä erityinen, että se on jäsenjärjestöjensä järjes-

tö eli 17 kansanterveys- ja vammaisjärjestön yhtei-nen järjestö. Jäsenet edustavat 327 000 eri-ikäistä ihmistä, joilla on jokin liikuntaan vaikuttava saira-us tai vamma. Liikkumattomuus on erityinen riski näiden ihmisten terveydelle ja siitä syystä liikun-taedellytysten luominen, liikunnan soveltamisen tunnetuksi tekeminen ja valtakunnallinen kehit-täminen ovat SoveLin keskeisiä tehtäviä. x TEKSTI Anne Taulu

UUTIS

PÄTKÄT

SoveLi on viestivä vaikuttaja ja kehittäjä,joka tarjoaa soveltavan liikunnan koulutus-,asiantuntija- ja viestintäpalveluja.

KOO

NN

UT

Hei

di H

ölsö

mäk

i

Tule mukaan liikkumaan – soveltaen tai ilman

”

Mik

a O

kko

Etsitkö sopivaa liikuntamuotoa? Kaipaatko po-rukkaa, jossa liikkua? Yhdistysten liikuntaryh-

missä ja -tapahtumissa on vertaisvoimaa!Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen 1 107 pai-

kallisyhdistyksessä on 715 liikuntavastaavaa, jotka organisoivat ja ohjaavat monipuolista liikuntatoi-mintaa. Paikallista liikuntaa toteuttavat heidän li-säkseen vähintään 740 vapaaehtoista ja 460 am-mattiohjaajaa.

Järjestöt tarjoavat monenlaista soveltavaa lii-kuntaa. Esimerkiksi Suomen Reumaliiton uusi kampanja on Ves´humppa, jota toteutettiin Reu-maviikolla ainakin Hämeenlinnassa, Jämsässä, Järvenpäässä, Kuhmossa, Lappeenrannassa ja Rii-himäellä. Päätapahtuma pidettiin Maail man reu-mapäivänä 12.10.2012 Turun Impi vaa ran uimahal-lissa. Liikkujia vauhditti laulaja Eino Grön.

Soveltavan liikunnan tapahtumista löydät tie-toa sekä järjestöjen että SoveLin sivuilta. Järjestö-jen yhteystiedot löytyvät tämän lehden lopusta. x

Lisätietoja järjestöjen liikuntatoiminnasta www.soveli.fi/tule-liikkumaan/

Laulaja Eino Grön kannusti laulullaan uimareita liikkuvaan elämäntapaan Turun Ves´humppa-tapahtumassa.



Turun seudulla toteutettiin kesäkuus-sa ensimmäinen soveltavan liikun-

nan seutufoorumi. Tapahtuma järjesti-vät yhteistyössä SoveLi, Varsinais-Suo-men ELY-keskus ja Rajattomasti liikun-taa Turun seudulla -hanke.

– Pilotti oli oikein onnistunut. Jatkos-sa toivottavasti myös muut seudut hyö-dyntävät tätä mallia, suunnittelija Vir-pi Pennanen SoveLista sanoo.

Edustettuina foorumissa olivat jär-jestäjien lisäksi seudun kunnat, kes-keiset järjestöt ja yhdistykset, opetus- ja kulttuuriministeriö, Liikuntatieteel-linen Seura, Satakunnan ammattikor-keakoulu sekä valtion liikuntaneuvos-ton erityisliikuntajaosto.

– Tapahtuma toimii hyvin, kun halu-taan lisätä avoimuutta soveltavan lii-

kunnan eri toimijoiden välillä ja saat-taa niitä yhteen. Foorumi on myös hy-vä tapa aloittaa soveltavan liikunnan yhteinen kehittämistyö, Virpi Penna-nen luonnehtii.

Turussa on päätetty pitää toinen seutufoorumi ensi kesänä.

– Seuraava tapahtuma on jo erilai-nen: se menee konkreettisemmalle ja paikallisemmalle tasolle, ja yhdistysten rooli on entistä suurempi. Ensi vuoden teemoiksi Turussa on valittu olosuhde-rakentaminen ja saavutettavuus, Virpi Pennanen kertoo.

Rajattomasti liikuntaa Turun seu-dulla -hanke jatkaa juurruttamista ja kehittämistä yhdessä kuntatoimijoi-den kanssa. Pohjana työssä ovat seutu-foorumista saadut kehittämisideat.

SoveLi on tiedottanut Turun onnis-tuneesta pilotista ympäri maata ELY-keskuksiin ja SLU-alueille.

– Kiinnostusta on jo herännyt. Tä-mäntyyppiselle toiminnalle on selväs-ti tilausta.

Virpi Pennasen mukaan avoimet ja keskustelevat foorumit ovat luonteva tapa viedä valtakunnallista ja kansain-välistä erityisliikunnan osaamista pai-kallistasolle.

– Nytkin Turun tilaisuuteen oli tuotu teemoja ja osaamista toukokuussa Hel-singissä järjestetystä erityisliikunnan symposiosta ja Eucapa-kongressista Ir-lannista, Virpi Pennanen kertoo. x

TEKSTI Mari Vehmanen

Seutufoorumi osoittautui toimivaksi malliksi

Suunnittele liikuntatapahtuma ja to-teuta se 10.5.2013 tai samalla viikol-

la. Ilmoita se SoveLin suunnittelija Vir-pi Pennaselle ja voit olla yksi Liiku ter-veemmäksi -vuoden palkituista. Tapah-tuma voi olla pieni tai suuri, vanha tai uusi. Suunnitteluapua voit pyytää Vir-piltä.

Tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elintapoja sekä saa-da kansalaiset liikkumaan oman terve-ytensä kannalta riittävästi. SoveLi haas-taa kaikki liikuntatoimijat mukaan tä-

Liikuntatoimija: Järjestä tapahtuma Liiku Terveemmäksi -päivänä 10.5.2013

Tilaa sähköinen soveltavan liikunnan uutiskirje

Uutiskirje SoveLi-info sisältää ajankoh taista asiaa soveltavasta

ja terveyttä edis tävästä liikunnasta se-kä SoveLista. Uu tiskirje on suunnattu ensisijaisesti So veLin jäsenjärjestöille ja niiden paikallisyhdistyksille, mutta kaikki kiinnostuneet voivat liittyä ja-kelulistalle. Tekstejä saa lainata lähteen mainiten. x

Tilaukset: [email protected] arkisto on osoitteessa:www.soveli.fi/julkaisut

Asiantuntijapohdinnoissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten uusia asiantuntija- ja toimijayhteistyömallejakehitetään liikkujalähtöisesti.

hän maailmanlaajuiseen WHO:n kampanjaan. x

Lisätiedot: suunnittelija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, [email protected]

Hei

di H

ölsö

mäk

i





Urheilua seuraavat muistavat hyvin Conny Karlssonin, tammisaarelai-sen kuulantyöntäjän, joka kilpaili vuo-sia lajinsa huipulla. Karlsson tuli tun-netuksi pakitustekniikan taitajana ja erinomaisena kilpailijana. Edmonto-nin MM-kisoissa vuonna 2001 hän työn si finaalissa oman ennätyksensä ja sijoittui seitsemänneksi.

Sitten ura loppui. Karlssonilla oli todettu vuonna 2003 colitis ulcerosa, haavainen paksusuolen tulehdus, ja neljä vuotta myöhemmin kontrollitä-hystyksessä suolistosta löytyi syöpään viittaavia solumuutoksia. Kiireellisessä leikkauksessa vuonna 2007 koko pak-susuoli poistettiin.

– Se oli kova isku ja iso paukku. Kun urheilu-ura päättyi, siinä meni samal-la kertaa sekä työ että harrastus. Kesti hetken, ennen kuin siitä tointui, sanoo Conny Karlsson nyt, viisi vuotta ison leikkauksen ja aktiiviuran päättymisen jälkeen.

– Olen toisaalta jälkikäteen ajatellut, että oli hyvä että kaikki tapahtui juuri silloin. Olin kuitenkin lopettaessani jo yli 30-vuotias. Olin ehtinyt tehdä pit-kän urheilu-uran, ja kokenut ja saavut-tanut yleisurheilussa paljon.

Vähemmän jääräpäinen

Karlssonille liikkuminen on aina ollut mielekäs tapa elää ja olla. Sairastumi-nen ei ole sitä muuttanut.

– Olen aina tykännyt liikkumisesta ja viihtynyt melkein minkä tahansa la-jin parissa. Harrastan edelleen kuulan-työntöä ja talvella pelailen salibandya ja lentopalloa silloin tällöin. Lenkillä

käyn, kun sattuu huvittamaan, naurah-taa Karlsson.

Kehoansa Karlsson kuuntelee nyky-ään tarkemmin.

– Minulla oli jo pitkään ennen diag-noosia erilaisia oireita ja hakeuduin melko myöhään hoitoon. Nykyään olen vähemmän jääräpäinen ja lähden nopeammin lääkäriin.

Suolistosairaus ei aina merkitse ur-heilijalle mitalihaaveista ja kovasta treenistä luopumista.

– Itsekin kilpailin aktiivisesti hui-pulla vielä neljä vuotta colitis ulcerosa

-diagnoosin jälkeen, hän huomauttaa.Ja vaikka huipulla ei enää pystyisi

jatkamaan, entinen ammattiurheilija painottaa terveysliikunnan merkitystä.

– Sairaudesta ja vaivasta riippumatta liikkuminen tekee aina ihmiselle hyvää. Esimerkiksi isosta leikkauksesta toipuu nopeammin, kun lähtee liikkeelle. Oma kunto täytyy tietenkin ottaa huomi-oon, rauhallinen kävelykin voi olla hy-vää terveysliikuntaa.

Liikkuminen tekee ruumiin lisäksi hyvää myös sielulle.

– Kun liikkuu, arjesta pääsee hetkeksi pois ja päässä pyörivät huolet unohtu-vat. Itselleni se on ollut aina tärkeä asia.

Vertaistukea

Conny Karlsson kannustaa suolistosai-rauksia potevia liikunnan ja vertaistu-en pariin.

– Ei suolistosairaus ole elämän lop-pu vaan asia, jonka voi lääkärin kanssa hoitaa kuntoon, sanoo Karlsson.

– Jos aikaisemmin on liikkunut, niin sairastumisen vuoksi sitä ei tarvitse lo-

pettaa. Mukaan harrastamaan vaan! Vertaistuki on tärkeä. Itse sain paljon tukea ja tietoa Crohn ja Colitis Ry:n kes-kustelupalstalta silloin, kun diagnoosi-ni oli tuore ja kaikki sairauteen liittyvä ihan uutta ja vierasta.

Karlsson on nykyään perheenisä, yrittäjä ja valmentaja. Oma sairastumi-nen on saanut miehen katsomaan elä-mää erilaisesta näkövinkkelistä. Jokai-nen päivä tuntuu arvokkaalta.

– Täysillä eläminen kuulostaa hirve-ältä kliseeltä, mutta se on totta. Sellai-nen nuhasta valittaminen on jäänyt ai-ka vähälle. x

Conny Karlsson▹ Ammatti: Yrittäjä. CODES tekee

kotisivuja ja verkkokauppoja. ▹ Perhe: Avovaimo

sekä 7- ja 4-vuotiaat lapset. ▹ Asuu: Tammisaaressa.▹ Urheilu-ura: Kultaa alle

23-vuotiaiden EM-kisoissa 1997. Vuonna 2001 Edmontonin MM-kisojen 7. Yhteensä kahdeksan SM-mitalia, joista kolme kultaista. Ennätys 20,78 m.

▹ Ajankohtaista: 36-vuotias Karlsson työskenteli Urheiluliiton osa-aikaisena lajivalmentajana syyskuuhun 2012 asti. Jatkaa valmentajan työtään nyt kolmen nuoren kuulantyöntäjän kanssa.

TEKSTI Elina KujalaKUVA Mari Männistö

Suolistosairaus ei ole elämän loppuEntinen huippu-urheilija korostaa nyt terveysliikunnan merkitystä.



Tulehduksellisilla suolistosairauksilla (IBD, Inflammatory Bowel Disease) tar-koitetaan Crohnin tautia ja colitis ulce-rosaa eli haavaista paksusuolentuleh-dusta. IBD-potilaita on Suomessa lä-hes 40 000, ja esiintyvyys lisääntyy jat-kuvasti. IBD voi puhjeta missä iässä ta-hansa, mutta noin puolet sairastuneis-ta on 15 – 25-vuotiaita. Tautien syytä ei toistaiseksi tiedetä.

Colitis ulcerosa esiintyy paksusuo-lessa, Crohnin tauti missä tahansa osas-sa ruuansulatuskanavaa. Sijainnista riippuen oireisiin kuuluvat muun mu-assa veriripuli, vatsakivut ja kuumeilu. Koska sairaudet ovat kroonisia, lääke-hoidon tarkoituksena on hillitä tuleh-dusta ja oireita. Vaikeissa tapauksissa tulehtunut osa suolta poistetaan. Omi-naista IBD:lle on oireettomien (remis-sio) ja pahenemisvaiheiden (relapsi) vaihtelu. Vaiheet voivat kestää viikois-ta jopa vuosiin. Noin kolmanneksella potilaista esiintyy liitännäissairauksia, joista yleisimpiä ovat nivelvaivat.

Liikunnasta on hyötyä

Tulehdukselliset suolistosairaudet puut tuvat useista soveltavan liikunnan julkaisuista. Kuitenkin tutkimuksissa on todettu liikunnasta olevan IBD-po-tilaille lukuisia hyötyjä, esimerkiksi lui-den pysyminen vahvoina. Taudin hoi-toon joskus tarvittavat pitkät kortiso-nikuurit voivat aiheuttaa osteoporoo-

sia. Liikunta myös ehkäisee paksusuo-len syöpää, jonka riski IBD-potilailla voi olla muuta väestöä korkeampi.

Liikunta parantaa ruuansulatuseli-mistön toimintaa. Esimerkiksi reipas kävelylenkki auttaa ummetukseen. Lii-an raju liikunta voi terveilläkin aiheut-taa pahoinvointia tai ripulia, mutta rau-hallisen liikunnan ei ole todettu olevan haitallista IBD-potilaille eikä se pahen-na taudin oireita. Pikemminkin rauhal-linen liikunta voi hillitä taudin aktiivi-suutta, vähentää stressiä ja parantaa elämänlaatua.

Liikunta ehkäisee masennusta, jon-ka riski kroonisesti sairailla on valta-väestöä suurempi, ja liikkumisen seu-rauksena erittyy kivunsietokykyä pa-rantavia endorfiineja. Lisäksi liikunta tuo sosiaalisia kontakteja IBD-potilaal-le, joka helposti eristäytyy muista ihmi-sistä.

Hyvä vaihe, huono vaihe

Kun tauti ei oireile, kannattaa perus-kunnon ylläpitämiseen kiinnittää huo-miota. Hyväkuntoinen kestää taudin pahenemisvaiheet paremmin. Remis-siossa potilas voi liikkua rajoituksetta. Kehoa pitää kuitenkin kuunnella, ja en-nen uuden liikuntaharrastuksen aloit-tamista on hyvä konsultoida lääkäriä.

Oireiden pahentuessa ei liikunta saa kuluttaa sitä vähää energiaa, joka keholla on käytettävissään. Vähäinen-

Jatkuvasti yleistyvät tulehdukselliset suolistosairaudet sekä niiden liitännäisvaivat voivat hankaloittaa liikuntaharrastuksia. Tutkimuksissa on todettu, että liikunta on potilaille hyödyllistä. Kirjoittaja Sanna Lönnforsin mielestä soveltavan liikunnan oppaissa tulehdukselliset suolistosairaudet on harmittavan usein sivuutettu.

TEKSTI Sanna LönnforsKUVAT Mari Männistö

Miten liikkua, kun krooninen tulehdus jyllää suolistossa?

JATKUU

Hyväkuntoinen kestää taudin pahenemisvaiheet paremmin.



Miten liikkua, kun krooninen tulehdus jyllää suolistossa?



kin liikunta on kuitenkin hyväksi. Jos kivut tai ripuli estävät kotoa poistumi-sen, voi kotona vaikkapa venytellä, joo-gata tai jumpata jumppapallon kanssa. Siivotessa tai puutarhaa hoitaessa voi saada hien pintaan, ja jos puolen tun-nin kävely tuntuu liian pitkältä, voi sen jakaa useampaan päivän mittaan kävel-tävään osaan.

Jos potilas oksentelee tai ripuloi, on nestehukan riski liikkuessa suuri. Juo-miseen on tällöin kiinnitettävä erityis-tä huomiota. Mineraalivesi, jossa on hieman natriumia ja kaliumia, on pa-rempi vaihtoehto kuin raanavesi. Kuu-meilevakin potilas voi käydä rauhalli-sella kävelyllä, jos olo antaa myöten. Ke-hoa pitää kuunnella: se tietää kyllä, mil-loin liikunta menee liian pitkälle.

Elämä leikkauksen jälkeen

Crohnin tauti -potilasta leikatessa pyri-tään suolta säästämään mahdollisim-man paljon; sairaus uusii usein sauma-

kohdassa ja uudet leikkaukset voivat ol-la tarpeen. Colitis ulcerosassa voidaan paksusuoli poistaa ja ohutsuolen lo-pusta muotoilla uusi paksu- ja peräsuo-li, niin sanottu j-pussi. Leikkaus paran-taa paksusuolentulehduksen, mutta j-pussintulehdus eli pussiitti on yleinen jälkioire. Lisäksi liitännäissairaudet py-syvät leikkauksen jälkeenkin.

Leikkaukseen joutuva IBD-potilas on tyypillisesti heikossa kunnossa, ja leikkauksenjälkeisen liikunnan on ol-tava rauhallista. Kantamista, nostamis-ta ja äkillisiä liikkeitä on vältettävä kuu-kauden ajan, ja pienet kävelylenkit saa-vat riittää. Kuukauden kuluttua voi hil-jalleen alkaa siirtyä vähitellen totuttu-jen liikuntaharrastusten pariin.

Avanteet, joissa suolen pää tuodaan vatsan ihon läpi pussiin kehon ulko-puolelle, ovat IBD-potilailla yleensä vä-liaikaisia. Pysyväkään avanne ei juuri aiheuta liikuntarajoituksia. Myös vesi-liikunta, taistelulajit ja painonnosto, jo-ka voi nostaa vatsaontelon painetta ja

vahingoittaa avannetta, ovat turvalli-sia, jos avanne on kunnolla suojattu.

Liikunta parantaa kehonkuvaa, joka voi kärsiä avanneleikkauksen jälkeen. Lisäksi avannepotilaan on tärkeää pi-tää huolta painostaan. Ennen liikun-tasuoritusta on avannepussi hyvä tyh-jentää, ja jälkeenpäin kannattaa tarkis-taa, et teivät hiki ja liikkuminen ole va-hingoittaneet avannetta. Myös j-pussi-leikatun kannattaa käydä vessassa en-nen liikuntaa, vaikkei varsinaista tar-vetta olisikaan. Riittävään juomiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Ehkäise osteoporoosia

Nivelvaivoja ja selkärankareumaa esiintyy IBD-potilailla valtaväestöä enem män.

Monipuolinen liikunta auttaa yllä-pitämään nivelten liikeratoja ja lihas-kuntoa. Jos kävely tai iskuja sisältävät lajit ovat kivuliaita, voi vesijumppa so-pia paremmin. Se ei kuormita niveliä,

Mikä on IBD?▹ IBD:llä (Inflammatory Bowel Disease) tarkoitetaan

colitis ulcerosaa ja Crohnin tautia, jotka ovat kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia.

▹ Oireisiin kuuluvat esimerkiksi vatsakivut, ripuli ja kuumeilu.

▹ IBD:tä sairastaa Suomessa lähes 40 000 ihmistä.▹ IBD puhkeaa usein nuorilla, 15–25-vuotiailla.▹ IBD:tä hoidetaan lääkityksellä tai hankalissa

tapauksissa leikkaamalla.▹ Noin kolmanneksella IBD-potilaista esiintyy erilaisia

liitännäisvaivoja esimerkiksi nivelissä.

IBD-potilaan liikunta pähkinänkuoressa▹ Liikunta on tärkeää ja hyödyllistä IBD-potilaille. ▹ Liikunta parantaa yleiskuntoa, kivunsietokykyä

ja ruuansulatuskanavan toimintaa sekä tuo sosiaalisia kontakteja.

▹ IBD-potilaalle sopivaa liikuntaa suunniteltaessa on otettava huomioon: taudin oireet, lääkitys, mahdolliset leikkaukset, liitännäisvaivat ja riittävä nesteensaanti.

▹ Kun oireita ei juuri ole eli tauti on remissiossa liikuntarajoitteita ei ole; lääkäriä on kuitenkin hyvä konsultoida uutta lajia aloittaessa.

Lisätietoja IBD:stä on sivulla www.crohnjacolitis.fi



IBD-potilaat hyötyvät liikunnasta

Tulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD:stä (In-flammatory Bowel Disease) on vasta viime vuosina

alettu puhua julkisuudessa enemmän. Tavallaan se on ymmärrettävää; colitis ulcerosan eli haavaisen paksusuo-lentulehduksen ja Crohnin taudin suolistoon ja ruuansu-latukseen liittyvät oireet eivät välttämättä sovellu kahvi-pöytäkeskusteluksi. Sitä paitsi jääväthän harvinaiset sai-raudet yleensäkin suurelle yleisölle vieraammiksi, eikö vain?

Mutta kun potilaita on Suomessa lähes 40 000 – pie-nen kaupungin asukasmää-rän verran – ja Euroopassa yli miljoona, ei voida enää pu-hua harvinaisesta sairaudes-ta. Alkuvuodesta 2012 uutisoi-tiin jopa, että tulehduksellisia suolistosairauksia voidaan pi-an sanoa Suomessa jo kansansairauksiksi. Kansansairau-den rajana pidetään 50 000 potilasta.

Tulehduksellisten suolistosairauksien yksilöllisen tau-dinkulun, vaihtelevien oireiden ja liitännäisvaivojen ta-kia kaikille IBD-potilaille sopivia hoitosuosituksia on vai-kea antaa. Sama pätee liikuntasuosituksiin. Kenties tä-män vuoksi, kenties siitä syystä, että taudit yhä käsite-tään harvinaisiksi, tai kenties siksi, ettei liikunnan hyö-tyjä nimenomaan IBD-potilaille yleensä tulla ajatelleeksi, ovat tulehdukselliset suolistosairaudet jääneet pois mo-nista soveltavan liikunnan teoksista ja liikunta-alan am-mattilaisten koulutusohjelmista.

Koska liikunnan on todettu olevan hyödyksi tuleh-duksellisia suolistosairauksia sairastaville, jonkinlaisen perusohjeistuksen kehittäminen sekä IBD:n, lääkitysten ja liitännäissairauksien aiheuttamien liikuntarajoittei-den tunnettuuden lisääminen liikunta- ja hoitoalan hen-kilökunnan keskuudessa olisi tarpeen. Esimerkiksi lii-kunnanohjaaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden olisi hy-vä tietää muutama seikka tulehduksellisista suolistosai-rauksista.

Tautien yksilöllisen ku-lun takia ei IBD-spesifien lii-kuntaryhmien perustaminen kenties toimi, mutta tunte-malla perusasiat osallistujiensa perussairauksista voivat liikunnanohjaajat soveltaa ryhmänsä ohjelman kullekin osallistujalle sopivaksi. IBD:n tunnettuuden kasvaessa rohkaistuvat toivottavasti potilaatkin opastamaan ohjaa-jiaan yksilöllisistä tarpeistaan. x

KOLUMNI

Sanna Lönnfors Kirjoittaja on

Fysioterapeutti, Master of Science in Public Health

Kun potilaita on pienen kaupungin asukasluvun verran,ei voida enää puhua harvinaisesta sairaudesta.

Liikunnanohjaaja voi soveltaa ohjelman kaikille sopivaksi

mutta ylläpitää lihasten, sydämen ja hengityselimistön kuntoa.

Myös osteoporoosin riski on IBD-po-tilailla kortisonikuurien, kroonisen tu-lehduksen ja mahdollisten ravintopuu-tosten takia korkeampi. Osteoporoo-sia voi ehkäistä liikkumalla. Sopivia la-jeja ovat nopeita liikkeitä ja suunnan-muutoksia sekä iskuja sisältävät lajit, kuten aerobic tai sauvakävely. Jos luu-massa on jo vähentynyt, on rajuja laje-ja vältettävä murtumariskin takia. Mitä heikommassa kunnossa luut ovat, sitä vähemmällä kuormituksella niitä voi-daan vahvistaa.

Anemia väsyttää

Kolmasosa IBD-potilaista kärsii anemi-asta, joko suoliston verenvuodon, rau-dan huonon imeytymisen tai vähäi-sen raudansaannin takia. Anemia aihe-uttaa erilaisia oireita, kuten väsymys-tä, päänsärkyä, huimausta ja hengen-ahdistusta. Lievä anemia ei aiheuta lii-kuntarajoituksia. Nopeasti väsyvä tai hengästyvä potilas voi käydä vaikkapa keilaamassa tai golfaamassa.

Useimmat IBD:n hoitoon käytettä-vät lääkkeet eivät vaikuta liikuntahar-rastuksiin. Poikkeus ovat kortikoste-roidit. Ne keräävät nesteitä kehoon ja voivat aiheuttaa näkyvääkin lihasatro-fiaa sekä hidastaa urheiluvammojen paranemista. x

LÄHTEET

Lee N et al. (2005) Bone loss in Crohn’s disease: Exercise as a potential countermeasure. Inflamm Bowel Dis 11:1108 – 1118.

Loudon CP et al. (1999) The effects of physical exercise on patients with Crohn’s disease. Am J Gastroenterol 94:697 – 703.

Narula N et al (2008) Exercise and inflammatory bowel disease. Can J Gastroenterol 22:497 – 504.

Robinson et al (1998) Effect of a low-impact exercise program on bone mineral density in Crohn’s disease: A randomized controlled trial. Gastroenterology 115:36 – 41.

Wolin KY et al. (2007) Leisure-time physical activity patterns and risk of colon cancer in women. Int J Cancer 15:2776 – 2781.



Erityisliikunnan jaostolla on tärkeä tehtävä soveltavan liikunnan ja vam-maisurheilun kehittämisessä. Jaoston puheenjohtaja Sari Virta siirtyi syk-syllä opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastajaksi ja valtion liikuntaneu-vosto valitsi hänen seuraajakseen Juk-ka Ukkolan.

Ukkolalla on vahva kokemus liikun-tajärjestöistä ruohonjuuritasolta val-takunnalliseen kehittämiseen. Liikun-ta on tärkeää myös omassa, kolmilapsi-sen perheen arjessa.

– Sekä vaimoni että minä olemme toimineet valmentajina. Välillä vaih-dammekin vain ovella avaimia. Saman-lainen, liikuntaan ja urheiluun liitty-vä ajatusmaailmamme mahdollistaa

TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVA Antti Tallgren (TET-harjoittelija)

Ukkola: Terveys peittoaa sekunnitJukka Ukkola otti kopin, ja valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnanjaostoa (ELJ) luotsaa nyt luokanopettaja ja aktiivinen liikunnan edistäjä. Urheilumies korostaa liikunnan tärkeyttä terveydelle.

Jukka Ukkola, 42▹ Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri / Joensuun yliopisto▹ Ammatti: Luokanopettaja▹ Koti: Haukiputaan Takkurannalla, perheeseen kuuluvat ammattiopettajana

työskentelevä vaimo ja 9-, 12- ja 15-vuotiaat lapset.▹ Luottamustoimet: Haukiputaan Heiton puheenjohtaja Oulun seuraneuvottelukunnan jäsen Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosäätiön

(Virpiniemen liikuntaopisto) hallituksen jäsen Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan (PoPLi) hallituksen jäsen

ja lapsi- ja nuorisovaliokunnan puheenjohtaja TUL:n valtuuston varapuheenjohtaja, palvelutoiminnan valiokunnan pj Valtion liikuntaneuvoston jäsen Erityisliikunnan jaoston puheenjohtaja

SPA

RRAAJA

vauhdikkaan arjen, Ukkola kertoo.Ukkola pitää huolta myös omasta lii-

kunnastaan ja terveydestään. Luokan-opettajana hän pääsee liikuttamaan se-kä oppilaita että itseään. Vapaa-ajalla mittariin on kertynyt tänä vuonna jo kolme maratonia, 16 vuoden tauon jäl-keen. Viiden kilometrin työmatka hu-rahtaa molempiin suuntiin pyörän se-lässä myös paukkupakkasilla. Talvel-la Ukkola suuntaa hiihtoladuille ja -ta-pahtumiin.

Liikunta kuuluu myös kaavoittajille

Soveltava liikunta on Jukka Ukkolalle aihepiirinä uusi, vaikka erityisopetta-



TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVA Antti Tallgren (TET-harjoittelija)

Ukkola: Terveys peittoaa sekunnitJukka Ukkola otti kopin, ja valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnanjaostoa (ELJ) luotsaa nyt luokanopettaja ja aktiivinen liikunnan edistäjä. Urheilumies korostaa liikunnan tärkeyttä terveydelle.

jan tehtäviä hoitaneena hän on toimi-nut myös erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa.

– Minulla on isot odotukset puheen-johtajuudelle. Todennäköisesti silmät avautuvat siihen, miten laaja kenttä on. Tulee uutta lääkinnällistä terminolo-giaa ja käytänteitä, mutta toisaalta mi-nulla on annettavana sportin ja urhei-lun osaamista.

Haastatteluhetkellä Ukkola valmis-tautuu ensimmäiseen jaoston kokouk-seensa.

– Sain jo ministeriöstä tuhdin pake-tin tietoa erityisliikunnasta. Papereis-sa näkyy se hieno asia, että erityislii-kunnassa on tehty jo vuosia yhteistyö-tä sosiaali- ja terveystoimijoiden (sote) kanssa.

Ukkolan mielestä tämä on vahvuus, jota kannattaisi hyödyntää aiempaa laajemmin liikuntakentällä.

– Liikunta on tärkeä ennaltaehkäi-sevä keino, ja näitä hyviä käytänteitä ja malleja on hyvä jakaa puolin ja toi-

”Kaikilla sektoreilla on tärkeää tiedostaa, että liikumme kansakuntana liian vähän.”

Jukka Ukkola tietää, että lapset ja nuoret liikkuvat koulupäivän aikanakin, jos liikkumiselle annetaan mahdollisuus ja aikuiset ovat mukana kannustamassa erilaiseen liikkumiseen.

sin. Haasteena on, miten sote- ja liikun-tapuolen maailmoja ja osaamista saa-daan yhdistettyä.

Valtion liikuntaneuvostossa pide-tään Jukka Ukkolan mukaan tärkeänä, että liikunta koetaan kaikkien asiaksi. Sitä pitää edistää myös muualla kuin liikuntajärjestöissä ja opetus- ja kult-tuuriministeriön liikuntayksikössä.

– Kaikilla sektoreilla on tärkeää tie-dostaa, että liikumme kansakuntana liian vähän. Tarvitsemme uudenlaista näkemystä ja yhteistyön tekemistä ko-ko yhteiskuntaan!

Liikuntaneuvosto kysyi tänä vuon-na tiettävästi ensimmäistä kertaa, mi-ten eri ministeriöiden aloilla otetaan liikunta huomioon. Vastaukset tuotti-vat pettymyksen.

– Oli pöyristyttävää, miten paljon enemmän ihmisten arkiliikkumiseen pystyttäisiin vaikuttamaan, jos halut-taisiin. Esimerkiksi liikenneratkaisuil-la tai rakentamisen esteettömyydel-lä on erittäin suuri vaikutus liikkumi-

seen. Liikuntaneuvosto on korostetusti huolissaan hallintokuntien yhteistyös-tä, Ukkola kertoo.

Voisivatko seurat ja yhdistykset jakaa osaamistaan?

Urheiluseuroihin kohdistuu paljon odo tuksia terveys- ja soveltavan liikun-nan edistämiseksi. Yhteistyömahdolli-suuksia on, mutta Ukkola muistuttaa


seuratoiminnan vapaaehtoisuudesta ja itsenäisyydestä.

– Seurakenttä on äärettömään hete-rogeeninen. Moni seura on ottanut ko-pin soveltavasta ja terveysliikunnas-ta tarjoten aikuisille harrasteliikuntaa. Moni seura taas on perustettu tavoit-teellista urheilua varten, ja heillä lajin edistäminen on pääasia.

Haukiputaan Heiton puheenjohta-jalle seuratason terveysliikuntahank-keet ovat tuttuja. Itse hän kokee ihmis-ten liikuttamisen tärkeämmäksi kuin huippusaavutukset.

– Vaikka minulla on vahva urheilujär-jestötausta, urheilu tai liikunta on pal-jon muutakin kuin senttejä ja sekunte-ja. Näen opettajan työssäni koko reper-tuaarin joka päivä, ja laajassa mittakaa-vassa liikunnassa on kysymys siitä, et-tä ihmiset pysyisivät terveenä. Liikun-ta on siihen hyvä lääke, Ukkola sanoo.

Soveltavan liikunnan lisääminen

urheiluseuroissa on Ukkolan mielestä kiinni sekä ihmisistä että osaamises-ta. Palkallisille työntekijöille voidaan määrätä tehtäviä, mutta vapaaehtois-toimijoilla täytyy olla myös omaa kiin-nostusta. Hyvän tahdon lisäksi tarvi-taan osaamista.

– Soveltava liikunta tarkoittaa yleen-sä sitä, että ei pystytä osallistumaan ta-vanomaiseen liikuntatoimintaan. Täy-tyy järjestää erityisosaamista vaativaa liikuntatoimintaa. Tämä osaaminen voisi tulla toisista järjestöistä.

Kansanterveys- ja vammaisyhdis-tysten liikuttajille Ukkola sanoo:

– Teette tärkeää liikuntatyötä, samaa kuin urheiluseurat. Rohkaisisin järjes-töjä yhteistyöhön. Seuraporukkaa voi olla vaikea lähestyä, kun ”puhutaan vaan sportista”. Seurojakin on kuiten-kin pyritty kannustamaan siihen, että tehtäisiin enemmän yhteistyötä ja pu-rettaisiin päällekkäisyyksiä. x

Erityisryhmien liikunnan jaosto ELJ 2011 – 2015

▹ Liikuntalain mukaisesti valtion liikuntaneuvostolla on liikuntapolitiikan, erityisryhmien liikunnan (ELJ) ja liikuntatieteen jaosto.

▹ ELJ toimii liikunnan asiantuntijaelimenä vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden liikuntaan liittyvissä kysymyksissä.

Lue lisää: valtionliikuntaneuvosto.fi

SoveLi myy loput Liikunta sopii minulle -paidat tarjoushintaan 15 euroa / kpl. Tiedustelut Sari Heinonen, [email protected]

Paita on suora James & Nicholson -t-paita, jossa on pyöreä kaula-aukko. Hihansuita, olkia ja kaula-aukkoa koristavat tereet.

Likunta sopii minulle -paitojen värit . sininen, valkoinen tere. punainen, valkoinen tere. punainen, keltainen tere. keltainen, valkoinen tere. valkoinen, punainen tere. oranssi, valkoinen tere

SoveLin iloisella paidalla viestit, että liikunta sopii jokaiselle! Hanki paita itsellesi tai liikuntaryhmällesi.

Sopiikoliikunta

sinulle?

ta on siihen hyvä lääke, Ukkola sanoo.Soveltavan liikunnan lisääminen

tehtäisiin enemmän yhteistyötä ja purettaisiin päällekkäisyyksiä. x

SoveLi myy loput Liikunta sopii minulletarjoushintaan 15 euroa / kpl.Tiedustelut Sari Heinonen, [email protected]

Paita on suora James & Nicholson -t-paita, jossa on pyöreä kaula-aukko. Hihansuita, olkia ja kaula-aukkoa koristavat tereet.

Likunta sopii minulle -paitojen värit. sininen, valkoinen tere. punainen, valkoinen tere. punainen, keltainen tere. keltainen, valkoinen tere. valkoinen, punainen tere. oranssi, valkoinen tere

SoveLin iloisella paidalla viestit, että liikunta sopii jokaiselle! Hanki paita itsellesi tai liikuntaryhmällesi.

Sopiikoliikunta

Sopiikoliikunta

Sopiiko

sinulle?



Järjestölehdissä kerrotaan liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikunta- ja terveysuutisia. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

ruokavalion ja stressin välttämisen ohella. Avukseen hän on palkannut henkilökohtaisen kunto-ohjaajan.

– Polveni tulevat helposti kipeiksi juoksusta. Kaipasin ohjeita, miten saisin lisää kestävyyttä. Olen nyt opetellut uuden tavan juosta lyhyitä spurtteja, ja haen kestä-vyyttä myös vesijuoksulla, Eini Pajumäki kertoo.

Hän on naisten kuntosalin tyyty-väinen jäsen ja käy usein salilla.

– Minun on tosi hyvä olla naisena, tämä ikä on ihan mahtava. Herkkyyteni ei ole hävinnyt, mutta olen oppinut luottamaan itseeni, Eini Pajumäki sanoo.

Diabetes ei ole estänyt Aki Järvelän urheilemista. Hän juoksee ja hiihtää pitkiä matkoja ja on muun muassa puuvenesoudun moninkertainen nuorten Suomen mestari.

– Urheilu antaa hyvän olon. Varsin-kin kovan treenin jälkeen tulee raukea ja hyvä fiilis, Aki Järvelä kertoo.

Hänen mukaansa diabetes ei ole ur-heilijalle este, vaan asennekysymys. Pitkäjänteinen harjoittelu on opetta-nut hänet suhtautumaan myös oma-hoitoonsa kunnianhimoisesti.

– Seuraava tavoitteeni on saada pit-käaikainen verensokeri alemmaksi, Aki Järvelä sanoo.

LAINA-

SANATKOONNUT Mari Vehmanen

Nikama 3/2012

Miss Suomi 2008 Satu Tuomisto kertoo, että hänen treeniohjelmansa on muokattu selän ehdoilla.

– En pysty tekemään tempauksia ja rajuja nostoja. Selän kunto kuitenkin paranee urheilulla koko ajan.

Satu Tuomistolla todettiin teini-iäs-sä selkänikamien kasvuhäiriö, Scheu-ermannin tauti. Nykyään hän kertoo kuntoilevansa jopa 8 – 10 kertaa viikos-sa. Hän käy aamuisin lenkillä ja iltaisin kuntosalilla.

– Jokaisella meillä on 24 tuntia vuo-rokaudessa. Valitsemme itse, miten ne käytämme, Satu Tuomisto kommentoi ajanpuutetta tuskaileville.

Ihon aika 3/2012

Laulaja Eini Pajumäelle liikunta on yksi tärkeimmistä psoriasiksen hoitokeinoista terveellisen

Sydän 4/2012

Sinikka Kuorikoski hallitsee laihduttamisen jälkeen painoaan kävelemällä ja hölköttelemällä päivittäin.

– Huoli terveydestä toki motivoi, mutta niin tekee liikunnan aikaansaa-ma hyvä olokin. Enää en ole koko ajan väsynyt. Mieliala on aiempaa useam-min plussan puolella, Sinikka Kuori-koski sanoo.

Polulle patistaa myös Lennart-koira.– Koiran ilo tarttuu. Lenkin jälkeen

en enää muista, etten välttämättä ol-lut kovin innokas lähtemään. Usein tulee ulkoiltua pidempään kuin suunnittelin.

Myös äänikirjojen kuuntelu on osa Sinikka Kuorikosken lenkkejä.

Diabetes 3/2012

Allergia & Astma 4/2012

– Oikealla hoidolla astmaatikko voi urheilla jopa kansainvälisellä tasolla, dosentti Pekka Malmberg toteaa artikkelissaan.

Hänen mukaansa aiemmin aja-teltiin virheellisesti, ettei liikunta so-vi astmaatikolle. Viimeaikaiset tutki-mukset sen sijaan ovat osoittaneet, et-tä säännöllinen liikunta lisää astmaa sairastavan suorituskykyä ja elämän-laatua. Se saattaa jopa parantaa ast-man hoitotasapainoa.

– Avaava lääke pidetään liikunnan yhteydessä aina varalta mukana. Riit-tävä alkuverryttely on tärkeä ennen kovaa hengästymistä, Pekka Malm-berg muistuttaa. x



ITE-itsearviointimenetelmä täyttää tä-nä vuonna 20 vuotta. Menetelmää on kehitetty Suomen Kuntaliitossa. Mene-telmä koostuu 25 kysymystä sisältävis-tä arviointilomakkeista ohjeineen, ar-viointitulosten käsittelystä, jatkosuun-nittelusta sekä tarvittaessa toiminnan arvioinnista.

SoveLi jäsenjärjestöineen on muo-kannut Kuntaliiton kanssa ITEstä lii-

kunnan vapaaehtoistoimijoille sovel-tuvan version.

ITE-menetelmää käytetään ympä-ri Suomea suurissa ja pienissä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Menetelmä on käytössä arviolta noin 40 prosentissa laadunhallinnastaan huolehtivissa työyhteisöissä.

Kolmannen sektorin työvälineek-si ITE-menetelmä on tullut vasta parin

Hommat hanskassa?

TEKSTI Riitta Tolvanen ja Tupu HolmaKUVA Jaana Teräväinen

Kiinnostaako sinua oman toiminnan kehittäminen ja osallistuminen yhdistyksen toiminnan kehittämiseen? ITE-itsearviointimentelmä on siihen hyvä väline.

viime vuoden aikana. Selkeää kuvaa käytön laajuudesta kolmannella sekto-rilla ei ole, koska valtakunnallinen seu-ranta puuttuu.

– ITE-menetelmä tarjoaa kuitenkin julkisen ja yksityisen sektorin sekä jär-jestöjen laatutyöhön sillan ja yhdistä-vän tekijän. On myös tärkeää, että suo-malaisessa yhteiskunnassa on tarjol-la ainakin yksi yksinkertainen, kus-



ESIMERKKI ITE-ARVIOINNISTA Ole hyvä ja arvioi yhdistyksesi toimintaa asteikolla 0–4, tai ”En osaa arvioida” seuraavassa kysymyksessä: Minulla on selkeä käsitys oman työni tarkoituksesta yhdistyksessäni sekä siitä, miksi järjestämme jäsenille mahdollisuuksia liikuntaan ja liikkumiseen. Edellä on esimerkki kysymyksestä, jonka avulla esimerkiksi liikuntaryhmien vetäjät tai hallituksen jäsenet voivat ottaa kantaa siihen, miten liikuntahommat hoituvat omassa yhdistyksessä. Arviointiasteikon 4 eli ”Homma hanskassa” tarkoittaa sitä, että toiminta toteutuu sellaisena kuin pitääkin ja on sovittu: koko arviointikohde on kunnossa. Oleelliset asiat on pantu paperille; myös asiaan liittyvät ohjeet, lomakkeet ja vastaavat ovat järjestyksessä ja hallinnassa.

tannuksiltaan edullinen ja työntekijöi-tä aktivoiva itsearviointimalli, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija ja ITEn

”äiti” Tupu Holma.

Jokainen on luova osa yhteisöään

Parhaimmillaan ITE-arviointiprosessi lisää kykyä ymmärtää omaa ja toisten toimintaa sekä yhteisön toimintatapo-ja. Jokaisella on oikeus olla luova osa omaa yhteisöään – ITE-itsearvioinnissa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. ITE-menetelmän kantavana ajatuksena on, että itse kunkin omaa, käytännön toi-minnassa syntynyttä kokemusta kun-nioitetaan.

Alun perin tavoitteena oli saada ai-kaan toimiva ja konkreettinen työka-lu terveydenhuollon työyksiköiden, tii-mien ja pienten organisaatioiden itse-arviointiin ja laadunhallintaan. Käyttä-jäkunnan laajentuessa on ilmennyt tar-vetta kehittää ja uudistaa menetelmää.

Nykyisin ITE-perheeseen kuuluvat-kin paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen asiakastyöhön tarkoitet-tu ITEperus, myös ammatinharjoitta-jille ja yksinyrittäjille tarkoitettu ITE-sinkku, toimistotyöhön suunnattu ITE-toimisto, päiväkoteihin sovellettu ITE-päiväkoti, järjestötoimintaan kehitetty ITEjärjestö sekä nyt puheena oleva va-paaehtoisille liikunnan toimijoille tar-koitettu VapaaehtoisITE.

VapaaehtoisITE on vapaaehtoistoi-mijoiden työväline liikuntatoiminnan arviointiin. Lisäksi menetelmä tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja varmistaa liikuntatoiminnan laatu oman yhdis-tyksen asiakaskunnan ja toimintaym-päristön vaatimusten ja käytettävissä olevien voimavarojen mukaan.

SoveLin jäsenjärjestöistä ITE-itsear-viointimenetelmää ovat kehittäneet ja ottaneet käyttöön ainakin Suomen Sy-dänliitto, Suomen MS-liitto ja Suomen Selkäliitto. x

ITE-itsearviointi

▹ Kuntatalolla Helsingissä järjestettiin 23.11.2012 kaikille ITE-menetelmää käyttäville tai sen käytöstä kiinnostuneille 20-vuotisjuhlaseminaari.

▹ ITE-itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä on tarkoitettu laadun kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon työyksiköille, yrityksille, ammatinharjoittajille, alan oppilaitoksille ja koulutusyksiköille, järjestöille sekä muillekin työyhteisöille.

▹ Kuntaliiton kustantama ITE3-julkaisu esittelee ITE-menetelmän periaatteet sisällön ja rakenteen. Tupu Holman, Riitta Tolvasen ja Merja Vihman kirjoittamassa julkaisussa on mukana myös tuoreita käyttöesimerkkejä ja kokemuksia menetelmän hyödyntämisestä.

▹ SoveLi jäsenjärjestöineen muokkasi Kuntaliiton kanssa ITE-lomakkeen yhdistysten liikuntakielelle. Liikunnan VapaaehtoisITE -materiaalin voi ladata sivulta: www.soveli.fi/arkisto/tiedostokirjasto/ite-materiaali/

▹ SoveLissa Liikunnan VapaaehtoisITE -koulutuksia suunnittelee ja koordinoi suunnittelija Virpi Pennanen, puhelin 040 551 4468 ja sähköposti [email protected]

– Reilun tunnin lenkkejä tehdään, kuutisen kilometria kävellään, kertovat Martti Hakala, Jarmo Linnakari ja Juhani Komonen, jotka marraskuun illassa starttasivat torilta Hämeenlinnan Seudun Sydänyhdistyksen keskiviikkokävelylle. Yhdistyksen kokemuksen mukaan ITE tuo esille myös jo toimivat asiat.



Lihastautiliitto ja lihassairaudet▹ Lihastautiliiton muodostaa 12 paikallisyhdistystä, joissa

on noin 3 000 varsinaista jäsentä ja kannattajajäsentä. Paikallisyhdistyksissä toimii neljä lihastautikerhoa eri puolilla Suomea.

▹ Lihastaudit ovat ryhmä harvinaisia, eteneviä sairauksia, joiden pääoire on lihasten heikentyminen. Häiriö voi olla lihassolun, liike- tai ääreishermosolujen tai hermolihasliitoksen toiminnassa. Lihastauteja esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Tautien aiheuttajaa ei tunneta, eikä niihin ole lääkehoitoa.

▹ Vaikeusasteeltaan taudit vaihtelevat lievästä toiminnanhäiriöstä vaikeavammaisuuteen. Useimmat sairauksista periytyvät. Sairauden eteneminen on yleensä hidasta eikä vaikuta eliniän pituuteen kuin joissain sairauksissa.

▹ Monilla lihastautia sairastavilla liikkuminen vaikeutuu taudin edetessä ja apuvälineiden ja ulkopuolisen avun tarve kasvaa. Lihassairaan on usein vaikeaa tai mahdotonta kävellä, nousta portaita, ylittää kynnyksiä tai nousta maasta ja/tai tuolilta.

▹ Yleensä lihastauteja voidaan hoitaa vain säännöllisellä liikunnalla ja fysioterapialla. Vain joihinkin sairauksiin löytyy apua myös lääkkeistä. Lihastauteihin ei toistaiseksi ole olemassa parannuskeinoa.

▹ Erilaisia diagnooseja on tunnistettu maailmalla yli 800, ja arvioiden mukaan noin 10 000 suomalaisella on jokin lihassairaus.

Lue lisää Lihatautiliiton kotisivulta www.lihastautiliitto.fi

– Meidän järjestöllemme arviointi on hyvä nyt, kun liikuntakuvio on tullut vahvemmin järjestön toimintaan. Pei-laan sekä JärjestöITEä että Vapaaehtois-ITEä liiton liikuntatoimintaan. Lisäksi aloitamme muutaman paikallisen yh-distyksen kanssa VapaaehtoisITEn pilo-toinnin, sanoo Lihastautiliiton järjestö-suunnittelija ja liikuntavastaava Sirpa Kälviäinen.

Kälviäinen kävi keväällä SoveLin ITE-koulutuksen ja teki alustavan pu-helukierroksen kaikkien 12 lihastauti-yhdistyksen puheenjohtajille ja sihtee-reille.

– Kaikki yhdistykset sanoivat, että hieno juttu ja kuulostaa konkreettisel-ta. Sain heiltä sitoutumista ja ideoita ITEn jalkauttamiseen.

SoveLin myöntämä projektiavus-tus mahdollistaa omalta osaltaan ITEn käyttöönoton Lihastautiliitossa. Nyt pi-lottiyhdistykset on sovittu ja ITE pääsee tulikokeeseen.

– Lomakkeen kysymykset ovat ku-vaavia ja pistävät miettimään, miten liikunta istuu kunkin yhdistyksen voi-mavaroihin, innostukseen ja kiinnos-tukseen. Katsomme sen avulla, mitkä jutut nostetaan meidän yhdistystem-me liikunta-asioiksi. Tavoitteena on, et-tä hyvien käytäntöjen kautta tätä levite-tään muihinkin yhdistyksiin.

Kälviäinen näkee ITEssä paljon mah-dollisuuksia paikallisen liikunnan ke-hittämiseen.

– Pääsen sen avulla jalkautumaan ja keskustelemaan liikunnan saloista yh-distysten kanssa. Meillä on paljon pu-huttavaa esimerkiksi siitä, mitä liikun-ta tarkoittaa psyko-fyysis-sosiaalises-

ti, miksi kannattaa järjestää liikuntaa ja vaikkapa verkostoitua erityisliikun-nanohjaajien kanssa.

Kälviäinen toivoo, että ITE sitouttaa ja tuo pitkäjänteisyyttä koko liiton lii-kuntatoimintaan.

– Katselimme ITE-jatkosuunnitelma-

Lihastautiliitto kokeilee ITEä liikuntatoiminnassaan

TEKSTI Heidi HölsömäkiKUVA Anna Huovinen

lo maketta esimieheni kanssa, ja pi-dämme sitä nyt punaisena lankana lii-ton liikuntatoiminnassa. Sen avulla on hyvä käydä läpi, mitä on sovittu, mitä pystytään tekemään ja missä on kehit-tämisen paikkaa, sanoo Sirpa Kälviäi-nen Lihastautiliitosta. x

Lihastautiliiton järjestösuunnittelija ja liikuntavastaava Sirpa Kälviäinen näkee ITEssä paljon mahdollisuuksia paikallisen liikunnan kehittämiseen.



Uudenmaan Lihastautiyhdistyksen sähköpyörätuolisalibandyn pelivuorolla pallo saa kyytiä. Lihastautiliitto aloittaa muutaman paikallisen yhdistyksen kanssa Liikunnan VapaaehtoisITE -pilotoinnin.



SoveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja ter-veyteen liittyviä tutkimusuutisia. Uutiset ovat

kokonaisuudessaan luettavissa SoveLin nettisivu-jen uutisarkistossa kunkin uutisen lopussa maini-tun julkaisupäivän kohdalla: www.soveli.fi > Uu-tisarkisto.

Päivittäinen liikunta ehkäisee lihavien lasten diabetestaYhdysvaltalaistutkimuksen mukaan jo 20 minuu-tin päivittäinen liikunta lievitti ylipainoisten las-ten insuliiniresistenssiä ja pienensi riskiä sairas-tua tyypin 2 diabetekseen. Päivittäinen pallope-lien ja liikunnallisten leikkien harrastaminen myös vähensi lasten rasvakudosta, vaikka he eivät muuttaneet ruokavaliotaan. Tutkimukseen osal-listui 222 ylipainoista 7 – 11-vuotiasta koululais-ta. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltain lääkäriliiton Journal of the American Medical Association -leh-dessä. (Julkaistu 10.10.2012)

Liikunnalliset videopelit voivat auttaa lihavuuden välttämisessäBrittitutkimuksen perusteella liikkeillä ohjattavat tanssi- ja nyrkkeilypelit kohottavat lasten ener-giankulutusta, nostavat sydämen sykettä sekä li-säävät hapenottoa verrattuna tavallisiin videope-leihin tai lepotilaan. Tutkijoiden mukaan on sil-ti epätodennäköistä, että tällaiset pelit riittäisivät yksin tarjoamaan lapsille riittävästi liikuntaa. Tu-lokset julkaistiin Archives of Pediatrics & Adoles-cent Medicine -lehdessä. (Julkaistu 8.10.2012)

Liikunta lisää elinikää vielä yli 80-vuotiaillaRuotsalaistutkimuksessa havaittiin, että terveelli-set ja aktiiviset elämäntavat antavat lisää elinvuo-sia vielä hyvinkin iäkkäille. Säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus ja sosiaalisuus hyödyttivät jo-pa yli 85-vuotiaita ja pitkäaikaissairaita. Kaikkein suurin oli liikunnan vaikutus: säännöllisesti ui-vat, kävelevät tai jumppaavat kuolivat keskimää-rin kaksi vuotta myöhemmin kuin muut. Tutki-mukseen osallistui 1 800 yli 75-vuotiasta, ja heitä seurattiin vuodet 1987 – 2005. Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. (Julkaistu 14.9.2012)

Maltillinenkin kuntoilu siirtää sairauksien puhkeamistaYhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liikunta estää tai ainakin siirtää myöhemmäksi viisikymppisten sairastumista sydämen vajaatoimintaan, iskeemi-siin sydänsairauksiin, aivohalvauksiin, diabetek-seen, keuhkoahtaumatautiin, krooniseen munu-aistautiin, Alzheimerin tautiin sekä paksusuo-

lisyöpään tai keuhkosyöpään. Tehokkainta oli erit-täin aktiivinen liikunta, mutta maltillinenkin har-rastaminen lykkäsi sairastumista. Tutkimus pe-rustui yli 18 000 terveen miehen ja naisen terveys-rekisteritietoihin. Tulokset julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. (Julkaistu 4.9.2012)

Jo kahden kuukaudenkuntokuuri vahvistaa luitaTuoreessa tutkimuksessa havaittiin jo kahden kuukauden liikuntakuurin vahvistavan vaihde-vuosi-ikää lähestyvien naisten luita. Tutkimuk-seen osallistui 1 200 naista. Tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism

-lehdessä. (Julkaistu 27.8.2012)

Diabeetikon kannattaa liikkua mahdollisimman paljonSaksalaistutkimus vahvistaa käsitystä, että liikun-ta on olennainen osa tyypin 2 diabeteksen hoi-toa. Erittäin aktiivinen liikunta lisäsi tehokkaim-min diabeetikoiden elinvuosia, mutta myös kevyt arkiliikunta vaikutti positiivisesti. Tutkimukseen osallistui 5 900 tyypin 2 diabeetikkoa. Tulokset julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä.(Julkaistu 24.8.2012)

Arkijumppa ehkäisee iäkkäiden kaatumisiaAustralialaistutkimuksessa huomattiin, ettei iäk-käiden ihmisten kaatumisten ja luunmurtumien ehkäiseminen välttämättä vaadi erillisiä puntti- tai jumpparyhmiä. Saman hyödyn antavat arkias-kareiden lomassa tehdyt voimisteluliikkeet. Tutki-mukseen osallistuneille opetettiin yksinkertaisia tasapainoa ja lihaksia parantavia harjoituksia, joi-ta on helppo tehdä useita kertoja päivässä esimer-kiksi tiskatessa tai siivotessa. Heitä muun muas-sa opastettiin koukistamaan polvia ja nousemaan varpaille kurotellessaan alas tai ylös. Mukana oli runsaat 300 yli 70-vuotiasta, jotka olivat jo kaatu-neet vähintään kahdesti. Tulokset julkaistiin Bri-tish Medical Journalissa. (Julkaistu 23.8.2012)

Vähäinenkin liikunta pienentää rintasyövän riskiäTuoreen tutkimuksen mukaan rintasyöpä kehit-tyy harvemmin liikuntaa harrastaville kuin lii-kunnallisesti passiivisille naisille. Hyödyn saami-seksi liikunnan ei tarvitse olla hyvin kuormittavaa. Runsas ylipaino kuitenkin kumoaa liikunnan suo-jaavan vaikutuksen. Tutkimukseen osallistui 1 500 rintasyöpäpotilasta ja yhtä monta tervettä verrok-kia. Tulokset julkaisi yhdysvaltalainen Cancer-leh-ti. (Julkaistu 9.8.2012) x

Duodecimin tutkimusuutisiaTUTKIT

TUA

KOO

NN

UT

Mar

i Veh

man

en

Soveltava Liikunta SoveLi ry juhlii ensi vuonna 20. toimintavuottaan teemalla Liiku terveemmäksi soveltaen. Juhlavuoden toiminnallinen päätapahtuma on Liiku terveemmäksi -päivä 10.5.2013.

SoveLi haastaa jäsenjärjestöjään ja kaikkia toimijoita mukaan järjestämään soveltavan liikunnan tapahtumia perjantaille 10.5.2013 tai samalle viikolle!

Kysy neuvoja soveltamiseen SoveLin suunnittelijaltaVirpi Pennaselta ja ilmoittaudu mukaan päivän toteuttajaksi.

Tapahtuma voi olla pieni tai suuri, vanha tai uusi. Päivä on erinomainen tilaisuus tuoda esiin paikallista liikuntatoimintaa ja kannustaa uusia ihmisiä liikkumaan itselleen terveyttä ja hyvinvointia.

Toteuta tapahtuma ja voit olla yksi Liiku terveemmäksi -vuoden palkituista!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: SoveLin suunnittelija Virpi Pennanen,puh. 040 551 4468 tai [email protected] sähköpostiviestin otsikkoon: ”Liiku terveemmäksi 2013”

Tule mukaan juhlimaan ja liikkumaan soveltaen

Ota talteen!

Kuva

t: M

ari M

änni

stö

ja Ja

ana

Terä

väin

en



Soveltava Liikunta SoveLi ry juhlii ensi vuonna 20. toimintavuottaan teemalla Liiku terveemmäksi soveltaen. Juhlavuoden toiminnallinen päätapahtuma on Liiku terveemmäksi -päivä 10.5.2013.

SoveLi haastaa jäsenjärjestöjään ja kaikkia toimijoita mukaan järjestämään soveltavan liikunnan tapahtumia perjantaille 10.5.2013 tai samalle viikolle!

Kysy neuvoja soveltamiseen SoveLin suunnittelijaltaVirpi Pennaselta ja ilmoittaudu mukaan päivän toteuttajaksi.

Tapahtuma voi olla pieni tai suuri, vanha tai uusi. Päivä on erinomainen tilaisuus tuoda esiin paikallista liikuntatoimintaa ja kannustaa uusia ihmisiä liikkumaan itselleen terveyttä ja hyvinvointia.

Toteuta tapahtuma ja voit olla yksi Liiku terveemmäksi -vuoden palkituista!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: SoveLin suunnittelija Virpi Pennanen,puh. 040 551 4468 tai [email protected] sähköpostiviestin otsikkoon: ”Liiku terveemmäksi 2013”

Tule mukaan juhlimaan ja liikkumaan soveltaen

Ota talteen!

Kuva

t: M

ari M

änni

stö

ja Ja

ana

Terä

väin

en


Liiku terveemmäksi soveltaen 2013• MaailmanterveysjärjestönWHO:nmaailman- laajuistaLiikuterveemmäksi-päiväävietetään vuosittain 10. toukokuuta. Päivän tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elintapoja sekäsaadakansalaisetliikkumaanomantervey- tensäkannaltariittävästi.Suomessapäiväntoteut- tamisestavastaaLiikuterveemmäksi-verkosto.

• SoveLionvuonna2013Liikuterveemmäksi-päivän vetovastuussa. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä liikkumaan ja tehdä soveltavaa liikuntaa näkyväksi. Tämä näkyy SoveLin juhlavuoden teemassa: Liiku terveemmäksi soveltaen.

Soveltamalla yhä useampi voi liikkua• Monellekynnysosallistualiikuntatoimintaanon vamman tai sairauden vuoksi korkea. Soveltamalla ja innostamalla jokainen toimija voi madaltaa kynnystä liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan.

• Liikunnansoveltaminentarkoittaauseinyksin- kertaisia asioita: esimerkiksi sen varmistamista, että osallistujat pääsevät esteettä paikalle. Soveltamista on myös liikuntatilojen, toiminnan, välineiden ja asenteiden muuttaminen niin, että liikunta onnistuu vammoista tai sairauksista huolimatta.

• Kansanterveys-javammaisjärjestötovatjäsenis- tönsä liikunnanasiantuntijoita ja toteuttajia. OtayhteyttäSoveLiin,jäsenjärjestöihimmetai kysy liikkujilta itseltään, miten liikunta onnistuu!

Kuva

: Mik

ko K

äkel

ä

Liikuntaa voi soveltaa jokaiselle.

Liiku terveemmäksi soveltaen – liikuntavastaavien koulutuspäivät Eteläisen alueen koulutuspäivä Vierumäellä 26.1.2013

SoveLijärjestää20-vuotisjuhlavuodenkunniaksikaksialueellista koulutuspäivää. Juhlavuosi starttaa eteläi-sen alueen koulutuspäivässä Vierumäellä 26.1.2013. PäivänyhteydessäjulkaistaanuusiLiikkeelle–liikunta-vastaavankäsikirja.Osallistujatpääsevättutustu-maan kirjan sisältöön tuoreeltaan teemalla ”lisää laatua liikuntaan”. Koulutus tarjoaa uusia näkökulmia yhdistysliikuntaan sekä mahdollisuuden tavata toisia liikuttajia. Verkkarit kannattaa ottaa mukaan, sillä luvassaonmyössovellettu7-ottelu!Syksyn Rovaniemen koulutuksessa on vastaava ohjelma luontoteemalla. Tuettu hinta 50 euroa.

Ilmoittautumiset Vierumäelle 15.12.2012 mennessä: Suunnittelija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, [email protected]

Pohjoisen alueen koulutuspäivä Rovaniemellä 7.9.2013

Muista myös SoveLin paikalliset Liikkeelle-koulutukset:www.soveli.fi/koulutus

SoveLin järjestöpäivät yhteyshenkilöille Turussa 14.–15.3.2013

SoveLi kutsuu jäsenjärjestöjen liikuntatyöntekijätja liikuntayhteyshenkilöt SoveLin järjestöpäiville, joitavietämmeKKI-päivienyhteydessäTurussa14.–15.3.2013.

Ilmoittautumiset 10.12.2012 mennessä: Suunnittelija Virpi Pennanen,puh. 040 551 4468, [email protected]

SoveLin 20-vuotisjuhlaseminaari Säätytalossa 28.11.2013

SoveLin juhlavuosi huipentuu 28.11.2013 Säätytalolle Helsinkiin.Tilaisuuteenkutsutaanalanasiantuntijatja vaikuttajat, jäsenjärjestöjen johtajat ja liikunta-työntekijät, hallituksen jäsenet, työryhmien edustajat sekä yhteistyökumppanit.

Lisätiedot:Toiminnanjohtaja Anne Taulu, puh. 040 511 5941,[email protected]

vat:

Ram

i Mar

jam

äki j

a Lo

gom

o

Yhdessä olemme enemmän.


Liiku terveemmäksi soveltaen 2013• MaailmanterveysjärjestönWHO:nmaailman- laajuistaLiikuterveemmäksi-päiväävietetään vuosittain 10. toukokuuta. Päivän tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elintapoja sekäsaadakansalaisetliikkumaanomantervey- tensäkannaltariittävästi.Suomessapäiväntoteut- tamisestavastaaLiikuterveemmäksi-verkosto.

• SoveLionvuonna2013Liikuterveemmäksi-päivän vetovastuussa. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä liikkumaan ja tehdä soveltavaa liikuntaa näkyväksi. Tämä näkyy SoveLin juhlavuoden teemassa: Liiku terveemmäksi soveltaen.

Soveltamalla yhä useampi voi liikkua• Monellekynnysosallistualiikuntatoimintaanon vamman tai sairauden vuoksi korkea. Soveltamalla ja innostamalla jokainen toimija voi madaltaa kynnystä liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan.

• Liikunnansoveltaminentarkoittaauseinyksin- kertaisia asioita: esimerkiksi sen varmistamista, että osallistujat pääsevät esteettä paikalle. Soveltamista on myös liikuntatilojen, toiminnan, välineiden ja asenteiden muuttaminen niin, että liikunta onnistuu vammoista tai sairauksista huolimatta.

• Kansanterveys-javammaisjärjestötovatjäsenis- tönsä liikunnanasiantuntijoita ja toteuttajia. OtayhteyttäSoveLiin,jäsenjärjestöihimmetai kysy liikkujilta itseltään, miten liikunta onnistuu!

Kuva

: Mik

ko K

äkel

ä

Liikuntaa voi soveltaa jokaiselle.

Liiku terveemmäksi soveltaen – liikuntavastaavien koulutuspäivät Eteläisen alueen koulutuspäivä Vierumäellä 26.1.2013

SoveLijärjestää20-vuotisjuhlavuodenkunniaksikaksialueellista koulutuspäivää. Juhlavuosi starttaa eteläi-sen alueen koulutuspäivässä Vierumäellä 26.1.2013. PäivänyhteydessäjulkaistaanuusiLiikkeelle–liikunta-vastaavankäsikirja.Osallistujatpääsevättutustu-maan kirjan sisältöön tuoreeltaan teemalla ”lisää laatua liikuntaan”. Koulutus tarjoaa uusia näkökulmia yhdistysliikuntaan sekä mahdollisuuden tavata toisia liikuttajia. Verkkarit kannattaa ottaa mukaan, sillä luvassaonmyössovellettu7-ottelu!Syksyn Rovaniemen koulutuksessa on vastaava ohjelma luontoteemalla. Tuettu hinta 50 euroa.

Ilmoittautumiset Vierumäelle 15.12.2012 mennessä: Suunnittelija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, [email protected]

Pohjoisen alueen koulutuspäivä Rovaniemellä 7.9.2013

Muista myös SoveLin paikalliset Liikkeelle-koulutukset:www.soveli.fi/koulutus

SoveLin järjestöpäivät yhteyshenkilöille Turussa 14.–15.3.2013

SoveLi kutsuu jäsenjärjestöjen liikuntatyöntekijätja liikuntayhteyshenkilöt SoveLin järjestöpäiville, joitavietämmeKKI-päivienyhteydessäTurussa14.–15.3.2013.

Ilmoittautumiset 10.12.2012 mennessä: Suunnittelija Virpi Pennanen,puh. 040 551 4468, [email protected]

SoveLin 20-vuotisjuhlaseminaari Säätytalossa 28.11.2013

SoveLin juhlavuosi huipentuu 28.11.2013 Säätytalolle Helsinkiin.Tilaisuuteenkutsutaanalanasiantuntijatja vaikuttajat, jäsenjärjestöjen johtajat ja liikunta-työntekijät, hallituksen jäsenet, työryhmien edustajat sekä yhteistyökumppanit.

Lisätiedot:Toiminnanjohtaja Anne Taulu, puh. 040 511 5941,[email protected]

vat:

Ram

i Mar

jam

äki j

a Lo

gom

o

Yhdessä olemme enemmän.


Soveltavan liikunnan lehti 24

Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31,

20100 Turkuwww.soveli.fi

Juhlavuoden 2013 tapahtumia

26.1. Liiku terveemmäksi soveltaen – alueellinen koulutus, Vierumäki

5.2. Liikuterveemmäksi-neuvottelukunnankokous

14.2. SoveLi-treffit,Turku

14.−15.3. KohtaamisiaKKI-päivillä,Turku

10.5. Liikuterveemmäksi-päivä,kokoSuomi

18.5. Likkojen Lenkki, Tampere

25.5. Likkojen Lenkki, Jyväskylä

10.8. LikkojenLenkki,Oulu

13.6. Kiitosten aika

19.−23.7. Kansainvälisiä kohtaamisia ISAPA:ssa, Istanbul, Turkki

7.9. Liiku terveemmäksi soveltaen – alueellinen koulutus, Rovaniemi

7.–9.11. Kohtaamisia Liikuntamaassa, Tampere

28.11. Liiku terveemmäksi soveltaen −SoveLi20vuotta-juhlaseminaari,Helsinki

13.12. Kiitos juhlavuoteen osallistuneille

Seuraa juhlavuoden viestintää SoveLin kotisivuilta:

www.soveli.fi

Tule mukaan!

Kuva

t: A

uran

kuv

a ja

Mar

i Män

nist

ö



Alkuvuonna ilmestyvä opas antaa vinkkejä ja tukea liikuntavastaavan monipuolisiin tehtäviin.

Kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntavastaavat saavat tammikuussa käsikirjan tehtäviensä tueksi.

Oppaalla on pitkä syntyhisto-ria. SoveLin koordinoima, vuosina 2006 − 2009 toteutettu Virveli − Virtaa verkostoihin liikunnasta -hanke pilot-tikoulutuksineen selvensi liikuntavas-taavan rooleja ja tehtäviä.

Hankkeen jatkoksi turkulaiset kan-san terveys- ja vammaisyhdistykset työs tivät teemaa eteenpäin.

– Syntyi ajatus koota liikuntavastaa-vil le ihan oma käsikirja. Julkaisun ta-voitteena on tehdä tästä tärkeästä ja mo nimuotoisesta tehtävästä entistä hel pommin lähestyttävä, kertovat op-

Liikuntavastaaville oma käsikirja

paan sisältöä koonneet työnohjaaja Lii-sa Heimo-Vuorimaa, Turun kaupun-gin liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti. Kolmantena sisällön kokoajana muka-na oli projektipäällikkö Tinja Saarela SoveLista.

Tekijät korostavat yhdistysväen vah-vaa osallistumista käsikirjan ideoimi-seen ja synnyttämiseen.

– Tämä on todellinen näyte yhdistys-ihmisten potentiaalista, Heimo-Vuori-maa ja Hiitti toteavat.

Palvelee eri vaiheissa

Käsikirja on suunniteltu palvelemaan sekä aloittavia että kokeneita liikun-

TEKSTI Mari VehmanenKUVAT Harri Mäenpää / Studio Korento

Sirkka Räty Pohjois-Karjalan AVH-yhdistyksestä kertoo käsikirjassa liikuntavastaavana toimimisen haasteista ja iloista.

Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31,

20100 Turkuwww.soveli.fi

Juhlavuoden 2013 tapahtumia

26.1. Liiku terveemmäksi soveltaen – alueellinen koulutus, Vierumäki

5.2. Liikuterveemmäksi-neuvottelukunnankokous

14.2. SoveLi-treffit,Turku

14.−15.3. KohtaamisiaKKI-päivillä,Turku

10.5. Liikuterveemmäksi-päivä,kokoSuomi

18.5. Likkojen Lenkki, Tampere

25.5. Likkojen Lenkki, Jyväskylä

10.8. LikkojenLenkki,Oulu

13.6. Kiitosten aika

19.−23.7. Kansainvälisiä kohtaamisia ISAPA:ssa, Istanbul, Turkki

7.9. Liiku terveemmäksi soveltaen – alueellinen koulutus, Rovaniemi

7.–9.11. Kohtaamisia Liikuntamaassa, Tampere

28.11. Liiku terveemmäksi soveltaen −SoveLi20vuotta-juhlaseminaari,Helsinki

13.12. Kiitos juhlavuoteen osallistuneille

Seuraa juhlavuoden viestintää SoveLin kotisivuilta:

www.soveli.fi

Tule mukaan!

Kuva

t: A

uran

kuv

a ja

Mar

i Män

nist

ö



tavastaavia. Painettua julkaisua täy-dentää sähköinen materiaali, joka käy konkreettisesti läpi liikuntavastaavan tehtäviä.

– Käsikirja on tehty mahdollisimman käyttäjälähtöiseksi. Liikkeelle lähde-tään perusjutuista, ja edetään siitä yhä sy vemmälle. Jokainen voi poimia jou-kosta itselleen hyödyllisimmät asiat, oppaan tekijät kertovat.

Sisältöä täydentävät liikuntavastaa-vien haastattelut eri puolilta maata. Kommenteissaan he kertovat ajatuksi-aan ja kokemuksiaan kansanterveys- ja

Sirkka Räty Pohjois-Karjalan AVH-yhdistyksestä on yksi käsikirjaan

haastatelluista liikuntavastaavista. Hän kertoo julkaisussa näin liikunnan mahdollistajana toimimisesta:

”Onhan tässä tehtävässä tuhat ja yk-si asiaa, jotka vaativat selvittämistä ja suunnittelua. Mielestäni ratkaisevaa on joka tapauksessa into. Yhdistyksen liikuntatoiminta harppaa pitkälle jo

yhden ihmisen avulla, joka on valmis tekemään tosissaan töitä asian eteen. Myös hallituksen tuki ja kannustus ovat totta kai ratkaisevia.

Meidän yhdistyksessämme liikun-nasta on vähitellen tullut tärkeä osa ihan kaikkea toimintaa. Jokaiseen ker-hoon sisältyy liikkumista tavalla tai toi-sella. Jopa vuosikokouksen ääntenlas-kutauot käytetään taukojumppaan ja

Innostus siivittäävenyttelyyn. Ja lisäksi pyörivät tietysti säännölliset liikuntaryhmät.

Tilojen löytäminen ei ole ongelma-tonta. Esteeksi muodostuu usein joko korkea vuokra tai se, ettei tila ole es-teetön. Voi sanoa, että olemmekin tosi tarkasti kartoittaneet ja hyödyntäneet tältä seudulta ne harvat salit, joissa on esimerkiksi pyörätuoliluiska. Jäsenis-töllemme soveltuvan kuntosalin löy-

vammaisyhdistysten liikuntavastaava-na toimimisesta.

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsi-kirja ja sähköinen materiaali jakautu-vat viiteen, liikuntavastaavan roolien mukaan nimettyyn osioon, jotka ovat liikunnan mahdollistaja, hallitusyh-teistyön tekijä, liikunnasta tiedottaja, verkostonkutoja ja kehittäjä.

Käsikirjan julkaisevat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LI-KES ja SoveLi. Jos tilaat kymmenen eu-roa maksavan kirjan ennen 28.1.2013, saat sen ilman toimitusmaksua. x

Liikkeelle – liikunta-vastaavan käsikirjan▹ Sisällön ovat koonneet

työnohjaaja Liisa Heimo-Vuorimaa, Turun kaupungin liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti ja SoveLin projektipäällikkö Tinja Saarela.

▹ Käsikirjan on toimittanut Mari Vehmanen.

▹ Julkistaminen 28.1.2013.▹ Hinta 10 euroa.▹ Tilaukset:

[email protected] tai www.soveli.fi/arkisto/tilaukset/

– Liikunnasta on tullut tärkeä osa yhdistyksemme kaikkea toimintaa, Sirkka Räty iloitsee.



simme terveyskeskuksesta, ja vuorosta siellä pidämme tiukasti kiinni.

Haasteita riittää myös ohjaajien hankkimisessa. Esimerkiksi fysiotera-peuttiopiskelijat ovat osoittautuneet oivaksi avuksi. Kannattaa siis ottaa yh-teyttä alan oppilaitoksiin.

Seuraamme ja tilastoimme tarkas-ti esimerkiksi kaikkien ryhmien osal-listujat. Tämä tieto on tärkeää jo rahoi-

tuksenkin kannalta: saamme opinto-kerhotuottoja näiden numeroiden pe-rusteella. Myös yhdistyksen toiminta-kertomuksessa on tärkeä voida konk-reettisesti osoittaa liikuntatoiminta lu-kuina.

Kaiken tämän jaksaa tehtävien pal-kitsevuuden vuoksi. Kun ryhmät täyt-tyvät ja raikaa nauru, tietää vieneensä liikunnan iloa muillekin.” x

Sirkka Rädyn mukaan yhdistyskäyttöön soveltuvan kuntosalin löytäminen ei ollut aivan helppoa.



Kymmenet kuhmolaiset kuntoilevat jo-ka viikko Pentti Kyllösen vetämissä ryhmissä. Ei uskoisi, että vielä muuta-ma vuosi sitten ajatuskin jumppaaja-porukan eteen astumisesta tuntui hä-nestä kaukaiselta.

– Yhdistystoiminnassa olen kyllä ol-lut mukana ikäni: ensin kyläyhdis-tyksessä ja myöhemmin reumayhdis-tyksessä esimerkiksi sihteerinä. Siinä

hommassa hoidin yhteyksiä Reumaliit-toon, ja liikunta-asiat nousivat esiin ai-ka useasti. Alkoi tuntua siltä, että mei-dänkin yhdistyksemme tarvitsisi omaa liikuntatoimintaa.

Ryhdyttyään Kuhmon Reumayhdis-tyksen liikuntavastaavaksi Pentti Kyl-lönen ilmoittautui Liikuttajakoulutuk-sen ensimmäiseen osaan.

– Koulutus antoi rohkeutta ja var-

muutta. Ilman koulutusta ainakin mi-nulla olisi kyllä ollut aikamoinen kyn-nys ruveta ohjaamaan muita, Kyllönen sanoo.

Hänen mielestään ykköstason pa-rasta antia olivat näytetunnit, joita kurssilaiset pitivät sekä toisilleen että ulkopuolisille.

– Opinnoissa käytiin läpi myös tun-tien valmistelua: liikkeiden suunnitte-

Pentti Kyllönen (oikealla) vetää jumpan alkulämmittelyä. Ryhmät ovat täyttyneet mukavasti.

JATKUU

Koulutus innostiryhmän eteen

TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Miska Puumala

Pentti Kyllönen sai Liikuttajakoulutuksesta kipinän ryhtyä liikuntaryhmien ohjaajaksi. Hän vetää kolmatta kautta Kuhmon Reumayhdistyksen jumppa- ja kuntosalipiirejä. Paras palkkio on hänen mukaansa osallistujien hyvä olo.





– Kyllä suuta kuivasi ja sydän pamppaili, Pentti Kyllönen kuvailee millaista oli olla ensimmäistä kertaa ohjaajana ryhmän edessä.



Ohjaajan mieltä lämmittää, kun tutut osallistujat tulevat tunneille uudestaan.

lua, musiikin valintaa ja niin edelleen. Oli mielestäni juuri sopiva järjestys käydä koulutus ennen oman ryhmän aloittamista.

Pentti Kyllönen kertoo, että opinto-jen antamasta hyvästä pohjasta huoli-matta ensimmäinen tunti oli jännittä-vä kokemus.

– Kyllä siinä suuta kuivasi ja sydän pamppaili. Onneksi kannustavaa pa-lautetta alkoi tulla osallistujilta heti.

Voinnin mukaan

Pentti Kyllönen on käynyt myös Liikut-tajakoulutuksen toisen tason.

– Siinä mentiin syvemmälle ohjaa-misen teoriapuoleen, ja esimerkiksi lii-kevalikoimaa tuli lisää. Lisäksi tutus-tuimme mielenkiintoisiin harjoittelu-muotoihin, kuten pilatekseen.

Nykyään Pentti Kyllönen vetää kol-matta kautta reumayhdistyksen jump-pa- ja kuntosalipiirejä.

– Tarvetta reumayhdistyksen tarjoa-malle liikunnalle on selvästi ollut. Ryh-mät ovat täyttyneet todella mukavasti: perusjumppaankin on ilmoittautunut kolmisenkymmentä henkeä.

Kyllösen mukaan ohjaajan miel-tä lämmittää, kun tutut osallistujat il-mestyvät tunnille kerrasta toiseen.

– En ole mikään tiukka piiskuri: yh-distyksen liikkujat ovat ikäihmisiä, ei-kä tarkoitus ole särkeä kenenkään paik-koja. Jokainen tekee vointinsa mukaan.

Pentti Kyllönen kertoo sisällyttä-vänsä jumppiinsa runsaasti tasapai-noa ylläpitäviä harjoituksia. Myös liik-kuvuutta lisääviä venytyksiä tehdään paljon.

– Yritän antaa hieman haastavampia vaihtoehtoja heille, joiden kunto sen

JATKUU



Kouluttaudu liikuttajaksiLiikuttajakoulutus sopii jokaiselle aikuisten liikuntaryhmien oh-

jaamisesta kiinnostuneelle. Osallistuminen ei edellytä aikaisem-paa kokemusta tai koulutusta.

Liikuttajakoulutuksen ovat kehittäneet alun perin Kuntoliikunta-liitto ja SLU-alueet. Se perustuu suomalaisen valmentaja- ja ohjaaja-koulutuksen (VOK) periaatteisiin. Koulutus on kaksivaiheinen. Kum-pikin taso sisältää kaikille yhteisiä osia, vapaasti valittavia kursseja ja itsenäistä opiskelua.

Kun koulutuksen vapaavalintaiset osat valitsee SoveLin tarjon-nasta, kokonaisuus sopii erityisen hyvin kansanterveys- ja vam-maisyhdistysten liikunnan parissa toimiville. Ykköstasoon (kuva al-la) voi sisällyttää SoveLin Liikkeelle-peruskoulutuksen. Kakkostason valinnaisiksi osiksi puolestaan sopivat Liikkeelle yhdessä -jatkokou-lutus sekä Liikkeelle-virikepäivät ja -kehittämispäivät.

Liikuttajakoulutus▹ Lisätietoja Liikkeelle-koulutuksista ja soveltavan

liikunnan Liikuttaja-koulutuksesta: Tinja Saarela 050 4308 251, [email protected]

▹ Liikkeelle-koulutukset voi sisällyttää osaksi Suomen Kuntoliikuntaliiton ja SLU-alueiden Liikuttajakoulutuskokonaisuutta.

▹ Lisätietoja Liikuttajakoulutuksen kokonaisuudesta: Katja Arpalo 045 6578 071, [email protected]

Anna-Liisa Ilomäki rentoutuu.

Pentti Kyllösen vetämän jumpan jälkeen alkoi rentoutuminen.

Liikuttaja-koulutus-kokonaisuuden 1-taso.

sallii. Osa voi esimerkiksi tehdä kyyk-kyjä seisten, ja muut harjoitella samaan aikaan istuen.

Kyllösen mukaan hienointa on, jos joku saa tunneilta vinkkejä ja intoa liik-kua myös muulloin.

– Tämä on minun keinoni auttaa ih-misiä parantamaan vointiaan.

Treeniä myös ohjaajalle

Kuhmon Reumayhdistyksen vuorojen lisäksi Pentti Kyllönen on ottanut oh-jattavakseen kaksi kansalaisopiston lii-kuntaryhmää.

– Ohjaajista on pulaa, ja eläkeläisen kalenteriin mahtuu menoja. Nämä jumpat ovat minulle oikein tervetullut syy lähteä kotoa ihmisten ilmoille.

Ohjaamisen yksi tärkeä palkkio on oman kunnon pysyminen yllä.

– Maanviljelijän työ tarjosi riittämiin hyötyliikuntaa. Nykyään täytyy itsekin kiinnittää erikseen huomiota treenaa-miseen, Kyllönen toteaa.

Uusiakin suunnitelmia on jo mieles-sä. Esimerkiksi kahvakuulaharjoitusten sisällyttäminen tunteihin kiinnostaisi Pentti Kyllöstä.

– Tulevaisuus näyttää valoisalta. Yh-distyksemme on saanut kivasti esimer-kiksi KKI:n apurahoja, minkä ansiosta olemme pystyneet pitämään osallistu-jien maksut kohtuullisina. x

Liikuttaja-koulutuskokonaisuus 1-tasolla (50 tuntia)

Itsenäinen opiskelu Lähiopinnot (vähintään 14 tuntia) Lähiopinnot (yhteensä 21 tuntia) Itsenäinen opiskelu

Oppimistehtävä 1-tason suorittamiseksi (12 h) Vapaavalintaiset lajikoulutukset (14 h) Liikunta Lihaskunto Kestävyys- osana ja liike- kunto ja lihas-arkea (7 h) hallinta (7 h) huolto (7 h)

Ennakkotehtävät (3 x 1 h)

Lähd

e w

ww

.kun

to.fi



Kinesioteippaus tukee ja ohjaa

TEKSTI Susanna HakuniKUVAT Susanna Hakuni

Kinesioteippauksella pyritään kivun vähentämiseen sekä liikkuvuuden ja lihastasapainon korjaamiseen. Moni kokee saaneensa siitä apua myös vapinaan ja lihaskramppeihin.

VÄLIN

EVIN

KKI

Kinesioteippauksen juuret juontavat yli 30 vuoden taakse Japaniin, jolloin kiropraktikko Kenzo Kase huomasi ihon varovaisen liikuttamisen positii-viset vaikutukset nivelen liikelaajuu-teen sekä koettuun kipuun. Suomessa-kin kinesioteippauksia on tehty jo use-an vuoden ajan, mutta monille ne ovat

tulleet tutuiksi vasta viime vuosina iso-jen urheilukilpailujen kuvista ja urhei-lijoiden värikkäistä teippauksista.

Kinesioteippauksen tavallisimmat käyttöaiheet ovat kivun vähentämi-nen sekä liikkuvuuden ja lihastasapai-non korjaantuminen. Menetelmää voi-daan käyttää myös tukemaan elimis-

Kinesioteippaus antaa tukea ja vakautta. Lisäksi se voi parantaa tietoisuutta esimerkiksi selän virheasennosta.

JATKUU



tön omaa paranemisprosessia. Kine-sioteippauksessa hyödynnetään teipin ihon kaltaisia ominaisuuksia: teippi on elastisuudeltaan 30 – 40 prosenttia ve-nyvää ja vastaa painoltaan sekä paksuu-deltaan ihoa.

– Kinesioteippaus on sensorinen menetelmä, joten sen vaikutus perus-tuu pitkälti proprioseptiseen vaikutuk-seen: ihotunnon kautta parannetaan tai vahvistetaan aistituntemuksia alu-eella, jolla tuntemukset ovat jostakin syystä heikentyneet, kertoo Lihastau-tiliiton fysioterapeutti Noora Heino-nen kinesioteppauksen vaikutusme-kanismeista.

Konkreettisesti teippaus nostaa hie-man ihoa ja sen alla olevaa kudosta vai-kuttaen ihon alle syntyneen tilan kaut-ta kudostoimintaan. Verenkierto ja ai-neenvaihdunta vilkastuvat.

Ei yhtä tekniikkaa yhteen vaivaan

Kinesioteippauksia tehdään erilaisil-la tekniikoilla sen mukaan, millaista vaikutusta teippauksella tavoitellaan. Tekniikat voivat olla joko kipua lievit-täviä, aktivoivia tai eri vahvuisia ohja-uksia esimerkiksi virheasennon korja-ukseen. Teippi liimataan joko lihaksen

suuntaisesti tai haluttuun suuntaan ohjaamaan, ja myös teipin venytyksel-lä säädellään teippauksen voimakkuut-ta. Teippiä voi myös laittaa useamman kerroksen päällekkäin, tai leikata erilai-siin muotoihin (halkio, hapsutus) käyt-tötarkoituksen mukaan.

– Teippausta edeltää aina tutkimus. Jos kyseessä on virheasennon korjaa-minen, fysioterapeutti tutustuu asiak-kaan tilanteeseen ja havainnoi liikera-toja. Jos taas teippauksella haetaan ki-vunlievitystä, perehdytään kivun aihe-uttajaan ja ihoa varovasti siirtelemällä selvitetään, miten kipu parhaiten lie-vittyy, Noora Heinonen kertoo.

Teippaustekniikan valinnassa on-kin tärkeintä huomioida asiakkaan ko-konaistilanne, ja hyvä fysioterapeutti osaa ja uskaltaa soveltaa tai yhdistellä erilaisia tekniikoita tarvittaessa.

– Tekniikoita on useita, ja ala kehittyy jatkuvasti. Kokemusten myötä ”valmii-den mallien” sijasta oppii soveltamaan tapauskohtaisesti ja vaikka yhdistele-mään eri tekniikoita tarvittaessa ennen teippaamista tehtävän ihon ja kudos-ten varovaisen siirtelyn pohjalta, Noo-ra Heinonen kertoo.

Kinesioteippaus on turvallinen ja hellävarainen menetelmä, koska se sal-lii muita teippauksia paremman liik-

a b c

kuvuuden eikä teippi itsessään aiheu-ta esimerkiksi allergisia reaktioita juu-ri kellekään. Rikkinäiselle iholle tai haa-van päälle teippiä ei tietenkään pidä laittaa. Esimerkiksi jatkuvan istumisen tai makaamisen takia paineen alla ole-valle iholle teippausta kannattaa harki-ta tarkkaan.

Vakautta ja tukea liikuntaan

Urheilijoiden käyttämillä kinesioteip-pauk silla voidaan hakea suoritukseen opti maalista liikeradan ja voiman suun-taamista esimerkiksi heittolajeissa. Sil-lä voidaan myös lievittää kipua ja hakea tukea, koska se mahdollistaa liikkeen perinteistä ja jäykempää urheiluteip-pausta paremmin. Samalla periaatteel-la siitä hyötyvät myös tavalliset liikku-jat.

– Perinteisissä urheiluteippauksissa nivelen liikerataa rajoitetaan, kun taas kinesioteippauksessa nivelessä säi-lyy liikkuvuus, vaikka sitä tuetaankin. Nilkkoja voidaan esimerkiksi tanssi- ja voimistelulajeissa ohjata teippauksella oikeanlaiseen asentoon. Liikkujalle ki-nesioteippaukset tuovat apua myös pe-rinteisiin tilapäisiin urheiluvaivoihin, kuten takareiden revähdykseen tai ol-

Kinesioteippaus sallii muita teippauksia paremman liikkuvuuden. Teippi itsessään ei aiheuta allergisia reaktioita juuri kellekään. Kuvasarjan kinesioteippaus tukee nilkkaa.



kapäävaivoihin, Noora Heinonen luet-telee.

Neurologiset ja tuki- ja liikuntaeli-mistön sairaudet vaikeuttavat usein lii-kuntaa, koska ne vaikuttavat ryhtiin ja aiheuttavat virheasentoja. Kinesioteip-pauksilla voidaan tällöin tuen ja vakau-den lisäämisen lisäksi parantaa tietoi-

suutta omista virheasennoista ja he-rätellä liikkujaa tunnistamaan teipin avulla väärät liikeradat ja -mallit, jol-loin vääränlainen kuormitus vähenee ja liikuntasuorituksesta saatava hyöty kasvaa.

– Yksi kinesioteippauksen suurim-mista hyödyistä on oman tietoisuuden

lisääntyminen. Teippi muistuttaa ole-massaolollaan siitä, että ryhti on pai-numassa väärään asentoon tai tehdyn liikkeen liikerata lähtee väärille urille. Jotkut liikkujat ovat kokeneet saaneen-sa siitä apua myös esimerkiksi vapi-naan tai lihaskramppeihin, Noora Hei-nonen toteaa. x

d e f

Kinesioteippauksessa ihotunnon kautta parannetaan tai vahvistetaan aistituntemuksia alueella, jolla tuntemukset ovat jostakin syystä heikentyneet. Kuvassa tehdään heittolajin tueksi teippaus liikkeen mukaan.

Kinesioteippaus sallii muita teippauksia paremman liikkuvuuden. Teippi itsessään ei aiheuta allergisia reaktioita juuri kellekään. Kuvasarjan kinesioteippaus tukee nilkkaa.



Nastolalainen Jukka Riikonen on ol-lut Soveltavan liikunnan osaamis- ja re-surssikeskuksen asiakkaana noin vuo-den. Kokemukset ovat myönteisiä.

Jukka Riikonen vammautui muu-tama vuosi sitten, mutta jo sitä ennen hän ehti käyttää Pajulahden liikunta-keskuksen palveluja 17 vuotta. Liikun-nallinen mies on kolunnut lenkkipo-lut ja hiihtoladut. Jalkapallo, sulkapallo, tennis, jääkiekko ja uinti ovat pitäneet miehen liikkeellä, ja Pajulahden harras-tuspaikat ovat tulleet tutuiksi. Myös Ju-

kan lapset ovat liikkuneet Pajulahden liikuntakerhoissa.

Toimiva yhteistyö kuntoutusektorin kanssa

Vammautumisen takia Jukka Riikosen liikuntakyky ja harrastaminen vähe-nivät oleellisesti. Selkäydinvamma, jo-hon liittyy toisen puolen liike-, tunto- ja liiketuntopuutokset rajoittavat liik-kumista. Noin vuosi sitten Jukka tutus-tui Soveltavan liikunnan osaamis- ja re-

surssikeskukseen ja sen toimintaan ter-veydenhuollon kautta. Kuntoutuslää-käri, fysioterapeutti ja kuntoutusohjaa-ja ohjasivat Jukan osaamis- ja resurssi-keskuksen asiakkaaksi.

Ensimmäiseksi Jukka tutustui vä-linevuokraamon kautta nojapyörään. Pyörää kokeiltiin, säädettiin ja testail-tiin. Pyörän tukevuuden lisäksi oli tär-keää, että jalat ja kädet ovat näköken-tässä. Näin hän pystyy kompensoi-maan tuntemisen puutokset katseella, ja viesti kehon asennosta, oikeista lii-

Pajulahdessa on edistetty soveltavaa liikuntaaSoveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskushanke päättyy. Nastolalainen Jukka Riikonen on ollut Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskuksen asiakkaana noin vuoden. Kokemukset ovat myönteisiä.

TEKSTI Osku Kuutamo••• •• •• • ••• • • •••• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •KUVA Osku Kuutamo

Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus -hanke▹ Soveltavan liikunnan osaamis- ja

resurssikeskus -hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama, kolmivuotinen projekti (2009 – 2012).

▹ Projektin aikana on perustettu Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus Liikuntakeskus Pajulahteen.

▹ Yhteistyössä ovat mukana Nastolan kunta, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen osasto ja Suomen Urheilu-opisto. Resurssikeskushankkeen aikana on järjestetty soveltavan talviliikunnan päiviä.


, projektipäällikkö


kemalleista ja turvallisesta polkemises-ta välittyy aivoille.

Fillari oli lainassa kotiympäristössä, ja se tuntui hyvältä. Toimivalla yhteis-työllä kuntoutussektorin kanssa ruvet-tiin suunnittelemaan fillarin hankki-mista omaksi. Tavoitteena oli löytää liikkumisen apuväline, jolla omaeh-toinen kuntoutuminenkin onnistui-si. Jukka otti tavoitteekseen työmatkan taittumisen kesät talvet nojapyörällä ja kunnon ylläpitämisen.

Resurssikeskuksen nojapyörä oli pitkäkestoisessa lainassa Jukalla, ja vuokran maksoi Päijät-Hämeen sosiaa-li- ja terveysyhtymän (Psotey) kuntou-tus- ja apuvälineyksikkö. Jukalle hankit-tiin oma pyörä kokemusten ja muutos-ehdotusten perusteella terveydenhuol-lon budjetista. Pyörä on ollut kovassa käytössä. Sekä työmatkat että pyöräret-ket taittuvat omalla nojapyörällä.

– Osa pyöräretkistäni suuntautuu Pa-julahteen, vaikka Pajulahdesta Nasto-lan kylälle nouseva mäki on erityisen haasteellinen. Tai ehkä juuri siksi, Juk-ka tuumii.

Edistystä jakehittämistarpeita

Jukka Riikonen on osallistunut myös Psotey:n ja Pajulahden osaamis- ja re-surssikeskuksen yhdessä vetämiin sel-käydinvammaryhmän lajikokeilupäi-viin. Niitä on pidetty vuoden ajan noin kerran kuussa. Kuntoutusohjaajan kanssa ideoidun tapahtumien sarjan seurauksena monet päijäthämäläiset, suhteellisen vastikään vammautuneet henkilöt ovat tutustuneet liikunnan mahdollisuuksiin ja liikunnan apuvä-lineisiin. Lisäksi he ovat saaneet tietoa liikunnan ammattilaisilta ja vertaisoh-jaajilta.

Useat ryhmään osallistuneet ovat löytäneet esimerkiksi talvisen liikunta-

Pajulahdessa on edistetty soveltavaa liikuntaa

Hankkeen päätavoitteet▹ Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus

Liikuntakeskus Pajulahteen (tilat, välineet, henkilöstöresurssit).▹ Laaja-alainen yhteistyöverkoston luominen liikunta-, sosiaali-,

terveys- ja hyvinvointisektoreiden välille Päijät-Hämeessä (kunnat, oppilaitokset, työelämä ja alan järjestöt).

▹ Kehittää käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja esteettömien ja saavutettavien liikuntapalvelujen toteuttamiseksi.

▹ Tiedotus ja konsultointi apuvälineiden hankinnoista päättäville.

▹ Hankkeen lopussa valmistuu arviointiraportti, jossa arvioidaan onnistumisia ja tavoitteiden täyttymistä hankeaikana.

Loppuseminaari 11.12.2012▹ Hankkeen loppuseminaari tiistaina 11.12.2012 klo 9 – 14

Liikuntakeskus Pajulahdessa.▹ Hinta: 20 euroa / hlö.▹ Tiedustelut ja ilmoittautumiset

Osku Kuutamo, [email protected], puhelin 044 7755 346 tai Virpi Remahl, [email protected], puhelin 044 7755 350.

harrastuksen ja liikkumisen mahdolli-suuksia Pajulahti-hallin asiakkaina. Ke-laus tai pyöräily sisäradalla ja kuntosali sopivilla harjoituslaitteilla ovat tulleet osaksi elämää.

Koska Jukka Riikonen tuntee Paju-lahden pitkältä ajalta, hän osaa asettaa asiat perspektiiviin. Hän antaa kehitys-ideoita evästykseksi tulevaisuuteen.

– Paljon on tapahtunut esteettömyy-den näkökulmasta, nyt kun asioita kat-soo omakohtaisesti uudesta näkövink-kelistä. Alikulkutunneli, invapysäköin-nit ja luiskat ovien edustoilla ovat erin-omaisia uudistuksia. Pajulahti-hallin kuntosalilaitteet ja muutkin tilat on hy-vin ratkaistu, Jukka arvioi.

– Alueen opastukseen ja sitä myötä saavutettavuuteen olisi vielä kiinnitet-

tävä huomiota, samoin automaattiovia voisi olla enemmän. Alueen pyöräteit-ten pinnoitteissa olisi parannettavaa ja talvikunnossapito on laajalla alueella ymmärrettävästi haaste. Näkee kuiten-kin, että Pajulahtea kehitetään oikeaan suuntaan, kaikkien liikuntapaikaksi.

Jukka kaipaa nostetta vammaisur-heilulle ja ihan vaan -liikunnalle Paju-lahden ympäristöön 50 – 100 kilomet-rin säteellä.

– Ehdotan Pajulahti-vetoista kolmi-vuotista projektia, jossa kootaan urhei-luseuroja ja henkilöitä osallistumaan ryhmä- ja ehkä jopa joukkuetoimin-taan sekä kansallisiin sarjoihin. Voi hy-vin olla, että siten saataisiin pysyväm-pää liikkumisen lisäystä aikaan ja kan-santerveydellisiäkin hyötyjä. x



TEKSTI Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö, Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaKUVA Jiri Halttunen / KKI-ohjelma

Apteekit kannustavat terveysliikuntaan

Terveysliikuntaa apteekkeihin -teemal-la toteutettu asiantuntijaseminaarikier-tue keräsi lähes 550 osallistujaa. Osallis-tujat kuulivat terveysliikunnan mer ki-tyksestä, liikunnan pu heeksi ot ta mi-sesta asiakaspalvelutilantees sa, kan-san terveysjärjestöjen yhdistyslii kun-nasta sekä Liikkujan Apteekki -hank -keen pilottivaiheen (2010 – 2011) koke-muksista, jossa 15 apteekkia otti ter-veys liikunnan osaksi asiakaspalvelua.

Kiertue oli osa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, Apteekkariliiton, Hengitys-liiton ja SLU-alueiden Liikkujan Apteek-ki -konseptia. Mukana oli myös kansan-terveysjärjestöjen paikallisyhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia (55). Eni ten osallistujia oli hengitys- ja dia-betesyhdistyksistä.

Liikkujan Apteekki -konsepti on yh-teistyön tulos. Mukaan kannustetaan kunnan liikunta- ja terveystoimenvä-keä, samoin paikallisyhdistyksiä. Kon-septi an taa hyvän mahdollisuuden terveyslii kuntatoimijoiden ja apteekki-en yhteistyön kehittymiseen ja syven-tymiseen.

Erilaiset testi- ja teemapäivät sekä terveysliikuntatapahtumat luovat yh-distyksille mahdollisuuden liikunta-toimintansa esilletuomiseen ja edistä-

miseen. Apteekin asiakkaat saavat tie-toa yhdistyksen liikuntatoiminnasta ja yhdistykset uusia jäseniä toimintaansa. Lisäksi toiminta kannustaa paikallisyh-distysten väliseen yhteistyöhön.

Apteekit voisivat antaa tietoa yhdistysten liikuntaryhmistä

Yhdistysten liikuntavastaavat kokivat Liikkujan Apteekin uutena mahdolli-suutena syventää yhteistyötä kunnan ja apteekkien kanssa. Apteekkitapah-tumissa yhdistys voi markkinoida it-seään tehden testejä, jakamalla liikun-tamateriaalia ja jakamalla vertaiskoke-muksiaan liikunnan harrastamisesta.

Suurin osa osallistuneista yhdis-tyksistä oli tehnyt apteekkiyhteistyötä, mutta koulutus kannusti sen syventä-miseen ja jatkuvuuteen. Apteekit kai-paavat tietoa ja liikuntainfoa yhdis-tysten liikuntaryhmistä, jotta ne voi-vat palvella asiakkaita entistä parem-min. Apteekissa käy paljon terveyten-sä kannalta liian vähän liikkuvia, joten apteekki voi toimia kannustajana läh-teä mukaan yhdistysliikuntaan ja kun-tien terveysliikuntaryhmiin.

Seminaarikiertueelle osallistui 178 apteekkia, eli vajaa kolmasosa Suomen

Tiesitkö, että apteekki voi kannustaa lähtemään mukaan yhdistysliikuntaan ja kuntien terveysliikuntaryhmiin? Mukana olevat apteekit tunnistaa Liikkujan Apteekki -merkistä.

Liikkujan Apteekki -starttipakettiin kuuluu Liikunta on lääke -kortteja.



kaikista apteekeista. Tätä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Suurin osa ap-teekeista on nähnyt liikunnan lisäarvo-na omiin palveluihinsa, ja testi- ja tee-mapäivien suunnittelu käynnistyi SLU-alueiden kanssa heti seminaarin jäl-keen.

Liikkujan Apteekit ja liikuntatoimijat verkottuvat

Osa apteekeista lähtee liikkeelle pienin askelin ottamalla valikoimiinsa maksu-tonta liikuntamateriaalia, ja osa raken-taa liikuntahyllyn, jossa myyntituottei-na muun muassa askelmittareita, käve-

lysauvoja ja lihasvoimaa kehittäviä tuo-lijumppareita.

Liikkujan Apteekki on aina apteekin näköinen, sen ympäristöön sopiva ja tarpeisiin vastaava toimintapa. Jokai-nen apteekki verkottuu ensin paikalli-siin liikuntatoimijoihin. Apteekit koke-vat saavansa näkyvyyttä ja lisäarvoa uu denlaisesta palvelusta.

Jatkossa mukana olevat apteekit tunnistaa Liikkujan Apteekki -merkis-tä. Kun apteekki ja yhdistykset kiinnos-tuvat asiasta, ne voivat olla yhteydes-sä SLU-alueen terveysliikunnan kehit-täjään, joka koordinoi jatkotoimenpi-teitä. x

Liikkujan Apteekki▹ Yhteistyössä KKI-ohjelman,

Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n aluejärjestöjen kanssa.

▹ Pilottivaihe 2010 – 2011.▹ Pilottivaiheesta saatujen

kokemusten pohjalta toiminta levittäytyy koko Suomen kattavaksi (koulutuskiertue syksyllä 2012).

▹ Apteekit voivat tilata Liikkujan Apteekki -starttipaketin osoitteesta [email protected]

Apteekin asiakkaat saavat tietoa terveysliikunnasta ja kansanterveysjärjestöjen yhdistysliikunnasta.



Heidi Hölsömäki

Tiedottaja, vt. päätoimittajaYhteiskuntatieteiden maisteri/toimittaja, sosiaaliohjaaja

Vastaan SoveLin viestinnästä ja sen kehittämisestä Sove-lin Tampereen-toimistolla. SoveLin strategian 2013 – 2015 mukaan viestintä on tulevaisuudessakin tärkeä osa So-veLin vaikuttamis- ja palvelutoimintaa. SoveLin viestin-tä palvelee jäsenjärjestöjen lisäksi muita alan toimijoita.

Perustyöni on toimittaa ja taittaa Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä sekä soveltavan liikunnan uutiskirjettä SoveLi-infoa. Myös sähköinen viestintä, tie-dotusmateriaalit ja julkaisutoiminta kuuluvat tontille-ni. Toimin SoveLin viestintätyöryhmän ja Soveli-lehden toimitusneuvoston esittelijänä ja sihteerinä. Valtakun-nallisesti ja alueellisesti osallistun soveltavan liikunnan kehittämiseen myös Erityisliikunnan jaoston viestintä-työryhmässä ja Pirkanmaan alueellinen terveysliikunta-suunnitelma -työryhmässä.

Mottoni: Lisää liikettä yhdessä viestien!

Anne TauluToiminnanjohtajaFilosofian tohtori, terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja AMK

Toiminnanjohtajana vastaan strategisista kehittämistoi-menpiteistä ja perustyöhöni kuuluu valtakunnallinen kehittäminen, yhteistyön tekeminen jäsenjärjestöjen se-kä alan asiantuntijoiden kanssa, henkilöstöhallinto ja ta-lous. Toimin SoveLin hallituksen valmistelijana, esitte-lijänä ja sihteerinä sekä vuosikokousten valmistelijana. Työstän asioita myös SoveLin koulutus- ja viestintätyö-ryhmissä sekä Soveli-lehden toimitusneuvostossa.

Toimin muun muassa valtakunnallisissa verkostoissa ohjaus- ja johtoryhmissä, Liiku terveemmäksi 2012-2013 neuvottelukunnassa sekä vastaan vuonna 2013 Liiku ter-veemmäksi -työryhmän puheenjohtajuudesta ja toimin-nan kokonaisuudesta. Vastuullani on SoveLin strategian tekeminen vuosille 2013 – 2015, ja sen avulla luodaan stra-tegisia linjauksia ja kehittämisen suuntaviivoja tuleville vuosille.

Mottoni: Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan – yhdessä tekien, yksilöä kunnioittaen, entistä paremmin.

SoveLin tiimi esittäytyySoveLin kolme vakinaista ja yksi projektityöntekijä muodostavat tiimin, joka edistää soveltavaa liikuntaa yhteistyössä jäsenjärjestöjen liikuntayhteyshenkilöiden kanssa.

Ole rohkeasti yhteydessä meihin sovelilaisiin! Olemme kaikki Sinua varten kehittämässä liikunnan soveltamista.



Virpi PennanenSuunnittelijaFysioterapeutti AMK, liikunnanohjaaja

Suunnittelijana tehtäviini kuuluu soveltavan liikunnan asiantuntija- ja kehittämistehtävät sekä järjestö- ja kun-tayhteistyö. Valmistelen ja arvioin SoveLin projektiavus-tushakemukset, seuratukihakemukset sekä opiskelijas-tipendit.

Tarjoan konsultaatiopalveluja jäsenjärjestöjen lii-kunnan kehittämistyössä muiden muassa hankehake-musten laatimisessa, liikunnan soveltamisessa, yhteis-työmuotojen kehittämisessä sekä Kuntaliiton ITE-itse-arviointimenetelmän käyttöönotossa ja käytössä.

Vastuullani on Liiku terveemmäksi 2013 -vuoden koordinointi. Toimin TULI- ja Liiku terveemmäksi -työ-ryhmissä.

Mottoni: Selkeys, tavoitteellisuus ja sydämellisyys – yhdessä olemme enemmän.

Tinja Saarela

ProjektipäällikköTerveystieteiden maisteri, fysioterapeutti

Kove-hankkeen projektipäällikkönä tehtävänäni on huolehtia Valtakunnallinen kouluttajaverkosto Sovelta-van liikunnan tueksi (Kove) -hankkeesta vuosina 2011–2013. Hankkeessa koulutamme liikunta- ja terveysalan ammattilaisia SoveLin Liikkeelle-kouluttajiksi ja muo-dostamme koulutuskumppanuuksia.

Vastuualueelleni kuuluu myös SoveLin Liikkeelle-koulutukset ja koulutusten kehittäminen. Otan vastaan ilmoittautumisia ja ylläpidän koulutuksiin osallistunei-den rekisteriä. Toimin SoveLin koulutustyöryhmän val-mistelijana, esittelijänä ja sihteerinä.

Kirjatyöryhmässä puolestaan olemme työstäneet Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirjaa. Erityisliikun-nanjaoston koulutustyöryhmän jäsenenä osallistun valtakunnalliseen soveltavan liikunnan koulutuksen kehittämiseen.

Mottoni: Koulutuksista tukea paikallisyhdistysten liikuntatoimintaan!

▹ Valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa

▹ Toimii 17 jäsenjärjestönsä asiantuntija-, yhteistoiminta- ja palvelujärjestönä

▹ Perustehtävät: viestintä, vaikuttaminen ja koulutus

▹ Jäsenet ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä, yhteystiedot sivu 43.

Jäsenedut:

▹ Kehittämishankkeet yhteisten liikunta-asioiden edistämiseksi

▹ Liikkeelle-koulutusta▹ Mahdollisuus osallistua

ja vaikuttaa: vuosittaiset järjestöpäivät, yhteisiä keskustelu- ja vaikuttamisfoorumeita, lausuntoja ja kannanottoja

▹ Uutiskirje SoveLi-info ilmestyy sähköisesti, arkisto sivulla: www.soveli.fi/julkaisut/ soveli-info/

▹ Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa vuodessa jaettavaksi muun muassa yhdistysten liikuntavastaaville

▹ Julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenhintaan tai maksutta

▹ Teosto-Gramex-sopimus maksuttoman musiikin esittämiseen valtakunnallisten liittojen liikuntatoiminnassa

▹ Liikuntavälineitä yhdistysten lainattavaksi

▹ Lue lisää: www.soveli.fi > SoveLi > Jäsenpalvelut

Mikä SoveLi?

Aura

n ku

va



Tule viettämään iloista ja liikunnallista päivää yhdessä ystävien, työkavereiden tai perheen-jäsenten kanssa!

Tampere lauantaina 18.5. klo 12-18Jyväskylä lauantaina 25.5. klo 12-18Oulu lauantaina 10.8. klo 12-18

Osallistumismaksut alkaen 32 €/likka. Osallis-tumismaksu sisältää mm. lenkkipaidan, lenk-kieväät, reittihuollon, Tapahtumatorin palvelut sekä koko päivän ohjelman!

Huippuetusi! SoveLin jäsenjärjestöjen jäsenten etuhinta 28 €/likka*! Ilmoittautuminen alkaa 7.1.2013, lisätietoa tulossa!

Esteettömyys Likkojen Lenkillä:• esteettömät, maksuttomat

pysäköintipaikat • esteettömät wc:t• esteetön katsomoalue• huolto/taukoteltta tapahtumakentällä• juonnot tulkataan viittomakielelle• konsertit esitetään viittomakielellä• kevyempi ja lyhyempi reittivaihtoehto

ja reitin varrella levähdyspaikkoja sekä taukopisteellä esteetön wc• yleisavustajia reitin var-

rella tapahtumajärjestäjän puolesta

Lisäksi avustajat pääse-vät mukaan maksutta!

Likkojen Lenkki 2013Tampere 18.5. - Jyväskylä 25.5. - Oulu 10.8.

www.likkojenlenkki.fi [email protected] puh. 040 370 0448

Likkojen Lenkki on Kaikkien Naisten Tapahtuma!

* Etuhinta on voimassa 31.3. asti Tam-pereella ja Jyväskylässä, 31.5. asti Oulussa.

SoveLiLehti_lokakuu2012_178mmx256mm.indd 1 10/12/12 2:09 PM


Soveltava Liikunta SoveLi ryYliopistonkatu 31, 20100 Turkuwww.soveli.fi [email protected]

Anne Taulu, toiminnanjohtajapuh. 040 511 5941

Virpi Pennanen, suunnittelijapuh. 040 551 4468

Tinja Saarela, projektipäällikköMalmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 HelsinkiPuh. 050 430 8251

Heidi Hölsömäki, tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tamperepuh. 050 544 1028

JÄSENJÄRJESTÖJEN LIIKUNNANYHTEYSHENKILÖT

Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 [email protected] Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki puh. 06 4232 573 ja 040 5259 055 [email protected]

Epilepsialiitto ry* Marika Halinen, aluesihteeri Lemminkäisenkatu 14–18 A 70520520 TurkuPuh. 040 511 [email protected]

Ota yhteyttä!

www.soveli.fiSoveli-lehti 2/2012

SoveLin jäsenjärjestöjen

paikallisyhdistyksissäliikuntavastaavat ja ohjaajat toteuttavat

liikuntaa SINUA VARTEN!

Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Hämeenkatu 15 B, 4. krs, PL 832, 33101 Tamperepuh. 020 757 5104 [email protected]

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 [email protected]

Mielenterveyden keskusliitto ry* Aino Hokkanen, vs. liikuntasihteeriHämeenkatu 13 B 4. krs, 33100 Tamperepuh. 050 383 [email protected]

Suomen Osteoporoosiliitto ryAnsa Holm, toiminnanjohtajaIso Roobertinkatu 10 B 14, 00120 Helsinkipuh. 050 303 [email protected]

Psoriasisliitto-Psoriasisförbundet ry Hanna Järvinen, fysioterapeutti Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh. 040 455 3378 [email protected]

Suomen CP-liitto ry* Tiia Kantanen, ts. liikuntasuunnittelijaMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinkipuh. 09 2511 9053 tai 040 4553 [email protected]

Suomen Diabetesliitto ryPetteri Bjurström, järjestösuunnittelijaKirjoniementie 15, 33680 Tamperepuh. 03 2860 428 tai 0400 723 662 [email protected]

Suomen Mielenterveysseura rySatu Turhala, projektipäällikköMaistraatinportti 4 A 7, 00240 HelsinkiPuh. 040 6526 [email protected] Suomen MS-liitto ry*Riitta Samstén, erikoissuunnittelijaPL 15, 21251 Maskupuh. 0400 828 [email protected]

Suomen Nivelyhdistys ryJyrki Laakso, toiminnanjohtajaPL 1328, 00101 Helsinkipuh. 044 5544 [email protected]

Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/fysioterapeutti, liikuntatyöntekijäSuvilinnantie 2, 20900 Turkupuh. 02 2740 [email protected]

Suomen Reumaliitto ry*Outi Pautamo, ts. liikuntasuunnittelijaKuntoutumiskeskus ApilaReumantie 6, 36200 Kangasalapuh. 03 2716 336 tai 0400 596 [email protected] Suomen Selkäliitto ry Pirjo Ailanto, selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 [email protected] Suomen Sydänliitto ry* Eeva-Leena Ylimäki, vs. liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 0400 333 443 [email protected]

* Järjestö saa opetus- ja kulttuuri- ministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.


44

Koulutusta 2013Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu Sinulle, paikallisyhdistysten liikunnasta kiinnostunut henkilö tai vertaisohjaaja. Koulutuksista saat tietoa ja voimavaroja itsellesi ja yhdistyksen liikuntatoimintaan.

Liikkeelle-peruskoulutus, 14 hPeruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnis-tämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla.▹ Kouvola ▹ Lohja 9. – 10.2.2013▹ Pieksämäki ▹ Sodankylä▹ Uusikaupunki ▹ Vaasa ▹ Vantaa ▹ Vuokatin Urheiluopisto, Sotkamo

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus, 14 hJatkokoulutus vahvistaa liikuntavastaavien ja vertaisohjaajien osaamista. Koulutuspäivien aikana mietimme liikunnan järjestämisen mahdollisuuksiasekä yhteistyömuotoja muiden yhdistysten, liikuntaseurojen ja kunnan kanssa.▹ Ilmajoki 15. – 16.2.2013

Etelä-Pohjanmaan Opisto▹ Tampere 9. – 10.3.2013▹ Espoo ▹ Porvoo

Liikkeelle-virikepäivä, 3 – 7 hVirikepäivä tarjoaa virikkeitä yhdistysliikunnan monipuolistamiseen. Päivän aikana tutustumme

Yhdessä enemmän liikuntaa!

HUOM! Muutokset ovat mahdollisia.Seuraa tulevia koulutuksia osoitteessa: www.soveli.fi/koulutus/

sovellettuihin liikuntamuotoihin ja kuulemme käytännön toteuttamistapoja eri yhdistyksistä.▹ tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä edistävät

ja soveltuvat liikuntalajit 26.10.2013 Varalan Urheiluopisto

SoveLin Liikkeelle-koulutukset hyväksytään osaksi Suomen Kuntoliikuntaliiton ja SLU-alueiden Liikuttajakoulutuskokonaisuutta. Osallistujilla on mahdollisuus kouluttautua soveltavan liikunnan liikuttajiksi!Lue lisää Liikuttajakoulutuksestatämän lehden sivuilta 28 – 32.

Lisäksi tulossaKaiken maailman tuolijumppaa -ideapäivä!▹ Seinäjoki 5.4.▹ Oulu 12.4.

TilauskoulutusSoveLi järjestää myös tilauskoulutuksia. Koulutusten tilaajina voivat olla SoveLin jäsenjärjestöt, paikallisyhdistykset, kunnat ja muut toimijat. Kysy tarpeidesi pohjalta räätälöityjä koulutuksia!▹ Epilepsialiiton tilauskoulutus

Varalan Urheiluopistolla 26. – 28.4.2013▹ Diabetesliiton tilauskoulutus

syyskuussa 2013

Lisätietoja Kysy lisää SoveLin Liikkeelle-koulutuksista: Projektipäällikkö Tinja Saarelapuh. 050 430 8251, sähköposti [email protected] [email protected]

Liikkeelle-koulutus: Uutta nostettapaikallisen liikuntatoiminnan kehittämiseen!

Ram

i Mar

jam

äki

SoveLi toteuttaa koulutuksia yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa.

Documents

Soveli-lehti 2/2012