STRATEGIA 2014–2016

Yhtymävaltuusto 13.12.2013 § 24

2 (28) Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE .......................................................................................................................... 3

2. TOIMINTA-AJATUS ja ARVOT ........................................................................................... 3

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN ARVIOINTI ......................................................... 4

3.1 LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JOHTUVAT MUUTOSTARPEET..................................................... 5

3.2 STM:n KUULEMINEN ......................................................................................................... 7

3.3 KYS:n ERITYISVASTUUALUEEN KUULEMINEN .............................................................. 8

3.4 ALUEHALLINTOVIRASTON KUULEMINEN ....................................................................... 8

3.5 JÄSENKUNTIEN KUULEMINEN ......................................................................................... 8

3.6 KOULUTUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KANSSA .... 9

3.7 VÄESTÖN KEHITYS ......................................................................................................... 10

3.8 SAIRASTAVUUS ............................................................................................................... 13

3.9 PALVELUT ........................................................................................................................ 14

3.10 HENKILÖKUNNAN SAATAVUUS ..................................................................................... 14

3.11 TALOUSKEHITYS ............................................................................................................. 15

4. MITEN TOIMINTAA ON KEHITETTY SOSTERIN TOIMINTA-AIKANA ............................ 17

5. SKENAARIOT ................................................................................................................... 18

6. ANALYYSI ......................................................................................................................... 20

6.1 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT .................................................................................... 21

6.2 NYKYISET HEIKKOUDET, JOTKA VOIDAAN MUUTTAA VAHVUUKSIKSI .................... 21

6.3 KEHITTÄMISKOHTEET .................................................................................................... 21

7. VISIO ................................................................................................................................. 21

8. STRATEGISET PAINOPISTEET 2014- 2016 ................................................................... 22

9. JATKOTYÖSTÄMISEN KESKEISIMMÄT AIHEET ........................................................... 22

10. STRATEGIOIDEN VALINTA ............................................................................................. 23

10.1. KUMPPANUUDEN EDISTÄMISEN STRATEGIAT ........................................................... 23

10.2. PALVELUJEN LAADUN JA SAATAVUUDEN KEHITTÄMISEN STRATEGIAT ................ 24

10.2.1. Prosessinäkökulma ....................................................................................................... 24

10.3. TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN STRATEGIAT ........................................................ 25

10.3.1 Henkilöstönäkökulma .................................................................................................... 25

10.3.2 Talousnäkökulma .......................................................................................................... 25

11. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN ja SEURANTA ............................................................ 26

12. STRATEGIAN LIITTEET ................................................................................................... 26

3 (28) 1. LUKIJALLE

Strategian laatimisessa päähuomio kiinnitetään tulevaisuuteen. Tarkoituksena on vastata kysy-mykseen: Minne ollaan menossa. Strategia on tie nykytilasta tulevaisuuteen. Strategiatyössä selvitetään organisaation sisäinen tilanne ja ennakoidaan toimintaympäristön muutospaineet ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tätä varten kuullaan laajasti oman organisaa-tion edustajia ja henkilöstöä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Tavoitteena on löytää ne keinot eli strategiat, joiden avulla SOSTERIN menestystekijät ja vah-vuudet tulevat parhaiten hyödynnettyä. Strategian tulee olla haasteellinen mutta realistinen. Strategiasta johdetaan tavoitteet ja suunnitelmat väestön parhaaksi. SOSTERIN tulee vastata kaiken ikäisten palvelutarpeista, mutta yhtä tärkeää on taata lapsille ja nuorille riittävät palvelut sekä painottaa terveyden edistämistä. Kuntayhtymän strategia on laa-dittu valtuustokaudeksi 2014–2016. Valtuustokauden aikana keskeiseksi strategiseksi tavoit-teeksi nousee oman palvelutoiminnan kohdentaminen ja yhteistyön kehittäminen Kuopion yli-opistollisen sairaalan kanssa. Koko henkilöstöllä on vastuu siitä, miten strategia otetaan vastaan ja miten SOSTERI onnistuu selviytymään lähivuosien haasteista. ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tosiasioita vastaan asettuminen on tur-haa ponnistelua eikä voi viedä menestykselliseen tulokseen”: J. K. Paasikivi 6.12.1944 Hyvä strategia pohjautuu tosiasioihin ja toimii kompassina matkalla tulevaisuuteen.

2. TOIMINTA-AJATUS ja ARVOT

Toiminta-ajatus ja arvot muodostavat yhdessä organisaation mission. Toiminta-ajatus ilmaisee yrityksen perustarkoituksen, sen miksi organisaatio on olemassa. Toiminta-ajatuksen tulee olla riittävän laaja, mutta toisaalta niin selkeästi ilmaistu, että se ohjaa toimintaa. Arvot määrittävät ne perusperiaatteet, joiden mukaan organisaatio toimii. SOSTERIN toiminnan tavoitteena on: • Palvelujen kehittäminen ja väestön terveyden edistäminen. • Palveluketjun hallinta ja palvelujen saatavuuden varmistaminen. • Henkilöstön työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen. • Kustannusten hallinta ja väestön palvelutarpeiden tyydyttäminen jäsenkuntien maksukyvyn

puitteissa. • Luottamus ja vuorovaikutus henkilöstön ja johdon välillä. • Onnistuminen ydintehtävissä.

4 (28) SOSTERIN ARVOT

SOSTERIN arvojen merkitys toteutuu käytännön työssä seuraavilla tavoilla: Hyvinvointi: Väestön hyvinvointi ja terveys paranevat. Väestö voi vaikuttaa omaan hoitoonsa

ja saa yksilölliset palvelut. Työhyvinvointi: Henkilöstö on motivoitunutta ja osaavaa, hallitsee työnsä ja sen riskitekijät

sekä tuntee SOSTERIN tavoitteet ja toimintatavat. Työnantaja tukee henkilöstön ja työyhtei-sön hyvinvointia.

Luottamus: Väestö voi luottaa toiminnan laatuun, yhteistyökumppanit ja omistajat toiminnan avoimuuteen sekä henkilöstö toisiinsa.

Vastuullisuus: Väestön terveys on tärkein asia. Toiminta on vaikuttavaa ja taloudellista ja SOSTERI kantaa yhteiskunta- ja ympäristövastuunsa.

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN ARVIOINTI

Strategiatyössä on tärkeää selvittää muutospaineet, jotka johtuvat organisaation sisäisestä ti-lanteesta ja toisaalta ulkoisista toimintaympäristön muutoksista.

Organisaation sisäinen tilanne Organisaation sisäinen tilanne ja sen kehitysnäkymät vaikuttavat keskeisesti strategian laatimi-seen ja organisaation mahdollisuuksiin toteuttaa laadittua strategiaa.

5 (28) Toimintaympäristön muutokset Organisaation toimintaympäristöstä laaditaan arvio, jossa otetaan huomioon valtakunnan tasolla tapahtuvat keskeiset muutokset (kuten lainsäädäntö ja muut normit), teknologian kehityksestä johtuvat muutokset, alueellisella ja paikallisella tasolla tapahtuvat muutokset sekä väestönmuu-toksesta ja käyttäytymisestä johtuvat muutokset. Sisäiset muutostarpeet on määritelty kuulemalla: • Järjestöjä, henkilöstön edustajia, tulosalueiden johtajia, talous- ja henkilöstöhallintoa, ylihoi-

tajia ja ympäristöterveydenhuollon johtajaa.

Ulkoiset muutostarpeet on määritelty kuulemalla: • STM:n, AVI:n, KYS:n ja jäsenkuntien sekä MAMK:n ja Humanian edustajia.

Väestön kehitys ja palvelutarpeen arviointi perustuu • Väestömuutoksen aiheuttamaan laskennalliseen palvelutarpeen muutokseen ja THL:n tilas-

totietoihin.

3.1 LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JOHTUVAT MUUTOSTARPEET

Erityisesti seuraavat lait ja asetukset vaikuttavat SOSTERIN toimintaan strategiakauden aikana: • STM:n päivystysasetus • Vanhuspalvelulaki ja • SOTE- järjestämislain valmistelu

Tulossa on myös sosiaalilainsäädännön uudistuksia. Tuleviin lainsäädännön uudistuksiin va-raudutaan taloudellisten voimavarojen puitteissa, tekemällä tarvittavat toimeenpanosuunnitel-mat sekä esittämällä uudistusten toteuttamiselle aikataulu. PÄIVYSTYSASETUS (652/2013) Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) on saadetty kiireellisen hoidon yleisistä perusteista mutta STM:n asetuksella säädetään asiasta tarkemmin. • Asetuksen ensimmaisessa luvussa maaritellaan kiireellisen hoidon yleiset periaatteet. • Toisessa luvussa maaritellaan yksityiskohtaisesti toimintaedellytyksista niilla erikoisaloilla,

joiden paivystystoimintaan liittyy suurimmat riskit. Päivystysasetuksen vaatimukset Päivystysasetuksen mukaiset vaatimukset kiteytyvät moniin ohjeisiin lääkärimiehityksen järjes-telyistä ja muista henkilöstön saatavuutta koskevista vaatimuksista. • Päivystyksessä tulee olla jatkuvasti paikalla laillistettu lääkäri ja saatavilla virkalääkäri sekä

psykiatri. • Päivystyspisteessä tulee olla vastaava johtaja, joka voi olla sekä ensihoidosta että päivys-

tyksestä vastaava ylilääkäri. • SOSTERIN osalta on merkittävää erityisesti synnytysten ja kirurgisen päivystyksen osalta

säädetyt normit koskien henkilöresursseja ja valmiustasoa sekä tutkimusmenetelmiä. Tarkemmat ohjeet päivystysasetuksen soveltamisesta puuttuvat toistaiseksi.

6 (28) Päivystysasetuksen vaikutukset SOSTERI:ssa Päivystysasetuksen aiheuttamia vaatimuksia on pohdittu organisaation sisällä eri ryhmien toi-mesta ja päädytty siihen, että erikoissairaanhoidon toimintaa voidaan hyvin jatkaa, mutta ase-tuksen johdosta toimintaa pitää tarkentaa ja kohdentaa. Tätä varten on valtuusto hyväksynyt 22.10.2013 KYS-erva järjestämissopimuksen, jossa tulevaa suunnittelua ja tavoitteita on linjattu. • Seuraavat palvelujen tuottamista joudutaan arvioimaan: Synnytystoiminta, II- tason kirurgi-

nen päivystys ja niiden edellyttämät muut palvelut sekä suun terveydenhoidon päivystys. Muutokset suunnitellaan yhteistyössä KYS:n ervan kanssa. ISSHP:n lääkärityöryhmä on esittänyt yhteistyön järjestämistä KYS:n kanssa.

• Seuraavat päivystyspalvelut toimivat ja niitä kehitetään edelleen: Sisätaudit, aikuispsykiatria, nuoriso- ja lasten psykiatristen sekä lastentautien päivystyspalvelujen järjestäminen, I- tason kirurginen päivystys ja sen edellyttämien anestesia- ja kuvantamispalvelujen järjestäminen. Teho-osasto-tyyppisten palvelujen ja tehovalvonnan tuottaminen selvitetään.

• Asetuksen johdosta tehtävät muutokset eivät vaikuta SOSTERIN koulutusyhteistyöhön MAMK:n ja Humanian kanssa.

VANHUSPALVELULAKI 28.12.2012/ 980 • Lain tarkoituksena on tukea vanhusväestön itsenäistä suoriutumista, taata palvelutarpeen

viiveetön arviointi ja turvata laadukkaat palvelut. • Kotiin annettavat sote-palvelut ovat tulevaisuudessa ensisijaisia ja pitkäaikainen laitoshoito

on mahdollista vain, jos se on lääketieteellisesti tai muista sysistä perusteltua. • Kuntien tulee jatkossa laatia suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja perustaa van-

husneuvosto. • Laki on tullut voimaan 1.7.2013 VANHUSPALVELULAIN VAIKUTUKSET SOSTERI:ssa • Vanhuspalvelulain seurauksena laitosasumisen määrä vähenee ja kotona hoidettavien asi-

akkaiden määrä kasvaa. • Kodeissa kasvaa apuvälineiden ja kodinmuutostöiden tarve. • Moniammatillisen sote-yhteistyön merkitys korostuu. • Työturvallisuuteen asiakkaiden kotona on kiinnitettävä huomioita ja matkatyö lisääntyy. • Muutoksen johdosta tarvitaan täydennyskoulutusta. • Omana toimintana järjestettävän palveluasumisen ja ostopalvelujen suhde tulee arvioida. SOTE- JÄRJESTÄMISLAKI • Uudistuksen tavoitteena on taata yhdenvertaiset palvelut kaikille, integroida sosiaali- ja ter-

veydenhuolto ja siirtää järjestämisvastuu suuremmille toimijoille. • Lakiesityksen mukaan nykyiset sairaanhoitopiirit tulee muuttaa 1.1.2017 mennessä sote-

alueiksi, joilla on jatkossa vastuu palvelujen järjestämisestä. • Laki määrittelee sekä laajan perustason että perustason sote-alueiden muodostamisen kri-

teerit. • Lakiesitys käsitellään eduskunnassa vuoden 2014 aikana. • Laki vaikuttaa SOSTERIN toimintaan vasta valtuustokauden jälkeen, mutta kuntien tekemät

linjaukset vaikuttavat jo aiemmin.

7 (28) • Lain valmistelua ja eduskunnan käsittelyä tulee vaikeuttamaan esitetty vastuukuntamalli,

pienten kuntien heikko asema ja keskisuurille kunnille (20.000 – 50.000 as) esitetty rajallinen järjestämisvastuu. Koska esitykset eivät ilmeisesti ole kuntien itsemääräämisoikeuden ja pe-rustuslain mukaisia, jatkovalmistelussa tutkitaan muita hallinnollisia ratkaisuja kuten kuntayh-tymämallia.

• Lain vaikutuksia SOSTERIN toiminnalle on pohdittu kohdassa ”Skenaariot”. HOITOPAIKAN VALINNANVAPAUS Kansalaisten vapaa hoitopaikan valinnanvapaus alkaa vuonna 2014 sekä • Suomessa (Terveydenhuoltolaki 47 §) että • EU:n sisällä (EU:n potilasdirektiivi) Muutos on periaatteellisesti erittäin suuri, koska se antaa kansalaisille laajan valinnan vapauden ja jatkossa myös laadun läpinäkyvyyden ja vapaan kilpailun sekä kustannustehokkuuden. Arviona on, että muutos ei aiheuta alkuvaiheessa merkittäviä toiminnallisia muutoksia, erityisesti jos omien palvelujen saatavuus on kunnossa ja järjestelmä toimii laadukkaasti. Muutos voi tuo-da myös uusia asiakkaita. On ilmeistä, että kilpailu tulee jatkossa kovenemaan varsinkin eri-koissairaanhoidon palvelujen osalta.

3.2 STM:n KUULEMINEN

Kuulemisen yhteydessä tuli esiin seuraavat SOSTERIA koskevat linjaukset: • Tulevista uudistuksista merkittävin on sote-järjestämislaki. • Päätös Itä-Savon sote-alueen järjestelyistä tulee olemaan poliittinen. • SOSTERIN tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on vastata hyvin väestön palvelutarpeisiin ja

edistää väestön terveyttä. Toiminnassa tulisi keskityttyä perusasioihin ja kehittää yhteistyötä erityisesti KYS:n suuntaan.

Hallituksen tavoitteena on miljardin euron vähennys kuntien toimintamenoihin vuosina 2014-2017. STM:n hallinnonalan osuus on 545 miljoonaa euroa. STM painottaa säästöjen aikaan-saamisessa ikääntyvän väestön toimintakyvyn säilyttämistä vaihtoehtona laitosvaltaisuudelle. Kestävyysvajetta voidaan pienentää parhaiten virtaviivaistamalla prosesseja, karsimalla pääl-lekkäisyyksiä hallinnosta ja palveluista sekä siirtymällä raskaammasta kevyempään palvelura-kenteeseen. Silloin myös julkisen alan henkilöstön vuotuinen kasvu saadaan taitettua tavoitteen mukaisesti 3000 henkilöstä 1000 henkilöön.

Tätä kehitystä voidaan tukea esimerkiksi yhtenäistämällä aikaisemmin pirstaleisia mielenterve-ys- ja päihdepalveluja asiakkaalle selkeämmiksi kokonaisuuksiksi, vähentämällä laskentatehtä-viä sosiaalialan ammattilaisten työstä ja vahvistamalla vanhusten kotiin annettavia palveluita laitoshoidon sijasta. Raskaamman hoidon tarvetta ennaltaehkäisevät myös ikäihmisten neuvon-ta- ja ohjauspalvelut.

8 (28) 3.3 KYS:n ERITYISVASTUUALUEEN KUULEMINEN

• KYS-erva -strategian linjauksissa korostetaan palvelujen yhdenvertaisuuden turvaamista erva-alueella, päällekkäisyyksien vähentäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukaista käyt-töä.

• Erva-alueen ohjaava rooli korostuu jatkossa sote-uudistuksen myötä. • Pohjois-Savossa sote-ratkaisun hallinnollinen malli on auki, mutta todennäköisin on kuntayh-

tymämuotoisen sote-alueen muodostaminen.

3.4 ALUEHALLINTOVIRASTON KUULEMINEN

Vanhuspalvelulaki tulee ilmeisesti aiheuttamaan kunnille lisäkustannuksia. Suositeltavaa on laatia tavoitteet ja toteutuksen tavoitteista aikataulu.

Sote-lain linjaukset ovat poliittisia ja toteutus voi siirtyä. SOSTERIN kannalta on tärkeitä päättää omasta palvelutarjonnasta – rakenteen sijasta.

Erikoissairaanhoitoa ei tulisi pirstoa, mutta kuntia pitäisi yhdistää. Ympäristöterveydenhuollon ongelmat koskevat erityisesti kosteusvaurioiden aiheuttamia ter-

veyshaittoja.

3.5 JÄSENKUNTIEN KUULEMINEN

Kuulemisen perusteella on arvioitu asiat, joissa kuntien näkemykset ovat yhteneväiset ja ne asiat joissa vallitsee näkemyseroja. Kuntien näkemykset ovat yhteneväiset koskien liian korkeita sote-kustannuksia, esh:n tuottavuuden parantamista päivystysasetuksen mukaisesti, pth:n palvelujen tehostamisen tarvetta, alueen nykyistä, liian pientä väestöpohjaa sekä näkemystä siitä, että jos yksikin kunta eroaa ISSHP:stä, niin kuntayhtymä hajoaa.

Kuntien näkemykset ovat eriävät koskien nykyisten sote-palvelujen tuottamista, erikoissairaanhoidon yhteistyösairaalaa sekä tulevan sote-alueen väestöpohjan kokoa ja organisointia.

SOSTERIN strategiassa kohdassa 9 on esitetty kuntayhtymän toimenpiteet vuoden 2016 lop-puun asti. Strategiassa ei ole mahdollista esittää toimenpiteitä kuntien päätösvallassa oleviin asioihin, mutta niiden merkityksen kuntayhtymän kannalta voi esittää. Monesta keskeisestä asi-asta vallitsee yksimielisyys sekä jäsenkuntien että kuntayhtymän välillä. Haasteiden osalta tulisi ponnistella yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Palvelujen tuottamisen osalta vain Savonlinnan kaupunki on siirtänyt kaikkien sote-palvelujen integroidun tuottamisen SOSTERIN vastuulle. Muut kunnat haluavat järjestää omana toimintana terveydenhoitoon liittyvät sosiaalipalvelut ja osa kunnista järjestää tai harkitsee järjestävänsä

9 (28) myös perusterveydenhuollon palvelut yksityisen palveluntuottajan toimintana. Kuntien erilaisella järjestämistavalla on merkitystä siihen, miten SOSTERIN kustannuskehitykseen voidaan vaikut-taa tai miten voidaan kehittää yksiportaista hoitojärjestelmää tai miten voidaan tehostaa perus-terveydenhuollon palveluja ja hoitoketjujen toimintaa. Tavoite erikoissairaanhoidon tuottavuuden parantamisesta ja päivystysasetuksen mukaisesta toiminnasta edellyttää yhteistoimintaa toisen sairaanhoitopiirin kanssa. Osa kunnista haluaa suuntautua itään tai pohjoiseen, osa länteen tai pohjoiseen päin. SOSTERIN asiantuntijat pai-nottavat palveluiden laadun ja kokonaistaloudellisuuden vuoksi pohjoista suuntaa. Mikäli yhteis-toiminta pirstoutuisi moniin sairaaloihin, olisi potilasvirtoja vaikea ohjata ja toimintaa kehittää. Kuntien tavoite suurentaa nykyistä 45.000 asukkaan väestöpohjaa on perusteltu. Nykyisen sai-raanhoitopiirin omistajapohjan suurentamisen mahdollisuudet riippuvat merkittävästi SOSTERIN vetovoimaisuudesta, kuten sen kyvystä parantaa erikoissairaanhoidon tuottavuutta, kehittää integroitua palvelutuotantoa sekä osoittaa joustavuutta ulkokuntien tarpeita kohtaan. Tulevan sote-uudistuksen perusteet voivat vielä muuttua tai koko uudistus voi siirtyä, jolloin ny-kyiset sairaanhoitopiirit jatkavat toimintaansa. Itä-Savon alueen sote-ratkaisu tulee riippumaan eduskunnan päätöksenteosta. SOSTERI on omassa lausunnossaan sote-uudistuksen välirapor-tista painottanut SOSTERIN tuottajan roolia hallinnollisen ratkaisun sijasta. Jokainen kunta te-kee aikanaan sote-ratkaisunsa omista lähtökohdistaan. Kunnat voivat suuntautua nykyisen sai-raanhoitopiirin alueen sijasta myös muihin suuntiin, jolloin kuntayhtymä hajoaa. Väestön palve-lujen järjestämisen kannalta suurimmat haasteet tulisivat silloin pienille kunnille, joiden potilas-virtojen ohjausmahdollisuudet heikkenisivät. Kuntayhtymän hajoamisesta johtuvat suurimmat kustannukset tulisivat Savonlinnan kaupungin kannettavaksi. Purkautumisen yhteydessä tulisi kuntien eteen ratkaistavaksi monia kysymyksiä kuten:

Miten kunnat maksavat vastaan ottavan piirin (sote-alueen) perimän peruspääomaosuu-den, jonka piirit perivät oman perussopimuksensa mukaisesti

Jos kunnat hakeutuvat eri piireihin, ongelmaksi muodostuu SOSTERIN kiinteän omai-suuden osuuksien käyttö peruspääomasijoituksena. Tilanne johtaa keskusteluihin omai-suuden arvostuksesta ja lunastuksesta ja niissä on huomioitava myös vastattavana ole-vat velat ym. taloudelliset vastuut

Lisäksi on ratkaistava Savonlinnan keskussairaalan omistus ja tuleva käyttö sekä sen asema ja henkilöstön kohtalo.

3.6 KOULUTUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KANSSA

Toiminnan kehittämiseksi on mahdollista lisätä yhteistyötä terveydenhuollon koulutusyksiköiden kanssa ja hyödyntää edullista hankerahoitusta. Terveysalan AMK-tasoista koulutusta ei ole il-man keskussairaalaa muualla kuin Oulaisissa, siksi keskussairaalan säilyminen Savonlinnassa on tärkeää. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille ei ole ollut riittävästi työpaikkoja valmistumi-sen jälkeen, mutta muut koulutetut ovat työllistyneet hyvin. • Teknologian kehitys mahdollistaa työajan paremman kohdentamisen varsinaiseen asiakas-

työhön.

10 (28) • Etälääketiede lisää mahdollisuuksia diagnostiikan alueella. Mobiilihoivan merkitys kasvaa ja

lisää turvallisuutta. • Hyvin teknologiset hoitokeinot eivät ole ISSHP:ssa mahdollisia, koska potilasmäärät ovat

pienet.

3.7 VÄESTÖN KEHITYS

SOSTERIN väestö on vanhempaa kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Tämä tarkoittaa keskimää-räistä suurempaa palvelujen tarvetta, samaan aikaan hoitomahdollisuudet kasvavat ja teknolo-gia kehittyy, mutta myös väestön vaatimustaso kasvaa. Tällä kehityksellä on vaikutusta palvelu-jen järjestämisen ja niiden sijoittamisen kannalta. VÄESTÖENNUSTE 2014–2020 Ennusteen mukaan väestö vähenee 3,8 % eli 44 127 asukkaasta (2014) 42 453 asukkaaseen (2020). Muutos johtuu syntyvyyden alenemisesta ja muuttoliikkeestä. Lisäksi alueen sisällä ta-pahtuu muuttoliikettä väestön muuttaessa asumaan taajamiin erityisesti suurten ikäluokkien eläköityessä. Ikäryhmittäinen väestöennuste on seuraava: 0–14-vuotiaat: 5 754 5481 asukasta (- 4,7 %) 15–64-vuotiaat 26 054 23227 asukasta (-10,9 %) yli 64-vuotiaat: 12 319 13745 asukasta (+11,6 %) ISSHP:n väestönkehitys pidemmällä aikajänteellä vv 2012 -2032 Ennusteen mukaan vanhusväestön määrä kasvaa jatkossakin, mutta 2030-luvun lopulla tapah-tuu muutos suurten ikäluokkien poistumisen myötä.

11 (28)

VÄESTÖN HUOLTOSUHTEEN KEHITYS Huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15 ja yli 65-vuotiaiden määrää 100 työikäistä kohden. 2010 2012 2020 2030 2040 Etelä-Savo 58,7 62,1 79,6 94,4 92,6 Itä-Savo 60,5 64,6 82,8 100,1 97,6 Pohjois-Karjala 54,1 57,0 73,2 86,5 83,0 Pohjois-Savo 54,1 56,7 70,0 81,7 80,4 Koko maa 54,3 ISSHP:n huoltosuhde on erva-alueen korkein ja pysyy jatkossakin muita piirejä korkeammalle tasolla. Lisäksi huoltosuhde muuttuu nopeasti vuosien 2010 – 20120 välisenä aikana. SOSTERIN VÄESTÖN SIJOITTUMINEN ITÄ- SAVON ALUEELLE Itä-Savon alue on vesistöjen halkoma, mutta valtaosin väestö asuu taajamissa ja teiden varsilla. Vesistöjen määrä ja runsas loma- asutus tuo kuitenkin oman haasteensa esimerkiksi kiireellis-ten ensihoidon palvelujen järjestämiseen.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100-

Väki

luku

Ikä

2012

2022

2032

12 (28)

Seuraavassa kuvassa on esitetty taajamissa asuvan väestön kokonaismäärä sekä fertiili-ikäisten naisten määrä ja osuus. Taajamissa asuu 70 % väestöstä ja lähes 80 % fertiili-ikäisestä naisväestöstä.

13 (28) 3.8 SAIRASTAVUUS

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) sairastavuusindeksi on tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun mittariksi. Sairastavuusindeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä (syöpä, sepelvaltimotauti, aivove-risuonisairaudet, TULES, mielenterveys, tapaturma, dementia) ja näiden sairauksien merkityk-sestä kuolleisuuteen, työkyvyttömyyteen, elämänlaatuun ja kustannuksiin SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2012 Vakioimaton Ikävakioitu

• Koko maa 100 117 • Itä-Savo 121 106 • Etelä-Savo 123 110 • KYS alue 123 117 • Pohjois-Karjala 132 124 • Pohjois-Savo 133 127

Vaikka SOSTERIN väestö on muita KYS- erva-alueen sairaanhoitopiirejä vanhempaa, on väes-tön sairastavuus muita vähäisempää. MENETETYT ELINVUODET Menetetyt elinvuodet (PYLL = Potential Years of Life Lost) Indikaattori ilmaisee ennen 80 ikä-vuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä 100 000 asukasta kohti. Yläikärajan valinta perustuu siihen, että suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta. PYLL-indeksi on kansainvälisesti käytetty mittari, joka mittaa ennenaikaista kuolleisuutta korostaen nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Eri alueiden indeksejä voi-daan vertailla sekä keskenään että koko maan tasoon. Alue Menetetyt elinvuosien määrä/100.000 as Kaikki yhteensä Itsemurhien vuoksi

• Pohjois- Savo 8057 777 • Etelä-Savo 8344 714 • Itä-Savo 8237 687 • Pohjois-Karjala 8114 755 • Koko maa 7139 631

Lähde: THL Hyvinvointikompassi

Menetettyjä elinvuosien määrä vuonna 2011 oli Itä-Savossa maan keskimääräistä korkeampi, johtuen sairastavuudesta kuten muuallakin KYS:n erva-alueella. Sen sijaan itsemurhien määrä oli lähes maan keskimääräisellä tasolla ja alempana kuin muualla KYS-erva-alueella. Muutokset heijastavat sairastumisen ohella myös syrjäytymisen seurauksia. Syrjäytyminen on nyky-yhteiskunnassa kasvava ongelma, joka on pitkän kehityksen tulos. Par-haiten siihen voidaan puuttua varhaisen puuttumisen keinoin.

14 (28) 3.9 PALVELUT

ISSHP:n palvelutuotanto ja toiminnan tulokset ovat maan keskimääräisellä tasolla ja tulokset ovat kohtalaisen hyvät verrattuna erva-alueen muihin sairaanhoitopiireihin. ISSHP ESSHP PKSHP PSSHP SUOMI PTH lääkärikäynnit/1000 as 1468 1071 1547 1670 1374 AVH 30 pv kuolleisuus % 10,1 9,2 10,1 10,1 8,6 Psyk. hoitop/ 1000 as 272 281 280 296 258 Toimeentulotukea % as 5,7 6,1 9 8,1 6,9 Huostassa % lapsista 1 0,9 1,4 1,3 1,1 Laitoshoidossa % > 75 v 4,4 3,1 3,5 3,4 4,4

Lähde: THL:n Hyvinvointikompassi SOSTERIN PALVELUTARPEEN KEHITYSARVIO Palvelutarpeen kehitys 2012 – 2020 Väestöennusteen mukaan työikäinen väestö vähenee ja vanhusväestön määrä kasvaa. Tästä johtuen sote-laskennalliset kustannukset kasvavat, vaikka väestön kokonaismäärä laskee. • Valtionosuuslaskurin perusteella arvioiden sote-palvelutarve kasvaa 2012-2020 yhteensä +

20 % (noin 2 % vuodessa). Kasvu jakautuu seuraavasti: o sosiaalihuollon tarve kasvaa 28 % o terveydenhuollon tarve 12 %, siten että perusterveydenhuollon kasvu on 8 % ja erikois-

sairaanhoidonpalvelutarpeen kasvu 4 %. Erikoissairaanhoidon palvelutarpeen kehitys ISSHP:n sairaalahoitojaksojen tarve lisääntyy väestönkehityksestä johtuen maltillisesti. • Vuodesta 2010 vuoteen 2023 kasvua on viisi prosenttia eli alle 0,5 % vuodessa. • Kasvavia erikoisaloja ovat: silmätaudit, keuhkosairaudet, urologia, sisätaudit ja neurologia.

3.10 HENKILÖKUNNAN SAATAVUUS

LÄÄKÄRIHENKILÖKUNNAN SAATAVUUS SOSTERI:n suurin ongelma on lääkäripula, jota on korvattu ostopalveluilla. • Lääkärityövoiman jakautumiseen KYS-erva–alueella vaikuttaa nuorten lääkäreiden jääminen

Kuopioon, missä on maan suurin lääkäritiheys 1 lääkäri/ 195 as (vrt. Etelä-Savo 1/ 421 as, Pohjois-Karjala 1/ 426 as ja Itä-Savo 1 / 453 as).

• Erikoislääkärivajausta KYS- erva-alueella on lastentaudeissa, gynekologiassa ja psykiatrias-sa ja ylikouluttautumista silmätaudeissa ja ortopediassa.

• Moniammatillisen osaamisen tarve kasvaa, mutta koulutus tekee erityisosaamisesta entistä suppeampaa. Pitkälle erikoistuneiden lääkäreiden hakeutuminen pieniin sairaaloihin on epä-todennäköistä.

• Eläinlääkärien määrä on SOSTERI:ssa riittävä.

15 (28) HENKILÖSTÖN SAATAVUUS ja TYÖELÄMÄN HAASTEET Hoitohenkilöstön saatavuus on ollut hyvä ja myös tulevaisuudessa Savonlinnassa valmistuu hoitohenkilökuntaa riittävästi. • Eläkepoistuma on noin 40 – 50 henkeä vuodessa, lisäksi vaihtuvuuden aiheuttama poistuma

on 60 – 70 henkeä vuodessa. • SOSTERI joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta ja pitämään hyvää huolta henkilöstön

jaksamisesta.

3.11 TALOUSKEHITYS

Kuntien tulot pienenevät sekä valtion toimista että verotulokertymästä johtuen. Vaikea talousti-lanne tulee aiheuttamaan sosiaalisia ongelmia väestölle ja paineita SOSTERIN taloudelle ja siksi on perusteltua etsiä keinoja tuottavuuden parantamiseksi. • SOSTERIN kustannustaso on liian korkea – tarvevakioinnin jälkeenkin 6 % keskitasoa kor-

keampi. Tämä tarkoittaa noin 8 - 10 ME rationointitarvetta ja uudenlaista toimintamallia, kos-ka nykyistä raskasta mallia ei haluta jatkaa.

• Tuottavuutta parantaa päivystysasetuksen mukainen toiminta, mutta tuottavuuden paranta-minen merkitsee henkilöstön vähentämisen tarvetta luonnollisen poistuman avulla.

• Sote-uudistuksen toteutuksen suhteen kuntien näkemykset poikkeavat toisistaan. SOSTERIN erikoisalakohtaisen tuottavuuden arviointi Erikoisalakohtaisen tuottavuusvertailun mukaan vuonna 2011 (THL) SOSTERIN ikä- ja suku-puolivakioidut kustannusten ylitykset maan keskiarvoon verrattuna olivat erikoisaloittain: • Kirurgiassa 6 680 000 euroa • Sisätaudeilla 3 220 000 • Naistentaudeilla 810 000 • Lastentaudeilla 316 000 Tuottavuusvaje edellyttää toimenpiteitä päivystysasetuksen toteuttamisen yhteydessä. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon netto- ja tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Nettoindeksi Tarvevakioituindeksi ISSHP 2768 132 106 ESSHP 2419 115 94 PKSHP 2270 108 93 KYS 2356 112 98 Suomi 2097 100 100

16 (28) Henkilöstömäärän kehitysarvio 2013 - 2020 • Tuottavuuden parantamisesta johtuva laskennallinen henkilöstön vähenemä 2013 -2020 on

noin 360 henkeä. • Eläkepoistuma samana aikana on noin 400 henkeä ja muu ulkoinen vaihtuvuus noin 500

henkeä. • Uutta henkilöstöä tarvitaan 900 – 360 = 540 henkeä eli vuosittain 77 henkeä. • Keskimääräinen palkkakustannus sivukuluineen on Sosterissa on 40.000 €/ henkeä/ v • Henkilöstövähennyksen merkitys 2 M€ vuodessa ja kokonaiskustannuksen vähenemä 3 M€. SOSTERIN henkilöstömäärän muutostarve 2013 - 2020

Kustannustenhallinnan vaihtoehdot 1. Nykyinen kustannuskehitys jatkuu: Kustannukset kasvaa 2013-2020 40 % (150 210 M€) 2. Kustannusnousu pidetään 2 %:n tasolla siirtymällä yksiportaiseen hoitomalliin. Kustannusten

kasvu on 15 % (150 172) M€. 3. Kustannukset pidetään nykytasolla siirtymällä yksiportaiseen hoitomalliin ja erikoissairaan-

hoidon yhteistyömalliin sekä vähennetään tasaisesti henkilöstöä luonnollisen poistuman kautta.

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Poistuma

Tukip/hall

SOS

PTH

ESH

17 (28)

Nykyisen kustannuskehityksen mukaan Sosterin kustannukset nousevat vuosittain noin 4-5%. Jos sopeuttamisen kautta kustannukset nousevat vain 2% vuosittain, on ero kustannuskehityk-sessä vuonna 2020 noin 38 M€ ja jos kustannukset säilyvät vuoden 2012 tasolla on ero noin 64 M€.

4. MITEN TOIMINTAA ON KEHITETTY SOSTERIN TOIMINTA-AIKANA

Mitä toimintoja on uudistettu SOSTERIN aikana • Yhdistetty ESH ja PTH + SOS vanhusten palvelut • Ulkoistettu laboratorio KYS erva-alueen ISLAB:lle. • Ulkoistettu ensihoito/sairaankuljetus. • Keskitetty röntgentoimintoja Sulkavalta ja Rantasalmelta • Lakkautettu neurologian vuodeosasto • Lakkautettu erillinen lastentautien vuodeosasto ja yhdistetty osastotoimintoja

– Kirurgia + synnytys – Lastentaudit + naistentaudit + rintakirurgia (yhdistetty 1.8.2010)

• Silmäklinikka hoidettu yhteistyössä PKSSK:n kanssa • Uusia palveluja :

– Ensihoito (1.1.2013) – Leikkaus/Päiväkirurgian yksikkö – Leiko-toiminta aloitettu (leikkauksiin kotoa)

120000 000

130000 000

140000 000

150000 000

160000 000

170000 000

180000 000

190000 000

200000 000

210000 000

220000 000

TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA2013 v-2014 v-2015 v-2016 v-2017 v-2018 v-2019 v-2020

SOSTERI: Kustannusten kehitys (ennuste nykyisen kustannuskehityksen mukaan)

18 (28) Sairaanhoitajien vastaanottojen kehittäminen Seuraavilla aloilla on käynnistetty sairaanhoitajien vastaanottotoiminta: • KNK-pkl kuulontutkijat • Lasten poliklinikan hoitajavastaanottoja (esim. diabetes-, lastenneurologia- ja astma) • Kirurgia:

– avannehoitajan pkl – haavahoitajan pkl

• Kipupoliklinikan hoitajavastaanotto • Psykiatrian akuuttityöryhmä (akuutit kriisipotilaat) • Psykiatrian pkl hoitajavastaanotot (kotona pärjäämisen tuki/arviot) • Silmäyksikön hoitajavastaanotto (esim. glaukoomakontrollit) • Sisätautien hoitajavastaanotot:

– sydämen vajaatoiminnan potilaan – hematologian potilaat

• Keuhkosairauksilla hoitajavastaanotot: – unipotilaat, – astmapotilaat

• Päivystys: Kipsimestarit (lääkintävahtimestarit) • Yhteispäivystys hoitajan vastaanotto • Diabetes vastaanotot PTH:ssa • Reseptinkirjoitusoikeuden omaavien hoitajien vastaanotot • Näönkuntoutus

5. SKENAARIOT

Strategiatyön aikana on pohdittu yhden kehitysmahdollisuuden sijasta myös muita epätodennä-köisempiä tapahtumakulkuja eli skenaarioita. Jos hyväksytään vain yksi tulevaisuus, sitä haas-tava uusi tieto ei pääse keskusteluun. Eri skenaarioiden määrittämisen jälkeen on tarvittaessa helpompi reagoida uusiin tilanteisiin. Ennakoimattomia seikkoja liittyy esimerkiksi kunta- ja sote-uudistusten toteutumiseen. ERI KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI Arviointi perustuu kehitykseen valtuustokauden aikana ja sen jälkeen (1.1 2017 ) • Valtuustokauden aikana tapahtuvaan kehitykseen vaikuttavat nykyiset lait ja asetukset sekä

omistajakuntien ja erva-alueen linjaukset. • Valtuustokauden jälkeiseen kehitykseen vaikuttavat erityisesti sote- ja kuntauudistus. KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI 31.12.2016 SAAKKA Perusskenaario: Sosteri jatkaa toimintaansa sairaanhoitopiirin kuntayhtymänä 31.12.2016 asti. Väestömäärä vähenee hyvin hitaasti väestöennusteen mukaan. Muut mahdolliset skenaariot: • Tuottavuutta ei pystytä parantamaan, jolloin omistajapohja pienenee ja sairaanhoitopiirin

hajoamisen riski kasvaa. • Tuottavuutta pystytään merkittävästi parantamaan, jolloin omistajapohja ja väestön määrä

voi lisääntyä.

19 (28) KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI 1.1.2017 JÄLKEEN Perusskenaario: Sosteri muutetaan laajan perustason sote-alueeksi esittämällä muutosta varten hyväksyttävät perustelut. Muut mahdolliset skenaariot: • Sote-uudistus siirtyy myöhemmäksi ja sairaanhoitopiirit jatkavat toimintaansa. • Sairaanhoitopiirin kunnat tekevät omat sote-ratkaisunsa, jolloin väestöpohja pienenee mer-

kittävästi. • Laajan perustason sote-alueen perustamista varten ei voida esittää hyväksyttäviä perusteita,

jolloin muodostettaneen perustason sote-alue ja painotetaan palvelutuotantoa. • Sairaanhoitopiirin omistajapohja ja väestön määrä lisääntyy, jolloin perustetaan laajan pe-

rustason sote-alue. Alueen laajentamismahdollisuuksia arvioitaessa tulee hallinnollisen työssäkäyntialueen määräytymisen lisäksi tarkastella kuntien välistä työpaikkaliikennettä (pendelöintiä) ja väestön kaupankäyntialuetta.

20 (28) Kuntien välinen pendelöinti

Etelä- Savon maakuntaliitto Työpaikkaliikennettä kuvaavan tutkimuksen osalta voidaan päätellä, että Savonlinnan kaupun-gin yhteydet nykyisiin SOSTERIN jäsenkuntiin ovat keskeiset mutta myös Parikkalan suuntaan on molemmin puolista työpaikkaliikennettä. Muiden kuntien osalta liikenne Savonlinnaan päin on vähäisempää. Kaupan markkina- aluetta kuvaavan vaikuttavuusaluetutkimuksen tulokset ovat yhtäpitäviä pendelöintialuetta kuvaavan tutkimuksen kanssa.

6. ANALYYSI

Perustuu SWOT- analyysin johtopäätöksiin, joiden perusteella voidaan tunnistaa: • Kriittiset menestystekijät eli nykyiset vahvuudet, jotka yhdistyvät tulevaisuuden mukanaan

tuomiin mahdollisuuksiin. • Vahvuudet sekä nykyiset että mahdolliset uudet. • Kehittämiskohteet eli heikkoudet, jotka liittyvät yhteen tulevaisuuden uhkakuvien kanssa.

21 (28) 6.1 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

Seuraavat menestystekijät ovat analyysin perustella hyvin tunnistettavissa: • Varhaisessa vaiheessa suoritettu sote-integraatio, jota tukee hyvin toimiva alueellinen ICT-

järjestelmä. Molemmat menestystekijät ovat sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisia. • Toimiva peruspalvelustruktuuri, mikä mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien kehittämi-

sen. Tämä johtuu siitä, että hoitohenkilöstön saatavuus on hyvä, laite- ja rakennuskanta on kunnossa ja kuntayhtymän talous vakaalla pohjalla.

6.2 NYKYISET HEIKKOUDET, JOTKA VOIDAAN MUUTTAA VAHVUUKSIKSI

• Erikoislääkäripula ja huono tuottavuus luo mahdollisuuden kehittää yhteistyötä vahvan kumppanuussairaalan kanssa.

• SOSTERI-konsepti ei ole vakiintunut koko SOSTERIN alueelle, mutta tuottavuuden paran-taminen voi tuoda mahdollisuuksia uusiin järjestelyihin sekä jäsenkunnissa että ulkokunnis-sa.

• Pienentynyt väestöpohja ja siitä johtuva tilojen vajaakäyttö mahdollistaa sekä toiminnan uu-distamisen että tilojen vuokrauksen. Väestön vapaavalinta tai sote-uudistus voi lisätä väes-töpohjaa.

• Huono julkisuuskuva antaa strategian toteutuessa mahdollisuuden myönteiseen julkisuu-teen.

6.3 KEHITTÄMISKOHTEET

• Päätöksenteko ja kuntayhteistyö ei toimi joustavasti. Tilanne vaikeuttaa kuntien sitoutumista, aiheuttaa epävarmuutta henkilöstössä, vaikeuttaa rekrytointia sekä hankaloittaa erva-yhteistyötä. Osaltaan tilannetta vaikeuttaa myös sote-uudistuksen epävarmuus.

• Tuottavuuden parantaminen, mikä on välttämätöntä, koska väestöpohja on pienentynyt, kun-tien kantokyky ja huoltosuhde heikkenevät ja väestön vaatimustaso kasvaa.

7. VISIO

SOSTERIN visio esitetään PALVELULUPAUKSEN muodossa siten, että lupaus kattaa neljä strategian kannalta tärkeää näkökulmaa. • SOSTERI edistää väestön terveyttä ja arjessa pärjäämistä järjestämällä toisiaan täydentäviä

sote-palveluja. (Asiakkuus/ potilasnäkökulma) • SOSTERI tuottaa itse keskeiset sote-palvelut ja täydentää niitä hankkimalla erityispalveluja

yhteistyökumppaneiltaan. (Prosessit ja rakenteet näkökulma) • SOSTERI huolehtii henkilöstönsä osaamisen ja moniammatillisen toiminnan jatkuvasta ke-

hittämisestä. (Henkilöstönäkökulma) • SOSTERI kehittää tuotantoaan hyvän laadun ja kustannustehokkuuden sekä omistajaohja-

uksen lähtökohdista. (Kustannusvaikuttavuus/talous näkökulma)

22 (28) 8. STRATEGISET PAINOPISTEET 2014- 2016

Keskeiset painopistealueet valitaan siten, että niissä menestyminen on keskeistä vision saavut-tamiseksi. Valinta perustuu SOSTERIN kehittämiskohteiden, menestystekijöiden ja vahvuuksien tunnistamiseen. SOSTERI:n strategiset painopisteet vuosina 2014-2016 ovat: • Kumppanuus väestön kanssa* • Palvelujen laadun ja saatavuuden kehittäminen • Tuottavuuden parantaminen * Richards T ym. Let the patient revolution begin. BMJ 2013; 346 (”Kumppanuus väestön kanssa on tie menestykselliseen terveydenhoitoon”)

9. JATKOTYÖSTÄMISEN KESKEISIMMÄT AIHEET

Strategiatyöryhmä on työskentelyssään päätynyt priorisoimaan jäljempänä luetellusta 39 koh-dan strategialistauksesta seuraavat kaksitoista (12) keskeistä strategiaa. Strategiatyöryhmä on muokannut osaa pohjalistauksen tekstejä osin täydentäen, osin yhdistäen luettelon eri strategi-oita kahdentoista kohdan kokonaisuudeksi. Strategian jatkotyöstämisessä myöhemmin sen tar-kistamisen yhteydessä yhtymävaltuusto voi harkitessaan päättää lisäpainotuksista muutostar-peita vastaaviksi.

1. SOSTERIN strategiassa painotetaan alueen omaa järjestämisvastuuta, palveluntuottajan roolia, omaa palvelutuotantoa sekä korkealaatuisen palvelujärjestelmän kehittämistä Kuopion yliopistollisen sairaalan ja kumppanuussairaaloiden kanssa.

2. Väestön palvelutarpeet turvataan ja jäsenkuntien maksukyky tunnistetaan palvelutuotan-nossa. Strategiassa korostetaan periaatetta: Taloudellisuus on eettisyyttä. Kuntalasku-tusta yksinkertaistetaan.

3. Yhteispäivystysyksiköstä poistetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väli-

nen jako ja toiminta integroidaan myös sosiaalipäivystyksen kanssa.

4. Ympärivuorokautisesta laitoshoidosta siirrytään portaattoman hoitomallin mukaisesti kohti kotihoitopainotteisia ja itsenäistä toimintakykyä tukevia ratkaisuja.

5. Kaikki ympärivuorokautinen sairaanhoito keskitetään Savonlinnan keskussairaalan yh-teyteen, jossa on sekä erikoislääkäri- että yleislääkärijohtoisia hoitoyksiköitä. Integroidut sote-prosessit hiotaan saumattomiksi siten, että raja-aitojen poistaminen näkyy kliinises-sä työssä.

6. Henkilöstövoimavarat ja osaaminen ohjataan palvelutarpeiden mukaisesti. Laitoshoidos-

ta vapautuvan vakinaisen henkilöstön avulla vähennetään sijaisten tarvetta ja kehitetään erilaisia avopalveluja ja neuvolatoimintoja. Tarvittava vakinaisen henkilöstön vähentämi-nen tehdään yhteistoimintamenettelyn mukaisesti ja luonnollisen poistuman kautta.

23 (28)

7. SOSTERI toimii osana erityisvastuualueen keskussairaalaverkostoa. Sairaaloiden väli-sestä yhteistyöstä sovitaan KYS-erva -piirin kanssa. Suunnittelussa huomioidaan päivys-tysasetuksen velvoitteet.

8. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sairaanhoidossa painotetaan palvelujen saatavuut-ta, lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluja, pitkäaikaispotilaiden ja monisairaiden avopalveluja, vanhuspalveluja sekä päihde- ja mielenterveysongelmien hyvää hoitoa.

9. Psykiatrian palvelujen kehittämiseksi perustetaan yhteinen perusterveydenhuollon, sosi-aalihuollon ja erikoissairaanhoidon yksikkö päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian palvelu-ja varten.

10. Neurologian vuodehoito palautetaan akuuttihoitoa varten ja kuntoutus keskitetään perus-

tettavaan kuntoutuksen osaamiskeskukseen, jonka toiminta keskittyy erityisesti kirurgian, neurologian ja psykogeriatrian sekä ortopedian alojen kuntoutukseen. Toimintaa kehite-tään myös avokuntoutuksen suuntaan.

11. Terveysasemien avopalvelut säilytetään kuntakeskuksissa ja samalla kehitetään matalan

kynnyksen lähipalveluja, kuten neuvontapisteitä, terveyskioskeja, seniorineuvoloita ja liikkuvia palvelupisteitä. Sähköistä asiointia ja tiedonsaantia parannetaan. Kehitetään in-ternet-sivustot asiakaslähtöisemmiksi.

12. Koko väestön terveyden edistämiseen tähtäävää toimintaa kehitetään yhteistyössä alu-een muiden toimijoiden mm. kolmannen sektorin kanssa.

Useimmat näistä edellyttävät kuntayhtymävaltuuston tai -hallituksen päätöksentekoa. Myös muut strategiat voivat olla strategian voimassaolokauden aikana v.2014–2016 jatkotyöstämisen kohteena erikseen sovitusti.

10. STRATEGIOIDEN VALINTA

Painopistealueille valitaan keinot eli strategiat, jotka esitetään neljän näkökulman mukaan: Asi-akkaat, prosessit, henkilöstö ja talous. Strategioille asetetaan valtuustokauden aikana toteuttamisaikataulut ja sovitaan niiden toteutu-misen arvioinnista.

10.1. KUMPPANUUDEN EDISTÄMISEN STRATEGIAT

Asiakasnäkökulma 1. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa painotetaan palvelujen saatavuutta, lasten ja

nuorten psykososiaalisia palveluja, pitkäaikaispotilaiden ja monisairaiden avopalveluja, päihde- ja mielenterveysongelmien hyvää hoitoa sekä vanhuspalveluja.

24 (28) 2. Kehitetään matalan kynnyksen lähipalveluja, kuten neuvontapisteitä, terveyskioskeja, se-

niorineuvoloita ja liikkuvia palvelupisteitä. Sähköistä asiointia ja tiedonsaantia parannetaan kehittämällä internet-sivustoa asiakaslähtöisempään suuntaan.

3. Yhteispäivystyksen toimintaa arvioidaan jatkuvasti kehittämällä helppokäyttöinen sähköinen ”ovensuuseuranta”.

4. Erikoissairaanhoidon tiedottamisessa painotetaan korkeaa laatua, sujuvaa sairaaloiden vä-listä yhteistoimintaa ja hyvää palveluketjun hallintaa.

5. Terveyden edistämisen kohteena ovat erityisesti lapset, nuoret, perheet ja kouluterveys. 6. Terveyden edistämistä kehitetään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. 7. Terveyden edistämisen tuloksia seurataan hyödyntämällä THL:n kehittämää Hyvinvointi-

kompassia ja kuntien hyvinvointikertomuksia. 8. Kehitetään SOSTERIN toiminnan avustamista varten vapaaehtoisten toimijoiden yhteistyö-

verkosto kolmannen sektorin sekä alueen muiden toimijoiden kanssa. 9. Järjestetään kuulemistilaisuuksia väestölle ja kuntien vanhusneuvostoille. 10. Varaudutaan väestön valinnanvapauden aikaan lisäämällä tiedottamista internet-sivustolla

SOSTERIN palveluista ja niiden saatavuudesta.

10.2. PALVELUJEN LAADUN JA SAATAVUUDEN KEHITTÄMISEN STRATEGIAT

10.2.1. Prosessinäkökulma

11. SOSTERI:N strategiassa painotetaan palveluntuottajan roolia, oman palvelutoiminnan fo-kusointia sekä korkealaatuisen palvelujärjestelmän kehittämistä Kuopion yliopistollisen sai-raalan kanssa.

12. Fokusoinnissa korostetaan laatua ja palvelujen saatavuutta sekä väestön tarvitsemia perus-erikoissairaanhoidon palveluja, varhaista kuntoutusta ja itsenäistä toimintakykyä tukevia ko-tihoitopainotteisia ratkaisuja. Palvelujen saatavuudesta ja uusista järjestelyistä tiedotetaan ajantasaisesti sekä väestölle että ulkokunnille.

13. Sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään siten, että ne muodostavat toiminta-alueella saumat-toman kokonaisuuden ja ne tuotetaan SOSTERIN laatujärjestelmän mukaisesti.

14. Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastot muutetaan erikoisalattomiksi. 15. Yhteispäivystyksestä poistetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen jako

ja toiminta integroidaan myös sosiaalipäivystyksen kanssa. 16. Päivystysosaston tilojen yhteyteen perustetaan lastentautien ja lasten psykiatrian tarpeita

varten tarkkailuyksikkö. Muilta osin lastentautien avohoitotoiminta jatkuu ennallaan, mutta vuodeosastotoiminta siirretään yhteistyösairaalaan.

17. Erikoissairaanhoidossa määritellään säännöllisin välein oman palvelutuotannon ja tarvittavi-en ostopalvelujen suhde. Erityisesti elektiivisen toiminnan tueksi käytettyjä ostopalveluja py-ritään siirtämään omaksi toiminnaksi tai yhteistoiminnaksi muiden sairaanhoitopiirien kanssa.

18. Psykiatrian palvelujen kehittämiseksi perustetaan yhteinen perusterveydenhuollon, sosiaali-huollon ja erikoissairaanhoidon yksikkö päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian palveluja var-ten.

19. Osastokuntoutus keskitetään perustettavaan kuntoutuksen osaamiskeskukseen, jonka toi-minta keskittyy erityisesti neurologian ja psykogeriatrian sekä ortopedian alojen kuntoutuk-seen. Toimintaa kehitetään myös avokuntoutuksen suuntaan.

20. Ympärivuorokautisesta laitoshoidosta pyritään siirtymään portaattoman hoitomallin mukai-sesti kohti kotihoitopainotteisia ja itsenäistä toimintakykyä tukevia ratkaisuja.

25 (28) 21. Vaikeahoitoisten käytöshäiriöisten vanhusten hoitoa varten perustetaan keskitetty hoitoyk-

sikkö. 22. Videovälitteisen etähoidon kehittämistä jatketaan yhdessä KYS- erva-alueen kanssa. 23. Palvelujen parantamiseksi vaikutetaan julkisien kulkuyhteyksin kehittämiseen.

10.3. TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN STRATEGIAT

10.3.1 Henkilöstönäkökulma

24. Henkilöstövoimavarat ja osaaminen ohjataan palvelutarpeiden mukaisesti. Laitoshoidosta vapautuvan vakinaisen henkilöstön avulla vähennetään sijaisten tarvetta ja kehitetään erilai-sia avopalveluja ja neuvolatoimintoja. Tarvittava vakinaisen henkilöstön vähentäminen teh-dään yhteistoimintamenettelyn mukaisesti ja luonnollisen poistuman kautta.

25. Toiminnanrajoitukset päätetään talousarvion yhteydessä. 26. Organisaation vetovoimaisuutta parannetaan. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työskentely-

tapoja, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään ja luodaan tätä tukevia kannustavia palkkausjär-jestelyjä. Rekrytoinnissa korostetaan henkilöstön osaamisen monipuolisuutta sekä laajaa tehtäväkuvaa.

27. Moniammatillisten ryhmien työskentelyä kehitetään yhteistyössä alueen koulutusyksikköjen kanssa. Potilasvirtojen ja prosessien ohjaamista varten kehitetään tietojärjestelmiä ja ohja-usmenetelmiä. Palvelujen kehittämisessä käytetään jatkuvan laadun parantamisen mene-telmiä.

28. Henkilöstön koulutussuunnitelma laaditaan siten, että ammatillisen osaamisen kehittämises-sä otetaan huomioon koko henkilöstön kehittäminen tarkoituksenmukaisella tavalla ja vuon-na 2014 voimaan tulevan osaamisen kehittämistä koskevan lakiuudistuskokonaisuuden ta-voitteet (HE 95/2013 ja 99/2013).

29. Kehitetään SOSTERIN ja koulutusorganisaatioiden välistä säännöllistä vuoropuhelua työ-voiman saatavuuden ja osaamisen varmistamiseksi.

30. Tukipalvelujen tuottamismahdollisuuksia tutkitaan yhteistyössä SOSTERIN henkilöstön ja jäsenkuntien kanssa. Selvitetään mahdollisuudet tuottaa palveluja esimerkiksi kuntien yh-teistyönä tai palvelukeskusten toimesta.

10.3.2 Talousnäkökulma

31. SOSTERIN asema osana erityisvastuualueen sairaalaverkostoa turvataan KYS-erva-järjestämissopimuksen mukaisesi toimien. Sairaaloiden välisestä yhteistyöstä sovitaan KYS-piirin kanssa seuraavien erikoisalojen potilaiden hoidon osalta: synnytykset, lastentautien vuodeosastohoito sekä kirurgian II-asteen- ja suun terveydenhuollon päivystys. Suunnitte-lussa huomioidaan päivystysasetuksen velvoitteet.

32. Esitetään kaikille jäsenkunnille siirrettäväksi perusterveydenhuollon ja niihin liittyvien sosi-aalipalvelujen tuottaminen SOSTERIN vastuulle.

33. Kaikki ympärivuorokautinen sairaanhoito siirretään Savonlinnan keskussairaalan yhteyteen. Integroidut sote-prosessit hiotaan saumattomiksi siten, että raja-aitojen poistaminen näkyy kliinisessä työssä.

34. Esh:n avopalveluja tuotetaan myös perusterveydenhuollossa.

26 (28) 35. Väestön palvelutarpeet turvataan jäsenkuntien maksukyvyn mukaisesti. Strategiassa koros-

tetaan periaatetta: Taloudellisuus on eettisyyttä. Kuntalaskutusta yksinkertaistetaan kapitaa-tiomallin mukaan painottamalla kuntien väestön ikärakenne ja sairastavuutta.

36. Ulkokuntien neuvotteluissa painotetaan SOSTERIN joustavia palveluja ja mahdollisuutta vastata kuntien perusterveydenhuollon ilta- ja tai yöpäivystyksistä.

37. Leikkaussaleille haetaan käyttöä yhteistyössä muiden keskussairaaloiden tai yksityisten pal-veluntuottajien kanssa.

38. Kuntien omistamien toimitilojen käyttöä arvioidaan ja tarvittavia peruskorjauksia jatketaan yhteistyössä jäsenkuntien kanssa.

39. Investoinnit suunnitellaan strategian mukaisesti kokonaisvaltaisesti, koko valtuustokauden ajalle.

11. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN ja SEURANTA

Strategian toteuttaminen tapahtuu SOSTERIN talousarvion ja taloussuunnitelmien kautta vuosi-na 2014–2016. Strategian toteutumisen seuranta tapahtuu vuosittain tilinpäätösten yhteydessä.

12. STRATEGIAN LIITTEET

• Liite 1. Strategiatyöryhmän jäsenet • Liite 2. Kuultavaksi kutsutut tahot ja niiden edustajat

27 (28) Liite 1

SOSTERIN STRATEGIAN VAMISTELUTYÖN OHJAUSRYHMÄ Työryhmän puheenjohtaja

• Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Työryhmän jäsenet

• Yhtymävaltuuston pj Anja Kuuramaa • I-varapj Liisa Kämäräinen • II-varapj Onni Ronkanen • Yhtymähallituksen I-varapj Ari Silvennoinen • Yhtymähallituksen II-varapj Ahti Myllys • Hallituksen jäsen Teija Rönkkö • Professori Arto Alanko (asiantuntija) • Sairaanhoitopiirin johtaja Hemmo Pirhonen • Potilas-/sosiaaliasiamies, Heli Korhonen (työryhmän sihteeri)

28 (28)

Liite 2 Sairaanhoitopiirin strategian valmistelutyön ohjausryhmän kuulemat henkilöt Bonifer Oliver synnytysten ja naistentautien ylilääkäri Hertsi Merja kirurgian osastonylilääkäri Karvanen Veikko kuntoutusylilääkäri Liukkonen Timo psykiatrian ylilääkäri Saastamoinen Pekka anestesiaylilääkäri (kuultu kirjallisesti) Peitsaro Panu kansanterveystyön vastuulääkäri Seppälä Jussi johtajaylilääkäri Loikkanen Tarja pääluottamusmies Super

Silvennoinen Seija pääluottamusmies Jyty Huttunen Helena pääluottamusmies KTN KVTES Kilpeläinen Pekka pääluottamusmies KTN TS Torpakko Tarja pääluottamusmies Tehy Seppälä Jussi erikoissairaanhoidon toimialajohtaja Peitsaro Panu perusterveydenhuollon toimialajohtaja Sipinen Riitta sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Martikainen Pekka talouspäällikkö Lappalainen Kaija toimistopäällikkö Penttinen Jorma johtajaylilääkäri KYS Heinonen Seppo professori, synnytysten ja naistentautien ylilääkäri KYS Kemppainen Ulla vs. hallintoylihoitaja Matikainen Kirsi ylihoitaja Tiainen Maijaterttu ylihoitaja Lehtosalo Tuula vs. ylihoitaja Koivumäki Anu vs. ylihoitaja Keistinen Timo lääkintöneuvos STM Puro Markku yhtymäjohtaja Forssan seudun terveydenhuollon ky Ruohonen Jarmo perusterveydenhuollon johtava lääkäri FSTKY Österberg Kari erikoissairaanhoidon johtava lääkäri FSTKY Lindroos Sirpa mielenterveystyön vastuualuejohtaja FSTKY Aikio Birgit potilashotelli Norlandia Caren johtaja Aalto Pirjo hallintoylihoitaja TAYS Kujansuu Erkki hallintoylilääkäri TAYS Tanni Tiina viestintäpäällikkö TAYS Aaltonen Elli ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Kääriäinen Tuula neuvotteleva virkamies Itä Suomen aluehallintovirasto Ryttyläinen-Korhonen Katri koulutusjohtaja,terveysalan laitos MAMK (kuultu kirjallisesti) Saastamoinen Heikki rehtori MAMK Kojo Hannele koulutuspäällikkö, SAMI Humania Kinnunen Sampsa terveysvalvonnan johtaja Kuuramaa Kari kunnanjohtaja Enonkoski (kuultu kirjallisesti) Järvenpää Kristiina kunnanjohtaja Rantasalmi Laine Janne kaupunginjohtaja Savonlinna Matikainen Tanja kunnanjohtaja Sulkava Lappalainen Esa kunnanvaltuuston pj Rantasalmi Parkkinen Matti-Pekka kaupunginhallituksen pj Savonlinna