Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
© SUOMEN AKATEMIA 2
Strategisen tutkimuksen
hakuinfotilaisuus 10.11.2015 Johtaja
Riitta Maijala
© SUOMEN AKATEMIA 3
12.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen
12.30 Tilaisuuden avaus
johtaja Riitta Maijala
12.40 Vuoden 2016 STN-ohjelmien ja täydentävän haun esittely
strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz
13.10 Keskustelua
13.20 Miten onnistua haussa? Kokemuksia ensimmäisestä hausta
erikoistutkija Anne Pihlanto, ScenoProt STN-konsortion johtaja
professori Raimo Lovio, Smart Energy STN-konsortion johtaja
13.40 Keskustelua
13.50 Strategisen rahoituksen periaatteet, hakumenettely ja hakemusten arviointi
tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia
14.05 Miten laaditaan hyvä vuorovaikutussuunnitelma
johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen, Suomen Akatemia
14.20 Keskustelua
14.30 Kysy tiedeasiantuntijalta
15.30 Tilaisuus päättyy
Tilaisuuden ohjelma
© SUOMEN AKATEMIA 4
• Tilaisuutta voi seurata suorana www.aka.fi/stn-info ja tilaisuuteen voi lähettää
kommentteja viestiseinän kautta.
Näin lähetät viestejä viestiseinän kautta:
• Tekstiviesti numeroon 12154, viestin alkuun STN [väli] viesti
(operaattorikohtainen normaali tekstiviestin hinta)
• Netin kautta osoitteessa www.viestiseina.fi/stn
• Twitterissä aihetunnisteella #strateginentutkimus
• Keskustelu jatkuu LinkedInissä: Groups –> Strategisen tutkimuksen neuvosto
Tapahtuman esitykset voi myös katsoa jälkikäteen osoitteessa www.aka.fi/stn-info
Viestiseinä ja some
© SUOMEN AKATEMIA 5
Vuoden 2016 STN-ohjelmien
ja täydentävän haun esittely Strategisen
tutkimuksen neuvoston
puheenjohtaja Per Mickwitz
© SUOMEN AKATEMIA 6
Kokemuksia vuoden
2015 hausta
© SUOMEN AKATEMIA 7
• STN ”päättää tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen
merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella;”
(Laki Suomen Akatemiasta (482/2014) 5 b §)
• Relevanssipaneelit arvioivat konsortiohankehakemusten
yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden.
Relevanssipaneelien arviointien perusteella STN päätti niistä
hakemuksista, joiden tieteellinen laatu arvioitiin.
• Kansainväliset tieteelliset paneelit arvioivat jatkoon päässeiden
hakemusten tieteellisen tason.
Vuoden 2015 STN:n ohjelmien haussa hakemukset
arvioitiin kahdessa vaiheessa.
© SUOMEN AKATEMIA 8
• Aidot, monitieteiset konsortiot
• ..ja niiden lisäarvo tutkimukselle
• ..ei siis liian suuri osuus resursseista ja ydintutkimuksesta
yhteen yliopistoon/tutkimuslaitokseen
• Asiantuntijapaneelien lausunnot
• Ohjelman tavoitteet ja tarpeet
• Hankkeiden monipuolisuus
• Ohjelmakokonaisuus, hankkeet täydentävät toisiaan
STN:n päätösten perusteet
© SUOMEN AKATEMIA 9
• Hankkeissa mukana 49 eri
organisaatiota
• Konsortion johtajista 12 on
yliopistoista ja 4 valtion
tutkimuslaitoksista
• Mukana myös yrityksiä,
ulkomaalaisia yliopistoja ja
tutkimuslaitoksia
• Vuoden 2016 uusi hakemusrakenne
mahdollistaa sen, että
henkilötyökuukausien arvioiminen
tarkentuu, sillä jokainen osahankkeen
johtaja täyttää oman ryhmänsä tiedot
STN-konsortioissa mukana
olevat organisaatiot
* Sisältää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ** Sisältää Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen
* **
© SUOMEN AKATEMIA 10
Rahoitetut konsortiot ovat aloittaneet
INTO Korkeatasoiset
hakijat ja
hakemukset
Aidosti uusi
tutkimus
Uudet
tutkimusyhteen-
liittymät
Aidot konsortiot
STN-konsortiot
© SUOMEN AKATEMIA 11
Miksi vuorovaikutusta
• Strategisen rahoituksen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista
• Tietotarpeet ylittävät hallinnonrajat, pois siiloista
• Yhteissuunnittelu (co-design) • Tiedon hyödyntäjät otetaan mukaan hankkeen alusta asti ja he voivat
vaikuttaa tutkimuksen sisältöön
• Tiedon hyödyntäjien tietotarpeet
• Tietoa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla
• Ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteistyössä
tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kanssa (co-production)
© SUOMEN AKATEMIA 12
• Tutkimussuunnitelman osana on konkreettinen
vuorovaikutussuunnitelma
• Vuorovaikutussuunnitelma arvioitiin osana yhteiskunnallisen
vaikuttavuuden ja merkittävyyden arviointia (relevanssipaneeli)
• Rahoitetuissa konsortiossa teoreettinen ja käytännöllinen
ymmärrys sidosryhmäyhteistyöstä, vuorovaikutuksesta ja
viestinnästä.
• Vuorovaikutuksesta vastaa esim. informaatiotutkimuksen
professori, tietojohtamiseen erikoistunut professori,
Kansallisoopperan entinen viestintäjohtaja, jne.
Vuorovaikutussuunnitelma
© SUOMEN AKATEMIA 13
STN ja Valtioneuvoston työnjako
Strategisen tutkimuksen
neuvosto (STN)
• Tekee vuosittain aloitteen
valtioneuvostolle teema-
alueista ja painopisteistä
• Päättää tutkimustoiminnan
ohjelmarakenteesta, ohjelmien
laajuudesta,
tutkimushankkeiden valinnasta
ja rahoituksesta
Valtioneuvosto (VN)
• Nimeää strategisen
tutkimuksen neuvoston
jäsenet OKM:n esittelystä
• Päättää vuosittain
tutkimuksen keskeisimmät
teema-alueet ja
painopisteet
”Valtioneuvosto tai sen ministeriöt eivät osallistuisi rahoituksen
osoittamiseen yksittäisille tutkimusohjelmille tai –hankkeille.” (HE
25/2014 vp)
© SUOMEN AKATEMIA 14
Teemat
• Osaaminen ja muuttuva työelämä
• Terveys ja elämäntapojen
muuttaminen
• Kokonaisturvallisuus globaalissa
ympäristössä
• Kaupungistumisen dynamiikka
Painopistealue
• Maahanmuutto
VN:n (15.10) hyväksymät teemat vuodelle 2016
© SUOMEN AKATEMIA 15
• Haku järjestetään kaksivaiheisena. Hakemukset
arvioidaan kummassakin vaiheessa niiden
yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden,
ohjelmien tavoitteisiin sopimisen sekä tieteellisen
laadun osalta.
• Tutkimushankkeiden rahoitusperiodi on kolmivuotinen
(1.4.2016 – 31.3.2019).
• Hakijavaatimukset ja -rajoitukset on uudistettu.
• Vuorovaikutussuunnitelman esittämisen ohjeistamista on
muutettu.
• Sekä arviointilomake että -kysymykset on uudistettu
kumpaakin arviointivaihetta koskien.
Mitä uutta?
© SUOMEN AKATEMIA 16
© SUOMEN AKATEMIA 17
Teema: Osallistuminen ja muuttuva työelämä
• Tutkimus kohdistuu tunnistamaan osaamisen, työelämän ja -
markkinoiden muutoksia ja vastaamaan niihin työmarkkinoiden instituutioiden ja
työelämän vaatimien taitojen kehittämisen avulla.
• Ohjelmassa etsitään konkreettisia ratkaisuja, joilla tulevaisuuden työelämän
vaatimia taitoja voitaisiin tunnistaa ja niiden omaksumista edistää siten, että
tulevaisuuden osaamistarpeet olisivat ennakoitavissa ja osaaminen sekä
työelämän vaatimukset kohtaisivat.
• Työmarkkinoita koskevat muutokset edellyttävät myös sen instituutioiden, kuten
työmarkkinoiden säätelyn ja maahanmuuttopolitiikan, uudistamistarpeiden
tarkastelua. Tutkimuksella pyritään myös lisätään tietoa suomalaisten
kasvuyritysten merkityksestä uuden osaamisen kartuttamiselle sekä selvitetään,
mitkä ovat menestyneiden kasvuyritysten taustalla olevat kriittiset tekijät.
© SUOMEN AKATEMIA 18
Pakollinen ohjelmakysymys
A. Mitkä ovat merkittävimmät osaamisen, työelämän ja työmarkkinoiden
muutokset ja miten niihin vastataan?
Valinnaiset kysymykset B, C ja D (hakija vastaa vähintään kahteen
kysymykseen)
B. Millä tavoin tunnistetaan, kehitetään, tuetaan ja käyttöönotetaan
uudenlaisen työelämän vaatimia taitoja?
C. Miten kehitetään työmarkkinoita ja niiden toimivuutta?
D. Miten maahanmuutto vaikuttaa työelämään sekä koulutuksen ja
osaamisen uusiutumiseen?
Ohjelma: Osaavat työntekijät – menestyvät
työmarkkinat
© SUOMEN AKATEMIA 19
© SUOMEN AKATEMIA 20
Teema: Terveys ja elämäntapojen muuttaminen
• Teeman keskiössä on miten voimavaroja voidaan siirtää sairauksien hoidosta niiden
ehkäisyyn ja terveys- ja hyvinvointitiedon saaminen erilaisia ryhmiä parhaalla tavalla
puhuttelevaan ja motivoivaan muotoon siten, että se omaksuttaisiin ja se muuttuisi
pysyväksi hyvinvoinniksi ja terveydeksi elämänkaaren kaikissa vaiheissa.
• Olennaista on erilaisten ryhmien tunnistaminen, niiden kiinnostuksen kohteiden ja
motivoivien tekijöiden selvittäminen sekä käyttäytymistä pysyvästi muuttavien
mekanismien löytäminen.
• Kansainvälinen konteksti ja yhteistyö ovat tärkeitä: millaisia menestyksellisiä
toimenpiteitä muualla on tehty, mitä niistä on opittu ja mitä voisi siirtää tai soveltaa
Suomeen.
• Lisäksi tarkasteltavana voi olla julkisen vallan vastuut ja mahdollisuudet ja eri
ohjauskeinojen ja ratkaisujen vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys sekä
tavat kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja valintoihin ja saada yksilö ottamaan
enemmän vastuuta omasta terveydestään.
© SUOMEN AKATEMIA 21
Pakollinen ohjelmakysymys
A. Mitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja elämäntapojen muuttamiseen
liittyviä keinoja tutkimus käsittelee?
Valinnaiset kysymykset B, C, D ja E (hakija vastaa vähintään kahteen
kysymykseen)
B. Mitkä mekanismit muuttavat pysyvästi elämäntapoja siten että ne edistävät
terveyttä ja hyvinvointia?
C. Millä keinoilla voimavaroja voidaan siirtää sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn
ja siten edistää terveyttä ja hyvinvointia?
D. Kuinka yritykset, kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta (ja niiden yhteistyö)
voivat edistää terveyttä ja hyvinvointia?
E. Kuinka maahanmuuttajat huomioidaan niin, että sairauksia ehkäisevillä
toimenpiteillä edistetään myös heidän terveyttään ja hyvinvointiaan?
Ohjelma: Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat
© SUOMEN AKATEMIA 22
© SUOMEN AKATEMIA 23
• Teemassa tehtävä tutkimus tukee turvallisuusympäristössä tapahtuvien
muutosten seurantaa, analysointia ja ennakointia sekä uudenlaisten
turvallisuusriskien huomioimista.
• Tutkimus tuottaa tietoa, joka luo edellytyksiä valtion perustehtävien,
toimintavarmuuden ja kansalaisten turvallisuuden sekä turvallisuudentunteen
edistämiseen että globaalin turvallisuusympäristön ja geopolitiikan muutoksien
ymmärtämiseen (ml. uudenlaiset uhat, jotka liittyvät tietoverkkoihin, tiedon
jakamiseen ja kyberturvallisuuteen tai ääriryhmien toimintaan ja
radikalisoitumiseen tai pandemioihin).
• Tutkimuksen keskiössä ovat suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuus,
toimintavarmuus, reagointi- ja riskinsietokyky ja huoltovarmuus.
• Muita olennaisia tutkimuskohteita ovat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden
vuorovaikutus, kansalaisten turvattomuuden kokemus elämänkaaren eri
vaiheissa sekä arvo- ja asenneilmapiirin muutos ja tämän muutoksen vaikutus
kansallisen identiteetin, yksituumaisuuden ja demokratian kehittymiselle.
Teema: Kokonaisturvallisuus globaalissa
ympäristössä
© SUOMEN AKATEMIA 24
Pakollinen ohjelmakysymys
A. Miten globaali turvallisuusympäristö muuttuu ja mitä haasteita se tuo Suomen
sisäisellä ja ulkoiselle turvallisuudelle?
Valinnaiset kysymykset B, C ja D (hakija vastaa vähintään kahteen
kysymykseen)
B. Miten uhkiin varautumista ja yhteiskunnan reagointikykyä voidaan kehittää?
C. Miten turvallisuusuhkia koskeva tieto ja sen käyttö tukevat turvallisuuden
hallintaa/saavuttamista ja yleistä turvallisuudentunnetta?
D. Miten lisääntynyt maahanmuutto vaikuttaa turvallisuusympäristöön?
Ohjelma: Turvallisuus verkottuneessa maailmassa
© SUOMEN AKATEMIA 25
© SUOMEN AKATEMIA 26
• Tutkimuksella lisätään tietoa kaupungistumisesta ja sen vaikutuksista kaupunkien
ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen.
• Ratkaisuja haetaan muun muassa tapoihin, joilla kaupungit vastaavat asukkaiden
tarpeisiin, mikä lisää niiden vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä, miten ne tukevat
innovaatioita ja miten niihin muodostuu toimivia työmarkkinoita, samoin kuin
tapoihin, joilla kaupunkien vahvistuminen johtaisi ympäröivien alueiden uuden
lisääntymiseen.
• Tutkimuksella tuotetaan tietoa kaupungistumisen vaikutuksista, hajautetun ja
keskitetyn yhdyskuntarakenteen piirteistä kestävyyden eri ulottuvuuksien
näkökulmista sekä eri tavoitteiden kuten energiantuotannon ja -kulutuksen,
elinkeinojen, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta.
• Lisäksi huomioidaan tavat joilla väestörakenteen muutos, kotitalouksien ja
elämäntapojen erilaistuminen, monipaikkaisuuden lisääntyminen,
kansainvälistyminen sekä erot ihmisten arvomaailmoissa ja toimintatavoissa
vaikuttavat kaupunkien kehittymiseen.
Teema: Kaupungistumisen dynamiikka
© SUOMEN AKATEMIA 27
Ohjelma: Kaupungistuva yhteiskunta
Pakollinen ohjelmakysymys
A. Miten kaupungistuminen kehittyy ja mitkä ovat siihen vaikuttavat tekijät?
Valinnaiset kysymykset B, C ja D (hakija vastaa vähintään kahteen
kysymykseen)
B. Miten kestävää kaupungistumista voidaan edistää?
C. Miten kaupungistuminen vaikuttaa ympäröiviin alueisiin?
D. Miten maahanmuutto vaikuttaa kaupungistumiskehitykseen ja miten se
tulisi huomioida kaupungistumiskehityksen hallinnassa?
© SUOMEN AKATEMIA 28
A. Miten kiertotalous sisältäen sekä uusiutuvat että uusiutumattomat luonnonvarat
ja ilmastoneutraalisuus ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten eri sektorit
kuten esimerkiksi liikenne, energiantuotanto, maa- ja metsätalous,
rakentaminen, jätehuolto ja teollisuus vaikuttavat toisiinsa?
B. Minkälaisia muutoksia kulutukseen, elämäntapoihin ja muuhun inhimilliseen
toimintaan tarvitaan kun tavoitteena on ilmastoneutraali kiertotalous ja millä
toimenpiteillä näiden muutosten toteutumista voidaan edistää? Miten tämä tukee
osaamisperusteista kasvua ja vientiä?
C. Mitkä ovat resurssiniukan ja ilmastoneutraalin yhteiskunnan keskeisiä
elementtejä ja mitkä keinot tukevat muutosta kohti ilmastoneutraalia ja
resurssiniukkaa yhteiskuntaa? Mitä edellytetään julkisilta, yksityisiltä ja
kansalaisyhteiskunnan toimijoilta, jotta tarvittava muutos tapahtuu hallitusti?
Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -täydennyshaku
© SUOMEN AKATEMIA 29
Vuoden 2016 ohjelmien hakuprosessi
Haku auki
5.11.-9.12.
STN päättää
varsinaisen
hakemuksen
jättävistä hankkeista
Kutsuhaku auki
marras-joulukuu tammikuu helmi-maaliskuu toukokuu kesäkuu
Rahoituspäätökset
2015 2016
Neuvosto päättää
ohjelmiin
valittavista
hankkeista
© SUOMEN AKATEMIA 30
Vuoden 2016 teemaprosessi
© SUOMEN AKATEMIA 31
Teemaprosessi
Teematyöpaja
Avoin
verkkokysely
joulukuu 2015 - maaliskuu 2016 huhtikuu kesäkuu
13.6.2016
STN päättää teema-
aloitteesta vuoden 2017 ja
2018 teemoiksi ja toimittaa
aloitteen VNK:lle
18.4.2016
STN järjestää
avoimen
kuulemistilaisuuden
teemoista
Ennakointityöpajat
14.3.2016
STN päättää
kuulemistilaisuuteen
vietävistä teemoista
© SUOMEN AKATEMIA 32
• Tutustu tarkemmin strategisen tutkimuksen rahoitukseen: www.aka.fi/stn
• Lisätietoja rahoitettavista hankkeista: www.aka.fi/stn
• Strategisen tutkimuksen rahoituksen avoin LinkedIn-ryhmä:
Groups -> Strategisen tutkimuksen neuvosto
• Keskustelu jatkuu Twitterissä tunnuksella #strateginentutkimus
Lisätietoja
Anne Pihlanto
Luonnonvarakeskus
Kokemuksia hausta
• Painopisteinä ovat muutoksen ja riskienhallinta, uudistumis- ja sopeutumiskyky ja
kestävä kasvu.
• tarkastellaan ilmastonmuutosta sekä resurssien ja energian omavaraisuutta
erityisesti turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Kestävässä kasvussa
olennaista ovat ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa tukevat ratkaisut ja
osaaminen
• Resurssien käyttöä pitää vähentää ja tehokkuutta tuotannossa parantaa, kun
samalla kulutuksen ja elämäntapojen tulee muuttua kestävimmiksi.
• Kiertotaloudessa uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kiertävät tehokkaasti ja
kaikki materiaali- ja energiavirrat käytetään tarkasti. Kiertotalous parantaa kansallista
omavaraisuutta,
Hakujulistus – mihin haettiin vastausta
13-marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)
34
hakuprofiili
A. Miten voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja tukea siirtymistä
kiertotalouteen, joka tuo Suomeen osaamisperusteista kasvua ja
vientiä?
B. Mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan
edellytyksiä?
C. Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat
kokonaisvaltaista muutosprosessia siten, että muutos eteen
hallitusti kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa?
D. Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä,
julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään ne inhimilliset
voimavarat ja osaaminen, jotka parhaiten edistävät
ilmastonmuutokseen sopeutumista ja siirtymistä kohti
ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa?
35 13.11.2015 Anne Pihlanto
• Luken sisällä
– Aikaisemmat tutkimukset, hakemukset
– Raportit ja julkaisut
• FAO:n raportti hyönteisistä, Sustainable diets and biodiversity;
EU:n raportit
• Ravitsemussuositukset , Tiekartta proteiiniomavaraisuuden
nostamiseksi
– Elintarvike, kestävyys, kasvintuotanto, eläinravitsemus, vesiviljely -
tuotantoketju
• Mitä muuta tarvitaan
– Tulevaisuuden tutkimus
– Yhteiskuntatieteet
– Terveys, ravitsemus
– Kuluttajatutkimus, markkinointi
Idea – mistä lähdimme liikkeelle
13-marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)
36
Partnerit
• Luonnonvarakeskus
– Uudet liiketoimintamahdollisuudet
• Viestintä, uudet
proteiinilähteet (sienet,
vesiviljely), prosessointi,
terveysvaikutukset,
vastuullisuus
– Vihreäteknologia
• Uudet proteiinilähteet (rehut)
nurmi, hyönteiset
– Luonnonvarat ja biotuotanto
• Alihyödynnetyt viljelykasvit,
viljelykierto
• Turun yliopisto tulevaisuuden tutkimus
– Skenaariot, backasting
• Helsingin yliopisto
– Kliiniset kokeet
• Jyväskylän yliopisto
– Case-studies, paikalliset ketjut
• Makery
– Kuluttajat, tuotteet, liiketoiminnan
kehittäminen
• TNO (Alankomaat)
– Hyönteiset
• Norwergian University of Life
Sciences (Norja)
– Digestio-mallit
13-marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)
37
Ensimmäiset hahmotelmat
Tutkimussisältö
Resource efficiency
of present protein
resources
Diversification of
protein resources
Protein resources
from circular
processes
Oil plants, minor crops, legumes for
food
Grass protein for animal for feed
Farmed fish for feed and food
Novel plant protein sources for
food
Insects for feed and food
Micro-algae etc for feed and food
Mushrooms for feed and food
Novel protein processing technology for feed and food
Health impacts (human and animal)
Safety (allergenicity)
Change of consumption
Consumers preferences – novel product design
Novel (knowledge based) market opportunities
Competence-
based growth Obstacles to
export and
Carbon neutrality
Resource scare society Resilience
Resource sufficiency
Scenarios on protein self
sufficiency
Performance of intensified protein sufficienty
for environmental and socio-economic
sustainability
Vaikuttavuus
• Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• Sitoumukset
• Vastuuhenkilö mukana
alkuvaiheessa
13-marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)
40
Vuorovaikutus
Originally thought stakeholders – spring 2015
13-marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)
41
Thank you!
Smart Energy -teknologiamurros - mahdollisuuksien hyödyntäminen
kestävässä kasvussa Suomen toisella vuosisadalla
Vuorovaikutussuunnitelma
Raimo Lovio
STN:n tilaisuus 10.11.2015
Vuorovaikutussuunnittelun lähtökohdat 1. Tutkimusaiheen vahva yhteiskunnallinen relevanssi
- Lähtökohta: energiamurros on välttämätön mutta luonteeltaan disruptiivinen ja siksi on tavattoman tärkeää tietää miten ja millä aikataululla murros etenee
- Hypoteesi: Suomi voi hyötyä murroksesta pyrkimällä eturintamaan ottaen huomioon, että biotalous, puhtaat ratkaisut ja digitalisaatio on määritelty painopistealueiksi
2. Tutkijoiden kiinnostus ja osaaminen vuorovaikutustoiminnassa
- Monilla hankkeen tutkijoilla vuorovaikutus on ollut myös tutkimuskohde: verkostoitumisen merkitys, käyttäjien ja tuottajien yhteistyö, kansalaisten osallistaminen
- Aikaisemmissa EU-, SA- ja Tekes-hankkeissa hankittu kokemus
Vuorovaikutuksen resurssointi
• Projektissa: PI panostaa tähän, kokopäiväinen vuorovaikutusvastaava (ainakin) ensimmäisenä vuonna, integroitu osaksi kaikkia työpaketteja, tiimi nimetty
• Projektissa suoranaisesti mukana pienen rahoituksen saajina joukko tulevia tiedon hyödyntäjiä • Motiva, Lappeenrannan kaupunki, Finpro ja Heureka
• Sitoumuskirjeet osallistumisesta hankkeen teknologia- ja politiikkapaneeleihin • Loiste Sähköverkot, Cleantech Invest, Forum Virium, Cleen SHOK, The
Switch, Ensto, Adven Oy, Oilon Scancool, Sitecno, RYM Shok, ABB, Mäntsälän Sähkö
• Ministry of Employment and the Economy, Energy Department & Enterprise and Innovation Department, Ministry of the Environment, Energy Authority, Confederation of Finnish Industries, Finnish Energy Industry, Finnish Local Renewable Energy Association, Sitra, The Finnish Association for Nature Conversion, WWF
Vuorovaikutuksen muodot
• Konkreettinen partneriyhteistyö
• Vuorovaikutus paneeleissa, joiden pohjalta on tarkoitus 2017 muodostaa ns. Transitioareena ja niihin liittyvät vierailijat areenassa mukana olevissa organisaatioissa
• Laaja viestintä ja vuorovaikutus: • Olennaista on tunnistaa aktiivisesti etukäteen yrityksissä ja
politiikan valmistelussa käynnissä olevat keskeisimmät prosessit, joihin pyritään tuottamaan informaatiota
Politiikan valmistelu ja toimeenpano
Hyödyntävien toimialojen tuottajat ja käyttäjät
Suuri yleisö
Kansalliseen ja paikalliseen päätöksentekoon Policy Brief -papereita Hankkeen partnereita käytetään asiantuntijoina keskeisissä politiikka-prosesseissa ja kehityshankkeissa Hankkeen tuloksia hyödynnetään energia-, ympäristö-, innovaatio- ja koulutus-politiikassa
Hankkeen tuloksia kommunikoidaan yritysten tapahtumissa ja ammattilehdissä Hankkeen partnereita käytetään asiantuntijoina Projektin tuottamaa tietämystä käytetään uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi Hankkeen tuloksia hyödynnetään innovaatioita suosivan julkisen hankinnan kehittämisessä
Hanke näkyy partneri-organisaatioiden opetus- ja koulutustarjonnassa Hanke osallistuu yleisölle tarkoitettujen tapah-tumien järjestämiseen Hanke näkyy kansallisessa mediassa, mukaan lukien sosiaalisessa mediassa Hankkeen tulokset edistävät laadukasta yhteiskunnallista keskustelua
© SUOMEN AKATEMIA 48
Strategisen rahoituksen
periaatteet, hakumenettely
ja hakemusten arviointi Tiedeasiantuntija
Jyrki Hakapää
© SUOMEN AKATEMIA 49
• Strategisen tutkimuksen rahoitusmuodolla tavoitellaan tukea tiedolla
johtamiseen, ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita
elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen. Samalla kehitetään toimintatapaa,
jossa yhteiskunnan kannalta merkittävä, korkeatasoinen tutkimustieto
tavoittaa tiedonkäyttäjät ja antaa entistä paremmat mahdollisuudet
tutkimustietoon pohjautuvalle päätöksenteolle.
• Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa ratkaisukeskeistä ja ilmiölähtöistä
tutkimusta.
• Akatemian rahoitus perustuu avoimeen kilpailuun ja riippumattomaan
vertaisarviointiin.
Rahoituksen tavoitteet ja yleiset periaatteet
© SUOMEN AKATEMIA 50
• Vuoden 2016 haussa rahoitusta osoitetaan kolmevuotisille hankkeille
(rahoituskausi 1.4.2016-31.3.2019).
• Hankkeiden osapuolina voi olla suomalaisten tutkimusorganisaatioiden lisäksi
ulkomaiset tutkimusorganisaatiot, yritykset, järjestöt jne. Lähtökohtana on, että
rahoitettava tutkimus palvelee suomalaista tutkimusta, yhteiskuntaa tai
kansainvälistä yhteistyötä.
• STN-hankkeiden rahoitus on täysimääräistä ja kokonaiskustannusmallin
mukaista. Organisaation omarahoitusosuutta ei vaadita.
• Konsortionjohtajan ja osahankkeiden johtajien palkkauskustannuksia voi hakea.
• Strategisen tutkimuksen hauissa noudatetaan pääsääntöisesti samoja ehtoja ja
ohjeita kuin muissakin Akatemian hauissa. Hakuilmoituksessa on koottu
lukuun kolme STN-hakuihin liittyvät tärkeimmät poikkeukset ja
erityisohjeet.
2016 ohjelmien rahoituksen keskeiset periaatteet
© SUOMEN AKATEMIA 51
• Hakija voi olla ainoastaan yhden konsortiohakemuksen johtaja. Hakija voi
toimia osahankkeen johtajana enintään yhdessä hakemuksessa per
ohjelma. Huhtikuun 2015 haussa jo rahoitetun konsortion johtaja ei voi tässä
haussa hakea rahoitusta.
• Osahankkeen johtaja, joka on jo mukana Ilmastoneutraali ja resurssiniukka
Suomi -ohjelman hankkeissa, ei voi hakea rahoitusta täydentävästä hausta.
• Hakuun voi jättää vain konsortiohakemuksen, kun konsortio muodostuu
vähintään kolmesta tutkimusryhmästä, se on koottu vähintään kahdesta eri
organisaatiosta ja vähintään kolmelta eri tieteenalalta.
• Konsortion tulee perustua aitoon yhteistyöhön, jossa työpaketit ovat
tasapainoisesti jaettuina. Tutkimuksen toteutus ei saa olla liikaa yhden
osahankkeen tai tutkimusympäristön varassa.
• Konsortion kokoonpanoa ei voi muuttaa hakuajan päätyttyä.
Hakumenettely: kuka ja minkälainen ryhmä voi hakea
© SUOMEN AKATEMIA 52
• Uudenlainen konsortiohakemuksen täyttötapa: konsortion johtaja avaa
hakemuksen ja kutsuu osahankkeiden eli tutkimusryhmien johtajat täyttämään
omat hakemuslomakkeensa.
• Konsortionjohtaja voi jättää konsortiohakemuksen vasta, kun jokainen konsortion
osahankkeeksi ilmoitettu hakemus on valmis.
• Kukin osahanke laatii oman budjettinsa. Strategisen tutkimuksen neuvoston
myöntäessä rahoituksen konsortiolle kukin sen osahanke hoitaa itse oman
laskutuksensa.
• Tarkempi ohjeistus hakuilmoituksen liitteessä 1, ks. myös liite 5, kaavio
konsortiohakemuksen jättämisestä Akatemian verkkoasiointiin.
Hakumenettely: uusi täyttötapa konsortiohakemukselle
© SUOMEN AKATEMIA 53
• Ohjelmahaku on kaksivaiheinen: nyt on avoinna aiehaku, joka sulkeutuu
9.12.2015 klo 16.15.
• Aiehakemus arvioidaan aiehakupaneelissa. Siihen osallistuu sekä kotimaisia että
kansainvälisiä tieteen ja relevanssin asiantuntijoita.
• Paneeli arvioi yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden, ohjelmien
tavoitteisiin sopimisen sekä tieteellisen laadun.
• Hakuilmoituksen liite 1 kertoo arviointikysymykset ja aiesuunnitelman
rakenteen. Pyydetyn rakenteen seuraaminen on keskeistä, jotta hakemus
saa kattavan ja tasa-arvoisen arvioinnin.
• Vuorovaikutussuunnitelman esittämisen ohjeistamista on muutettu.
• Hakuilmoituksen liite 1 ohjaa myös hakemuksen liitteiden eli relevanttien
ansioluetteloiden ja julkaisuluetteloiden muodon.
Hakemusten arviointi aiehakupaneeleissa
© SUOMEN AKATEMIA 54
• Arviointipaneeli pohtii aiehakemuksia tarkastellessaan vastauksia seuraaviin
kysymyksiin:
Miksi ja miten hakemuksessa esitetty tutkimus sopii ohjelmaan?
Miten yhteiskunnallinen vaikuttavuus merkittävyys ja vaikuttavuus sekä
vuorovaikutuksellisuus näkyvät hakemuksessa?
Onko esitetty tutkimus kansainvälisesti korkeatasoista ja miten se asemoituu
tutkimusalueille?
Miten konsortio ja sen työjako edistävät hankkeen toteutumista?
Aiehakupaneelin arviointikysymykset
© SUOMEN AKATEMIA 55
• Aiehakupaneelin arvioiden perusteella neuvosto päättää jatkoon pääsevistä
hakemuksista. Hakijat saavat arviointilausunnot heti neuvoston päätöksen
jälkeen.
• Jatkoon valituilta konsortioilta pyydetään varsinainen hakemus. Suunniteltu
hakemuksen jättöpäivä on maaliskuun alkupuolella.
• Hakuilmoitus kertoo jo toisenkin eli varsinaisen hakukierroksen hakuohjeet (liite
2) ja arviointikysymykset (liite 3).
• Strategisen tutkimuksen neuvosto pyrkii päättämään ohjelmaan otettavista
hankkeista ja niiden rahoittamisesta touko-kesäkuussa 2016.
Hakemusten käsittely aiehakupaneelin jälkeen
© SUOMEN AKATEMIA 56
• Tiedeasiantuntija Laura Kitti, p. 029 533 5152
Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelma
Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelma
• Tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, p. 029 533 5020
Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat -ohjelma
• Tiedeasiantuntija Erja Hänninen, p. 029 533 5153
Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelma
Turvallisuus verkottuneessa maailmassa -ohjelma
• Johtava tiedeasiantuntija Tiina Jokela, p. 029 533 5046
• Johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen, p. 029 533 5091
• Sähköposti: [email protected]
• Lisätietoja myös verkkosivulla: www.aka.fi/stn
Yhteyshenkilöt strategisen tutkimuksen yksikössä
© SUOMEN AKATEMIA 57
Miten laaditaan hyvä
vuorovaikutussuunnitelma
Johtava tiedeasiantuntija
Tiina Petänen
© SUOMEN AKATEMIA 58
• http://prezi.com/c5rm2wzvpfoe/?utm_campaign=share&utm_medium=copy
Miten laaditaan hyvä vuorovaikutussuunnitelma
© SUOMEN AKATEMIA 59
Kysy tiedeasiantuntijalta!
© SUOMEN AKATEMIA 60
Auditorioon jäävät:
Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat
Kaupungistuva yhteiskunta
Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi
Kahvilan lämpiöön:
Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat
Turvallisuus verkottuneessa maailmassa
Kysy tiedeasiantuntijalta!
© SUOMEN AKATEMIA 61
Kiitos!