52
Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa Tilastotietoja ja opiskelijoiden kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta

Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

  • Upload
    others

  • View
    1

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolivaikutusten arviointiVantaan toisen asteen oppilaitoksissa

Tilastotietoja ja opiskelijoiden kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta

Page 2: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

ESIPUHE

Koulutuspoliittisin keinoin on pyritty jo pitkään vaikuttamaan perinteisen sukupuolten välisensegregaation purkamiseen. Muutokset ovat kuitenkin hitaita ja kulttuuriset tekijät sekä stereotypiatvaikuttavat edelleen vahvasti koulutus- ja työmarkkinoilla. Tutkimusten mukaan sukupuoliroolit istuvattiukassa niin opiskelualan valinnassa kuin opiskelutuloksissakin.

Tasa-arvolain 4 §:ssä on kirjattu viranomaisen velvollisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Yksitärkeimmistä keinoista sukupuoleen perustuvan syrjinnän estämisessä ja sukupuolitasa-arvonedistämisessä on sukupuolivaikutusten arviointi (SUVAUS). Sukupuolivaikutusten arvioinnin tarkoituksenaon tehdä näkyväksi sukupuolen merkitys palveluiden suunnittelussa, käytössä ja voimavarojensuuntaamisessa.

Vantaan sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella toteutettiin vuonna 2010 toisen asteenkoulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnin pilotointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, mitensukupuolten tasa-arvo toteutuu opiskelijoiden näkökulmasta Vantaan ammattiopisto Variassa sekäSotungin ja Vaskivuoren lukioissa.

Tässä raportissa on kuvattu opiskelijoiden kokemusten ja tilastotietojen pohjalta tasa-arvon toteutumistatoisen asteen koulutuksessa. Arvioinnin tulokset antavat viitteitä siitä, että tasa-arvotyön tavoitteet tuleemääritellä entistä tarkemmin ja edelleen tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaitoksenhenkilökunta ja opiskelijat kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti sukupuolesta, persoonallisuudesta taietnisestä taustasta riippumatta.

Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella tasa-arvon edistäminen on nostettu keskeiseksi strategiseksitavoitteeksi vuonna 2011. Tavoite on kirjattu myös tulosalueen tuloskortille. Toisen asteenkoulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet otetaan huomioon myöstulosalueen päätöksentekoprosesseissa sekä Vantaan Kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassavuosille 2011–2016.

Toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnin toteutuksesta ovat vastanneetsuunnittelija Hanna Luomala, hallintosihteeri Marjo Mäki-Pirilä ja kehittämispäälliköt Marja Viljamaa jaLaila Bröcker sekä Petra-hankkeen tasa-arvokoordinaattori Hanna Kettunen. Erityiset kiitoksetammattiopisto Varian sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukioiden opiskelijoille haastatteluihin osallistumisestaja opiskelijanäkökulman esiintuomisesta sekä oppilaskuntatoiminnasta vastaaville opettajillehaastattelujen järjestämisestä.

Muistetaan, että naisten ja miesten tasa-arvo on perusoikeus!

Paula Ylöstalo-Kuronennuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja

Page 3: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo
Page 4: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

TIIVISTELMÄ

Vantaan sivistystoimen toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi eli suvausaloitettiin pilotilla, johon osallistuivat Ammattiopisto Varia sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukiot. Suvausaloitettiin keväällä 2010 nykytilan kartoituksella keräämällä tilastotietoja mm. koulutukseen hakijoista,koulutuksen aloittaneista ja opiskelijoille tarjottavista palveluista. Tilastotietoja täydennettiinopiskelijoiden ryhmähaastatteluin. Haastatteluaiheita olivat: tasa-arvon toteutuminen oppilaitoksessa,opiskelu ja työelämäjaksot, opiskelijahuolto, ohjaus, opetus, arviointi, seksuaalinen häirintä, kiusaaminenja syrjintä.

Ammattiopisto Variassa oli havaittavissa, että jako naisten ja miesten aloihin elää edelleen vahvana.Kulttuurisissa ajatusmalleissa vallitsee edelleenkin jako miesten ja naisten aloihin. Epätyypillinenalanvalinta näyttäytyy erilaisena naisilla ja miehillä – naiset kokevat, että heillä on vaikeampi luoda uraamiesvaltaisilla aloilla, kun taas miehet kokevat, että heitä arvostetaan vähemmistösukupuolen edustajinaperinteisesti naisvaltaisilla aloilla. Opinto-ohjaus toimii opiskelijoiden näkemysten mukaan eri sukupuolettasavertaisesti huomioon ottavalla tavalla. Jatkossakin tulisi kiinnittää huomiota siihen, että sekä naisetettä miehet saavat tasavertaisesti tukea opintojensa ja työelämään siirtymisensä suunnittelussa. Tasa-arvon edistäminen tulisi huomioida opiskelijoille annettavassa työelämätietoudessa, sen kautta syntyykäsitys ammatista ja osaamisesta sekä omista oikeuksista työssä.

Opiskelijoiden tulee olla tietoisia siitä, millainen henkilökunnan taholta tuleva tai opiskelijoiden keskentapahtuva loukkaava tai häiritsevä käytös on asiatonta ja miten toimia mahdollisissa häirintä- taikiusaamistilanteissa. Opiskelijahuollon palveluiden tasavertaisuuden kannalta tulisi kiinnittää huomiotasiihen, että apua on saatavilla tarpeen mukaan sekä siihen, että opiskelijoilla on tiedossa, kenen puoleenkääntyä millaisissakin asioissa. Miesten näkemyksistä oli havaittavissa, että kulttuurinen malli eläävahvasti asenteissa terveyspalvelujen käyttöä kohtaan. Jotta miehillä olisi helpompi hakea apuaongelmiinsa, voisi olla tarpeen pohtia sähköisten neuvontapalvelujen kehittämistä.

Lukioissa sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta tilanne vaikuttaa opiskelijoiden mukaan olevan varsinhyvä. Sen sijaan keskusteluissa nousi toistuvasti esiin näkemys, että opiskelijoiden kesken esiintyy jakoaaktiivisiin ja suosittuihin sekä passiivisempiin, vetäytyviin opiskelijoihin.

Tasa-arvon toteutumisen kannalta lukioissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että sekä oppilaitoksenhenkilökunta että opiskelijat kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti sukupuolesta, persoonallisuudesta taietnisestä taustasta riippumatta. Yksinäisiä, syrjään vetäytyviä opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaanja muita opiskelijoita tulee kannustaa ottamaan heidät mukaan ryhmiin. Opiskelijoiden osallistumistaoppilaitoksen tasa-arvosuunniteluun tulee lisätä.

Lukiolaisten ainevalinnoissa heijastuu edelleen jako miehille ja naisille tyypillisiin aloihin. Naisia ja miehiätulee kannustaa tekemään kiinnostustaan ja lahjakkuuttaan vastaavia ainevalintoja. Opinto-ohjaus toimiiopiskelijoiden mukaan eri sukupuolet tasavertaisesti huomioon ottavalla tavalla. Jatkossakin tulee naistenettä miesten saada tasavertaisesti tukea opintojensa ja työelämään siirtymisensä suunnittelussa.Lukiolaistenkin urasuunnitelmia ohjaavat edelleen perinteiset käsityksiä naisten ja miesten aloista. Vaikkaopinto-ohjauksessa jo pyritään rikkomaan perinteisiä raja-aitoja, oppilaitosten henkilökunnan tulee entistävahvemmin tukea opiskelijoita tekemään yksilöllisiä vahvuuksiaan vastaavia valintoja ja hakeutumaanrohkeasti myös epätyypillisille aloille. Opinto-ohjausta tulee edelleen kehittää panostamallahenkilökohtaiseen ohjaukseen, ja tiedotusta erilaisista urapoluista on tarpeen lisätä.

Oppilaitoksissa tapahtuva suora ja epäsuora kiusaaminen on tiedostettava nykyistä paremmin ja siihentulee puuttua välittömästi. Eristäytyviin nuoriin tulee kiinnittää huomiota ja varmistettava etteivät he koejäävänsä ulkopuolisiksi. Opiskelijoita tulee kannustaa arvostamaan erilaisuutta ja kohtelemaankanssaopiskelijoita yhdenvertaisesti. Opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus puhua avoimestikiusaamiskokemuksista. Henkilökohtaiselle keskustelulle ryhmänohjaajan kanssa on oltava enemmänmahdollisuuksia.

Page 5: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo
Page 6: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

Sisällys

1 JOHDANTO................................................................................................................................ 1

2 TASA-ARVON EDISTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS....................................................... 2

3 TASA-ARVON TOTEUTUMINEN KOULUTUKSESSA........................................................................... 23.1 Koulutuksen tasa-arvo EU-maissa........................................................................................... 23.2 Koulutuksen ja työmarkkinoiden tasa-arvo Suomessa ............................................................... 33.3 Tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa ................................................................................... 33.4 Segregaatio yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa.................................................... 43.5 Tasa-arvokysely oppilaitoksissa .............................................................................................. 5

4 TASA-ARVOTYÖ VANTAALLA........................................................................................................ 64.1 Vantaan linjaukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ............................................. 64.2 Toisen asteen oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat ................................................................... 6

4.2.1 Vantaan suomenkielisten lukioiden tasa-arvosuunnitelmat ................................................... 74.3.2 Ammattiopisto Varian tasa-arvosuunnitelma....................................................................... 7

5 TOISEN ASTEEN KOULUTUSPALVELUJEN ARVIOINTI SUKUPUOLINÄKÖKULMASTA............................ 8

6 NYKYTILAN KARTOITUS.............................................................................................................. 96.1 Toisen asteen koulutukseen hakijat ........................................................................................ 96.2 Kouluterveyskyselyn tulokset 2010 ......................................................................................... 96.3 Lukiokoulutus..................................................................................................................... 106.4 Ammatillinen koulutus ......................................................................................................... 12

7 OPISKELIJAHAASTATTELUT....................................................................................................... 137.1 Varian Talvikkitien toimipiste................................................................................................ 147.2 Varian Rälssitien toimipiste .................................................................................................. 177.3 Vaskivuoren lukio ............................................................................................................... 217.4 Sotungin lukio .................................................................................................................... 25

8 YHTEENVETOA TULOKSISTA JA KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET................................ 298.1 Varian tasa-arvokatsaus opiskelijahaastattelujen valossa......................................................... 298.2 Lukioiden tasa-arvokatsaus opiskelijahaastattelujen valossa .................................................... 32

9 LÄHTEET ................................................................................................................................ 36

Liite 1 Kouluterveyskysely 2010 .................................................................................................... 37Liite 2 Yhteishaku 2009................................................................................................................ 39Liite 3 Ennakkotiedote opiskelijoille................................................................................................ 41Liite 4 Haastattelukysymykset....................................................................................................... 43

Page 7: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo
Page 8: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

1

1 JOHDANTO

Koulutus ja työmarkkinat ovat Suomessa jakautuneet vahvasti sukupuolen mukaan naisten ja miestenaloihin. Tutkimusten mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuinopiskelutuloksissakin. Naisvaltaisia aloja ovat etenkin kasvatustiede, terveydenhuolto, humanistiset tieteetja taide. Miesvaltaisia aloja taas ovat insinööritieteet, teolliset alat ja rakennusala. Sukupuolen mukainentyönjako estää naisten ja miesten osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen työelämässä sekä hidastaanaisten urakehitystä.

Valtakunnallisesti Sukupuoleen liittyvien stereotypioiden purkamiseen on kiinnitetty paljon huomioita jatasa-arvon edistämiseen tähtääviä ohjelmia ja hankkeita on käynnissä useita, mm. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2008–2011, Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007–2011 ja Koulutuksen jatutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007–2012. Kaiken perustana toimii tasa-arvolaki (Laki naisten jamiesten välisestä tasa-arvosta 1986/609). Yhdenvertaisuutta koskevalla lainsäädännöllä ja sen mukaisellatoiminnalla turvataan ihmisten samanlainen kohtelu ja estetään eri ryhmien asettaminen epätasa-arvoiseen asemaan.

Vantaan kaupungilla sukupuolten välistä tasa-arvoa käsitteleviä asiakirjoja ovat muun muassakaupunginhallituksen hyväksymät toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuussuunnittelun linjauksetsekä työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenätoimenpiteenä on sukupuolivaikutusten arviointi (eli suvaus). Sukupuolivaikutusten arvioinnin avullaselvitetään ja arvioidaan päätösten ja toiminnan vaikutuksia naisten ja miesten sekä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Huomioimalla sukupuolinäkökulma voidaan edistää toiminnan laatua, vaikuttavuutta jatehokkuutta, kun toiminnan sisältöä ja palvelujen saatavuutta ja tavoitettavuutta kehitetään vastaamaanparemmin eri ihmisryhmien erilaisia tarpeita. Vuonna 2010 Vantaan kaupungin tavoitteena oli, että kaikkitoimialat käynnistävät pilotin sukupuolivaikutusten arvioinnista.

Vantaan sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella toteutettiin vuonna 2010 toisen asteenkoulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, mitensukupuolten tasa-arvo toteutuu Vantaalla ammattiopisto Variassa sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukioissa.

Arviointi toteutettiin haastattelemalla opiskelijakuntien hallitusten jäseniä Varian Talvikkitien ja Rälssitientoimipisteissä sekä Vaskivuoren ja Sotungin lukioissa. Opiskelijahaastatteluissa nuorilta tiedusteltiinheidän kokemuksiaan sukupuolen vaikutuksesta ja tasa-arvon toteutumisesta opetuksessa, opintojenohjauksessa, arvioinnissa, työelämään tutustumisessa sekä opiskelijahuollossa. Haastattelujen tueksikerättiin lisäksi tilastotietoja koulutukseen hakijoista, koulutuksen aloittaneista ja opiskelijoille tarjottavistapalveluista.

Keskeisinä tutkimuskysymyksinä oli:

o Minkälainen on opiskelijoiden sukupuolijako eri koulutus- ja opintoaloilla?o Mitä eroja sukupuolten välillä on oppiainevalinnoissa ja oppimistuloksissa?o Miten tasa-arvo on huomioitu oppilaitosten toiminnassa ja opetuksessa?o Miten opiskelijat kokevat tasa-arvon toteutumisen työelämäjaksoilla,

opiskelijahuollossa, opinto-ohjauksessa, opetuksessa ja arvioinnissao Esiintyykö oppilatoksissa seksuaalista häirintää, kiusaamista tai syrjintää?

Page 9: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

2

2 TASA-ARVON EDISTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS

Tasa-arvolain1 mukaan viranomaisten ja oppilaitosten on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä onsamat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettäopetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat lain tarkoituksen toteutumista käytännössä.

Opetuksen, tutkimuksen sekä oppiaineistojen on tuettava tasa-arvoa. Tämä merkitsee, että opetusta taioppimateriaalia ei saa käyttää ennakkoluulojen tai kaavamaisten perhe- ja työelämää koskeviensukupuoliroolien ja -jakojen luomiseen tai ylläpitämiseen. Tältä osin tasa-arvon edistämisvelvoite koskeeerityisesti niitä viranomaisia, jotka vastaavat opetusta koskevista peruslinjauksista ja opetuksenkehittämisestä, viime kädessä myös opettajia.

Koulutuksen kaikilla tasoilla on pyrittävä purkamaan ajattelutapoja ja käytäntöjä, jotka ohjaavatvalitsemaan koulutuksen ja ammatin kaavamaisesti sukupuolen mukaan. Velvoite koskee kaikkiakoulumuotoja ja -asteita, erityisesti kuitenkin opinto-ohjausta ja ammatinvalinnanohjausta.Opettajankoulutuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten koulun käytännöt ja opettajien omatoiminta vaikuttavat oppilaiden käsityksiin tytöille ja pojille sopivista ammateista ja koulutusaloista.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman2 mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvosuomalaisessa yhteiskunnassa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa edistää sukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamisen toteutumista, kaventaa sukupuolten palkkaeroja, edistää naisten urakehitystä,lieventää koulutusalojen ja ammattiryhmien eriytymistä sukupuolen mukaan ja lisätä tasa-arvotietoisuuttakouluissa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitäarvioidaan niin, että saadaan selville niiden vaikutukset naisiin ja miehiin. Ministeriöiden tuleevaltavirtaistaa sukupuolinäkökulma lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa ja muissa merkittävissähankkeissa. Koulutusalojen ja ammattien segregaatiota lievennetään muun muassa sisällyttämälläsukupuolitietoista opetusta opettajankoulutukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen.

Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa3 korostetaan, että tyttöjen japoikien mahdollisesti erilaiset tarpeet tulee ottaa huomioon niin lastensuojelun toimissa kuin myös lastenja nuorten harrastustoimintaa ja osallistumista kehitettäessä. Lisäksi ohjelmassa kiinnitetään huomiotakoulutusalojen ja ammattiryhmien eriytymiseen sukupuolen mukaan ja todetaan, että segregaationlieventämiseksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat muun muassa asenteisiin koulutus- jaammatinvalinnoissa.

Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa4 tavoitteena on edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista koulutuksessa. Tavoitteena on naisten ja miesten koulutustasoerojen pienentäminenja työelämän segregaation vähentäminen tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin vaikuttamalla.Opettajankoulutuksessa käynnistetään tasa-arvokysymyksiin ja sukupuolitietoisuuden lisäämiseenkeskittyvä kehittämishanke

3 TASA-ARVON TOTEUTUMINEN KOULUTUKSESSA

Sukupuoleen liitettyjä stereotypioita pitäisi pystyä purkamaan koko yhteiskunnassa. Koulutuspoliittisinkeinoin siihen on pyritty pitkään, mutta muutokset ovat hitaita. Perinteiset stereotypiat edelleen tasa-arvon tiellä koulutuksessa.

3.1 Koulutuksen tasa-arvo EU-maissa

Euroopan komissio on esitellyt tutkimuksen, jossa selvitetään, miten Euroopan maat pyrkivät torjumaansukupuolten epätasa-arvoa koulutuksessa.

1 Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta.2 Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2008 - 2011. STM.3 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007 - 2011. OPM.4 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 - 2012. OPM.

Page 10: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

3

Tutkimuksen mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuinopiskelutuloksissakin. Monien ammattikouluissa ja yleissivistävissä toisen asteen oppilaitoksissaopiskelevien poikien ja tyttöjen uravalinnoissa näkyvät edelleen perinteiset sukupuoliroolit. Naisvaltaisiaaloja ovat etenkin kasvatustiede, terveydenhuolto, humanistiset tieteet ja taide. Miesvaltaisia aloja taasovat insinööritieteet, teolliset alat ja rakennusala.

Lähes kaikki Euroopan maat ovat sisällyttäneet tai aikovat sisällyttää koulutuspolitiikkaansa sukupuoltentasa-arvon. Sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa opinto-ohjausta annetaan joka toisessa Euroopanmaassa, mutta se suunnataan useimmiten tytöille, joita yleensä kannustetaan suuntautumaan tekniikanja luonnontieteen aloille. Korkeakoulupolitiikassa puolestaan sukupuolten tasa-arvo on mukana noinkahdessa kolmasosassa jäsenmaista. Uravalintoihin liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseentähtäävät valtakunnalliset strategiat ja nimenomaan poikiin kohdistetut toimet kuitenkin loistavatpoissaolollaan.

Valtaosa opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista on lähes kaikissa EU-maissa naisia. Tytöt saavat yleensäpäättökokeissa parempia arvosanoja ja reputtavat harvemmin kuin pojat. Pojilla taas koulupudokkuus jaluokalle jääminen on yleisempää kuin tytöillä. Kansainvälisten selvitysten mukaan pojat pärjäävät useintyttöjä heikommin lukemisessa ja tytöt taas poikia heikommin matematiikassa. Poikien alisuoriutuminenon kuitenkin nostettu koulutuspolitiikan keskeisten kysymysten joukkoon vain harvassa maassa. Vieläkinharvemmassa maassa on erityisiä ohjelmia, joilla pyritään parantamaan poikien lukutaitoa ja tyttöjenmatemaattis-luonnontieteellistä osaamista5.

3.2 Koulutuksen ja työmarkkinoiden tasa-arvo Suomessa

Tytöt pärjäävät koulussa ja pojat koulun jälkeen -sanonta todentuu kouluissa ja työelämässä. Tyttöjenopintomenestys on tutkimusten valossa poikia parempaa peruskoulusta aina korkeakouluasteelle saakka.Hyvä koulumenestys ei kuitenkaan näytä korjaavan naisten huonompaa työmarkkina-asemaa.

Koulutus ja työmarkkinat ovat Suomessa jakautuneet vahvasti sukupuolen mukaan naisten ja miestenaloihin. Työmarkkinoiden sukupuolijako on pitkälti seurausta koulutuksen jakautumisesta sukupuolenmukaan. Samankin toimialan sisällä naiset ja miehet tekevät eri tehtäviä. Sukupuolen mukainen työnjako,segregaatio, on nähty ongelmana: kahtiajaon seurauksena naisten ja miesten työn luonne, palkat,työsuhteet, työajat sekä koulutus- ja vaikutusmahdollisuudet poikkeavat toisistaan. Sukupuolen mukainentyönjako estää naisten ja miesten osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen työelämässä sekä hidastaanaisten urakehitystä6.

Koulutussektorilla sukupuolten segregaatio on koulutusaloittain erittäin jyrkkä. Nuorten naistenkoulutustaso on selvästi miehiä korkeampi. Oppilaitosten johto on miesten käsissä, vaikka naisetmuodostavat pääosan oppilaitosten opettajakunnasta. Naisten asema tieteessä on viime vuosinaparantunut. Naiset ovat vuosina 2007-2008 suorittaneet tohtorintutkintoja miehiä enemmän. Kuitenkinyliopistojen professoreista vain 25 % ja akatemiaprofessoreista vain 13 % on naisia. Myös tutkimus- jakehittämistoiminnan henkilöstöstä enemmistö on miehiä7.

Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat nykyisin noin 20 prosenttia. Hallitusohjelmassa on esitettytavoitteeksi, että palkkaero kapenisi 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Suurin syy palkkaeroon onnaisten ja miesten koulutuksen ja työurien eriytyminen, sillä samassa työpaikassa samaa työtä tekeviensukupuolten välinen palkkaero on kuusi prosenttia. Palkkaeroihin pystytään siis vaikuttamaan purkamallatoisien alojen miehistymistä ja toisen naisistumista. Tässä myös koulutuksella on vaikutuksensa8.

3.3 Tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa

Oppilaitosten tasa-arvotyössä ovat keskeisiä sekä asennekasvatus että tasa-arvoa tukevien ajattelu- jatoimintatapojen edistäminen. Opettajien ja oppilaanohjaajien työssä perinteiset sukupuoliroolit tulisiunohtaa ja oppilaiden erilaiset oppimistavat ja yksilölliset ammattitoiveet tulisi ottaa huomioon.Oppilaitoksissa annettava työelämätietous vaikuttaa tulevien työntekijöiden käsityksiin sukupuolirooleista

5 Euroopan komission Suomen-edustusto 23/2010.6 Lohikoski ym. 2007.7 OPM 2009:6.8 OPM verkkojulkaisu 19.11.2009.

Page 11: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

4

työelämässä. Opiskeltaessa syntyy myös käsitys ammatista ja osaamisesta, omista oikeuksista työssäsekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Parhaimmillaan oppilaitoksissa syntyneet tasa-arvoatukevat ajattelu- ja toimintatavat siirtyvät osaamisena työelämän arkeen9

Koulujen opetuskäytäntöjä koskeva tutkimus on osoittanut, että vallitseva sukupuolineutraalilähestymistapa opetuksessa ja opintojen ohjauksessa itse asiassa ylläpitää perinteisiä sukupuolirooleja ja-jakoa10.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen, joka käsittelee hallitusohjelmien ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmien sisältämiä koulutuspoliittisia tavoitteita ja toimia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa jaammatillisessa koulutuksessa. Tasa-arvopolitiikka on toistuvasti kohdistunut sukupuolten välisten erojenpurkuun eri koulutusaloilla ja -asteilla sekä sukupuolenmukaisen kahtiajaon vähentämiseenkoulutusvalinnoissa ja oppiaineissa. Ohjelmissa on tähdennetty sukupuolitietoisen opetuksen jaoppilaanohjauksen kehittämistä, tasa-arvoa edistävää kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekästereotypioiden poistamista oppimateriaaleissa.

Selvitys osoittaa, että opetustoimessa valtavirtaistamisen periaate eli sukupuolinäkökulman huomioiminenkaikessa toiminnassa ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmien tavoitteeteivät välity johdonmukaisesti koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmiin.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa ja alakohtaisissa tutkintojen perusteissa on niukastisukupuolten tasa-arvoon tähtääviä tavoitteita. Ne eivät kannusta sukupuolisensitiivisen opetuksen jaohjauksen kehittämiseen. Oppiaineista sukupuolisidonnaisuus on periaatteessa poistunut, muttaainevalinnoissa on perusopetuksesta alkaen sukupuolenmukaista suuntautumista. Jatkossa sukupuoltentasa-arvoon ohjaavat tavoitteet ja menettelyt tulisi määritellä nykyistä kattavammin ja selkeämminopetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa sekä paikallisissa opetussuunnitelmissa, joita tulisi myösseurata ja arvioida. Oppiainekohtaista tarkastelua tulisi syventää. Molempien sukupuolten erityisyyttäoppijoina tulee tutkia ja tukea ennakkoluulottomasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilasarviointiin,niin että oppilaita arvioidaan todellisen osaamisen perusteella.

Tasa-arvolain velvoittama oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu on useissa oppilaitoksissa vieläalkutekijöissään. Sen vaikutuksia oppilaitosten toimintakulttuuriin, koulutusvalintoihin ja opetukseen ontarpeen seurata jatkossakin ja vahvistaa tasa-arvosuunnittelun yhteyttä opetussuunnitelmiin. Naistenkoulutustaso on Suomessa korkea ja tyttöjen oppimistulokset erinomaisia, ja niiden puolesta suomalaisillanaisilla on hyvät edellytykset tasa-arvoon yhteiskunnassa ja työelämässä. Koulutusalat jakautuvatkuitenkin edelleen vahvasti sukupuolen mukaan eikä siinä ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuodenaikana oleellisia muutoksia. Segregaatio on lieventynyt vähiten ammatillisessa peruskoulutuksessa jaeniten yliopisto-opinnoissa. Opetushallinnon toimenpiteitä segregaation purussa ovat olleet yhteishaussaannettavat lisäpisteet vähemmistösukupuolta edustaville aloille hakeneille sekä opinto-ohjaajien jaopetushenkilöstön koulutus. Tämän lisäksi jatkossa tulisi kehittää peruskoulun työelämäjaksoja,ammattistarttia sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeita siten, että ne tukevat sukupuolirajat ylittäviä koulutus-ja ammatinvalintoja11.

Valtakunnassa on meneillään useita hankkeita, joilla pyritään vaikuttamaan koulutuspoliittisin keinoinsukupuoleen liitettyjen stereotypioiden purkamiseen. Opettajankoulutuksen Tasuko -hanke auttaaopettajia tunnistamaan sukupuolittuneita ajattelurakennelmia. Opettajien on tiedostettavasukupuolittunut ajattelu ja huomioitava se niin työssään kuin opetusmateriaalien tuottamisessakin.Tuntijaon ja opetussuunnitelmien osalta pohditaan, miten niiden avulla voitaisiin lisätä monipuolisuuttasegregaation vahvistamisen sijaan.

3.4 Segregaatio yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa

Lukion opiskelijoista enemmistö, hieman vajaa 60 prosenttia, on naisia. Naisten osuus ylioppilastutkinnonsuorittaneista on pysynyt vajaassa 60 prosentissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Naisten osuus onhieman vähentynyt ja miesten osuus vastaavasti kasvanut. Sen lisäksi, että naiset hakeutuvat

9 Lohikoski ym.2007.10 STM 2010.11 STM 2009.

Page 12: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

5

peruskoulun jälkeen miehiä useammin lukioon, naiset hankkivat myös muuta yleissivistävää koulutustamiehiä hanakammin. Vapaan sivistystyön ja musiikkioppilaitosten opiskelijoista reilu enemmistö eli noin70 prosenttia on naisia.

Lukiokoulutuksessa näkyy sama ilmiö kuin perusopetuksen ainevalinnoissa. Lukiossa naiset opiskelevatmiehiä enemmän kieliä, miehet vuorostaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa suhteellisesti enemmänkuin naiset. Matematiikan pitkän oppimäärän suorittaneista opiskelijoista enemmistö on vuodesta toiseenollut miehiä, ja lyhyen oppimäärän suorittaneista enemmistö on ollut naisia. Naisten kiinnostusmatematiikan opiskelua kohtaan on kuitenkin lisääntynyt. Vuonna 1999 matematiikan pitkän oppimääränsuorittaneista opiskelijoista 42 prosenttia oli naisia, mutta vuonna 2007 naisten osuus oli jo 46 prosenttiaeli kahdeksan vuoden aikana naisten osuus pitkän matematiikan opiskelijoista on kasvanut neljälläprosenttiyksiköllä. Kehittämishankkeet osoittavat, että kiinnostuksen kohteisiin on mahdollista vaikuttaa.

Sukupuolten välillä on eroja myös luonnontieteiden syventävien opintojen opiskelussa. Miehet suorittavatlukiossa huomattavasti naisia enemmän erityisesti fysiikan ja kemian syventäviä kursseja. Biologian osaltatilanne on kuitenkin päinvastainen. Biologiassa syventävien kurssien opiskelijoista yli 60 prosenttia onnaisia. Samoin on ollut maantieteessä, jossa miesten osuus on kuitenkin kasvanut tasaisesti 2000-luvunaikana12.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista keskimäärin puolet on naisia ja puolet miehiä, muttakoulutus- ja opintoalat ovat edelleen vahvasti eriytyneet miesten ja naisten aloihin. Viimeisen vajaankymmenen vuoden aikana segregaatiossa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, kun asiaa tarkastellaankarkealla koulutusalaluokituksella. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan uusista opiskelijoista naisten (90,7%) ja miesten osuudet ovat pysyneet lähes samansuuruisina. Humanistisella ja kasvatusalalla (80,4 %)sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (74 %) naisten prosentuaaliset osuudet uusista opiskelijoistaovat jopa hieman kasvaneet vuodesta 1999 vuoteen 2007.

Naisten osuus uusista opiskelijoista on kuitenkin kasvanut 2000–luvulla joillakin miesvaltaisillaopintoaloilla, esimerkiksi prosessi- ja materiaalitekniikassa sekä palo- ja pelastusalalla. Näillä opintoaloillanaisten osuus lisääntyi viidessä vuodessa lähes 20 prosenttia. Merkille pantavia ovat myös poliisiala,ajoneuvo- ja kuljetustekniikka sekä kone-, metalli- ja energiatekniikan opintoalat, joissa naisten osuudetovat kasvaneet huomattavasti. Miesten osuudet ovat lisääntyneet jonkin verran käsi- jataideteollisuudessa ja kotitalous- ja kuluttajapalveluissa. Opintotaloittain tarkasteltuna perinteisesti hyvinnaisvaltaiset opintoalat, kuten kauneudenhoito, puhdistuspalvelut ja sosiaali- ja terveysala näyttävätsäilyvän kaikkein sitkeimmin naisvaltaisina. Vastaavasti rakennusala, sähkötekniikka ja metsätalousalaovat miesten linnakkeita, vaikka näilläkin opintoaloilla on jo muutama prosentti naisia13.

3.5 Tasa-arvokysely oppilaitoksissa

Kyselyn14 mukaan oppilaista ja opiskelijoista valtaosan mielestä sukupuolten tasa-arvo toteutuu erittäintai melko hyvin omassa oppilaitoksessa. Miehet/pojat kokevat sukupuolestaan haittaa opiskelussauseammin kuin miehet työelämässä, mutta naisilla/tytöillä on pikemminkin päinvastoin.

Opiskelijoilta kysyttiin, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu heidän oppilaitoksessaan. Naisista 84 % jamiehistä 88 % sanoo tasa-arvon toteutuvan erittäin tai melko hyvin. Hieman suurempi osa miehistä (43%) verrattuna naisiin (39 %) kokee haittaa siitä, että toisen sukupuolen työtä arvioidaan myönteisemmin.Noin kolmasosa opiskelijoita on sitä mieltä, että toisen sukupuolen edustajat olivat jatkuvasti äänessäkeskusteluissa ja vastaajina.

Lisäksi kysyttiin, haittaako opiskelua se, että jotkut opettajat valitsevat opetuksen sisällöt liiaksivastakkaisen sukupuolen maailmasta tai kokemuspiiristä. Tässä asiassa naisten ja miesten vastaukseteivät poikkea toisistaan. Noin kuudesosa (15 %) vastanneista kokee paljon tai jonkin verran haittaaopetussisältöjen valinnasta. Opiskelua haittaa hieman useammin naisten (14 %) kuin miesten (9 %)mielestä se, että toinen sukupuoli saa mielenkiintoisemmat tehtävät.

12 STM 2009.13 STM 2009.14 Tasa-arvobarometri 2008.

Page 13: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

6

Opiskelijoilta tiedusteltiin, haittaako opiskelua se, että oppimateriaaleissa tulee liiaksi esiin toisensukupuolen maailma. Sukupuolten näkemykset olivat samanlaiset: asia haittaa paljon tai jonkin verrannoin joka kymmenettä opiskelijaa. Tilanne on pysynyt muuttumattomana kuluneiden kymmenen vuodenaikana.

Parhaiden työvälineiden saamisessa sukupuolten näkemykset ovat lähentyneet toisiaan. Vuosina 1998 ja2001 naisista 12 % oli kokenut työvälineiden saamisessa epätasa-arvoisuutta kun vastaavat osuudetolivat miehillä noin 6 %. Nykyisin haittaa kokee 10 % ja 8 % miehistä.

Sukupuolten tasa-arvoa oppilaitoksissa tarkasteltiin myös katsomalla kaikkia edellä mainittuja haittojasamanaikaisesti. Miesten tilanne on pysynyt samanlaisena eri vuosina eli reilu kolmannes ei ole kokenuthaittaa missään edellä mainitussa asiassa opiskelussa. Naisten keskuudessa niiden osuus, jotka eivätolleet kokeneet mitään haittaa opiskelussaan, on kasvanut.

4 TASA-ARVOTYÖ VANTAALLA

4.1 Vantaan linjaukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Tasa-arvon edistämistä Vantaalla käsitellään seuraavissa asiakirjoissa:

o Työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminenVantaan kaupungin toimintatapana, Vantaan kaupunki 2006.

o Vantaan kaupungin suunnitelma tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi palveluissavuosina 2006-2008.

o Monimuotoisuus vahvuutena – Vantaan kaupunki tasa-arvoisena ja yhdenvertaisenatyöyhteisönä.

o Kaupunginhallituksen päätös 6.4.2009. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelunkehittämistoimen linjaukset 2009-2012.

o Toiminnallisten sukupuolivaikutusten arviointi talousarviossa 2010. Ohje 18.9.2009.o Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa (Vantaa

liittynyt 2007).

4.2 Toisen asteen oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia muutettiin 1.6.2005 alkaen. Muutoksenyhteydessä tasa-arvolain 6 b §:ään tuli uusi säännös toimenpiteistä tasa-arvon edistämiseksioppilaitoksissa. Säännös koskee kaikkia oppilaitoksia lukuun ottamatta niitä oppilaitoksia ja koulutuksenjärjestäjiä, jotka antavat yksinomaan perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta.

Säännöksen mukaan oppilaitos laatii yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssavuosittain tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelma sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvienongelmien kartoituksen sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvonedistämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetustajärjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnänja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksessalaadittavaa suunnitelmaa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan oppilaitoksessa sopia, että suunnitelmalaaditaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma sisältää lisäksi arvionaikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.

Valtakunnallisesti toisen asteen oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu on useissa oppilaitoksissa vielä kesken.Kyselyn mukaan oppilaitoskohtainen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on laadittu vasta 37,4 %lukioissa ja 27 % ammatillisissa oppilaitoksissa15.

15 Oph koulutuspäivä 23.3.2010.

Page 14: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

7

4.2.1 Vantaan suomenkielisten lukioiden tasa-arvosuunnitelmat

Kaikki Vantaan lukiot ovat laatineet yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa tasa-arvolain 6 b §:n tarkoittamat suunnitelmat, jotka opetuslautakunta hyväksyi 17.10.2006. Samallapäätettiin, että tasa-arvosuunnitelmia tarkastellaan seuraavan kerran lukuvuoden 2007-2008 aikana.Päivitetyt suunnitelmat hyväksyttiin lautakunnassa 18.11.2008. Lukioiden tasa-arvosuunnitelmiatarkastellaan seuraavan kerran lukuvuoden 2010-2011 aikana.

Esimerkkejä lukioiden tasa-arvotyöstä

Opetuslautakunta hyväksyi Vaskivuoren lukion tasa-arvosuunnitelman 17.10.2006. Lukion toisen tasa-arvosuunnitelman oli laatinut toista lukuvuottaan toimiva tasa-arvotiimi, johon kuului sekä opettaja- ettäopiskelijajäseniä. Tasa-arvotiimi kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Opiskelijajäsenet ovat olleeterittäin innostuneesti ja sitoutuneesti mukana toiminnassa. Joulukuussa 2008 Vaskivuoren lukiossavietettiin ensimmäistä tasa-arvoviikkoa. Ohjelmassa oli opiskelijoiden päivänavauksia, ja aulaan olipystytetty näyttely ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta. Eräs abiturientti laati tasa-arvoaiheisen lukionmediadiplomin. Tiimillä on myös oma ilmoitustaulu lukiossa.

Vaskivuoren lukion tasa-arvotiimi teetti toisen vuosikurssin opiskelijoille kyselyn heidän kokemuksistaantasa-arvosta lukiossa. Kyselyyn vastasi 174 toisen vuosikurssin opiskelijaa. Opiskelijoilta kysyttiin,suosivatko opettajat toista sukupuolta, sallitaanko tytöille tai pojille enemmän häiriökäyttäytymistä, jaonko arviointi ja opiskelijoiden kohtelu yhdenmukaista sekä vaikuttaako sukupuoli jatko-opintosuunnitelmiin. Eroavaisuudet vastauksissa sukupuolten välillä olivat useimmiten hyvin pieniä.Molemmat sukupuolet kokivat tulevansa kohdelluiksi tasa-arvoisesti, tytöt hiukan selkeämmin. Tytötkokivat poikia vahvemmin, ettei heidän sukupuolensa vaikuta arvosanoihin. Kyselyn tuloksista voipäätellä, että opiskelijat kokevat tasa-arvotilanteen koulussa hyväksi.

Tasa-arvoon liittyvät haasteet Vaskivuoren lukiossa ovat hyvin tyypillisiä. Miten innostaa miehiä vieraidenkielten opiskeluun ja naisia matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin? Naiset näyttävät Vaskivuorenlukiossakin saavan jonkin verran parempia arvosanoja kuin miehet. Miehet näyttävät venyttävänopintojaan naisia useammin.

Martinlaakson lukiossa 130 opiskelijaa osallistui sukupuolista tasa-arvoa koskevaan kyselyyn, jossa heitäpyydettiin määrittelemään sukupuolinen tasa-arvo sekä kertomaan kokemuksiaan sukupuolisen tasa-arvon toteutumisesta lukiossamme. Vastauksista tuli ilmi, että suurin osa opiskelijoista ei ole kokenutsukupuolestaan johtuvaa syrjintää, häirintää, vähättelyä tai muuta niihin verrattavaa kohtelua. Yksittäisiämainintoja tietyistä oppiaineista tuli esille. Opiskelijat kokivat joidenkin aineiden tunneilla suosittavan taivähäteltävän toista sukupuolta16.

4.3.2 Ammattiopisto Varian tasa-arvosuunnitelma

Opetuslautakunta on hyväksynyt Vantaan ammattiopisto Varian tasa-arvosuunnitelman 16.1.2007. Variaon tarkastellut tasa-arvosuunnitelmansa lukuvuonna 2007-2008. Suunnitelmaan on sisällytetty kaikkitasa-arvolain edellyttämät asiat mukaan lukien arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneidentoimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Opetuslautakunta on hyväksynyt päivitykset9.12.2008. Varian tasa-arvosuunnitelmaa tarkastellaan seuraavan kerran lukuvuoden 2010-2011 aikana.

Esimerkki Varian tasa-arvotyöstä

Tasa-arvoklinikan keväästä syksyyn 2007 toteutetussa pilottiprojektissa Vantaan ammattiopisto VarianTennistien yksikössä kehitettiin opiskelijoita osallistavaa toimintamallia oppilaitoksen tasa-arvo-suunnitteluprosessin tueksi. Tasa-arvoklinikka perehdytti opiskelijoita tasa-arvokysymyksiin ja kartoitti heidän tasa-arvokokemuksiaan. Tasa-arvoklinikan konsultaation tavoitteena oli saada osallistettua opiskelijatideoimaan itse tärkeäksi kokemiaan omia ehdotuksiaan oppilaitoksensa tasa-arvotilanteen kehittämiseksi.Tämän prosessin pohjalta on tarkoitus, että Varia hyödyntää niin tasa-arvokyselyn tuloksia kuin myösopiskelijoiden tekemiä ehdotuksia tasa-arvosuunnitelmassaan, joka on aiemmin laadittu pääosintilastotietojen valossa. Tasa-arvoklinikan pilottihankkeessa mukana olleet opiskelijat antoivat merkittävän

16 Lukioiden tasa-arvo-suunnitelmat 2008.

Page 15: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

8

panoksen oppilaitoksensa tasa-arvotyölle jakamalla kokemuksiaan tasa-arvon toteutumisesta sekäpohtimalla hyvin konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia tasa-arvoisten käytäntöjen edistämiseksioppilaitoksessaan17.

5 TOISEN ASTEEN KOULUTUSPALVELUJEN ARVIOINTI SUKUPUOLINÄKÖKULMASTA

Suvaus eli sukupuolivaikutusten arviointi on sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen keskeinenmenetelmä, jossa selvitetään ja arvioidaan toiminnan ja päätösten vaikutuksia tyttöjen ja poikien/naistenja miesten (sukupuolten) kannalta sekä sukupuolten tasa-arvon kannalta.

Sukupuolinäkökulman / tasa-arvon valtavirtaistaminen on tasa-arvon edistämisen strategia, jossasukupuolinäkökulma ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen viedään sisään kaikkeen toimintaan (sisääntoiminnan valtavirtaan) eli kaikkiin päätöksiin, suunnitteluun, valmisteluun ja toiminnan toteuttamiseen.Valtavirtaistamisen tarkoitus on, että tasa-arvon edistäminen ei ole pelkästään erillistä toimintaa, vaanosa organisaatioiden normaalia toimintaa, esimerkiksi kunnan päätöksentekoa tai yrityksenhenkilöstöhallintoa. Viranomaisella on tasa-arvolain mukaan velvollisuus tasa-arvon valtavirtaistamiseen.

Suvauksen työvaiheet18

1. Hankitaan tietoa eri sukupuolista ja tasa-arvon toteutumisesta suvauksen kohteena olevassatoiminnassa hyödyntäen tilastoja, selvityksiä, tutkimustietoa, käyttäjäkyselyjä sekä omia kokemuksia jahavaintoja.2. Analysoidaan, millaisia eroja sukupuolten välillä on tarkasteltavassa toiminnassa sekä mikä merkitys javaikutus näillä sukupuolten välisillä eroilla on.3. Identifioidaan tasa-arvon kannalta relevantit kohdat, asiat ja kysymykset ko. toiminnassa.4. Suunnitellaan kehittämistoimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi tai edistämiseksi identifioiduillaalueilla, asioissa ja kysymyksissä.

Toiminnan arviointi sukupuolinäkökulmasta tapahtuu seuraavanlaisten kysymysten valossa:

Mikä on naisten ja miesten määrä tai osuus tarkasteltavana olevassa toiminnassa? Miten tämänäkyy suunnittelussa, toiminnassa ja arvioinnissa?Kuinka paljon on tietoa (tutkimukset, tilastot jne.) sukupuolen mukaan eriteltynä?Mitä tiedämme naisten ja miesten eroista kyseessä olevassa asiassa tutkimustiedon pohjalta?Millaisissa elämäntilanteissa naiset ja miehet ovat toiminta-alueella?Minkälaisia eroja sukupuolten välillä on tarpeissa, elämäntilanteissa ja toiveissa toiminta-alueella?Miten erilaiset resurssit (raha, aika, tila jne.) ja mahdollisuudet jakautuvat naisten ja miestenvälillä?Onko tasa-arvo otettu huomioon toimintaa ohjaavissa normeissa, arvoissa ja toimintaohjeissa?

Ammatillisen koulutuksen osalta voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä19:

• Minkälainen on opiskelijoiden sukupuolijako eri opintoaloilla?• Mitä merkitsee opiskelijan kannalta, jos hän on vähemmistösukupuolta alallaan?• Miten oppilaitos voisi omalla toiminnallaan monipuolistaa opiskelijoiden hakeutumista eri opintoaloille?• Miten oppilaitos viestittää eri opintoalojen sopivuudesta eri sukupuolille? Mukaan lukien piiloviestintä,kuvat, kielenkäyttö jne.• Onko tietoa on opiskeluilmapiiristä sekä kiusaamisesta ja seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvastahäirinnästä oppilaitoksissa?

Kysymyksiä lukioista:

• Mitä tietoa on nyt käytettävissä sukupuolittain Vantaan lukioista?

17 Varian tasa-arvosuunnitelma 2008.18 Sinikka Mustakallio 9.10.2009.19 Sinikka Mustakallio 22.10.2010.

Page 16: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

9

• Mitä uutta määrällistä ja laadullista tietoa tarvittaisiin?• Mitä eroja sukupuolten välillä on: kiinnostuksessa eri oppiaineisiin, oppiainevalinnoissa,oppimistuloksissa, koulun kokemisessa, käyttäytymisessä opetustilanteissa?• Miten em. erot vaikuttavat? Mitä kehittämisen tarpeita tuovat?• Ovatko oppiaineistot ja opetustavat yhtä kiinnostavia/sopivia tytöille ja pojille?• Onko opettajilla mahdollisuutta arvioida ja kehittää opetus – ja toimintatapoja tasa-arvon kannalta?

6 NYKYTILAN KARTOITUS

6.1 Toisen asteen koulutukseen hakijat

Perusopetuksen päättäneistä 2009 keväällä 9. luokan oppilaista naisia oli 49,26 %. Perusopetuksenlisäopetuksen (10. luokan) päättäneistä naisia oli 37,43 %. Yhteishaussa hakeneista naisia oli 48,2 %.

Vantaalla peruskoulun päättäneistä yhteishaussa vuoden 2009 keväällä oppilaanohjaajien keräämientietojen mukaan lukioon haki 50,4 % oppilaista ja ammatilliseen 47,9 %. Vuotta aiemmin päättäneistäyhteishaussa lukioon haki 48 % oppilaista ja ammatilliseen 50 %.

Etelä-Suomen lääninhallitus 2009: Ammatilliseen koulutukseen sijoittuvien määrä on yhä pienessäkasvussa. Tyttöjen ja poikien välillä on eroa niin hakeutumisessa kuin sijoittumisessakin. Peruskoulunpäättävien tyttöjen koulutuspolku kulkee yhä lukiokoulutuksen ja poikien ammatillisten opintojen kautta.

6.2 Kouluterveyskyselyn tulokset 201020

Vantaan lukiot (kaupunki ja yksityinen lukio) ja ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset Vantaalla(Varia, TTS, Mercuria), indikaattorikuviot ovat liitteessä 1.

Ilmapiiri ja osallisuus

Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa näyttäisi olevan vieläparannettavaa. Vantaalla ammattiin opiskelevista yli puolet ja lukiolaisista kolmasosa ei tiennyt, mitenvaikuttaa oman koulun asioihin. Kolmasosa toisen asteen opiskelijoista koki, ettei heidän mielipiteitäänoteta huomioon koulutyön kehittämisessä. Opiskelijoiden epäoikeudenmukaista kohtelua esiintyilukiolaisista 17 prosentin ja ammattiin opiskelevista 22 prosentin mielestä. Oppilaitoksen työilmapiirissäkoki ongelmia 13 prosenttia lukiolaisista ja 16 prosenttia ammattiin opiskelevista. Valtaosa nuorista kokikuitenkin tulevansa helposti toimeen opiskelukavereiden ja opettajien kanssa. Työympäristönrauhattomuus ja kiireisyys haittasivat ammattiin opiskelevia tyttöjä ja lukiolaistyttöjä jonkun verranenemmän kuin poikia.

Kiusaaminen ja häirintä

Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamista esiintyy yhtä yleisesti kuin vuosikymmenen alussa.Koulukiusatuksi joutui viikoittain prosentti lukiolaisista ja viisi prosenttia ammattiin opiskelevista.Kouluhenkilöstö puuttui kiusaamiseen nuorten mielestä harvoin. Kolme neljästä nuoresta ilmoitti, etteikiusaamiseen puututtu kouluhenkilöstön toimesta.

Kiusaamisen muodot ovat monenlaisia. Kiusaaminen voi olla hiljaista, sanallista tai fyysistä. Yksitavallisimmista kiusaamisen muodoista on hiljainen kiusaaminen, jota on usein vaikea havaita.Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan yleisimpiä kiusaamisen muotoja olivat nimittely, naurunalaiseksitekeminen, kaveriporukan ulkopuolelle jättäminen sekä valheiden levittäminen loukkaamistarkoituksessa.

Kouluterveyskyselyssä selvitettiin aiempaa perusteellisemmin myös seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.Seksuaaliseksi häirinnäksi luokiteltiin seksuaalisuutta loukkaava nimittely sekä häiritsevä seksuaalinenehdottelu ja ahdistelu puhelimessa tai Internetissä. Seksuaaliseksi väkivallaksi puolestaan luokiteltiin

20 THL Kouluterveyskysely 2010.

Page 17: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

10

kehon intiimien alueiden vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen sekä rahan,tavaran tai päihteiden tarjoaminen vastineeksi seksistä. Valtakunnallisten tulosten mukaanseksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä oli kokenut 40 prosenttia nuorista. Häiritsevää seksuaalistaehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai Internetissä oli kokenut joka viides nuori. Seksuaalistaväkivaltaa oli kokenut lukiolaisista joka seitsemäs ja ammattiin opiskelevista joka viides. Vantaallaammattiin opiskelevista tytöistä 64 % ja pojista 34 % oli kokenut seksuaalista häirintää ja seksuaalistaväkivaltaa oli kokenut 36 % tytöistä. Lukioissa tytöistä 52 % ja pojista 33 % oli kokenut seksuaalistahäirintää ja seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 24 % tytöistä.

6.3 Lukiokoulutus

Vantaalla on viisi suomenkielistä lukiota ja yksi ruotsinkielinen lukio. Kaikissa lukioissa on tarjollaylioppilastutkinnon suorittamiseen johtavat valtakunnalliset yleislukio-opinnot sekä niiden lisäksi useitaerityislinjoja tai omia painotuksia.

Kaikki Vantaan lukiot ovat opiskelijamääriltään selvästi keskimääräisiä pääkaupunkiseudun lukioitasuurempia. Sen vuoksi niissä on laaja kurssitarjonta ja hyvät mahdollisuudet suorittaa opiskelijankiinnostuksen mukaisia opintoja. Opiskelija voi ratkaista itse omilla valinnoillaan, mitä hän lukiossa haluaaopinnoissaan painottaa (kieliä, matematiikkaa, luonnontieteitä, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta taihumanistisia aineita).

Lukioihin haetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköisen yhteishaun kautta. Opiskelijatvalitaan lukioihin pääsääntöisesti peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden osoittamassaparemmuusjärjestyksessä. Joissakin lukioissa valintaperusteena voidaan lisäksi käyttää pääsykoetta,haastattelua, painotettua keskiarvoa, lausuntoa tai omaa hakemusta. Vantaan opetuslautakunnanpäätöksen mukaisesti suomenkieliseen lukioon hyväksyttävän opiskelijan lukuaineiden keskiarvon tuleeolla vähintään 7,00.

Opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998)Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmästä(1197/1998)

Johto

Toisen asteen oppilaitosten johtoryhmä koostuu ammattiopisto Varian, lukioiden, aikuislukion jaaikuisopiston rehtoreista sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtajasta ja tulosyksikönvirastohenkilökunnasta. Johtoryhmässä miehiä on 6 ja naisia 9.

Lukuvuonna 2010-2011 Vantaan päivälukioiden rehtoreista miehiä on 4 ja naisia 2. Lukuvuonna 2009-2010 rehtoreista naisia oli 4 ja miehiä 2.

OPM 2009:6: Oppilaitosten rehtoreista ja johtajista enemmistö oli miehiä.

Opettajat

Vuoden 2010 alussa suomenkielisten lukioiden opettajista (vakituiset+määräaikaiset) naisia on 69 %.

OPM 2009:6: Naiset muodostivat vuonna 2006 enemmistön kaikkien koulutussektorien opettajistayliopistojen professoreita lukuun ottamatta. Peruskoulussa naisopettajien osuus oli kaikissaopettajaryhmissä selvästi yli 70 % ja lukiossa lähes 70 %.

Opiskelijat

Lukuvuosina 2005 -2010 lukioiden opiskelijoista naisia on ollut keskimäärin 57-58 %.Lukiopaikan yhteishaussa 2009 vastaanottaneista naisia oli 55,30 % (taulukko liitteessä 2)21.

Erityislukioissa ja -linjoilla naisten osuudet paikan vastaanottaneista olivat seuraavanlaiset:esittävän taiteen linja 83,33%

21 Oph: Kouluta -järjestelmän tilastot.

Page 18: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

11

tanssilukio 85,71 %medialinja 70, 83 %musiikkilukio 63,64 %IB -linja 41,38 %luonnontiedelinja 33,87 %urheilulinja 32,79 %

OPM 2009:6: Valtakunnallisella tasolla vuonna 2007 peruskoulun päättäneistä 53,3 % haki lukioon, jonnesijoittui 50,8 %. Ammatilliseen koulutukseen haki 44,9 % ja sijoittui 40,7 %. Tytöistä 62,1 % haki ja 59,7% sijoittui lukioon. Pojista lukioon haki 44,8 % ja sijoittui 42,2 %.

Ainevalinnat

Katsaus kahden lukion ainevalintoihin osoittaa, että ainevalintoja tehdään yhä perinteisen sukupuolijaonmukaan. Martinlaakson lukiossa22 opiskelijat valitsevat tiettyjä aineita kuten lyhyitä kieliä, fysiikkaa japsykologiaa perinteisen sukupuoliroolijaon mukaan. Naiset opiskelevat enemmän psykologiaa ja kieliäsiinä missä miehet fysiikkaa ja tietotekniikkaa.

Sotungin lukiossa opiskelijat valitsevat tiettyjä aineita kuten lyhyitä kieliä, fysiikkaa ja psykologiaaperinteisen sukupuoliroolijaon mukaan. Naiset opiskelevat enemmän psykologiaa ja kieliä siinä missämiehet fysiikkaa ja tietotekniikkaa. Opettajat ja opinto-ohjaajat rohkaisevat oppilaita tekemäänsukupuolen mukaan "epätyypillisiä valintoja" ja rohkaisevat naisia miesvaltaisille aloille sekä miehiänaisvaltaisille aloille. Aine- ja uravalinnat ovat kuitenkin syvästi kulttuuri- ja ympäristösidonnaisia, eikäkoulu voi yksistään vaikuttaa niihin. Opiskelijoiden tulee myös antaa toteuttaa kiinnostuksen kohteitaan.

Matematiikan laajuus päättötodistuksen suorittaneilla naisilla Vantaan lukioissanaiset %

2006 2007 2008 2010pitkä 28,32 28,7 32,6 29,8lyhyt 71,68 71,3 67,4 70,2* vuoden 2009 tiedot puutteellisia

Naisten osuus pitkän matematiikan suorittajista Vantaalla:2006 2007 2008 2010

% naiset 41 46 48 45* vuoden 2009 tiedot puutteellisia

Stm 2010:8: Vuonna 2007 naisten osuus matematiikan pitkän oppimäärän suorittaneista opiskelijoista oli46 prosenttia, kun vuonna 1999 naisten osuus oli 42 prosenttia.

Arviointi23

Katsaus lukioiden kurssisuoritusten arviointiin osoittaa, että oppilaiden saamissa arvosanoissa on erojasukupuolen mukaan. Martinlaakson lukiossa naisopiskelijoiden opintosuoritusten keskiarvot ovat lähesjokaisessa aineessa olleet miesopiskelijoita korkeampia. Naisten keskiarvo peruskoulunpäättötodistuksessa on keskimäärin miesten vastaavaa parempi. Tämä ero näyttää säilyvän suunnilleensamana läpi lukion.Vaskivuoren lukiossa kaikilla em. kursseilla naiset ovat saaneet parempia arvosanoja kuin miehet. Tasa-arvokyselyssä 2008 miesopiskelijat kokivat hiukan enemmän kuin naiset, että sukupuolella on vaikutustaarviointiin. Sotungin lukiossa naisopiskelijoiden opintosuoritusten keskiarvot ovat lähes jokaisessaaineessa miesopiskelijoita korkeampia. Sitä ei ole kuitenkaan tutkittu, onko peruskoulun keskiarvojenlähtötasoissa eroja vai syntyvätkö erot lukioaikana. Tikkurilan lukiossa kurssisuoritusten arvioinnissa einäyttäisi olevan merkittäviä eroja tyttöjen ja poikien välillä - paitsi ruotsin kielessä. Tämä ero lienee hyvinpitkälle selitettävissä erilaisella asenteella ruotsin kielen opiskeluun. Englannin kielessä tyttöjen ja poikienero on hyvin pieni - poikien hyväks. Huomionarvoista näyttäisi olevan myös se, että matematiikassa sekätyttöjen että poikien keskiarvot ovat lähes samat, mutta tytöt päätyvät samojen arvosanojen perusteellavaihtamaan pitkän matematiikan lyhyeen. Tästä on päätelty, että myös kunnianhimoisiin ainevalintoihinon rohkaistava, vaikka helpommilla valinnoilla saisi parempia arvosanoja.

22 Lukioiden tasa-arvosuunnitelmat 2008.23 Lukioiden tasa-arvosuunnitelmat 2008.

Page 19: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

12

Lohikoski ym. 2007: peruskoulun oppimistulosten arviointitutkimuksessa havaittiin, että pojat saivatnumeroita löysemmin kriteerein. Matematiikassa puolestaan pojilta vaadittiin enemmän osaamista kuintytöiltä saman arvosana saavuttamiseksi. Vaikka tulokset on saatu perusopetuksesta, antavat ne aihettakaikille opettajille ja oppilaitoksille tarkastella omia arviointikriteerejään.

Jatko-opintoihin sijoittuneet

Vantaan suomenkielisten lukioiden vuoden 2007 ylioppilaista 36,6 % sijoittui välittömästijatkokoulutukseen. Sijoittuneista 62,5 % oli naisia24.

Eniten (41,9%) sijoituttiin ammattikorkeakouluopintoihin, joihin sijoittuneista naisia oli 63,6 %.Ammattikorkeakouluihin sijoittuneista naiset sijoittuivat miehiä enemmän mm. seuraaville aloille: käsi- jataideteollisuus, liiketalous ja kauppa, hallinto, sosiaaliala, kuntoutus ja liikunta sekä terveysala. Miehetsijoittuivat naisia enemmän seuraaville aloille: tietojenkäsittely, sähkö- ja automaatiotekniikka sekä tieto-ja tietoliikennetekniikka.

OPM 2009:6: Valtakunnallisesti tarkastellen ylioppilastutkinnon suorittamisvuonna 2007 naiset hakivatselvästi enemmän jatko-opintoihin kuin miehet, mutta miehet sijoittuivat jatko-opintoihin hieman naisiauseammin. Miesten alempi hakeutumisaste johtunee osin asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittamaansiirtyneistä miehistä. Miesten naisiin nähden hieman parempi sijoittumisaste taas saattaa johtua mm.siitä, että teknillisen alan korkeakouluopintoihin, joissa miesten osuus on lähes viisinkertainen naisiinverrattuna, pääsee keskimääräistä huomattavasti korkeampi osuus hakijoista.

6.4 Ammatillinen koulutus

Ammatillisiin opintoihin haetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköisen yhteishaunkautta.Opiskelijaksi ottaminen suoritetaan mahdollisen pääsy- tai soveltuvuuskokeen, saamansa pistemäärän jahakutoivejärjestyksen perusteella.

Hakijan valintapistemäärään vaikuttavat perusopetuksen, lisäopetuksen oppimäärän tai ammatilliseenkoulutukseen ohjaavan/valmentavan/valmistavan koulutuksen suorittaminen hakuvuonna, yleinenkoulumenestys (asetuksessa huomioitavat arvosanat), painotettavat arvosanat (ei koske yo -pohjaista),yleinen työkokemus,1. tai 2. ammatillinen hakutoive, aiemmat opinnot, muut lisänäytöt (musiikki-, tanssi- ja liikunta-alalla),ahdolliset pääsy-, soveltuvuus-ja kielikokeet.

Lisäksi yhteishakujärjestelmässä koskevassa asetuksessa ja laissa ja asetuksissa ammatilliseenperustutkintoon ottamisen perusteista säädetään, että hakijalle annetaan kaksi lisäpistettä hänenpyrkiessään koulutukseen, jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä valintayksikössä on ensisijaisistapyrkijöistä alle 30% samaa sukupuolta kuin hakija.

Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmästä(1197/1998)Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassakoulutuksessa (772/2006). Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998): 10§ "hakija saa kaksi pistettäpyrkiessään koulutukseen, jossa koulutuksen järjestäjän päättämässä valintayksikössä ensisijaisistapyrkijöistä on alle 30 prosenttia samaa sukupuolta kuin hakija".

Johto

Vantaan ammattiopisto Varian johtamisesta vastaa oppilaitoksen rehtori, joka johtaa oppilaitosta Vantaankaupungin, opetuslautakunnan, sivistystoimen ja nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueenmäärittelemien linjausten mukaisesti. Rehtorin alaisuudessa toimii apulaisrehtori, kuusi opetusalajohtajaa,aikuiskoulutusjohtaja, lisäopetuksen johtaja, talouspäällikkö ja kehittämispäällikkö, jotka muodostavatVarian johtoryhmän (12 henkilöä). Varian johtoryhmän jäsenistä miehiä on neljä ja naisia kahdeksan.

24 Tilastokeskus.

Page 20: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

13

Opettajat

Variassa työskentelee hieman yli kolmesataa henkilöä. Koko oppilaitoksen tasolla henkilöstönsukupuolijakauma on erittäin tasainen: naisia on 49,5% ja miehiä 50,5% henkilöstöstä. Opetusaloittaintarkasteltuna korostuvat niiden erot opetettavissa tutkinnoissa ja oppiaineissa. Matkailu-, ravitsemis- jatalousalalla ja sosiaali- ja terveysalalla suurin osa opettajista on naisia ja toisaalta liikenteen- ja tekniikanaloilla suurin osa opettajista on miehiä.

Opiskelijat

Variassa ammatillisen koulutuspaikan yhteishaussa 2009 vastaanottaneista naisia oli 35,15 % (taulukkoliitteessä 2).Variassa opetusaloittain naisten osuudet paikan vastaanottaneista yhteishaussa 2009 olivatseuraavanlaiset:

Kulttuuriala 62,5 %: esim. käsi- ja taideteollisuus: maalausala 77,78 %, puuala 23,53 %,rakennusala 0 %Tekniikan ja liikenteenala 12,34 %: ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 13,46 %, arkkitehtuuri jarakentaminen 5,17 %, elintarvikeala ja biotekniikka 86,36 %, kone-, metalli- ja energiatekniikka7,55 %. Muut: esim. turvallisuusalan perustutkinto 35 %, sähkö- ja automaatiotekniikanperustutkinto 4,26 %, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 0 %).Sosiaali- ja terveysala 93,28 %: kauneudenhoitoala 100 %, sosiaali- ja terveysala 92 %.Matkailu- ravitsemis- ja talousala 62,02 %: majoitus- ja ravitsemisala 57 %, matkailuala 86,36 %

OPM 2009:6: Valtakunnallisella tasolla vuonna 2007 peruskoulun päättäneistä 53,3 % ammatilliseenkoulutukseen haki 44,9 % ja sijoittui 40,7 %. Ammatilliseen koulutukseen haki tytöistä 36 % ja sijoittui31,7 %, kun taas pojista haki 53,6 % ja sijoittui 49,4 %. Naisten ja miesten osuudet jakautuvattraditionaalisesti koulutusaloittain kaikilla koulutussektoreilla. Naisten osuus opiskelijoista oli vuonna 2008tekniikan ja liikenteen alan ammatillisessa peruskoulutuksessa 18 % ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alankoulutuksessa 91 %.

7 OPISKELIJAHAASTATTELUT

Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen palveluiden suvaus aloitettiin keräämällä tilastotietoja koulutukseenhakijoista, koulutuksen aloittaneista ja opiskelijoille tarjottavista palveluista.

Suvauksen tueksi perustettiin sähköiseen oppimisympäristö Fronteriin Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo -huone. Huoneeseen on koottu kansioihin erilaista tasa-arvoon ja sen edistämiseen liittyvää materiaalia,kuten lakeja, asetuksia ja ohjeita, Vantaan kaupungin tasa-arvoaiheista materiaalia, tasa-arvoasiakirjojasekä linkkejä erilaisiin koulutuksen tasa-arvoa käsitteleviin lähteisiin ja aineistoihin.

Toisen asteen koulutuksessa suvaus toteutettiin haastattelemalla opiskelijakuntien jäseniä. Vantaanammattiopisto Variassa suvaus on toteutettu Rälssitien ja Talvikkitien toimipisteiden oppilaskunnissa.Lukioista mukana olivat Vaskivuoren ja Sotungin lukiot. Tilaisuuksien järjestämisestä vastasivatoppilaskuntatoiminnasta vastaavat opettajat / oppilaitoksen tasa-arvoyhdysopettaja (ennakkotiedoteopiskelijoille liitteessä 3).

Haastatteluaiheita olivat : tasa-arvon toteutuminen yleisesti ottaen oppilaitoksessa, opiskelu jatyöelämäjaksot, opiskelijahuolto, ohjaus, opetus, arviointi, seksuaalinen häirintä, kiusaaminen ja syrjintä.Haastatteluteemat valittiin tilastoaineistosta ja lähdemateriaaleista saatujen tietojen perusteella(haastattelukysymykset liitteessä 4).

Haastattelijoina olivat nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueelta suunnittelija Hanna Luomala jahallintosihteeri Marjo Mäki-Pirilä sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialalta tasa-arvokoordinaattoriHanna Kettunen Nuoret työhön ja kouluun -hankkeesta.

Page 21: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

14

7.1 Varian Talvikkitien toimipiste

Opiskelijamäärä syksyllä 2010 oli 249 (nuorten perustutkinnot), joista naisia 226 eli 90,8 %.

• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, pk- lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma, lähihoitaja, pk +• mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma, lähihoitaja, pk +• sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma, lähihoitaja, pk +• vanhustyön koulutusohjelma, lähihoitaja, pk ++ = pääsy- tai soveltuvuuskoe pk = peruskoulupohjainen

Keskustelussa 29.9.2010 oli mukana 7 opiskelijaa, joista 3 miestä. Oppilaskunta- ja tutortoimintayhdistetty, noin 10 jäsentä, joista 2 miestä, 4 tutoria, kaikki naisia.

Ensivaikutelma, yleiskuva tasa-arvotilanteesta

Miehet ovat keskustelussa enemmän äänessä. Aihe on selvästi heidän kannaltaan ajatuksia herättävä;keskustelun myötä voi huomata, että miehet ovat naisia enemmän pohtineet tasa-arvoasioita jajoutuneet perustelemaan niin muille kuin itselleenkin alanvalintaa opiskellessaan naisvaltaisella alalla.Keskustelussa korostuu alan naisvaltaisuus ja se, että miehet nähdään yleisesti alalla toivottunavähemmistönä. Naisille alalle hakeutuminen on ollut itsestään selvempi ja helpompi valinta.

1. Tasa-arvon toteutuminen yleisesti ottaen oppilaitoksessa

Kohdellaanko opiskelijoita tasapuolisesti oppilaitoksessanne?Kohtelevatko opiskelijat toisiaan samanarvoisesti oppituntien ulkopuolella?

Naisopiskelijan mukaan kohdellaan, ja muut opiskelijat hymistelevät hyväksyvästi. Yksi miesopiskelijatoteaa, että vaikka ala on naisvaltainen ja miehet ovat oppilaitoksessa vähemmistönä, hän ei olejuurikaan huomannut poikkeavaa kohtelua tai syrjintää. Miesten vähemmistörooli tulee hänen mukaansajoskus esille joissain pienissä yksityiskohdissa. Naisopiskelijoiden mukaan on vain kiva, jos poikia onmukana, ja on hyvä, että koulussa on myös miespuolisia opiskelijoita – toivotaanpa heitä mukaanlisääkin.

2. Opiskelu

Onko sukupuoli keskeinen tekijä koulutusalan / ammatin ja jatkokoulutuksen valinnassa?Onko sukupuoli vaikuttanut oman alan valintaan?

Opiskelijat ovat aluksi yleisesti sitä mieltä, että sukupuoli ei vaikuta alan valintaan. Naisopiskelija toteaakuitenkin, että suomalainen kulttuuri pitää edelleen yllä sukupuolieroja. Suomalaisissa elää vahvastiasenne, että työt jakautuvat miesten ja naisten töihin. Tämän vuoksi miesten ei arvella olevan niintottuneita hoivatyöhön, lasten ja vanhusten hoitoon. Tämän ei kuitenkaan sanota vaikuttaneen omaanalanvalintaan.

Onko sukupuolella merkitystä kurssivalintojen kannalta?

Opiskelijoiden mukaan sukupuolella ei ole ollut juurikaan merkitystä kurssivalintojen kannalta.Miesopiskelijan mukaan tosin jotkut kurssit ovat selkeämmin naisille suunnattuja. Esimerkiksi tanssi- tainäytelmäkurssia eivät miehet yleensä valitse – yhden pojan kerrottiin pari vuotta sitten valinneentanssikurssin, mikä herätti keskustelijoissa hilpeyttä. Miesopiskelijat – joita on koulussa vainparisenkymmentä – sanovat valitsevansa samat valinnaiset kurssit, ettei tarvitsisi olla ainoa mies kurssilla.Erityisesti miehiä kiinnostavana kurssina mainittiin rikosten jäljillä -kurssi, jossa pääsi esimerkiksiseuraamaan oikeudenkäyntiä ja vierailemaan vankilassa. Tosin tällekin kurssille osallistui vain kaksipoikaa. Yleisesti ottaen kurssivalikoiman sanottiin olevan laaja ja tasa-arvoinen; valinnan varaa on jakaikille löytyy kiinnostuksen mukaisia kursseja.

Page 22: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

15

3. Työelämäjaksot

Annetaanko oppilaitoksessa tietoja työelämän tasa-arvoon liittyen?

Miesopiskelija ottaa tässä yhteydessä puheeksi vaihto-opiskelukokemuksensa Namibiassa, jossa majoitusoli tapahtunut paikallisessa tyttökoulun asuntolassa, eli oletusarvoisesti vaihtomahdollisuus oli suunniteltutyttöjä ajatellen. Miesopiskelijat kokevat kuitenkin, että päiväkotikentällä rohkaistaan miehiä töihin, koskapäiväkoteihin kaivataan miehen mallia.

Onko sukupuolella merkitystä työtehtävien kannalta?Oletko havainnut työpaikoilla toimimisessa sukupuolesi vaikuttavan työtehtäviin?

Miesopiskelijat kertovat kokeneensa, että päiväkodissa miehiä pyydetään helposti esimerkiksi pieniinkorjaustöihin, kuten lampunvaihtoon tai aidan korjaukseen, koska miesten oletetaan hallitsevan tällaisettyöt naisia paremmin. Oletus miehille ja naisille luontevina pidetyistä töistä tulee siis esiin huomaamattaarjen käytännöissä. Miehet ovat törmänneet myös siihen käytännön ongelmaan, että työpaikoilla onpukuhuonetilat vain naisille.

Kohdellaanko opiskelijoita työelämäjaksoilla tasapuolisesti?

Miehet ovat kokeneet suhtautumisen miesopiskelijoihin jopa kiusallisen kiinnostuneeksi; päiväkodeissamiehet koetaan suureksi eduksi ja heitä otetaan töihin mielellään. Työllistyminen nähdään siis lähesvarmana –hyvät työllistymisnäkymät mainitaankin keskeisenä motiivina alanvalinnalle. Naisopiskelijoidenmukaan on hyvä, että miehiä otetaan töihin päiväkoteihin ja naisvaltaiselle alalle, vaikkakin he näkevätjossain määrin epäreiluna sen, että miehet ohittavat työnhakutilanteessa naiset sukupuolensa perusteella.Miesopiskelija arvelee, että tulevaisuudessa työelämä tulee tasa-arvoistumaan ja perinteisetsukupuoliroolit hälvenevät. Hän uskoo, että tulevaisuudessa hoiva-ala ei tule olemaan enää niinnaisvaltainen, koska alan hyvä työllisyystilanne vaikuttaa alan suosioon myös miesten keskuudessa.

4. Opiskelijahuolto

Mistä johtuu, että tytöt käyttävät poikia enemmän terveyspalveluita?

Naisopiskelijat esittävät, että tytöt ovat rohkeampia hakemaan apua. Terveydenhoitaja on yleensänainen, joten tyttöjen on luontevampaa lähestyä häntä. Miesopiskelijoiden mukaan suomalaiseenkulttuuriin kuuluu olennaisesti se, ettei miesten kuulu puhua ongelmistaan vaan märehtiä niitä itsekseen.

Miten voisi edistää miesten hakeutumista palveluihin?Mitä oppilaitos voisi tehdä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi?

Miesopiskelijan mukaan miehille ei kannata tuputtaa apua, vaan avun hakemisen tulee lähteä omastaaloitteesta. Miehille tyypillistä on, että apua haetaan vasta äärimmäisessä tilanteessa, joten on tärkeää,että apua tarjolla ja helposti haettavissa. Koulun henkilöstön tulisi opiskelijoiden mukaan myös aktiivisestiseurata opiskelijan tilannetta ja tarttua siihen, jos jotain poikkeavaa, kuten poissaoloja tai arvosanojenhuonontumista ilmenee.

Onko palveluihin helppo päästä?

Naisopiskelijat vastaavat alkuun hyväksyvästi. Miesopiskelija toteaa, että esimerkiksi psykologille pääseevain lähetteellä, ja pääsy edellyttää jonkun henkilökunnan edustajan suositusta. Psykologi on tavattavissavain kerran viikossa. Myös terveydenhoitajan luokse pääsyä pidetään vaikeana, sillä hän on paikalla vainkolmena päivänä viikossa. Opiskelijat toivovat, että terveydenhoitaja olisi tavoitettavissa joka päivä.

5. Ohjaus

Tukevatko opot ja opettajat sukupuolirajat ylittäviä oppiaine-, koulutus- tai ammattiakoskevia valintoja?

Miesopiskelijoiden mukaan kaikki opettajat tukevat, kannustavat ja ovat hyvin joustavia. Erityisesti oponkerrotaan auttavan opintoasioissa. Opolle saa henkilökohtaisen ohjausajan laittamalla nimensä ovessa

Page 23: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

16

olevaan varauslistaan. Myös erityisopettajalta saa opiskeluun tukea. Yksi miesopiskelija mainitsee, ettäilman erityisopettajan apua hän ei olisi päässyt näin pitkälle opintiellään ja elämässään.

Onko opiskelijoilla mahdollista tehdä perinteisiä sukupuolirajoja ylittäviä valintoja?

Opiskeltavat aineet ovat kaikilla opiskelijoilla lähes samat, ja valinnaisia opintoja on vain 10 opintoviikkoa.Opiskelijat kokevat, että näiden puitteissa hyvä mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavia valintoja.

Annetaanko oppilaitoksessa tarpeeksi tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?Keskustellaanko oppilaitoksessa tasa-arvoasioista riittävästi?

Opiskelijat esittävät vastakysymyksen, onko tasa-arvoasioista tarvetta keskustella? He näkevät, ettäkaikilla on samat lähtökohdat ja yhteiset tavoitteet, eli tiettyyn ammattiin valmistuminen. Jos ongelmiatulee, niihin reagoidaan opiskelijoiden mielestä riittävän hyvin. Opiskelijat ottavat puheeksi, ettämaahanmuuttajilla on oppilaitoksessa oma valmentava ohjelmansa. Heidän läsnäoloonsa suhtaudutaanpositiivisesti, ja kanssakäyminen maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa on luontevaa ja tasa-arvoista.Monikulttuurisuuden ajatellaan antavan hyödyllisiä uusia näkökulmia työtä ajatellen.

Millaisena alan palkkaus koetaan sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta?

Palkkauksen koetaan olevan alalla tasavertaista. Esimiesten mainitaan olevan päiväkodeissa javanhustenhuollossa yleisimmin naisia.

6. Opetus/opetusmenetelmät/oppimateriaali

Kohdellaanko opiskelijoita oppitunneilla samanarvoisesti sukupuolesta riippumatta?

Opiskelijoiden näkemyksen mukaan miesten kokemukset huomioidaan siinä missä naistenkin; esimerkiksiäitiyshuollon kurssilla kysyttiin miestenkin mielipiteitä. Toisinaan miesten kustannuksella tosin saatetaanhyväntahtoisesti vitsailla. Esimerkiksi kun tunnilla opeteltiin pistämistä, miesopiskelija oli esittänyt toiveen,ettei häntä pistettäisi kankkuun.

Onko oppimateriaaleissa huomioitu molempien sukupuolten tasa-arvo?

Oppimateriaalit ovat opiskelijoiden mukaan sukupuolineutraaleja (opiskelijat käyttivät tätä termiä oma-aloitteisesti). Tehtävien tai työvälineiden jaossa ei opiskelijoiden mukaan suosita ketään erityisesti.

Ottavatko opettajat molemmat sukupuolet tasa-arvoisesti huomioon oppitunneilla?

Opiskelijat kokevat myös, että heidät otetaan tasa-arvoisesti huomioon oppitunneilla. Pojat tosinsaatetaan muistaa paremmin, koska heitä on vähemmän. Tytöt ja pojat saavat mielestään olla yhtäpaljon äänessä. Aktiivisuus ja huomion saaminen riippuu opiskelijoiden mukaan pikemminkin persoonastakuin sukupuolesta. Keskustelusta välittyy se mielikuva, että yleisesti ottaen kaikki toiminta tuntuu olevanvarsin sukupuolineutraalia.

7. Arviointi

Toteutuuko miesten ja naisten samanarvoinen kohtelu opintosuoritusten arvioinneissa?

Arviointi on opiskelijoiden mukaan tasa-arvoista, eikä kumpaakaan sukupuolta päästetä helpommalla.Samojen arviointikriteerien katsotaan pätevän kaikkiin opiskelijoihin.

8. Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu/kiusaaminen/syrjintä

Esiintyykö oppilaitoksessa seksuaalista häirintää?

Opiskelijoilta tiedusteltiin, ovatko he havainneet oppilaitoksessa esiintyvän seksuaalista häirintää taiahdistelua. Opiskelijat eivät ole häirintää kokeneet tai havainneet, ja arvelevat, että mikäli tapauksiailmenisi, niihin puututtaisiin heti. Asiasta on opiskelijoiden mukaan tiedotettu hyvin, ja tiedossa on,

Page 24: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

17

kenelle voisi ilmoittaa, jos häirintää esiintyy. Sekä opetusalajohtajaa että luokanvalvojia kehutaan helpostilähestyttäviksi, ja opiskelijat kokevat, että heihin on helppo olla yhteydessä asiassa kuin asiassa.

Esiintyykö kiusaamista sukupuolen tai etnisen taustan takia?

Opiskelijoiden mukaan kiusaamista tai syrjintää ei oppilaitoksessa esiinny, vaan erilaisuus nähdäänpikemminkin positiivisena asiana, ja eri kulttuureja kohtaan tunnetaan aitoa kiinnostusta.

9. Siirtymävaihe peruskoulusta toiselle asteelle ja alanvalinta

Miten peruskoulusta ohjattiin alanvalintaa?

Miesopiskelija kertoo kokeneensa, ettei peruskoulun puolesta saanut juurikaan kannustustaalanvalinnalleen, mutta Varia tiedotti erilaisista mahdollisuuksista hyvin. Toinen miesopiskelija kokee sensijaan saaneensa hyvät mahdollisuudet tutustua erilaisiin opiskelupaikkoihin, sillä peruskoulussajärjestettiin tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin.

Miten pojilla ystäväpiiri on suhtautunut epätyypilliseen alanvalintaan?

Miesopiskelijat arvelevat, että kavereita ehkä vähän jopa ärsyttää, kun tällä alalla työpaikan saa hyvin jakavereilla ei ole töitä. Hoiva-alalle hakeutumisen keskeiseksi kriteeriksi mainitaan jälleen varmatyöllistyminen. Opiskelijat kokevat myös, että yleisesti ihmiset arvostavat sitä, että hoiva-alan ihmisettekevät tärkeää työtä toisten ihmisten hyväksi.

Yksi miesopiskelija on tosin saanut kokea tulleensa leimatuksi homoksi ja tyhmäksi, eräällä lailla kahdellatapaa poikkeavaksi tapaukseksi, koska on valinnut naisvaltaisen alan eikä ole mennyt lukioon.Miesopiskelijat kertovat myös kuulleensa jonkin verran vitsailua työskentelystään lasten parissa.

Tytöiltä kysyttiin erikseen, miten he kokevat alalle työllistymisen. Työllisyysnäkymät nähtiin hyvinä, muttapalkkaa pidettiin työn rasittavuuteen nähden liian pienenä. Työn raskaus nähtiin huolestuttavana. Palkanpienuuden yhdistettynä työn raskauteen arvellaan olevan keskeinen syy sille, ettei ala houkutteletarpeeksi työntekijöitä. Opiskelijat ajattelevat kuitenkin jaksavansa alalla saadessaan toimiakutsumusammatissa ja tehdessään tärkeää työtä ihmisten parissa ja toisten ihmisten hyväksi – vaativassatyössä, johon moni ei kykene.

Lopuksi opiskelijoilta kysyttiin vielä, oliko heillä alaa valitessa tietoa siitä, mihin koulutus antaa valmiuksia.Moni oli kokenut yllätyksenä sen, miten monia työmahdollisuuksia lähihoitajan tutkinto antaa. Tietovaihtoehtojen monipuolisuudesta voisi houkutella myös enemmän miehiä alalle. Opiskelijoiden mukaanopojen kannattaisi peruskoulussa painottaa enemmän alan hyviä työllisyysnäkymiä, jotta miehiäkin saisihoukuteltua alalle nykyistä enemmän.

7.2 Varian Rälssitien toimipisteOpiskelijamäärä syksyllä 2010 oli 443 (nuorten perustutkinnot), joista naisia 51 eli 11,5 %.

• Autoalan perustutkinto, pk - autokorinkorjauksen koulutusohjelma, autokorinkorjaaja- autotekniikan koulutusohjelma, ajoneuvoasentaja• Lentokoneasennuksen perustutkinto, pk- lentokoneasennuksen koulutusohjelma, lentokoneasentaja +• Lentokoneasennuksen perustutkinto, yo - lentokoneasennuksen koulutusohjelma, lentokoneasentaja +• Logistiikan perustutkinto, er +- varastopalvelujen koulutusohjelma, varastonhoitaja• Logistiikan perustutkinto, pk - kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, autonkuljettaja• Logistiikan perustutkinto, pk - lentoasemapalvelujen koulutusohjelma, lentoasemahuoltaja+ = pääsy- tai soveltuvuuskoe

Keskustelussa 30.9.2010 oli mukana 7 opiskelijaa, joista 3 miestä. Oppilaskunta- ja tutortoimintayhdistetty, 6 aktiivista jäsentä, naisvoittoinen, oppilaskunnan hallituksessa on tänä vuonna paljon uusiajäseniä, aktiivisuus riippuu opiskelijoista itsestään.

Ensivaikutelma, yleiskuva tasa-arvotilanteesta

Page 25: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

18

Keskustelu oli aktiivista, ja kaikki osallistuivat siihen. Tytöt ja pojat olivat yhtä lailla äänessä. Keskustelunedetessä oli havaittavissa, että tytöt ovat joutuneet reflektoimaan ja perustelemaan sukupuolelleenepätyypillistä alanvalintaa. Alan ja oppilaitoksen miesvaltaisuus nousi vahvasti esiin: keskustelussakorostui maskuliininen, jopa sovinistinen ja rasistinen kulttuuri ja sen mukainen kielenkäyttö.

1. Tasa-arvon toteutuminen yleisesti ottaen oppilaitoksessa

Kohdellaanko opiskelijoita oppilaitoksessa tasapuolisesti?

Ensireaktio kysymykseen on naisten esittämä voimakas "ei kohdella" - kommentti. Jotkut lisäävät tähänvaimeammin, etteivät ole huomanneet mitään erityistä. Yksi naisopiskelija kertoo, että tietyt tyypit ovatusein silmätikkuina ja joutuvat syntipukeiksi. Tietyt opiskelijat ovat aina huomion keskipisteenä jatarkkailun alla ja toiset eivät saa esimerkiksi poissaoloista mitään moitteita.

Kohtelevatko opiskelijat toisiaan samanarvoisesti oppituntien ulkopuolella?

Opiskelijoiden kesken ilmapiirin kerrotaan olevan hyvä, eikä heistä tunnu siltä, ettei kuuluisi joukkoon.Naisopiskelija toteaa, ettei ole kokenut tulleensa syrjityksi, vaikka opiskelijoista huomattava enemmistö,90%, on miehiä. Parin viime vuoden aikana on opiskelijoiden mukaan tullut enemmän naisiaoppilaitokseen.

2. Opiskelu

Onko sukupuolella merkitystä koulutusalan, ammatin tai jatkokoulutuksen valinnassa?

Naisopiskelijan mukaan alanvalintaan vaikuttaa ennen muuta oma kiinnostus ja persoona ennemmin kuinsukupuoli sinänsä. Toinen naisopiskelija kertoo myös valinneensa alan oman kiinnostuksensa mukaan,vaikka tytöt yleisemmin suuntautuvat esimerkiksi kampaamoalalle. Opiskelijoiden mukaan alanvalinta onjokaisen oma päätös ja kaikki on mahdollista, joskin todetaan, että myös vanhempien mielipiteellä onmerkitystä alanvalinnassa.

Onko epätyypillistä alanvalintaa ihmetelty?

Naisopiskelija kertoo, että jotkut ovat hieman ihmetelleet hakeutumista miesvaltaiselle alalle. Naisille onlähinnä virnistelty ja epäilty, pystyvätkö he toimimaan fyysisellä alalla. Miesopiskelija toteaa tähän, ettäjos hänenkaltaisensa "narukäsi" pystyy, niin pystyvät kyllä tytötkin. Opiskelijat arvelevatkin, että fyysinenvahvuus ei ole autoalalla nykyään enää niin olennainen tekijä, koska koneet hoitavat raskaimmatnostotyöt.

Onko sukupuoli vaikuttanut kurssivalintoihin?

Opiskelijat toteavat, etteivät he ole juurikaan voineet itse tehdä valintoja, vaan "maikka" valitsi pariainetta, joista toinen valitaan. Valinnaisia aineita ei opiskelijoiden mukaan voi myöskään valitayksilöllisesti, vaan koko luokka ottaa samat valinnat, jotka valitaan äänestämällä. Osa opiskelijoista ei oleylipäänsä tietoisia, mitkä aineet ovat valinnaisia. Naisopiskelija toteaa, että valinnainen liikunta olisikäytännössä ollut sählyn pelaamista poikien kanssa, joten hän päätti jättää kurssin väliin. Lukion kurssienei tiedetä olevan oppilaitoksessa yleinen valinta.

3. Työelämä-jaksot

Onko oppilaitoksessa keskusteltu työelämän tasa-arvokysymyksistä?

Naisopiskelijan mukaan on puhuttu siitä, ettei ketään saa syrjiä. Oppilaitoksessa on hänen mukaansapaljon rasisteja. Miesopiskelija ottaa puheeksi, että oppilaitoksessa on vain pari kolmemaahanmuuttajaopiskelijaa. Naiset jatkavat, että oppilaitoksessa on enemmän rasisteja kuin missäänmuualla. Heitä hävettää esimerkiksi tapa, jolla romaneja kohdellaan - nimitellään manneksi jamuistutetaan jatkuvasti erilaisuudesta. Romaneilla on hänen mukaansa muutenkin vaikeampaa, koskaheidän kulttuurinsa ja perheen painostus vaikeuttaa opiskelua, eikä asiaa helpota se, että saa jatkuvastikuulla olevansa poikkeava. Eritaustaiset opiskelijat ovat oppilaitoksessa pienenä vähemmistönä, ja heillä

Page 26: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

19

on naisopiskelijan mukaan todella vaikeaa. Kuitenkin, kun eritaustaisiin opiskelijoihin tutustuu paremmin,he osoittautuvat yleensä ihan mukaviksi.

Kohdellaanko opiskelijoita työelämäjaksoilla tasapuolisesti?Oletko havainnut työpaikoilla toimimisessa sukupuolesi vaikuttavan?

Opiskelijoiden mukaan kentällä on todella vähän naisia. Naisten vähemmistöasema heijastuu heidänsaamaansa kohteluun: yhtäältä naiset saavat apua helpommin kuin miehet, toisaalta heitä herkemminvähätellään ja he kokevat saavansa vähemmän arvostetut työtehtävät. Yhden naisopiskelijan kokemustenmukaan työtehtävät ovat olleet samankaltaisia kuin miehillä, vaikka hän naisena olikin vähemmistönä.Toinen naisopiskelija kertoo kuitenkin tulleensa vähätellyksi ja saaneensa huonompia töitä kuin miehet.

Onko sukupuolella merkitystä työllistymisen kannalta?

Naisopiskelija arvelee, että esimerkiksi autopuolella ei oteta naisia töihin, vaan miehet menevätrekrytoinnissa etusijalle. Toinen naisopiskelija sen sijaan uskoo, että persoona ja osaaminen vaikuttavatenemmän kuin sukupuoli. Hän kertoo vaativansa henkilökohtaisesti kunnon perustelut, mikäli ei tulevalituksi työtehtävään. Naisilta vaaditaan hänen mukaansa tällä alalla enemmän näyttöä kuin miehiltä;naisten täytyy tehdä miehiä enemmän töitä, osata pitää puoliaan ja pistää miehet koville. Miesopiskelijanmukaan esimerkiksi lentokentillä vallitsee erityisen miehinen työkulttuuri, jossa voi joutua kuulemaan mitävain levotonta juttua, minkä ei perinteisesti ajatella sopivan naisten korville.

4. Opiskelijahuolto

Mistä johtuu, että tytöt käyttävät poikia enemmän terveyspalveluja?

Miesopiskelija toteaa, että tytöillä on enemmän ongelmia kuin pojilla. Naisopiskelija arvelee myös, ettätytöillä on tapana analysoida asioita liikaa, toisin kuin pojilla. Toinen naisopiskelija toteaa, että naisilletuputetaan itsensä hoitamisen tärkeyttä, sitä että täytyy pitää huolta itsestään. Yksi miesopiskelija kertoo,ettei ole käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla. Toinen kertoo kyllä käyneensä, johon naisopiskelijavälittömästi kommentoi, että "sä ootki tommone tyttö".

Pääseekö terveydenhoitajan / lääkärin / psykologin / kuraattorin vastaanotolle helposti?

Miesopiskelijan mukaan terveydenhoitajan luokse ei ole helppo päästä, koska hän ei ole useinkaanpaikalla. Naisopiskelijan mukaan poikien "inttitarkastukset" vievät valtaosan terveydenhoitajan työajasta.

Mitä oppilaitos voisi tehdä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi?

Naisopiskelijan mukaan tiedostusta palveluista tulisi lisätä. Psykologin ja kuraattorin työnkuvat ja palveluteivät tunnu olevan kaikille opiskelijoille täysin selviä. Miesopiskelijat naureskelevat, ettei vastaanotolleedes vapaaehtoisesti mennä, vaikka olisikin tarvetta.

5. Ohjaus

Tukevatko opot ja opettajat tasapuolisesti sukupuolirajat ylittäviä oppiaine-, koulutus- taiammattia koskevia valintoja?

Naisopiskelija kertoo, että opolta saa tukea mihin vain asiaan. Hän ottaa kontaktia oppilaisiin, eikä vainistu kopissaan. Miesopiskelijatkin kehuvat opoa "tosi chilliksi jätkäksi", joka on aidosti kiinnostunutopiskelijoiden asioista ja kyselee ohimennen, miten menee.

Saiko ysiluokalla tietoa opiskelupaikan ja alan valintaan liittyen?

Miesopiskelija vastaa, että tietoa sai. Naisopiskelija kertoo käyneensä ysiluokalla opon kanssa tarkasti läpiitselleen sopivaa alanvalintaa ja päätyneensä miesvaltaiselle alalle, koska ei tietoisesti halunnutopiskelemaan naisvaltaiseen koulutukseen. Toinen naisopiskelija valittelee sitä, että hänen koulussaanopo oli saanut hermoromahduksen juuri ennen yhteishakua, joten "homma" oli jäänyt kesken. Kaikissaoppilaitoksissa ei ollut esittelytilaisuuksia, mitä olisi kaivattu. Opiskelijoiden mukaan olisi hyvä, jos erialojen opiskelijat kävisivät peruskouluissa kertomassa opiskeltavista aloista.

Page 27: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

20

Annetaanko oppilaitoksessa tarpeeksi tietoa tasa-arvokysymyksistä?

Miesopiskelija toteaa, ettei tasa-arvosta ole puhuttu ollenkaan. Yleisesti ollaan sitä mieltä, ettei tasa-arvokysymyksistä ole tarvettakaan keskustella. Tasa-arvo näkyy opiskelijoiden mukaan toiminnassa.Naisopiskelijoiden mukaan tasa-arvon suhteen ongelmia ei oppilaitoksessa ole, vaan he kokevat tulevansakohdelluksi yhtä hyvin kuin pojat.

6. Opetus / opetusmenetelmät / oppimateriaali

Kohdellaanko opiskelijoita oppitunneilla samanarvoisesti sukupuolesta riippumatta?

Negatiivista huomiota saa, jos sitä kerjää. Naisopiskelijan mukaan muutama oppilas on opettajiensilmätikkuna. Heille huomautellaan muita herkemmin esimerkiksi vääränlaisesta vaatetuksesta. Toisia taaslellitään. Tytöillä on opiskelijoiden mukaan helpompaa. Heille opettajat eivät uskalla huutaa, eivätkäpuutu esimerkiksi puhelimen käyttöön oppitunnilla yhtä herkästi kuin poikien kohdalla.

Minkä verran opettajissa on miehiä ja naisia?

Oppilaitoksen opettajakunta on pääasiassa miehiä. Ammattiaineiden opettajat ovat kaikki miehiä, sensijaan kielten opettajissa on myös naisia. Naisopiskelijoiden mukaan on parempi, että opettajat ovatmiehiä, sillä naisopettajilla ei ole auktoriteettia, eivätkä he osaa pitää kuria. Toisen naisopiskelijanmielestä olisi taas hyvä, että opettajissa olisi enemmän naisia, sillä he osaisivat kertoa tytöille paremmin,miten asiat käytännössä toimivat.

Saavatko opiskelijat tasapuolisesti tehtäviä tai työvälineitä?

Tehtävät jaetaan opiskelijoiden mukaan varsin tasapuolisesti, eikä opettajilla ole tapana tehdä erilaisiatehtäviä eri opiskelijoille.

7. Arviointi

Toteutuuko miesten ja naisten samanarvoinen kohtelu opintosuoritusten arvioinnissa?

Opiskelijat ovat yleisesti sitä mieltä, että tytöt pääsevät helpommalla ja heitä suositaan arvioinnissa. Tytötjoutuvat usein kuulemaan erinäisiä vihjailuja arviointiperusteista, jos saavat parempia arvosanoja kuinpojat. Miesopiskelija toteaa tällaisen huulenheiton johtuvan siitä, että pojat ovat vielä niin lapsellisia. Kunnaisopiskelijoilta kysytään, miten he kestävät tällaista vihjailua, he ilmoittavat, että sitä on pakko kestää,kun on tälle alalle hakeutunut. Tietynlainen kielenkäyttö ja huumori on siis sisäänrakennettu oppilaitoksenja alan kulttuuriin. Naisopiskelijan mukaan voi aina hakeutua "pissisten sekaan kampaamaan tukkaa", josei kestä tällaista läppää.

8. Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu / kiusaaminen / syrjintä

Esiintyykö oppilaitoksessa seksuaalista häirintää?

Naisopiskelija kertoo erehtyneensä kerran laittamaan minihameen päälle, jolloin sai kuulla vihjailuja jaehdotuksia koko päivän. Toinen naisopiskelija huomauttaa, että miesvaltaisessa koulussa joutuumiettimään, miten pukeutua, ja kertoo pukeutuvansa kouluun eri tavalla kuin muulloin. Oppilaidenkohdalla kaikenlainen huutelu ja huomauttelu on ilmeisen yleistä. Naisopiskelija toteaa, että kommenttejaulkonäöstä kyllä kuulee joka paikassa, muuallakin kuin koulussa. Pientä huomauttelua kuulee siis siinämissä muuallakin. Suoraa häirintää esiintyy opiskelijoiden mukaan kuitenkin aika vähän. Keskustelussanousee esiin ajatus, että tytöillä ja pojilla on eri käsitys sopivasta käytöksestä. Aiempien kokemustenarvioidaan vaikuttavan siihen, miten kukin häiriköinnin kokee ja miten siihen suhtautuu.

Onko tietoa tai ohjeistusta siitä, keneen ottaa yhteyttä mahdollisissa häirintätilanteissa?

Naisopiskelijoiden mukaan asiasta ei ole annettu selkeää ohjeistusta, eikä opiskelijoilla tunnu olevanvarmuutta siitä, keneen kannattaisi ottaa yhteyttä mahdollisissa häirintätilanteissa. Opon mainitaan olevanhuolehtivainen "monitoimimies", jolle voisi puhua tästäkin asiasta.

Page 28: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

21

Esiintyykö oppilaitoksessa kiusaamista?

Naisopiskelijan mukaan rasismia esiintyy todella paljon. Jos on taustaltaan erilainen, tulee helpostikiusatuksi. Myös joukosta eroavaa pukeutumistyyliä kommentoidaan herkästi. Erityisoppilaat joutuvatmyös herkästi pilkan kohteeksi. Miesopiskelija toteaa, että hänen mielestään on hyvä, että oppilaitoksessaon erilaisuutta. Naisopiskelijakin kertoo arvostavansa erilaisuutta enemmän kuin massaan sulautumista.

Naiset ottavat puheeksi ulkonäköön liittyvän kiusaamisen. Esimerkiksi ylipainoon liittyvä ulkonäönkommentointi on oppilaitoksessa yleistä. Yhden tytön kerrotaan lopettaneen koulun kesken jatkuvanpilkan vuoksi. Opiskelijoiden mukaan kiusaamisesta ja haukkumisesta ei kuitenkaan puhutaoppilaitoksessa. Heidän mukaansa siihen pitäisi puuttua vahvemmin, ettei kiusattu eristäydy ja syrjäydykoulun jäädessä kesken. Naisopiskelijan mukaan painokysymys kohdistuu eri tavoin eri sukupuoltenedustajiin. Naisilta odotetaan vahvemmin tietynlaista ulkonäköä, eikä heitä hyväksytä omana itsenään.Tytöt myös ottavat kiusaamisen helpommin itseensä.

Opiskelijoiden mukaan ihmisiä ei pidä tuomita erilaisuuden vuoksi. Ennakkoluulot ohjaavat liikaa ihmistensuhtautumista toisiin ihmisiin; kun erilaisiin ihmisiin tutustuu paremmin, myös ennakkokäsitykset heistämuuttuvat. Opiskelijoita harmittaa se, että isolla porukalla kiusataan yksittäistä uhria. Samoin seläntakana juoruilu ärsyttää - asiat pitäisi uskaltaa sanoa suoraan. Miesopiskelija arvelee, että naisvaltaisessaoppilaitoksessa selän takana juoruavia kuppikuntia ja kiusaamista on enemmän. Naisopiskelijatpainottavat, että tässä olikin keskeinen syy, miksi tänne tultiin opiskelemaan.

9. Työelämässä eteneminen

Onko naisten ja miesten palkkaus alalla tasa-arvoista?Millaisena näette ylenemismahdollisuudet?

Työelämässä eteneminen on opiskelijoiden mukaan omasta asenteesta kiinni. Vakiintuneita käytäntöjä eiole helppo muuttaa. Siksi työt täytyy tehdä hyvin ja näyttää, mihin pystyy. Vanhemman sukupolvenmiehillä on naisopiskelijoiden mukaan "asennevamma" eli he eivät palkkaa naisia töihin. Käytäntöjenalalla katsotaan olevan kaavoihin kangistunutta, mutta sukupolvenvaihdoksen toivotaan muuttavantilanteen. Näin ollen yksittäinen työntekijä ei paljoa pysty vaikuttamaan. Naiset eivät opiskelijoidenmukaan myöskään vaadi esimerkiksi ylennystä, vaan tyytyvät helpommin miehiä vähempään.

Onko alalla etenemisestä / työelämän tasa-arvosta puhuttu oppitunneilla?

Asiasta ei ole puhuttu, minkä arvellaan johtuvan siitä, että tytöt ovat vähemmistönä, eikä epätasa-arvoatällöin miesvaltaisella alalla nähdä ongelmana. Työtehtävien sukupuolijaon katsotaan vaihtelevan alanmukaan, niin että miesvaltaisella alalla naisilla on vaikea päästä etenemään. Naisopiskelija esittää, ettäesimerkiksi mekaanikkona naisella ei ole mitään mahdollisuutta edetä urallaan, sillä esimiehet ovat kaikkimiehiä. Työharjoittelussakin hän sai olla aluksi juoksupoikana. Tähän kommentoidaan, ettätyöharjoittelijat on aina juoksupoikia, ja jos tekee työt nöyrästi, saattaa saada parempia hommia. Täytyysiis olla aktiivinen ja oma-aloitteinen. Lentoasemalla naisten etenemismahdollisuudet nähdään erityisenheikkoina, sillä se on hyvin miesvaltainen yhteisö. Alalla joutuu myös kuulemaan ronskia huumoria, jatäytyy osata heittää miehille läppää takaisin, jotta pääsee osaksi porukkaa. Tähän naisopiskelijakommentoi, että sama se varmasti olisi miehillä, jos he olisivat töissä kampaajalla.

7.3 Vaskivuoren lukio

Opiskelijamäärä syksyllä 2010 on 997, joista naisia on 599 eli 60 %.

Valintaperusteet:Yleislinjalle opiskelijat valitaan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvojen mukaisessaparemmuusjärjestyksessä. Medialinjalle opiskelijat valitaan yhteispistemäärän mukaan, joka muodostuupainotetusta keskiarvosta (lukuaineiden keskiarvoon lasketaan äidinkieli, historia ja yhteiskuntaoppikertoimella 2 sekä kuvataide) sekä hakemuksesta ja haastattelusta (0–10 pistettä). Musiikki- jatanssilukioon valitaan yhteispistemäärän mukaan, joka muodostuu peruskoulun päättötodistuksenlukuaineiden keskiarvosta ja pääsykokeen pistemäärästä (0–10). Hakijoille järjestetään pääsykokeet.

Page 29: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

22

Keskustelussa 21.10.2010 oli mukana yhteensä 6 opiskelijaa, 5 tyttöä ja 1 poika. Lukion oppilaskunta onnaisvoittoinen, 6 jäsenestä vain 2 poikaa.

Ensivaikutelma, yleiskuva tasa-arvotilanteesta

Keskustelu oli aktiivista ja kaikki osallistuivat. Sukupuolten tasa-arvon kannalta asiat vaikuttaisiopiskelijoiden mukaan olevan kunnossa, ja muutenkin oppilaitoksen ilmapiiri on ilmeisen hyvä.

1. Tasa-arvon toteutuminen yleisesti ottaen oppilaitoksessa

Kohdellaanko oppilaita tasapuolisesti oppilaitoksessa?

Tytöt vastaavat kuorossa, että kyllä kohdellaan. Kaikki tuntuvat olevan asiasta samaa mieltä.

Kohtelevatko opiskelijat toisiaan samanarvoisesti?

Tyttöjen mukaan varsinaista kiusaamista ei esiinny. Sen sijaan heidän mukaansa normaalia, luonnollistaryhmän ulkopuolelle jäämistä esiintyy, ja opiskelijat esimerkiksi osallistuvat ryhmätöihin eri tavoin.Miesopiskelija toteaa, että sehän on luonnollista, että toiset ovat sosiaalisempia. Sosiaalisemmat ovatmukana kaikessa, kun taas ujoimmat jäävät hieman syrjään. Kaikilla on opiskelijoiden mukaan kuitenkinkavereita, eikä kenenkään ole huomattu olevan yksinäinen. Opiskelijoiden mukaan kaikki halukkaatotetaan ryhmään mukaan. Kouluun on tullut lukuvuoden sisällä pari uutta opiskelijaa, jotka ovat päässetheti mukaan ryhmiin. Mukaan pääsemisen tai ulkopuolelle jäämisen katsotaan olevan kiinni oppilaanomasta valinnasta ja aktiivisuudesta.

Onko oppilaitoksessa maahanmuuttajaopiskelijoita?

Maahanmuuttajia on opiskelijoiden mukaan tosi vähän, vain muutama, ja hekin asuneet lapsesta astiSuomessa, eivätkä eroa muista opiskelijoista millään lailla. Ketään ei kohdella rasistisesti, eikä jätetätarkoituksella ulkopuolelle. Maahanmuuttajaopiskelijoiden on kuitenkin huomattu oma-aloitteisestiviihtyvän keskenään ja omissa porukoissaan.

2. Opiskelu

Onko sukupuoli vaikuttanut lukioon hakeutumiseen?

Naisopiskelija vastaa, että kyllä sukupuolella on jonkin verran merkitystä. Tyttöjä on yleisesti ottaenlukiossa enemmän, ja pojissa on enemmän niitä, joita ei lukeminen kiinnosta, vaan jotka haluavat tehdäenemmän käsillä ja ovat käytännöllisempiä. Toinen naisopiskelija toteaa, että kaikki hänen yläasteenluokkansa tytöt hakivat lukioon. Tyttöjen arvellaan menevän lukioon, jos vain keskiarvo riittää sinne,mutta sen sijaan pojissa on niitäkin, jotka menevät tarkoituksella ammattikouluun, vaikka keskiarvoriittäisi lukioonkin. Miesopiskelija mainitsee, että yksi hänen kaverinsa vaihtoi ammattikouluun koska sekiinnosti lukiota enemmän.

Vaikuttiko peruskoulun opinto-ohjaus jatkokoulutuspaikan valintaan?

Naisopiskelijan mukaan oppilaanohjauksella ei ollut vaikutusta, vaan valinta oli omalla vastuulla. Toisennaisopiskelijan mukaan opotunneista ei saanut mitään irti. Hänen mukaansa vaihtoehtoja oli etsittäväomatoimisesti netistä. Miesopiskelija kertoo, että hänen oponsa esitteli kyllä erilaisia vaihtoehtoja.

Vaikuttaako sukupuoli kurssivalintoihin?

Naisopiskelijan mukaan sukupuolella vaikuttaisi olevan merkitystä. Pojat valitsevat enemmänkäytännöllisiä ja matemaattisia aineita, pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, mutta psykologia sensijaan on enemmän tyttöjen juttuja. Valinnaiset kielet ovat tyttöjen suosiossa.

Miten tytöt ja pojat ovat edustettuna tanssilinjalla?

Miesopiskelijan mukaan tanssilinja on ollut perinteisesti tyttövoittoinen, ja mukana on ollut joka vuosiehkä yksi poika. Poikien määrä on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Tällä hetkellä linjalla kerrotaan

Page 30: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

23

olevan neljä poikaa. Tytöt arvelevat poikien vähäisen osuuden johtuvan osittain siitä, että painotus onnykytanssissa ja baletissa, ja pojat ovat yleensä enemmän kiinnostuneita hiphopista. Toisennaisopiskelijan mukaan tytöt ovat myös luonnostaan lahjakkaampia tanssijoita, ja pojat vähän"pökkelöitä". Opiskelijat epäilevät, että tanssin kasvanut suosio poikien keskuudessa ei johdu niinkäänlahjakkuudesta kuin siitä, että poikia on otettu mukaan tasa-arvon nimissä sukupuolensa perusteella,koska poikia tarvitaan näön vuoksi esityksiin mukaan.

3. Ohjaus

Onko sukupuolella merkitystä jatko-opiskeluvalinnoissa?

Naisopiskelijan mukaan sukupuolella on varmasti merkitystä; esimerkiksi yleensä pojat suuntaavatteknisille aloille. Toinen naisopiskelija kertoo haluavansa lentäjäksi eli perinteisesti varsin miehisenäpidetylle alalle. Toinen naisopiskelija toteaa tähän, että moinen alanvalinta on kuitenkin todellaharvinainen. Miesopiskelijan mukaan hänen kaveriporukassa sukupuolella ei vaikuttaisi olevan merkitystäalanvalinnassa. Hän tuntee tyttöjä, jotka ovat menossa teknisille aloille. On myös neutraaleja aloja, kutenlääketieteellinen, jonne haetaan varsin tasaisesti sukupuolesta riippumatta. Naisopiskelija arvioi, ettäpojat hakeutuvat yleisimmin ammattikorkeakouluun ja teknisille aloille ja tytöt yliopistoon.

Tukevatko opot ja opettajat sukupuolirajat ylittäviä oppiaine-, jatkokoulutus- tai ammattiakoskevia valintoja?

Naisopiskelijan mukaan sukupuoli ei sinänsä vaikuta, vaan opot tukevat opiskelijoita yksilöllistenvahvuuksien mukaan eli sen mukaan, missä kukin on hyvä. Opiskelijoiden mukaan on hyvä, että opotohjaavat ja kannustavat opiskelijoita tunnistamaan omat vahvuutensa ja hakeutumaan alalle, jolle kukinparhaiten soveltuu. Yleisesti ottaen siis henkilökohtaisten ominaisuuksien ja taitojen ajatellaanvaikuttavan sukupuolta enemmän ohjaukseen.

Onko oppilaitoksessa annettu riittäväsi informaatiota erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuk-sista?

Opiskelijoiden mukaan infotilaisuuksista ei tiedoteta riittävästi, joten opiskelijat eivät osallistu niihin.Infotilaisuuksia järjestetään vain yleisimmistä ja tavanomaisimmista aloista, eikä sellaisista erityisistäaloista, joista olisi vaikea hankkia omatoimisesti tietoa. Henkilökohtaista aikaa on valitettavan vaikeasaada opolta. Opon ja ryhmänohjaajan vastuualueet tuntuvat olevan hieman epäselviä. Opiskelijoilla olisikuitenkin tarvetta henkilökohtaiselle ohjaukselle, ja yksilölliselle keskustelulle tulisi olla enemmän aikaa.Tällä hetkellä tilanne tuntuu olevan se, että apua saa vain pahimmissa ongelmatilanteissa, mutta liianpaljon jätetään opiskelijan oman aktiivisuuden varaan. Esimerkiksi kurssivalinnoissa ei saa riittävästiapua, vaan vaihtoehdoista joutuu ottamaan selvää ja valintoja joutuu tekemään liikaa itsekseen.

Keskustellaanko oppilaitoksessa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?

Opiskelijoiden mukaan tasa-arvo-ongelmia ei esiinny, joten niistä ei ole tarvetta erityisesti puhuakaan.Naisopiskelijat kertovat, että lukiossa on tasa-arvotiimi, joka on avoin yhteisö, jossa on mukana viisiopiskelijaa, tosin pelkästään tyttöjä. Tasa-arvotiimi järjestää vuosittain tasa-arvoviikon, jolloin tasa-arvoakäsitellään jostakin teemasta. Viimeksi tasa-arvoviikolla oli kiinnitetty huomiota epätasa-arvoiseenkohteluun.

4. Opiskelijahuolto

Mistä johtuu, että tytöt käyttävät enemmän terveyspalveluita?

Naisopiskelijoiden mukaan tytöt vaivautuvat herkemmin menemään vastaanotolle. Terveydenhoitaja onnainen, joten tyttöjen on helpompi mennä puhumaan hänelle vaivoistaan. Poikien on vaikeampi kertoahenkilökohtaisista asioistaan naiselle. Tyttöjen on opiskelijoiden mukaan yleisestikin helpompi puhuavaivoistaan ja valittaa esimerkiksi päänsärkyä. Miesopiskelija toteaa tähän, että pojat on sisukkaampia jakestävät kipua paremmin.

Page 31: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

24

Mitä oppilaitos voisi tehdä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi?

Opiskelijoiden mukaan opiskelijahuolto ei oppilaitoksessa toimi tarkoituksenmukaisesti. Terveydenhoitajaja muu opiskelijahuollon henkilöstö ei ole riittävästi paikalla. Tapaaminen järjestyy käytännössä vainajanvarauksella, joten akuuteissa ongelmissa on vaikea saada apua. Terveydenhoitajaa on vaikea saadakiinni, jos vaikka tarvitsisi pikaisesti sairastodistuksen. Opiskelijoille ei tunnu myöskään olevan selvää,millaisissa asioissa kuuluu kääntyä kenenkin puoleen; on ollut harmittavaa kuulla, että jokin asia "ei kuulutehtäviini", kun on ensin saanut odottaa pitkään ylipäänsä pääsyä vastaanotolle. Psykologi on yleensähyvin tavattavissa, mutta häneltä saa opiskelijoiden mukaan apua vain kiusaamiseen liittyvissä asioissa, jamonesti hän vain on ohjannut ongelmissa vain eteenpäin. Naisopiskelija kertoo "todella rakastavansa tätäkoulua", mutta toteaa, että opiskelijahuolto ei koulussa todellakaan pelaa.

5. Opetus/opetusmenetelmät/oppimateriaali

Kohdellaanko opiskelijoita oppitunneilla samanarvoisesti sukupuolesta riippumatta?

Naisopiskelijan mukaan sukupuolen osalta kohtelu on tasa-arvoista, mutta yleisesti ottaen sosiaalisetihmiset pääsevät puhumalla pinteestä ja saavat etuoikeuksia, kuten korotuksia arvosanoihinsa. Toinennaisopiskelija korostaa, että aktiiviset opiskelijat saavat etuja: esimerkiksi poissaoloja tai myöhästymisiä eihuomioida, jos osaa puhua itsensä pois pälkähästä. Opettajilla kerrotaan olevan lellikkejä – tietynlainenensivaikutelma opiskelijasta jää elämään ja vaikuttamaan opiskelijan myöhempiin käsityksiin;aikaisemmin syntynyt mielikuva vaikuttaa arviointiin, siten, että aiemmin hyvä opiskelija saa helpomminmyöhemminkin hyviä numeroita.

Onko eroa sillä, kuka saa olla äänessä?

Naisopiskelijoiden mukaan sukupuolella ei ole tässä asiassa merkitystä vaan persoonalla. Opiskelijoilla onsellainen käsitys, että opiskelijat jaetaan julkilausumattomiin tasoryhmiin, ja opettajat valitsevat oppilaat,joita haluavat opettaa. Opettajat haluavat opiskelijoiden mukaan pitää kiinni hyvistä oppilaista. Tällainenmenettely johtuu ilmeisesti siitä, että mikäli kurssille on tulijoita enemmän kuin on paikkoja, kurssillepääsevät ne opiskelijat, jotka ovat osallistuneet kyseisen opettajan opetukseen aiemmin eli ovatopettajalle entuudestaan tuttuja.

5. Arviointi

Toteutuuko miesten ja naisten samanarvoinen kohtelu opintosuoritusten arvioinneissa?

Naisopiskelijoiden mukaan puhumalla pääsee helpommalla ja voi vaikuttaa arviointiin. Toinennaisopiskelija mainitsee, että pojat pääsevät vähemmällä yrittämisellä; hänestä vaikuttaa siltä, että poikiayritetään aktivoida ja innostaa opiskelemaan. Tytöt kokevat, että heidän tulee tehdä poikia enemmäntyötä. Yksi naisopiskelija nostaa edelleen esiin arvioinnin epäoikeudenmukaisuuden ja sen, että numeroitasaa aiemmin muodostuneen mielikuvan mukaan.

Nostetaanko poikia esiin?

Naisopiskelija vastaa, että sukupuolella ei sinänsä ole merkitystä, vaan yleisesti ottaen äänekkäimmätopiskelijat saavat enemmän huomiota. Tyttöjen on toisinaan poikia helpompi saada huomiota, sillä tytötovat monilla tunneilla poikia aktiivisempia. Esimerkiksi äidinkielen tunneilla käsiteltävät asiat, kutenrunojen tulkitseminen, ovat yleisimmin tyttöjä kiinnostavia.

Onko sukupuolella eroa matematiikan opiskelussa?

Miesopiskelijan mukaan matematiikan tunneilla on tasaisesti tyttöjä ja poikia, ja molemmat saavatäänensä kuuluviin. Naisopiskelijan mukaan tosin pitkän matematiikan tunneilla on poikaenemmistö.

Kohtelevatko opettajat eri tavoin eri sukupuolen edustajia?

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että opiskelijoiden kohtelussa ei ole merkittävää eroa sukupuolen mukaan.Opettajan sukupuolellakaan ei ole opiskelijoiden mukaan merkitystä opiskelijoiden kohteluun.

Page 32: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

25

5. Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu/kiusaaminen/syrjintä

Esiintyykö oppilaitoksessa seksuaalista häirintää?

Kaikki vastaavat yksimielisesti, etteivät ole kuulleet, että koulussa esiintyisi seksuaalista häirintää taiahdistelua.

Onko tietoa, kenelle voisi kertoa häirinnästä?

Naisopiskelija vastaa, että terveydenhoitaja ja psykologi tulevat ensimmäisinä mieleen – jos ylipäänsäovat paikalla. Toinen lisää, että rehtorille kannattaisi kertoa, sillä puuttuisi varmasti asiaan, ja häiriköijäsaisi varmasti heti potkut.

Esiintyykö oppilaitoksessa kiusaamista?

Opiskelijoiden mukaan kiusaaminen ei riipu sukupuolesta, vaan pikemminkin sillä, että on jotenkinerilainen kuin muut. Opiskelijoiden mukaan myös "opettajat aukoo päätään" eli suhtautuvatepäoikeudenmukaisesti poikkeavasti käyttäytyviin, koska eivät pidä siitä, että heidän reviirilleen tullaan jatehtäviinsä puututaan liikaa. Toisin sanoen opettajat eivät pidä siitä, että opiskelijat luulevat tietävänsäenemmän kuin he.

Puututaanko kiusaamiseen?

Opiskelijoiden mukaan yleisesti ottaen kiusaamiseen ei koulumaailmassa puututa riittävästi. Tämä johtuupaljolti siitä, etteivät opettajat tiedä, mitä kaikkea opiskelijoiden keskuudessa tapahtuu eivätkä tiedostakiusaamistilanteita. Opiskelijat arvioivat, että yleisesti ottaen kiusaamista ei huomioida kouluissa riittävästi– virallisesti sanotaan kyllä, että kiusaamiseen puututaan, vaikka todellisuudessa asiaan ei kiinnitetäriittävästi huomiota.

Opiskelijat korostavat kuitenkin sitä, että tässä lukiossa kiusaamista ei esiinny. Koulu on tunnettu hyvästäilmapiiristään, ja opiskelijat kertovat tämän vaikuttaneen heidän lukiovalintaansa. Koululla on hyvä maine,ja hakijamäärä on kasvussa sekä arvostus nousussa. Opiskelijoilla on tunne, että kaikkia arvostetaan jakaikilla on mahdollisuus osallistua koulun eri toimintoihin. On oppilaiden omasta aktiivisuudesta kiinni,miten haluaa päästä esiin ja tulla kuulluksi.

Vaikka koulussa ei varsinaisesti esiinny kiusaamista tai syrjintää, naisopiskelija on kokenut, että oppilaidenkeskuudessa esiintyy jossain määrin nimittelyä, syrjintää tai ulkonäköön liittyvää arvostelua vapaa-ajalla,kouluajan ulkopuolella.

7.4 Sotungin lukio

Opiskelijamäärä syksyllä 2010 oli 413. joista naisia on 213 eli 51,6 %.

ValintaperusteetYleislinjalle valitaan 58–80 opiskelijaa peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella.Urheilulinjalle valitaan 50–72 opiskelijaa valtakunnallisten urheilulukioiden kriteerillä, jossa sisäänpääsyynvaikuttaa lukuaineiden keskiarvo, liikunnan arvosana ja seurojen ja lajiliittojen lausunnot.

Keskustelussa 28.10.2010 oli mukana 4 tyttöä ja 3 poikaa.

Ensivaikutelma, yleiskuva tasa-arvotilanteesta

Keskustelu oli erittäin aktiivista ja oma-aloitteista. Pojat olivat hieman tyttöjä aloitteellisempia keskustelunavaajia. Sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta tilanne vaikuttaa olevan varsin hyvä. Sen sijaankeskustelussa nousee toistuvasti esiin näkemys, että opiskelijoiden kesken esiintyy jakoa aktiivisiin jasuosittuihin sekä passiivisempiin, vetäytyviin opiskelijoihin. Vaikka ketään ei tarkoituksella jätetäulkopuolelle, voi ujommilla opiskelijoilla olla vaikeaa päästä mukaan sisäpiiriin, jos mukaan pääseminenjätetään liiaksi opiskelijan omalle vastuulle. Opettajienkin mainitaan suosivan arvioinnissa aktiivisempiaopiskelijoita. Huomiota kannattaisikin kiinnittää tasa-arvoisen ilmapiirin luomiseen, persoonallisuudeltaan

Page 33: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

26

erilaisten opiskelijoiden tasavertaiseen kohteluun ja siihen, ettei opiskelijoita arvioida ja luokitellapersoonallisuuden ja sosiaalisuuden mukaan.

1. Tasa-arvon toteutuminen yleisesti ottaen oppilaitoksessa

Kohdellaanko opiskelijoita tasa-arvoisesti oppilaitoksessa?

Miesopiskelija aloittaa vastaamalla "kyllä", mutta naisopiskelija toteaa, että naamakertoimella onmerkitystä. Toinen miesopiskelija jatkaa, että yksi opettaja antaa parempia arvosanoja tytöille kuinpojille. Tähän toinen toteaa, että se on poikkeus, ja tässäkin tapauksessa tarkoituksena on ilmeisestisaada pojista enemmän irti. Miesopiskelijat jatkavat keskustelua toteamalla, että suurempaa epätasa-arvoa ei esiinny. Aktiivisten opiskelijoiden todetaan saavan enemmän huomiota, mutta siitäoppilaskunnan hallituksen jäsenet eivät tietenkään valita. Oppilaskunnan jäsenet tekevät heidänmukaansa tunnetusti enemmän töitä kuin muut. Naisopiskelija toteaa, että opettajan henkilökohtainenmielipide vaikuttaa aina opiskelijaan suhtautumiseen, vaikka itse arvioinnin kannalta sillä ei olisikaanmerkitystä.

Kohtelevatko opiskelijat toisiaan tasapuolisesti oppilaitoksessa?

Kaikki vastaavat yhteen ääneen "ei", johon naisopiskelija täydentää, että kuppikuntia on enemmän kuinyläasteella. Toinen naisopiskelija kertoo yllättyneensä, että kuppikuntia on enemmän kuin osasi odottaa.Epäreilu kohtelu ilmenee lähinnä välitunneilla. Miesopiskelijan mukaan koulussa vallitsee kollektiivinenylimielisyys toisia kohtaan, mikä ilmenee esimerkiksi poikien vähättelevänä käytöksenä tyttöjä kohtaan.Naisopiskelijan mukaan osa tällaisesta käytöksestä on tietenkin "läppää", eikä hän ole huomannut, ettäkohtelussa olisi eroja sukupuolen mukaan, ihmisten välillä kylläkin. Miesopiskelija kertoo, että esimerkiksiheti ensimmäisenä vuonna tuli selväksi jako urheilijoihin ja luusereihin. Saman lajin urheilijoilla on tapanaviihtyä keskenään. Naisopiskelija täydentää, että myös urheilijoiden kesken on kilpailua: tiettyjenurheilulajien edustajat ovat hierarkiassa korkeammalla kuin muut.

2. Opiskelu

Onko sukupuoli vaikuttanut siihen, hakeutuuko lukioon vai ammatilliseen koulutukseen?

Kaikki vastaavat, että sukupuolella ei ole ollut merkitystä alanvalintaan. Miesopiskelijan mukaan yleisestipätee sääntö, että mitä korkeampi sisäänpääsykeskiarvo, sitä enemmän lukiossa on tyttöjä. Lukio jayleisesti koko koulujärjestelmä suosii hänen mukaansa tyttöjä. Naisopiskelijan mukaan tämä lukio onVantaan lukioista ainoa, jossa on poikaenemmistö, opiskelijoista noin 52% on poikia, mihin on syynäurheilupainotteisuus.

Vaikuttaako sukupuoli kurssivalintoihin?

Miesopiskelijan mukaan urheilu on enemmän poikien suosiossa, kuten myös pitkä matematiikka ja kaikkimatemaattiset aineet. Psykologian opiskelijoissa sen sijaan on enemmän tyttöjä. Naisopiskelijan mukaansukupuoli itsessään ei vaikuta valintoihin, ja miesopiskelija täydentää, että taustalla on syitä, jotkavaikuttavat enemmän, kuten yhteiskunnan rakenteet ja kulttuuriset mallit. Naisopiskelija mainitsee myös,että perheen mallit suuntaavat opiskelijoiden valintoja, ja opiskelijoiden kulttuurisilla ja uskonnollisillaeroilla on myös merkitystä valintojen kannalta. Puhe kääntyy siihen, että tyttöjen ja poikien liikunta onjärjestetty erikseen, mutta myös tytöillä on mahdollisuus halutessaan osallistua poikien kursseille. Poikienliikunnassa on kovempi taso ja isommat haasteet. Tämän katsotaan olevan epäreilua niiden poikienkannalta, jotka eivät ole kiinnostuneita liikunnasta ja valitsevat vain pakolliset kurssit.

3. Ohjaus

Vaikuttaako sukupuoli tuleviin jatko-opintoihin hakeutumiseen?

Miesopiskelija mainitsee, että sukupuolen perusteella saa joillakin aloilla lisäpisteitä, jos on vähemmistönedustajana. Naisopiskelija täydentää, että esimerkiksi kampaamoalalla pojat saavat lisäpisteitä.Miesopiskelija tietää, että teknillisessä korkeakoulussa opiskelijoista vain murto-osa on naisia.Naisopiskelijan mukaan sukupuoli saattaa suunnata valintoja erityisesti silloin, jos ei ole varma, mihinhakea - tällöin valintoja saatetaan suunnata omalle sukupuolelle tyypillisille aloille. Opiskelijoiden mukaan

Page 34: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

27

sukupuoli ei saisi rajoittaa hakemista alalle, joka kiinnostaa. Miesopiskelija huomauttaa, että miesleimautuu heti homoksi, jos hakeutuu kampaamoalalle, ja kaikki yhtyvät näkemykseen painokkaasti.

Saako opoilta ja opettajilta tukea epätyypillisiin valintoihin?

Naisopiskelija vastaa, että tietoa saa, jos sitä osaa itse aktiivisesti hakea. Miesopiskelijan mukaan eri alojaon esitelty riittävästi.

Keskustellaanko tasa-arvosta riittävästi?

Naisopiskelijan mukaan tasa-arvosta ei juurikaan keskustella. Toisen naisopiskelijan mukaan aihettakäsitellään sellaisilla tunneilla, joilla se on luontevaa, kuten uskonnon, etiikan, filosofian ja äidinkielenopetuksen yhteydessä. Miesopiskelijan mukaan kaikilla tunneilla ei ole tarpeen keskustella tasa-arvosta,jos se ei sovellu kyseisen aineen opetukseen. Toisen miesopiskelijan mukaan monet opiskelijat eivätylipäänsä ole kiinnostuneita keskustelusta vaan konkreettisemmasta toiminnasta. Yleisesti ottaen tasa-arvoa käsitellään opiskelijoiden mukaan riittävästi.

4. Opiskelijahuolto

Miksi tytöt käyttävät enemmän terveyspalveluja?

Naisopiskelijan mukaan pojilla on korkeampi kynnys mennä vastaanotolle ja tytöillä enemmän paineita.Tyttöjen on hänen mukaansa myös helpompi puhua tunteistaan. Miesopiskelijan mukaan yhteiskuntaasettaa tytöille enemmän paineita, ja tyttöjen odotetaan pitävän huolta itsestään. Naisopiskelija pohtii,olisiko pojilla suurempi kynnys myöntää tarvitsevansa apua.

Onko opiskelijahuollon palveluihin helppo päästä?

Miesopiskelija arvelee, että psykologille pääsee helposti, mutta pojilla ei ole tapana käydä vastaanotolla.Naisopiskelijan mukaan vastaanotolle pääsee helposti, jos ongelmia on. Miesopiskelija mainitsee, ettäterveydenhoitaja ei ole riittävän usein paikalla. Fyysisten oireiden vuoksi ei ole opiskelijoiden mukaanvaikea mennä hakemaan apua, mutta psyykkisissä oireissa kynnys avun pyytämiseen on korkeampi.Opiskelijat arvelevat myös, että leimautumisen pelko estää käyttämästä palveluita. Erityisopettajankerrotaan esitellessään itsensä luokalle osoitelleen joukosta oppilaita, jotka tuntee entuudestaan.Terveydenhoitajan huone on sijoitettu näkyvälle paikalle, jolloin kaikki näkevät, jos sinne on menossa.Terveydenhoitajan palveluita käyttävät myös yläkoululaiset, joten vastaanotto ruuhkautuu. Myöspsykologilla on opiskelijoiden mukaan liikaa opiskelijoita, koska sama psykologi hoitaa myös Tikkurilanlukion opiskelijat. Tarvetta olisi kahdelle psykologille. Yläasteella kuraattorin kerrotaan hoitaneenmonipuolisesti opiskelijoiden asioita ja ottaneen kontaktia opiskelijoihin, ja samaa kaivattaisiin myöslukiossa.

5. Opetus

Kohdellaanko opiskelijoita oppitunneilla tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta?

Naisopiskelijan mukaan opettajat yrittävät olla tasapuolisia, mutta joillakin on suosikkeja, eli opiskelijoitakohdellaan naamakertoimen mukaan. Miesopiskelijan mukaan opettajatkin ovat vain ihmisiä, ja onymmärrettävää, että aktiivisista ja tunnollisista opiskelijoista pidetään ja heitä kohdellaan paremmin.

Onko eroa sillä, kumman sukupuolen edustajat saavat olla enemmän äänessä?

Naisopiskelijan mukaan on eroa, onko äänessä asiallisesti vain muuten vain. Miesopiskelijan mukaanpojat ovat usein aktiivisempia tunneilla ja antavat vaikutelman, että osaisivat asiat hyvin, mutta pärjäävätsilti huonommin kokeissa. Naisopiskelijan mukaan toiset oppilaat saavat kaiken huomion, ja jotkutopettajat antavat puhua mitä vain. Miesopiskelijan mukaan pojat yleensä uskaltavat puhua enemmän.Toinen miesopiskelija jatkaa, että pojat myös häiriköivät enemmän. Naisopiskelija sanoo, että tytöt ovatuseammin poikia hiljaisempia. Miesopiskelijan mukaan pojissakin on "hiljaisia hyssyköitä". Opettajatkannustavat tasapuolisesti molempia ilmaisemaan mielipiteitään ja olemaan äänessä. Naisopiskelijanmukaan se, kuka on äänessä, ei riipu niinkään sukupuolesta vaan persoonasta. Miesopiskelija jatkaavielä, että on myös aktiivisia tyttöjä.

Page 35: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

28

Onko oppilaitoksessa maahanmuuttajaopiskelijoita?

Opiskelijat toteavat yhteen ääneen, että maahanmuuttajaopiskelijat voi laskea yhden käden sormilla. Hetulevat lähinnä naapurimaista eivätkä eroa ulkonäöltään suomalaisista. Koska alueella asuu melko paljonmaahanmuuttajia, heidän läsnäoloonsa on totuttu. Maahanmuuttajaopiskelijoiden kerrotaan viihtyvänpaljon omissa porukoissaan. Osittain tämä johtuu kielestä; maahanmuuttajat ovat samassa suomi toisenakielenä -ryhmässä. Selkeää muusta joukosta erottuvaa maahanmuuttajaporukkaa lukiossa eiopiskelijoiden mukaan kuitenkaan ole.

6. Arviointi

Kohdellaanko tyttöjä ja poikia samanarvoisesti opintosuoritusten arvioinnissa?

Miesopiskelija vastaa, että kohtelu on tasapuolista lukuun ottamatta yhtä opettajaa. Naisopiskelija korjaaheti, että ei sekään nyt niin paha ole. Miesopiskelijan mukaan pitää miettiä, mitä kenellekin sanoo taikirjoittaa - esimerkiksi feministikriittinen aine ei ole kaikkien mieleen. Naisopiskelija piikittelee, ettäarviointiin saattoi kylläkin vaikuttaa pikemminkin työn laatu kuin aihe. Toisen naisopiskelijan mukaanrajatilanteissa suosikkioppilaiden arvosanoja saatetaan korottaa ylöspäin. Opiskelijoiden mukaanarvioinnissa on naamakertoimella merkitystä, ja opiskelijan persoona vaikuttaa enemmän kuin sukupuoli.

7. Seksuaalinen häirintä / kiusaaminen

Esiintyykö oppilaitoksessa seksuaalista häirintää?

Naisopiskelija sanoo, ettei ole törmännyt häirintään. Miesopiskelija toteaa, että tästähän kysellään jokavuosi. Naisopiskelija sanoo, ettei ole huomannut näkyvää häirintää, ja toinen jatkaa, ettei sanallista taifyysistä häirintää esiinny, mutta selän takana puhumista kylläkin. Miesopiskelijan mukaan läpänheittoaon, mutta sanoo sen olevan nykypäivää.

Esiintyykö oppilaitoksessa kiusaamista?

Naisopiskelija toteaa, että varsinaista kiusaamista ei esiinny, mutta syrjimistä kylläkin. Miesopiskelijanmukaan sisäänpäin vetäytyneet eivät pääse helposti porukkaan mukaan. Koulun ilmapiirin todetaankuitenkin olevan hyvä, eikä ketään tarkoituksella jätetä ulkopuolelle. Naisopiskelijan mukaan on yleistä,että selän takan puhutaan pahaa, vaikka keskenään oltaisiinkin kavereita. Miesopiskelija toteaa tähän,ettei sitä pidä ottaa tosissaan.

Onko informoitu, keneen voi olla yhteydessä, jos häirintää esiintyy?

Miesopiskelijan mukaan kiusaamiseen puututaan ja siitä kysellään, mutta oma-aloitteisesti on vaikeailmoittaa kiusaamisesta. Naisopiskelijan mukaan syrjintä on usein luonteeltaan sellaista, ettei siitä olemahdollista keskustella. Ryhmänohjaajatunteja kaivattaisiin lisää. Opiskelijoiden mukaan olisi myös hyvä,jos kaikilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus joka vuosi keskustella psykologin kanssa.

Vapaata keskustelua

Opiskelijoille annettiin lopuksi mahdollisuus keskustella vapaasti haluamistaan asioista. Kun keskustelu eiheti lähtenyt käyntiin, pyydettiin kertomaan lisää liikuntatuntijaosta. Keskustelussa käsiteltiin sitä, ettäpoikien liikunta on kovatasoisempaa, ja liikuntatunnit on suunniteltu kilpailuhenkisille. Tätä pidetäänepäreiluna niitä kohtaan, jotka eivät ole kiinnostuneita kilpailemisesta vaan valitsevat vain pakollisetkurssit.

Miesopiskelija otti puheeksi, että jako liikuntaryhmiin sukupuolen mukaan on tehty jo ala-asteelta lähtien.Tyttöjen osallistumiselle poikien kanssa samaan ryhmään ei nähdä esteitä. Opiskelijat esittävät, ettäsukupuolijaon sijaan pitäisi olla eri liikuntaryhmät kiinnostuneille ja ei-kiinnostuneille. Naisopiskelija näkeetämän kuitenkin ongelmallisena, sillä pojat ovat fyysisesti vahvempia ja harjoitelleet enemmän pienestäpitäen. Naisopiskelija ei näe kuntotestejä tai kilpailuhenkisyyttä mielekkäänä sellaisen opiskelijankannalta, joka ei pidä urheilusta, sillä kilpailun korostuminen ei innosta tällaista opiskelijaa omatoimiseenliikkumiseen. Hänen mukaansa liikuntatunneilla vaikuttaa naamakerroin kenties enemmän kuin muillatunneilla siihen, miten tulee arvioiduksi. Miesopiskelijan mukaan ennen kaikkea asennoituminen liikuntaa

Page 36: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

29

kohtaan vaikuttaa arvosteluun. Opiskelijoita puhuttaa myös liikuntatunneilla saatujen kokemustenvaikutus itsetuntoon – esimerkkinä se, että tulee valituksi aina viimeisenä joukkueeseen. Keskustelussanousi esiin ajatus, että liikuntaan ei pitäisi asennoitua liian tiukkapipoisesti.

Opiskelijat eivät kuitenkaan usko, että liikunnanopetusta voitaisiin järjestää eritasoisena, sillä Suomessa eiole ollut tapana erotella opiskelijoita tasoryhmiin. Liikunnan arviointi sen sijaan puhuttaa. Naisopiskelijanmukaan liikuntaa, kuten muitakaan taito- ja taideaineita, ei tulisi arvioida numeroilla vaansuoritusmerkinnällä. Miesopiskelijan mukaan numeroarviointi laittaa yrittämään, naisopiskelijan mukaanse on sen sijaan omiaan lannistamaan itsetuntoa ja päinvastoin luopumaan yrittämisestä. Miesopiskelijanmukaan ei ole mieltä yrittääkään, jos ei ole mahdollista korottaa arvosanaa. Naisopiskelijan mielestäliikunnassa tulisi olla enemmän valinnanvaraa. Miesopiskelijan mukaan liiallinen valinnaisuus johtaisisiihen, että kaikki tekisivät vain omia juttujaan. Kaikkia taitoja voi hänen mukaansa harjoitella ja kaikessavoi kehittyä. Tästäkin kiisteltiin. Yksi miesopiskelija esitti kiistaan ratkaisuehdotuksen: arvioinnin tulisitapahtua opiskelijan omaan tasoon nähden eli arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota opiskelijan omaankehitykseen eikä verrata muihin. Kun kukin tunnistaisi vahvuutensa, hän voisi hakeutua sinne, minnehänellä olisi parhaat mahdollisuudet.

8 YHTEENVETOA TULOKSISTA JA KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

8.1 Varian tasa-arvokatsaus opiskelijahaastattelujen valossa

Tässä luvussa käydään vertaillen läpi Varian Rälssitien ja Talvikkitien toimipisteidenopiskelijahaastatteluissa esiin nousseita tasa-arvokysymyksiä sekä tuodaan esiin näiden pohjalta asioita,joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota tasa-arvon edistämisessä.

Yleisesti ottaen opiskelijoiden keskustelujen kautta on havaittavissa, että jako naisten ja miesten aloihinelää edelleen vahvana. Talvikkitiellä, jossa annetaan sosiaali- ja terveysalan koulutusta, keskustelussakorostuu alan naisvaltaisuus. Miesopiskelijat, jotka ovat oppilaitoksessa selvänä vähemmistönä, ovatjoutuneet pohtimaan ja perustelemaan alanvalintaansa. He näkevät vähemmistöasemastaan olevankuitenkin etua, sillä he kokevat, että pehmeille aloille hakeutuvia miehiä arvostetaan ja heillä riittääkysyntää hoiva-alan ammateissa. Sitä vastoin liikenteen alan koulutusta antavan Rälssitien keskustelussakorostui vahvasti ala miesvaltaisuus ja maskuliininen, sovinistinen kulttuuri. Naiset ovat tietoisestihalunneet opiskelemaan miesten alalle, koska ovat halunneet välttää perinteisiä naisvaltaisia aloja. Naisetjoutuvat kertomansa mukaan tekemään kovasti työtä pärjätäkseen miehisessä maailmassa jatodistaakseen pätevyyttään.

1. Tasa-arvon toteutuminen yleisesti ottaen oppilaitoksessa

Talvikkitiellä kohtelu on opiskelijoiden mukaan tasa-arvoista. Miesopiskelijat kokevat tulevansavähemmistöroolissaan hyvin kohdelluksi. Rälssitiellä tilanne vaikuttaa olevan toinen. Kohtelu onopiskelijoiden mukaan epätasa-arvoista, mutta ei niinkään sukupuolen mukaan, vaan pikemminkin siten,että tietyt opiskelijat ovat toisia suositumpia sekä opettajien että muiden opiskelijoiden keskuudessa jatulevat myös paremmin huomioiduksi. Keskustelussa nousee myöhemmin esiin, että etnisesti muistaerottuvia opiskelijoita kohdellaan rasistisesti. Talvikkitiellä suhtautuminen maahanmuuttajiin vaikuttaisiolevan myönteisempi siksikin, että monikulttuurisuuden ajatellaan antavan hyödyllisiä uusia näkökulmiatulevaa työtä ajatellen.

-> Rasistiselle käytökselle ja kiusaamiselle tulee asettaa nollatoleranssi, ja opiskelijoita tulee ohjeistaasiitä, millainen käytös ei ole soveliasta. Myös henkilökunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, ettäopiskelijoiden kohtelu on tasa-arvoista sukupuolesta, persoonallisuudesta ja etnisestä taustastariippumatta.

2. Opiskelu

Keskusteltaessa sukupuolen merkityksestä alanvalinnan kannalta Talvikkitien opiskelijat arvelevat, ettäsuomalainen kulttuuri pitää edelleen yllä sukupuolieroja ja asenne töiden jakautumisesta miesten janaisten töihin elää edelleen vahvana. Omaan alanvalintaan tämä ei opiskelijoiden mukaan ole

Page 37: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

30

vaikuttanut, vaan alanvalintaan sanotaan vaikuttavan ennen muuta oma kiinnostus. Opiskelijoidenmukaan alanvalinta on jokaisen oma päätös ja kaikki nähdään mahdollisena, mutta vanhempienmielipiteiden todetaan myös suuntaavan alanvalintaa.

Kysyttäessä, onko sukupuolelle epätyypillistä alanvalintaa ihmetelty, naiset kertovat saaneensa osakseenlähinnä epäilyjä siitä, riittävätkö heidän fyysiset voimansa perinteisten miesten tehtävien hoitamiseen.Naisvaltaisella alalla opiskelevat miehet kokevat, että heidän valintaansa yleisesti arvostetaan, silläihmiset arvostavat toisten hyväksi töitä tekeviä. Epätyypillinen alanvalinta saattaa kuitenkin johtaaleimautumiseen poikkeavaksi tapaukseksi.

-> On tärkeää tiedostaa, että kulttuurisissa ajatusmalleissa vallitsee edelleen jako miesten ja naistenaloihin. Kulttuurin ohjaavia rakenteita ei välttämättä tiedosteta, vaan ne peittyvät yksilöllisyyttäkorostavan diskurssin alle. Eri sukupuolilla epätyypillinen alanvalinta näyttäytyy erilaisena naisilla jamiehillä – naiset kokevat, että heillä on edelleen vaikeampi luoda uraa miesvaltaisilla aloilla, kun taasmiehet kokevat, että heitä arvostetaan vähemmistösukupuolen edustajina perinteisesti naisvaltaisillaaloilla. Naisia ja miehiä tulee avoimesti kannustaa hakeutumaan kiinnostustaan vastaavalle, myössukupuolelleen epätyypilliselle aloille, ja tätä kautta käytännössä sekä ajattelumallien tasolla purkaajäykkää jako naisten ja miesten aloihin.

3. Työelämäjaksot

Rälssitien keskustelussa naiset kertovat kokeneensa työelämäjaksoilla vähättelyä ja osaamisensaaliarviointia. Toisaalta he kokevat saaneensa naisina erityiskohtelua ja helpommin apua kuin miehet.Miesvaltaisella alalla opiskelevat naiset eivät näe työllistymismahdollisuuksiaan tasavertaisina miestenkanssa. Naisten täytyy miehiä enemmän vakuuttaa osaamistaan. Alalla vallitsevan sovinismin vuoksinaisten täytyy opetella pitämään puoliaan ja sopeutua miehiseen kulttuuriin, esimerkiksi sietää ronskiahuumoria ja osallistua huulenheittoon.

Opiskelijoiden asennoitumisessa heijastuu yksilön vastuuta korostava näkemys: työelämässä eteneminenon omasta asenteesta kiinni. Työelämän epätasa-arvosta on naisten mukaan vaikea puhua perinteisellämiesvaltaisella alalla. Koska vakiintuneita käytäntöjä ei ole helppo muuttaa, työt täytyy vain tehdä hyvinja näyttää, mihin pystyy. Miesvaltaisella alalla vakiintuneet käytännöt ovat jäykät: etenkin vanhemmansukupolven miehet suhtautuvat naisiin epäilevästi, ja naisten on vaikea päästä etenemään urallaan.Toisaalta opiskelijoiden mukaan naiset myös helposti tyytyvät miehiä vähempään, eivätkä uskalla pyytääylennystä tai palkankorotusta.

Talvikkitiellä vähemmistöä edustavat miesopiskelijat sen sijaan näkevät työllistymismahdollisuutensavaloisana. He kokevat olevansa työmarkkinoilla kysyttyä työvoimaa, sillä heitä kaivataan työpaikoillamiehen malliksi ja miesten töihin. Alan perinteinen naisvaltaisuus ja jako miesten ja naisten töihin tuleeesiin pienissä arjen käytännöissä, kuten esimerkiksi siinä, että miesten oletetaan tekevän voimaa vaativatja korjaustyöt.

-> Naisten ja miesten työllistymisnäkymät sukupuolelle epätyypillisellä alalla ovat epätasa-arvoiset:naisten on vaikea työllistyä tai edetä urallaan miesvaltaisella alalla, kun taas miehillä riittää kysyntäänaisvaltaisella alalla. Työllistyminen ja uralla eteneminen nähdään helposti olevan yksilön lahjakkuudestatai osaamisesta kiinni – kulttuurissa vallitsevat rakenteet ja vakiintuneet käytännöt peittyvät yksilönvastuullisuutta korostavan diskurssin alle. Työelämässä jako naisten ja miesten töihin ja sukupuolilletyypillisiin tehtäviin tulee ilmi arjen käytännöissä ja naisille ja miehille suunnatussa tehtävienjaossa.- >Työelämän sukupuolittuneet käytännöt on tärkeää tiedostaa ja purkaa niitä rohkaisemalla opiskelijoitamyös sukupuolelleen epätyypillisiin uravalintoihin sekä kannustamalla työnantajia rekrytoimaan avoiminmielin opiskelijoita sukupuolesta riippumatta. On tärkeää, että tasa-arvon edistäminen huomioidaanopiskelijoille annettavassa työelämätietoudessa, sen kautta syntyy käsitys ammatista ja osaamisesta,omista oikeuksista työssä.

4. Opiskelijahuolto

Syynä sille, että naiset käyttävät miehiä enemmän terveyspalveluja, opiskelijat esittävät kummassakinoppilaitoksessa samankaltaisia syitä. Naisten sanotaan analysoivan itseään herkemmin ja hakevanrohkeammin apua ongelmiinsa. Miesten kuuluu kulttuurissamme puida ongelmiaan itsekseen, ja naisten

Page 38: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

31

odotetaan pitävään itsestään huolta. Etenkin Rälssitiellä miesten näkemyksistä on havaittavissa, ettäkulttuurinen malli elää vahvasti asenteissa terveyspalvelujen käyttöä kohtaan.

Terveydenhoitaja on yleensä nainen, joten naisten arvellaan senkin vuoksi olevan helpompi mennä hänenvastaanotolleen. Molemmissa oppilaitoksissa tulee esiin näkemys, että terveydenhoitajan tai psykologinluokse on opiskelijoiden mukaan liian vaikea päästä. Opiskelijahuollon henkilöstön työnkuvat eivät oleopiskelijoille riittävän selvät, joten tiedotusta palveluista tulisi lisätä. Oppilaitoksen henkilöstön tulisiaktiivisemmin seurata opiskelijoiden tilannetta ja puuttua mahdollisiin ongelmiin ajoissa. Apua tulisi ollasaatavilla heti, kun tarvetta ilmenee.

-> Syyt naisten ja miesten eroille terveyspalvelujen käytössä löytyvät syvältä kulttuurista. Naisilla on lupapuhua ongelmistaan ja hakea apua, kun taas miesten oletetaan pitävän ongelmansa omana tietonaan.Opiskelijahuollon käytännöt on myös rakennettu sukupuolten kannalta epätasa-arvoisesti;opiskelijahuollon henkilöstö on perinteisesti naisvoittoista, joten naisopiskelijoiden on helpompi jakaaongelmiaan samaa sukupuolta edustavan henkilön kanssa. Opiskelijahuollon palveluiden tasavertaisuudenkannalta tulisi kiinnittää huomiota siihen, että apua on saatavilla tarpeen mukaan sekä siihen, ettäopiskelijoilla on tiedossa, kenen puoleen kääntyä millaisissakin asioissa. Jotta miehilläkin olisi helpompihakea apua ongelmiinsa, voisi olla tarpeen pohtia sähköisten neuvontapalvelujen kehittämistä kanavana,jota kautta voisi anonyymisti tai ilman leimautumisen pelkoa kysyä asiantuntijoilta neuvoa mieltäaskarruttavissa asioissa.

5. Ohjaus

Erityisesti opinto-ohjaajan toimintaa kehutaan molemmissa oppilaitoksissa. Opot ovat helpostilähestyttäviä, ja heiltä saa tukea opintojen suunnitteluun. Opiskelijoiden mielestä kohtelu sukupuoltenvälillä ole epätasa-arvoista opettajien tai muun henkilökunnan osalta.

-> Opinto-ohjaus toimii opiskelijoiden näkemysten valossa eri sukupuolet tasavertaisesti huomioonottavalla tavalla. Jatkossakin tulisi kiinnittää huomiota siihen, että sekä naiset että miehet saavattasavertaisesti tukea opintojensa ja työelämään siirtymisensä suunnittelussa. Opiskelijoita tuleekannustaa hakeutumaan kiinnostuksensa mukaiselle alalle ja rohkaista tekemään myös sukupuolelleepätyypillisiä uravalintoja.

6. Opetus

Talvikkitien opiskelijoiden mukaan sekä opetus että oppimateriaalit ovat sukupuolineutraaleja. Miestenkinnäkemykset otetaan huomioon huolimatta alan perinteisestä naisvaltaisuudesta. Pojat tietysti erottuvatvähemmistönä joukosta, joten heidät muistetaan helpommin. Aktiivisuus ja huomion saaminen riippuuopiskelijoiden mukaan pikemminkin persoonasta kuin sukupuolesta.

Rälssitiellä sen sijaan tytöt kokevat pääsevänsä helpommalla, eivätkä opettajat huomauttele heilleepäsopivasta käytöksestä yhtä herkästi kuin pojille. Oppilaitoksen opettajakunta on miesvoittoinen.Opiskelijoiden mukaan naisopettajilla ei olisikaan vaadittavaa auktoriteettia. Toisaalta tyttöjen mielestänaisopettajat osaisivat selittää asiat naisten näkökulmasta.

-> Opetuksen ja opiskelijoiden kohtelun tulee olla tasavertaista paitsi opiskelijoiden sukupuolen, myösopiskelijoiden persoonallisuuserojen kannalta. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että oppilaitostenhenkilöstö kohtelee eri sukupuolen edustajia tasavertaisesti ja yhdenmukaisin kriteerein.Vähemmistösukupuolta edustavan henkilöstön rekrytointiin tulisi suhtautua avoimin mielin.

7. Arviointi

Talvikkitiellä arviointi on opiskelijoiden mukaan tasa-arvoista, mutta Rälssitien opiskelijat näkevät, ettätytöt pääsevät helpommalla ja heitä suositaan arvioinnissa. Tytöt saavat myös kuulla pojilta vihjailujaarviointiperusteista, jos saavat parempia arvosanoja kuin pojat. Tytöt katsovat tällaisen huulenheitonkuuluvan oppilaitoksen ja alan kulttuuriin, joten sitä on pakko kestää, kun on alalle hakeutunut.

-> Arvioinnin tasa-arvoisuuteen ja työmäärien yhdenmukaisuuteen sukupuolesta tai persoonallisuudestariippumatta tulee kiinnittää huomiota. Arviointikriteerien avoimuuteen tulee kiinnittää huomiota, ja niidentulee olla opiskelijoiden tiedossa.

Page 39: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

32

8. Seksuaalinen häirintä / kiusaaminen

Kummassakaan oppilaitoksessa ei opiskelijoiden mukaan esiinny seksuaalista häirintää henkilökunnantaholta. Talvikkitiellä opiskelijoilla näyttäisi olevan hyvin tiedossa, miten toimia mahdollisissahäirintätilanteissa. Rälssitien opiskelijoilla ohjeistus ei ole opiskelijoiden mukaan ollut selkeää, eikäopiskelijoilla ole varmuutta siitä, keneen ottaa yhteyttä mahdollisissa häirintätilanteissa.

Talvikkitiellä ei opiskelijoiden mukaan esiinny häirintää tai kiusaamista opiskelijoiden kesken. Erilaisuus jamonikulttuurisuus nähdään pikemminkin positiivisina asioina. Rälssitiellä sen sijaan vallitsee opiskelijoidenkesken erilainen kulttuuri, jossa esimerkiksi poikkeavaan ulkonäköön liittyvä huomauttelu on yleistä.Suoranaista rasismiakin esiintyy. Opiskelijoiden mukaan kiusaamista katsotaan oppilaitoksessa liikaa läpisormien, ja siihen tulisi puuttua nykyistä herkemmin.

-> Opiskelijoille tulee täsmentää ohjeet siitä, millainen henkilökunnan taholta tuleva tai opiskelijoidenkesken tapahtuva loukkaava tai häiritsevä käytös ei ole suotavaa ja miten toimia mahdollisissa häirintä- taikiusaamistilanteissa. Vastuuta häirintään puuttumiseen ei voi jättää opiskelijoille, vaan henkilökunnan onreagoitava siihen.-> Edellytyksenä opiskelijoiden välisen myönteisen kanssakäymisen edistämiselle on, että kiusaamiseenja häirintään puututaan heti eikä naisten vähättelyyn perustuvaa miehisyyden mallia edistetä.Opiskelijoiden keskinäiseen toimintaan vaikutetaan asennekasvatuksella ja etenkin uudet opiskelijat tulisiperehdyttää oppilaitoksen tasa-arvolinjaan. Opinto-oppaissa tulisi olla ohjeet häirintätilanteiden varalle jatietoa tasa-arvosta.

8.2 Lukioiden tasa-arvokatsaus opiskelijahaastattelujen valossa

Tässä luvussa käydään vertaillen läpi Sotungin ja Vaskivuoren lukioiden opiskelijahaastatteluissa esiinnousseita tasa-arvokysymyksiä sekä tuodaan esiin näiden pohjalta asioita, joihin tulisi kiinnittää erityistähuomiota tasa-arvon edistämisessä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta tilanne vaikuttaa opiskelijoiden näkemysten valossa olevanlukioissa varsin hyvä. Sen sijaan keskusteluissa nousee toistuvasti esiin näkemys, että opiskelijoidenkesken esiintyy jakoa aktiivisiin ja suosittuihin sekä passiivisempiin, vetäytyviin opiskelijoihin. Vaikkaketään ei tarkoituksella jätetä ulkopuolelle, voi ujommilla opiskelijoilla olla vaikeaa päästä mukaansisäpiiriin, jos mukaan pääseminen jätetään liiaksi opiskelijan omalle vastuulle. Opettajienkin mainitaansuosivan arvioinnissa aktiivisempia opiskelijoita. Huomiota kannattaisikin kiinnittää tasa-arvoisen ilmapiirinluomiseen, persoonallisuudeltaan erilaisten opiskelijoiden tasavertaiseen kohteluun ja siihen, etteiopiskelijoita arvioida ja luokitella persoonallisuuden ja sosiaalisuuden mukaan.

1. Tasa-arvon toteutuminen yleisesti ottaen oppilaitoksessa

Vaskivuoren lukion opiskelijoiden mukaan opettajat kohtelevat opiskelijoita tasa-arvoisesti. Sotungissasen sijaan mainitaan, että sukupuolten välillä kohtelu on varsin tasa-arvoista, mutta aktiiviset opiskelijatsaavat opettajilta enemmän huomiota, vaikka itse arvioinnin kannalta sillä ei arvioida olevan juurimerkitystä.

Sotungissa kerrotaan vallitsevan opiskelijoiden kesken luokitteleva, hierarkkinen ilmapiiri. Tämä ei näyniinkään sukupuolten välisenä erona kuin jakona urheilijoiden ja muiden opiskelijoiden välillä.Vaskivuoressa yhteishenki opiskelijoiden kesken tuntuisi olevan hyväksyvämpi, ja opiskelijoiden mukaankaikki halukkaat pääsevät ryhmiin mukaan. Mukaan pääsemisen katsotaan olevan omasta aktiivisuudestakiinni, ja opiskelijat pitävät luonnollisena, että sosiaalisemmat opiskelijat ovat aktiivisemmin mukanaerilaisissa ryhmissä. Ketään ei tarkoituksella jätetä ulkopuolelle, eikä kenenkään tiedetä olevan täysinyksinäinen. Kummassakin lukiossa on vain muutamia maahanmuuttajaopiskelijoita, jotka eivät juuri erotumuista opiskelijoista, mutta heidän kerrotaan kuitenkin viihtyvän paljon omissa porukoissaan.

-> Tasa-arvon toteutumisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että sekä oppilaitoksenhenkilökunta että opiskelijat kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti sukupuolesta, persoonallisuudesta taietnisestä taustasta riippumatta. Yksinäisiin, syrjään vetäytyviin opiskelijoihin tulee kiinnittää huomiota jarohkaista heitä osallistumaan ja muita opiskelijoita ottamaan heidät mukaan ryhmiin. On myös tärkeää,että opiskelijat osallistuvat oppilaitoksen tasa-arvosuunniteluun.

Page 40: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

33

2. Opiskelu

Molemmissa lukioissa nousee esiin näkemys, että tytöt valitsevat peruskoulun jälkeen lukion, mikälikeskiarvo riittää sinne pääsyyn, mutta pojissa on enemmän käytännöllisesti suuntautuneita opiskelijoita,jotka menevät kiinnostuksensa vuoksi ammattikouluun, vaikka keskiarvo riittäisi lukioonkin. Poikienmielestä koulujärjestelmä painottaa ja arvostaa enemmän teoreettisuutta ja suosii tyttöjä.

Opiskelijoiden käsitykset eri sukupuolten valitsemista kursseista vastaavat perinteistä jakoa naisten jamiesten aloihin. Pitkän matematiikan lukijoista enemmistön tiedetään olevan poikia. Yleisesti ottaenmatemaattiset aineet ovat poikien suosimia, psykologia ja valinnaiset kielet tyttöjen suosimia. Sotunginlukion tiedetään olevan Vantaan ainoa lukio, jossa pojat ovat enemmistönä, ja tämän arvellaan johtuvanurheilupainotteisuudesta. Vaskivuoressa tanssilinjan sen sijaan kerrotaan olevan lähes yksinomaantyttöjen miehittämä, ja poikia on opiskelijoiden mukaan pitänyt houkutella tasa-arvon nimissä mukaan,vaikka tyttöjen mukaan tanssiminen ei ole pojille yhtä lailla luontaista kuin tytöille.

-> On tärkeää tiedostaa, että lukiolaisten ainevalinnoissa heijastuu edelleen jako miehille ja naisilletyypillisiin aloihin. Naisia ja miehiä tulee avoimesti kannustaa tekemään kiinnostustaan ja lahjakkuuttaanvastaavia ainevalintoja, myös sukupuolelleen epätyypillisiä valintoja, ja tätä kautta käytännössä sekäajattelumallien tasolla purkaa jäykkää jako naisten ja miesten aloihin.- > Oppilaitokset voivat pohtia toimenpiteitä sukupuolijakauman tasoittamiseksi. Opiskelijavalintoihinliittyen on syytä miettiä erottelevatko jotkin valintakriteerit hakijat sukupuolen mukaan, ja ovatko nevälttämättömiä kriteerejä, ja ovatko meriitit epäsuorasti toista sukupuolta syrjiviä.- > Opetusjärjestelyjen (kurssitarjotin) tulisi olla sellainen, ettei se ohjaa tai estä opiskelijoita valitsemastatiettyjä kursseja. Olisi oltava mahdollisuus suorittaa esim. sekä fysiikan että psykologian syventäviäkursseja. Erityisesti niillä kursseilla, joilla opiskelija-aines on segregoitunutta, olisi huolehdittava siitä, etteikäytetyt opetusmenetelmät ja opetukselliset ratkaisut suosi vallitsevaa sukupuolta.

3. Ohjaus

Opiskelijoiden näkemykset vastaavat perinteisiä käsityksiä sukupuolille tyypillisistä alanvalinnoista:miesten katsotaan edelleen hakeutuvan naisia yleisimmin teknisille ja käytännöllisille aloille. Opiskelijoidenmukaan alanvalintaa suunnataan sukupuolelle tyypilliseen suuntaan erityisesti silloin, jos varmojasuunnitelmia ei ole. Etenkin miesten hakeutumista sukupuolelleen epätyypilliselle alalle saattaa estääleimautumisen pelko.

Opiskelijoiden mukaan opinto-ohjaajat tukevat opiskelijoita yksilöllisten vahvuuksien mukaan jakannustavat hakeutumaan kiinnostavalle alalle. Henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat opiskelijoidenmukaan sukupuolta enemmän ohjaukseen.

Opiskelijoiden mukaan yleisesti ottaen tiedonsaanti erilaista jatkokoulutusmahdollisuuksista on pitkältiomasta aktiivisuudesta kiinni. Infotilaisuuksia järjestetään lähinnä vain aloista, joista on omatoimisestikinlöydettävissä tietoa. Henkilökohtaisia keskusteluaikoja opinto-ohjaajan kanssa kaivattaisiin enemmän.

Opiskelijoiden ajatuksia soveltaen tasa-arvoasioista keskustelu on luontevaa kytkeä muuhun opetukseen,ja sitä voisi käsitellä konkreettisesti käytännön toiminnassa.

-> Opinto-ohjaus toimii opiskelijoiden näkemysten valossa eri sukupuolet tasavertaisesti huomioonottavalla tavalla. Jatkossakin tulisi kiinnittää huomiota siihen, että sekä naiset että miehet saavattasavertaisesti tukea opintojensa ja työelämään siirtymisensä suunnittelussa. On tärkeää tiedostaa, ettälukiolaisten urasuunnitelmia ohjaavat edelleen perinteiset käsityksiä naisten ja miesten aloista. Vaikkaopinto-ohjauksessa jo pyritään rikkomaan perinteisiä raja-aitoja, oppilaitosten henkilökunnan tulee entistävahvemmin tukea opiskelijoita tekemään yksilöllisiä vahvuuksiaan vastaavia valintoja ja hakeutumaanrohkeasti myös sukupuolelleen epätyypillisille aloille. Työelämän sukupuolittuneet käytännöt on tärkeäätiedostaa ja purkaa niitä rohkaisemalla opiskelijoita myös sukupuolelleen epätyypillisiin uravalintoihin sekäkannustamalla työnantajia rekrytoimaan avoimin mielin opiskelijoita sukupuolesta riippumatta. Opinto-ohjausta tulee edelleen kehittää panostamalla henkilökohtaiseen ohjaukseen, ja tiedotusta erilaisistaurapoluista on tarpeen lisätä.

Page 41: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

34

4. Opiskelijahuolto

Kulttuuriset sukupuolierot terveyspalvelujen käytössä korostuvat opiskelijoiden keskustelussa. Naistenajatellaan voivan helpommin puhua oireistaan, ja miesten ei sallita myöntää tarvitsevansa apua vaanheidän kuuluu puida ongelmia itsekseen. Yhteiskunnan ajatellaan myös asettavan naisille paineitahuolehtia itsestään eri tavoin kuin miehille. Käytännössä miesten on vaikeampi puhua ongelmistaanterveydenhoitajalle, joka on yleensä nainen, ja toisaalta leimautumisen pelko estää hakeutumastapalveluihin.

Opiskelijahuollon palveluita ei ole opiskelijoiden mukaan riittävän hyvin saatavilla. Opiskelijoilla ei olemyöskään riittävän hyvin tietoa siitä, millaisella asialla voi kääntyä kenenkin opiskelijahuollon työntekijänpuoleen. Opiskelijoiden parempi informointi olisi tarpeen.

-> Terveyspalvelujen käytön ja terveydestä huolehtimisen kulttuurinen sukupuolittuneisuus heijastuulukiolaisten käsityksissä. Opiskelijahuollon käytännöt on myös rakennettu sukupuolten kannalta epätasa-arvoisesti; opiskelijahuollon henkilöstö on perinteisesti naisvoittoista, joten naisopiskelijoiden on helpompijakaa ongelmiaan samaa sukupuolta edustavan henkilön kanssa. Opiskelijahuollon palveluidentasavertaisuuden kannalta tulisi kiinnittää huomiota palveluiden kattavuuteen ja saatavuuteen, jaopiskelijoita on tarpeen informoida opiskelijahuollon henkilöstön työnkuvista. Jotta miehilläkin olisihelpompi hakea apua ongelmiinsa, voisi olla tarpeen pohtia sähköisten neuvontapalvelujen kehittämistäkanavana, jota kautta voisi anonyymisti tai ilman leimautumisen pelkoa kysyä asiantuntijoilta neuvoamieltä askarruttavissa asioissa.

5. Opetus

Opiskelijoiden mukaan tyttöjä ja poikia kohdellaan oppitunneilla tasa-arvoisesti, mutta sen sijaanpersoonallisuuserot vaikuttavat kohteluun: aktiiviset ja sosiaaliset opiskelijat pääsevät helpomminopettajan suosioon. Opettajat kannustavat tasapuolisesti sekä tyttöjä että poikia aktiivisuuteen.Vaskivuoressa tyttöjen sanotaan olevan monilla tunneilla poikia aktiivisemmin mukana. Pojat taas ovat eritavalla äänekkäämpiä – he häiriköivät enemmän. Sotungissa taas nousee esiin näkemys, että pojat ovattunneilla aktiivisempia ja antavat vaikutelman, että osaisivat asiat, mutta pärjäävät silti tyttöjähuonommin kokeissa. Tässä nousee esiin ajatus, että arvioinnissa korostuu teoriapainotteisuus, ja näinkoulu suosii tyttöjä.

-> Opetuksen ja opiskelijoiden kohtelun tulee olla tasavertaista paitsi opiskelijoiden sukupuolesta, myösopiskelijoiden persoonallisuuseroista huolimatta. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että oppilaitostenhenkilöstö kohtelee eri sukupuolen edustajia tasavertaisesti ja yhdenmukaisin kriteerein. Opetuksessatulee huomioida oppijoiden erilaiset oppimistyylit ja luoda oppimiskokemuksia sekä teoreettisesti ettäkäytännöllisesti suuntautuneille oppijoille. Opetusta suunniteltaessa tulee huomioida erilaisten oppijoidentarpeet hyödyntämällä erilaisia oppimisympäristöjä ja soveltamalla erilaisia opetusmenetelmiä.

6. Arviointi

Keskusteluissa nousee esiin näkemys, että pojat pääsevät vähemmällä yrittämisellä ja tyttöjen pitäätehdä enemmän töitä samoja arvosanoja saadakseen. Pääpiirteissään arviointi on opiskelijoiden mukaantasavertaista sukupuolten välillä, mutta opiskelijan persoonallisuus vaikuttaa siihen. Yleisesti ottaenaktiivisilla opiskelijoilla on opiskelijoiden arvion mukaan mahdollisuus puhumalla vaikuttaa arviointiin.

-> Arvioinnin tasa-arvoisuuteen ja työmäärien yhdenmukaisuuteen sukupuolesta tai persoonallisuudestariippumatta tulee kiinnittää huomiota. Arviointikriteerien tulee olla yhdenmukaiset ja opiskelijoidentiedossa.

7. Seksuaalinen häirintä / kiusaaminen

Seksuaalista häirintää ei ole havaittu esiintyvän lukioissa. Opiskelijoilla vaikuttaisi olevan tiedossa, kenenpuoleen kääntyä mahdollisissa häiriötilanteissa.

Opiskelijoiden mukaan yleisesti ottaen kiusaamiseen ei koulumaailmassa puututa riittävästi. Tämä johtuupaljolti siitä, etteivät opettajat tiedosta kiusaamistilanteita. Vaskivuoressa tai Sotungissa suoranaistakiusaamista ei sanota esiintyvän, mutta epäsuoraa syrjimistä ja selän takana puhumista kylläkin.

Page 42: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

35

Erityisesti vapaa-ajalla nimittely tai ulkonäköön liittyvä kommentointi on nuorten keskuudessa yleistä.Opiskelijoiden mukaan kiusaaminen ei riipu sukupuolesta, vaan pikemminkin sillä, että on jotenkinerilainen kuin muut. Ujoimmat opiskelijat jäävät helposti ryhmien ulkopuolelle, ja mukaan pääseminen onpaljolti omasta aktiivisuudesta kiinni. Oma-aloitteisesti saattaa kuitenkin vaikea kertoa kiusaamisesta.Opiskelijat kaipaisivat lisää mahdollisuuksia henkilökohtaiseen keskusteluun ryhmänohjaajan taipsykologin kanssa.

-> Oppilaitoksissa tapahtuva suora ja epäsuora kiusaaminen tulee tiedostaa nykyistä paremmin ja siihentulee puuttua välittömästi. On tärkeää kiinnittää huomiota eristäytyviin nuoriin ja siihen, etteivät he koejäävänsä ulkopuolisiksi. Opiskelijoita tulee kehottaa arvostamaan erilaisuutta ja kohtelemaankanssaopiskelijoita yhdenvertaisesti. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus puhua avoimestikiusaamiskokemuksista. Henkilökohtaiselle keskustelulle ryhmänohjaajan kanssa tulisi luoda enemmänmahdollisuuksia.

Page 43: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

36

9 LÄHTEET

Etelä-Suomen lääninhallitus 2009. Peruspalvelut Etelä-Suomen läänissä 2008.

Euroopan komission Suomen-edustuston viikkotiedote 23/2010.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2008–2011: www.stm.fi/julkaisut.

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998).

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609, 15.4.2005/232. "Tasa-arvolaki".

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007–2011: www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007

Lohikoski Pia, Putila Pirjo, Sassi Erika, Viitamaa-Tervonen Outi 2007. Tasa-arvoa oppilaitoksiin -toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi.

Opetushallituksen koulutuspäivä 23.3.2010. Segregaation purkamisen portaat.

Opetushallitus. KOULUTA -järjestelmän tilastot.

Opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998).

Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassakoulutuksessa (772/2006).

Opetusministeriö 2007. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012.

Opetusministeriön verkkojulkaisu 19.11.2009 Tytöt ja pojat koulussa.

Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6. Sukupuolten tasa-arvo opetusministeriön tehtäväalueilla.

Sinikka Mustakallio 9.10.2009, Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan kaupungin palveluissa -kurssi.

Sinikka Mustakallio 22.10.2010, Valtavirtaistaminen käytäntöön ESR-hanke WoM Oy. Sivistystoimentoimialafoorumi: Mitä sukupuolivaikutusten arviointi voisi olla arkipäivän työssä sivistystoimessa?

Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo, STM selvityksiä 2009:52.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:8. Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestätasa-arvosta.

Tasa-arvobarometri 2008: tasa-arvo oppilaitoksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:24.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kouluterveysraportit 2010.www.vantaa.fi/opetus ja kasvatus/sivistystoimi/raportit

Tilastokeskus. Sijoittumispalvelu.

Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmästä(1197/1998).

Vantaan lukioiden tasa-arvosuunnitelmat 2008.

Vantaan ammattiopisto Varian tasa-arvosuunnitelma 2008.

Page 44: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

37

Liite 1 Kouluterveyskysely 2010

Lukiot (sisältyy Steinerkoulun lukioaste)

*Kiusaamiseen ei ole puututtu oppilaitoksen aikuisten toimesta: Osuus on laskettu niistä opiskelijoista,jotka ilmoittivat joutuneensa kiusatuiksi tai osallistuneensa muiden kiusaamiseen oppilaitoksessalukukauden aikana

Ammatilliset oppilaitokset (Vantaalla: Varia, TTS ja Mercuria)

Vantaa 2010

19

40

14

57

27

17

33

34

13

19

41

17

61

27

17

36

32

13

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Työympäristön rauhattomuus haittaa opiskelua

Kiireisyys haittaa opiskelua

Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti

Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista

Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla

Luokan ilmapiiri ei tue vapaata mielipiteen ilmaisua

Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä

Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin

Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana

%

Pojat (n=850) Tytöt (n=1032) Vantaa (n=1882) Pääkaupunkiseutu (n=10863) Koko aineisto (n=27146)

TYÖILMAPIIRI JA OSALLISUUS

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

Vakioidut prosenttiosuudet

Vantaa 2010

1

2

92

7

42

15

1

2

92

7

43

15

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Koulukiusattuna vähintäänkerran viikossa

Osallistunutkoulukiusaamiseen vähintään

kerran viikossa

Kiusaamiseen ei ole puututtukoulun aikuisten toimesta*

Väkivaltatilanteet haittaavatopiskelua

Kokenut seksuaalista häirintää

Kokenut seksuaalistaväkivaltaa

%

Pojat (n=850) Tytöt (n=1032) Vantaa (n=1882) Pääkaupunkiseutu (n=10863) Koko aineisto (n=27146)

KIUSAAMINEN JA HÄIRINTÄ

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

Vakioidut prosenttiosuudet

Page 45: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

38

*Kiusaamiseen ei ole puututtu oppilaitoksen aikuisten toimesta: Osuus on laskettu niistä opiskelijoista,jotka ilmoittivat joutuneensa kiusatuiksi tai osallistuneensa muiden kiusaamiseen oppilaitoksessalukukauden aikana.

Vantaa 2010

19

23

22

44

32

14

35

53

23

18

25

23

42

31

14

33

48

20

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Työympäristön rauhattomuus haittaa opiskelua

Kiireisyys haittaa opiskelua

Opettajat eivät kohtele opiskelijoita oikeudenmukaisesti

Opettajat eivät ole kiinnostuneita opiskelijan kuulumisista

Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla

Ryhmän ilmapiiri ei tue vapaata mielipiteen ilmaisua

Opiskelijoiden mielipiteitä ei huomioida opiskelun kehittämisessä

Ei tiedä miten voi vaikuttaa oppilaitoksen asioihin

Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana

Pojat (n=781) Tytöt (n=455) Vantaa (n=1236) Pääkaupunkiseutu (n=4228) Koko aineisto (n=20751)

TYÖILMAPIIRI JA OSALLISUUS

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

Vakioidut prosenttiosuudet

Vantaa 2010

5

5

70

8

49

22

4

5

73

8

47

20

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Koulukiusattuna vähintäänkerran viikossa

Osallistunutkoulukiusaamiseen vähintään

kerran viikossa

Kiusaamiseen ei ole puututtuoppilaitoksen aikuisten

toimesta*

Väkivaltatilanteet haittaavatopiskelua

Kokenut seksuaalista häirintää

Kokenut seksuaalistaväkivaltaa

%

Pojat (n=781) Tytöt (n=455) Vantaa (n=1236) Pääkaupunkiseutu (n=4228) Koko aineisto (n=20751)

KIUSAAMINEN JA HÄIRINTÄ

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

Vakioidut prosenttiosuudet

Page 46: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

39

Liite 2 Yhteishaku 2009

Yhteishaku 2009 Hakeneet Hyväksytyt VastaanottaneetAlPat 1. sij yht 1.sij yht 1. sij yht

2106 2481 11117 1693 2342 1621 2076naisia 1115 5356 793 1088 762 971% naisia 44,94 48,18 46,84 46,46 47,01 46,77Lukiokoulutus 1213 1197naisia % 55,30

54 28 152 27 42 27 3748,65

180 167 1004 133 195 129 181naisia % 58,56

150 144 928 112 162 108 151naisia % 53,64

30 23 76 21 33 21 30naisia % 83,33

144 138 1102 94 146 94 14448,61

82 108 806 70 82 70 82naisia % 59,76

62 30 296 24 64 24 62naisia % 33,87

129 121 582 110 131 109 12841,41

69 61 443 59 69 59 67naisia % 49,25

60 60 139 51 62 50 61naisia % 32,79

388 441 1407 346 391 344 386naisia % 55,18

358 390 1293 322 361 321 357naisia % 56,30

30 51 114 24 30 23 29naisia % 41,38

318 358 1268 253 330 252 321naisia % 62,93

254 230 1004 197 266 196 257naisia % 61,48

24 32 86 22 24 22 24naisia % 70,83

33 73 144 27 33 27 33naisia % 63,64

7 23 34 7 7 7 7naisia % 85,71

Vaskivuoren lukio

Lukion tanssilinja

Lukio

Lukion medialinja

Lukion musiikkilinja

Lukio

Lukion IB-linja

Tikkurilan lukio

Lukion urheilulinja

naisia %Lukio

naisia %Lukio

Lukion luonnontiedelinja

Lukion esittävän taiteen linja

Martinlaakson lukio

Lumon lukio

Sotungin lukio

Vantaa

naisia %Helsinge gymnasium

Lukio

Page 47: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

40

A m m atilline n ko ulutu s H a ke n ee t H yv äk sytyt V a sta an o tta n ee t89 3 1 22 8 56 02 7 30 11 07 66 6 879

na isia 4 51 21 92 26 5 4 05 237 3 09na isia % 3 6,73 3 9,13 36 ,3 0 3 6,59 3 5,59 3 5,15

9 0 15 8 7 08 58 85 5 7 80na isia % 62,5

7 2 7 5 4 44 41 66 4 1 62na isia % 5 8,06

1 8 2 9 1 42 16 18 1 6 18na isia % 7 7,78

1 8 1 6 1 06 9 20 9 17na isia % 2 3,53

1 8 5 46 2 10 2 9na isia % 0

1 8 2 5 1 50 14 18 1 4 18na isia % 10 0,00

1 8 8 3 2 64 17 19 1 6 18na isia % 7 7,78

1 8 8 3 2 64 17 19 1 6 18na isia % 7 7,78

54 0 74 3 31 30 4 72 6 95 43 0 551na isia % 1 2,34

14 4 29 4 10 43 1 47 2 03 13 3 156na isia % 1 3,46

7 2 12 3 4 07 75 95 6 8 80na isia % 1 5,00

1 8 3 6 1 71 15 22 1 4 17na isia % 1 1,76

1 8 9 6 2 18 21 21 2 1 21na isia % 9,52

3 6 3 9 2 47 36 65 3 0 38na isia % 1 3,16

10 8 13 9 6 06 97 1 32 9 4 116na isia % 5,17

5 4 4 9 3 18 44 77 4 1 62na isia % 4,84

5 4 9 0 2 88 53 55 5 3 54na isia % 5,56

1 8 2 4 1 46 20 35 1 5 22na isia % 8 6,36

1 8 2 4 1 46 20 35 1 5 22na isia % 8 6,36

5 4 5 2 3 90 41 70 3 6 53na isia % 7,55

5 4 5 2 3 90 41 70 3 6 53na isia % 7,55

4 0 5 7 2 19 38 54 3 4 40na isia % 3 5,00

4 0 5 7 2 19 38 54 3 4 40na isia % 3 5,00

9 6 13 0 5 32 84 1 18 7 6 94na isia % 4,26

9 6 13 0 5 32 84 1 18 7 6 94na isia % 4,26

8 0 4 7 1 94 45 83 4 2 70na isia %

6 0 4 1 1 67 40 76 3 7 63na isia %

2 0 6 27 5 7 5 7na isia %

13 7 20 5 10 01 1 05 1 35 9 6 119na isia % 9 3,28

1 8 6 6 3 69 23 28 1 7 19na isia % 10 0,00

1 8 6 6 3 69 23 28 1 7 19na isia % 10 0,00

11 9 13 9 6 32 82 1 07 7 9 100na isia % 9 2,00

11 9 13 9 6 32 82 1 07 7 9 100na isia % 9 2,00

12 6 12 2 7 63 95 1 92 8 3 129na isia % 6 2,02

10 8 8 9 5 91 70 1 51 6 3 107na isia % 5 7,01

S o siaa li- ja te rve ys ala (a lo jen

S osiaa li- ja te rv e ysa lan pt, p k

M atka ilu -, rav itse m is - ja talo u s ala

M ajo itu s - ja rav itse m isa la

T ieto- ja tie to li ik .te kn .pt.sekä luk io,pk

S o siaa li- , te rve ys - ja li ik u n ta -a la

K au n e u d en h o ito ala

H iu salan p erustutk in to , pk

S äh k ö - ja au to m a atio tekn iik ka

S äh kö- ja au to m aatio tekn iikan p t, pk

T ieto - ja t ie to liik en n e te kn iik ka

T ieto- ja t ie to li iken netekn iikan p t, pk

K o n e-, m etalli- ja en e rg iatekn iikk a

K on e- ja m eta ll ia la n pe ru stutk in to, p k

M u u te kn iik an ja li ike n te en alan

T urv a llisuusalan p erustutk in to , pk

R akenn usala n pe ru stutk in to, p k

T a lo te kn iika n pe rustutk in to, p k

E lin tarv ik ea la ja b io te kn iikka

E lin tarv ikeala n perustutk in to , p k

Le ntoa se m ap alv e lu jen ko , pk

Le ntokon ea se nn ukse n pe ru stutk in to, p k

Lo gis tiikan p erustu tk in to , pk

A rkk iteh tu u ri ja ra ke n ta m in e n

K uv allise n i lm aisun p t, pk

T ek n iik an ja liik en tee n a la

A jo n e u vo - ja k u lje tu stek n iik ka

A utoa lan pe ru stu tk in to, pk

P uu ala, pk

R akenn usala , p k

V aa te tu sala, pk

V ie st in tä ja in fo rm aa tio tie tee t

V an taa n a m m a ttio p is to V aria

K u lttu u ria la

K äsi- ja ta id e te o llisu u s

M aa lau sa la, p k

Page 48: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

41

Liite 3 Ennakkotiedote opiskelijoille

Suvaus (sukupuolivaikutusten arviointi) -

Vantaan kaupunki on päättänyt, että kaikki palvelut suvataan ennen pitkää. Ammatillisen koulutuksen jalukiokoulutuksen palveluiden suvaus aloitetaan tänä syksynä.

Suvauspilotin käytännön toteutus

Ensimmäisessä vaiheessa kerätään tietoa oppilaitosten opiskelijoilta. Saatujen tietojen perusteellaarvioidaan (analysoidaan ja tulkitaan) toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutuksia. Syys-lokakuussa toteutetaan haastattelut opiskelijaraadeille. Haastattelut tehdään Variassa Rälssitien jaTalvikkitien toimipisteissä sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukioissa.

Haastattelu on vapaamuotoinen pienryhmäkeskustelu. Siihen osallistumista ei arvostella millään lailla.Haastattelun aikana tehdään muistiinpanoja, ja haastatteluista laaditaan raportti, jossa opiskelijoidenmielipiteet raportoidaan täysin anonyymisti eli kenenkään yksittäisen opiskelijan vastauksia ei voitunnistaa.

Haastattelijoina toimivat Sivistysvirastosta Marjo Mäki-Pirilä ja Hanna Luomala sekä vantaalaisen "Nuorettyöhön ja kouluun" hankkeen tasa-arvokoordinaattori Hanna Kettunen.

Haastatteluteemat

Haastattelussa käsitellään esimerkiksi seuraavanlaisia aiheita:

1. Tasa-arvon toteutuminen yleisesti ottaen oppilaitoksessaEsimerkiksi: kohdellaanko opiskelijoita tasapuolisesti oppilaitoksessa

2. OpiskeluEsimerkiksi: onko sukupuolesi vaikuttanut kurssivalintoihisi

3. TyöelämäjaksotEsimerkiksi: Kohdellaanko opiskelijoita työelämäjaksoilla tasapuolisesti

4.OpiskelijahuoltoEsimerkiksi: mitä oppilaitos voisi tehdä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi

5. OhjausEsimerkiksi: tukevatko opot ja opettajat sukupuolirajat ylittäviä oppiaine-, koulutus- tai ammattiakoskevia valintoja

6. Opetus/opetusmenetelmät/oppimateriaaliEsimerkiksi: ottavatko opettajat eri sukupuolet tasapuolisesti huomioon oppitunneilla

7. ArviointiEsimerkiksi: vaikuttaako sukupuolesi saamiisi arvosanoihin.

8. Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu/kiusaaminen/syrjintäSeksuaalisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan tässä sellaista seksuaalista käyttäytymistä, joka onei-toivottua, yksipuolista ja saattaa sisältää painostusta

Esimerkiksi: esiintyykö oppilaitoksessa seksuaalista häirintää, syrjintää, kiusaamista

Page 49: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

42

Mistä suvaamisessa on kyse?

Sukupuolivaikutusten arviointi eli “suvaaminen”Sukupuolivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan päätöksenteon vaikutusten arviointia sukupuoltennäkökulmasta. Sukupuolen lisäksi päätöksenteon vaikuttavuutta voidaan arvioida esimerkiksi iän taietnisten ryhmien kannalta.

Yhdenvertaisuus vai tasa-arvo?Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat samaa asiaa: tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamistakaikille sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisestasuuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta.Yleisessä kielenkäytössä ja lainsäädännössä tasa-arvo on vakiintunut tarkoittamaan sukupuoltenvälistä tasavertaisuutta. Muihin mahdollisiin syrjintäperusteisiin viitattaessa lainsäädännössäkäytetään nykyään yhdenvertaisuus-käsitettä

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa muun muassa että:Kaikilla on samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet sukupuolesta riippumattaNaisten ja miesten erilainen elämänkokemus sekä erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet otetaantasapuolisesti huomioonMyös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa käytöstä arvostetaanNaiset ja miehet ovat vapaita kehittämään henkilökohtaisia kykyjään ja tekemään valintoja ilmantiukkojen sukupuoliroolien asettamia rajoituksia

Tasa-arvo oppilaitoksessa tarkoittaa mm.:

Yhtä hyvää opetusta sukupuolesta riippumattaTasa-arvoisesti huomiota ja kannustusta opettajiltaYhtä hyviä arvosanoja samanarvoisista opintosuorituksistaTasa-arvoisia mahdollisuuksia saada opastusta ja ohjaustaVapautta seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta

Syrjintä sukupuolen perusteellaTasa-arvolaissa kielletty syrjintä tarkoittaa henkilön joutumista epäedullisempaan asemaan sukupuolenperusteella. Tasa-arvolaki kieltää sekä välittömän että välillisen syrjinnän.

HäirintäHäirintä on syrjintää. Seksuaalinen tai muu sukupuoleen perustuva häirintä voi näkyä monella tavalla.Vihjailevat eleet, koskettelu ja ehdotukset ja seksuaalisesti värittyneet viestit ovat seksuaalista häirintää.Oppilaitoksessa häiritsijä voi olla toinen opiskelija, opettaja tai muu koulun työntekijä.

Page 50: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

43

Liite 4 Haastattelukysymykset

1. Tasa-arvon toteutuminen yleisesti ottaen oppilaitoksessa

1. Kohdellaanko opiskelijoita tasapuolisesti oppilaitoksessanne2. Suositaanko tyttöjä3. Suositaanko poikia4. Sallitaanko pojille enemmän häiriökäyttäytymistä5. Kohdellaanko sinua tasa-arvoisesti sukupuolestasi huolimatta6. Kohtelevatko opiskelijat toisiaan samanarvoisesti oppituntien ulkopuolella7.Voivatko mielipiteet aiheuttaa syrjintää opiskelijoiden keskuudessa

2. Opiskelu

1. Onko sukupuolesi yksi keskeisistä tekijöistä koulutusalan/ammatin ja jatkokoulutuksenvalinnassa2. Onko sukupuolesi vaikuttanut kurssivalintoihisi3. Häiritsevätkö ryhmässäsi yleensä tytöt vai pojat

3. Työelämä -jaksot

1. Annetaanko oppilaitoksessa tietoja työelämän tasa-arvoon liittyen2. Oletko havainnut työpaikoilla toimimisessa sukupuolesi vaikuttavan3. Kohdellaanko opiskelijoita työelämäjaksoilla tasapuolisesti

4. Opiskelijahuolto

1. Mistä johtuu, että tytöt käyttävät poikia enemmän terveyspalveluita2. Mitä oppilaitos voisi tehdä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi

5. Ohjaus1. Tukevatko opot ja opettajat sukupuolirajat ylittäviä oppiaine-, koulutus- tai ammattiakoskevia valintoja2. Annetaanko oppilaitoksessa tarpeeksi tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta3. Missä yhteydessä tasa-arvoon liittyviä näkökulmia voisi käsitellä

6. Opetus/opetusmenetelmät/oppimateriaali

1. Kohdellaanko opiskelijoita oppitunneilla samanarvoisesti sukupuolesta riippumatta2. Valitsevatko jotkut opettajat opetuksen sisällöt liiaksi vastakkaisen sukupuolenmaailmasta tai kokemuspiiristä3. tuleeko oppimateriaaleissa liiaksi esiin vastakkaisen sukupuolen maailman taikokemuspiiri4. Ottavatko opettajat eri sukupuolet tasapuolisesti huomioon oppitunneilla

(vähätelläänkö toista sukupuolta oppitunneilla?)5. Ovatko vastakkaisen sukupuolen edustajat jatkuvasti äänessä oppitunneilla6. Saako vastakkainen sukupuoli mielenkiintoisimmat tehtävät ja työvälineet7. Suosivatko miesopettajat tyttöjä tai naisopettajat poikia

7. Arviointi

1. Toteutuuko miesten ja naisten samanarvoinen kohtelu opintosuoritusten arvioinneissa2. Vaikuttaako sukupuolesi saamiisi arvosanoihin.3. Arvioivatko jotkut opettajat vastakkaisen sukupuolen aikaansaannoksia myönteisemminkuin oman sukupuolesi aikaansaannoksia

Page 51: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

44

8. Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu/kiusaaminen/syrjintä

Seksuaalisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan tässä sellaista seksuaalistakäyttäytymistä, joka on ei-toivottua, yksipuolista ja saattaa sisältää painostusta

1. Esiintyykö oppilaitoksessa seksuaalista häirintää:Häirinnän tapa:- nimittely, loukkaava käytös, loukkaavat kommentit, fyysinen kajoaminen, loukkaavatviestit/meilit- muu: ______________

2. Esiintyykö häirintää opiskelijoiden/ opettajien taholta3. Puututaanko oppilaitoksessa sukupuoliseen häirintään4. Esiintyykö oppilaitoksessa sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää5. Esiintyykö oppilaitoksessa kiusaamista

Lopuksi olisi hyvä mahdollisuus osallistaa opiskelijoita keskustelemaan haastattelun esiin nostamistakehittämiskohteista ja antamaan omia ideoitaan mahdollisten tasa-arvoon liittyvien ongelmakohtienratkaisemiseksi.

Page 52: Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen ... · koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo

Vantaan kaupunkiSivistystoimi, nuoriso- ja aikuiskoulutusAsematie 6 A01300 Vantaa