Sumeri Aleksi Sahala – 16.4.2013

Nominit – Yleistä

• Nomineita ovat substantiivit, adjektiivit ja pronominit

• Käsittävät opposition inhimillinen – ei-inhimillinen

• Taipuvat luvussa (yksikkö-monikko--distributiivi)

• Taipuvat sijassa (ergatiivi, absolutiivi, lokatiivi, terminatiivi…)

• Persoonallista omistajaa ilmaistaan omistusliitteillä:

iri ’kaupunki’ iri-me ’kaupunkimme’

é ’talo’ é-ĝá ’talossani’

• Morfotaksi

[N Attr … +POSS +PL +CASE]

• Nominilausekkeet ja yksittäiset substantiivit ovat morfosyntaktisesti ekvivalentteja

Substantiivit – rakenne

• Suuri osa substantiiveista yhdyssanoja tai leksikaalistuneita fraaseja.

• lugal ’kuningas ’ [mies+suuri]

• šu-si ’sormi’ [käsi-sarvi]

• an-ki ’maailma’ [taivas-maa]

• kar-kid ’prostituoitu’ [markkinapaikka-olkimatto]

• é-gal ’palatsi’ [talo-suuri]

• dub-sar-maḫ ’pääkirjuri’ [kirjuri-mahtava]

• ì-du8 ’portinvartija’ [hän avaa]

• in-dub-ba ’rajakumpu’ [joka on kasattu]

• ga-ab-šúm ’myyjä’ [antakoon hän sen]

Substantiivit – rakenne 2

Hyvin vähän tunnettuja produktiivisia johdosmorfeemeja.

• níĝ: konkretisoiva/nominalisoiva johdin

• níĝ-sa10 ’hinta’, níĝ-ba ’lahja’

• nam: abstrahoiva johdin

• nam-lugal ’kuninkuus’, nam-kug-zu ’viisaus’

• Historiallinen ammattinimikkeitä muodostava johdin nu.

• nu-kiri6 ’puutarhuri’ [mies-puutarha].

Substantiivit – luokat

• Substantiivit jaetaan inhimillisiin ja ei-inhimillisiin.

• Inhimillisiä substantiiveja ovat

• Erisnimet ur-ᵈnammu

• Ammatit ja tittelit lugal, simug

• Sukulaisuustermit ama, šeš, dumu

• Sukupuolet munus, lú

• Jumalat ja yliluonnolliset olennot ᵈlamaz, gal5-lá

• Ei-inhimillisiä ovat

• Kasvit, kivet, esineet, eläimet, paikat na4, ĝeš, ur, urim5

• Abstraktit substantiivit nam-lugal

• Orjat, palvelijat árad, géme

• Väkijoukkoja kuvaavat substantiivit érin, ugnim

Adjektiivit

• Hyvin pieni suljettu sanaluokka. Suurin osa (lähes kaikki) adjektiiveista on verbien partisiippeja.

• Aidot adjektiivit: maḫ ’mahtava’, gu-la ’suuri’

• Ajattomat partisiipit koostuvat verbivartalosta, kuvaavat tilaa ottamatta kantaa aikaan.

• dùg ’hyvä’, kug ’puhdas, pyhä’

• Ḫamţu-partisiipit, eli perfektiivin partisiipit jotka on muodostettu tunnuksella {a}

• dùg-ga ’hyvä’, zid-da ’oikea’, kug-ga ’pyhä’

NP:n sanajärjestys

• Attribuutit seuraavat pääsanaa, eli [N Attr1 … Attrn]

lugal zid ’oikea kuningas’

/lugal zid+0/ /kuningas oikea+ABS/

diĝir gal ḫuš ’suuri raivostunut jumala’

/diĝir gal huš+0/ /jumala suuri raivostunut+ABS/

• Poikkeuksena adjektiivi kug, mikäli tämä määrittää tiettyjä jumalia.

kug ᵈinanna ’pyhä Inanna’

/kug inannak+0/ /pyhä inanna+ABS/

Rajageminaation kertaus

• Rajageminaatio toteutuu tyypillisesti, mikäli sana loppuu johonkin seuraavista konsonanteista ja sitä seuraa vokaalialkuinen morfi. Tästä on kuitenkin poikkeuksia.

< b d g k l r n m ĝ dr> + {a}

< b d g k r n m dr > + {e}

• Esimerkkejä: • dub-ba {dub+a} diĝir-ra {diĝir+a}

• gu4-rá {gudr+a} an-na {an+a}

• Rajageminaatio tapahtuu myös sanoissa, jotka päättyvät konsonanttiin <k>, vaikka tämä ei näy sanan lopussa. • énsi-ke4-ne {ensik+ene} (énsi)

• ᵈinanna-ka {inannak+ak+0} (ᵈinanna)

Inhimillinen monikko

• Inhimillisillä substantiiveilla lukuoppositio on yksikkö – monikko – distributiivi. Monikon tunnus on {ene}.

Yksikkö lugal ’kuningas’

Monikko lugal-e-ne ’kuninkaat’

Distributiivi lugal-lugal(-e-ne) ’kaikki kuninkaat’

• Monikon tunnus kirjoitetaan pääsääntöisesti

-Ce-ne rajageminoituna

-ne vokaalin jäljessä

-e-ne muualla

Inhimillinen monikko 2

• Esimerkkejä:

énsi-ke4-ne ’pappisruhtinaat’

{ensik+ene+0} {pappisruhtinas+PL+ABS}

lugal-e-ne ’kuninkaat’

{lugal+ene+0} {kuningas+PL+ABS}

dumu-ne ’pojat’

{dumu+ene+0} {poika+PL+ABS}

ama-ne ’äidit’

{ama+ene+0} {äiti+PL+ABS}

Ei-inhimillinen monikko

• Ei-inhimillisten substantiivien monikot muodostetaan seuraavasti. Tunnusta {ene} ei käytetä koskaan.

Yksikkö áb ’lehmä’

(Kollektiivi áb ’lehmälauma’)

Monikko áb ’lehmät’

Distributiivi áb-áb ’kaikki lehmät’

• Koska monikko ja yksikkö ovat tunnusmerkittömiä, voidaan tarvittaessa monikollisuutta painottaa syntaktisin keinoin, esim. reduplikoimalla verbivartalo.

Ei-inhimillinen monikko 2

• Esimerkkejä:

piriĝ ì-šedx(NA2) ’leijona makasi’

{piriĝ+0 i+šed+0} {leijona+ABS NEUT+maata+se}

piriĝ ì-šedx(NA2) -šedx(NA2) ’leijonat makasivat’

{piriĝ+0 i+šed+šed+0} {…}

Monikollisuus NP:issa

• Sumerissa substantiivi ja sen attribuutit muodostavat yhden kiinteän morfosyntaktisen kokonaisuuden.

yksikkö

diĝir ’jumala’ [N]

diĝir gal ’suuri jumala’ [N Attr]

monikko

diĝir-re-e-ne ’jumalat’ [N +PL]

diĝir gal-e-ne ’suuret jumalat’ [N Attr +PL]

Monikollisuus NP:issa 2

• Sama pätee distributiiveihin

distributiivi (ei-inhimilliset substantiivit)

é-é ’kaikki temppelit’ [N*2]

é gal-gal ’kaikki suuret temppelit’ [N Attr*2]

• Attribuuttien määrällä ei ole merkitystä

diĝir ḫuš gal ’suuri vihainen jumala’

diĝir ḫuš gal-gal-(e-ne) ’kaikki suuret vihaiset jumalat’

4 diĝir ḫuš gal-e-ne ’neljä suurta vihaista jumalaa’

Omistusliitteet

• Liittyvät välittömästi sanavartaloon ennen monikon tunnusta:

[N Attr … +POSS +PL +CASE]

MORF ORTOG MERKITYS

{ĝu} -ĝu10 ’minun’

{zu} -zu ’sinun’

{ani} (-a)-ni ’hänen’

{bi} -bi ’sen; niiden’

{me} -me ’meidän’

{zu+ne} -zu-ne(-ne) ’teidän’ (harvinainen)

{a+ne+ne} (-a)-ne-ne ’heidän’ (harvinainen)

Omistusliitteet 2

• Esimerkkejä

é-zu ’sinun temppelisi’

{é+zu+0} {temppeli+sinun+ABS}

nin-a-ni ’hänen (yksi) valtiattarensa’

{nin+ani+0} {valtiatar+hänen+ABS}

dumu-ni ’hänen (yksi) poikansa’

{dumu+ani+0} {poika+hänen+ABS}

inim dùg-ga-ni ’hänen hyvä sanansa’

{inim dùg+ani+0} {sana hyvä+hänen+ABS}

Omistusliitteet 3

é gal-zu ’sinun suuri/suuret temppelisi’

{é gal+zu+0} {temppeli suuri+sinun+ABS}

é gal-gal-zu ’sinun kaikki suuret temppelisi’

{é gal.gal+zu+0} {temppeli suuri.suuri+sinun+ABS}

dumu-ĝu10-ne ’minun (monet) poikani’

{dumu+gu+ene+0} {poika+minun+PL+ABS}

Assimilaatiot

• Mikäli vokaalipäätteistä omistusliitettä seuraa vokaalilla /a/ alkava morfi, omistusliitteen vokaali assimiloituu siihen.

é-zu ’talosi’ é-za ’talossasi’

é-ĝu10 ’taloni’ é-ĝá ’talossani’

é-a-ni ’talonsa’ é-a-na ’hänen talossaan’

é-bi ’sen talo’ é-ba ’sen talossa’

{zu+a} /za/ {ĝu+a} /ĝa/

{ani+a} /ana/ {bi+a} /ba/

Poikkeuksena me, zu-ne-ne ja a-ne-ne!

é-me ’talossamme’ é-me-a ’talossamme’

Harjoitus

Käännä:

• iri-me

• kur-kur

• diĝir-zu-ne

• diĝir gal-gal-a-ni

• géme-ni

• bàd gal-bi

• dumu tur-re-ne

iri kaupunki kur vieras maa géme palvelijatar tur pieni gal suuri dumu poika bàd muuri

Sijamuodot

Nimi Kirj. Morf. Merkitys

Absolutiivi – {0} Kuningas (subj. tai trans. obj.)

Ergatiivi -e {e} Kuningas (trans. subj.)

Datiivi -ra, -Vr {ra} Kuninkaalle

Direktiivi -e {e} Talolle, talon lähistöllä, talon lähistöllä

Lokatiivi -a {’a} Taloon, talossa

Ablatiivi -ta {ta} Talosta, talon avulla

Terminatiivi -šè, -Vš {še} Taloa kohti, talon hyväksi, taloksi

Komitatiivi -da {da} Talon kanssa

Ekvatiivi -gin7 {gin} Kuin kuningas

Genetiivi -a(k) {ak} Kuninkaan

HUOM! Sijamuoto sulkee nominilausekkeen. Jokaisessa NP:ssa on oltava sijapääte.

Absolutiivi ja ergatiivi

Absolutiivi

• Tunnusmerkitön {0}.

• Ilmaisee subjektia intransitiivilauseessa, objektia transitiivilauseessa.

• Toimii myös vokatiivina (Thomsen 1984: 92)

Ergatiivi

• Tunnus {e}.

• Ilmaisee transitiivilauseen objektia.

• Ur III ja Gudean sumerissa assimiloituu edeltävään vokaaliin:

nu-banda-a /nu.banda+e/

Absolutiivi ja ergatiivi 2

lugal ba-úš ’kuningas kuoli’

/lugal+0 ba+uš+0/ /kuningas+ABS IEN+kuoli+hän/

lugal-e é mu-dù ’kuningas rakensi temppelin’

/lugal+e é+0 …/ /kuningas+ERG temppeli+ABS …/

Absolutiivia käytetään myös passiivissa ja statiivissa:

é al-dù ’rakennettu talo’

é ba-dù ’talo rakennettiin’

Datiivi -ra

• Tunnus {ra}, ilmaisee epäsuoraa objektia tai hyötyjää.

• Allomorfi /r/ vokaalin jäljessä: lugal-a-ni-ir ’kuninkaallensa’

• Muinaissumerissa /0/ vokaalin jäljessä: lugal-a-ni

• Datiivi merkitään yleisesti myös verbin prefiksiketjuun, esim. yks. 3. p. {na}:

nin-a-ni lugal-e é-a-ni mu-na-dú

/nin+ani+__ lugal+e e+ani+0 mu+na+n+dú/ ”kuningas rakensi valtiattarelleen hänen temppelinsä”

• Liittyy vain inhimillisiin substantiiveihin.

Direktiivi -e

• Tunnus {e}, liittyy ainoastaan elottomiin substantiiveihin.

• Nimetty vaihtelevasti: Lokatiivi-terminatiivi (Thomsen 1984), Direktiivi (Jagersma 2010, Edzard 2003), Adessiivi (Parpola 2006).

• Ilmaisee liikettä jonkin viereen tai paikkaa jonkin vieressä (vrt. suomen adessiivi ja allatiivi). Toimii datiivin tavoin elottomien substantiivien yhteydessä:

é-e lugal-bi gù ba-dé ”sen kuningas puhui talolle”

/é+e lugal+bi gù ba+n+dé+0/

• Muodostaa myös adverbiaaleja: ḫul-la-e ”iloisesti”

Lokatiivi -a

• Tunnus {a}, Jagersman (2010) mukaan foneettisesti [’a]. Prefiksiketjussa {ni}.

• Ilmaisee karkeasti jonkin sijaintia paikassa tai ajassa, sekä liikettä jonkin sisään. Voi ilmaista myös välinettä.

• Esiintyy yleensä vain ei-inhimillisten sanojen yhteydessä.

ezem-ma ”juhlapäivänä”

/ezem+a/ /festivaali+LOC/

é-a-na ”hänen temppelissään”

/e+ani+a/ /temppeli+hänen+LOC/

kug-babbar-ra šu mu-ni-tag ”hän koristeli sen hopealla”

/kug.babbar+a šu mu+ni+n+tag/ /hopea+LOC …/

Terminatiivi -šè

• {še}. Allomorfi /eš/ vokaalin jäljessä

• Prefiksiketjussa {ši}.

• Kuvaa liikettä jotakin kohti, myös adverbiaalisesti/ temporaalisesti: ud ul-la-šè ”ikuisesti” (kirj. kaukaisiin päiviin), sekä joskus epäsuoraa objektia jonka puolesta joku tehdään.

é-ani-šè ì-kur9 ”hän astui sisään hänen temppeliinsä”

/é+ani+šè …/ /temppeli+hänen+TER/

alam na4-šè mu-tud ”hän muotoili sen kiviseksi patsaaksi”

/alam na+šè mu+n+tud+0/ /patsas kivi+TER …/

Ablatiivi-instrumentaali -ta

• Tunnus {ta}. Prefiksiketjussa {ta}.

• Liittyy ainoastaan elottomiin sanoihin.

• Ilmaisee mm. liikettä ulos jostakin (1); teon välinettä (2)

(1) é-a-ni-ta ”ulos hänen talostaan’

/é+ani+ta/

(2) zú-ni-ta hé-ḪAR-re ”purkoon hän hampaillaan”

/zú+ani+ta …/

• Inhimillisten sanojen yhteydessä käytetään perifrastista ilmaisua /ki …+ak+ta/.

Komitatiivi -da, ekvatiivi –gin7

Komitatiivi

• Komitatiivin tunnus {da}, prefiksiketjussa {da}.

• Ilmaisee ”jonkin seurassa” olemista.

áb amar-bi-da ”lehmä ja (sen) vasikka”

/áb amar+bi+da/ /lehmä vasikka+3iPOSS+COM/

Ekvatiivi

• Tunnus {gin}. Ei esiinny prefiksiketjussa.

• Ilmaisee asian samankaltaisuutta jonkin muun kanssa.

tìl diĝir-gin7 mu-na-šúm ”hän antoi hänelle elämän kuin jumalalla”

/til diĝir+gin mu+na+n+šúm+0/ /elämä jumala+EQU …/

Genetiivi -a(k)

• Ilmaisee omistajaa.

• Genetiivi ei sulje NP:tä, vaan alistaa sanan genetiiviattribuutiksi. Genetiiviattribuutti on ekvivalentti minkä tahansa muun attribuutin, kuten adjektiivien kanssa.

lugal zid ’oikea kuningas’

/lugal zid+0/ /kuningas oikea+ABS/

[N Attr +CASE]

lugal urim5ki-ma ’Urin kuningas’

/lugal urim+ak+0/ /kuningas Ur+GEN+ABS/

[N Attrgen +CASE]

Genetiivi 2

• Genetiivin /k/ ei näy koskaan sananloppuisena

• Genetiivin /a/ katoaa tyypillisesti vokaalien jäljessä.

é diĝir-ra ’jumalan temppeli’

/é diĝir+ak+0/ /temppeli jumala+GEN+ABS/

é ᵈnin-ĝír-su-ka-ka ’Ningirsun temppelissä’

/é nin.ĝir.su.k+ak+a/ /temppeli Ningirsu+GEN+LOC/

igi dumu-šè ’pojan eteen’ (vrt. akk. ina pāni)

/igi dumu+ak+šè/ /eteen poika+GEN+TER/

Genetiivi 3

• Lisää esimerkkejä genetiivistä. Huomaa sanajärjestys.

é diĝir gal-la ’Suuren jumalan temppeli’

/é diĝir gal+ak+0/ /temppeli jumala suuri+GEN+ABS/

é gal diĝir-ra ’Jumalan suuri temppeli’

/é gal diĝir+ak+0/ /temppeli suuri jumala+GEN+ABS/

é gal diĝir gal-la ’Suuren jumalan suuri temppeli’

/é gal diĝir gal+ak+0/ /temppeli suuri jumala suuri+GEN+ABS/

Rekursiiviset genetiivilausekkeet • Genetiivilausekkeet voidaan alistaa genetiiviattribuuteiksi,

lisäämällä näihin genetiivin tunnus:

é simug-ga ’sepän talo’

/é simug+ak+0/ /talo seppä+GEN+ABS/

é šeš simug-ga-ka ’sepän veljen talo’

/é šeš simug+ak+ak+0/ /talo veli seppä+GEN+GEN+0/

é dam šeš simug-ga-ka-ka ’sepän veljen vaimon talo’

/é dam šeš simug+ak+ak+ak+0/ /talo vaimo veli seppä+…/

Genetiivi ja nominimorfologia

• Morfotaksi auttaa monimutkaisten genetiivirakenteiden tulkinnassa: [N Attr +POSS +PL +CASE]

é-gal lugal-le-ne-ka ’kuninkaiden palatsissa’

/é.gal lugal+ene+ak+a/ /palatsi kuningas+PL+GEN+LOC/

dumu lugal-la-ke4-ne ’kuninkaan pojat’

/dumu lugal+ak+ene+0/ /poika kuningas+GEN+PL+ABS/

*dumu lugal-e-ne-ke4-ne ’kuninkaiden pojat’

/dumu lugal+ene+ak+ene+0/ /poika kuningas+PL+GEN+PL+ABS/

Antisipatorinen genetiivi

• Rakenne, jossa genetiiviattribuutti edeltää pääsanaansa.

• Pääsana viittaa attribuuttiin omistusliitteellä {ani} tai {bi}

é-gal lugal-la ’kuninkaan palatsi’

/é.gal lugal+ak+0/ /palatsi kuningas+GEN+ABS/

Antisipatoriset rakenteet:

lugal-la é-a-ni ’kuninkaan palatsi’

/lugal+ak é+ani+0/ /kuningas+GEN palatsi+hänen+ABS/

é-a lugal-bi ’talon herra’

/é+ak lugal+bi+0/ /talo kuningas+sen+ABS/

Kopula ja persoonapronominit

• Kopula on morfotaktisesti aina viimeinen elementti. Vastaa suomen olla-verbiä.

• Huomioi yks. 3. persoonan àm(A.AN), am6(AN).

{m.en} (ĝá-e) lugal-me-en ”olen kuningas”

{m.en} (za-e) lugal-me-en ”olet kuningas”

{am} (a-ne) lugal-la-àm lugal-la-am6

”hän/se on kuningas” ””

{m.enden} (me) lugal-me-en-dè-en ”olemme kuninkaita”

{m.enzen} ?… lugal-me-en-zé-en ”olette kuninkaita”

{m.eš} (a-ne-ne) lugal-meš ”he/ne ovat kuninkaita”

NP:iden rinnastus

• Listaaminen peräkkäin:

ᵈen-líl ᵈnin-líl ’Enlil ja Ninlil’

• Suffiksi {bi} tai {bi+da} (kirjaimellisesti ”sen” ja ”sen kanssa”

ídidigna ídburanun-bi ’Eufrat ja Tigris’

• Akkadilainen konjunktio ù ”ja”.

nu-banda ù érin ’kapteeni ja sotajoukot’