11111

SUOMEN KÄSITYÖN MUSEOSUOMEN KÄSITYÖN MUSEOSUOMEN KÄSITYÖN MUSEOSUOMEN KÄSITYÖN MUSEOSUOMEN KÄSITYÖN MUSEO

Suomen käsityön museo on käsityön jakäsiteollisuuden valtakunnallinenerikoismuseo - ihmisten ja tiedonkohtauspaikka.

Museossa on myös kaksi erikoisosastoa: Suomenkansallispukukeskus sekä Konservointikeskus.

Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispuku-keskusToimisto:Kilpisenkatu 12, 40100 Jyväskylä,puh. 014-624 946, fax 014-624 947E-mail:craftmuseum@jkl.fiE-mail:E-mail:E-mail:E-mail:E-mail: etunimi.sukunimi@jkl.fietunimi.sukunimi@jkl.fietunimi.sukunimi@jkl.fietunimi.sukunimi@jkl.fietunimi.sukunimi@jkl.fihttp://www.craftmuseum.fi

Näyttelyt: Kauppakatu 25

KonservointikeskusKeskikatu 24, 40700 Jyväskylä,puh. 014-626 860, fax 014-626 861E-mail: konservointikeskus@kolumbus.fi

Toimitus: HenkilökuntaTaitto: Työtaito-hanke / Susanna Lehtonen

SISÄLLYS

Lukijalle 2

Näyttelyt 3

Museopedagogiikka 9

Tapahtumia 10

Projektit 10

Erikoismuseotoiminta 11

Menneisyys 11

Kokoelmat 12

Tutkimus ja julkaisut 13

Suomen kansallispukukeskus 14

Konservointikeskus 15

Tiedotus ja markkinointi 16

Museokauppa 17

Museo ja yleisö 17

Hallinto 19

Henkilöstö 19

Tilat 20

Talous 21SUOM

EN K

ÄSIT

YÖN M

USE

OSU

OMEN

KÄS

ITYÖ

N M

USE

OSU

OMEN

KÄS

ITYÖ

N M

USE

OSU

OMEN

KÄS

ITYÖ

N M

USE

OSU

OMEN

KÄS

ITYÖ

N M

USE

O

Kansi: Kimmo Takalan suunnittelemapuku Illusion 2002 -näyttelystä.Kuva: Mirja Hautajoki / SKM

22222

LLLLLVuosi 2002 oli vilkas ja työntäyteinen. Kävelykadun varrella museon monet uudet näyttelyt ja moni-puolinen oheistoiminta houkuttelivat runsaasti kävijöitä. Suomen käsityön museossa ja Suomenkansallispukukeskuksessa kirjattiin vuoden aikana 32 581 kävijää.

Vuonna 2002 museon ja kansallispukukeskuksen yhteisenä päänäyttelynä oli Pukupalapeli, jossa Suo-men kansallispukuneuvosto esitteli pukukokoelmansa. Kaksi kansainvälistä näyttelyä Huopa - Taidet-ta, käsityötä ja muotoilua Euroopasta sekä Illusion 2002 Lavastamisen, puvustamisen erikoisnäyttelymonipuolistivat Suomen käsityön museon näyttelytarjontaa. Vuoden aikana järjestettiin kaikkiaanviisi suurempaa näyttelyä ja lisäksi Galleriassa 10 ajankohtaista, nopeammin vaihtuvaa näyttelyä.Näytönpaikassa Kilpisenkadulla oli vuoden aikana esillä 12 näyttelyä.

Yleisötapahtumia oli 67 kpl. Niistä suosituimpia olivat edelleen Yläkaupungin yö (1346 kävijää) sekäperinteinen joulutapahtuma Käsityöläisten joulutori, jossa vieraili 5863 kävijää. Museon ohjatuttyöpajat Tutka-museokerho, Studio ja Perinnepaja kokoontuivat säännöllisesti. Näitä työpajoja järjes-tettiin vuoden aikana 50 kertaa. Suomen käsityön museon sekä koulujen ja päiväkotien välinen yh-teistyö tiivistyi. Opastettujen ryhmien kokonaismäärä lähes kaksinkertaistui (210 kpl).

Museon internetsivuja kehitettiin edelleen, sivuja ja kuvia lisättiin ja tietoja täydennettiin. Suomenkäsityön museon esinekokoelmat tulivat vapaaseen internetkäyttöön ensimmäisten museoiden jou-kossa Suomessa, ja vuoden 2002 aikana tietokantaan siirrettiin myös paljon esineisiin liittyviä kuvia.Kaikkiaan tietokannoissa on nyt yli 35 000 viitettä. Vuoden aikana museolla oli 30 582 tietopalvelu-asiakasta, jotka kävivät joko internetsivuilla tai ottivat muuten yhteyttä tietopalveluasioissa.

Museon kokoelmien kartunta oli vuoden aikana noin 370 esinettä. Kokoelmissa on kertomusvuodenpäättyessä kaikkiaan noin 17 800 esinettä, joista 16 300 tiedot on siirretty tietokoneelle. Luettelo-intia jatkettiin, painopisteenä oli mm. taiteilija Markku Pirin lahjoittama mittava retrospektiivinenkokoelma. Konservointikeskuksessa konservoitiin tai huollettiin kaikkiaan 115 esinettä, museon jakansallispukukeskuksen omien esineiden lisäksi mm. hienoja suomalaisia ryijyjä ja arvokkaita histori-allisia lippuja.

Suomen kansallispukukeskuksen toiminta keskittyi vuoden aikana suureen Pukupalapeli-näyttelyyn,sen yhteydessä järjestettyyn Kansallispuku kiireestä kantapäähän -seminaariin sekä neuvonta-toimintaan ja pienimuotoisiin Kujanäyttelyihin. Kujalla oli vuoden aikana esillä viisi näyttelyä,aiheina mm. eri alueiden kansallispuvut sekä silkin käyttö kansanomaisessa pukeutumisessa.

Simo Kotilainen

LUKIJLUKIJLUKIJLUKIJLUKIJALLEALLEALLEALLEALLE

33333

NNNNNNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELYTYTYTYTYT

PERUPERUPERUPERUPERUSNÄYTTELSNÄYTTELSNÄYTTELSNÄYTTELSNÄYTTELYTYTYTYTYT

Vuoden 2000 kesällä valmistunutta Käsityössäelämän tuntu -perusnäyttelyä täydennettiin uu-silla esineillä. Perusnäyttelyssä lainassa olluttaesineistöä palautettiin omistajilleen ja tilallesijoitettiin esineitä museon omista kokoelmista.Myös kansallispukukeskuksen näyttelyosastossavaihdettiin esillä olevia pukuja.

VAIHTUVVAIHTUVVAIHTUVVAIHTUVVAIHTUVAAAAAT NÄYTTELT NÄYTTELT NÄYTTELT NÄYTTELT NÄYTTELYTYTYTYTYT

Vuoden 2002 näyttelytoiminnassa yhteistyötä javoimavaroja yhdistettiin eri toimijoiden kanssa.Vuodenvaihteessa esillä ollut Oma joulu -näyttelyja sitä seurannut Puukko ja puukon kuva -näytte-ly tuotettiin keskisuomalaisin voimin. Valtakun-nallista yhteistyötä tehtiin Puukirjaston, Illusion2002:n, Pukupalapelin ja Lasihelmiä -näyttelyi-den yhteydessä. Huopa - Taidetta, käsityötä jamuotoilua Euroopasta sekä osittain myös Illusion2002 syntyivät kansainvälisen yhteistyön tulok-sena.

Oma joulu 8.12.2001 - 13.1.2002Oma joulu 8.12.2001 - 13.1.2002Oma joulu 8.12.2001 - 13.1.2002Oma joulu 8.12.2001 - 13.1.2002Oma joulu 8.12.2001 - 13.1.2002

Oma joulu kertoi jyväskyläläisten ja keskisuoma-laisten erilaisista joulunviettotavoista. Omanosastonsa näyttelyyn suunnittelivat ja valmisti-vat Iranilaisten ja suomalaisten ystävyysseura,Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Keski-SuomenMartat ry, Keski-Suomen Näkövammaiset ry, Kes-ki-Suomen sairaanhoitopiiri / Keskussairaalanlasten osasto 2 ja lasten psykiatrian osasto 8,Etnologian opiskelijat NEFA-Jyväskylä ry, Nuortentaidetyöpaja sekä Taitokeskus. Näyttelyn visuaali-sesta ilmeestä vastasi muotoilija Anne Saarikos-ki. Näyttelyn avasi Joulupukki.

Anne Saarikosken suunnittelema joulutähti.

Jyväskylän kaupunkiseurakunnan toteuttama seimi, Oma joulu -näyttely.Kuva: Mikko Kalavainen / SKM

44444

PuukkPuukkPuukkPuukkPuukko ja puuko ja puuko ja puuko ja puuko ja puukon kuva 24.1. - 7.4.2002on kuva 24.1. - 7.4.2002on kuva 24.1. - 7.4.2002on kuva 24.1. - 7.4.2002on kuva 24.1. - 7.4.2002

Puukko ja puukon kuva -näyttely koostui keski-suomalaisten tai keskisuomalaisista juurista läh-teneiden taiteilijoiden, muotoilijoiden jakulttuurivaikuttajien valmistamista puukoista.Poikkitaiteellisen projektin tehtävänannon mu-kaisesti kukin työsti samaa teemaa omastanäkökulmastaan käsin ja omalla tekniikallaan.Projektin tarkoituksena ei niinkään ollut saadaaikaan toimivia puukkoja - kyse oli pikemminkintaiteilijapuukoista. Yhteistä esineille oli henkilö-kohtainen tarina, tekijän henkilökohtainen suhdepuukkoon.

Projektin ja kutsunäyttelyn kokoajana sekä näyt-telyn suunnittelijana toimi sisustusarkkitehti,muotoilija Simo Heikkilä (SIO). Puukon näytte-lyyn valmistivat: Anne Alho, Markku Asunta, Sai-la Blomqvist, Tuomo Blomqvist, Hannu Castrén,Pentti Hakala, Jussi Heikkilä, Simo Heikkilä, Mai-ja Holma, Olli Hämäläinen, Teija Isohauta, TomJohansson, Jouko Järvisalo, Kapa, Harald Kar-sten, Jaana Kautto, Terjo Kiljunen, Jarmo Kurki,Heikki Lampinen, Marjatta Lampinen, MarkkuLehtinen, Outi Markkanen, Pekka Mäkelä, Eeva-Liisa Mölsä, Aino-Kaarina Pajari, Timo Sairi, RitvaSnellman, Rune Snellman, Kirsi Tapper, TarjaTeräsvuori, Juha Tikkinen ja Ulla Virta.

Puukot olivat olleet esillä vuonna 1998 Suomenmetsämuseo ja metsätietokeskus Lustossa. Suo-men käsityön museon näyttelyyn taiteilijat osit-tain uudistivat töitään. Puukko ja Puukonkuva -näyttelyn avasi kirjailija Harri Tapper.

Puukirjasto 24.1. - 7.4.2002Puukirjasto 24.1. - 7.4.2002Puukirjasto 24.1. - 7.4.2002Puukirjasto 24.1. - 7.4.2002Puukirjasto 24.1. - 7.4.2002

Puuseppä Markku Tonttilan Puukirjasto-näyttelyoli metsäinen tilainstallaatio. Esineet kertoivatomaa tarinaansa puun erilaisista hyödyntämis- jajalostustavoista. Näyttelyn syvin sanoma puhuisuomalaisen metsän ja sen kauneuden puolestaunohtamatta puun käyttöarvoa kestävänä jakierrätettävänäkin materiaalina.

Näyttelyn suurin osio Kirjasto muodostikirjastonurkkauksen museoon - kirjojenselkämykset koostuivat eri puulajien värikkäistäkuoriaineksista. Monet teokset jatkoivat samaateemaa, kuten Lehtileikkeet, Tutkielmat, Haku-teokset ja Aikakirjat. Osaa näyttelyn puuesineistäsai kosketella ja se ihastutti erityisesti nuoria janäkövammaisia kävijöitä.

Lähes kaikki esineet sekä näyttelyn suunnitteluoli lahtelaisen Pro Puu -yhdistyksen puheenjoh-tajan, puuseppä Markku Tonttilan kädenjälkeä.Hänen lisäkseen näyttelyssä oli töitä koru-taiteilija Helena Lehtiseltä, keraamikko HeikkiRahikaiselta ja muotoilun lehtori Matti Rata-lahdelta. Näyttely oli ollut aiemmin esillä ProPuu -galleriassa Lahdessa vuonna 2001. Puu-kirjasto-näyttelyn avasi kirjailija Harri Tapper.

Markku Tonttila, Puukirjasto.Kuva: Matti Viljanen

Jaan

a Ka

utto

, Am

orem

ora.

Kuva

: Mik

ko K

alav

aine

n /

SKM

55555

ILLUSION 2002ILLUSION 2002ILLUSION 2002ILLUSION 2002ILLUSION 2002Lavastamisen, puvustamisen, valo- jaLavastamisen, puvustamisen, valo- jaLavastamisen, puvustamisen, valo- jaLavastamisen, puvustamisen, valo- jaLavastamisen, puvustamisen, valo- jaäänisuunnittelun erikäänisuunnittelun erikäänisuunnittelun erikäänisuunnittelun erikäänisuunnittelun erikoisnäyttelyoisnäyttelyoisnäyttelyoisnäyttelyoisnäyttely12.7. - 15.9.200212.7. - 15.9.200212.7. - 15.9.200212.7. - 15.9.200212.7. - 15.9.2002

Illusion 2002 -näyttelyssä esiteltiin viime vuosil-ta teatterin, TV:n ja elokuvan lavastuksia,puvustuksia sekä valo- ja äänisuunnittelua luon-nosten, piirrosten, mallien sekä kuva- ja ääni-materiaalien avulla. Mukana oli aitoja rooliasujaja rekvisiittaa skenografian kiehtovasta maail-masta. Illusion 2002 -näyttely oli osa JyväskylänKesä -festivaalia (9. - 14.7.2002). Näyttelyynliittyi myös skenografian ammattilaisten sympo-sium 10. - 14.7.2002 Jyväskylässä.

Illusion 2002 -näyttelyn tuottivat yhteistyössäSuomen käsityön museo, Suomen Lavastus-taiteilijain liitto ry (SLL), Suomen valo- ja ääni-suunnittelijoiden liitto ry (SVÄL), Suomen OISTAT- keskus ry ja Jyväskylän Kesä. Näyttelyä tukivatAudiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskusAVEK, Yleisradion ja MTV3:n koulutusrahastoKOURA sekä opetusministeriö. Illusion 2002 -näyttelyn komissaarina ja näyttelyarkkitehtinatoimi lavastaja Timo Martinkauppi. Näyttelyngraafisesta ilmeestä vastasi graafikko MarkusViitakoski. Näyttelyn avasi Taiteen keskustoimi-kunnan puheenjohtaja Risto Ruohonen.

HHHHHuuuuuopa - Topa - Topa - Topa - Topa - Taiaiaiaiaidddddetta, käsityötä ja metta, käsityötä ja metta, käsityötä ja metta, käsityötä ja metta, käsityötä ja muuuuuotoiluotoiluotoiluotoiluotoiluaaaaaEurEurEurEurEuroopasta 18.4. - 30.6.2002oopasta 18.4. - 30.6.2002oopasta 18.4. - 30.6.2002oopasta 18.4. - 30.6.2002oopasta 18.4. - 30.6.2002

Huopa-näyttelyssä nähtiin uusia tekniikoita jakäsittelymenetelmiä, ekologisia kannanottojasekä uniikkia käsityötaidetta. Nykytaiteen lisäksinäyttelyssä oli esillä vaate- ja huonekalu-muotoilua sekä uniikkeja esineitä ja fantasia-asuja, joiden yhdistävänä tekijänä oli huopa jaeurooppalaisuus.

Tilaisuus kokea huovan taika oli ainutkertainen,sillä Suomessa teokset olivat nähtävissä vainSuomen käsityön museossa. Näyttely oli aiemminkiertänyt Saksassa ja palasi sinne takaisin Suo-men vierailun jälkeen. Näyttelyssä oli teoksiayhteensä 50 taiteilijalta 15 eri maasta. Suoma-laista huopataidetta edustivat taiteilijat SiljaPuranen ja Maisa Tikkanen sekä muotoilijatAnna-Kaarina Kalliokoski, Kirsikka Savonen jaIlkka Suppanen. Näyttelyn tuottivat Prof. Dr. Ha-rald Siebenmorgen (Badisches LandesmuseumKarlsruhe), Dr. Brigitte Tietzel (DeutschesTextilmuseum Krefeld) ja Dr. Judith Oexle(Landesmuseum für Vorgeschichte Dresden).Näyttelyn suomalaisesta ilmeestä vastasivat si-sustusarkkitehti Simo Heikkilä (SIO) ja graafikkoAino-Kaarina Pajari. Näyttelyn avasi tekstiilitai-teilija Katharina Thomas.

Karin Wagner, Liljasormus,huovutettu lampaanvilla, 1999.Kuva: Mikko Kalavainen / SKM

Tarja Simonen, Tankred Dorst-Amelei, Majava jakuningas katolla -Turun kaupunginteatteri 2001.Kuva: Mirja Hautajoki / SKM

66666

Lasihelmiä 13.12.2002 - 16.2.2003Lasihelmiä 13.12.2002 - 16.2.2003Lasihelmiä 13.12.2002 - 16.2.2003Lasihelmiä 13.12.2002 - 16.2.2003Lasihelmiä 13.12.2002 - 16.2.2003

Vuoden 2002 viimeisenä näyttelynä Suomenkäsityön museo esitteli suomalaisen lasitaiteennousevia tekijöitä. Yhteistyössä Taideteollisenkorkeakoulun keramiikka- ja lasisuunnittelunosaston kanssa tuotetussa näyttelyssä esiteltiinkooste Taideteollisen korkeakoulun lasi-opiskelijoiden tuoreimmista töistä; läpileikkaussatavuotiaan osaston tämänhetkisestä toimin-nasta.

Näyttely jakautui kolmeen osioon: taidelasiin,studiolasiin ja teolliseen tuotesuunnitteluun.Näyttelyssä oli esillä töitä kustakin osa-alueestasekä eri vuosikurssien opiskelijoilta vasta-aloitta-neista jo valmistuneisiin.

Muotoiluprojektien painopisteenä oli suunnitteluarkeen. Opiskelijat loivat funktionaalisia esineitäolemassa oleviin, arkipäiväisiin tilanteisiin. Tuot-teet olivat tuotantomenetelmien ja mielikuvituk-sen yhteensovittamisen tuloksia.

Näyttelykokonaisuudesta sekä näyttelyn graafi-sesta ilmeestä vastasivat Taideteollisen korkea-koulun opiskelijat ohjaajinaan lehtorit NathalieLahdenmäki ja Kazushi Nakada. Näyttelyn avasiTaideteollisen korkeakoulun Keramiikka- jalasisuunnitelun osaston johtaja Nathalie Lahden-mäki.

Pukupalapeli 26.9. - 1.12.2002Pukupalapeli 26.9. - 1.12.2002Pukupalapeli 26.9. - 1.12.2002Pukupalapeli 26.9. - 1.12.2002Pukupalapeli 26.9. - 1.12.2002

Suomalainen kansallispuku - mitä se on? Pitsiä,verkaa, nahkaa, hopeasolkia - kiehtovia materiaa-leja ja taitavaa käsityötä. Persoonallista pukeu-tumista, keikarointia tai keimailua, komeaaesiintymistä. Kansallispuku on keskeinen osasuomalaista perinteistä juhlapukeutumista.Menneitten vuosisatojen kansan juhlapukujenviestit kirkonmäellä ja muissa tapaamisissa olivatvahvat: minä olen kannattava naimakauppa.Tämän päivän kansallispuvut toistavat kansan-pukujen viestejä: taitoa, värikkyyttä,erottautumista ja sulautumista. Entäpäseksikkyyttä tai säädyllisyyttä? Miten haluattulkita viestin?

Suomen kansallispukuneuvosto esitteli puku-kokoelmaansa Suomen käsityön museon kolmessakerroksessa Pukupalapeli-näyttelyssä.Kansallispukuneuvoston pukukokoelma käsittää92 pukua, joista pääosa oli näyttelyssä esilläsekä pukukokonaisuuksina että itsenäisinä,yhdistelyn mahdollistavina osina kunkinasusteen erityisluonnetta, variointia javalmistustapaa korostaen.

Pukupalapeli-näyttelyn tuottivat yhteistyössäSuomen käsityön museo, Suomen kansallispuku-keskus ja Suomen kansallispukuneuvosto. Näytte-lyn graafisen ja visuaalisen ilmeen loi sisustus-arkkitehti Jussi Salonen. Pukupalapeli-näyttelynavasi professori Bo Lönnqvist.

Anu Penttinen, Map, 2001.Kuva: Esa Pasanen

Kans

allis

puvu

n ha

mei

ta, P

ukup

alap

eli-

näyt

tely

.Ku

va: M

ikko

Kal

avai

nen

/ SK

M

77777

GGGGGGALLERIANÄYTTELGALLERIANÄYTTELGALLERIANÄYTTELGALLERIANÄYTTELGALLERIANÄYTTELYTYTYTYTYT

Gallerianäyttelyt 2002

8.1. - 10.2.Kuuma massa. Vapaasti puhallettua lasia AlmaJantuselta ja Johannes Rantasalolta13.2. - 24.3.Vuoden taidekäsityöläinen 2002 – tekstiilitaitei-lija Ariadna Donner26.3. - 21.4.Huopaherkuttelijan opas. Elina Saari.23.4. - 19.5.Pöytäpidot. Esito Oy:n ja Taito-lehden pöytä-liinakilpailun satoa21.5. - 7.7.Kuppi. Taikon iloinen arki10.7. - 4.8.Maria Signorelli. Teatterinukkeja 50 vuoden ajal-ta.21.8. - 22.9.Korimestari Vilho Raatikainen 80 vuotta.25.9. - 27.10.Taatusti taottua. Seppämestari Jouko Nieminen.30.10. - 24.11.Pinnalla. Kuvioita – värejä – villaa. Leena Sipiläja Piia Kolho.27.11.2002 - 6.1. 2003Tunnetko? Piitu Nykoppin nukketaidetta.

Gallerianäyttelyt avaavat ikkunoita käsityöhön

Gallerianäyttelyt tarjoavat ikkunan uusiinoivalluksiin, ideoihin, tekijöihin ja tuotteisiin24 tuntia vuorokaudessa, vilkkaalle Kauppa-kadulle näkyen. Gallerianäyttelyissä on tuotuvuoden 2002 aikana esille vaihtelevasti erilaisiatekniikoita ja taitajia: lasia, tekstiilitaidetta,huopaa, kudontaa, keramiikkaa, koripunontaa,taontaa, nukkeja… Yhteistä tekijöiden tuotteilleon korkea laatu, ajankohtaisuus, taito ja kotimai-suus. Gallerian näytteilleasettajat ovat eri puolil-ta Suomea, joten näyttelyt kertovat käsityöstävaltakunnallisesti – suomalaisen käsityön moniaeri puolia esitellen.

Vuoden 2002 aikana on yhteistyö tiivistynyt mu-seon ja Ornamon jäsenliitto TaidekäsityöläisetTaiko ry:n kanssa – vuoden kiertoon mahtui kaksiTaikon kanssa yhteistyössä tuotettua näyttelyä.Näistä ensimmäinen oli helmi-maaliskuussa, jol-loin Taikon valitsema vuoden taidekäsityöläinenjulkistettiin Jyväskylässä jo toisen kerran. Vuo-den taidekäsityöläinen 2002 tekstiilitaiteilijaAriadna Donnerin näyttely ihastutti yleisöävärikylläisyydellään ja sai runsaasti julkisuuttavaltakunnallisissa medioissa. Toinen Taiko ry:nkanssa tuotettu näyttely oli touko-kesäkuussa,jolloin yleisö sai äänestää Kuppi -näyttelystäsuosikkikuppinsa.

Korimestari Vilho Raatikainen, kannellinen käsityökorija pyöreä pyykkikori.Kuva: Anneli Hemmilä-Nurmi / SKM

Jouko Nieminen, yksityiskohta vadin reunasta.Kuva: Anneli Hemmilä-Nurmi / SKM

88888

MMMMMMUUT NÄYTTELMUUT NÄYTTELMUUT NÄYTTELMUUT NÄYTTELMUUT NÄYTTELYTYTYTYTYT NÄYTÖNPNÄYTÖNPNÄYTÖNPNÄYTÖNPNÄYTÖNPAIKKAAIKKAAIKKAAIKKAAIKKA

Kilpisenkadun vuokrattava näyteikkuna-näyttelytila Näytönpaikka palvelee oppilaitoksia,järjestöjä, harrastajia ja uusia käsityöyrittäjiä.Näytönpaikassa pääsevät esille ideat, tuotteet jatoiminta, kaikki käsityöprosessin osat. Se toimiiprojektien esittelytilana ja näyttelyn rakentami-sen harjoitusareenana.

27.11.2001 - 7.1.2002Valoa. Hannele Hakasen koruvalaisimia7.1. - 4.2.2002Nahkavaateprojekti. Kansainvälinen yhteistyö-hanke Schneeberg - Wetterhoff4.2. - 11.3.2002Matka itseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulunkulttuuri- ja vaatetusala11.3. - 15.4.2002Naiseuden kasauma. Jyväskylän ammatti-korkeakoulun kulttuuri- ja vaatetusala11.3. - 15.4.2002Sveta Peura. Pisanka-tekniikalla koristellut munat17.4. - 12.5.2002Kevään leikki. Jyväskylän kristillinen opisto,Kädentaidot- ja kuvataidelinja13.5. - 10.6.2002Talttaa elämäsi. Nuorten taidetyöpaja10.6. - 24.6.2002Jyväskylän käsityökoulu. Maailmassa - maan uu-menissa - tulen äärellä - veden matkassa - ilmanpyörteissä28.6. - 5.8.2002Oodi paperille. Keski-Suomen käsi- jataideteollisuusoppilaitoksen ja Taito-Keskuksenpaperikoulutus5.8. - 16.9.2002Kulmastudio. Kulmastudion paperituotteita,tiffany- ja lyijylasiteoksia sekä keramiikkaa16.9. - 11.10.2002Nightclubbing. Kuopion Muotoiluakatemia, jalo-metallimuotoilu14.10 - 25.11.2002Pipana huopatuotteet. Soili Jukola-Kytölehto25.11.2002 - 7.1.2003Tilaa persoonalle? Työtaito -hanke

KUJKUJKUJKUJKUJALLAALLAALLAALLAALLA-PUKUK-PUKUK-PUKUK-PUKUK-PUKUKOHTOHTOHTOHTOHTAAAAAUKUKUKUKUKSIASIASIASIASIA

Kansallispukukeskuksen tietopalvelun edustallaolevalla Kujalla esitellään kansallispukuja sekämuita vaatetukseen ja perinteiseen pukeutumi-seen liittyviä ilmiöitä lyhytaikaisissa vaihtuvissanäyttelyissä.

13.11.2001 - 13.1.2002Pohjalaiset kansallispuvut17.1. - 17.3.2002Uusmaalaiset kansallispuvut20.3. – 2.6.2002Kansallispukuja satakunnasta6.6. – 15.9.2002Vienalaispukuja13.12.2002 – 16.2.2003Silkki kansanomaisessa juhlapukeutumisessa

Vienalaispuku.Kuva: Pekka Helin / SKM

99999

MMMMMMUMUMUMUMUSEOPEDSEOPEDSEOPEDSEOPEDSEOPEDAAAAAGOGIIKKAGOGIIKKAGOGIIKKAGOGIIKKAGOGIIKKA

Museon ohjatut työpajat Tutka-museokerho, Studio ja Perinnepaja kokoontuivat säännöllisesti.Kerran viikossa kokoontuva Tutka-museokerho on tarkoitettu noin 10-vuotiaille pojille ja tytöille.Vuoden aikana tutkailtiin 13 kertaa mm. valmistaen miekkoja ja kilpiä, muotoilen pajua, paperi-massaa sekä kierrätysmetallia. Studiossa muotoillaan esineitä trendikkäistä materiaaleista. Vuodenaikana kokoonnuttiin seitsemän kertaa mm. käsittelemään paperimassaa, punomaan pajua jahuovuttamaan.Perinnepajassa kokoonnuttiin vuoden aikana viisi kertaa. Pajassa kokeiltiin mm. tas-kun valmistusta kansallispukukankaista, neulahuovutusta ja joulun alla valmistettiin olkipukit.

Museon katutasossa, käsityön Kohtauspaikan työnäytöksissä esittäytyvät niin taidokkaat mestaritkuin aloittelevat käsityöläisetkin. Sirpa Saarenpää punoi taidokkaasti pajua kertoen samalla pajunkeräämisestä ja punonnasta. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijat esitteli-vät puukon valmistuksen vaiheita, vuolemista sekä huovutusta. Erja-Kaarina Helkiä esittelimuinaispukujen pronssispiraalien valmistusta ja kiinnitystä muinaispuvun osiin ja kansallispuku-taitajat Tuula Pärnänen, Leena Hokkanen, Hanna-Leena Forsman, Tuulikki Matikainen, Taina Kangasja Soja Murto esittelivät kansallispukujen eri osien valmistusta.

Vuoden aikana järjestettiin vaih-tuvien näyttelyjen teemojen mu-kaisia maksuttomia työpajoja sekäopastuksia koululais- ja päiväkoti-ryhmille. Kaikille avoin museonpaja, Eemelin verstas oli ahkeras-sa käytössä niin ohjatuissapajoissa kuin omatoimisessa työs-kentelyssä.

Vuoden alkukuukausina tutustut-tiin Puukirjasto-näyttelyyn, ker-rottiin metsäaiheisia satuja ja pa-jassa työstettiin puuta. Huhti-kuussa Huopa kukkii -työpajat to-teutettiin yhteistyössä Keski-Suo-men käsi- ja taideteollisuus-oppilaitoksen kanssa.

Syksyllä päiväkotiryhmät sukelsivat teatterin maailmaan Illusion-näyttelyn opastuksissa janukketeatteriesityksissä. Nukketeatteriesitykset toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopistonvarhaiskasvatuksenlaitoksen opiskelijoiden kanssa. Maaliskuun ja marraskuun maksuttomissaopastuksissa tutustuttiin museon näyttelytarjontaan suunnistaen ja keskustellen käsityöstä.

Tutka-museokerho, romupaja, ohjaajana tss. museolehtori JaanaPeltola. Kuva: Anneli Hemmilä-Nurmi / SKM

1010101010

PPPPPTTTTTTTTTTAPAPAPAPAPAHTUMIAAHTUMIAAHTUMIAAHTUMIAAHTUMIA PROJEKTITPROJEKTITPROJEKTITPROJEKTITPROJEKTITEsteetön museoEsteetön museoEsteetön museoEsteetön museoEsteetön museo

Esteetön museo – Tasavertainen museokokemusSuomen käsityön museossa –hanke alkoi vuonna2001 henkilökunnan koulutuksella. Vuonna 2002hanketta jatkettiin kokoamalla näyttelyistä kerto-via, asiakkaita monipuolisesti palvelevia tuottei-ta. Käsityössä elämän tuntu –perusnäyttelysanallistettiin kuunneltavaan muotoon suomeksi,ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Näyttelystäkuvattiin viittomakielinen video ja näyttelyä täy-dennettiin lisäämällä sinne 11 kosketeltavaa esi-nettä.

Katharina Thomaksen luento ”Huopaa silkkitieltä– matkalla Mongoliassa, Kazakstanissa jaPersiassa” oli museossa 18.4.2002.

Pauligin uusi Paula tarjosi kahvit 11.10.2002.Samassa yhteydessä esiteltiin Askolan miehenpuku ja Pauligin Paulan Sääksmäen puku.

Museossa järjestettiin kevätkaudella viiden kon-sertin sarja, joissa oli yhteensä 244 kävijää.

Yläkaupungin yössä Rullaten-huovutusteema val-tasi museon. Museon edessä huovutettiinrullaten ja tarjoiltiin lammaskaalisoppaa. Museonsisällä Kohtauspaikassa oli huopa-asujen muoti-näytös. Yhteistyökumppanina oli Keski-Suomenkäsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Tapahtumassamusisoivat Dissonanssi-kamarimusiikkiyhtye sekäOlli Hirvanen, klassista kitaralla.

Pukupalapeli-näyttelyn yhteydessä järjestettiinyhteistyössä Suomen kansallispukuneuvoston jaJyväskylän työväenopiston kanssa Kansallispukukiireestä kantapäähän -seminaari 25. -26.10.2002.

Nukketapahtumassa 29. - 30.11. nukketaiteilijatesittäytyivät tuotteineen. Mukana olinukketohtori, työnäytöksiä ja työpaja.

Joulutorilla oli myytävänä noin 60 käsityöläisentuotteita ympäri Suomea, puuleluistafiligraanikoruihin ja käsinsidotuista kirjoistavalaisimiin.

Yläkaupungin yö toukokuussa 2002,Petäjäveden Käsi- ja taideteoll. oppil. muotinäytös.Kuva: Anneli Hemmilä-Nurmi / SKM

1111111111

MMMMMEEEEEERIKERIKERIKERIKERIKOIOIOIOIOISMUSMUSMUSMUSMUSEOSEOSEOSEOSEOTTTTTOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTOIMINTAAAAA MENNEIMENNEIMENNEIMENNEIMENNEISSSSSYYSYYSYYSYYSYYS

Keisarillinen senaatti teki päätöksen museon pe-rustamisesta 14.12.1888. Käsityön museo toimivuosina 1890-1908 Helsingissä Taideteollisuus-museon yhteydessä ja Suomen taideteollisuusyh-distyksen alaisuudessa. Puutyönopettaja VeraHjelt osti ensimmäiset 619 esinettä kokoelmiinPariisin maailmannäyttelystä vuonna 1889. Ko-koelmia kartutettiin vuoteen 1906 asti pääasias-sa ulkomaisilla esineillä ja työvälineillä.

Vuonna 1908 museo siirtyi Valtion kotiteollisuus-toimiston hallintaan, ja 1910–1920-luvulla Val-tion kotiteollisuusmuseolla, kuten museota sii-hen aikaan kutsuttiin, oli omat näyttelytilat jakirjasto. Kotiteollisuustoimiston tilanpuutteenvuoksi museon esineet siirtyivät uudelleen Taide-teollisuusmuseoon vuosiksi 1928-1933. Varastoi-tuna esineet olivat vuoteen 1982 asti muutamaakokoelmista koottua näyttelyä lukuun ottamatta.

Museo avattiin uudelleen yleisölle Jyväskylässävuonna 1983 nimellä Suomen kotiteollisuus-museo ja sen ylläpitäjiksi tulivat Jyväskylän kau-punki ja opetusministeriö. Vuonna 1992 museonyhteyteen perustettiin Suomen kansallispuku-keskus ja saman vuoden lopussa museo nimettiinviiden ensimmäisen museon joukossa valtakun-nalliseksi erikoismuseoksi. Konservointikeskussiirtyi museon hallintaan vuonna 1995. Museonnimi muutettiin Suomen käsityön museoksi1.1.1997 alkaen. Näin palattiin museon alkupe-räiseen nimeen. Kesällä 2000 museo aloitti toi-mintansa uusissa tiloissa keskellä kaupunkia.

Suomen käsityön museo toimii valtakunnallisenakäsityön ja käsiteollisuuden erikoismuseona, jon-ka tehtäviin kuuluu huolehtia erikoisalansamuseokokoelmien valtakunnallisten rekisterienylläpidosta sekä samaa erikoisalaa edustavienmuseoiden yhteistyöstä. Erikoismuseoiden tuleeperusnäyttelyissään antaa kattava kuva omastaerikoisalastaan, tuottaa alansa näyttelyitä, myöskiertonäyttelyitä, sekä luoda ja ylläpitää yhteyk-siä alan korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin,alalla toimiviin yhdistyksiin ja järjestöihin. Li-säksi museoiden tulee luoda kansainvälisiä yhte-yksiä ja seurata kansainvälistä kehitystä.

Harkinnanvarainen valtionavustus kohdistuivuonna 2002 Konservointikeskuksen toimintaan,valokuvien luettelointiin, koulukäsityöprojektiin,mallipiirustuskokoelman luettelointiin sekäkansanväliseen toimintaan ja markkinointiin.

Museolla on vapaassa internetkäytössä 35 000viitettä kuudessa oman alansa eri tietokannassa:alan tutkimukset, bibliografiat ja arkistot,kansallispuvut sekä museon kirjasto ja kokoel-mat. Tietokantoja käytti vuoden aikana yli 1300kävijää, ja internetkontaktit mukaan lukien olitietopalvelukontakteja vuoden aikana kaikkiaannoin 30 500.

Museon henkilökunta on konsultoinut museoitamuseoammatillisissa kysymyksissä sekä mm.Polydoc- tietokantaohjelman käyttöön liittyvissäkysymyksissä.

Tarja Teräsvuori, Keskiyön puukko.Kuva: Mikko Kalavainen / SKM

1212121212

KKKKKKKKKKOKOKOKOKOKOELMAOELMAOELMAOELMAOELMATTTTT

Esinekokoelmat karttuivat kertomusvuonna 70 päänumerolla, joista 46 on lahjoituksia ja 33 on ostet-tu museolle. Kaikkiaan esinekartunta oli vuoden aikana 372 esinettä. Kokoelmissa oli kertomus-vuoden päättyessä kaikkiaan noin 18 000 esinettä, joista 16 324 esineen tiedot on siirretty tietoko-neelle. Noin 5 100 tietokoneelle luetteloidun esineen tietojen yhteyteen on liitetty digitaalinentunnistuskuva esineestä. Esinekokoelmia voi selailla myös internetin kautta.

Kokoelmiin ostettiin vanhempaa talonpoikaista esineistöä perusnäyttelyn täydennykseksi.Käsityöläisiltä ostettiin edelleen kokoelmiin ja samalla perusnäyttelyssä esiteltäviksi käsityön eri alo-ja ja materiaaleja esitteleviä tuotteita. Saaristolaiskäsityöprojektin yhteydessä kokoelmiin hankittiinrunsaasti esineistöä, mm. keramiikkaa.

Museon arkiston kartunta oli kertomusvuonna 53. Kaikkiaan museon arkistossa on 1 088 päänumeroa,josta on luetteloitu 644 päänumeroa. Kansallispukukeskuksen arkistossa on 634 päänumeroa, jotkakaikki on luetteloitu. Arkistossa museon aineistoa on noin 48,5 hyllymetriä ja noin 6 hm onKansallispukukeskuksen aineistoa.

Käsityön arkistot -tietokanta sisältää 846 viitettä. Tietokantaa ei ole tarkoitus täydentää lähivuosina.Tietokanta on käytössä myös internetissä.

Kaikkien julkaistujen bibliografioiden viitetiedot löytyvät tietokoneelta ja tietokannassa on 5 806viitettä. Tietokantaa ei ole täydennetty vuoden aikana.

Tutkimustietokanta sisältää tiedot 6 025 tutkimuksesta tai opinnäytteestä. Tietokantaa ei oletäydennetty vuoden aikana. Tietokanta on käytössä myös internetissä.

Kirjaston kartunta oli kertomusvuonna 117 nidettä. Tietokoneella luetteloituna on nyt 5 379 nidet-tä. Luku on poistojen vuoksi edellisvuodesta hieman pienentynyt. Kirjasto sisältää myösKonservointikeskuksen kirjaston kirjat. Erikseen on luetteloitu Kansallispukukeskuksen kirjaston 244nidettä. Kaikkien osastojen aineistot ovat yhteiskäytössä internetissä museon kotisivujen kautta.

Valokuvakokoelmien kartunta oli 50 kokoelmaa. Valokuvakokoelmasta on kertomusvuoden lopussa tie-tokoneella luetteloituina 14 020 kuvaa, joista 3 385 on liitetty tunnistuskuva tietokoneelle. Lisäksi1 355 kuvasta on osittaisia käyttöä helpottavia tietoja tietokoneella. Kertomusvuoden aikanatietopalvelussa vastattiin 47 kysymykseen.

1313131313

EEEEEESINELAHJOITTESINELAHJOITTESINELAHJOITTESINELAHJOITTESINELAHJOITTAJAJAJAJAJAAAAATTTTT

Parhaimmat kiitokset kaikille museotoimintaalahjoituksin tukeneille.

Eronen, ReijoHiltunen, MarjattaHirvi, Maija-LiisaHänninen, AinaKasnio, Eeva LiisaKirsi, SatuKumpulainen-Sokka, MaijaKönönen, SirkkaLaatikainen, TuulaLovén, HelleviLuutonen, MarkettaMattila, ArmaMitronen, KyllikkiMurtonen, EvaMuurela, SirkkaNiemimaa, JuhaNobuho, MiyaPaalanen, TuijaRask, UllaSaarinen, TuijaSampo OyjSendler, JeanetteSmerdel, IrinjaTahkola, KaarinaTalke, AnneliTaskinen, TellervoTukio, SylviVirtanen, Irja

ARKIARKIARKIARKIARKISTSTSTSTSTOOOOOKasnio, Eeva LiisaKettunen, UllaKinnunen, KaisaKäsi- ja taideteollisuusliittoMurtonen, EvaMuurela, SirkkaTukio, Sylvi

KUVKUVKUVKUVKUVAAAAA-ARKI-ARKI-ARKI-ARKI-ARKISTSTSTSTSTOOOOOEkonen, Liisa,Hämäläinen, KimmoKönönen, SirkkaToivonen, Veikko

KANSKANSKANSKANSKANSALLIALLIALLIALLIALLISPUKUKESKUKSPUKUKESKUKSPUKUKESKUKSPUKUKESKUKSPUKUKESKUKSEEN ESINEITÄSEEN ESINEITÄSEEN ESINEITÄSEEN ESINEITÄSEEN ESINEITÄLAHJOITTLAHJOITTLAHJOITTLAHJOITTLAHJOITTANEETANEETANEETANEETANEETTaskinen, Tellervo

TTTTTTUTKIMUTUTKIMUTUTKIMUTUTKIMUTUTKIMUS JS JS JS JS JA JULKAIA JULKAIA JULKAIA JULKAIA JULKAISUTSUTSUTSUTSUT

Museossa aloitettiin vuonna 2001 tutkimus ilmi-östä koulukäsityö eli käsityön opetus kansa- japeruskoulussa sekä ammatillisissa oppilaitoksis-sa. Tutkimuksen pohjalta tehdään julkaisu janäyttely, joka on esillä Suomen käsityön museos-sa kesällä vuonna 2003. Tutkimukseen liittyenmuseo etsi lahjoituksina kaiken ikäisiä ja näköi-siä koulukäsitöitä näyttelyyn sekä museon omiakokoelmia varten. Museo sai projektiin harkin-nanvaraista valtionavustusta.

Suomen käsityön museon Saaristolaiskäsityö-projektissa hankittiin museon arkistoon ja ko-koelmiin tietoa siitä, millainen on saaristolais-käsityöläisen arki iloineen ja murheineen. Muse-on tutkija Seija Hahl ja valokuvaaja MikkoKalavainen vierailivat kesällä 2002 Paraisilla,Korppoossa, Angelniemellä, Dragsfjärdissä,Dalsbrukissa ja Kemiössö haastattelemassa käsi-työläisiä ja heidän yhteistyökumppaneitaan ny-kypäivän käsityöläisyydestä saaristossa sekämuistelemassa menneitä. Museo sai projektiinharkinnanvaraista valtionavustusta.

Koulukäsityöprojektissa kokoelmiin tulleita Tappe-koiria1960-luvulta. Oikean puoleinen koira on valmistettuJyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa kansa-koulunopettajien valmistuslinjalla. Vasemman puolei-sen koiran on valmistanut poika kansakoulussa. Kuva:Saija Yitalo / SKM

1414141414

SSSSSSUOMEN KANSSUOMEN KANSSUOMEN KANSSUOMEN KANSSUOMEN KANSALLIALLIALLIALLIALLISPUKUKESKUSPUKUKESKUSPUKUKESKUSPUKUKESKUSPUKUKESKUSSSSS

Kansallispukukeskuksen pääasiallinen tehtävä onkansallispukuihin liittyvän tiedon ja taidon esilletuominen. Tämä tapahtuu Suomen käsityön mu-seossa perusnäyttelyn ja vaihtuvien näyttelyiden,opastusten, tietopalvelutoiminnan, työnäytöstenja työpajojen avulla.

Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelynkansallispukuosion teemoina ovat jo olemassaolevien kansallispukujen uudistustyö ja uusienpukujen tutkimus- ja kokoamistyö, eri alueidenkansallispuvut ja kansanomainen pukeutuminen.Esillä olevat esineet edustavat Suomenkansallispukuneuvoston mallipukukokoelmaa,suomenruotsalaisia kansallispukuja,muinaispukuja, käsityön opetukseen liittyviäkansallispukuaiheisia nukkeja, kansallispuku-kirjallisuutta sekä kansallispukujen päähineitä.Näyttelykokonaisuus on toteutettu yhdessä Suo-men kansallispukuneuvoston kanssa, ja esilläovat myös museon kokoelmiin ostetut Inarin saa-melaisen naisen talvinen juhlapuku, karjalainenferesi sekä romaninaisen puku.

Kansallispukukeskuksen tietopalvelussa on tietoaja kirjallisuutta kaikkiaan noin 400 suomalaisestakansallispuvusta, niiden hankinnasta ja valmis-tuksesta. Keskuksessa voi myös tutustua tietoonmuinaispuvuista ja Suomen vähemmistöjen pu-keutumisesta. Tietopalvelussa voi omatoimisestitutustua kansallispukuja käsittelevään materiaa-liin. Tietopalveluneuvojina ovat toimineet tutkijaLeena Holst 3.1. - 19.4.2002 ja amanuenssi SeijaJohnson 2.5.2002 lähtien. Asiakaskontakteja onollut yhteensä 1 373.

Vuoden päätapahtuma oli Pukupalapeli-näyttely26.9. - 1.12.2002 ja sen yhteydessä toteutettuKansallispukuseminaari 25. - 26.10.2002. Kansal-lispuku kiireestä kantapäähän -seminaarin ohjel-massa oli myös työnäytöksiä, joissa SeppoReponen esitteli kansallispukujen korujen valmis-tusta, Teijo Piippo kansanomaisten jalkineidenvalmistusta, Leena Hokkanen ja Marjo Vainiokansallispukujen päähineiden pukemista. Miehenkansallispuvun pukemisnäytöksen juonsi LeenaHolst.

Hopeaseppä Seppo Reponen.Kuva: Anneli Hemmilä-Nurmi / SKM

Rantalakeuden puku.Kuva: Lasse Keltto / Suomen kansallispukuneuvosto

1515151515

KKKKKKKKKKONSERVOINTIKESKUONSERVOINTIKESKUONSERVOINTIKESKUONSERVOINTIKESKUONSERVOINTIKESKUSSSSS

Konservointikeskus on toiminnassaan erikoistunut tekstiilikonservointiin, johon kuuluu esineidenhuoltoon ja korjaukseen liittyvä käsityö, konservointiin liittyvä tutkimus, menetelmäkehittely ja do-kumentointi sekä Konservointikeskuksen asiakkaille annettava neuvonta ja ohjaus, luennot ja kurssit.

Arvotekstiilin tai tekstiilikokoelman omistaja tarvitsee tietoa esineensä rakenteesta ja materiaalista,vaurioitumisesta, oikeasta käsittelystä ja säilytyksestä ja myös ohjeet mahdollista näytteille asetta-mista varten. Yksityishenkilölle on tärkeää, että rakas perintöryijy voidaan edelleen pitää esillä kodinseinällä, esinekokoelman omistavalle museolle voidaan esimerkiksi laatia kokoelman hoito-suunnitelma.

Vuoden 2002 aikana Konservointikeskuksessakonservoitiin, puhdistettiin tai huollettiin kaikkiaan115 esinettä, joista 30 kpl oli Suomen käsityön mu-seon ja Suomen kansallispukukeskuksen omiin ko-koelmiin kuuluvia esineitä.

Hopeakirjonnan pohjustuksena olevanpahvin pH-arvon mittaus.Kuva: Riitta Chan / Konservointikeskus

Nahalla verhoillun jakkaran pinnan puhdistus.Kuva: Maria Peni / Konservointikeskus

1616161616

TTTTTTIEDOTIEDOTIEDOTIEDOTIEDOTUTUTUTUTUS JS JS JS JS JA MARKKINA MARKKINA MARKKINA MARKKINA MARKKINOINTIOINTIOINTIOINTIOINTI

Museon viestinnässä huomioidaan alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen tiedotuksenpainopisteet ja tarpeet tapahtuman tai näyttelyn luonteen mukaisesti. Vuonna 2002 museon vies-tinnässä kiinnitettiin erityishuomiota koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Oppilaitosten kiin-nostusta herätettiin valtakunnallisella luokkaretkikohdemarkkinoinnilla ja keskisuomalaisille kou-luille lähetetyn kohdepostituksen avulla. Kansallispukukeskuksen valtakunnallisiin sidosryhmiinoltiin yhteydessä asiakaskirjein ja tapahtumatiedotuksilla. Kulttuurin näkyvyyttä Keski-Suomessakasvatettiin yhteistyössä Taiteiden korttelin muiden toimijoiden kanssa Karu maa kukkii -yhteistiedotuksella ja markkinointikampanjalla.

Ornamon jäsenliitto Taiko ry:n Vuoden taidekäsityöläisen 2002 julkistamistilaisuus ja näyttely pidet-tiin toista kertaa Jyväskylässä Suomen käsityön museossa. Uutinen Ariadna Donnerin valinnastameni erittäin hyvin läpi tiedotusvälineissä valtakunnallisella tasolla STT:n kautta. Vaihtuvistanäyttelyistä myös kansallispukuaiheinen Pukupalapeli sai tavanomaista runsaammin julkisuuttamedioissa.

Museolle merkittävä tekninen etu on syk-systä 2000 alkaen käytössä ollut, toimit-tajien tarpeet huomioiva ja tyylikäsinternetissä oleva tiedotussivusto, jostatoimittaja saa korvauksetta käyttöönsälaadukkaita tiedotuskuvia sekä tiedotteetsähköisessä muodossa. Tiedotussivustoja sen kuvien korkea laatu tunnetaan hy-vin toimittajien keskuudessa, jotensivustoa käytetään säännöllisesti ja sepalvelee museon tiedotusta vaivattomas-ti. Sivusto on lisännyt merkittävästi muse-on valtakunnallista näkyvyyttä aikakaus-lehdissä viime vuosina.

Paikallisella tasolla tiedotusyhteistyö Jy-väskylän museoiden kanssa on jatkunutnoin kymmenen vuoden ajan. Kulloinkin vuorossa oleva museo vastaa viikottaisestatapahtumatiedotuksesta medioihin sekä tapahtumista ja näyttelyistä kertovan yhteisesitteentoimituksesta. Yhteistiedotusvuoro siirtyy puolen vuoden välein museosta toiseen. Syksyllä 2002tämä tiedotusvuoro oli Suomen käsityön museolla.

Marraskuussa museota markkinoitiin valtakunnallisesti tunnetuimmassa käsityöalan tapahtumassaKädentaidot-messuilla Tampereella. Teemana oli käsityön museon asiantuntemus – paikalla olivatkonservaattori, kokoelmaintendentti ja kansallispukuamanuenssi vastaamassa yleisön kysymyksiin.Erinomaisen palautteen ja kysynnän perusteella museo pyrkii olemaan jatkossakin mukana käsityö-messuilla omalla osastollaan.

Museon tarjonnasta kertova kausiesite ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa ja sitä jaettiin valtakun-nallisesti sopiviksi katsottuihin matkailun, käsityön ja kulttuurin pisteisiin ja oppilaitoksiin.

Asiakaskyselyjä on tehty kesäkuusta 2000 lähtien jokaisesta museon vaihtuvasta päänäyttelystä. Ylei-sön antaman palautteen mukaan näyttelyihin, palveluihin ja tapahtumiin on oltu erittäin tyytyväisiä.

Käsityöläisten joulutori 2002. Aku Kolu ja Juhani Salonenjakavat joulutori esitteitä kävelykadulla.Kuva: Mikko Kalavainen / SKM

1717171717

MMMMM MMMMMMUMUMUMUMUSEO JSEO JSEO JSEO JSEO JA YLEIA YLEIA YLEIA YLEIA YLEISÖSÖSÖSÖSÖMUMUMUMUMUSEOKASEOKASEOKASEOKASEOKAUPPUPPUPPUPPUPPAAAAA

Museo oli avoinna vuoden aikana yhteensä 305päivänä 2133 tuntia. Näyttelytilat olivat avoinnati - su kello 11.00 - 18.00, poikkeuksia juhla-päivinä. Museon käsikirjasto ja tietokannat olivatkäytettävissä ma - pe kello 8.30-15.30. Aikuistenpääsymaksu oli 5 euroa. Ilmainen sisäänpääsy olialle 18-vuotiailla ja alan opiskelijoilla sekä kai-killa perjantaisin, Jyväskylä päivänä 22.3. jakansainvälisenä museopäivänä 18.5 sekä käsi-työläisten joulutorin aikana.

Museon näyttelyihin ja tapahtumiin tutustui 32581 kävijää. Suurin osa kävijöistä oliilmaiskävijöitä. Museossa opastettiin vuoden ai-kana 210 ryhmää ja vastattiin yhteensä 1 420tietopalvelukysymykseen. Tietoja museon toimin-nasta sekä yleensä käsityöstä ja käsi-teollisuudesta asiakkaat saivat perusnäyttelyn jakäsikirjaston tietokoneilta sekä museon moni-puolisilta internetsivuilta. Museoninternetsivuilla kävi vuoden aikana noin 30 582kävijää. Internetin kautta museon tietokannoistahaki tietoa noin 1 356 tiedonhakijaa.Osoite on: http://www.craftmuseum.fi

Vuoden aikana järjestettiin 67 yleisötapahtumaa.Museon diasarjoja ja videonauhoja lainattiin 24kertaa. Lainattavia diasarjoja on yhteensä 47,videonauhoja 11 kappaletta ja lainattaviakiertonäyttelyitä 3 kappaletta. Museon jaKonservointikeskukseen toimintaan on vuodenaikana tutustunut useita vieraita ja ryhmiä. Mu-seon tiloissa järjestettiin myös useita Jyväskylänkaupungin eri organisaatioiden kokouksia jakoulutustilaisuuksia sekä kaupungin vastaanotto-ja.

Suomen käsityön museon museokaupan tuote-valikoiman perustan muodostivat käsityöalan kir-jallisuus ja kortit, hopeakorut janäyttelykohtaisesti vaihtuvat käsityötuotteet.Museokaupalla oli vuodessa yli sata tuotteidentoimittajaa.

Museokauppa on lisännyt tunnettuuttaanjyväskyläläisten keskuudessa. Kaupalla on vakio-asiakkaita, jotka ostavat esimerkiksi uusintakäsityöalan erikoiskirjallisuutta ja käsityöhönliittyviä kortteja. Kestosuosikkeja ovat mm.keraamiset ikonit ja joulun ajan tuotteet.

Vuoden 2002 kokonaismyynti oli 43 110 euroa,josta pääsymaksujen osuus oli noin 36 prosenttia(15 620 euroa). Myynti kasvoi edellisestä vuodes-ta yli puolella.

Museokauppa.Kuva: Mikko Kalavainen / SKM

1818181818

TTTTTTTTTTAPAPAPAPAPAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMATTTTT

Vaihtuvien näyttelyiden kävijämäärät 2002:

8.12.2001 - 13.1.2002 Oma joulu 283624.1. - 7.4.2002 Puukirjasto + Puukko ja puukon kuva 510018.4. - 30.6.2002 Huopa - Taidetta, käsityötä ja muotoilua Euroopasta 702412.7. - 15.9.2002 Illusion 2002 638226.9. - 1.12.2002 Pukupalapeli 446713.12.2002 - 16.2.2003 Lasihelmiä 2836

TAPAHTUMIEN KÄVIJÄMÄÄRIÄ

15.3. Euran puku - näytökset 6022.3. Ilmaiset opastukset - Jyväskylän päivä 4218.4. Tekstiilitaiteilija Katharina Thomas Huopaa silkkitieltä-luento 2515.5. Suomen museoliiton museopäivien opastus 2618.5. Kansainvälinen museopäivä 14625.5. Yläkaupungin yö 134628.-29.5. Festarikorupaja: ToukoFest 1313.-14.9 Illusion 2002 - Skenografien seminaarit 8911.10. Miehen kansallispukuun pukemisnäytös ja Pauligin Paulakahvitarjoilu 8525.10. Kiireestä kantapäähän kansallispuku-seminaari 4829.-30.11. Nukketapahtuma 3997.-8.12. Joulutori 5863

Avajaiset 866Työnäytökset 12 kpl 711Käsityöläistapaamiset 5 kpl 66Ohjatut pajat:Studio-pajat 6 kpl 72Tutka-museokerho 13 kpl 128Perinnepajat 5 kpl 38Metsäsatu- ja puupajat 313Huopapajat 271Nukketeatterityöpaja 2 kpl 11Kesäpajat 20 kpl 173Konsertit 5 kpl 244Kesäkäsityöläiset 5 kpl 305Tiedotustilaisuudet 5 kpl 23Kaupungin vastaanotot 3 kpl 218Esittelyt 5 kpl 61Kokoukset 7 kpl 116Nukketeatteriesitykset 3 kpl 68

yht. 1168011680116801168011680

1919191919

HHHHH HENKILÖSTÖHENKILÖSTÖHENKILÖSTÖHENKILÖSTÖHENKILÖSTÖHALLINTHALLINTHALLINTHALLINTHALLINTOOOOO

VAKINAISET:Etelämäki Tuula, siivoojaHagman Juhani, museomestariHeinänen Seija, kotiteollisuusohjaaja, FM, muse-onjohtaja, virkavapaalla 6.8.-31.12.2002.Museonjohtajan tehtäviä hoiti intendentti SimoKotilainenKotilainen Simo, FM, intendentti (esine-kokoelmat), museonjohtajan varahenkilöManninen Raija, ammattiopettaja, museolehtori,vuorotteluvapaa 1.1.-30.7., palkaton työloma16.8.-31.12.Oikari Mikko, FM, intendentti (näyttelyt)Peni Maria, vaatetussuunnittelija, tekstiili-konservaattori, KonservointikeskusRuottinen Laura, FM, tiedottaja/amanuenssiSalmenoja Riitta, FK, amanuenssi (arkistot, kir-jasto, tietopalvelu), osa-aikalisä 1.1.-31.12.Toiviainen Sinikka, toimistosihteeriVesanto Anne, kotiteollisuusohjaaja-suunnitteli-ja, johtava konservaattori, Konservointikeskus

TILAPÄISET:Tuomo Blomqvist, Seija Hahl, Hannele Hakanen,Anneli Hemmilä-Nurmi, Leena Holst, Seija John-son, Miia Kantola, Reetta Karhunkorva, Jetta Ko-lehmainen, Marjo Kolu, Paula Kukonlehto, Reija-Riina Kupari, Eeva Lähteinen, Minna Mäkinen,Jaana Peltola, Anne Pihlajaniemi, Anne Saarikos-ki, Reija Teerimäki, Susanna Terho, TiinaTeijonsalo, Hilkka Toom, Marja- Liisa Väisänen,Saija Ylitalo

SIVIILIPALVELUSMIES:Mikko Kalavainen

HARJOITTELIJAT:Veera Blomster, Pia Grahn, Mirja Hautajoki, JenniKainulainen, Paula Kukonlehto, Katri Lahti, ElisaLaine, Maija Lankinen, Pauliina Lapio, KatriNortunen, Laura Rautiainen, Anne Rossi, JussiSalonen

ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT:Kääntäjä Eila Grönroos, taittaja Mirja Hautamäki,kääntäjä Juha Hintikka, graafikko Päivi Hintsa-nen, kirjoittaja Vuokko Isaksson, valokuvaajaMartti Kapanen, kääntäjä Elisa Laine, graafikkoAino Pajari, kirjailija Risto Rasa, kirjoittaja Mar-jo-Riitta Simpanen, tulkki Sirpa Sänkiaho, tulkkiEsa Toom, dramaturgi Kari Toiviainen

Suomen käsityön museon toiminta perustuu Jy-väskylän kaupungin ja opetusministeriön solmi-maan sopimukseen, jonka mukaisesti museo toi-mii Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunnanalaisuudessa. Valtiota hallinnossa edustaa ope-tusministeriön asettama neuvottelukunta.

Suomen käsityön museon neuvottelukuntaankuuluivat vuonna 2002 seuraavat henkilöt:Viestintäpäällikkö Maija-Liisa Hirvi, puheenjohta-jaToiminnanjohtaja Marketta Luutonen, varapu-heenjohtajaYlitarkastaja Tiina EerikäinenKansallispukukonsultti Leena HokkanenMuseonjohtaja Pekka HonkanenProfessori Jaakko LehtonenHallintojohtaja Erkki PänkäläinenKoulutusjohtaja Liisa Tiirola-SantalaNeuvottelukunnan sihteerinä toimivat museon-johtaja Seija Heinänen ja intendentti Simo Koti-lainen

Neuvottelukunnalla oli vuoden 2002 aikana kaksikokousta.

Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakuntaan var-sinaisina jäseninä kuuluvat vuosina 2001-2004seuraavat henkilöt:Aila Paloniemi, puheenjohtajaJukka Louhivuori, varapuheenjohtajaMatti EerolaKeijo SiekkinenMirjami Asikainen(Erkki Hakkarainen 1.4. saakka)Marjatta StahlSatu SyyrakkiPekka LaineRaimo LapiolahtiKirsi PohjolaArja SeppäläTuomas Viskari

2020202020

Kauppakatu 25Pohjakerroksessa on perusnäyttely. Katutasossaon vaihtuvat näyttelyt, galleria, museokauppa jaKeski-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksenTaito Shop. Toisessa kerroksessa on lisää tilaavaihtuville näyttelyille, työpaja, luentosali sekäSuomen kansallispukukeskuksen tiloihin kuuluvatkaksi työhuonetta ja kansallispukuesittelyille tar-koitettu Kuja-näyttelytila.

Museon uusien näyttelytilojen ilmastoinninkostutus- ja kuivatuslaitteisto ei ole täyttänytsille asetettuja vaatimuksia. Laitteistossa on va-litettavasti ollut runsaasti vikoja ja toiminta-häiriöitä. Lisäksi museon tiloissa oli vuoden ai-kana kaksi suurta vesivahinkoa. Juhannuksenatapahtuneen vuodon seurauksena osa yläkerrannäyttelytiloista jouduttiin väliaikaisesti sulke-maan. Samalla myös museolehtorin työhuone sul-jettiin kuivatuksen ja huoneessa ilmenneenkylmyysongelman vuoksi koko loppuvuoden ajak-si. Perusnäyttelyn ilmastointikoneen vesivuodonseurauksena jouduttiin perusnäyttelykin sulke-maan väliaikaisesti. Osa ilmastointihuoneenseinärakenteista ja perusnäyttelyssä olevanElämänkehä-osaston lautalattia uusittiin.

Kilpisenkatu 12Alakerrassa on käsikirjasto, valokuva-arkisto jatutkimusarkisto sekä työtiloja. KeskikerroksessaSuomen käsityön museon toimisto ja työtila sekänäyttelytila Näytönpaikka. Yläkerrassa on työt-iloja sekä neuvotteluhuone.

Muut tilatKonservointikeskus sijaitsee noin kilometrinpäässä museolta osoitteessa Keskikatu 24. Muse-on puutyöverstas toimii osoitteessa Tourulantie12. Kokoelmien säilytystiloja on kolmessa paikas-sa eri puolilla kaupunkia. Säilytystilat ovat väli-aikaisia, pinta-alaltaan pieniä jaepäkäytännöllisiä. Kaikissa tiloissa ei ole muse-oiden säilytystiloilta vaadittavia kostutus- jakuivatuslaitteita.

TTTTTTILATILATILATILATILATTTTT

Museon info, kuvassa Tiina Teijonsalo ja Seija Hahl.Kuva: Mikko Kalavainen / SKM

JÄSENYYDETJÄSENYYDETJÄSENYYDETJÄSENYYDETJÄSENYYDETSuomen käsityön museoAmerican Craft, European Textile Network (ETN)Suomen käsityöneuvostoSuomen museoliittoWorld Crafts Council (WCC) tarkkailujäsenenäSuomen käsityöneuvoston välityksellä

KonservointikeskusIIC - The International Institute for Conservationof Historic and Artistic Works

Museon vakituinen henkilökunta osallistui työyh-teisön kehittämisprosessiin psykologi Jukka Jyl-hän johdolla.

Vuoden aikana henkilökunta on osallistunut mm.Suomen Museoliiton ja Jyväskylän kaupunginjärjestämille kursseille. Keväällä henkilökuntateki opintomatkan Pietariin.

KKKKKOULUTUOULUTUOULUTUOULUTUOULUTUSSSSS

2121212121

TTTTT

TTTTT

TALOUSTALOUSTALOUSTALOUSTALOUS

TUNNUTUNNUTUNNUTUNNUTUNNUSLUKUJSLUKUJSLUKUJSLUKUJSLUKUJAAAAA

1999 2000 2001 2002

Kävijät, lkm 20868 23920 32077 32581Tapahtumat, lkm 54 83 103 117Opastukset, lkm 106 50 106 210Konservointi, kpl 89 230 120 115Bruttomenot, mk/asukas 55.9 88.0 74,7 10,28e

KÄYTTÖTULOT 20012001200120012001 20022002200220022002

Valtionosuus 1.505.5 257.0Tulot ja harkinnanvaraisetvaltion avustukset 1.502.6 167.6Menot yhteensä 5.903.8 932.9Tulot yhteensä 3.008.1 424.6Jyväskylän kaupunginosuus 2.895.7 508.3

KÄYTTÖMENOT 20012001200120012001 20022002200220022002

Henkilöstömenot 3.043.3 484.9Vuokrat 1.421.2 253.1Palvelut, tarvikkeet,muut menot 1.439.3 194.9

Suomen käsityön museo/Suomen kansallispukukeskus/Konservointikeskus käyttömenot ja -tulot vuo-sina 2001 (luvut tuhansina markkoina), 2002 (luvut tuhansina euroina)