Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset
Seurantatutkimus 2019
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
SisältöSivu
Tutkimuksen toteutus 3
Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet 4
Tutkimuksen tiedonkeruu 5
Yhteenveto päätuloksista 6-8
Päätulokset
Motiivit leirintämatkailuun 10
Matkojen ajoitus 11
Ajokilometrit Suomessa ja yleensä 12
Leirintämatkailun majoitusmuodot 13
Matkan pääasiallinen tarkoitus 14
Leirintämatkailuun liittyvät kulkuneuvot 15
Leirintämatkan kesto 16-17
Leirintämatkan kustannukset 18-18
Leirintäalueen suosittelu 20
Leirintämatkojen tulevaisuus 21-23
Leirintäalueiden kehittäminen 24
Rahankäyttö leirintämatkailussa 25
Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla 26
Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan 27
Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset 28
Leirintämatkailun aikaansaamat verot 29
Liitteet:
Vastaajaprofiili, leirintäalueiden kapasiteetti, yöpymiset ja muutokset
Toimialan tunnuslukuja, kerrannaisvaikutusten laskentaperusteet
2
Kuva: Rastila Camping Helsinki
Kansikuva: SF-Caravan ry
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty monikanavaisesti:
- Paperilomakekysely asiakkaille, leirintäalueen henkilökunnan avustamana- SF Caravan ry:n asiakasrekisteriin sähköinen nettikysely, osana uutiskirjettä
Tutkimusmetodi: tulo- ja työllisyysvaikutusten laskenta Pohjoismaisen menomenetelmän avulla (tiedonkeruu kävijäkyselynä)
Tiedonkeruuaika: leirintäalueilla 24.6.-4.8.2019, SF-Caravan ry:n uutiskirje 7.-18.8.2019.
Vastaajamäärä: 2 608
Tutkimus tehty neljännen kerran (edellisinä vuosina 2013, 2015, 2017).
Tutkimuksen tulokset tarkoitettu vain tilaajien omaan käyttöön.
Tulosten luotettavuus hyvä, vastaajamäärä riittävä kokonaisanalyysin tekemiseen.
Päätulokset on raportoitu myös leirintäalueittain.
Virhemarginaali on suurimmillaan noin +/- 2 %-yksikköä (95%:n luotettavuustasolla). Esitämme kiitokset tuloksellisesta yhteistyöstä kaikille, jotka aktiivisesti myötävaikuttivat tämän tutkimuksen toteutukseen. Tutkimuksen toimeksiantajat ovat Suomen Leirintäalueyhdistys ja SF-Caravan ry.
Petteri Ohtonen, tutkimuspäällikkö, [email protected] Moilanen, yliopettaja, [email protected]
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy
3
Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet
Tutkimus selvittää leirintämatkailijoiden rahankäytön ja tulo- ja työllisyysvaikutukset.
Tulokset sisältävät vertailutiedot 2017 tehtyyn tutkimukseen, jonka toteutustapa oli pääosin sama.
Vuoden 2019 tutkitut leirintäalueet ja vastaajamäärät on esitetty ohessa. SLY:njäsenalueita oli 9 ja SF-Caravan –alueita 3.
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 4
Tutkitut leirintäalueet 2019 n=
Helsinki, Rastila 147
Kalajoki, Camping Hiekkasärkät 137
Kouvola, Tykkimäki 125
Kuopio, Rauhalahti 135
Naantali, Naantali Camping 107
Oulu, SF-Caravan Rantasarka 107
Rovaniemi, Ounaskoski 111
Savonlinna, Tanhuvaara 98
Seinäjoki, SF-Caravan Kalajärvi 132
Sotkamo, SF-Caravan Kattivankkuri 130
Tampere, Härmälä 112
Virolahti, Vaalimaa Camping 108
Joku muu 1098
Yhteensä 2547
Kuva: SF-Caravan ry
Tutkimusten tiedonkeruut 2015, 2017 ja 2019
5
2019 2017 2015
Tiedonkeruumetodi(Toimeksiantaja rekrytoinut merkittävimmät leirintäalueet mukaan)
- Henkilökohtaiset haastattelut (henkilökunta)- Sähköinen nettikysely
(SF-Caravan ry:n uutiskirje 23 000:lle)- Kieliversiona suomi ja englanti.
- Henkilökohtaiset haastattelut (henkilökunta)
- Informoitu lomakekysely (henkilökunta)- Sähköinen nettikysely
(SF-Caravan ry:n uutiskirje17 000:lle)
- Henkilökohtaiset haastattelut (tutkija ja henkilökunta)
- Informoitu lomakekysely (tutkija ja henkilökunta)
Kohderyhmät (vastaajat)
- Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvien leirintäalueiden (9) ja SF-Caravan -leirintäalueiden (3) asiakkaat
- SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet(23 000 hlöä), karavaanarit.fi -sivuston uutiset ja Facebook-sivut.
- Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet, 12 + muita
- Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet
Tiedonkeruun aika Leirintäalueilla 24.6.-4.8. ja uutiskirje 7.-18.8.2019 3.7. - 10.8.2017 22.6. - 12.7.2015
Laajuus(vastauksia)
Yhteensä: n=2608A) Informoitu lomakekysely leirintäalueilla: n=1112- mukana 12 leirintäaluettaB) SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet: n=1496
Yhteensä: n=1991A) Informoitu lomakekysely + flyer kutsu nettikyselyyn- internet-kysely: n=145- paperilomakevastaajat: n=882B) SF-Caravan ry:n uutiskirjevastaajat: n=963
Yhteensä: n=804
19 leirintäaluetta- 8:lla leirintäalueella haastattelemalla- 11:lla leirintäalueella paperilomakkeella
Otosperiaatteet - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla- SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet (kaikki)
- Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla- SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet (kaikki)
- Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla
Vertailtavuudesta: vuosien 2017 ja 2019 kokonaistuloksen vertailtavuus on hyvä. Sen sijaa vertailtavuus vuoden 2015 tuloksiin on suuntaa-antava johtuen tiedonkeruumenetelmien erilaisuudesta.
6
Yhteenveto päätuloksista 1 (3)MatkustusmotiiviLeirintämatkailussa houkuttelevat eniten vapaus (paikan ja ajansuhteen) sekä matkakohteiden ja -vaihtoehtojen monipuolisuus.
AjokilometritLeirintämatkailijat ajavat vuodessa tyypillisesti noin 4000 km. (mediaani), josta Suomessa noin 2500 km. Leirintämatkojen ajomatkat ovat pidentyneet vuodesta 2017.
Majoitusmuodot ja kulkuneuvotSuosituimmat majoitusmuodot ovat oma matkailuauto (48%:lla) tai oma matkailuvaunu (35%:lla), matkailuauton suosio on kasvussa.
Leirintämatkailijat liikkuvat tyypillisesti matkailuautolla (48%) ja auto-matkailuvaunu yhdistelmällä (34%).
Matkan ajoitus ja tarkoitusLeirintämatkailun sesonki on jonkin verran laajentunut touko-kesäkuulle ja syyskuulle verrattuna vuoteen 2017. Huippukuukautena heinäkuu säilyttänyt asemansa. Karavaarit tekevät matkoja kesäsesongin ulkopuolellakin.
Leirintäaluematkailijat ovat matkalla loman johdosta (95% vastaajista).
Leirintäaluemajoituksen sisältävällä matkalla ollaan tyypillisesti noin yksi viikko, noin 2 yötä/leirintäalue.
Leirintäalueen suositteluMatkailijoista 84% suosittelee hyvin tai melko todennäköisesti leirintäaluetta ystäville. Suosittelun keskiarvo 4,3. Tulos on pysynyt
ennallaan viime vuosina.
Kulut leirintämatkailustaLeirintämatkasta johtuvat ajamisen kulut yhden matkan osalta ovat keskimäärin 300 € (mediaani). Karavaanarit käyttävät rahaa (300 €) muita leirintäalue-matkailijoita (240 €) enemmän. Rahan käyttö on jonkin verran lisääntynyt vuodesta 2017.
Leirintämatkat tulevaisuudessaLeirintämatkailijoista jopa 97% aikoo tehdä uuden matkan ensi vuonna. Vastaajista joka kolmannes ennakoi oman leirintämatkailun lisääntyvän lähivuosina.Leirintämatkailua lisäävät mm. myönteiset kokemukset, vaihtelu arkeen ja kivat, mielenkiintoiset kokemukset. Leirintämatkailua vähentävät tyypillisesti ikääntyminen, terveysasia sekä raha-asiat.
Tyypillinen leirintäaluematkailijaLeirintäalueilla tehdyn kyselyn tyypilliset vastaajat olivat naisia, 35-49 vuotiaita ja Länsi-Suomessa asuvia. Karavaanarit (SF-Caravan ry:n kautta vastanneet) olivat tyypillisesti miehiä, yli 60-vuotiaita, Länsi-Suomessa asuvia, leirintämatkailun aktiiviharrastajia ja 1-2 hengen aikuistaloudessa asuvia.
Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kääntyneet nousuun- Leirintämatkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset (htv):
2 742 htv (2017: 2 520 htv). - Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus1 848 htv (2017: 1 829 htv).
Leirintämatkailun aikaansaamat verotulot selvässä kasvussaVerotuloja leirintämatkailuala maksoi 79,3 milj.€ (2017: 71,3 milj. €), nousua 11 %.• Henkilöverotus: 33,4 milj., (2017: 30,2 milj.)• Matkailijoiden muun kulutuksen verot 22,2 milj.€ (pl polttoaine)
(2017: 21,4 milj. )• Polttoaineen myyntiverot: 23,7 milj., (2017: 19,8 milj.)
Rahankäyttö leirintämatkailussaKoko leirintämatkailun liikevaihto on 215,7 milj €, kasvua 9 %.(v. 2017: 198 milj. € ).
Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla:majoituskulut, ruoka- ja elintarvikkeiden, polttoaineiden ostaminen ja ravintoloissa/ kahviloissa käyminen ovat yleistä.
Seurueet käyttävät rahaa matkan aikana 237 € /vrk. Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 104 € / vrk / hlö. Rahaa käytetään paikkakunnalla aikaisempaa enemmän (+ 8,3 %).
Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden on n. 1 300 €(2017: 1 200 € ), kasvua 7 % . Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa n. 237 € (2017: 235 €), kasvua + 0,8 %.
KEHITYS 2017-2019Päähavaintoja: - Päiväkohtainen rahankäyttö leirintämatkalla on kasvanut- Yöpymisten määrä kasvussa - Verotulovaikutus kasvussa.- Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kasvussa- 97 % leirintämatkailijoista aikoo tehdä uuden matkan seuraavana vuonna, matkailijoiden määrä ennakoidaan kasvavanMajoitustilasto 2018 -2017- Leirintäalueiden kapasiteetti / tarjonta lievästi vähentynyt.- Yöpymisten määrä lisääntynyt (+ 3,4 %).- Huoneiden käyttöaste (32,6 %) lievästi kasvanut (+ 1,4%-yks.).
Yhteenveto päätuloksista 2 (3)
Syöte Asiakastyytyväisyystutkimus 2019 7
Matkustusmotiivi Ajokilometrit Suomessa ja yleensä
Kulkuneuvot Matkan kesto
Majoitusmuodot:
Leirintäalueen suosittelu
2019 2017
Mediaani:
Ajokilometrit leirintämatkoilla 4 000 3 000
Ajokilometrit Suomessa 2 500 2 500
48%
35%
7%
6%
4%
1%
1%
1%
Matkailuauto, oma
Matkailuvaunu, oma
Mökki/loma-asunto
Teltta
Matkailuauto, vuokrattu
Matkailuvaunu, vuokrattu
Huone
Muu
20172019
48%
34%
15%
1%
1%
1%
0% 20% 40% 60%
Matkailuauto
Auto ja matkailuvaunu
Auto
Moottoripyörä
Polkupyörä
Jokin muu
2017
2019
KESKIARVOT vrk
Tämän matkan kesto 18
Viipymä tällä leirintäalueella 7,1
Yöpymismäärä muualla koko matkalla
10,3
MEDIAANIT
Tämän matkan kesto 7
Viipymä tällä leirintäalueella 2
Yöpymismäärä muualla koko matkalla
5
50%
51%
34%
33%
12%
12%
2019 (ka. 4,3)
2017 (ka. 4,3)
0% 20% 40% 60% 80% 100%
5=hyvin todennäköisesti 4 3 2 1=ei lainkaan todennäköisesti
Yhteenveto päätuloksista 3/3
Syöte Asiakastyytyväisyystutkimus 20198
Leirintäaluematkailuseuraavan 5 vuoden aikana
Leirintäaluematkailualisäävät
Leirintämatkailun liikevaihto
•2015: 197 401 000 €•2017: 197 807 000 €•2019: 215 727 000 €
kasvua 9 %
Rahankäyttö-kohteet(milj. €)
Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset (htv):
- Kokonaisvaikutus 2 742 (2017: 2520) - Välitön työllisyysvaik. 1 848 hlöä (2017:1829)
Leirintämatkailun aikaansaamat verotulot: 79,3 miljoonaa euroa
(2017: 71,3 milj., kasvua 11 %)
33%
15%
56%
75%
11%
10%
2019
2017
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Lisääntyy Pysyy melko samana Vähenee
%
91 €
96 €
104 €
80 €
85 €
90 €
95 €
100 €
105 €
2015 2017 2019
Leirintämatkailijanrahankäyttö
Keskiarvo/ vrk
PÄÄTULOKSET
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 9
Kuva: SF-Caravan ry
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Leirintämatkailussa houkuttelevat vapaus ja vaihtoehtojen monipuolisuus
10
Motiivit leirintämatkailuun:
5%
12%
16%
17%
21%
28%
31%
41%
42%
50%
54%
67%
69%
Muu syy
Perinne, aikaisempi osallistuminen
Yhteisöllisyys (ajanvietto samankaltaisten…
Ystävien, tuttujen tapaaminen
Sosiaalisuus – tapaa uusia ihmisiä
Edullinen hinta
Spontaani liikkuminen
Virkistäytyminen, vaihtelunhalu
Luonnonläheisyys, luontokokemus
Karavaanarimatkailu
Paljon eri vaihtoehtoja, alueita minne mennä
Aikatauluista riippumaton matkanteko
Vapaus mennä minne tahtoo
2019
2017
Miksi harrastat tai kokeilet leirintämatkailua?
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 11
Leirintämatkailu on jonkin verran laajentunut touko-kesäkuulle ja myös syyskuulle verrattuna vuoteen 2017. Karavaanarit tekevät matkoja varsinaisen kesäsesongin ulkopuolellakin.
Matkojen ajoitus
8%8%
14%
22%
41%
69%
90%
72%
52%
22%
9%
8%7%7%
12%
18%
32%
58%
92%
68%
42%
18%
8% 7%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
2019 2017
10 1118
29
52
74
8782
65
30
12 114 4
914
26
61
94
58
35
13
5 50
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100% Uutiskirje-vastaajat (n=1496) Leirintäalue-vastaajat (n=1112)
Missä kuussa olet tehnyt tai tulet todennäköisesti tekemään leirintämatkan vuoden 2019 aikana?
2019
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Leirintämatkailijat ajavat vuodessa tyypillisesti noin 4000 km. (mediaani), josta Suomessa noin 2500 km. Leirintämatkojen ajomatkat ovat pidentyneet vuodesta 2017.
Ajokilometrit Suomessa ja yleensä
12
Arvioi, paljonko sinulle / perheelle kertyy leirintämatkoillanne ajokilometrejä 2019 aikana?
v. 2019:
Kaikkivastaajat
Leirintäaluevastaajat
Uutiskirjevastaajat
n=2608 n=1112 n=1496
Kilometrit yhteensä Keskiarvo 5740 4652 6302
Kilometrit yhteensä Mediaani 4000 3000 5000
Kilometrit vain Suomessa Keskiarvo 3737 2860 4354
Kilometrit vain Suomessa Mediaani 2500 2000 3000
3%
10%
7%
7%
4%
9%
60%
4%
17%
10%
13%
6%
12%
38%
Ajokilometrit…Alle 500 km
500-1000 km1001-1500 km1501-2000 km2001-2500 km2501-3000 km
Yli 3000 kmAjokilometrit Suomessa
Alle 500 km500-1000 km
1001-1500 km1501-2000 km2001-2500 km2501-3000 km
Yli 3000 km
2017
2019
4 866
3 771
3 000
2 500
5 740
3 737
4 000
2 500
0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000
Keskiarvot
Ajokilometrit leirintämatkoilla
Ajokilometrit Suomessa
Mediaanit
Ajokilometrit leirintämatkoilla
Ajokilometrit Suomessa
20172019
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Leirintämatkailun majoitusmuodot
Suosituimmat majoitusmuodot ovat oma matkailuauto (48% tai oma matkailuvaunu (35%), oman matkailuauton suosio kasvussa.
13
48%
35%
7%
6%
4%
1%
1%
1%
Matkailuauto, oma
Matkailuvaunu, oma
Mökki/loma-asunto
Teltta
Matkailuauto, vuokrattu
Matkailuvaunu, vuokrattu
Huone
Muu
2017
2019
v. 2019:Kaikki
vastaajat Leirintäalue-
vastaajat Uutiskirje-vastaajat
% % %
Matkailuauto, oma 48 36 58
Matkailuvaunu, oma 35 31 38
Mökki/loma-asunto 7 13 2
Teltta 6 12 1
Matkailuauto, vuokrattu 4 7 2
Matkailuvaunu, vuokrattu
1 2 1
Huone 1 1
Muu 1 2 1
Majoitusmuoto tällä matkalla?
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Matkan pääasiallinen tarkoitus
Leirintäaluematkailijat ovat matkalla loman johdosta (95%). Tulos ennallaan.
14
Matkanne pääasiallinen tarkoitus?
95
1
4
95
1
4
0 20 40 60 80 100
Lomamatka
Työ- tai liikematka
Muu
%
2017
2019
v. 2019:Kaikki
vastaajat(n=2608)
Leirintäalue-vastaajat (n=1112)
Uutiskirje-vastaajat (n=1496)
% % %
Lomamatka 95 97 94
Työ- tai liikematka 1 1
Muu 4 2 6
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Leirintämatkailuun liittyvät kulkuneuvot
Leirintämatkailijat liikkuvat tyypillisesti matkailuautolla ja auto-matkailuvaunu yhdistelmällä.
15
48%
34%
15%
1%
1%
1%
0% 20% 40% 60%
Matkailuauto
Auto ja matkailuvaunu
Auto
Moottoripyörä
Polkupyörä
Jokin muu
2017
2019
v. 2019:Kaikki
vastaajatLeirintäalue-
vastaajatUutiskirje-vastaajat
% % %
Matkailuauto 48 40 54
Auto ja matkailuvaunu 34 31 36
Auto 15 25 8
Polkupyörä 1 1
Moottoripyörä 1 1
Muu 1 1 1
Pääasiallinen kulkuneuvo tällä matkalla?
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Mediaani-keskiarvon mukaan leirintäaluemajoituksen sisältävä matka kestää tyypillisesti viikon (2 yötä / leirintäalue). Karavaanareiden matkat ovat kestoltaan selvästi pitempiä kuin muiden leirintäaluematkailijoiden.
Matkan kesto 1 (2)
16
18
7,1
10,3
7
2
5
KESKIARVOT
Tämän matkan kesto yht. (vrk)
Viipymä tällä leirintäalueella (vrk)
Yöpymismäärä muualla koko matkalla
MEDIAANIT
Tämän matkan kesto yht. (vrk)
Viipymä tällä leirintäalueella (vrk)
Yöpymismäärä muualla koko matkalla
2017 (n=1991)
2019 (n=2608)
2019:Kaikki
vastaajatLeirintäalue-
vastaajatUutiskirje-vastaajat
KESKIARVOT
Tämän matkan kesto (vrk) 18 12,3 22,4
Viipymä tällä leirintäalueella (vrk) 7,1 3,1 10,4
Yöpymismäärä muualla koko matkalla
10,3 9,8 10,7
MEDIAANIT
Tämän matkan kesto (vrk) 7 7 9
Viipymä tällä leirintäalueella (vrk) 2 2 3
Yöpymismäärä muualla koko matkalla
5 5 5
Montako vuorokautta arvioit olevanne a) matkalla yhteensä tällä matkalla, b) tällä leirintäalueella matkan aikana?Montako yötä arvioit yöpyvänne muualla kuin tällä leirintäalueella tämän matkanne aikana?
Matkan kesto 2 (2)
17
Yleisin matkan kesto on 10-20 vrk. Alle 3 vrk:n lomat ovat kasvussa, niitä on jo lähes neljännes matkoista.
23%
20%
15%
28%
6%
9%
55%
20%
7%
4%
14%
27%
18%
14%
8%
8%
25%
Tämän matkan kesto (vrk)
1-3 vrk
4-6 vrk
7-9 vrk
10-20 vrk
21-30 vrk
Yli 30 vrk
Viipymä tällä /samalla leirintäalueella (vrk)
1-2 vrk
3-4 vrk
5-6 vrk
7-8 vrk
Yli 8 vrk
Yöpymismäärä muualla koko matkalla
1-2 yötä
3-4 yötä
5-6 yötä
7-8 yötä
9-10 yötä
Yli 10 yötä
20172019
2,02,0
5,05,0
Vrk, mediaani v. 2017v. 2019
8,07,0
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 18
Leirintämatkasta johtuvat ajamisen kulut ovat keskimäärin 300 € (mediaani) / matka. Karavaanarit käyttävät rahaa muita leirintäaluematkailijoita enemmän leirintämatkan ajomatkaan. Rahan käyttö on jonkin verran lisääntynyt vuodesta 2017.
Leirintämatkan ajoneuvokulut:
Paljonko arvioit ajoneuvon käyttökulujen olevan koko tämän matkasi aikana?
KaikkiLeirintäalue
vastaajat Uutiskirjevastaajat
n= 2608 1112 1496
Keskiarvo 549 410 652
Mediaani 300 240 300
12%
30%
14%
9%
10%
25%
0% 10% 20% 30% 40%
Alle 100 euroa
100-200 euroa
201-300 euroa
301-400 euroa
401-500 euroa
Yli 500 euroa
2017
2019
475
300
549
300
Keskiarvo (€)
Mediaani (€) 2017
2019
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 19
Koko matkan aikana käytettiin rahaa eri asioihin (koko seurue) keskimäärin 1300€ (mediaani
700 €). Ulkomaalaiset (ka. 2544€) käyttivät rahaa suomalaisia (ka. 1222€) enemmän.
Karavanaarit käyttivät rahaa enemmän kuin muut leirintäaluematkailijat
Leirintämatkan kustannukset, koko matka:
Paljonko arvioit kuluttavasi rahaa koko tämän matkan aikana yhteensä kaikkeen mahdolliseen (esimerkiksi majoitus, käyntikohteet, veneet, pyörävuokrat, sauna, huvit, ostokset, ravintolat, alkoholi, polttoaineet ym.)?
v. 2019 Kaikki Leirintäalue
vastaajatUutiskirjevastaajat
Keskiarvo 1297 1095 1450
Mediaani 700 700 800
21%
19%
9%
8%
11%
25%
29%
15%
8%
8%
15%
0% 10% 20% 30%
Alle 400 euroa
400-800 euroa
801-1200 euroa
1201-1600 euroa
1601-2000 euroa
Yli 2000 euroa
2017
2019
1223
800
1124
2975
1297
700
1222
2544
Keskiarvo, €, kaikki
Mediaani €, kaikki
Suomalaiset (keskiarvo)
Ulkomaalaiset(keskiarvo)
2017
2019
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Matkailijoista 50% suosittelee hyvin todennäköisesti leirintäaluetta ystäville (suosittelijoita yhteensä 84%). Suosittelun keskiarvoksi tulee 4,3. Tulos on pysynyt ennallaan viime vuosina.
20
Leirintäalueen suosittelu 1(2)
50%
51%
34%
33%
12%
12%
3%
3%
2019 (ka. 4,3)
2017 (ka. 4,3)
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
5=hyvin todennäköisesti 4 3 2 1=ei lainkaan todennäköisesti
Miten todennäköisesti suosittelet tätä leirintäaluetta ystäville?
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Leirintämatkailijoista 97% aikoo tehdä uuden matkan ensi vuonna.
Leirintämatkojen tulevaisuus
21
Vastaajista joka kolmannes ennakoi oman leirintämatkailun lisääntyvän lähivuosina. Matkojen määrä tulee lisääntymään.
97%
97%
3%
3%
2019
2017
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kyllä, ensi vuonna matkaillaan Ei / ei ole varma
33%
15%
56%
75%
11%
10%
2019
2017
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Lisääntyy Pysyy melko samana Vähenee
Miten sinun leirintämatkailu muuttuu seuraavan 5 vuoden aikana?
Aiotko tehdä leirintämatkan ensi vuonna 2020?
v. 2019Kaikki vastaajat
Leirintäalue-vastaajat
Uutiskirje-vastaajat
% % %
Lisääntyy 33 29 36
Pysyy ennallaan 56 63 50
Vähenee 11 8 13
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Matkailua lisäävät myönteiset kokemukset, vaihteluhalu arkeen ja kivat, mielenkiintoiset kokemukset
22
Leirintämatkoja lisäävät
Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä
KaikkiLeirintäalue-
vastaajat Uutiskirje-vastaajat
Kokemukset myönteisiä 45 46 45
Vaihtelua arkeen 43 43 44
Kivaa, mielenkiintoista 40 44 38
Aikaa enemmän 38 33 40
Näkee paljon 37 36 38
Mahdollisuudet matkantekoon lisäänt.
33 30 34
Loma 33 33 32
Uusien asioiden kokeminen 31 31 31
Helpompi majoittua 30 29 31
Ulkomaat kiinnostaa 27 16 34
Auto/vaunu hankittu, harkinnassa 26 25 26
Vapauden kaipuu 25 21 27
Enemmän aikaa itselle 25 20 27
Lapset varttuneet, mahdoll. enemmän
23 30 19
Tukee muuta harrastusta 16 16 15
Karavaanari yhteisö 15 11 17
Harrastuksena uusi / aloitamme uudest.
13 15 13
Kausipaikka varattu 7 5 8
Muu syy 4 3 5
4
7
13
15
16
23
25
25
26
27
30
31
33
33
37
38
40
43
45
0 20 40 60
Muu syy
Kausipaikka varattu
Harrastuksena uusi / aloitamme uudest.
Karavaanari yhteisö
Tukee muuta harrastusta
Lapset varttuneet, mahdoll. enemmän
Enemmän aikaa itselle
Vapauden kaipuu
Auto/vaunu hankittu, harkinnassa
Ulkomaat kiinnostaa
Helpompi majoittua
Uusien asioiden kokeminen
Loma
Mahdollisuudet matkantekoon lisäänt.
Näkee paljon
Aikaa enemmän
Kivaa, mielenkiintoista
Vaihtelua arkeen
Kokemukset myönteisiä
%
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Matkailua vähentää tyypillisesti ikääntyminen, terveys ja raha-asiat
23
Leirintäaluematkoja vähentävät
Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä
2
2
5
5
8
8
8
9
10
11
16
19
59
0 10 20 30 40 50 60 70
Pienet lapset
Sosiaalisten suhteiden muutos
Kiinnostus loppui
Auto, vaunu myyty
Mukavuudenhalu
Muu syy
Työesteet
Aikaa vähemmän
Lapset varttuneet
Ajaminen raskasta
Kallista, ei varaa
Terveysasia
Ikääntyminen
%
Kaikki Leirintäalue-
vastaajat Uutiskirje-vastaajat
Ikääntyminen 59 52 63
Terveysasia 19 19 19
Kallista, ei varaa 16 9 20
Ajaminen raskasta 11 12 11
Lapset varttuneet 10 15 7
Aikaa vähemmän 9 15 6
Työesteet 8 12 7
Mukavuudenhalu 8 7 8
Auto, vaunu myyty 5 7 4
Kiinnostus loppui 5 6 4
Sosiaalisten suhteiden muutos
2 2 3
Pienet lapset 2 5 0
Muu syy 8 5 10
Leirintäalueille toivotaan parempia saniteetti- ja saunapalveluja
24
Leirintäalueiden kehittäminen:
Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessäSuomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
• Saniteetti- ja saunapalvelujen kehittäminen (nykyaikaistaminen, aukioloajat, sauna ja saunavuorot, suihkuja lisää, isommat tilat, yhteisvuoroja) 19 %
• WC-palvelujen kehittäminen (parempia, enemmän, siistimpiä, tarvikkeet, peilit, inva) 8 %
• Ulkoalueiden kehittäminen, siisteys ja viihtyisyys (uudistustarvetta kalusteet, laiturit, katoksia, grillaus-/nuotiopaikat ja -tarvikkeet, ranta- ja uima-alue, ruohonleikkuu, sähköpaikkojen määrä, harmaan veden laskupaikka) 8 %
• Huolto- ja sosiaali-, keittiötilojen ja tarvikkeiden kehittämistä/laajentamista (keittiön nykyaikaistaminen, tarvikkeet ja -laitteet, pyykinpesu, vesipisteet, tiskipaikat) 7 %
• Aktiviteetteja ja -paikkoja lisää (pelikenttiä, pingis, veneitä, minigolf, frisbee, pihapelitarvikkeet, kalastuspaikkoja, koirapuisto, vuokrapyöriä, luontopolkuja, illanviettopaikkoja, tapahtumia, trampoliini, ulkokuntolaitteet) 6 %
• Palvelujen kehittäminen ja lisääminen (nettivaraukset, kuuman veden määrä, vesipisteitä lisää, leikkitätejä, iltatoimintaa, vaunujen pesupaikka, tilojen laajennus, pyörien vuokraus, rantasauna, ajokaivo, roskiksia lisää) 5 %
• Lasten ja nuorten huomioiminen ( tekemistä, lapsiyhtävällisyyttä, leikkipaikkoja, kiipeilytelineet, leikkipaikkojen nykyaikaistaminen) 5 %
• Kiinteistöjen huoltoa ja korjausta ja uusimista 4 %
• Tiedottaminen ja ohjeistus (opasteita, tiedotteita lisää, kyltitykset, karttamerkinnät, kuulutukset) 4 %
• Kahvila- ja ravintolapalvelujen kehittäminen (karaoke, leivonnaisia, kasvisruoka, aamiainen, caravan pub) 3 %
• Siisteyttä, viihtyisyyttä sisätiloihin (huolto- ja keittiö-, yhteistilat) 3 %
• Kapasiteetin lisääminen (ei mahtunut, lisää huoltotiloja ja palveluja, merkittyjä paikkoja, alueen laajentminen) 3 %
• Kulkureitit, tiestö, yhteydet (asfaltointia, asfalttipaikkoja lisää, yhteys keskustaan, korjausta) 3 %
• Kasvillisuuden kehittämistä (puita, pensaita, kukkia lisää, karsintaa) 3 %
• Paikka, tontti (auto- ja vaunupaikkojen järjestäminen/sijoittelu, enemmän tilaa, tasaisempi, rajamerkinnät, sijannit, sorapinta) 3 %
• Mökkien varustetaso, toimivuus paremmaksi, kodikkuutta lisää (tv, hyttysverkot, pimennysverhot, kuuma vesi, astiat) 3 %
• Hintataso (edullisemmat, kausipaikkalaisten alennukset, uimahalli sis. hintaan) 2 %
• Henkilökunnan asiakaspalvelun kehittäminen 2 %
• Aukiolojat pitemmäksi (kauppa, keittiö, ravintola, palvelupiste) 2 %
RAHANKÄYTTÖ LEIRINTÄMATKAILUSSA, VEROVAIKUTUKSET
25
Koko leirintämatkailun liikevaihto kasvanut merkittävästi• 2015: 197 401 000 €• 2017: 197 807 000 €• 2019: 215 727 000 €
• kasvua 9 %
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 26
Mihin rahaa käytetään? Suurimpia hyötyjiä majoitusala, päivittäistavara- ja huoltamokauppa sekä ravintola-ala.
Seurueiden rahankäyttökohteet (milj €)
Kuinka paljon rahaa olet käyttänyt / tulet arviolta käyttämään seuraaviin asioihin paikkakunnalla, jossa olet tällä hetkellä, leirintäalue mukaan luettuna?
45,0
39,3
37,0
28,7
18,8
11,8
9,6
7,1
5,4
5,2
4,2
1,4
1,0
1,0
Majoituskulut
Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen (poislukien alkoholi)
Polttoaineen- ja/tai nestekaasun ostaminen paikkakunnalta
Ravintolassa ja kahvilassa käyminen
Kestokulutustavaroiden ostaminen (vaatteet, kengät ym.)
Alkoholin ostaminen Alkosta tai ruokakaupasta
Huvi- ja vesipuistossa käyminen
Aktiviteettien tekeminen (golf, tennis ym.)
Muu rahankäyttö
Kesäjuhlissa ja festivaaleissa käyminen
Tansseissa ja lavatansseissa käyminen
Teatterissa käyminen
Museot ja muut käyntikohteet
Urheilutapahtumissa ja kisoissa käynti
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 27
Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 104 € / vrk / hlö. Rahaa käytetään aikaisempaa enemmän.
Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan (€):
Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden: • 1 298 € (2017: 1211€, 2015: 991 €)• Kotimaiset matkailijat: 1220 € (2017:1109€,
2015: 817 €)• Ulkomaiset matkailijat: 3085 € (2017: 2817€,
2015: 1821€)
Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa: • 237 € (2017: 235, 2015: 225 €)
91 €
96 €
104 €
80 €
85 €
90 €
95 €
100 €
105 €
2015 2017 2019
Leirintämatkailijan rahankäyttö paikkakunnalla, matkan aikana
Keskiarvo/ vrk
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Leirintämatkailu työllistää kaikkiaan (=kokonaisvaikutus)2 742 henkilötyövuotta (2017: 2520 htv, 2015: 2567 htv)
Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus1 848 htv (2017: 1829 htv, 2015:1817 htv)
28
Leirintämatkailu työllistää, n. 2 500 henkilöä vuodessa
Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Leirintämatkailun aikaansaamat verotulot: 79,3 miljoonaa euroa(2017: 71,3 milj.)
Polttoaineen myyntiverot: 23,7 milj (2017: 19,8 milj.)
Matkailijoiden muun kulutuksen verot (pl polttoaine): 22,2 milj. (2017: 21,4 milj.)
Henkilöverotus: 33,4 milj., (2017: 30,2 milj.)
29
Verotuloja leirintämatkailu tuotti 79,3 milj. euroa, nousua 11% vuoteen 2017 verrattuna
Leirintämatkailun aikaansaamat verot
Leirintämatkailu on vientialaan rinnastettava toimiala, joka maksaa arvonlisäveroa Suomeen.
LIITTEET
- Liite 1. Vastaajaprofiili- Liite 2. Leirintäalueiden kapasiteetti (Tilastokeskus)- Liite 3. Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset (Tilastokeskus)- Liite 4. Toimialan tunnuslukuja (Tilastokeskus) - Liite 5. Suurimmat kansallisuudet (Tilastokeskus)- Liite 6. Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminen, Pohjoismainen malli- Avoimet kommentit, erillinen liite
30Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 31
Liite 1. Vastaajaprofiili
• Leirintäaluekyselyssä tyypilliset vastaajat olivat naisia, 35-49 vuotiaita ja Länsi-Suomessa asuvia.
• Karavaanarit (SF-Caravan ry:n kautta vastanneet) olivat tyypillisesti miehiä, yli 60-vuotiaita, Länsi-Suomessa asuvia, leirintämatkailun aktiiviharrastajia ja 1-2 hengen aikuistaloudessa asuvia.
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 32
Leirintäalueiden määrä ja kapasiteetti edelleen laskussa
*Lähde: Tilastokeskus: Alueellinen yritystoimintatilasto (TOL 2008), majoitustilasto
• Suomessa noin 550 leirintäaluetta (300 ulkoilulain mukaisia). • Ympärivuotisesti toimivia leirintäalueita n. 130.• Leirintäalueilla vietettiin n. 4 milj. yöpymisvuorokautta, joista 1,8 milj. ulkoilulain muk. alueilla.• Merkittävä osa leirintäalueiden yöpymismäärä jää tilastoimatta (arviolta lähes 1/3 osa).
Lähde: SF-Caravan ry:n toimintakertomus 2018
Liite 2. Leirintäalueiden kapasiteetti
2010 2015Muutos
2015/2010 2016 2017 2018Muutos
2018/2017
Liikkeet, lkm. 244 236 -8 230 226 219 -7
Huoneet, lkm. 3 276 2 848 -428 2 774 2 627 2 573 -54
Vuoteet, lkm. 13 110 11 271 -1 839 10 874 10 223 10 023 -200
Sähköliitäntäpisteet, lkm. 16 046 16 205 159 16 054 15 623 15 299 -324
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 33
Liite 3. Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset jayöpymisten muutokset (%) asuinmaan mukaan vuonna 2018*
2018 Tammi-joulukuu
Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset ja yöpymisten muutokset (%) asuinmaan mukaan
Yöpymiset ja muutosprosentti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
Alue Käyttöasteen
maakunta / kunta Liikkeiden Luku- Käyttö- muutos
lukumäärä määrä aste, % v. %-yks.
Koko Suomi 136 1 826 32,6 1,4 1 851 886 3,4 1 515 671 3,1 336 215 4,5 308 623 6,2 222 915 4,3 22 787 10,7 1 775 -26,3 60 000 -6,5 60 080 10,9 46 021 7,4
EU-28
Huoneet
Yhteensä Suomi Ulkomaat Eurooppa Aasia Amerikka Ruotsi Saksa Venäjä
• Rekisteröityjä yöpymisiä leirintäalueilla tehtiin vuonna 2018 noin 1,8 milj.- kotimaisia matkailijoita 1,5 milj. (82%)- ulkomaalaisia 0,3 milj. (18%). - Yöpymismäärä on kasvanut 3,4%-yksikköä vuosina 2017-2018. Kasvua nostaa ulkomaalaisten matkailijoiden määrän lisääntyminen.
• Majoitusmuoto: yöpymisiä matk.pv:ssa/-autossa 61,1%, huoneissa 31,3%, teltassa tai muussa 7,6%.
• Matkan tarkoitus: Vapaa-aikaan liittyvät 94,5% ja ammattiin liittyvä 5,5%.
*Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
Koko maa Yhteensä
Yöpymisen keskihinta (euro, sis. alv 10 %) 14,34
Yöpymiset yhteensä 1 851 886
Kotimaiset (82%) 1 515 671
Ulkomaiset (18%) 336 215
Kaikki yöpymiset
Vapaa-aikaan liittyvät (%) 94,5
Ammattiin liittyvä (%) 5,5
Yöpymiset majoitusmuodon mukaan
Huoneessa (%) 31,3
Matk.pv:ssa/-autossa (%) 61,1
Teltassa, muussa (%) 7,6
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 34
Leirintäaluetoimipaikkojen määrä ja työllisyys on vähentynyt vuosina 2016-2017. Alan liikevaihto kasvanut n. 34 miljoonaan (kasvua +4,6%).
*Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto
Liite 4. Toimialan tunnuslukuja*
5530 Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet (TOL 2008)
2015 2016 2017Muutos
2017/2016
Toimipaikat (lkm) 163 176 156 -20
Henkilöstö (htv)* 337 368 336 -32
Liikevaihto (1 000 euroa)** 29 047 32 829 34 403 1 574
Liikevaihto/henkilö (1 000 euroa) 86 89 102 13
* Henkilöstön lukumäärä käsittää palkansaajat sekä yrittäjät. Palkattu henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi.
** Varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 35
*Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto
Liite 5. Suurimmat kansallisuudet 2018*
Suurimman kansallisuudet (ulkomaat)(336.000)• Saksa 60 080• Ruotsi 60 000• Venäjä 46 021• Norja 25 416• Alankomaat 20 548• Viro 19 222• Thaimaa 15 298• Ranska 14 370• Sveitsi 12 332
Yöpymismäärän muutoksia (muutos-%) (2018/2017)• Yhteensä 3,4 • Suomi 3,1 • Ulkomaat 4,5 • Eurooppa 6,2 • EU-28 4,3 • Skandinavia 0,7 • Aasia 10,7 • Oseania -3,5 • Afrikka -29,4 • Amerikka -26,3
Yöpymismäärän muutoksia (muutos-%) (2018/2017)
• Irlanti 210,5 • Turkki 80,2 • Taiwan 75,4 • Portugali 44,3 • Intia 38,5 • Islanti 27,3 • Norja 22,9 • Kreikka 21,3 • Espanja 20,4 • Iso-Britannia 19,5 • Italia 19,2 • Kiina 15,7 • Alankomaat 15,1 • Belgia 13,4 • Unkari 12,2 • Saksa 10,9 • Viro 7,5 • Venäjä 7,4 • Tsekki 5,7 • Thaimaa 4,8 • Australia 3,5 • Ranska 3,1 • Sveitsi 2,5 • Tanska 1,6 • Ruotsi -6,5 • Itävalta -7,8 • Latvia -10,3 • Puola -10,4 • Liettua -11,0 • Yhdysvallat - USA -12,2 • Israel -13,2 • Etelä-Korea -16,4 • Japani -22,1 • Kanada -42,1 • Brasilia -52,5
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 36
Liite 6. Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminenPohjoismaisen mallin periaatteet, menomenetelmä (matkailijakysely)
Leirintämatkailun taloudelliset ja työllistävät vaikutukset perustuvat hyödykkeiden ja palvelujen kysynnän vilkastumiseen kohdepaikkakunnilla. Matkailun välitön vaikutus (myyntitulot, työvoiman tarve) kohdistuu yrityksiin, joiden tuotteita ja palveluja matkailijat ostavat. Välilliset vaikutukset syntyvät, kun matkailijoiden kysyntää tyydyttävät yritykset (leirintäalueet, ravintolat, taksit) suorittavat hankintoja edelleen muista yrityksistä. Näin matkailun taloudelliset vaikutukset ohjautuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät ole välittömästi yhteydessä matkailuun.
Yritysten matkailusta saama tuotto sekä matkailun välittömästi ja välillisesti työllistämän henkilökunnan palkkatulot lisäävät kohdepaikkakunnan saamia verotuloja. Palkkatulojen vaikutus on kerrannallinen, sillä osa tuloista kulutetaan ao. paikkakunnalla. Tästä syntyvä työllisyysvaikutus aiheuttaa vuorostaan lisäyksen kohdepaikkakuntien taloudessa.
Työllisyysvaikutukset: Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kerrannaisvaikutuksineen perustuvat tilinpitoon ja Tilastokeskuksen panos-tuotos matriiseihin, jotka kuvaavat kansantalouden tulo- ja tuotevirtoja eri elinkeinojen/toimialojen välillä. Matriisit kuvaavat toimialojen kokonaistuotoksen työpanossisältöjä. Työpanoksena on työllinen henkilö. Matriisien avulla voidaan määritellä kysynnän kerrannaisvaikutukset muille toimialoille. Taulukot perustuvat koko maan toteutuneisiin vaikutuksiin.Lisätietoja Tilastokeskus
https://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_4_2005_matkailu.html
Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 37
Avoimet kommentit, erillinen raporttiliite