Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Suomen matkailun talouden näkymät

30.10.2019 Ari Peltoniemi

Majoitus- ja ravintola-alan myynnin määrän ja Suomen BKT:n määrän vuosimuutos 2006-2019

Lähde: Tilastokeskus, VM, EK suhdannebarometri, MaRa

Vuosimuutos, %

e = BKT:n ennakkotietoa= BKT:n ennusteiden keskiarvo 2019, VM:n ennuste 2019-2023 ja majoitus ja ravintola-alan myynnin määrän kehityksen arvio vuodelle 2019

Majoitus- ja ravintola-ala 2018 = +2,1 %

2019 1-7 = +2,1 %2019a = +2,0 %

BKT:n muutos2018 = +1,7 %

2019 Q2 = +1,2 %2019a = +1,3 %

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e 2019a 2020a 2021a 2022a 2023a

BKT:n muutos Majoitus- ja ravintola-alan myynnin määrä VM:n ennuste, BKT:n muutos

Viimeisimpien ennusteiden keskiarvon mukaan BKT:n kasvu vuonna 2019 on noin 1,3 %

VM:n ennusteen (7.10) mukaan BKT kasvu olisi v. 2019 = 1,5 %v. 2023 = 0,7 %

Matkailun aikaansaaman bkt:n kasvu muuta taloutta ripeämpää

Lähde: Tilastokeskus 4/2019

100

105104

105

107

111

120

100 101103

104106

109

113

100

105

110

115

120

125

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*

2011 = 100

Matkailun aikaansaama bkt Suomen bkt

5,0 mrd. euroa (2,6 % bkt:sta)

193,2 mrd. euroa

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Milj

. eur

oa

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut Muut liike-elämän palvelutMATKAILU Kuljetus (muu kuin matkailuun liittyvä)Muut palvelut RakentaminenTuotannolliset palvelut Rahoitus ja vakuutuspalvelut

Matkailu on kolmanneksi suurin palveluviennin ala

Lähde: Tilastokeskus 4/2019

4,6 mrd. €

21,9 mrd. €

59,7 mrd. €

Vientitulot yhteensä 86,2 mrd. €

Matkailuvienti

Muu palveluvienti

Tavaroiden vienti

Suomen vientituloista (86,2 mrd. €) matkailuviennillä (4,6 mrd. €) on

5,3 prosentin osuus

Palveluiden vientituloista (26,5 mrd. €) matkailuvienti yltää jo 17,2 prosenttiin

matkailu kolmanneksi suurin palveluviennin ala vuonna 2017

Palveluvienti, milj. euroa

Majoitus- ja ravitsemisalan generoima arvonlisävero Vuonna 2017 majoitus- ja ravitsemisalan arvonlisäveron bruttoverokertymä (kulutuksesta laskettu) oli yhteensä 1 030 miljoonaa euroa.

5

Majoitus- ja ravitsemisalan synnyttämän arvonlisäveron bruttokertymä 2017, miljoonaa euroa.

Ruokatarjoilu: 673 milj. euro,

65 %

Anniskelutoiminta: 303 milj. euroa,

30 %

Majoituspalvelut: 54 milj. euroa,

5 %

Lähde: Pekka Lith 9/2019

Vuonna 2017 majoitus- ja ravitsemisalan verojalanjälki (sisältää alv:n bruttoverokertymän) oli minimiarviona 2,6 miljardia euroa (Pekka Lith 2019).

KANSAINVÄLINEN MATKAILU: Kovaa kasvua v. 2018* kansainvälisten matkailijoiden saapumiset Eurooppaan kasvoivat 6 prosenttia!

Maailmanlaajuisesti n. 1,8 mrd.

kansainvälistä matkailijoiden

saapumista

Maailman-laajuisesti1,4 mrd*.kansain-välistä

matkailijoidensaapumista

2018 2030

?X,X %

Lähde: UNWTO 1/2019, *ennakkotieto

Suomella 0,45 %osuus Euroopan

matkailusta ja 0,23 %osuus maailman

matkailusta

Majoitus- ja ravintola-alan työllisten (työpaikkojen) määrä kasvoi 2,5 % vuonna 2018 Majoitus ja ravintola-alalla 89 400 työllistä (15 800 + 73 600 ) vuonna 2018. Kasvun jatkuessa 2,5 prosentin vuosivauhtia, vuonna 2023 alalla on yli 100 000 työpaikkaa!

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 6/2019, *Mara (ennuste)

7

1 000 työllistä, majoitus- ja ravitsemistoiminta Vuonna 2018 majoitus ja ravintola-alalla oli 9 300 (1 000 + 8 300) työllistä enemmän kuin vuonna 2012. 101,1

75

80

85

90

95

100

105

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019* 2020* 2021* 2022* 2023*

Väestöennuste 2019-2070

Lähde: Tilastokeskus 9/2019

Vuonna 2019 työikäisten osuus väestöstä on 62 prosenttia.

Työikäisten osuus pienenee 55 prosenttiin, 65 v. täyttäneiden osuus nousee 22 prosentista (2019) 34 prosenttiin ja alle 15 vuotiaiden osuus laskee 16 prosentista (2019) 11 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä.

Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031.

Ikäryhmien osuus väestöstä 1970–2018 ja ennustettu osuus 2019–2070, prosenttia

LIIKEVAIHTO:Vuosi 2019: kasvuvauhti edellisvuoden tahdissa

Liikevaihtoindeksi 2015=100, kausitasoitettu kuukausitaso

Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtoindeksi

Ravintolat2018 = + 4,9 %

2019 1-8 = + 4,9 %

Majoitus ja ravintolat2018 = +4,5

2019 1-8 = + 4,5 %

70

80

90

100

110

120

130

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Majoitus ja ravintolat Majoitus Ravintolat

Majoitus2018 = +3,2 %

2019 1-8 = + 3,1 %

MYYNTI:Pikaruokamyynti noussut reippaasti

Indeksi myynnin määrä 2005=100

Pikaruoka+5,8 %

Hotellit**+3,3 %

Anniskeluravintolat* (ruoka ja anniskelu yhteensä) +3,2 % (2018)

Henkilöstö-ravintolat+1,7 %

Vuosi 2019 tammi-syyskuu

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

Vuosimuutos, %

Liikenneasemat:ravintolamyynti+1,0 %

* = Vuosi 2018 arvio** = Myytyjen hotellihuoneiden lkm 2019 tammi-elokuu

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

RAVINTOLARUOKAILUN TRENDITUTKIMUS:Ravintolaruokailu lisääntyy

Lähde: MaRa, Ravintolaruokailun trenditutkimus 2018

Vuonna 1997 57 % suomalaisista ei käynyt kertaakaanravintolassa kahden viikon aikana.

Vuonna 2018 vastaava osuus oli enää 21 %!

55 % suomalaisista (2014 = 44 %) syö ravintoloissa 1-5 kertaa kahden viikon aikana!

57 57 55 57 56 51 4740

45 4435

2433

23 21

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Ei kertaakaan

Yli 14 kertaa

11 - 14 kertaa

8 - 10 kertaa

6 - 7 kertaa

4 - 5 kertaa

Kolme kertaa

Kaksi kertaa

Yhden kerran

Alkoholiliikkeen tarkastajat vahtivat ravintoloissa asiakkaiden vaatetusta ja käytöstä. Naisilla täytyi olla hame ja miehillä pikkutakki ja kravatti. Ei pääsyä ravintolaan sandaalit tai farkut jalassa! Farkuissa pääsi sisään 1980-luvun lopussa, jolloin ravintola-kulttuuri Suomessa alkoi muutoinkin vapautumaan.

Sääntelyä ei ole puuttunut…

Väkevien anniskelu sallittu vain aterian yhteydessä! Pöytäviinaryyppy ja sillileipä oli suosittu tilaus. Vasta 1980-luvulla päästiin säännöstä, jonka mukaan ravintoloissa piti ostaa ruokaa juoman ohella.

Korkeat baarijakkarat sallituiksi vuonna 1952. Ravintoloiden perustaminen maaseudulle pitkään kiellettyä! Maaseudulla asuvia haluttiin suojella viinan kiroista.

Naiset eivät päässeet ilman miesseuraa ravintolaan! Vasta vuonna 1969 Alkon julkilausuman mukaan yksinäinen nainen ei heikentänyt ravintolan tasoa.

Maaseudun Tulevaisuus 6/2016, Mirja Sillanpää: "Happamasta makeaan. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys.”, Merja Nummi (hotelli- ja ravintolamuseo)

Alkoholilain uudistusvuonna 2018, jonka myötämm. ravintoloiden aukioloajat vapautuivat.

Alkoholista 90 prosenttia juodaan kotona

10,6 %Ravintolat

21,1 % Matkustajatuonti ym.

68,3 % Alko ja kaupat

Lähde: THL, Valvira,

Alkoholikulutuksen jakauma vuonna 2018

10,9 %anniskelu

19,2 %matkustaja-tuonti ym.

69,9 %Alko ja kaupat

TAMMI-KESÄKUU 2019 (100 % alkoholi litroina):Alkoholin myynti

Anniskelun (100 % alkoholi litroina) vuosimuutos 2019 tammi-kesäkuu, %

Alkoholin (100 % alkoholi litroina) myynti myyntikanavittain, vuosimuutos 2019 tammi-kesäkuu, %

Lähde: Valvira 18.9.2019, TAK 18.9.2019

-1,9-0,5

-9,8

-5,4

12,5

-1,5

-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

Väkevätjuomat

Miedotviinit

Siiderimax. 4,7%

Olut max.4,7%

Olut >4,7-5,5%

Yhteensä

-1,5

-3,8

0,1

-1,6

-4,0

-3,5

-3,0

-2,5

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

Anniskelu Alko Muuvähittäismyynti

MyyntiSuomessa

Ravintolat: anniskelumyynnistä noin 38 % keskiolutmyyntiä ja olutmyynnistä 72 % keskiolutmyyntiä

TAK: alkoholituonti Viron matkoiltasyyskuu 2018 – elokuu 2019 • 100 % alkoholi

litroina = + 11,5 % (heinäkuu +18,6 %)

• Litraa/hlö = + 19,2 % (heinäkuu +39,1 %)

Anniskeluravintoloiden myynti:

Anniskelun osuus laskenut65 prosenttia vuoden *2018 euroista tuli ruoasta

Myynnin osuudet 1999-2018, %

Lähde: Tilastokeskus, Valvira

15 * = MaRan arvio

30

35

40

45

50

55

60

65

70

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 *2018

Ruoka Anniskelu

Vuodesta 2008 lähtien alkoholijuomaveroa on korotettu 7 kertaa. Viimeisin vuonna 2019.

Maa Olut 5 % Viini 11 % Väkevä 40 %, etyylialkoholi

Suomi 36,50 36,09 48,80Irlanti 22,55 38,62 42,57Britannia 21,42 29,46 32,26Ruotsi 19,55 23,04 50,01*Viro 12,70 13,44 18,81Kreikka 12,50 0,00 24,50Slovenia 12,10 0,00 13,20Alankomaat 7,59 8,03 16,86Tanska 7,51 14,16 20,12Ranska 7,49 0,04 17,58Italia 7,48 0,00 10,36Liettua 7,11 14,97 16,65**Latvia 6,80 8,36 14,20Kypros 6,00 0,00 9,57Kroatia 5,38 0,00 7,13Unkari 5,01 0,00 10,32Belgia 5,00 6,81 29,93Itävalta 5,00 0,00 12,00Malta 4,83 1,86 13,60Puola 4,55 3,36 13,33Portugali 4,18 0,00 13,87Slovakia 3,59 0,00 10,80Tsekki 3,10 0,00 11,06Espanja 1,99 0,00 9,59Luxemburg 1,98 0,00 10,41Saksa 1,98 0,00 13,03Bulgaria 1,93 0,00 5,62Romania 1,83 0,00 7,32

Alkoholijuomaverot EU-maissa 1.1.2019

Olutvero EU-maissa, euroa per litra, 4,7 til-%

Lähde: European Commission, Excise Duty Tables 2019, Veronmaksajat 2019, Hallituksen esitys 4.10.2018

Suomessa alkoholijuomaveroa korotettiin vuoden 2019 alusta (arvioitu tuotto 30 milj. euroa).

Hallitusohjelmassa kirjaus uudesta alkoholijuomaveron korotuksesta (arvioitu tuotto 50 milj. euroa).

Uusi korotus ei todennäköisesti tule voimaan vielä vuoden 2020 aikana. Korotuksen toteutuminen on epävarmaa alkoholin maahantuonnin kasvun vuoksi.

Alkoholijuomien verotasot EU-maissa, euroa per litra sataprosenttista alkoholia

Suomi 1,72Irlanti 1,06Britannia 1,01Ruotsi 0,92*Viro 0,60Kreikka 0,59Slovenia 0,57Alankomaat 0,36Tanska 0,35Ranska 0,35Italia 0,35Liettua 0,33Latvia 0,32Kypros 0,28Kroatia 0,25Unkari 0,24Belgia 0,24Itävalta 0,24Malta 0,23Puola 0,21Portugali 0,20Slovakia 0,17Tsekki 0,15Espanja 0,09Luxemburg 0,09Saksa 0,09Bulgaria 0,09Romania 0,09

*Viro laski 1.7.2019 alkoholijuomaveroa miedoissa ja väkevissä 25 %:*Olut 16,92 12,70; 0,80 0,60*Väkevät 25,08 18,81

**Latvia laski 1.8.2019 väkevien alkoholiveroa 15 prosentilla (16,7 14,2). Voimassa 2020 helmikuun loppuun saakka.

Suomi on EU-maiden kirein oluen alkoholiverottaja ja toiseksi kirein väkevän alkoholin ja viinin verottaja.

*Tilastokeskuksen matkailutilinipito, ennakkotieto 8.3.2019. Matkailuvienti (ulkomainen matkailukysyntä) pitää sisällään ulkomaisten matkailijoiden Suomeen jättämän rahamäärän sekä kansainvälisen matkustajaliikenteen tuomat tulot Suomelle.

Lähde: Tilastokeskus, TAK / Visit Finland

Ulkomaiset yöpymiset2018: 6,8 milj. (+1,5 %)

Kotimaiset yöpymiset2018: 15,4 milj. (+1,5 %)

Ulkomaisten matkailijoiden matkat Suomeen

2018: 8,5 milj. matkaa (+3 %)

*Matkailutilinpidon avainluvut, v. 2017 ennakkotiedot

3,8

8,5

2000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018

Matkailun kokonaiskysyntä15 mrd. euroa, josta

kotimainen matkailukysyntä 10,4 mrd. euroa

Suomen *matkailuviennin arvo on 4,6 mrd. euroa

Matkailun BKT-osuus on 2,6 prosenttia

Matkailun arvonlisä5 mrd. euroa

Työllisten määrä 140 200(ilman vuokratyövoimaa ja kaupan alan työpaikkoja)

Ulkomailta saapuneiden matkailijoiden kokonaiskulutuksen jakautuminen vuonna 2018

Ennakkokulut = Majoitus, autonvuokra, pääsymaksu yms.Huvipalvelut = urheilu-, huvi- ja virkistystoiminta (TOL 93) ilman kulttuuripalveluita

Kulutus kasvoi majoituksessa + 15 %ravintoloissa + 17 %huvipalveluissa + 25 %Kylpylöissä + 31 %

Lähde: TAK, Visit Finland Matkailijatutkimus

911

674

531445

177104 68 47 17

81

1040

737

461381

14883

44 41 1366

0

200

400

600

800

1000

1200

Vuosi 2018 Vuosi 2017

Milj. euroa *3,1 miljardin kulutuksesta 531 miljoonaa majoituspalveluihin, 445 miljoonaa ravintoloihin ja 104 miljoonaa huvipalveluihin.

Matkailijoiden yöpymiset: tammi-elokuu 2019

Lähde: Tilastokeskus 9/2019

Yöpymisten vuosimuutos, kaikki majoitusliikkeet tammi-elokuu 2019,%

Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet, vrk (tammi-elokuu 2019)

3,4 4,1

1,8

17,0

12,2 11,810,1

8,2

4,9 4,8 4,8

-0,3-1,5 -2,0

-2,9 -3,1 -3,6 0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

Ennakkotietojen mukaan tammi-elokuussa 2019 Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin yhteensä 16,2 miljoonaa kertaa. Määrä oli 3,4 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Kotimaisille matkailijoille kirjattiin 11,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta ja ulkomaisille 4,8 miljoonaa vuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 4,1 prosenttia ja ulkomaisten lisääntyivät 1,8 prosenttia edellisvuodesta.

Maakunnat: yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, tammi-elokuu 2019muutos edellisestä vuodesta, %

Lähde: Tilastokeskus 9/2019

Kotimaisten yöpymisten vuosimuutos, % Ulkomaisten yöpymisten vuosimuutos, %

13,511,0 10,5 10

8,66,2

4,5 4,13,0 2,8

1,6 1,1 0,6

-0,8-2,4

-6,5 -7,3-10

-5

0

5

10

15 55,7

17,8 17,1

5,4 3 2,6 2,5 2,2 1,8 1,8 1,7 0,4

-1,6 -3,2 -3,7-10,1-10,2

-16,3-20-15-10

-505

1015202530354045505560

Kotimaiset yöpymisetMaakunta lkm Osuus, %Uusimaa 2 567 716 22,5Pohjois-Pohjanmaa 1 097 685 9,6Lappi 1 045 599 9,2Pirkanmaa 977 049 8,6Varsinais-Suomi 751 950 6,6Päijät-Häme 376 285 3,3Koko maa 11 386 964

Ulkomaiset yöpymisetMaakunta lkm Osuus, %Uusimaa 2 181 523 45,0Lappi 1 058 556 21,8Pohjois-Pohjanmaa 211 064 4,4Ahvenanmaa 188 708 3,9Varsinais-Suomi 169 964 3,5Päijät-Häme 78 248 1,6Yhteensä 4 849 733

Matkailijoiden yöpymiset: kesäkausi (touko-elokuu)

Lähde: Tilastokeskus 2019

Kotimaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet touko-elokuu 2019 Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki

majoitusliikkeet touko-elokuu 2019

+ 5,8 % + 3,9 %

+ 12,0 %

+ 1,3 %

+ 6,0 %

+ 7,1 %

Vuoden 2019 kesäkauden aikana Suomen majoitusliikkeissä kotimaisten yöpymisten määrä (n. 6 870 000) kasvoi peräti 5,8 prosenttia vuodesta 2018.

Ulkomaisten yöpymisten määrä (n. 2 651 000) kasvoi myös hyvin, 3,9 prosenttia edellisvuoden kesäkaudesta.

+ 9,6 %

+ 16,9 %

6489423

1332960

440104

217673

6868740

1493236

482226

220591

0 2000000 4000000 6000000 8000000

Koko maa

Uusimaa

Lappi

Päijät-Häme

2019 2018

2550612

1308119

221434

39442

2650514

1386459

237096

46112

0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 3000000

Koko maa

Uusimaa

Lappi

Päijät-Häme

2019 2018

Yöpymiskehitys Päijät-Hämeessä: kaikki majoitusliikkeet

Lähde: Tilastokeskus, MaRa

Kotimaiset yöpymiset Päijät-Hämeessä, yhteensä Ulkomaiset yöpymiset Päijät-Hämeessä, yhteensä

2019e = arvio tammi-elokuun kehityksen jatkuessa (kotimaiset +1,1 %, ulkomaiset +17,1 %)

400 000

420 000

440 000

460 000

480 000

500 000

520 000

540 000

560 000

70 000

80 000

90 000

100 000

110 000

120 000

130 000

Koti- ja ulkomaisten matkailijoiden osuudet yöpymisistä Suomessa maakunnittain vuonna 2018

Lähde: Tilastokeskus

4348

536769

777879

8183848585868788899091

95

5752

473331

232221

19171615151413121110

95

0 25 50 75 100

AhvenanmaaLappi

UusimaaEtelä-Karjala

KOKO MAAEtelä-Savo

PohjanmaaKymenlaakso

Varsinais-SuomiPohjois-Pohjanmaa

PirkanmaaPohjois-Karjala

Päijät-HämeKeski-Suomi

SatakuntaPohjois-Savo

KainuuKeski-Pohjanmaa

Kanta-HämeEtelä-Pohjanmaa

Prosenttia

Kotimaiset, % Ulkomaiset, %

Hotellien käyttöaste: koko Suomi, Päijät-Häme ja Lahti

Lähde: Tilastokeskus

Käyttöaste, % 2019 tammi-elokuuHotellien lkm- Koko Suomi 635 kpl- Päijät-Häme 15 kpl, joista

Lahdessa 7 kpl

52,6 51,3 51,5 52,4 53,955,9 55,4 56,4

45,341,3

44,541,3

43,4 43,847,4

49,949,9

44,8 45,648,3

51,653,7 54,3

57,5

0

10

20

30

40

50

60

70

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1-8

Koko Suomi Päijät-Häme Lahti

Matkailukysyntä maakunnittain vuonna 2015

Lähde: Visit Finland: alueellinen matkailutilinpito

Vuonna 2017 matkailun kokonaiskysyntä

15 mrd. euroa, josta kotimainen matkailukysyntä 10,4 mrd. euroa

6826865

763752

611482

385360359341310269237234234231227194

72

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

UusimaaLappi

PirkanmaaVarsinais-Suomi

Pohjois-PohjanmaaKeski-Suomi

Pohjois-SavoEtelä-Savo

Etelä-KarjalaAhvenanmaaPäijät-Häme

Pohjois-KarjalaEtelä-Pohjanamaa

Kanta-HämeKymenlaakso

KainuuSatakunta

PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

Matkailukysyntä, yhteensä 13754 milj. euroa

Majoitus- ja ravintola-ala: suhdannenäkymät varovaisia

Lähde: EK 10/2019

- Myynnin määrä kasvoi selvästi 2019 alkusyksyn aikana syksyllä, mutta odotukset loppuvuodesta ovat maltillisempia

- Työvoiman saatavuudessa edelleen haasteita

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Suhdannetilanne Suhdannenäkymät

MARAN JÄSENKYSELY:Myynti - 2019 kesän toteuma ja 2019 syksyn ennuste

Lähde: EK, MaRa

Toteuma yrityksenne myynnistä 2019 touko-elokuun välisenä aikana

Arvio yrityksenne myynnistä 2019 syys-joulukuun välisenä aikana

27,6

22,3

12,8

2,8

15,9

11,2

2,1 2,7 2,6

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

13,1

7,1

33,3

24,7

11,6

6,5

0,9 1,7 1,10,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

Kaksi kolmesta arvioi vuoden 2019 kesämyynnin kasvaneen edellisvuodesta!

KANNATTAVUUS:

Liiketulos

Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

28

Lähde: Tilastokeskus, 24.10.2019, e=ennakkotieto

Liiketulos- %

3,2

1,7 1,4

2,0

3,2

2,0

1,2 1,1

2,2

2,9

3,8 3,3

4,2 4,2

-1,6

0,3

1,3

-0,0 -0,3

-0,9

0,7

5,9 5,3

4,0

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018e

Ravitsemistoiminta Majoitus

Jos anniskelun arvonlisäveroa (alv) alennetaan 24 prosentista 14 prosenttiin:

ravintoloiden alkoholiannosten hinnat laskevat 8,1 %, mikäli arvonlisäveron alentaminen siirtyy kokonaisuudessaan hintoihin vaikutukset kansantaloudelle

Lähde: Irz, X., Knuuttila, M., Vatanen, E. & Niemi, J. 2018.

Nettovaikutus valtion verotuloihin – 70 milj. euroa

Ravintolapalveluiden kysyntään + 127 milj. euron kasvu ja kerrannaisvaikutuksineen kotimainen tuotanto kasvaa

+ 300 milj. euroa

Laskennallinen työpaikkavaikutus+ 2 400 työpaikkaa

Alalle myötätuulta Suomen saamista kansainvälisistä tunnustuksista!

Suomi on maailman onnellisin maa toista vuotta peräkkäinSuomessa asuvilla on maailman parhaan edellytykset onnelliseen elämään, kun huomioidaan talous, terveys, kansalaisen anteliaisuus ja kokemus vapaudesta, sosiaaliset turvaverkot sekä korruption vähäisyys (YK: Maailman onnellisuusraportti 3/2019, 3/2018)

Suomi on maailman turvallisin maa.Maailman talousfoorumi (WEF), Travel Risk Map11/2017

Suomen ilmanlaatu on maailman paras (Maailman terveysjärjestö WHO 5/2018).

Suomalaiset elintarvikkeet ovat Euroopan puhtaimpia (Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA 4/2017).

”Suomi on maa numero yksi, jossa vierailla vuonna 2019”. Suomesta tekee ideaalin turistikohteen mm. ruoka, erikoiset hotellit ja sauna.(Business Insider 11.1.2019)

”Suomi tuottaa eniten hyvää muille maille”. Suomi pärjäsi parhaiten kategoriassa, joka koskee vaurautta ja yhdenvertaisuutta. (The Good Country Index 153 valtion vertailu 24.1.2019)

The Top 6 Travel Destinations For Fall 2019Suomen Lappi kuuden kiehtovimman kohteen joukossa:”Syksy on loistava ajankohta Lapin matkalle, sillä maisema hehkuu oranssin ja punaisen eri sävyissä”.”Revontulien näkemiseen on syksyllä talvea paremmat edellytykset. Lapin eristyksissä oleva sijainti ja yksityisyys ovat nykypäivänä todellista luksusta, jota ei joka matkakohteessa ole tarjolla”. (Forbes 28.8.2019)

Global Wildlife Travel Index 2019 (2.9.2019)Suomi on maailman paras luontomatkakohdeyli sadan maan vertailussaVertailun mukaan Suomen nostaa kärkisijalle luonnon kauneus, kestävyys ja ainutlaatuisuus, eläinlajiston monimuotoisuus sekä onnistuneetluonnonsuojelutoimet. https://www.trueluxury.travel/global-wildlife-travel-index

Kiitos!