Suomen offshore-toimiala 2012

Suomen offshore-toimiala 2012

The Finnish Offshore Industry 2012

Selvitys toteutettiin osana Offshore-liiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille -hanketta. Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus sekä Porin, Rauman,

Uudenkaupungin ja Turun kaupungit LOURA, Lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön kautta.


sivu 1 (35)

Executive Summary

More than a hundred companies in Finland are active in the offshore industry and the share of

offshore business is increasing in their activities. In 2012, the revenues of the Finnish offshore

industry are expected to exceed 1.2 billion euros of which exports to foreign countries are about

one billion euros. The exports of the offshore industry are estimated to be about 2 % of Finland’s

total exports. In this study, the offshore industry is defined as businesses that support offshore oil

and gas exploration and production as well as offshore wind power construction and production.

In 2012, the offshore industry employs more than 3 600 people in Finland and the companies that

participated in the study are planning to recruit more than 500 people for their offshore

businesses during the next two years. Offshore is seen as a logical extension to the traditionally

strong Finnish marine industry and the role of offshore business is becoming more important for

the companies. In the following years the growth of the Finnish offshore industry is expected to be

about 10 % per annum, which is clearly more than the expected growth of the economy on

average.

The offshore businesses of Finnish shipyards are growing rapidly as Technip’s Mäntyluoto yard and

STX Finland’s shipyards have both recently received large offshore orders. Also engineering

companies have received an increasing amount of orders both to the projects of the Finnish yards

as well as to foreign offshore projects. The offshore industry revenues of Finnish engineering

companies and yards are estimated to be about 350 million euros in 2012. Thus offshore

corresponds already more than one third of the total revenues of these companies.

Technology companies active in the industry are expected to generate revenues of more than 600

million euros in 2012. Strong players in this area are companies such as Wärtsilä, Rolls-Royce,

ABB and Steerprop that are specializing in propulsion and engine technologies. Other technology

companies have products such as cranes, elevators, electrical equipment, process equipment and

measuring instruments. There are also substantial Finnish material suppliers and service companies

active in the offshore industry. For example, the state-owned Arctia Shipping has a strong market

position in the arctic ice management activities.

One of the biggest risks for the Finnish offshore industry is the international ownership of Finnish

yards and lack of Finnish offshore oil & gas producers. These are seen as handicap for innovation

and project size growth. Another challenge is the production shift to Asia. A significant part of the

construction of production and drilling rigs and structures has already moved to South Korea or

Singapore. Third key challenge is the lack of skilled labor in Finland. Increasing education

opportunities for the offshore industry is seen as key to ensure growth of the industry in Finland.

Finnish companies are in a good position to increase their role in the global offshore industry.

Finnish companies have already a strong market position in certain specific areas and, furthermore,

high quality, reliability, flexibility and the ability to deliver in time are seen as the strengths of the

Finnish companies. Because of the offshore industry’s high quality standards, there are many

opportunities and areas where Finnish companies can be globally competitive.


sivu 2 (35)

Key figures

Overview of the Finnish offshore industry

Generated revenues and Number of employees Revenues by industry

exports 2009-2013, M€ 2009-2013 segment 2012

Source: The Finnish Offshore Industry 2012 study, NAG Partners analysis, company forecasts

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

2009 2010 2011 2012e 2013e

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

2009 2010 2011 2012e 2013e

49 %

26 %

13 %

12 %

Export areas of the Finnish offshore

industry

Source: The Finnish Offshore Industry 2012 study, NAG Partners

analysis

28 %

9 %

4 %

14 %

12 %

5 %

28 %

Northern Europe

Russia

Middle East and Africa

North America

South America

Central Europe

Asia

The companies’ outlook for their

offshore businesses

Source: The Finnish Offshore Industry 2012 study

25 %

58 %

13 %

4 %

0 %

Grows rapidly

Grows moderately

Remains constant

Decreases slightly

Falls sharply

Yards and

engineering

Other

Sub-

contracting

Technology


sivu 3 (35)

Tiivistelmä

Offshore on merkittävää liiketoimintaa yli sadalle Suomessa toimivalle yritykselle ja offshore-

liiketoiminnan merkitys näille yrityksille on kasvussa. Vuonna 2012 Suomen offshore-toimialan

liikevaihdon odotetaan olevan yli 1,2 miljardin euroa, josta vientiä ulkomaille on noin miljardi

euroa. Offshore-toimialan vienti vastaa arviolta 2 % Suomen kokonaisviennistä. Offshore-toimialalla

tarkoitetaan liiketoimintoja, jotka tukevat öljyn tai kaasun etsimistä ja tuotantoa meren pohjasta tai

merituulivoiman rakentamista tai tuotantoa.

Offshore-toimiala työllistää vuonna 2012 suoraan yli 3 600 henkilöä Suomessa ja selvityksessä

mukana olleet yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshore-toimintoihinsa yli 500 henkilöä lisää

seuraavan 2 vuoden aikana. Offshore koetaan loogisena jatkeena Suomen meriteollisuusosaamiselle

ja sen merkitys alan yrityksille on nousussa. Toimialan kasvuksi ennakoidaan lähivuosina noin 10 %

vuodessa, mikä on selvästi yleistä odotettua talouskehitystä nopeampaa.

Telakoiden offshore-liiketoiminta on voimakkaassa kasvussa Technipin Mäntyluodon telakan ja

STX:n telakoiden saamien suurten offshore-tilausten myötä. Myös suunnittelijat ovat telakoiden

ohessa saaneet runsaasti tilauksia sekä suomalaisten telakoiden hankkeisiin että ulkomaisiin

offhsore-hankkeisiin. Suunnittelutoimistojen ja telakoiden yhteenlaskettu offshore-liiketoiminta on

arviolta 350 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja tämä vastaa yli kolmanneksesta näiden toimijoiden

kokonaisliikevaihdosta.

Offshore-teollisuutta palveleva meriteknologia muodostaa yhteensä yli 600 miljoonan euron

liiketoiminnan Suomessa. Vahvoja toimijoita tällä alueella ovat esimerkiksi propulsio- ja

moottoriteknologioihin erikoistuneet Wärtsilä, Rolls-Royce, ABB ja Steerprop. Muu offshorea

palveleva teknologia on muodostunut offshorea sivutuotteena palvelevien yritysten ympärille

esimerkiksi nosto-, hissi-, sähkö-, prosessi- ja mittausteknologioissa. Suomessa on myös

merkittävää materiaali- ja palveluliiketoimintaa offshore-toimialalle. Esimerkiksi valtio-omisteisella

Arctia Shippingillä on vahva asema arktisten alueiden laivapalveluissa kaasu- ja öljyteollisuudelle.

Yksi Suomen offshore-teollisuuden suurimmista riskeistä suorien asiakassuhteiden puute sekä

telakoiden ulkomaalaisomistus. Näiden koetaan rajoittavan innovaatiomahdollisuuksia ja

projektivastuiden kasvattamismahdollisuuksia. Lisäksi tuotannon siirtyminen Aasiaan on aito uhka -

Offshore-puolen rakenteiden valmistus tuotanto- ja porauslautoissa on keskittynyt erityisesti Etelä-

Koreaan ja Singaporeen. Lisäksi haasteeksi koetaan tiettyjen markkina-alueiden, kuten Brasilian ja

Venäjän protektionismi, mikä vaikeuttaa suomalaisten toimijoiden pääsyä markkinoille. Suunnittelu-

ja teknologiapuolella yritysten haasteet liittyvät ennen kaikkea osaavan työvoiman saatavuuteen ja

tämä koetaan myös kasvun pullonkaulana. Tämän pullonkaulan avaaminen vaatisi offshore-alalle

suunniteltua koulutusta sekä meriteollisuuden osaajien muuntokoulutuksia.

Suomessa toimivat yritykset ovat hyvässä asemassa kasvattaa rooliaan globaalilla offshore-

toimialalla. Suomella on jo vahva asema tietyillä erityisalueilla ja suomalaisten vahvuuksiksi koetaan

erityisesti korkea laatu, luotettavuus, joustavuus ja toimitusaikataulujen pitäminen. Offshore-

toimialan korkeiden laatuvaatimusten vuoksi toimialalla on paljon kasvualueita, joissa Suomessa

toimivat yritykset voivat olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja ottaa osansa kasvusta.


sivu 4 (35)

Avainluvut

Suomen offshore-toimialan yleisnäkymä

Toimialan liikevaihto ja Toimialan henkilöstön Liiketoiminta-alueiden

vienti 2009-2013, M€ kehitys 2009-2013 osuus liikevaihdosta 2012

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi, yritysten antamat ennusteet

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

2009 2010 2011 2012e 2013e

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

2009 2010 2011 2012e 2013e

49 %

26 %

13 %

12 %

Suomalaisten yritysten vientialueet

offshore-teollisuudessa

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners

analyysi

28 %

9 %

4 %

14 %

12 %

5 %

28 %

Pohjois-Eurooppa

Venäjä

Lähi-itä ja Afrikka

Pohjois-Amerikka

Etelä-Amerikka

Keski-Eurooppa

Aasia

Suomessa toimivien yritysten

kasvunäkymät offshore-teollisuudessa

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys

25 %

58 %

13 %

4 %

0 %

Kasvaa voimakkaasti

Kasvaa kohtalaisesti

Pysyy tasaisena

Laskee hieman

Laskee voimakkaasti

Telakat ja

suunnittelu

Muut

Alihan-

kinta

Teknologia


sivu 5 (35)

Saatesanat

Suomen kansantalous ja teollisuus elävät voimakkaassa muutoksessa. Perinteiset

vientiteollisuusalamme ovat menettäneet asemiaan ja tilalle kaivataan kipeästi uutta taloudellista

lisäarvoa luovaa aktiviteettia. Konepajateollisuuden substanssiosaaminen on Suomessa edelleen

vahvaa ja ikäluokat entistä koulutetumpia, joten avaimet positiiviseen kehitykseen ovat olemassa.

Globaalisti öljyn ja kaasun tuotanto siirtyy yhä enenevässä määrin kuivalta maalta rannikoille, eli ns.

offshore-toiminnaksi. Suuria investointeja tähän entistä vaativampaan tuotantoon tehdään parasta

aikaa ympäri maailmaa. Tästä olisi suomalaisille siivu otettavana, vaikka meillä ei olekaan pitkiä

perinteitä varsinaisesta tuotannosta. Vieraille markkinoille etabloituminen vaatii riskinottoa ja

toimialan vieraus saattaa korostaa tätä.

Prizztech Oy:n Offshore-liiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille hankkeen selvitys on

ensimmäinen laatuaan. NAG Partnersin toteuttaman offshore-toimialaselvityksen tavoitteena oli

tarkastella offshore-liiketoiminnan merkitystä Suomelle omana, itsenäisenä toimialanaan. Offshore-

liiketoiminnan volyymeja ei ole aiemmin tilastoitu omana toimialanaan, vaan usein se on osa

yritysten muuta, esimerkiksi meriteollisuuteen tai kone- ja metallituoteteollisuuteen kuuluvaa

toimintaa. Näin ollen offshore-toimialan omia liikevaihto-, henkilöstölukuja ja tilastoja ei ole

suoraan saatavissa. Toivottavasti tämä selvitys innostaa tulevat toimijat jatkamaan vastaavaa

tiedonkeruuta tai haastamaan esitetyn näkemyksen.

Perinteisesti suomalaisen viennin kärki on ollut kapea. Tämän takia viennin uudelleen

kohdentumisen lisäksi tarvitaan ilmapiirin muutosta, jossa hyväksytään viennin kärjen olevan

laveampi ja toimijoiden olevan pienempiä. Tämä osaltaan vaatii yhteiskunnan tukitoimien

kohdistamista uudelleen, jolloin varmistetaan yritysten rahoituksen saaminen kehitys- ja

vientiponnisteluihin ja tätä kautta tuetaan suomalaisten työllistymistä. Pienet ja keskisuuret

yritykset tunnetusti työllistävät suhteessa suurempia enemmän. Offshore-toimialalla on runsaasti

kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille kaikissa kokoluokissa ja tämä

selvitys toivottavasti osaltaan madaltaa kynnystä suomalaisille yrityksille ottaa osaa offshore-

liiketoimintaan.

Kiitokset ansiokkaasta selvitystyöstä NAG Partnersin Antti Haloselle, Johan Haatajalle, Matti

Saarikoskelle ja Tuomas Ikoselle sekä erityiskiitos haastatelluille arvokasta aikaansa uhranneille

offshore-liiketoiminnan konkareille.

Porissa

28.6.2012

Antti Starck


sivu 6 (35)

Sisällysluettelo

Executive Summary ............................................................................................................................................... 1

Tiivistelmä ............................................................................................................................................................... 2

Saatesanat ................................................................................................................................................................ 5

Sisällysluettelo ........................................................................................................................................................ 6

1. Johdanto .......................................................................................................................................................... 7

2. Offshore-liiketoiminta maailmalla .............................................................................................................. 8

2.1. Historia ja nykytila ................................................................................................................................ 8

2.2. Siirtymä syvempiin vesiin ja haastavimmille alueille ....................................................................... 8

2.3. Merkittävimmät maantieteelliset alueet ......................................................................................... 10

2.4. Offshore-öljy- ja kaasuteollisuuden tulevaisuuden näkymät ...................................................... 12

2.5. Merituulivoima ja uusiutuva energia merellä ................................................................................. 13

3. Toimiala Suomessa ...................................................................................................................................... 14

3.1. Telakat ja suunnittelu ......................................................................................................................... 15

3.2. Teknologiayritykset ............................................................................................................................ 18

3.3. Alihankkijat ........................................................................................................................................... 20

3.4. Materiaalit ............................................................................................................................................. 21

3.5. Muut osa-alueet ................................................................................................................................... 22

3.6. Eri kokoisten yritysten asema offshore-toimialla ......................................................................... 23

4. Suomen offshore-toimialan haasteet ja mahdollisuudet ..................................................................... 24

4.1. Vienti ...................................................................................................................................................... 24

4.2. Tuotteet ja palvelut ............................................................................................................................ 25

4.3. Resurssit ................................................................................................................................................ 26

4.4. Suomen vahvuudet ja kiinnostavimmat kasvualueet .................................................................... 26

4.5. Haasteet ja riskit ................................................................................................................................. 28

5. Johtopäätökset ............................................................................................................................................. 30

6. Menetelmät ja tietojen luotettavuus ....................................................................................................... 33

6.1. Tausta ja tavoitteet ............................................................................................................................. 33

6.2. Menetelmät ........................................................................................................................................... 33

6.3. Tutkimuksen laatu ja luotettavuus .................................................................................................. 34

Liitteet .................................................................................................................................................................... 35

Kyselyyn vastanneet yritykset ....................................................................................................................... 35

Haastatellut yritykset ...................................................................................................................................... 35


sivu 7 (35)

1. Johdanto

Suomen offshore-toimiala 2012 –selvitys antaa perustietoa offshore-toimialan yrityksistä,

rakenteesta, toiminnan volyymeistä sekä tulevaisuudennäkymistä Suomessa. Selvityksen

toimeksiantaja on Prizztech Oy (www.prizz.fi). Selvitys toteutettiin osana Prizztechin Offshore-

liiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille -hanketta. Hanketta rahoittavat Satakunnan ELY-keskus

sekä Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupungit LOURA, Lounaisrannikon

kehittämisvyöhyketyön kautta. Selvitys toteutettiin vuoden 2012 maalis-kesäkuussa ja selvityksen

toteutti NAG Partners Oy (www.nagpartners.fi). Selvitys keskittyy Suomessa ja Suomesta tehtäviin

offshore tuotteisiin ja palveluihin. Tarkempi kuvaus selvityksen toteutuksesta on esitetty osassa 6.

Offshore-toimialan määritteleminen ei ole yksinkertaista. Sana offshore viittaa erityisesti merellä

tapahtuvaan öljyn ja kaasun tuotantoon ja etsintään. Yksi keskeinen toimialaa määrittelevä tekijä

ovat siihen liittyvät erittäin korkeat laatuvaatimukset. Nämä vaatimukset kulkevat läpi hankinta- ja

palveluketjujen niille toimijoille, jotka ovat kiinteästi mukana offshore-liiketoiminnassa. Esimerkiksi

offshore-tuotantolautoille vietävän teknologian tulee täyttää tietyt korkeat laatuvaateet, jotka ovat

offshore-toimialan määrittelemiä. Tässä selvityksessä offshore-toimialamäärittelyyn sisällytettiin

myös öljyn ja kaasun tuotantoa ja etsintää suoraan tukevat liiketoiminnot sekä merituulivoima, eli

sellaiset liiketoiminnot, jotka ovat offshore-teollisuuden tiukkojen laatuvaatimusten piirissä. Sen

sijaan esimerkiksi öljy- ja kaasulogistiikkaan liittyvät tankkeri- ja satamatoiminnot jätettiin

selvityksen ulkopuolelle, koska näissä vaatimukset eivät ole offshore-toimialan mukaisia.

Olipa kyse sitten maalla tai merellä tapahtuvista tukitoiminnoista tai varsinaisesta merellä

tapahtuvasta energiantuotannosta, on offshore yksi maailman vaativimmista toimialoista

laatuvaatimusten suhteen. Tämä tekeekin siitä erittäin mielenkiintoisen suomalaisen korkean

teknologian osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Kyselyyn ja haastatteluun vastanneet yritykset edustavat offshore-toimialaa kattavasti telakka- ja

teknologiateollisuuden tunnettujen hankintaketjujen osalta. Suuret ja keskisuuret meri- ja offshore-

toimialan yritykset on katettu laajalti ja näiden hankintaketjusta laajat osat. Selvityksen ulkopuolelle

on systematiikasta huolimatta todennäköisesti jäänyt joukko yrityksiä, jotka eivät ole Meriteollisuus

ry:n jäseniä, joilla ei ole internet-näkyvyyttä offshore-toimintansa osalta ja jotka eivät ole tulleet

esiin muiden yritysten haastatteluissa.

Loppuasiakkaat

Öljy- ja kaasuteollisuus

Leasing ja varustamot

Operaattorit

Muu energia

Toimialan kärkiyritykset

Alihankkijat

• Materiaalit• Komponentit

• Palvelut

Liitännäistoimijat

• Satamat• Logistiikka

• Etujärjestöt• Yhdistykset

• Koulutus• T&K

• Rahoitus• Vakuutus

Suunnittelu ja valmistus• Kokonaistoimittajat

(EPC)

• Telakat• Insinööritoimistot

Teknologia

• Erikoisratkaisu-toimittajat

• Järjestelmä-toimittajat


sivu 8 (35)

2. Offshore-liiketoiminta maailmalla

2.1. Historia ja nykytila

Maailman öljy- ja kaasuteollisuuden

leviäminen merialueille käynnistyi

Yhdysvaltain rannikoilla jo 1890-luvulla.

Lukuunottamatta matalia rannikkovesistöjä,

offshore-toimintaa ei kuitenkaan saatu

pitkään aikaan erityisen kannattavaksi ja

suurin osa öljynporaus- ja

tuotantoinvestoinneista tehtiin aluksi

kiinteälle maaperälle. Vasta 1970-luvun

öljykriisi, Meksikonlahden, Pohjanmeren ja

Norjanmeren öljylöydöt sekä kehittynyt

teknologia vauhdittivat öljy- ja

kaasuteollisuuden investointeja offshore-

tuotantoon. Tätä ennen offshore-

öljyntuotannon osuus maailman

öljyntuotannosta oli olematon.

1970-luvun jälkeen teollisuus on reilussa 40 vuodessa kehittynyt nopeasti, edeten yhä syvempiin

vesiin ja haastavampiin ympäristöihin. Erityisesti 1990-luvun ja 2000-luvulla jatkunut öljyn

hinnannousu on vauhdittanut investointeja. Vuonna 2010 offshore-teollisuuden investointien

arvioitiin olevan yli 150 miljardia USA:n dollaria vuodessa, mikä on 50 miljardia dollaria vähemmän

kuin huippuvuonna 2008. Tästä huolimatta toimiala on yksi eniten pääomavaltaiseen tuotantoon

investoivista toimialoista maailmassa. Vuoteen 2030 mennessä offshore öljyn- ja kaasuntuotannon

ennakoidaan ohittavan kiinteällä maaperällä tuotetun öljyntuotannon volyymin.

Tuoreena kehityksenä toimialalla on uusiutuvan energiatuotannon laajeneminen merille.

Merituulivoima on lähtenyt liikkeelle vasta 1990-luvulla ja alan investointien odotetaan kasvavan

vauhdikkaasti erityisesti Euroopassa. Myös aaltovoiman ja merellä tapahtuvan

aurinkoenergiatuotannon uskotaan kasvavan. Uusiutuvan energian offshore-investoinnit

toteutetaan monesti samantapaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla, jotka ovat käytössä jo offshore öljy-

ja kaasuteollisuudessa. Tästä syystä monet öljy- ja kaasuteollisuuden toimijat ovat aktiivisesti

mukana myös merituulivoimassa ja toimialaa tarkastellessa merituulivoima kulkee käsi kädessä

offshore öljy- ja kaasutuotannon kanssa.

2.2. Siirtymä syvempiin vesiin ja haastavimmille alueille

Offshore teollisuuden alkuaikoina öljyn- ja kaasunporaus toteutettiin matalissa vesissä sekä

erityisesti Yhdysvalloissa suistomaalla kasviston tai suon päällä. Näille alueille toteutettiin

useimmiten kiinteitä lauttoja, joiden suurimmat haasteet ovat olleet rakentaminen paalujen varaan

rantaan, mistä öljy on pumpattu suoraan rannalle jatkojalostettavaksi. Öljyn säilöminen on

Maailman öljyntuotanto Miljoonaa barrelia päivässä

Lähde: Intsok – Norwegian Oil & Gas Partners, NAG Partners analyysi

22

46.553.5 50 51

55 56

4

10 15

25

33

40

1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020

22

50

6365

76

88

95+

0 % 7 % 15 % 23 % 33 % 38 % 42 %

Off

sh

ore

On

sh

ore

Offshoren

osuus

Maailman öljyntuotantoMiljoonaa barrelia päivässä


sivu 9 (35)

toteutettu kiinteällä maaperällä ja tekniset ongelmat ovat pitkälti rajoittuneet kiinteän rakennelman

pystyttämiseen ja pystyssä pysymiseen. Tällaisia kiinteitä tuotantoalustoja onkin tuhansia erityisesti

Meksikonlahdella, jossa öljyä on pumpattu rannan läheltä jo yli vuosisadan ajan.

Rannalla olevan öljyn vähentyessä ja öljylöytöjen suuntautuessa yhä syvempiin vesiin, tekniset

ratkaisut öljyn etsimiseksi, pumppaamiseksi ja tuotannoksi ovat monimutkaistuneet merkittävästi.

Kun veden syvyys on kasvanut, ovat lautan paikallaanpito, öljyn porauksen ja pumppaamisen

toteuttaminen sekä lauttojen huolto vaikeampia ja kalliimpia toteuttaa. Lisäksi laatuvaatimukset

toimialalla ovat äärimmäisen tiukat onnettomuuksien välttämiseksi - mitä monimutkaisemmista

laitoksista ja riskeistä puhutaan, sitä suurempia hankkeet ovat myös suunnittelun ja toteutuksen

osalta. Tästäkin huolimatta riskit toisinaan realisoituvat (mm. BP:n Deepwater Horizon öljyvuoto

2010) ja laatuvaateet lautoille ja offshore-toiminnoille ovat pikemminkin kasvamassa kuin

vähenemässä.

Tuoreena kehityksenä öljyä on alettu pumpata myös erittäin syvistä

vesistä, yli kahden kilometrin syvyydestä, useita kilometrejä

avomerelle päin rannikosta. Lisähaasteena monissa syvänmeren

kohteissa on lisäksi öljyn sijainti usean kilometrin syvyydessä

merenpohjan maakerroksen alla. Tällaiset haastavien olosuhteiden

syvänmeren öljynporaus- ja tuotantolautat vaativat jo jopa miljardien

eurojen investoinnit operoinnin mahdollistamiseksi.

Eräs suurimmista haasteista syvänmeren tuotannossa on

avomerilauttojen pitäminen paikoillaan rankoissakin merioloissa.

Näissä oloissa ankkurointi olisi lähes mahdotonta, joten dynaamiseen

paikannukseen ja aktiiviseen propulsioon perustuvat paikallapitoratkaisut ovat kriittisiä lautoille.

Lisäksi öljyn siirtologistiikan hankaloituessa ja etäisyyksien pidentyessä syvänmeren lautat

suunnitellaan ja rakennetaan usein myös tuotantolaitoksiksi, joissa kyetään prosessoimaan öljyä eri

laaduiksi jo lautalla ja varastoimaan sitä, mikä tehostaa koko tuotantoprosessia. Nämä kehitykset

kasvattavat investointien kokoa ja lähentävät merellä tapahtuvaa öljy- ja kaasuntuotantoa

perinteisen meriteollisuuden kanssa, kun kelluvien ja propulsiota vaativien ratkaisujen tarve kasvaa.

Oheisessa kuvassa on esitetty tyypillisiä tuotantoalustoja öljy- ja kaasuteollisuudessa eri

syvyysolosuhteissa.

(c) Technip Oyj


sivu 10 (35)

Offshore-tuotantoalustoista erityisesti FPSO (Floating Production, Storage and Offloading) on

tyypillisesti tavallisen laivan runkoon rakennettu yksikkö ja monet rakenteelliset ja tekniset

ratkaisut vastaavat perinteistä meriteollisuutta, joskin korkeammilla laatutasovaatimuksilla. Myös

etsinnässä käytetyt porausalukset (drillship) ovat hyvin lähellä perinteisiä laivoja, joihin on

kiinnitetty erittäin korkeatekninen porauskalusto ja tähän liittyvät ohjaus- ym. laitteet.

Varsinaisten poraus- ja tuotantolauttojen lisäksi öljyn- ja

kaasuntuotanto vaatii monipuolisen infrastruktuurin tuekseen.

Monet näistä tukitoiminnoista ovat erikoispalveluita

kohdistettuna offshore-toimialalle, mistä johtuen ne ovat

kiinteä osa offshore-toimialaa. Esimerkkejä tällaisista

liiketoiminnoista ovat öljyn ja kaasun etsintään liittyvät poraus-

ja geologiset/seismografiset alukset sekä tuotantolauttojen

tukena toimivat erikoistuneet tukialukset (OSV, offshore

supply vessel), jotka kuljettavat henkilöstöä, tarvikkeita ja

materiaaleja ja toimivat tukialuksina esimerkiksi sukeltajille.

2.3. Merkittävimmät maantieteelliset alueet

Maailman öljy- ja kaasuteollisuuden offshore-tuotantoon ja etsintään tekemät vuosi-investoinnit

ylittivät 200 miljardia dollaria vuonna 2008. Huolimatta vuosien 2009-2010 investointien

vähentymisestä, toimiala on jälleen kasvattamassa investointejaan vuoden 2008 finanssikriisiä

edeltävälle tasolle. Tärkeimpänä ajurina investoinneille toimii öljyn hinta. Esimerkiksi Brasiliassa

laskelmat ja investointipäätökset tehdään Petrobrasin osalta 80 dollarin tason pohjalta – tämän

tason ylittävä öljyn hinta takaa investoinneille riittävän tuoton. Vuosittainen 200 miljardin dollarin

investointitahti tullaankin öljyn hinnan nykytasolla jälleen ylittämään vuosina 2012-2014 ja

Tyypilliset lautat ja alukset offshore-öljyn ja -kaasun tuotannossa, etsinnässä ja

näihin liittyvissä tukitehtävissä

Lähde: Technip, Petrobras esittelymateriaalit, NAG Partners

Matala vesi

<500 m

Syvä vesi (deep sea)

>1 500 m

Fixed platform TLP Spar Semisub FPSOSubsea Drillship

Tuotanto Etsintä

OSV

Tuki-

alukset

(c) Wärtsilä Oyj


sivu 11 (35)

investointien maailmanlaajuisen kasvun ennakoidaan olevan seuraavien vuosien aikana yli 10 %

vuodessa.

Maailman suurimmat offshore-markkinat ovat Meksikonlahdella, Pohjan- ja Norjanmerellä sekä

Afrikan ja Brasilian rannikoilla. Näistä Meksikonlahden merkitys on vähenemässä, mutta

investointitahdin laskusta huolimatta alue säilyy suurena investoijana vielä lähivuodet. Viime vuosina

myös Aasian ja Australian offshore-investoinnit ovat kasvaneet ja niiden merkityksen ennustetaan

yhä kasvavan vuosikymmenen loppua kohden.

Historiallisesti erityisesti Norja ja USA ovat investoineet voimakkaasti offshore-tuotantoon ja

oman teollisuusosaamisensa kehittämiseen. Molemmat maat ovatkin yhä keskeisessä roolissa

maailman offshore-teknologiassa. Sen sijaan merkittävä osa metallirakenteiden valmistuksesta on

siirtynyt Aasiaan. Erityisesti laivojen ja lauttojen rungot tehdään Aasiassa, jossa

työvoimakustannukset ovat matalat. Aasian offshore-keskuksia ovat lauttojen valmistuksessa Etelä-

Korea ja Singapore, jotka yhdessä vastaavat merkittävästä osasta maailman offshore-lauttojen

valmistuksesta. Myös Kiinan rooli vaativien offshore-rakenteiden valmistuksessa on kasvussa.

Yhteistä kaikille offshore-öljy- ja kaasuyhtiöille on massiivinen, miljardien eurojen kokoluokka ja

kansainvälisyys. Offshore-projektit ovat luonteeltaan massiivisia ja teknologisesti haastavia, ja öljy-

yhtiöt ovat valmiita ostamaan teknologiaa ja palveluita sieltä mistä saavat parasta laatua ja

luotettavuutta. Toimiala onkin perusluonteeltaan yksi globaaleimmista toimialoista maailmassa ja

pienetkin offshore-alalle teknologiaa tarjoavat yritykset toimivat usein maailmanlaajuisesti.

Poikkeuksia globaalille toimialalle muodostavat tosin eräiden markkina-alueiden kansallisten öljy-

yhtiöiden asettamat paikallisuusastevaatimukset, joiden perusteella ohjataan ostoja kotimarkkinalle

Vuosien 2008-2014 ennuste öljy- ja kaasualan offshore-investoinneista

Miljardia USD:tä vuodessa (vuosikeskiarvo ajanjaksolla)

UKCS = United Kingdom Continental Shelf

Lähde: Intsok – the Norwegian Oil and Gas Partners, NAG Partners analyysi

Meksikon-lahti

08-11 11-14

43

25

Norja

08-11 11-14

2330

UKCS

08-11 11-14

18 21

Brasilia

08-11 11-14

1723

Nigeria

08-11 11-14

16 16

Meksiko

08-11 11-14

1613

Angola

08-11 11-14

1512

Indonesia

08-11 11-14

10 8

Malesia

08-11 11-14

9 7

Kiina

08-11 11-14

8 6Intia

08-11 11-14

8 6

Venäjä

08-11 11-14

5 7


sivu 12 (35)

tai vähintään vaaditaan kansainväliseltä toimittajalta tytäryhtiön perustaminen öljy-yhtiön

kotimaahan. Näitä poikkeuksia on offshore-teollisuudessa yhä enemmän, sillä merkittävä osa

maailman offshore-öljyn ja -kaasun hyödyntämättömistä kentistä on paikallisen, valtio-omisteisen

öljy-yhtiön hallinnassa. Esimerkiksi Brasiliassa, Venäjällä ja Norjassa valtiolliset öljy-yhtiöt ovat

merkittävässä roolissa ja pyrkivät aktiivisesti kehittämään omaa kansallista offshore-toimialaansa.

Toisaalta toinen puoli offshore-kentistä on yhä kansainvälisten öljy-yhtiöiden, kuten Shellin,

Exxonin, Chevronin, BP:n tai Totalin hallinnassa ja operoitavana. Kansainvälisinä pörssiyhtiöinä

nämä toimijat keskittyvät enemmän taloudellisen tuoton saavuttamiseen ja huipputeknologiaan kuin

yksittäisen valtion suosimiseen, mikä takaa merkittävän markkinakysynnän offshore-

huipputeknologialle kansallisuuteen katsomatta.

2.4. Offshore-öljy- ja kaasuteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Offshore öljy- ja kaasuteollisuuden kasvu tapahtuu erityisesti seuraavilla osa-alueilla

1) Kehittyvät markkinat: Markkinat, joilla ei ole aiemmin ollut kykyä tai kiinnostusta

hyödyntää offshore-öljyä ja kaasua kasvattavat voimakkaasti investointejaan – esimerkkeinä

Brasilia, Kiina, Indonesia ja Venäjä. Näissä maissa on syntynyt talouskasvun ja öljyn hinnan

nousun myötä suuri kiinnostus etsiä uusia öljy- ja kaasuesiintymiä ja hyödyntää tiedettyjä

esiintymiä, joista valtaosa sijaitsee merenpohjassa.

Myös poliittisesti hankalat alueet ovat yleistymässä offshore öljyn- ja kaasun tuotannossa.

Esimerkkinä tällaisesta vaikeasti hyödynnettävissä olevasta alueesta ovat Iranin suuret

öljylöydöt Kaspianmerellä, joiden hyödyntämistä rajoittavat sekä kansainvälinen

kauppasaarto että poliittisesti haastava toimintaympäristö.

2) Syvänmeren ja arktiset alueet:

Rantavesistöjen öljyn ja kaasun vähentyessä

ja öljyn maailmanmarkkinahinnan noustessa,

tuotantoa siirretään haastavampiin

ympäristöihin, joiden hyödyntäminen ei

taloudellisesti olisi ollut järkevää aiemmin.

Syvänmeren öljyn- ja kaasunporauksen suuria

investointeja tullaan tekemään lähivuosina

erityisesti Brasiliaan. Arktisten alueiden

investointeja suunnitellaan puolestaan USA:n,

Kanadan ja Venäjän pohjoisalueille.

Edellä kuvatut alueet vastaavat merkittävästä osasta öljy- ja kaasuteollisuuden offshore-

tuotannollisista investoinneista lähivuosina ja tarjoavat suuren potentiaalin yrityksille, jotka pystyvät

näillä osa-alueilla palvelemaan offshore-tuotantoa.

© National Energy Board of Canada


sivu 13 (35)

2.5. Merituulivoima ja uusiutuva energia merellä

Tuulivoiman ja uusiutuvan energian investoinnit ovat

kasvaneet voimakkaasti erityisesti Euroopassa viimeisen 20

vuoden aikana poliittisen tahdon ja tukimuotojen

lisääntymisen myötä. Offshore-tuulivoima on yksi tärkeistä

osa-alueista monien Euroopan maiden suunnitelmissa

uusiutuvan energian lisäämiseksi. Erityisesti Iso-Britannia,

Saksa ja Tanska ovat investoineet ja investoimassa

merituulivoimaan. Maailman suurimmat merituulipuistot

ovatkin Britannian, Tanskan ja Saksan rannikoilla.

Kokonaisuudessaan noin 95 % maailman

merituulivoimakapasiteetista on Euroopassa ja jäljelle jäävä

osa Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Merituulivoiman kehityksen suurimmat kysymykset liittyvät

tukipolitiikkojen jatkuvuuteen ja valtioiden haluun panostaa

tuettuun energiatuotantoon erityisesti nykyisessä

epävarmassa taloustilanteessa. Merituulivoima on ainakin

toistaiseksi erittäin riippuvainen julkisesta tuesta, eikä

tuulivoimapuistoja käytännössä rakenneta ilman sitä.

Merituulivoima on tästä huolimatta kiinnostava offshore-

tuotannon osa-alue, sillä tuulivoimapuistojen koot ovat

merkittäviä (suurimmat Eurooppaan suunnitellut jopa 9000

MW) ja investoinnit yksittäisissä puistoissa jopa miljardeja.

Lisäksi investoinneista merkittävä osa vaatii offshore-

toimintaan liittyvää erityisosaamista, mikä luo

liiketoimintamahdollisuuksia nykyisille öljy- ja kaasupuolen offshore-toimialan toimijoille.

Offshore-tuulivoiman ennustetaan muodostuvan

merkittäväksi liiketoiminnaksi esimerkiksi norjalaisille

telakoille ja metalliteollisuuden yrityksille. Lisäksi

esimerkiksi Iso-Britannia on kehittämässä aktiivisesti

offshore-aaltovoimaa, mikä voi tarjota myös

merkittävän markkinamahdollisuuden perinteisille öljy-

ja kaasuteollisuutta palveleville yrityksille. Näistä

kehitysaskeleista huolimatta merituulivoiman ja muun

uusiutuvan energiatuotannon offshore-markkina pysyy

pienenä lähivuodet ja tukipolitiikan jatkuvuuden ja

yleisen taloudellisen epävarmuuden vallitessa markkina kehittyy erittäin hitaasti. Toisaalta

muutamat jo tilauksessa olevat suuret offshore-tuulivoimapuistot tullevat demonstroimaan tämän

tuotantomuodon kannattavuuden ja määrittämään toimialan kehityksen pitkälle tulevaisuuteen.

Nämä voimalat valmistuvat Iso-Britannian ja Saksan vesille vuosina 2012-2014.

Suuret >40 MW merituuli-

voimapuistot Euroopassa

Numero kuvaa puistojen määrää alueella Lähde: Wikipedia, list of offshore windparks

(c) Technip Oyj

(c) Technip Oyj


sivu 14 (35)

3. Toimiala Suomessa

Tehdyn selvityksen perusteella Suomen offshore-toimialan liikevaihto on yli 1,2 miljardia euroa ja

vienti noin miljardi euroa vuonna 2012. Offshore koettiin selvityksessä haastatelluissa yrityksissä

loogisena jatkeena suomalaiselle meriteollisuusosaamiselle ja sen merkitys meriteollisuuden alan

yrityksille on nousussa. Toimialan kasvu on ollut finanssikriisin aiheuttaman pudotuksen jälkeen yli

7 % vuodessa ja kasvuksi ennakoidaan tulevina vuosina noin 10 % vuodessa. Kasvun uskotaankin

jatkuvan merkittävästi yleistä talouskehitystä nopeampana. Offshore-toimiala työllistää vuonna

2012 suoraan yli 3 600 suomalaista ja haastatellut yritykset aikovat rekrytoida Suomen offshore-

toimintoihinsa yli 500 henkeä lisää seuraavan kahden vuoden aikana.

Offshore-toimiala on Suomessa historiallisesti keskittynyt Porin

alueelle. Erityinen ajuri alueen offshore-teollisuudelle ovat olleet

Mäntyluodon telakan offshore-lauttojen valmistus. Mäntyluodon

telakan offshore-lauttojen valmistuksen ympärille on muodostunut

merkittävä alihankkija- ja kumppaniverkosto, joka on oppinut

palvelemaan myös muita asiakkaita ja kehittänyt omaa vientiäänkin.

Toinen offshore-teollisuuden kehityssuunta on perinteisen merellä

tapahtuvan öljyn ja kaasun tuotannon vaatimien teknologioiden

lähentyminen perinteistä meriteollisuutta. Yhä liikkuvammat ja

kauempana rannasta toimivat offshore-lautat vaativat kehittynyttä

meriteknologiaa. Suomessa suurimmaksi offshore-toimialalle

palveluita- ja tuotteita tarjoavaksi segmentiksi ovatkin nousseet

teknologiayritykset, joilla on erityisosaamista mm. propulsiossa ja

moottoritekniikassa. Myös perinteiset meriteollisuuden telakat

palvelevat enenevissä määrin offshore-teollisuutta ja offshore on osaltaan korvaamassa sitä

telakkatuotannon vajetta, minkä suurten risteilyalusten kysynnän vähentyminen on aiheuttanut.

Suomen offshore-toimialan yleisnäkymä

Toimialan liikevaihto ja Toimialan henkilöstön Liiketoiminta-alueiden

vienti 2009-2013, M€ kehitys 2009-2013 osuus liikevaihdosta 2012

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi, yritysten antamat ennusteet

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

2009 2010 2011 2012e 2013e

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

2009 2010 2011 2012e 2013e

49 %

26 %

13 %

12 %

Offshore-toimialan

yritysten sijoittuminen

Telakat ja suunnittelu

Teknologia

Alihankinta

Muu offshore

Telakat ja

suunnittelu

Muut

Alihan-

kinta

Teknologia


sivu 15 (35)

Edellä kuvatut kaksi suurta liiketoiminta-aluetta, telakat ja meriteknologia, vastaavat suoraan tai

välillisesti valtaosasta Suomen offshore-teollisuuden tuotannosta ja viennistä.

Telakoiden offshore-liiketoiminta on

jälleen voimakkaassa kasvussa Technipin

Mäntyluodon telakan ja STX:n telakoiden

saamien suurten offshore-tilausten myötä.

Myös suunnittelijat ovat telakoiden ohessa

saaneet runsaasti tilauksia sekä

suomalaisten telakoiden hankkeisiin, että

ulkomaisiin offshore-hankkeisiin.

Suunnittelutoimistojen ja telakoiden

yhteenlaskettu offshore-liiketoiminta on jo

noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja tämä vastaa yli kolmanneksesta näiden toimijoiden

kokonaisliikevaihdosta.

Suurin yksittäinen offshore-toimialan liiketoiminta-alue suomalaisille yrityksille on propulsio-,

moottori- ja meriteknologia, joka muodostaa valtaosan suomalaisten teknologiayritysten 600

miljoonan euron liiketoiminnasta offshore-toimialla. Muu offshorea palveleva teknologia on

muodostunut offshorea sivutuotteena palvelevien, vahvojen teknologia-alan yritysten ympärille,

esimerkiksi nosto-, hissi-, sähkö-, prosessi- ja mittausteknologioissa.

Alihankkijoiden osuus toimialan liikevaihdosta on noin 150 miljoonaa euroa, mistä valtaosa on

alihankintaa muille suomalaisille toimijoille. Alihankkijoina telakoille ja teknologiayhtiöille toimivat

yleensä sekä pienet konepajat, joilla on joitain erityisosaamisalueita, että materiaalien käsittelyyn

erikoistuneet yritykset.

Edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi Suomessa on myös merkittävää materiaali- ja

palveluliiketoimintaa offshore-teollisuuteen. Teräs-, putki-, kupari-, ja kemikaalipuolen sekä muiden

materiaalien toimittaminen offshore-teollisuudelle on noin 100 miljoonan euron liiketoiminta

vuositasolla. Muut palvelut ja tuotteet offshore-teollisuudelle muodostavat noin 50 - 100 miljoonan

euron liiketoiminnan vuositasolla.

3.1. Telakat ja suunnittelu

Offshore-liiketoiminta on muodostumassa keskeiseksi liiketoiminta-alueeksi Suomen telakoille ja

merialan suunnitteluyrityksille. Offshoren osuuden ennakoidaan ylittävän kolmanneksen yritysten

liikevaihdosta vuonna 2012. Merkittävänä ajurina offshoren osuuden kasvulle ovat Suomen

telakoiden uudet tilaukset sekä offshore-toimialan nopea siirtymä yhä haastavammille merialueille.

Telakoiden offshore-liiketoiminta työllistää vuonna 2012 suoraan yli 1000 henkeä ja myös välillisesti

merkittävän määrän alihankkijoita.

Offshoreen perinteisesti keskittynyt Mäntyluodon telakka on jälleen saanut tilauskirjansa täyteen

offshore-tuotantoa. Mäntyluodon telakalla on vahva historia offshore-lauttojen, erityisesti

porauslauttojen, valmistajana aina 1970-luvulta 1990-luvulle. Mäntyluodon telakalla on rakennettu

1974-1995 aikana 23 porauslauttaa, eli keskimäärin yksi lautta vuodessa 20 vuoden ajan.

(c) Technip Oyj


sivu 16 (35)

Mäntyluodon telakka on ollut myös maailman

mittakaavassa merkittävä offshore-lauttojen

valmistuspaikka sen 40-vuotisen historian aikana.

1990-luvusta lähtien telakka on keskittynyt

erityisesti Spar-tyyppisten lauttojen runkojen

rakentamiseen, mitä se on toimittanut 12

kappaletta viimeisen 20 vuoden aikana. Näiden

lauttojen toimittaminen koki aallonopohjan 2000-

luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla.

Vuoden 2011 aikana kysyntä Mäntyluodossa on

ollut jälleen nousussa ja Technip on viimeisen

vuoden aikana julkaissut useita positiivisia uutisia ja merkittävän tilauksen spar-lautoista. Tiedossa

oleva tilauskanta työllistänee valtaosan telakasta ja tärkeimmistä alihankkijoista ainakin lähivuosien

ajan.

Myös STX Finland on kasvattanut tilauskirjaansa offshore-erikoisaluksilla. Rauman telakalla

rakennetaan well-intervention aluksia Norjan markkinoille, ja STX:n 50 % omistama Arctechin

telakka Helsingissä rakentaa arktisten alueiden OSV-aluksia Venäjän markkinoille. Lisäksi STX:n

omistama Aker Arctic Technology on aktiivisesti mukana suunnittelemassa arktisten alueiden

offshore-ratkaisuja ja tarjoamassa asiantuntemusta arktisten olosuhteiden mallintamisesta.

Suunnittelupuolen yrityksiä työllistävät sekä kotimaan telakoiden uudet tilaukset ja tarjoukset,

mutta myös erityisesti Norjan offshore-sektorin toipuminen muutaman hiljaisemman vuoden

jälkeen. Suuret suunnittelualan yritykset, kuten Deltamarin ja SWECO ovat keskittyneet offshore-

puolella erityisesti laivojen kelluvien rakenteiden konsepti- ja rakennesuunnitteluun ja

meriolosuhteiden analyysiin. Lisäksi suomalaiset suunnittelualan yritykset tekevät

yksityiskohtaisempia suunnitelmia eri offshore-rakenteiden osa-alueista, kuten asuintiloista,

sähköistyksestä, ilmastoinnista, tuotantoprosessin osista jne. Näiden osa-alueiden liiketoiminnan

Telakoiden ja suunnittelualan offshore-liiketoiminta

Yhteenlaskettu liikevaihto Henkilöstömäärän Offshoren osuus yritysten*

ja vienti 2009-2012, M€ kehitys 2009-2012 kokonaisliikevaihdosta

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi * kyselyyn osallistuneet ja haastatellut yritykset

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2009 2010 2011 2012e

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

2009 2010 2011 2012e

17 %

24 %

28 %

36 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

50 %

2009 2010 2011 2012

(c) Technip Oyj


sivu 17 (35)

mittakaavat ovat kuitenkin melko alhaisia kansainvälisessä tarkastelussa verrattuna esimerkiksi

Norjan johtaviin suunnitteluyrityksiin.

Offshore-telakat ovat suurityksiä työllistäen suoraan satoja ihmisiä ja

välillisesti tuhansia. Suunnittelualan yritykset ovat valtaosaltaan

keskisuuria tai pieniä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Käytännössä arktisten alueiden monitoimimurtajia ja merituulivoimaan

liittyviä erityisalustarpeita lukuunottamatta Suomen telakoiden

offshore-kysyntä on vientiä. Suoria offshore öljy- ja kaasuteollisuuden

loppuasiakkaita Suomessa ei ole, mutta erityisaluksia operoivia

varustamoita löytyy muutama. Suunnittelutoimistojen kysyntä

noudattelee telakka-alan rakennetta sillä poikkeuksella, että

suomalaiset telakat ovat merkittäviä asiakkaita suomalaiselle

suunnittelualalle. Keskeisiä

vientimarkkinoita ovat Norja ja

Venäjä – muut maanosat ovat

merkittävästi pienempiä markkinoita. Toisaalta tuotteiden

markkinat ovat kansainvälisiä, mikä saattaa suuren tilauksen

kohdalle osuessa nopeastikin muuttaa viennin rakennetta. Selvää

kuitenkin on, että Norja ja Venäjä säilyvät merkittävinä

vientimarkkinoina myös tulevaisuudessa. Näille markkinoille

suomalaisilla toimijoilla on jo olemassaolevat asiakassuhteet ja

osa liiketoiminnasta on betonoitu näille markkinoille

omistuksellisten rakenteidenkin kautta (erityisesti Arctechin

telakka). Erityisesti telakat kokivat Etelä-Amerikan markkinan

hankalaksi paikallisuusastevaatimusten ja heikon

kustannuskilpailukyvyn vuoksi. Sen sijaan Pohjois-Amerikan ja

erityisesti Alaskan arktisten alueiden markkina on Norjan ja Venäjän ohella kiinnostava markkina-

alue suomalaisille toimijoille, joilla on erityisosaamista haastavista ilmasto-olosuhteista.

Suomen kilpailuvalttina toimituksissa pidetään erityisesti vahvaa projektitoimitusosaamista, minkä

ansiosta projektien aikataulut pitävät ja offshoreen vaadittu laatutaso on saavutettavissa.

Kehityspolkuna monilla yrityksillä on meriteollisuusosaamisen kehittäminen osittain offshore-

puolelle.

Riskinä Suomen telakkateollisuuden kehittymiselle ja erityisesti osaamisalueiden laajentamiselle

offshore-puolella koettiin alihankkijoiden osalta telakoiden ulkomaalainen ohjaus – päätökset

tehdään viime kädessä pääkonttorissa, joka Technipin osalta on Ranskassa ja STX:n osalta Etelä-

Koreassa. STX on lisäksi keskittänyt esimerkiksi OSV-rakentamista Norjan yksikköönsä, joka on

STX:n 75% omistama tytäryhtiö. Toisaalta ulkomainen ohjaus voi varmistaa Suomen yksiköiden

kilpailukykyä näiden kyetessä erikoistumaan tiettyihin ratkaisuihin ja kasvattaessa myyntiverkoston

kattavuutta sekä tunnettavuutta maailmalla.

Yritysrakenne

Lähde: Suomen offshore-toimiala

2012 -selvitys, NAG Partners

Tunnistetut,

mutta ei vastanneet

Kyselyyn vastanneet

ja haastatelllut

Vientialueet


39 %

38 %

11 %

11 %

0 %

0 %

2 %

Pohjois-Eurooppa

Venäjä


Pohjois-Amerikka

Etelä-Amerikka

Keski-Eurooppa

Aasia

6

10

8

4

1

6

Suuri Keskisuuri Pieni


sivu 18 (35)

3.2. Teknologiayritykset

Offshore on eräs keskeisimmistä kasvualueista

meriteknologian saralla. Suomessa on kansainvälisesti

vahvaa osaamista ja kansainvälisessä mittakaavassa

merkittävää liiketoimintaa mm. propulsion,

moottoriteknologian ja nosturiteknologian osalta.

Tällä saralla kansainvälisestikin tunnettuja yrityksiä

ovat Rolls-Royce, Wärtsilä, ABB, Steerprop ja

Cargotec. Offshore-liiketoiminnan näköpiirissä olevan

kasvun ansiosta myös monet muut, perinteistä

meriteknologiaa sivuavat teknologiayritykset ovat

panostamassa offshore-sovelluksiin – esimerkkeinä

KONE, Vaisala, GS-Hydro, Vacon sekä Napa.

Offshoren osuuden ennakoidaankin kasvattavan nopeasti osuutta näiden yritysten liikevaihdosta

lähivuosina. Teknologiayritysten offshore-liiketoiminta työllistää Suomessa vuonna 2012 yli 1000

ihmistä ja muodostaa yli 600 miljoonan euron liiketoiminnan, ja sen odotetaan jatkavan noin 10%

vuosikasvussa lähivuosina.

Teknologiakilpailu on kansainvälistä ja kaikki teknologiayritykset ovatkin merkittäviä viejiä. Yli 95 %

yritysten liikevaihdosta muodostuu viennistä, eli käytännössä lähes kaikki liiketoiminta on

kansainvälistä. Kansainvälisen kilpailun tilanteessa merkillepantavaa on, että suomalainen teknologia

on maailman huipputasoa niillä niche-alueilla, joilla suomalaiset toimijat ovat läsnä. Rolls-Royce ja

Wärtsilä ovat markkinajohtajia vaativimpien porauslautta- ja OSV-propulsio- ja

voimansiirtoratkaisujen osalta maailmanlaajuisesti. Samoin esimerkiksi GS-Hydro on

hitsaamattomien paineputkijärjestelmien osalta globaali markkinajohtaja ja KONE keskeinen

markkinatoimija laiva- ja lauttahisseissä.

Teknologiatoimittajien offshore-liiketoiminta




0

100

200

300

400

500

600

700

2009 2010 2011 2012e

0

200

400

600

800

1 000

1 200

2009 2010 2011 2012e

9 % 9 % 10 % 11 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

50 %

2009 2010 2011 2012

This photograph is reproduced with the permission of Rolls-Royce plc, copyright

© Rolls-Royce plc 2012


sivu 19 (35)

Tärkeimmät vientimarkkinat suomalaisille teknologiayhtiöille ovat Aasiassa, jossa rakennetaan

merkittävä osa maailman offshore-aluksista ja -lautoista. Muut keskeiset markkinat ovat Norjan,

Yhdysvaltain ja Brasilian markkinat. Erityisesti Brasilia ja Aasian markkinat koettiin kasvualueiksi –

Aasiassa Kiina, Singapore ja Korea muodostavat merkittävimmät markkinat ja niiden telakoilla

rakennetaan valtaosa maailman offshore-lautoista ja –aluksista.

Brasiliassa puolestaan tuoreet investoinnit syvänmeren offshore-

tuotantoon vauhdittavat kasvua.

Aasian osuus on noin 40 % suomalaisten teknologiayhtiöiden

liikevaihdosta, Pohjois-Euroopan 25 % ja Amerikkojen yhteensä

noin 30 %. Venäjän liikevaihto on vielä pientä, mutta sen

odotetaan kasvavan nopeasti, kun Venäjän offshore-investoinnit

käynnistyvät. Tämän odotetaan tapahtuvan lähitulevaisuudessa,

vaikka monet eivät pidä odotuksia välttämättä realistisina vaan

ennakoivat sen tapahtuvan ”jossain vaiheessa ennen 2020-lukua”.

Teknologiayritysten näkökulmasta offshore on segmentti, jossa

hintakilpailu ei ole vielä pilannut markkinoiden hintatasoa, vaan

hyvästä laadusta ja tuotteiden ominaisuuksista ollaan valmiita

maksamaan. Haastatellut suomalaiset teknologiayritykset pyrkivät poikkeuksetta keskittymään

korkeaan teknologiaan, mikä tekee offshore-toimialasta luontevan asiakassegmentin maksukyvyn ja

korkeiden laatuvaatimusten johdosta. Offshore-asiakkaiden kriteerit teknologiaostoille lähtevät

turvallisuus- ja luotettavuusvaatimuksista. Offshore-markkinassa kiinalainen halpatuotanto ei ole

ensimmäinen valinta, vaan myös suomalaisella kustannustasolla on mahdollista toimia kannattavasti.

Teknologiaosaajia löytyy erityisesti suurista ja keskisuurista yrityksistä.

Tämä selittyy sillä, että offshore-puolella teknologiayhtiöiden tulee olla

riittävän kansainvälisiä ja hyvin näkyvillä toimittajalistoilla ollakseen

varteenotettavia toimittajia markkinoilla. Startup-yritykset eivät saa

teknologiaa myytyä ensimmäiseksi offshore-markkinoille, jolla

lainsäädäntö ja muu regulaatio estävät kokeilemattoman teknologian

käytön. Näin valtaosa offshore-markkinoille tähtäävistä

teknologiayrityksistä ehtii kasvaa vähintään keskisuuriksi ennen läpäisyä

offshore-loppuasiakasmarkkinoille.

Muutamat suomalaiset teknologiayritykset toimivat offshore-puolella vain ulkomaiden yksiköidensä

kautta. Esimerkiksi Cargotecin offshore-liiketoiminta toteutetaan täysin Suomen ulkopuolella, ja

työntekijät, tehtaat ja huoltopisteet ovat lähellä loppuasiakkaita Norjassa ja Aasiassa. Nämä eivät

näy yhtiön Suomen luvuissa. Suomalaisten teknologiayritysten offshore-puolen liikevaihto

ulkomaiset yksiköt mukaanlukien ylittäisikin yksinään jo miljardin euron rajan. Suomen kannalta

yritysten ulkomaiset offshore-yksiköt tukevat offshore-osaamisen kehittymistä Suomessa, mikä on

toimialan kehitykselle hyvä asia. Toisaalta näiden yleisyys myös kuvaa hyvin teknologiayritysten

suurinta ongelmaa offshore-liiketoiminnassa – kotimaiset asiakkaat offshore-teknologialle puuttuvat

lähes täysin ja tuotekehitys Suomessa muodostuu haasteelliseksi osaamisen ja asiakaskontaktin

puuttuessa.

Vientialueet


25 %

2 %

2 %

14 %

17 %

0 %

40 %

Pohjois-Eurooppa

Venäjä


Pohjois-Amerikka

Etelä-Amerikka

Keski-Eurooppa

Aasia

Yritysrakenne


16

10

5

8 8

3



sivu 20 (35)

3.3. Alihankkijat

Alihankkijat ovat toimialan toimijoista ainoita, joille

kansainvälinen markkina on vain pieni osa liiketoimintaa. Vientiä

alihankintayrityksillä on vain noin 20% liikevaihdosta ja

selvityksen perusteella valtaosalle alihankkijoista suurimpia

asiakkaita ovat muut suomalaiset offshore-toimijat, yleensä

telakat ja moottori- tai propulsioteknologian valmistajat.

Alihankintaverkostot ovat muodostuneet usein suurten toimijoiden ”taakse”. Esimerkiksi

Technipillä on Mäntyluodon telakan offshore-hankkeita varten yhteistyötä yli sadan alihankkijan

kanssa. Vastaaavasti STX:llä on oma meriteollisuustaustainen alihankintaverkostonsa ja Wärtsilällä

ja Rolls-Roycellä konepajatuotteiden verkostoa. Alihankkijat työllistävät noin 1 000 ihmistä

offshore-liiketoiminnan töissä. Työllistämisnäkökulmasta alihankkijat ovatkin kolmas suuri

segmentti offshore-liiketoiminnassa telakoiden ja teknologiayhtiöiden rinnalla.

Alihankkijoiden tärkeimpiä osaamisalueita offshore-toimialalla ovat raskaat metallityöt ja hitsaukset,

asentaminen, projektityövoiman vuokraus, materiaalin pinta- ja lämpökäsittelyt sekä

komponenttitoimitukset suunnittelusta asennukseen, kuten esimerkiksi palo-ovet, sähkötarvikkeet

ja muut aliurakat kokonaistoimituksina. Valtaosalla alihankkijoista toimitukset tehdään asiakkaan

suunnitelman tai tarkan määrittelyn pohjalta. Muutamat alihankkijat ovat kuitenkin onnistuneet

tuotteistamaan osaamistaan niin pitkälle, että käytännössä ero teknologiataloihin on enää vähäinen

– esimerkiksi raskaat hydraulikkatoimitukset ja propellivalut kuuluvat alihankkijoiden

toimitustyyppeihin, joissa osa alihankkijoista on noussut arvoketjussa strategiseksi partneriksi

muutaman teknologiatoimittajan kanssa. Tällaisissa tilanteissa myös oma vienti kehittyneillä

tuotekomponenteilla on mahdollista. Tästä huolimatta myös teknologiaosaamiseen panostaneilla

alihankkijoilla Suomen kotimarkkina muodostaa edelleen kaikista merkittävimmän markkina-alueen.

Alihankkijoiden offshore-liiketoiminta




0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

2009 2010 2011 2012e

0

200

400

600

800

1 000

1 200

2009 2010 2011 2012e

11 %9 % 10 %

18 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

50 %

2009 2010 2011 2012

(c) Technip Oyj


sivu 21 (35)

Alihankintayritysten massa on keskisuuria ja pieniä yrityksiä, jotka työllistävät joitain kymmeniä

henkilöitä lähellä telakoita tai teknologiavalmistajien tehtaita. Tällaisia pk-yrityksiä, jotka toimivat

alihankkijoina offshore-puolella, tunnistettiin yli 60 kappaletta. Esimerkkejä alihankkijoista ovat

keskiraskaisiin ja raskaisiin konepajatuotteisiin erikoistunut Hollming Works, vaativiin

teräsrakenteisiin erikoistunut viiden osakasyrityksen omistama

projektiyhtiö SteelDone sekä hydrauliikkasylintereitä esimerkiksi

nostureihin valmistava Nurmi Hydraulics.

Suuria offshore-puolen alihankintayrityksiä on vain kourallinen.

Alihankintayritykset tasaavat luonteensa mukaisesti suurempien

toimijoiden kapasiteettia. Tämä näkyy hyvin alihankintayritysten

liikevaihdossa, joka offshore-puolella heijastelee hyvin telakoiden

kysyntänäkymiä. Suuret toimitukset työllistävät alihankkijoita

merkittävästi ja liikevaihdon ennakoidaan jopa kaksinkertaistuvan

vuoteen 2012 vuodesta 2011 johtuen Technipin ja STX:n uusista

tilauksista offshore-segmenttiin. Myös alan työllisyydessä uudet tilaukset näkyvät selkeästi.

Alihankkijoiden viennistä 70-80 % kohdistuu lähimarkkinoille, joista erityisesti Norjan painoarvo on

suuri. Norjaan viedään erityisesti offshore-teollisuuden komponentteja ja henkilötyövoimaa. Suomi

ja Norja yhdessä muodostavatkin noin 95 % alihankkijoiden

liikevaihdosta.

3.4. Materiaalit

Offshore-teollisuuden tyypilliset lautta- ja alustoimitukset ovat

kymmenien tuhansien tonnien painoisia elementtejä, joihin kuluu

merkittävä määrä terästä sekä muita materiaaleja. Esimerkkejä

materiaaleihin erikoistuneista toimijoista ovat seuraavat:

Ruukki - toimittaa terästä ja valmistaa teräsrakenteita offshore-

toimialalle;

Ovako - toimittaa terästankoja ja pieniä terästuotteita offshore-sovelluksiin;

Outokumpu - toimittaa ruostumatonta terästä ja putkia öljyn ja kaasun tuotantoprosessiin

ja säiliöihin;

Luvata - toimittaa kupariputkia ja kupariratkaisuja offshore-toimialalle;

Kemira - toimittaa öljyn- ja kaasuntuotantoon liittyviä kemikaaleja; sekä

Teknos ja Tikkurila - toimittavat maaleja offshore-lautoille.

Lisäksi useat valmistajat toimittavat erilaisia materiaaleja

hitsauslisäaineista muovituotteisiin offshore-teollisuudelle.

Suurimmille materiaalitoimittajille offshore-teollisuus on yksi

pieni asiakassegmentti muiden joukossa. Materiaalitoimittajien

tuotteet poikkeavat niin merkittävästi toisistaan, että offshore-

materiaalitoimittajat eivät ole klusteroituneet erityisen vahvasti.

Yhteistyölinkit ovat vähäisiä ja suoria offshore-teollisuuden

Yritysrakenne



6

38

26

4

107


Yritysrakenne



8

34

5

23


(c) Ovako AB


sivu 22 (35)

asiakassuhteita on vain osalla toimijoista.

Monet materiaalitoimittajat ovat suuria, kansainvälisiä yhtiöitä, joilla on merkittävää liiketoimintaa

ympäri Eurooppaa. Samoin offshore-puolella liikevaihto menee valtaosiltaan vientiin, vaikka Suomen

markkina onkin merkittävä erityisesti teräspuolen tuotteille. Keskisuuret ja pienet

materiaalitoimittajat ovat usein erikoistuneet tiettyihin kapeisiin tuotesegmentteihin, kuten

hitsausaineisiin, yksittäisiin sähkötuotteisiin tai käsiteltyihin terästuotteisiin. Tällaisella strategialla ne

ovat uskottavia toimittajia niin kotimaiselle telakkateollisuudelle kuin kansainvälisille offshore-

asiakkaillekin.

3.5. Muut osa-alueet

Muu tunnistettu offshoreen liittyvä toiminta keskittyy merituulivoimaan ja offshore-teollisuuden

varustamoihin. Näiden kokonaisvolyymit ovat alhaisia verrattuna muihin tunnistettuihin offshore-

segmentteihin ja liikevaihto muussa offshore-liiketoiminnassa Suomessa jäänee alle 50 miljoonan

euron vuositasolla. Merituulivoiman tuotanto on investoijien ja energiayhtiöiden näkökulmasta

vasta kehityksen alussa ja kommenttien perusteella nykyisellä tukipolitiikalla merituulivoiman

merkitys ei ole kasvamassa nopeasti energiatuotannossa ainakaan Suomessa. Sen sijaan offshore-

toimialan varustamotoiminta ja muut merialueiden palvelut nähdään kiinnostavana ja nopeasti

kasvavana alueena.

Erityisesti arktisten alueiden palvelut ovat kiinnostavia

suomalaisille sekä arktisen teknologian tutkimuksen että

vahvan jäänmurto-osaamisen ansiosta. Niin sanottu Ice

Management –segmentti onkin suomalaisen jäänmurto-

osaamisen kiinnostavimpia toiminta-alueita. Kasvu arktisten

alueiden offshore-palvelupuolella on paljolti Suomen valtion

päätöksenteon varassa – julkisuudessa käydään keskustelua

Arctia Shippingin jäänmurtajien varaamisesta Itämerelle ja

Materiaalitoimittajien offshore-liiketoiminta




0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

2009 2010 2011 2012

0

20

40

60

80

100

120

2009 2010 2011 2012

1 % 1 % 1 % 1 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

50 %

2009 2010 2011 2012

(c) Arctia Shipping


sivu 23 (35)

arktisen alueen offshore-toiminnan rajoittamisesta. Tällaiset päätökset rajoittaisivat merkittävästi

offshore-puolen arktisten alueiden tukitoimintojen osaamisen kehittämistä Suomessa sekä

liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä on yksi avainalueista suomalaisen osaamisen hyödyntämisessä

kansainvälisillä offshore-markkinoilla, missä Suomen osaamistaso on maaiman huippulaatua ja jonka

osaaminen voi hyödyttää myös muiden offshore-liiketoiminnan osa-alueiden kasvattamista.

3.6. Eri kokoisten yritysten asema offshore-toimialla

Offshore-toimialan yrityksissä on useita tunnettuja suuryrityksiä, joilla on tunnetut vientituotteet ja

merkittävää liikevaihtoa offshore-toimialalla. Näiden kansainvälisten vientikärkien lisäksi toimiala

työllistää lukuisia pienempiä keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Selvityksen perusteella toimialan 1,2

miljardin liikevaihdosta suuryritykset muodostavat 87 %. Pk-yritysten osuus liikevaihdosta jää täten

vähäiseksi ollen noin 13 % kokonaisliikevaihdosta. Pk-yritysten rooli työllistäjänä on kuitenkin

merkittävä – suuryritykset työllistävät alan henkilöstöstä suoraan 68 %, mikä on merkittävästi

liikevaihto-osuutta alhaisempi. Yksi kolmannes alan työvoimasta työskenteleekin pk-yrityksissä ja

pk-yritysten rooli erityisesti alihankkijoina on keskeinen toimialan rakenteessa.

Toimialan erityispiirteenä olevat laatuvaateet sekä täysin kansainvälinen toimintaympäristö ovat

erityisesti itsenäisesti toimiville pienille yrityksille haasteellisia. Useiden ulkomaisten toimipisteiden

ylläpito ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen offshore-toimialalla vaatisivat sellaisia

resursseja, joiden ylläpitoon moni pk-yritys ei yksin kykene. Tästä syystä valtaosa pk-sektorin

yrityksistä työskentelee alihankkijoina, suunnittelijoina tai yksittäisten teknologisten komponenttien

rakentajina suurille suomalaisille offshore-toimialalla toimiville yrityksille. Pk-yritysten kasvu

offshoressa tapahtuikin kommenttien mukaan erityisesti alihankintaketjussa kasvavien vastuiden

kautta sekä yksittäisen erittäin kapean segmentin erinomaisella hallinnalla ja sen asiakaskunnan

laajentamisella.

Offshore-liiketoiminnassa mukana olevien yritysten koon merkitys

Offshore-toiminnan liikevaihdon Offshore-toiminnan henkilöstön

jakauma 2012 yrityskokoluokittain* jakauma 2012 yrityskokoluokittain*

100% = 1 250 M€ 100% = 3 400 hlö

87 %

9 %

4 %

Suuri

Keskisuuri

Pieni

68 %

27 %

5 %

Suuri

Keskisuuri

Pieni



sivu 24 (35)

4. Suomen offshore-toimialan haasteet ja mahdollisuudet

Tutkimuksessa selvitettiin yritysten kokemaa kansainvälistä kilpailukykyä, kilpailutilannetta ja

tulevaisuudennäkymiä oman yhtiön näkökulmasta sekä Suomen koko offshore-toimialan

näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yhtiöiden toiveita poliittiselle päätöksenteolle ja

tukipolitiikoille offshore-toimialaan liittyen.

Yleisenä kommenttina vastaajat arvioivat, että Suomen toimiala on 2000-luvun alussa polkenut

paikoillaan huolimatta nopeasta kansainvälisestä kasvusta. Pitkäjänteinen offshore-toimialan

kehittäminen on yritysten näkökulmasta puuttunut ja vähäinen kehittäminen, mitä Suomessa on

tapahtunut, on ollut meriklusterivetoista. Toisaalta viime aikaiset tilaukset suomalaisilta telakoilta ja

offshore-toimialan nostaminen monen yrityksen kasvustrategian kulmakiveksi loivat uskoa

tulevaisuuteen. Suomen offshore-toimialan odotetaan kasvavan voimakkaasti. Vain muutama

kyselyyn osallistuneista yrityksistä uskoi kysynnän heikentyvän ja näidenkin osalta laskun ei

odotettu olevan merkittävää. Lähes kaikki yritykset ovat siis kasvattamassa offshore-toimintaansa.

4.1. Vienti

Lähes kaikki vastaajat näkivät suureksi haasteeksi suomalaiselle osaamiselle ja sen markkinoinnille

kotimaisten offshore-asiakkaiden puutteen. Kansainväliset öljy- ja kaasuyhtiöt hallitsevat offshore-

alueita niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Myös lähialueilla tulevat nopeasti vastaan öljy-

ja kaasualan suuryhtiöt, jotka etsivät tai tuottavat offshore-öljyä ja –kaasua ja jotka investoivat

offshore-teknologiaan ja infrastruktuuriin. Näitä yrityksiä johdetaan esimerkiksi Iso-Britanniasta,

Hollannista, Norjasta, Ranskasta, Yhdysvalloista, Venäjältä ja Brasiliasta, missä myös ostopäätökset

tehdään. Tämä on haaste suomalaisille pienille ja keskisuurille yhtiöille, joilla ei ole lähellä olevia

kotimarkkina-asiakkaita lainkaan.

Offshore-toimialaselvitykseen osallistuneiden yritysten tärkeimmät kehitystarpeet

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, NAG Partners analyysi



sivu 25 (35)

Kotimarkkinan puuttuminen pakottaa muodostamaan yhteydet suoraan kansainvälisille

markkinoille. Yhteyksien luominen on konservatiivisella toimialalla kuitenkin hidasta. Myös eri

maiden vaihtelevat liiketoimintakulttuurit aiheuttavat haasteita. Tästä syystä suorat yrityskontaktit

kohdemaissa, myynti- ja jakelukanavien kehittäminen sekä liiketoimintakulttuurien parempi

tunteminen nähtiin viennin osalta kaikkein tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi. Osalla markkinoista

yhteisponnistelut muiden alan yritysten kanssa koettiin hyödyllisiksi - samoin messut ja oman

yrityksen kansainvälinen näkyvyys. Suomen valtion tuki ja korkean profiilin poliitikkojen tuoma

arvovalta koettiin suureksi mahdollisuudeksi avata ovia ja kasvattaa liiketoimintaa erityisesti

haastavilla Venäjän ja Brasilian markkinoilla. Norjan ja lähimarkkinoiden osalta kaivattiin

vientimatkoja konkreettisempia myyntiponnisteluita, joilla päästään keskustelemaan suoraan

potentiaalisille ostajille ja edetään nopeammin kaupantekoon.

4.2. Tuotteet ja palvelut

Tuote- ja palvelupuolella suurimmiksi haasteiksi ja kehitystarpeiksi koettiin laatu- ja

turvallisuusasioiden tuotteistaminen ja hallitseminen. Monet toimijat valittelivat offshore-

laatuvaatimusten osaamisen ja dokumentointikyvyn olevan liian alhaisella tasolla Suomessa ja

näkivät tämän merkittävimmäksi esteeksi kasvun tiellä. Toisaalta esimerkiksi Technip toteuttaa

laadunvarmistuksen itse, mikä vähentää laatudokumentoinnin ja sertifiointien vaadetta

alihankkijoilla.

Myös liian kapea kokonaistarjonta rajoittaa kaupantekoa erityisesti kehittyvillä markkinoilla, joilla

ostajat mieluusti ostaisivat suurempia kokonaisuuksia kuin mitä keskisuurilla suomalaisilla toimijoilla

on tarjota. Tässä yhteydessä esimerkiksi IFCO-kehityshanke (Innovative Finnish Business and

Product Concepts for Offshore Industry, Tekes-rahoitteinen hanke) nostettiin usein esiin

kiinnostavana kehityshankkeena, josta toivottiin seuraavan konkreettisia useamman yrityksen

yhdessä muodostamia tuote- ja palvelukokonaisuuksia.

Lisäksi muutamat yritykset olivat muokkaamassa

tuotteitaan paremmin offshore-teollisuuteen

sopivaksi. Esimerkiksi STX, Almaco ja Shippax

tarjoavat offshore-teollisuuteen sopivia

asuntomoduuleja, jotka perustuvat perinteisiin

meriteollisuuden tuotteisiin. Myös monet muut

meriteollisuuden tuotteet ovat melko pienin

muutoksin sovellettavissa offshore-puolella. Useat

yritykset myös aikoivat investoida tähän, sillä

erityisesti teknologiayritykset näkivät offshore-

puolella paljon liiketoimintamahdollisuuksia

yritysten olemassa oleville teknologioille, jotka

eivät ole vielä käytössä offshoressa.

© Floatel


sivu 26 (35)

4.3. Resurssit

Osaavan työvoiman saatavuus koetaan pullonkaulaksi offshore-toimialan kehitykselle Suomessa.

Monet offshore-toimialan osaajat ovat eläköitymässä ja offshore-toimialalle valmistavaa koulutusta

on Suomessa liian vähän, jotta toimialalle pystyttäisiin takaamaan tarvittava määrä osaavaa

henkilöstöä. Rekrytointitarve on tällä hetkellä niin merkittävä, että yritykset kilpailevat osaavasta

henkilöstöstä monilla toimialan osa-alueilla. Esimerkiksi hitsauksessa ja suunnittelupuolella on tällä

hetkellä jatkuva rekrytointitarve. Lisäksi mm. norjalaiset yritykset ovat kiinnostuneita lähialueiden

meriteollisuuden parissa toimivasta työvoimasta offshore-teollisuuden buumin ansiosta. Tämä

kaventaa suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia lisätessään kilpailua osaavasta työvoimasta.

Koulutuksen puute koettiin myös ongelmaksi, vaikkakin varsinainen yliopisto ja

ammattikorkeakoulutasoinen koulutus nähtiin ratkaisuksi offshore-teollisuudelle aikaisintaan

kymmenen vuoden aikajänteellä. Toisaalta akuutimpaan tarpeeseen osa työvoimatarpeesta on

mahdollista kattaa muuntokouluttamalla esimerkiksi meriteollisuuden parissa toimivia metallialan

työntekijöitä tai jo muissa rakennesuunnittelutehtävissä kouluttautuneita suunnittelijoita. Tämä

polku nähtiin erittäin kiinnostavaksi ja hyväksi tavaksi vastata työvoimatarpeeseen. Osittain

muuntokoulutuksella voidaan vastata myös alihankkijoiden osaamisen kehittämistarpeeseen, jolloin

on tärkeää, että koulutus on tarjolla mahdollisimman laajalle joukolle halukkaita.

Myös imago-ongelma nostettiin monessa yrityksessä esiin – tämä ei koskenut yleensä pelkkää

offshorea, vaan ylipäätään teollisuusimagon luomaa ongelmaa rekrytoida parhaita kykyjä. Useiden

suunnittelutoimistojen mielestä esimerkiksi IT-alan houkuttelevuus on haaste osaavien

suunnittelijoiden saamiseksi teollisuuden suunnittelutehtäviin. Offshore-toimialan

yhteismarkkinointia ja imagon nostoa toivottiin, jotta hakijoita avoimiin tehtäviin riittää ja jotta

nuoret kouluttautuvat alalle.

Myös yhteistyö yritysten välillä nousi esiin resurssipuolella. Monet vastanneet yritykset kokivat,

että mustasukkaisuuden sijaan yritysten pitäisi avoimemmin pyrkiä jakamaan työtaakkaa keskenään

ja hyödyntämään toisten yritysten resursseja.

4.4. Suomen vahvuudet ja kiinnostavimmat kasvualueet

Suomen offshore-toimialan kansainvälisesti vahvimmat osa-alueet

löytyvät aiemmin kuvatuista telakka- ja teknologia –osa-alueista.

Näillä segmenteillä Suomesta löytyy maailman mittakaavassa

ainutlaatuista osaamista. Suomalaista osaamista arvostetaan ja

erityisesti luotettavuus, joustavuus ja toimitusaikataulujen

pitäminen koettiin haastatelluissa yrityksissä erääksi Suomen

vahvuudeksi esimerkiksi aasialaisia kilpailijoita vastaan.

Telakkapuolella 12 spar-runkoa koko maailmassa olemassa olevasta

17 spar-rungosta on rakennettu Mäntyluodon telakalla ja Technip on

viime aikoina voittanut jo päätetyt tulevienkin sparien rakennustyöt. STX ja Aker Arctic

Technology ovat vastanneet yli 60 % maailman jäänmurtajien rakentamisesta ja arktisen

(c) Wärtsilä Oyj


sivu 27 (35)

meriteknologian osaaminen on Suomessa maailman kärkitasoa. Myös Arctia hyötyy tästä

osaamisesta omassa ice management -toiminnassaan.

Teknologiapuolella erityisesti propulsio ja laivojen moottorit ovat suomalaisten toimijoiden

vahvuusalueita offshore-puolella. Rolls-Royce, Wärtsilä, ABB ja Steerprop ovat kaikki merkittäviä

toimijoita offshore-alusten propulsiossa. Erityisesti Rolls-Royce ja Wärtsilä ovat läsnä suuressa

osassa maailman vaativien porausalusten ja OSV-alusten propulsioratkaisuista.

Edellä kuvattujen segmenttien lisäksi monet suomalaiset

yritykset ovat merkittävässä asemassa globaalisti omilla kapeilla

teknologia- tai tuotealueillaan. KONE on merkittävä meripuolen

hissivalmistaja myös offshore-puolella. Kemiralla on vahva asema

tietyissä kemikaaleissa, joita öljyn- ja kaasuntuotannossa lautoilla

käytetään. GS-Hydro on vahvassa asemassa korkeapaineisten

putkistoratkaisujen valmistajana. Marioff toteuttaa

sammutusjärjestelmiä offshore-lautoille. Napa on johtava kelluvien

rakenteiden suunnitteluohjelmistojen valmistaja. Vacon ja ABB

valmistavat taajuusmuuttajia offshore-teollisuudelle. Vaisala on

keskeinen valmistaja sääantureissa ja –järjestelmissä. Cargotecillä

on vahva asema offshore-alusten nostureissa, mutta liiketoiminta

on alihankittuja osia lukuunottamatta ulkomailla. Edellä

kuvattujen teknologiayritysten lisäksi Suomessa on monia

yrityksiä, joilla on potentiaalisesti merkittävä offshore-markkina,

mutta jotka eivät tässä selvityksessä ilmoittaneet offshore-

liiketoimintaansa.

Toimalan alihankijat ovat pääasiassa keskittyneet telakoiden ja suurten teknologiatoimijoiden

taakse. Kullakin suurella toimijalla on oma alihankinta- ja kumppaniverkostonsa, joka toimii varsin

Suomalaisten yritysten offshore-tuote- ja palvelukärjet


Vaativien OSV-

ja poraus-

alusten

propulsio

Offshore ice-

management

Kommentit asemaanToimijat

Osuus alan toimi-

tuksista globaalisti

>80%

Spar-rungot >70%

>30%

Arktisten

alueiden laivat

ja rakenteet~60%

• High-tech propellit, moottorit ja azimuth-

propulsion erityisosaaminen Suomessa

• Kilpailu erityisesti Suomen toimijoiden välillä

kaikkein vaativimmissa aluksissa

• Technipin Suomen telakka käytännössä

dominoinut Spar-runkojen markkinaa

• Uhkana mm. Norjan Kvaerner, joka kilpailee

Statoilin Spar-urakasta uutena toimijana

• Suomessa erittäin vahvaa osaamista arktisen

alueen laivoissa ja rakenteissa

• Haasteena halpavalmistus Korea-Kiina-

akselilla sekä suomalaisten investointien puute

• Arktisten alueiden jäänmurtajat ja

monitoimikalusto erittäin vähäistä maailmalla

– Suomella hyvä asema ottaa markkinaa

• Uhkana erityisesti protektionismi markkinoilla

This photograph is reproduced with the permission of Rolls-Royce

plc, copyright © Rolls-Royce plc 2012

Copyright © Cargotec Corporation


sivu 28 (35)

tiiviisti yhdessä. Alihankkijoiden vahvuutena ovat kokemus, osaaminen ja toimitusvarmuus, mutta

vain pieni osa pystyy hyödyntämään tätä vientimarkkinalle asti.

Materiaalipuolella hiili- ja ruostumaton teräs ja näiden jatkovalmisteet (putket, pultit, tangot, jne.)

muodostavat kaikkein merkittävimmän liiketoiminnan. Suomen vahvuutena ovat laadukkaat

materiaalit, mutta kansainvälisessä kilpailussa vain lähimarkkinat ovat potentiaalisia suomalaisille

tuotteille suurista logistiikkakustannuksista ja hintakilpailusta johtuen.

Kiinnostavimmat kasvualueet nousivat haastatteluista ja kyselystä selkeästi esille ja ne noudattelevat

sekä Suomen edellä kuvattuja vahvuusalueita, että maailman markkinakasvua. Norja, arktiset alueet,

Venäjä ja Brasilia nousivat ylitse muiden houkuttelevina ja potentiaalisina markkinoina. Norjan viime

aikaiset öljylöydöt ovat tehneet siitä jälleen erään merkittävimmistä markkinoista suomalaisille

toimijoille. Brasilian offshore-toiminta kasvaa juuri nyt erittäin voimakkaasti. Arktiset alueet ovat

suomalaisille toimijoille otollisia, ja pienikin markkinakasvu on muutettavissa lisäliiketoiminnaksi.

Venäjä on kiinnostava markkina, jota tosin kartetaan epävarmuuden, vaikean suhdetoiminnan ja

offshoreinvestointien hitaan kehityksen vuoksi.

Merituulivoima on myös kehittyvä ala, jossa monet haastatellut toimjat näkevät erityisesti arktisten

alueiden, nostoteknologian ja laivasuunnittelun osalta suuria mahdollisuuksia suomalaisilla

toimijoilla. Toisaalta nykyisen tukipolitiikan aikana merituulivoimasta ei uskota tulevan merkittävää

liiketoimintaa Suomessa, ja sitä kautta oman osaamispohjan rakentaminen merituulivoimalle jää

heikoille kantimille. Toisaalta myös muissa Euroopan maissa investointeja ja tukia uusiutuvaan

energiaan harkitaan yleisen taloudellisen tilanteen johdosta erittäin tarkasti, mikä on johtamassa

merituulivoimainvestointien laajamittaiseen viivästyttämiseen suurissakin Euroopan maissa.

4.5. Haasteet ja riskit

2000-luvun kenties suurin muutos offshore-alusten telakkamarkkinassa on tuotannon siirtyminen

Aasiaan. Offshore-puolen runkorakentaminen tyypillisissä tuotanto- ja porauslautoissa on siirtynyt

erityisesti Etelä-Koreaan. Norjan öljyalan järjestön Intsokin mukaan Etelä-Korean markkina-osuus

Suomen offshore-toimialan kiinnostavimmat kasvualueet


Arktiset alueet

Brasilia

Norja Venäjä

Arktiset alueet

• Kasvu Venäjän, USA:n ja Kanadan arktisten alueiden

offshoressa nopeaa

• Suomella vahva

osaaminen + viime aikojen referenssejä

Norja

• Nopea nousu takaisin huippuvuosien tasolle,

korkea kysyntä

• Mahdollisuus Suomelle

erityisesti Norjan kotimarkkinan ”ylivuodon” osalta

Brasilia

• Mahdollisuus deep-sea markkinoiden osalta

erityisesti vaativan teknogian ja suunnittelun

toimittajille

• Haasteena monille paikallisuuden korkea

vaade

Venäjä

• Mahdollisuus erityisesti pitkällä aikavälillä, Suomella

hyvä sijainti palvella Venäjän offshore

teollisuutta

• Haasteena investointien hidas eteneminen,

strategisen toimialan säännöt sekä valtio-tason

suhteet ja vakuudet


sivu 29 (35)

offshore lautoista on kasvanut 2000-luvulla noin 20-30 % osuudesta nykytilaansa, jossa jopa

70-80 % poraus ja tuotantolautoista tehdään Etelä-Koreassa.

Tämä kehitys on näkynyt monella eurooppalaisella telakalla laskeneena tilauskirjana ja jopa

lopettamisina. Myös Technipin Mäntyluodon telakan kilpailukykyä on koko 2000-luvun ajan epäilty

ja töiden siirtymistä Etelä-Koreaan tai muualle Aasiaan on pelätty. Riskit perustekemisen

siirtymisessä halpamaihin ovat suuret korkean palkkatason ja alhaisten telakkatukien johdosta.

Toisaalta erityisesti spar-teknologian osaamisen ja meriteollisuuden hyvien alihankintaketjujen

ansiosta suomalainen osaaminen ja luotettavuus ovat olleet vielä kilpailuvaltteja. Helsingin

Arctechin telakalla on toisaalta osin venäläinen omistus, mikä ainakin toistaiseksi tukee myös

venäläisten tilausten saamista telakalle. STX:llä on lisäksi sellaista arktisen alueen ja erityislaivojen

rakennusosaamista Suomessa, mitä Koreassa ei ole – tämä tukee suomalaisten telakoiden asemaa

suuressakin konsernissa. Toisaalta offshore-telakat ovat maailmalla lähes täystyöllistetyt, mikä

tukee Suomen telakoiden asemaa myös keskipitkällä aikavälillä. Haasteena on, että suomalaisten

telakoiden ollessa ulkomaisomistuksessa, omistajalla on myös mahdollisuus valita toimittajaksi

suomalaisen telakan sijaan jokin toinen paikka, jos Suomen kilpailukyky olisi heikko. Tästä syystä

telakoiden kilpailukyvyn ylläpito on keskeistä ja esimerkiksi poliittiset päätökset vaikuttavat paljon

alan työllistämiseen.

Suunnittelu- ja teknologiapuolella haasteet liittyvät ennen kaikkea henkilöstöön – osaavan offshore-

henkilöstön kasvattaminen kysyntää vastaavasti Suomessa on haastavaa. Tämä resurssipula voi

johtaa niin alihankinta- kuin suunnittelutöiden valumiseen ulkomaisiin yksiköihin, tyypillisesti

esimerkiksi Norjaan ja Iso-Britanniaan, joissa offshore-osaamista löytyy ja jossa yksiköt ovat

lähempänä offshore-asiakkaita. Toisaalta myös Norja kärsii offshore-osaajien pulasta viimeaikaisen

uuden offshore-korkeasuhdanteen myötä ja tästä johtuen monilla yrityksillä on intresseissä

kasvattaa toimintaa Suomessa eikä esimerkiksi Norjassa, jossa vapaat osaajat ovat harvassa ja

työvoiman hinta korkea Suomeen verrattuna.

Kolmantena keskeisenä haasteena nähdään Venäjän suhteiden merkittävä heikentyminen ja

vanhojen myyjien ja suhdeverkostoa omaavien henkilöiden eläköityminen. Venäjän markkinan

nousu voisi olla merkittävä kasvumarkkina suomalaiselle osaamiselle, mutta Venäjän markkinan

vaatimia investointeja on tehty kitsaasti viime vuosina. Muutamia onnistumisia on, esimerkiksi

Wellquip on saavuttanut merkittävää liiketoimintaa Venäjällä. Tästä poikkeuksesta huolimatta

pääsääntöisesti Venäjän markkina on vielä vähäisellä painolla suomalaisilla toimijoilla.

Osa yrityksistä koki haasteena myös valittujen toimijoiden listoilla pysymisen tai niille pääsemisen.

Offshore-teollisuuden korkeiden laatuvaatimusten takia useilla markkina-alueilla on käytössä

keskitetyt listat toimijoista, joilta voidaan tilata tuotteita offshore-hankkeisiin. Tällaisille listoille

pääseminen edellyttää hyviä referenssejä offshore-toimialalta, jatkuvaa yhteydenpitoa asiakkaisiin ja

eräillä markkinoilla, kuten Venäjällä, aktiivista seurantaa vaatimusten muutoksista.


sivu 30 (35)

5. Johtopäätökset

Offshore on vuonna 2012 merkittävää

liiketoimintaa yli sadalle suomalaiselle yritykselle ja

offshore-toimialan merkitys näille yrityksille on

kasvussa. Vuonna 2012 toimialan yritysten

yhteenlaskettu vienti Suomesta on noin miljardi

euroa, mikä vastaa arviolta 2 % Suomen

kokonaisviennistä. Toimiala työllistää yli 3 600

suomalaista ja offshore-liiketoimintoihin ollaan

rekrytoimassa seuraavien kahden vuoden aikana

jopa 20 % lisää henkilöstöä. Myös liikevaihdon

ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina noin 10 %

vuodessa.

Kansainvälisessä mittakaavassa Suomi on pieni

offshore-toimialan tuote- ja palvelutarjoaja.

Suomen osuus maailman offshore-toimituksista on

noin 0,3 %. Tämä on korkeampi kuin Suomen

väestöosuus maailman väestöstä, mutta vain noin puolet Suomen BKT-osuudesta maailman

BKT:sta. BKT-pohjainen arviointi lienee oikeampi mittaustapa ja se antaa ymmärtää että Suomella

olisi vielä merkittävästi mahdollisuuksia kasvattaa

markkinaosuuttaan offshore-toimialla.

Vahvistuksena analyysille haastatellut ja kyselyyn

osallistuneet toimijat olivat yksimielisiä

suomalaisten kasvumahdollisuuksista offshoressa.

Kasvupotentiaalia löytyy erityisesti

meriteollisuutta lähellä olevista alueista, mutta

myös vaativampien tuotanto-olosuhteiden

johdosta käytettävästä korkeammasta

teknologiasta. Lisäksi lähimarkkinoiden, eli

korkeasuhdanteessa elävän Norjan ja investointeja

suunnittelevan Venäjän tarjoamat mahdollisuudet

ovat merkittäviä suomalaisille toimijoille.

Kasvupotentiaaliin uskotaan vahvasti. Peräti 83 %

selvitykseen osallistuneista yrityksistä odottaa

yrityksen offshore-liiketoiminnan kasvavan tulevaisuudessa. 58 % odottaa kohtalaista kasvua ja 25 %

voimakasta kasvua. Alle viidennes vastanneista yrityksistä odottaa, että offshore-liiketoiminta ei

kasva, mutta tämäkään joukko ei usko merkittävään laskuun.

Suomalaisten tuotteiden ja

palveluiden maailman markkinaosuus

offshore investoinneista 2011, %

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys, Intsok – the

Norwegian Oil & Gas Partners, NAG Partners

0,9 %

0,9 %

0,5 %

0,4 %

0,2 %

0,1 %

0,3 %

Venäjä

Eurooppa

Pohjois-Amerikka

Aasia

Etelä-Amerikka


Kaikki

Suomessa toimivien yritysten

kasvunäkymät offshore-teollisuudessa

Lähde: Suomen offshore-toimiala 2012 -selvitys

25 %

58 %

13 %

4 %

0 %

Kasvaa voimakkaasti

Kasvaa kohtalaisesti

Pysyy tasaisena

Laskee hieman

Laskee voimakkaasti


sivu 31 (35)

Kasvun moottoreina toimivat Suomen jo vahvat osaamisen osa-alueet. Toisaalta meriteollisuuden

ja offshore-teollisuuden lähentyminen syvävesituotannon kautta ja toisaalta arktisten alueiden kasvu

offshoressa tukevat suomalaisen teknologian käyttöä offshore-toimialla. Toimialan 10 suurinta

yritystä vastaavat valtaosasta toimialan viennistä. Pk-yritysten vienti on haastavaa täysin

kansainvälisessä ympäristössä. Toimialan kasvun vauhdittamisen näkökulmasta pk-yritysten

yhteistyön kannustaminen ja suorat vientiponnistelut voisivatkin olla keino parantaa toimialan

kilpailukykyä ja suomalaisen osaamisen vahvistamista.

Kasvun ylläpitämisen näkökulmasta kaikkein tärkeintä on minimoida haasteiden vaikutus kasvulle.

Maailman offshore-investoinnit kasvavat vauhdilla ja suomalaisten yritysten edellytykset hyötyä

tästä kasvusta tulisi varmistaa. Kasvuhaasteita pystytäänkin selvityksen haastattelujen perusteella

osin välttämään tai ainakin pienentämään poliittisen päätöksenteon ja tahdon avulla.

Telakoiden ja teollisuuden kilpailukykyä voidaan edistää mm. telakkatuen laajentamisella offshore-

puolelle, varmistamalla vientitakuut tai muuta tarvittavaa rahoitusta kohtuullisin ehdoin erilaisille

offshore-projekteille ja avaamalla poliittisella tasolla keskusteluja esimerkiksi Brasilian ja Venäjän

offshore-tilausten osalta.

Suorien asiakassuhteiden muodostaminen vaatii aikaa ja verkostoitumista, mitä voidaan edesauttaa

esimerkiksi yritysten yhteistyöllä, vientimatkoilla ja messuilla. Lisäksi erityisesti Venäjän kohdalla

suomalaisten korkean profiilin poliitikkojen antama tuki on oleellista, jotta lähivuosina Venäjällä

mahdollisesti alkavista offshore-investoinneista saadaan tilauksia myös Suomeen. Ovien avaaminen

Suomen offshore-toimialan kasvun mahdollisuudet ja haasteet

Suurimmat mahdollisuudet suomalaisen offshore-toimialan kasvulle ovat:

1) Kilpailukyvyn säilyttäminen jo vahvoilla alueilla (esim. spar-rungot sekä

propulsio- ja moottorijärjestelmät) ja osaamisen laajentaminen

2) Arktinen osaaminen ja Venäjän offshore-kasvun tukena toimiminen – erityisesti

arktisten alueiden laivat ja rakenteet sekä arktisten alueiden palvelut

3) Olemassa olevien teknologioiden soveltaminen offshoressa (esim.

mittausinstrumentit ja prosessiteknologiat)

Suurimmat haasteet suomalaisen offshore-toimialan kasvulle ovat:

1) Telakoiden kilpailukyvyn ja innovaatioiden varmistaminen kansainvälisessä

omistuksessa

2) Suorien offshore-asiakassuhteiden muodostaminen ja ylläpito sekä Venäjä-

suhteiden ylläpito

3) Henkilöstöresurssin varmistaminen mahdollistamaan kasvua.



sivu 32 (35)

suomalaisille erityisesti Venäjällä tämän tyyppisellä poliittisella arvovaltapalvelulla edesauttaisi niin

suuria kuin pienempiä offshore-teollisuudessa toimivia yrityksiä.

Henkilöstöresurssin varmistaminen vaatii välittömästi jatkuvaa aktiivista otetta offshore-puolen

perus- ja muuntokoulutuksen järjestämiseksi. Pidemmällä aikavälillä tulisi pohtia myös

mahdollisuuksia kehittää offshore-alan korkeakoulutasoista koulutusta Suomessa.

Yhteenvetona Suomessa toimivat yritykset ovat hyvässä asemassa kasvattaa rooliaan globaalilla

offshore-toimialalla. Suomella on jo vahva asema tietyillä erityisalueilla ja suomalaisten vahvuuksiksi

koetaan erityisesti korkea laatu, luotettavuus, joustavuus ja toimitusaikataulujen pitäminen.

Poistamalla kasvuesteitä poliittisen päätöksenteon, koulutuksen ja aktiivisen toimialayhteistyön

voimin, on offshore-toimialalla saavutettavissa merkittävästi yleistä talouskehitystä suurempaa

kasvua ja kansallisestikin merkittävää liiketoimintaa sekä työllistettävissä jopa yli 500 suomalaista

lähivuosien aikana.


sivu 33 (35)

6. Menetelmät ja tietojen luotettavuus

6.1. Tausta ja tavoitteet

Suomen offshore-toimiala 2012 –selvityksen tavoitteena oli tuottaa perustietoa offshore-toimialan

yrityksistä, rakenteesta, toiminnan volyymeistä sekä yritysten tulevaisuudennäkymistä Suomessa.

Offshore-toimialalla tarkoitetaan liiketoimintoja, jotka tukevat öljyn tai kaasun etsimistä ja

tuotantoa meren pohjasta tai merituulivoiman rakentamista tai tuotantoa.

Selvityksen toimeksiantaja on Prizztech Oy (www.prizz.fi) ja selvitys on osa laajempaa Offshore-

liiketoiminta suomalaiselle pk-sektorille –kehittämishanketta. Selvitys toteutettiin vuoden 2012

maalis-kesäkuussa ja selvityksen toteutti NAG Partners Oy (www.nagpartners.fi). Hanketta

rahoittavat Satakunnan ELY-keskus sekä Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupungit

LOURA, Lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön kautta.

6.2. Menetelmät

Selvityksessä pääasiallisina tiedonkeruumenetelminä olivat yrityksille toteutettu verkkokysely sekä

valituille yrityksille tehdyt syventävät puolistrukturoidut haastattelut. Verkkokysely lähetettiin

kaikille toimialan tunnistetuille yrityksille, joita oli yhteensä 170 kappaletta. Haastateltaviksi valittiin

22 toimialan keskeistä yritystä sekä Tuulivoimayhdistys ry.

Tutkimuksen alkuvaiheessa muodostettiin lista tiedossa olevista offshore-toimialalla toimivista

suomalaisista yrityksistä sekä potentiaalisista yrityksistä, joilla on mahdollisesti offshore-

liiketoimintaa. Yrityslistan pohjana oli Prizztech Oy:n olemassa oleva tietokanta offshore-toimialan

yrityksistä. Alkuperäistä listaa täydennettiin Meriteollisuus ry:n jäsenlistan sekä Offshore

Technology Center Oy:n hankkeiden osallistujalistojen perusteella. Tämän lisäksi uusia yrityksiä

etsittiin toimialaluokitusten perusteella (TOL: 30110, Laivojen ja kelluvien rakenteiden

rakentaminen; TOL: 25110, Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus) sekä systemaattisella

internet-haulla, jossa tarkistettiin mm. kaikkein suomalaisten pörssiyhtiöiden mahdollinen offshore

tuote- tai –palveluvalikoima. Lisäksi haastattelujen pohjalta tunnistettiin muutamia uusia erityisesti

teknologia-alan yrityksiä. Tutkimuksen yrityslistalla oli lopulta 170 potentiaalista offshore-yritystä.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja linkki yrityksille lähetettiin sähköpostilla. Pk-yritysten kohdalla

kysely lähetettiin joitain poikkeuksia lukuunottamatta toimitusjohtajalle. Suuryrityksissä kysely

toimitettiin pääasiassa marine- tai offshore-segmentistä vastaavalle johtajalle tai yrityksen

viestintäosastolle. Yrityksille, jotka eivät vastanneet ensimmäisen viestin jälkeen, lähetettiin kaksi

muistutusviestiä. Lisäksi noin 100 yritykseen oltiin yhteydessä puhelimitse. Puhelimitse

kontaktoidut yritykset priorisoitiin liikevaihdon perusteella.

Kyselyn lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 22 merkittävää offshoressa toimivaa suomalaista yritystä

ja Tuulivoimayhdistys ry. Haastattelut järjestettiin kasvokkain tai puhelimitse ja haastattelujen kesto

vaihteli 30-60 min välillä. Haastateltavaksi valikoitui yrityksestä riippuen toimitusjohtaja, marine- tai

offshore-segmentistä vastaava johtaja, vientijohtaja, maajohtaja tai projektipäällikkö. Lista

haastatelluista yrityksistä on esitetty liitteenä.


sivu 34 (35)

6.3. Tutkimuksen laatu ja luotettavuus

Kysely lähetettiin 170 yrityksille ja kyselyn vastausprosentti oli 50,0 % (85 yritystä). Lista kyselyyn

vastanneista yrityksistä on esitetty liitteenä. 85 vastanneesta yrityksestä 65 yrityksellä oli offshore-

toimintaa ja näistä 57 yrityksen offshore-liikevaihto oli tiedossa. Kahdeksan yrityksen kohdalla

yritys ei tiennyt offshore-liiketoiminnan liikevaihtoa, koska yritykseltä puuttui rajapinta

loppuasiakkaaseen. Tämä koski lähinnä pitkän alihankintaketjun materiaalitoimittajia, joilla ei

itsellään ole suoraan offshore-teollisuuteen jalostettuja tuotteita.

Selvityksen validiteetin parantamiseksi kyselyä testattiin aluksi pienelle joukolle yrityksiä ja samalla

kyselylomakkeesta kerättiin palautetta. Näin varmistettin, että kyselyllä mitattiin oikeita asioita ja

että vastaajat ymmärsivät, mitä offshore-liiketoiminnalla tarkoitetaan. Tutkimuksen luotettavuuden

varmistamiseksi kaikki selvityksen vaiheet dokumentoitiin selvitystä varten luotuun tietokantaan.

Näin selvitys voidaan toteuttaa samoilla menetelmillä myös tulevaisuudessa.

Tutkittujen 170 yrityksen liikevaihto on yhteensä noin 20 miljardia euroa perustuen viimeisimpiin

saatavilla oleviin liikevaihtotietoihin. Kyselyllä katettiin tästä liikevaihtomassasta 85,3 %, eli valtaosa

suurista ja merkittävistä yrityksistä katettiin tutkimuksessa. Erityisen huomionarvoista on, että

merkittävä osa Meriteollisuus ry:n isoista jäsenyrityksistä katettiin tutkimuksessa. NAG Partnersin

arvion mukaan kyselyllä katettiin kaiken kaikkiaan yli 90 % Suomen offshore-teollisuuden

liikevaihdosta.

Kyselyyn ja haastatteluihin vastanneet henkilöt edustavat erityisesti meri- ja offshore-teknologian,

telakoiden ja näiden alihankkijoiden johtoporrasta, jolla on ollut kattava näkemys yrityksen

offshore-toiminnasta. Osalla yrityksistä offshore-liiketoimintaa ei pidetä kirjanpidossa erillään tai

siitä ei ollut muuten saatavilla täsmällisiä tietoja. Näissä tapauksissa osuus perustuu edellä

mainittujen henkilöiden omaan arvioon. Tällaisessakin tapauksessa arvioon liittyvät

epätarkkuustekijät liittyvät enemmän liikevaihdon ajoitukseen kuin liiketoiminnan laajuuden väärään

arvioon, sillä tyypillisesti yksittäisten offshore-toimitusten merkitys yrityksille oli merkittävä ja

keskikoko hankkeilla miljoonaluokkaa. Tällaiset hankkeet muistetaan yrityksissä hyvin.

Kyselyyn vastaamattomien yritysten offshore-liiketoiminnan osuus on arvioitu kvalitatiivisesti

yritysprofiilien ja benchmark-tietojen perusteella. Arvioidun liikevaihdon osuus on alle 10 %

selvityksessä esitetystä toimialan liikevaihdosta, eli yli 90 % esitetystä liikevaihdosta perustuu

yritysten itse raportoimiin tietoihin.

Tutkimuksen johtopäätökset on muodostettu objektiivisesti haastateltujen yritysten näkemyksistä

ja kyselyiden vastauksista. NAG Partners ei ole tuonut tutkimuksessa esille omia näkemyksiään

toimialan kehittämiseksi, vaan esitetyt johtopäätökset perustuvat kyselyn ja haastattelujen

yhteenvetoon.


sivu 35 (35)

Liitteet

Kyselyyn vastanneet yritykset

Kyselyyn vastanneet yritykset on esitetty Taulukossa 1. 85 vastanneesta yrityksestä 65 yrityksellä

oli offshore-toimintaa ja näistä 57 yrityksen offshore-liikevaihto oli tiedossa.

Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet yritykset.

Haastatellut yritykset

Tutkimuksessa haastatellut yritykset on esitetty Taulukossa 2.

Taulukko 2. Tutkimuksessa haastatellut yritykset.

ABB Oy Jukova Oy Paroc Oy Ab Suomen Teräsritilä STR Oy

Ablemans Oy Kemira Oyj Pemamek Oy SWECO Industry Oy

Alfa Laval Aalborg Oy Kemppi Oy Plastilon Taar Group Oy

Antti-Teollisuus Oy KMJ Engineering Oy Rauma Plan Technip Offshore Finland Oy

Arctech Helsinki Shipyard Oy KONE Oyj RKT Group Tejara Oy

Arctia Shipping Oy Konecranes Oyj Rolls-Royce Oy Ab Teknos Oy

Aslemetals Oy Kvaerner Finland Oy RR Site Service Telatek Oy

Cargotec Oyj Luvata Pori Oy Ruukki Metals Oy Trafotek Oy

Deltamarin Oy Marioff Corporation Oy Ruukki Engineering Oy Turun Korjaustelakka Oy

Dovre Group Oyj Meriaura Oy S.A. Svendsen Oy UTU Oy

Dunlop Hiflex Oy Merima Oy Sance Oy Vacon Oyj

EIE Maskin Oy Mervento Oy Satmatic Oy Vaisala Oyj

Esab Oy Mesekon Oy SBA Interior Oy Wellquip Oy

Europlan Engineering Oy Metos Oy Seaking Oy VG-Shipping Oy

Evac Oy Metso Oyj Shippax Oy Ltd Viafin Oy

Fiskars Oyj Miilukangas Ky Siemens Osakeyhtiö WinWinD Oy

Fortum Oyj Moventas Oy Stalatube Oy wpd Finland Oy

FSP Finnish Steel Painting Oy Napa Oy SteelDone Group Oy Ltd Wärtsilä Oyj

Gasmet Technologies Oy Nurmi Hydraulics Oy Steerprop Oy YIT Teollisuus Oy

GS-Hydro Oy OMP Konepaja Oy STX Finland Oy

Helkama Bica Oy Outokumpu Oyj Sulmu Oy

Hollming Works Oy Ovako Imatra Oy Ab Suomen Hyötytuuli Oy

Arctia Shipping Oy Marioff Corporation Oy Ruukki Metals Oy Tuulivoimayhdistys ry

Cargotec Oyj Metos Oy Stalatube Oy Vaisala Oyj

Deltamarin Oy Napa Oy SteelDone Group Oy Ltd Wellquip Oy

GS-Hydro Oy Nurmi Hydraulics Oy STX Finland Oy Wärtsilä Oyj

KONE Oyj RKT Group SWECO Industry Oy YIT Teollisuus Oy

Kvaerner Finland Oy Rolls-Royce Oy Ab Technip Offshore Finland Oy

Documents

Suomen offshore-toimiala 2012