1

Suomen sarjakuvaseura ry TOIMINTAKERTOMUS 2013

2

SISÄLLYS1. Perustoiminta................................s.4 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 sarjainfo-lehti 1.3 Puupäähattu-palkinto 1.4 Kokoelma 1.5 sarjakuva-automaatti

2. sarjaKuvaKesKus............................s.8 2.1 Kahvio 2.2 Kauppa, verkkokauppa ja originaalivälitys 2.3 tilat ja toimisto 2.3.1 muut toimijat tiloissa 2.4 näyttelyt 2.4.1 Galleria sarjakuvakeskus 2.4.2 Katutaidegalleria 2.4.3 Pylväsnäyttelyt aralis-kirjastokeskuksessa 2.5 opetustoiminta 2.5.1 maksulliset kurssit aikuisille 2.5.2 maksulliset kurssit lapsille ja nuorille 2.5.3 avoimet työpajat 2.5.4 muu opetustoiminta sarjakuvakeskuksella 2.5.5 tilauskurssit muualta 2.6 Pop-up sarjakuvakeskus- tapahtumat 2.6.1Pop-up sarjakuvakeskus @XL art space 2.6.2 Pop-up sarjakuvakeskus @ turku 2.6.3 Pop-up sarjakuvakeskus @ oulu 2.6.4 ulkomailla 2.7 muuta toimintaa 2.7.1 muita tapahtumia sarjakuvakeskuksella 2.7.2 Helsingin Kirjamessut 2.7.3 sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen 2.7.4 Palvelut ja muita yhteistyöprojekteja

3. HeLsinGin 28. sarjaKuva-festivaaLit..........................................s.24 3.1 Pohjoismainen sarjakuvakilpailu 3.2 ohjelma ja tapahtumapaikat 3.3 näytteilleasettajat 3.4 vieraat 3.5 näyttelyt

4. KansainväLinen toiminta......s.31 4.1 finnish Comics annual -vientihanke 4.2 Pop-up Comics Center -tapahtumat 4.2.1 Pop-up Comics Center @ Kiel 4.2.2 Pop-up Comics Center @ moscow 4.3 nordicomics-toiminta 4.3.1 nordicomics islands 2013 residenssiohjelma ja -näyttelyt 4.3.2 Dreambuddies-antologia ja näyttely 4.4 Cune Comics-in-residence -ohjelma 4.4.1 Cune Cir Helsinki 4.4.2 Cune Comics Co-operation seminar 2013 4.4.3 suunnitelmat vuodelle 2014 4.5 edustusmatkat ja näyttelyt ulkomaisilla festivaaleilla

5. juLKaisut..........................................s.40 6. verKKoPaLveLut ja tieDotus..............................................s.43 7. taLous...............................................s.45

8. YHteistYöKumPPanit.................s.46

3

ESIPUHEjälleen kerran vuosi 2013 oli kaikilla mittareilla suurempi kuin edellinen. Kasvu jakautui tasaisesti melkein kaikkeen seuran toimintaan. suuria muutoksia ei vuoteen kuulunut, vaan pääpaino oli toiminnan vakiinnuttamisessa ja turvaamisessa.

merkittävin uusi hanke oli vuonna 2013 eu-rahoitteinen Cune Comics-in-residence-sarjakuvaresidenssihanke. suomen sarjakuvaseura toimii kansainvälisessä hankkeessa päävastuullisena toimijana ja kantaa suurimman budjettivastuun. tämä on merkittävä päänavaus uusien rahoituskanavien löytämiseen. Hanketta onkin tarkoitus jatkaa ja kehittää. samalla on tarkoitus tutkia muita mahdollisia eu-rahoituskanavia uusille hankkeille.

tämän hankkeen myötä kansainvälinen toiminta on yhä leimallisempi osa suomen sarjakuvaseuraa. suomalainen sarjakuva herättää aitoa kiinnostusta maailmalla ja sitä käännetään yllättävän laajasti. Käännösten lisäksi suomalaiset taiteilijat ovat kysyttyjä festivaali- ja näyttelyvieraita ympäri maailman. tämä on seurausta pitkäjännitteisestä työstä, niin seuran kuin sen yhteistyökumppaneiden ja itse taiteilijoiden puolelta. Lähivuosien yhtenä tärkeänä tehtävänä olisi tämän vientityön vakiinnuttaminen ja virallistaminen. Hyvät toimintamallit ovat jo olemassa, ne pitäisi vain virallistaa.

sarjakuvaseurasta on myös kehittynyt yksi alan merkittävistä työnantajista. työnantajana toimimista on kehitetty järjestelmällisesti mm. luomalla alan yleiset palkkasuositukset ja ottamalla käyttöön takun työehtosopimus. tämä oli keskeisenä ajatuksena sarjakuvakeskusta perustettaessa ja kehitys on sujunut hyvin. seuraavana askeleena on vastaavien mahdollisuuksien luominen myös muille paikkakunnille. vuonna 2014 on tarkoitus käynnistää sarjakuvakeskustoiminta myös oulussa ja turussa.

Kalle Hakkolasuomen sarjakuvaseuran toiminnanjohtaja

4

SUOMEN SARJAKUVASEURA RY

suomen sarjakuvaseura on perustamisestaan, vuodesta 1971 asti toiminut sarjakuvan teki-jöiden, lukijoiden, keräilijöiden, kriitikoiden, kääntäjien ja tutkijoiden yhdistyksenä. se toimii asiantuntijaorganisaationa ja tiedottaa sarjakuva-alan tapahtumista niin suurelle ylei-sölle kuin yhteiskunnan ja kulttuurin hallin-tokoneistoille.

sarjakuvaseura onkin pyrkinyt nostamaan koko alan profiilia jatkuvalla vaikuttamistyöl-lä. myös erilaisia yhteydenottoja ja yhteistyö-tarjouksia tulee jatkuvasti. sarjakuvaseuran edustajat toimivat asiantuntijatyössä mm. pitämällä alaan liittyviä esitelmiä erilaisissa tilaisuuksia ja antamalla lausuntoja medialle.

suomalaisen sarjakuvan medianäkyvyys on-kin kasvussa niin kotimaassa kuin ulkomail-la. Kulttuurivienti ja kansainvälinen toiminta ovat seuran toiminnan voimakkaimmin kas-vussa olevia osa-alueita. sarjakuvaseura toimii alan puolesta myös poliittisen lobbauksen alu-eella.

Y-tunnus 0532234-0

sarjakuvakeskusHämeentie 15000560 Helsinki

Puh. 09-685 6100

info@sarjakuvaseura.fi

www.sarjakuvaseura.fi

1.1 HALLITUS JA TOIMIHENKILöT

Puheenjohtaja otto sinisalo(lokakuuhun 2013 asti)

HaLLitus:Warda ahmedvesa Kataistoville manninenrami rautkorpi varapuheenjohtaja(pj marras-joulukuun 2013)Pauli ruonala (sihteeri)tuomas tiainenKati vuopala

toimiHenKiLöt:toiminnanjohtaja Kalle HakkolaKokoelmanhoitaja Kari juholasarjakuvakeskuksen toimintavastaava Petri Koikkalainensarjainfon päätoimittaja reetta Laitinentiedottaja ja sarjainfon toimitussihteeri aino sutinentaloudenhoitaja Piritta naamanka

sarjakuvakeskuksella työskentelivät myös antti Hintsa, Lissu Lehtimaja,jenni Kallionsivu, Karri Lehtonen,maura manninen, johanna rojola,Pekka ollikainen ja Kati vuopala.

erilaiset projektit työllistivät myös lukuisia opettajia, graafikoita, kirjoittajia ja muita asi-antuntijoita. sarjakuvakeskuksella työskenteli ympäri vuoden myös useita työharjoittelijoita eri rooleissa. Lisäksi vapaaehtoisten työpanok-sella oli tärkeä osa järjestön toiminnassa.

1. PERUSTOIMINTA

5

1.2 SARJAINfO

sarjainfo-lehti ilmestyi vuonna 2013 neljä kertaa: huhtikuussa, heinäkuussa, lokakuussa ja tammikuussa (2014). Painosmäärä oli 1000–1100 /numero.

Koti- ja ulkomaisten sarjakuvataiteilijoiden haastatteluiden lisäksi lehdessä vierailtiin eri maiden sarjakuvafestivaaleilla, käytiin keskus-telua ajankohtaisista aiheista, tarkkailtiin sar-jakuvatutkimuksen uusia tuulia ja pohdittiin sarjakuvan näkyvyyttä mm. kustantamoiden ja kirjastojen kannalta.

sarjainfon toimitustyön yhteydessä kehitet-tiin myös sarjakuva-aiheista mediaseurantaa ja verkkotiedotusta laajemmin.

numero 1/2013: Kansikuvataiteilija ja pääjutun aihe oli nan-na-sarjakuvan piirtäjä tuuli Hypén. muita aiheita olivat mm. vuoden 2012 parhaat albu-mit, kanadalainen sarjakuvapiirtäjä Chester Brown, Cowboy Henk -sarjakuvas-taan tuttu Herr seele, angoulêmen sarjaku-

vafestivaalien kuulumiset sekä seitti- ja musta ritari -pienkustantamoiden esittelyt.

numero 2/2013: Pääjutussa haastateltiin sarjakuva- ja kuvatai-teilija Hanneriina moisseista, joka laati myös lehden kansikuvan.ajankohtaista sarjakuvatutkimusta esiteltiin mm. Leena romun artikkelissa Kati Kovácsin sarjakuvien ruumiillisuudesta sekä raportista nnCore-sarjakuvantutkimusverkoston ta-paamisesta. Lena furberg -käännösartikkeli oli osa juttuvaihtoa ruotsalaisen Bild&Bubbla-lehden kanssa.muita tekijähaastatteluja olivat sarjakuva-finlandia -voittajat jaakko ja Lauri ahonen sekä pilapiirtäjä jouni innanen.

numero 3/2013:Pääjutun aiheena ja kansikuvataiteilijana oli Perkeros-albumin julkaissut jP ahonen. Hel-singin sarjakuvafestivaalivieraista haastateltiin David B:tä, joost swartia ja ulli Lustia.sarjakuvan asemaa kirjastoissa pohdittiin ja san Diego Comic Conissa vierailtiin.Klassikkosarjakuvaa edustivat artikkelit asmo alhosta sekä jykästä ja rikestä.

numero 4/2013:vuoden viimeisessä lehdessä pääjutuksi nousi satavuotias Krazy Kat -sarjakuva. Kansikuvan laati roope eronen, jota lehdessä myös haas-tateltiin. muita haastateltavia olivat jouko nuora, Lilli Carré, Kari Korhonen ja Benoît mouchart. viimeisessä Pidot sabassa -keskus-telusarjan osassa ruodittiin Helsingin ulko-puolista sarjakuvakenttää. muita aiheita olivat mm. sarjakuvan tyyppikirjoitus sekä Bartkira-verkkosarjakuva.

6

JÄSENKORTTI

seuran jäsenet saivat sarjainfon mukana myös uuden jäsenkortin, jolla saa rahanarvoisia etuja eri yhteistyötahoilta vuosina 2013–14.Yhteis-työhön lähtivät mukaan asema Kustannus, egmont, taidetarvikeliike farbe, fantasiape-lit, Hoitola Hertta, ippai, jalava, Kulku-Katin Poika, Laatua lapsille, manga Café, Geezers, otavan kirjakauppa, Painotalo miktor, Pieni Leffakauppa, rosebud, snow White, tempera ja turun sarjakuvakauppa.

1.3 PUUPÄÄHATTU-PALKINTO

suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-tunnustus-palkinnon sai tammikuussa 2013 Heikki Paakka-nen. seuran perustelut valinnalle:

“vuonna 1948 syntyneelle Paakkaselle palkit-seminen on tullut tutuksi aiemminkin. Hänen sarjakuviaan on palkittu muun muassa Kemin sarjakuvafestivaaleilla useina vuosina. Paakkasen animaatiotöitä on ylistetty esimerkiksi tampereen lyhytelokuvajuhlilla. vuonna 2011 hänen ame-rikka-albuminsa voitti jaetun sarjakuva-finlandia -palkinnon.

taideteollisessa korkeakoulussa opiskellut Paakka-nen on somerolais-helsinkiläinen animaatio- ja sar-jakuvataiteilija, kustantaja, pilapiirtäjä, kuvittaja ja galleristi. Hänen kuvalliseen tuotantoonsa kuuluu sekä sarjakuva-albumeita että pilapiirroskokoel-mia. tööt-filmiin, suomalaiseen tietokoneanimaa-tion pioneeriryhmään kuulunut Paakkanen on urallaan ohjannut myös Ylelle lasten- ja nuorten valistusanimaatioita sekä esiintynyt ammattimai-sesti posetiivarina. Heikki Paakkasen pilapiirroksia on julkaistu jo vuosikymmenien ajan muun muas-sa ilta-sanomissa ja somero-lehdessä.

sarjakuvantekijäksi Paakkanen ryhtyi vasta kyp-sällä iällä, mutta otti ilmaisumuodon haltuunsa samalla varmuudella kuin animaation ja pilaku-vat. vaatimattomuus ei kaunista, joten heti sar-jakuvauransa aluksi hän arkailematta tökkäsi ky-nänsä suomalaisen yhteiskunnan kipupisteisiin, kuten mannerheimiin ja menetettyyn viipuriin. Kohua ei syntynyt, mutta Paakkasen paikka on-kin takapirun istuin. Hän ei hyväksy “itsestään selviä” asenteita, minkä mustan satiirin mesta-rityö, sissi ja siviilipalvelushenkilö -albumisarja todistaa.

sarjakuvantekijänä hän laajentaa muotoa ruu-tujen ulkopuolelle. teos itsessään on vain kokonaisuuden osa. Paakkasen niinsanotut sarjakuvanäyttelyt on työstetty äärimmäisellä tarkkuudella ja nokkeluuksilla pienintä yksi-tyiskohtaa myöten. Yleisö saa nähtäväkseen sarjoissa vilahtavat fantastiset esineet, jotka ke-räilijäluonne Paakkanen on onnella ja taidolla kyennyt kaivamaan esille historian komeroista ja kellareista. uusimman kirjansa, japanilais-

© Vesa Kataisto

7

tyylisiä puupiirroksia ja haikurunoja sisältävän teoksensa tee se kotona. Kiitos Paakkanen jul-kisti viime syyskuussa Helsingin sarjakuvafesti-vaaleilla komealla spektaakkelilla, johon kuului esimerkiksi katujyrä, rumpuja ja runonlausujia.

Heikki Paakkanen ei rajoita eikä rajoitu. jos asian voi kuvitella, sen voi myös tuoda todellisuuteen. Yhden miehen kävelevä performanssi on itsekin luita ja ytimiä myöten taiteilija ja sarjakuvahah-mo.

1.4 KOKOELMA

seuralla on suomen oloissa ainutlaatuinen ko-koelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuva-aiheisia julkaisuja. Kokoelma sijoi-tettiin vuonna 2003 kirjastokeskus aralikseen, aalto-yliopiston arabian kampuskirjaston tiloi-hin Helsingissä. vuonna 2013 kokoelmanhoi-tajalle suunnattujen kysymysten määrä kasvoi. Kysymykset tulivat lähinnä alan opiskelijoilta- ja muilta sarjakuvien tutkijoilta. tästä voidaan päätellä että sarjakuvantutkimus on suomessa kasvussa. tämä näkyi myös uusien gradujen määrässä.

suurin muutos kokoelmaan liittyen oli tutki-muksellisen aineiston luetteloinnin aloittami-nen. erityisesti gradujen ja väitöskirjojen sekä muiden tutkielmien lisäämisen kokoelman tietokantaan mahdollisti yhteistyö sarjakuva-

arkistoprojektin parissa työskentelevän tutkijan osallistuminen luettelointiin. Kokoelman fyy-sistä tulevaisuutta pohdittaessa tehtiin alusta-va päätös lisätä panostusta omakustanteihin ja graduihin. se palvelisi tutkijoita ja opiskelijoi-ta jotka haluavat päästä selaamaan omin käsin aineistoa josta olisi hyötyä omien tutkielmien tekemisessä.

suurin osa sarjakuvakustantajista lähetti vapaa-kappaleet seuran kokoelmiin. myös ulkomaista materiaalia saatiin runsaasti lahjoituksina yh-teistyökumppaneilta. Lisäksi tärkeä osa koko-elman kartuttamista ovat yksityiset lahjoittajat, joille sarjakuvaseura onkin kiitollinen. tietokir-jallisuutta ja tutkimuksia pyritään myös tarpeen mukaan ostamaan. tulevaisuutta ajatellen teh-tiin alustava päätös omakustanteiden ja gradujen fyysisestä sijoittamisesta kokoelman yhteyteen.

1.5 SARJAKUVA-AUTOMAATTI

seura ylläpitää piensarjaku-valehtien myyntiautomaat-tia Lasipalatsin mbarissa Helsingin keskustassa. au-tomaatti tarjosi vuonna 2013 sarjakuvantekijöille ja harrastajille mahdollisuu-den myydä erilaisia pien-sarjakuvalehtiä, julisteita ja

muita tuotteita aivan Helsingin ydinkeskustassa. automaatti tarjosi hyvin monipuolisen kattauk-sen harrastajien ja ammattilaisten kokoamia eri-laisia pienlehtiä ja muita tuotteita.

Helmikuussa sarjakuva-automaattiin lanseerat-tiin runoboksi, kokoelmia nuorten nykyrunoi-lijoiden ja sarjakuvataiteilijoiden yhteisteoksia. samalla julkaistiin sarjakuva-automaatin uusi ilme. automaatissa oli läpi vuoden useita koti- ja ulkomaisten taiteilijoiden pienlehtiä

Heikki Paakkanen

8

2.1 KAHVIO

sarjakuvakeskuksen kahvio on vakiintunut yh-deksi alueen suosituista kohtaamispaikoista. vuonna 2013 asiakaskunta koostui kaikenikäi-sistä ihmisistä, lapsiperheistä eläkeläisiin. Kah-vio on vakiinnuttanut paikkansa etenkin lähi-ympäristön opiskelijoiden olohuoneena.

Kahviossa oli tarjolla mm. reilun kaupan kahvia ja teetä sekä pientä naposteltavaa. vuonna 2013 lisättiin luomu- ja kasvisruokavalioon soveltuvi-en tuotteiden valikoimaa. valikoimissa oli myös kausituotteita. Kahvion ulkoasua, yleisilmettä ja asiakaspalvelun laatua kehitettiin.

2.2 KAUPPA, VERKKOKAUPPA JA ORIgINAALIVÄLITYS

sarjakuvakeskuksen kauppa pyörittää voittoa tavoittelematonta liiketoimintaa, jonka tarkoi-tuksena on tarjota erityisesti kotimaisille ja kan-sainvälisille pienkustantajille levityskanava alan tapahtumien ulkopuolella. myös sarjakuvaseu-ran omat julkaisut ja tuotteet ovat aina saatavilla omasta kaupasta.

vuonna 2013 valikoima tarjoili laajasti koti-maisia sarjakuvateoksia sekä merkittäviä ja vä-

suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä ja hallin-noima, vuonna 2008 perustettu sarjakuvakes-kus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, tapahtumia ja muuta toi-mintaa, johon osallistuivat kaikenikäiset sarja-kuvan harrastajat niin Helsingissä kuin muualla suomessa.

arabianrannassa elokuusta 2010 lähtien sijain-neessa sarjakuvakeskuksessa toimivat vuonna 2013 sarjakuvakauppa, kahvio, galleria, kaksi työpaja- ja kurssitilaa sekä kellarikerroksessa toi-misto- ja varastotila.

Yhdistämällä alan voimat saman katon alle sar-jakuvakeskus on luonut helsinkiläiseen katuku-vaan uudenlaisen kulttuuritilan. näin sarjakuva on saanut näkyvän sijan kaupungin kulttuuri-tarjonnassa. Katutason toiminta toi vuonna 2013 sarjakuvan laajaa kirjoa tunnetummaksi sekä sarjakuvan ammattilaisille ja harrastajille että muille toimijoilla.

myös kansainvälinen toiminta on laajaa ja vil-kasta. sarjakuvakeskuksessa järjestettiin useita kansainvälisiä näyttelyitä sekä taiteilijavierailui-ta. Lisäksi jalkauduttiin muualle suomeen sekä venäjälle ja saksaan asti. Pop-up sarjakuvakes-kus -toiminta täydentää sarjakuvaseuran kan-sainvälistä toimintaa järjestämällä tapahtumia. Kotimaassa pop-up-toiminta vie sarjakuvaa Helsingistä muihin kaupunkeihin ja vahvistaa yhteistyöverkostoja.

2. SARJAKUVA-KESKUS

© Sakari Sivonen

© Sakari Sivonen

9

hemmän tunnettuja ja ulkomaalaisia albumeja. sarjakuvakeskuksen kauppa on myös monille kansainvälisille toimijoille lähes ainoa reitti saa-da töitään tarjolle suomessa. Kaupassa myydään paljon omakustanteita ja pienlehtiä. näiden va-likoima karttui reilusti vuoden aikana. Lisäksi kaupan valikoimiin kuului mm. paitoja, pos-tikortteja, julisteita ja näyttelyprinttejä. Kaup-paan on mahdollista tuoda tuotteita myyntiin tilimyynnin periaatteella. myyntihinnasta tulee tällöin 30% sarjakuvaseuralle.

monet sarjakuvakeskuksen tuotteet ovat saa-tavilla myös keskuksen verkkokaupasta, jonka kautta moni tilasi tuotteita kauemmaskin. Kau-pan valikoimaa vietiin myös aktiivisesti myyn-tiin erilaisiin tapahtumiin kotimaassa ja ulko-mailla.

sarjakuvakeskuksen originaalikauppa välitti myyntiin suomalaisten ja kansainvälisten sarja-kuvataiteilijoiden originaalitaidetta. originaa-lien välityksen avulla seura helpottaa originaa-lien leviämistä ja näin luo sarjakuvataiteilijoille yhden tulokanavan lisää.

2.3 TILAT JA TOIMISTO

Katutasossa sijaitsee kahvio, kauppa, galleria ja opetustilat. opetustiloja remontoitiin entistä paremmin opetuskäyttöön sopivaksi ja huone-järjestystä uudistettiin. samalla galleria siirtyi osittain eri huoneeseen ja valoisimpiin tiloihin.

Katutason tiloja vuokrattiin yhdistysten ja eri-

laisten toimijoiden käyttöön esimerkiksi semi-naarikäyttöön sekä lisäksi yksityisille ihmisille mm. perhejuhlien pitämiseen. useiden yksityis-ten tapahtumien yhteydessä oli myös sarjakuva-keskukselta tilattua toimintaa, kuten sarjakuva-työpajoja ja pientä ruokatarjoilua.

suomen sarjakuvaseuran toimisto sijaitsi sarja-kuvakeskuksen alakerrassa. Yhdistyksen työn-tekijöiden työskentelytila toimi myös erilaisten sarjakuvaprojektien työpisteenä ja luontevana tapaamispaikkana. toimistotiloja kehitettiin läpi vuoden ja sarjakuvakeskus sai toiminnan tueksi mm. tietotekniikkatarvikkeita lahjoituk-sina eri tahoilta. samassa tilassa sijaitsee myös sarjainfon arkisto.

sarjakuvakeskus käynnisti vuonna 2013 alusta-vasti uusien tilamahdollisuuksien kartoittami-sen, sillä tilat ovat potentiaalisesti jäämässä pie-niksi kaikelle tämänhetkiselle toiminnalle.

2.3.1 MUUT TOIMIJAT TILOISSA

PaLiKKa rYPalikka ry on 1999 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää animaatiokulttuuria sekä koota alan harrastajia yhteiseen toimintaan. Pa-likka ry järjestää kursseja ja tapahtumia, joista suurin on vuotuinen animatricks-festivaali. vuonna 2012 Palikka ry:n työntekijät siirtyivät työskentelemään sarjakuvakeskuksen toimis-tolle ja tuottivat vuoden 2013 animatricks-festivaalia arabianrannasta käsin. Yhteistyötä järjestöjen välillä syvennettiin, tavoitteena luoda laajempaa ja monipuolisempaa kurssi- ja tapah-tumatoimintaa kahden läheisen taiteenalan vä-lille.

HuuDa HuuDasarjakuvakustantamo Huuda Huudan kirjava-rasto sijaitsi sarjakuvakeskuksen arkistotiloissa.

© Aino Sutinen

10

2.4 NÄYTTELYT

2.4.1 gALLERIA SARJAKUVAKESKUSsuomen sarjakuvaseuran oma galleria esittelee monipuolisesti kotimaista ja ulkomaista sarjaku-vaa ja sarjakuvataiteeseen liittyviä poikkitaiteel-lisia töitä. tila on Helsingin ainoa sarjakuvaan keskittyvä galleria. vuonna 2013 seura järjesti paikalle omia näyttelyitä ja lisäksi galleria oli vuokrattavissa taiteilijoille ja toimijoille koh-tuullista, kulut kattavaa vuokraa vastaan. osa töistä oli myynnissä ja näyttelyihin liittyviä sar-jakuvakirjoja nostettiin esille kaupassa.

NÄYTTELYT VUONNA 2013:

7.1.–2.2. maria Björklund: Planeetta Zmaria Björklundin Planeetta Z kertoo oudon planeetan monimuotoisista olioista ja eliöistä. näyttelyssä nähtiin Planeetta Z:n olioita sarja-kuvastrippien lisäksi muun muassa maalauksina.

4.2.-1.3. nordicomics islands - uutta sarjakuvaa pohjoisestanordicomics islands esitteli pohjoismaista ny-kysarjakuvaa mannermaiden lisäksi islannista, Grönlannista ja ahvenanmaalta. näyttelyn tai-teilijat: mari ahokoivu (suomi), eeva meltio (suomi), josefin svenske (ruotsi), Lene ask (norja), søren mosdal (tanska), Hugleikur Dagsson (islanti), nuka K. Godtfredsen (Grön-lanti), Linus strandberg (ahvenanmaa). näyttely oli osa kevään nordicomics islands -residenssiohjelmaa (ks. kohta 4.3.1)

4.–30.3. originaalien ja julisteiden myyntinäyttelysarjakuvaoriginaaleja, printtejä ja maalauksia muun muassa ville Piriseltä, Pertti jarlalta, mari ahokoivulta ja jP ahoselta.

15.–26.4. animatricks: Kuubalaiset karikatyyritanimatricks-animaatiofestivaalin Kuuba-elokuvasarja toi sarjakuvakeskukseen kuuba-laisen ramiro Zardoyan (Zardoyas) karikatyy-rinäyttelyn.

4.-29.4. Harri Piispanen: omakuvia?Harri Piispasen koostama installaatio on osa identity Wanted-katuteosten sarjaa. omakuvia?-installaatio koostui muokatuista esineistä, jotka liittyvät identiteettiin.

29.4.–8.5. Croquis-näyttelynäyttely esitteli tiistai-iltojen avoimen croquis-pajan (ks. kohta 2.5.3) osallistujien töitä.

3.5.–31.7. Kristel maamägi: art farmingvirolaisen monialataiteilijan Kristel maamägin näyttely art farming kokosi näyttelyynsä iso-äitinsä tarinoita, muistoja ja valokuvia usean vuoden ajan. näyttely koostettiin toukokuun aikana osana Cune Comics-in-residence-ohjelmaa (ks. kohta 4.4).

© Zardoyas

© Aino Sutinen

11

5.–31.8. matt Boyce: everyday monstersenglantilainen matt Boyce on keskittynyt erityi-sesti viittomakielen esitystapoihin sarjakuvissa. robotti- ja hirviöaiheinen näyttely oli osa Boycen residenssiprojektia Cune Comics-in-residence -ohjelmassa (ks. kohta 4.4).

1.9–7.10. joost swarte: is That all There is?näyttely oli osa Helsingin sarjakuvafestivaalien ohjelmaa (ks. kohta 3). esillä oli korkealaatui-sia vedoksia swarten sarjakuvista sekä valikoima silkkipainotöitä ja piirrosoriginaaleja.

21.10.–16.11. max Baitinger: Circle Pitsaksalaisen max Baitingerin esikoissarjakuvateos Heim-dall viittaa skandinaaviseen mytologiaan ja ebba-teok-seen. Circle Pit -näyttelyssä oli esillä vedoksia Heimdalliin ja muihin Baitingerin töihin liittyen sekä taiteilijan tilaan toteuttamia seinämaalauksia. osa Cune Comics-in-residence -ohjelmaa (ks. kohta 4.4)

22.11.–20.12. amigos Connected: still trappedstill trapped oli amigos Connected -kollek-tiivin ensimmäinen ryhmänäyttely, joka päätti sarjakuvakeskuksen katuaiheteemaisen vuo-den. näyttely koostui maalauksista, valokuvista, graafisista töistä ja audioteoksista.

© Kristel Maamägi

© Max Baitinger

© Matleena Kantola

12

2.4.2 KATUTAIdEgALLERIAKatutaidegalleria oli sarjakuvakeskukselle hel-mikuussa 2013 avattu ikkunagalleria, joka esit-teli katutaidetta eri muodoissaan.

NÄYTTELYT VUONNA 2013:

skeittilautoja-näyttelyssä oli esillä skeittilauantain lauta-tuunauspajan satoa, yhteistyössä tyttörullalautailijat ry.

29.7.–31.8. Cloud fivevisuaaliseen kommunikaatioon ja graafiseen suun-nitteluun keskittyvän flukso-studion näyttely.

7.–30.9. Crack: Hordeitalialaisen Crack-kollektiivin HorDe-julkai-sun töistä koostuva näyttely oli osa Helsingin sarjakuvafestivaalien ohjelmaa.

30.9.–2.11. suvi ermilä ja miissa rantanen: Pidetään hauskaasuvi ermilän ja miissa rantasen skeittausaihei-nen maalausnäyttely.

1.–30.11. outi Debnam & susan Wilander: Kaverit maalasi taloataiteilijayhdistys Helsinki international artists’ association ry:n 3D- ja valokuvaryhmänäyttely.

2.4.3 PYLVÄSNÄYTTELYT ARALIS-KIRJASTOKESKUKSESSALäheisessä aralis-kirjastokeskuksessa (Hämeen-tie 135) oli nähtävänä suomen sarjakuvaseuran järjestämiä näyttelyitä. vaihtuvilla näyttelyillä oli tarkoitus nostaa erityisesti nuorten tekijöi-den profiilia.

NÄYTTELYT VUONNA 2013:

13.10.12–10.3.13 erakkomartin ernstsenin teosnäyttelynorjalaisen martin ernstsenin näyttely erakko-teoksesta.

19.3.–29.6. Yllättävä tapaaminen – sarjakuvia Pietaristasarjakuvakeskus järjesti marraskuussa 2012 viikon mittaisen pop-up-tapahtuman Pietarin Kurjohin-kulttuurikeskuksessa. näyttelyssä esillä Pietariin sijoittuvia sarjakuvia nuorilta ve-näläisiltä ja suomalaisilta tekijöiltä. taiteilijat: mari ahokoivu, Yeka Haski, filippa Hella, ilja obuhov, jekaterina Potapova, aino sutinen.

© Miissa Rantanen

© Aino Sutinen

13

1.8.–31.10. sarjakuvakeskuksen lasten sarjakuvakurssien yhteisnäyttelyarabianrannan kirjaston pylväsnäyttelyssä on esillä 5-12-vuotiaiden lasten iltapäiväkursseilla tekemiä sarjakuvia.

23.8.–31.12. anna fiske: Bingo ja muita seik-kailuja mummon kanssa

norjalainen lastenkirjailija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja anna fisken Bingo ja muita seikkailu-ja mummon kanssa kertoo anna-tytöstä ja hä-nen hieman erikoisesta mummostaan reetasta. näyttelyssä oli printtejä kirjan sarjakuvista.

2.5 OPETUSTOIMINTA

sarjakuvaopetus ja sen jatkuva kehittäminen ovat yksi keskuksen toiminnan ydinalueista. sarjakuvakeskuk-sella järjestettävää opetusta kehitettiin vuonna 2013 laajemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi. eripituisia kurs-seja järjestettiin eri ryhmille sarjakuvakeskuksella sekä muualla Helsingissä, suomessa ja ulkomaillakin.

sarjakuvakeskus tarjoaa peruskurssien ja työpajojen lisäksi erilaisille toimijoille teemoitettuja non-stop-pa-joja, luentoja sekä räätälöitäviä pajoja. sarjakuvakes-kuksen kautta tilattavien kurssien tarjontaa lähdettiin laajentamaan ja lokeroimaan selkeämmin vuonna 2013. opetuskokonaisuuksia tilataan niin yksittäisiin tapahtumiin kuin kouluille, kirjastoihin ja yrityksille.

vuonna 2013 eri alojen opettajia koulutettiin käyttä-mään sarjakuvaa työvälineenä apuna nuorten ja esi-merikiksi maahanmuuttajien ja lukihäiriöisten kanssa työskennellessä.

2.5.1 MAKSULLISET KURSSITAIKUISILLEaikuisille suunnatuilla kursseilla opiskeli vuo-den 2013 aikana reilut 80 oppilasta. tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. opettajina toimi ammattitaitoisia ja erikoistu-neita opettajia sarjakuvakeskuksen laajasta opet-tajaverkostosta.

sarjakuvailmaisu 1 & 2 sekä Kuvituksen jatko- ja peruskurssi ovat saavuttaneet eräänlaisen kes-tosuosion. myös uusia kurssi-ideoita etsitään ja toteutetaan jatkuvasti.

KEVÄT 2013

Kuvituksen jatkokurssiKurssilla syvennyttiin tekstin ja kuvan yhdistä-misen mahdollisuuksiin, kokeiltiin erilaisia tek-niikoita ja perehdyttiin kirjankuvituksen koko prosessiin.

sarjakuvailmaisu 1 & 2syväluontoinen sarjakuvan peruskurssi kaikille. opettajina oli vaihtuvia eturivin sarjakuvataitei-lijoita.

PerspektiivikurssiKurssilla tutustuttiin perspektiiviin sekä käytän-nön että teorian kautta. Pääpaino oli kuitenkin tekemisessä ja teoria lomitettu monipuolisten piirustusharjoitusten joukkoon.

Pääsykoekurssiviikonloppukurssin tavoitteena oli valmentaa oppilaita taiteellisen alan koulutuksen pääsyko-keisiin.

Yhesti yhet tyypit sarjakuvakeskuksellasarjakuvapiirtäjä ville Pirisen vetämällä viikon-loppukurssilla tarkoituksena oli tehdä sarjaku-vanovelleja aiemmin kuultujen tai kerrottujen tarinoiden pohjalta.

© Anna Fiske

14

sarjakuvajournalismisarjakuvakin voi olla journalismia. Kurssilla tut-kittiin miten sarjakuva toimii tiedonvälityksessä ja opeteltiin havaitsemaan ympäristöstä tarinoi-ta, jotka voi kertoa sarjakuvin.

SYKSY 2013

Kokeilevan sarjakuvan kurssiKurssin päätavoitteena oli tarjota uusia teknii-koita ja rohkeutta sarjakuvan tekemiseen, luo-miseen ja ideointiin. Päätehtävä oli vapauttaa kurssilaiset tarinan keksimiseltä ja siirtää painon tarinan kuvaamiseen tehosteiden, ruutusommit-telun ja erilaisten teknisten valintojen kautta.

Kuvituksen peruskurssiKurssilla tutustuttiin kuvituksen eri osa-aluei-siin lehtikuvituksesta kuvakirjoihin. Lisäksi käy-tiin läpi kirjagrafiikkaa ja tarkasteltiin kuvan ja sanan suhdetta.

opi ranskaa sarjakuvan avullaKurssille saattoi tulla jatkamaan aiemmin samal-la kurssilla aloitettuja opintoja tai tulla uutena. tavoitteena oli oppia ranskaa helpolla ja muka-valla tavalla sarjakuvan parissa.

sarjakuvatekstaus (viikonloppuintensiivi)Kurssilla käytiin läpi sarjakuvatekstauksen pe-rusteet ja oman tekstaustyylin kehittäminen ja variointi sekä tekstauksen huomioiminen jo luonnosteluvaiheessa.

sarjakuvailmaisu 1 & 2sarjakuvailmaisu on pitkä, kolme lukukautta kestävä kurssi, jonka aikana on mahdollisuus keskittyä pitkäjänteisesti omaan sarjakuvatyös-kentelyyn ja oman ilmaisun kehittämiseen. sarjakuvailmaisun opettajina toimivat suomen eturivin sarjakuvataiteilijat.

sarjakuvailmaisu 3sarjakuvailmaisu 3 -kurssilla keskityttiin syksyn aikana pitkän novellimaisen sarjakuvan luomi-seen. ensimmäisen lukukauden pääteema oli käsikirjoittaminen.

sarjakuvajournalismi nyt!reportaasikurssi sopi yhteiskunnallisesta sarja-kuvasta kiinnostuneille. sarjakuvajournalismin kurssilla sai apua sarjakuvareportaasin toteutta-miseen aina ideoinnista julkaisuun asti.

tarinasta sarjakuvaksitarinasta sarjakuvaksi oli kurssi, jonka aikana valmis käsikirjoitus tai idearanka työstettiin sarjakuvaksi. Kurssilla perehdyttiin sarjakuvan työprosessin eri vaiheisiin niin teorian kuin käy-tännön esimerkkien kautta.

tietokonevärittämisen aBC (viikonloppuintensiivi)tietokonevärittämisen kurssilla keskityttiin pää-asiassa elämään skannauksen jälkeen. Kurssi oli suunnattu kaikille, joita ovat joskus askarrutta-neet tietokonevärit ja koneella työskentely.

2.5.2 MAKSULLISET KURSSITLAPSILLE JA NUORILLELasten iltapäiväryhmissä työskenteli vuoden aikana n. 40 lasta. ryhmät olivat sekaryhmiä, joissa opiskeli yhdessä uusia ja jo edellisinä luku-kausina mukana olleita lapsia. opetussuunnitel-ma tähtää tasolta toiselle etenevään opetukseen, jossa oppijan tarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Pidempien kurssien lisäksi sarjakuvakeskuksella järjestettiin aiempien vuosien tapaan lyhyempiä, teemoitettuja loma-ajan kursseja.

15

KEVÄT 2013

Lasten ja nuorten iltapäiväkurssitKurssilla käytiin läpi sarjakuvanteon vaiheet – ideointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puh-taaksi piirtäminen ja tekstaus – itse tehden.

Lasten ja nuorten katutaidetyöpajaKäytännön tekemiseen painottuvassa pajassa tutustuttiin katutaiteeseen ja populaareihin tai-demuotoihin.

nuorten hahmokurssimilla Paloniemen ja anni nykäsen vetämällä kurssilla luotiin hahmoja ja kokeiltiin niiden käyttöä eri tekniikoin toteutettavissa tarinoissa. Piirustustaitoja ei kurssilla arvosteltu.

toiminnallinen sarjakuva ja luonto -kesälomakurssi lapsilleKurssin aikana tehtiin retkiä sarjakuvakeskuk-sen lähiympäristöön, jossa sijaitsee paljon tai-detta ja kaunista syksyistä luontoa. Kurssin ai-kana suunniteltiin oma ympäristöteos ja tehtiin kantaaottavaa ympäristösarjakuvaa sekä käytiin piirtämässä mallista luontoa ja eläimiä.

Kesäinen sarjakuvan erikoiskurssi lapsillesarjakuvan erikoiskurssilla tehtiin sarjakuvaa hieman normaalista poikkeavalla tavalla. viikon aikana tehtiin sarjakuvaa minipieneen ja suuren-suureen kokoon sekä kokeiltiin sarjakuvan teke-mistä luonnon omista materiaaleista.

SYKSY 2013

Lasten ja nuorten iltapäiväkurssitKursseilla käydään läpi sarjakuvanteon vaiheet – ide-ointi, käsikirjoittaminen, luonnostelu, puhtaaksi piirtä-minen ja tekstaus – itse tehden. iltapäiväkursseille voi osallistua koko kurssin ajaksi tai vaikka vain muutamal-le kerralle. Kurssi on sopiva sekä uusille tulokkaille että aiemmin sarjakuvakurssin käyneille.

Katutaidetyöpaja lapsille ja nuorilleKatutaidetyöpajassa tutustutaan yleisesti katutaiteeseen ja populaareihin taidemuotoihin. Kurssi on käytännön tekemiseen painottuva johdatus vähemmän tunnetui-hin taidemuotoihin ja taiteeseen, jota taiteena ei pidetä.

animaation peruskurssianimaation peruskurssilla opitaan liikkuvan ku-van perusperiaatteet ja käydään läpi animaation kaikki vaiheet: ideointi, käsikirjoitus ja toteutus.

syyslomakurssitoiminnallisen sarjakuvan kurssilla lähdettiin ulos luokkahuoneesta ja leiriydyttiin arabian-rannan ihmeelliseen luontoon. Kurssin aikana rakennettiin hahmoja ja sarjakuvia kivistä, ke-peistä ja luonnonmateriaaleista.

© JP Ahonen

16

Perjantain avoin piirtopajasarjakuvakeskus järjesti avoimia piirtoiltoja kai-kille halukkaille joka perjantai klo 14.30–18. niissä vaihdettiin ajatuksia ja palautetta omista ja muiden töistä rennossa ilmapiirissä. Keskuk-sen opetustilat ja työvälineet olivat tilaisuuksien aikana vapaasti käytettävissä.

Lasten lauantaiKaikenikäisille lapsille suunnatut, lähes joka kuun viimeisenä lauantaina pidetyt ilmaiset pajat olivat suosittuja etenkin lähialueen asuk-kaiden ja pienempien lasten keskuudessa. Las-ten lauantaiden teemoina olivat vuonna 2013: 26.1. musiikki, 2.3. taikuus, 23.3. Kauhu ja vampyyrit, 27.4. skeittilauantai lapsille ja nuo-rille (yhteistyössä tyttörullalautailijat ry:n kans-sa), 25.5. syntymäpäivät (sarjakuvakeskus 5 v.), 31.8. Leffalauantai, 28.9. unet, 26.10 Luonto ja syksy ja 30.11. joulu.

2.5.3 AVOIMET TYöPAJAT

nuorten maanantaityöpajanuorten ilmainen viikottainen sarjakuvapaja tarjosi matalakynnyksisen mahdollisuuden sy-ventää omaa sarjakuvaharrastusta sekä tavata muita siitä kiinnostuneita helsinkiläisiä ja lä-hialueiden nuoria. maanantaiset nuortenpajat pidettiin viikoittain kello 16–19, kohderyhmä-nään n. 15–18-vuotiaat.

tiistain croquis-pajasuositut croquis-pajat keräsivät elävän mallin piirtäjiä joka tiistai kello 19–20.45 sekä joka kuun ensimmäisenä lauantaina kello 13–15. Pajassa oli sekä alastonmalleja että erilaisia vaa-tetuksia ja liikettä. mallille kerättiin kolehti, muuten pajat olivat maksuttomia. Croquis’ta järjestettiin myös eri tapahtumissa ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Croquis-pajan tuotoksis-ta pidettiin näyttely sarjakuvakeskuksen kahvi-ossa 29.4.–8.5.

© Jonna Kuitunen

17

2.5.4 MUU OPETUSTOIMINTA SARJA-KUVAKESKUKSELLAsarjakuvakeskus panosti vuonna 2013 erityisesti erilaisille kohderyhmille räätälöityyn, sovelta-vaan opetustoimintaan. Yhteistyötä tehtiin eri-laisten toimijoiden kanssa paljon.

tässä mainittujen lisäksi sarjakuvakeskuksella pidettiin monia tilaussarjakuvapajoja yksityisten asiakkaiden ja firmojen tilaisuuksien ja koulutuksien yhteydessä.

Hiv-aiheinen sarjakuvakilpailuja avoimet pajatPositiiviset ry:n kanssa järjestetty Hiv-aiheinen sarjakuvakilpailu keräsi teemoitettuja sarjaku-via toukokuussa 2014. sarjakuvia tehtiin myös perjantaipajojen yhteydessä ja Positiiviset ry oli mukana kertomassa Hiv:istä.

rasisminvastainen sarjakuvatyöpajaei rasismille! –hanke, suomen Pakolaisapu ja sarjakuvakeskus järjestävät yhteistyössä erityi-sesti järjestötyöntekijöille suunnatun avoimen sarjakuvatyöpajan 2.12. ja 9.12.

sarjakuvaa viittoen(ks. tarkemmin 4.4.1)

feministinen ruohonjuurisarjakuvakurssi (ks. tarkemmin 2.6.1)

© Mari Ahokoivu

18

2.5.5 TILAUSKURSSIT JA TAPAHTUMAT MUUALLAsarjakuvakeskukselta tilattiin useita opetusko-konaisuuksia eri toimijoiden käyttöön. myös erilaisissa tapahtumissa oltiin mukana järjestä-mässä avoimia työpajoja eri kohderyhmille. Li-säksi sarjakuvakeskuksen kautta tilattiin opetta-jia ja puhujia moniin muihin tapahtumiin, mm. kouluille ja kirjastoille.

sarjakuvakeskus panosti vuonna 2013 erityises-ti erilaisille erityisryhmille räätälöityyn opetus-toimintaan. sarjakuva on toimiva väline niin vammaistyössä, lukihäiriötyössä, traumojen käsittelyssä kuin esimerkiksi seniorien muiste-lutyössäkin.

sarjakuvaopetusta ja eri tavoin teemoitettuja työpajoja järjestettiin mm. seuraavissa tapah-tumissa ja eri yhteistyötahojen kanssa ympäri suomen. työpajoihin liittyi usein kurssin töistä koottu näyttely asiakkaan tiloissa.

Lapsimessutskidit festariterilainen torstai ja erilaisen oppimisen hullut päivätKotkan Lukirockjornaankylän koulun sarjakuvapäiväWooDoon nuorten sarjakuvapajaturun kaupunginkirjaston nuortenpajaKulttuuritehdas Korjaamon lastenmarkkinatoranssi ry:n Prosessifestivaalimaailman sarjakuvat -paja Hakunilan peruskoulussaHelsingin kaupungin nuorten metalliverstasautismisäätiön sarjakuvan peruskurssi Pihlajamäen tuetun asumisyksikön sarjakuvan peruskurssiespoo-päivä - Karriasunnottomien yö - joonasCulture finland- katto-organisaation seminaari mäntässäKivinokan joulupolun luonnonsuojelupaja

Kesän kirjastokiertueKirjastokiertue–tapahtumassa sarjakuvakeskus kiersi kolmen viikon aikana kesäkuussa neljässä eri kirjastossa Helsingissä. mukana olivat jako-mäen, tapulikaupungin, viikin ja Pitäjänmäen kirjastot. nuorille järjestettiin avoimia kesäpa-joja teemoilla paidan painaminen, katutaide ja valokuvaseikkailusarjakuva. tapahtumapaikoilla oli myös livemusiikkia sekä mahdollisuus tutus-tua laajemmin kirjaston sarjakuvavalikoimaan ja viettää aikaa.

© Matleena Kantola

© Nanna Iipponen

19

seniorisarjakuvaa Kinaporin palvelutalollasyksyllä Kinaporin palvelutalossa järjestettiin syksyllä senioreille suunnattu sarjakuvapaja, joka oli osa Helsingin kulttuurikeskuksen osaattori-hanketta. teemana oli koominen vanhuus, jota käsiteltiin strippisarjakuvan muodossa, sekä omaelämäkerrallinen sarjakuva. Kokonaisuuden aikana syntyneistä töistä koottiin näyttely, joka oli esillä palvelutalon aulan vitriinissä. Lisäksi kurssin materiaalista kasattiin pienlehti.

sarjakuvakeskus on tehnyt yhteistyötä myös vanhusten päivätoimintapiste myötätuulen kanssa. myötätuulessa muistisairaat vanhuk-set ovat tehneet omia sarjakuvia ja esimerkiksi kuvittaneet vanhoja satuja muutamalla kuvalla. muistisairaiden vanhusten sarjakuva- ja kuvi-tuspajassa ei olla käsitelty dementia-aihepiiriä itsessään, vaan parannettumahdollisuuksia itse-toteutukseen ja yritetty antaa vanhuksille onnis-tumisen tunteita.

arabian lautassarjakuvapajamarraskuussa toteutettiin lautassarjakuvapajan yhteistyössä arabian taideosastoyhdistyksen ja jakomäen peruskoulun kanssa. oppilaat olivat yläasteikäisiä ja heitä oli mukana yhteensä seit-semän. Kokonaisuus huipentui arabian taide-osastoyhdistyksen 1:10-juhlanäyttelyyn, jossa kurssilla syntyneet lautaset olivat mukana.

savi ja puu kaupungissajakomäen peruskoulun ja savi ja puu kaupun-gissa -hankkeen kanssa toteuttettiin yhteistyössä projekti, jossa nuoret saivat itse muuttaa omaa elinympäristöään jakomäessä taiteen avulla. Hankkeeseen kuului rumpu-, runous-, piirus-tus- ja veistotyöpajoja sekä sarjakuvatyöpaja. sarjakuvapajassa nuoret tekivät lyhyiden käsi-kirjoitusideoiden pohjalta, sarjakuvatarinat, jot-ka käsittelivät jakomäen muuttuvaa ympäristöä. sarjakuvat julkaistiin kirjana Broda – jakomäes-tä Kuuhun ja muita tarinoita. sarjakuvakeskus oli mukana tuottamassa kirjaa.

Kauhajoen sarjissäpinätsarjakuvakeskus järjesti Kauhajoen sarjissäpinät -tapahtuman yhteistyössä Kauhajoen kirjaston kanssa. säpinät kestivät viikon ja pitivät sisäl-lään noin 25 erilaista työpajaa nuorille, lapsil-le, vauvoilla ja senioreille. viikon aikana myös suomalaiset sarjakuvapiirtäjät tekivät vierailuja kirjastoon.

© Aino Sutinen

© Antti Hintsa

20

sarjaKuvaa eritYisrYHmiLLe

sarjakuvakeskus on jatkanut ja syventänyt sarja-kuvan moninaista käyttöä sarjakuvaopetuksessa. sarjakuvaa voidaan käyttää muun muassa eri kielten oppimisen apu-välineenä, itsetutkiskelun ja identiteetin löytämisen tukena sekä lapsille, nuo-rille että aikuisille. erilai-sia kursseja ja pajoja on räätälöity erilaisten ryh-mien tarpeiden ja toivei-den mukaan painottaen muun muassa elämänhal-lintaa, päihdevalistusta ja tulevaisuuden suunnitte-lua.

Lisäksi sarjakuvaa on käytetty maahanmuut-tajien kanssa työskente-levien apuvälineinä sekä sosiaalisten taitojen ja ryhmäyttämisen apuväli-neinä. sarjakuvakursseja on järjestetty sekä erityis-ryhmien työpajoina että opettajien ja ohjaajien kou-lutuspajoina ja osallistavina luentoina.

sarjakuvakeskuksella on ollut pajoja yhteistyössä esimerkiksi erilaisten oppijoiden liiton kanssa. sarjakuva kielten opetuksessa -kurssilla käytiin läpi, miten englannin alkeita voi opiskella hyö-dyntäen sarjakuvaa ja visuaalisia vihjeitä tekstin ymmärryksen apuna. opettajina toimivat Lissu Lehtimaja ja joonas Lehtimäki. Lisäksi erilais-ten oppijoiden toimintakeskuksessa pidettiin keskustelutilaisuus nuorille sarjakuvan mahdol-lisuuksista, ja esimerkiksi siitä, miten lukihäi-riöinen voi hyödyntää sarjakuvaa.

sarjakuvakeskus on pitänyt myös useita päih-devalistavia ja elämänhallintaan liittyviä pajoja

nuorille ja nuorille aikuisille turussa yhteistyös-sä turun kaupunginkirjaston kanssa ja Helsin-gissä useassa eri paikassa. sarjakuvan avulla ja hahmon kautta etäännyttämällä pajoissa pysty-tään käsittelemään omaa tulevaisuutta, urahaa-

veita ja arkipäivän ongelmia, sekä kes-kustelemaan sarja-kuvien tekemisen lomassa. tarkoituk-sena on esimerkiksi ottaa glamouria pois päihteistä ja käsitellä erilaisten hahmo-gallerioiden kautta, millaisia ongelmia päihteet aiheuttavat.

sa r j a k u va k e s k u s toteutti myös au-tismisäätiön kanssa omaelämäkerrallisen kurssin. Kurssilla paneuduttiin oman elämän ongelma-kohtien pohtimiseen sarjakuvan keinoin ja lähestyttiin kuvan

kautta omassa arjessa hankalilta tuntuvia teemo-ja. arjessa hankaliksi asioiksi koettiin erilaiset sosiaaliset tilanteet ja sosiaaliset kontaktit mui-hin henkilöihin. vetäjänä toimi jenny eräsaari.

antti Hintsa veti vankilatyöpajan vaasassa. työ-pajassa oli yhdeksän osallistujaa, jotka olivat vankilahistorialtaan ja tuomioiltaan hyvin eri-laisia, mutta tällä hetkellä suurin osa istui elin-kautista tai pitkää tuomiota. sarjakuvaryhmään he olivat päätyneet vankilan Kulttuurista hyvin-vointia - hankkeen kautta.

työpajassa tehtiin sovelletun ruohonjuurita-son metodin kautta omakuva ja tarina omasta elämästä. Kaikki osallistujat ehtivät tekemään molemmat tehtävät ja sarjakuvat onnistuivat hienosti. Palaute vankilalta oli ylistävää, sillä

© Antti Hintsa

21

yleensä laitostuneet vangit eivät pysty keskitty-mään 45 minuuttia kauempaa. nyt luokka oli hiljainen ja kaikki antoivat täyden panoksen.Kurssia esiteltiin myöhemmin sPr:n suomen piirien sosiaalihuollosta vastaavien henkilöiden kokouksessa Helsingissä tänä keväänä. Kurs-si herätti kiinnostusta ja saanee jatkoa syksyllä 2014.

Lisäksi sPr:n työntekijöille ja vapaaehtoisille pidettiin työpajoja seinäjoella vankilaprojektin yhteydessä. näissä työpajoissa opiskeltiin itse käyttämään ruohonjuuritason sarjakuvameto-dia omassa työskentelyssä. Pajoissa teemana oli rasismin vastainen työ. Pajoihin osallistuneet henkilöt olivat pääasiassa paikallisia opettajia ja muita vapaaehtoisia.

sarjakuvakeskus pyrkii osoittamaan, että sarja-kuva voi olla yksi mahdollisuus itsetoteutukseen ja oman jutun löytämiseen. sarjakuva voi sysätä myös laajemmin kulttuuritoiminnan pariin.

2.6 POP-UP SARJAKUVAKESKUS -TAPAHTUMAT

sarjakuvakeskus jalkautti toimintaansa moniin paikkoihin yhä useamman Pop-up sarjakuva-keskus -tapahtuman voimin. Pop-up sarjaku-vakeskus on vuonna 2011 aloitettu konsepti, johon kuuluu sarjakuvakeskuksen perustoimin-nan pyörittäminen muutaman päivän, viikon tai muutaman viikon ajan kuhunkin paikkaan räätälöidyn ohjelman puitteissa. Pop-up-tapah-tumat järjestetään eri yhteistyötahojen kanssa ja konsepti on kokeellinen ja joustava. Paikalla on yleensä sarjakuva- ja taidemyyntiä, kursseja ja työpajoja, näyttelyitä, puheohjelmaa ja muu-ta sarjakuvakeskuksen osaamisalaan kuuluvaa. ohjelma on kaikille avointa ja pop-upien yh-teydessä on usein myös tilauspajoja kouluille, oppilaitoksille ja muille ryhmille.

vuonna 2013 Pop-up sarjakuvakeskus -tapahtu-mien tavoitteena oli myös vahvistaa suomalais-ten sarjakuvaseurojen verkostoa ja yhteistyötä ja pohjustaa sarjakuvakeskusten perustamiseen liittyvää työtä muissa suomalaissa kaupungeissa. sarjakuvaseura pyrkii aktiivisesti auttamaan pai-kallisia toimijoita aloittamaan omaa vastaavaa, ympärivuotista toimintaa.

2.6.1 POP-UP SARJAKUVAKESKUS @ XL ART SPAcEsarjakuvakeskus järjesti pop-up-tapahtuman Helsingissä sijaitsevassa XL art space -gallerias-sa 2.2.–2.3.13. myynnissä oli sarjakuvia, origi-naalitaidetta ja julisteita eteenkin taiteellisen ko-timaisen ja eurooppalaisen sarjakuvan puolelta. tapahtumaan kuului runsaasti avointa ohjelmaa eri kohderyhmille: mm. croquis-piirustusta, katutaidetyöpaja Kaisaniemen puistossa, ville Pirinen -teemapäivä, levynkansitaidetyöpaja, muovailuvahakorupaja, runonlausuntaa ja mu-siikkiohjelmaa.

Gallerian sisään perustettiin Kultaturbogalleria-näyttelytila, jossa oli esillä ville Pirisen ja Petri Hiltusen näyttelyt.

© Antti Hintsa

© Maijastiina Vilenius

22

2.6.2 POP-UP SARJAKUVAKESKUS @ TURKUsarjakuvakeskus järjesti kesäisen pop-up-tapah-tuman turun keskustan eri tapahtumapaikoilla 12.–15.6.13. tapahtuman tavoitteena oli ensisi-jaisesti aktivoida yhteistyötä suomen sarjakuva-seuran ja turkulaisen sarjakuvayhteisön välillä ja pohjustaa tulevaa turun sarjakuvakeskus -projek-tia. Pop-up sarjakuvakeskukseen kuului Lasten salapoliisisarjakuvakurssi, teemoitettuja avoimia työpajoja eri-ikäisille, sarjakuvaklinikka ja vink-kausta, ruutusuunnistus, sarjakuvaa laineilla, croquis-piirustusta ja iltaklubi Dynamolla.

sarjakuvakeskus järjesti tapahtuman yhdessä turun sarjakuvakerhon, turun sarjakuvakau-pan ja turun kaupunginkirjaston kanssa. ta-pahtumapaikkoina olivat turun sarjakuvakaup-pa, turun kaupunginkirjaston piha, eri paikat keskusta-alueella ja Dynamo-klubi.

2.6.3 POP-UP SARJAKUVAKESKUS @ OULUKulttuuritalo valveen ala-aulassa toimi oulun sarjakuvafestivaalin yhteydessä 15.–20.10.13 Pop-up sarjakuvakeskus. tapahtuman tavoit-teena oli ensisijaisesti aktivoida yhteistyötä suo-men sarjakuvaseuran ja oulun sarjakuvaseuran välillä sekä pohjustaa perusteilla olevaa oulun sarjakuvakeskus -projektia. oulun sarjakuvakes-kus saikin tiedon vakituisten tilojen löytymises-tä valveelta pop-up-tapahtuman aikana.

tavoitteena oli myös viedä sarjakuvaopetusta paikallisille toimijoille.ohjelmassa oli Cune Comics-in-residence-

taiteilijan, saksalaisen max Baitingerin vierailu ja näyttely, joost swarten näyttely, Dreambuddies-näyttely, teemoitettuja non-stop-työpajoja, nuor-ten työpajoja ja tilattavia kursseja erityisryhmille.

2.6.4 ULKOMAILLA

Pop-up Comics Center @ Kiel (ks. tar-kemmin kohta 4.2.1)

Pop-up Comics Center @ moscow (ks. tarkemmin kohta 4.2.2)

2.7 MUUTA TOIMINTAA

2.7.1 MUITA TAPAHTUMIA SARJAKU-VAKESKUKSELLA

sarjakuvatutkijoiden verkoston seminaarinnCore 2013 oli pohjoismaisten sarjakuva-tutkijoiden verkoston järjestämä sarjakuvatutki-muksen konferenssi joka kokosi yhteen akatee-misia tutkijoita eri maista. sarjakuvaseminaari pidettiin Helsingin yliopistolla ja sarjakuvakeskuksella toukokuussa 2013.

arabian Katufestivaalisarjakuvakeskus teki 18.5.13 yhteistyötä artova-kaupunginosayhdistyksen kanssa arabian Katufestivaalin yhteydessä järjestämäl-lä paikan päällä useita avoimia sarjakuvapajoja.

© Pertti Jarla

23

2.7.2 HELSINgIN KIRJAMESSUTsuomen sarjakuvaseuran kirjamessuosastol-la messukeskuksessa Helsingin Pasilassa 24.–27.10.13 luettiin ja vinkataan sarjakuvia. Paikal-la pidettiin useita avoimia non-stop-työpajoja, joissa saattoi tehdä vinkkauksia omista lempi-sarjakuvistaan sarjakuvan tekstin tai videoesitte-lyn muodossa. vinkkauksia julkaistiin verkossa. myynnissä on messujen ajan myös runsas vali-koima sarjakuvia ja oheistuotteita.

2.7.3 SARJAKUVAN MATKAILULLINEN TUOTTEISTAMINENsarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen- hankkeessa pyrittiin selvittämään millaisia mah-dollisuuksia sarjakuva- ja matkailualojen yhteis-työ voi tarjota. Hankkeen tavoitteena oli luoda verkostoja sarjakuva- ja matkailualojen välillä ja luoda pohjaa laajemmalle jatkohankkeelle. erityisesti matkailualalla ovat herättäneet kiin-nostusta erilaiset sarjakuvallista ilmaisua hyö-dyntävät ohjelmapalvelut. Hankkeen tuloksista ilmestyi kirjallinen selvitys alkuvuonna 2014.

2.7.4 PALVELUT JA MUITA YHTEIS-TYöPROJEKTEJAsarjakuvakeskus pyrkii aktiivisesti toteuttamaan erilaisia sarjakuvateemaisia yhteistyöprojekteja ympäri vuoden. tässä mainittujen lisäksi keskus välitti työtä eri tahoille ja taiteilijoille sekä to-teutti sarjakuvateemaisia julkaisuja, kuvituksia, infosarjakuvaa, strippisarjakuvaa, karikatyyrejä, verkkosivuja ja tapahtumia myös monien yksi-tyisten tilaajatahojen kanssa.

sarjakuvakeskus kehittää jatkuvasti palveluntar-joamiseen ja työnvälitykseen liittyviä toiminto-jaan. Palveluita onkin löydetty hyvin aktiivisen promoamisen ja suositteluiden kautta.

Koko perheen pajoissa tehtiin sarjakuvia ja ka-tutaidetta. mukana oli myös tyttörullalautailijat ry. Katufestivaalin aikaan keskuksella oli myös esillä Cune Cir -residenssitaiteilija Kristel maamägin art farming -näyttely.

24 tuntia sarjakuvaa24 tuntia sarjakuvaa -tapahtuma toi lokakuussa yhteen joukon eri-ikäisiä piirtäjiä vuorokauden mittaiselle piirrosmaratonille. tapahtuman jäl-keen sarjakuvat koottiin sarjakuvaseuran ylläpi-tämään 24tuntiasarjakuvaa.info-galleriaan.

apurahapaja sarjakuvataiteilijoillesarjakuvakeskus auttoi taiteilijoita ja muita toi-mijoita kertomalla apurahoista ja auttamalla syksyn hakemusten teossa syyskuussa pidetyissä koko päivän työpajassa.

feministinen sarjakuvasyksyfeministinen sarjakuvasyksy oli sarja tapahtu-mia syksyllä 2013. sarjakuvakeskuksella oli elo-lokakuussa ohjelmaa Pohjoismaisen feministisen verkostotapaamisen, feministisen ruohonjuuri-sarjakuvakurssin ja vapaamuotoisten tapaamisten yhteydessä. myös ruotsalainen Dotterbolaget-naissarjakuvaverkosto oli vierailulla. muualla Helsingissä ja espoossa, mm. villa salinissa ja Hanasaaren kulttuurikeskuksessa oli paljon sarja-kuvateemaista ohjelmaa.

feministisen sarjakuvasyksyn myötä syntynyt verkos-to jatkaa toimintaansa nimellä feministinen sarjaku-vatoiminta. Yhteistyökumppaneita olivat suomen sarjakuvaseuran lisäksi tulva, astra, naisasialiitto unioni, Hanasaaren kulttuurikeskus ja tanskan ja ruotsin suurlähetystöt.

© Pertti Jarla

24

vantaan Hyvissarjakuvakeskus toteutti tilaustyönä vantaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden hy-vinvointioppaan vantaanhyvis.fi-verkkosivut. Projekti oli verkkomuotoisena pilottihanke ja toteutuksessa hyödynnettiin sarjakuvamaisen kuvituksen keinoja.

Hyvinvoinnin palveluopassarjakuvakeskus toteutti yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Hyvinvoinninpalveluopas.fi-verkkopalvelun sivut. Projektiin kuului yhteistyös-sä myös sarjakuvamuotoista seminaarikuvitusta.

3. HELSINgIN 28. SARJA-KUVAfESTI-VAALITHelsingin sarjakuvafestivaalit on suomen sarjakuva-seuran suurin yksittäinen hanke. sarjakuvafestivaalit oli vuonna 2013 pohjoisen euroopan suurin sarjaku-vatapahtuma, keräten 28 000 kävijän ennätysyleisön. tapahtuma järjestettiin 6.–8. syyskuuta Lasipalatsin aukiolla ja muissa kaupungi tapahtumapaikoissa. fes-tivaalit säilyi pääsymaksuttomana ja tapahtuma tuo-tettiin edelleen lähes täysin vapaaehtoistyön pohjalta, ilman erillistä toimeen palkattua henkilöstöä.festivaalien teemana oli lastensarjakuva. teema näkyi muun muassa festivaalien perjantain las-tenohjelmassa, lapsille suunnatuissa sarjakuva-näyttelyissä ja pohjoismaisen sarjakuvakilpailun teemassa.vuoden 2013 festivaalitaitelija oli Katja tukiainen. tukiainen on paitsi sarjakuvataiteilja, myös suomen tunnetuimpia kuvataiteilijoita. tukiaisen taide paitsi määritti festivaalien ilmettä myös nivoutui lastensar-jakuvateemaan.

festivaalien teemamaat vuonna 2013 olivat Yhdysvallat ja Kanada. teemamaat näkyivät oh-jelmassa pohjoisamerikkalaisten kutsuvieraiden ja näyttelyiden muodossa.

sarjakuvafestivaalit sai opetus- ja kulttuurimi-nisteriön valtakunnallisten taide- ja kulttuurita-pahtumien tapahtumatukea.

3.1 POHJOISMAINEN SARJAKUVAKILPAILU

sarjakuvafestivaaaleilla järjestettiin ensimmäistä kertaa pohjoismainen sarjakuvakilpailu. Kilpai-lu on aiemmin järjestetty Kemin sarjakuvapäi-villä, mutta Kemin lopetettua sen järjestämisen, kilpailu siirtyi kiertämään kotimaisia sarjaku-vatapahtumia. Kilpailun teemana 2013 oli sar-jakuva lapsille. 2500 euron pääpalkinnon sai reetta Laitisen ja elina ovaskaisen sarjakuva “nallen seikkailut”. toiselle sijalle tuomaristo nosti liettualaisen Luka van “ruokakomeron salaisuudet” (1000 euroa) ja kolmanneksi ruot-salaisen anna Åhlénin “Kiwa ja äiti joka katosi” (500 euroa).

3.2 OHJELMA JA TAPAHTUMAPAIKAT

festivaaliohjelmisto oli vuonna 2013 totuttuun tapaan laaja, sisältäen haastatteluita, esitelmiä, puhetilaisuuksia ja keskusteluja sekä työpajoja, kilpailuita, performansseja ja musiikkiohjelmaa.

Lasipalatsin aukiofestivaalien päätapahtumapaikka oli Lasipa-latsin aukio. aukiolle pystytetyssä pääteltassa nähtiin tekijöihin ja julkaisuihin keskittyvää lavaohjelmaa, kotimaisten kustantamojen ja kauppojen myyntipisteitä sekä yli 20 kansainvä-listä näytteilleasettajaa.

Lisäksi aukiolla sijaitsi erillisessä pikkuteltassa sijaitseva Pienlehtitaivas, josta festivaalit anta-vat myyntipisteitä ilman korvausta kotimaisille oma- ja pienkustajille sekä järjestöille.

25

vuonna 2013 otettiin käyttöön myös Lasipalat-sin aukiolla sijaitsevan mbar-ravintolan teras-silava, jossa nähtiin perjantaista sunnuntaihin haastatteluja ja elävää musiikkia.

Kirjasto 10ohjelma kaupunginkirjasto Kirjasto 10:ssä ja-kautui kahteen teemapäivään, lännensarjakuva-päivää sekä sarjakuva ja rock -päivään, edellisen sisältäessä tietovisailua ja keskustelua, jälkim-mäisen mm. musiikkiesityksiä ja haastatteluja. ohjelma toteutettiin yhteistyössä uuden taiteen edistämiskeskuksen ja uudenmaan sarjakuvan läänintaiteilijan kanssa.

annantaloHelsingin kaupungin lasten ja nuorten taidekes-kus annantalolla järjestettiin kaikille avoimia lasten sarjakuvatyöpajoja perjantaista sunnun-taihin.

sanomatalon mediatorisanomatalon mediatorilla järjestettiin yhteis-työssä sanoma-konsernin kanssa sarjakuvante-kijöiden haastatteluja perjantaina 6.9.13.

DubrovnikPerjantaina 6.9.2013 järjestettiin Dubrovnikissa ilmaista seminaariohjelmaa ennen festivaalien iltaklubia. seminaariohjelmassa nähtiin keskus-telua sarjakuvan joukkorahoituksesta ja lasten sarjakuvasta sekä Patrick mcDonnellin luento.

suomenlinna (ks. kohta 4.4.2)

iltaklubitPerjantaina festivaalien avajaisklubina toimi Dubrov-nik Bar & Loungessa järjestetty festivaaliklubi. Klubil-la järjestettiin sarjakuvakonsertti, sarjakuva-maaottelu sekä dokumenttielokuvanäytös yhteistyönäanimat-ricks-festivaalin kanssa. Lauantaina iltaklubina toimi tappajamummo-sarjakuvarunokirjan julkistusjuhlat Café mascotissa. Klubin järjesti uudenmaan läänin-taiteilija ja uudenmaan taiteen edistämiskeskus.

© Jussi Pakkanen

© Henri Söderlund

26

3.3 NÄYTTEILLEASETTAJAT

KAUPALLISET NÄYTTEILLEASETTAJAT

seuraavat kustantjat ja liikkeet olivat vuokran-neet näytteilleasettajatilan Helsingin sarjakuva-festivaaleilta vuonna 2013. vuokraamalla näyt-teilleasettajatilaa sarjakuvafestivaalit kattoivat menojaan.

apollo-kustannusarktinen Banaaniasema KustannusDaadaDaily Hero PressegmontfantasiapelitHuuda HuudajalavaKreegah BundoloKustannusyhtiö KumioravaKristian HuitulaKutikutiLehmäojamanga Cafémarkku tanttumusta ritariPunainen jättiläinen / sangatsu mangarosebudseitti Kustannusss Libriconsuuri Kurpitsaturun sarjakuvakauppaWsoYZum teufel

KANSAINVÄLISETNÄYTTEILLEASETTAJAT

Helsingin sarjakuvafestivaalit antaa näytteil-leasettajapaikkoja kutsutuille kansainvälisille taiteilijoille ja kustantajille. seuraavat kansain-väliset tekijät osallistuivat Helsingin sarjakuva-festivaaleille vuonna 2013:

alizée De Pin (ranska/Yhdysvallat)Boomfest (venäjä)C’est Bon Kultur (ruotsi)Canicola (italia)Centrala / Ligatura (Puola)Conundrum Press (Kanada)Crack! / fortepressa (italia)David Kerr (skotlanti)David Kerr (skotlanti)Dotterbolaget (ruotsi)Drops (saksa)eesti Koomiksiselts (viro)ephameron (Belgia)juliacks (Yhdysvallat)Kolik förlag (ruotsi)kuš! (Latvia)Lille Carré ja alexander stewart (Yhdysvallat)naturegraffix (viro)nobrow / flying eye Books (iso-Britannia)Pure fruit magazine (saksa)seriefrämjandet (ruotsi)Thaumatropical (tanska)alizée De Pin (ranska/Yhdysvallat)tieten met haar (Belgia)tonto Comics (itävalta)Watdafac (espanja)

27

PIENLEHTITAIVAS

Pienlehtitaivaassa oli kymmeniä yksityisiä oma-kustantajia ja pienlehtien ja oheistuotteiden tekijöitä. tapahtuma on erityisesti nuorten suo-siossa. Lisäksi paikalla olivat mm. suomen eri paikallisten sarjakuvaseurojen edustajat sekä fe-ministisen sarjakuvatoiminnan ryhmän suoma-lais-ruotsalainen femidistro.

3.4 VIERAAT

festivaalien ohjelmaan osallistuivat seuraavat kansainväliset ja kotimaiset kutsuvieraat. Lisäksi ohjelmassa esiteltiin lukuisia muita ajankohtai-sia tekijöitä. tapahtuma on suomen tärkein uu-sien julkaisujen ajankohta, joten paikalla olivat perinteisesti useimmat nimekkäät suomalaiset taiteilijat.

David B. (ranska)Lilli Carré (Yhdysvallat)fabio Civitelli (italia)michael Deforge (Kanada)julie Delporte (Kanada)Howard Chackowicz (Kanada)Philippe Girard (Kanada)john martz (Kanada)joe ollmann (Kanada)Hunt emerson (uK)anna fiske (norja)Kari Korhonen (suomi)jarno Latva-nikkola (suomi)ulli Lust (itävalta)matt madden (Yhdysvallat)Patrick mcDonnell (Yhdysvallat)moga mobo (saksa)Hanneriina moisseinen (suomi)martin romero (espanja)viviane schwartz (uK)Dace sietina (Latvia / alankomaat)joost swarte (alankomaat)Katja tukiainen (suomi)

© Jussi Pakkanen

© Henry Söderlund

28

3.5 NÄYTTELYT

vuonna 2013 sarjakuvafestivaalien yhteydessä järjestettiin merkittävä määrä näyttelyitä ympäri kaupungin. suomen sarjakuvaseura järjesti seu-raavat näyttelyt festivaalien yhteydessä:

27.8.–8.9. Katja tukiainen: Kisu janeiti Hyvät Hyssykät, art Kaarisiltafestivaalitaiteilija Katja tukiaisen Kisu-sarja-kuvaoriginaali- ja festivaalimaalausnäyttely.

23.8.–8.9. Quebec, montreal, toronto – Contemporary Comics from Canada, Galleria nunesnäyttely esitteli kanadalaista nykysarjakuvaa Quebec–ontario-akselilta. alue on tunnettu kaksikielisyydestään, joka on myös osana näyt-telyn teemaa. mukana taiteilijat marc Bell, Howard Chackowicz, Philippe Girard, michael Deforge, julie Delporte, john martz, joe ollmann ja seth.

2.9.–8.9. Patrick mcDonnell: Kamut – Kissa, koira ja kaikenkarvaiset kumppanit, sanomatalosanomatalon Kamut-näyttely sisälsi sarjakuvap-rinttejä sekä Patrick mcDonnellin alkuperäis-piirroksia.

26.8.–15.9. Lilli Carré: Debris, Lasipalatsin aukioYhdysvaltalaisen sarjakuvatekijän Lilli Carrén abstrakti muotokuvanäyttely oli esillä Lasipalat-sin aukion näyttelytelineissä.

26.8.–15.9. matt madden: kokeellinen sarjakuva ja koulutus,Lasipalatsin aukiomatt maddenin näyttely koostui kahdesta osas-ta ja keskittyi kahteen toisiinsa sidonnaiseen linjaan: sarjakuvan opettamiseen ja kokeellisten sarjakuvien tekemiseen.

5.–8.9. Dace sietina: The study of my mindfeeders, Lasipalatsin aukioalankomaissa uransa tehnyt latvialaistaiteilija Dace sietinan installaatio kertoi taiteilijan mie-lenmaisemasta. näyttely oli osa sietinan tai-teilijaresidenssiä Cune Comics-in-residence -ohjelmassa, johon on saatu tukea eu:n Kult-

© Michael DeForge

© Patrick McDonnell

29

tuuri-ohjelmalta, Pohjoismaisen kulttuuripis-teen liikkuvuusohjelmalta sekä taiteen edistä-miskeskukselta.

6.–8.9. moga mobo: morgenstadt,Lasipalatsin aukioYli 20 artistia japanista, etelä-Koreasta, taiwa-nista, Kiinasta ja saksasta kertoivat tarinoitaan Huomisen kaupungista ja ihmisen epäekologi-sesta vaikutuksesta tulevaan. näyttelyn hengen mukaisesti teoksiin oli käytetty kierrätettyä pa-peria ja pahvilaatikkomallennuksia.

1.–30.9. joost swarte: is that all there is?,Galleria sarjakuvakeskusmestaripiirtäjän klassikkostrippejä esitteleväs-sä näyttelyssä oli esillä korkealaatuisia vedoksia swarten sarjakuvista sekä valikoima silkkipai-notöitä ja piirrosoriginaaleja.

22.8.–22.9. unikaverit – uutta lastensarjakuvaa pohjoisesta, annantalosuomen sarjakuvaseuran koostamassa näyttelyssä on esillä tarinoita ja uusia hahmotuttavuuksia suomalai-silta, ruotsalaisilta, norjalaisilta, virolaisilta ja latvialai-silta tekijöiltä. mukana olevat tekijät: mari ahokoivu (suomi), anna fiske (norja), an-nika Giannini (ruotsi), Henri Gylander (ruotsi), aarni Korpela (suomi), ann-Christine magnusson (ruotsi), anete melece (Latvia), reetta niemensivu (suomi), joonas sildre (viro) ja ana udovic (ruotsi).

30.8.–30.9. ulli Lust - tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä, mbarnäyttelyssä oli esillä printtejä ulli Lustin palki-tusta tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä -albumista.

7.–30.9. Crack: Horde, Katutaidegalleria, sarjakuvakeskusitalialaisen Crack-kollektiivin HorDe-julkaisun töistä koostuva näyttely.

2.–13.9. norjalaista sarjakuvaa lapsille, Pohjoismainen kulttuuripisteruotsin sarjakuvaseura (seriefrämjandet) ja norja-lainen sarjakuvafoorumi norsk tegneserieforum esittelivät uutta norjalaista lastensarjakuvaa. näyt-tely sisälsi töitä yhdeksältä sarjakuvataiteilijalta: Bård Lilleøien, andreas iversen, elisabeth Høy-er, aleksander Kirkwood Brown, tore strand olsen, alexandra mei Leong, anders sekanina, Katarina Caspersen ja robin a. olsen.

20.8.–21.10. anna fiske: Bingo,aralis-kirjastokeskusnorjalainen lastenkirjailija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja anna fisken Bingo ja muita seikkailuja mummon kanssa kertoo anna-tytöstä ja hänen hieman erikoisesta mummostaan reetasta.

26.8 - 30.9. jukkapalmun salaisuus – Pohjoismaisen lastensarjakuvakilpailun parhaimmistoa, vuosaaren kirjastonäyttely esitteli pohjoismaisen lastensarjakuva-kilpailun 2013 parhaimmistoa printteinä. mukana: mari ahokoivu, jutta Kivilompolo, verna Kuutti, reetta Laitinen, jonna markkula, maarika martins, akvilé miseviciute, elina ovaskainen, Katri sipiläinen, Luka va, anna Åhlén.

Lisäksi sarjakuvafestivaalien aikaan nähtiin Helsingissä seuraavat sarjakuvanäyttelyt, jotka saatiin mukaan festivaaliohjelmistoon satelliit-tinäyttelyinä:

30

SATELLIITTINÄYTTELYT

26.8.–30.9. neljä tornia, Pub Porthan

18.–8.9. Kirjasto 10:n sarjakuvanäyttelyt: jouko nuora - tex Willer - Kivi Larmola, Kirjasto 10

4.–29.9. suuren Kurpitsan naiset, rööperin taidesalonki

1.9.–5.10. tean ja Kaltsun mad Party, om’pu

6.–15.9. Hunt emerson - Kevin jackson: Danten inferno, Kaiku-galleria

28.8.–15.9. jyrki Heikkinen: Kollaaseja, Galleria jangva studio

4. KANSAIN-VÄLINEN TOIMINTAsarjakuvaseuran kansainvälinen toiminta jat-kui kunnianhimoisena ja oli keskeisessä osassa järjestön toimintaa. sarjakuvan vientityö jatkui finnish Comics annual -kattohankkeen tii-moilta. vuonna 2013 tehtiin projekteja pait-si ranskankieliseen eurooppaan ja Kanadaan, myös valmisteltiin vuoden 2014 frankfurtin kirjamessuihin tähtäävää saksa-kokonaisuutta. uudeksi osaksi kansainvälistä toimintaa tulivat pitkään valmistellut residenssihankkeet, Cune Cir ja nordicomics islands.

4.1 fINNISH cOMIcS ANNUAL-VIENTIHANKE

suomalaista sarjakuvaa esittelevän antologia-sarjan kolmas osa La bande dessinée finlandaise (ks. kohta 5) julkaistiin tammikuussa euroopan merkittävimmän sarjakuvatapahtuman, angoulêmen kansainvälisen sarjakuvafestivaa-lin yhteydessä. antologian toimittivat seuran toiminnanjohtaja Kalle Hakkola ja sarjakuva-taiteilija johanna rojola ja se kustannettiin tällä kertaa yhteistyössä ranskalaiskustantamo Éditions rackhamin kanssa. suomalaisiin nais-sarjakuvataiteilijoihin keskittyvä teos oli nä-kyvästi esillä festivaalien ohjelmassa ja etenkin fiLi:n messuosastolla.

vuonna 2013 teosta ja mukana olevia teki-jöitä edustettiin angoulêmen lisäksi muualla ranskankielisessä euroopassa sekä Kanadassa. teoksesta tuotettiin yhteisnäyttelyt toukokuus-sa toronto Comic arts festivalin yhteyteen ja marraskuussa Brysseliin moof - museum of original figurines -sarjakuvamuseoon. teoksen taiteilijat tekivät myös useita vierailuja kansain-välisiin tapahtumiin sarjakuvaseuran kanssa.

31

Hankkeeseen sisältyi myös ranskasta käsin toimivan sarjakuva-agentti Kirsi Kinnusen ranskalaisiin ja muihin eurooppalaisiin kustan-tamoihin kohdistunut edustustyö yksittäisten tekijöiden ja teosten osalta. vuonna 2013 fCa-hanke ja siihen liittyvät tapahtumat saivat tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä, fiLiltä ja frame-säätiöltä.

4.2 POP-UP cOMIcS cENTER -TAPAHTUMAT

Pop-up sarjakuvakeskus -konseptia (ks. myös kohta 2.6) vietiin vuonna 2013 edelleen myös ul-komaille. Projektin avulla pyrittiin osaltaan vah-vistamaan kansainvälistä yhteistyötä eri maiden sarjakuvatoimijoiden kanssa sekä promoamaan suomalaista sarjakuvaa ja opetustoimintaa.

4.2.1 POP-UP cOMIcS cENTER @ KIELmaaliskuussa seura toteutti Pop-up sarjaku-vakeskus -tapahtuman Kielissä yhteistyössä muthesius Kunsthochschulen kanssa. tapah-tumapaikkana toimi viikonlopun aikana kult-tuurikeskukseksi muutettu vanha uimahalli. Pop-up sarjakuvakeskuksessa järjestettiin tavan mukaisesti koululaistyöpajoja, näyttelyitä sekä iltatapahtuma, jonka ohjelmaan sisältyi mm. Comics Battle -ottelu paikalla olevien sarjaku-vataiteilijoiden välillä.

Pop-up sarjakuvakeskus järjestettiin ars Baltica- ja nordkolleg rendsburg -organisaati-oiden Baltic Comic -seminaarin yhteydessä. se-minaariohjelma järjestettiin pop-up-tapahtumaa edeltävällä viikolla rendsburgissa ja sen aiheena oli sarjakuvan kääntäminen. seminaariin ottivat osaa kääntäjiä ja taiteilijoita Baltian maista, Pohjoismaista, Puolasta ja sak-sasta.

Kääntäjät työstivät viikon aikana käännöksiä taiteilijoiden olemassaolevista sarjakuvista ja tai-teilijat sanattomia versioita toistensa sarjakuvis-

ta. seminaarin lopputuloksista koostettiin näyt-tely Pop-up sarjakuvakeskuksen tiloihin.

Pop-up sarjakuvakeskus Kiel ja Baltic Comic seminar saivat tukea Pohjoismaiselta kulttuu-ripisteeltä, alankomaiden Hollannin kirjalli-suussäätiöltä, Puolan kirjainstituutilta, Latvian saksan suurlähetystöltä, ruotsin saksan suurlä-hetystöltä, K-operatorilta, schleswig-Holsteinin maakunnan kulttuurisäätiöltä ja norLalta.

4.2.2 POP-UP cOMIcS cENTER @ MOScOwsuomen sarjakuvaseuran linjana on ollut viime aikoina tehdä paljon yhteistyötä itä-euroopan maiden sarjakuva-ammattilaisten ja harrastajien kanssa alan toimintamahdollisuuksien paranta-miseksi ja lupaavien tekijöiden esillenostamisek-si. Pop-up sarjakuvakeskus moskova-tapahtuma järjestettiin 31.10.–6.11.2013 moskovan nuorisokirjaston sarjakuvakeskuk-sella Kommissia -sarjakuvafestivaalin yhteydes-sä. Hanke oli jatkoa suomen sarjakuvaseuran aiemmille venäjälle suuntautuville projekteille ja se sai tukea opetus- ja kulttuuriministeriön venäjä-ohjelmasta.

viikon mittainen Pop-up sarjakuvakeskus sisäl-si työpajoja, näyttelyitä, kahvion ja pientä sarja-kuvamyyntiä. Pop up sarjakuvakeskus jakautui käytännössä tällä kertaa kahteen osioon: toimin-taan Kommissia-festivaalin tapahtumapaikalle flaconin taidehalliin sekä moskovan nuoriso-kirjastolle. Kirjastolle pystytettiin pohjoismaista nykysarjakuvaa esittelevän nordicomics islands -näyttely. tapahtuman koulutukseen painottu-va osio sijoittui myös nuorisokirjastolle.festivaaliviikonlopun ajan Pop-up sarjakuva-keskus tarjosi mm. koululaisryhmille sarjaku-van perusteiden työpajaa, sekä kaikille avoimia työpajoja, joissa opeteltiin yhteisöllistä jatko-sarjakuvan tekemistä, supersankarisarjakuvaa ja seikkailusarjakuvaa. työpajojen ohessa oli myös sarjakuvakauppa ja kahvilatoimintaa. työpajois-sa keskityttiin myös tekemään paljon sanaton-ta sarjakuvaa. Pop-up-projektiin kuuluu myös

32

opettajayhteistyötä, venäläisten sarjakuva-opettajien kouluttaminen työpajoin sarjaku-vakeskuksen tietotaidon pohjalta ja molem-minpuoleinen oppiminen.

Kommissian festivaalialueella oli myös viikon-lopun ajan esillä suomalaista sanatonta sarjaku-vaa esittelevä mYKKä-näyttely, johon osallis-tuivat mari ahokoivu, maria Björklund, terhi ekebom, matti Hagelberg, ari Kutila, Karri Laitinen, samuli Lintula, tommi musturi, Kari sihvonen ja jari vaara.

festivaalin jälkeen ohjelma jatkui nuoriso-kirjastolla seminaarihenkisenä, teemanaan sarjakuvan opettaminen ja käyttäminen mm. opetus-ja sosiaalityössä. seminaariin osallis-tui kirjastotyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä sekä eri alojen opettajia.

4.3 NORdIcOMIcS-TOIMINTA

sarjakuvaseuran pohjoismaisia sarjakuvatoi-mijoita yhdistävä nordicomics-hanke jatkui ja laajeni vuonna 2013, ja hankkeen alaisia tapahtumia toteutettiin islannissa, Grönlan-nissa, färsaarilla ja ahvenanmaalla.

4.3.1 NORdIcOMIcS ISLANdS 2013 -RESIdENSSIOHJELMA JA -NÄYTTELYTvuoden 2013 suurin pohjoismainen projekti oli nordicomics islands, jossa seura toteutti lyhyitä taiteilijaresidenssejä islannissa, färsaa-rilla, Grönlannissa ja ahvenanmaalla viidelle sarjakuvatekijälle keväällä 2013. taiteilijava-linnat tehtiin marraskuussa ja kiertueeseen liittyvä näyttely kuratoitiin joulukuussa 2012. Kaikki taiteilijat työstivät lokaatioissa henki-lökohtaisia taideprojektejaan ja pitivät myös paikallisiin oloihin räätälöityjä sarjakuvatyö-pajoja kiinnostuneille.

Projekti alkoi tammikuussa reykjavíkissa, jol-loin sinne saapuivat residenssitaiteilija josefin svenske (ruotsi) ja nordicomics is-lands -kiertonäyttely, joka oli esillä reykjaví-kin pääkirjastossa. Kuvataidekoulun opiskeli-joille järjestettiin svensken sarjakuvapaja.

nuukissa yhteistyökumppani oli grönlanti-laisen kulttuurin keskus Katuaq, joka toimi tapahtumapaikkana kiertonäyttelylle. nC islands oli esillä nuukissa kaksi kuukaut-

© Terhi Ekebom

33

ta ennen varsinaista residenssiä. taiteilijapa-ri mari ahokoivu (suomi) ja søren mosdal (tanska) toteuttivat nuukin residenssin tou-kokuussa ja järjestivät kaksi sarjakuvatyöpajaa kaupungin pääkirjastossa. toinen pajoista oli suunnattu lapsilla ja toinen aikuisille.

maarianhaminassa näyttely- ja työpajapaik-kana toimi paikallinen Galleri Kakelhallen. näyttely avattiin toukokuun alussa ja avajais-viikonloppuna järjestettiin residenssitaiteilija Linus strandbergin (suomi/ruotsi) johtama työpaja. työpajassa keskityttiin fanzine-jul-kaisujen tekemiseen ja sarjakuvanteon perus-teisiin.

residenssitaiteilija eeva meltio (suomi) kes-kittyi färsaarten residenssinsä aikana työstä-mään pienalbumia valaiden metsästyksestä sekä kokopitkää esikoisalbumiaan. Paikalla pidettiin myös näyttely ja työpaja taideharras-tajille.

Kohdesaarien lisäksi nC islands -näyttely oli kuukauden ajan Helsingissä helmikuussa.

alueelliselta kattavuudeltaan projekti oli nordicomicsille suurin tähän mennessä. nC islands-näyttelyssä oli mukana taiteilijoita kaikista Pohjoismaista sekä islannista, Grönlannista ja ahvenmaalta. Kolmesta jäl-kimmäisestä ei tätä ennen ole ollut osallistu-jia aikaisemmissa nordicomics-projekteissa. Projektin kaikki neljä pääkohdetta olivat myös alueita, joissa projekti ei ollut aiemmin käynyt. nordicomics-työpajatoiminta on ai-emmissa kiertueissa järjestetty pääasiassa am-mattilaistaiteilijoille, mutta koska kohdesaa-rien sarjakuvakontaktit olivat manneralueita heikompia, työpajat suunnattiin nyt myös sarjakuvasta kiinnostuneille harrastelijoille ja lapsille.Projekti sai hyvin medianäkyvyyttä, etenkin islannissa ja ahvenanmaalla. nordicomics

islands sai rahoitusta Pohjoismaiselta kult-tuurirahastolta, islantilais-suomalaiselta kult-tuurirahastolta ja naPa - nordic institute in Greenland -säätiöltä.

4.3.2 dREAMbUddIES – NEw cHILdREN’S cOMIcS fROM THE NORTH -ANTOLOgIA JA -NÄYTTELYvuonna 2011 suomen sarjakuvaseura aloitti pohjoismaisen lastensarjakuvan antologia-hankkeen. suurin osa tällä hetkellä ilmesty-vistä lastensarjakuvista tulee Yhdysvalloista tai japanista, toisin sanoen lasten oman ko-kemuspiirin ja kulttuurin ulkopuolelta. vaik-ka tarve paikallisväriä ja -elämää sisältäville tarinoille on vähitellen tiedostettu ja useissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa onkin julkais-tu muutamia uusia lastensarjakuvia, lapsille suunnattuja julkaisuja on vielä varsin vähän. Hanke oli jatkoa sitä edeltäneelle Kolor Klimax -antologialle, joka esitteli pohjoismaista aikuis-ten sarjakuvaa.

Keväällä 2013 julkaistussa englanninkielisessä Dreambuddies – new children’s comics from the north -antologiassa (toim. Kalle Hakkola) seura halusi nostaa esiin juuri lastensarja-kuvaan erikoistuneita sarjakuvataiteilijoita. antologiassa on pohjoismaisten taiteilijoiden lisäksi mukana myös baltialaisia tekijöitä.

antologian sarjakuvat valittiin vuonna 2012 järjestetyn avoimen haun kautta sekä pohjois-maisia kustantajia kontaktoimalla. Pitkästä etsinnästä huolimatta tanskasta, Latviasta ja Liettuasta ei löytynyt tarpeeksi korkeatasoisia, lapsille suunnattuja sarjakuvia mukaan anto-logiaan.

34

mukaan valittiin seuraavat sarjakuvat ja tekijät:

mari ahokoivu (suomi): “oonaphant”

anna fiske (norja): “The Lundgren sisters, Granma and me Poodle Watching”

annika Giannini (ruotsi): “Dreambuddy”

annika Giannini, ann-Christine magnusson ja ana udovic, tivoli-sarja: “villastreet”, “Chatterbox” ja “Cleaning mania” (ruotsi)

aarni Korpela (suomi): “Little nosy and Big nosy”

reetta niemensivu (suomi): “The Ghost Pianist”

joonas sildre (viro): “The Belly-Button of the World”

Kirja julkaistiin tanskassa Copenhagen Comics -festivaaleilla kesäkuun alussa. Kirjasta tuotettiin myös printtinäyttely, jossa kirjan kokoonpanon lisäksi olivat mukana myöhemmin löydetyt tai-teilijat Henri Gylander (suomi/ruotsi) ja anete melece (Latvia). vuonna 2013 näyttely oli esil-lä Copenhagen Comics -festivaalilla, Helsingin sarjakuvafestivaaleilla sekä i seriernas värld -las-tensarjakuvafestivaaleilla malmössä.

antologiasta on suunniteltu julkaistavaksi tans-kankielinen versio yhdessä tanskalaisen afart-kustantamon kanssa sekä suomenkielinen versio seuran julkaisemana vuonna 2014.Projektiin saatiin rahoitusta Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä.

4.4 cUNE cOMIcS-IN-RESIdENcE -OHJELMA

vuonna 2013 seura käynnisti sarjakuvataitei-lijoille suunnatun residenssiohjelman yhteis-työssä kuš! komikss-kustantamon, viron sarja-kuvaseuran ja ruotsin sarjakuvaseuran kanssa. Cune Cir -ohjelmassa järjestettiin 8 taiteili-jaresidenssiä Helsingissä, riikassa, tallinnassa ja malmössä kesällä ja syksyllä 2013.

Cune Cir -ohjelma on ollut palkitseva ko-kemus sekä kullekin neljälle järjestäjälle että mukana olleille taiteilijoille. ohjelman eu-rahoitus kattaa myös vuoden 2014 toiminnan ja sille on haettu lisärahoitusta muista lähteistä. Lisäksi vuonna 2014 ohjelmassa tulee olemaan kaksi uutta kohdetta saksassa, Kiel ja Leipzig. seuran tavoitteena on kehittää residensseistä pysyvä osa kansainvälistä toimintaansa.

avoin haku ohjelmaan toteutettiin syys–loka-kuussa 2012 ja sen myötä valittiin seuraavat taiteilijat:

© Annika Giannini

35

Helsinki: Kristel maamägi (viro), matt Boyce (iso-Britannia), Dace sietina (Latvia) ja max Baitinger (saksa)

Latvia: james turek (Yhdysvallat/saksa) ja emmi valve (suomi)

tallinna: tommy a (alankomaat) ja Kathrin Klingner (saksa)

ruotsi: valentine Gallardo ja mathilde vangheluwe (Belgia)

Kaikissa neljässä kohteessa järjestäjät koordi-noivat toimintaansa itsenäisesti, seuran toimi-essa toiminnan hallinnoijana. ensimmäisen toimintakauden aikana järjestäjät tapasivat kolme kertaa keskustellakseen hankkeen ku-lusta ja jatkotoimista: kesäkuussa Kööpenha-minassa, syyskuussa Helsingissä ja lokakuussa malmössä. taiteilijahaku ja valinnat vuoden 2014 residensseihin järjestettiin marras–jou-lukuussa 2013.

Cune Cir -ohjelma sai vuoden 2013 toi-mintaansa rahoitusta eu:n Kulttuuri-oh-jelmalta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Pohjoismaisen kulttuuripisteen liikkuvuus-ohjelmalta, Latvian kulttuuriministeriöltä, viron kulttuuriministeriöltä ja taiteen edistä-miskeskukselta.

4.4.1 cUNE cIR HELSINKIHelsingissä residenssit toteutettiin yhteistyössä HiaP – Helsinki international artist Programmen sekä Helsingin kaupungin eläintarhan huvilan kanssa. residenssimajoituksista ensimmäinen järjes-tettiin eläintarhan huvilassa, ja kolme jälkimmäistä HiaPin suomenlinnan studioissa.

toukokuussa residenssissä työskenteli virolai-nen Kristel maamägi, joka toteutti sarjakuva-keskuksen galleriaan valokuvia ja kuvataidetta yhdistävän sarjakuvanäyttelyn. art farming -näyttely kertoi maamägin isoäidistä ja tämän luovasta elämäntavasta arkipäivän keskellä ja rakentui pala palalta galleriatilaan residenssin aikana. näyttelyn lisäksi maamägi työsti iso-äidistään kertovaa elämäkerrallista sarjakuva-teosta.

© Kristel Maamägi

36

matt BoYCe veti ensimmäistä Kertaa viittomaKieLisensarjaKuvaKurssin

elokuussa residenssissä oli brittiläinen sarja-kuvataiteilija ja -opettaja matt Boyce, joka veti residenssin aikana kahden viikonlopun sar-jakuvakurssin kuuroille. Boycen tausta viittomakie-len tulkkina mahdollisti uuden kurssiyleisön saa-vuttamisen. tapahtuman tiedotuksessa avusti Kuu-rojen Liitto. sarjakuvaa viittoen -kurssi järjestettiin yhteistyössä HiaPin kans-sa ja toinen viikonlopuista pidettiin suomenlinnassa HiaPin augusta-galleri-assa. Boyce toteutti sarja-kuvakeskuksen galleriaan myös everyday monsters -sarjakuvanäyttelyn. sekä näyttely että kurssi saivat suurta medianäkyvyyttä suomessa kiinnostavan teemansa ansiosta.

Boycen kurssilla tehtiin omaelämäkerrallisia sarjakuvia käyttämällä viittomakieltä apuna. Kurssi järjestettiin kahden viikonlopun mit-taisena työpajana, ja se menestyi todella hyvin. osallistujia tuli myös pääkaupunkiseudun ul-kopuolelta, aina varsinais-suomesta saakka. Kaikenlaiset osallistujat, niin kuurot kuin kuu-levatkin, olivat tervetulleita kurssille. Kurssilla valmistuneista töistä koottiin kaksikielinen zine eli omakustannelehti sarjakuvaa viittoen (Comics by signing), jossa osa sarjakuvista on suomeksi, osa englanniksi. 1-2 sivun mittaiset sarjakuvat kertoivat viittomakielisten elämästä ja kohtaamista ennakkoluuloista suomessa.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tämän-tyyppinen viittomakielinen sarjakuvakurssi pidettiin suomessa. Boycea haastateltiin Kuu-rojen liiton tv:hen sekä Yleen. Ylen haastat-telussa Boyce kertoi pitävänsä sarjakuvakurs-seja kuuleville ja kuulevien olevan hitaampia sarjakuvan teon aloittamisessa, kun taas kuu-

rot olivat aktiivisempia ja oma-aloitteisempia, mikä johtuu heidän vi-suaalisista taidoistaan. Kuuroilla ei ollut sa-manlaista piirtämisen aloittamiskynnystä ja he osasivat käyttää sar-jakuvaa. Boyce kehui kurssilaisia innovatiivi-siksi ja luoviksi. Boyce yritti residenssikäynnil-lään myös opetella suo-malaista viittomakieltä, mutta sanoi sen olevan todella vaikeaa.

Boyce haluaa sarjaku-villaan ja kursseillaan rikkoa viittomakieleen

liittyviä ennakkoluuloja ja virheellisiä ole-tuksia, sekä lisätä tietoa kuurojen elämästä ja todellisuudesta. residenssivierailun jälkeen Boyce on pitänyt muun muassa lasten ani-maatiopajan englannissa kuurojen päivänä, ja aikoo jatkaa omaelämäkerrallisten kuurojen pajojen pitämistä myös Briteissä.

eurooppalainen Cune- Comics in residence -residenssiohjelma antaa sarjakuvataiteilijoil-le mahdollisuuden tutustua naapurimaiden kulttuuriin, ihmisiin ja sarjakuvataiteeseen. ohjelma toimii tällä hetkellä pääasiassa 11 maassa, suomessa, ruotsissa, virossa, Latviassa, Liettuassa, norjassa, tanskassa, Puolassa, saksassa, alankomaissa ja venäjällä.

37

elo-syyskuu-taitteessa residenssiin tuli latvia-lainen Dace sietina, joka toteutti installaatio-teoksen The study of my mindfeeders osana Helsingin sarjakuvafestivaalien ohjelmaa. re-sidenssin aikana sietina teki myös tilateoksen HiaPille suomenlinnan saarella. festivaalin myötä sietinan teos sai paljon näkyvyyttä ta-pahtumaviikonlopun aikana.Lokakuussa residenssissä oli saksalainen max Baitinger, joka toteutti sarjakuvakeskuksen galleriaan tuotantoaan esittelevän Circle Pit-näyttelyn. seura julkaisi Baitingerin teoksen Heimdall Helsingin Kirjamessujen yhteydes-sä ja järjesti oulun sarjakuvafestivaalin yhte-yteen pienoisnäyttelyn teoksesta. Baitinger myös vieraili festivaalilla ja osallistui tapahtu-man puheohjelmaan mm. haastatteluin.

4.4.2 cUNE cOMIcS cO-OPERATION SEMINAR 2013Kansainvälisenä tapahtumana Helsingin sar-jakuvafestivaalit toimii myös verkostoitumis-mahdollisuutena sarjakuva-ammattilaiselle sekä suomen sarjakuvaseuran kansainvälisten hankkeiden veturina. suomenlinnan Pajasa-lissa järjestettin Cune Comics Co-operation seminar 2013 eri yhteistyöhankkeiden lau-kaisuun ja Cune Cir -ohjelman seurantaan 5.9.13. Paikalle saapui noin 50 kansainvälistä vierasta.

Päivän ohjelmassa esiteltiin Cune Cir -oh-jelma ja sen toiminta kutsutuille vieraille. sekä Cune Ciriin valitut että muissa residensseis-sä olleet taiteilijat kertoivat kokemuksistaan ja siitä, mikä heidän mielestään on tärkeää resi-denssissä työskentelyssä. myös sarjakuva-alan muiden toimijoiden residenssitarpeet otettiin puheeksi keskusteluohjelmassa.

iltapäivällä osallistujat jakautuivat pie-nenmpiin ryhmiin keskustelemaan eri hank-keista, ja Cune Cir -ohjelman järjestäjät tapasivat keskenään hankehallinnoinnin tii-

moilta. tapaamisessa olivat mukana myös vuonna 2014 järjestettävien uusien residens-sikohteiden, Leipzigin ja Kielin, edustajat. muut ryhmät koostuivat fiLin kustantaja-vieraista ja ruotsin sarjakuvaseuran nordic Comics meetingin osanottajista.seminaarin järjestämiseen saatiin rahoitusta Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä.

4.5 EdUSTUSMATKAT JA NÄYTTELYT ULKOMAISILLA fESTIVAALEILLA

sarjakuvaseura pyrkii olemaan paikalla mah-dollisimman monessa alan kansainvälisessä tapahtumassa. edustusmatkoille on lähtenyt seuran edustajia sekä valikoituja taiteilijoita.

toronto Comic arts festival 10.–12.5.13seura osallistui ensimmäistä kertaa Kanadan tärkeimpään sarjakuva-alan tapahtumaan, to-ronto Comic arts festivaliin. tavoitteena oli käynnistää suomalais-kanadalainen yhteistyö ja etsiä yhteistyökumppaneita pitkäjänteiseen kulttuurivaihtoon.

Yhteisen suomi-pöydän ja kirjamyynnin li-säksi seura tuotti festivaalien yhteyteen La Bande Dessinée finlandaise 2013 -yhteis-näyttelyn sekä taiteilija anna sailamaan Co-mics & Drawings -näyttelyn paikalliseen p|m Galleryyn. molemmat näyttelyt olivat yleisö-menestyksiä ja saivat paljon medianäkyvyyttä.

festivaalien suomi-ohjelmaan ja taiteilijoiden matkoihin saatiin tukea opetus- ja kulttuu-riministeriöltä ja fiLiltä. tapahtumatiedo-tuksessa ja tuotannossa avustivat Canadian friends of finland ja Kanadan sanomat.

38

Copenhagen Comics 1.–2.6.13seura osallistui jälleen vuorovuosittain järjes-tettävään Copenhagen Comics -festivaaliin (ent. Komiks.dk-festivaali). tavoitteena oli edustaa suomalaista sarjakuvaa mm. kirjaesit-telyjen, myynnin ja näyttelyjen kautta.

Yhteisen myyntipöydän lisäksi seura tuotti festivaaleille Dreambuddies -näyttelyn poh-joismaisesta lastensarjakuvasta ja otti osaa puheohjelmiin. Lisäksi seuran edustajat ot-tivat osaa festivaaliohjelman ulkopuolella Cune Cir -hankkeen alkutapaamiseen yh-dessä kuš!komikssin, viron sarjakuvaseuran ja ruotsin sarjakuvaseuran kanssa. tämän lisäk-si seura osallistui ruotsin sarjakuvaseuran jär-jestämään nordic Comics meetingiin, jossa keskusteltiin mahdollisista uusista yhteispoh-joismaisista hankkeista.

tapahtumaan osallistumiseen saatiin tukea eu:n Kulttuuri-ohjelmalta, Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä ja suomalais-tanskalaiselta kulttuurirahastolta.

oslo Comics expo 7.–8.6.13seura osallistui järjestettävään oslo Comics expoon. tavoitteena oli edustaa suomalaista sarjakuvaa mm. kirjaesittelyjen ja myynnin kautta. Yhteisen myyntipöydän lisäksi seuran edustajat ottivat osaa festivaaliohjelman ulko-puolella ruotsin sarjakuvaseuran järjestämään nordic Comics meetingiin, jossa keskustel-tiin mahdollisista uusista yhteispohjoismaisis-ta hankkeista.

tapahtumaan osallistumiseen saatiin tukea ruotsin sarjakuvaseuralta.

i seriernas värld 24.–27.10.13seura osallistui ensimmäistä kertaa vuorovuo-sittain järjestettävään i seriernas värld -lasten-sarjakuvafestivaaliin malmössä. tavoitteena oli edustaa suomalaista sarjakuvaa mm. kirja-esittelyjen, myynnin ja näyttelyjen kautta.

Yhteisen myyntipöydän lisäksi seura tuotti festivaaleille Dreambuddies -näyttelyn poh-joismaisesta lastensarjakuvasta. Lisäksi seuran edustajat ottivat osaa festivaaliohjelman ulko-puolella Cune Cir -hankkeen välitapaami-seen yhdessä kuš!komikssin, viron sarjaku-vaseuran ja ruotsin sarjakuvaseuran kanssa. tämän lisäksi seura osallistui ruotsin sarja-kuvaseuran järjestämään viimeiseen nordic Comics meetingiin, jossa keskusteltiin mah-dollisista uusista yhteispohjoismaisista hank-keista tulevina vuosina.

tapahtumaan osallistumiseen saatiin tukea eu:n Kulttuuri-ohjelmalta, Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä ja suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta.

La bande dessinée finlandaise 2013 -näyttely moofissamuseum of original figurines eli moof esitteli marraskuussa avautuneessa näyttelyssä 13 suomalaisen naistaiteilijan töitä. näyttely perustui La Bande Dessinée finlandaise 2013 -antologiaan. näyttelyssä olivat mukana mari ahokoivu, maria Björklund, terhi ekebom, annukka Leppänen, Hanneriina moisseinen, reetta niemensivu, tiina Pystynen, Kati rapia, anna sailamaa, tiitu takalo, Katja tukiainen, riitta uusitalo ja amanda vähämäki.

tilaisuudessa juhlittiin myös hollantilaisen Zone 5300 -kulttuurilehden suomi-numeron julkai-sua. Kyseinen numero esitteli erityisesti suoma-laisen sarjakuvan nykykärkeä ja sen oli toimitta-nut sarjakuvataiteilija marcel ruijters.

39

stichprobe-näyttelysuomen saksan-instituutilla Berliinissä järjes-tetty stichprobe-näyttely käynnisti sarjakuvan osalta vuoden 2014 ohjelman. frankfurtin kirjamessuihin huipentuva ohjelmisto pitää sisällään lukuisia näyttelyitä, julkaisuja, festi-vaaleja ja taiteilijavierailuita.

Berliinin näyttelyn taiteilijat olivat mari ahokoivu, Hanneriina moisseinen, Petteri tikkanen ja marko turunen, joista jokainen toteutti näyttelyyn oman kokonaisuuden. mukana oli esimerkiksi seinäpiirroksia ja -maalauksia, liinoja, varjoja ja animaatiota. näyttelyn ohessa järjestettiin kaksi tapahtu-maa, joista molemmissa oli monipuolista oh-jelmaa. näyttelyyn saatiin rahoitusta suomen saksan-instituutilta.

nordic Comics Brazil -hankesuomen sarjakuvaseura esitteli sarjakuvaa joulukuussa Brasiliassa kahden eri näyttelyn voimin. riossa järjestettiin tommi musturin näyttely ja taiteilijatapaaminen yhteistyössä kustannusyhtiö a Bolha editoran kanssa. sal-vadorin kaupungissa järjestettiin pohjoismais-ta sarjakuvaa esittelevä Kolor Klimax -näyttely paikallisessa hotelli mercuressa ja musturin johtama työpaja rv Galeriassa.

Projektiin saatiin rahoitusta Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä ja frame-säätiöltä.

muut festivaalivierailutvuonna 2013 suomen sarjakuvaseura oli läs-nä ohjelmajärjestäjänä ja näytteilleasettajana seuraavissa kansainvälisissä tapahtumissa:

angoulêmen kansainvälinen sarjakuvafestivaali (ranska)

fumetto international Comix-festival Luzern (sveitsi)

Ligatura international Comics Culture festival (Puola)

tukholman kansainvälinen sarjakuvafestivaali (ruotsi)

internationales Literaturfestival Berlin (saksa)

mukana oli sarjakuvia tommi musturilta, maria Björklundilta, jarno-Latva nikkolalta, emmi valveelta, Petteri tikkaselta, ville Piriseltä ja terhi ekebomilta.

näyttely ja tilaisuus saivat tukea fiLiltä ja suomen Belgian suurlähetystöltä.

© Mari Ahokoivu

40

La bande dessinée finlandaise 2013toim. Kalle Hakkola ja johanna rojolaisBn: 978-2-87827-155-3Kustantaja: suomen sarjakuvaseura ja Édition rackhamKieli: ranskaKääntäjät: jean-michel Kalmbach, Kirsi Kinnunen, Lucie Labreuille ja Claire saint-Germaintammikuu 2013

La bande dessinée finlandaise 2013 on finnish Comics annual -sarjan kolmas osa. ranskankielinen antologia esittelee suoma-laisten naissarjakuvataiteilijoiden työtä.johanna rojolan ja Kalle Hakkolan toimitta-ma kirja on julkaistu yhteistyössä ranskalaisen rackhamin kanssa.

tekijät: mari ahokoivu, maria Björklund, terhi ekebom, annukka Leppänen,Hanneriina moisseinen, reetta niemensivu, tiina Pystynen, Kati rapia, anna sailamaa, tiitu takalo, Katja tukiainen, riitta uusitalo ja amanda vähämäki.

sarjakuva – Koulutustoim. verna KuuttiisBn: 978-952-5972-07-8Kustantaja: sarjakuvakeskusKieli: suomiHelmikuu 2013

sarjakuva – Koulutus johdattelee sarjakuvaan oppimisen välineenä. julkaisu on syntynyt pääosin Helsingin Kirjamessuilla vuonna 2012. Lehti on oiva osoitus sarjakuvayhtei-sön kasvatuksellisesta roolista: lehteä on tehty opettajien, vapaaehtoisten ja harjoittelijoi-den voimin, kuvituksena on käytetty mm. messuilla syntyneitä piirroksia. Lehti sisältää artikkeleita, sarjakuvia ja valmiita tehtäviä sar-jakuvan käytöstä eri opetustilanteissa ja mm. erityisryhmien kanssa työskennellessä sekä in-formaation välittäjänä.

41

Dreambuddies – new Children’s Comics from the northtoim. Kalle HakkolaisBn: 9-789525-972085Kustantaja: suomen sarjakuvaseuraKieli: englantitoukokuu 2013

ihastu uuteen pohjoismaiseen lastensarjaku-vaan! suomen sarjakuvaseuran englanninkie-lisessä Dreambuddies-antologiassa on esillä tarinoita ja uusia hahmotuttavuuksia niin suomalaisilta, ruotsalaisilta, norjalaisilta kuin virolaisilta tekijöiltä.

mukana olevat tekijät: mari ahokoivu, anna fiske, annika Giannini, aarni Korpela, ann-Christine magnusson, reetta niemensivu, joonas sildre ja ana udovic.

jukkapalmun salaisuustoim. Kalle HakkolaisBn: 978-952-5972-11-5Kustantaja: suomen sarjakuvaseuraKieli: suomisyyskuu 2013

suomen sarjakuvaseura järjesti Pohjoismaisen lastensarjakuvan kilpailun, joka oli jatkoa ai-emmin Kemissä järjestetylle pohjoismaiselle kilpailulle. nyt mukana on myös tekijöitä Baltian maista. antologia esittelee kilpailun voittajatöitä. albumi julkaistiin Helsingin sarjakuvafestivaaleilla.

mukana: mari ahokoivu, jutta Kivilompolo, verna Kuutti, reetta Laitinen, jonna markkula, maarika martins, akvilé miseviciute, elina ovaskainen, Katri sipiläinen, Luka va,anna Åhlén.

42

festivaalikatalogi 2013toim. verna KuuttiisBn: 978-952-5972-10-8Kustantaja: sarjakuvakeskusKieli: suomisyyskuu 2013

Helsingin sarjakuvafestivaalien katalogi 2013. sisältää mm. artikkeleita festivaalien teemois-ta, festivaalivieraiden ja näyttelyiden esittelyjä sekä koko ohjelman.

Bingo ja muita seikkailuja mummon kanssatekijä: anna fiskeisBn: 978-952-5972-09-2Kustantaja: sarjakuvakeskusKieli: suomiKääntäjä: mikko Huuskosyyskuu 2013

saavatko isoäiti ja anna bingon? Löytääkö anna taas oravan? mitä Lundgrenin sisarukset ovat virkanneet? mikä kova tuuli oikeastaan on? ja miten kävi kun annan äiti oli kylläs-tynyt koko jouluun? Lastenkirjailija, sarja-kuvantekijä ja kuvittaja anna fiske on poh-joismaiden merkittävimpiä lastensarjakuvan tekijöitä. Bingo ja muita seikkailuja mum-mon kanssa on fisken ensimmäinen suomeksi käännetty albumi.

43

Heimdalltekijä: max BaitingerisBn: 978-952-5972-12-2Kustantaja: sarjakuvakeskusKieli: suomiKääntäjä: anne soininenLokakuu 2013

saksalaisen max Baitingerin esikoissarjaku-vateos Heimdall ammentaa skandinaavisesta mytologiasta ja mukailee vapaasti edda-teos-ta. se kertoo Heimdall-nimisestä jumalasta, jonka erityislahjakkuutena on se, että hän nä-kee kaiken. Heimdall ei ole erityisen rohkea – päinvastoin kuin veljensä Thor, sään jumala, tai isänsä odin, joka on luonut maailman ja tietää kaiken.

Kirja toteutettiin osana max Baitingerin Helsingin Cune Cir -residenssivierailua.

6. VERKKO-PALVELUT JA TIEdOTUSvaltaosa sarjakuvaseuran sivustoista sijaitsi vuonna 2013 säätöyhteisö B2 ry:n ylläpi-tämillä palvelimilla. verkkopalveluiden ke-hittämisessä ja ylläpidossa oli mukana laaja verkosto työntekijöitä, työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia.

sarjakuvaseura tavoitti verkossa laajan yleisön tuottamalla ja jakamalla alaan liittyvää sisäl-töä. myös muut mediat olivat hyvin yhteis-työssä ja sarjakuva näkyi mediassa.

sarjakuvaseura.fisarjakuvaseura.fi kerää yhteen paikkaan tär-keimmät faktat seurasta ja sen toimintaa kos-kevat uutiset. sivuilta löytyy myös tietoa eri puolella suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. etusivuille päi-vitetään ajankohtaisia uutisaiheita. sivustolla on myös sarjainfo-lehden digitaalinen arkisto uusimpia numeroita lukuunottamatta.

sarjakuvantekijä veikko “joonas” savolaisen laajan tuotannon keskeinen osuus on tal-lennettu digitaaliseen muotoon ja julkaistu kuvagalleriana sarjakuvaseura.fi-sivustolla. vuoden 2013 aikana arkistohanketta on muutenkin jatkokehitetty kohti kirjastopalve-lun tasoista materiaalipankkia, joka palvelisi sarjakuvatutkimusta mahdollistamalla tehok-kaat haut sekä täysikokoisten originaalitiedos-tojen jakelun.

44

sarjakuvakeskus.fiHelsingin arabianrannassa sijaitsevan sarja-kuvakeskuksen toiminnasta kiinnostuneita palvelee sivusto sarjakuvakeskus.fi. sivustolla tiedotetaan keskuksen kursseista, työpajoista ja näyttelyistä ja siellä toimii keskuksen sar-jakuvakaupan verkkokauppa. myös kurssi-ilmoittautumiset tulevat tätä kautta. sarja-kuvakeskuksen blogi kertoo tapahtumista syvemmin ja tarjoaa mm. taiteilijahaastatte-luja.

vuonna 2013 sivuille lisättiin open source -tehtäväkansio, josta kävijät voivat ladata it-selleen mm. Lasten lauantai-tapahtumien tehtäviä. tehtäväkansiota ja media-arkistoa päivitetään jatkuvasti.

finnishcomics.infosarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkieli-nen finnishcomics.info-sivusto tarjoaa tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä, vierailuista sekä muista suomalaista sarjakuvaa koskevista tapahtumista, näyttelyistä ja julkaisuista ulko-mailla. vuonna 2013 sivusto oli myös osa La bande dessinée finlandaise 2013 -kirjan jul-kaisuhanketta, ja siitä tehtiin myös ranskan-kielinen versio.

sivustolta löytyy tekijäesittelyt tärkeimmistä suomalaisista sarjakuvataiteilijoista englan-niksi sekä lista eri kielille käännetyistä suo-malaisista sarjakuva-albumeista. sivulla on myös blogi, jossa koti- ja ulkomaiset kirjoit-tajat kommentoivat kansainvälisesti kiinnos-tavia ajankohtaisia aiheita suomen sarjakuva-kentältä. finnish Comics -facebook-sivulla tiedotetaan sivuston uusista artikkeleista ja suomalaisen sarjakuvan kansainvälisistä me-diaosumista ja tapahtumista.

sarjakuvablogit.comvuonna 2008 perustettu sarjakuvablogit.com-sivusto tarjoaa kaikille halukkaille ilmai-

sen alustan sarjakuvabloggaamiselle ja on ly-hyen olemassaolonsa aikana kerännyt jo suu-ren joukon suomalaisia sarjakuvataiteilijoita jakamaan joskus intiimejäkin hetkiä elämäs-tään sarjakuvan muodossa. joukkoon mahtuu niin innokkaita harrastajia kuin ammattilai-siakin. suuren suosion saavuttanutta palvelua kävi vuonna 2013 lukemassa kuukausittain keskimäärin 70 000 vierailijaa, ja sivujen lu-kukerrat nousivat parhaimmillaan yli kahteen miljoonaan kuukaudessa. sarjakuvablogit.comin suuri suosio tarkoittaa myös teknisiä haasteita ja sivustoa kehitetään edelleen.

sarjakuvafestivaalit.fivuotuisten Helsingin sarjakuvafestivaalien tiedotussivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. itse ta-pahtuman aikana sivuille päivitettiin tietoa ohjelmamuutoksista ja ajankohtaisista tapah-tumista. festivaalisivustoa kehitettiin vuonna 2013 uuteen muotoon ja vielä paremmin yh-teensopivaksi sosiaalisen median kanssa.

nordicomics.infonordicomics.info on seuran nordicomics-hankkeen kansainvälinen sivusto, joka esitte-lee englanniksi pohjoismaiden ja Baltian mai-den sarjakuvantekijöitä. tekijäesittelyjen ja tapahtumakalenterin lisäksi sivuilla oli vuon-na 2013 hankkeen julkaisuja myyvä verkko-kauppa sekä pohjoismaisten sarjakuvajulkai-sujen tietokanta. Lisäksi sivustolle perustettiin oma blogi nordicomics islands -hankkeen ja muiden nC-tapahtumien tiedotusta varten.

Cunecomics.netCune (Comics union of northern europe) järjestää residenssivaihtoa sarjakuvataiteilijoille euroopassa. sivusto tiedottaa tulevista resi-denssihauista, julkaisuista, työpajoista ja muis-ta tapahtumista. sillä on myös oma blogi.

45

Kvaak.fitoukokuussa 2003 toimintansa aloittanut Kvaak.fi on sarjakuvia asiallisen journalisti-sella mutta viihdyttävällä asenteella uutisoiva, arvosteleva ja seuraava, jatkuvasti päivittyvä ja kehittyvä verkkopalvelu, johon kuuluu myös aktiivinen, kaikille avoin keskustelufoorumi. vuonna 2009 suomen sarjakuvaseura otti Kvaak.fi -sarjakuvaportaalin hallintaansa.

24tuntiasarjakuvaa.infovuonna 2009 perustettu 24tuntiasarjakuvaa.info kerää yhteen paikkaan maailmanlaa-juisen 24-Hour Comics Day -tapahtuman suomalaisia tuotoksia. Kerran vuodessa sarja-kuvan harrastajat ja ammattilaiset haastetaan piirtämään kokonainen 24 sivun pituinen sar-jakuva yhdessä vuorokaudessa. Piirtotapahtu-mia suomessa järjestävät tahot voivat lähettää sarjakuviaan sivustolle, josta ne ovat vapaasti kaikkien luettavissa. vuonna 2013 24-Hour Comics Day tuotti sivustolle sarjakuvaa 45 eri tekijältä, seitsemältä eri paikkakunnalta.

valistavasarjakuva.infosyksyllä 2010 perustettu sivusto luotiin tuke-maan ja esittelemään sarjakuvaseuran valista-vaa nuortentoimintaa sekä esittelemään uusia keinoja sarjakuvan monimuotoisesta käytöstä. sivusto on suunnattu nuorisotyön kentällä työskenteleville ja se tarjoaa ideoita, materiaa-lia ja näytteitä nuorten kanssa tehdyistä töistä, sekä toimii linkkinä eri alan ammattilaisten välillä. sivusto mahdollistaa vastaavien pro-jektien toteuttamisen valtakunnallisesti.

sarjakuvantekowikisarjakuvaopettaja Keijo ahlqvistin hanke yhteisölliseen sisällöntuotantoon tarkoitetun wiki-palvelun muodossa olevasta sarjakuvaop-paasta, joka kertyy jatkuvasti kattavammaksi. suomen sarjakuvaseura osallistuu sivuston yl-läpitoon.

sosiaalinen media, mediaseuranta ja tiedotussarjakuvaseura laajensi tiedotustoimintaa ja tiedotti omistaan ja alan muista tapahtumista sekä sarjakuvaan liittyvistä media-artikkeleista eri tiedotuskanavien sekä sosiaalisen median kautta. sarjakuvaseuralla on useita aktiivisia facebook-tilejä eri teemoille, sarjakuvakes-kuksen ja sarjakuvafestivaalien twitter-tilit sekä Youtube- ja Google+-kanavat. Kokeile-vaan videotuotantoon lisättiin hieman resurs-seja vuonna 2013. eri julkaisuja julkaistiin myös issuussa. omien sivustojen blogit olivat ahkerassa ja moniäänisessä käytössä.

suomalaiseen sarjakuvaan liittyviä media-osumia kartoitettiin niin puskaradion kuin mediaseurantaohjelmankin avulla. media-artikkeleista, omasta sisällöntuotannosta ja ajankohtaisista tapahtumista tiedotettiin alan toimijoille ja kiinnostuneelle yleisölle suo-meksi ja englanniksi sarjakuvaseuran sivus-toilla ja sosiaalisessa mediassa. sarjakuvaseura pyrkii näin myös olemaan osaltaan helposti lähestyttävä taho. Yhteydenottoja tuleekin paljon.sarjakuvaseuran toiminta ja suomalainen sarjakuva näkyivät hyvin kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa vuonna 2013. sar-jakuvaseura lähetti useita tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen kanssa. myös ara-bianrannan Kuohu-lehteen toimitetaan vaki-tuista sarjakuvaa.

7. TALOUSsuomen sarjakuvaseuran talous on kasvanut viime vuosina nopeaa tahtia. Pääasiallisena ra-hoituslähteenä olivat erilaiset avutukset. mer-kittävimpinä näistä olivat ensimmäistä kertaa jaettu oKm:n yleisavustus valtakunnallisten sarjakuvajärjestöjen toimintaan (85 000 €), sekä eu:n Kulttuuri-ohjelman avustus seu-ran hallinnoimaan Cune Cir-hankkeeseen (85 000 €).

46

muita merkittäviä ja seuran toiminnan jat-kuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat oKm:n kulttuurilehtituki (17 000 €), tapahtumatuki (30 000 €), kulttuuriviennin kärkihanke (45 000 €), kuten myös Helsin-gin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntä-mä toiminta-avustus sekä monet muut kan-sainvälisiin projekteihin liittyvät avustukset. Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin noin 30 ja näiden yhteenlaskettu rahamäärä oli noin (400 000 €). tästä osa käytettiin jo vuoden 2012 takautuviin kuluihin ja osa siirtyi tule-valle vuodelle 2014.

suurimpina menoerinä olivat palkat ja sar-jakuvakeskuksen vuokra sekä kansainvälisten projektien matka- ja tuotantokulut. Lisäksi muita merkittäviä menoja olivat sarjainfon painokustannukset sekä festivaalien tila- ja laitevuokrat. taloudesta kerrotaan tarkemmin vuoden 2013 tilinpäätöksessä.

vuoden tärkein talouteen liittyvä muutos oli valtion budjettiin sarjakuvalle lisätyn oma rivin aiheuttama perusrahoituksen nousu. tämä luo toimintaan kauan kaivattua jatku-vuutta.

8. YHTEISTYö-TAHOTa Bolha editoraafart förlagalfred Kordelinin säätiöarabianrannan kirjastoarabian taideosastoyhdistysars Balticaart Kaarisiltaartova kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys ryasema KustannusautistisäätiöBionadeB2 ryCanada Council for the arts

Canadian friends of finlandCopenhagen ComicsDansk tegneserierådDubrovnik Bar & LoungeÉditions rackhamegmonteesti Koomiksiseltseläintarhan huvilaerilaisten oppijoiden liitto ryespanjan suomen suurlähetystöespoon kaupunkieu:n Kulttuuri-ohjelmafantasiapelitfiLi – finnish Literature exchangefumettoGalleria jangvaGalleri KakelhallenGalleria nunesGeezersGoethe-institut finnlandHelsingin kaupungin kulttuurikeskus annantaloHelsingin kaupungin kulttuurikeskus malmitaloHelsingin kaupungin nuorten metalliverstasHelsingin kaupunkiHelsingin KirjamessutHelsingin yliopistoHiaP – Helsinki international artist ProgrammeHoitola HerttaHuuda Huudai seriernas världippaiislantilais-suomalainen kulttuurirahastoitävallan suurlähetystöjakomäen kirjastojalavajippi forlagjornaankylän kouluKaiku-galleriaKanadan sanomatKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CimoKansalliskirjastoKatuaqin kulttuurikeskusKauhajoen kirjastoKinaporin palvelutaloKirjasto 10

47

Kitokia GrafikaKivinokkalaiset ryKommissiaKorjaamoKulku-Katin PoikaKuohukuš!komikssKuurojen Liitto ryK-operatorLaatua lapsilleLasipalatsin mediakeskusLatvian saksan suurlähetystömbarmaailman sarjakuvat rymanga Cafématkailun edistämiskeskusmoof – museum of original figurinesmoskovan nuorisokirjastomuthesius Kunsthochschulenaisasialiitto unioninaPa – nordic institute in GreenlandnnCoreno Comprendo Pressnokian Panimonordkolleg rendsburgnorLanorske tegneserieforumnuukin pääkirjastoom’puopetus- ja kulttuuriministeriöoranssi ryoslo Comics expooslo serieteketotavan kirjakauppaoulun sarjakuvaseura ryp|m GalleryPainotalo miktorPalikka ryPieni LeffakauppaPihlajamäen tukikotiPitäjänmäen kirjastoPohjoismainen kulttuuripistePohjoismainen kulttuurirahastoPositiiviset ryPositiv förlagPub Porthan

Puolan kirjainstituuttireproduktreykjavíkin kaupunginkirjastoreykjavíkin kuvataidekoulurosebudrotopolpressruotsin saksan suurlähetystörööperin taidesalonkisanomatalosarjakuvantkijät rysavi ja puu kaupungissaschleswig-Holsteinin maakunnan kulttuurisäätiöseriefrämjandetskidit festaritsnow Whitesuomalais-norjalainen kulttuurirahastosuomalais-ruotsalainen kulttuurirahastosuomalais-tanskalainen kulttuurirahastosuomen askartelu ja kuvataide oysuomen pakolaisapusuomen Belgian suurlähetystösuomen saksan-instituuttitaiteen edistämiskeskustapulikaupungin kirjastotavanitemperatoronto Comic arts festivaltórshavnin Pohjola-talotulvaturun kaupunginkirjastoturun sarjakuvakauppaturun sarjakuvakerho rytyttörullalautailijat ryuudenmaan taidetoimikuntauusix-verstasvailla vakinaista asuntoa ryvadelma ryvakuutuskuntoutus vKK ryvantaan kaupunkiviikin kirjastovuosaaren kirjastoWsoY:n kirjallisuussäätiöWooDooXL art spaceZone 5300

48

© Tuomas Tiainen