Rehevöittävän fosforin kierto Suomenlahdella

Itämeren pääallas Suomenlahti

Paljonfosforia

Vähänhappea

Fosforiasitoutuupohjaan

Fosforia vapautuuveteen huonoissahappioloissa

Paljonsuolaa

Fosforipäästöjä muunmuassa maataloudestaja asutuksesta

SYKE

Suomenlahti elpyy vähitellen

NÄKÖKULMA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN | SYKE POLICY BRIEF | 1.12 . 2015

Kohti terveempää Suomenlahtea

• Suomenlahdenlevämäärätovatvähentyneetviimeisen10vuodenaikana.Tämäjohtuusuureltaosinilmastonjasäätilojenvaihteluista,jotkasäätelevätravinteidenkiertoameressä,muttamyösravinnekuormituksenpienenemisestä.UlkoisenkuormituksenlaskunvaikutuksetnäkyvätSuomenlahdenitäosissa,jossamerkittävimmätpäästövähennyksetontehtyjajossaItämerenpääaltaanvaikutusonpienempikuinläntiselläSuomenlahdella.

• Mereentulevienravinteidenmääräätuleeedelleenvähentää.Hajakuormituksenvähentämiseksimaataloudenravinteidenkierrätystäjakarjanlannanhyväksikäyttöätulisilisätäjalannoitusonsuhteutettavasadontodellisiinravinnevaatimuksiin.YhdyskuntajätevesientypenpoistoatulisitehostaaedelleenkaikkiallajafosforinpoistoaerityisestiVenäjällä.

• KansainvälinenyhteistyöHELCOMinjaEUnpuitteissaonvälttämätöntäItämerenjaSuomenlahdentilanparantamiseksi.Suomen,VenäjänjaVironmerensuojelunyhteistyössävoidaanpuolestaanottaahuomioonSuomenlahdenerityispiirteetjahallinnolliseterityisongelmatsekäratkaistapaikallisiaympäristöongelmia.

Suomenympäristökeskus | SYKe . f I | YMPAR ISTO. f I

REHEVöITTäVänfOSfORInKIERTOSUOMEnLaHdELLa

Suomenlahti kärsii edelleen ympäristöongelmista, vaikka sen tilanparantamiseksi on tehty paljon. Muutos parempaan on kuitenkin jo nähtävissä.

Suomenlahti voidaan palauttaa

ekologisesti kestävään tilaan, mikäli jo sovitut kuormitusvähennykset

toimeenpannaan ja Suomenlahtea hyödyn-

netään kestävästi.

Suomenlahteen tuleva jätevesien fosforikuormitus on vähentynyt merkittävästi erityisesti vuosina 2004-2015 toteutetun Pietarin yhdyskuntajätevesien käsittelyn uu-distusohjelman kautta. Helsingin ja Tallinnan jätevesien puhdistus tehostui jo aikaisemmin.

Suomenlahteen tulevan kuormituksen vähentymisen vaikutus on toistaiseksi havaittavissa ainoastaan itäisellä Suomenlahdella, jossa veden fosforipitoisuus on laskenut. Laukaanjoen kautta tullut ja vasta 2012 hallintaan saatu

SUOMEnLaHdEnVEdESSäOLEVanfOSfORInKOKOnaISMääRäVaIHTELEEHUOMaTTaVaSTIEnEMMänKUInMaaLTaTULEVaULKOI-nEnfOSfORIKUORMITUS.fOSfORInMääRänVaIHTELUSELITTYYSUURELTaOSInILMaSTOLLISTEnOLOjEn(TUULETjaILManpaInE-EROT)SääTELEMILLäVEdEnVIRTaUS-jaHappIOLOjEnMUUTOKSILLa.näIdEnSEURaUKSEnaITäMEREnpääaLLaSjaSUOMEnLaHdEnSISäISETpROSESSITVaIKUTTaVaTLaHdEnfOSfORInMääRäänSELVäSTIEnEMMänKUInULKOInEnfOSfORIKUORMa.

Suomenlahden erityispiirteet hidastavat toipumista

NÄKÖKULMA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN | SYKE POLICY BRIEF | 1.12 . 2015

Fosforiravinne Suomenlahdella

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

tonnia

Kokonaismäärä vedessä

ASUTUS JA TEOLLISUUS

Vuotuinen kuormitus maalta

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014*

Lähteet: HELCOM & Oleg Savchuk, BNISYKE

JOET

*Alustava arvio

fosforikuormitus on todennäköisesti hidastanut itäisen Suomenlahden tilan paranemista. Läntisellä Suomen-lahdella fosforipitoisuuksien muutokset selittyvät veden virtausten ja happiolojen muutoksilla.

Ulkoista kuormitusta vähennettävä Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaalla

Suomenlahti on altis ilmastollisista tekijöistä riippuville muutoksille veden vaihdossa Itämeren pääaltaan kanssa. Ilmastotekijöihin tai sisäiseen ravinnekiertoon emme voi vaikuttaa, joten meidän tehtäväksemme jää huolehtia, että Suomenlahteen tuleva ulkoinen kuormitus saadaan minimoitua.

Leväkukinnat vähenevät ja vesi kirkastuu vasta, kun ulkoinen ravinnekuormitus on saatu vähennettyä ympäristön kannalta siedettävälle tasolle. Tällöin myös Suomenlahdelle tyypillinen sisäinen ravinnekuormi-tus asteittain pienenee. Meidän on sekä pienennettävä Suomenlahteen tulevia päästöjä että tuettava prosesseja, jotka vähentävät Itämeren pääaltaaseen tulevia päästöjä.

NÄKÖKULMA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN | SYKE POLICY BRIEF | 1.12 . 2015

Uudet aineetaiheuttavatuusia ongelmia.

SEDIMENTIT:Haitallistenaineiden arkisto

TBT-maalitKertymä suurinta1990-luvun lopussa

ElohopeaKertymä suurinta1960-luvulla

DioksiiniKertymä suurinta1970-luvulla

Päästöt kertyvät ravintoketjuunja uusiin sedimentteihin.

Haitta-aineet ovat kertyneetvuosikymmenten aikana meren-pohjan kerrostumiin.

Ruoppaus vapauttaaaineet veteen, josta ne kertyvät ravintoketjuun.

SYKE

Lääkeaineet

Pinta-aktiiviset aineet

Palonestoaineet

Mikroroskat

Liikakalastus ja kutujokien

patoaminen ovat heikentäneet lohi- ja

taimenkantoja. Isoimpien lohijokien kunnostamisella

olisi suuri merkitys kantojen elpymiselle.

Monimuotoisen meriluonnon uhkatekijätSuomenlahti on herkkä murtovesialue, jota ihmisen toiminta rasittaa. Ilmastonmuutoksen ja rehevöittävän kuormituksen lisäksi Suomenlahden ekosysteemiin vaikuttavat haitalliset aineet, vilkas meriliikenne ja merellisten luonnonvarojen hyödyntäminen.

Rehevöityminen vähentää lajiston monimuotoisuutta ja tietyt lajiryhmät, esimerkiksi särkikalat runsastuvat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten veden suolapi-toisuuden muutokset ja lämpeneminen, mahdollistavat uusien vieraslajien vakiintumisen. Elinympäristöjä häviää ja turmeltuu rakentamisen ja ruoppausten yhteydessä.

Uudet haitalliset aineet valokeilaanSuomenlahteen päätyy jatkuvasti uusia pysyviä ja ravin-toketjuihin kertyviä haitallisia yhdisteitä. Emme tunne riittävästi näiden yhdisteiden lähteitä ja vaikutuksia, jotta voisimme arvioida niiden merkitystä ekosysteemille.

Erityisesti teollisuudesta ja kuluttajatuotteista jätevesiin päätyvien kemikaalien, kuten palonsuoja- ja pintakäsitte-lyaineiden, mutta yhtä lailla lääkkeiden ja roskien lähteet, määrä ja vaikutukset on kartoitettava paremmin, jotta toimenpiteitä voidaan kohdistaa tehokkaasti.

Meriliikenteessä inhimillinen tekijä ratkaiseeItämeren meriliikenteen on arvioitu kasvavan 30 % vuo-sina 2010–2030. Liikenteen kasvu lisää onnettomuusriskiä kehittyneestä riskienhallinnasta huolimatta.

Meriliikenneonnettomuus johtuu yhä todennäköisem-min inhimillisestä virheestä. Alusten henkilökunnan koulutuksesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on täten entistä tärkeämpää. Inhimilliset tekijät tuleekin ottaa entistä paremmin huomioon merenkulun turval-lisuutta kehitettäessä.

Suomenlahti tarvitsee vielä tekoja

Maalta tulevaa ravinnekuormaa pienennetään

• Maataloudenravinnekuormaavoidaanvähentäätehostamallaravinteidenkierrätystä,lannoittamallakasvientarpeenmukaisestijahyödyntämälläkarjanlantaalannoitteena.Kokeilujajatutkimustaravinteidensitomiseksipeltomaahankipsinavullatuleejatkaa.

• HELCOM:inItämerentoimintaohjelman,EU:nvesipuitedirektiivin,EU:nmeristrategiadirektiivinjaLuoteis-Venäjänvesiensuojeluohjelmanmukaistenpäästövähennystentoteuttaminenonvälttämätöntä.SitäedistääoleellisestiSuomen,VenäjänjaVironalueellinenyhteistyöSuomenlahdentilanparantamiseksi.

• Yhdyskuntajätevesienravinnekuormanvähentäminenonedelleentärkeää.Samallavaikutetaanmonienympäristöllehaitallistenaineidenpäästöihin.Yli10000asukkaanjätevesientypestätuleejätevedenpuhdistamoillapoistaavähintään70%jasuuremmissakaupungeissa90%mikäliseonteknis-taloudellisestimahdollista.TehostettuafosforinpoistoaonedelleentarpeenedistääVenäjällä.

• LaivojentyppipäästöjäItämerellätulisivähentääesim.lisäämällänesteytetynmaakaasunkäyttöälaivojenpolttoaineena.Suomen,VenäjänjaVirontulisitoimiayhteistyössäHELCOMinjaIMOn1neuvotteluissaItämerenvalitsemiseksinECa2-alueeksi.

Kalat, ruoppaus ja meriliikenne – riskien minimointia ja elvyttäviä toimia

• Vaelluskalakantojen(erityisestilohi,taimenjajokikutuinensiika)luonnonvaraistalisääntymistätulisitukeaerityisestisuurimmissajoissapoistamallajokienvaellusesteitäsekäkunnostamallakutu-japoikasalueita.

• Ruoppauksenjasedimenttienhaittavaikutuksienminimoimiseksitulisikäyttääparhaitakäytettävissäoleviatekniikoita.Suurenmittaluokanruoppaus-jaläjitysoperaatioistaolisihyväsopiayhteisestikolmenmaankeskenjaniidenympäristövaikutuksettulisiarvioidakansainvälistensäännöstenmukaisesti.

• Inhimillistentekijöidentarkempikartoittaminenjahuomioiminenparantavatmeriliikenteenriskiennusteidenluotettavuutta.

Suomenlahden merialueiden käytön suunnittelua kehitettävä

• Suomenlahtitarvitseemerialueidenkäyttösuunnitelman,jokakattaakaikkienkolmenmaanaluevedet.SuunnitelmamahdollistaaSuomenlahdenresurssienkestävänkäytönjaminimoiihmistoimintojenhaitallisetvaikutuksetmeriluonnolle

• SuomenlahdenmerellistensuojelualueidenverkostoatuleekehittääHELCOM-yhteistyössäottaenhuomioonSuomen,VenäjänjaVironrannikonekosysteemienerityispiirteet

Seurantaa ja tutkimusta yhtenäistettävä

• HELCOMjaEUnmeristrategiadirektiiviantavatpuitteetSuomenlahdenseurannankehittämisellejayhtenäistämisellesekäkolmenmaanseurantatulostenvaihdolle.ItämerenoperatiivistakauppalaivoillatapahtuvaaseurantaatulisilaajentaaItäiselleSuomenlahdelle.KokoSuomenlahdenkattavasäännöllinentalviaikainenseurantaonedellytysluotettavallerehevöitymisarvioinnille.Suomenlahteenlaskevienjokienkauttatulevaakuormitustaonseurattavaentistätehokkaamminesimerkiksiautomatisoidunseurannanavulla.

• Luotettavanseurantatiedonvarmistamiseksiontärkeää,ettäSuomi,VenäjäjaVirokäyttävätvertailukelpoisia,HELCOMinohjeistuksenmukaisiaseurantamenetelmiäjalaadullisestikorkeatasoistaympäristöanalytiikkaa.SamoinSuomenlahdenkuormitusseurantatulisitoteuttaaHELCOMinohjeistuksenmukaisesti.Kaikissanäissäonedelleenkehittämisenvaraa.

• Lääkeaineidenjamikromuovienlähteistä,kulkeutumisreiteistä,pitoisuuksistajahaitallisuudestaSuomenlahdenekosysteemilletarvitaanlisäätutkimustietoa.Tutkimus-jakehitystyötätulisisuunnatamyösmenetelmienkehittämiseenlääkeaineidenpoistamiseksijätevesistä.

1 International Maritime Organization2 Nitrogen oxide Emission Control Area

NÄKÖKULMA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN | SYKE POLICY BRIEF | 1.12 . 2015

perustuuSuomenlahti-vuoden2014yhteydessäSuomen,VenäjänjaVirontutkijoidentuottamaantila-arvioon.

KirjoittajatSYKE/merikeskus:MikaRaateoja,KaiMyrberg,HeikkipitkänenjajouniLehtoranta.

Kuvat:SYKE&KaskasMedia/TeemuHotti|Taitto:ErikaVárkonyi.

ISBn978-952-11-4536-0(nid)|ISBn978-952-11-4537-7(pdf)

Suositukset perustuvat Suomenlahti-vuoden 2014 tila-arvioon ja ehdotukseen Suomen

merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi.

HEL

SInKI2

015.