Suunnitelmaseminaari presis

Maankäytön ilmastovaikutusten arviointi

EcoBalance ja EIO-LCA-Hybridi -mallien soveltuvuus maankäytön ilmastovaikutusten arviointiin sekä politiikan ohjaukseen

Suunnitelmaseminaari - Ville-Veikko Mastomäki

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus(miksi ja miten ollaan päädytty tähän aiheeseen)


Maankäytön vaikutuksia tutkitaan nykyään laajasti Ilmastovaikutuksia ei tarvitse lain mukaan arvioida ja tästä

syystä arviot ovat harvinaisia Ilmastonmuutos on kuitenkin suurin nykyisistä

ympäristöuhista, joten se tulisi ottaa tiukemmin huomioon myös maankäytössä

Arviointiin on kehitetty työkaluja, mutta eri menetelmillä päädytään erilaisiin arvioihin ja johtopäätöksiin

On siis tarve arvioida näitä laskentamalleja ja niiden soveltuvuutta ilmastovaikutusten arviointiin sekä poliittiseen ohjaukseen

Sisältö

1 JOHDANTO 102 KESKEISET KÄSITTEET 112.1 Ilmastonmuutos uhkana 112.2 Maankäyttö ja kaavoitus 172.3 Ilmastonmuutos ja maankäyttö 202.4 Indikaattorit päätöksenteon apuvälineinä 242.5 EcoBalance 282.6 Panos-tuotos perusteinen hybridi elinkaarianalyysi 313 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 333.1 Tutkimuksen tarkoitus 333.2 Tutkimuksen kuvaus ja aluerajaus 343.3 Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset 343.4 Tutkimusmenetelmät 343.5 Tutkimuksen luotettavuus 364 TUTKIMUSTULOKSET 374.1 Millaista kritiikkiä/positiivista palautetta indikaattorit ovat saaneet 374.2 Mitä puutteita indikaattoreissa on maankäytön ilmastovaikutusten mittaamisen näkökulmasta 374.3 Soveltuvatko indikaattorit päätöksenteon apuvälineiksi 374.4 Tuottavatko indikaattorit relevanttia tietoa maankäytön ilmastovaikutuksia 375 JOHTOPÄÄTÖKSET 38


Tutkimusongelma ”Miten hyvin EcoBalance ja EIO-LCA-Hybridi

-mallit soveltuvat yhdyskuntarakenteen ilmastopäästöjen arviointiin sekä päätöksenteon ohjaamiseen”. Tuottavatko indikaattorit relevanttia tietoa maankäytön

ilmastovaikutuksia Millaista kritiikkiä/positiivista palautetta indikaattorit ovat

saaneet Mitä puutteita indikaattoreissa on maankäytön

ilmastovaikutusten mittaamisen näkökulmasta Soveltuvatko indikaattorit päätöksenteon apuvälineiksi


EcoBlanace


EcoBalance on maankäytön ilmasto- ja ympäristövaikutusten laskentamalli, jonka on kehittänyt VTT:n tutkija Irmeli Wahlgren. Laskentamallia on käytetty lukuisiin case-tutkimuksiin Suomessa monilla eri suunnittelun tasoilla spesifistä rakennusten suunnittelun arvioinnista asemakaavoihin ja yleiskaavoihin saakka.

Panos-tuotos perusteinen hybridi elinkaarianalyysi (EIO-LCA-Hybridi)


Tohtori Jukka Heinonen on kehittänyt väitöstyökseen paljon julkisuutta saaneen kulutuksen panos-tuotos perusteisen elinkaariarviointimallin (consumer input-output based hybrid lifecycle assesment - EIO- LCA), jota on väitöstyön edetessä edelleen kehitetty paremmin Suomeen soveltuvaksi hybridiksi.

Laskentatapa ottaa huomioon kulutuksen kaikki kasvihuonekaasupäästöt riippumatta siitä missä vaiheessa tuotantoketjua päästöt syntyvät.

Mallin pohjana on käytetty Carnegie-Mellon yliopiston taloudellista panos-tuotos elinkaariarviointimallia (EIO-LCA)

Datana käytetään kotimaista kuluttajatutkimusta





Tutkimuksen toteutus


Tutkimusmenetelmänä käytetään metakritiikkiä sekä vertailua kysymyspatteriston avulla.

Metakritiikkiä kerätään tietohakujen avulla. Kysymyspatteriston kysymykset on muodostettu luvuissa

2.3 ja 2.4 esitettyjen lähtökohtien perusteella, jossa käydään läpi indikaattoreiden kriteeristöä tavoitteena purkaa tutkimuskysymykset helpommin tutkittaviin osakysymyksiin.

Metakritiikki


Tutkimuksen ensimmäisenä osana suoritetaan kirjallisuuskatsaukseen perustuva metakritiikin kokoaminen. Julkaisuista pyritään etsimään artikkeleita, jotka käsittelevät tutkimuksen kohteena olevia laskentamalleja tai laskentamalleissa käytettyjä tutkimusmetodeja. Näistä artikkeleista kerätään laskentamalleja ja niiden metodeja koskevaa kritiikkiä.

Metakritiikin avulla pyritään vastaamaan erityisesti tutkimuskysymyksiin ”Millaista kritiikkiä/positiivista palautetta indikaattorit ovat saaneet” ja ”Mitä puutteita indikaattoreissa on maankäytön ilmastovaikutusten

mittaamisen näkökulmasta”. Myös kahteen muuhun tutkimuskysymykseen pyritään etsimään vastauksia.

Kysymyspatteristo


Tutkimuksena toisena metodina käytetään kysymyspatteristoa, jonka avulla pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiin ”Tuottavatko indikaattorit relevanttia tietoa maankäytön

ilmastovaikutuksia” sekä ”Soveltuvatko indikaattorit päätöksenteon apuvälineiksi” sekä

vertaamaan laskentamalleja toisiinsa.

Kysymyspatteristo


Kysymyspatteriston kysymykset ovat: Tieteellisyyteen ja pätevyyteen liittyvät

Vastaa paineisiin odotetulla tavalla Määritetään tieteellisistä lähtökohdista tavoitetaso ja/tai referenssitaso Päällekkäisyyden välttäminen Relevanssi (aiheenmukaisuus, sopivuus, hyödyllisyys) Validiteetti (mitataanko oikeaa asiaa) Reliabiliteetti (luotettavuus, uskottavuus, paikkansapitävyys)

Käytännön toimivuuteen liittyvät Onko vertailtavissa muihin mittareihin Onko helppo käyttää

Politiikkaan liittyvät: Mahdollistaako tavoitteen asettamisen Kyetäänkö käyttämään suunnittelun ja päätöksenteon ohjaamiseen Mahdollistaako tavoitteiden toteutumisen seurannan Kannustaako (ekologiseen) muutokseen

Julkisuus, uusi tieto Tuoko uutta tietoa julkiseen keskusteluun

Tutkimuskysymyksiin vastaaminen


Kyetäänkö tutkimusmetodien avulla vastaamaan tutkimuskysymyksiin? Tuottavatko indikaattorit relevanttia tietoa maankäytön

ilmastovaikutuksia Millaista kritiikkiä/positiivista palautetta indikaattorit ovat

saaneet Mitä puutteita indikaattoreissa on maankäytön

ilmastovaikutusten mittaamisen näkökulmasta Soveltuvatko indikaattorit päätöksenteon apuvälineiksi

Kyetäänkö tutkimuskysymysten avulla vastaamaan tutkimusongelmaan ”Miten hyvin EcoBalance ja EIO-LCA-Hybridi -mallit soveltuvat

yhdyskuntarakenteen ilmastopäästöjen arviointiin sekä päätöksenteon ohjaamiseen”

Documents

Suunnitelmaseminaari presis