Upload
others
View
15
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Suurpetotutkimus/RKTL
photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola
photo de5stora.comphoto: Ilpo Kojola
9.12.2010 Pori
Tietoa kestäviin valintoihin!
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio, jonka perustehtävä…– on tuottaa tietoa eläinluonnonvarojen kestävää
käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa varten sekä edistää kala-, riista- ja porotalouden elinkeino- ja harrastustoimintaa
toiminnan lähtökohta– on yhteiskunnallinen kysyntä
asiakkaat– julkishallinto, elinkeinot ja ammatinharjoittajat,
järjestöt ja yhteisöt, kansalaiset
Suurpetotutkimus riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa
Tutkittavia/seurattavia eläinlajeja neljä
– susi, karhu, ilves ja ahma
Lakisääteisiä tehtäviä
– mm. kannanseuranta
Suurpetotutkimus sijaitsee
Oulussa
Suurpetotutkimus tuottaa laaja-alaista, ekologisen ja yhteiskunnallisen näkökulman yhdistävää tutkimustietoapäätöksenteon ja elinkeinojen menestymisen tueksi.
Suurpetotutkimus/RKTL
Kannanseuranta
Tutkimushankkeet – Karhu ja susi (1998) ahma (2006) ja ilves (2008)
Seurantamenetelmät
• PetoYhdysHenkilöverkosto (PYH), ~ 1600 riistanhoitoyhdistysten
valitsemaa havainnoitsijaa.
• lisääntymishavainnot
• yksilömäärän arviointi
• levittäytyminen
• Hirvihavaintokorttien suurpetohavainnot -> 0/1
-> esiintymisindeksi (1992->), ensimmäisen viikon
näköhavainnot (2002->)
• Telemetriaseuranta
• susi – karhu – ahma – ilves
• Erillislaskennat (MH, paliskunnat, Pohjois-Suomi)
• ahma ja ilves
Petoyhdyshenkilöverkosto
• noin 1600 koulutettua havainnoitsijaa
• tuottaa tärkeän osan peto-havainnoista
• 24 785 havaintoa v. 2007• 32 528 havaintoa v. 2008• 36 497 havaintoa v. 2009
• lisääntymishavainnot
=> YKSILÖMÄÄRÄN ARVIOINTI
Arviointi menetelmät
Reviirien lukumäärään perustuva arvio
– Susi
Pentueiden lukumäärään perustuva arvio
– Karhu ja ilves
Sekamalli (erillislaskennat, havainnot yms.)
– Ahma
Reviirien lukumäärään perustuva arvio (susi) 1.
Aikuistuneet yksilöt muodostavat parin ja perustavat reviirin
– pysyvä ja paikallinen
– asuttu reviiri varsin helposti havaittava talvella
– noin 85 % koko susikannasta reviireillä (talvella)
Reviirien lukumäärään perustuva arvio (susi) 2.
Petohavainnot pohjamateriaalina
Selvitetään reviirien lukumäärä ja niiden rajat sekä reviireillä asuvien yksilöiden lukumäärä
– pohjana suurpetohavainnot, mutta GPS-tieto tarkin
Lisätään arvioon reviirien ulkopuolella asuvat yksilöt (tiedot kansainvälisistä tutkimuksista). Lumiaikaan lisäys 15 %.
Kanta-arviot, peruste, suunta
Kanta-arviot, peruste, suunta
Laji Arvio(syksy 2010)*
Miten? Suunta
Susi 150-185 Laumat + 10-15 % ~ +/-.
Arviossa on lukumäärältään tunnettujen laumojen lisäksi otettu huomioon reviirien ulkopuolella oleva kannan osa, joka on noin 10 – 15 % kokonaiskannasta.
Petohavaintojen lisäksi tutkimuslaitos käyttää kanta-arvion perusteeksi omia tutkimuksia ja lähteitä(telemetriset seurannat, maastohavainnot ja -laskennat)
*) arvio tarkentuu lumen tullessa ja varsinainen kanta-arvio valmistuu alkutalvesta 2011
Pentueiden lukumäärään perustuva arvio (karhu ja ilves)
Petohavainnot pohjamateriaalina
Selvitetään petohavaintojen perusteella erillisten pentueiden lukumäärä (emä ja pennut)
Pentueiden lukumäärä kerrotaan lajityypillisellä kertoimella (tiedot kansainvälisistä tutkimuksista), jolloin saadaan arvio populaation kokonaislukumäärästä
– Karhulla kerroin on 10 ja ilveksellä 6.
Kanta-arviot, peruste, suunta
Laji Arvio (ennen
mets. kautta 2009)*
Miten? Suunta
Karhu 1850-1950 10*pentueet Lis.
*) arvio vuoden 2009 lopussa 1150-1250 yksilöä
Vähimmäiskanta-arviot 2004-2010
Satakunta/Karhu
Yht.
8.6.2010 10-17
25.5.2009 10-16
20.5.2008 10-16
21.5.2007 10-16
15.5.2006 14-19
13.5.2005 14-19
17.5.2004 10-15
Kanta-arviot, peruste, suunta
Laji Arvio (ennen
mets. vuotta. 2010)
Miten? Suunta
Ilves 2200-2300 6*pentueet lis.
Vähimmäiskanta-arviot 2004-2010
Satakunta/Ilves
Pentueet Lkm
2010 16-18 100-120
2009 15-17 90-110
2008 12-14 70-80
2007 10 60-65
2006 8 45-50
2005 5 30-35
2004 3 15-20
Maastossa tehtävä havainnointityöedelleen on TÄRKEIN osajärjestelmää!!!
Ajantasaisempi ja kattavampi tietosuurpedoista• tiedonsiirto nopeutuu
Suurpetojen lukumäärä ja alueellisenlevittäytymisen arviointi helpompaa
Petovahingot
Motivaatio