Svensk resumé 2014 - Energiateollisuus · Suomea voidaankin perustellusti pitää säh-kön ja kaukolämmön tuotannon ja käytön ... kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Nyt 10

VuosikertomusSvensk resumé2014

SISÄLLYSLUETTELO

Toimitusjohtajan katsaus

Hallituksen kertomus

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen allekirjoitus

Tilintarkastuskertomus

Hallitus

Valiokunnat

Varsinaiset jäsenet

Yhteistoimintajäsenet

Svensk resumé

........................................................................2

..............................................................................4

..........................................................................................12

....................................................................24

.........................................................................26

...............................................................................................27

.........................................................................................28

...............................................................................32

...........................................................................34

....................................................................................35

Energiateollisuuden vuosikertomus 2014

2 ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Kulunut vuosi oli Energiateollisuus ry:n 10 toimintavuosi. Energiateollisuus ry muo-dostettiin Energia-alan Keskusliitto Finergyn, Sähköenergialiitto Senerin, Suomen Kauko-lämpö Skyn ja Energia-alan työnantajayh-distys Enertan toiminnat yhdistämällä.

Energiateollisuus ry on etujärjestö, joka haluaa katsoa tulevaisuuteen. Vuosina 2008-2009 laadimme alalle varsin pitkälle, eli vuoteen 2050 ulottuvan vision. Visiossa totesimme, että hiilineutraali sähkön ja kau-kolämmön tuotanto ja käyttö on mahdollista saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Vision esittämällä tavalla pystymme samalla pa-rantamaan merkittävästi energiatehokkuutta ja kasvattamaan omavaraisuutta. Oikein valituilla ja kustannustehokkailla ratkaisuilla pystymme saavuttamaan tavoitteemme niin, että sähkön ja kaukolämmön hinta kasvavat hitaammin kuin kansalaistemme ostovoima. Energia-alalla, jossa toimintaan sitoutuneet pääomat ovat varsin suuria ja investointien käyttöajat vuosikymmenien mittaisia, pitää-kin katsoa kauaksi ja pohtia eri vaihtoehto-jen vaikutuksia.

Olemme Suomessa saavuttaneet jo kohtuul-lisen hyvän tilanteen. Päästöttömän tuotan-non osuus sähköntuotannosta on jo noin 75 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannostamme on noin 40 pro-senttia ja kotimaisten energialähteiden osuus noin 45 prosenttia. Sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt ovat vähäisyy-dessään EU:n kärkikastia. Meillä on moni-puolinen sähköntuotantopaletti, energia on hinnaltaan kilpailukykyistä ja edullista niin teollisuudelle kuin kuluttajille.

Kaukolämmön sekä sähkön ja lämmön yh-teistuotannossa uusiutuva kotimainen met-säenergia on suurin yksittäinen energianläh-de. Kaukolämmön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tehokkuus ja laaja käyttö herättävät mielenkiintoa myös muualla.

Suomea voidaankin perustellusti pitää säh-kön ja kaukolämmön tuotannon ja käytön kannalta hyvänä mallimaana Euroopassa.

Energiateollisuus on jo pitkään puhunut kolmen tärkeän tekijän eli kasvihuonekaa-supäästöjen vähentämisen, toimivien mark-kinoiden sekä turvatun energiansaannin ja samalla riittävän omavaraisuuden tasapai-noisesta yhteydestä. Näitä kolmea tavoitetta pitää mielestämme tarkastella samanaikai-sesti rinnakkain ja yhtenä kokonaisuutena. Politiikkatoimet, jotka painottuvat vain jo-honkin näistä tavoitteista, johtavat helposti vääristymiin muilla osa-alueilla.

Kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoista tärkein on päästökauppajärjestelmä. Nyt tätä järjestelmää ovat rapauttaneet sen kanssa päällekkäiset ja ristikkäiset, kansalli-sista lähtökohdista rakennetut ohjaustoimet. Tämä on johtanut monissa Euroopan mais-sa varsin kustannustehottomiin ja kalliisiin ratkaisuihin.

Energiateollisuus korostaa, että päästö-vähennykset on tehtävä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti aina siellä, missä ne ovat pienimmin kustan-nuksin toteutettavissa. Uskomme vahvasti päästökaupan ja toimivien markkinoiden ohjaavaan vaikutukseen. Hyvin toimiva päästökauppajärjestelmä tukee myös ener-

ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2014 3

giatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöä ja teknologiakehitystä. Kustannustehokkaat ratkaisut tukevat samalla myös kansalaisten hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailuky-kyä.

Energia-alalle on oleellisen tärkeää, että markkinoiden toimivuutta parannetaan ja päästökauppajärjestelmä nostetaan sille kuuluvaan rooliin, eli keskeiseksi työkaluk-si hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. EU:ssa on nyt määrätietoisesti toimeenpan-tava Eurooppa-neuvoston viime vuoden lop-pupuolella tekemät tähän liittyvät linjaukset.

Energiateollisuudelle on myös tärkeätä se, että maamme hallitus ja kaikki eduskun-tapuolueet sitoutuvat työssään parlamen-taarisen energia- ja ilmastokomitean viime vuoden loppupuolella yksimielisesti hyväksy-miin, yli hallituskausien ulottuviin tavoittei-siin. Tämä sitoutuminen luo alan kaipaamaa vakautta, toimintavarmuutta, edellytyksiä investoida ja edetä investointienkin kautta kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Nyt 10 vuotta toimineella Energiateollisuu-della on pitkälti samat haasteet edessään kuin mitä sillä oli toiminnan alkaessa.

Kasvihuonekaasupäästöt on saatava murto-osaan nykyisestään. Hiilineutraali tulevai-suus on pystyttävä toteuttamaan.

Energian hinnan on samalla pysyttävä koh-tuullisena ja kilpailukykyisenä. Näin mahdol-listamme hyvinvoinnin jatkumisen.

Riittävästä energiaomavaraisuudesta ja -turvallisuudesta on huolehdittava.

Tätä työtä olemme tehneet 10 vuotta. Tätä työtä haluamme edelleen jatkaa.

Juha NaukkarinenToimitusjohtaja


Toimintaympäristö vuonna 2014

Kulunut vuosi oli Energiateollisuus ry:n kym-menes toimintavuosi.

Vuosi 2014 oli haastava. Sähkön hinta pysyi alhaalla ja hinnan volatiliteetti kasvoi.Toimintaympäristö oli erittäin vaikea niin tuo-tannon kuin investointienkin osalta.

Myös energiapolitiikassa tapahtui paljon. Vuoden keskeisimpiin edunvalvontakohteisiinlukeutuivat EU:n energia ja ilmastopolitiikan arkkitehtuuri kohti vuotta 2030 sekä Suomenkansallinen energia ja ilmastotiekartta 2050.

Keskeinen tavoitteemme on ollut, että EU:n sähkömarkkinoiden toimivuutta voidaannykyisestään parantaa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi asetimme EU:n 2030 energia ja ilmastopaketille kaksi tärkeää tavoitet-ta: 1) päästökauppajärjestelmää kehitetään EU:n yhteisenä tärkeimpänä ilmastopolitiikan ohjauskeinona ja 2) päästökaupalle pääl-lekkäinen ilmastopoliittinen ohjaus poistuu. Nämä molemmat tavoitteet ottivat edistysas-keleen uudessa EU:n 2030 energia ja ilmas-topaketissa.

Eurooppa-neuvosto ei asettanut ilmasto-tavoitteen kanssa päällekkäisiä kansallisia tavoitteita uusiutuvalle energialle ja ener-giatehokkuudelle vaan EU-tason tavoitteet, jotka ovat pääosin linjassa päästötavoitteen kanssa. Komissio pyrkii vahvistamaan pääs-tökaupan roolia mm. markkinavakausme-kanismilla. Hiilivuotoalojen kilpailukyvystä huolehditaan jatkossa vahvemmin siten, että myös päästökaupan epäsuorat vaikutukset sähkön hinnassa otetaan huomioon. Nämä ovat tärkeitä linjauksia alallemme.

Kansalliselle energia- ja ilmastotiekartalle vuoteen 2050 asettamamme tavoite oli, että kartta loisi edellytykset kestävälle ja kustan-nustehokkaalle energiajärjestelmälle myöstulevaisuudessa. Tämä tavoite täyttyi varsin hyvin tiekarttaa valmistelleen parlamentaa-risen komitean yksimielisissä poliittisissa linjauksissa.

Poliittisiin prosesseihin vaikuttaakseen ET toteutti Polkuja–hankkeen, jonka yhteydes-sä osallistutimme laajasti myös sidosryhmiä pohtimaan energia ja ilmastopoliittisten pää-tösten synnyttämiä kehityspolkuja.

Vuonna 2014 Energiateollisuuden toi-minnan painopistealueita olivat:

•Investointiedellytysten turvaaminen•Energiamarkkinoiden kehitys•Energiaverotus•Kotimaiset polttoaineet

Investointiedellytysten turvaaminen

Epävarma taloustilanne ja sähkömarkki-noiden pohjoiseurooppalainen ylitarjonta ovat aiheuttaneet merkittäviä haasteita tuotannon investointiedellytyksille. ET ajoi esityksiä, joiden avulla investointiympäristöä parannettaisiin ja vältyttäisiin uusilta, inves-tointeja vaarantavilta päätöksiltä.

Keskeisenä tavoitteena on ollut selkeyttää ja vakauttaa politiikkaohjausta. Tähän toi mah-dollisuuden parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea, joka antoi raporttinsa lop-puvuodesta. Komitean yksimieliset linjauk-set markkinaehtoisesta ja kustannustehok-kaasta lähestymistavasta energiapoliittiseen ohjaukseen ja investointiedellytysten pa-

HALLITUKSEN KERTOMUS 2014


rantamisesta kotimaiseen tuotantoon olivat hyvin sopusoinnussa ET:n linjausten kanssa. Komitean linjaukset voivat luoda hyvän poh-jan tulevien hallitusten toiminnalle.

Uutena lakina säädetty ilmastolaki ei ET:n tavoitteen mukaisesti asettanut päästökaup-patoimijoille uusia päällekkäisiä velvoitteita.

ET:n yhtenä pääteemana on ollut kaavoitus-, lupa- ja valitusmenettelyjen selkeyttäminen ja nopeuttaminen. ET on osallistunut EK:n Sujuva-hankkeeseen, jossa asiaa on viety eteenpäin koko elinkeinoelämän yhteistyös-sä.

Polttolaitosten säätelyn osalta ET vaikutti useissa työryhmissä. Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa teollisuuspäästödi-rektiivin toimeenpano saatiin toteutettua ilman kansallisia kiristyksiä ja lakiin esitetty-jä muita muutoksia saatiin lievennettyä. EU komission teknisessä työryhmässä viestittiin suomalaisen energiantuotannon erityispiir-teistä, jotka vaikuttavat suurten polttolai-tosten (yli 50 MW) parhaan käytettävissä olevan tekniikan referenssiasiakirjassa ase-tettaviin päästötasoihin. Keskisuurten polt-tolaitosten (1-50 MW) direktiiviehdotuksen sisältöön vaikutettiin ministeriön työryhmäs-sä ja EU parlamentissa.

ET puolusti myönteisten periaatepäätös-ten saaneita ydinvoimahankkeita yhtiöiden hakiessa täydennyksiä periaatepäätöshake-muksiinsa ja korosti vakaan, päästöttömän sähköntuotantokapasiteetin tarvetta. ET toteutti ydinvoiman hyväksyttävyyttä edistä-vää viestintähanketta yhdessä ydinvoimayh-tiöiden kanssa.

Vesivoiman edistämiseksi ET korosti erityi-sesti kotimaisen säätövoiman lisätarvetta ja ajoi vesivoiman lisäysmahdollisuuksia jo rakennetuissa vesistöissä. ET on aktii-visesti hakenut yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa ratkaisuja, miten vaelluskalojen luontaista kiertoa kyettäisiin palauttamaan jokiin ilman merkittäviä voi-mataloustappioita.

ET on osallistunut erityisesti tuulivoiman investointiedellytysten kehittämiseen ja in-vestointiesteiden purkamiseen. Tuulivoiman melusääntelystä saavutettiin kohtuullinen kompromissi.

Sähkömarkkinalain mukaisten sähköverk-koinvestointien toteuttamiseksi ET on ak-tiivisesti osallistunut verkkoregulaation kehittämiseen. Asiasta on keskusteltu Ener-giaviraston kanssa myös palveluyhtiöitten näkökulmasta. Palveluprosessien kehittämi-seksi ja epäselvien sopimusehtojen vähen-tämiseksi on käyty keskustelua verkko- ja palvelutoimialojen kesken. Yhteistyöllä on lisäksi pyritty ratkaisemaan maakaapeloin-tiin liittyvän kausiluonteisuuden aiheuttamia ongelmia. Palvelutoimialan edunvalvonnan vahvistamiseksi ET on lisännyt yhteistyö-tä muiden alan osapuolien ja yhdistysten kanssa.

ET edisti kaukolämpöalan kilpailukykyä ja in-vestointiedellytyksiä teettämällä selvityksen määräävän markkina-aseman väärinkäyttö-valvonnan asettamista reunaehdoistakaukolämpöliiketoiminnan kehittämiselle sekä mahdollisuuksista kehittää liiketoimin-taa määräävästä markkina-asemasta huoli-matta.

Kaukolämpöyritysten asiakastyytyväisyyttä ET edisti kehittämällä tapoja, joilla voidaan lisätä asiakkaan ymmärrystä kaukolämmön sekä siihen liittyvien palveluiden hinnoitte-lusta, hinnan muodostumisesta ja hinnalla saatavasta arvosta. Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyö-dyntämistä kaukolämmityksessä ET edisti selvityksellä, jonka tavoitteena oli selvittää sekä asiakkaiden että kaukolämpöyritysten kiinnostusta lämmön pientuotantoa sekä ylijäämälämmön myyntiä ja ostoa kohtaan.

Huoltovarmuuskeskus ja ET kartoittivat kyselytutkimuksella kaukolämpöyhtiöiden varautumista suurhäiriöihin. Tulosten poh-jalta laadittiin tiekartta kaukolämpöyhtiöi-den varautumissuunnittelun kehittämiseksi pidemmällä tähtäimellä.


ET ja Adato selvittivät kyselytutkimuksella ja toimikuntakeskusteluilla kaukolämpöyritysten osaamisen kehittämistarpeita. Selvityksen tulosten pohjalta kehitetään koulutus- ja pal-velutarjontaa. Hankkeessa kehitettiin myös helppokäyttöinen osaamisen analysoinnin ja kehittämisen työkalu jäsenten käyttöön.

Energiamarkkinoiden kehitys

ET osallistui keskusteluun EU:n yhteisten sähkömarkkinoiden tulevaisuudesta korosta-malla ilmasto- ja energiapoliittisten päätös-ten merkitystä markkinoiden tulevaisuudelle ja erityisesti energian hinnalle, kansalaisten hyvinvoinnille ja elinkeinoelämän kilpailuky-vylle sekä toimitusvarmuudelle. ET:n viesti eurooppalaiseen keskusteluun on ollut, että erityisiä kapasiteettimarkkinoita ei tarvita, mikäli toimintaympäristön markkinaehtoisuus voidaan palauttaa vahvistamalla päästökau-pan ohjausta ja purkamalla kansallisia tu-kijärjestelmiä. ET on tukenut päästökaupan toimivuuden kehittämistä ja vahvistamista ja siihen liittyvän markkinavakausvarannon käyttöönottoa.

Kotimaassa ET on pitänyt esillä tuotan-tokapasiteetin riittävyyden, tuotannon säätökykyisyyden ja voimalaitosten in-vestointiedellytysten haasteita nykyisessä markkinatilanteessa. ET järjesti sidosryhmät koonneen työpajan, jossa pohdittiin kapasi-teettimarkkinoiden ja –mekanismien kansalli-sia näkökulmia.

Vuoden lopulla ET käynnisti yhdessä TEMin, Metsäteollisuus ry:n, ELFIn ja Fingridin kans-sa selvityksen tuotantokapasiteetin riittävyy-destä vuoteen 2030 asti. Huolena ovat olleet heikosta kannattavuudesta johtuva tuotanto-kapasiteetin poistuma ja sen vaikutus sähkön kansalliseen toimitusvarmuuteen ja toisaalta huonon investointiympäristön vaikutus säh-kömarkkinoihin ja sähköjärjestelmän luotet-tavuuteen pidemmällä ajalla.

ET on osallistunut EU:n verkkosääntöproses-siin kommentoimalla sääntöjä eurooppalais-ten yhteistyöjärjestöjen kautta sekä suoraan

myös komissiolle. Komiteakäsittelyn aikana ET on ollut mukana muodostamassa Suo-men kantaa verkkosääntöjen yksityiskohtiin TEMin järjestämissä sidosryhmäpalavereis-sa.

Sähkönsiirtokapasiteetin laskentaa ja sen markkinaehtoista käyttöä sääntelevät CACM-säännöt (Capacity Allocation and Congestion Management, suomeksi kapasiteetin jaka-mista ja ylikuormituksen hallintaa koskevat suuntaviivat) hyväksyttiin joulukuussa 2014 jäsenvaltioiden rajat ylittävää energiakaup-paa käsittelevässä komiteassa. Tuotannon ja kulutuksen verkkoon liittämisen sääntöjen komitologiakäsittely on myös alkanut. Ko-missio on ilmoittanut tavoitteeksensa saada kaikkien valmisteilla olevien verkkosääntö-jen ja puiteohjeiden komitologiakäsittelyt päätökseen vuoden 2015 aikana. Jäsenille on tiedotettu käsittelyvaiheista ja odotuksis-ta sääntöjen sisällön suhteen.

ET on yhteistoiminnassa lähinnä pohjois-maisten sidostahojen kanssa vaatinut ko-missiota tekemään aloitteen, jolla vuodes-ta 2016 alkaen uhkaava pankkitakausten käytön rajoittaminen sähkön pörssikaupassa peruttaisiin.

ET on tukenut Fingridiä sähkön vähittäis-markkinoiden tiedonvaihtoa koskevassa sel-vityshankkeessa. ET:ssä on laadittu toimin-tavuoden aikana selvityksiä pitkän aikavälin laskutusmallin päätöksenteonperusteiksi.

ET tuki Suomen Omakotiliiton kansalais-aloitetta energiatodistuksen muuttamiseksi paremmin yleisöä palvelevaksi. Aloite tuli virallisesti hylätyksi, mutta asian käsittely jatkuu ympäristöministeriössä. ET on osallis-tunut ns. lähes nollaenergiatalon määrittelyä koskeviin valmisteluihin, mutta selkeää yh-teistä kantaa tavoitteista ei pystytty muo-dostamaan.


Energiaverotus

ET piti esillä Suomen korkeaa energiavero-tuksen tasoa ja priorisoi veroedunvalvon-taansa siten, että ensisijaisesti pyritään torjumaan windfall-vero ja polttoaineverojen korotukset sekä palauttamaan turpeen vero vuoden 2012 tasolle. Lisäksi pyrittiin välttä-mään muiden verojen korotukset ja mahdol-lisuuksien mukaan kohtuullistamaan niitä.

Eduskunnan jo säätämä vesi-, ydin- ja tuu-livoimalaitosten windfall-vero onnistuttiinkin torjumaan. ET toimi veroedunvalvonnassa yhteistyössä EK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n sekä isoimpien veron kohteena olevien yritysten kanssa. Hallitus alensi ensin windfall-veron tavoite-tasoa 170 miljoonasta eurosta vuodessa 50 miljoonaan ja luopui lopulta verosta koko-naan. Eduskunta hyväksyi lopulta lain, jolla aiempi laki kumottiin.

Turpeen aiemmin päätetty energiaveron korotus vuoden 2015 alusta peruutettiin ja turpeen veroa päätettiin alentaa kahdessa vaiheessa vuoden 2012 tasolle. ET edisti turveveron alennusta erityisesti Bioenergia ry:n kanssa.

ET:n muut tavoitteet eivät täysin onnistu-neet, koska lämmityspolttoaineiden veroja nostettiin korottamalla hiilidioksidiveron osuutta ja 1. veroluokan sähköveroa koro-tettiin 0,35 c/kWh.

Kotimaiset polttoaineet

ET teki EU:n kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerien valmisteluun liittyvää edunvalvontaa yhteistyössä muiden suo-malaistoimijoiden kanssa. Lopulta EU:n komissio päätyi siihen, että kriteereille ei tässä vaiheessa ole erityistä tarvetta. Tämä oli helpottava päätös, koska valmistelus-sa olleet esitykset vaikuttivat suomalaisen metsäenergian energiakäytön näkökulmasta varsin byrokraattisilta ja ongelmallisilta. Asi-aan palattaneen kuitenkin lähivuosina.

Turpeen energiaveron alentamiseen liitty-en metsähakkeen tuki sähköntuotannossa nousee. Loppuvuodesta hallitus alkoi valmis-tella metsähakkeen tuotantotukeen rajausta, jotta tuki ei vääristäisi ainespuumarkkinoita. ET pyrki torjumaan rajaukset aiheettomina ja tarpeettomina ja korosti rajauksen aihe-uttamia mittavia ongelmia metsäenergian käytön kasvulle, tukilakien jatkuvuudelle ja metsäenergiamarkkinoiden kehitykselle.

Työmarkkinat

Kattavan keskitetyn työllisyys- ja kasvuso-pimuksen nimellä olevan työmarkkinaratkai-sun pohjalta sovittiin energia-alallekin lop-pusyksyllä 2013 uudet työehtosopimukset. Aikaisemman keskitetyn eli ns. raamisopi-muksen mukaiset työehtosopimukset olivat voimassa vuoden 2014 syyskuun loppuun saakka. Uusien työehtosopimusten voimas-saolokaudet näin ollen alkoivat 1.10.2014. Vuonna 2014 ei energia-alalla ollut yhtään ns. TES-korotusta.

Työmarkkinatoimialan vuoden 2014 toi-minnan painopistealueita ovat olleet:

•TES-toiminta, uusien työehtosopimusten julkaiseminen, käännökset ja työryhmien sekä selvitysten ja muiden toimeksianto-jen käynnistäminen

•Yhteisen koulutuksen järjestäminen pal-kansaajaliittojen kanssa

•Työnantajapuolen oma koulutus ja tilai-suudet

•Työvoiman saannin varmistaminen, kou-lutukseen vaikuttaminen, alan maine

•Turvallisuus, työhyvinvointi, pitemmät työurat

Työehtosopimukset julkaistiin ja käännettiin ruotsiksi ja englanniksi. Harmaan talouden torjuntaan liittyvä työntekijöiden työehtoja koskeva ohjeistus uusittiin ja käännettiin kuudelle eri kielelle.

Työnantajille suunnattua ns. omaa koulutus-ta järjestettiin mm. yhteistoimintamenet-telystä, työoikeuden perusteista ja työeh-


tosopimuksista. Avoimia tilaisuuksia olivat syksyllä järjestetyt Työmarkkinaseminaari ja Työturvallisuuspäivä. Palkansaajaliittojen kanssa järjestettiin mm. paikallista sopimis-ta käsittelevää koulutusta.

Myös muita uudistettujen työehtosopimus-ten edellyttämiä toimenpiteitä käynnistettiin, kuten työaikapankkeja koskeva selvityshan-ke sekä työryhmä, jonka tehtävänä on sel-vittää, miten yritysten tuottavuutta voidaan edistää tarkoituksenmukaisilla työaikajär-jestelyillä ja muilla työolosuhteisiin liittyvillä keinoilla.

Liittojen ratkaistavaksi alistettiin useita paikallisia erimielisyysasioita, joissa aiheina oli mm. TES-tulkintoja sekä työsuhderiito-ja. Osassa erimielisyysasioita päästiin rat-kaisuun, osassa jäätiin erimielisiksi. Näistä osan palkansaajapuoli on vienyt tai har-kintansa mukaan tulee viemään oikeuden ratkaistavaksi. Työtuomioistuin ratkaisi ns. marginaalisääntöä koskevan riidan työnan-tajan eduksi.

Jäsenten neuvonta ja konsultointi työlain-säädäntöön, työehtosopimuksiin, palkkauk-seen, työturvallisuuteen ja rekrytointiin sekä nuoriin liittyvissä asioissa on ollut päivittäis-tä. Mm. YT-neuvotteluihin ja niihin liittyviin irtisanomisiin sekä liikelaitosten yhtiöittämi-siin on annettu runsaasti neuvontapalveluja.

Työvoiman saannin varmistamiseksi toteu-tettiin useita hankkeita. Vuoden näkyvin nuorisomarkkinointitoimi oli jäsenyritysten kanssa yhteistyössä toteutettu Sanoita itsel-lesi kesäduuni –kisa. Kilpailun voittaneesta Energiaa –räpistä tehtiin video, joka sai run-saasti myönteistä palautetta. Energia-alan ammatteja, ammattilaisia ja koulutusväyliä esiteltiin valtakunnallisissa tapahtumissa (mm. NextStep, Studia, Opinto-ohjaaja päi-vät, Taitaja-kilpailut, TeknologiaUra-messut). Jäsenyhtiöiden toteuttaman nuorisovies-tinnän tueksi tuotettiin Tervetuloa energia-alalle –perehdytysvideo, uusia esitteitä ja ammattiesittelyjä sisältäviä materiaaleja.

Koulutuspoliittinen edunvalvonta painottui erityisesti näyttötutkintojärjestelmän, koulu-tuksen rahoitusjärjestelmän sekä koulutuk-sen järjestäjäverkon uudistamishankkeisiin ja näissä työelämätarpeiden esillä pitämi-seen. Toimisto on ollut aloitteellinen myös voimalaitoskäyttäjän erikoisammattitutkin-non käynnistämisessä.

Vuonna 2014 jatkettiin 0-tapaturmaa –tavoi-tetta. Tätä tukemaan koottiin jäsenyhtiöiden käyttöön mm. korvaavan työn käytäntöjä sekä riskien arvioinnin säädöspohjaa koske-vat materiaalit.

Toiminta Brysselissä

Brysselin toimistossa jatkui asiantuntija-vaihto keväällä jäsenyrityksestä ja syksyllä ET:stä. Kesällä kesäharjoittelija teki selvityk-sen kriisitilanteiden vaikutuksesta Euroopan unionin energiaturvallisuuteen ja energiapo-litiikkaan. Toimintavuonna Brysselissä vie-railivat ET:n kaukolämpövaliokunta, sähkö-verkkovaliokunta, työmarkkinavaliokunta ja hallintoyksikkö.

Maalis- ja marraskuussa järjestettiin tilai-suus Brysselin suomalaistoimittajille sekä marraskuussa lounastilaisuus suomalaisille europarlamentaarikoille ja heidän avustajil-leen. Yhteistyössä EK:n kanssa järjestettiin myös tilaisuuksia MEP-avustajille. ET:n aloit-teesta perustettiin Brysseliin suomalaisten energia- ja ilmastoverkosto, johon kuuluu jo yli 50 henkilöä.

Energiateollisuus on jäsenenä Brysselis-sä toimivissa energia-alan etujärjestöis-sä varsin kattavasti. Toimintaa kehitettiin erityisesti Eurelectricin, Euroheat & Powerin, Foratomin ja GEODEn kanssa. Energiateol-lisuudella on lähetetty työntekijä Eurelectri-cissä. Lisäksi Energiateollisuus on jäsenenä EWEA:ssa (European Wind Energy Associa-tion) ja EEF:ssä (European Energy Forum) sekä eräissä muissa yleisemmällä tasolla EU-asioissa toimivissa järjestöissä. Brysse-lissä yhteistyö Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa on tiivistä ja sitä kautta myös BusinessEuropen suuntaan.


Viestintä

Energiateollisuus viesti toiminnastaan ja kannoistaan noin 40 mediatiedotteen avulla. Keskeisten tiedotusvälineiden toimituksia tavattiin taustoittavissa tapaamisissa, minkä lisäksi medialle järjestettiin teematilaisuus sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimuksis-ta ja sähkön pientuotannosta. Energiavuosi-tiedotustilaisuus pidettiin tammikuussa.

Energiateollisuus järjesti maakunnalliset energiatapaamiset jäsenyrityksille huhti-kuussa Vaasassa, kesäkuussa Rovaniemellä ja lokakuussa Tampereella. Samassa yhteydessä tavattiin alueiden keskeisiä medioita vierailemalla Pohjalaisen, Yle Lapin Radion ja Aamulehden toimituksissa.

Liiton kevät- ja syyskokouksen yhteydessä järjestettiin seminaarit ja pidettiin tiedotus-tilaisuudet medialle. Turussa järjestettyyn Kevätseminaariin osallistui noin 260 henkeä ja Helsingissä järjestettyyn Syysseminaariin noin 270 henkeä. Syysseminaarin jälkeen juhlittiin Energiateollisuus ry:n 10-vuotista taivalta Vanhalla ylioppilastalolla järjestetys-sä iltajuhlassa. Lisäksi toimialat järjestivät useita seminaareja, sidosryhmätapaamisia ja jäsentilaisuuksia.

Jäsenviestinnän keskeisiä välineitä olivat Tj-kirjeet, toimialojen jäsentiedotteet, jä-senekstranet ja sähköinen uutiskirje, joista jälkimmäistä lähetettiin myös medialle ja päättäjille. Painettu Energiauutiset-lehti ilmestyi seitsemän kertaa, jonka rinnalla julkaistiin säännöllisesti päivitettävää Ener-giauutisten verkkolehteä.

Energia-akatemia toteutettiin toista kertaa. Osallistujia oli 40 henkeä ja lista oli jälleen korkeatasoinen ja monipuolinen. Seminaa-rijakso pidettiin huhtikuussa Majvikissa ja kenttäjakso toukokuussa Etelä-Karjalassa. Vuosikurssin ensimmäinen jälleentapaami-nen järjestettiin heti lokakuun alussa Sitran isännöimänä.

Heinäkuussa Energiateollisuus osallistui nyt kolmatta kertaa SuomiAreena-tapahtumaan Porissa. Siellä pidettyyn korkeatasoiseen

keskustelutilaisuuteen osallistui runsaasti yleisöä. Yleisölle avoimen keskustelutilaisuu-den lisäksi Porissa järjestettiin SuomiAree-na-viikon aikana myös muita eri kohderyh-mille suunnattuja sidosryhmätilaisuuksia.

Toimintavuoden aikana toteutettiin myös vii-si Naiset ja energia -hankkeen tiimoilta jär-jestettyä tapahtumaa, joiden kohderyhmänä olivat teekkaritytöt, naiskansanedustajat, naistoimittajat, naisyrittäjät sekä energia-alalla työskentelevät naiset.

Vuoden ilmastoteko -tunnustus myönnettiin huhtikuun ilmastoseminaarissa Oulun Säh-könmyynti Oy:n Farmivirralle.

Tutkimustoiminta

ET osallistui EU:n energia-alan tutkimus- ja innovaatiostrategiaa päivittävän ”Integrated Roadmapin” valmisteluun kansallisesti viran-omaisten kanssa sekä Eurelectricin kautta. Komission joulukuussa julkaisema doku-mentti painottaa samoja teemoja kuin ET:n energiatulevaisuusvisio.

ET osallistui Kansainvälisen energiajärjes-tön IEA:n tutkimustoimintaan District Hea-ting and Cooling & CHP sekä Hydropower Implementing Agreementien kautta. Vesi-voimasopimuksen osalta Kemijoki Oy ja ET isännöivät kesällä myös seminaaria ja IEA:n vesivoimasopimuksen hallintokomitean ko-kousta.

ET oli mukana tekemässä kansallista ydin-energia-alan tutkimusstrategiaa (YES), joka määrittää suuntaviivat suomalaiselle ydin-energia-alan tutkimukselle sisältäen mm. vision ja tiekartat vuoteen 2030.

ET:n koordinoimat Sähkötutkimus- sekä ym-päristötutkimuspooli järjestivät perinteiset seminaarit ja ET:n viestintää energia-alan innovaatio- ja tutkimusteemoista on lisätty mm. Energiauutisten ja toimittajatapaamis-ten kautta.

Poolit käynnistivät ja rahoittivat vuonna 2014 useita hankkeita, joista osa on mit-


tavia yhteisyöhankkeita muiden rahoitta-jatahojen kanssa. Sähkötutkimuspooli sopi uudesta kolmivuotisesta toimintakaudesta vuosille 2015–2017. Edellisellä kaudella ST-pooli rahoitti 18 tutkimushanketta. Ympäris-töpooli rahoitti 15 tutkimushanketta vuonna 2014. Kaukolämpöteemasta ET rahoitti osit-tain tai kokonaan kuutta tutkimushanketta ja toimi aktiivisesti EU:n DHC+ Technology Platformissa.

Hallinto ja talous

Hallitus

Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokoko-ukseen 13.11.2014 saakka

Matti Rintanen (pj) Pori Energia OyTimo Karttinen (varapj) Fortum OyjAntti Vilkuna (varapj) Kanteleen Voima OySami Huusko Voimatel OyTapio Jalonen Rovakaira OyJukka Järvenpää Kokemäen Lämpö OyMinna Korkeaoja Pohjolan Voima OyHannu Kostiainen Vattenfall OyEsa Lindholm Kuopion Energia OyJuha Lindholm Vatajankosken Sähkö OyPekka Manninen Helsingin EnergiaAri-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämpö OyPerttu Rinta Suur-Savon Sähkö OyJukka Ruusunen Fingrid Oyj

Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokoko-uksen 13.11.2014 jälkeen

Antti Vilkuna (pj) Kanteleen Voima OyMinna Korkeaoja (varapj) Pohjolan Voima OyEsa Lindholm (varapj) Kuopion Energia OySami Huusko Voimatel OyEsa Hyvärinen Fortum OyjTapio Jalonen Rovakaira OyJukka Järvenpää Kokemäen Lämpö OyTuomo Kantola Jyväskylän Energia OyReijo Kolehmainen Lappeenrannan Energia OyHannu Kostiainen Vattenfall OyOlli-Pekka Marttila Köyliön-Säkylän Sähkö OyAri-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämpö OyPerttu Rinta Suur-Savon Sähkö OyJukka Ruusunen Fingrid Oyj

Kevätkokous 15.5.2014 vahvisti tilikauden 2013 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapau-den hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Koko-uksen yhteydessä järjestettiin Energiajärjes-telmä murroksessa -seminaari.

Syyskokouksessa 13.11.2014 mm. hyväk-syttiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma, vahvistettiin talousarvio, päätettiin jäsen-maksuista, valittiin hallituksen jäsenet ero-vuoroisten tilalle ja valittiin liiton puheenjoh-taja ja varapuheenjohtajat.

Hallituksella oli tilikauden aikana 10 kokous-ta.

Liiton toimitusjohtajana on joulukuusta 2004 lähtien toiminut Juha Naukkarinen.

Vuoden 2014 lopussa varsinaisia jäseniä oli 257 ja yhteistoimintajäseniä 74. Liiton jä-senmäärä oli liittoa perustettaessa 149.

Energiateollisuus ry:llä on tytäryhtiö Adato Energia Oy, jonka osakkeista se on vuodesta 2007 alkaen omistanut 100 %.

Konsernin ja liiton taloudellinen asema ja toiminnan tulos käyvät ilmi konsernin ja liiton tuloslaskelmasta ja taseesta. Liiton tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Kai Salli.


Taloutta kuvaavia tunnuslukuja

TEUR

Konserni

2014

Energia-teollisuus2014

Konserni

2013


Konserni

2012


Vars. toiminnan tuotot 6 376 2 145 6 403 2 274 6 140 2 589

Vars. toiminnan kulut 10 664 6 615 10 712 6 843 10 668 7 525

Jäsenmaksutuotot 4 045 4 045 4 156 4 156 3 989 3 989

Tilikauden tulos -49 20 -23 18 -524 -520

Taseen loppusumma 4 583 3 769 4 693 3 745 4 715 4 148

Vuotta 2014 koskeva henkilöstökysely osoitti, että ET:n henkilöstötyytyväisyys on kiitettä-vää tasoa. ET:n tulospalkkiojärjestelmän toimivuudesta ja kehittämismahdollisuuksista tehtiin sisäinen selvitys. Tulokset otetaan huomioon vuonna 2015 järjestelmässä. ET:n edunvalvonta-menettelyjäjahenkilöstöntoimintaaohjaadokumentoitutoimintajärjestelmä,jonkasertifiointiuusittiin jo toisen kerran.

Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja

Konserni

2014

Energia-teollisuus 2014

Konserni

2013


Konserni

2012


Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 60 43 60 43 59 43

Joista perhevapaalla osan vuotta tai koko vuoden 6 6 6 3 4 2

Palkat ja palkkiot (TEUR) 3 862 2 909 3 723 2 810 3 592 2 770

Miehiä/naisia (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 27/33 19/24 27/33 19/24 28/30 20/22

Keski-ikä (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) 44,7 43,7 44,0 42,7 43,9 42,4

Hallitus ehdottaa liittokokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista.


ENERGIATEOLLISUUS RY

TILINPÄÄTÖS1.1.2014 -31.12.2014

Konsernituloslaskelma

Euroa

VARSINAINEN TOIMINTA

Tuotot Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Tutkimusmaksut Informaatio- ja neuvontamaksut Muut tuototTuotot yhteensä

Kulut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulutKulut yhteensä

Varsinainen toiminta yhteensä

Kulujäämä

VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot

Varainhankinta yhteensä

Kulujäämä

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot Rahoituskulut

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä

Kulujäämä

SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä

Tilikauden yli/alijäämä

1.1.2013- 31.12.2013

4 710 473,03 446 044,02

1 239 924,95 6 100,00

6 402 542,00

-4 560 112,71

-59 088,72 -6 093 211,77

-10 712 413,20

-4 309 871,20

-4 309 871,20

4 156 415,94

4 156 415,94

-153 455,26

49 210,11

-37 541,81

11 668,30

-141 786,96

118 516,53

-23 270,43

1.1.2014-31.12.2014

4 744 391,60 418 216,00

1 200 539,00 13 342,28

6 376 488,88

-4 714 638,78-57 571,68

-5 892 271,38 -10 664 481,84

-4 287 992,96

-4 287 992,96

4 045 031,00

4 045 031,00

-242 961,96

229 537,13 -37 872,91

191 664,22

-51 297,74

2 314,20

-48 983,54


Konsernitase

Euroa

V a s t a a v a a

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä

Pysyvät vastaavat yhteensä

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

V a s t a a v a a y h t e e n s ä

31.12.2013

6 090,00 6 090,00

144 102,60

9 883,04 153 985,64

2 159 805,76 2 159 805,76

2 319 881,40

92 111,52 23 153,23

115 264,75

593 331,54 98 904,03 86 918,20

779 153,77

1 478 974,12

2 373 392,64

4 693 274,04

31.12.2014

0,00 0,00

92 620,92 9 883,04

102 503,96

2 609 172,49 2 609 172,49

2 711 676,45

22 006,20 17 611,23 39 617,43

732 213,92 98 904,03

100 166,41 931 284,36

900 471,40

1 871 373,19

4 583 049,64


Konsernitase

Euroa

V a s t a t t a v a a

OMA PÄÄOMA

Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli/alijäämä

Oma pääoma yhteensä

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä

Vieras pääoma yhteensä

V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä

31.12.2013

650 000,00 184 685,36 54 905,64

2 100 021,03 -23 270,43

2 966 341,60

451 316,54 240 450,25

1 035 165,65 1 726 932,44

1 726 932,44

4 693 274,04

31.12.2014

650 000,00 180 140,36 57 136,44

2 076 750,60 -48 983,54

2 915 043,86

572 096,95 208 334,70 887 574,13

1 668 005,78

1 668 005,78

4 583 049,64


Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2014

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konserniin on yhdistelty seuraavat yhtiöt

Emoyhtiö Tytäryhtiö OmistusosuusEnergiateollisuus ry Adato Energia Oy 100,00 % kotipaikka Helsinki

Konsernitilinpäätös on saatavissa emoyhtiön tiloissa, osoitteessa Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs, 00100 HELSINKI

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät

Pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoinvähennettyyn hankintamenoonsa ja aineelliset hyödykkeet samoin suunitelmapoistoinvähennettyyn hankintamenoonsa.

Vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoonsa noudattaen fifo-periaatettasekäKPL5luvun6§1momentinmukaistaalimmanarvonperiaatetta.

Rahoitusomaisuuteen merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettunimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa.

Sisäisen omistuksen ja sisäisten liiketapahtumien eliminointi

Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen.Sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu.

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiotEläkekulut Muut henkilösivukulut

Yhteensä

Henkilökunnan keskim. lukumäärä

Suunnitelman mukaiset poistotAineettomista oikeuksistaKoneista ja kalustosta

Yhteensä

1.1.2013 - 31.12.2013 3 722 808,63

686 058,56 151 245,52

4 560 112,71

1.1.2013 - 31.12.2013

60

1.1.2013 - 31.12.2013 6 090,00

52 998,72

59 088,72

1.1.2014 - 31.12.2014 3 862 188,28

675 048,54 177 401,96

4 714 638,78

1.1.2014 - 31.12.2014

60

1.1.2014 - 31.12.2014 6 090,00

51 481,68

57 571,68


Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta paitsi tytäryhtiön koneet ja kalusto, mikä poistetaan 25 % menojäännöspoistona.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovatAineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoistoMuut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta tasapoistoKoneet ja kalusto 5 vuotta tasapoistoKoneet ja kalusto, tytäryhtiö 25 % menojäännöspoisto

Konserniliikearvo sekä konsernireservi

Tytäryhtiön osakkeet on hankittu neljässä vaiheessa. Ensimmäiset 35 % osakkeista yh-distys sai lahjoituksena helmikuun lopussa 2005. Lahjoituksen arvo oli 58 611,47 euroa.Tästä syntyi konsernireserviä 227 883,86 euroa. Toisessa vaiheessa 26.10.2005yhdistys hankki 16 % tytäryhtiön osakkeista, mistä syntyi konserniaktiivaa 247 766,53euroa. Kolmannessa vaiheessa 26.10.2006 osakkeita hankittiin 12,25 %. Kolmannenvaiheen hankinnasta syntyi konserniaktiivaa 165 587,46 euroa. Viimeisessä vaiheessa16.4.2007 osakkeita hankittiin 11,75 %, mistä syntyi konserniaktiivaa 117 838,21 euroa.

7.5.2007 tytäryhtiö hankki itse 25 % omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöitiin. Tämäntoimenpiteen jälkeen yhdistys omistaa tytäryhtiön osakkeet 100 %:sesti.

Konsernitilinpäätöksessä edellä mainitut konsernireservi sekä -aktiivat on käsitelty yhte-nä kokonaisuutena niin, että konsernireserviä ei ole esitetty omana eränään, vaan kaik-kien hankintojen konsernireservi ja -aktiivat on laskettu yhteen. Tämän yhteenlaskun seurauksena on saatu konserniliikearvoksi 303 308,33 euroa, joka on poistettu kokonaan5 vuoden tasapoistoina vuosina 2007-2011.

Laskennassa on käytetty hankintamenomenetelmää.

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot

Rahoitus- ja sijoitustuototRahoitus- ja sijoituskulut

Yhteensä

1.1.2013 - 31.12.2013 49 210,11

-37 541,81

11 668,30

1.1.2014 - 31.12.2014 229 537,13 -37 872,91

191 664,22


KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 1.1.2014 - 31.12.2014

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat oikeudetKirjanpitoarvo 1.1.2014Tilikauden poistoKirjanpitoarvo 31.12.2014

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Koneet ja kalustoKirjanpitoarvo 1.1.2014Lisäykset tilikaudellaTilikauden poistoKirjanpitoarvo 31.12.2014

Moottoriajoneuvot ei alvKirjanpitoarvo 1.1.2014Tilikauden poistoKirjanpitoarvo 31.12.2014

Koneet ja kalusto yhteensä

Kulumaton käyttöomaisuusKirjanpitoarvo 1.1.2014Kirjanpitoarvo 31.12.2014

OMAN PÄÄOMAN ERITTELY

Toimintarahasto tilikauden alussaMuutosToimintarahasto tilikauden lopussa

Stipendirahasto tilikauden alussaMuutosStipendirahasto tilikauden lopussa

Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussaMuutosSkyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa

Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussaMuutosEd. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa

Tilikauden yli/alijäämä


LEASINGVUOKRAVASTUUT

Leasingvastuut yhteensäSeuraavan tilikauden aikana erääntyvätMyöhemmin erääntyvät

6 090,00 -6 090,00

0,00

0,00

13 048,18

0,00 -3 262,08 9 786,10

131 054,42 -48 219,60 82 834,82

92 620,92

9 883,04 9 883,04

31.12.2014

650 000,00

0,00 650 000,00

184 685,36

-4 545,00 180 140,36

54 905,64 2 230,80

57 136,44

2 100 021,03 -23 270,43

2 076 750,60

-48 983,54

2 915 043,86

2014

80 376,99 36 605,48 43 771,51


Energiateollisuus ry:n tuloslaskelma

Euroa


TUOTOT Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Tutkimusmaksut Neuvonta- ja informaatiomaksut Vuokratuotot Muut tuototTuotot yhteensä

KULUT Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulutKulut yhteensä

Varsinainen toiminta yhteensä

Kulujäämä

VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot

Varainhankinta yhteensä

Kulujäämä

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot Rahoituskulut

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä

Kulujäämä

SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN

Rahastosiirrot yhteensä

Tilikauden ylijäämä

1.1.2013-31.12.2013

491 302,05 446 044,02

1 239 924,95 90 538,71 6 100,00

2 273 909,73

-3 455 303,30

-46 930,44 -3 341 064,31 -6 843 298,05

-4 569 388,32

-4 569 388,32

4 156 415,94

4 156 415,94

-412 972,38

345 282,94 -32 812,56

312 470,38

-100 502,00

118 516,53

18 014,53

1.1.2014-31.12.2014

419 927,68 418 216,00

1 200 539,00 93 153,94 13 342,28

2 145 178,90

-3 566 061,42

-46 930,44 -3 002 379,96 -6 615 371,82

-4 470 192,92

-4 470 192,92

4 045 031,00

4 045 031,00

-425 161,92

471 667,86 -29 309,09

442 358,77

17 196,85

2 314,20

19 511,05


Energiateollisuus ry:n tase

Euroa

V a s t a a v a a

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä

Pysyvät vastaavat yhteensä

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

V a s t a a v a a y h t e e n s ä

V a s t a t t a v a a

OMA PÄÄOMA Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto


VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä

Vieras pääoma yhteensä

V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä

31.12.2013

125 897,77 6 192,00

132 089,77

871 411,47 1 567 354,48 2 438 765,95

2 570 855,72

56 842,03 98 904,03 21 363,20

177 109,26

996 620,34

1 173 729,60

3 744 585,32

650 000,00 184 685,36 54 905,64

1 861 576,44 18 014,53

2 769 181,97

188 631,94 99 205,98

687 565,43 975 403,35

975 403,35

3 744 585,32

31.12.2014

78 967,33 6 192,00

85 159,33

871 411,47 1 963 115,93 2 834 527,40

2 919 686,73

36 531,90 98 904,03 50 497,30

185 933,23

663 296,48

849 229,71

3 768 916,44

650 000,00 180 140,36 57 136,44

1 879 590,97 19 511,05

2 786 378,82

226 980,58 98 162,67

657 394,37 982 537,62

982 537,62

3 768 916,44


Energiateollisuus ry:n tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2014

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yhdistyksen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole.

Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit poistetaan suunnitelman mukaan.

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut

Yhteensä

Henkilökunnan keskim. lukumäärä

Suunnitelman mukaiset poistot Koneista ja kalustosta

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovatKoneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot

TuototTuotot osuuksista muissa yrityksissä Osingot tytäryrityksestä Korkotuotot Myyntivoitot Arvonalennusten palautukset Kulut Myyntitappiot ArvonalennuksetKorkokulut Muut kulut

Yhteensä

Projekti- ja tutkimuskulut

Energiateollisuus ry:n projekti- ja tutkimustoiminnan kulut v. 2014 olivat 316 818 euroa (v. 2013 525 479 euroa). Projekti- ja tutkimustoiminnan rahoitus jakautui siten, että liiton jäsenmaksuilla rahoitettu osuus oli 119 275 euroa (242 455 euroa) ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 197 503 euroa (283 024 euroa).

1.1.2013 - 31.12.2013 2 809 951,39

532 497,43 112 854,48

3 455 303,30

1.1.2013 - 31.12.2013

43

1.1.2013 - 31.12.2013 46 930,44

1.1.2013 - 31.12.2013

9 906,77 300 000,00

4 056,55 27 733,14 3 586,48

345 282,94

-4 118,86 -19 909,41-3 905,24 -4 879,05

-32 812,56

312 470,38

1.1.2014 - 31.12.2014 2 909 256,08

510 101,37 146 703,97

3 566 061,42

1.1.2014 - 31.12.2014

43

1.1.2014 - 31.12.2014 46 930,44

1.1.2014 - 31.12.2014

14 670,80

300 000,00 4 322,26

132 765,39 19 909,41

471 667,86

-15 606,99 -5 220,25

-176,88 -8 304,97

-29 309,09

442 358,77


TOIMIALAKOHTAISET TULOKSET (EUROA)Tilikausi 1.1.2014-31.12.2014


TUOTOT

Tuotot tilais. ja myynnistä

Tutkimusmaksut

Inform.- ja neuvontapalv.maksut

Vuokratuotot

Muut tuotot

Tuotot yhteensä

KULUT

Henkilöstökulut

Poistot

Vuokrakulut tilat

Vuokrakulut koneet

Matkakulut

Jäsenten matkakulut

Toimistokulut

Kokoukset, jäs.til., edustus

Viestintä

Koulutus

Projektit, tutkimustoimin.jm-r.

Projektit, tutkimustoimin.er-r.

Konsulttipalv., tilastopalv.

Jäsenmaksut

Muut kulut

Kulut yhteensä


TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 1

Osuudet yht.kust.

TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 2

VARAINHANKINTA

Jäsenmaksutuotot

RAH.- JA SIJOITUSTOIMINTA

TUOTOT

KULUT

RAH.- JA SIJ.TOIMINTA YHT.

SIIRROT RAHASTOIHIN

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

Yhteensä

419 928

418 216

1 200 539

93 154

13 342

2 145 179

-3 566 061

-46 930

-482 225

-40 804

-252 981

-73 921

-404 319

-242 904

-252 573

-48 278

-119 275

-197 543

-406 451

-230 579

-250 527

-6 615 372

-4 470 193

-4 470 193

-4 470 193

4 045 031

471 668

-29 309

442 359

2 314

19 511

Hallinto

81 422

93 154

174 576

-1 304 626

-18 472

-289 529

-22 120

-62 278

-110

-234 729

-113 151

-183 429

-41 776

-8 739

-606

-90 536

-30 606

-92 710

-2 493 420

-2 318 844

-2 318 844

1 878 681

-440 163

469 437

-29 274

440 163

0

Sähkön-tuotanto

119 652

132 255

251 907

-576 411

-6 282

-57 705

-5 320

-50 081

-20 860

-49 687

-30 369

-1 613

-3 250

-33 490

-45 632

-52 079

-39 055

-971 834

-719 928

-719 928

-475 163

-1 195 091

1 252 337

-11

-11

57 235

Kauko-lämpö

86 212

418 216

241 204

6 042

751 675

-519 312

-8 947

-36 731

-3 967

-48 500

-15 320

-34 624

-31 500

-16 489

-1 234

-196 664

-19 125

-63 378

-46 703

-1 042 495

-290 820

-290 820

-385 061

-675 881

811 583

2 231

-14

2 217

-2 231

135 688

Sähkö-verkot

46 762

162 772

209 534

-369 198

-5 573

-28 949

-3 133

-44 397

-8 948

-26 859

-17 612

-858

-53 829

-193 859

-47 703

-28 995

-829 914

-620 380

-620 380

-407 689

-1 028 069

1 254 668

-7

-7

226 592

Sähkö-kauppa

8 362

61 305

69 667

-335 056

0

-26 687

-2 761

-24 534

-20 095

-15 615

-17 722

-500

-22 090

-53 331

-36 607

-20 466

-575 464

-505 797

-505 797

-290 602

-796 399

600 772

-4

-4

-195 631

Palvelu-tuotanto

23 178

23 178

-87 052

0

-5 301

-551

-950

-4 031

-3 001

-1 128

-3 968

-2 820

-108 802

-85 624

-85 624

-56 931

-142 555

72 359

0

-70 196

Työ-markkina

77 518

579 825

7 300

664 643

-374 406

-7 656

-37 323

-2 951

-22 241

-8 586

-38 774

-29 550

-49 682

-2 018

-273

-205

-19 778

-593 443

71 200

71 200

-263 235

-192 035

53 312

0

4 545

-134 178


KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 1.1.2014 - 31.12.2014

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Koneet ja laitteetKirjanpitoarvo 1.1.2014Tilikauden poisto

Kirjanpitoarvo 31.12.2014

Henkilöautot ei alvKirjanpitoarvo 1.1.2014Tilikauden poisto


Koneet ja kalusto yhteensä

Kulumaton käyttöomaisuusKirjanpitoarvo 1.1.2014Vähennykset tilikaudella


OSAKKEET JA OSUUDETAdato Energia Oy Elisa Oyj Nordea Private Wealth Management Nordea säästö 25 Kasvu-yhdistelmärahasto Osakkeiden arvonalentumiset Rahastojen arvonalentumiset Joukkovelkakirjojen arvonalentumiset

RAHASTOTSidotut rahastot

StipendirahastoPääoma 1.1.2014KorkotuototPankkikulutStipendit

Pääoma 31.12.2014

Skyn lahjoitusrahastoPääoma 1.1.2014 Professuuri ja tutkimus Korkotuotot Pankkikulut Osinkotuotot

Pääoma 31.12.2014

8 750,79 -2 187,72 6 563,07

117 146,98 -44 742,72 72 404,26

78 967,33

6 192,00

0,00 6 192,00

Hankinta-arvo

871 411,47 5 466,18

1 782 870,00 180 000,00

-2 502,78 -1 063,06 -1 654,41

2 834 527,40

184 685,36

0,00 -45,00

-4 500,00 180 140,36

54 905,64

0,00 0,00 0,00

2 230,80 57 136,44

Stipendirahaston tuotolla on tarkoitus kannustaa energia-alaa opiskelevia nuoria. Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n työmarkkinavaliokunta.

kpl45

2166

Markkina-arvo

51 052,62 1 939 499,57

203 960,06

2 194 512,25

Skyn lahjoitusrahastolla on tarkoitus rahoittaa Aalto-yliopiston viisivuotinen yhdyskuntien energiatekniikan professuuri sekä käyttää ylijääneet varat kaukolämpöalan tutkimukseen ja kehittämiseen. Viisivuotinen professuuri päättyi 31.12.2013. Rahaston varojen käytöstä päättää Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunta.

OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄNimi Kotipaikka OmistusosuusAdato Energia Oy Helsinki 100,00 %


OMAN PÄÄOMAN ERITTELY

Toimintarahasto tilikauden alussaMuutosToimintarahasto tilikauden lopussa

Stipendirahasto tilikauden alussaMuutosStipendirahasto tilikauden lopussa

Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussaMuutosSkyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa

Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussaMuutosEd. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa

Tilikauden ylijäämä


LEASINGVUOKRAVASTUUT

Ge Capital Equipment Finance Ab - kopiokoneetSantander - sähköauto

Seuraavan tilikauden aikana erääntyvätMyöhemminYhteensä

31.12.2014

650 000,00 0,00

650 000,00

184 685,36 -4 545,00

180 140,36

54 905,64 2 230,80

57 136,44

1 861 576,44 18 014,53

1 879 590,97

19 511,05

2 786 378,82

2014

10 570,34 33 346,01 43 916,35

27 490,32 16 426,03 43 916,35



KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT 01.01.-31.12.2014

Päiväkirja, pääkirja, tuloslaskelma ja tase sähköisellä tallennusvälineellä

Reskontrat sähköisellä tallennusvälineellä

Palkkakirjanpito atk-tulosteena

KÄYTETYT TOSITELAJIT 01.01.-31.12.2014

01 Jäsenmaksulaskut 02 Muu laskutus 03 EK:n jäsenmaksulaskutus 10 Myyntireskontra, maksut 20 Pankkitositteet 30 Ostolaskut 35 Ostoreskontra, maksut 40 Palkat 50 Sijoitukset 70 Käyttöomaisuuskirjanpito 80 Muistiotositteet



11/2013 - 11/2014

Puheenjohtaja

Matti Rintanen, Pori Energia Oy

Varapuheenjohtajat

Timo Karttinen, Fortum Oyj Antti Vilkuna, Kanteleen Voima Oy

Hallituksen muut jäsenet

Sami Huusko, Voimatel Oy Tapio Jalonen, Rovakaira Oy Jukka Järvenpää, Kokemäen Lämpö Oy Minna Korkeaoja, Pohjolan Voima Oy Hannu Kostiainen, Vattenfall Oy Esa Lindholm, Kuopion Energia Oy Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy Pekka Manninen, Helsingin Energia Ari-Matti Mattila, Kauhavan Kaukolämpö Oy Perttu Rinta, Suur-Savon Sähkö Oy Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

HALLITUS

11/2014 - 11/2015

Puheenjohtaja

Antti Vilkuna, Kanteleen Voima Oy

Varapuheenjohtajat

Minna Korkeaoja, Pohjolan Voima OyEsa Lindholm, Kuopion Energia Oy

Hallituksen muut jäsenet

Sami Huusko, Voimatel OyEsa Hyvärinen, Fortum OyjTapio Jalonen, Rovakaira OyJukka Järvenpää, Kokemäen Lämpö OyTuomo Kantola, Jyväskylän Energia OyReijo Kolehmainen, Lappeenrannan Energia OyHannu Kostiainen, Vattenfall OyOlli-Pekka Marttila, Köyliön-Säkylän Sähkö OyAri-Matti Mattila, Kauhavan Kaukolämpö OyPerttu Rinta, Suur-Savon Sähkö OyJukka Ruusunen, Fingrid Oyj


VALIOKUNNAT 2014Kaukolämpövaliokunta

Ahl Marko Vantaan Energia Oy Gullsten Kristian **) Rovaniemen Energia Oy Järvelä Juhani Oulun EnergiaMattila Ari-Matti ***) Kauhavan Kaukolämpö Oy Raunio Ari Porvoon Energia Oy Riipinen Marko *) Helsingin Energia Tirkkonen Heikki Suur-Savon Sähkö OyVeikkola Miikka Fortum Power and Heat Oy Vihervuori Pekka Paimion Lämpökeskus Oy

Sähköverkkovaliokunta

Gylen Arto *) PKS Sähkönsiirto Oy Harjanne Risto Helen Sähköverkko Oy Hirvisalo-Oja Riikka Fortum Sähkönsiirto Oy (Caruna Oy 25.3.2014 alkaen) Junttila Arto Koillis-Lapin Sähkö Oy Kurikka Jarmo Nurmijärven Sähkö Oy Kuronen Pertti Fingrid Oyj Myllymäki Jorma Elenia Oy Rintamäki Juha **) Vaasan Sähköverkko Oy Tupeli Seppo Herrfors Nät-Verkko Oy Ab

Sähkökauppavaliokunta

Keski-Karhu Juha Savon Voima OyjKielinen Susanna Vattenfall Oy Laitinen Jussi Tampereen Sähkölaitos Oy Lehto Jussi Keravan Energia Oy Niemi Jukka Helsingin Energia Paajanen Petri Vatajankosken Sähkö Oy Reko Ilkka **) Vantaan Energia Oy Toivonen Jukka *) Fortum Markets Oy Virikko Timo Energiapolar Oy

*) pj**) vpj***) hallituksen jäsen

*) pj**) vpj

*) pj**) vpj


Sähköntuotantovaliokunta

Holm Roger Alholmens Kraft Oy Ab Kantola Tuomo **) Jyväskylän Energia Oy Kosonen Mikko Teollisuuden Voima Oyj Kuusela Akke Suomen Voima Oy Laine Ari Helsingin EnergiaLarnimaa Riitta *) Pohjolan Voima Oy Penttinen Risto Fortum Oyj Renvall Anders Kymppivoima Oy Tykkyläinen Markus Rovaniemen Energia Oy

Työmarkkinavaliokunta

Laukkanen Pertti *) Vantaan Energia Oy Lehonmaa Taisto Suomen Energia-Urakointi Oy Miettinen Tiina Fingrid Oyj Parvio Leena **) Tampereen Sähkölaitos Perttu Rinta ***) Suur-Savon Sähkö Oy Salo-Oja Anne Kemin Energia Oy Urkola Päivi Fortum Oyj Vaimala Soili Teollisuuden Voima Oyj Varjoranta Tuomo JyNet Urakointi Oy

Palveluntuotantovaliokunta

Aho Tuure Kymenlaakson Sähkö Oy Ainasoja Esko Oulun Energia Urakointi Oy Huusko Sami ***) Voimatel Oy Hyvönen Pekka *) Tampereen Vera Oy Käyhty Jari Lappeenrannan Verkonrakennus Oy Massinen Sami Vertek Oy Metsälä Lassi Mitox Oy (12.6.2014 asti) *Pietilä Risto Infratek Finland Oy (12.6.2014 asti) *Vehkala Antero **) Pohjolan Werkonrakennus Oy

* Hokkanen Jouko KSS Rakennus Oy (12.6.2014-) * Pitkäniemi Veijo Rejlers Oy (12.6.2014-)

*) pj**) vpj




VALIOKUNNAT 2015Kaukolämpövaliokunta

Aaltonen Juhani Helen OyAhl Marko **) Vantaan Energia OyGullsten Kristian *) Rovaniemen Energia OyKuivanen Jari Turku Energia OyMattila Ari-Matti ***) Kauhavan Kaukolämpö OyRaunio Ari Porvoon Energia OyTirkkonen Heikki Suur-Savon Sähkö OyVeikkola Miikka Fortum Power and Heat OyVihervuori Pekka Paimion Lämpökeskus Oy

Sähköverkkovaliokunta

Hirvisalo-Oja Riikka Caruna OyJunttila Arto Koillis-Lapin Sähkö OyKurikka Jarmo Nurmijärven Sähkö OyKuronen Pertti Fingrid OyjLappi Risto *) Vantaan Energia Sähköverkot OyMyllymäki Jorma Elenia OyNikkanen Arto LE-Sähköverkko OyPajunen Arto **) Järvi-Suomen Energia OyTupeli Seppo Herrfors Nät-Verkko Oy Ab

Sähkökauppavaliokunta

Keski-Karhu Juha **) Savon Voima Oyj Peter Strandberg Vattenfall OyLehto Jussi Keravan Energia OyLehtoranta Tapo Jyväskylän Energia OyNiemi Jukka Helen OyPaajanen Petri Vatajankosken Sähkö OySutinen Arto Oulun Sähkönmyynti OyToivonen Jukka *) Fortum Markets OyVirikko Timo Energiapolar Oy


*) pj**) vpj

*) pj**) vpj


Sähköntuotantovaliokunta

Holm Roger Alholmens Kraft Oy Ab Kosonen Mikko Teollisuuden Voima Oyj Kuusela Akke **) Suomen Voima Oy Laine Ari Helen Oy Larnimaa Riitta *) Pohjolan Voima Oy Penttinen Risto Fortum Oyj Renvall Anders Kymppivoima Oy Tykkyläinen Markus Rovaniemen Energia Oy Vartia Markku Vantaan Energia Oy

Työmarkkinavaliokunta

Aho Tiina Turku Energia Oy Laukkanen Pertti *) Vantaan Energia OyLehonmaa Taisto Suomen Energia-Urakointi Oy Miettinen Tiina Fingrid Oyj Perttu Rinta ***) Suur-Savon Sähkö Oy Salo-oja Anne Kemin Energia Oy Urkola Päivi **) Fortum Oyj Vaimala Soili Teollisuuden Voima Oyj

Palveluntuotantovaliokunta

Aho Tuure Kymenlaakson Sähkö OyAinasoja Esko Oulun Energia Urakointi Oy Hokkanen Jouko KSS Rakennus Oy Huusko Sami ***) Voimatel Oy Hyvönen Pekka *) Tampereen Vera OyKäyhty Jari Lappeenrannan Verkonrakennus OyMassinen Sami Vertek Oy Pitkäniemi Veijo Rejlers Oy Vehkala Antero **) Pohjolan Werkonrakennus Oy

*) pj**) vpj




JÄSENET

Adven OyAlajärven Lämpö OyAlajärven Sähkö OyAlavuden Lämpö OyAlholmens Kraft Oy AbAlkkulan Aluelämpö OyCaruna Espoo OyCaruna Networks Espoo OyCaruna Networks OyCaruna Networks Sähkönsiirto OyCaruna OyCaverion Industria OyCybersoft Oy AbEkenäs Energi AbElenia Lämpö OyElenia OyElenia Palvelut OyElkraft Finland Oy AbEllappi OyEnergiapolar OyEnerke OyEnontekiön Sähkö OyEPV Alueverkko OyEPV Energia OyESE-Verkko OyEsse Elektro-Kraft AbEtelä-Savon Energia OyEtelä-Suomen Energia OyFennovoima OyFingrid OyjForssan Energia OyForssan Verkkopalvelut OyFortum Asiakaspalvelu OyFortum OyjFortum Growth OyFortum Markets OyFortum Power and Heat OyHaminan Energia OyHaukiputaan SähköosuuskuntaHeadPower OyHelen Sähköverkko OyHelen OyHerrfors Oy AbHerrfors Nät-Verkko Oy AbHyvinkään Lämpövoima OyHöyrytys Oy

Iin Energia OyIlmatar Windpower OyjImatran Energia OyImatran Lämpö OyImatran Seudun Sähkö OyImatran Seudun Sähkönsiirto OyInergia OyInergia Lämpö OyInfratek Finland OyInnopower OyItä-Savon Lähienergia OyJalasjärven Lämpö OyJE-Siirto OyJuuan kunnan kaukolämpölaitosJylhän SähköosuuskuntaJyNet OyJyNet Urakointi OyJyväskylän Energia OyJyväskylän Energiatuotanto OyJyväskylän Voima OyJämsän Aluelämpö OyJärvi-Suomen Energia OyJärvi-Suomen Voima OyKaakon Energia OyKainuun Voima OyLoiste Lämpö OyKalajoen Lämpö OyKangasalan Lämpö OyKannuksen Kaukolämpö OyKanteleen Voima OyKarhu Voima OyKarvian Lämpö OyKauhajoen Lämpöhuolto OyKauhavan Kaukolämpö OyKausalan Lämpö OyKemijoki OyKemin Energia OyKeminmaan Energia OyKenet OyKeravan Energia OyKeskusosuuskunta Oulun Seudun SähköKeuruun Lämpövoima OyKeuruun Sähkö OyKiinteistö Oy Uudenkaupungin TeräsjääKiteen Lämpö OyKittilän Aluelämpö Oy

Koillis-Lapin Sähkö OyKoillis-Satakunnan Sähkö OyKokemäen Lämpö OyKokemäen Sähkö OyKokkolan Energia OyKokkolan Kaupunki/Liikelaitos Kokkolan EnergiaKokkolan Voima OyKolsin Vesivoimantuotanto OyKorpelan Voima KuntayhtymäKoskienergia OyKotkan Energia OyKraftnät Åland AbKronoby Elverk AbKSS Energia OyKSS Lämpö OyKSS Rakennus OyKSS Verkko OyKuopion Sähköverkko OyKuopion Energia OyKuoreveden Sähkö OyKuortaneen energiaosuuskuntaKurikan Kaukolämpö OyKymenlaakson Sähkö OyKymenlaakson Sähköverkko OyKymin Voima OyKymppivoima OyKymppivoima Hankinta OyKyvera OyKöyliön-Säkylän Sähkö OyLaanilan Voima OyLahti Energia OyLaihian Nuuka Lämpö OyLaitilan Lämpö OyLammaisten Energia OyLankosken Sähkö OyLapin Biolämpö OyLappeenrannan Energia OyLappeenrannan Energiaverkot OyLappeenrannan Lämpövoima OyLappeenrannan Verkonrakennus OyLapuan Energia OyLE-Sähköverkko OyLempäälän Lämpö OyLeppäkosken Energia OyLeppäkosken Lämpö OyLeppäkosken Sähkö Oy

Varsinaiset jäsenet 15.3.2015


Liedon Lämpö OyLohjan Energiahuolto Oy LOHERLoimaan Kaukolämpö OyLoiste Energia OyLoiste Sähköverkko OyLämpö Korpela OyLännen Omavoima OyMankala Oy AbMariehamns Elnät AbMariehamns Energi AbMuonion SähköosuuskuntaMäntsälän Sähkö OyMäntän Kaukolämpö OyNaantalin Energia OyNordex Energy Gmbh, Finnish BranchNurmeksen Lämpö OyNurmijärven Sähkö OyNurmijärven Sähköverkko OyNykarleby Kraftverk AbOrimattilan Lämpö OyOtanmäen Lämpö OyOulun Energia OyOulun Energia Siirto ja Jakelu OyOulun Energia Urakointi OyOulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut OyOulun Sähkönmyynti OyOutokummun Energia OyPaimion Lämpökeskus OyPaneliankosken Voima OyPargas Fjärrvärme Ab - Paraisten Kaukolämpö OyParikkalan Valo OyPerhonjoki Oy AbPKS Sähkönsiirto OyPohjois-Karjalan Sähkö OyPohjolan Voima OyPohjolan Werkonrakennus OyPori Energia OyPori Energia Sähköverkot OyPorvoon Energia Oy - Borgå Energi AbPorvoon Sähköverkko Oy - Borgå Elnät AbPosiva OyPuhuri OyPVO-Huippuvoima OyPVO-Lämpövoima OyPVO-Vesivoima OyRaahen Energia OyRadiki OyRantakairan Sähkö OyRauman Energia OyOy Ravera AbRejlers OyRIG Oy

Riihimäen Kaukolämpö OyRovakaira OyRovakairan Verkonrakennus OyRovaniemen Energia OyRovaniemen Verkko OySaarijärven Kaukolämpö OySallila Energia OySallila Sähköasennus OySallila Sähkönsiirto OySalon Kaukolämpö OySastamalan Lämpö OySatapirkan Sähkö OySavon Voima OyjSavon Voima Verkko OySeinäjoen Energia OySeinäjoen Vesi OySeiverkot OySomeron Lämpö OySuomen Energia-Urakointi OySuomen Voima OySuur-Savon Sähkö OySuur-Savon Sähkötyö OySwitch Nordic Green AB Filial FinlandTampereen Energiantuotanto OyTampereen Kaukolämpö OyTampereen Sähkölaitos OyTampereen Sähkönmyynti OyTampereen Sähköverkko OyTampereen Vera OyTenergia OyTeollisuuden Voima OyjTeuvan kunnan kaukolämpölaitosToholammin Energia OyTornion Energia OyTornionlaakson Sähkö OyTunturiverkko OyTurku Energia Sähköverkot OyTurku Energia Oy - Åbo Energi AbTuuliSaimaa OyUlvilan Lämpö OyVaasan Sähkö OyVaasan Sähköverkko OyVakka-Suomen Voima OyValkeakosken Energia OyVantaan Energia OyVantaan Energia Sähköverkot OyVapo Oy Lämpö ja sähköVarissuon Lämpö OyVarkauden Aluelämpö OyVaskiluodon Voima OyVatajankosken Sähkö OyVattenfall Oy

Verkko Korpela OyVertek OyVetelin Lämpö OyVetelin Sähkölaitos OyVierumäen Infra OyVimpelin Lämpö OyVimpelin Voima OyVirtain kaupunkiVoimatel OyVSV-Energia OyWestenergy Oy AbWiitaseudun Energia OyÅlands ElandelslagÄhtärin Energia ja Vesi OyÄänekosken Energia Oy


ABB OyAidon OyAlfa Laval Nordic OyALSTOM Finland OyArvo-Putki OyAxpo Finland OyBelimo Finland OyBrugg-Pema OyCalefa OyCanplast OyCaverion Suomi OyCGI Suomi OyChemitec Consulting OyOy Danfoss AbDestia OyEkogen OyElomatic OyEnfo Zender OyEnoro OyEnsto Finland OyEnstroga AG OyGasum OyGebwell OyHiilitieto ryHiQ Finland OyHögfors OyHögforsGST OyinPulse Works OyIntrum Justitia OyIntStream OyKampek Invest OyKamstrup A/SKaukora OyKlinger Finland Oy / AsekoLandis+Gyr OyLassila & Tikanoja OyjLindorff OyLOGSTOR Finland OyLämpöinsinööritoimisto Teuvo OllikkaLänsirannikon Koulutus Oy WinNovaNetcontrol OyOilon Industry OyOnninen OyOpusCapita Group OyjPlanora OyPower-Deriva OyPuolustushallinnon RakennuslaitosPöyry Finland OyReka Kaapeli OyRenewa Oy

RJI Partners OySamlink Oy AbSchneider Electric Finland OySiemens OsakeyhtiöTekla OyjTeknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Energia ja MetsäteollisuusThere Corporation OyTieto Finland OyTietokoura OyTurun Asennus ja Luokkahitsarit OyTyco Electronics Finland OyUponor Infra OyValmet Technologies OyVEO OyVexve OyWilo Finland OyW1TT Group OyÅF-Consult Oy

Yhteistoimintajäsenet 15.3.2015


Omvärlden 2014

Det gångna året var Finsk Energiindustri rf:s tionde verksamhetsår.

2014 var ett utmanande år. Elpriset förblev lågt och prisvolatiliteten ökade. Omvärlden var synnerligen svår vad gäller såväl produktion som investeringar.

Även inom energipolitiken inträffade mycket. Till de viktigaste intressebevakningsobjekten under året hörde EU:s energi- och klimatpolitiska arkitektur mot 2030 samt Finlands nationella energi- och klimatvägkarta 2050.

Vårt centrala mål har varit att elmarknadens funktionsduglighet inom EU kan förbättras jämfört med nuläget. För att nå detta mål satte vi två viktiga mål för EU:s energi- och klimatpaket 2030: 1) systemet med utsläppshandel utvecklas som EU:s viktigaste gemensamma metod att styra klimatpolitiken och 2) den klimatpolitiska styrning som överlappar utsläppshandeln undanröjs. Bägge dessa mål avancerade i EU:s nya energi- och klimatpaket 2030.

Europeiska rådet satte inga nationella mål för förnybar energi och energieffektivitet som överlappar klimatmålet utan mål på EU-nivå som i huvudsak ligger i linje med utsläppsmålet. Kommissionen strävar efter att stärka utsläppshandelns roll, bland annat med en marknadsstabiliserande mekanism. I fortsättningen ombesörjs kolläckagebranschernas konkurrenskraft starkare så att även utsläppshandelns indirekta inverkan på elpriset beaktas. Detta är viktiga riktlinjer för vår bransch.

Vårt mål för den nationella energi- och klimatvägkartan fram till 2050 var att kartan ska skapa förutsättningar för ett hållbart och kostnadseffektivt energisystem även i framtiden. Detta mål nåddes tämligen bra i de enhälliga politiska riktlinjerna från den parlamentariska kommitté som beredde vägkartan.

Med att påverka på de politiska processerna genomförde Finsk Energiindustri ett projekt (”Polkuja”) i samband med vilket vi även involverade ett stort antal intressentgrupper att fundera på vilka utvecklingsstigar energi- och klimatpolitiska beslut ger upphov till.

År 2014 prioriterade Finsk Energiindustri följande områden i sin verksamhet:

•Trygga investeringsförutsättningarna•Energimarknadens utveckling•Energibeskattningen•Inhemska bränslen

Trygga investerings-förutsättningarna

Det osäkra ekonomiska läget och det nordeuropeiska överutbudet på elmarknaden har medfört avsevärda utmaningar för förutsättningarna att investera i produktion. Finsk Energiindustri drev på förslag som kunde förbättra investeringsomvärlden och med vilkas hjälp man kunde undvika nya beslut som äventyrar investeringarna.

Ett centralt mål har varit att göra politikstyrningen klarare och stabilare. En möjlighet till detta erbjöd den parlamentariska energi- och klimatkommittén, som överlämnade

Svensk resumé

STYRELSENS BERÄTTELSE FÖR 2014


sin rapport i slutet av året. Kommitténs enhälliga riktlinjer för ett kostnadseffektivt sätt att närma sig den energipolitiska styrningen på marknadsvillkor och för att förbättra förutsättningarna att investera i inhemsk produktion överensstämde väl med Finsk Energiindustris riktlinjer. Kommitténs riktlinjer kan skapa en god grund för framtida regeringars verksamhet.

Den nya klimatlagen ålade inte aktörerna inom utsläppshandeln några nya överlappande förpliktelser, vilket överensstämmer med Finsk Energiindustrins mål.

Ett huvudtema för Finsk Energiindustri har varit att klarlägga och påskynda planläggnings-, tillstånds- och besvärsförfarandena. Finsk Energiindustri har deltagit i Finlands Näringslivs projekt (”Sujuva”), där hela näringslivet har samarbetat för att föra saken framåt.

När det gäller regleringen av förbränningsanläggningarna påverkade Finsk Energiindustri i fleraarbetsgrupper.Isambandmedtotalreformen av miljöskyddslagen kunde industriutsläppsdirektivet genomföras utan nationella åtstramningar och andra ändringar som föreslagits i lagen kunde lindras. Europeiska kommissionens tekniska arbetsgruppinformeradesomdenfinländskaenergiproduktionens särdrag, som påverkar utsläppsnivåerna i referensdokumentet för bästa tillgängliga teknik i stora förbränningsanläggningar (över 50 MW). Innehållet i förslaget till direktiv om medelstora förbränningsanläggningar (1-50 MW) påverkades i ministeriets arbetsgrupp och Europaparlamentet.

Finsk Energiindustri förordade kärnkraftsprojekt som fått ett positivt principbeslut när bolagen ansökte om kompletteringar av sina principbeslut och betonade behovet av en stabil, utsläppsfri elproduktionskapacitet. Finsk Energiindustri genomförde ett informationsprojekt som främjar kärnkraftens godtagbarhet tillsammans med kärnkraftsbolagen.

I syfte att främja vattenkraften betonade Finsk Energiindustri särskilt behovet av mera inhemsk reglerkraft och drev på möjligheterna att utöka vattenkraften i redan utbyggda vattendrag. Finsk Energiindustri har i aktivt samarbete med företag och myndigheter försökt hitta lösningar för att återställda vandringsfiskarnasnaturligalivscykeli älvarna utan betydande förluster för krafthushållningen.

Finsk Energiindustri har särskilt varit med och utvecklat förutsättningarna för att investera i vindkraft och riva investeringshindren. En skälig kompromiss nåddes om regleringen av vindkraftsbuller.

Finsk Energiindustri har aktivt varit med och utvecklat nätregleringen i syfte att genomföra investeringar i elnätet i enlighet med elmarknadslagen. Saken har diskuterats med Energimyndigheten även ur servicebolagens synvinkel. Nät- och servicesektorerna har fört diskussioner i syfte att utveckla serviceprocesserna och minska de oklara avtalsvillkoren. Genom samarbete har man dessutom försökt lösa de problem som den säsongbetonade nedläggningen av jordkablar medför. För att stärka servicesektorns intressebevakning har Finsk Energiindustri utökat samarbetet med andra parter och föreningar på området.

Finsk Energiindustri främjade fjärrvärmebranschens konkurrenskraft och investeringsförutsättningar genom att låta göra en utredning om de specialvillkor som tillsynen över missbruk av dominerande marknadsställning ställer för utvecklingen av fjärrvärmeverksamheten samt om möjligheterna att utveckla affärsverksamheten trots den dominerande marknadsställningen.

Finsk Energiindustri främjade kundtillfredsställelsen med fjärrvärmeföretagen genom att utveckla sätt att utöka kundens förståelse för prissättningen av fjärrvärme och de tjänster som hänför sig till den, prisbildningen och


det värde som fås genom priset. Finsk Energiindustri främjade utnyttjandet av småskalig värmeproduktion och överskottsvärme inom fjärrvärmen genom en utredning vars syfte var att utreda både kundernas och fjärrvärmeföretagens intresse för småskalig värmeproduktion samt försäljning och köp av överskottsvärme.

Försörjningsberedskapscentralen och Finsk Energiindustri kartlade genom en enkät fjärrvärmebolagens beredskap för stora störningar. Utifrån resultaten utarbetades en vägkarta för att utveckla fjärrvärmebolagens beredskapsplanering på längre sikt.

Finsk Energiindustri och Adato utredde genom en enkät och kommittédiskussioner behoven av att utveckla fjärrvärmeföretagens kompetens. Utbildnings- och tjänsteutbudet utvecklas utifrån resultaten av utredningen. Inom ramen för projektet utvecklades också ett lättanvänt redskap för kompetensanalys och kompetensutveckling för medlemmarnas bruk.

Energimarknadens utveckling

Finsk Energiindustri deltog i diskussionen om framtiden för EU:s gemensamma elmarknad genom att betona betydelsen av klimat- och energipolitiska beslut för marknadens framtid och särskilt för energipriset, medborgarnas välfärd och näringslivets konkurrenskraft samt leveranssäkerheten. Finsk Energiindustris budskap till den europeiska debatten har varit att det inte behövs någon särskild kapacitetsmarknad, om omvärlden åter tillåts fungera på marknadsvillkor genom att styrningen av utsläppshandeln stärks och de nationella stödsystemen upplöses. Finsk Energiindustri har stött utvecklandet och stärkandet av utsläppshandelns funktionsduglighet och införandet av en marknadsstabiliserande reserv i anslutning därtill.

I hemlandet har Finsk Energiindustri framhållit utmaningarna för produktionskapacitetens tillräcklighet, produktionens reglerbarhet och kraftverkens investeringsförutsättningar i dagens marknadssituation. Finsk Energiindustri ordnade en verkstad som samlade intressentgrupperna och där man funderade på nationella perspektiv på kapacitetsmarknaden och kapacitetsmekanismerna.

I slutet av året startade Finsk Energiindustri tillsammans med ANM, Skogsindustrin rf, ELFI och Fingrid en utredning om produktionskapacitetens tillräcklighet fram till 2030. Ett orosmoment har varit att produktionskapacitet försvinner till följd av dålig lönsamhet och hur detta påverkar den nationella elleveranssäkerheten och å andra sidan hur den försämrade investeringsomvärlden påverkar elmarknaden och elsystemets tillförlitlighet på längre sikt.

Finsk Energiindustri har deltagit i EU:s nätregelprocess genom att kommentera reglerna via de europeiska samarbetsorganisationerna samt direkt till kommissionen. Under kommittébehandlingen har Finsk Energiindustri varit med och utformat Finlands ståndpunkt till detaljer i nätreglerna under de palavrer som ANM ordnat för intressentgrupperna.

De CACM-regler (Capacity Allocation and Congestion Management, på svenska riktlinjer för kapacitetsfördelning och kontroll av överbelastning), som styr beräkningen av elöverföringskapaciteten och utnyttjandet av den på marknadsvillkor antogs i december 2014 i en kommitté som behandlar energihandel över gränserna mellan medlemsstaterna. Kommittébehandlingen av reglerna för anslutning av produktion och konsumtion till nätet har också inletts. Kommissionen har meddelat att dess mål är att kommittébehandlingarna av alla nätregler och ramanvisningar som är under beredning ska slutföras under 2015. Medlemmarna har informerats om


behandlingsfaserna och förväntningarna på reglernas innehåll.

Finsk Energiindustri har i samarbete med i första hand nordiska intressenter krävt att kommissionen ska komma med ett initiativ för att den begränsning av användningen av bankgarantier som hotar att införas 2016 inom börshandeln med el ska återtas.

Finsk Energiindustri har stött Fingrid i det utredningsprojekt som gäller informationsutbyte på detaljmarknaden för el. Finsk Energiindustri har under verksamhetsåret utarbetat utredningar som grund för beslut om en faktureringsmodell på lång sikt.

Finsk Energiindustri stödde Finlands Egnahemsförbunds medborgarinitiativ om attenergicertifikatenbordeändrassåattdeskulle betjäna allmänheten bättre. Initiativet avslogsofficielltmenbehandlingenavfrågan fortsätter i miljöministeriet. Finsk Energiindustri har deltagit i beredningen avdefinitionenavsåkalladenäranollenergibyggnader, men det har inte gått att formulera någon klar gemensam ståndpunkt till målen.

Energibeskattningen

Finsk Energiindustri framhöll den höga nivån på energibeskattningen i Finland och prioriterade sin skatteintressebevakning så att man i första hand försöker avvärja windfallskatten och höjningarna av bränsleskatterna samt återställa skatten på torv till 2012 års nivå. Dessutom försökte man undvika andra skatteförhöjningar och i mån av möjlighet jämka dem.

Man lyckades också avvärja den windfallskatt som riksdagen redan föreskrivit för vatten-, kärn- och vindkraftverk. När det gällde skatteintressebevakningen samarbetade Finsk Energiindustri med Finlands Näringsliv, Skogsindustrin rf och Teknologiindustrin rf samt de största företagen som berördes av skatten. Först

sänkte regeringen den målsatta nivån för windfallskatten från 170 miljoner euro om året till 50 miljoner och avstod slutligen helt och hållet från skatten. Riksdagen antog slutligen en lag genom vilken den tidigare lagen upphävdes.

Den höjning av energiskatten på torv som man tidigare beslutat skulle genomföras från början av 2015 återtogs och man beslöt att sänka skatten på torv i två steg till 2012 års nivå. Finsk Energiindustri arbetade särskilt tillsammans med Bioenergia ry för att sänka torvskatten.

Finsk Energiindustris övriga mål nåddes inte helt, eftersom skatterna på eldningsbränslen höjdes genom att koldioxidskattens andel höjdes och elskatten i skatteklass 1 höjdes med 0,35 c/kWh.

Inhemska bränslen

Finsk Energiindustri bedrev intressebevakning i anslutning till beredningen av EU:s hållbarhetskriterier för fasta biobränslen i samarbete med andrafinländskaaktörer.Europeiskakommissionen kom slutligen fram till att det inteidettaskedefinnsnågotsärskiltbehovav kriterierna. Detta var ett lättande beslut eftersom de förslag som var föremål för beredning verkade mycket byråkratiska och problematiska med tanke på utnyttjandet avfinländskskogsenergi.Sakentordedockdyka upp på nytt under de närmaste åren.

Stödetförskogsflissomanvändsförelproduktion stiger i anslutning till att energiskatten på torv sänks. I slutet av året började regeringen bereda en begränsning av produktionsstödet för skogsflissåattstödetinteskasnedvridagagnvirkesmarknaden. Finsk Energiindustri försökte avvärja begränsningarna som omotiverade och onödiga och betonade de omfattande problem som begränsningen medför för en ökad användning av skogsenergi, stödlagarnas kontinuitet och skogsenergimarknadens utveckling.


Arbetsmarknaden

Utifrån den heltäckande centrala arbetsmarknadsuppgörelse som går under namnet sysselsättnings- och tillväxtavtalet slöts senhösten 2013 nya kollektivavtal även för energibranschen. Kollektivavtalen enligt det tidigare centraliserade så kallade ramavtalet var i kraft till slutet av september 2014. De nya kollektivavtalens giltighetsperioder började sålunda den 1 oktober 2014. Under 2014 förekom ingen kollektivavtalsenlig förhöjning i energibranschen.

År 2014 prioriterade arbetsmarknadssektorn följande områden i sin verksamhet:

•Kollektivavtalsverksamheten, publiceringen av nya kollektivavtal, översättningar och startande av arbetsgrupper samt utredningar och andra uppdrag

•Gemensam utbildning tillsammans med löntagarförbunden

•Arbetsgivarsidans egen utbildning och evenemang

•Säkerställande av tillgången på arbetskraft, inverkan på utbildningen, branschens rykte

•Säkerhet, arbetshälsa, längre yrkeskarriärer

Kollektivavtalen publicerades och översattes till svenska och engelska. Anvisningarna om arbetstagarnas anställningsvillkor i anslutning till kampen mot den grå ekonomin reviderades och översattes till sex olika språk.

Så kallad egen utbildning för arbetsgivarna ordnades om bland annat samarbetsförfarandet, arbetsrättens grunder och kollektivavtal. Det arbetsmarknadsseminarium och den arbetarskyddsdag som ordnades på hösten var öppna evenemang. Tillsammans med löntagarförbunden ordnades bland annat utbildning om lokala avtal.

Även andra åtgärder som de reviderade kollektivavtalet förutsatte vidtogs, så som ett projekt för att utreda arbetstidsbanker samt en arbetsgrupp som har i uppgift att utreda hur företagens produktivitet kan främjas med ändamålsenliga arbetstidsarrangemang och andra metoder som har att göra med arbetsförhållandena.

Flera lokala tvister överlämnades till förbunden för avgörande. De gällde bland annat tolkningar av kollektivavtalen samt anställningstvister. I en del av fallen nåddes en lösning, i en del förblev man oeniga. En del av dessa har arbetstagarsidan fört eller kommer enligt prövning att föra till domstol. Arbetsdomstolen avgjorde bland annat en tvist om marginalregeln till arbetsgivarens fördel.

Medlemmarna har dagligen haft tillgång till rådgivning och konsultation i anslutning till arbetslagstiftning, kollektivavtal, löner, arbetarskydd och rekrytering samt unga. Omfattande rådgivningstjänster har tillhandahållits i fråga om bland annat samarbetsförhandlingar och uppsägningar i anslutning till dem samt bolagisering av affärsverk. Flera projekt genomfördes för att säkerställa tillgången på arbetskraft. Den synligaste ungdomsmarknadsföringsåtgärden under året var tävlingen där man kunde skriva sig till ett sommarjobb (”Sanoita itsellesi kesäduuni”) och som genomfördes i samarbete med medlemsföretagen. Tävlingen vanns av rappen Energiaa, somdetgjordesenvideotillsomfickrikligt med positiv respons. Yrken, proffs och utbildningsvägar i energibranschen presenterades på riksomfattande evenemang (bl.a. NextStep, Studia, Studiehandledardagarna, tävlingen Taitaja-Mästare, mässan TeknologiaURA). Som stöd för medlemsbolagens ungdomskommunikation producerades introduktionsvideon Tervetuloa energia-alalle, nya broschyrer och material innehållande yrkespresentationer.


Den utbildningspolitiska intressebevakningen fokuserades särskilt på reformprojekt i anslutning till systemet med fristående examina, finansieringssystemetförutbildningensamt utbildningsanordnarnätverket och på att framhålla arbetslivets behov i dessa. Byrån har också tagit initiativ för att få till stånd en specialyrkesexamen för kraftverksoperatörer. Målet 2014 var liksom förr noll olycksfall. För att stöda detta sammanställdes material för medlemsbolagens bruk om bland annat praxis för ersättande arbete samt rättsgrunden för riskbedömning.

Verksamheten i Bryssel

Expertutbytet vid kontoret i Bryssel fortsatte, under våren från ett medlemsföretag och under hösten från Finsk Energiindustri. Under sommaren gjorde en sommarpraktikant en utredning om hur krissituationer inverkar på energisäkerheten och energipolitiken i Europeiska unionen. Under verksamhetsåret besökte Finsk Energiindustris fjärrvärmeutskott, elnätsutskott och arbetsmarknadsutskott samt förvaltningsenheten Bryssel.

I mars och i november ordnades möten förfinländskajournalisteriBrysselsamtinovemberenlunchfördefinländskaeuropaparlamentarikerna och deras assistenter. I samarbete med Finlands Näringsliv ordnades även möten för parlamentarikernas assistenter. På Finsk Energiindustris initiativ inrättades i Bryssel ettenergi-ochklimatnätverkförfinländaresom redan omfattar över 50 personer.

FinskEnergiindustriärmedlemideflestaavenergibranschens intresseorganisationer i Bryssel. Särskilt verksamheten tillsammans med Eurelectric, Euroheat & Power, Foratom och GEODE utvecklades. Finsk Energiindustri har en utsänd arbetstagare hos Eurelectric. Dessutom är Finsk Energiindustri medlem i EWEA (European Wind Energy Association)

och EEF (European Energy Forum) samt i vissa andra organisationer som arbetar med EU-frågor på mera allmän nivå.

Kommunikation

Finsk Energiindustri kommunicerade om sin verksamhet och sina ståndpunkter med hjälp av cirka 40 pressmeddelanden. Man träffade de viktigaste mediernas redaktioner och gav bakgrundsinformation, och ordnade dessutom ett tematillfälle för medierna om kraven på leveranssäker eldistribution och småskalig elproduktion. En presskonferens om Energiåret hölls i januari.

Finsk Energiindustri ordnade energiträffar för medlemsföretagen ute i landskapen: i Vasa i april, i Rovaniemi i juni och i Tammerfors i oktober. I samband med träffarna träffade man de viktigaste regionala medierna under besök på Pohjalainens, Yle Lapin Radios och Aamulehtis redaktioner.

I samband med förbundets vår- och höstmöten ordnades seminarier och presskonferenser. I vårseminariet i Åbo deltog cirka 260 personer och i höstseminariet i Helsingfors cirka 270 personer.EfterhöstseminarietfiradesFinskEnergiindustri rf:s 10 år under en kvällsfest på Gamla studenthuset. Dessutom ordnade sektorernafleraseminarier,mötenmedintressentgrupper och medlemsevenemang.

Centrala redskap för medlemskommunikationen var VD-breven, sektorernas medlemsbulletiner, extranätet för medlemmar och det elektroniska nyhetsbrevet, av vilka det sistnämnda skickades även till medier och beslutsfattare. Den tryckta tidningen Energiauutiset utkom sju gånger, och parallellt med den publicerades webbtidningen Energiauutiset som uppdateras regelbundet.

Energiakademin genomfördes för andra gången. Antalet deltagare var 40 och listan var åter högklassig och mångsidig. Seminarieavsnittet genomfördes i april


på Majvik och fältavsnittet i maj i Södra Karelen. Årskursens första återförening ordnades genast i början av oktober med Sitra som värd.

I juli deltog Finsk Energiindustri för tredje gången i evenemanget SuomiAreena i Björneborg. En stor publik deltog i den högklassiga debatten som ordnades där. Förutom den öppna debatten för publiken ordnades i Björneborg under SuomiAreena-veckan även andra intressentgruppsevenemang som var avsedda för olika målgrupper.

Under året genomfördes också fem evenemang som ordnades av projektet Kvinnor och energi och vilkas målgrupp var kvinnliga teknologer, kvinnliga riksdagsledamöter, kvinnliga journalister och kvinnliga företagare samt kvinnor som arbetar i energibranschen.

Priset Årets klimatgärning tilldelades under klimatseminariet i april Oulun Sähkönmyynti Oy:s Farmivirta.

Forskning

Finsk Energiindustri deltog på nationell nivå tillsammans med myndigheterna samt via Eurelectrik i beredningen av ”Integrated Roadmap”, som uppdaterar EU:s forsknings- och innovationsstrategi för energisektorn. Det dokument som kommissionen publicerade i december betonar samma teman som Finsk Energiindustris energiframtidsvision.

Finsk Energiindustri deltog i Internationella energimyndigheten IEA:s forskning via District Heating and Cooling & CHP samt Hydropower Implementing Agreement. I fråga om vattenkraftsavtalet stod Kemijoki Oy och Finsk Energiindustri på sommaren också värd för ett seminarium samt ett möte för förvaltningskommittén för IEA:s vattenkraftsavtal.

Finsk Energiindustri var med och utarbetade en nationell forskningsstrategi för kärnenergisektorn, som anger riktlinjerna för denfinländskakärnenergiforskningenochsominnehåller bland annat en vision och vägkartor fram till 2030.

Finsk Energiindustri koordinerar elforsknings- samt miljöforskningspoolen, som ordnade traditionella seminarier, och Finsk Energiindustris kommunikation om energibranschens innovations- och forskningsteman har utökats genom bland annat Energiauutiset och möten med journalister.

År2014startadeochfinansieradepoolernafleraprojekt,avvilkaendeläromfattandesamarbetsprojekt tillsammans med andra finansiärer.Elforskningspoolenavtaladeomen ny treårig verksamhetsperiod 2015–2017. Underdenföregåendeperiodenfinansieradeelforskningspoolen 18 forskningsprojekt. Miljöpoolenfinansierade15forskningsprojekt2014.FinskEnergiindustrifinansieradedelvis eller helt sex forskningsprojekt på fjärrvärmetemat och deltog aktivt i EU:s DHC+ Technology Platform.


Förvaltning och ekonomi

Styrelsen

Finsk Energiindustri rf:s styrelse fram till förbundets höstmöte 13.11.2014

Matti Rintanen (ordf.) Pori Energia OyTimo Karttinen (vice ordf.) Fortum OyjAntti Vilkuna (vice ordf.) Kanteleen Voima OySami Huusko Voimatel OyTapio Jalonen Rovakaira OyJukka Järvenpää Kokemäen Lämpö OyMinna Korkeaoja Pohjolan Voima OyHannu Kostiainen Vattenfall OyEsa Lindholm Kuopion Energia OyJuha Lindholm Vatajankosken Sähkö OyPekka Manninen Helsingfors EnergiAri-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämpö OyPerttu Rinta Suur-Savon Sähkö OyJukka Ruusunen Fingrid Oyj

Finsk Energiindustri rf:s styrelse efter förbundets höstmöte 13.11.2014

Antti Vilkuna (ordf.) Kanteleen Voima Oy Minna Korkeaoja (vice ordf.) Pohjolan Voima OyEsa Lindholm (vice ordf.) Kuopion Energia OySami Huusko Voimatel OyEsa Hyvärinen Fortum OyjTapio Jalonen Rovakaira OyJukka Järvenpää Kokemäen Lämpö OyTuomo Kantola Jyväskylän Energia OyReijo Kolehmainen Lappeenrannan Energia OyHannu Kostiainen Vattenfall OyOlli-Pekka Marttila Köyliön-Säkylän Sähkö OyAri-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämpö OyPerttu Rinta Suur-Savon Sähkö OyJukka Ruusunen Fingrid Oyj

Vårmötet 15.5.2014 fastställde bokslutet för 2013 och beviljade styrelsen och verkställande direktören ansvarsfrihet. I samband med mötet ordnades ett seminarium om energisystemets brytningstid (”Energiajärjestelmä murroksessa”).

Vid höstmötet 13.11.2014 godkände man bland annat verksamhetsplanen för

2015, fastställde budgeten, beslutade om medlemsavgifter, valde styrelsemedlemmar i stället för dem som var i tur att avgå och valde ordförande och vice ordförande för förbundet.

Styrelsen sammanträdde 10 gånger under räkenskapsperioden.

Juha Naukkaringen har varit förbundets verkställande direktör sedan december 2004.

Vid utgången av 2014 var de ordinarie medlemmarna 257 och samarbetsmedlemmarna 74. När förbundet grundades var medlemsantalet 149.

Finsk Energiindustri har dotterbolaget Adato Energia Oy och innehar 100 % av aktierna sedan 2007.

Koncernens och förbundets ekonomiska ställning och verksamhetsresultat framgår av koncernens och förbundets resultaträkning och balansräkning. KPMG Oy Ab har varit förbundets revisor med CGR Kai Salli som ansvarig revisor.


Ekonomiska nyckeltal

1000 euro

Koncernen

2014

Finsk Energi-industri2014

Koncernen

2013


Koncernen

2012


Intäkter från den ordinarie verksamheten 6 376 2 145 6 403 2 274 6 140 2 589

Kostnader för den ordinarie verksamheten 10 664 6 615 10 712 6 843 10 668 7 525

Intäkter från medlemsavgifter 4 045 4 045 4 156 4 156 3 989 3 989

Räkenskapsperiodens resultat -49 20 -23 18 -524 -520

Balansomslutning 4 583 3 769 4 693 3 745 4 715 4 148

Personalenkäten 2014 visade att personaltillfredsställelsen hos Finsk Energiindustri ligger på utmärkt nivå. En intern utredning gjordes om Finsk Energiindustris resultatarvodessystems funktionsduglighet och utvecklingsmöjligheter. Resultaten beaktas i systemet 2015. Finsk Energiindustris intressebevakningsförfaranden och personalens agerande styrs av det dokumenteradeverksamhetssystemet,varscertifieringförnyadesförandragången.

Nyckeltal för personalen

Koncernen

2014


Koncernen

2013


Koncernen

2012


Medelantal anställda under räkenskapsperioden 60 43 60 43 59 43

Varav familjelediga hela eller en del av året 6 6 6 3 4 2

Löner och arvoden (1000 euro) 3 862 2 909 3 723 2 810 3 592 2 770

Män/kvinnor (ordinarie personal vid årets slut) 27/33 19/24 27/33 19/24 28/30 20/22

Medelålder (ordinarie personal vid årets slut) 44,7 43,7 44,0 42,7 43,9 42,4

Styrelsen föreslår för förbundsmötet att bokslutet fastställs.


Koncernresultaträkning

Euro

ORDINARIE VERKSAMHET

INTÄKTER Intäkter från evenemang och försäljning Forskningsavgifter Informations- och rådgivningsavgifter Övriga intäkterIntäkter sammanlagt

KOSTNADER Personalkostnader Avskrivningar enligt plan Övriga kostnaderKostnader sammanlagt

Ordinarie verksamhet sammanlagt

Underskott

KAPITALANSKAFFNING Intäkter från medlemsavgifter

Kapitalanskaffning sammanlagt

Underskott

PLACERINGS- OCH FINANSIERINGSVERKSAMHET Finansiella intäkter Finansiella kostnader

Placerings-ochfinansieringsverksamhetsammanlagt

Underskott

ÖVERFÖRING TILL BUNDNA FONDER Fondöverföringar sammanlagt

Räkenskapsperiodens över/underskott

1.1.2013- 31.12.2013

4 710 473,03 446 044,02

1 239 924,95 6 100,00

6 402 542,00

-4 560 112,71

-59 088,72 -6 093 211,77

-10 712 413,20

-4 309 871,20

-4 309 871,20

4 156 415,94

4 156 415,94

-153 455,26

49 210,11

-37 541,81

11 668,30

-141 786,96

118 516,53

-23 270,43

1.1.2014-31.12.2014

4 744 391,60 418 216,00

1 200 539,00 13 342,28

6 376 488,88

-4 714 638,78-57 571,68

-5 892 271,38 -10 664 481,84

-4 287 992,96

-4 287 992,96

4 045 031,00

4 045 031,00

-242 961,96

229 537,13 -37 872,91

191 664,22

-51 297,74

2 314,20

-48 983,54


Koncernbalansräkning

Euroa

A k t i v a

BESTÅENDE AKTIVA

Immateriella tillgångar Immateriella rättigheter Immateriella tillgångar sammanlagt Materiella tillgångar Maskiner och inventarier Övriga materiella tillgångar Materiella tillgångar sammanlagt Placeringar Övriga aktier och andelar Placeringar sammanlagt

Bestående aktiva sammanlagt

RÖRLIGA AKTIVA

Omsättningstillgångar Varor under tillverkning Färdiga produkter/varor Omsättningstillgångar sammanlagt Fordringar Kortfristiga Kundfordringar Övriga fordringar Resultatregleringar Kortfristiga fordringar sammanlagt Kassa och bank Kassa och bank sammanlagt

Rörliga aktiva sammanlagt

A k t i v a s a m m a n l a g t

31.12.2013

6 090,00 6 090,00

144 102,60 9 883,04

153 985,64

2 159 805,76 2 159 805,76

2 319 881,40

92 111,52 23 153,23

115 264,75

593 331,54 98 904,03 86 918,20

779 153,77

1 478 974,12

2 373 392,64

4 693 274,04

31.12.2014

0,00 0,00

92 620,92 9 883,04

102 503,96

2 609 172,49 2 609 172,49

2 711 676,45

22 006,20 17 611,23 39 617,43

732 213,92 98 904,03

100 166,41 931 284,36

900 471,40

1 871 373,19

4 583 049,64


Euroa

P a s s i v a

EGET KAPITAL

Övriga fonder Stipendiefond Skys donationsfond Överskott från tidigare räkenskapsperioder Räkenskapsperiodens över/underskott Eget kapital sammanlagt FRÄMMANDE KAPITAL Kortfristigt Skulder till leverantörer Övriga skulder Resultatregleringar Kortfristigt sammanlagt Främmande kapital sammanlagt P a s s i v a s a m m a n l a g t

31.12.2013

650 000,00 184 685,36 54 905,64

2 100 021,03 -23 270,43

2 966 341,60

451 316,54 240 450,25

1 035 165,65 1 726 932,44

1 726 932,44

4 693 274,04

31.12.2014

650 000,00 180 140,36 57 136,44

2 076 750,60 -48 983,54

2 915 043,86

572 096,95 208 334,70 887 574,13

1 668 005,78

1 668 005,78

4 583 049,64

Koncernbalansräkning

Energiateollisuus rywww.energia.fi

Documents

Svensk resumé 2014 - Energiateollisuus · Suomea voidaankin perustellusti pitää säh-kön ja kaukolämmön tuotannon ja käytön ... kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Nyt 10