TAMPEREEN KAUPUNKI * HYVINVOINTIPALVELUT * PÄIVÄHOITO

TAMPEREEN PÄIVÄHOIDONLUOVA, LEIKKIVÄ LAPSI

–OHJELMA

SYKSY 2007

Päivähoidon ja perusopetuksen visiossa todetaan:“Luomme tulevaisuutta, kasvua ja oppimista taitavasti tukien.” Yhteiskunnallisetmuutokset ja moninaisuuden lisääntyminen asettavat päivähoidon ja perusopetuksentoimijoille uusia haasteita. Lasten tulevaisuustaitojen ja luovuuden kehittäminen ko-rostuvat päivähoidon ja perusopetuksen ensimmäisessä yhteisessä strategiassa.Tulevaisuuden taitoja kehitetään tukemalla lasten luovuutta ja innovatiivisuutta jahyödyntämällä uusia oppimisympäristöjä ja –menetelmiä.

Päivähoidon Luova ja leikkivä lapsi –teemaa 2006-2007 pohtinut päivähoidon moni-ammatillisten työntekijöiden tiimi mietti mitä toimenpiteitä tarvitaan, että lapsi saa ollaluova ja leikkivä tamperelaisessa päivähoidossa? Työryhmä näki luovuuden ja leikinykkösasiana päivähoidon arjessa ja nostaa ne esiin korostamalla leikkiä ja luovuuttaerityisesti 2007-2009. Tänä aikana leikki ja luovuus nostetaan keskiöön ja päivähoi-don koulutukset, työpajat ja tapahtumat liitetään näihin teemoihin. Tavoitteena onraivata tilaa ja aikaa leikille ja saada lisää tietoa leikistä ja sen kehityksestä. Luovuusnähdään laajasti koko työyhteisön voimavarana ja luovuuden ylläpitäminen on tavoit-teena.

Tampereen päivähoidon luova, leikkivä lapsi –ohjelma

2

Haasteina ovat seuraavat teemat:

luova kasvatusyhteisö/ oppiva, luova kasvattaja

kasvatuskumppanuus/ jaettu kasvattajuus

uudistuva päivähoidon toimintaympäristö – antaa tilaa leikille

luova, leikkivä lapsi

päivähoidon osaajat esiin

Luova leikkivä lapsi -ohjelman lähtökohtana on Luova Tampere 2011 –ohjelma sekä Tampereen kaupungin varhaiskasvatus-suunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma. Luova Tampere -ohjelman määrittelee luovuuden laajasti. “Tavoitteena onedistää luovuutta tukevien ja synnyttävien olosuhteiden kehittymistä. Ohjelmassa tämä merkitsee huomion kiinnittämistä kas-vatus- ja koulutusjärjestelmään, työyhteisöihin ja laajemmin koko yhteiskunnan sosiaalisiin osallistumis- ja palvelujärjestelmiin,asenneympäristöön ja kaupunkirakenteeseen.”

“Luovuuden mahdollistaminen ja tukeminen on ensiarvoisen tärkeää organi-saatioiden uudistumiskyvyn ja ylläpitämisen kannalta. Tämän lisäksi luovuu-den mahdollistaminen lisää työelämän laatua ja parantaa työssä jaksamistaja työhyvinvointia. Luovuudessa on hyvin pitkälti kyse erilaisuuden ja monimuo-toisuuden kohtaamisesta ja hallinnasta. Luovuus vaatii myös aikaa ja hiljenty-mistä, joten sen lomittaminen nykyisiin johtamisjärjestelmiin ja johtajuuteenon haasteellista.”(Luova Tampere –ohjelma)

Luovuus voi olla

loistavia palveluita lapsiperheilleuudenlaisia johtamistaitojaerinomaisia asiakaspalvelutaitojaerinomaisia arkirutiinejauudenlaista verkottumisosaamistauusia yhteistyökumppaneitaluovaa hulluutta ja rohkeita ideoita

3

“No, se on semmonen työpaikka, missä kannustetaan ja tuetaan ja välilläuskalletaan hullutella, mutta töitä kyllä tehdään tosissaan.”“Tulevassa maailmassa, joka rakentuu entistä enemmän luovuuden ja sentuoman muutoksen varaan, pitää pärjäämiselle luoda edellytykset jo lap-suudessa. Koska lapsen oppiminen tapahtuu omaksumalla ympäristöntoimintamallit, on ensisijassa vaikutettava lapsen esikuvana toimivan lähi-yhteisön toimintatapoihin. Keskeistä on luovan kasvatusyhteisön synnyttä-minen.” (Luova Tampere –ohjelma)

Varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että kasvatusyhteisön yhdessäsopimat kasvatukseen liittyvät ajattelutavat ja niiden perusteella rakennetutkasvatuskäytännöt ovat merkittäviä valintoja työyhteisössä. Ne heijastuvatsiihen, mitä lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa todella tapah-tuu. Työyhteisö ratkaisee millaiset lasta ja lapsuutta ja kehitystä koskevatkäsitykset ja arvot ohjaavat kasvatusta ja millaiset menettelytavat ovat kas-vatuksessa sallittuja ja suotavia.

Päiväkoti on monella tasolla (lapsi-lapsi, lapsi-aikuinen, aikuinen-aikuinen) oppijoiden yhteisö. Varhaiskasvatusta toteutetta-essa vuorovaikutus on sekä toiminnan lähtökohta että toiminnan sisältöön liittyvä ilmiö. Oppimisen prosessi on dynaamista,koska mikään tieto ei ole pysyvää ja loputtomasti sovellettavissa. Luovuus ei viihdy kiireessä, se vaatii aikaa. Hyvät kysymykseteivät välttämättä herää heti vaan oppijoilla tulee olla aikaa prosessoida ja pohtia oppimaansa. Perusedellytys luovuudelle onympäristön hyväksyntä. Sosiaalinen vuorovaikutus voi parhaimmillaan edistää luovuutta. Kommunikaatiolla on tärkeä rooliuusia ajatuksia kehitettäessä. Tarvitsemme vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, jotta luovuus saa toimintamahdollisuuden. Posi-tiivisen kriittinen suhtautuminen asioihin on merkityksellistä.

Luova kasvatusyhteisö/ Oppiva, luova kasvattaja

4

Äiti kertoo kasvun kansiossa:

Kasvatuskumppanuus/Jaettu kasvattajuusKasvun kansio vuorovaikutuksen välineenä

MIKSI TINJASTA TULI TINJA?

TINJAN ETUNIMI OLI PÄÄTETTY JO KAUAN ENNEN HÄNEN SYNTYMÄÄNSÄ.

MUUT EIVÄT SITÄ TIETENKÄÄN TIENNEET ENNEN RISTIÄISIÄ,

JOTEN KUTSUIMME TINJAA TIITIÄISEKSI JA IHAN VAIN VAAVIKSI.

TINJAN NIMI JUONTAA JUURENSA AJALTA, JOLLOIN MINÄ, TINJAN

ÄITI, OLIN KESÄTÖISSÄ SIPOOSSA LASTENHOITAJANA. PERHEES-

SÄ, JOSSA TYÖSKENTELIN, OLI KOLME LASTA, AXEL, MIMMI JA

NUORIMMAINEN TINJA. KAIKKI KOLME LASTA OLIVAT AIVAN

IHASTUTTAVIA, MUTTA TUOLLOIN 3-VUOTIAS TINJA HURMASI MI-

NUT TÄYSIN. OMAEHTOINEN, JÄÄRÄPÄINEN TÄTTÄHÄÄRÄ, MUTTA

SILTI NIIN KILTTI JA RAKASTETTAVAN SULOINEN PÖRRÖTUKKA

TUO TINJA OLI. SEN JÄLKEEN PÄÄTIN, ETTÄ JOS KOSKAAN IKINÄ

SAISIN TYTTÖVAUVAN, HÄNEN NIMEKSEEN TULISI TINJA.

TOISEN NIMENSÄ, HELMEN, PÄÄTTI TINJAN ISÄ JO SAIRAALASSA.

TINJA OLI KAUNIS JA AIVAN AINUTLAATUINEN, KUTEN HELMET

AINA OVAT, TINJA OLI ISKÄN HELMI.

5

Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia kasvattajia ja kasvatus-kumppanuus sisältää ajatuksen jaetusta kasvatustehtävästä.Kasvatuskumppanuus alkaa lapsen aloittaessa päivähoidon japäättyy lapsen lähtiessä kouluun. Kasvun kansio voi toimia yh-tenä välineenä vanhempien, lasten ja henkilökunnan vuoropu-helussa. Se kertoo lapsesta ja hänen ajatuksistaan. Kansioontallennetut tarinat ja sadutukset voivat olla osittain vanhempienkanssa tehtyjä, osittain päivähoidossa tallennettuja. Kasvun kan-siossa toteutuu konkreettisesti kuvaus lapsen oppimisesta jakehittymisestä sekä lapsen kuuleminen. Lapsen töiden ja valo-kuvien katseleminen ja niistä keskusteleminen saa sekä työn-tekijän että vanhemman arvostamaan lapsen töitä ja leikin kauttaoppimista enemmän. Pienet lapset “kertovat” kansion avullamielellään itsestään aikuisille.

“Mää piirsin ton, kun olin ihan pieni.”

Siinä lukee korvat ja hiukset ja Sanni.

Merja on kirjoittanu. Olin silloin 2,5v

6

Kasvun kansiossa on kuvaus lasten leikistä, josta näkyy erilainen leikin kehityksen vaihe molemmilla lapsilla.

Eräs kasvattaja pohtii: “Miten osaisin ja löytäisin aikaa tallentaa ne muutamat hetket leikistä tai keskustelusta paperille ja kertoaniiden kautta vanhemmille vaikka vasu-keskustelussa lapsesta.”

Lapsen tarinat ja kokemukset ja toiveet voivat kulkea päiväkodista esiopetukseen ja sieltä edelleen kouluun ja auttaa lapsenopin polkua lähtemään mukavalla tavalla liikkeelle, lapsen kirjeellä esiopettajalle tai vanhempien ja lapsen yhteisellä kirjeelläkouluun.

LIISA 3V: MÄ TULIN NYTTE TÖIHIN. MÄ MENEN TYÖAUTOLLA TÄÄLLÄPÄIVÄKODISSA. NYT OLLAAN PERILLÄ.

LIISA PEKALLE: TU PALLOON MUN KANSSA.

PEKKA 2.7V: HEITANKO

LIISA: EI

PEKKA: MÄ HEITIN LIISALLE

LIISA: SE (PALLO) TULI SUN TYKÖ. NYT EI ENÄÄ PALLOTELLA. NYTMENNÄÄN NUKKUUN. OTETAAN TÄÄ MIHIN OKSENNETAAN. NYT ONNUKKUMAANMENOAIKA. (LIISA OKSENTAA LEIKISTI ÄMPÄRIIN.) NYTMENNÄÄN KÄLLYIHIN. NYT OTETAAN NÄÄ (VAUVANUKET) KÄLLYIHIN.

PEKKA: NYT SITTEN OTETAAN NÄÄ (PURKIT) MUKAAN.

LIISA: MÄÄ TYÖNNÄN. PEKKA TÄÄL ON SUN VAUVA TÄMMÖNEN(SIIRTYVÄT PUKUHUONEESEEN TASON ALLE MAKAAMAAN).

PEKKA: ME NUKUTAAN

LIISA: ME OLLAAN NUKUTTU JA HELÄTTY

PEKKA: MENNÄÄN SEULAAVAAN PAIKKAAN

LIISA: MÄ VAIHDAN MUN VAUVALLE VAIPAN KOTONA. ÄLÄ TE SILLAIVAUVAN KÄLLYLLE. MÄ TYÖNNÄN. EI MISTÄÄN PIDETÄ KIINNI. HEI,KENGÄT VIELÄ (JATKAVAT TASON ALLA MAKOILUA)

LIISA: ÄLÄ OTA NIITÄ (KENKIÄ), NYT EI MENNÄ. NYT OLLAAN HELÄTTY.

PEKKA: MÄ HALUUN TYÖNTÄÄ

LIISA: JOO, MENNÄÄN TÄNNE NUKKUUN

7

Hyvä leikkiympäristö houkuttelee lapsen mielikuvituksen esille ja innostaalapsia monipuolisiin leikkeihin. Leikkiympäristön rakentaminen jakehittäminen kuuluu päivähoidossa keskeisiin pedagogisiin tehtäviin. Siellä,

missä leikki otetaan vakavasti, sille luodaan edellytykset. Hyvä leikkiympäristö ja leikkivien lasten yhteisö on allekouluikäisille samalla myös laadukas oppimisympäristö. Toimivassa leikkiympäristössä on mahdollisuus liikkumiseen jatutkimiseen. Se luo edellytykset lasten omaehtoiselle leikille vertaisryhmässä ja kehittää lasten sosiaalisia taitoja,mielikuvitusta, kielen kehitystä ja muita kommunikaatiotaitoja.

Leikkiympäristön tulee mahdollistaa pitkäkestoinen leikki. Helposti muunneltava materiaali ja leikkivälineistö antaa lapsenmielikuvitukselle ja luovuudelle tilaa. Leikkiä ei suinkaan aina rohkaista leikkiympäristöä parantamalla ja uudistamalla.Leikin välineet löytyvät usein käyttämättömistä tavaroista, laatikoista, narusta, kankaista, palikoista, luonnonmateriaaleista.Ne voivat innostaa uusiin ideoihin ja ajatuksiin.

Prinsessa Ruusunen ja Skeletor nukkuvat rinta rinnanUudistuva päivähoidon toimintaympäristö

“Maailma muuttuu lapsoseni” ja kasvattajalle on haaste muuttua sen mukana.

“Lapsen ensimmäiset kokemukset tilasta liittyvät ihmisten välisiin psyykkisiinja sosiaalisiin suhteisiin, ei niinkään fyysiseen ympäristöön.” (Karppinen, Puu-runen & Ruokonen 2000.) Siksi turvallinen ja jokaista arvostava ympäristö onensisijainen. Päivähoidossa kasvattaja toimii psyykkisen, fyysisen ja sosiaali-sen ympäristön rakentajana. Laadukkaan ympäristön suunnittelu edellyttääkasvattajilta aktiivista yhteistyötä. “Luova ympäristö tarjoaa haasteita, vapauttaja aikaa. Siellä saa kertoa mielipiteensä, erehtyä ja olla eri mieltä.” Siellä saanauraa ja hullutella. Lapset haluavat luoda ryhmään jännitystä ja huumoriasekä kaaosta.

8

Luova Tampere –ohjelmassa todetaan, että maailma ja lasten kasvuympäristö on entistä enemmän erilaista kommunikaatiotaja informaatiota sisältävä. Tarvitaan lisäpanosta lasten mediapedagogiseen kasvatukseen, informaation tulkintaan, liikkuvankuvan tutkimiseen, toden ja tarun ymmärtämiseen.

.

Tässä tarinassa välittyy muumitarinan ja uutisten maailma rinnakkain. Lapsi käyttää rikasta soljuvaa kieltä ja päättää tarinankiireettömyyden ihanuuteen. Hän kertoo näkemästään ja kokemastaan.

KUKKALAAKSO,JOSSA TAPAHTUU KUMMIA

MAJAKASSA ASUI TYTTÖ, JA SIELTÄ TUPRUSI SAVUA. SE TYTTÖ KYSYI ITSELTÄÄN:“MIKÄ NÄISTÄ SYDÄMISTÄ ON KASVANUT HIENOITEN? NO SE SYDÄN, MISSÄ ONHYMYSUU.”KUKAT HIENOITEN KYLLÄ KASVAA, MUTTA NÄMÄ SYDÄMET.RÄNNISTÄ ALKAA TULLA VETTÄ, KUN ALKAA SATAA JA OVI AVAUTUI JA TUPRUSISISÄLLE VETTÄ. SITTEN ALKOI KAUHEA SALAMA JA YKSI AUTO MENI RIKKI, SENMERKKI OLI FOLSFAGEN.SITTEN ALKOI NIIN KOVA MYRSKY, ETTÄ KUKAT KAATUI JA MENI RIKKI JA SYDÄMETKINKAATUI JA MENI RIKKI JA KOKO TALO KAATUI. SITTEN SALAMA LOPPUI, MUTTA TULINIIN KOVA MYRSKY, ETTÄ 22 AUTOILIJAA KAATUI JA KUOLI.SITTEN TAPAHTUI NIIN KAMALAA, ETTÄ KAUPUNKIIN TULI MÖRKÖ. KAUPUNGIN NIMI OLIKUKKALAAKSO. KUN MÖRKÖ OLI LÄHTENYT, KUKKALAAKSOON ILMESTYI 22 PRINSESSAA.SITTEN, KUN PRINSESSAT OLIVAT LÄHTENEET, TULI KAUPUNKIIN KAKSI PRINSSIÄSEURAAVANA PÄIVÄNÄ. SITTEN PRINSSIEN LÄHDETTYÄ TYTTÖ HUOKASI. HUH, NYT EIOLE ENÄÄ MIKÄÄN KIIRE MIHINKÄÄN. NYT VOIN LEPÄILLÄ.Sen pituinen se!

27.4.2007 IIDA 5v

9

Leikki ja luovuus lapsiryhmässäVarhaiskasvatusta toteutettaessa lähtökohtana on lapsen kyky ja halu tutkia, oppia, osallistua ja vai-kuttaa ympäristöönsä. Esiopetuksen opetussuunnitelmassa ja varhaiskasvatussuunnitelmassa to-detaan, että lapsella on kehitystasonsa mukaisesti mahdollisuus tehdä valintoja, päätöksiä ja il-maista toiveitaan päivähoidon arkiti lanteissa. Lapsen kuulemista voidaan toteuttaa mm.haastattelemalle, leikin ja keskustelujen seuraamisella ja havainnoimisella ja saduttamalla. Lastensatujen ääneen lukeminen luo yhteisöllisyyttä, herättää keskustelua ja antaa aikuisille mahdollisuu-den tutustua lapsen ajatuksiin ja sen hetken mielenkiinnon kohteisiin.

Mikä on leikkiä alle 3-vuotiailla?tornin pystyttäminen ja rikkominenlaivalla purjehtiminenpahvilaatikkojunalla matkustaminentuolibussilla ajaminen niin, että kaikki ovat kuskeja

Leikki alkaa pienen lapsen ja aikuisen välisestä yhteisestä kommunikaatiosta, hymystä, vasta-vuoroisuudesta. Siitä alkaa myös lapsen puheen kehittyminen. Leikki tuottaa iloa ja on nautinnollista,leikin tarkoitus on itse leikki, leikki on spontaania ja vapaaehtoista, leikki on aktiivista toimintaa, toteaaMarjatta Kalliala. Kaksivuotiaasta lähtien kuvitteleminen alkaa hallita lasten leikkiä. Kuvitteluleikkienedellytyksenä on vapaa improvisointi, ja niiden ensisijainen viehätys perustuu roolin ottamiseen,siihen, että on leikisti joku.

Leikissä lapsi purkaa tunteitaan ja käsittelee kokemuksiaan. Käsitykset, mielikuvat, sosiaaliset tai-dot, itseluottamus ja omien tunteiden säätely kehittyvät leikin myötä. Leikki-ikä on lapsen mielikuvituk-sen kehittymisen herkkyyskausi. Ihminen tarvitsee mielikuvitusta kaikessa ajattelussa. Suunnittelu,päättely ja ongelmanratkaisukyky onnistuvat vain mielikuvituksen avulla. (Bergström, Tahkokallio)

10

Varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että taiteelliset kokemukset syntyvät musiikin, kuvataiteen, draaman, tanssin taikirjallisuuden avulla. Jokainen lapsi löytää itselleen ominaisen tavan ilmaisuun. Oleellista on toiminnan leikinomaisuus.Pienellä lapsella toiminta on kokonaisvaltaista. Piirtäminen voi olla leikkiä, jossa piirroskuvat elävät. Kuvaa tehdessään lapsikertoo tarinaa tai laulaa, lorutellessaan hän voi hyppiä lorun tahdissa. Askarreltu hahmo voi alkaa elää omaa elämäänsätarinoiden ja leikkien kautta.

Taide on lapselle leikkiä väreillä, äänillä, muodoilla, sanoilla ja liikkeillä. Lasta tuetaan kokeiluissa, annetaan mahdollisuustaiteelliseen tekemiseen ja keksimiseen sekä kaikkien aistien käyttämiseen päivittäin. Lapsi luo tavoitteet omalle luovalleprosessilleen ja tekeminen on usein lopputulosta tärkeämpää.“Hei, nää tulis teille kylään.”

Aikuisen tehtävä on mahdollistaa luova prosessi ja kannustaa lasta siinä. Tutustuminen uuteen välineeseen, tekniikkaan taitaidemuotoon ei tapahdu yhdellä kerralla, vaan siihen tarvitaan useita kertoja ja useita toistoja. Lapsi osaa yhdistellä moni-taiteellisesti eri taidemuotoja ilman kritiikkiä siitä miten “pitäisi” tehdä. Taide on hyvin sosiaalinen tapahtuma lapselle. Jokai-selle kokijalle taide tuottaa omanlaisiansa elämyksiä ja palvelee kunkin omia yksilöllisiä tarpeita.

11

RITARIT -KIRJASSA KERROTTIIN RITARILLISUUDESTA;

REHELLISYYDESTÄ, HYVYYDESTÄ KÖYHIÄ KOHTAAN, USKOLLISUUDESTA

JA KOHTELIAISUUDESTA.

REHELLINEN ANTAA KAIKKEE TOISILLE, JOS TOINEN HALUAA. SE

KERTOO REHELLISESTI MITÄ ON TEHNYT. TODISTAA SEN, ETTÄ JOS

ON ITSE TEHNYT SEN JUTUN VÄÄRIN NIIN KERTOO, ETTÄ MÄ OLIN

SE, JOKA TEKI SEN JUTUN VÄÄRIN.

HYVÄ KÖYHIÄ KOHTAAN AUTTAA SITÄ JA ANTAA RAHAA. VIE SEN

SINNE PAIKKAAN HEVOSELLA MINNE NE HALUAA, JOS EI OO

HEVOSTA.

USKOLLINEN ON TOSI ROHKEA, ETTEI MITÄÄN PELKÄÄ. KERTOO

TOTUUDEN, JOS ON HUIJANNU.

KOHTELIAS ON KILTTI TOISILLE, EI LYÖ, EIKÄ TÖNI EIKÄ

TAISTELE TOISIA VASTAAN, PYYTÄÄ ANTEEKS, LOPETTAA

TAISTELUN, EI OO PAHA TOISILLE, SUOSTUU MENEE NAISEN KANSSA

NAIMISIIN, KENEN KANSSA NAINEN ITSE HALUAA.

Seuraavassa lainauksessa lapset ovat kuunnelleet tarinaa ritareiden elämästämenneinä aikoina. He ovat pohtineet eettisiä kysymyksiä ja oppineet keskuste-lussa toisiltaan. Aikuiset ovat kuunnelleet lasta, tallentaneet lasten ajatuksia jasaaneet tietää lasten ymmärryksestä.

12

Päivähoidon osaajat esiinPäivähoidon aluejohtajat pohtivat, miten saada päivähoidon osa-ajat esiin. Tavoitteena on kartoittaa päivähoidon henkilökunnanosaamista erityisesti kulttuurin ja luovuuden saralta ja myös työn-kiertoa ja jaksamista ajatellen. Päivähoidon työntekijöiden joukos-sa on monipuolisia osaajia. Tätä osaamista voidaan hyödyntääkoko päivähoidossa ja myös perusopetuksen kanssa tehtävässäyhteistyössä. Tampereen kaupungin kulttuuripääkaupunkihankeinnoitti aluejohtajia tarkastelemaan päivähoidon osuutta myöskulttuuritarjonnassa.

“Työyhteisö muodostuu oppijoiden yhteisöstä, joilla on yhteinen kiin-nostuksen kohde ja yhteisesti jaettu tulkinta siitä, mitä ollaan teke-mässä ja oppimassa. Oppijoiden yhteisön jäsenten välillä on yleen-sä eroja tiedoissa ja osaamisessa.” (Nummenmaa, Karila, Joen-suu, Rönnholm) Tämä erilainen osaaminen sekä erilaisten käsi-tysten ja näkökulmien monipuolisuus toimivat yhteisön oppimisenja osaamisen kehittymisen voimavarana.

Alueiden osaamiskartoituksen myötä löydetään päivähoidon omatosaajat, jotka ovat valmiita jakamaan osaamistaan toisille. Päivä-hoidon osaajista kootaan tiedot vuoden 2007 aikana ja hyödynne-tään kaupungin kehittämää Täysosuma -ohjelmaa. Alueiden tule-vissa koulutussuunnitelmissa on tarkoitus hyödyntää alueen japäivähoidon omia osaajia ja mahdollistaa omien taitojen ja voima-varojen käyttö laajemminkin.

13

Tapahtumia vanhemmille ja lapsille:Lasten teatterikevätLelujen kierrätysilta keskustorillaPerinneleikki-ilta vanhemmille ja lapsille

osaatko leikkiä kymmentä tikkua?maa/tikku/makkaraväri, peili, vinkki, pallokoulu

Aikuisen oman luovuuden vahvistaminen:Luovan toiminnan kurssit Sorjassa henkilöstölleLuovan toiminnan kurssi Sorjassa johtajilleTeatterikerho

Uusia työmenetelmiä:suunnitteluunvasun ideointiin ja tekemiseenpalaverikäytäntöihintyöpajoja kasvun kansioiden käyttöön

Luova, leikkivä lapsi -koulutuksia:https://opetus.sis.tampere.fi/index.php?id=223

Tapahtumia, luentoja, työpajoja 2007-2009

14

15

lisätietoja intrasta päivähoidon sivuiltahttp://opetus.tac.fi/index.php?id=434

Luentoja:KasvatuskumppanuusLeikin kehityksestä ja leikin havainnoinnistaSatujen ja tarinoiden käytöstä toiminnan toteutuksessaKokonaisvaltaisesta työskentelystä ja Projektityöstä

Muuta:Luovan leikin “lähettiläät”Kontekstianalyysi leikkiinBenchmarkkausTarinat kirjaksiOma logoYhteinen näyttely kirjastoonVerkottumista

TAMPEREEN KAUPUNKI * HYVINVOINTIPALVELUT * PÄIVÄHOITO

6.6.2007