Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2008 · 40 erilaista – tiivistyy vuoden 2009 alusta alkaen neljään pääluokkaan: ... Taiteen alueellinen saatavuus on edelleen keskeinen painopiste

1

Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2008

2

1

Puheenjohtajan katsaus

Taiteen keskustoimikunnan jäsenet 2007–2009

Taidetoimikuntien organisaatio

Taiteen tukeminen vuonna 2008

Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimiston henkilöstö

Taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit

Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2008

Vuoden 2008 julkaisut

Tutkimusyksikön henkilöstö

Svensk resumé

2 Tilastoja

3 Valtion taidetoimikunnat ja lastenkulttuurijaosto

Elokuvataidetoimikunta

Kirjallisuustoimikunta

Kuvataidetoimikunta

Muotoilutoimikunta

Näyttämötaidetoimikunta

Rakennustaidetoimikunta

Säveltaidetoimikunta

Tanssitaidetoimikunta

Valokuvataidetoimikunta

Lastenkulttuurijaosto

Valtionpalkinnot 2008

4 Alueelliset taidetoimikunnat

Etelä-Savon taidetoimikunta

Hämeen taidetoimikunta

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta

Keski-Suomen taidetoimikunta

Lapin taidetoimikunta

Oulun läänin taidetoimikunta

Pirkanmaan taidetoimikunta

Pohjanmaan taidetoimikunta

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta

Pohjois-Savon taidetoimikunta

Satakunnan taidetoimikunta

Uudenmaan taidetoimikunta

Varsinais-Suomen taidetoimikunta

5

Valtion taideteostoimikunta

Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta

Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta

Taiteen keskustoimikunnan jaostot

Kuvaluettelo

Sisällys

3

Vuosikatsauksen kuvitus esittelee lasten- ja nuortenkulttuurin valtion-palkinnon saaneen Tanssiteatteri Hurjaruuthin tuotantoa. Kuvaluettelo vuosikatsauksen lopussa.

Taiteen keskustoimikunta PL 293 00171 HelsinkiKäyntiosoite: Maneesikatu 7Puh. (09) 1607 7921Fax (09) 1607 [email protected] [email protected]

© Taiteen keskustoimikunta ja kirjoittajat 2009Toimitus: Anna-Leena LaurilaUlkoasu: Tiina PajuKäännökset: Gunilla Hellmanissn: 1457-0777

4

Puheenjohtajan katsaus Taiteen keskustoimikunnan jäsenet 2007–2009

Taidetoimikuntien organisaatio

Taiteen tukeminen vuonna 2008

Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimiston henkilöstö

Taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit



Tutkimusyksikön henkilöstö

Svensk resumé

5

Vuonna 2004 julkistettu taidetoimi-kuntien kansainvälinen arviointi ja sitä seuranneet taidetoimikuntatyön ke-hittämistyöryhmien raportit toimivat katalysaattoreina alueellisten taidetoi-mikuntien liittämiseksi keskustoimi-kunnan yhteyteen myös hallintojensa osalta. Vaikka edellisenä vuonna uudis-tus jouduttiin valmistelemaan varsin kovalla kiireellä, hallinnon integraatio toimikuntalaitoksen kokonaisuuteen onnistui kuitenkin ilman suuria käy-tännön ongelmia toimintavuoden alus-ta alkaen. Hallinnollisen yhdistymisen tuloksena syntyi vihdoin yhtenäinen ja kiinteä valtakunnallinen organisaatio, joka voi taata parhaiten myös opetus-ministeriön keskeisimmän taidepoliit-tisen tavoitteen, taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, turvaamisen.

Toimintavuoden 2008 toinen suu-ri rakennemuutos oli pirstaleiseksi

kehittyneiden apurahamuotojen tii-vistäminen. Apurahamuotojen mo-ninaisuus – erilaisia apurahamuotoja on vuosien saatossa tullut kaikkiaan 40 erilaista – tiivistyy vuoden 2009 alusta alkaen neljään pääluokkaan: yksityisen taiteilijan työskentely- ja kohdeapuraha sekä yhteisön toimin-ta- ja erityisavustukset. Uudistuksen keskeisenä piirteenä on hakijakunnan lisääntynyt vapaus, kun ennakkoon hyvinkin tarkasti sidottujen määrära-hakohteiden asemesta voidaan hakea kahleettomammin. Tavoitteena uu-distuksella on myös se, että uudistus haastaa taiteen kenttää uudenlaiseen luovuuteen.

Edellä mainitut suurehkot raken-nemuutokset olivat taidetoimikun-tien 40-vuotisjuhlavuoden tärkeitä merkkipaaluja. Varsinaisia juhlavuo-den tapahtumia olivat muun muassa

juhlaseminaarin ja siihen liittyvän iltajuhlan järjestäminen sekä histo-riikin ja Arsis-lehden kansainvälisen teemanumeron toimitustyöt.

Juhlavuonna saatettiin seminaa-reissa ja juhlapuheissa todeta, että vaikka suomalainen taiteenedistämi-sen järjestelmä on säilynyt perusra-kenteiltaan varsin samanlaisena kaik-ki 40 vuotta, se on vuosien saatossa laajentunut, täydentynyt ja kyennyt reagoimaan taidekentän muutoksiin. Taidetoimikuntien pyrkimys pro-aktiivisuuteen, kehityksen tuulien haisteluun, on mahdollistanut muun muassa monitaiteisuuden haasteisiin vastaamisen.

Toimintavuosi 2008 oli kolmi-vuotiskauden toinen vuosi. Koko kaudelle haettiin kulttuuri- ja taide-poliittista innoitusta lähimenneisyy-destä ja kehiteltiin uusia näkökul-

Puheenjohtajan katsaus

Toimintavuotta 2008 leimasivat rakennemuutokset hallinnon ja apurahakentän uudistamiseksi sekä toiminnan 40-vuotisjuhlavuoden aktiviteetit. Lisäksi voitiin iloita useammankin pitkään valmistellun taidepoliittisen tavoitteen saavuttamisesta. Näitä olivat muun muassa apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvauudistuksen toteutuminen sekä 50 uuden työskentelyapurahan saaminen vuoden 2009 alusta. Vuosikausia valmistellut asiakokonaisuudet saavuttivat toteuttamispisteensä sopivasti juhlavuoden kunniaksi.

6

mia. 2000-luvun kulttuuripoliittisen strategiatyön tärkeimpänä ideologi-sena innoittaja oli edelleen taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelmatyö tao. Siitä edistyneistä laajoista näkökul-mista merkittäviä olivat muun muassa edellisen hallituskauden luovuus-strategiaprosessi sekä eri ministeriöi-den välinen kulttuurivientihanke. Luovuusstrategia ei saanut jatkuvuut-ta, mutta kulttuurivientihanke on kiitettävästi avannut ovia kulttuurin monihallinnolliseen resursointiin.

Toimintarahoitukseltaan vuosi 2008 oli taidetoimikunnille varsin vaatimaton, suurelta osin jopa nolla-kasvun vuosi. Mutta vaikka taiteen-edistämisen apurahoitus ei suoranai-sesti juuri kasvanut, tapahtui muuta-mia jo pitkään odotettuja läpimurtoja. Näistä tärkeimmät olivat apurahojen eläke- ja sosiaaliturvauudistuksen to-teuttaminen sekä taiteilija-apurahojen määrän lisääminen. Ministeri Wallin paljasti taidetoimikuntien juhlasemi-naarin puheessaan, että taiteilijoiden työskentelyapurahat kasvavat luku-määräisesti 50:llä seuraavan vuoden alusta alkaen. Uudistus olikin todella jo tarpeen, sillä apurahojen määrälli-nen taso luotiin jo 1980-luvun alku-puolella. Kuitenkin eräs keskeisimmis-tä resurssien lisäyksistä, ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämi-

Juhlavuonna saatettiin seminaareissa ja juhlapuheissa todeta, että vaikka suomalainen taiteenedistämisen järjestelmä on säilynyt perusrakenteiltaan varsin samanlaisena kaikki 40 vuotta, se on vuosien saatossa laajentunut, täydentynyt ja kyennyt reagoimaan taidekentän muutoksiin.

7

nen, jäi toimintavuonna edelleen to-teutumatta.

Taiteenedistämisen resurssien kasvu oli varsin pientä. Kaikkien taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan oli yhteensä 25,3 miljoo-naa euroa (edellisenä vuonna 24,5 m€). Taiteelliseen työskentelyyn oli käytettävissä 12,4 m€, taiteilijoiden ja työryhmien projekteihin 4,3 m€ ja yhteisöille 4,5 m€. Alueellisten toimi-kuntien edistämisvarat olivat samat kuin edellisenä vuonna eli 4,1 m€.

Keskeisiä painopisteitä kaudelle 2007–2009 ovat myös koulutuksen kysymykset opiskelijamäärinä ja sisäl-löllisenä arviointina. Erityisesti on arvioitu, myös muun muassa keskustoimikunnan tutkimusyksikön tutki- muksissa, taiteenalojen ammattikou- lutuksen kehittymistä. Toiminta-vuonna 2008 keskustoimikunta esitti seminaareissaan huolensa erityisesti taide-, taito- ja ilmaisualojen asemasta peruskoulun yleissivistävässä koulu-tuksessa.

Taiteen alueellinen saatavuus on edelleen keskeinen painopiste ope-tusministeriön kulttuuripoliittisessa strategiassa. Tärkeä osa uudistavaa kulttuurin aluepolitiikan arvioin-tia on myös taiteen aluekeskusten, alueellisten taidetoimikuntien ja muun alueellisen kulttuuritoimin-

nan yhteistoimintojen puntarointi. Toimintavuonna keskustoimikunta lanseerasi opetusministeriölle selvi-tystyön yhteistoimintojen kartoitta-miseksi.

Taiteen soveltavan käytön edis-täminen oli edelleen painopisteiden keskiössä. Taidetoimikuntien mu-kaan se vaatisi oman mallinsa sekä koulutukseen että rahoitukseen. Rahoituksen ratkaiseminen edellyt-täisi uudenlaista monihallinnolli-suutta, erityisesti sosiaali- ja terveys-ministeriön tulisi ymmärtää toimin-nan ennaltaehkäisevä luonne sekä kansanterveydelliseltä että syrjäyty-mistä ehkäisevältä kannalta. Taiteen keskustoimikunta esitti jo kansainvä-lisen arvioinnin lausunnossaan vuon-na 2004, että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja resursoin-tikysymyksiä varten Suomeen tulisi perustaa valtion tiede- ja teknologia-neuvostoa vastaava pääministerivetoi-nen monihallinnollinen poliittisen päätöksenteon elin. Sen tehtävänä olisi etsiä poliittinen tahtotila julki-sen vallan taiteen ja kulttuurin uusille resurssimahdollisuuksille, tiellä koh-ti luovan hyvinvointiyhteiskunnan konkretisoimista.

Muista vuoden 2008 erityispai-nopisteistä mainittakoon moni-kulttuurisuuden näkyvämpi asema

kulttuuripolitiikassa sekä lastenkult-tuurin edistäminen. Taiteen keskus-toimikunnan tutkimusyksikkö jatkoi hankkeita kummankin teeman edis-tämiseksi.

Apurahojen ja avustusten hake-musmäärä kasvoi jonkin verran toi-mintavuonna. Taiteen keskustoimi-kunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien käsiteltäväksi hakemuksia saapui yli 9 300, joista eri hakijoita oli miltei 6 000. Näistä noin 3 000 sai hakemukselleen myönteisen päätöksen. Alueellisten taidetoimikuntien hakemusmäärä oli jonkin verran edellisvuotta pienempi: kaikkiaan yli 4 300 hakemusta.

Päätösten tasa-arvoisuuteen suku-puolen, alueen, kielen ja iän suhteen voidaan olla varsin tyytyväisiä. Noin puolet sekä hakijoista (53 %) että saa-jista (50 %) on naisia, samoin sekä hakijoista (52 %) että saajista (55 %) noin puolet asuu pääkaupunkiseu-dulla. Ruotsinkielisten apurahansaa-jien osuus (7 %) vastaa myös melko tarkkaan hakumäärää (6 %). Nuoria hakijoita ja saajia on edelleen var-sin vähän, vain noin neljännes. Alle 35-vuotiaiden hakijoiden määrä (26 %), samoin kuin avustusten saajien määrä (21 %), on harmillisen pieni.

Alueellisten taidetoimikuntien lukemat eivät järisyttävän paljon eroa

Taiteen alueellinen saatavuus on edelleen keskeinen painopiste opetusministeriön kulttuuripoliittisessa strategiassa.

8

edellisistä: Apurahojen hakijoista nai-sia oli 58 %, saajia 55 %. Hakijoista yli puolet (56 %) oli alueen keskukses-ta, saajista hiukan enemmän (60 %). Nuoria apurahan hakijoita (29 %) ja saajia (29 %) on suhteellisesti enem-män kuin valtion taidetoimikunnilla.

Taiteen keskustoimikunnan tutki-musyksikön toiminta painottui val-tion taidepoliittisen tuen kehitykseen ja vaikuttavuuteen sekä taiteenedistä-misen ja taiteilijatuen historian kar-toittamiseen. Tutkimushankkeita oli-vat taiteilija-apurahojen vaikuttavuus, lastenkulttuuri tutkimuskohteena, tai-

teilija ja monikulttuurisuus, tanssin produktiotuen kehitys ja vaikutukset sekä säätiöiden taiteentuen kartoitus. Tilastoinnissa pyrittiin entistä seik-kaperäisemmin kartoittamaan myös alueellisten taidetoimikuntien edistä-mistoiminta.

Arsis-lehteen 4/2008 kirjattiin kaikki toimintavuoden aikana myön-netyt apurahat. Numero toimi jo muutamana vuotena käytössä olleena tapana antamassa ”historiankirjoi-tuksellisen” kokonaiskuvan valtion taidetoimikuntien ja Taiteen keskus-toimikunnan taiteenedistämisen vuo-den määrärahapäätöksistä. Vuoden viimeisessä numerossa olivat ensi kertaa mukana myös alueellisten tai-detoimikuntien myöntämät apurahat ja avustukset. Arsiksen vuoden 2008 ensimmäinen numero käsitteli hal-linnonuudistusta, toisen teemana oli kulttuuripolitiikan tutkimustoiminta ja numero kolme oli englanninkieli-nen teemanumero taidetoimikuntien 40-vuotisesta historiasta.

Taiteen keskustoimikunnan kansainvälisen toiminnan pysyvi-nä muotoina jatkuivat toimiminen International Federation of Arts Councils and Culture Agencies (ifacca) ja Ars Baltica -yhteisöissä sekä tutkimusyksikön kansainvälinen yhteistyö. ifaccassa jatkoi puheen-

johtajana suomalaisjäsen, keskustoi-mikunnan edellinen puheenjohtaja Risto Ruohonen. Ars Baltica -verkos-tossa jatkettiin toiminnan uudelleen-arviointia, mutta mitään radikaalia uutta toimintamallia ei löydetty.

Apuraha- ja avustustoiminnassa on välitöntä kansainvälisyyttä tuke-vaa merkitystä erityisesti matka-avus-tuksilla ja residenssitoiminnan tuella, mutta nykyään varsin usein myös taiteilijoiden työskentely- ja kohde-apurahoilla. Kulttuurivientihankkeen osalta eri raporteissa mainittu kes-kustoimikunnan matka-apurahojen ja residenssitoiminnan avustusten merkittävä kasvu ei toteutunut vielä toimintavuonna.

Taiteen keskustoimikunnan pu-heenjohtajana jo kauden 2004–2006 toimineena jätin toisen kauteni 2007–2009 vuotta ennen määrä- aikaa, koska siirryin Sibelius-Akate-mian kansanmusiikin professoriksi vuoden 2009 alusta.

Hannu Sahapuheenjohtaja

9

PuheenjohtajaHannu Saha Kaustinen

VarapuheenjohtajaRiitta Seppälä johtaja, Helsinki

Taiteen keskustoimikunta 2007–2009

JäsenetUmayya Abu-Hanna kirjailija, toimittaja, Helsinki Antonio Altarriba keraamikko, Lappeenranta Anna Brunow arkkitehti, Helsinki Hannu Castrén kuvataiteilija, kriitikko, Jyväskylä Johanna Laakkonen filosofian lisensiaatti, Nurmijärvi Jukka-Pekka Laakso festivaalijohtaja, Tampere Vivan Lygdbäck kulttuuripäällikkö, Vaasa Hanna Nurminen toiminnanjohtaja, Merimasku Pertti Paltila asiamies, Tampere Arto Seppälä kirjailija, Tampere Juhani Tuominen professori, Rovaniemi Pekka Vapaavuori musiikin tohtori, Kuopio Anna Vilkuna filosofian maisteri, Jyväskylä

SihteeriJarmo Malkavaara pääsihteeri (17.11.2008 saakka) Esa Rantanen pääsihteeri (1.12.2008 alkaen) [email protected]

10

Valtion taidetoimikunnat

ElokuvataideKirjallisuusKuvataideMuotoiluNäyttämötaideRakennustaideSäveltaideTanssitaideValokuvataide

Keskustoimikunnan jaostot

Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjasto- apurahajaostoLastenkulttuuriMediataide ResidenssiSirkustaide Säveltaiteen kirjasto- apurahajaostoViestinnän ja tiedotuksen kehittämisjaosto

KIRJAILIJOIDEN JA KÄÄNTÄJIEN KIRJASTOAPURAHALAUTAKUNTA

KUVATAITEEN NÄYTTÖAPURAHA- LAUTAKUNTA

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNTA

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA

ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT

Etelä-Savo Häme Kaakkois-SuomiKeski-Suomi

Lappi Oulun lääniPirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo Satakunta UusimaaVarsinais-Suomi

Taide- toimikuntien organisaatio

11

PuheenjohtajaHannu Saha

PääsihteeriJarmo Malkavaara (17.11.2008 saakka)Esa Rantanen (1.12.2008 alkaen)

Aluepäällikkö Arja Laitinen (1.2.2008 alkaen) KehittämispäällikköEsa Rantanen (30.11.2008 saakka) Seppo Kauhanen (1.12.2008 alkaen)

TaidesihteeritAnsa AarnioErika HyyryläinenMari KarikoskiSeppo Kauhanen (30.11.2008 saakka)Kirsi Väkiparta

AmanuenssiHeli Ahmio

TiedottajaPaula Haikarainen

SuunnittelijatTiina Halttunen (29.9.2008 saakka)Maikki LindforsAnni Tappola

OsastosihteeritBirgit KaistinenSilja KulmalaAnna-Mari LihavainenMerja Luntiala

SiviilipalvelusmiesHenri Hosio (22.10.2008 saakka)

ToimistosihteeriHenri Hosio (23.10.2008 alkaen)Anna-Leena Laurila (5.11.2008–31.12.2008)

KorkeakouluharjoittelijaAnna-Leena Laurila 15.1.2008–15.5.2008

Taiteen keskustoimi-kunnan hallinto- toimisto 2008

12

Paavo Haavikko kirjailija (s. 1930, k. 2008)

Outi Heiskanen taidegraafikko

Aki Kaurismäki elokuvaohjaaja

Ralf Långbacka teatteriohjaaja

Juha Leiviskä arkkitehti

Veijo Meri kirjailija

Vuokko Nurmesniemi tekstiili- ja muotitaiteilija

Jorma Panula kapellimestari

Taiteen akateemikot vuonna 2008

13

Taiteilija-professorit vuonna 2008

ElokuvataideMatti Ijäs elokuvaohjaaja 1.7.2006–30.6.2011

KirjallisuusRisto Ahti kirjailija 1.6.2004–31.8.2008 Olli Jalonen kirjailija 1.7.2005–30.6.2010Kersti Juva suomentaja 1.9.2008–31.7.2013

KuvataideJuho Karjalainen taidegraafikko 1.7.2005–30.6.2010 MuotoiluHannu Kähönen teollinen muotoilija 1.7.2006–30.6.2011

NäyttämötaideKaisa Korhonen ohjaaja 1.1.2007–31.7.2009

RakennustaideMikko Heikkinen arkkitehti 1.9.2003–31.8.2008 Olavi Koponen arkkitehti 1.9.2008–31.7.2013

SäveltaideKaija Saariaho säveltäjä 1.7.2005–30.6.2010 Maria Kalaniemi muusikko, säveltäjä 1.7.2005–30.6.2010

TanssitaideAlpo Aaltokoski tanssitaiteilija 1.9.2003–31.8.2008Kenneth Kvarnström koreografi 1.9.2008–31.7.2013

ValokuvataideUlla Jokisalo taiteilija 1.6.2004–31.5.2009

14

Vuoden 2008 tutkimus- ja julkaisu- toiminta painottui valtion taidepoliittisen tuen kehitykseen ja vaikuttavuuteen sekä taidepolitiikan ja taiteilijatuen historiaan. Tutkimushankkei-ta olivat taiteilija-apurahojen vaikut-tavuus, lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijat ja monikulttuurisuus, tans-sin produktiotuen kehitys ja vaiku-tukset sekä säätiöiden tuki taiteelle. Yksikössä laadittiin myös vuosittaiset seurantatilastot toimikuntien tuesta taiteelliseen toimintaan.

Valtion taiteilijatuen vaikutta-vuutta selvitetään Pauli Rautiaisen tutkimuk sessa, joka kohdistuu kiel-teisen taiteilija-apurahapäätöksen saaneiden tilanteeseen ja käsityksiin apurahajärjestelmän toimivuudesta (Emme ole voineet tänä vuonna...). Apurahajärjestelmän toimivuutta historiallisesta näkökulmasta tar-


esitysmääriä ja työaikaa. Kyselyyn vastanneiden alan ammattilaisen näkemysten avulla valotettiin tuki-muodon merkitystä ja myöntöpro-sessia.

Yksikkö on seurannut yksityisen sektorin – yritysten ja säätiöiden – tukea taiteelle ja kulttuurille 1980-lu-vulta alkaen. Kertomusvuonna tar-kasteltiin säätiöiden tukea taiteelle ja siinä tapahtuneita muutoksia Pekka Oeschin selvityksessä, joka kartoitti säätiöiden tukitoimia vuosina 2001 ja 2005.

Lastenkulttuurin tukipolitiikan kehitystä selvitettiin Kaija Rensu-jeffin ja Anna Anttilan tutkimus-hankkeessa, joka kohdistui erityi-sesti Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaoston 20-vuotiseen toimintaan ja lastenkulttuurin edis-tämisen määrärahojen kehitykseen

Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö toimii Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien yhteydessä tehtävänään taide- ja kulttuuripolitiikan alan tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta, tarjoaa asiantuntija-palveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuri-politiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa.

kastellaan Rautiaisen tutkimuksessa Suomalainen taiteilijatuki, jossa käy-dään läpi taiteilijatuen määrä, muu-tokset ja painopisteet noin 40 vuo-den ajalta. Rautiainen osallistui myös Taiteen keskustoimikunnan juhlakir-jan kirjoittamiseen toisena tekijänä ( Jokinen – Rautiainen: Taiteen edis-tämistä varten. Taidetoimikunnat 40 vuotta).

Paula Karhusen kertomusvuonna raportoitu tutkimushanke käsitte-lee valtion tanssitaidetoimikunnan myöntämän tanssin produktiotuen kehitystä lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta. Projektissa tarkastel-tiin produktiotuen määrärahojen sekä hakijoiden ja saajien määrää vuosien 1991 ja 2008 välisenä aikana. Niin ikään kyselyaineiston perus-teella kartoitettiin yli 70 produktion rahoitusta, henkilökunnan määrää,

15

ja jakautumiseen. Tutkimusraportti ilmestyi vuoden 2009 alussa.

Yksikkö osallistui kertomusvuon-na Suomen Akatemian rahoittamaan radiomusiikin muutoksia käsittele-vään tutki mushankkeeseen radiomu-siikin sääntelyä eri maissa koskevalla selvityksellä. Tutkimusraportti ilmes-tyy vuoden 2009 alkupuoliskolla.

Taiteilijatuki ja monikulttuurisuus -hankkeessa selvitettiin erityisesti tai-teilijatuen osalta niiden apurahan ha-kijoiden tilannetta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Erillisenä osahankkeena projektiin liittyy saamelaistaiteilijoiden tukea koskeva selvitys. Molemmat hankkeet raportoidaan vuoden 2009 aikana.

Tilastotiedotteita-sarjassa julkais-tiin vuosittain ilmestyvä seurantati-lasto Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2007, joka käsittelee Taiteen keskustoimikunnan, valtion taide-toimikuntien ja apurahalautakuntien sekä alueellisten taidetoimikuntien tukea taiteelliseen toimintaan. Siinä tarkastellaan tuen jakautumista eri taiteenaloille ja alueille sekä muun muassa nuorten, naisten, pääkaupun-kiseudulla asuvien sekä ruotsinkielis-ten osuuksia apurahan hakijoista ja saajista.

Yksikön tutkijat osallistuivat vuoden aikana sekä kotimaisiin että

Tutkimushankkeita olivat taiteilija- apurahojen vaikutta-vuus, lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijat ja monikulttuurisuus, tanssin produktiotuen kehitys ja vaikutukset sekä säätiöiden tuki taiteelle.

kansainvälisiin tutkimuskonferenssei-hin. Paula Karhunen esitti tutkimus-paperinsa Dances without payment? Contemporary dance productions and the role of state support in Finland kansainvälisessä kulttuuripolitiikan tutkijoiden konferenssissa (iccpr) Istanbulissa. Kaija Rensujeff piti Lapsuuden tutkimuksen päivillä esi-telmän Lastenkulttuurin apurahat ja erityisavustukset: tekijät, hankkeet ja lasten rooli. Tutkija Anna Anttila esit-teli Tyttötutkimuspäivillä paperinsa Romanttinen tyttökulttuuri.

Lisäksi yksikkö tuotti tilastoja ja muita tietopalveluja tiedotusvälineil-le sekä taidehallinnolle ja kulttuurin kentän toimijoille kotimaassa ja ulko-mailla. Yksikön tutkijat pitivät vuo-den aikana myös luentoja ja esitelmiä oppilaitoksissa, valtionhallinnon ja kulttuurialan laitoksissa ja organi-saatioissa sekä alan kotimaisissa ja kansainvälisissä tapaamisissa ja semi-naareissa.

Yksikön ylläpitämä Kulttuuri-politiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan eri-koiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu 7 778 nidettä, ja sinne tulee 150 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakaus- ja tiedotuslehteä. Kokoelma karttui vuoden aikana 206 nimekkeellä. Kokoelmat on tallennettu taidekor-

keakoulujen kirjastojen ja Taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhtei-seen arsca-tietokantaan, joka on osa korkeakoulukir jastojen yhteistä linda-tietokantaa. Kirjasto vastasi myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelusta ja myynnistä.

Suunnittelija Satu Lindberg osal-listui sekä Suomen tieteellisen kirjas-toseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisen taidekirjastojen arlis/Norden-järjestön toimin-taan ja järjestön vuosikonferenssiin Islannissa. Vuosikonferenssin tee-mana oli ”Art libraries: Access to Legacy”.

paula karhunentutkimusyksikön päällikkö (18.8.–31.12.2008)

16

pauli rautiainen: Suomalainen taiteilijatuki. Valtion suora ja välillinen taiteilijatuki taidetoimikuntien perustamisesta tähän päivään. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 34. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2008.

pekka oesch: Säätiöiden tuki taiteille 2001 ja 2005. Tilastotietoa taiteesta n:o 38. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2008.

paula karhunen:Tanssiproduktioiden tuki ja tuotantoehdot. Valtion produktiotuen kehitys ja merkitys 1991–2008. Tilastotietoa taiteesta no 39. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2008.


pauli rautiainen: ”Emme ole voineet tänä vuonna...” Kielteisen taiteilija-apurahapäätöksen vuodelle 2006 saaneiden taiteellinen toiminta ja heidän arvionsa taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuudesta. Työpapereita - Working Papers n:o 46. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki

paula karhunen: Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2007 – Support granted by the Arts Councils 2007. Tilastotiedote 1/2008. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki 2008.

TUTKIMUSYKSIKKÖ 2008

Tutkimusyksikön päällikköMerja HeikkinenPaula Karhunen (ma. 18.8.–31.12.2008)

TutkijatAnna Anttila (1.1.–31.3.2008)Paula KarhunenPauli Rautiainen (1.1.–31.3.2008)Kaija Rensujeff

Suunnittelija (kirjasto, julkaisut)Satu Lindberg (virkavapaalla 1.9.–5.12.2008)Anna Anttila (25.8.–31.12.2008)

17

Den internationella utvärdering som hade inletts år 2004 i konstkom-missionerna och de rapporter som utarbetats på basis av den i konst-kommissionernas utvecklingsgrup-per fungerade som katalysatorer för de regionala konstkommissionerna och möjliggjorde en integration på central nivå också i fråga om förvalt-ningen.

Fastän man under föregående år hade varit tvungen att förbereda re-formen med stor brådska, lyckades man utan större praktiska problem integrera förvaltningen i kommis-sionssystemet från början av verk-samhetsåret. Som resultat av den förenhetligade förvaltningen kom till sist en enhetlig och helgjuten riksom-fattande organisation till stånd, som också för undervisningsministeriets del garanterar det centrala målet för

konstpolitiken, en jämbördig tillgång till konst för alla.

Den andra stora strukturella för-ändringen under verksamhetsåret 2008 var en koncentration av olika stipendieformer som hade spjälkts upp på ett olyckligt sätt. Mångfalden av stipendieformer – det hade upp-stått totalt 40 olika stipendieformer under årens lopp – koncentreras från och med år 2009 till fyra huvudgrup-per: arbets- och projektstipendier till enskilda konstnärer och verksamhets- och specialstöd till samfund. Ett cen-tralt drag i förnyelsen var en större frihet för de sökande, då man i stället för stipendier som noggrant definie-rats till sitt ändamål nu har möjlighet att utforma ansökningarna utan res-triktioner. Ett mål för förnyelsen är också, att locka fältet till nya former av kreativitet.

De nämnda stora strukturföränd-ringarna var viktiga vägvisare under konstkommissionernas 40-års jubi-leumsår. Egentliga evenemang för ju-bileumsåret var bland annat ett fest-seminarium och i samband med det en festsoaré, samt det redaktionella arbetet med historiken och det inter-nationella temanumret av Arsis.

Under jubileumsåret kunde man vid seminarier och i festtal kon-statera, att fastän det finländska systemet för konstfrämjande har bevarats till sina huvuddrag under 40 år, så har det under årens lopp utvidgats, kompletterats och kunnat reagera på förändringar i konstlivet. Konstkommissionernas strävan till proaktivitet och en känsla för vari-från vinden blåser, har bland annat möjliggjort ett svar på utmaningarna i ett mångkulturellt perspektiv.

Central- kommissionen för konst

Ordförandens översikt

De strukturella förändringarna gällande förvaltningsreformen, stipendiesystemet och verksamhetens 40-års jubileumsår lade sin prägel på år 2008 och de genomförda aktiviteterna. Dessutom kunde vi glädja oss åt att flera mål, som länge hade förberetts, nu uppnåddes. Av dessa kan nämnas bland annat stipendiernas pensions- och socialskydd samt 50 nya arbetsstipendier som tillkom från början av år 2009. Dessa helhetslösningar nåddes lämpligt till jubileumsårets ära.

18

Verksamhetsåret 2008 var det andra året av en treårsperiod. För hela perioden söktes inspiration för konsten och kulturen i ett nära för-flutet, och nya synsätt utvecklades. Den viktigaste inspirationskällan för 2000-talets kulturpolitiska stra-tegiarbete var vidare det konst- och konstnärspolitiska programmet tao. Beaktansvärda och breda perspektiv som öppnade sig i detta program var bland annat den förra regeringsperio-dens process för kreativa strategier, samt det kulturexportprojekt som ge-nomförs i samarbete mellan flera mi-nisterier. Den kreativa strategin fick inte någon fortsättning, men kultur-exportprojektet har på ett berömligt sätt öppnat dörrar för en gemensam resursering av kultur.

Beträffande verksamhetens finan-siering var år 2008 rätt anspråkslöst för konstkommissionerna, som till stora delar hade en nolltillväxt. Men fastän stipendiefinansieringen för främjande av konst inte direkt växte, skedde några länge emotsedda ge-nombrott. Av dessa var de viktigaste förverkligandet av det nya pensions- och socialskyddet som är inbyggt i stipendierna, och ett ökat antal konstnärsstipendier. Minister Wallin avslöjade i sitt festtal vid konstkom-missionernas festseminarium, att

antalet arbetsstipendier för konst-närer växer med 50 st. från år 2009. Förnyelsen var verkligen nödvändig, för antalet arbetsstipendier fastställ-des redan i början av 1980-talet. Ett centralt resurstillskott, utökning av antalet extraordinära konstnärspen-sioner, förblev dock oförverkligat under året.

Resurstillväxten för främjande av konst var mycket liten. Det sam-manlagda stödet för alla konstkom-missioner till konstnärlig verksamhet uppgick till 25,3 miljoner euro (före-gående år 24,5 m€). För konstnärligt arbete fanns 12,4 m€ disponibelt, för konstnärers och arbetsgruppers pro-jekt 4,3 m€. De regionala konstkom-missionerna hade 4,1 m€ för främjan-de av konst, d.v.s. samma belopp som föregående år.

Också utbildningsfrågorna hörde till de centrala tyngdpunk-terna under perioden 2007–2009. Utbildningsfrågorna inom konstom-rådena är synnerligen aktuella med hänsyn till både antalet studerande och utvärdering av studieinnehållet. Man har också i centralkommissio-nens forskningsenhet särskilt utvär-derat utvecklingen i fråga om yrkes-utbildning på olika konstområden. Under verksamhetsåret 2008 gav cen-tralkommissionen vid seminarierna

uttryck för bekymmer särskilt över situationen i den allmänbildande grundskolan på områdena konst, fär-digheter och gestaltningsförmåga.

Tillgång till konst på regional nivå är fortfarande en tyngdpunkt i undervisningsministeriets kulturpo-litiska strategi. En viktig del i utvär-deringen av regional kulturpolitik är vidare avvägningen mellan regionala konstcentra och regionala konstkom-missioner samt övriga gemensamma satsningar i regionerna.

Under verksamhetsåret lanserade centralkommissionen för undervis-ningsministeriet en utredning för att kartlägga gemensamma aktiviteter. Främjandet av en tillämpad använd-ning av konst var fortfarande en vik-tig tyngdpunkt. Enligt konstkommis-sionerna skulle detta kräva en egen modell både i fråga om utbildning och finansiering. För att lösa finan-sieringen behövs en ny förvaltnings-modell med flera involverade parter. Speciellt borde social- och hälso-vårdsministeriet inse verksamhetens förebyggande natur både med tanke på folkhälsan och preventivt mot dis-kriminering. Statens centralkommis-sion framförde redan i sitt utlåtande rörande den internationella utvär-deringen år 2004 att Finland borde grunda ett organ för utveckling och

19

resursering av stora helheter på kul-turområdet som skulle motsvara statens forsknings- och teknologiråd och som skulle ledas av statsminis-tern, för politiskt gränsöverskridande beslut. Dess uppgift skulle vara att söka politisk vilja att skaffa fram nya offentliga resurser till konst och kultur på vägen till ett konkretiserat kreativt välfärdssamhälle.

Av övriga speciella tyngdpunk-ter år 2008 kan nämnas en synli-gare ställning för det kulturpoliti-kens mångkulturella dimensioner och främjandet av barnkultur. Forskningsenheten vid statens cen-tralkommission fortsatte de projekt som ansluter till dessa två temata.

Det ansökta beloppet för stipen-dier och bidrag steg något under verksamhetsåret. Ansökningarna till statens centralkommission, statens konstkommissioner och stipendie-nämnderna uppgick till mer än 9300 st., av vilka nästan 6000 kom från separata ansökare. Av dessa fick un-gefär 3000 ett positivt beslut på sin ansökan. Antalet ansökningar till de regionala konstkommissionerna var något färre än föregående år: i allt över 4300 ansökningar.

Beträffande rättvisa beslut i fråga om kön, region, språk och ålder kan man vara rätt nöjd. Drygt hälften av

20

finländsk medlem som ordförande, centralkommissionens tidigare ord-förande Risto Ruohonen. I nätverket Ars Baltica fortsatte en omprövning av verksamheten, men någon radikalt ny verksamhetsmodell hittades ej.

I stipendie- och bidragsverk-samheten har de direkta interna-tionella kontakterna en stödjande funktion i synnerhet för resebidra-gen och residentverksamheten, men numera också i fråga om konstnä-rers arbets- och projektstipendier. Kulturexportprojektet har i olika rapporter nämnt att en anmärknings-värd tillväxt av resestipendier och bidrag för residensverksamhet skulle bli aktuell i centralkommissionen för konst, men detta förverkligades inte ännu under detta verksamhetsår.

Som ordförande i statens central-kommission avslutade jag min andra period 2007–2009 ett år i förtid, eftersom jag utnämndes till professor i folkmusik vid Sibelius-Akademin från början av år 2009.

hannu sahaOrdförande

och betydelsen av produktionsstödet för dansen och en kartläggning av stiftelsernas stöd till konstområdet. I det statistiska arbetet försökte man noggrannare än tidigare kartlägga även hur de regionala konstkommis-sionerna förkovrades.

I tidningen Arsis 4/2008 förteck-nades alla stipendier som beviljats under året. Numret följde en praxis som tillämpats redan under några år att ge en ”historisk” helhetsbild av statens konstkommissioners och centralkommissionens beslut om bi-drag för konstfrämjandet under året. I årets sista nummer inkluderades för första gången också de stipendier och bidrag som beviljats av de regionala konstkommissionerna. Arsis’ första nummer år 2008 behandlade förvalt-ningsreformen, det andra numrets tema var kulturpolitisk forskning och nummer tre var ett engelskspråkigt temanummer om konstkommissio-nernas 40-åriga historia.

I den internationella verksam-heten vid centralkommissionen för konst var det kontinuerliga te-mat kommissionens deltagande i International Federation of Arts Councils and Culture Agencies (ifacca), organisationen Ars Baltica och forskningsenhetens internatio-nella arbete. I ifacca fortsatte en

både ansökarna (53 %) och stipendie-mottagarna (50 %) är kvinnor, och av ansökarna (52 %) och mottagarna (55 %) bor över hälften i huvudstads-regionen. Andelen svenskspråkiga mottagare (7 %) motsvarar också rätt noggrant antalet ansökningar (6 %). Andelen unga ansökare och stipen-diemottagare är fortfarande liten, bara en fjärdedel. Andelen ansökare under 35 år (26 %) liksom andelen stipendiemottagare (21 %) är retsamt liten.

Siffrorna för de regionala konst-kommissionerna skiljer sig inte dras-tiskt från de föregående: andelen kvinnor uppgick till 58 %, mottagarna till 55 %. Av de sökande kom över hälften (56 %) från regionens cen-trum, och av mottagarna något mer (60 %). Andelen unga stipendiean-sökare (29 %) och mottagare (29 %) är i proportion större än vid statens konstkommissioner.

I verksamheten vid statens cen-tralkommissions forskningsenhet betonades utvecklingen och effek-terna av statens konstpolitiska stöd, konstfrämjandet och en kartlägg-ning av konstnärsstödets historia. Forskningsprojekten rörde konstnärs-stipendiernas effekt, barnkulturen som forskningsområde, konstnären och det mångkulturella, utvecklingen

21

Forsknings- och publikationsverk-samheten koncentrerade sig under år 2008 på utvecklingen och effekterna av statens konstpolitiska stöd samt på konstpolitikens och konstnärs-stödets historia. Man genomförde forskningsstudier gällande konstnärs-stipendiernas effekter, barnkulturen som stödområde, konstnärerna och det mångkulturella, utvecklingen och effekterna av produktionsstödet för dans och stiftelsernas stöd till kon-sten. I enheten genomfördes också en årlig uppföljningsstatistik över konst-kommissionernas stöd för konstnärlig verksamhet.

Effekterna av statens konstnärs-stöd utreddes i en studie av Pauli Rautiainen, som gällde dem som fått avslag på sin ansökan om konst-närsstipendium, deras situation och uppfattning om hur stipendieord-

Forsknings- enhetens verksamhet år 2008

ningen fungerar Emme ole voineet tänä vuonna... (Detta år har vi tyvärr inte kunnat…) Stipendieordningens ändamålsenlighet i ett historiskt perspektiv granskades i Rautiainens studie Suomalainen taiteilijatuki (Det finländska stödet till konstnärer), i vilken man genomgår antalet stipen-dier, förändringar och tyngdpunkter under en period om cirka 40 år). Rautiainen deltog också som en av författarna till Statens centralkom-missions festskrift Jokinen-Rautiai- nen: Taiteen edistämistä varten. Taide-toimikunnat 40 vuotta. ( Jokinen-Rautiainen: Med uppgift att stöda konsten. Konstkommissionerna 40 år).

Paula Karhunens forskningspro-jekt under verksamhetsåret gällde utvecklingen av de projektstöd till dans som utgavs av danskonstkom-

missionen under en period om in-emot tjugo år. I projektet granskades produktionsstödens belopp och anta-let stipendieansökare och -mottagare under åren mellan 1991 och 2008. Med hjälp av enkäter kartlade man dessutom över 70 produktioner, an-talet anställda, föreställningar och arbetstider. Med hjälp av de synpunk-ter som framlades av professionella på dansens område belystes stödfor-mens betydelse och bevillningspro-cessen.

Enheten har följt upp den privata sektorns – företagens och stiftelser-nas – stöd till konst och kultur från och med 1980-talet framåt. Under verksamhetsåret granskades stiftelser-nas stöd till konsten och de föränd-ringar som ägt rum i en utredning av Pekka Oesch, som kartlade stöden för åren 2001 och 2005.

Forskningsenheten vid statens centralkonstkommission verkar i samarbete med central kommissionen och konstkommissionerna, med uppgift att bedriva forskning på konst- och kulturpolitikens område. Enheten bedriver och understöder forskning inom denna sektor, erbjuder konstförvaltningen och konstfältet experttjänster och deltar i det internationella samarbetet på det kulturpolitiska forskningsområdet. Forskningsenheten ger ut fyra publikationsserier och upprätthåller ett kulturpolitiskt bibliotek, öppet för allmänheten.

22

Utvecklingen av stödpolitiken i fråga om barnkultur utreddes i ett forskningsprojekt som genomfördes av Kaija Rensujeff och Anna Anttila. Utredningen gällde speciellt barnkul-turenheten vid statens centralkom-mission, dess 20-åriga verksamhet och hur stödbeloppen har utvecklats och fördelats. Forskningsrapporten publicerades i början av år 2009.

Enheten deltog under verksam-hetsåret i ett forskningsprojekt finansierat av Finlands Akademi om förändringar i radions musik-utbud med en utredning om regle-ringen av radiomusik i olika länder. Forskningsrapporten utkommer un-der början av år 2009.

I projektet Taiteilijatuki ja moni-kulttuurisuus (Konstnärsstödet och det mångkulturella) klarlades situationen för konstnärer vilkas modersmål är ett annat än finska och svenska gällande konstnärsstödet. Som ett särskilt delprojekt ingår en utredning av stödet till samiska konstnärer. Bägge projekten rapporteras under år 2009.

I serien statistiska meddelanden publicerades den årliga uppföljnings-statistiken Taidetoimikuntien my-öntänä tuki 2007 (Stöd beviljat av konstkommitteerna 2007), som gäller det stöd som statens centralkommis-

sion, statens konstkommissioner och stipendienämnderna och de regionala konstkommissionerna delade ut för konstnärlig verksamhet. I statistiken granskas fördelningen av stödet till olika konstformer och regioner, samt andelen stipendieansökingar och beviljade stipendier bland annat till unga, kvinnor, konstnärer bosatta i huvudstadsregionen och svensksprå-kiga konstnärer.

Enhetens forskare deltog under året i nationella och internatio-nella forskningskonferenser. Paula Karhunen presenterade sin forsk-ningsrapport Dances without pay-ment? Contemporary dance produc-tion and the role of state support in Finland vid den internationella kon-ferensen för kulturpolitiska forskare (iccpr) i Istanbul.

Kaija Rensujeff höll på Forskningsdagar kring barndomen (Lapsuuden tutkimuksen päivät) ett anförande kallat Stipendier och specialstöd för barnkultur: aktörer, projekt och barnens roll (Lastenkult-tuurin apurahat ja erityisavustukset: tekijät, hankkeet ja lasten rooli). Forskare Anna Anttila presenterade på Flickforskningsdagarna (Tyttö-tutkimuspäivät) sin rapport Romant-tinen tyttökulttuuri (Den romantiska flickkulturen).

23

Konferensens tema var ”Art libraries: Access to Legacy”.

paula karhunenForskningsenhetens chef (18.8.–31.12.2008)

FORSKNINGSENHETEN 2008

Forskningsenhetens chefMerja HeikkinenPaula Karhunen (tidsb. 18.8.–31.12.2008)

ForskareAnna Anttila (1.1.–31.3.2008)Paula KarhunenPauli Rautainen (1.1.–31.3.2008)Kaija Rensujeff

PlanerareSatu Lindberg (tjänstledig 1.9.–5.12. 2008)Anna Anttila (25.8.–31.12.2008)

Enheten producerade också statistik och annat informations-material till massmedia samt till konstförvaltningen och aktörer på konstfältet hemma och utom-lands. Enhetens forskare gav också under året föreläsningar och höll anföranden för utbildningsenheter, statsförvaltningen, kultur-insti-tutioner och organisationer. Det kulturpolitiska bibliotek som upp-rätthålls av enheten är öppet för allmänheten. Till samlingarna hör 7778 band, och biblioteket mot-tar 150 kulturpolitiska tidskrifter och informationsblad. Samlingen utökades under året med 206 tit-lar. Samlingarna ingår i databasen arsca som är gemensam för konst-högskolorna och Statens central-konstkommission och som utgör en del av databasen linda, hög-skolebibliotekens gemensamma databas.

Biblioteket svarade också för distributionen och försäljningen av forskningsenhetens publikationer.

Planerare Satu Lindberg represen-terade enheten både i arbetsgruppen för Finlands vetenskapliga biblioteks-förenings konstbibliotek och i orga-nisationen för de nordiska konstbib-lioteken arlis/Norden. Hon deltog i arlis årliga konferens på Island.

24

TILASTOJA

25

VALTION TAIDETOIMIKUNNAT

Taiteelliseen työskentelyyn (taiteilijat) € 12,4 milj.

Kirjastoapurahat * 2 662 910Kuvittajien kirjastoapurahat 50 000Näyttöapurahat 841 000Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000Taiteilija-apurahat ** 7 951 870Taiteilijaprofessuurit 529 250Valtionpalkinnot *** 225 000

Projekteihin (taiteilijat/työryhmät/yhteisöt) € 4,3 milj.

Elokuvakulttuurin tuki 255 000Kohdeapurahat 786 300Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki 70 000Kuvataiteen julkaisutuki 100 000Kuvataiteen näyttelytoiminta 537 400Lastenkulttuurituki 476 930Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot 175 000Matka-avustukset sekä residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta 507 570Media-, sirkus ja monitaidetuki 290 000Muotoilun projektituki 270 000Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki 240 500Rakennustaiteen edistäminen 174 000Tanssikulttuurin tuki 85 000Tanssiproduktioiden tuki 200 000Valokuvataiteen produktiotuki 100 000Valokuvateosten laatutuki 70 000

Taulukko 1. Taiteen keskustoimikunnan tuki vuonna 2008 – tukimuodot ja summat

Yhteisöille € 4,5 milj.

Alueellinen valokuvatoiminta 230 000Alueelliset elokuvakeskukset 410 000Alueoopperat 363 000Elokuvan laatutuki 360 000Kirjallisuuden projektituki 175 000Konserttitoiminnan edistäminen 255 000Musiikkikilpailut 38 000Musiikkileirit ja mestarikurssit 343 800Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit 292 000Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit 600 000Rahoituslain ulkopuoliset teatterit **** 1 297 000Sävellystilaukset 98 200 € 21,2 milj.


Työskentelyapurahat 1 475 680Kohdeapurahat 447 270Valtionavustukset 615 180Palkinnot 86 000Läänintaiteilijat 1 473 850 € 4,1 milj.

KAIKKI YHTEENSÄ € 25,3 milj.

* Josta tietokirjailijoille 266 290 €. ** Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. *** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot 30 000 €. **** Sisältää 75 000 € sirkustaiteen tukemiseen.

26

Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat (yhteenveto taulukosta 1) % hakijoista

Taiteelliseen työskentelyyn 4 470 4 349 1 361 1 346 31 % josta taiteilija-apurahat** 2 080 2 019 232 232 11 %Projekteihin 4 303 3 981 1 367 1 320 33 %Yhteisöille 542 505 281 278 55 %

Kaikki tukimuodot yhteensä 9 315 5 969 *** 3 009 2 616 *** 44 %

Taulukko 3. Valtion taidetoimikuntien* hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2008

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taiteenalakohtaiset taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Apurahaa haettu vuonna 2007. *** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta.

Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat (yhteenveto taulukosta 1) % hakijoista

Työskentelyapurahat 1 455 1 259 290 290 23 %Kohdeapurahat* 1 610 1 429 355 347 24 %Valtionavustukset 1 254 1 159 479 463 40 %

Kaikki tukimuodot yhteensä 4 319 3 824 ** 1 124 1 100 ** 29 %

Taulukko 4. Alueellisten taidetoimikun-tien hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2008

* Sisältää myös matka-apurahat (Pirkanmaa) ** Päällekkäisyydet poistettu.

euro milj.Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 426,4Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen* 189,2Valtion taidetoimikuntien tuki** 21,2Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,1Taiteen keskustoimikunnan tuki kokonaisuudessaan*** 25,3

Taidetoimikuntien tuen (25,3 milj. €) osuus valtion taidebudjetista 6 %

Taulukko 2. Valtion taide- ja kulttuuribudjetti, veikkausvoittovarat sekä taide-toimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2008

* Sisältää kirjastot 28,2 milj. €. ** Sisältää taiteen keskustoimikunnan ja apurahalautakunnat. *** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat.

Lähde: Valtion talousarvio http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2008/frame_2008.html, opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA), alueelliset taidetoimikunnat.

27

* Sisältää apurahat ja valtion avustukset.

2004 2005 2006 2007 2008

8 711 9 153 9 264 9 217 9 31510 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

2005 2006 2007 2008

4 731 4 576 4 534 4 319

* Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apuraha lautakunnat ja -jaostot.

Kuvio 1. Valtion taidetoimikunnille* osoitettujen hake-musten määrä (kpl) vuosina 2004–2008

Kuvio 2. Alueellisille taidetoimikunnille osoitettujen hakemusten* määrä (kpl) vuosina 2005–2008

28

Taiteenala Valtion Alueelliset Yhteensä taidetoimikunnat taidetoimikunnat Kirjallisuus 23 % 9 % 21 %Kuvataide 18 % 27 % 20 %Näyttämötaide 12 % 18 % 13 %Säveltaide 14 % 10 % 13 %Elokuvataide 7 % 3 % 7 %Tanssitaide 7 % 7 % 7 %Taideteollisuus 5 % 10 % 6 %Muu* 4 % 8 % 5 %Valokuvataide 5 % 6 % 5 %Rakennustaide 2 % 1 % 2 %Arvostelijat 1 % * 1 %Yhteensä 100 % 100 % 100 %

€ 21,2 milj.€ 4,1 milj. €** 25,3 milj. €

Taulukko 5. Taiteen keskustoimikunnan tuen jakautuminen (%) taiteenaloittain vuonna 2008

Kuvio 3. Taiteen keskustoimikunnan tuki tukimuodoittain vuonna 2008 (yht 25,3 milj. €)

* Ryhmä muu sisältää taiteenaloittain luokittelemattomat/taiteidenväliset sekä sirkustaiteen (osuus koko tuesta 0,3 %) ja mediataiteen (0,7 %). Alueellisten taidetoimikuntien osalta myös arvostelijat on sijoitettu ryhmään ”muu” tuen pienuuden vuoksi. Lisäksi alueellisten taidetoimikuntien nimeämät alat ”lastenkulttuuri”, ”tapahtumat”, ”saamelais- kulttuuri” on sijoitettu ryhmään muu.

** Lisäksi alueelliset taidetoimikunnat käyttivät taiteen edistämisen hankkeisiin vuonna 2008 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (ml. vuoden 2007 siirtomääräraha 0,3 milj. €).

Alueellisten taidetoimikuntien tuki 16,2 %

Yhteisöille myönnettävätuki 17,7 %

Kirjasto- ja näyttö- apurahat 14,5 %

Taiteilija- professuurit 2,1 %

Valtionpalkinnot0,9 %

Valtion taiteilija- apurahat31,5 %

Kohdeapurahat ja muut projektituet 17,2 %

29

hakemuksia määrärahaTaiteilijaeläkkeet 502 *Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat 213 3 773 000Valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset elokuva-festivaalit ** 440 000Elokuva-alan järjestöt 12 400 000Kirjallisuuden ostotuki *** 830 000Kirjailijajärjestöt 6 303 000Taidekoulut 4 300 000Kuvataidejärjestöt 11 367 000Harrastajateatterijärjestöt 5 466 000Ammattiteatterijärjestöt 10 169 500Säveltaiteen harrastustoiminta 13 500 000Musiikki-instituutit 5 380 000Säveltaidejärjestöt 9 150 000Graafisen suunnittelun ja sarjakuvan järjestöt 8 70 000Tanssialan järjestöt 5 85 000Valokuva-alan järjestöt 3 100 000Yhteensä 8 333 500

* Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä.

Taulukko 6. Valtion taidetoimikuntien* apu-rahan hakijat ja saajat sukupuo-len, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2008

% hakijoista % tuen saajistaNaiset 52,7 % 50,2 %Pääkaupunkiseutu 52,2 % 54,7 %Ruotsinkieliset 6,8 % 6,4 %Äidinkieli ”muu” 3,7 % 3,1 %Alle 35-v. 25,7 % 21,0 %LKM** 5 178 2 172 * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu.

Taulukko 7. Alueellisten taidetoimikuntien apurahan hakijat ja saajat su-kupuolen, alueen ja iän mukaan vuonna 2008

% hakijoista % tuen saajistaNaiset 57,8 % 55,2 %Alueen keskuskaupunki* 55,6 % 59,8 %Alle 35-v. 29,2 % 28,8 %LKM** 2 277 520 * Keskuskaupungit = Mikkeli, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Pori, Helsinki, Turku. ** Yksityishenkilöt, ikää koskevat hakijoiden tiedot N = 2 224. Äidinkieltä ei kysytä kaikkien alueellisten taidetoimikuntien hakemuslomakkeissa.

Taulukko 8. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2008

30

Talousarviotili siirtomäärärahasta määräraha käytetty vertailu vuodelta 2007 v. 2008 v. 2008 talousarvioon

29.80.01.1 Toimintamenot 21 907 4 583 000 4 543 960 60 947

– josta tutkimus, kirjasto ja julkaisut 238 727

– alueelliset taidetoimikunnat 134972 2 354 918

29.80.51.1 Taiteilija- ja kohdeapurahat 8 738 000 8 744 166 –6 166

29.80.51.2 Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat 2 700 000 2 662 913 37 087

29.80.52.02 Elokuvataiteen edistämiseen 1 025 000 1 025 000 0

29.80.52.04 Kirjallisuuden edistämiseen 175 000 175 000 0

29.80.52.05 Kuvataiteen edistämiseen 709 000 709 000 0

29.80.52.06 Näyttämötaiteen edistämiseen 1 712 500 1 712 500 0

29.80.52.07 Rakennustaiteen edistämiseen 174 000 174 000 0

29.80.52.08 Säveltaiteen edistämiseen 1 395 000 1 390 000 5 000

29.80.52.09 Taideteollisuuden edistämiseen 270 000 270 000 0

29.80.52.10 Tanssitaiteen edistämiseen 885 000 885 000 0

29.80.52.11 Valokuvataiteen edistämiseen 400 000 400 000 0

29.80.52.131 Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahat 50000 50000 0

29.80.52.132 Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000 120 000 0

29.80.52.133 Kuvataiteen näyttöapurahat 841000 841000 0

29.80.52.134 Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 195 000 195 000 0

29.80.52.217 Muuhun taiteen edistämiseen 1 310 000 1 310 054 –54

29.80.52.06.5 Tutkimus- ja julkaisutoimintaan 200 000 197 371 2 629

29.80.52.214 Alueelliseen taiteen edistämiseen/ alueelliset taidetmk 4 420 000 4 419 866 134

29.80.013 Alueelliseen taiteen edistämiseen/ alueelliset taidetmk 304444 601 000 703 774 201 669

Taulukko 15.Talousarvion toteutumalaskelma v. 2008

31

VALTION TAIDETOIMIKUNNAT JA LASTENKULTTUURIJAOSTO

Elokuvataidetoimikunta

Kirjallisuustoimikunta

Kuvataidetoimikunta

Muotoilutoimikunta

Näyttämötaidetoimikunta

Rakennustaidetoimikunta

Säveltaidetoimikunta

Tanssitaidetoimikunta

Valokuvataidetoimikunta

Lastenkulttuurijaosto Valtionpalkinnot 2008

32

Elokuvien tuotanto on kuitenkin vain osa elokuvakulttuuria ja tuotannon ohella muitakin ongelmia on. Eloku-vakulttuurin arvostuksesta maassam-me kertoo hyvin se, että elokuvista ei juurikaan kirjoiteta sanomalehtien kulttuuriosastoissa, ja jos kirjoitetaan, kiinnitetään päähuomio tähtinäyttei-jöihin tai -ohjaajiin, ei elokuvateok-siin.

Elokuva on myös tekniikan kehittymisen vuoksi murroksessa. Tekniik-ka muuttaa sekä elokuvien tekemistä että katselua. Elokuva on yhä enem-män muutakin kuin pitkiä näytelmä-elokuvia: elokuviksi voidaan laajasti katsottuna lukea yhtä hyvin TV-ohjel-mat tai internetiin tehdyt lyhyet ama-tööripätkätkin. Gallerioissa esitetään yhä enemmän liikkuvaa kuvaa, joka täyttää elokuvan tunnusmerkit ja joka rakentuu elokuvataiteen perinteille,

Valtion elokuvataide-toimikunta

Elokuvan vuosi 2008

Suomalaiselle elokuvalle vuosi 2008 oli monessa mielessä menestyksellinen. Vuoden lopussa suomalainen pitkä animaatioelokuva levisi laajasti ulkomaille, ja monet muutkin elokuvat noteerattiin ulkomailla eri festivaaleilla. Elokuvan arvostus taiteiden joukossa lisääntyi, ainakin jos tarkastelemme eri taiteenlajien saamaa tuen kasvua. Toisaalta edelleenkin elokuva on Suomessa vain vähän arvostettua, jos mittarina käytetään julkisen tuen määrää ja vertailukohtana ovat muut Pohjoismaat. Elokuvien tuotanto on kallista ja jo kauan monet elokuvantekijät ovat kiinnittäneet huomiota paitsi elokuvataiteen tuen koko määrään myös yksittäisten produktioiden kireisiin budjetteihin.

Suomalaisen elokuvan tulevaisuu-den ongelmat eivät ole vain suomalai- sia ongelmia. Erityisesti pienillä kieli-alueilla ja pienissä maissa pohditaan hyvin samanlaisia kysymyksiä. Tarjo-tut ratkaisut ovat yleensä myös samo-ja; yleensä ensimmäisinä mainitaan kansainvälistyminen ja viennin tuke-minen. Epäilemättä kansainvälisty-minen on yksi mahdollisuus ja sitä on syytä tavoitella, mutta on tärkeä muistaa, että kansainvälistyminen on kahdensuuntainen ilmiö. Suomessa voidaan kehittää vahva ja omaleimai-nen elokuvakulttuuri ja lisätä eloku-vien vientiä vain jos pidämme huolen siitä, että Suomessa on monipuolinen ja vahva elokuvakulttuuri kaikilla eri tasoilla.

Suomalaisen elokuvan tukeminen vaatii, että tuetaan kansainvälistä tai kotimaista kaupallista menestystä ta-

vaikka teosten tekijät määrittävätkin itsensä muiksi kuin elokuvan tekijöiksi.

Elokuvan perinteinen levitysmuo-to, elokuvateatteri, on sekin muutok-sen kourissa. Esitystoiminnan digi-toituminen ja elokuvien katsomisen keskittyminen isoihin kaupunkeihin ja yksiköihin sekä katsojien keskit-tyminen yhä harvempiin elokuviin muuttaa koko alan rakennetta.

Vuoden lopussa opetusministeriö asetti selvitysmiehen tarkastelemaan elokuva-alan kokonaisuutta. On hyvä, jos selvityksen pohjalta päästään kes-kustelemaan kaikista alan ongelmista kokonaisuutena. Opetusministeriö asetti myös visuaalisten taiteiden ase-maa pohtivan työryhmän, joka sekin varmasti pohtii osaltaan elokuvan ase-maa visuaalisten taiteiden joukossa, vaikka elokuva jäikin työryhmän teh-tävänasetannasta pois.

33

voittelevien tuotantojen ohella myös kaikkinaista “aluskasvillisuutta”: lyhytelokuvia, dokumentteja, uusia kokeiluja ja “vaikeita” elokuvia, kuten myös festivaaleja ja elokuvatapahtu-mia. Vain tukemalla koko taiteenalaa saadaan esille myös kaivatut alan kan-sainvälisesti tunnetut tekijät.

Kannattaa muistaa, että viime vuonna nimitetty akateemikko opis-keli elokuvaa ennen kaikkea elokuva-kerhoissa ja elokuva-arkistossa. Aki Kaurismäen kansainvälisesti tunnet-tujen ja tunnustettujen elokuvien muotokieli on sukua ranskalaisille

VALTION ELOKUVATAIDE-TOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaJukka-Pekka Laakso festivaalijohtaja, Tampere

VarapuheenjohtajaNoora Männistö ohjaaja, läänintaiteilija, Pori

JäsenetMarkku Flink tuottaja, käsikirjoittaja, Halosenniemi Katarina Lillqvist elokuvaohjaaja, Tampere Christian Lindblad elokuvaohjaaja, Helsinki Kristiina Luostarinen elokuvaohjaaja, Luhanka Juha Mäkelä toimitusjohtaja, Helsinki Merja Turunen dramaturgi, Tampere Marjo Valve elokuvaohjaaja, Järvenpää Esa Vuorinen elokuvaaja, Espoo

SihteeriMari Karikoski taidesihteeri puh. (0)9 1607 7064 [email protected]

Suomessa voidaan kehittää vahva ja omaleimainen elokuvakulttuuri ja lisätä elokuvien vientiä vain jos pidämme huolen siitä, että Suomessa on monipuolinen ja vahva elokuvakulttuuri kaikilla eri tasoilla.

“taide-elokuville”, ja toisaalta ne poh-jautuvat perisuomalaiseen kulttuu-riin. Yhdistelmä ei ole sellainen, joka ensimmäisenä toisi mieleen kansain-välisen menestystarinan. Suomi tus-kin voi tulevaisuudessakaan menestyä kopioimalla elokuvan valtavirtaa, meillä on oltava uskallusta olla erilai-sia. Se on paitsi ajan myöstä kestävin-tä taidetta, myös ainoa tie kansainvä-liseen menestykseen.

jukka-pekka laaksopuheenjohtaja

34

Kotimainen kaunokirjallisuus on listojen kärjessä, mutta myös ulko-maisten teosten myynti on kasvanut. Kirjoja hankkivat ihmiset ovat myös ahkeria kirjaston käyttäjiä. Lisäksi he lukevat lehtiä, käyttävät internetiä ja kuuntelevat radiota enemmän kuin muut.

Tällaiset kirjojen myynti- ja lai-nausluvut ovat tietenkin myönteisiä merkkejä. Mutta miten menee suo-malaisilla kirjailijoilla ja kääntäjillä ja erityisesti heillä, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi?

Maahanmuuttajakirjailijoilla on näkemyksensä ja myös kokemuksensa siitä, mitä on tulla suomalaiseen kir-jallisuuteen. Kirjallisuustoimikunnan marraskuussa Helsingissä järjestämä seminaari Maahanmuuttajien kir-jallisuus Suomessa nosti esiin kosolti olennaisia kysymyksiä. Lukuisissa

Valtion kirjallisuustoimikunta

Maahan- muuttaja- kirjailijat toivovat tukea ja suvaitse- vaisuutta

Kirjallisuudella menee Suomessa oikein hyvin, kertoivat tiedotusvälineet tammikuussa 2009. Tuoreen selvityksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista osti edellisvuonna ainakin yhden kirjan, koulu- ja kurssikirjat ovat tämän lisäksi oma lukunsa. Omalla rahalla ostettujen kirjojen määrä vuodessa on miljoonan verran, luvussa on kasvua vuodesta 1995 noin 33 prosenttia.

puheenvuoroissa korostettiin talou-dellisen tuen välttämättömyyttä.

Maahanmuuttajakirjailijat ko-kevat suomalaisen ilmapiirin usein ahtaana ja ahdistavana; suvaitse-vuuden lisääntymisen avulla kirjal-lisuus voi voimistua ja vaurastua. Valtakunnallisten kirjailijajärjestöjen ovet eivät ole levällään maahanmuut-tajille, pula on paljolti asiantuntijois-ta, jotka voisivat punnita kirjailijoi-den ammatillisen tason.

On tärkeätä voimistaa maahan-muuttajien ja kansallisiin vähem-mistöihin lukeutuvien taiteilijoiden mahdollisuuksia harjoittaa taiteellis-ta toimintaa ja osallistua tasaveroises-ti maan taide-elämään.

Euroopan kulttuurienvälisen vuo-ropuhelun teemavuosi 2008 avasi väyliä ja siltoja; tässä rakennustyössä oli mukana maahanmuuttajataustai-

sille suunnattu novellikirjoituskil-pailu Mikä ihmeen uussuomalainen? Kilpailuun osallistui yli sata kirjoitta-jaa, antologian sivuille heistä pääsi 13. Maryam Hamadonin voittajanovelli sijoittuu syyrialaiseen kaupunkiin; kulttuurien vuoropuhelu liikkuu ta-vanomaisen arjen tasolla.

Kirjailijoilla ja kääntäjillä, jotka ovat kirjallisen ketjun ensimmäisiä lenkkejä, ei mene ainakaan aivan yk-siselitteisesti niin hyvin kuin myynti- ja lainaustilastoilla. Valtaosa maam-me kunnista lähti hanakasti mukaan Suomen Kulttuurirahaston julista-miin kirjatalkoisiin. Kirjastojen hii-puneet hankinnat ovat tämän myötä jo nyt tukevoituneet, lukemisintoisel-la kansalla on runsaammin mitä lu-kea. Tämän pitäisi koitua kirjailijan-kin hyväksi, mikäs sen parempi kuin lukemista janoavien kasvava kaarti.

35

Ja sitä paitsi: tekijöille myönnettä-vien kirjastoapurahojen määrä nou-see saman tien.

Kirjailijain vuosiapurahoihin tuli lievää kohennusta menneenä vuon-na, mutta taiteilijaeläkkeet laahaa-vat masentavan alhaisella tasolla eli 1990-luvun lukemissa. Viime vuosina hakijoista on ainoastaan noin joka

kymmenes kirjailija ja kääntäjä saa-nut valtion eläkkeen; niin sanottujen suurten ikäluokkien nousu anojien jonoon edellyttäisi eläkkeiden mää-rän kolminkertaistamista.

Valtion kirjallisuuspalkinnot osui-vat vaivattomasti pitkän linjan taita-jille; palkitsemisen mittaisiksi nousi-vat Rakel Liehun lyriikka ja Kristiina Rikmanin käännöstyöt. Akateemikko Mika Waltarin satavuotismuisto sä-vytti monin tavoin vuoden kulttuu-rielämää. Hänen työnsä ja elämänsä valottui kirjallisuuden ohella eloku-vien, teatterin ja median välityksellä.

Akateemikko Paavo Haavikon kuolema lokakuussa 2008 oli kipeä isku suomalaiselle kirjallisuudelle. Mestari on mennyt, sanojen virta jäänyt ja elää. Kirjallisuustoimikunta oli Haavikon tilalle ehdokasta miet-tiessään yksimielinen: toimiala tar-vitsee edelleen kaksi akateemikkoa. Toimikunnan ajatus uuden akatee-mikon valinnassa puoltaa kokemus-ta, lastenkirjallisuuden ja kaikkiaan lastenkulttuurin merkitystä. Lapset ja nuoret tarvitsevat kaiken tuen ja ymmärtävän huomion kovien ja usein kohtuuttomiksi kasvavien arvojen maailmassa.

arto seppäläpuheenjohtaja

VALTION KIRJALLISUUS- TOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaArto Seppälä kirjailija, Tampere

VarapuheenjohtajaTuula-Liina Varis kirjailija, Joensuu

JäsenetKristiina Drews suomentaja, HelsinkiPäivi Heikkilä-Halttunen tutkija, kriitikko, TamperePeter Mickwitz kirjailija, HelsinkiMatti Mäkelä kirjailija, HammaslahtiOlli Mäkinen filosofian tohtori, VaasaMari Mörö kirjailija, MikkeliJuhani Niemi professori, HämeenlinnaSaila Susiluoto kirjailija, HelsinkiPutte Wilhelmsson kriitikko, Turku

SihteeriEsa Rantanen taidesihteeri puh. (09) 1607 7065 [email protected]

Maahanmuuttaja- kirjailijat kokevat suomalaisen ilmapiirin usein ahtaana ja ahdistavana; suvaitsevuuden lisääntymisen avulla kirjallisuus voi voimistua ja vaurastua.

36

Vuonna 2008 kuvataidetoimikunta jakoi taiteilija-apurahoja yhteensä 135,5 apurahavuotta ja apurahan sai 55 kuva-taiteilijaa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 10,2 %. Suomalaisen työntekijän keskiansiotulot vuodessa ovat kuiten-kin n. 30 000 € (brutto), taiteilijan vuosiapuraha 18 300 verottomana, josta saaja maksaa erillisen sosiaali-turvavakuutusmaksun. Tämä sosiaa-liturvauudistus on hyvä, oleellinen parannus aikaisempaan. Kuitenkin on hyvä muistaa, että samalla apurahalla on katettava normaaliin elämiseen ja työskentelyyn liittyvät kustannuk-set. Jos muuta työtuloa ei ole, on köyhyysrajalla. Tämä karu totuus ei mieltä ylennä. Se kertoo jotakin alan arvostuksesta, taiteen ja kulttuurin asemasta ja arvostuksesta maassamme. Me olemme hyvinvointivaltio, jonka etuihin kuuluu satsata luovuuteen,

Kuvataide- toimikunta

Suomi- brändistä laadun mittareihin – onko asiantuntijuus vain mielipidekysymys?

teknologiaan ja niistä syntyviin uu-siin innovaatioihin, mutta luovuus on paljon muutakin kuin tämä kaikkien tuntema jargon. Luovuus on humanis-tinen arvo, asenne, jolla säilytämme kulttuuri-identiteettimme, se on jatku-mo, jonka helminauhasta uudet ilmiöt syntyvät.

Kuvataiteilijan toimeentulo on kai-kista taiteen aloista alhaisin. Lisäksi se on pirstoutunut: tulo koostuu usein monista lyhytkestoisista apurahoista ja muista toimeentulon lähteistä. Olisi suotavaa, että pitkien apurahojen mää-rää sekä yksittäisen apurahan suuruut-ta kasvatettaisiin tulevaisuudessa, jotta turvattaisiin työskentelyedellytykset ja kulttuurin monipuoliset arvot.

Vuonna 2008 käynnistettiin Visuaalisen alan taidepoliittinen oh-jelmatyö. Raportti valmistunee kevään 2009 aikana. Kiinnostuneina odotam-

me, miten työryhmä määrittelee visuaalisen taiteen ja käsittelee siihen liittyviä ilmiöitä ja uusia avauksia. Uutta käsitteistöä kaivataan. Lisäksi kaivataan uusia ideoita sekä uusia lä-hestymis- ja toimintatapoja: visuaa-lisen taiteen kielen monialaisuuden ymmärrystä, ajassa olemista ja sen il-miöiden tunnistamista, nimeämistä.

Apurahojen hakuajat muuttuivat; haku keskittyy nyt syksyyn. Yhdellä hakemuksella voi hakea useampaan tar-koitukseen samalla kertaa. Yhteen ni-puttaminen ja keskittäminen vähentävät byrokratiaa ja työmäärää, mutta onko keskittäminen kaikkien etu? Se jää näh-täväksi. Seuraavaksi siirrytään internet-hakuun. Syrjiikö uudistus joitakin?

Media- ja monitaiteen apuraho-jen hakuajat ovat olleet joustavia ja siten mahdollistaneet työskentelyn lyhyelläkin varoitusajalla. Tällainen

Taiteen viennistä puhutaan paljon. Kuvataiteilijat brändäävät tai luovat itsestään brändi-julkisuutta. Maabrändi-työryhmä on perustettu ja sille internetsivut Mitä Suomi on, joilla esitellään kommentteja ja puheenvuoroja sekä keskustellaan Suomi-kuvasta. Mutta eikö kuitenkin kysymys ole kulttuurin itseisarvosta ja sen ymmärryksestä – sisällöstä, joka il-menee arvostuksena, osana historiaa? Valitettavasti nykyään media ja sen mukana kuva-taide seuraavat trendiä, viihteellistyvät. Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan! Aika näyt-tää, mitkä ilmiöt jäävät elämään ja miten niiden tarina kirjoitetaan historian lehdille.

37

joustavuus pitäisi säilyttää myös tule-vaisuudessa, sillä kuvataiteilijalle työ-tarjoukset voivat tulla hyvin lyhyellä varoitusajalla. Siihen tarpeeseen on pystyttävä vastaamaan ja siitä kertoo myös matka-apurahojen suuri hake-musmäärä. Niiden hakuajat on jak-sotettu koko vuodelle.

Taiteen rajojen liudentuminen ja tekemisen moninaisuus eivät enää suo-raan korreloi perinteisen kuvataiteen kolmi- tai nelijaon (maalaus, grafiik-ka, kuvanveisto, muu taide) kanssa. Mediataidejaoston ja Taiteen keskus-toimikunnan monitaiteisiin hankkei-siin myöntämät apurahat paikkaavat hyvin tätä harmaata aluetta (video-, ääni-, multimediataide, muut teknolo-giset taiteet, muut taiteen eri alueiden rajapinnoilla olevat taidemuodot).

Pauli Rautiainen (Suomalainen taiteilijatuki, tkt, n:o 34, 2008) kritisoi suomalaista taiteen kenttää rakenteellisesta jähmeydestä ja rahoi-tusrakenteeseen liittyvistä vaaroista. Uudet tuotantotavat kuitenkin vaa-tivat myös uudenlaisia tapoja tuottaa taidetta. Esimerkiksi Artangel Isossa-Britanniassa tuottaa ja toteuttaa tai-deprojekteja, jotka eivät sovittaudu, löydä paikkaansa jo olemassa olevista esittämisen tiloista tai muodoista. ”Taide-enkelit” tekevät mahdotto-man mahdolliseksi. Uudenlaisia tuo-

tantomuotoja, uudenlaista osaamista ja rahoitusmalleja kaivataan taiteen kentälle. Vertaileva selvitys taiteilija-järjestöjen toimenkuvasta (toiminnan määrästä, laadusta ja sisällöstä) ja sen muutoksista puuttuu vielä.

Jos kulttuurilla olisi yhteiskunnassa nykyistä suurempi painoarvo ja asema, todennäköisesti löytyisi myös tahtoa varmistaa kuvataiteen ja siihen liittyvän taiteellisen tutkimuksen rahoituspohja.

Se, ken osaa politikoida ja jolla on oikea ”ase ja asenne”, voi saada paljon aikaan suotuisien tuulien puhaltaessa. Toistaiseksi kuvataidetoimikunta jou-tuu tunnustamaan, että se on valtion elin ja saa jakamansa tuen veikkaus-voittovaroista, poliitikkojen päätök-sellä. Mutta päätöksiä tehdessämme emme ”politikoi”. Kenties päätös on keskivertoratkaisu, mutta se perus-tuu asiantuntijuuteen ja arviointiin. Arviointikriteereistä on kuvataide-toimikunnassa puhuttu paljon: voiko laadullisuutta mitata esimerkiksi mää-rällä, saadulla arvostuksella ja ansioilla, kansainvälisyydellä, uudistumiskyvyl-lä. Onko asiantuntijuus viime kädessä mielipidekysymys, josta voidaan vain kiistellä?

minna heikinahovarapuheenjohtaja(22.1.2009 alkaen)

VALTION KUVATAIDE- TOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaJuhani Tuominen professori, Rovaniemi

VarapuheenjohtajaTarja Pitkänen-Walter taidemaalari, professori, Helsinki

JäsenetJanne Gallen-Kallela-Sirén museonjohtaja, TampereMinna Heikinaho kuvataiteilija, HelsinkiPirjo Julkunen filosofian maisteri, MikkeliJari Juvonen kuvataiteilija, HelsinkiJouko Lempinen kuvataiteilija, LappeenrantaLaura Miettinen taidegraafikko, TurkuDan Sundell kriitikko, HelsinkiKirsimaria Törönen-Ripatti taiteilija, tuottaja, MikkeliJussi Valtakari taidemaalari, Taivalkoski

SihteeriAnsa Aarnio taidesihteeri puh. (09) 1607 7945 [email protected]

Arviointikriteereistä on kuvataidetoimikun-nassa puhuttu paljon: voiko laadullisuutta mitata esimerkiksi määrällä, saadulla arvostuksella ja ansioil-la, kansainvälisyydellä, uudistumiskyvyllä.

38

39

Muotoilutoimikunta otti kantaa tai-toja taideaineiden riittämättömään opetukseen kouluissa ja antoi asian-tuntijalausuntoja Taiteen keskustoi-mikunnalle ja opetusministeriölle. Kesäkokousmatkan kohteena oli Pohjanmaa ja muotoilijat Seinäjoella ja Vaasassa. Helsingissä käytiin tu-tustumassa Grafian toimintaan. Vuoden 2008 muotoilun valtionpal-kinto myönnettiin keramiikkataitei-lija Päivi Rintaniemelle.

Taidehallinnossa toteutui vuo-den 2008 aikana merkittäviä paran-nuksia. Apurahansaajien sosiaalitur-vauudistus tuo tiede- ja taideyhtei-söille kauan kaivattua sosiaaliturvaa. Yksi suuri haaste sosiaaliturvan alalla on kuitenkin vielä jäljellä: har-kinnanvaraisten taiteilijaeläkkeiden täysin riittämätön määrä. Asia kos-kee koko taidekenttää, myös muo-

toilun alaa, joka saa vain 2–3 eläkettä vuosittain.

Myös taidetoimikuntalaitoksen yhdistyminen hallinnollisesti oli mer-kittävä parannus. Yhdistyminen luo dynamiikkaa ja monenlaista synergi-aa. Keskustaidehallinnon ja alueel-listen taidetoimikuntien välille voi-daan rakentaa yhteisiä strategioita ja kohdistaa voimavarat paremmin kuin ennen.

Sähköisen apurahojen hakujärjes-telmän avautuessa lähitulevaisuudessa hakemusten käsittely helpottuu niin hakijan kuin päättäjien kannalta. Hakuajat yhtenäistyvät, asiantuntijat voivat perehtyä hakemuksiin etätyönä ja päällekkäisyyksistä päästään. Toisin sanoen tieto kulkee entistä paremmin. Apurahan hakijan näkökulmasta tai-dehallintoon pitää saada läpinäkyvä ja yksinkertainen käsittelymekanismi ja

laatukriteerit yhtäläisiksi koko maas-sa. Jokainen taiteilija haluaa julkista avustusta hakiessaan, että hakemukset käsitellään asiantuntevasti, puolueet- tomasti ja perusteellisesti. Myös taide-ilmaisujen yhdenvertaisuus on otet-tava huomioon. Taidehallinnossa ei saa olla vähempiarvoisia taiteellisen ilmaisun lajeja.

Yksi muotoilupolitiikan peruspi-lareista on koulutus. Aalto-yliopisto aloittaa toimintansa pian. Se on mer-kittävä askel muotoilukoulutukselle ja muotoilun tutkimukselle. Lisäksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta täyttää ensi vuonna kaksikymmen-tä vuotta. Merkittäviä ovat myös ammattikorkeakoulujen muotoilun koulutusohjelmat, jotka luovat omaa alueellista profiilia.

Suomalaisten muotoilijoiden työ leviää kansainvälisesti. Muotoilijat

Valtion muotoilutoimikunta

Muotoilun kehitystyöhön panostettava

Valtion muotoilutoimikunta päätti vuoden 2008 aikana apurahoista ja avustuksista vuodelle 2009. Suomen muotoilua edistettiin yhteensä yli 915 000 eurolla. Kohdeapurahoja yksityisten taiteenharjoittajien projekteihin jaettiin 220 500 euroa ja erityisavustuksia yhteisöjen hankkeisiin 129 500 euroa. Näistä 82 000 euroa kohdentui ulkomaille suuntautuviin kansainvälisiin projekteihin. Vuonna 2009 alkavia taiteilija-apurahoja myönnettiin 16 taiteilijalle. Taiteilija-apurahaa nauttii nyt 32 muotoilijaa, mikä rahaksi muutettuna tarkoittaa 550 290 euroa.

40

osallistuvat messuille ja näyttelyihin monissa maissa. Sarjakuva jatkaa voi-makasta kansainvälistymistä ja monet albumit painetaan jo muulla kielellä kuin suomeksi. Myös taidekäsityö menestyy ulkomailla joko tekijöiden itsensä järjestämien näyttelyiden tai promoottorien kautta. Oli ilo nähdä vuoden 2008 Helsingin taidemes-suilla taidekäsityön hieno esillepano useilla osastoilla.

Tuleeko yhdistetystä designin ja rakennustaiteen museosta totta? Näyttää siltä, että asia etenee hyvin. Kun Helsinkiin saadaan designin ja rakennustaiteen museo, avautuu erit-täin tärkeä Suomen arkkitehtuurin ja

muotoilun näyteikkuna maailmalle. Sillä tulee olemaan myös huomattava taloudellinen merkitys.

Visuaalisten taiteiden poliittinen ohjelma on valmistumassa ja yleisellä tasolla ohjelmasta hyötyvät kaikki visuaalisten alojen toimijat, myös muotoilijat. Elämme taloudellisen taantuman keskellä ja nyt olisi syytä panostaa muotoilun kehitystyöhön, joka antaisi etulyöntiaseman Suomen muotoilulle taantuman jälkeisenä aikana. Tätä varten olisi hyvä perus-taa erityistuki pienille ja keskisuurille muotoiluyrityksille. Luovat alat ra-kentavat Suomen tulevaisuutta.

Valtion muotoilutoimikunta ja alueelliset taidetoimikunnat voisi-vat sitoutua valtakunnalliseen muo-toilustrategiaan, jossa löydetään alueellisen muotoilun erityisvah-vuudet ja määritellään tarvittavat kehitystoimet. Tällainen strategia parantaisi toimijoiden edellytyksiä koko maassa ja kehittäisi muotoilun moninaisuutta. Voimavarat tulee keskittää olennaisiin hankkeisiin. Taidetoimikuntalaitoksen vaikutus-mahdollisuudet suurenevat merkittä-västi kun voimat ja vahvuudet tarken-netaan.

antonio altarribapuheenjohtaja

VALTION MUOTOILUTOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaAntonio Altarriba keraamikko, Lappeenranta

VarapuheenjohtajaPäivi Bergroth sisustusarkkitehti, Helsinki

JäsenetAnna-Maija Aarras tekstiilitaiteilija, TurkuMaija Arela tekstiilitaiteilija, TampereÅsa Hellman keraamikko, PorvooJorma Hinkka graafinen suunnittelija, HelsinkiLeena Isotalo muotoilija, MuhosVeikko Kamunen teollinen muotoilija, professori, RovaniemiKristian Keinänen teollinen muotoilija, HelsinkiKirsti Saarikorpi teollinen muotoilija, HelsinkiJuhani Tolvanen toimittaja, sarjakuvaneuvos, Helsinki

SihteeriKirsi Väkiparta taidesihteeri puh. (09) 1607 7027 [email protected]

Valtion muotoilutoimi-kunta ja alueelliset taidetoimikunnat voisivat sitoutua valtakunnal-liseen muotoilustrate-giaan, jossa löydetään alueellisen muotoilun erityisvahvuudet ja määritellään tarvittavat kehitystoimet.

41

Lisäksi aluetaidetoimikunnille lähe-tettiin kysely, jolla kartoitettiin sovel-tavan ja muun marginaalissa toimivan näyttämötaiteen toimintaedellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Selvityksen ja ta-paamisen pohjalta ryhdyttiin valmis-telemaan Esittävän taiteen aluekeskus -pilottihanketta.

Näyttämötaidetoimikunnan muistio Esille! Esittävän taiteen aluekeskusten pilottihankesuunnitel-ma 2009–2013 valmistui huhtikuun alussa ja esiteltiin opetusministeriös-sä valtiosihteerille ja ylijohtajalle. Näyttämötaidetoimikunta ehdotti esittävän taiteen aluekeskusten viisi-vuotisen pilottihankkeen käynnistä-mistä vuoden 2009 alussa Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja sirkuksen aluekeskuksen muodossa Helsingissä. Opetusministeriöltä pyydetyn tuen lisäksi hankkeen

Valtion näyttämötaide-toimikunta

Kohti esittävän taiteen keskuksia

Alueelliset taidetoimikunnat liitettiin vuoden alusta entistä tiiviimmin Taiteen keskustoimikuntaan. Näyttämötaidetoimikuntakin vahvisti alueellista näkökulmaansa ja kutsui alueellisten taidetoimikuntien edustajia ajatustenvaihtoon. Toimikuntaa kiinnosti erityisesti keskustella siitä, miten soveltavan ja muun marginaalissa toimivan esittävän taiteen tuotantorakenteita ja toimintaa on kehitetty ja voidaan kehittää alueellisesti. Siksi mukaan kutsuttiin myös alueteattereiden ja näyttämötaiteen alueellisten pilotti-hankkeiden (Produforum, Framil, Pakkahuone ym.) vetäjiä. Keskustelutilaisuus järjestettiin 6. helmikuuta Helsingissä.

muu rahoitus kerättäisiin omista tuotoista ja kuntien kulttuuri-, ope-tus- ja sosiaalialan yhteistyön kautta. Näyttämötaidetoimikunta korosti esittävän taiteen uusimpien muo-tojen – teatterin soveltavan käytön, nykysirkuksen, performanssin sekä poikkitaiteellisten projektien – tuke-misen olevan elintärkeää koko esittä-vän taiteen kehitykselle ja parantavan taiteen alueellisen saatavuuden tasa-vertaisuutta.

Määrärahaa esittävän taiteen alue-keskuksille ei saatu vuodelle 2009, mutta hankkeiden päivitys- ja kar-toitustyö jatkui. Loppuvuodesta opetusministeriö nimitti Taiteen kes-kustoimikunnan ehdotuksesta Pertti Paltilan selvittämään eri taiteenalojen aluekeskustoiminnan kehittämistä. Paltilalle toimitettiin näyttämötaide-toimikunnan Esille!-muistio, ja hän

perehtyi esitettyihin pilottihankkei-siin maakuntamatkoillaan.

Vaikka toimikunta huomioi avus-tuspolitiikassaan uuden sirkuksen, esitystaiteen, performanssin, nukke-teatterin ja soveltavan kentän, mää-rärahojen niukkuus ja toimijoiden pienuus marginalisoivat tätä kenttää. Näyttämötaidetoimikunta kantaa jatkuvaa huolta vapaan kentän ra-hoituksesta. Ryhmien määrä ja tai-teellinen taso on kasvanut ja samalla toiminnan kirjo ja taiteiden välisyys kehittynyt.

Toimikuntaa ilahdutti, että rahoi-tuslain ulkopuolisten ammattiteat-tereiden toiminta-avustusmääräraha kasvoi 20 % vuodelle 2008 ja vielä 16,4 % vuodelle 2009. Se mahdollis-ti uusien ryhmien ottamisen avus-tuksen piiriin, vuonna 2008 Akseli Ensemble, Nukketeatterikeskus Poiju,

42

Oblivia, Siperian Teatteriyhdistys, Smeds Ensemble ja Teatteri Turmio. Seuraavana vuonna tuen piiriin otet-tiin vielä viisi uutta ryhmää.

Veikkausvoittovarojen käyttö-tarkoituksiin saatiin uutena kohta ”sirkustaiteen tukemiseen”, jota toi-mikunta oli esittänyt. Sirkustaiteelle irrotettiin ryhmien momentilta

75 000 euroa, jotka jaettiin neljälle uuden sirkuksen ryhmälle.

Lain piirissä olevien teattereiden yksikköhintojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen jatkui ja valtion tuki kasvoi rahoituslain perusteella 7,7 miljoonaa euroa. Huolta teattereil-le aiheutti kuitenkin kuntien vaikea taloustilanne. Monet kunnat leikka-sivat omaa rahoitusosuuttaan teatte-reille opetusministeriön paimenkir-jeistä huolimatta.

Ministeri Stefan Wallin jakoi näyttämötaiteen valtionpalkinnon Tampereen teatterikesässä ttt:n yleisölämpiössä pidetyssä tilaisuu-dessa ohjaaja Mikko Roihalle, joka ohjaajanuransa aikana on työsken-nellyt yli 15 ammattiteatterissa tuot-taen poikkeuksetta kauden huippuja. Roihan teatterikäsitys perustuu van-kasti suomalaiskansallisen yhteiskun-nan tulkitsemiseen teatterin keinoin. Palkinnonjakoa seurasi sankka teatte-rintekijäjoukko, joka palkitsi Roihan aplodein.

riitta seppäläpuheenjohtaja

VALTION NÄYTTÄMÖTAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaRiitta Seppälä johtaja, Helsinki

VarapuheenjohtajaVille Sandqvist näyttelijä, ohjaaja, Helsinki

JäsenetAhti Ahonen teatterijohtaja, RovaniemiKristiina Hurmerinta näyttelijä, KonnevesiJari Juutinen dramaturgi, LahtiMerja Laaksovirta toiminnanjohtaja, HelsinkiHarriet Nylund-Donner dramaturgi, TurkuTomi Purovaara toiminnanjohtaja, VantaaJohan Storgård teatterinjohtaja, HelsinkiRaimo Söder toiminnanjohtaja, HelsinkiTiina Weckström näyttelijä, Tampere


Näyttämötaidetoimi- kunta kantaa jatkuvaa huolta vapaan kentän rahoituksesta. Ryhmien määrä ja taiteellinen taso on kasvanut ja samalla toiminnan kirjo ja taiteiden välisyys kehittynyt.

43

Monessa Euroopan maassa on viime vuosikymmenen aikana havahduttu tunnistamaan arkkitehtuurin mah-dollisuudet kulttuurin, talouden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä. Tämä on nähtävissä sekä kunnian-himoisissa arkkitehtuuripoliittisissa ohjelmissa että maiden julkisen ta-hon lukuisissa rahoitus-, ohjaus- ja kannustustoimenpiteissä.

Suomen rakennusalalla kulunut kymmenvuotiskausi on ollut poikkeuksellisen intensiivinen. Rakenta-minen kasvukeskuksissa on lisäksi vuosi vuodelta ollut yhä kiihkeäm-pää. Kunnes loppuvuonna maailman-laajuinen talouskriisi käänsi rakenta-misen kasvukäyrän jyrkkään laskuun.

Korkeasuhdanne toi alalle kokei-lunhaluisia ja arkkitehtuurista kiin-nostuneita rakennuttajia. Muuttunut taloudellinen tilanne on käynnis-

Rakennustaide-toimikunta

Rakennusala hiljenee – entäs arkkitehtuuri ?

tänyt toisensuuntaisen liikkeen. Olosuhteisiin vedoten moni raken-nuttaja hakee nyt vapautusta erinäi-sistä ympäristön laatuun kohdiste-tuista velvoitteista.

Näissä tunnelmissa rakennustaide-toimikunta on erityisen tyytyväinen siihen että monivuotinen, toimikun-nan vastuualueeseen kuuluva arkki-tehtuuripoliittinen edistämistyö on saamassa uutta jalansijaa valtionhal-linnossa. Vuoden päättyessä hahmot-tui suunnitelma kolmen ministeriön (opm, ym ja tem ) yhteistyönä tehtä-väksi uudeksi kansalliseksi rakennus-kulttuuristrategiaksi, eli uudeksi ark-kitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi.

Arkkitehtuuripoliittisen asiantun-tijansa kautta toimikunta on voinut osallistua tärkeiden eurooppalaisten arkkitehtuuria koskevien asiakirjojen muotoiluun sekä efap:in (European

Kulunut vuosi on ollut valtion rakennustaidetoimikunnan työn kannalta merkittävä. Sekä taiteilija-apurahavuosiin että rakennustaiteen kehittämis- ja edistämismäärärahaan on saatu lisäystä. Tämä on erittäin tervetullut tunnustus alallemme. Mieleenpainuvan vas-tauksen kysymykseen, miksi arkkitehtuuri tarvitsee julkista tukea, saimme syksyllä 2008 Berliinissä järjestetyssä kansinvälisessä virkamiestapaamisessa Slovenian edustajalta (vapaasti käännettynä): ”Hyvää arkkitehtia ei halua kukaan. Rahoittaja kokee hänet kalliik-si, tilaaja hankalaksi, rakentaja vaikeaksi, puoliso etäiseksi ja lapset vieraaksi. Ei häntä ole, jollei kukaan asetu häntä puolustamaan. Siksi meidän (julkisen tahon) on se tehtävä.”

Forum for Architectural Policies) hallitusjäsenenä että yhteistyössä yllämainittujen ministeriöiden kanssa. Vuonna 2008 tällaisia olivat Euroopan unionin kulttuuriministe- rien neuvoston marraskuussa Brysse-lissä hyväksymät ”Päätelmät arkki-tehtuurista ja kulttuurin vaikutuk-sesta kestävään kehitykseen” sekä Leipzigin Charterin toteuttamista jatkava kestävän ja osallistavan kau-pungin julkilausuma, jonka aluesuun-nittelu- ja kaupunkipolitiikkami-nisterit hyväksyivät kokouksessaan Marseillessa marraskuussa.

Rakennustaidetoimikunta järjesti yhteistyössä opm:n ja ym:n kanssa syyskuussa suositun arkkitehtuuripo-liittisen seminaarin Kokonaisvaltaista ja kestävää! Paikkojen ja seutujen uudet haasteet, jossa oli yli kaksi sa-taa osallistujaa. Ministeri, kaupun-

44

ginjohtajat, ulkomaiset asiantuntijat sekä kotimaiset toimijat vakuuttuivat poliittisen työn merkityksestä raken-netun ympäristön ohjauksessa kohti kestävää kaupunki- ja rakennuskult-tuuria.

Vuoden 2008 alusta lähtien arkki-tehtuuripoliittista edistämistyötä on voinut seurata osoitteessa www.apoli.fi. Sivustoa täydennetään ja käänne-tään parhaillaan.

Vuoden aikana rakennustaide-toimikunta kokoontui päättämään apurahoista ja avustuksista vuodel-le 2009. Suomen rakennustaidetta edistettiin yhteensä 524 000 eurolla. Kohdeapurahoja ja erityisavustuk-sia rakennustaidetta edistäviin hank-keisiin myönnettiin yhteensä 267 000 euroa. Tähän summaan sisältyi myös arkkitehtuuripolitiikan edistä-mistyön tukeminen. Vuonna 2009 alkavia taiteilija-apurahoja myön-nettiin 9 arkkitehdille. Taiteilija-apurahaa nauttii nyt 14 arkkitehtia, mikä tarkoittaa vuodessa 242 030 euroa. Lisäksi myönnettiin vuoden 2008 valtionpalkinto 15 000 euroa arkkitehtityöhuoneelle Artto Palo Rossi Tikka.

Taiteilijaprofessori Mikko Heikkisen kausi päättyi 2008. Uudeksi rakennustaiteen taiteilija-professoriksi opetusministeriö nimit-

ti arkkitehti Olli Koposen rakennus-taidetoimikunnan esityksen mukai-sesti. Rakennustaidetoimikunta myös otti kantaa taito- ja taideaineiden riittämättömään opetukseen kou-luissa ja antoi asiantuntijalausuntoja Taiteen keskustoimikunnalle ja ope-tusministeriölle.

Toimikunnnan elokuun kokous pidettiin Keski-Suomen taidetoimi-kunnan tiloissa Jyväskylässä. Saimme tutustua paitsi alueellisen taidetoi-mikunnan työhön myös kaupungin lukuisiin uusiin rakennusprojekteihin kaupunginarkkitehti Ilkka Halisen johdolla. Syvällisimmät keskuste-lut käytiin Alvar Aallon kesämökin saunan kuistilla. Haluan kiittää to-mikuntaa rakentavasta yhteistyöstä ja hedelmällisistä keskusteluista sekä erityisasiantuntijaamme ja sihtee-riämme asioiden erinomaisesta eteen-päinviemisestä.

anna brunowpuheenjohtaja

VALTION RAKENNUSTAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaAnna Brunow arkkitehti, Helsinki

VarapuheenjohtajaMatti Rautiola professori, Espoo

JäsenetAki Davidsson arkkitehti, HelsinkiTeija Isohauta museolehtori, JyväskyläKaija Ojanen arkkitehti, HämeenlinnaHannu Puurunen arkkitehti, LapinlahtiPirjo Sanaksenaho arkkitehti, EspooMarkus Seppänen arkkitehti, TampereAntti-Matti Siikala professori, EspooAnna-Maija Ylimaula arkkitehti, professori, Oulu


45

46

Vaikka jokainen toimikunnan jäsen varmasti pyrkii hakemaan peruste-lunsa ehdotuksilleen rahojen jakami-sesta juuri mainituilla argumenteilla, toimikunnassa on herännyt tarve selvittää perusteellisemmin edellä mainittuja asioita. Vasta sitten kun toimikunnalla on riittävästi käytet-tävissään ajantasaista, tutkimukseen perustuvaa tietoa hakijoista, se voi ryhtyä tekemään toden teolla strate-giaa musiikkielämän kehittämiseksi. Strategiatyön siemen on siis pantu itämään vuoden 2008 aikana.

Kuluneena vuonna on myös herät-ty entistä laajemmin keskustelemaan taiteen merkityksestä hyvinvointia luovana tekijänä yhteiskunnassa ja sen soveltavasta käytöstä sosiaalityös-sä, lapsi- ja nuorisotoiminnassa sekä vanhusten hoidossa ja aktivoimisessa. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja eri-

Valtion säveltaide- toimikunta

Säveltaiteen strategiatyön siemen pantu itämään

laisten vanhojen ja uusien vähemmis-töjen huomioonottaminen on noussut puheeksi yhä useammin. Säveltaide-toimikunta on pohtinut omaa roo-liaan tässä taiteen laajenevien mer-kitysten kentässä. Hakemuksiin on alkanut yhä enemmän ilmaantua edellä mainitun kaltaisia käyttötarkoi-tuksia. Toimikunta seuraa tilannetta ja pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan edistämään toimintaa, jossa lähesty-tään uudentyyppisiä kohderyhmiä. Maahanmuuttajat kuuluvat näistä ryhmistä ajankohtaisimpiin, mutta sa-malla se on heterogeenisyytensä vuok-si yksi haastavimmista ryhmistä.

Teatteri- ja orkesterilain piirissä olevien orkestereiden voimakas kes-kittyminen klassiseen musiikkiin on herättänyt keskustelua eduskuntaa myöten. Peräti 23 orkesteria tai yh-tyettä 27:stä edustaa klassista musiik-

kia. Siihen on historialliset ja käytän-nölliset syynsä. Sinfoniaorkesteri tai muu sen kaltainen kokoonpano ei voi toimia harvaan asutussa maassamme menestyksellisesti ilman yhteiskun-nan merkittävää tukea. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, sillä orkestereiden ohjelmistot ovat monipuolistuneet niiden tavoitellessa uusia yleisöjä. Musiikkielämän mo-nimuotoisuuden turvaamiseksi on joka tapauksessa ryhdyttävä etsimään keinoja myös muuntyyppisten orkes-tereiden ja yhtyeiden pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseen.

Musiikin alueellinen saatavuus liittyy läheisesti edelliseen. Monen-laiset pienet, eri puolille Suomea sijoitettavat ja helposti liikuteltavat yhtyeet pystyvät kattavimmin vasta-maan musiikkitarjonnan alueellises-ta saatavuudesta. Valtakunnallisesti

Vaikka apurahojen jakaminen vie leijonanosan säveltaidetoimikunnan työskentely- kapasiteetista, toimikunta on myös pyrkinyt paneutumaan toimintansa kannalta keskeisiin musiikkipoliittisiin kysymyksiin. Itse asiassa juuri apurahahakemuksiin perehtyminen avaa tärkeitä musiikkipoliittisia näkökulmia. Hakemusten alueellinen jakautuma kertoo paljon aktiivisuudesta ja toisaalta myös sen puutteesta eri puolilla maata. Se kertoo musiikkitapahtumien ja -kilpailujen, taiteilijoiden, yhtyeiden ja orkesterien, konsertti- ja oopperatoiminnan, musiikkileirien ja muiden koulutus- tapahtumien maantieteellisestä sijoittumisesta, laajuudesta, merkittävyydestä ja kehityslinjoista maassamme.

47

toimivalla Konserttikeskus ry:llä on musiikki-instituuttien, jazz-liiton ja eräiden muiden valtakunnallisten toi-mijoiden ohella parhaat mahdollisuu-det vastata näihin haasteisiin. Yksi jo edellisenä vuonna asetetuista tavoit-teista nytkähti eteenpäin, kun kon-serttikeskuksen toimintatukeen saa-tiin tuntuva korotus. Konserttikeskus on panostanut voimakkaasti kouluille ja päiväkodeille suunnattuun ohjel-matarjontaan. Toimikunta seuraa Konserttikeskuksen toiminnan kehit-tymistä.

Säveltaidetoimikunnan käyntiin panema ja Taiteen keskustoimikun-nan edelleen jalostama aloite toimista koulujen taideaineiden opetuksen te-hostamiseksi eteni taiteen akateemik-kojen ja Taiteen keskustoimikunnan jäsenten allekirjoittamaksi, opetusvi-ranomaisille ja poliittisille päättäjille osoitetuksi vetoomukseksi taide-kasvatuksen aseman parantamiseksi koululaitoksessamme. Nyttemmin myös uusi opetusministeri on ilmais-sut ryhtyvänsä toimiin taideaineiden opetuksen lisäämiseksi uutta tuntija-koa laadittaessa.

Säveltaidetoimikunnassa on nos-tettu esille huolestuneisuus musiik-kijournalismin ja -kritiikin asemasta, arvostuksesta ja laadusta yhä viihteel-lisemmäksi muuttuvassa maailmassa.

48

VALTION SÄVELTAIDE- TOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaPekka Vapaavuori musiikin tohtori, Kuopio

VarapuheenjohtajaSatu Angervo intendentti, Espoo

JäsenetPedro Hietanen muusikko, VantaaCarita Holmström säveltäjä, HelsinkiJorma Hynninen professori, VantaaJaana-Maria Jukkara toiminnanjohtaja, HelsinkiSari Kaasinen muusikko, musiikinopettaja, JoensuuTimo Rautiainen muusikko, JyväskyläJuha Söder muusikko, RovaniemiSiskotuulikki Toijonen toimittaja, TampereLotta Wennäkoski säveltäjä, Helsinki

SihteeriAnni Tappola suunnittelija puh. (09) 1607 7382 [email protected]

Musiikkitoimittajille ja -kriitikoille on taattava hyvät työskentelyedel-lytykset myös osoittamalla nykyistä enemmän rahoitusta heidän tukemi-seensa.

Säveltaidetoimikunta järjesti syys-kuussa Tampereella yhteisen kokouk- sen Taiteen keskustoimikunnan alaisuuteen siirtyneiden alueellisten taidetoimikuntien musiikkijäsenten kanssa. Säveltaidetoimikunnan jäsen-ten lisäksi kokoukseen osallistui 13 edustajaa kymmenestä alueellisesta taidetoimikunnasta. Ensimmäisessä yhteisessä kokouksessa luotiin pohjaa jatkuvalle yhteydenpidolle, yhteis-työn ja työnjaon kehittämiselle sekä kartoitettiin säveltaiteen tilaa ja ase-maa eri alueilla. Yhteiset tapaamiset koettiin tarpeellisiksi ja niiden järjes-tämistä toivottiin jatkettavan vuosit-tain yhteistyön ja työnjaon konkre-tian kehittämiseksi.

Vuotuinen maakuntamatka teh-tiin pääsiäisenä Enontekiölle Hetan musiikkipäiville. Vierailun aikana tavattiin Hetan musiikkipäivien ja Särestön kamarikonserttien edustajia, joiden kanssa käytiin kiinnostavia ja valaisevia keskusteluja Lapin haja-asutusalueiden haasteista ja mahdol-lisuuksista. Pitkä ja kommelluksiakin sisältänyt matka osoitti, että klassi-nen musiikkikulttuuri elää ja menes-

tyy myös valtakuntamme syrjäisim-missä sopukoissa.

Valtion säveltaidepalkinto annet-tiin Heikki Laitiselle. Sillä haluttiin palkita elämäntyö, joka on nostanut kansanmusiikin asemaa maassamme paitsi perinteen säilyttäjänä myös merkittävänä uutta luovana tekijänä maamme musiikkielämässä.

Keskusteluyhteyttä opetusminis-teriöön on pidetty yllä ennen kaikkea musiikkiasioista vastaavan esittelijän kautta. Hän on ollut kerran kutsuttu-na toimikunnan kokouksessa, ja pu-heenjohtaja ja sihteeri ovat käyneet hänen kanssaan tarpeen mukaan kes-kusteluja sekä eräistä linjakysymyksis-tä että yksittäisistä ongelmakohdista.

pekka vapaavuoripuheenjohtaja

Kuluneena vuonna on myös herätty entistä laajemmin keskuste-lemaan taiteen merki-tyksestä hyvinvointia luovana tekijänä yhteis-kunnassa ja sen sovelta-vasta käytöstä sosiaali-työssä, lapsi- ja nuoriso-toiminnassa sekä vanhusten hoidossa ja aktivoimisessa.

49

Toinen toimintavuosi yhdessä in-tensiivisen strategiatyön kanssa on osoittanut selvästi, että toimikunnan mahdollisuudet vaikuttaa alan ke-hittymiseen ovat tällä hetkellä hyvin rajalliset. Esimerkiksi rahoituksen ly-hytjänteisyys on osoittautunut kesto-ongelmaksi, johon ei tunnu löytyvän byrokratian sokkeloissa tyydyttävää ratkaisua. Aiemmat toimikunnat ovat pyrkineet takaamaan edes muutamal-le teatteri- ja orkesterilain ulkopuoli-selle tanssiryhmälle mahdollisuuden pidempijänteiseen toimintaan myön-tämällä toiminta-avustusta kolmel-le vuodelle siten, että ryhmät ovat hakeneet tukea vuosittain. Asiassa otettiin aimo harppaus taaksepäin, kun opetusministeriö vuoden lopul-la ilmoitti, ettei toiminta-avustusta voi edes budjettivarauksella myöntää vuotta pidemmälle ajalle. Tanssin

Valtion tanssitaidetoimikunta

Tanssia tuettava pitkä- jänteisesti

Tanssitaidetoimikunnan työtä väritti erityisesti tanssin strategiatyön käynnistyminen. Strategian avulla toimikunta haluaa linjata alan tulevaa kehitystä, esittää uusia tanssi- poliittisia avauksia ja osoittaa tanssitaiteen monet mahdollisuudet yhteiskunnan eri sektoreilla. Työ valmistuu syksyllä 2009. Työssä on mukana neljä toimikunnan jäsentä, taiteilijaprofessori sekä seitsemän alan asiantuntijaa toimikunnan ulkopuolelta. Prosessi käynnistyi alkukesästä 2008 Helsingissä järjestetyllä seminaarilla, johon osallistui lähes 80 tanssin ammattilaista.

vapaan kentän kehittymisen kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että kykenemme luomaan tukijärjes-telmän, joka mahdollistaa toiminnan suunnittelun useamman vuoden jak-soissa.

Rahoitusrakenteet ovat suomalai-sessa taidekentässä erittäin jäykkiä. Tästä kärsii eniten tanssin kaltainen pieni ala, jolta puuttuu vahva infra-struktuuri ja suuret laitokset ja jossa freelance-toimijoiden määrä on suuri. Tanssin tukijärjestelmien kehittämi-sessä tulisikin voida poiketa jäykästä teatteri- ja orkesterilaki kontra vapaa kenttä -ajattelusta ja etsiä ennakko-luulottomasti uusia ja joustavia rahoi-tusmalleja. Luovaa ajattelua tarvitaan sekä toimikunnassa että opetusminis-teriössä.

Tutkija Paula Karhusen vuonna 2008 valmistunut tanssin produktio-

tukea kartoittanut tutkimus antoi toimikunnalle lisäpontta myönnet-tyjen tukisummien kriittiseen tar-kasteluun ja vahvisti ensimmäisenä vuonna sovittua linjausta myöntää aiempaa suurempia apurahoja, vaik-ka tuen saajien joukko tällä tavoin pieneneekin. Olemme toki vieläkin kaukana eurooppalaisesta tasosta. Strategiaprosessin osana tekemämme kansainvälinen vertailu paljastaa, että esimerkiksi Hollannissa nuori koreo-grafi saa tyypillisesti noin 5 000– 10 000 euron avustuksen, jonka ta-voitteena on mahdollistaa harjoittelu ja kokeilut pienessä työryhmässä noin kuukauden ajan. Suomessa vastaava summa voidaan myöntää parikym-mentä vuotta alalla työskennelleelle taiteilijalle. Kokenut koreografi voi Hollannissa saada noin 80 000 eu-ron suuruisen produktiotuen, kun

50

Suomessa toimikunnan jaettavissa on kaikkiaan 950 000 euroa (vuon-na 2009). Hollanti on valittu tässä vertailukohdaksi siksi, että se edustaa eurooppalaista keskivertoa, ei siksi, että siellä tukitaso olisi poikkeukselli-sen korkea.

Tukitason pienuus ei vaikuta ainoastaan taiteilijoiden toimeentuloon vaan ohjaa myös taiteellisia ratkaisu-ja. Koreografit eivät pääse tekemään suurempia ryhmäteoksia, ja harvassa ovat viime vuosina olleet esitykset, joissa on enemmän kuin 4–5 tans-sijaa. Jos taiteilija onnistuisikin saa-maan rahoitusta hiukan suuremmalle teokselle, seuraava pullonkaula on kiertuemahdollisuuksien lähes täy-dellinen puuttuminen kotimaassa. Toimikunnan strategiajaos onkin määritellyt kiertuetoiminnan kehit-tämisen yhdeksi tärkeimmistä tavoit-teistaan.

Toimikunnan syyskautta juhlisti tanssin valtionpalkinnon myöntämi-nen tanssitaiteilijoiden perustamalle Liikekieli.com-verkkojulkaisulle. Sen perustajat tanssija Valtteri Raekallio ja koreografi Thomas Freundlich taustajoukkoineen onnistuivat luo-maan tanssitaiteilijoiden omista lähtökohdista nousevan julkaisuja keskustelufoorumin, joka ennakko-luulottomuudellaan ja kiinnostavilla aihevalinnoillaan on saavuttanut nopeasti laajan lukijakunnan.

johanna laakkonenpuheenjohtaja

VALTION TANSSITAIDE- TOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaJohanna Laakkonen filosofian lisensiaatti, Nurmijärvi

VarapuheenjohtajaTuula Linnusmäki tanssitaiteilija, Lempäälä

JäsenetHarri Antikainen diplomitanssinopettaja, koreografi, KirkkonummiPetri Hoppu tutkija, Vesilahti Sari Lakso tanssitaiteilija, HelsinkiKai Lehikoinen koulutus- ja kehittämispäällikkö, TurkuKirsi Saastamoinen tanssija, KajaaniTimo Sokura tanssitaiteilija, teatterinjohtaja, KemiPirjo Viitanen tanssija, Kokkola

SihteeriMari Karikoski taidesihteeri puh. (09) 1607 7064 [email protected]

Tukitason pienuus ei vaikuta ainoastaan taiteilijoiden toimeen-tuloon vaan ohjaa myös taiteellisia ratkaisuja.

51

Toimintansa alkumetreillä valokuvataidetoimikunta rupesi valmistelemaan omaa strategiaansa. Strategia-valmistelun jatkuessa siinä mainitut asiat alkoivat toteutua tosielämässä. Taiteilijoiden eläketurvauudistus varmistui ja valokuvataiteen rahoitus kasvoi kahdella rintamalla: alan mää-räraha nousi 100 000 euroa ja toimi-kunta sai jaettavakseen kolme uutta yksivuotista apurahaa. Myös toive taito- ja taideaineiden tuntimäärien lisääntymisestä peruskouluopetuksen tuntikehyksessä alkoi saada vastakai-kua.

Samaan aikaan kun valokuvaken- tän toimijat valmistautuivat valoku- van juhlavuoteen 2009, valokuva-taidetoimikunta itse juhli 30-vuotista taivaltaan seminaarilla. Pohjan tähdet -tutkimushankkeen ja Ateneumin tai-demuseon kanssa yhteistyössä

Valokuva- taidetoimikunta

Oiva välivuosi

Alun ja lopun virittää täyteen voimaansa niiden väli, jolla on oma dramaturginen merkityksensä. Kolmivuotisessa elinkaaressaan valtion valokuvataidetoimikunta eli vuonna 2008 merkityksellistä ja edistyksellistä välikauttaan.

toteutettu seminaari keräsi satakunta kuulijaa, jotka ajankohtaisten pu-heenvuorojen ohella takasivat vilkkaan ajatustenvaihdon. Keskus-televa päivä Ateneum-salissa sai väli- töntä palautetta tarpeellisuudestaan ja toiveen jatkosta. Valokuvataide-toimikunta päättikin järjestää semi-naarin myös viimeisenä toimivuote-naan.

Valokuvakirjojen laatutuen myö-tätuulella valmistui jälleen visuaali-suutta helliviä kirjoja. Renja Leinon Olio hengittää voimakkaasti, Ben Kailan Valokuvia – Photographs py- säyttää katseen hetkiin, Mikko Savo-laisen Suomen romanit kuljettaa tun-temattomampaan todellisuuteen samoin kuin toisessa ajassa toteutettu Jaakko Heikkilän Armenian vaietut tarinat, ja Ari Saarron In situ tuo esiin vaietut paikat.

Valokuvataidetoimikunta myönsi vuonna 2008 valtionpalkinnon Elina Brotherukselle, jonka taiteelliset an-siot ovat tuttuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vuoden 2008 lopussa varmistui myös taiteen akateemik-kojen määrän lisäys; vuodesta 2009 alkaen myös valokuvataiteella on oma akateemikkonsa!

Valokuvataidetoimikunnan kan-nalta merkittävä edistysaskel oli työryhmän asettaminen visuaalisten alojen taidepoliittiselle ohjelmalle. Valokuvataiteen lisäksi yhteisessä kehittämisrintamassa toimivat ku-vataide, mediataide ja muotoilun alueelta taidekäsityö ja sarjakuva. Työryhmässä ovat mukana mm. tut-kija Sari Karttunen, valokuvataiteilija Kari Soinio, valokuvataidetoimikun-nan puheenjohtaja Anna Vilkuna, ja sen puheenjohtajana toimii museon-

52

johtaja Markku Valkonen. Työn on määrä valmistua toukokuun lopussa 2009.

Muutosten ja odotusten virtaan toi oman lisänsä Taiteen keskustoi-mikunnan puheenjohtajan vaihtumi-nen. Kun kulttuuriministeri Stefan Wallin nimesi tulevaksi puheenjoh-tajaksi Berndt Arellin, hän antoi tälle

VALTION VALOKUVATAIDE- TOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaAnna Vilkuna fm, Jyväskylä

VarapuheenjohtajaTuovi Hippeläinen valokuvataiteilija, Helsinki

JäsenetRita Jokiranta valokuvataiteilija, MaarianhaminaTauno Kohonen valokuvataiteilija, OuluPauliina Pasanen yliopettaja, EspooBenjam Pöntinen valokuvaaja, NurmoLars Rebers valokuvataiteilija, UusikaarlepyyPirkko Siitari museonjohtaja, KarkkilaTuomo-Juhani Vuorenmaa valokuvataiteilija, Helsinki

SihteeriSeppo Kauhanen taidesihteeri puh. (09) 1607 7378 [email protected]

Vuosi 2008 kasvatti hyvää pohjaa ja lisäksi isoja toiveita tulevalle.

tehtäväksi myös valmistella Taiteen keskustoimikuntaa koskevan muutos-esityksen vuoden 2009 aikana.

Vuosi 2008 kasvatti hyvää pohjaa ja lisäksi isoja toiveita tulevalle.

anna vilkunapuheenjohtaja

53

Lasten- kulttuuri- jaosto

Taide- ja taitoaineet esille!

Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaosto asetti omalle toiminnalleen vuodelle 2008 painopisteiksi edistää: – taiteilija–lapsi-vuorovaikutusta taidekasvatuksessa – koululaisten iltapäivätoiminnan taidesisältöjen kehittämistä – monikulttuurisuutta – lasten ja nuorten omaa tekemistä.

Lastenkulttuurijaosto tarjosi ope-tusministeriölle alueellisen ja tai-teenaloittaisen asian tuntemuksensa avuksi Taikalamppu-verkoston ke-hittämistyöhön, mutta ministeriön taide- ja kulttuuriperintöyksikkö ei pitänyt sitä tarpeellisena.

Jaoston puheenjohtaja ja sihteeri tutustuivat Pohjoismaisen Ministeri-neuvoston seminaarissa Tukholmassa pohjoismaisiin lastenkulttuuri hank-keisiin. Ruotsin Kulturrådetin uudel-la strategialla Skapande skola (Luova koulu) halutaan vahvistaa kulttuurin asemaa kouluissa, edistää oppilaiden omaa luovuutta sekä saada aikaan pitkäjänteistä toimintaa koulun ja kulttuurielämän välillä. Norjalainen menestystuote Den kulturelle skole-sekken (Koululaisen kulttuurireppu) on vuodesta 2001 lähtien esitellyt jo runsaalle 600 000 oppilaalle hyvin

monenlaista taidetta. Samalla on työl-listetty sellaisia ammattitaiteilijoita, joilta yhteistyö lasten ja nuorten kans-sa luonnistuu. Tanskaan on 2000-lu-vun alussa perustettu lastenkulttuu-rin verkosto (www.boernogkultur.dk). Kulttuuriministeriön alainen Boernekulturens netvaerk ylläpitää portaalia, johon on koottu erilaista lastenkulttuuriin liittyvää tietoutta, kuten eri taiteenalojen hankkeita, kult-tuuritalojen toimintaa, tutkimuksia ja julkaisuja.

Lastenkulttuurijaosto totesi lau-sunnossaan taide- ja taitoaineiden opetuksesta peruskouluissa, että tai-dekasvatuksen tilanne kouluissa on huolestuttava. Taide- ja taitoaineiden opetus ei ole missään suhteessa niihin odotuksiin, joita taideaineille asete-taan yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun puhutaan luovuudesta ja innova-

54

tiivisuudesta suomalaisten yritysten menestystekijöinä. Taideaineita tulisi myös hyödyntää nykyistä laajem-min esimerkiksi erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien integroinnissa luokkayhteisöön. Myös lahjakkai-den oppilaiden tulisi voida kehittää kykyjään. Tilanteen kohentamisek-si tarvitaan konkreettisia keinoja. Lastenkulttuurijaosto esitti, että – opetuksen tuntijakoa muutetaan siten että taide- ja taitoaineiden tun-timääriä lisätään; taide- ja taitoainei-ta hyödynnetään tietoaineiden ope-tuksessa– koulujen ja kulttuurilaitosten välis-tä yhteistyötä lisätään– koulujen yhteistyötä taiteilijoiden kanssa lisätään– opettajankoulutuksessa ja täyden-nyskoulutuksessa huomioidaan taide-aineet paremmin– eri toimijoiden välistä tiedonkul-kua parannetaan lastenkulttuuriver-koston avulla.

Koulujen taide- ja taitoaineiden opetuksen kehittämiseen tulee las-tenkulttuurijaoston esityksen mukai-sesti varata valtion talousarvioon 25 miljoonan euron määräraha.

Suomeen tulisi myös perustaa valtakunnallinen lastenkulttuuri-verkosto, joka kokoaisi eri tahojen edustajia yhteen. Lastenkulttuuri-

jaosto järjesti syyskuussa verkoston perustamisesta keskustelutilaisuuden, johon saapui paikalle kutsuttuna ope-tusministeriön, Opetushallituksen, Museoviraston, Valtion taidemuseon, Taikalamppu-verkoston sekä ammat- tijärjestöjen jäseniä. Lastenkulttuuri-jaosto kehittelee ideaa eteenpäin.

Taiteen keskustoimikunnan las-tenkulttuurijaosto jakoi 480 000 euroa lastenkulttuurin kohdeapura-hoihin ja erityisavustuksiin vuodelle 2009. Kohdeapurahoja jaettiin 49 taiteilijalle tai työryhmälle, yhteensä 169 500 euroa. Erityisavustuksia jaet-tiin 75 yhteisölle, yhteensä 310 500 euroa.

Vuoden 2008 lastenkulttuurin valtionpalkinnot annettiin kuvatai-teilija Alexander Reichsteinille laa-jasta ja monipuolisesta tuotannosta lastenkulttuurin alueella sekä tans-siteatteri Hurjaruuthille lasten- ja nuortenteatterin uudistamisesta.

vivan lygdbäckpuheenjohtaja

LASTENKULTTUURIJAOSTO 2008

PuheenjohtajaVivan Lygdbäck kulttuuripäällikkö, Vaasa

JäsenetMarkku Flink tuottaja, käsikirjoittaja, HalosenniemiPäivi Heikkilä-Halttunen tutkija, kriitikko, TampereKristiina Hurmerinta näyttelijä, KonnevesiSari Kaasinen muusikko, musiikinopettaja, JoensuuMikko Perkoila muusikko, JärvenpääTimo Sokura tanssitaiteilija, teatterinjohtaja, KemiJuhani Tolvanen toimittaja, sarjakuvaneuvos, HelsinkiKirsimaria Törönen-Ripatti taiteilija, tuottaja, MikkeliAnna Vilkuna FM, Jyväskylä


Taide- ja taitoaineiden opetus ei ole missään suhteessa niihin odotuk-siin, joita taideaineille asetetaan yhteiskunnal-lisessa keskustelussa, kun puhutaan luovuu-desta ja innovatiivisuu-desta suomalaisten yritysten menestys- tekijöinä.

55

VALTION TAIDETOIMIKUNTIEN MYÖNTÄMÄT VALTIONPALKINNOT 2008

ELOKUVATAIDEMatti Kassilaelokuvaohjaaja

KIRJALLISUUSRakel LiehukirjailijaKristiina Rikmansuomentaja

KUVATAIDEKristiina Uusitalotaidemaalari

LASTENKULTTUURIAlexander ReichsteinkuvataiteilijaTanssiteatteri Hurjaruuth

MUOTOILUPäivi Rintaniemikeramiikkataiteilija

Valtion- palkinnot 2008

NÄYTTÄMÖTAIDEMikko Roihaohjaaja

RAKENNUSTAIDEarkkitehdit Aaro Artto, Yrjö Rossi, Teemu Palo ja Hannu Tikka (Arkkitehtityöhuone APRT)

SÄVELTAIDEHeikki Laitinenmuusikko, professori

TANSSITAIDELiikekieli.com-verkkojulkaisu (Thomas Freundlich ja Valtteri Raekallio)

VALOKUVATAIDEElina Brotherusvalokuvataiteilija

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN MYÖNTÄMÄT VALTIONPALKINNOT 2008

Jörn Donnerelokuvaohjaaja

Juha Hurmedramaturgi

Kokkolan Oopperayhdistys ry.

56



Hämeen taidetoimikunta

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta

Keski-Suomen taidetoimikunta

Lapin taidetoimikunta

Oulun läänin taidetoimikunta

Pirkanmaan taidetoimikunta

Pohjanmaan taidetoimikunta

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta

Pohjois-Savon taidetoimikunta

Satakunnan taidetoimikunta

Uudenmaan taidetoimikunta

Varsinais-Suomen taidetoimikunta

57

Läänintaiteilija on alueellisen tai-detoimikunnan paras resurssi. Korostamme taidetoimikuntalai-toksen roolia taiteilijoiden työllistä-jänä. Alueellisen taidetoimikunnan pitää ohjata voimavaransa taidetyön edistämiseen myös läänintaiteilijan toimenkuvassa. Kiitän Etelä-Savon taidetoimikunnan jäseniä rohkeudes-ta ennakkoluulottomasti toteuttaa visiotaan.

Suuret visiot ja maailmaa sylei-levät puheet eivät kuitenkaan riitä. Tuloksia pitää syntyä. Etelä-Savossa olemme huomanneet, kuinka lää-nintaiteilijoiden ammattitaidon vaaliminen ja tukeminen kantaa he-delmää. Muotoilun läänintaiteilija Henri Ulmasen aurinkolasimallisto omalla tuotemerkillä lanseerattiin Italiassa ja Pariisissa. Visuaalisen alan läänintaiteilija Karoliina Leisti


Taide ensin

Taiteen kamppaillessa elintilasta viihteellistyvässä maailmassa taidetoimikunnan tehtävä on asettaa taide etusijalle. Etelä-Savon aluetaidetoimikunta tukee läänin- taiteilijoiden taiteellista ammattiosaamista ja kulttuurisen infrastruktuurin sisältöjen laatua sekä toimii aktiivisena mielipidevaikuttajana.

ja esittävien alojen läänintaitei-lija Minna Vilenius ovat saaneet omat projektinsa osaksi Suomen Kulttuurirahaston valtakunnal-lista Myrsky-nuorisohanketta. Savonlinnan seudun Eläköön Etelä-Savon esihistoria ja Mikkelin sekä Pieksämäen seutujen Myrskyävää – Matka erilaisuuteen -hankkeet työl-listävät myös maakunnassa asuvia ammattilaisia. Odotamme hankkei-den pohjalta syntyvän pysyvää toi-mintaa. Kuvataiteen läänintaiteili-jaksi on kutsuttu taidemaalari Han- na Räty valmistamaan aluetaidemu-seossa syksyllä avautuvan näyttelyn-sä teoksia. Hän myös ohjaa Muistot-projektia vanhainkodissa Juvalla. Taiteen soveltavalla käytöllä on Etelä-Savossa läänintaiteilijoidemme työn tuloksena elämänlaatua paran-tava vaikutus ”vauvasta vaariin”.

Itäisten taidetoimikuntien yh-teistyö on vakiintunut osaksi toi-mintaamme. Tuemme yhteisvoimin muun muassa Itäistä Tanssin aluekes-kusta ja lastenkulttuurikeskustemme kehittymistä osaksi Taikalamppu-verkostoa.

Etelä-Savon taidetoimikunta on aktiivinen kulttuuripoliittinen vai-kuttaja. Teemme yhteistyötä myös Etelä-Savon Maakuntaliiton, kuntien ja Suomen kulttuurirahaston kanssa. Pääsihteerimme Riitta Moisander on kutsuttu mukaan Etelä-Savon Maa- kuntaliiton luotsaamaan aluestrategia- työhön. Suuri kiitos hänelle tehdystä työstä, joka edesauttaa taidenäkökul-man esiintuloa.

Kulttuurin infrastruktuurin rapis- tuminen on suuri ongelma myös Etelä-Savossa. Matkailusta haikail- laan maakunnan pelastusta. Matkai-

58

lun teesit ovat laatu ja autenttinen kokemus. Nämä sisällöt syntyvät pit- kälti kulttuurista, johon hyvin oleel-lisesti kuuluu taide. Ilman riittävää resursointia taide- ja kulttuurilaitok-set eivät esimerkiksi pääse käsiksi EU-hankerahoihin, ammattilaiset eivät työllisty niiden sateenvarjon alla eikä verotuloja synny. Kulttuurin infrastruktuurin muodostavat tai-de- ja kulttuurilaitokset yhdessä kult-tuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuri ja menestys vaativat tekijänsä.

Toteutunut hallinnonalanuudis-tus on tuonut alueelliset taidetoimi-kunnat osaksi Taiteen keskustoimi-kuntaa. Yhteisten käytäntöjen ja toi-mintatapojen käyttöönotossa ei tule aikailla. Omalta osaltaan Etelä-Savon taidetoimikunta on ottanut käyttöön muun muassa uudet työsopimusmal-lit.

Suomalainen kulttuuri ja taide-elämä eivät kehity ”ylhäältä eivätkä alueelta” sanellen. Taiteen vapauteen kuuluu oleellisesti taiteilijan vapaus valita ilmaisunsa väline, sisältö ja työn suorituspaikka. Tästä syystä toi-von vuoropuhelun lisääntyvän myös valtion ja alueellisten taidetoimikun-tien välillä. Asialleen omistautunei-den asiantuntijoiden vapaaehtoistyö on korvaamaton panos maamme taide- ja kulttuurielämän hyväksi,

mitä ei pidä väheksyä. Paikallistason asiantuntijuus on voimavara niin Mikkelissä, Rovaniemellä, Vaasassa kuin myös Helsingissä. Taide ensin.

kirsimaria e. törönen-ripattipuheenjohtaja

Suomalainen kulttuuri ja taide-elämä eivät kehity ”ylhäältä eivätkä alueelta” sanellen.

ETELÄ-SAVON TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaKirsimaria E. Törönen-Ripatti kuvataitelija, taidegraafikko, Mikkeli

VarapuheenjohtajaMervi Riikonen taidekasvattaja, Pieksämäki

JäsenetSaku Heinonen ohjaaja, SavonlinnaHannu Hyttinen tanssitaiteilija, kaupunginsihteeri, SavonlinnaPaula Hyvönen fm, amanuenssi, MikkeliRisto Junnilainen rakennusarkkitehti, kuvataiteilija, MikkeliTimo Keski-Orvola SavonlinnaTarmo Laitinen kirjailija, Juva

Marja Putus suunnittelija, muotoilija, Savonlinna

LäänintaiteilijatMinna Vilenius esittävien alojen läänintaiteilija 1.1.2008–31.12.2009Hanna Räty kuvataiteen läänintaiteilija 1.8.2008–31.7.2009Henri Ulmanen tuottaja

PääsihteeriRiitta Moisander

OsastosihteeritRauni Freyberg Tuula Löppönen

Etelä-Savon taidetoimikunta Vuorikatu 3 A 50100 Mikkeli www.taideverkossa.net

59

60

Puuhakkaan toimelias pääsihtee-rimme Saara pyöräytti kuluneena vuonna tomeran tytön. Sofia Saara Jemina (tunturikyyhky) on prinses-san nimi, ja me kaikki häntä yhdessä ihailemme. Toimikuntamme kuiten-kin on sihteröitynyt vs. pääsihteeri Taija Tuomisen ja osastosihteeri Senni Suomalan tarkkojen silmien alla toimeliain käsin ja konein. Heidän lisäkseen on operoitu ja taisteltu taiteenedistämisen puo-lesta kolmen ”länkkärin” herkästi laukeavin asein. Pro-jektiassistentti Mikaela Maunontytär Uoti on ol-lut ankaran hellässä koulussa 1.7. 2008 alkaen toimikuntamme toi-mistossa. Hän on ilmiselvää kirjal-lisuuden ”länkkäriainesta”. Miksi sitten läänintaiteilijoita tulevai-suudessa kutsutaankaan – ja onko heitä? Aluehallintotaiteilijoiksi vai

aluekulttuuribyrokraateiksi? Länk-käreiden sijasta alkkareiksi?

Sisäänajo Taiteen keskustoimikun-taan on sujunut luovasti, ei niinkään luovien. Apua on pyydetty ja saatu. Armoa emme ole anoneet. Tuntuu kuin sitä olisi tullut anomatta. Olo on ollut turvallinen kuin yhdessä suuressa laivassa.

Jännitteet toimikunnan sisällä ovat olleet enempi alueellisia kuin sisällöl-lisiä.

Aivan vuoden lopussa osallistuim-me aktiivisesti Pertti Paltilan maanlaa-juiseen ristiretkeen taidetoimikuntien arkeen ja juhlaan. Hämeenlinnassa ja Lahdessa järjestetyistä tilaisuuksista vs. pääsihteerimme, kirjailija Taija Tuominen laati ansiokkaat muistiot, joista siteeraan tähän Lahden (18.2.) muistion viimeistä kirjausta Pertti Paltilan sanomana: ”Yhteistyö ja

yhteiseen asiaan uskominen on tär-keätä. Aamupäivällä Hämeenlinnan tilaisuudessa sanottiin, olikin juuri Hämeen taidetoimikunnan puheen-johtaja Pertti Munck, joka sanoi, että on olemassa fyysinen ja henkinen alueellisuus, pitää tehdä työtä saman yhteisen hyväksi ilman rajoja ja revii-rejä.” Tämän kirjauksen allekirjoitan avoimin mielin ja sydämin ja olen edelleen samalla ajatuksella liikkeellä.

Ei niin huolettomia päiviä, ettei joitain pilviä tulevaisuuden taivaalla olisi. Olkoonkin, että nykyinen toimi-kuntamme tullee muuttumaan koostu-mukseltaan mielestäni turhan rajusti, on kuitenkin tärkeätä tulevaisuutta se, kuka tai mikä instanssi taidetoimikun-nat tulevaisuudessa nimittää. Jos olen oikein tähtiä ja horoskooppeja tulkin-nut, niin maakuntaliittohaihattelu täs-sä yhteydessä saisi hajota tähtisumuksi

Hämeen taide-toimikunta

Vielä mennään

Vuonna 2007 kirjoitin tähän asiayhteyteen viimeisiksi sanoiksi: ”Menneitä on mukava laskeskella ja hehkutella, mutta kaksi tärkeintä vuotta ovat vielä edessä.” 2008 mentiin Hämeen taidetoimikunnassa nykyisellä kokoonpanolla takasuoralla. Kaksi kolmannesta puheenjohtajana on jo takana, sanoisi pessimisti. Optimistina näen vielä kolmanneksen olevan edessä mahdollisuuksineen.

61

politiikan ulkoavaruuteen kohti suu-ria mustia aukkoja.

Monella nykyisen Hämeen tai-detoimikunnan jäsenellä pyörähtää käyntiin kuudes vuosi taiteenedis-tämistä. Raakelin vuoksi tai tähden aherrettiin aikoinaan, Raamatun kertoman mukaan seitsemän vuotta. Maallisemman taiteenedistämisen vuoksi, tähden tai puolesta kuusi vuotta aherrusta tuntuu aika passe-lilta ajalta. Jää vielä kulttuurin nälkää kurnimaan yhä kiristyvien nälkävöi-den alle ja pateja piippuihin ampua alas kulttuuria uhkaavia vaaroja niin maalla, merellä kuin ilmassa, taidetoi-mikuntatyöskentelyn jälkeenkin.

Yksi kaikkien, kaikki yhden yhtei-sen kulttuurin puolesta. Toivottavasti Suomen kansa veikkaa ja lottoaa suu-rella tunteella entistä kiihkeämmin.

pertti munck puheenjohtaja

HÄMEEN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaPertti Munck kulttuuripalvelupäällikkö, Forssa

VarapuheenjohtajaUlla Koskinen-Laine graafinen suunnittelija, Lahti

JäsenetMarko Aaltonen valokuvataiteilija, opettaja, RenkoAimo Hentinen toiminnanjohtaja, HollolaTerhi Hildén musiikkiluokanopettaja, LahtiTapio Hurri musiikkiopiston rehtori, HämeenlinnaSirpa Juuti amanuenssi, HeinolaJuha Laurikainen koulutusohjelmajohtaja, HämeenlinnaHelena Lehtinen korutaiteilija, LahtiTimo Sinivuori koulutusjohtaja, RiihimäkiTaija Tuominen kirjailija, Hämeenlinna

LäänintaiteilijatHannu Räisä näyttämötaide/nukketeatteri Sirpa Haapaoja visuaaliset taiteet

Anna Vesen tuottaja-läänintaiteilijaRitva Norkia tanssitaide/lastenkulttuuri (31.1.2008 saakka)

PääsihteeriSaara Tiuraniemi (31.8.2008 saakka)Taija Tuominen (1.9.2008 alkaen)

OsastosihteeriSenni Suomala

Projektiassistentti Mikaela Uoti (1.7.2008 alkaen)

Hämeen taidetoimikunta Keinusaarentie 1 13200 Hämeenlinna www.hameentaidetoimikunta.fi

Jää vielä kulttuurin nälkää kurnimaan yhä kiristyvien nälkävöiden alle ja pateja piippuihin ampua alas kulttuuria uhkaavia vaaroja niin maalla, merellä kuin ilmassa.

62

Alueelliset taidetoimikunnat ovat erityisen tärkeitä siinä, että niiden myöntämän tuen ja muiden pal-velujen kautta taiteilijaverkosto voi levittäytyä ympäri Suomea.Taidetoimikunnat ovat yhteistyön keskuksia, joiden kautta taiteilijat ja kaikki kulttuurista kiinnostuneet voivat yhdistää voimavarojaan.

Kaakkois-Suomen taidetoimi-kunnassa on vuonna 2008 tehty paljon yhteisöllisyyttä edistävää työtä. Toimikunta on paneutunut strategiseen suunnitteluun työs-tämällä taiteenalakohtaiset kehit-tämissuunnitelmat. Työn aikana arvioitiin alueen vahvuuksia ja heikkouksia sekä mietittiin kehittä-mislinjauksia ja painopisteitä. Työ on lisännyt eri taiteenaloja edusta-vien jäsenten yhteisymmärrystä ja vuorovaikutusta.

Kaakkois- Suomen taidetoimikunta

Taidetoimi- kuntatyön henki on vapaus

Taiteen edistämisen tärkein tehtävä on taata riittävä määrä varoja vapaasti haettaviin apurahoihin, joita ei ole valjastettu kulloinkin muodissa oleviin erityistarkoituksiin. Taiteen henki on vapaus. Jotta syntyisi taidetta, joka uudistaa ja pitää elävänä kulttuuri-perintöä, pitää taiteen saada etsiä itse tiensä ilman minkään tahon holhousta. Myös taidetoimikuntien jäsenet tulee nimittää saman periaatteen mukaisesti, jotta vapaus toteutuisi käytännössä.

Yhteisöllisyyttä on edistetty myös olemalla mukana Etelä-Karjalan ja Kotkan taiteilijaseurojen aloitteesta syntyneen kuvataiteen aluekeskus-hankkeen suunnittelussa. Tehdyn selvityksen mukaan sekä taidemuseot että suurimmat kaupungit ovat kiin-nostuneita yhteistyöstä hankkeen puitteissa. Toteutuessaan hanke tuki-si merkittävästi kulttuuriyrittäjyyttä parantamalla taiteilijoiden työllisty-mistä ja mahdollistaisi esimerkiksi taidelainaamotoiminnan ja tehok-kaan tiedotustoiminnan.

Säveltäjät esiin -projektilla puo-lestaan houkuteltiin ”koloistaan” säveltäjiä musiikin lajityyppeihin katsomatta. Mukaan ilmoittautui parikymmentä säveltäjää, ja vuoden aikana työpajoissa hiottiin toista-kymmentä teosta esityskuntoon. Ne kantaesitettiin kahdessa hyvän ylei-

sömenestyksen saaneessa konsertis-sa Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Projekti auttoi säveltäjiä verkostoitu-maan ja antoi eväitä yhteistoimintaan vastakin.

Kaakkois-Suomen teatteritarjonta on vilkasta. Alueella toimii neljä am-mattiteatteria sekä useita harrastaja-näyttämöitä, ja kesäteatteritoimintaa on miltei joka paikkakunnalla. Jo vuosia sitten ammattiteatterit ryh-tyivät taidetoimikunnan aloitteesta julkaisemaan yhteistä tiedotuslehteä. Toimikunta on kannustanut myös harrastajateattereita vastaavanlaiseen toimintaan. Kesäteatteritarjonnasta onkin julkaistu yhteisesitteet niin Etelä-Karjalan kuin Kymenlaakson osalta.

Taidetoimikunta on ollut vahvasti mukana Etelä-Karjalan lastenkulttuurin aluekeskuksen Metkun käynnis-

63

tämisessä, johon lähes kaikki alueen kunnat on saatu mukaan. Tärkeä ta- voite on ollut valtakunnalliseen Tai-kalamppu-verkostoon pääseminen. Myös Kymenlaakson puolella lasten-kulttuurin parissa toimivien yhteistyö on ollut aktiivista ja pyrkinyt samaan päämäärään. Tavoitteiden yhdistä-minen onkin varmasti tulevaisuuden voimavara.

Taidetoimikunnan erityisalue on kansainvälinen toiminta, johon liittyviä hankkeita varten palkattiin oma läänintaiteilija. Toimikunta on vuokrannut taiteilijoiden käyttöön vierasasunnon Barcelonasta ja teh-nyt kulttuurivaihtosopimuksen sen naapurikaupungin Gironan kanssa. Toiminnan toinen painopiste on ol-lut Venäjän lähialueella. Pietarilaisten tahojen kanssa on tehty lukuisia yh-teistyöhankkeita: Pietarin kulttuu-riasiain instituutin kanssa aloitettiin kulttuuritapahtumien esittelyvaihto ja Puškinin lastenkirjaston kanssa on jatkettu monivuotista yhteistyötä. Muusta kansainvälisestä toiminnas-ta mainittakoon näyttelyvaihto sak-salaisen Bonnin Künstlerforumin kanssa.

Kaakkois-Suomen taidetoimikun-ta haluaa olla taiteen vapauden ja sen mahdollistaman aidon yhteistyön puolestapuhuja. Näiden asioiden esil-

lä pitäminen takaa vahvan ja omalei-maisen kulttuurin säilymisen alueel-lamme ja koko Suomessa.

ari helanderpuheenjohtaja

KAAKKOIS-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaAri Helander kriitikko, pianonsoiton lehtori, Kouvola

VarapuheenjohtajaJuha Iso-Aho lehtori, Imatra

JäsenetTarja Ahokainen keramiikkataiteilija, ImatraPäivi Eronen valokuvataiteilija, ImatraAleksandra Hintsala kuvataiteilija, KotkaAnna-Maija Issakainen taiteen tohtori, Kouvola (20.10.2008 alkaen)Petri Liukkonen kirjastotoimenjohtaja, KuusankoskiHannu Oksanen tuottaja, ohjaaja, Kotka (1.1.2007–20.10.2008)Anne Tompuri taidemaalari, Lappeenranta

LäänintaiteilijatAntonio Altarriba taideteollisuus (1.1.2008–31.12.2009) Heli Kaukiainen kuvataide (1.8.2006–31.7.2009)Petri Pietiläinen kirjallisuus (1.8.2004–31.7.2008)Minna Pirilä-Marttinäyttämötaide (1.11.2006–28.2.2009)

PääsihteeriMatti Nieminen OsastosihteeritJohanna TillaéusKirsi Kosonen

Kaakkois-Suomen taidetoimikunta Hallituskatu 7 D 45100 Kouvola www.hanatkaakkoon.net

Kaakkois-Suomen taide-toimikunta haluaa olla taiteen vapauden ja sen mahdollistaman aidon yhteistyön puolestapuhuja.

64

65

Monesti taidetoimikuntatyössäkin murehditaan asioita, joista ei voi olla kiitollinen. Rahaa on aina liian vä-hän, hyviä apurahanhakijoita ei pys- tytä niukkuutta jaettassa huomioi-maan, aika menee byrokraattisiin pyörittelyihin ja tällä hetkellä huolet-taa muun muassa maakuntien liitto-jen havittelema alueellisten taidetoi-mikuntien nimitysvalta.

Samanaikaisesti taidetoimikun-tatyöstä löytyy monia kiitollisuuden aiheita, eikä niitä tarvitse edes etsiä suurennuslasin kanssa. Vuonna 2008 Keski-Suomen taidetoimikunta sai olla kiitollinen ainakin seuraavista kolmesta asiasta, kolmesta kulttuu-rinkukasta, jotka eivät ole edes pieniä vaan suuria ja upeita:

Lokakuussa taidetoimikunta palk-kasi elokuva- ja mediataiteen läänin-taiteilijaksi Live Herring -työryhmän,

johon kuuluvat medianomi Päivi Hintsanen, km Ilkka Kuukka sekä fm Soile Ollikainen ja joka alkaa to-teuttaa maakunnallisten toimijoiden kanssa elokuva- ja mediakulttuuri-hankkeita. Keski-Suomen taidetoi-mikunta voi iloita uudenlaisesta, kiinnostavasta läänintaiteilijuudesta, joka mahdollistaa erilaisia toimin-tatapoja, yhteisöllisyyttä ja laajaa osaamista. Läänintaiteilijakolmikko iloitsee puolestaan siitä, että erilai-sista näkökulmista on tiimissä mie-lekästä keskustella ja trion jäsenten omat vahvuudet rikastuttavat viran hoitamista.

Toinen ilonaihe Keski-Suomelle on ollut opetusministeriön Lastenpäivän palkinto Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:lle tunnus-tuksena käsityökoulun toiminnasta ja lasten ja nuorten taidekasvatuksen

ja harrastustoiminnan edistämises-tä. Jyväskylän käsityökoulu järjes-tää käsityön taiteen perusopetusta Jyväskylässä, Joutsassa ja Saarijärvellä, ja koulun noin 300 oppilaasta puo-let on lapsia ja nuoria. Marraskuussa myönnetystä palkinnosta koko Keski-Suomi saa olla kiitollinen.

Loppuvuodelle sijoittuu myös taidetoimikunnan tekemä kuntamat-ka Viitasaarelle, jossa luovutettiin Miekkaniemen taiteilijaresidenssil-le Vuoden Kulttuuriteko -palkinto. Miekkaniemi on kansainvälinen ryt-mimusiikin residenssi- ja työskente-lypaikka, joka on toiminut vuodesta 2005 lähtien Taiteen keskustoimi-kunnan avustamana. Miekkaniemi tarjoaa mahdollisuuden säveltämi-seen, kirjoittamiseen sekä myös maa-ilman huippumuusikoiden konsert-tien kuuntelemiseen. Viitasaarella

Keski-Suomen taidetoimikunta

Kolme kaunista kulttuurin- kukkaa

Englantilainen Clare Grant pitää suosittua Three Beautiful Things -blogia, jossa hän kirjaa päivittäin kolme kiitollisuuden aihetta. Hän uskoo onnellisuuden löytyvän pienistä asioista. Blogin lukijat näyttävät jakavan hänen ajatuksensa: kiitollisuuden kohteiden miettiminen auttaa itse kutakin epävarmuudessa ja toivottomuudessa. Moni asia on myös oikeasti ihan hyvin.

66

iloitsimme myös entisen musiikin läänintaiteilija Ilkka Rantamäen seu-dulle jättämästä perinnöstä ja Ilkan vaikutuksesta alueella edelleen sekä haistelimme Suomen ainoan par-fymöörin Max Joacimin luonnonmu-kaisia parfyymejä. Kuntamatkoilta voi löytää kaikenlaista, ja onkin tär-keää lähteä liikkeelle tutuista ja tur-vallisista toimistotiloista.

Taidetoimikunta voisi listata lukuisia muitakin kiitollisuuden aiheita. Tanssin läänintaiteilija Ismo-Pekka Heikinheimon Tanssin Aika -festi-vaali kokosi syyskuussa jo kolmannen kerran yhteen kiinnostavia tanssi-teoksia sekä yleisöä, ja muotoilun läänintaiteilija Kaija Savolainen on tehnyt arvokasta työtä maakunnassa designin ja muotoilun verkoston luo-misessa ja lujittamisessa. Muutakin kiiteltävää olisi – niin suurta kuin pientä – mutta luultavasti Keski-Suomen kuulumiset alkaisivat pian kuulostaa Oscar-palkintopuheelta.

Moitittavaan on tutumpi lopet-taa: asianmukaiset työtilat taidetoi-mikunnan henkilöstölle olisi pian löydyttävä.

laura kuitunen lähteenmäkivarapuheenjohtaja

Ps. Clare Grantin blogin osoite on http://threebeautifulthings.blogs-pot.com.

KESKI-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

Puheenjohtaja Raija Partanen projektipäällikkö, Jyväskylä Varapuheenjohtaja Laura Kuitunen Lähteenmäki kustannuspäällikkö, kirjailija, Jyväskylä Jäsenet Jouni Huhtaniemi markkinointipäällikkö, JyväskyläRaija Manninen museolehtori, JyväskyläTurkka Manninen oopperalaulaja, lehtori, MuuramePipsa Nieminen LitT, dosentti, JyväskyläYrjö Pulkkinen diplomi-insinööri, SaarijärviPentti Ronkanen kirjastonhoitaja, ÄänekoskiSeppo Uuranmäki kuvataiteilija, Korpilahti LäänintaiteilijatHannu Castrén kuvataide 1.1.2003–31.12.2008

Ismo-Pekka Heikinheimo tanssi 1.8.2005–31.7.2010Kaija Savolainen muotoilu 1.1.2008–31.12.2010

PääsihteeriTiina Nurminen

OsastosihteeriSeija Tervasmäki

Keski-Suomen taidetoimikunta PL 41 (Cygnaeuksenkatu 1 ) 40101 JYVÄSKYLÄ www.kstaide.net

Taidetoimikuntatyöstä löytyy monia kiitolli-suuden aiheita, eikä niitä tarvitse edes etsiä suurennuslasin kanssa.

67

Mutta kaikesta selvittiin ja näyttää siltä, että vieläpä hyvin. Saimme myös takaisin lainassa olleen toisen osastosihteerimme, joten asiat ovat hoituneet sutjakkaammin. Erityisesti kiittelen läänintaiteilijoidemme osaa-vuutta ja intoa erilaisten hankkeiden toteuttamisessa. Touhukkaasti on toimittu niin paikallisella, maakun-nallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Esittävien taiteiden (aik. sanatai-teen) läänintaiteilija Tuula Väisänen on todella pannut tuulemaan. Väisäsen käynnistämä Arctic Drama -hanke on kouluttanut lappilaisia kirjoittajia näytelmän kirjoittamisen saloihin. Koulutuksen ensimmäinen vaihe vuosina 2007–2008 toteu-tui eakr:n, Lapin taidetoimikun-nan, Finnmarks fylkesbibliotekin (Finnmarkin lääninkirjasto) sekä

Tromssan fylkeskommunin rahoi-tuksella. Kymmenen kuukautta kes-täneeseen koulutukseen osallistui 18 kirjoittajaa Lapista ja 4 kirjoittajaa Finnmarkin läänistä. Koulutuksen pohjalta perustettiin Arctic Drama -ryhmä, jossa kirjoittajat edelleen kehittävät osaamistaan näytelmien kirjoittajina. Ryhmän kirjoittamista näytelmistä muodostetaan teksti-pankki, josta näytelmät ovat tilatta-vissa luettavaksi ja teatteriryhmien käyttöön. Näyttää vahvasti siltä, että tulevina vuosina saamme nähdä useissa lappilaisissa harrastajateatte-reissa ja toivon mukaan myös ammat-titeattereissa Arctic Drama -ryhmä-läisten käsikirjoittamia näytelmiä.

Yhtenä Lapin taidetoimikun-nan toiminnan painopisteenä ovat lapset ja nuoret. Läänintaiteilija Tuula Väisänen kiersi vuoden aika-

na pitkin maakuntaa pitäen koulu-laisille sanataidepajoja ja opettaen ilmaisutaitoa. Tämä työ on ollut hyvänä pohjana isommille ajatus-kaarille. Loppuvuodesta tuli tie-to, että Lapin taidetoimikunnan Outoguru-hanke on saanut Suomen Kulttuurirahastolta nuorisokulttuu-riin suunnattua Myrsky-rahoitusta 200 000 euroa. Tuula Väisäsen or-ganisoima nuorten taideprosesseihin paneutuva Outoguru tulee toteutu-maan 2009–2010 kymmenellä paik-kakunnalla: Kolarissa, Muoniossa, Kittilässä, Enontekiöllä, Utsjoella, Inarissa, Sodankylässä, Sallassa, Savu- koskella ja Pelkosenniemellä. Outo-guru on viimeisin esimerkki Lapin taidetoimikunnan hankkeilleen saa-masta ulkopuolisesta rahoituksesta. Vuosien mittaan rahoitusta on saatu erilaisiin näyttely-, koulutus- ym.

Lapin taidetoimikunta

Lähellä ja kaukana

Nykyisen taidetoimikunnan toinen toimintavuosi oli vaativa ja rikastuttava. Ylimääräistä huomiota ja aikaa vaativat taidehallinnon uudistuksesta johtuvat monenmoiset asiat. Ensimmäinen vuosi käsikynkässä Taiteen keskustoimikunnan kanssa ei vielä ihan tasa- tahtia luistanut, mutta eiköhän harjoitus sovita askeleet paremmin yhteensopiviksi. Hyvältä kuitenkin näyttää. Vuoden loppupuolella uuden pääsihteerin ja kahden uuden läänintaiteilijan valintaan liittyvät tehtävät ja pohdinnat työllistivät yllättävän paljon.

68

projekteihin lähinnä eu:lta ja poh-joismaisista rahoitusohjelmista ja parhaimmillaan ulkopuolinen rahoi-tus on ollut miltei saman suuruinen kuin koko vuoden taiteenedistämis-budjetti.

teilijan Anu Riestolan kanssa lappi-laisille ammattimaisille kuvantekijöil-le suunnatun Julkisten tilojen taide -koulutuksen. Kurssin tavoitteena oli opettaa taiteilijoille julkiseen ti-laan tulevan taideteoksen tekemiseen liittyvät prosessit ja parantaa siten kuvataiteilijoiden valmiuksia osallis-tua ympäristön visuaaliseen kehittä-miseen. Kurssi oli myös askel kohti prosenttiperiaatetta, joka ei ole vielä päässyt vauhtiin näillä leveysasteilla.

Vuoden 2008 aikana Lapin taide-toimikunta on valmistellut Barents Veterans -hanketta, jonka tarkoituk-sena on kartoittaa ja koota yhteen pohjoista kuvataiteen historiaa. Hanke kokoaa yhteen pohjoisia tai-teen tutkijoita ja 1960–1980-lukujen kuvataidetta esittelevän yhteisnäytte-lyn kautta myös pohjoisia taidemu-seoita. Hanke on neljän maan yhtei-nen ja toteutetaan niiden alueilla. Näyttely- ja seminaarikokonaisuus toteutuu vuosina 2009–2012.

Uusi ja mielenkiintoinen yh-teistyökuvio on syntynyt Lapin tai-detoimikunnan, Metsähallituksen ja Lapin taiteilijaseuran kesken. Metsähallituksen luontokeskuk-sessa Galleria Kellokkaassa Kolarin Äkäslompolossa Ylläksellä järjeste-tään lappilaista kuvataidetta esittele-viä näyttelyitä. Läänintaiteilija Anu

Tuottamisen ja mediakulttuu-rin läänintaiteilija Petteri Putkinen aloitti kevättalvella pestinsä. Hänen työkenttänsä ulottuu myös kuvatai-teen puolelle, ja hän järjesti syksyllä yhdessä visuaalisten alojen läänintai-

69

Riestola on yhdessä Lapin taiteili-jaseuran edustajan kanssa koonnut näyttelyt ja vastannut näyttelyiden pitäjien ammattimaisuudesta.

Saamelaisen kulttuurin läänintai-teilija Ulla Pirttijärvi-Länsman jatkoi vankkaa työtä joikumusiikin parissa taltioiden vanhoja joikuja ja kiertäen kouluissa opettamassa joikua nuorel-le polvelle. Ulla Pirttijärvi-Länsman valmisteli myös joikumusiikkiin liit-tyvää oppimateriaalipakettia, joka ilmestynee vuoden 2009 aikana. Hän lopetti kuluneen vuoden lopussa 5 vuoden työrupeaman taidetoimikun-nassa. Siinä ajassa ehti saada jo paljon aikaiseksi.

kaija kiurupuheenjohtaja

LAPIN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaKaija Kiuru kuvataiteilija, Rovaniemi

Varapuheenjohtaja Päivi Linnansaari tekstiilityön did.lehtori, Sinettä

JäsenetJaakko Alatalo valokuvaaja, Kätkäsuvanto

Ahti Kaulanen yrittäjä, ÄkäslompoloJorma Koski kirjailija, KemiIlmari Laiti lehtori, InariMerja Leinonen kulttuurisihteeri, SodankyläLauri Luttinen rakennusmestari, muusikko, KemijärviLiisa Penttilä teatteri-ilmaisun ohjaaja, Rovaniemi (13.8.2008 alkaen)Katriina Pietilä-Juntura museonjohtaja, TornioSari Sipola erityisopettaja, SallaHelena Törmä tuntiopettaja, Inari (12.8.2008 saakka)

LäänintaiteilijatUlla Pirttijärvi-Länsman saamelaistaide (1.1.2004–31.12.2008)Petteri Putkinen tuottaminen, mediakulttuuri (1.6.2008–31.5.2010)Tuula Väisänen sanataide, esittävät taiteet (1.3.2007–28.2.2009)Sami Viitasaari muotoilu (1.1.2007–31.12.2008, virkavapaalla 21.8.2007 alkaen)Anu Riestola visuaaliset taiteet (1.3.2006–28.2.2009)

Touhukkaasti on toimittu niin paikalli-sella, maakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Pääsihteeri Kari Laine

OsastosihteeritRaija RantalaPäivi Upola

Lapin taidetoimikunta Vapaudentie 10 96100 ROVANIEMI www.artslap.fi [email protected]

70

Oulun läänin taidetoimikunnalla on ollut onni saada työntekijöikseen aloitekykyisiä ja laaja-alaisia alojensa ammattilaisia. Läänintaiteilu ja sii-hen kuuluva tehtäväkenttä on ko-keiluajoista asti etsinyt muotoaan. Kun itse muinoin viime vuosisadan 70-luvulla olin läänintaiteilijana, olivat olosuhteet perin toisenlaiset. Olimme eräänlaisia kummajaisia, joiden odotettiin vastaavan kaikkiin toiveisiin: kollegaltani taidemaalari Paavo Pelvolta tivattiin muun muas-sa viulunrakennuskurssia.

Odotukset ovat varmaan rea-lisoituneet, kun toimijakenttä on oppinut käyttämään kukin vuorossa olevan taitelijan tai tuottajan eri-tyisosaamista. Harvemmin onneksi kuulee epäonnistuneista rekrytoin-neista ja niistä seuranneista petty-myksistä.

Hyvä läänintaiteilija on taidetoi-mikuntansa edusmies ja taiteenalansa monipuolinen katalysaattori ja ideage-neraattori. Haikeudella hyvästelimme vuoden päätteeksi lastenkulttuurin läänintaiteilijamme Piritta Rossin ja muotoilun ammattilaisen Leena Isotalon. Alkanut vuosi vaihtaa vielä yhden läänintaiteilijan eli valokuvauk-sen läänintaitelija Hannele Pappilan.

Kun taiteilijat vielä lyövät hynttyyt yhteen ja tekevät yhteisesti koottuja voimanponnistuksia, niin aivan var-masti saadaan pitkään ja merkittävällä tavalla vaikuttavuutta alueen ihmisten elämänsisältöihin ja kulttuurisiin har-rastuksiin. Erityisen merkittävää tämä työ on täällä harvaanasutulla ja laajalla toimialueella.

Monille yksinään puurtaville lää-nintaiteilijan tuki on myös tärkeää vertaistukea ja innoitusta, ja toisaalta

heidän vetämissään koulutus- ja pro-jektitapahtumissa on monilla paikka-kunnilla sisään rakennettuna se kiih-dytin, jota ei ehkä pelkällä apurahalla saataisi nostettua jalalle ja jonka vai-kutukset ovat monimuotoisia.

Satojen kilometrien ajomatkat hal-ki erämaiden voivat kuulostaa ekso-tiikalta, mutta muutama vuosi kairan kiertämistä vie romantiikan hohteen ja kysyy todellista ammatillista into-himoa. Opettaja pienellä kyläkoululla perukassa, yksinäinen käsityöntaitaja, valokuvaaja työhuoneellaan, teatteri-ryhmä selkoskylällä tai kainuulainen nuorisoryhmä elämänuskoa ylläpitävää festaria rakentamassa ovat niitä, joille läänintaiteilijan ammatillinen apu ja uskonvahvistus ovat ensiarvoista. Se on parasta mahdollista aluepolitiikkaa.

Taiteen aloja on niin monia ja siksi taidetoimikunnassa on pakko käydä

Oulun läänin taidetoimi-kunta

Oodi osaaville läänin- taiteilijoille

Meillä Oulun läänissä eletään erään periodin loppua, mikä tarkoittaa useamman läänin- taiteilijan pestin päättymistä tai olemista loppumetreillä. Läänintaitelijan työ ei aina saa oikeata arvostusta työjakson kuluessa, mutta kun tulee aika tehdä yhteenvetoa, huomataan miten huimia asioita hyvä läänintaitelija saa aikaan.

71

periaatekeskustelua, mikä taiteen ala on kulloinkin vuorossa ja mikä ala tässä ajassa tuntuu tällä alueella olevan oikeutettu vuorostaan saamaan lää-nintaitelijan tuoman lisälatauksen.

Kun katsoo miten monikerroksisia läänintaiteilijoiden työntulokset ovat kasvatustyöstä eri alueilla koottuihin katselmuksiin ja aluenäyttelyihin, voi olla ylpeä, että maakuntiemme eri alueet ja niiden toimijat saavat työlleen ansaitsemaansa näkyvyyttä. Tämän tekemisen edellytykset ovat osaltaan myös toimivan suunnittelun ja oikealla lailla ideoivan taidetoimi-kunnan sekä läänintaiteilijoiden on-nistunutta vuorovaikutusta.

Erinomaisesta vuodesta saamme Oulun läänissä kiittää läänintaiteili-joitamme: Leena Isotalo (taideteolli-nen muotoilu, 1.1.2002–31.12.2008), Piritta Rossi (lasten- ja nuorten-kulttuuri, 1.10.2004–30.9.2008), Hannele Pappila (valokuvaus, 1.10.2002–30.9.2009), Jouni Rissanen (näyttämötaide, 1.1.2006–31.12.2010) ja Satu Hiltunen (Kainuun maakun-nallinen kulttuurituottaja, 1.7.2007–31.12.2010).

Matkatkaamme uusiin päätähui-maaviin kulttuurikokemuksiin läänin-taiteilijoidemme avustuksella. He ovat alueellemme elintärkeitä. Kiitos työ-kautensa päättäneille, voimaa jatkavil-

le ja viisautta meille toimikunnassa, että osaamme tehdä yhtä onnistunei-ta valintoja vastakin.

ahti ahonenpuheenjohtaja

OULUN LÄÄNIN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

Puheenjohtaja Ahti Ahonen teatterinjohtaja, Oulu

Varapuheenjohtaja Tuulikki Karjalainen toiminnanjohtaja, Kuhmo Jäsenet Tuula Aitto-oja suunnittelija, OulainenHeikki Aranne taidemuseon johtaja, KajaaniAulikki Herneoja arkkitehti, Oulu Pekka Huttu-Hiltunen kansanmusiikin tutkija, Kuhmo Helena Jäykkä toiminnanjohtaja, Oulu Ulla Kaislaranta taidekoulun rehtori, OuluPekka Pirhonen kulttuuritoimenjohtaja, Kuusamo Petri Sirviö kuoronjohtaja, projektipäällikkö, OuluVarpu Vilkuna-Uusitalo kirjailija, Maliskylä, Nivala

LäänintaiteilijatJouni Rissanen näyttämötaide 1.1.2006–31.12.2011Hannele Pappila valokuvaus 1.10.2002–30.9.2009Satu Hiltunen Kainuun maakunnallinen kulttuurituottaja-läänintaiteilija, 16.7.2007– 31.12.2010Leena Isotalo taideteollinen muotoilu 1.1.2002–31.12.2008Piritta Rossi lasten- ja nuortenkulttuuri 1.10.2004–30.9.2008

PääsihteeriUlla Lassila virkavapaalla 1.1.–24.9.2008ma. pääsihteeri Tomi Aho 1.1.–24.9.2008

Suunnittelijama. suunnittelija Olli Juntura (31.8.2008 saakka)Suunnittelija Tomi Aho (25.9. alkaen)

OsastosihteeriJaana Pirinen Oulun läänin taidetoimikunta Veteraanikatu 9 A 90100 Oulu www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ oulunlaanintaide

Satojen kilometrien ajo-matkat halki erämaiden voivat kuulostaa ekso-tiikalta, mutta muutama vuosi kairan kiertämistä vie romantiikan hohteen ja kysyy todellista amma-tillista intohimoa.

72

Jos taidehallinto löysi itsensä uu-delleen kun se koottiin yhtenäiseen hallintoon, oli myös Pirkanmaan taidetoimikunta valmis ottamaan entistä selkeämmin vastuun itsestään. Se jätti fyysisenkin lääninhallitus-yhteyden, kun sille vuokrattiin oma toimistotila Tampereen keskusta-alueelta. Toimisto on nyt lähempänä taiteen tekijöitä ja toimijoita, mut-ta myös muuta maakuntahallintoa. Joulukuussa toimikunnan omat vä-risävyt saaneissa tiloissa tarjottiin jo uuden yhteistyön glögiä yli sadalle taiteen parissa toimivalle tai sen hy-väksi työtä tekevälle kumppanille. Juhlavuonna uudistettiin myös logo ja kotisivut graafisine ilmeineen.

Käytännön työtä leimasivat ker-tomusvuonna erityisesti taiteen yhteistyöprojektit Tampereen ulko-puolisessa maakunnassa sekä yhdessä

Pirkanmaan liiton, Tampereen kau-pungin ja Pirkanmaan kulttuurira-haston kanssa toteutettu seminaari-toiminta Tampereella.

Useilla toimikunnan jäsenillä oli keskeinen rooli, kun projektit levisi-vät kaikkiin seutukuntiin ja kattoivat näyttelyitä, konsertteja, kursseja ja koulutusta kirjallisuuden, säveltai-teen, muotoilun, kuvataiteen, näyttä-mötaiteen ja lastenkulttuurin alueil-la. Toimikunta oli itse Pälkäneen Luopioisissa lähettämässä liikkeelle sen omaan ideointiin ja toteutuk-seen perustuvaa ja koko maakunnan kiertävää kaksi taiteenalaa kokoavaa Bumerangi-kiertonäyttelyä, joka oli osa-aikaisena toimineen läänintaitei-lijan suurtyön tulos.

Muutkin läänintaiteilijat puursi-vat ahkerasti tahoillaan, ja tanssitai-teessa viriteltiin entistä vahvemmin

liittoja niin alueellisesti Pohjois-Savon ja Keski-Suomen kanssa kuin taiteenalojenkin kesken. Esittävissä taiteissa iloittiin erityisesti Manu-tekstin työn tulosten siirtymisistä teattereihin ja näytelmäantologiaan sekä Tampereen teatterikesän yhtey-dessä toteutuneesta yhteistyöstä.

Yhteistyöseminaareissa tulivat käsitellyiksi sekä maakunnan kult-tuurin toimenpideohjelma että tai-detoimijoiden taustakulttuureistaan Pirkanmaalle mukanaan tuoma rikkaus. Vielä ennen joulua yhdessä Melan ja maakuntarahaston kanssa tiedotettiin myös ajankohtaisesta taiteilijoiden sosiaaliturvan uudis-tamisesta. Taidetoimikunnan oma lokakuinen juhlavuoden seminaari vuorostaan oli painottunut taiteen soveltavan käytön tematiikkaan, jota valotettiin esitelmin, monipuolisin

Pirkanmaan taidetoimikunta

Pirkanmaalle täysi kymppi

Maan taidehallinto juhli menneenä vuonna neljää vuosikymmentään, mutta perässä taapertavalle Pirkanmaan taidetoimikunnalle tuli vasta kymppi täyteen. Se kuitenkin jäänee Pirkanmaalla monelle mieleen eräänlaisena saumakohtana. Sellaiseksihan se oli tarkoitettukin.

73

pirkanmaalaisin taide-esityksin ja teeman mukaisella 10-vuotishistorii-killa. Juhlaseminaari huipentui toi-mikunnan vuotuisiin palkintoihin, joita jaettiin nyt poikkeuksellisen juhlavasti.

Yhteistyö on pienten yksiköiden ainoa mahdollisuus saada aikaan jota-kin merkittävää. Taidetoimikunnalla oli maakunnan sisäisissä juhlavuoden projekteissaan aina osaavia kumppa-neita, mutta huomattavasti laajempi yhteistyöhanke oli art-hub -luovien alojen osaamisyhteisö -projekti. Tämä taiteilijakunnan luovuuden hyödyn-tämismahdollisuuksien kehittämi-seen tähtäävä hanke lähti liikkeelle Tampereen seudun uusyrityskeskuk-sen ja kolmen taidetoimikunnan esr-hankeideana, mutta saatuaan pitkän valmistelun jälkeen vuoden lopulla rahoituspäätöksen se oli paisunut jo kahdella uudella taidetoimikunnalla.

Pirkanmaalla vuosi oli siis erilais-ten yhteyksien parantamisen vuosi. Tämä toivottavasti on vasta alkua, sillä yhteistyö jatkuu ja syvenee, eikä se tietenkään saa rajoittua edes koti-maahan. Toimikunta päättikin edel-leen jatkaa Prahan asunnon vuokraa-mista alueensa taiteilijakunnalle, sillä sen mukana syntyneet kansainväliset kontaktit poikivat jälleen kertomus-vuonna pirkanmaalaista kuvataiteen

näyttelytoimintaa Prahaan ja tsekin-maalaista taidetta Tampereelle.

pertti timonenpuheenjohtaja

PIRKANMAAN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

Puheenjohtaja Pertti Timonen dosentti, Tampere VarapuheenjohtajaTimo Pajunen taideaineiden opettaja, Valkeakoski JäsenetMaija Arela tekstiilitaiteilija, TampereOtto Huttunen lehtori, MänttäAimo Hyvärinen elokuva- ja mediataiteilija, TampereKaarina Karjula ilmaisuaineiden opettaja, suunnittelija, KiikkaTuula Lehtinen kuvataiteilija, taidegraafikko, TampereAntti Nissilä musiikinopettaja, säveltäjä, IkaalinenMari Posti näyttelijä, TampereSinikka Saarela tanssipedagogi, rehtori, Nokia

Juha Siro kirjailija, graafinen suunnittelija, Tampere LäänintaiteilijatAnne Saastamoinen esittävät taiteet (1.1.2006–31.12.2009)Jukka Virtala tanssitaide (1.9.2005–31.8.2009)Mikko Kallio visuaaliset taiteet (1.9.2008–31.8.2011)Marketta Mäkinen visuaaliset taiteet (1.1.2006–31.3.2008) (virkavapaalla 18.4.2007–31.3.2008)Kirsi Hieta visuaaliset taiteet (sijainen 25.9.2007–30.6.2008)

Pääsihteeri Armas Ketonen

OsastosihteeriTuulikki Blå

Pirkanmaan taidetoimikunta Pyhäjärvenkatu 1 A, 33200 Tampere www.pirkanmaantaidetoimikunta.fi

Yhteistyö on pienten yksiköiden ainoa mahdollisuus saada aikaan jotakin merkittävää.

74

Alueelliset taidetoimikunnat jakavat määrärahoistaan taiteilija-apurahoja ja kohdeapurahoja sekä valtionavustuk-sia yhteisöille, palkkaavat läänintaitei-lijoita ja toteuttavat itse tai yhteistyös-sä alueen muiden toimijoiden kanssa erilaisia taide- ja kulttuurihankkeita.

Alueellisten taidetoimikuntien merkitys alueellisen taiteen edistämi-sessä voisi olla hyvinkin huomattava. Hallinnonuudistuksessa säilytimme alueellisten taidetoimikuntien itsenäi-syyden. Koimme, että hallinnonuu-distuksen myötä yhteys Taiteen kes-kustoimikuntaan kasvaa ja näin ollen uudistus lisää myös alueellisten taide-toimikuntien merkitystä osana valtion taidetoimikuntalaitosta. Osaammeko käyttää uuden tilanteen pohjalaisen taiteen hyväksi? Aika näyttää, miten tämä järjestelmä tulee lopulta toimi-maan. Huomioidaanko tulevaisuu-

dessa paremmin, pääkaupunkisudun lisäksi, myös muun Suomen tarpeet? Lupaukset on annettu, nyt odotamme tekoja.

Vuonna 2008 Pohjanmaan taide-toimikunnan hallintoa on hoitanut pätkätyöläisenä määräaikainen pää-sihteeri. Lyhyet työmääräykset ja tilanteen epämääräisyys ovat hanka-loittaneet toimikunnan määrätietoista ja suunnitelmallista toimintaa. Ilman ammattitaitoista hallintohenkilöstöä ja läänintaiteilijoita emme olisi pääs-seet eteenpäin, kiitos heille!

Alueen yleiseen taide- ja kulttuu-ripolitiikkaan vaikuttamisen lisäksi toimikunta toteutti useita hankkeita ja projekteja, yhteistyössä ja yksin. Alla on muutama niistä.

Pohjanmaan taidetoimikunnan yksi keskeisistä painopisteistä on yh-teisötaide. Yhteistyönä Pohjanmaan

taidetoimikunnan ja Keski-Pohjan-maan ammattikorkeakoulun Esittävän taiteen yksikön kanssa toteutettu yh-teisöteatterihanke Viritä! saatettiin Perhonjokilaakson alueella loppuun vuoden 2008 keväällä. Yhteisöteatte-rin eri menetelmien avulla nostettiin alueen asukkaille pohdittavaksi muun muassa yhteisön merkitystä, sen ilme-nemistä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä yksittäisen kuntalaisen vaikutus-mahdolisuuksia. Läänintaiteilijamme kokosi Viritä!-hankkeesta raportin alueen kulttuuritoimijoiden käyttöön. Hanke oli kaikin puolin hieno lähtö-laukaus Pohjanmaalle syntyneelle met-Yhteisötaidekeskushankkeelle. met ry tulee toimimaan laajasti kaikkien taiteenalojen parissa yhteiseltä filosofi-selta pohjalta.

Toinen hanke, joka nostatti kes-kustelua taiteen ja kulttuurin merki-

Pohjanmaan taidetoimikunta

Lakeuksilla kaikuu!

Uusien Vaasan Rantalinnan toimitilojen käyttöönoton lisäksi saimme vuonna 2008 juhlistaa myös suomalaista taidetoimikuntalaitosta. Viime vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta valtion nykymuotoisten taidetoimikuntien perustamisesta.

75

tyksestä yhteisöille, oli 2007 alkanut Kulttuurin kulkumiehet -kiertue. Kultturin kulkumiehet suuntasi-vat tänä vuonna ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Uudella nimellä, Kul Tur – fötter med rötter, se tavoitti sa-toja lapsia ja nuoria ruotsinkielisellä Pohjanmaan alueella.

Vaasan asuntomessujen yhteydessä toteutettiiin kolmannen kerran taide-puutarhafestivaali. Tapahtuma on mai-sema-arkkitehtuurin, ympäristötai- teen ja modernin prosessitaiteen yh- teistyöprojekti. Taidepuutarhafesti-vaali toteutettiin yhteistyössä Vaasan kaupungin ja asuntomessujen kanssa.

Kolmen maakunnan alueella toimi-va Pohjanmaan taidetoimikunta on aluehallinnon uudistusten tuomien uusien näköalojen edessä. Meitä poh-jalaisia eivät ole puhuttaneet vuonna 2008 pelkästään tulevien toimikun-tien nimitysoikeudet vaan myös maa-kuntien mahdollisuus muodostaa yh-teistoiminta-alueensa haluamallansa tavalla. Toimialueemme taiteilijat ja kulttuuritoimijat ovat seuranneet tätä keskustelua sangen huolestuneina.Pahimmillaan moinen uudelleenjär-jestäytyminen voi johtaa siihen, että Pohjanmaan taidetoimikunnan toimi-alueesta revitään yksi maakunta muualle.

Niin historiallisesti kuin nykyisinkin monet kokevat nämä kolme pohjalais-

maakuntaa sangen erilaisina. Ehkä näin onkin, puhutaanhan täällä kahta täysin erilaista kieltä. Kaksikielisyys on ollut alueemme kattava äänimaisema – kai-ku. Nämä kaiut ovat vuosisatoja soineet huumaavina niin alueemme jokilaak-soissa kuin myös lakeuksilla ja ranni-koilla, soinnuttaen toistensa melodiat.

Täytyy toivoa, ettei nyt revittäisi vaan rakennettaisiin entistä ehompaa. Pohjalaisuus ei tavitse rajoja, eikä poh-jalainen taide kaipaa enempää esteitä. Ei omalle, eikä yhteiselle luovuuden kaiulleen!

kai-eerik känsäläpuheenjohtaja

POHJANMAAN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

Puheenjohtaja Kai-Eerik Känsälä tuotantopäällikkö, Kaustinen VarapuheenjohtajaPäivi Rintaniemi taiteen maisteri, Seinäjoki JäsenetJaana Erkkilä kuvataiteilija, rehtori, KokkolaJuhani Kellosalo kirjailija, lääket.kir.tri, IlmajokiMartti Laaksonen professori, Sulva

Gunilla Lång-Kivilinna arkkitehti, SulvaChristian Olsson yliopettaja, elokuvaohjaaja, VaasaArja Rantanen maakunta-arkiston johtaja, RaippaluotoJohanna Vaissalo kulttuurisihteeri, JalasjärviMika Virkkala MuM, projektipäällikkö, Seinäjoki PääsihteeriIlkka Salomäenpää

LäänintaiteilijatAnnika Bergvik-Forsander visuaaliset taiteetKrisi Karvonen esittävät taiteet 31.7.2008 saakkaMinna Merivalo kulttuurituotanto 3.3.–31.10.2008Marja-Leena Mäkelä lastenkirjallisuus ja -kulttuuri

OsastosihteeriRaija Backman

ProjektityöntekijäHelka Körkkö 6.10.2008–30.6.2009

Pohjanmaan taidetoimikunta Rantalinna Rantakatu, 65100 Vaasa www.taidepohjanmaa.fi

Pohjalaisuus ei tavitse rajoja, eikä pohjalainen taide kaipaa enempää esteitä.

76

77

Heidän työllään on suuri merkitys tällä alueella. Heitä arvostetaan. Heillä on yleisönsä, joka ymmärtää tuon taidetyön merkityksen, vaikka ei näillä raukoilla rajoilla oikein kyke-ne kaikkia taiteilijoitaan elättämään. Yleisö voi olla suuri taikka pieni, hil-litty taikka intohimoinen. Varmaa kumminkin on, että jokaisella taitei-lijalla täällä on yleisönsä. Ne ihmiset, joita hänen taiteensa ruokkii. Ne joi-den harmaan päivän taide kirkastaa. Ne joiden sieluun taide-elämys jättää ikuisen, polttavan ja hivelevän jäljen.

Taiteen kumpaistakaan osapuolta eivät taidehallintomme linjanvedot oikeastaan millään lailla kosketa. Toinen tekee joka tapauksessa taidet-taan haluamallaan tavalla, ja toinen sitä kuluttaa tahtonsa ja varojensa mukaan. Vaikka esimerkiksi media-taide olisi valtakunnallinen painopis-

tealue, hyvin harva akvarellimaalari vaihtaa siveltimen digitaalikameraan. Ja vaikka isänmaamme kulttuurista brändiä kuinka kiilloitettaisiin ”ajan-mukaisempaan” suuntaan, varsinaiset kulttuurin tekijät joka tapauksessa itse määrittävät tavoitteensa ja menettely-tapansa käytössä olevien realiteettien ja resurssien pohjalta. Niin ainakin tu-lisi olla, taide ei saisi muodostua jon-kin ulkopuolisen tahon määrittämien linjausten toteuttamiseksi. Puhun nyt taiteesta enkä sen sovellutuksista.

Olen väärässä paikassa. Minulta puuttuu usko taidehallinnon mer-kitykseen – tai tarkemmin – omiin mahdollisuuksiini toimia siinä taidet-ta edistävällä tavalla. Hävettää puhua itsestäni, mutta itseys on ainoa varan-toni tässäkin asiassa. Minä olen kai menettänyt luottamukseni niin sanot-tuihin asiantuntijoihin.

Nyt istun itse taidetoimikunnan puheenjohtajana, oman taiteenalani asiantuntijaedustajana. En tunnis-ta itsessäni mainittavia edellytyksiä päätellä, mikä olisi alueemme taide-elämän parhaitten etujen mukaista toimintaa. Varmaan tarkastelen asiaa liian yksinkertaisesti, kun minusta riittää, että taiteentekijöillä on mah-dollisuudet tehdä työtään haluamal-laan tavalla. Jos tähän päästään, taide-tarjonta on takuulla monipuolinen ja ruokkii taiteennälkäistä kansalaista. En näe, ihan totta, tarpeelliseksi mää-rittää esimerkiksi taiteen tavoitteita tai painopistealoja. Ymmärrän, että taloudellisesti niukka rahakakku on jaettava jonkinlaisen tasapuolisuuden nimissä. Mutta sitä en oikein tajua, miksi meillä pitäisi olla jokin erityi-nen taidepolitiikka tai jokin erityinen kulttuurinen brändi. Suokaa anteeksi.

Pohjois- Karjalan taidetoimikunta

Väärässä paikassa

Meillä Pohjois-Karjalassa on ällistyttävän suuri määrä omaa tietänsä kulkevia taiteilijoita. He tekevät taipumatta taiteellista työtään, useat köyhyysrajalla kitkutellen. Suuri osa heidän työstään on huikean korkeatasoista taidetta. Sitä kelpaisi esitellä kotomaan tai maailman gallerioissa, turuilla ja toreilla. Eivät he maineen vuoksi kumminkaan työtänsä tee. He tekevät siksi että eivät muuta tahdo. Eivät he köyhyyttä tahdo, mutta taiteensa he tahtovat.

78

En minä tyhmä ole, siitä ei nyt ole kyse, kyllä minä kykenen abstraktiin ajatteluun – tietyllä vaatimattomalla tasolla. Minulle riittää kaksi peri-aatetta: että taidetta rahoitettaisiin mahdollisimman tasapuolisesti ja että taide paremmin saatettaisiin kaikkien ulottuville. Välillä tuntuu, että taide-hallinnon oman aseman setviminen lipsahtaa taiteen edistämisen edelle. Tai että niin sanottu taidepolitiikka välillä ei tarkoita yhtikäs mitään.

Ikuiselta tuntuva hallinnonuudis-tus on saanut minut masentumaan. Tunnen olevani väärässä ajassa. Sen tähden lopetan sitaattiin, jossa Konstantin Stanislavski kuvaa Leo Tolstoin tuohtumusta taiteen ulko-puolelta tulevia odotuksia kohtaan:

”Olen aina luullut, että kirjailija kirjoittaa vain silloin kun hänellä on jotain sanomista ja kun hänen pääs-sään on kypsynyt jotakin sellaista, minkä hän voi siirtää paperille. Mutta miksi minun pitäisi kirjoittaa aika-kauslehteenne nimenomaan maalis- tai lokakuussa – sitä en mitenkään voi ymmärtää!”

pirkko kurikkapuheenjohtaja

POHJOIS-KARJALAN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaPirkko Kurikka näytelmäkirjailija, Joensuu

VarapuheenjohtajaAsko Saarelainen fl, rehtori, Lieksa

JäsenetReetta Gröhn-Soininen kuvanveistäjä, JoensuuJyrki Haapala tanssitaiteilija (1.10.2008 alkaen)Marjo Hallila muotoilija, JoensuuKari Hammarberg arkkitehti, JoensuuSimo Häyrynen erikoistutkija, tutkijatohtori, JoensuuEsko Kauppinen konservatorion lehtori, TohmajärviJenni Lähteenmäki tuottaja, ytm, KontiolahtiMarkku Ryynänen tanssinopettaja (24.9.2008 saakka)

LäänintaiteilijatLiisa Haverila kuvataide (1.8.2007–31.7.2010)Hanna Suhonen esittävät taiteet (1.9.2005–28.2.2011)

Jyrki Tamminen lastenkulttuuri ja monikulttuurinen taidetyö (1.2.2008–31.1.2011)

PääsihteeriHanna Susitaival

OsastosihteeriTuija Kivilinna

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta Kauppakatu 11 80100 Joensuu www.pktaidetoimikunta.net

Minulle riittää kaksi periaatetta: että taidetta rahoitettaisiin mahdolli-simman tasapuolisesti ja että taide paremmin saatettaisiin kaikkien ulottuville.

79

Toimikunta antoi kehitysapua muil-lekin alueille, kun toimelias pää-sihteerimme Arja Laitinen siirtyi alkuvuodesta keskustoimikunnan aluepäällikön tehtävään. Uudessa tilanteessa hän jätti kuitenkin oven raolleen tänne maakuntaan päin. Niinpä pääsihteerin tehtävää hoi-dettiin vuoden mittaan väliaikaisin voimin.

Ensimmäinen tehtävän hoitaja fm Anna Vilkuna vaihtoi sarkaan elo-kuun alussa, ja toimikunnan puheen-johtaja Eija Tanninen siirtyi määrä-aikaisena virkanaisena hoitamaan pääsihteerin tehtäviä.

Kesän kynnyksellä osastosihtee-ri Tuula Koistinen vaihtoi pitkän työrupeaman päätteeksi vapaalle, ja niinpä toimistoon tarvittiin uutta työvoimaa. Toimikuntien hallinnon muuttumisen myötä saimme suun-

nittelijan viran. Tehtävään valittiin Elina Itkonen, joka tuntee toimikun-nan työskentelyn oltuaan edellisellä kauden toimikunnan jäsen ja sen pu-heenjohtaja.

Ja rumba jatkui. Esittävien alojen läänintaiteilijan Johanna Sorjosen toimikausi päättyi, ja syk-syn mittaan piti valittaman seuraaja. Runsaahkosta hakijajoukosta valittiin esittävien alojen läänintaiteilijaksi muusikko Antti Raekallio.

Hakuilmoituksia valmisteltaessa lautakunta joutui pohtimaan toimen-kuvia ja hakukriteereitä. Kävi ilmi, että kun perimätietoa ei paljon ollut, lautakunta joutui pitkälti pohtimaan asiat tapauskohtaisesti. Ilmeisesti toi-mikunnat ovat toimineet näissäkin asioissa varsin itsenäisesti. Nyt kun taidetoimikuntien hallinto on keskit-tynyt keskustoimikuntaan ja meillä

on oma aluepäällikkö, on varmaan paikallaan kirkastaa yhteisiä pelisään-töjä asioiden käytännön hoitamisen tueksi. Itse päätöksenteon autono-miaan ei silti tarvitse puuttua.

Kaikesta ”ylimääräisestä” työstä huolimatta taidetoimikunta hoiti myös päätehtäväänsä. Määrärahojen niukkuus suhteessa tarpeisiin on kes-kustelujen kestoaihe. Niinpä nytkin jouduttiin miettimään, mikä on ja-kosuhde apurahojen ja projekteihin käytettävien rahasummien välillä.

Hankkeet, joiden puuhahenkilö-nä on tavallisesti läänintaiteilija, ovat kuitenkin tehokkain keino vahvistaa pitkäjänteisesti maakunnan taide- ja kulttuurialan toimintaedellytyksiä, niin kuin toimikunnan strategiassa todetaan. Resurssien rajallisuuden vuoksi tuloksiin päästään hakeu-tumalla yhteistyöhön muiden alan

Pohjois-Savon taidetoimikunta

Vaikuttavuutta yhteistyöstä

Pohjois-Savon taidetoimikunnan työvuoteen 2008 sisältyi perustehtävien lisäksi melkoinen rekrytointirumba. Henkilöstöasioiden hoito tuntuu kerrottuna yksitoikkoiselta, mutta toimikunnan jäsenille se on merkinnyt melkoista työrupeamaa tehtävien määrittelystä hakijoiden haastatteluun ja lopulta valintojen tekoon.

80

toimijoiden kanssa. Monet toimikun-nan alkuun saattamat hankkeet ovat siirtyneet yhteistyökumppaneiden hoitoon. Toimikunnan tehtävänä on-kin lähinnä saattaa hankkeita käyn-tiin ja paimentaa alkuvaiheita mutta irtautua jossain vaiheessa. Vähäiset resurssit eivät riitä jatkuvaan rahalli-seen tukemiseen. Tällaista pohdintaa on nyt käyty toimikunnassa.

Esimerkiksi kirjallisuustapahtuma Kirjakantti tuntuu päässeen raiteil-leen. Alun perinkin hankkeeseen saa-tiin mukaan muita toimijatahoja, jo-ten taidetoimikunta voi pian kohdis-taa painopisteen uusiin hankkeisiin. Yksi sellainen on jo pantu alkuun. Luovien toimialojen keskus Mylly on herättänyt kovasti kiinnostusta, mut-ta toteutuminen vaatii vielä työtä ja hikeä. Ja uudella läänintaiteilijalla on tietysti uusia hankkeita mielessä.

Yhteistyössä toisten alueellisten taidetoimikuntien kanssa on myös saatu aikaan merkittäviä hankkeita. Itä-Suomen läänin alueella toimivien taidetoimikuntien yhteistyö on luon-tevaa. Jo aiemmin yhteistyössä käyn-nistettyjen lastennäytelmien kirjoit-tajakoulutuksen ja kilpailun tuloksia saimme seurata niin ikään yhteistyös- sä mukana olleissa Kuopion, Joen-suun ja Varkauden teattereissa. Kuva-taiteen alalla toteutui muun muassa

yhteishanke 360 º Aluenäyttely. Tans- sin ja muotoilun vientihanke Dance& Design saatiin alkuun yhdessä Pirkan- maan ja Keski-Suomen taidetoimi-kuntien kanssa.

Itäisten taidetoimikuntien yhteis-työn kohteena on ollut myös kehittää arviointimenetelmiä toimenpitei-den vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kuluneen vuoden hankkeista on pyy-detty arviot toimikuntien jäseniltä. Niiden pohjalta kootaan yhteinen näkemys ja arvio Itä-Suomen läänin taide- ja kulttuurihankkeiden vaikut-tavuudesta. Näin saadaan toivotta-vasti vankkaa pohjatietoa laadittaessa tavoitteita ja resurssiehdotuksia tule-vaa toimintaa varten.

Alueellisten taidetoimikuntien hallinnon uudelleenjärjestely ope-tusministeriön alaisuuteen ja Taiteen keskustoimikunnan yhteyteen on täällä kentällä koettu myönteiseksi kehitykseksi. Aluehallinnon uudis-tusta suunnittelevien aivoitukset sen sijaan ovat herättäneet epäilyjä. Kun nyt on saatu taidetoimikuntajärjestel-mälle yhtenäinen hallintokuvio, niin mitä lisää alueellinen mutka nimitys-kuvioihin tuo?

jaakko hendolinpuheenjohtaja 1.8.– 31.12.2008

81

AssistenttiAnna-Maria Heikkinen

Pääsihteeri Arja Laitinen (1.1.–31.1.2008)Anna Vilkuna (20.2.–31.7.2008)Eija Tanninen (1.8.–31.12.2008)

SuunnittelijaElina Itkonen

Pohjois-Savon taidetoimikunta Vuorikatu 34 A 4 70100 Kuopio www.pohjoissavontaidetoimikunta.fi

POHJOIS-SAVON TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaEija Tanninen fm, Kuopio (31.7.2008 saakka)Jaakko Hendolin fm, Varkaus (1.8.–31.12.2008)

VarapuheenjohtajaJaakko Hendolin fm, Varkaus (31.7.2008 saakka)Taina Kontio kuvataiteilija, Kuopio (1.8.–31.12.2008)

JäsenetAnniina Aunola tanssitaiteilija, KuopioPekka Kekäläinen näyttelijä, KuopioOlli Lähdesmäki valokuvaaja, LapinlahtiJussi Mattila muusikko, SuonenjokiReijo Myllynen rakennussuunnittelija, IisalmiJyri Wuorisalo toimitusjohtaja, Kuopio

LäänintaiteilijatSari Hakala visuaaliset alatNiila Tamminen muotoilu ja arkkitehtuuri

Alueellisten taidetoimikuntien hallinnon uudelleenjärjestely opetusministeriön alaisuuteen ja Taiteen keskustoimikunnan yhteyteen on täällä kentällä koettu myön-teiseksi kehitykseksi.

82

Satakunnan mosaiikki oli jälleen hy-vin monimuotoinen:

Kaupunkilaisen aloitteesta haas- toimme vr:n kohentamaan Porin rau-tatieaseman viihtyisyyttä. Kutsuimme kolme taidetoimijaa tekemään nyky-taidetta näyttelyn aseman kesäseson-kiin. vr omine arkkitehteineen innos-tui siitä entistämään nopeasti hienoa funkkisrakennustaan. Hanke jatkuu. Asemalle tullee pysyvääkin taidetta. Konseptia vr toistanee muuallakin.

SuomiAreenaan taidetoimikunta viritti keskustelun festivaalikaupun-gista Porista. Siitä tapahtumakaupun- gin festaritoimijat oivalsivat yhteis-työn merkityksen. Nyt kulttuurikau- pungin imagon vahvistamiseksi ja festarien vetovoiman lisäämiseksi tehostetaan yhteismarkkinointia kau-pungin markkinointiorganisaatioiden kanssa.

Läänintaiteilijat työstivät jälleen taidetoimikunnan oman maakunnal-lisen festivaalikokonaisuuden Ilon ja valon Satakunnan, kolmen viikonlo-pun monipuolisen kulttuuritapahtu-mien vyöryn.

Taidetoimikunnan Berliinin resi-denssi sai hyvän startin, ja residenssis-sä on ollut vilkasta. Berliinin kaupun-kinäkymään syntyi jo yksi julkinen veistos ja kirjoja suomalaisille mark-kinoille on kirjoitettu, satakuntalais-ta näytelmää viedään Berliiniin jne.

Satakuntalaisille kirjoittajille luotiin oma arvostelupalvelu. Satakun-talainen kirjailija lukee ja kommentoi alalle lähtöä tekevien tekstejä.

Neljännen kerran taidetoimikun-ta valitsi vuoden nuoren satakun-talaisen kuvataiteilijan yhteistyössä Lönnströmin taidemuseon kanssa. Laura Lilja sai toimikunnan stipen-

din ja Lönnströmin museon näyt- telytilaksi ensi syksyksi. Käsite-taiteilijana Lilja on melkoinen har-vinaisuus. Hänen taiteensa keskeisiä pohdintoja ovat julkisen vallan ja yksilön suhteet.

Satakunnan ammattikorkeakou-lun taideyksikön, joka Kankaanpään taidekouluna tunnetaan, opiskelijoil-le taidetoimikunta päätti kohdistaa erityisapurahoja.

Porin kaupunki juhli 450 vuoden ikää. Juhlaan valmistui kaupungin-talon, Junneliuksen palatsin, hui-kea entistämistyö. Siitä ja aiemmin valmistuneesta Hotelli Otavan en-tistämisestä taidetoimikunta antoi kaupungille Kunnan kulttuuriteko -palkinnon.

Kirjailija Tapio Koivukari sai Luomuna-taidepalkinnon, Elea-noora Rosenholm -yhtye nuorten

Satakunnan taidetoimi-kunta

Luovuuden kokoajan rooli

Kun eri alojen ihmiset törmäytetään keskenään, syntyy herkästi sellaista, mitä ei ennen ole syntynyt, kuvasi pääsihteerimme Risto Ojanen taidetoimikunnan työskentelytapaa. Taidetoimikunnalla on kokoajan rooli. Ojanen kuvaa taiteenedistämisen yhteistyötä mosaiikkimaiseksi rakentamiseksi. Kirjavista erikokoisista palasista rakentuu suuria kokonaisuuksia.

83

kulttuuripalkinnon sekä Pori Jazz Kids -festivaali lasten kulttuuripal-kinnon.

Läänintaiteilijat ovat virittäneet lukuisia hankkeita, useimmiten yh- teistyössä muiden toimijoiden kans-sa. Monet niistä jatkavat yhteistyö-kumppanien omina hankkeina. Var- sinkin nyt monet hankkeet ovat siir-tymässä muiden työksi, kun läänin-taiteilijoista kahden kausi on päät-tymässä ja edessä on muiden taiteen alojen taiteilijoiden valinta.

Taidetoimikunnan itseymmärryk-sen lisäämiseksi, kuten pääsihteeri Ojanen asian osuvasti ilmaisee, toi-mikunnan apurahapäätöksistä päätet-tiin teettää Porin yliopistokeskukses-sa kulttuurituotannon ja maiseman-tutkimuksen laitoksessa tutkimus. Ulkopuolinen palaute on arvokasta tietoa taidetoimikunnan vaikuttavuu-den arvioimisessa.

hannu aaltonenpuheenjohtaja

SATAKUNNAN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaHannu Aaltonen kuvanveistäjä, Huittinen

VarapuheenjohtajaKati Kivimäki museonjohtaja, Rauma

JäsenetTalvikki Lehtinen kuvataiteilija, KankaanpääIrmeli Merimaa ohjatun ja autetun asumisyksikön esimies, UlvilaTeemu Ojanne teatterinjohtaja, KodisjokiMarkku Ollila lehtori, HarjavaltaMikko Peltola tiedottaja, PoriPertti Pitkonen toimittaja/ohjaaja, PoriJuhani Syrjä kirjailija, MerikarviaOuti Tuomi-Nikula professori, PoriRiikka Turtiainen digitaalisen kulttuurin assistentti, Pori

LäänintaiteilijatHilkka Hyttinen näyttämötaideTuuli Penttinen-Lampisuo taiteen tuottaminenKimmo Rahunen säveltaide

PääsihteeriRisto Ojanen

OsastosihteeriSilja Tuhkunen

Satakunnan taidetoimikunta Antinkatu 6 B III krs. 28100 Pori www.satakunnantaidetoimikunta.fi

Läänintaiteilijat työstivät jälleen taide-toimikunnan oman maa-kunnallisen festivaalikokonaisuuden Ilon ja valon Satakunnan, kolmen viikonlopun monipuolisen kulttuuri-tapahtumien vyöryn.

84

Päätimme vuonna 2008, että otamme seuraavan läänintaiteilijan uusimuo-toiseen tehtävään. Ratkaisuksi tuli, että etsintämme kohdistui sinänsä tietenkin taiteellisen koulutuksen saaneeseen henkilöön. Erityistä ha-kuilmoituksessamme oli se, että uu-den läänintaitelijamme tehtävänä on koordinoida ja järjestää taide- ja kulttuuritoimintaa sairaaloissa sekä hoitolaitoksissa.

Lokakuussa päättyneeseen haku-aikaan mennessä saimme ilahdutta-van runsaasti pätevyydestä ja kiin-nostuksesta kertoneita hakemuksia. Tehtävään valittiin kolmivuotiskau-deksi musiikin tohtori, laulaja, lau-lunopettaja ja psykologian maisteri Ava Numminen. Hän on mukana myös tutkimuksessa, jonka tavoittee-na on musiikkipohjaisen kuntoutta-misohjelman kehittäminen muisti-

häiriöpotilaiden omaisten ja hoitajien käyttöön.

Uudenmaan taidetoimikunnan periaatelinjat tulevat parhaiten selvil-le juuri yksittäisistä ratkaisuista. Ne muodostavat yhdessä kokonaisuu-den. Entisistä läänintaiteilijoistamme jatkavat edelleen arkkitehti Jaana Räsänen ja ruotsinkieliseen näyttä-mötaiteeseen erikoistunut Matilda Sundström. Räsäsen työn kohteina ovat painotetusti peruskoululaiset ja lukio-opiskelijat. Heidät pyritään saamaan kiinnostumaan ympäristöstä sekä ymmärtämään arkkitehtuuria ja muotoilua.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat kattava taidetoimikun-tamme alue on samalla kotipaikka ylivoimaisesti suurimmalle osalle Suomen taiteilijoita. Tästä seuraa toimikuntaa kohtaan monia haastei-

ta ja paineita. Pääkaupunkiseudun ja muiden kuntien oikeudenmukai-nen muistaminen on yksi keskeinen piirre. Meidän pääkaupunkiseudulla asuvien on pidettävä mielessä, että alueemme ulottuu idästä Loviisasta länteen Hankoon. Toki jäseniä nimi-tettäessä tämä on ollut yksi peruste. Toinen merkittävä piirre on eri taitei-den edustus.

Apuraha- ja avustuspäätösten tekemistä olemme lähestyneet muu-tamilla tärkeillä kriteereillä. Taiteen tekemisen laadusta emme ole ha-lunneet tinkiä. Toisaalta olemme lähteneet siitä, että tuetaan tietoi-sesti uusia, nuoria lupaavia taitei-lijoita. Näiden kahden periaatteen yhteen sovittaminen ei ole helppo tehtävä. Painopisteenä on ollut lap-sille ja nuorille suunnattu kulttuuri. Maahanmuuttajien merkittävästi

Uudenmaan taidetoimikunta

Taidetta sairaaloihin ja hoitolaitoksiin

Uudenmaan taidetoimikunnalla on nykyisellään resurssit kolmen läänintaiteilijan työskentelyyn. Lukumäärä on aivan liian pieni, jotta edes minimitarve eri taide-aloista ja toiminnoista voitaisiin ottaa huomioon. Tämän tosiasian tiedostaminen ei ole ruikutusta, vaan toimikunnan yksimielinen kanta vallitsevaan tilanteeseen.

85

lisääntynyt joukko edellyttää myös monikulttuurisuutta. Kun tähän vielä lisää suomen- ja ruotsinkieli-sen kulttuurin perinteisen aseman Uudellamaalla, taidetoimikunta jou-tuu toteamaan toistuvasti olevansa kovien odotusten keskellä.

Uudenmaan taidetoimikunta ja-koi vuonna 2008 kaksi palkintoa. Niiden saajat ja perustelut heidän palkitsemisekseen kuvaavat toimi-kunnan peruslinjoja. Artium cultori -palkinnon sai arkkitehti Raili Pietilä. Hänet tunnetaan laaja-alaisesta ja merkittävästä työstä korkeatasoi-sen rakennustaiteen parissa. Aluksi hän työskenteli muun muassa Alvar Aallon ja Olli Kivisen toimistoissa. Suurimman osan aktiiviajastaan hän vaikutti miehensä Reima Pietilän työtoverina. Palkinnon luovutusti-laisuudessa oli sykähdyttävää katsella hänen kanssaan Helsinkiä lääninhal-lituksen kahdeksannen kerroksen ikkunoista. Niin monessa hankkeessa hän on ollut itse mukana ja niin mo-nen muun talon arkkitehtuurista hän tietää paljon.

Toimikunnan taidepalkinto myönnettiin muotoilija, taiteen mais-teri Jukka Isotalolle. Hän on tehnyt korkeatasoista ja tinkimättömän ympäristömyönteistä työtä. Hän on toiminut esimerkillisesti sekä taide-

teollisuuden että lasin uusiokäytön alueella. Tuotantonsa raaka-aineena hän käyttää uudelleen täytettäväksi kelpaamattomia viinipulloja ja lasi-liikkeen ylijäämälasia.

Yhteenvetona vuodesta 2008 totean, että Uudenmaan taidetoimi-kunnan on hyvä olla Taiteen keskus-toimikunnan yhteydessä

jouni mykkänenpuheenjohtaja

UUDENMAAN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaJouni Mykkänen valtiotieteen maisteri, Espoo

Varapuheenjohtaja Satu Angervo intendentti, Espoo

JäsenetPetri Hytönen taidemaalari, PorvooMervi Kantokorpi kriitikko, kirjallisuudentutkija, FiskarsSari Palosaari kuvataiteilija, TaM, HelsinkiJyrki Parantainen professori, Helsinki

Maija Pellonpää-Forss tekstiilitaiteilija, EspooSami Saikkonen tanssija-koreografi, HelsinkiPirjo Sanaksenaho arkkitehti, EspooMilja Sarkola teatteriohjaaja, Helsinki

LäänintaiteilijatJaana Räsänen lasten ja nuorten arkkitehtuuri- kasvatusMatilda Sundström suomenruotsalainen näyttämötaide

Pääsihteeri Liisa Heinonen (14.8.2009 saakka)Helena Laahanen (15.8.–31.12.2008)

SuunnittelijaHelena Laahanen (14.8.2008 saakka)

OsastosihteeriEija Pouttu

Uudenmaan taidetoimikunta PL 110 (Ratapihantie 9) 00521 Helsinki www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ uudenmaantaide [email protected]

Uudenmaan taidetoimi-kunnan periaatelinjat tulevat parhaiten selville juuri yksittäi-sistä ratkaisuista. Ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden.

86

87

Taiteen keskustoimikunnan sekä val-tion kirjallisuus- ja tanssitaidetoimi-kuntien vierailut Varsinais-Suomessa olivat merkkejä uusien kanavien avau-tumisesta. Totuttelemista ja kärsiväl-lisyyttä ovat vaatineet sähköisen tie-toliikenteen ja taloushallinnon odot-tamattomat hankaluudet ja hitaudet. Uusiin tiloihin muutto toiselle puolen Aurajokea ja keskemmälle Turkua Kirjan talon ja Ylioppilasteatterin naa-puriksi oli innostavaa; vuoden loppu-puolella painiskeltiinkin sitten homei-den ja itiöiden kanssa!

Taidetoimikunnan tavoitteina ovat osallisuus Turku 2011 -kulttuuripää-kaupunkihankkeessa, kulttuurin po-liittisen arvostuksen kasvattaminen luovan talouden käsitteiden ja innovaatioiden tarpeen kautta sekä kuntien kulttuuripalveluiden pitkä- jänteinen kehittäminen. Maakunnas-

samme oli vireillä useita kuntaliitok-sia, joiden suunnittelussa kulttuuri-työn näkökohdat eivät tiettävästi juuri olleet esillä. Miten käy tämän alan lähipalveluiden, esimerkiksi pienten kirjastojen? Turku näytti tässä asiassa huonoa esimerkkiä päättämällä lopet-taa kaksi vilkasta kirjastoa!

Varsinais-Suomen taidetoimikunta on tavoitellut työlleen pitkäjäntei-syyttä eri taiteenalojen ohjelmatyöllä. Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy – varsinaissuomalaisesta kult-tuurista 2010-luvulla on maakun-nan kulttuuritoimijoiden vuosina 2004–2005 laatima toimijalähtöinen kulttuuristrategia. Siitä julkaistiin toi-nen, korjattu painos. Vuonna 2007 käynnistetyt visuaalisten alojen stra-tegia Pax Artis (kuvataiteet, valokuva) sekä muotoilun ja käsityön strategia Tarranauha valmistuivat vuoden 2008

lopulla. Laaja lista varsinaissuomalai-sista muotoilun ja käsityön toimijoista löytyy taidetoimikunnan kotisivulta www.vstaide.fi.

Ohjelmiin kirjattuina tavoitteet saavat uskottavuutta poliittisten päät-täjien käsittelyssä. Mutta kuinka moni ykkösketjun päättäjä jaksaa tekstien sisältöön perehtyä? Tärkeästä asiasta saarnaamista jatkettakoon joka paikas-sa! Ohjelmatyössä on saatettu yhteen toisilleen tuntemattomia ihmisiä eri puolilta maakuntaa – uusien yhteyk-sien syntyminen on työn parasta antia.

Näyttämö- ja esitystaiteen Framil-keskuksen aikaansaaminen on haave, jonka toteuttamiseksi läänintaitei-lijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Framil-yhdistyksen kanssa. Pyörre-kiertueprojekti käynnistyi syksyllä. Kahdeksan nukketeatteriesitystä oli mukana dramaturgiaa ja lavastusta

Varsinais- Suomen taidetoimikunta

Ohjelmatyö jatkui Varsinais- Suomessa

Varsinais-Suomen taidetoimikunta on kiinteä osa valtion taidehallintoa, sen maakunnal-linen tuntosarvi lounaisessa Suomessa. Taiteen edistämisessä olemme välittäjinä taiteen kentän ja valtionhallinnon välillä – ilman lääninhallitusta. Alueellinen taidehallinto ei tarvitse eikä halua puoluepolitiikan mandaatteja.

88

hiovassa Niilo-projektissa. Muistelu-draamassa etsittiin kyliltä ja kaduilta kadonneita tarinoita uuden läänintai-teilijan Annamari Karjalaisen ohjauk-sessa.

Visuaalisen taiteen kentällä Punai- nen Täplä -tapahtuma Salon taide-museo Veturitallissa toiseen kertaan järjestettynä ei tuottanut tavoiteltuja määrällisiä myyntituloksia. Nykytai-teen myyntitapahtuma oli suunnattu kodinsisustajille. Turun yliopistolli-nen keskussairaala hankkii laajennus-osaansa taidetta 200 000 eurolla, tosi- asiassa promilleperiaatteella. Taidetoi-mikunta on ollut hankkeessa asiantun-tijana valitsemassa taiteilijoita ja koor-dinaattoria. Taide sairaalassa -koulu-tustilaisuus levitti prosenttiperiaatteen sanomaa laajemmaltikin. Koneen säätiön residenssitoiminta Mietoisten Saaren kartanossa alkoi keväällä.

Suunnitelma Kasvunvara – Växt-mån tähtää Taikalamppu-keskuksen saamiseen maakuntaan. Siinä anne- taan taiteen keinoin lapsille ja nuorille mahdollisuus vaikuttaa. Lastenkult-tuurin toimijakartoitus toimikunnan kotisivulle tehtiin samassa yhteydessä.

Turku 2011 -hankkeen tulee toimia taide- ja kulttuurikentän tahdon ja näkemyksen mukaisesti.

Kulttuuripääkaupunkivuoden pitäisi luoda taiteelle ja kulttuurille

89

Annamari Karjalainen esittävät taiteet

PääsihteeriMaria Merikanto

OsastosihteeriEija Räsänen

ToimistosihteeriRiitta Niemiaho(osastosihteeri 22.5.2008 alkaen)

Projektisihteeri Maija Nyström (1.9.2008 alkaen)

Varsinais-Suomen taidetoimikunta Linnankatu 24 20100 Turku www.vstaide.fi

kestäviä rakenteita koko maakuntaan. Sen tulisi olla enemmän kuin sarja laadukkaita taide- ja kulttuuriesityk-siä.

Taidetoimikunta oli valmistele-massa useita hankehakemuksia, joista muutamat etenivät jatkoneuvottelui-hin. Taidetoimikunta vie eteenpäin myös niitä hankkeita, jotka eivät me-nestyneet hankehaussa.

Taidetoimikunnan taiteilija-apurahoilla on suuri merkitys maa-kunnassa, jossa Turun lisäksi mikään muu kunta ei tue yksittäisiä taiteili-joita. Luovan taiteellisen työn toisena merkittävänä tukijana on Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto, johon on luotu yhteyksiä.

Millä hinnalla -seminaarissa etsit-tiin 120 osallistujan voimin hintoja taiteelliselle työlle. Eri taiteenlajien yleisötyötä tehtiin tutuksi marras-kuun seminaarissa.

Varsinais-Suomen vuoden 2008 taidepalkinto myönnettiin kirjailija Reetta Niemelälle ja Varsinais-suomalainen kulttuuriteko -mainin-nan saivat Tiina Källi/Turku Design Week ja Paimion seudun ympäris-töyhdistys.

jukka vehmaspuheenjohtaja

VARSINAIS-SUOMEN TAIDETOIMIKUNTA 2007–2009

PuheenjohtajaJukka Vehmas fm, kulttuurisihteeri, Laitila

VarapuheenjohtajaHanna Nurminen fk, toiminnanjohtaja, Merimasku

JäsenetTarja Ervasti valosuunnittelija, taiteilija, SuomusjärviKimmo Hyyppä fm, TurkuMiira Kaarenoja fm, tanssipedagogi, TurkuSiru Kainulainen fl, tutkija, TurkuTarmo Mustonen arkkitehti, SAFA, Piispanristi Mikko Paakkola kuvataiteilija, Turku Pekka Turunen valokuvataiteen maisteri, KemiöSari Äikää-Torkkeli teatteri-ilmaisun ohjaaja amk, LoimaaMaria Österlund fd, Åbo

LäänintaiteilijatMilla Järvipetäjä visuaaliset taiteetTimo Väntsi nukketeatteri

Ohjelmatyössä on saa-tettu yhteen toisilleen tuntemattomia ihmisiä eri puolilta maakuntaa – uusien yhteyksien syntyminen on työn parasta antia.

90

Valtion taideteostoimikunta Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta

Taiteen keskustoimikunnan jaostot

Kuvaluettelo

91

Julkisella taiteella on myös valistus-tehtävänsä: sellaisetkin ihmiset, joilla ei muutoin olisi kosketusta korkea-tasoiseen taiteeseen, pääsevät siitä nauttimaan. Julkinen taide siis tasa-arvoistaa taiteen saatavutta. Valtio ja kunnat hankkivat taideteoksia julkisille paikoille: toreille, aukioille, kaduille, puistoihin ja pihoille, mutta ennen kaikkea julkisten rakennusten sisätiloihin, joihin pääsy ei − niiden julkisesta luonteesta huolimatta − ole täysin vapaa. Valtio hankkii taidetta myös ulkomailla sijaitseviin edustus-toihin, joissa teoksilla on tehtävänsä Suomen käyntikortteina.

Julkiseen tilaan sijoitetulle tai-deteokselle asetetaan erityisiä vaati-muksia. Toisin kuin museoiden taide, julkinen taide on ihmisten silmissä, halusivat he sitä tai eivät. Siksi julki-sesti esillä oleva taide ei saisi loukata

eikä olla vaaraksi lasten turvallisel-le kasvulle. Toisaalta taiteen pitää myös puhutella ja herättää ajatuksia. Lisäksi julkiseen tilaan sijoitetun tai-deteoksen tulee olla kestävä: se ei saa särkyä kosketuksesta eikä siitä saa ai-heutua vaaraa. Muun muassa tällaisia haasteita valtion taideteostoimikunta kohtaa työssään.

Vuonna 2008 valtion taideteostoi-mikunnalla oli käytössään taideteos-ten hankkimiseen ja valtion taide-kokoelman hoitoon 704 000 euron määräraha. Teoksia sekä ostettiin suorina hankintoina että tilattiin, ja käynnistettiin myös kaksi taidekil-pailua. Helsingin Musiikkitalon ul-koalueelle ja pääaulaan etsitään tai-deteosideoita yleisen, kaksivaiheisen taidekilpailun avulla. Rakennuksen oletetaan valmistuvan keväällä 2011. Toinen ideakilpailu julistettiin

Kuvataideakatemian opiskelijoil-le tarkoituksena löytää ehdotuksia oppilaitokseen sijoitettaviksi tai aja-tuksellisesti liittyviksi taideteoksiksi. Kilpailu on oppilaille oppimisproses-si, joka valmentaa julkisen tilaustyön hallintaan.

Tilaustöistä valmistui Terike Haapojan verkkotekniikkaa hyödyn-tävä teos Katoava maisema Teatteri-korkeakoulun valo- ja äänisuunnitte-lun laitokselle. Teos rakentuu luon-nonmaisemaa reaaliajassa esittävästä video- ja äänikuvasta, ja sen kestoaika on kymmenen vuotta. Vuonna 2008 valmistui myös Anu Tuomiselta ope-tusministeriön kokoushuoneisiin tilattu teossarja.

Kokoelman vanhetessa teosten kunnostuksen osuus määrärahan käytöstä on kasvanut. Vuonna 2008 kunnostettiin eräitä 1970-luvulla

Valtion taideteostoimikunta

Julkinen tila – julkinen taide

Suomen valtio on yli viidenkymmenen vuoden ajan hankkinut taideteoksia omistamiinsa ja käyttämiinsä rakennuksiin kotimaassa ja ulkomailla. Kun valtion julkisen taiteen hankintajärjestelmä vuonna 1956 perustettiin, puhuttiin julkisten rakennusten kaunis- tamisesta taideteoksilla. Vanha perustehtävä on jäljellä edelleenkin, mutta nyt se nähdään laajemmin. Taidetta hankitaan, koska näin voidaan edistää visuaalisen alan taiteilijoiden työmahdollisuuksia ja toimeentuloa. Samalla lisätään yhteisen ympäristön esteettisyyttä ja parannetaan ihmisten elämänlaatua.

92

tilattuja julkisia ulkoteoksia, sa-moin kuin opetusministeriön sisä-pihalle 1980-luvulla valmistunut Kaj Franckin, Lauri Anttilan ja Olli Tammisen Kivipuutarha, yksi ensim-mäisistä ympäristötaideteoksistam-me.

Vuonna 2008 taideteostoimikunta lähti mukaan ensimmäiseen yhtei-seen taidehankkeeseen toisen valtion kanssa. Hanasaaren ruotsalais-suo-malaiseen kulttuurikeskukseen tilat-tiin Suomen ja Ruotsin yhteisen his-torian merkkivuoden 1809 muistoksi taideteos, jonka ideoivat ja toteutta-vat yhdessä suomalainen ja ruotsalai-nen taiteilija.

Valtion taidehankinnoista on vuosikymmenien varrella karttu-nut kokoelma, joka määrältään on Ateneumin taidemuseon kokoelman jälkeen Suomen toiseksi suurin: tällä hetkellä noin 12 700 teosta.

liisa-maria hakala-zilliacuspuheenjohtaja

93

VALTION TAIDETEOS- TOIMIKUNTA 2008–2010

PuheenjohtajaLiisa-Maria Hakala-Zilliacus kulttuuriasiainneuvos, Helsinki

JäsenetVeli Granö valokuvataiteilija, HelsinkiPetri Kaverma kuvataiteilija, HelsinkiAnne Meskanen kuvanveistäjä, EspooPäivi Montola arkkitehti, Helsinki Pauno Narjus arkkitehti, TurkuMikko Paakkola taidemaalari, TurkuAurora Reinhard kuvataiteilija, HelsinkiAntti Salokannel taidegraafikko, LahtiJanna Syvänoja taiteilija, HelsinkiAnne Tamminen kuvataiteilija, Hämeenlinna

VarajäsenetMary Gregory kuvataiteilija, OuluPaula Holopainen taidemaalari, VantaaEliisa Isoniemi taidegraafikko, HelsinkiPäivi Jääskeläinen arkkitehti, HelsinkiSanna Kannisto valokuvataiteilija, HelsinkiKristiina Koskiaho arkkitehti, HelsinkiJani Ruscica kuvataiteilija, HelsinkiJukka Tuominen kuvanveistäjäTiina Veräjänkorva keraamikko, kuvanveistäjä, VihtiErja Väyrynen asiamies, Helsinki

SihteeriErika Hyyryläinen taidesihteeri (09) 1607 7026 tai 0400 847 026 [email protected]

AmanuenssiHeli Ahmio amanuenssi

94

PuheenjohtajaRiitta Kaivosoja ylijohtaja

VarapuheenjohtajaJarmo Malkavaara pääsihteeri

JäsenetRisto Ahti kirjailija, TampereAnnikki Ellonen dramaturgi, HelsinkiPirjo Hiidenmaa filosofian tohtori, HelsinkiRiina Katajavuori kirjailija, HelsinkiBodil Lindfors kirjailija,TurkuJuhani Lindholm suomentaja, JärvenpääOsmo Pekonen filosofian tohtori, Jyväskylä

VarajäsenetAhti Ahonen teatteriohjaaja, RovaniemiPaula Havaste filosofian tohtori, NurmijärviMervi Kantokorpi kirjallisuudentutkija, PohjaLasse Koskela päätoimittaja, VantaaMarja Kyrö suomentaja, LahtiTuija Lehtinen kirjailija, EspooPeter Mickwitz kirjailija, HelsinkiIrja Seurujärvi-Kari lehtori, HelsinkiIlpo Tiihonen kirjailija, Helsinki

SihteeriEsa Rantanen taidesihteeri puh. (09) 1607 7065 [email protected]

KIRJAILIJOIDEN JA KÄÄNTÄJIEN KIRJASTOAPURAHA- LAUTAKUNTA 2008

95

KUVATAITEEN NÄYTTÖAPURAHALAUTAKUNTA 2008

PuheenjohtajaJarmo Malkavaara pääsihteeri

VarapuheenjohtajaJuhani Tuominen professori, Rovaniemi

JäsenetJohanna Kiivaskoski taidegraafikko, HelsinkiMarkku Kosonen sisustusarkkitehti, HelsinkiMarko Lampisuo kuvataiteilija, PoriAnneli Sipiläinen kuvanveistäjä, HausjärviJuha-Heikki Tihinen kriitikko, HelsinkiAnu Tuominen kuvataiteilija, HelsinkiMarjukka Vainio valokuvataiteilija, Hämeenlinna

VarajäsenetHanna Jaanisoo kuvanveistäjä, PirkkalaAsko Mäkelä johtaja, HelsinkiVisa Norros taidegraafikko, HelsinkiEsko Nummelin museonjohtaja, PoriSilja Puranen tekstiilitaiteilija, TuusulaVeronika Ringbom taidegraafikko, TurkuLiisa Tiirola-Santala koulutusjohtaja, HollolaAnnika Tudeer performanssitaiteilija, HelsinkiSeppo Väänänen kuvataiteilija, Joensuu

SihteeriSeppo Kauhanen taidesihteeri puh. (09) 1607 7378 [email protected]

96

KUVITTAJIEN JA SARJAKUVATAITEILIJOIDEN KIRJASTOAPURAHA- JAOSTO 2008

PuheenjohtajaAntonio Altarriba keraamikko, Lappeenranta

VarapuheenjohtajaJuhani Tolvanen toimittaja, sarjakuvaneuvos, Helsinki

JäsenetVille Hänninen toimittaja, HelsinkiTiina Paju graafikko, HelsinkiLasse Rantanen graafinen muotoilija, HelsinkiAnna Seppo kuvittaja, Vantaa

VarajäsenetMika Launis kuvittaja, HelsinkiKalervo Pulkkinen toimittaja, HelsinkiOtto Sinisalo sarjakuvakriitikko, Helsinki


97

MEDIATAIDEJAOSTO 2008

PuheenjohtajaAnna Vilkuna FM, Jyväskylä

Jäsenet Annette Arlander teatteriohjaaja, professori, HelsinkiPhilip Dean professori, dekaani, Vantaa Minna Heikinaho kuvataiteilija, Helsinki Tuula Linnusmäki tanssitaiteilija, Lempäälä Asko Mäkelä johtaja, Helsinki Perttu Rastas intendentti, HelsinkiHannu Saha puheenjohtaja, Kaustinen Siskotuulikki Toijonen toimittaja, TampereMerja Turunen dramaturgi, Tampere

SihteeriJarmo Malkavaara pääsihteeri (17.11.2008 saakka) puh. (09) 1607 7338 [email protected]

98

RESIDENSSIJAOSTO 2008

PuheenjohtajaHannu Castrén kuvataiteilija, kriitikko, Jyväskylä

JäsenetAntonio Altarriba keraamikko, LappeenrantaMarianna Kajantie johtaja, HelsinkiBo Karsten tuottaja, HelsinkiIrmeli Kokko toiminnanjohtaja, HelsinkiHanna Nurminen filosofian kandidaatti, MerimaskuHannu Saha puheenjohtaja, KaustinenEsko Vesikansa asiamies, Helsinki


99

SIRKUSTAIDEJAOSTO 2008

PuheenjohtajaHannu Saha puheenjohtaja, Kaustinen

JäsenetMarkku Aulanko sirkuspedagogi, HelsinkiAnna-Kaisa Järvi sirkustaiteilija, ohjaaja, OuluTaina Kopra sirkustaiteilija, TampereSari Lakso tanssitaiteilija, HelsinkiTomi Purovaara toiminnanjohtaja, VantaaTanja Rasi toiminnanjohtaja, JyväskyläTimo Rautiainen muusikko, JyväskyläMatti Selin sirkustaiteilija, Helsinki


100

SÄVELTAITEEN KIRJASTO-APURAHAJAOSTO 2008

PuheenjohtajaPekka Vapaavuori musiikin tohtori, lehtori, Kuopio

VarapuheenjohtajaSatu Angervo intendentti, Espoo

JäsenetTeppo Ali-Mattila muusikko, EspooKirsi Heikkinen säveltäjä, sanoittaja, Helsinki Raila Kulokari muusikko, HelsinkiTommi Lindell muusikko, HelsinkiJuhani Nuorvala säveltäjä, HelsinkiJarmo Sermilä säveltäjä, HämeenlinnaKirsi Snellman muusikko, Helsinki

VarajäsenetMartti Heikkilä toiminnanjohtaja, HelsinkiLottaliina Lehtinen lakimies, HelsinkiJuhani Leinonen toiminnanjohtaja, HaminaJori Nummelin sanoittaja, VantaaHannu Pohjannoro säveltäjä, HelsinkiKaija Saariaho säveltäjä, Pariisi Patrik Stenström muusikko, Helsinki

SihteeriAnni Tappola suunnittelija puh. (09) 1607 7382 [email protected]

101

VIESTINNÄN JA TIEDOTUKSEN KEHITTÄMISJAOSTO 2008

PuheenjohtajaRiitta Seppälä johtaja, Helsinki

JäsenetHannu Castrén kuvataiteilija, kriitikko, JyväskyläVivan Lygdbäck kulttuuripäällikkö, VaasaHannu Saha puheenjohtaja, KaustinenArto Seppälä kirjailija, Tampere

SihteeriPaula Haikarainen tiedottaja

102

Kuvalista s. 2 Pieni Merenneito, kuvassa Satu Rekola. Kuva: Riku Virtanen.s. 3 Hurjaruuth Ruutia! -festivaali, Tanssiteatteri Minimi: Päätä ja hän-tää, kuvassa Tuomas Juntunen ja Riikka Puumalainen. Kuva: Mikko Mäntyniemi/Studio Alias, kuvankäsittely Pekka Nurmi/Indievisual.s. 6 Sirkus Helium ja Maneesipoika, Heikki Leppävuori. Kuva: Kirsi Manninen.s. 8 Talvisirkus Valo. Kuvassa Devlin Bogino, Hanna Terävä, Jenni Kallo ja Amélie Kourim. Kuva: Kirsi Manninen.s. 12 Kuinka KumMaa on kaikkialla, kuvassa Jenni Kallo. Kuva: Riku Virtanen.s. 16 Talvisirkus Sirius, kuvassa Hanna Terävä. Kuva: Riku Virtanen.s. 19 Päällysfrakki, kuvassa Kaisa Niemi. Kuva: Riku Virtanen.s. 22 Talvisirkus Sirius, kuvassa Hanna Terävä. Kuva: Riku Virtanen.s. 33 Talvisirkus Sirius, planeetat. Kuva: Riku Virtanen.s. 35 Pieni Merenneito, kuvassa Satu Rekola. Kuva: Heidi Masalin.s. 38 Ovi, kuvassa Liisa Risu ja Hanna Terävä. Kuva: Riku Virtanen.s. 40 Talvisirkus Nauru, kuvassa Sakari Saikkonen, Petri Heikkilä, Saku Mäkelä, Mirja Jauhiainen ja Jenni Kallo. Kuva: Riku Virtanen.s. 42 Talvisirkus Sirius, kuvassa Hanna Terävä. Kuva: Riku Virtanen.

s. 45 Keskiyön Näytelmä, kuvassa Liisa Risu, Sanna Silvennoinen ja Kaisa Niemi. Kuva: Riku Virtanen.s. 47 Talvisirkus Valo, kuvassa Sakari Saikkonen. Kuva: Riku Virtanen.s. 50 Talvisirkus Sirius, kuvassa Hanna Terävä. Kuva: Riku Virtanen.s. 52 Merenneito ja siskot. Kuva: Kirsi Manninen.s. 53 Sirkus Helium, Heikki Leppävuori Kuva: Kirsi Manninen.s. 55 Talvisirkus Nauru, kuvassa Jenni Kallo. Kuva: Riku Virtanen.s. 59 Hurjaruuth Ruutia! -festivaali, Da.Te Danza: Suena.s. 64 Talvisirkus Säde, kuvassa Jenni Kallo. Kuva: Riku Virtanen.s. 68 Hurjaruuth Ruutia! -festivaali, Tanssiteatteri Minimi: Jätekukko, kuvassa Ari Lahti, Tuomas Juntunen ja Riikka Puumalainen. Kuva: Petra Tiihonen.s. 76 Keijukaissaari, kuvassa Jonna Eiskonen. Kuva: Riku Virtanen.s. 80 Yhteistuotanto Hurjaruuthin kanssa: Circo Aereo, kuvassa Johanna Juhola ja Tomi Elo. Kuva: Riku Virtanen.s. 86 Talvisirkus Valo, kuvassa Heikki Leppävuori, Sampo Kurppa, Amélie Kourim, Elina Lajunen, Saku Mäkelä, Sakari Saikkonen ja Thomas Monckton. Kuva: Miska Reimaluoto.s. 88 Talvisirkus-harjoitus, kuvassa Heikki Leppävuori. Kuva: Riku Virtanen.

s. 92 Talvisirkus Valo Jenni Kallo ja Sakari Saikkonen. Kuva: Miska Reimaluoto.s. 96 Yhteistuotanto Hurjaruuthin kanssa: Circo Aereo, kuvassa Johanna Juhola ja Tomi Elo. Kuva: Riku Virtanen.s. 99 Talvisirkus Valo. Kuvassa Amélie Kourim, Jenni Kallo ja Sakari Saikkonen. Kuva: Riku Virtanen.s. 103 Talvisirkuksen Siat olivat mukana Säätytalolla, kun Tanssiteatteri Hurjaruuth sai lastenkulttuurin valtion-palkinnon. Kuva Kaisa Karkkonen.

103

Documents

Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2008 · 40 erilaista – tiivistyy vuoden 2009 alusta alkaen neljään pääluokkaan: ... Taiteen alueellinen saatavuus on edelleen keskeinen painopiste