Tarina unelman saavuttamisesta

7

9

11

15

17

23

25

27

31

35

39

41

Lukijalle

Kauppaneuvosten kortteli

Taitokorttelin synty

Antti Juhana Mustonen

Mustosen talo

Petter Parviainen

Parviaisen talo

Tiilitalo

Piha-aitta

Taitokortteli

Tapahtumat

Taito Pohjois-Karjala ry

Mustosen talo

Tiilitalo

Parviaisen talo

Piha-aitta

6

7

LUkijaLLe

Kädessäsi on kappale Joensuun kaupunkihistoriaa, tarinaa kaupungin mahtimiehistä, kaupungin kehityksestä, ajan ja arvojen muutoksesta ja lopulta siitä, että unelmat ja osaaminen kantavat haluttuun tulokseen, niin ennen kuin nytkin.

Kahden kauppaneuvoksen, Antti Juhana Mustosen ja Petter Parviaisen rakennutta-mat talot sijaitsevat vierekkäin ja muodostavat tämän päivän Taitokorttelin sydämen. Talojen pihapiirissä sijaitseva kunnostettu punatiilitalo ja pihaan siirretty aitta yhdessä itse piha-alueen kanssa luovat Taitokorttelista ehjän kokonaisuuden. Alueesta onkin kehittynyt muutamassa vuodessa yksi Itä-Suomen merkittävimmistä käsityön, mat-kailun ja kulttuurin keskuksista.

Taitokorttelin emäntä Taito Pohjois-Karjala ry omine toimintoineen ja korttelin käsi-työyritykset luovat maassamme ainutlaatuisen yhteisön käsityön ammattilaisten, har-rastajien, matkailijoiden ja kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Kahvila, myymälät ja puodit tarjoavat kävijälle korkeatasoisia tuotteita ja asiantuntevaa palvelua, ja toi-saalta ne antavat käsityöyrittäjille erinomaisen paikan myydä tuotteitaan, käyhän alu-eella vuosittain pitkälti yli 100 000 asiakasta. Pihan ja aittojen kulttuuritapahtumat ja näyttelyt sekä Joulukylä ja muut tapahtumat tuovat oman lisänsä monipuoliseen tarjontaan.

Tällä kirjasella haluamme kunnioittaa menneiden sukupolvien työtä Joensuun kehit-tämiseksi. Samalla kerromme, mikä on meidän panoksemme tämän ajan kaupunki-kulttuurin edistämiseksi. Haluan kiittää Joensuun kaupunkia, Pohjois-Karjalan maa-kuntaliittoa, valtion aluehallintoviranomaisia sekä muita yhteistyökumppaneitamme, jotka ovat osaltaan tehneet mahdolliseksi Taitokortteli-unelman muuttamisen elä-väksi osaksi Joensuun kaupunkikeskustaa.

Seppo Auvinen puheenjohtaja Taito Pohjois-Karjala ry

8

9

kaUppaneUvosTen korTTeLi

Joensuun keskustassa sijaitseva Taitokortteli on yhtä kuin kauppaneuvos Mus-tosen ja kauppaneuvos Parviaisen perheilleen yli sata vuotta sitten rakennuttamat puutalot, sisäpihan tiilitalo ja punainen piha-aitta. Alun perin mitä moninaisim-piin käyttötarkoituksiin – ja usein vieläpä toiselle paikallekin – tarkoitettuja raken-nuksia on vuosien mittaan remontoitu ja uusittu ahkerasti. Nykypäivään säästyneet rakennukset palvelevat tänä päivänä niin jokapäiväistä kulkijaa, innokasta käsityö- harrastajaa kuin maailmanmatkaajaakin.

Taitokortteli-nimessä yhdistyvät tekemisen taito, toimintaa ylläpitävä Taito Pohjois-Karjala ry ja kaupunkikorttelin vanhan ajan yhteishenki. Korttelin emäntä Taito Poh-jois-Karjala ry vietti vuonna 2009 satavuotisen taipaleensa juhlavuotta. Kädentaitoja ja kulttuuria tarjoava puutalokortteli on viihdyttänyt ja ilahduttanut kaikenikäisiä kävijöitä pikkulapsista seniori-ikään ehtineisiin jo toukokuusta 2006 lähtien.

10

11

TaiTokorTTeLin synTy

Taitokorttelin taival alkoi vuonna 2004. Unelma paikasta, jossa käsityöneuvonta, taide, kulttuuri ja käsityöhön liittyvä yritys- ja liiketoiminta voisivat kohdata matkailun, syn-tyi nopeasti Taito Pohjois-Karjala ry:ssä – tuolloin vielä nimeltään Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry. Yhdistyksen toimitilat sijaitsivat tuolloin Joensuun matkustajasata-massa olevassa Pakkahuoneessa. Koski- ja Rantakadun kulmauksen 1870–1880-luvuilla rakennetut kauppaneuvos Mustosen ja kauppaneuvos Parviaisen talot sekä tiilinen piha-rakennus olivat tuolloin Joensuun kaupungin teknisen viraston käytössä.

Vuonna 2004 Taito Pohjois-Karjala ry:n johtokunnan puheenjohtajana toiminut Petra Kärnä tutustui kaup-paneuvosten puutalokorttelin miljööseen. Kärnä otti yhteyttä kaupunginjohtaja Juhani Meriläiseen, esitteli hänelle käsityökortteli-idean, ja ilmoitti, että yhdis-tys olisi kiinnostunut ottamaan puutalokorttelin käyt-töönsä. Oli onnekas yhteensattuma, että Joensuun kaupunki oli juuri samaan aikaan suunnittelemassa teknisen viraston muuttoa pois puutalokorttelista. Kun käsityökort-teli-idealle näytettiin kaupungin puolesta vihreää valoa, sai suunnittelu toden teolla alkaa. Kun yhdistyksen toimitilojen siirtyminen Mustosen taloon varmistui, puutalo-korttelista teetettiin luonnokset arkkitehdeilla asemakaavaa ja tilasuunnittelua varten. Näiden pohjalta osa Koski- ja Rantakadun tiloista muutettiin uuteen käyttötarkoituk-seen sopiviksi vuosien 2005–2007 aikana.

Käsityökortteli-idean pohjalta perustettiin hanke, jonka tavoitteena oli perustaa Joen-suun ydinkeskustaan toiminnallinen ja jatkuvasti kehittyvä kulttuurimatkailukohde. Hankkeen päämääränä oli palvelujen tarjoaminen niin alan harrastajille, yrittäjille kuin matkailijoille. Myös käsityön arvostuksen nostaminen elinkeinona ja henkistä hyvin-vointia tuottavana harrasteena oli yksi hankkeen päätavoitteista.

Tavoitteena oli perustaa joensuun ydinkeskustaan toiminnallinen ja jatkuvasti kehittyvä kulttuurimatkailukohde.

12

13

TaiTokorTTeLin synTy

Kun käsityökorttelin toteutuminen alkoi varmistua, syntyi myös ideoita siitä, mitä kaikkea kortteli voisi pitää sisällään. Uusien tilojen käyttäjiksi haluttiin käsityökort-telin henkeen sopivia käsityöyrityksiä, taiteen tekijöitä ja järjestöjä.

Keväällä 2006 Mustosen talon isoon pääsaliin saivat muuttaa kutojat, Koskikadun siiven päähän perustettiin Kauppaneuvoksen kahvila ja muihin tiloihin sijoitettiin käsityöläisiä, putiikkeja ja pienyrityksiä heidän omien toiveittensa mukaan. Tiilita-lon remontti valmistui vuotta myöhemmin, ja vuonna 2007 sen alakertaan pääsivät asettumaan Taidetakomo Tulikiila ja Taito Shop -myymälä, ja yläkertaan tuli työ- ja näyttelytiloja. Tontille siirrettiin Petra Kärnän ehdotuksesta myös vanha aittaraken-nus näyttelytiloiksi.

Taitokortteli avattiin vuoden 2006 toukokuussa ja sen tiloissa toimii yritykset mukaan lukien nelisenkymmentä henkilöä. Taitokorttelin arjessa taito ja taide näkyvät käden-jäljessä, pohjoiskarjalaisuus parhaimmillaan vieraanvaraisuudessa. Taitokorttelissa yhdistyvät pienet putiikit, Kauppaneuvoksen kahvilan tuoksut ja tekemisen mah-dollisuus.

14

15

anTTi jUhana MUsTonen

Antti Juhana Mustonen (1810–1877) syn-tyi Lieksan Hovilassa sikäläisen mahtisuvun jäseneksi. Hän ei käynyt kouluja, mutta sai vanhemmiltaan perustaidot lukemiseen ja laskemiseen. Mustonen jäi orvoksi 14-vuo-tiaana ja aloitti kauppiaan uransa 200 rup-lan perinnöllä, jolla hän osti veneen. Hän hankki Lieksan saloilta voita, vuotia, lin-tuja ja kanoja, myi ne kirkolla ja vei paluu-tuotteina kyliin suolaa ja rihkamaa. Vuonna 1848 hän muutti vastaperustettuun Joen-suun kaupunkiin. Ansaitsemallaan omai-suudella Mustonen hankki lotjan ja ulotti liikennöintiään vähitellen Saimaalle, Vii-puriin ja Pietariin. Näin Joensuusta kehit-tyi nopeasti yksi Suomen suurimmista sisä-satamakaupungeista, jonka laivasto kasvoi nopeasti.

Kauppahuoneen perustamiseksi piti saada porvarin arvo. Se myönnettiin Antti J. Mus-toselle vuonna 1849. Yhteistyö Nils Lud-vig Arppen kanssa laajensi tuotevalikoimaa. Kun Arppe tarvitsi raudantuotantoraken-nuksiinsa sahattavaa puuta Utraan, Puhok-seen tai Kuurnaan, Mustonen hankki pilk-kahinnalla metsiä talollisilta ja myi puut Arppelle.

Mustonen ja kauppias Simo Parviainen yhdistivät rahavaransa ja yhdessä he osti-vat omistukseensa mm. Utran ja Puhoksen

Mustonen ei käynyt kouluja, mutta sai vanhemmiltaan perustaidot lukemiseen ja laskemiseen.

sahat sekä konepajan. Myöhemmin Mus-tonen osti nämä tehtaat kokonaan omiin nimiinsä ja rakensi Utraan lasitehtaan.

Saha- ja kauppatoiminnan lisäksi myös Mustosen laivasto oli merkittävän suuri: kolme kuunaria, kolme hinaajaa, neljä höy-rylaivaa, kaksi purjelaivaa ja 26 lotjaa. Kun Saimaan kanava avattiin 1856, joensuulai-set laivat pääsivät liikennöimään aina Poh-jois-Euroopan laajemmille vesille asti. Muu-tamana vuotena Joensuussa oli koko Suo-men toiseksi suurin laivasto.

Kauppatoiminnan ohella Mustosella oli pal-jon muita toimia, kuten virka kaupungin raatimiehenä, seurakuntaneuvoston jäse-nenä ja sittemmin valtiopäivämiehenä kym-menen vuoden ajan vuodesta 1867. Senaatti myönsi vuonna 1874 hänelle kauppaneu-voksen arvon. Mustosella oli ilmiömäinen muisti: hänen päässään olivat velat, saami-set, hinnat ja varastotilanteet erinomaisessa järjestyksessä. Mustosen kuoltua äkillisesti keltatautiin 30.5.1877 yrityksen kirjanpito katosi hänen mukanaan ja koko liikeyritys kaatui näiden tietojen puuttuessa.

16

17

MUsTosen TaLo

Ranta- ja Koskikadun kulmassa oleva Mustosen patriisitalo valmistui 1870. Rakennuksen Rantakadun puolta asutti Mustosen kauppiasperhe ja Koskikadun puolta perheen palveluväki. Talon on suunnitellut Leander Backman, joka tuo-hon aikaan toimi Joensuun kaupungin johtavana rakennusmestarina. Talo mai-nitaan sveitsiläistyyliseksi ja sen pilaste-rijärjestelmä on sorvattu. Erityisen mai-ninnan ansaitsevat parvekkeet ja katon päätykoristeet.

Mustosen kuoltua 1877 talo siirtyi pois suvun käytöstä ja palveli kaupunginta-lona aina uuden kaupungintalon val-mistumiseen saakka vuoteen 1914. Näinä vuosina rakennuksessa toimivat niin maistraatti, raastupa, kaupungin-valtuusto, rahatoimikamari, tyttökoulu kuin tullikamarikin.

Kun Suomen Pankki tuli Joensuuhun vuonna 1902, se määräsi, että kaupungin oli annettava sille toimitilat. Tilat annettiin juuri Mustosen talosta, joka toimi silloin kaupungintalona. Taloon oli saatava varma ja turvallinen kassaholvi. Niinpä Mustosen talon päätyyn muurattiin tiilirakennelma, jonka seinät on sisältä kalteroitu kauttaal-taan ratakiskolla ja verhoiltu punatiilellä. Mustosen talon tiilisiipi on rosvonkestävä eikä sinne ole asiaa edes piikkauskoneella. Vuosina 1914–1955 rakennuksessa toimi Joensuun posti- ja lennätinkonttori, minkä jälkeen rakennus siirtyi lääninhallituksen käyttöön.

rakennuksessa toimivat niin maistraatti, raastupa, kaupunginvaltuusto, rahatoimikamari, tyttökoulu kuin tullikamarikin.

18

19

MUsTosen TaLo

Talon alkuperäinen huonejako muuttui täy-sin vuonna 1960, kun Pohjois-Karjalan lää-ninhallitus perustettiin ja sen toiminta pää-tettiin sijoittaa Mustosen taloon. Raken-nuksen käyttöönotto edellytti useita suuria muutoksia: keskelle taloa sijoitettiin käy-tävä ja työhuoneet asetettiin sen molem-mille puolille. Mustosen talon rakenteet muutettiin perusteellisesti: seinät lastule-vytettiin, ovet ja listat purettiin ja salista tehtiin kolme työhuonetta. Huonekorke-utta laskettiin ja lattiat laatoitettiin vinyy-lillä. Rakennus oli lääninhallituksen käy-tössä aina siihen asti, kun se sai uudet toi-mitilat Torikatu 36:sta. Sen jälkeen talossa toimi muun muassa Joensuun Energialai-toksen toimisto.

Taloa ryhdyttiin jälleen korjamaan 1980-luvun puolivälissä Joensuun kaupun-gin toimesta matkailun ja kulttuurin

toimistokäyttöön. Tuolloin rakennus pää-tettiin palauttaa niin lähelle alkuperäistä tilaansa kuin mahdollista ja entistää niin lattiapinnat, ovet ja ikkunat, listoitukset kuin kattopaneelitkin. Vasta korjauksen edistyessä löydettiin uudelleen Mustosen sali, kun talon perusrakenteet paljastuivat 1960-luvulla tehtyjen muutostöiden alta.

Kaikki rakennuksen ovet vaihdettiin perin-teisenä puusepän käsityönä valmistettuihin peilioviin. Teollisten ja perinteisten teknii-koiden yhdistäminen ei kuitenkaan aina toiminut halutun lopputuloksen saamiseksi, joten puuseppien oli kehitettävä uusia tek-niikoita. Remontti oli siis monessa suh-teessa aivan uusi haaste sen tekijöille.

vasta korjauksen edistyessä löydettiin uudelleen Mustosen sali.

20

21

MUsTosen TaLo

Aikaisemmin, ilmeisesti jo 1900-luvun alkupuolella Mustosen talon parvekkeet oli jouduttu purkamaan pois lahonneina. Parvekkeet olivat puuttuneet rakennuk-sen julkisivusta niin kauan, että vanhim-mat kaupunkilaiset ihmettelivät, miksi parvekkeita nyt ryhdyttiin rakentamaan, kun niitä ei – heidän muistinsa mukaan – ollut koskaan talossa ollut. Parvekkeiden paikat ja mallit löydettiin vanhoista valo-kuvista suurennuslasi-tarkastelulla.

Remontin aikana myös itse kauppaneuvos Mustonen osallistui työskentelyyn vuo-sien takaa. Purkuvaiheen yhteydessä löy-tyi seinien sisältä harvaa harsokangasta, jota talon ollessa vielä kauppiasperheen käytössä käytettiin tapettien taustakan-kaana, jotta tapetti pysyi suorana hirsi-seinää vasten. Samaan aikaan joensuulai-nen harrastelija-arkeologi Paavo Pitkänen

löysi Nousiaisen talon purkamisen yhtey-dessä ullakolta kirjeen, jossa kauppaneu-vos A. J. Mustonen omalla allekirjoituk-sellaan tilasi juuri samaista harsokangasta Viipurista oman salinsa seinälle. Kirje säilytettiin ja asetettiin Mustosen talon saliin, nykyiseen Joensuun Taitokeskuk-seen seinän sisältä pilkottavan harsokan-kaan viereen kaikkien talossa vierailevien nähtäville.

Entistämistyön valmistuttua rakennuk-seen sijoittuivat Joensuun Laulujuhlat koko olemassaolonsa ajaksi vuosiksi 1981–1997, ja vuonna 2000 tiloihin muutti kaupungin tekninen virasto. Vuonna 2006 Mustosen talo saneerattiin uudelleen Taitokeskuksen, Kauppaneu-voksen kahvilan, Kauppaneuvoksen puo-din ja lukuisten pienten käsityöyrittäjien käyttöön.

22

23

peTTer parviainen

Tohmajärveläissyntyinen Petter Parviainen (1824–1892) kuului siihen talonpoikais-syntyisten liikemiesten sukupolveen, joka nosti Joensuun nopeasti pienestä kaupun-ginalusta melkoiseksi satamakaupungiksi ja joudutti kotimaakuntansa taloudellista kehitystä esiteollisesta kaudesta elinkei-novapauden aikaan. Hän oli nuoruudes-taan lähtien kauppamies, karjalainen kul-kukauppias ja shemeikka, jonka kauppare-viiri ylsi Pietarista aina Ouluun, Tornioon ja Ylitornioon saakka.

Petter Parviainen lyöttäytyi noin 1836 iso-veljensä Simo Parviaisen liikekumppaniksi ja harjoitti 30 vuotta kiertokauppaa Pie-tarista Pohjanmaalle asti. Veljekset veivät Venäjälle teetä ja nahkoja ja toivat viljaa, hamppua ja nahkatuotteita. Työn ohessa Parviainen hankki tyydyttävän kirjoitus- ja laskutaidon, ja vuonna 1856 hänelle myönnettiin porvarinoikeudet. Vähitel-len kaupanteko laajeni tukkukaupaksi ja 1866 Parviainen perustikin oman tukku- ja vähittäiskaupan toimialueenaan Poh-jois-Karjala. Karjalainen-, Ilmarinen- ja Merkurius-kuunareiden omistajana hän oli toiseksi huomattavin avomeripurjeh-duksen harjoittaja Joensuussa.

parviainen oli nuoruudestaan lähtien kauppamies, karjalainen kulkukauppias ja shemeikka.

Parviainen harjoitti lyhyen aikaa sahatoi-mintaa Utrassa yhdessä veljensä Simo Par-viaisen ja Antti Mustosen kanssa, mutta luopui tästä sahasta pian. Hän perusti sen sijaan jokisuulle vuonna 1871 Penttilän sahan, sekä 1876 Karsikon sahan yhdessä Gustaf Cederbergin (1823–1875) kanssa. Lamavuonna 1879 hän myi sahaosuudet Cederbergin perillisille.

Vuonna 1887 Petter Parviaisesta tuli kau-pungin toinen kauppaneuvos. Nimityk-sen jälkeen hän keskittyi enemmän laivan-varustamiseen, ja parhaimmillaan Parviai-sen laiva oli jokapäiväinen näky Joensuun satamassa. Yrityselämänsä loppupuolella Parviainen ansaitsi hyvin viinan poltolla ja oluen panemisella niin Joensuussa kuin Nurmeksessakin.

1889 perustettiin Petter Parviainen & Co. ja koko omaisuus siirrettiin sille. Johtoon astui Parviaisen kaksi poikaa, itse kauppa-neuvos siirtyi maanviljelijäksi Karsikkoon, jossa hän kuoli 12.10.1892.

24

25

parviaisen TaLo

Petter Parviainen rakennutti 1886 muiden joensuulaisten porva-rien tapaan komean patriisitalon Tori- ja Suvantokadun kulmaan, josta rakennus siirrettiin Rantakatu 15:teen 1970-luvulla. Alkupe-räisellä paikallaan talon erikoisuus oli niin kutsuttu valekulmatalo-ratkaisu. Rakennuksen julkisivua hallitsee kolmivyöhykkeisyys: alim- maisena on komerovyöhyke koristeellisine tähtileikkauksineen, keskellä seinävyöhyke, jonka jakavat T-malliset ikkunat komeine vuori-laudoituksineen ja ylinnä ullakkovyöhyke päätyiikkoineen.

Rakennusliike J. Puhakka antoi talon korvauksetta kaupungille keväällä 1977, kun rakennuksen silloiselle sijaintipaikalle alettiin suunnitella uudisrakennusta. Rakennus purettiin heti, sijoitettiin välivarastoon ja sen suorakaiteen muotoinen siipi rakennettiin uudelleen vuonna 1979 nykyiselle paikalleen Rantakadulle. Rakennusta purettaessa ulkoseinät paloiteltiin noin kuuden metrin paloiksi. Uudelleenrakennuksen yhte-ydessä Parviaisen taloon tehtiin kellari, sisäseinät ja kattorakennelmat kokonaan uusista materiaaleista.

Ennen siirtymistään Taito Pohjois-Karjalan haltuun Parviaisen talo oli muun muassa Joensuun kaupungin virasto- ja toimistokäytössä.

26

27

TiiLiTaLo

Taitokorttelin pihassa oleva tiilitalo rakennettiin vuonna 1931 autotalli- ja varastorakennukseksi. Rakennus palveli 1950-luvun taitteessa muun muassa postilaitoksen varastona ja autotallina sekä Itä-Suomen seminaarin väliaikaisena puu-työluokkana.

Vuonna 2007 purku-uhan alla ollut tiilitalo remontoitiin Taitokorttelin käyttöön. Sisäpihan pinnoite vaihdettiin hiekasta graniittiin. Tiilita-lon katto uusittiin, ensimmäisen kerroksen ikku-nat suurennettiin näyteikkunoiksi ja pienemmät ikkunat entisöitiin alkuperäiseen malliin. Remon-tin aikana rakenteilla olleen viereisen rakennuk-sen paalutusvaihe vahingoitti tiilitaloa, ja varsin-kin taidegalleriaan johtavissa portaissa voi huo-mata lattian kaltevuuden.

28

29

TiiLiTaLo

Remontin valmistuttua tiilitalon alakertaan sijoit-tuivat taidetakomo ja Taito Shop Joensuu, yläker-taan taidegalleria ja sisustusliike. Lisäksi tiilita-lon yläkerrassa on Taito Pohjois-Karjalan kurssi-luokka, joka on miltei päivittäisessä käytössä.

Taitokortteliin haluttiin saada monien eri alojen osaajia, jotka tekisivät korttelista paikan, jossa käsityö näkyy, kuuluu ja tuoksuu. Takomon kipi-nöissä, kangaspuiden paukkeessa ja neulekoneen rätinässä käsityö on joka päivä vahvasti läsnä.

30

31

piha-aiTTa

Taitokorttelin pihapiirissä oleva vuonna 1913 rakennettu aitta siirrettiin Koskikadulle vuonna 2007 yhden korttelin päästä Malmikatu 1:n pihasta, jossa se oli jäädä uudisrakentamisen jalkoihin. Rakennuksen siirtäminen on yksi kol-mesta suurimmasta hirsitalosiirrosta joka Joen- suussa on suoritettu. Muut siirretyt hirsira-kennukset löytyvät Joensuun Linnunlahden ja Hasanniemen venesatamista.

Aittaa lyhennettiin alkuperäisestä mitastaan kuu-tisen metriä, ja sen toinen kerros jätettiin osittain pois avoimemman näyttelytilan saamiseksi.

32

33

piha-aiTTa

Piha-aitta viimeistelee Taitokorttelin pihapii-rin vanhan ajan tunnelmaa upealla tavalla. Aitta on auki pääasiassa kesäisin, jolloin se palvelee lähinnä näyttelytiloina. Joka vuosi vaihtuva kesä-näyttely tuo kävijöiden ulottuville monialaista ja kansainvälistä kädentaitojen kulttuuria.

Vuoden muina aikoina piha-aitta on myynti- ja näyttelykäytössä erilaisten tapahtumien aikana. Joulukylä-tapahtuman yhteydessä aitta muuntuu joulupirtiksi, joka tarjoaa kaupunkilaisille pienen hetken entisajan joulurauhaa vilskeen keskellä.

34

35

TaiTokorTTeLi

Yhteensä Taitokorttelissa on noin 30 erilaista toi-mijaa ja toimintakokonaisuutta, aina kahvilasta arkkitehtitoimistoon asti. Verkostoituminen ja yrittäjien yhteistyö ovat toiminnan avainsanoja.

Taitokorttelin käsityöputiikit tarjoavat kattavan katsauksen pohjoiskarjalaiseen käsityöosaami-seen. Valikoimasta löytyy perinteisiä kodin teks-tiilejä, nuorten suunnittelijoiden kekseliäitä tuot-teita, lasitöitä, koruja, saippuaa ja Taito Pohjois-Karjalan oman Karjala-tuoteperheen tuotteita.

Kauppaneuvoksen kahvila tarjoaa erinomai-sen ympäristön keskustelulle ja kuulumisten vaihdolle. Kahvilassa tarjotaan tuoreita, pai-kan päällä tehtyjä leivonnaisia, salaatteja ja keittolounasta. Kahvilassa voi myös nauttia lasillisen viiniä tai olutta. Upea miljöö tar-joaa hienot puitteet erilaisille juhlille; rippi-, ylioppilas- tai vaikkapa syntymäpäiväjuhlien viet-toon Kauppaneuvoksen kahvila on sangen oival-linen paikka.

36

37

TaiTokorTTeLi

Mustosen talon salissa sijaitseva Taitokeskus Joen-suu kymmenine kangaspuineen on Taitokorttelin sydän. Taitokeskuksen kurssitoiminta, käsityötar-vikevalikoima ja käsintekemisen ideoita pursuava ilmapiiri on antanut monelle käsitöistä kiinnos-tuneelle virikkeen pidemmänkin harrastuksen aloittamiseen.

Taitokeskukseen on helppo tulla harrastamaan, sillä ohjatun kudontatoiminnan lisäksi iltai-sin järjestetään monipuolisia kursseja ja kerhoja kaikenikäisille. Taiteen perusopetukseen kuulu-vat lasten Kässä-käsityökoulu ja aikuisten AIKU-käsityökoulu ovat myös osa Taitokeskuksen pal-veluja. Taitokeskus Joensuu järjestää myös vuosit-tain Karjalaiset Kudontaviikot ja kolmen vuoden välein Kansainvälisen kudontasymposiumin.

38

39

TapahTUMaT

Myymälä- ja työpajatoiminnan lisäksi Taitokort-teli tarjoaa paljon muutakin. Piha-aitassa ja Mus-tosen talon käytävillä on näyttelytoimintaa eri käsi- ja taideteollisuuden aloilta. Taitokorttelin suojaisalla sisäpihalla voi kesäisin nauttia Kaup-paneuvoksen kahvilan virvokkeita ja tuoreita lei-vonnaisia sekä seurata teatteri- ja musiikkiesityk-siä. Lapsille kortteli tarjoaa tekemistä niin polku-autojen, ohjattujen pihaleikkien kuin erilaisten tapahtumien muodossa. Elokuussa Taitokortte-lissa juhlitaan Wanhan kaupungin päivää, jolloin korttelin pihalla järjestetään markkinatapahtuma menneen ajan tapaan. Jouluaikaan pihan pienet punaiset mökit tunnelmallisine valoineen luovat pihapiiriin aitoa Joulukylän tunnelmaa.

Taitokorttelissa tapahtuu ympäri vuoden. Kiireet-tömyys ja tekemisen mahdollisuus ovat koko ajan läsnä käsityökorttelissa. Taitokortteli on ympäri-vuotinen, turvallinen ja suomalaista sekä pohjois-karjalaista kulttuuria esittelevä matkailukohde.

40

41

TaiTo pohjois-karjaLa ry

Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistys perustettiin vuonna 1909 edistämään käsityö-osaamista ja nostamaan monimuotoinen käsityökulttuurimme maanviljelyn varjosta omaan, itsenäiseen asemaan. Yhdistys sai nopeasti hallintaansa Pohjois-Karjalan alu-eella jo toimineita käsityökouluja, joiden tarkoitus oli siirtää käsitöihin liittyviä perin-teitä uusille sukupolville. Vuonna 1944 perustettiin Joensuun Siltakadulle Suomen ensimmäinen kotiteollisuusneuvonta-asema osaltaan lievittämään sodan jälkeistä pulaa raaka-aineista ja käyttötavaroista. Ilomantsiin, Lieksaan ja Nurmekseen neuvonta-ase-mat perustettiin vuonna 1949 ja Kiteelle neuvonta-asema saatiin vuonna 1956.

Yhdistys tarjosi alusta pitäen niin koulutusta, kurssitoimintaa kuin henkilökohtaista neuvontaakin. Palkkalistoilla oli kiertä-viä neuvojia, joiden tehtävänä oli nimensä mukaisesti kiertää maaseudun paikkakunnilla tarjoten käsitöihin liittyvää opas-tusta. Neuvontaa annettiin niin miesten kuin naistenkin aska-reisiin: käsin valmistettiin miltei 1960-luvulle saakka niin liinavaatteet, hevosten loi-met, pukukankaat, reet, kärryt, sukset, kuin kotitalousesineetkin. Yhdistyksen tarjo-amat palvelut vaihtelivat vuosien mittaan, mutta uusien neuvonta-asemien perustami-nen jatkui kuitenkin vilkkaana läpi vuosikymmenten.

Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistys saavutti 1980-luvulla tavoitteensa: jokai- seen kuntaan yhdistyksen toimialueella oli saatu oma neuvonta-asema. Vuonna 1986 Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistyksestä tuli Suomen suurin kotiteollisuusyhdistys.

yhdistys tarjosi alusta pitäen koulutusta, kurssitoimintaa ja henkilökohtaista neuvontaa.

42

43

TaiTo pohjois-karjaLa ry

Terminä kotiteollisuus oli koettu vanhaksi jo 1970-luvulla ja hiljalleen 1990-luvulle tulta-essa käsi- ja taideteollisuus -termi kasvatti suo-siotaan varsinkin oppilaitosten parissa. Vuonna 1991 Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistys nimettiinkin Pohjois-Karjalan käsi- ja taide-teollisuus ry:ksi, ja vuonna 2010 yhdistyksen nimi muuttui muotoon Taito Pohjois-Karjala ry. Yli 100 vuotta toimineen yhdistyksen toi-minnan sydän on edelleen sama kuin vuonna 1909: kädentaitojen ja käsityökulttuurin siirtä-minen eteenpäin sukupolvelta toiselle.

Taito- ja käsityökeskuksia on nykyisin kuu-della paikkakunnalla: Joensuussa, Ilomantsissa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Tohmajär-vellä. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n osana toimiva Taito Pohjois-Karjala ry tekee kattojärjestönsä tavoin työtä kestävän käsi-työn edistämiseksi. Itse tekemisen merkitys

Taito- ja käsityökeskuksia on nykyisin kuudella paikkakunnalla.

on kasvanut koko 2000-luvun alkupuoliskon ajan, eikä taantumisen merkkejä näy.

Taito Pohjois-Karjala ry tarjoaa kurssi- ja ker-hotoimintaa sekä aikuisille että lapsille, ja käsityökeskuksissa kuka hyvänsä voi kokeilla kudonnantaitojaan asiantuntevan ohjauksen avulla. Syksyllä 2010 yhdistys palasi juuril-leen Taitobussi-hankkeen myötä, jonka avulla päästiin jälleen tarjoamaan kiertävän käsityö-neuvonnan palveluja Pohjois-Karjalan alu-eelle. Taito Pohjois-Karjala ry kehittää myös uusia tuotteita, joiden juuret ovat syvällä kar-jalaisuudessa. Karjala-tuoteperheeseen kuuluu muun muassa neuleita, kahvimukeja, pyyh-keitä ja tietenkin karjalaisia suklaapiirakoita.

44

45

46

LähTeeT

Erkki Huopion tekstiä mukaillen Joensuun kaupungin historia I. 1985. Kalevi Ahonen: Joensuun kaupunki 1848–1920. Esko Järvelin: Joensuun porvarimatrikkeli. 1993. Kansallinen elämäkerrasto IV. 1932. Heikki Kokkonen: Antti Juhana Mustonen: eräs karjalainen suurliikemies: 40-vuotismuisto. 1917. T. Könönen: Joensuun kaupunki vuosina 1848–1898. 1904. Niin tuli sota maahan!: sotien ja sotalaitoksen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan. 1995. Hannu Kujanen: Krimin selkkaukset merenkulkumme kiusana ja kiihokkeena autonomian ajalla; Eino Puramo, Itä-Suomen vesitiekysymykset 1800-luvulla. 1952. Ragnar Öller: Antti Juhana Mustonen: pohjoiskarjalainen suurliikemies 1810–1877. 1927. Jaana Juvonen: Vanhan Tohmajärven historia. 1990. Veijo Saloheimo: Nurmeksen historia: Nurmeksen seurakunta, Nurmeksen maalaiskunta, Nurmeksen kauppala. 1953. Marja-Liisa Tuomi: Suur-Liperin historia. 1984. Veijo Saloheimo. Julkaistu 5.9.2009. Kuvat: Kimmo Kirves, Johanna Kokkola, Lisa McCartney, Pohjois-Karjalan museo, Eeva-Maija Pietilä, Pentti Potkonen, Outi Santaniemi, Silla Virmajoki, Hilja Wase-nius.

Pohjapiirros: Antti Raatikainen

47

viivy hetki kanssamme. nauti, tunnustele, ole osa tarinaa. ota hyvät muistot mukaasi. Tulethan uudestaan.

Koskikatu 1, 80100 Joensuu | puh. (013) 220 140 | www.taitokortteli.fi | www.taitopohjoiskarjala.fi