Talouden ja toiminnan johtaminen maakunnassa –

järjestäjän näkökulma

Terveys ja talouspäivät

24.8.2017 Helsinki

Kari Hakari

Muutosjohtaja

Maakuntien rahoitus

9.5.2017 2

9.5.2017 3

Maakuntien resurssiohjaus

• Hallitus asettaa julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) tavoitteet julkiselle taloudelle ja päättää tavoitteiden saavuttamista koskevista toimenpiteistä. Valtiontalouden kehyspäätös sisältyy julkisen talouden suunnitelmaan.

• Maakuntien tehtäviä ja rahoitusta arvioidaan, kun julkisen talouden suunnitelmaa valmistellaan. Lisäksi maakunnille kohdennettavaa valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain.

• Valtion maakuntiin kohdistuvan ohjauksen keskeiset välineet ovat:

– julkisen talouden suunnitelma

– valtion talousarvio

– maakuntia koskeva lainsäädäntö

• Valtion ja maakuntien väliset neuvottelut tukevat julkisen talouden suunnitelman valmistelua ja sen vuotuista tarkistusta. Neuvottelut käytäisiin maakunnittain ja niissä

– arvioitaisiin maakunnan taloutta, kustannuskehitystä ja mahdollisten sopeuttamistoimien tarvetta

– käsiteltäisiin maakuntien investointisuunnitelmia.

9.5.2017 4

Maakuntien resurssiohjaus

• Valtion ohjaus koskee myös maakuntien investointeja, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä tai muuten poikkeuksellisen laajakantoisina merkittäviä palvelurakenteen kokonaisuuden tai useamman kuin yhden maakunnan palvelujen järjestämiseksi.

• Suorien investointien lisäksi valtio ohjaa myös investointeihin rinnastettavia pitkäaikaisia sitoumuksia ja maakuntien yhteisten palvelukeskusten toteuttamia investointeja.

• Arviointimenettelyssä valtio ja maakunta arvioisivat maakunnan taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään.

– Arviointimenettelyn tavoitteena on kannustaa maakuntia hyvään taloudenpitoon.

– Valtiovarainministeriö päättäisi arviointimenettelyn käynnistämisestä eduskunnan käsiteltävänä olevassa maakuntalaissa säädettyjen kriteerien täyttyessä.

– Sosiaali- ja terveysministeriö voisi tehdä valtiovarainministeriölle aloitteen arviointimenettelyn käynnistämisestä, jos maakunnan kyky järjestää sosiaali-ja terveydenhuolto on vaarantunut.

9.5.2017 5

Maakuntahallinto

6

Maakunnan organisaatiomalli (esimerkki)

MA

AK

UN

TA

KO

NS

ER

NI

Konsernirakenne ja

johtaminen7

HALLITUS

MAAKUNTAVALTUUSTO

SOTE-LIIKELAITOS

Johtokunta

JÄ

RJE

ST

ÄM

IS-

TE

HT

ÄV

Ä

MA

AK

UN

NA

N

PA

LV

ELU

TU

OT

AN

TO

Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n

Maakuntajohtaja

Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus

PELASTUS-

LIIKELAITOS

Johtokunta

MAKU-LIIKELAITOS

Johtokunta

Markkinoilla toimivat yhtiöt

mm. SOTE-keskus,

kasvupalvelut

In house -yhtiöt

15.2.2017 www.pirkanmaa2019.fi8

Järjestämisen kokonaisuus - järjestämisvastuu

Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisen tavoitteet

• Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisen tavoitteena on varmistaa

tuotannon läpinäkyvyys ja vertailtavuus yksityisen sektorin toiminnan

kanssa sekä varmistaa tuotannon erillinen johtaminen, joka perustuisi

ammattijohtoon.

• Tarkoituksena on näin parantaa johtamisen laatua ja sitä kautta

toiminnan tehokkuutta.

• Erottelun odotetaan myös lisäävän markkinoita ja monituottajamalleja

erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa.

9.5.2017 9

Lähtökohtia

10

• Järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen on edellytys toimivalle monituottaja-

mallille

• Järjestäjän on oltava riittävän vahva suhteessa tuotantoon

• Käytössä olevien ohjausjärjestelmien on oltava selkeät

• Järjestäjän ja tuottajien välinen työnjako on määritelty riittävän yksiselitteisesti

• Järjestäjä ja tuottajat toimivat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi:

kumppanuus

• Järjestäjällä on oltava käytössään riittävät työkalut

• Järjestäjällä on riittävät resurssit ja osaamista

Järjestäjän tehtävät

Suunnittelu ja seuranta

• Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen

– Palvelutarpeiden arviointi, palveluiden saatavuuden varmistaminen ja ennakointi

• Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen

• Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa

– Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määritys

• Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta

– Asiakkuuksien hallinta, asiakas- ja palveluohjaus

• Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana

(palvelulupaus)

• Maakunnan budjetointiprosessi: resurssien kohdentaminen

Ohjaus ja valvonta

• Vastuu viranomaistoiminnasta

• Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus

• Asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä

11

Järjestäjän tehtävät

Palveluiden hankinta ja hallinta

• Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta

– Strateginen, perinteinen, tulosperusteinen ja määriteltyjen lopputulosten perusteella tehtävä

hankinta

– Uudet innovatiiviset markkinat ja toimintatavat – tavoitteellinen palvelujen kehittäminen,

kehittämiskumppanuus

– Palveluiden vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen

• Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta

– Kriteerien asettaminen palvelun tuottajille, sopimusten laatiminen, korvauksien määrittely,

julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskusvalintojen hallinnointi

• Sopimusohjaus ja –seuranta

– Palvelutuotannon hallinta: palveluiden laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet ja niiden

seuranta.

• Markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu

12

Järjestäjän tehtävät

Kehittäminen

• Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan koordinointi

– TKI-tiedon hallinta (esim. yhteiset alustat)

– Sektorien välinen yhteistyö

– Innovaatioympäristöjen kehitys ja rahoitus

• Eri tasoinen kehittäminen: kansainvälinen, valtakunnallinen, yhteistyöalueellinen,

maakunnallinen ja alueellinen

– Kansainvälisten ohjelmien ja verkostojen hyödyntäminen

– Valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautus

– Yhteistyöalue tasolla tehtävä kehittäminen

– Maakunnallinen kehittäminen strategisten tavoitteiden ja palvelutarpeen pohjalta

– Alueelliset kehittämismallit lähipalveluissa; paikalliset ratkaisut

13

Järjestäjän tehtävät

Yhteistyö

• Palvelutuottajien ohjaaminen

• Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut)

• Verkostojohtaminen

• Yhteistyöalueasiat

• Yhteistyö monelle eri taholle: Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat, yritykset,

kolmas sektori, asukkaat, tutkimus

14

Järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit

• Toimivat tietojärjestelmät asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten hallintaan

• Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto

• Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta

• Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen

• Tietopaketit

• Hankinnan innovatiiviset tavat

• Integraatiovälineet

• Valvonta ja sen välineet

• Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit

• Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö

• Valinnanvapauden toteuttamisen välineet

15

Järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit

• Allianssimallit

• Yhteisyritykset

• Integraattorimallit

• Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit

16

Järjestäjän käsikirja:http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja

Järjestäjäorganisaatio (esimerkki)

• Järjestäjän toiminnot organisaatioluonnoksen pohjana

• Muut tehtävät on nimetty strategisen konsernipalvelun tehtäviksi

• Kokoamalla järjestäjän toiminnot eri palvelualueet yhdistäviksi geneerisiksi prosesseiksi

saavutetaan prosessimaisen organisaatiomallin edut. Tällöin sote- ja maakuntauudistuksen

tavoitteena oleva palveluiden yhteensovitus ja integraatio on helpommin toteutettavissa

• Kunkin palvelukokonaisuus vastaa omista asiakkuuksistaan ja kohdentaa määrärahat eri

palveluihin

• Prosessit tukevat kaikkia palvelukokonaisuuksia oman toimintonsa osalta.

• Suurin osa järjestäjän resursseista sijoittuu prosesseihin. Palvelukokonaisuuksissa

työskentelee ko. substanssin asiantuntijoita.

• Strategiset konsernipalvelut palvelevat koko maakuntakonsernia.

17

Järjestäjän toiminnot

18

Järjestäminen toiminnot Tehtävät

Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta

Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa

Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta

Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus)

Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen, rahoitustehtävät

Ajantasainen tiedon tuotto ja data analyysi, tiedolla johtaminen

Ohjaus ja valvonta Vastuu viranomaistoiminnasta

Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta

Omistajaohjaus

Palveluiden hankinta ja hallinta Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi, liikelaitoksen ohjausmallit

Sopimusohjaus ja –seuranta, markkinavuoropuhelu

KehittäminenKehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen,

maakunnallinen ja alueellinen

Yhteistyö ja edunvalvonta Verkostojohtaminen

Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat (mm. hyte), yritykset, kolmas sektori,

asukkaat, tutkimus

Muut maakuntahallinnon tehtävät – Strategiset

konsernipalvelut

19

Strategiset konsernipalvelut Tehtävät

Tietohallinto Järjestelmien hallinnointi ja sopimukset, kehittäminen

HR Henkilöstöhallinto, HR tuki ja työnantajatoiminta

Viestintä Viestintä, tiedottaminen ja osallistumisen hallinta ja edistäminen

Laki Oikeudellinen edustaminen, juridinen tuki mm.sopimusasiat

Päätösvalmistelu Päätöksenteon tuki, asiakirjatiedon hallinta

Sisäinen tarkistus Riskienhallinta-, valvonta- ja johtamisprosessien arviointi

20

Suunnittelu ja seuranta

Ohjaus ja valvonta

Palveluiden hankinta ja hallinta

Kehittäminen

Yhteistyö ja edunvalvonta

Strategiset konsernipalvelut

Maakuntajohtaja

Palvelut 1järjestäminen

Palvelut 2 järjestäminen

Palvelut 3 järjestäminen

Palvelut n järjestäminen

Asiakkuus , €Järjestäjän

työkalu

t&

resurssit

Asiakkuus , € Asiakkuus , € Asiakkuus , €

Toteutuuko vahvan järjestäjän vaatimus?

21

• Järjestäjän ja tuottajan eriyttämisen taso epäselvä: osittain erittäin vahva

(yhtiöt), osittain hahmottumaton. Syntyykö aitoa eriyttämistä?

• Liikelaitoksella paljon järjestäjän perinteisiä tehtäviä. Syntyykö liian vahva

tuottaja suhteessa järjestäjään? Hallintosäännöllä ratkaistavissa?

• Järjestäjän rooli vielä epäselvä. Vaarana on, että siitä tulee heikko. Pienet

maakunnat voivat olla liian pieniä vahvan järjestäjän rooliin. Yhteistyöalueen

rooli?

• Mikä on järjestäjän ja tuottajan välinen ohjausmekanismi? Syntyykö monta

(keskenään ristiriitaista) ohjausjärjestelmää?

• Poliittinen ohjaus järjestäjällä, mutta valta liikelaitoksella -> konflikti?

• Lopuksi:

• Onko valtion rahoitus ja resurssiohjaus niin hallitsevaa, että

maakunnan itsenäinen järjestäjätehtävä vaarantuu?