Talouden tilanne ja näkymät

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Talouden tilanne ja näkymät

Seppo Honkapohja

Hämeenlinnan Paasikivi-Seura

23.4.2009


Esityksen rakenne

Suomen Pankki tänään

Rahoituskriisin syyt ja tilanne

Talouden tilanne– Kansainvälinen talous– Suomi


Suomen Pankki tänään


Miten Suomen Pankki toimii osana eurojärjestelmää? Neljä ydintoimintaa:

Rahapolitiikka

Rahoitusvalvonta

Pankkitoiminta

Rahahuolto


Keskeiset tehtävät Pääjohtaja on EKP:n neuvoston jäsen ja päättää tässä tehtävässä

euroalueen rahapolitiikasta Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston tehtävänä arvioida tapahtumien

vaikutuksia kansantalouden kehitykseen, osallistuu EKP:n rahapolitiikan komitean työhön

Rahamarkkinoiden, rahoitusmarkkinoiden ja siirtymätalouden, ennen kaikkea Venäjän tutkimus kuu-luu tähän osastoon.

Rahapolitiikka


Pankkitoiminta

Keskeiset tehtävät rahamarkkinoiden kannalta

EKP:n rahapolitiikan toteuttaminen Suomessa Pankkijärjestelmän maksuvalmiuden turvaaminen Pankkitoimintaosasto osallistuu EKP:n markkinaoperaatioiden

komitean työhön; EKP:n neuvosto päättää pitkän aikavälin markkinaoperaatioihin ja

delegoi hienosäätöoperaatiot johtokunnalle; Markkinaoperaatiot toteutetaan hajautetusti; Pankkitoimintaosaston tehtävänä on seurata ja analysoida markkinainformaatiota.

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 4/16

Rahoitusvalvonta

Keskeiset tehtävät Edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta ja tehokkuutta

Suomen Pankki seuraa rahoitusjärjestelmääja sen vakautta kokonaisuutena, rahoitusmarkkinaosasto osallistutaan EKP:n pankkivalvonnasta vastaavan komitean työhön

Finanssivalvonta on Suomen Pankin yhteydessä ja valvooyksittäisiä toimijoita kuten pankkeja

Vastuut korostuvat rahoitusmarkkinoidenkriisitilanteissa – Suomen Pankki on mm.hätärahoituksen lähde


Rahahuolto

Keskeiset tehtävät Setelien ja kolikkojen liikkeeseenlasku Suomessa. Turvata osaltaan käteisen kunto ja aitous Suomen Pankki toimii yhteistyössä

pankkien ja rahahuoltoonerikoistuneiden yritysten kanssa

Tavoite Kehittää kustannustehokkaasti

koko rahahuoltojärjestelmää kuluttajien ja koko talouden eduksi.


Rahoituskriisin syyt ja tämänhetkinen tila


Luo ja hajauta -malli sekäsen kannustinjärjestelmä

PANKKIASUNTOLUOTTO-

- Perii palkkion- Myy luoton eteenpäin

- Myöntää luoton

01 02 03 04 05

Aika . . .

14 15 16 17 25 26 27 28 29 30

. . .

Erillisyhtiö- Laskee liikkeeseen

omaisuusvakuudellisiajvk-lainoja

Jvk-viipale nJvk-viipale 1 Jvk-viipale 2

Sijoittajat

- Kantavat tappiotarvopapereiden arvonlaskusta

. . .

Asuntolaina-

hyvin pitkäksi ajaksi

Kotitalous

- Perii palkkion- Ei pysyvää suhdetta

myyntimies

- Ottaa luoton- Sitoutuu velanhoitoon

Asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin,liikkeeseen laskettujen arvopapereiden arvo laskee

INVESTOINTIPANKKI - Paketoi luoton muiden vaateiden kanssa

kerää muhkeat palkkiot - Investointipankin johto- Siirtää erillisyhtiöön

- Voi muuttaa luokituksiaLuottoluokittaja

- Perii palkkion konsultoin-nista ja luottoluokituksista

myöhemminLuottoriski-vakuuttaja

- Antaa vakuutuksellalisäturvaa

- Perii palkkion


Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä ylivelkaantui ja sen riippuvuus markkinarahoituksesta kasvoi

Varat Velat

Lainat

Oma pääoma

60

10

70

30 Arvopaperit 30Markkina-rahoitus

Talletukset

Varat Velat

100

Lainat

95

90

Oma pääoma

100

Arvopaperit

Talletukset

Markkina-rahoitus

15

Riskien alihinnoittelu => omat pääomat suhteessa saamisiin pienenivät.Markkinavarainhankinnan osuuden huomattava kasvu (arvopaperistaminen ym.)


Mikä epäonnistui rahoitusinnovaatioissa?

Alhaiset korot ja riskilisät lisäsivät uusien vähäriskisten, mutta korkeatuottoisten sijoitustuotteiden kysyntää.

Subprime-markkinat ja monimutkaiset lainatuotteet vastaus tähän kysyntään

Arvopaperistaminen (ja siihen liittynyt johdannaisten käyttö) vääristivät kannusteita

• Mahdollisti riskien myymisen edelleen.• Luoton alkuperäiselle myöntäjälle ei jäänyt pysyvää

suhdetta velalliseen, • Palkkiot sidottiin lainojen volyymiin, ei lopulliseen arvoon.• Seurauksena luotonannon kriteerien murentuminen


Subprime- ongelmat laukaisivat korjausliikkeen ylivelkaantuneessa

rahoitusjärjestelmässä

Luottamus romahti; kaikkia lainapapereita, joissa oli subprime -luottoja, kartettiin; likviditeetti kuivui,

Vahvasti velan lisäämiseen perustuvan liiketoimintamallin ongelmat paljastuivat:

– 1) Ohuet riskipuskurit,– 2) Epätietoisuus tappioiden suuruudesta– 3) Liiallinen turvautuminen markkinarahoitukseen


Tappiot ja markkinarahoituksen ongelmat alkoivat rajoittaa pankkien antolainausta

Tappio 2 alentaa omaa pääomaa, uusi oma pääoma = 8.

Jos pankilla 10% tavoitepääomasuhde, edellyttää taseen pienentämistä10 kertaa tappioiden määrällä eli 20:llä.

ENNEN:

Varat Velat

LAINAT

Arvopaperisijoitukset

Vieras pääoma

Oma pääoma

90

10

100

JÄLKEEN:

Varat Velat

80 LAINAT


Vieras pääoma

72

8Oma pääoma


Varat Velat

64LAINAT


Vieras pääoma

56

8Oma pääoma

Esimerkki tappioiden ja riskinkarttamisen vaikutuksesta pankin taseen tavoitekokoon

ALUKSI

Varat Velat

LAINAT

Arvo-paperi-

sijoitukset

Vieras pääoma

Oma pääoma

90

10

100

Varat Velat

80 LAINAT


Vieras pääoma

72

8Oma pääoma

Alentunut oma pääoma= 8. Muuttumattomalla

tavoitepääomasuhteella tavoiteltu taseen koko = 80.

Tavoitepääomasuhde nousee 12.5 prosenttiin. Uusi tavoiteltu

taseen koko = 64.

Tappio=2

TAPPIOT SYÖVÄT OMAA

PÄÄOMAA

RISKIEN KASVU NOSTAA VAKAVARAISUUS-

TAVOITETTA

Taseen supistus- tarve=36


Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä 23.3.2009 mennessä

PNC Bank

US valtio

US valtioWells Fargo

Bank of America

US valtio

US valtioUK valtio

CH valtio

JPMorgan Chase

( )

)

(

)

( )

NL valtio

(

)

Lone Star rahasto

Lloyds TSB

FR valtioBE, NL ja LU valtio

US valtio

(

UK valtio

FR valtio

CH valtio

0 20 40 60 80 100 120

Credit AgricoleFortis

Societe GeneraleIKB

ING GroepBarclays

Credit SuisseLehman Brothers

Deutsche BankRBS

Morgan StanleyWells Fargo

National CityHBOS

JPMorgan ChaseHSBC

Bank of AmericaWashington Mutual

UBSMerrill Lynch

CitigroupWachovia

Mrd. USDOman pääoman lisäykset Alaskirjaukset

Lähde: Bloomberg.

Alaskirjaukset kaikki yhteensä n. 1259 mrd. USD ja oman pääoman lisäykset n. 1042 mrd. USD

Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä 23.3.2009 mennessä


Finanssisektorin vakauttamistoimenpiteet

Likviditeetti ja varainhankinta: Pankkien keskuspankkilikviditeetin turvaaminen (EKP) Pankkien muun rahoituksen turvaaminen (hallitukset)

– Talletussuojan nosto– Valtion takaukset pankkien velkakirjoille

Vakavaraisuus (hallitukset): Valtion pääomasijoitukset elinkelpoisiin pankkeihin Taseiden puhdistaminen ongelmallisista omaisuuseristä

– Omaisuudenhoitoyhtiö, valtion tappiovakuutukset

Kriisipankkien pelastaminen / uudelleenjärjestely


Keskeiset sääntelyn kehittämiskohteet

Pankkisääntelyn suhdanteita vahvistavien piirteiden (myötäsyklisyyden) vähentäminen (Basel II, IFRS)

Kattavuuden laajentaminen (hedge rahastot, OTC-markkinat)

Informaation ja läpinäkyvyyden lisääminen (markkinakuri)

Ylikansallisten instituutioiden valvonnan tehostaminen

Kriisinhallintavalmiuksien parantaminen

– Varhainen väliintulo, talletussuoja, pankeille erityinen selvitystilamenettely


De Larosiére –ryhmän ehdotus uudeksi EU-rahoitusvalvontarakenteeksi

European Systemic Risk Council (ESRC)(pj. EKP:n pääjohtaja)

EKP:n yleisneuvoston jäsenet (varajäseninä

valvonnan johtajat)

EBA:n, EIA:n ja ESA:n pj:t

EU:n komission edustaja

European System of Financial Supervision (ESFS)

European Banking Authority (EBA, nyk.

CEBS)

European Insurance

Authority (EIA, nyk.CEIOPS)

European Securities

Authority (ESA, nyk. CESR)

Kansalliset pankkivalvojat

Kansalliset vakuutusvalvojat

Kansalliset arvopaperimarkki-

navalvojat

+ +

Valvontatieto Riskivaroitukset

Tehtävät- Makrovakausanalyysi ja

politiikkapäätökset- Signallointi riskeistä

valvojille

Tehtävät- Valvontastandardit

- Valvontakollegioiden koordinointi

- Kriisinhallinnan koordinointi

Juridinen sitovuus!

Tehtävät- Päivittäinen valvontatyö


Rahoitusmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa suhteessa keskimääräisiin markkinaolosuhteisiin vuosina 1992-2009

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008

Kokonaisindeksi raha-, jvk- ja osakemarkkinoiden tilasta*

Indeksi

Lähde: Bloomberg.

* Indeksi kuvaa kuinka monta keskihajontaa vallitseva markkinatilanne poikkeaa vuosien 1992-2008 keskiarvosta.


EKP:n politiikkakorko ja euribor - korkojen kehitys

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

4.0

4.5

5.0

5.5

6.0

01/2005 07/2005 01/2006 07/2006 01/2007 07/2007 01/2008 07/2008 01/2009

1 kk:n euriborkorko 3 kk:n euriborkorko 12 kk:n euriborkorko EKP:n ohjauskorko

Prosenttia

Lähde: European Banking Federation, Suomen Pankki. PTMO


Pitkät korot Yhdysvalloissa, euroalueella ja Isossa-Britanniassa

2.00

2.50

3.00

3.50

4.00

4.50

5.00

5.50

6.00

02/2007 08/2007 02/2008 08/2008 02/2009

Iso-Britannia 10 v. Euroalue 10 v. Yhdysvallat 10 v.

Lähde: Bloomberg

%


Pankkien luottoriskin hintoja

0.00

0.50

1.00

1.50

2.00

2.50

3.00

3.50

4.00

4.50

5.00

5.50

07/07 09/07 11/07 01/08 03/08 05/08 07/08 09/08 11/08 01/09 03/09

Raiffeisen UBS Barclays Deutsche Bank Banco Santander Societe Generale

Prosenttiyksikköä

Lähde: Bloomberg


Valtioiden luottoriskin hintoja

Irlanti

Kreikka

ItaliaRuotsi

SaksaSuomi

Itävalta

0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

4.0

01/2008 03/2008 05/2008 07/2008 09/2008 11/2008 01/2009 03/2009 05/2009Lähde: Bloomberg

%-yksikköä

Belgia

PTMO


Osakemarkkinoiden kehitys (indeksoitu)

0.10

0.20

0.30

0.40

0.50

0.60

0.70

0.80

0.90

1.00

1.10

1.20

01/07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09

S&P 500 Euro Stoxx Euroopan rahoitussektori USA:n rahoitussektori

Lähde: Bloomberg


Euron dollarikurssi

1.10

1.15

1.20

1.25

1.30

1.35

1.40

1.45

1.50

1.55

1.60

1.65

01/2006 07/2006 01/2007 07/2007 01/2008 07/2008 01/2009

EUR Liukuva keskiarvo (100 pvää)

Lähde: Bloomberg PTMO/JH


Indeksoituja euron valuuttakursseja

0.6

0.7

0.8

0.9

1

1.1

1.2

1.3

1.4

1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09

Ison-Britannian punta Ruotsin kruunu Unkarin forinttiPuolan zloty Tsekin koruna

Lähde: Bloomberg.

Indeksi 2.1.2004 = 1

PTMO


Reaalitalous:kansainvälinen tilanne


Teollisuustuotanto keskeisillä talousalueilla

70

80

90

100

110

120

130

140

150

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009

Yhdysvallat Euroalue Japani

Indeksi, 1995 = 100

Lähde: Bloomberg ja Eurostat.



Luottamusindikaattorit Yhdysvalloissa

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Teollisuuden ostopäälliköiden indeksi Palvelualojen ostopäälliköiden indeksi

Kuluttajien luottamusindikaattori

* Indeksi osoittaa standardipoikkeamina etäisyyden keskiarvosta. Keskiarvo ja standardipoikkeama on laskettu kuvion aikavälin havainnoista.Lähteet: Conference Board ja ISM.

Skaalattu indeksi *


Asuntomarkkinat Yhdysvalloissa

2

4

6

8

10

12

14

80

100

120

140

160

180

200

220

240

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Asuntojen hinta, Case-Shiller (vasen ast.) Case-Shiller futuuri

Vanhojen asuntojen tarjonta / myynti (oikea ast.) Uusien asuntojen tarjonta / myynti (oikea ast.)

Lähde: Bloomberg.

Indeksi, tammikuu 2000 = 100 Kuukautta


Teollisuustuotanto ja -tilaukset euro-alueella

-15

-10

-5

0

5

10

-70

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

1990 1995 2000 2005

Teollisuuden tilauskanta, komission kysely

Teollisuustuotanto (oikea asteikko)

Saldoluku %-muutos vuoden takaa

Lähteet: Eurostat ja komissio.


IFO- ja ZEW-indeksien tulevaisuusodotukset

34

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

75

80

85

90

95

100

105

1991 1996 2001 2006

IFO ZEW (oikea asteikko)

Indeksi, 2000=100 Saldoluku

Lähteet: IFO ja ZEW.


Inflaatio ja pohjainflaatio euroalueella

0

1

2

3

4

5

1999 2001 2003 2005 2007 2009

YKHI YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet

Lähde: Tilastokeskus.

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta


Reaalitalous: Suomi


Teollisuuden indikaattoreita Suomessa

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

2002 2004 2006 2008

Tavaraviennin arvo Tuotannon volyymi-indeksi

Uudet tilaukset Tuotanto-odotukset (oikea ast.)

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Saldoluku

Lähteet: Euroopan komissio, Tilastokeskus ja Tulli.

Teollisuuden indikaattoreita


Yksityisen kulutuksen indikaattoreita Suomessa

-4

-2

0

2

4

6

8

10

2

4

6

8

10

12

14

16

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Ensirekisteröidyt henkilöautot (vasen asteikko)

Vähittäiskauppa* (oikea asteikko)

Yksityinen kulutus (oikea asteikko)

*Kausitasoitettu määräindeksi, kolmen kuukauden liukuva keskiarvo.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

1000 kpl Prosenttimuutos edellisestä vuodesta


YKHI-inflaation hajotelma Suomessa

-2

0

2

4

6

2005 2006 2007 2008 2009

Energia Jalostamattomat elintarvikkeet

Jalostetut elintarvikkeet Teollisuustuotteet pl. energia

Palvelut Kokonaisindeksi

YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi.Lähde: Tilastokeskus.

Vaikutus YKHI-inflaatioon, prosenttiyksikköä


Elintarvikkeiden hinnat Suomessa ja euroalueella

90

95

100

105

110

115

120

125

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Jalostamattomat elintarvikkeet, euroalueJalostetut elintarvikkeet, euroalueJalostamattomat elintarvikkeet, SuomiJalostetut elintarvikkeet, Suomi

Lähde: Eurostat.


Ennuste: Suomi(SP:n ennuste 24.3.2009)


Ennusteen oletukset

2007 2008 2009 e 2010 e 2011 e

Öljyn hinta, USD/barreli 72.7 97.6 48.2 55.5 60.2

Suomen vientimaiden vientihinnat euroina, prosenttimuutos 0.3 -0.3 -4.8 -0.7 0.6

Euribor, 3 kk, % 4.3 4.6 1.7 1.9 2.6

Suomen 10 vuoden obligaatiokorko, % 4.3 4.3 4.1 4.4 4.7

Suomen nimellinen kilpailukykyindikaattori2 104.0 107.0 110.5 110.7 110.9

2 Suppea, euroalueen mailla täydennetty, tammi-maaliskuu 1999 = 100e = ennuste.Lähteet: Tilastokeskus, Bloomberg ja Suomen Pankki.


Ennusteen keskeisiä muuttujia

2008 2009e 2010e 2011e

BKT, prosenttimuutos 0.9 -5.0 -1.1 1.5

Inflaatio,% 3.9 1.2 1.1 1.3(yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi)

Suomen vientimarkkinat, prosenttimuutos 5.0 -7.1 0.5 4.2

Vaihtotase, % BKT:stä 2.5 1.2 1.0 0.2

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:stä 4.1 -1.0 -3.0 -3.7


Suomen vienti, vientimarkkinat ja maailmankauppa

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

2006 2007 2008 2009 2010 2011

Tavaroiden ja palveluiden vienti

Suomen vientimarkkinat

Maailmankauppa

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta


Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen

-4

-2

0

2

4

6

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

%

Säästämisaste

Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot**

Yksityinen kulutus**

* Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.** Prosenttimuutos edellisestä vuodesta.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.


Vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen

25

30

35

40

45

50

2002 2004 2006 2008 2010

Vienti Tuonti

Tavarat ja palvelut.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

%


Investointiaste

0

5

10

15

20

25

30

1985 1990 1995 2000 2005 2010

Yksityiset investoinnit yhteensä

Asuinrakennukset

Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset

Investointiasteet on laskettu nimellisistä luvuista.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

% BKT:stä

I


Kysyntäerien vaikutus kasvuun

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Nettovienti Yksityinen kulutus

Julkinen kysyntä Yksityiset investoinnit

Varastojen muutos jatilastollinen ero

BKT, määrän prosenttimuutos

Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien 2009–2011 luvut ovat ennusteita.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

Prosenttiyksikköä


Työllisyys ja avoimet työpaikat

0

10

20

30

40

50

60

1 500

1 700

1 900

2 100

2 300

2 500

2 700

1990 1995 2000 2005 2010

Työlliset (vasen asteikko)Avoimien työpaikkojen lukumäärä (oikea asteikko)

1 000 henkeä 1 000 kpl

Suomen Pankin kausivaihteluista puhdistamat luvut.Lähteet: Tilastokeskus, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen Pankki.


Julkinen talous

Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka

%BKT:stä 2005 2006 2007 2008 2009 e 2010 e 2011 e

Nettoluotonanto 2.6 3.9 5.2 4.1 -1.0 -3.0 -3.7

Velka 41.4 39.2 35.1 33.4 39.6 45.8 51.1

e = ennuste.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.


Ennusteen keskeiset tulemat

2008 2008 2009e 2010e 2011e

Käyvin hinnoin,

mrd. euroa

Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta

Bruttokansantuote 186.2 0.9 -5.0 -1.1 1.5

Tuonti 75.0 -1.3 -17.5 -6.1 2.3

Vienti 82.2 -1.1 -19.6 -5.0 0.4

Yksityinen kulutus 95.7 2.0 -1.4 0.3 1.7

Julkinen kulutus 41.2 1.7 2.5 2.1 2.5

Yksityiset investoinnit 33.7 1.3 -15.1 -13.8 2.9

Julkiset investoinnit 4.7 -1.3 3.8 3.8 4.9

Kysyntä ja tarjonta


KIITOS

Documents

Talouden tilanne ja näkymät