Embed Size (px)
Citation preview
TALOUS- JA RAHALIITTO: MISTÄ SIINÄ ON KYSYMYS?
Ilmoitus
Tämän julkaisun on tuottanut neuvoston pääsihteeristö, ja se on tarkoitettu ainoastaan tiedotuskäyttöön. EU:n toimielimet tai jäsenvaltiot eivät ole vastuussa siitä.
Eurooppa-neuvostoa ja Euroopan unionin neuvostoa koskevia lisätietoja saa seuraavalta verkkosivustolta:www.consilium.europa.eutai neuvoston pääsihteeristön yleisötiedotusyksiköltä seuraavasta osoitteesta:Rue de la Loi / Wetstraat 1751048 Bruxelles/BrusselBELGIQUE/BELGIËTel. +32 (0)2 281 56 50Fax +32 (0)2 281 49 77www.consilium.europa.eu/infopublic
Lisää tietoa Euroopan unionista on saatavilla internetissä Europa-palvelimella www.europa.eu.
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017
Aiempi painos: 2014
Print ISBN 978-92-824-6095-5 doi:10.2860/430935 QC-04-17-545-FI-CPDF ISBN 978-92-824-6089-4 doi:10.2860/786393 QC-04-17-545-FI-N
© Euroopan unioni, 2017Tekstiä lainattaessa on mainittava lähde.
Kannen kuva: © Compassionate Eye Foundation/Jasper White, GettyimagesTämän aineiston lainaamiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.
Käy verkkosivullamme:www.consilium.europa.eu
TALOUS- JA RAHALIITTO: MISTÄ SIINÄ ON KYSYMYS?
”Yhteisön päämääränä on yhteismarkkinoiden to-teuttamisella ja jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen vaiheittaisella lähentämisellä edistää koko yhteisös-sä taloudellisen toiminnan sopusointuista kehitystä, jatkuvaa ja tasapainoista laajentumista, vakauden lisääntymistä, elintason nopeampaa nousemista ja jäsenvaltioiden tiiviimpiä suhteita.”
Rooman sopimus, 2 artikla
”Olemme koko kriisin ajan toimineet päättäväi-sesti rahoitusvakauden säilyttämiseksi ja kes-tävän kasvun palauttamiseksi. Teemme näin edelleenkin, ja EU ja euroalue nousevat kriisistä entistä vahvempina.”
Eurooppa-neuvoston päätelmät, 17. joulukuuta 2010
© Julien Eichinger – Fotolia.com
”Kriisi oli vaikutuksiltaan ja suuruusluokaltaan ennennäke-mätön. Meidän oli korjattava laivaamme myrskyn keskellä. Tarvittiin rajuja päätöksiä. Yritimme päästä kriisin ytimeen, vähentää velkoja ja vajeita kukin omassa maassaan, tehdä ta-louksistamme kilpailukykyisempiä, auttaa toisiamme ja olla yksituumaisia. […] Euroopan unioni on nyt paljon paremmin varustautunut ratkomaan käsillä olevaa kriisiä ja estämään samanlaisten tilanteiden syntymisen tulevaisuudessa.”
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy, 1. maaliskuuta 2012
Van Rompuyn vastauspuhe, kun hänet oli valittu toiselle kaudelle
”Luottamuksen palautuminen euroalueella osoittaa, että uudistustoimet tuottavat lopulta tulosta. Tämä näkyy markkinoiden luottamuksen palau-tumisena. Ja mikä vielä tärkeämpää, se näkyy poliittisen luottamuksen pa-lautumisena. […] Viime kädessä kaikkien toimiemme yhteisenä tavoittee-na on edistää Euroopan unionin päämääriä – rauhaa, unionin arvoja ja sen asukkaiden hyvinvointia.”
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi, 27. helmikuuta 2014
Puhe: Tie elpymiseen ja EKP:n rooli
”Me tarvitsemme lujaa päättäväisyyttä pannaksemme pisteen talouskriisille. Aidon talous- ja rahaliiton toteuttaminen on meidän velvollisuutemme. Otan tämän tehtävän hyvin vakavasti. Meidän on myös muistettava, että yhteinen valuuttamme euro on meille eduksi, eikä päinvastoin.”
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, 1. joulukuuta 2014
Puhe väistyvän puheenjohtajan Herman Van Rompuyn jättäessä tehtävänsä
”Vakaus tarkoittaa myös sitä, että vahvistamme jo rakentamaamme sen haavoittuvuuden vähentämi-seksi. Siksi tavoitteenani on pankkiunionin ja pää-omamarkkinaunionin saaminen kokonaan valmiik-si. Silloin rahaliitto edistää vakautta eikä uhkaa sitä.”
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem, 9. joulukuuta 2016
Puhe Maastrichtin sopimuksen 25-vuotisjuhlakonferenssissa
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 5
SISÄLLYS
Mikä on talous- ja rahaliitto? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Kuka tekee mitäkin talous- ja rahaliitossa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Talous- ja finanssikriisi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Miten kriisi ratkaistaan? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
1. Politiikkojen parempi koordinointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
2. Rahoitusvakaus – Pankkiunionin perustaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
3. Vakausmekanismit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Aikajana – Talous- ja rahaliiton vahvistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Hintojen vertailu on helpompaa euroalueella, jolla 19 maata käyttää samaa rahaa. © Gina Sanders-Fotolia.com
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 7
MIKÄ ON TALOUS- JA RAHALIITTO?
”Unioni perustaa talous- ja rahaliiton, jonka rahayksikkö on euro.” (Sopimus Euroopan unionista, artikla 3, kohta 4)
Talous- ja rahaliitolla (EMU) tarkoitetaan Euroopan talouksien yhdentämistä. EMU yhdessä sisämarkkinoiden kanssa edistää talouden vakautta, tasapainoista talouskas-vua, korkeaa työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä.
Järjestelmässä on kaksi pilaria: yhteinen raha euro – ja siihen liittyvät yhteinen raha- ja valuuttakurssipolitiikka ja Euroopan keskuspankki (EKP) – sekä jäsenmaiden ta-louspolitiikkojen koordinointi.
EKP hoitaa euroon liittyvää rahapolitiikkaa itsenäisesti. Sen päätavoitteena on pitää hintataso vakaana koko euroalueella.
Jäsenmaat vastaavat edelleen omasta talous- ja finanssipolitiikastaan, kuten verotuk-sesta ja omista budjeteistaan (menot ja lainanotto).
Jäsenmaat kuitenkin koordinoivat politiikkaansa EU:n tasolla saadakseen aikaan sel-laisen taloudellisen toimintaympäristön, jossa kansalliset budjetit ovat tasapainossa, rahoitusmarkkinoita säännellään, hinnat pysyvät vakaina ja kasvua ja työllisyyttä saa-daan lisättyä.
Tähän mennessä euron on ottanut käyttöön 19 jäsenmaata.
Euron ansiosta kuluttajien on helpompi vertailla hintoja, eikä muista euroalueen jä-senmaista hankituista tavaroista tai palveluista tarvitse maksaa valuutanvaihtokuluja. Tällä tavoin EMU tukee sisämarkkinoita, joilla tavarat, palvelut, ihmiset ja pääomat voi-vat liikkua vapaasti.
© Eu
roop
an un
ioni, 2
017
8 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
Kaikkien EU-maiden on tarkoitus lopulta liittyä euroalueeseen, lukuun ottamatta Isoa-Britanniaa ja Tanskaa, jotka ovat päättäneet jättäytyä sen ulkopuolelle. Euroalu-eeseen liittyminen edellyttää tiettyjen talous- ja rahoitusvakauteen liittyvien eli niin kutsuttujen lähentymiskriteerien täyttymistä. Tärkeimmät kriteerit ovat
• hintavakaus: inflaation ja pitkän aikavälin korkojen on pysyttävä tietyissä rajoissa
• terve julkinen talous: julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % suhteessa BKT:hen (bruttokansantuote eli maassa tuotettujen tavaroiden, palvelujen jne. kokonaisarvo)
• julkisen talouden kestävyys: julkinen velka saa olla enintään 60 % suhteessa BKT:hen.
Lisäksi maan keskuspankin on toimittava itsenäisesti.
Euroalueen jäsenet ovat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia,
Slovenia, Suomi ja Viro.
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 9
KUKA TEKEE MITÄKIN TALOUS- JA RAHALIITOSSA?
Talous- ja rahaliiton (EMU) tärkeimmät toimijat ovat seuraavat:
Eurooppa-neuvosto määrittelee politiikan suuntaviivat, jotka ohjaavat neuvoston, Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja jäsenmaiden työtä.
Eurooppa-neuvostoon kuuluvat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Euroopan komission puheenjohtaja ja EU-johtajat (valtion- tai hallitusten päämiehet). Euroop-pa-neuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.
Eurohuippukokous määrittelee talouspolitiikan strategiset suuntaviivat tavoittee-naan parantaa euroalueen kilpailukykyä ja lähentymistä. Eurohuippukokous oli yhdes-sä Eurooppa-neuvoston kokousten kanssa korkein poliittinen foorumi, jossa sovittiin yhteisistä toimista valtionvelkakriisin taltuttamiseksi.
Eurohuippukokouksessa kokoontuvat euromaiden johtajat, eurohuippukokouksen puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Myös EKP:n pääjohtaja osal-listuu kokouksiin. Euroopan parlamentin puhemies ja euroryhmän puheenjohtaja voidaan kutsua näihin kokouksiin. Eurohuippukokouksia järjestetään pääsääntöisesti kahdesti vuodessa.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin-neuvosto) hyväksyy EU-lainsäädäntöä, koordinoi talouspolitiikkaa EU:n tasolla ja päättää, voiko tietty jäsenmaa ottaa käyt-töön euron. Se koostuu EU-maiden valtiovarain- tai talousministereistä. Myös Euroo-pan komissio ja EKP osallistuvat Ecofin-neuvoston istuntoihin. Ecofin-neuvosto ko-koontuu yleensä kerran kuussa.
Euroryhmä koordinoi talouspolitiikkaa euroalueella rahoitusvakauden ja talouskas-vun edistämiseksi. Euroryhmä vastaa eurohuippukokousten valmistelusta ja jatkotoi-mista. Se on euromaiden valtiovarain- tai talousministereiden epävirallinen ryhmä. Myös Euroopan komissio ja EKP osallistuvat euroryhmän kokouksiin. Euroryhmä ko-koontuu tavallisesti kerran kuussa Ecofin-neuvoston istuntoa edeltävänä päivänä.
10 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
Jäsenmaat hyväksyvät neuvostossa EU-lainsäädäntöä, laativat omat budjettinsa noudattaen alijäämää ja velkaa koskevia rajoja sekä määrittelevät työmarkkinoita, eläkkeitä ja pääomamarkkinoita koskevat omat rakennepolitiikkansa.
Euroopan komissio tekee ehdotuksia uudeksi EU-lainsäädännöksi ja seuraa, saa-vuttavatko jäsenmaat asetetut tavoitteet ja noudattavatko ne esimerkiksi talouden ohjausta ja hallintaa koskevia sääntöjä. Lisäksi se arvioi taloustilannetta ja antaa neu-vostolle suosituksia päätöksiksi.
Euroopan keskuspankki (EKP) on euroalueen keskuspankki. Se määrittelee rahapo-litiikan pitäen hintavakautta päätavoitteenaan ja vahvistaa viitekorot.
Euroryhmän kokous, 20. helmikuuta 2017. © Euroopan unioni, 2017
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 11
Eurojärjestelmällä, johon kuuluvat Euroopan keskuspankki ja euromaiden kansalli-set keskuspankit, toteutetaan rahapolitiikkaa.
Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) muodostavat Euroopan keskuspankki ja kaikkien EU-maiden kansalliset keskuspankit, riippumatta siitä, ovatko maat otta-neet euron käyttöön. Kaikki EU-maiden keskuspankit ovat EKP:n osakkaita.
Joillakin talouspolitiikan koordinoinnin osa-alueilla Euroopan parlamentti osallistuu EU:n lainsäädäntöprosessiin yhdessä neuvoston kanssa. Neuvosto, komissio ja euro-ryhmän puheenjohtaja tiedottavat Euroopan parlamentille säännöllisesti tämän alan lainsäädännön täytäntöönpanosta.
Euroopan keskuspankki sijaitsee Frankfurt am Mainissa. © Daniel Roland, AFP
Talletussuojajärjestelmä estää mahdollisen talletuspaon, jossa ihmiset ryntäävät nostamaan säästöjään pelätessään pankin kaatumista. © Lee Jordan, Creative Commons 2.0
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 13
TALOUS- JA FINANSSIKRIISI
Eurooppaan vuonna 2009 iskenyt talous- ja finanssikriisi paljasti Euroopan talouden heikkoudet. Se myös osoitti selvästi sen, kuinka riippuvaisia Euroopan taloudet ovat toisistaan etenkin euroalueella. Muutamien maiden rahoitusvaikeudet heijastuivat muihin maihin ja heikensivät taloustilannetta entisestään.
Kriisillä oli vaikutuksia julkiseen talouteen, pankkialaan, kasvuun, työllisyyteen ja kilpai-lukykyyn. Talouskehitys pysähtyi, talous vajosi taantumaan, yrityksiä suljettiin ja työn-tekijöitä irtisanottiin. Verotulot romahtivat, työttömyysetuuksia oli maksettava entistä enemmän ja valtioiden oli pakko ottaa lisää lainaa pahenevan alijäämän kattamiseksi. Muutamien maiden julkinen velka kasvoi nopeasti, mikä nosti lainakorot kohtuutto-malle tasolle ja ajoi joitakin maita konkurssin partaalle.
Kriisiä edeltäneinä vuosina pankit eri puolilla Eurooppaa olivat ottaneet liian suuria ris-kejä. Joissakin maissa pankit olivat esimerkiksi hintojen jatkuvasti noustessa myöntä-neet liian avokätisesti lainaa asuntojen rakentamiseen. Kun asuntokupla sitten puhke-si, hinnat lähtivät laskuun, mikä aiheutti valtavia tappioita. Pankit eivät enää halunneet myöntää lainoja yrityksille, jotka tarvitsivat pääomaa toimintansa kehittämiseen, tai startup-yrityksille – syntyi niin kutsuttu luottolama.
Valtioiden oli pakko puuttua peliin ja pääomittaa pankkeja julkisin varoin. Lisäksi ilme-ni, että talouden hyvinä aikoina monet jäsenmaat eivät olleet noudattaneet tervettä finanssipolitiikkaa eivätkä olleet muodostaneet tarvittavia puskureita kriisistä selviyty-mistä varten. Koska julkisen talouden tilanne heikkeni nopeasti, kasvunäkymät olivat heikot ja/tai rahoitusalan tilanne oli epävakaa, rahoitusmarkkinat alkoivat periä valtioil-le myönnettävistä lainoista korkeampia korkoja. Valtioiden kohtaamat rahoitusvaikeu-det puolestaan vaikuttivat kielteisesti pankkialaan ja talouteen.
14 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
MITEN KRIISI RATKAISTAAN?
Kriisi pakotti jäsenmaat, euroalueen ja koko Euroopan unionin mittaviin ponnistuksiin, jotta voitaisiin turvata rahoitusvakaus, tukea kasvua ja työllisyyttä sekä parantaa talou-den ohjausta ja hallintaa.
Kriisi paljasti jäsenmaiden talouksista järjestelmätason puutteita. Sen vuoksi jäsenmai-den hallitukset ja EU:n toimielimet toteuttivat lukuisia aloitteita turvatakseen euroalu-een rahoitusvakauden ja lujittaakseen sekä euroalueen että koko EU:n sääntelyjärjes-telmää. Ne sopivat talouden ohjausta ja hallintaa koskevasta laajasta uudistuksesta, parannuksista pankkialan sääntelyyn ja valvontaan sekä rahoitustuen myöntämisestä rahoitusvaikeuksissa oleville euromaille, jotta vastaavilta häiriöiltä vältyttäisiin tulevai-suudessa.
1. POLITIIKKOJEN PAREMPI KOORDINOINTI
EU:n tasolla politiikan koordinointia jäsenmaiden välillä on tehostettu. Tämä koskee kaikkia EU-maita, mutta on vielä tiiviimpää euromaiden välillä.
Uusi koordinointimalli painottaa ennaltaehkäisyä. Jatkuvan seurannan ansiosta häly-tysmerkit havaitaan mahdollisimman nopeasti. Kaikkien näiden toimien tarkoituksena on lujittaa EMUa ja tehdä siitä vakaampi, jotta jäsenmaiden budjetointi olisi vahvem-malla ja kestävämmällä pohjalla, talouskasvu lujittuisi ja EU:n kansalaisille olisi tarjolla enemmän työpaikkoja.
Vakaat budjetitFinanssipolitiikan koordinoinnin kulmakivi on vakaus- ja kasvusopimus. Sopimuk-sen tavoitteena on varmistaa terve julkinen talous koko EMU-alueella ja yhdenmukai-nen budjettipolitiikka euroa käyttävissä maissa. Sopimuksessa vahvistetaan viitearvot, joita jäsenmaiden on noudatettava: julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % suhteessa BKT:hen ja julkinen velka enintään 60 % suhteessa BKT:hen. Sopimusta vah-vistettiin vuonna 2011, jolloin tuli voimaan EU:n talouden ohjausta ja hallintaa lujittava ”six-pack”, kuudesta säädöksestä koostuva lainsäädäntöpaketti.
Vakaus- ja kasvusopimuksessa on kaksi osaa: ennalta ehkäisevä ja korjaava osio.
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 15
Ennalta ehkäisevä osioEnnalta ehkäisevässä osiossa arvioidaan jäsenmaiden seuraavan vuoden budjetti-suunnitelmia ja kolmen seuraavan vuoden budjettipolitiikkaa. Tavoitteena on estää liiallisen alijäämän syntyminen. Budjettisuunnitelmista käy ilmi, miten jäsenmaat ai-kovat varmistaa terveen budjettipolitiikan edellä mainittujen kriteerien mukaisesti. Euromaille voidaan määrätä rahallisia seuraamuksia komissioon tehtävien talletusten muodossa. Tämä on olennainen osa prosessia, joka tunnetaan nimellä eurooppalai-nen ohjausjakso.
Korjaava osioKorjaavaa osiota aletaan soveltaa, jos maa ylittää liialliselle alijäämälle tai velalle asete-tut rajat. Jos euromaa ei toteuta tarvittavia toimia tilanteen korjaamiseksi, sille voidaan määrätä rahallisia seuraamuksia: aluksi komissioon tehtäviä talletuksia ja sen jälkeen sakkoja.
Joustoa sääntöjen soveltamiseenEdellä mainittuja sääntöjä sovellettaessa otetaan huomioon erilaiset poikkeukselliset olosuhteet, joihin valtiot eivät voi vaikuttaa, mutta jotka vaikuttavat niiden budjettiin, kuten talouden taantuma, terrorismin torjunnasta aiheutuvat poikkeukselliset menot tai pakolaiskriisin kustannukset.
Lisäksi voidaan ottaa huomioon menoerät strategisiin investointeihin ja rakenneuu-distuksiin, joiden tavoitteena on parantaa budjettitasapainoa pitkällä aikavälillä ja edistää kasvua.
Lisää koordinointia euroalueellaJulkisen talouden vakautta on vahvistettu lisää budjettikuripaketilla (“two-pack“), jolla parannetaan talous- ja finanssivalvontaa euroalueella. Eurooppalaisessa ohjaus-jaksossa euromaat toimittavat budjettiesityksensä Euroopan komissiolle arvioitavaksi ennen kuin ne hyväksytään kansallisessa parlamentissa.
Jos jäsenmaa kärsii vakavista rahoitusvaikeuksista tai epävakaudesta, Euroopan komis-sio voi asettaa sen tiukennettuun valvontaan. Siinä Euroopan komissio ja neuvosto seuraavat kyseisen maan talouspolitiikkaa tiiviimmin kuin kaikkiin maihin sovelletta-van talouspolitiikan tavanomaisen koordinoinnin yhteydessä.
Terve julkinen talous: finanssipoliittinen sopimusSopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauk-sesta ja hallinnasta (finanssipoliittinen sopimus) perustuu vakaus- ja kasvusopimuk-sen budjettisääntöihin ja täydentää niitä. Se velvoittaa euromaat sisällyttämään yh-denmukaiset, pysyvät ja sitovat budjettisäännöt omaan lainsäädäntöönsä, mieluiten perustuslakiinsa.
16 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
Tasapainoisen budjetin säännön noudattaminen edellyttää, että vuosittainen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä (eli maan tulojen ja menojen jatkuvan epätasapai-non aiheuttama alijäämä) ei saa olla enempää kuin 0,5 % suhteessa BKT:hen. Jos niin käy, toimet tällaisen budjettialijäämän vähentämiseksi on käynnistettävä automaat-tisesti. Jos maa rikkoo tätä sääntöä, sitä vastaan voidaan nostaa kanne unionin tuo-mioistuimessa.
Finanssipoliittisessa sopimuksessa mukana olevien maiden on ilmoitettava etukäteen toisilleen, neuvostolle ja Euroopan komissiolle, jos ne aikovat laskea liikkeeseen uutta valtionlainaa. Ne myös keskustelevat kaikista suuria talouspoliittisia uudistuksia koske-vista suunnitelmista.
Sopimuksen ovat jo allekirjoittaneet 19 euromaata (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro) ja kuusi euroalueen ulkopuolista
Euroopan komissio
Neuvosto
Euroopan parlamentti
Eurooppa-neuvosto
Euroryhmä
Esittää vuotuisen kasvuselvityksen
Keskustelee vuotuisesta kasvuselvityksestä
Keskustelee vuotuisesta kasvuselvityksestä
Määrittelee talouspoliittiset
prioriteetit
Eurooppalainen ohjausjakso – Jäsenmaiden budjetti- ja talouspolitiikan koordinointi, tammi–kesäkuu
JäsenmaatEsittävät kansalliset budjettisuunnitel-
mat ja talouspolitiikat
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 17
jäsenmaata (Bulgaria, Puola, Romania, Ruotsi, Tanska ja Unkari). Se tuli voimaan 1. tammikuuta 2013.
Euroopan finanssipoliittinen komiteaKomissio hyväksyi lokakuussa 2015 päätöksen, jolla perustettiin Euroopan finanssi-poliittinen komitea antamaan komissiolle neuvoja ja arvioita euroalueen finanssipo-litiikan yleisestä suunnasta. Tämä riippumaton elin koostuu viidestä kansainvälisestä asiantuntijasta, joiden työ tukee komission suorittamaa vakaus- ja kasvusopimuksen valvontaa ja täytäntöönpanoa.
Talouspolitiikan koordinointi: eurooppalainen ohjausjaksoEurooppalainen ohjausjakso on EU:ssa toteutettava talous- ja finanssipolitiikan koordinointisykli. Jäsenvaltioille annetaan ohjeita ja suosituksia, jotka ne ottavat huo-mioon budjettisuunnitelmissaan.
Hyväksyy maakohtaiset
suositukset
Vahvistaa maakohtaiset
suositukset
Ehdottaa maakohtaisia
suosituksia
Sopii maakohtaisista
suosituksista
Antaa lausunnot jäsenvaltioiden budjettiesityksistä
Keskustelee euromaiden budjettiesityksistä
Eurooppalainen ohjausjakso – Jäsenmaiden budjetti- ja talouspolitiikan koordinointi, tammi–kesäkuu
Esittävät budjettiesityksensä (vain euroalue)
© Euroopan unioni, 2017
Hyväksyvät kansalliset budjettinsa
18 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
Prosessi kestää kunkin vuoden kuusi ensimmäistä kuukautta. Eurooppalaisen ohjaus-jakson aikana jäsenmaat mukauttavat budjetti- ja talouspolitiikkansa EU:ssa sovittui-hin tavoitteisiin ja sääntöihin. Ohjausjaksolla pyritään siten
• varmistamaan terve julkinen talous• edistämään talouskasvua• ehkäisemään liiallinen makrotalouden epätasapaino EU:ssa.
Eurooppalainen ohjausjakso käynnistyy marraskuussa, kun komissio julkaisee vuotui-sen kasvuselvityksensä. Siinä analysoidaan taloustilannetta EU:ssa ja määritellään seuraavan vuoden talouspolitiikan prioriteetit, mukaan lukien finanssipoliittiset toi-met ja uudistukset, joita vakaus ja kasvu edellyttävät.
Tammi- ja helmikuussa jäsenmaat keskustelevat näistä prioriteeteista neuvostossa.
Myös Euroopan parlamentti keskustelee samaan aikaan kasvuselvityksestä ja antaa lausunnon siihen sisältyvistä työllisyyden suuntaviivoista.
Näiden keskustelujen perusteella EU-johtajat määrittelevät maaliskuussa pidettävässä kevään Eurooppa-neuvostossa politiikan suuntaviivat kuluvalle vuodelle.
Sen jälkeen jäsenmaat hahmottelevat, miten ne aikovat panna suuntaviivat täytän-töön omassa budjetissaan ja talouspolitiikassaan. Huhtikuussa jäsenmaat esittävät keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmansa (euromaat esittävät vakausohjelman ja euroalueen ulkopuoliset jäsenmaat lähentymisohjelman) ja kansalliset taloussuunni-telmansa (kansalliset uudistusohjelmat).
Toukokuussa komissio ehdottaa kullekin EU-maalle annettavia maakohtaisia suosi-tuksia. Ne ovat kullekin jäsenmaalle yksilöllisesti suunnattuja poliittisia neuvoja.
Kesäkuussa neuvosto käsittelee maakohtaisia suosituksia ja sopii niistä. Kesäkuun Eu-rooppa-neuvosto vahvistaa suositukset, minkä jälkeen neuvosto hyväksyy ne muo-dollisesti heinäkuussa.
Seuraavaa kuuden kuukauden kautta kutsutaan toisinaan ”kansalliseksi ohjausjaksok-si”. Sen aikana jäsenmaat viimeistelevät seuraavan vuoden budjettinsa ottaen huo-mioon maakohtaiset suositukset. Euromaiden on toimitettava budjettiesityksensä komissiolle viimeistään lokakuun puolivälissä. Euroryhmä keskustelee niistä komission arvioinnin pohjalta.
Jäsenmaat ottavat arvioinnin huomioon ja hyväksyvät vuoden loppuun mennessä budjettinsa. Komissio käynnistää seuraavan eurooppalaisen ohjausjakson julkaisemalla
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 19
seuraavaa vuotta koskevan vuotuisen kasvuselvityksen, jossa otetaan huomioon, mi-ten pitkälti jäsenmaat ovat noudattaneet niille annettuja suosituksia.
Makrotalouden epätasapainon ehkäiseminen ja korjaaminenJotta voitaisiin estää talouden epätasapaino yksittäisissä maissa ja koko EU:ssa, käyt-töön on otettu makrotalouden epätasapainon varoitusmekanismi. Jäsenmaiden mahdollisia epätasapainotekijöitä arvioidaan erilaisista indikaattoreista koostuvan tu-lostaulun avulla, jotta saadaan käsitys talouden kehittymisestä ajan myötä. Indikaat-toreita ovat muun muassa työttömyysaste, työvoimakustannukset, tuonnin ja viennin ero sekä asuntojen hintojen kehitys.
Mekanismi käynnistyy, jos yksittäisten indikaattoreiden arvot ylittävät sovitut raja- arvot. Komissio arvioi tilannetta vuosittain ja kiinnittää huomiota mahdollisiin ongel-miin jo etukäteen. Tämän arvioinnin perusteella se ehdottaa yksittäisille jäsenmaille annettavia suosituksia, jotka yleensä sisällytetään eurooppalaiseen ohjausjaksoon.
Jos euromaa toimii toistuvasti vastoin suosituksia, sille voidaan määrätä seuraamuksia.
Kansalliset tuottavuuskomiteatNeuvosto on suositellut euromaille kansallisten tuottavuuskomiteoiden perus-tamista seuraamaan maan tuottavuutta ja kilpailukykyä. Nämä riippumattomat eli-met analysoivat kehitystä ja poliittisia haasteita tuottavuuden ja kilpailukyvyn aloilla. Tuottavuuskomiteoiden analyysien tulisi auttaa parantamaan valmiuksia houkutella investointeja, ja niissä olisi käsiteltävä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tavaroiden ja pal-velujen hintoihin ja laatusisältöön. Lisäksi komiteat tukisivat koordinointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa euromaiden kesken.
Vuosikertomuksia voitaisiin käyttää eurooppalaisen ohjausjakson menettelyissä. Mui-ta EU-maita kehotetaan perustamaan vastaavia elimiä. Kansallisten tuottavuuskomite-oiden tulisi olla toiminnassa vuoden 2018 alussa.
Kasvun edistäminenTalouskriisi johti monissa EU-maissa lamaan. Kasvu romahti, työttömyys lisääntyi ja kil-pailukyky heikkeni. Terveen julkisen talouden sekä rahoitusalan paremman sääntelyn ja valvonnan lisäksi EU tarvitsee myös dynaamisemman kasvustrategian.
Eurooppa 2020 on EU:n kasvu- ja työllisyysstrategia, jolla edistetään älykästä, kestä-vää ja osallistavaa taloutta. Strategiassa asetetaan yhteisiä tavoitteita, jotka koskevat työllisyyttä, koulutusta, tutkimusta ja innovointia, sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä sekä ilmastoa ja energiaa. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä seurataan, miten jäsenmaat edistyvät näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Eurooppa
20 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
2020 -strategian tärkeimmät prioriteetit liittyvät digitaalisten sisämarkkinoiden ja energian sisämarkkinoiden perustamiseen.
Yksi suurimmista huolenaiheista Euroopassa on nuorten työttömien suuri määrä. nuorisotyöllisyysaloitteesta myönnetään enimmillään 8 miljardia euroa työpaik-kojen luomiseen nuorille.
Euroopan investointiohjelmalla pyritään palauttamaan talouden tarvitsemat luottovirrat. EU:n talousarviosta ja Euroopan investointipankilta (EIP) saatavilla varoil-la tuetaan toteuttamiskelpoisia investointihankkeita, jotka eivät voi saada rahoitusta muualta. Tämä koskee etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. EU:n myöntämä lisära-hoitus myös kannustaa yksityisiä rahoituslähteitä osallistumaan tällaisiin hankkeisiin. Rahoituksen lisäksi tässä ohjelmassa annetaan investointihankkeille teknistä tukea ja pyritään selvittämään, miten investointeja haittaavia erilaisia pullonkauloja voitaisiin poistaa.
Nuorisotakuujärjestelmä tarkoittaa, että kaikki alle 25-vuotiaat nuoret saavat laadukkaan työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. © goodluz-Fotolia.com
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 21
EIP:n rahoittamia hankkeita ovat muun muassa Vilnan ja Utenan välisen moottoritien jälleenrakentaminen Liettuassa, sosiaalisten ja kohtuuhintaisten uusien vuokra-asun-tojen rakentaminen Lontoossa Englannissa sekä uusiutuvan energian tuotantohank-keet kolmella alueella Italiassa (Sardinia, Sisilia ja Puglia). Pankki tukee myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, startup-yrityksiä ja mikroyrittäjiä.
EIP tukee pk-yritysten perustamista. Esimerkkinä tämä innovatiiviseen lääketieteelliseen diagnostiikkaan erikoistunut yritys, joka on muun muassa kehittänyt prosessin, jonka avulla lääkärit saavat verikokeen tulokset yhdestä veripisarasta muutamassa minuutissa suoraan hoitopaikassa. © Euroopan investointipankki, 2017
22 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
2. RAHOITUSVAKAUS – PANKKIUNIONIN PERUSTAMINEN
FinanssivalvontaKriisi paljasti rahoitusalalla vakavia puutteita. Hallitusten oli pakko puuttua peliin es-tääkseen useita pankkeja ajautumasta konkurssiin.
Jotta vastaavaa tilannetta ei enää pääsisi kehittymään ja jotta parannettaisiin rahoi-tusalan valvonnan koordinointia jäsenmaiden kesken, EU on perustanut uusia rahoi-tuslaitosten valvontaviranomaisia:
• Euroopan pankkiviranomainen (EPV) valvoo pankkialaa, toimipaikkana Lontoon City
• Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) valvoo vakuutus- ja eläkejärjestelmiä, toimipaikkana Frankfurt am Main
• Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) valvoo rahoitusmarkkinoiden toimintaa, toimipaikkana Pariisi
• Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) vastaa koko finanssijärjestelmän yleisestä makrotalouden valvonnasta Euroopan keskuspankin tiloissa ja sen tuella.
Yhteinen sääntökirjaOn hyväksytty uusia sääntöjä, joilla vähennetään vaikeuksissa olevien pankkien talou-delle ja veronmaksajille aiheuttamia riskejä. Yhteisen sääntökirjan keskeisiä osatekijöitä ovat muun muassa seuraavat:
• Pääomavaatimuksia koskevat säännöt, joilla varmistetaan, että pankkien varat riittävät aina mahdollisten tappioiden kattamiseen.
• Yhdenmukaiset talletussuojajärjestelmät, joilla turvataan kansalaisten talletukset 100 000 euroon asti. Pankit vastaavat näiden järjestelmien rahoituksesta.
• Selkeät säännöt vaikeuksissa olevien pankkien käsittelyä varten. Niillä varmistetaan, että elvytys- ja kriisinratkaisuprosessi aloitetaan nopeasti, heti kun valvova viranomainen havaitsee, että pankki on vaarassa menettää kannattavuutensa. Siten pankin kaatumisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa finanssiala eivätkä ne jää veronmaksajien harteille.
Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkiin EU-maihin, sillä ne ovat osa sisämarkkinalainsää-däntöä. Euroalue menee kuitenkin vielä askeleen pidemmälle, kohti pankkiunionia, jolla on yhteinen valvontaviranomainen ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Myös euroalueen ulkopuoliset jäsenmaat voivat halutessaan liittyä pankkiunioniin.
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 23
Yhteinen pankkivalvontaYhteisen valvontamekanismin myötä vastuu euroalueen pankkivalvonnasta on siirtynyt kansallisilta viranomaisilta EKP:lle.
EKP ja kansalliset valvontaviranomaiset valvovat yhdessä pankkeja euroalueella ja me-kanismiin osallistuvissa euroalueen ulkopuolisissa maissa. Tämän ansiosta pankkialan valvonnasta tulee yhdenmukaisempaa ja toimiin voidaan ryhtyä nopeasti, jos heik-kouksia havaitaan.
Suurimmat pankit asetetaan EKP:n suoraan valvontaan, koska niitä pidetään kokon-sa vuoksi riskinä koko finanssijärjestelmälle ja koska ne ovat tärkeitä pankkiunioniin kuuluvan jäsenmaan tai koko unionin taloudelle ja koska niillä on merkittävää rajat ylittävää toimintaa. Kansalliset valvontaviranomaiset valvovat edelleen pienempiä pankkeja yhteistyössä EKP:n kanssa.
TALLETUSSUOJAJÄRJESTELMÄT
ONGELMAPANKKIEN ELVYTYS JA KRIISINRATKAISU
PANKKIEN PÄÄOMAVAA
TIMUKSET
YHTEINEN SÄÄNTÖKIRJA
SOVELLETAAN KAIKKIIN
EU-MAIHIN
© Eu
roop
an un
ioni, 2
017
YHTEINEN VALVONTAMEKANISMI
SUORA VALVONTA VÄLILLINEN VALVONTA
EUROOPAN KESKUSPANKKI
EKP valvoo yhteistyössä kansallisten
viranomaisten kanssa
Kansalliset valvontaviranomaiset valvovat yhteistyössä
EKP:n kanssa
SUURET PANKIT129 merkittävää pankkia
MUUT PANKITNoin 3 500 vähemmän merkittävää
pankkia© Eu
roop
an un
ioni, 2
017
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 25
Pankkien kriisinratkaisumekanismiYhteisellä kriisinratkaisumekanismilla säädellään kannattamattomien pankkien kriisinratkaisua. Sen muodostavat yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja yhteinen kriisin-ratkaisurahasto.
Pankkien rakenneuudistukset ja kriisinratkaisu ovat siten siirtyneet kansalliselta tasolta EU:n tasolle. Jos euroalueen pankki on vaarassa ajautua kannattamattomaksi, sen krii-sinratkaisusta vastaa yhteinen kriisinratkaisuviranomainen.
On perustettu yhteinen kriisinratkaisurahasto sen sijaan, että jokaisella maalla olisi oma kriisinratkaisurahasto. Rahaston rahoituksesta vastaa pankkiunioniin kuuluvien maiden koko pankkiala, ja sitä voidaan käyttää minkä tahansa pankin kriisinratkaisuun pankkiunionissa.
Eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä keskustellaan parhaillaan. Tarkoituksena on vaiheittain perustaa kansallisille talletussuojajärjestelmille ensiksi jälleenvakuutus- ja rinnakkaisvakuutusjärjestelmät ja sitten siirtyä käyttämään yhteistä talletussuoja-rahastoa.
Kestävät luottolaitoksetParhaillaan tarkastellaan pankkiunionin toista rakenteellista tekijää eli luottolaitosten häiriönsietokykyä. Tavoitteena on ehkäistä suurten, toisiinsa kytköksissä olevien luottolaitosten kaatumisesta EU:n finanssijärjestelmälle aiheutuvat katastrofaaliset heijastusvaikutukset. Uusiin sääntöihin sisältyy velvoite pitää pankin suuririskiset toi-minnot erillään sen ydinliiketoiminnasta, kuten talletusten vastaanottamisesta ja vä-hittäiskaupan maksupalveluista.
26 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
PANKKIUNIONI
SOVELLETAAN KAIKKIIN EUROMAIHIN,
OSALLISTUMINEN MAHDOLLISTA EUROALUEEN
ULKOPUOLISILLE MAILLE
YHTEINEN SÄÄNTÖKIRJA
Sovelletaan kaikkiin EU-maihin
YHTEINEN VALVONTAMEKANISMI
Euroalueen pankkialan tehokkaampi
valvonta heikkouksien havaitsemiseksi ja
niiden korjaamiseksi
YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI
Varmistaa ongelmapankkien
hallitun kriisinratkaisun mahdollisimman
vähäisin kustannuksin veronmaksajille ja
reaalitaloudelle
© Eu
roop
an un
ioni, 2
017
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 27
3. VAKAUSMEKANISMIT
Osalla euroalueen maista on ollut vaikeuksia velkojensa rahoittamisessa vuodesta 2010 alkaen. Niiden otettua lainaa rahoitusmarkkinoilta korot nousivat niin korkealle, etteivät ne kyenneet pitämään julkista velkaansa kestävällä ja kohtuullisella tasolla.
Tätä varten perustettiin ensin väliaikaisia mekanismeja, jotta euroalueen vakaus voitiin palauttaa nopeasti.
Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat saaneet tukea väliaikaisesta pelastuspaketista, kun taas Espanja, Kypros ja (hiljattain) Kreikka ovat saaneet tukea EVM:stä.
Eurooppalaisen palomuurin kivijalka, pysyvä Euroopan vakausmekanismi (EVM) korvasi väliaikaiset järjestelmät lokakuussa 2012. EVM on euromaiden perustama kan-sainvälinen rahoituslaitos. Se on tärkein väline, jolla autetaan rahoitusvaikeuksiin joutuneita euromaita.
EVM:n enimmäislainanantokapasiteetti on 500 miljardia euroa. Lainat rahoitetaan EVM:n rahoitusmarkkinoilta lainaamilla varoilla. Lainanantokapasiteetista enintään 60 miljardia euroa voidaan käyttää pankkien suoraan pääomittamiseen.
Kukin lainaerä maksetaan tuettavalle maalle vain, jos se täyttää aiemmin yhteisesti sovitut ehdot, jotka koskevat julkisen talouden kestävyyden palauttamista ja talouden uudistamista. Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki seuraavat täytäntöönpa-noa. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) osallistuu tähän mahdollisuuksien mukaan.
Kaikki euromaat ovat EVM:n jäseniä. EVM:n toimipaikka on Luxemburgissa.
Tuen ehdotRahoitustukeen liittyy aina tiukkoja ehtoja, joista sovitaan lainanantajien ja lainaa saavan maan välillä. Maiden on sitouduttava tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Ne voivat liittyä julkisen talouden sopeuttamiseen (veronkannon tehostaminen, val-tion menojen saattaminen kestävämmälle pohjalle, julkishallinnon uudistaminen, julkisten palvelujen tai yhtiöiden yksityistäminen, valtion omaisuuden myyminen), pankkialan uudelleenjärjestelyyn (pääomittaminen, sääntelyn ja valvonnan vahvista-minen, vakavaraisten pankkien pelastaminen ja kannattamattomien pankkien sulke-minen) tai työmarkkinoiden uudistamiseen. Nämä ehdot auttavat tukea saavaa maata uudistamaan talouttaan ja palauttamaan vakaan ja kestävän kasvun sekä terveen jul-kisen talouden.
28 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
Ehtojen noudattamisen seurantaEuroopan komissio, Euroopan keskuspankki sekä tapauksen mukaan Euroopan va-kausmekanismi ja Kansainvälinen valuuttarahasto tarkastelevat säännöllisin väliajoin, onko yhteisesti sovittuja ehtoja noudatettu. Jokaisen rahoitustukierän maksaminen edellyttää myönteistä arviota ehtojen täyttämisestä.
Ensimmäiset myönteiset tulokset ovat jo nähtävissä. Irlanti sai ohjelmansa onnistu-neesti päätökseen joulukuussa 2013 ja voi taas saada rahoitusta markkinoilta. Espanja sai päätökseen rahoitusalan ohjelmansa tammikuussa 2014 järjesteltyään pankkinsa perusteellisesti uudelleen. Portugali sai kesäkuussa 2014 päätökseen talouden sopeu-tusohjelmansa, joka sisälsi talouskasvun elvyttämiseen tähtäävän uudistusohjelman. Kypros sai päätökseen talouden sopeutusohjelmansa maaliskuussa 2016 vahvistet-tuaan rahoitusalansa vakautta ja parannettuaan julkista talouttaan. Talouskasvu ja työllisyys ovat parantuneet myös Kreikassa, joka on ainoa maa, jonka ohjelman toteu-tus jatkuu edelleen.
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 29
AIKAJANA – TALOUS- JA RAHALIITON VAHVISTAMINEN
2009Syksy: Kreikka ilmoittaa, että sen julkisen talouden alijäämä on
12,7 % ja velka 113 % suhteessa BKT:hen.
201011. helmikuuta: EU-johtajat ovat valmiita puuttumaan Kreikan
velkatilanteeseen, mikä vahvistetaan kevään Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa. Huoli Portugalin, Irlannin ja Espanjan velkaantumisesta kasvaa. Euron arvo laskee.
23. huhtikuuta: Kreikka pyytää rahoitustukea.
2. toukokuuta: Euroalueen johtajat ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sopivat Kreikan pelastuspaketista. Portugalin, Irlannin ja Espanjan lainojen korot nousevat jyrkästi. Euron arvo laskee edelleen.
9. toukokuuta: Ecofin-ministerit hyväksyvät 500 miljardin euron arvoisen eurooppalaisen pelastuspaketin, joka käsittää Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM).
18. toukokuuta: Kreikka saa ensimmäisen lainaeränsä.
17. kesäkuuta: EU-johtajat hyväksyvät työllisyyttä ja kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson.
12. syyskuuta: Pankkivalvontaviranomaiset sopivat pankkialan tiukemmista pääomavaatimuksista.
19. lokakuuta: Ecofin-neuvosto hyväksyy riskirahastoja koskevat tiukemmat säännöt.
21. marraskuuta: Irlanti pyytää rahoitustukea.
30 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
20111. tammikuuta: Viro liittyy euroalueeseen.
Tammikuu: Toimintansa aloittaa kolme elintä, jotka valvovat pankkeja, arvopaperimarkkinoita ja vakuutusyhtiöitä. Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) vastaa koko finanssijärjestelmän makrotalouden valvonnasta. Ensimmäinen eurooppalainen ohjausjakso käynnistyy ja käsittää jäsenmaiden vuoden 2012 budjettisuunnittelun.
12. tammikuuta: Irlanti saa ensimmäisen lainaeränsä.
24.–25. maaliskuuta: EU-johtajat sopivat Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta ja finanssipoliittisen sopimuksen tekemisestä.
7. huhtikuuta: Portugali pyytää rahoitustukea.
Kesäkuu: Portugali saa ensimmäisen lainaeränsä.
26. lokakuuta: Eurooppa-neuvosto päättää, että pankkien on kasvatettava ydinpääomaansa.
13. joulukuuta: EU:n talouspolitiikan ohjauspaketti ”six-pack” tulee voimaan.
20122. helmikuuta: Euromaiden johtajat allekirjoittavat EVM:ää koskevan
sopimuksen, jolla otetaan käyttöön rahoitusvaikeuksista kärsivien maiden pelastusmekanismit.
1.–2. maaliskuuta: 25 EU-johtajaa allekirjoittaa finanssipoliittisen sopimuksen (sopimus EMUn vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta eli vakaussopimus).
25. kesäkuuta: Espanja pyytää rahoitustukea.
6. syyskuuta: EKP ilmoittaa uudesta ohjelmasta, jossa ostetaan sellaisten euromaiden liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, jotka saavat rahoitustukea euroalueen vakausmekanismeilta.
8. lokakuuta: EVM aloittaa toimintansa. Se antaa jäsenilleen rahoitustukea rahoitusvakauden turvaamiseksi.
23. marraskuuta: Kypros pyytää rahoitustukea.
11. joulukuuta: Espanja saa ensimmäisen lainaeränsä.
Lokakuu 2017 | FI | TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? 31
20131. tammikuuta: Finanssipoliittinen sopimus tulee voimaan. Se velvoittaa
25:tä allekirjoittajamaata panemaan budjetti- ja velkasäännöt täytäntöön lainsäädännössään.
13. toukokuuta: Kypros saa ensimmäisen lainaeränsä.
30. toukokuuta: Budjettikuripaketti ”two-pack” tulee voimaan. Se tiukentaa budjettikuria ja talouden valvontaa euroalueella.
3. marraskuuta: Yhteistä valvontamekanismia koskeva asetus tulee voimaan. Sillä annetaan EKP:lle lisää valtuuksia valvoa euroalueen pankkeja.
20141. tammikuuta: Latvia liittyy euroalueeseen.
Pankkien pääomavaatimuksia koskeva paketti tulee voimaan.
15. huhtikuuta: Poliittinen yhteisymmärrys yhteisestä kriisinratkaisumekanismista. Mekanismilla hoidetaan ongelmapankkien kriisinratkaisu hallitusti ilman veronmaksajien rahoja.
4. marraskuuta: Yhteinen valvontamekanismi on täysin toimintavalmis.
20151. tammikuuta: Liettua liittyy euroalueeseen.
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi tulee osittain voimaan, esimerkiksi perustetaan uusi yhteinen kriisinratkaisuneuvosto.
18. maaliskuuta: Espanja maksaa osan EVM:ltä saamastaan lainasta takaisin etuajassa.
25. kesäkuuta: Neuvosto antaa asetuksen Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR).
30. kesäkuuta: Kreikan ERVV-ohjelma päättyy.
2. heinäkuuta: Kypros saa lainaerän EVM:ltä.
3. heinäkuuta: Määräaika talletussuojajärjestelmän täytäntöönpanolle kansallisessa lainsäädännössä.
8. heinäkuuta: Kreikka pyytää EVM:ltä lisätukea.
17. heinäkuuta: Neuvosto hyväksyy ERVM:stä Kreikalle myönnettävän lyhytaikaisen väliaikaisrahoituksen.
32 TALOUS- JA rAhALIITTO: MISTä SIInä On KYSYMYS? | FI | Lokakuu 2017
14. elokuuta: Euroryhmä sopii Kreikan kolmannesta tukiohjelmasta.
1. marraskuuta: Komission päätös Euroopan finanssipoliittisen komitean perustamisesta.
20161. tammikuuta: Yhteinen kriisinratkaisurahasto perustetaan, ja yhteinen
kriisinratkaisumekanismi on täysin toimintavalmis.
17. kesäkuuta: Neuvosto antaa päätelmät etenemissuunnitelmasta pankkiunionin täydentämiseksi.
Poliittinen sopimus kansallisten tuottavuuskomiteoiden perustamisesta.
19. lokakuuta: Euroopan finanssipoliittinen komitea on toimintavalmis.
MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?
Maksuttomat julkaisut:• yksi kappale:
EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)• enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat:
Euroopan unionin edustustoista (http://ec.europa.eu/represent_fi.htm), muissa kuin EU-maissa sijaitsevista lähetystöistä (http://eeas.europa.eu/delegations/index_fi.htm), ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun (http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm) tai soittamalla 00 800 6 7 8 9 10 11 (maksuton numero koko EU:n alueella) (*).
(*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun.
Maksulliset julkaisut:• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu).
Rue de la Loi/Wetstraat 1751048 Bruxelles/BrusselBELGIQUE/BELGIËTel. +32 (0)2 281 61 11www.consilium.europa.eu
Print PDFISBN 978-92-824-6095-5 ISBN 978-92-824-6089-4doi:10.2860/430935 doi:10.2860/786393QC-04-17-545-FI-C QC-04-17-545-FI-N
