talousarvio 2014 - Tampere › liitteet › t › 6KdI8cxMC › Tampere_talousarvi… · talousarvio 2014 taloussuunnitelma 2014-2017 JulkaisiJa: Tampereen konsernihallinnon Talous-

talousarvio 2014taloussuunnitelma 2014-2017

JulkaisiJa: Tampereen konsernihallinnon Talous- Ja liikeToiminTaryhmä

issn 0355-2829

pormesTarin TalousarvioehdoTus 28.10.2013

kansien suunnittelu: designkomitea

paino: Juvenes print suomen yliopistopaino oy

kannen kuva: Tuula kaakinen

Esipuhe

Tampereen kaupungin talousarvio 2014 3

Tasapainoon uudistamalla ja yhdessä tekemällä

Euroopan ja koko maailmantalouden heikko tilanne näyttää jatkuvan. lähivuosien talouskehi-tys ja suhdannetilanteen paraneminen ovat edelleen hämärän peitossa. euroopan ja maailman talouden myllerrys näkyy voimakkaasti myös Tampereen seudun vientiteollisuudessa, alueen työllisyydessä ja yhteisöverokertymässä, ja sitä myöten kaupungin taloudessa. kaupungin hei-kentyneen taloustilanteen taustalla ovat lisäksi valtionosuuksien leikkaukset: kaupungin rahoituspohjas-ta puuttuu ensi vuonna valtionosuuksia 45 miljoonaa euroa ja yhteisöveroja noin 20 miljoonaa euroa. kun samalla palvelutarpeet kasvavat, on tasapainoisen talousarvion tekeminen poikkeuksellisen hanka-laa.

Tartumme tähän haasteeseen sekä uudistamalla palvelutuotantoa tehokkaammaksi että vahvistamalla tulopohjaa. Tulopohjan suurta vajetta on talousarviossa tasapainotettu karsimalla toimintamenoja ja in-vestointeja sekä lisäämällä verotuloja. palvelutaso on kyetty pääosin turvaamaan, mutta on selvää, että hyvin kireä talousarvio ei mahdollista palveluiden laajentamista. kaikkien tahojen on myös pidättäydyt-tävä uusista menoesityksistä.

Talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää menojen leikkausten ja tulojen lisäämisen lisäksi myös suuria rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa. rakenneuudistuksilla tavoitellaan parem-paa vaikuttavuutta ja taloudellisia säästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tampereen kaupunki jatkaa ja konkretisoi keväällä 2013 hyväksyttyä ns. kymmenen kohdan rakennemuutosohjelmaa, jolla tavoitellaan jo ensi vuoden aikana huomattavia säästöjä ja toiminnan painopisteen siirtämistä ennalta-ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

rakennemuutosohjelman uudistukset on sisällytetty myös kaupunginvaltuuston elokuussa hyväksy-mään yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaan, jonka sisältöjä yhdistäviä teemoja ovat yhdessä tekeminen, vastuullinen taloudenhoito, rohkea uudistuminen sekä vaikuttava ja fiksu toi-minta. strategian keskeisiä päämääriä ovat ennaltaehkäisevät palvelut sekä hyvinvointierojen kaventa-minen, kokonaisvaltainen kaupunkisuunnittelu sekä panostaminen kilpailukykyyn. päämäärien tasapai-noisen toteutumisen kannalta on olennaista myös tuottavuuden parantaminen, palvelujen priorisointi ja toiminnan sopeuttaminen taloustilanteeseen. vain luopumalla joidenkin asioiden tekemisestä voidaan tässä taloustilanteessa saada muutoksia aikaiseksi.

ensi vuonna ja taloussuunnitelmakaudella taloudellista tilannetta korjataan tekemällä muutoksia pal-veluiden määrään ja palveluverkkoihin, vähentämällä henkilöstön määrää eläköitymisen ja työpaikkojen vaihtamisen kautta sekä hakemalla lisää tuloja. Byrokratiatalkoilla vapautetaan resursseja hallinnollisista tehtävistä palvelutehtäviin. panostamalla työhyvinvointiin vähennetään sairauspoissaoloja ja paranne-taan tuottavuutta. kaupungin palvelutuotannon kannalta tarpeettoman omaisuuden myyntiä vauhdite-taan, jotta voidaan toteuttaa välttämättömiä ja kasvua tukevia investointeja. kaupunki vahvistaa myös elinkeinopoliittista otettaan ja hakee uusia välineitä vaikean työttömyystilanteen ratkaisuun.

kaupunkiseudun kuntien yhteisessä elinvoimaselvityksessä on vuoden 2013 aikana pohdittu vaihtoeh-toisia malleja paikallishallinnon järjestämiseksi kaupunkiseudulla. selvitys valmistuu tammikuussa 2014, jonka jälkeen on aika tehdä hyvin pitkälle kantavia päätöksiä koko kaupunkiseudun tulevaisuudesta. selvityksen aikana kaupunkiseudulla on syntynyt yhteisymmärrys uudistuksen tarpeellisuudesta. uudis-tuksen vieminen loppuun asti on olennaisen tärkeää kaupunkiseudun yhtenäisyyden ja asukkaiden elä-män sujuvuuden näkökulmasta. kaupungissa toteutetaan vuonna 2014 myös kaupungin toimintamallin arviointi. se luo pohjan muun muassa tilaaja-tuottajamallin ja pormestarimallin kehittämiselle. oma-ehtoinen seutuselvitys ja toimintamallin arviointi ja uudistaminen ovat osoituksia Tampereen kyvystä katsoa tulevaisuuteen.

Tampere panostaa lähivuosina voimakkaasti tulevaisuutta turvaavien investointien toteuttamiseen. in-vestointitaso on korkea, koska vaikeidenkin aikojen keskellä on uskallettava rakentaa huomisen menes-tyvää kaupunkia. rantaväylän tunnelin rakentaminen käynnistyy jo kuluvana vuonna, mikä mahdollistaa myös muiden keskustan kehittämishankkeiden toteuttamisen, kuten santalahden asuinalueen, onkinie-men ja särkänniemen kehittämisen, ratapihankadun ja aseman seudun täydennysrakentamisen sekä hämeenkadun rauhoittamisen läpiajoliikenteeltä. ranta-Tampellan ja tunnelin rakentamisella tuetaan

Esipuhe

4 Tampereen kaupungin talousarvio 2014

voimakkaasti keskustan alueen elinvoimaisuutta ja helpotetaan merkittävästi kasvavan kau-punkiseudun tulevaisuuden liikennejärjestelyjä. modernin katuraitiotien suunnittelu etenee ja Turun kaupungin kanssa tehtävä yleissuunnitelma valmistuu ensi vuonna.

kuntatalouden kuluvan vuosikymmenen näkymät ovat synkät ja niistä selviäminen vaatii kauaskantoisia ratkaisuja. kaupungin talouden pitäminen tasapainossa tai edes lähellä sitä on kovan työn takana. Tampere selviää tulevista haasteista uudistumalla rohkeasti ja hyödyntä-mällä Tampereen maanlaajuisesti tunnettua monipuolista innovatiivista osaamista. pormes-tariohjelman erääksi keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu, että tilikauden tulos saadaan ylijää-mäiseksi viimeistään vuonna 2015. saavutamme tämän ja kaikki muutkin tavoitteet yhdessä. Tilanne vaatii aktiivista ja vahvaa tahtoa tehdä asioita uudella tavalla ja uskallusta muuttaa toimintatapoja tavoitteiden ja tarpeen mukaan. näihin taloustalkoisiin tarvitaan meidän jo-kaisen aktiivista panosta.

anna-kaisa ikonenpormestari

Sisällysluettelo


sisällysluettelo

Yleiset lähtökohdatTalous- ja strategiaprosessi

Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2014

Toimintaympäristö

väestö

Työ

asuminen

Taloudelliset lähtökohdat

Talouden kehitysnäkymät

kuntatalous

kaupungin talous

Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta

Talousarvion osat

Talousarvion sitovuus

Tilivelvollisen valvontavastuu

Henkilöstö

Organisaation keskeiset muutokset

Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat

strateginen johtamisjärjestelmä

yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia

palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet

Strategiaosa

Konsernihallinto

Konsernipalvelut

Taloushallinnon palvelukeskus

hallintopalvelukeskus

Työllisyydenhoidon palveluyksikkö

Konsernihallinto ja konsernipalvelut

11

11

13

12

13

15

16

17

17

17

18

21

21

22

23

24

29

29

29

36

41

44

44

45

46

Sisällysluettelo


TilaajaosaLasten ja nuorten kasvun tukeminen

varhaiskasvatus ja esiopetus

perusopetus

neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut

psykososiaalisen tuen palvelut

kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen

ammatillinen koulutus

lukiokoulutus

elinkeino- ja työllisyyspalvelut

Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut

kulttuuripääomapalvelut

kulttuuri- ja liikuntakasvatus

kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

ennaltaehkäisevät palvelut

perusterveydenhuollon avopalvelut

sairaalapalvelut

päihde- ja mielenterveyspalvelut

sosiaalisen tuen palvelut

vammaispalvelut

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen

omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut

kotona asumista tukevat palvelut

sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut

Kaupunkiympäristön kehittäminen

maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen

kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito

Joukkoliikenne

pelastustoimi

TuottajaosaHyvinvointipalvelut

avopalvelut

laitoshoito

erikoissairaanhoito

varhaiskasvatus ja perusopetus

Toisen asteen koulutus

kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

Pirkanmaan pelastuslaitos

93

94

97

99

102

105

108

111

49

51

52

53

54

55

56

58

59

60

61

63

64

65

66

67

69

70

71

72

73

74

76

78

79

81

82

84

86

88

90

Sisällysluettelo


Laskelmat

Liikelaitokset

Tampereen vesi liikelaitos

Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos

Tullinkulman Työterveys liikelaitos

Tampereen infra liikelaitos

Tampereen ateria liikelaitos

Tampereen logistiikka liikelaitos

Tampereen Tilakeskus liikelaitos

Rahastot

vahinkorahasto

asumisen rahasto

Tuloslaskelma

verotulot

valtionosuudet

korkotulot ja -menot

muut rahoitustulot ja -menot

Investoinnit

Rahoituslaskelma

antolainauksen muutokset

korollisten velkojen muutokset

LiitteetKonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt

Talonrakennushankkeiden käyttötalousvaikutukset

Valtionosuusrahoitus 2014

Täydentäviä tietoja

115

118

120

122

124

126

128

141

141

142

114

145

148

150

151

152

153

160

160

161

165

178

181

185

Merkittävät aluerakennushankkeet 176

keskusta-hanke

vuores-hanke

176

177

Sisällysluettelo


Yleiset lähtökohdat



Talous- ja strategiaprosessi

organisaation keskeiset muutoksetTampereen kaupungin organisaatio 1.1.2014

Toimintaympäristö

väestöTyöasuminen


Talouden kehitysnäkymätkuntatalouskaupungin talous


Talousarvion osatTalousarvion sitovuusTilivelvollisen valvontavastuu

Henkilöstö



Talous- ja strategiaprosessi

vuoden 2014 talousarviota on valmisteltu keväästä 2013 alkaen. kaupunginhallituk-sen suunnittelukokous käsitteli 2.4.2013 talouden tasapainottamista ja taloudel-lista liikkumavaraa. suunnittelukokous hyväksyi taloussuunnitelmakauden liikku-mavaran sekä kuluvan vuoden talouden tasapainottamisen tavoitteet että pidem-mällä aikavälillä toteuttavat rakenteelliset muutokset jatkovalmistelun pohjaksi.

Tampereen strategia uudistettiin vuo-den 2013 aikana. kaupunginvaltuusto hy-väksyi vuoteen 2025 ulottuvan yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupun-kistrategian kokouksessaan 19.8.2013. sa-manaikaisesti kaupunkistrategian kanssa valmisteltiin neljää strategiaa tarkentavaa toimintasuunnitelmaa, jotka ovat hyvin-vointisuunnitelma, elinvoimasuunnitelma,

kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitel-ma sekä organisaation toimintakykysuun-nitelma. Toimintasuunnitelmat hyväksy-tään asianomaisissa lautakunnissa sekä kaupunginhallituksessa vuoden 2013 aika-na.

Talousarvion toiminnallisten tavoittei-den valmistelu painottui strategian laadin-nan vuoksi syksyyn. Tavoitteiden valmiste-lu kytkeytyi toimintasuunnitelmien sekä yksiköiden talousarvioesitysten valmiste-luun.

konsernin johtoryhmä valmisteli talous-arviota kehysseminaarissaan 22.5.2013. seminaarissa käsiteltiin kaupunkistrategi-an valmistelua, vuoden 2014 toiminnallisia tavoitteita, tavoitteiden toteuttamiseksi varattuja resursseja sekä investointien ta-soa.

Johtoryhmän valmistelun perusteella kaupunginhallitus hyväksyi 3.6.2013 ta-lousarviokehyksen, joka sisälsi esitykset liikkumavaran kohdentamisesta ydinpro-sesseittain, menojen kasvusta sekä inves-tointien tasosta.

kaupunginvaltuuston iltakoulussa 11.9.2013 käsiteltiin talousarvion sekä toiminnallisten tavoitteiden ja toiminta-suunnitelmien valmistelun tilannetta sekä kesän aikana esiin nousseita uusia talous-arvion valmisteluun vaikuttavia asioita.

Johtoryhmän talousarvioseminaarissa 2.10.2013 tasapainotettiin talousarvioon tehdyt esitykset ja toiminnalliset tavoit-teet taloudelliseen liikkumavaraan. por-mestarin talousarvioehdotus esiteltiin val-tuustolle ja tiedotusvälineille 28.10.2013.

Organisaation keskeiset muutokset

kaupungin johtosääntöjä uudistettiin vuo-den 2013 alussa. kaupunginhallituksen suunnittelujaosto lakkautettiin ja kaupun-ginhallitukselle perustettiin uusi liiketoi-mintajaosto, jonka tehtävänä on päättää erityisesti liikelaitosten ja tytäryhtiöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvistä asiois-ta. suunnittelujaoston tilalle muodostettiin kaupunginhallituksen suunnittelukokous, joka toimii yhteisenä suunnittelufoorumi-na poliittiselle johdolle. Johtosääntöuudis-tuksilla tavoiteltiin kaupunginhallituksen poliittisen ohjauksen vahvistamista sekä poliittisen valmisteluprosessin selkeyttä-mistä.

Tampereen ja oriveden kaupungit so-pivat syksyllä 2011 muodostavansa vai-heittain vuosien 2013 ja 2014 aikana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoi-minta-alueen, jonka isäntäkuntana toimii Tampere. ensimmäisessä vaiheessa Tam-pereen järjestämisvastuulle siirtyivät ori-veden sosiaalityön palvelut. vuoden 2014 alusta Tampereen kaupunki ottaa vastuul-leen oriveden vanhuspalvelut, kehitys-vammaisten avopalvelut ja kasvatus- ja perheneuvontapalvelut sekä oriveden pe-rusterveydenhuollon kokonaisuudessaan. yhteistyön myötä Tampereen palveluk-

seen siirtyy vuoden vaihteessa noin 200 uutta työntekijää.

ikäihmisten palvelujärjestelmään suun-nitellaan merkittäviä uudistuksia väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin vas-taamiseksi. uudistuksiin liittyvistä organi-saatiomuutoksista on määrä tehdä päätök-siä vuoden 2014 aikana.

Tampereen kaupungin asuntoyhteisö-jen, Tampereen infra liikelaitoksen, Tam-pereen kaupunkiliikenne liikelaitoksen ja Tampereen ateria liikelaitoksen toimin-nan kehittämistä jatketaan.

kaupungin toimintamallia arvioidaan vuoden 2014 aikana.



kaupunginvalTuusTo

liiketoimintajaosto

kaupunginhalliTus

henkilöstöjaosto

pormesTari

keskusvaalilautakunta

Tarkastuslautakunta

sisäinen tarkastus

Tarkastustoimikunta

konsernihallinTo

Talous- ja liiketoimintaryhmä

kaupunkikehitysryhmä

hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmäTilaaja-ryhmä

konserni-palvelut

TilaaJalauTakunnaT

lasten ja nuorten palvelujen lautakunta

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

yhdyskuntalautakunta

sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

osaamis- ja elinkeinolautakunta

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

ikäihmisten palvelujen lautakunta

apulaispormestari

apulaispormestari

apulaispormestari

apulaispormestari

hyvinvoinTipalveluT JohTokunnaT

liikelaiTokseT JohTokunnaT

Tampereen ateria

Tampereen infra

TyTäryhTiöT Ja -yhTeisöT

pirkanmaan pelastuslaitos

Tullinkulman Työterveyssara hildénin taidemuseo

kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tampereen vesi

Toisen asteen koulutus Tampereen Tilakeskus

varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen logistiikka

erikoissairaanhoito Tampereen kaupunkiliikenne

laitoshoito

avopalvelut

Hyvinvointi-palvelujen tuotannon

ohjaus

Liike-toiminnan

ohjaus

sopimus

Tampereen kaupungin organisaaTio 1.1.2014



Toimintaympäristö

0

2 500

5 000

7 500

10 000

12 500

15 000

17 500

20 000

22 500

25 000

2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

0-6 v 7-15 v65-74 v 75-84 v85+ v

henkilöä

lasten ja ikäihmisten ikäryhmät 2000–2030

lähde: Tilastokeskus, kaupungin oma suunnite

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Nettomuutto

Syntyneiden enemmyys

väestön muutokset 2000-luvulla

lähde: Tilastokeskus

Väestö

Tampereen väkiluku 31.12.2012 oli 217 421. kasvua vuoden aikana oli 2 253 henkilöä. edellisen kerran väestön kasvu on ollut näin suurta vuosituhannen ensimmäisinä vuosina. väestön kasvusta kolmannes oli seurausta syntyneiden enemmyydestä ja kaksi kolmannesta muuttovoitosta. eri-tyisesti muuttoliike Tampereelta muihin kuntiin on vähentynyt, koska työ- ja asun-tomarkkinoiden epävarmuus on hidasta-nut opiskelijoiden työllistymistä muualla suomessa sekä perheiden naapurikuntiin muuttoa.

yleisen taloudellisen tilanteen pysymi-nen heikkona vahvistaa suurten kaupunki-en kasvua. näin myös Tampereen kasvu on alkuvuonna 2013 säilynyt ennätyksellisen suurena. Tilastokeskuksen ennakkotieto-jen mukaan väkiluku oli elokuun lopussa 219 427 henkilöä. kuluneen 12 kuukauden väestönkasvu on ollut 2 795 henkilöä. To-dennäköisesti vuoden 2013 loppuun men-nessä saavutetaan 220 000 asukkaan

rajapyykki. vuosikasvun odotetaan jatku-van tulevaisuudessakin vähintään 2 000 asukkaassa, joten vuonna 2020 tampere-laisia on noin 235 000. ensi vuosikymme-nellä vuosikasvun odotetaan hiipuvan noin 1 700 asukkaaseen muun muassa kuollei-suuden nousun myötä. vuonna 2030 tam-perelaisia arvioidaan olevan noin 253 000.

ennätykselliset 2 600 tamperelaisvau-vaa näki päivänvalon vuoden 2012 aikana. edellisen kerran näin monta tamperelaista on syntynyt 1960-luvun puolivälissä. syn-tyneiden määrä on kasvanut tasaisesti yli 10 vuoden ajan lukuun ottamatta vuoden 2002 notkahdusta. päivähoitoikäisten määrä on kasvanut 2000-luvulla vuosit-tain. samanaikaisesti peruskouluikäis-ten (7–15-v.) määrä on vähentynyt. viime vuonna myös peruskouluikäisten määrä kääntyi kasvuun.

Tampereella oli vuoden 2012 lopussa 65 vuotta täyttäneitä 37 670 eli 1 500 enem-

män kuin vuotta aiemmin. yli 65-vuoti-aiden osuus väestöstä on noussut 17,3 prosenttiin. vuoteen 2020 mennessä ikäihmisten määrä nousee 46 400 asuk-kaaseen. vuoden 2020 jälkeen 65–74-vuo-tiaiden määrä kääntyy laskuun, mutta yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa. viime vuon-na sataa työikäistä kohti oli 45 alle 15-vuo-tiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. huoltosuh-de oli helsingin (42) jälkeen toiseksi paras. koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 54.

Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli viime vuoden lopussa 364 996 asukas-ta, mikä on 4 311 (1,2 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. viime vuosina kau-punkiseudun väestönkasvu on keskittynyt entistä enemmän Tampereelle. kaupun-kiseudun rakennesuunnitelman mukaan vuonna 2030 asukkaita olisi 435 000, mikä tarkoittaa noin 3 900 uutta kaupunkiseu-tulaista vuosittain.



Tampereen muuttovoitto oli vuonna 2012 yhteensä 1 541 henkilöä. se on kasva-nut vuodesta 2011 ja suunta on vain vah-vistunut kuluvana vuonna. muuttovoittoa kertyi elokuun loppuun mennessä jo 1 600 asukasta. suurin osa vuoden muuttovoi-tosta muodostuu elo-syyskuussa opiskeli-joiden saapuessa opinahjoihinsa. Tampe-reen seutukunta saa eniten muuttovoittoa helsingin seutukunnan jälkeen.

Tampereelle muutetaan pääasiassa muiden maakuntien keskuksista. Tam-pereelta muuttokuorma suuntautuu eri-tyisesti kehyskuntiin ja pääkaupunkiseu-dulle. kertaakaan 2000-luvun aikana ei pääkaupunkiseutu ole vetänyt tampere-laisia yhtä paljon puoleensa kuin vuosina 2011 ja 2012, jolloin sinne muutti lähes 800 henkilöä enemmän kuin sieltä tänne. Tampereen muuttotappio kehyskuntiin oli viime vuonna yli 1 300 henkilöä, mikä oli enemmän kuin vuonna 2011, mutta selväs-ti vähemmän kuin ennätysvuosina 2005 ja 2007, jolloin se oli yli 2 000 asukasta. Tam-pereelle muuttajat ovat pääasiassa nuoria, opiskelijoita ja työttömiä. 15–24-vuotiai-den muuttovoitto oli 2 500 henkilöä vuon-na 2012. merkittävä muutos muuttoliik-keessä on se, että 65 vuotta täyttäneitä on muuttanut aikaisempaa selvästi enemmän Tampereelle kuin pois täältä. Tämän suun-nan odotetaan vain vahvistuvan tulevai-suudessa. poismuuttajat puolestaan ovat

lapsiperheitä. alle 10-vuotiaissa muutto-tappio oli 500 ja 25–44-vuotiaiden ikäryh-mässä 1 250 henkilöä.

15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista 73,6 prosenttia oli suorittanut jonkin as-teisen tutkinnon vuonna 2011, mikä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin (67,7 %) ja hieman enemmän kuin suo-men kuudessa suurimmassa kaupungis-sa keskimäärin. keskiasteen koulutuksen saaneita oli Tampereella 40,8 prosenttia ja ylemmän korkeakoulutuksen tai tutki-jakoulutuksen saaneita 12,0 prosenttia. Tampereella opiskelee 56 800 opiskelijaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa, mikä on toiseksi eniten koko maan kau-pungeista helsingin jälkeen.

vuoden 2012 lopussa Tampereella asui 8 659 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,0 prosenttia väkiluvusta. vuoden aikana ul-komaalaisten määrä kasvoi hieman yli 100 henkilöllä. Tämä oli ennätyksellisen vähän, sillä suomen kansalaisuuden saaneita oli poikkeuksellisen paljon. Tampereella asui eniten venäjän ja viron kansalaisia. vie-raskielisiä asui 12 742. yleisimmät vieraat kielet olivat venäjä, arabia, persia, viro ja englanti.

vuonna 2011 tamperelaisten tulonsaa-jien veronalaiset keskitulot olivat 26 600 euroa, mikä on hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tamperelaisten asuntokuntien käytettävissä oli 20 191 eu-

roa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaa-nitulo oli pienempi kuin Tampereen seu-tukunnassa, pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Tuloja pienentää suuri opis-kelijoiden määrä. lähes 19 prosenttia tam-perelaisista (40 174 henkilöä) lasketaan pientuloiseksi. määrä on yli 800 henkilöä enemmän kuin vuonna 2010. pienituloisik-si on määritelty ne asuntokunnat, joiden käytettävissä oleva tulo jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokun-tien mediaanitulosta. pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan, esimerkiksi yhden aikuisen kotitalous oli pienituloinen, jos käytettävissä oleva raha-tulo vuonna 2011 oli 13 700 euroa vuodessa eli alle 1 140 euroa kuukaudessa. pienitu-loisissa asuntokunnissa asui lähes 7 000 lasta. Tamperelaisten tuloerot supistuivat vuosina 2008 ja 2009, mutta kääntyivät jälleen kasvuun 2010. myös kaupunginosi-en väliset tuloerot ovat kasvaneet.

Tampereella oli vuoden 2012 lopussa 114 690 asuntokuntaa, joista yhden hen-kilön asuntokuntia oli lähes puolet. asun-tokuntien keskikoko oli 1,8 henkilöä. per-heistä lähes kaksi kolmesta oli lapseton. lapsiperheissä oli keskimäärin 1,7 lasta. yhden ja kahden lapsen perheitä on nyt vähemmän kuin 20 vuotta sitten, sen si-jaan vähintään kolmelapsisten perheiden määrä on kasvanut.



0,02,04,06,08,0

10,012,014,016,018,020,022,024,026,0

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Tampere

Koko maa

%

Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1994-2013, neljännesvuosittain

lähde: pirkanmaan ely-keskus

0500

1000150020002500300035004000450050005500600065007000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yli vuoden työttömänä olleet

Alle 25-vuotiaat

henkilöä

nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Tampereella 2006-2013, elokuu

lähde: pirkanmaan ely-keskus

Työ

Taloudellisen taantuman pitkittyminen on iskenyt vientivetoiseen pirkanmaahan erityisen lujasti. vuonna 2010 alkanut työllisyystilanteen hidas paraneminen tait-tui vuoden 2012 aikana. 2000-luvun alin työttömyys kirjattiin huhtikuussa 2008, jolloin se oli 9,5 prosenttia. heinäkuussa 2013 työttömyysaste ylitti 16 prosentin. elokuussa 2013 oli Tampereella 17 360 työ-töntä. vuoden 2012 elokuuhun verrattuna työttömien määrä kasvoi lähes 3 000 hen-kilöllä.

pitkäaikaistyöttömien tilanne jatkui synkkänä. elokuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita oli lähes 6 500. vuoden takaiseen verrattuna hei-tä oli yli 2 000 henkilöä enemmän. alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tam-pereella oli elokuun lopussa noin 2 600 eli 615 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. valtakunnallisestikin esiintyvä työmarkki-noiden kaksijakoisuus näyttää kiihtyvän myös Tampereella. vaikka avoimet työpai-kat lisääntyvät, lisääntyy myös työttömyys. Työmarkkinoilla työntekijöiden ammatti-taito ja avoimet työpaikat eivät kohtaa.

Työvoimaan kuuluvia oli vuoden 2011 lo-pussa 110 394. Tällöin työllisten määrä ylit-ti vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävän määrän. myös taloudellinen huoltosuhde

parani. vuoden 2011 lopussa sataa työllistä kohti oli 123 työtöntä tai työvoiman ulko-puolella olevaa. Työvoiman ulkopuolella oli kuitenkin lähes puolet tamperelaisista. suurin osa työvoiman ulkopuolella olevista oli eläkeläisiä.

Tampereella oli vuoden 2011 lopussa 118 866 työpaikkaa. vaikka työpaikkojen määrä lisääntyi vuosina 2010–2011 yh-teensä 4 800:lla, ei kasvulla ole vieläkään kuitattu vuonna 2009 menetettyä 5 700 työpaikkaa. vuonna 2008 työpaikkoja oli 120 000. Työpaikkamäärän saavuttami-nen vie vielä vuosia, koska vuosina 2012 ja 2013 irtisanomiset ovat jatkuneet ja uusia työpaikkoja on syntynyt niukasti. Työpaik-kaomavaraisuus oli 123,1 prosenttia, joka oli suurista kaupungeista kolmanneksi paras helsingin ja vaasan jälkeen. kaikki-en manner-suomen kuntien joukossa sillä saavutettiin sija 8.

viime vuosina on elinkeinorakentees-sa tapahtunut merkittävä muutos. kautta historian on teollisuudessa ollut eniten työpaikkoja, mutta vuonna 2010 oli en-simmäisen kerran sosiaali- ja terveyspal-veluissa muutama kymmenen työpaikkaa enemmän. vuonna 2011 ero kasvoi, sillä sosiaali- ja terveyspalveluihin tuli yli 400 työpaikkaa lisää ja teollisuuden työpaikat

vähenivät yli 200:lla. sosiaali- ja terveys-palveluissa oli vuonna 2011 noin 19 000 työpaikkaa (15,9 % kaikista), teollisuudes-sa puolestaan 18 200 työpaikkaa. muu-tosta nopeutti teollisuuden synkkä vuosi 2009, jolloin alalta katosi yhtenä vuonna yli 3 000 työpaikkaa taantuman myötä. Teollisuustyöpaikkojen osuus putosi 15,3 prosenttiin, kun se vielä 2008 oli 18 pro-senttia. vaikka osuus onkin pudonnut, on se edelleen Tampereella selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Tukku- ja vähittäiskauppaan sijoittui 13 400 työ-paikkaa (11,3 %). eniten työpaikkoja syntyi vuonna 2011 informaation ja viestinnän toimialalle (661), sen osuus kaikista työ-paikoista onkin noussut jo 7,2 prosenttiin. ammatillisen, tieteellisen ja teknillisen toi-mialan työpaikat lisääntyivät myös lähes 650:lla. myös koulutukseen ja rakentami-seen syntyi useita satoja työpaikkoja.

kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä 164 728 työpaikkaa, joista 72 prosenttia si-joittui Tampereelle. kaupunkiseudulle syn-tyneistä 4 500 työpaikasta yli puolet sijoit-tui Tampereelle. Tästä syystä myös kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy edel-leen. Tampereella kävi muista kunnista töissä 41 000 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. nettopendelöinti on säilynyt noin 23 000 henkilössä.



0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2 000

2 200

2 400

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

aso-as.vuokra-as.omistusas.

asuntoa

valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan

lähde: asuntotoimi

Asuminen

vuonna 2012 valmistui 1 971 uutta asuntoa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. edellisen ker-ran asuntoja valmistui yhtä paljon vuon-na 2004. erillispientaloja valmistui viime vuonna ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen yli 200, rivitaloasuntoja valmistui 130 ja kerrostaloasuntoja 1 430 (73 %). lisäksi muihin kuin asuinrakennuksiin valmistui 166 asuntoa ja yksi toimistora-kennus saneerattiin 50 asunnoiksi. omis-tusasuntojen osuus uusista asunnoista oli lähes 60 prosenttia (1 167). viime vuonna valmistui 683 uutta vuokra-asuntoa (35 %) ja 121 asumisoikeusasuntoa. eniten asun-toja valmistui kaukajärvelle, vuorekseen, ratinaan ja hervantaan.

syyskuun 2013 loppuun mennessä on valmistunut 1 356 uutta asuntoa, joista 1 050 kerrostaloissa.

asuntotoimen arvion mukaan tänä vuonna asuntoja valmistuu 1 838. Tämän lisäksi ryhmäkoteihin valmistuu 84 vuok-ra-asuntoa, jotka on tarkoitettu ikäihmi-sille ja kehitysvammaisille laitoshoidon vaihtoehdoksi. sekä vuoden asuntotuotan-totavoite että vuokra-asunnoille asetettu tavoite (750 asuntoa/vuosi) toteutuvat va-paarahoitteisten vuokra-asuntojen lisään-tyneen rakentamisen ansiosta. vuosina 2000–2012 niitä on valmistunut keskimää-rin 202, kun tänä vuonna niitä valmistuu 633. Tänä vuonna vuokra-asuntoihin si-joittavat erityisesti jo pitkään Tampereella toimineet institutionaaliset asuntosijoitta-

jat. ensi vuonna mukaan tulee myös uusia asuntorahastojen avulla toimivia sijoit-tajia. aravalainoitettuja vuokra-asuntoja valmistuu tänä vuonna vain 164, kun kes-kimäärin niitä on valmistunut vuosittain 2000-luvulla lähes 600. aravalainoituk-seen liittyvät käyttö- ja luovutusrajoituk-set, jotka ovat voimassa koko laina-ajan (40 vuotta), muun muassa vähentävät yleishyödyllisten yhteisöjen kiinnostusta tuottaa tavallisia vuokra-asuntoja. vapaa-rahoitteisella vuokra-asuntotuotannolla ei kuitenkaan voida yksistään vastata kasva-vaan vuokra-asuntojen kysyntään, koska vuokra-asuntoja tarvitaan myös pienituloi-sille ja vähävaraisille.

syyskuuhun mennessä on myönnetty lupa noin 1 850 asunnon rakentamiseen. huono suhdannetilanne kuitenkin viiväs-tyttää rakennustöiden aloittamista. van-hoja osakeasuntoja on myyty 15 prosenttia vähemmän vuoden ensimmäisen puolis-kon aikana kuin viime vuonna. kun uusia valmiita myymättömiä asuntoja on saman verran kuin vuosi sitten ja asuntokauppa on hyytynyt, eivät rakentajat uskalla tai voi aloittaa uusia kohteita.

ensi vuoden tuotannoksi arvioidaan noin 1 400 asuntoa ja lisäksi ryhmäkotei-hin valmistuu 173 asuntoa. omistusasun-toja valmistuu vain 700, vuokra-asuntoja puolestaan 650. vapaarahoitteisten vuok-ra-asuntojen osuus on yli puolet, mikä on edelleen selvästi enemmän kuin 2000-lu-vulla keskimäärin. asumisoikeusasuntoja

valmistuu taas välivuoden jälkeen 56. eni-ten rakennetaan hervannassa ja niemen-rannassa.

Tampereella oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 125 067 asuntoa, joista 72,8 pro-senttia sijaitsi kerrostaloissa. asunnoista 41 prosenttia oli vuokra-asuntoja, joista noin kolmannes oli kaupungin omistukses-sa. yli kolmasosa asunnoista sijaitsi ker-rostalovaltaisella keskisellä suuralueella. pien- ja rivitaloasuntoja oli määrällisesti eniten koillisella suuralueella. peruskor-jausikään tulleista eli 1960–1970-luvuilla rakennetuista 43 500 asunnosta 80 pro-senttia sijaitsee keskustassa, kalevassa, Tesomalla, kaukajärvellä, hervannassa, peltolammilla, multisillassa tai lentävän-niemessä.

Tampereella asunnot maksoivat kesällä 2013 keskimäärin 2 316 euroa/m². hinnat nousivat vuoden aikana 1,8 prosenttia. reaalisesti ollaan kuitenkin vuoden 2007 hintatasossa. helsingissä neliöhinta nousi lähes 3 900 euroon, espoossa 3 250 eu-roon ja vantaallakin yli 2 600 euron. van-hojen asuntojen keskineliöhinnat vaihteli-vat Tampereen postinumeroalueilla 1 300 euron ja 3 100 euron välillä. kalleimmat asunnot sijaitsivat keskustassa ja halvim-mat multisillassa.

asuntojen neliövuokra oli kesällä 2013 keskimäärin 11,76 euroa. sekä vapaarahoit-teisten että arava-asuntojen vuokrat nou-sivat vuoden aikana 3,4 prosenttia eli lähes pääkaupunkiseudun tahdissa.

0200400600800

1 0001 2001 4001 6001 8002 0002 2002 4002 6002 800

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Asuntotuotanto

Väestön kasvu

väestön kasvu ja asuntotuotanto 2000-luvulla

lähde: Tilastokeskus ja asuntotoimi




Talouden kehitysnäkymät

maailmantaloudessa näkyy piristymisen merkkejä. Talouden aktiviteetti on alkanut selvästi vahvistua suomelle tärkeillä kaup-pa-alueilla esimerkiksi yhdysvalloissa, euroalueella, ruotsissa ja isossa-Britanni-assa. euroalueen tuotannon supistuminen päättyi kevätkesällä 2013 ja luottamusin-dikaattorit ennakoivat varovaisen kasvun jatkuneen viime kuukausien aikana. kas-vun veturina toimii vahva saksa, mutta eteläistä euroaluetta piinaavat edelleen heikko kotimainen kysyntä ja talouson-gelmat. euroalueen hajoamisen uhan poistuminen lisää yritysten investointeja ja rohkaisee eurooppalaisia kuluttamaan. Taantuma on ohitettu, mutta kriisiä ei vie-lä ole ratkaistu. kasvuodotukset pysyvät vaisuina pitkään.

suomen talouskehitys jatkui heikkona vielä alkuvuonna 2013. vaikka suhdanne-käänne tapahtuikin kesällä, tuotannon kasvu on ollut hapuilevaa ja kokonaistuo-tanto tulee supistumaan vajaan prosentin. hitaan kasvun ennustetaan alkavan vuo-den lopulla ja sen myötä ensi vuonna ko-konaistuotanto lisääntyy valtionvarainmi-nisteriön ennusteen mukaan 1,2 prosenttia teollisuustuotannon tukemana. kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. myönteis-tä on se, ettei keväällä 2013 tehtyjä ensi vuotta koskevia ennusteita ole tarvinnut enää korjata alaspäin. vuonna 2015 kas-vuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia. viime vuosina koetut kokonaistuotannon menetykset ovat kuitenkin valtavat. reaa-

linen bruttokansantuote jää vielä vuonna 2015 hieman pienemmäksi kuin mitä se oli vuonna 2007.

Tänä vuonna kuluttajahintaindeksin ennustetaan nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia. erityisesti ruoan hinnan nou-su alkuvuonna ja reseptilääkkeiden kal-listuminen on nostanut inflaatiota, kun asumisen sekä energian hintojen kehitys puolestaan on hidastanut inflaatiota. ensi vuonna tehtävät alkoholi- ja virvoitusjuo-maverojen sekä sähkö- ja polttoaineve-rojen korotukset lisäävät inflaatiota noin 0,6 prosenttia eli suurin piirtein saman verran kuin tämän vuoden arvonlisäve-ron korotus. muuten hintojen nousuvahti on hidastunut selvästi viimeisten vuosien vauhdista. vuonna 2014 inflaation enna-koidaan kuitenkin nopeutuvan keskimää-rin kahteen prosenttiin.

Kuntatalous

Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätös-tietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna 2012 lähes 35 prosenttia ja päätyi heikoimmalle tasolle sitten vuoden 2005. vuosikatteiden hei-kentymiseen vaikutti toimintakatteiden lasku 1,5 miljardilla eurolla ja verotulojen heikko kasvu. vastaavasti kuntien lainan-otto lisääntyi. kuntien lainakanta kasvoi viime vuonna yhteensä 1,3 miljardia euroa lähes 12,3 miljardiin euroon.

kuntatalouden kuluvan vuosikymmenen näkymät ovat synkät. vuoden 2012 odotet-tua heikompi toteutunut kehitys yhdistet-tynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja 1,4 miljardin euron val-tionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy seuraavat vuodet alijää-mäisenä ilman mittavia sopeutustoimia.

kuntatalouden kehitysarviossa vuosille 2013 - 2017 verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä keskimäärin noin 3 prosenttia vuosittain. Toimintame-

nojen oletetaan kasvavan keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Toimintameno-jen volyymikasvuksi arvioidaan noin yksi prosentti, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa pal-velutarpeen arvioitua lisäystä. kuntien kustannustason nousuennuste perustuu puolestaan valtiovarainministeriön ko-konaistaloudellisen ennusteen mukaisiin hinta- ja kustannuskehitystä koskeviin las-kentaoletuksiin. kuntasektorin henkilös-tömäärän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasolla ja laskennallisen, väestötekijöistä johdetun, palvelutarpeen kasvun olete-taan toteutuvan palvelujen oston kautta. kehitysarvion toimintamenoura on hyvin tavoitteellinen ja sisältää oletuksen me-notason selvästä sopeuttamisesta viime vuosien toteutuneeseen kehitykseen näh-den. menokasvun hidastuminen edellyt-tää kuntien omien toimenpiteiden lisäksi myös maltillisia palkankorotuksia ja että valtio pidättäytyy antamasta kunnille uu-

sia tehtäviä sekä tehtävien hoitoa koskevia velvoitteita.

vaikka kuntien toimintamenojen kasvu hidastuukin viime vuosien toteutuneesta tasosta, toimintamenot kasvavat kuitenkin nopeammin kuin tulot. Tämän vuoksi kun-tatalous pysyy alijäämäisenä ja heikkenee vuoteen 2017 ulottuvassa tarkastelussa. kuntatalous ei ole vuoteen 2017 ulottuval-la tarkasteluajanjaksolla tasapainossa mil-lään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja.

kuntien investointien arvioidaan py-syvän vuoden 2012 tasolla, joten kunnat velkaantuvat lähivuosina keskimäärin noin 2,7 miljardilla eurolla vuosittain. kuntata-louden bruttovelka suhteessa bruttokan-santuotteeseen on nousemassa 12 pro-senttiin 2017 loppuun mennessä.

kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntu-viin korotuksiin ja samalla kokonaisveroas-teen nousuun. korkotaso on pysynyt viime



vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös kor-kotason nousu yhdessä velkamäärän tun-tuvan kasvun ja lainamarginaalien nousun kanssa uhkaavat lisätä kuntien rahoitus-menoja ja siten heikentää kuntataloutta. lisäksi väestön ikääntymisestä kansan-talouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä en-

tisestään korostaa peruspalvelujen tuotta-vuutta parantavien uudistusten välttämät-tömyyttä.

kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuonna 2014 käynnistyvällä toimintaohjelmalla, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintame-noihin vuoden 2017 tasolla. ministeriöt

toimittivat valtiovarainministeriölle omat ehdotuksensa kuntien tehtävien ja velvoit-teiden vähentämiseksi 30.9.2013 mennes-sä. ehdotuksiin sisältyi vain murto-osa yh-den miljardin menojen säästötavoitteista, joten tavoite kuntien tehtävien ja menojen vähentämiseksi ei ole toteutumassa.

Kaupungin talous

vuonna 2012 kaupungin nettomenot kas-voivat 5,5 prosenttia. valtionosuuksien rajut leikkaukset ja yhteisöverotuoton voimakas lasku yhdistettynä toimintame-nojen ripeään kasvuun laskivat tuloksen 28,4 milj. euroa alijäämäiseksi, vaikka sa-tunnaisiin eriin sisältyneet kertaluonteiset luovutusvoitot paransivat tulosta 14 milj. eurolla. lainamäärä kasvoi 41,0 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousi 173 eurolla 1 675 euroon.

vuonna 2013 toimintamenojen kasvu on ensimmäisen kahdeksan kuukauden aika-na selvästi hidastunut. vertailukelpoisek-si nettomenojen kasvuksi arvioidaan 3,7 prosenttia vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. vaikka verorahoitus on kas-vamassa 4,7 prosenttia, ei kaupungin ta-loustilanne ole helpottumassa. Tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan noin 23 milj. euroa alijäämäinen. lainamäärä nousee vuoden lopussa noin 382 milj. eu-roon, mikä on 1 738 euroa/asukas.

vuoden 2014 talousarviossa kaupun-gin nettomenot kasvavat 3,2 prosenttia vuoden 2013 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. vuoden 2013 tilinpäätösen-nusteeseen verrattuna nettomenot eivät kasva. Tämä edellyttää määrätietoisia tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamista ja erittäin tarkkaa talousar-

Tulo- ja menoperusteet ja talousarvion painopisteetensi vuonna arvioidaan verotulojen kas-vavan 48 milj. euroa (5,9 %) vuoden 2013 toteutumaennusteeseen verrattuna. Tulo-veroprosentin korotus 0,75-prosenttiyksi-köllä sekä kiinteistöveroihin tehdyt koro-tukset lisäävät verotuloja 30 milj. euroa. ilman korotuksia verotulojen kasvu jäisi 18 milj. euroon (2,2 %). valtionosuudet ovat vähenemässä valtionosuusleikkaus-ten vuoksi kuluvan vuoden tasosta 1,9 milj. euroa (-0,6 %). valtionosuusleikkausten seurauksena kaupunki menettää 45 milj. euroa vuonna 2014. Toimintatuloihin teh-dään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset. sosiaali- ja ter-veydenhuollon maksuasetuksen mahdolli-set muutokset toteutetaan.

kaupunginhallitus määritteli vuoden 2014 talousarviokehyksessä tavoitteek-si, että kehyspohjiin tehtyjen muutosten jälkeen vuoden 2014 talousarviossa net-tomenot saavat kasvaa kaupungin tasolla 3,0 prosenttia. Talousarvioehdotuksessa nettomenot laskevat kaupunginhallituk-sen hyväksymästä kehyksestä yhteensä 1,6 prosenttia. menojen kasvua on jouduttu kiristämään kehyspäätöksestä, sillä ve-rotulojen ja valtionosuuksien arviot ovat heikentyneet keväästä. vuoden 2013 alku-

vion noudattamista vuonna 2014. Talous-arviossa vuosikate on 84,8 milj. euroa ja tilikausi päättyy 0-tulokseen.

mikäli talousarvioon sisältyvät tehosta-mistoimenpiteet osoittautuvat riittämät-tömiksi, käynnistetään kaupunkitasoinen yhteistoimintaneuvottelu lomauttamisen tai mahdollisten muiden henkilöstövähen-nysten valmistelemiseksi.

kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaske-tut investoinnit ovat 175,3 milj. euroa. suu-rimmat investointimenot ovat kaupunki-ympäristön kehittämisen 77,4 milj. euron, Tampereen Tilakeskuksen 48,5 milj. euron talonrakennusinvestoinnit sekä Tampe-reen veden 26,5 milj. euron investoinnit.

vaikka kaupungin kehityksen ja raken-teen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi vuonna paljon rahoitusta, kaupungin lainamäärää ei suunnitella lisättäväksi vuonna 2014. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin asukaskohtainen lainamäärä nousee, jos kaupungin kehityshankkeet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa. lainamäärän kasvua voidaan olennaisesti hillitä myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palve-lutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu verora-hoituksen sallimissa rajoissa.

nETTOmEnOT

+3,2 %Ta 2014/alkup. Ta 2013

nETTOinVESTOinniT

173,0 milj. €TiLiKAudEn TuLOS

0,0 milj. €nETTOmEnOT

+0,03 %Ta 2014/Tpenn 2013



peräiseen talousarvioon verrattuna netto-menojen kasvu on 3,2 prosenttia.

Toimintamenojen tarkastelussa on tähdättävä sekä pidemmän aikavälin ra-kenteellisiin muutoksiin että nopeasti toteutettaviin säästöihin. rakenteellisia muutoksia toteutetaan kymmenen ra-kenteellisen muutoksen kärkihankkeiden avulla ensi vuodesta lähtien. rakenteel-listen muutosten kärjet ovat seuraavat: sairaalasta kotiin - ikäihmisten palvelujen rakennemuutos, hoitoketjujen kehittämi-nen erikoissairaanhoidosta kotihoitoon, palveluverkkoajattelun uudistaminen, varhaiskasvatuksen monipuolistaminen, lastensuojelun rakennemuutos, hankinnan ja markkinoiden kehittäminen, hallinnon keventäminen, tiedolla johtaminen, uusi-en työpaikkojen luominen sekä kaavoitus-prosessin nopeuttaminen. rakenteellisten

muutosten toteuttaminen on sisällytetty valtuustoon nähden sitoviin toiminnallisiin tavoitteisiin, jotka esitetään talousarvion strategiaosassa.

Tampereen kaupunki osallistuu osana valtakunnallista hanketta omalta osaltaan aktiivisesti norminpurkutalkoisiin, joi-den tarkoituksena on vähentää ei-välttä-mättömien toimintaa ohjaavien normien määrää. osana rakenteellisia muutoksia on myös välttämätöntä tarkastella kau-pungin tarjoamien palvelujen määrää, laatua ja palveluverkkoa, joista suurin osa kaupungin menoista muodostuu. Talou-den tasapainon kannalta hyvin tärkeää on hyödyntää eläköitymisen ja muun vaihtu-vuuden suomia mahdollisuuksia tehok-kaasti ja vähentää näin henkilöstömäärää. kustannusten nousun, palvelutarpeiden kasvun ja käytettävissä olevien tulojen vä-lillä on huomattavan suuri ero. Talousarvio edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien rakenteellisten muutosten esittämistä ja toteuttamista

lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin talousarvion keskeinen pai-nopiste on alle kouluikäisten lasten lisään-tyvään palvelutarpeeseen vastaaminen. varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tavoitteena on avointen varhaiskasvatus-palvelujen ja palvelusetelipäivähoidon osuuden lisääminen. kotihoidon tuen Tampere-lisästä luovutaan. psykososiaali-sen tuen palveluissa tavoitteena on kotiin kohdennettavien tukitoimien kehittämi-nen perheille lastensuojelun sijoitusten välttämiseksi. perhehoidon osuutta kasva-tetaan sijaishuollossa.

osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessissa lisätään työllisyydenhoi-don palvelutilausta nuorten yhteiskuntata-kuun toteuttamiseksi. lukiokoulutuksessa on pyrkimyksenä pitää koulutuksen taso nykyisellään. ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan valtion osoittama yksikkö-hintarahoitus kokonaisuudessaan.

sivistyksen ja elämänlaadun edistämi-sen ydinprosessin yhtenä painopisteenä on liikuntamahdollisuuksien parantami-nen. Tampereen uintikeskus avautuu kat-tavan peruskorjauksen jälkeen yleisölle syksyllä 2014. vuoreksen liikuntamahdolli-suudet paranevat koulukeskuksen liikunta-hallin ja liikuntapuiston myötä. kaupungin tilojen käyttöä yhteisöjen ja kuntalaisten omaehtoisessa harrastustoiminnassa te-hostetaan. kirjastopalveluverkkoa paran-netaan vuonna 2014 keväällä avautuvalla lielahden aluekirjastolla, johon yhdis-tetään lamminpään ja lentävänniemen lähikirjastojen toiminnat. Toiminta-avus-tusjärjestelmä uudistetaan siten, että mahdolliset uudet avustuskokonaisuudet ja -kriteerit otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2015.

Terveyttä ja toimintakykyä edistä-vissä palveluissa erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntää ja kustannuskehi-tystä pyritään hillitsemään perustervey-denhuoltoa vahvistamalla ja palveluketjuja uudistamalla. vuoden 2014 alusta kiireet-tömän hoidon hoitopaikan valinnanmah-dollisuus laajenee. ydinprosessin keskeise-nä haasteena on toiminnan sopeuttaminen käytettävissä olevaan talousarvioon.

ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin keskeisimmät tavoitteet liittyvät palvelurakenteen muuttamiseen.

Tuloslaskelma (milj. e) TP 2012 TA 2013TP 2013

ENNUSTE*TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 331,7 336,8 357,2 377,3 383,7 390,3 400,0

Toimintamenot -1 338,1 -1 397,9 -1 451,6 -1 472,1 -1 497,1 -1 522,6 -1 560,7

Toimintakate -1 006,4 -1 061,1 -1 094,4 -1 094,8 -1 113,4 -1 132,3 -1 160,6

verotulot 781,8 815,1 820,8 868,8 902,1 922,1 956,1

valtionosuudet 239,7 302,3 301,4 299,5 297,0 300,0 303,0

rahoitustulot ja -menot 25,6 14,3 17,4 11,2 4,5 2,4 -0,6

Vuosikate 40,7 70,7 45,1 84,8 90,3 92,2 97,8

poistot ja arvonalentumiset -83,0 -87,1 -84,6 -84,8 -90,0 -92,0 -95,0

satunnaiset erät 14,0 0,0 16,5 0,0 0,0 0,0 0,0

Tilikauden tulos -28,4 -16,4 -23,0 0,0 0,3 0,2 2,8

koko kaupunki, ei sisäisiä eriä

*) välitilinpäätös 2013, 31.8.2013

VErOTuLOT

+48 milj. €Tae 2014/Tpenn 2013

VALTiOnOSuudET

-1,9 milj. € Tae 2014/Tpenn 2013



Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vä-hentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siir-tämistä kotona asumista tukeviin palvelui-hin.

oriveden kaupungin sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelut ovat siirtyneet Tam-pereen vastuulle vaiheittain vuosien 2013 ja 2014 alusta osana yhteistoiminta-alueen muodostamista. palvelut sisältyvät lasten ja nuorten kasvun tukemisen, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessien talousarvioihin.

kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin osalta painopisteenä on kaupungin kestävän kasvun mahdollis-taminen. kasvua mahdollistetaan sekä nykyisen kantakaupungin alueelle muun muassa ranta-Tampellan ja Tampereen kansi -hankkeiden toteuttamisella että uusien alueiden muun muassa vuoreksen rakentamisella. hankkeiden toteutuminen edellyttää merkittävien investointien teke-mistä. rantaväylän tunnelin rakentaminen alkaa jo loppuvuodesta 2013 ja se on yksi kaupungin historian suurimmista infra-hankkeista.

sekä seudullisesti että kaupungin osalta käynnistyy tai on tekeillä erittäin monta kaupungin kehitystä voimakkaasti lin-jaavaa suunnitteluhanketta. maakunta-kaavan, kaupunkiseudun rakennemallin, kaupungin yleiskaavan ja keskustan stra-tegisen osayleiskaavan laatimistyöt tule-

vat olemaan erittäin keskeisiä maankäytön ohjausvälineitä

kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteet ja skenaariot määritellään. yleiskaava kytkeytyy kiinteästi kaupun-kistrategiaan ja palveluverkon kehittä-missuunnitelman laatimiseen. keskus-tan strateginen osayleiskaava valmistuu. nurmi-sorilan osayleiskaava ja ojalan osayleiskaavan ehdotus valmistuvat. ase-makaavoitukselle asetettujen tavoitteiden kannalta merkittävimpiä ovat kalevanrin-teen ja vuoreksen isokuusen sekä veh-maisten kaukaniemen alueet.

Riskienhallintakaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asi-anmukaisesti järjestetty. kaupunginhal-litus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuu-alueensa riittävien ja toimivien menette-lytapojen varmentamisesta. kaupunkikon-sernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus vastaa yhteisön riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. riskienhallintatoimintaa koor-dinoi konsernihallinnon hallinto- ja hyvin-vointipalveluryhmä.

vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on konsernijohdolla, niin jokainen kau-pungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. riskienhallinnan avulla tuetaan kaupunkistrategian valtuustokau-

den tavoitteiden sekä niistä johdettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamis-ta.

kaupungin merkittävimmät riskit liitty-vät yleiseen taloustilanteeseen ja sen vai-kutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. riskienhallintaa toteute-taan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seuranta- ja arviointijärjestelmällä.

kaikkien riskien toteutumista ei kuiten-kaan voida ennalta estää. niihin varau-dutaan kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. kaupungin toiminnan häiriintyessä vakavasti otetaan käyttöön häiriötilanteiden aikainen johtamisjärjes-telmä.

riskienhallinnan tilaa seurataan talous-arviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. kaupungin riskienhallintaa kehitetään siten, että pystytään vastaamaan muuttuvan toimin-taympäristön haasteisiin. riskienhallinnan kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan ta-lousarviovuonna muun muassa talous- ja strategiaprosessiin sekä konserniohjauk-seen.

hyvin toimiva johtamis- ja hallintojär-jestelmä yhdessä asianmukaisen sisäisen valvonnan ja riittävän riskienhallinnan kanssa takaavat kohtuullisen varmuuden tehokkaasta, tuloksellisesta ja päätettyjen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta.

1 000 euroaTA-pohja

2013TA 2014 kasvu kasvu-%

lasten ja nuorten kasvun tukeminen 347 885 357 707 9 822 2,8

osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 138 353 143 987 5 634 4,1

sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 79 137 80 316 1 179 1,5

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 482 692 488 017 5 325 1,1

ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 190 239 192 122 1 883 1,0

kaupunkiympäristön kehittäminen 100 117 99 656 3 035 3,0

konsernihallinto 97 857 100 165 2 308 2,4

Yhteensä 1 436 280 1 461 970 29 186 2,0

ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenojen kasvu

Taulukossa on esitetty vertailu ns. talousarviopohjan ja vuoden 2014 talousarvioesityksen välillä, koska vuoden 2013 talousarvio ei ole vertailukelpoinen mm. kuntien välisen yhteistoiminnan laajentumisen (joukkoliikenne, oriveden sosiaali- ja terveyspalvelut), talousarvioon vuoden 2013 aikana tehtyjen muutosten ja teknisten korjausten johdosta. ydinprosessien ja konsernihallinnon menot kasvavat alkuperäisestä vuoden 2013 talousarviosta 5,4 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahojen (5 milj. euroa) siirto Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessista osaamis- ja elinkeinopalveluihin vaikuttaa ko. ydinprosessien kasvuprosentteihin. kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin toimintamenoja nostaa mm. joukkoliikenteeseen panostaminen sekä pelastustoimen maksuosuuden ja pohjoisen alueen vesihuollon tuen nosto. konsernihallinnon toimintamenojen kasvua selittävät mm. europarlamenttivaalit ja kaupungin iCt-menojen kasvu.




Talousarvion osat

kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnas-ta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäk-si talousarviosta ja -suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia suomen kuntaliitto. kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjan-pitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolau-takunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin mainitut säännökset ja ohjeet.

Talousarviossa on strategiaosa, kon-sernihallinto ja konsernipalvelut, tilaaja-osa, tuottajaosa sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. konser-nihallinto ja konsernipalvelut, tilaajaosa ja tuottajaosa käsittävät aiemmat käyttöta-lous- ja investointiosat sekä liitetiedoissa esitetyt liikelaitosten talousarviot. laskel-maosa käsittää aiemman tuloslaskelma-osan ja rahoitusosan sekä koko kaupungin investointien yhdistelmän.

Strategiaosassaesitetään yhteinen Tampere — näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian pääkohdat sekä kaupunkistrategiasta vuodelle 2014 johdetut sitovat toiminnalliset tavoitteet. lisäksi strategiaosassa esitetään palvelu-jen hankinnan ja kilpailuttamisen periaat-teet.

Konsernihallinto ja konsernipalvelutesitetään talousarviossa omana osionaan. konsernihallintoon kuuluvat kaupungin-valtuusto ja -hallitus, konsernihallinnon kolme ryhmää (hallinto- ja hyvinvointi-palveluryhmä, kaupunkikehitysryhmä, ta-lous- ja liiketoimintaryhmä), tilaajaryhmä, sisäinen tarkastus, tarkastuslautakunta se-

kä keskusvaalilautakunta. konsernipalve-luita ovat taloushallinnon palvelukeskus, hallintopalvelukeskus ja työllisyydenhoi-don palveluyksikkö.

Tilaajaosanavulla ohjataan kunnan varsinaista toimin-taa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa kuvataan keskeiset kaupunkistrategiaan perustuvat toiminnalliset painotukset ydinprosessikohtaisesti. ydinprosesseja koskevat toiminnalliset tavoitteet esite-tään yhtenä kokonaisuutena talousarvion strategiaosassa. Tilaajaosassa esitetään myös ydinprosessien tuloslaskelmat ja in-vestoinnit.

Tilaajaosassa esitetään ydinprosessien talousarviot. ydinprosessit koostuvat val-tuuston kannalta tarkoituksenmukaisista palvelukokonaisuuksista.

lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessi koostuu varhaiskasvatuk-sen ja esiopetuksen, perusopetuksen, neuvola- ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palvelujen ja kult-tuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palveluko-konaisuuksista.

osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi koostuu ammatillisesta kou-lutuksesta, lukiokoulutuksesta ja elinkei-no- ja työllisyyspalveluista.

sivistyksen ja elämänlaadun edistämi-sen ydinprosessi koostuu harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelujen, kulttuuripääomapalveluiden, kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen sekä kult-tuuri- ja liikuntatapahtumapalveluiden palvelukokonaisuuksista.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi koostuu ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon avo-palvelujen, sairaalapalveluiden, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalisen tuen

sekä vammaispalvelujen palvelukokonai-suuksista.

ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi koostuu omaehtoisen toi-minnan ja ennaltaehkäisevän työn, kotona asumista tukevien palvelujen sekä sairaa-la- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palveluko-konaisuuksista.

kaupunkiympäristön kehittämisen ydin-prosessi koostuu maaomaisuuden hallin-nan ja kehittämisen, kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon, joukkoliiken-teen sekä pelastustoimen palvelukokonai-suuksista.

Tuottajaosassaesitetään tuottajayksiköiden (hyvinvoin-tipalvelujen tuotantoalueiden, liikelaitos-ten sekä pelastuslaitoksen) toiminnalliset tavoitteet, talousarviot, tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investoinnit.

hyvinvointipalvelut koostuvat avopalve-lujen, laitoshoidon, erikoissairaanhoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoalueis-ta, jotka ovat taseyksiköitä. liikelaitoksia ovat Tampereen ateria, Tampereen logis-tiikka, Tampereen Tilakeskus, Tampereen kaupunkiliikenne, Tampereen vesi, Tullin-kulman Työterveys sekä Tampereen infra. muut taseyksiköt ovat pirkanmaan pelas-tuslaitos, vahinkorahasto ja asumisen ra-hasto.

Laskelmaosaankootaan koko kaupungin yhdistetty tu-loslaskelma, investoinnit sekä rahoituslas-kelma. laskelmaosassa esitetään aiemmin tilaajaosaan kuuluneet verotulot, valtion-osuudet ja rahoituserät. Tuloslaskelmalla osoitetaan kuinka kunnan tilikauden tu-lorahoitus riittää palvelutoiminnan jak-sotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin



ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suun-nitelman mukaisiin poistoihin. investointi-laskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- sekä suunnitelmavuosille. rahoituslaskelmassa esitetään tilaajaosan, tuottajaosan sekä konsernihallinnon ja konsernipalvelujen tuloslaskelmien ja in-vestointien tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan ja investointien raha-

Talousarvion sitovuus

kaupunginvaltuusto määrää, miten talous-arvio ja sen perustelut sitovat kaupungin-hallitusta ja muita kaupungin viranomai-sia. pormestari voi päättää toimintamallin uudistamiseen liittyvien toimintojen ja niihin liittyvien rahojen siirrosta yksiköiden välillä.

Talousarvion yleiset lähtökohdatovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi.

Strategiaosassaasetetaan kaupunkistrategiasta johdetut sitovat toiminnalliset tavoitteet. sitovia toiminnallisia tavoitteita asetetaan strate-giaosan lisäksi myös talousarvion tuottaja-osassa.

Konsernihallinto ja Konsernipalvelut konsernihallinnolla valtuustoon nähden si-tovia eriä ovat toimintatulot, toimintame-not sekä investointien bruttomenot. kon-sernihallintoon kuuluvalla tietohallinnolla sitovaa on tulosyksiköiden iCT-kehittämi-nen (111222) ja iCT-palvelut (111232) toimin-takatteen ja investointien yhteissumma. kaupunginhallituksen (laskentatunniste si-säinen tilaus 20041), pormestarin (20043), hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän joh-tajan (20044) sekä velvoitetyöllistämisen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista määrärahois-ta voidaan erillispäätöksellä tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköille.

konsernipalvelujen yksiköillä sitovaa on tulos sekä mahdolliset investointien brut-tomenot.

virta). lisäksi rahoituslaskelmaan merki-tään antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan muut maksuvalmiuden muutokset (rahoituksen rahavirta). rahoituslaskelman lopussa esi-tetään näiden rahavirtojen yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa talousarvion vaikutus-ta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aika-na.

Tilaajaosassaydinprosesseilla sitovia eriä ovat toiminta-tulot ja toimintamenot sekä lisäksi inves-tointien bruttomenot.

kaupunkiympäristön kehittämisen ydin-prosessin talousarviossa erikseen esitet-tyjen keskusta- ja vuores-, katuraitiotien sekä rantaväylän tunnelin hankkeiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia. rantaväylän tunnelin rakentamisvaiheen osalta sitova määräraha on 180,3 milj. euroa, jonka vuo-sittainen taso määräytyy hankkeen toteu-tumisen mukaisesti. pelastustoimen palve-lukokonaisuuden bruttomenot on erikseen sitova erä.

Tuottajaosassaasetetaan hyvinvointipalvelujen tuotanto-alueille neljä yhteistä kaupunkistrategiaan perustuvaa sitovaa toiminnallista tavoitet-ta. kullekin tuotantoalueelle asetetaan yh-teisten tavoitteiden lisäksi tuotantoalue-kohtaisia sitovia toiminnallisia tavoitteita. Taseyksikkönä toimivalle pirkanmaan pe-lastuslaitokselle asetetaan kolme sitovaa toiminnallista tavoitetta. liikelaitoksille asetetaan kaksi yhteistä ja lisäksi liikelai-toskohtaisia sitovia toiminnallisia tavoit-teita.

hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi si-tovaa tilikauden ylijäämä/alijäämä sekä investointien bruttomenot. hanketasolla sitovat investoinnit on eritelty tuotanto-alueen laskelmien yhteydessä.

liikelaitoksille on toiminnallisten tavoit-teiden lisäksi sitovaa korvaus peruspää-omasta. liikelaitosten tuloslaskelmat, ra-hoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat

ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. poikkeuksena tästä ovat Tampereen Tila-keskus liikelaitoksen talonrakennusinves-toinnit, jotka ovat sitovia hanketasolla ja joiden vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää ilman kaupunginvaltuuston lupaa. hankekohtaiset kokonaiskustannusarviot ovat sitovia siten, että tilakeskuksen joh-tokunta voi perustellusta syystä hyväksyä uudisrakennushankkeissa 5 prosentin yli-tyksen ja peruskorjaus- ja perusparannus-hankkeissa 15 prosentin ylityksen.

Tilakeskuksen talousarvioon sisältyvien kiinteistöomaisuuden myynneillä rahoitet-tavien hankkeiden ja vuokrattavien koh-teiden toteuttaminen edellyttää kaupun-ginhallituksen erillispäätöksen.

Taseyksikkönä toimivalla pirkanmaan pelastuslaitoksella on sitovaa toiminnal-liset tavoitteet, liikeylijäämä sekä inves-tointien bruttomenot vähennettynä ra-hoitusosuuksilla ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloilla (investoin-tien rahavirta).

Laskelmaosassaesitetään talousarviovuoden ja talous-suunnitelmavuosien koko kaupungin tu-loslaskelmat, investoinnit ja rahoituslas-kelmat.

valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja -menojen netto sekä ra-hoitustulojen ja -menojen netto. rahalai-toksista nostettavien pitkäaikaisten laino-jen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. muista olennaisista poikkeamista on ra-portoitava valtuustolle.

muilta osin laskelmaosa on informaatio-ta koko kaupungin yhteenlasketusta talo-udesta ja se ei ole sitova talousarvion osa.

Talousarvion liitetiedoissaasetetaan kaupunkikonsernin tytäryhtiöil-le ja -yhteisöille toiminnalliset tavoitteet, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon. lisäksi liitetiedoissa esitetään yksityiskoh-taiset valtionosuuslaskelmat, talonraken-nushankkeiden käyttötalousvaikutukset, merkittävimmät aluerakennushankkeet (keskusta ja vuores) ja talousarvion tun-nuslukuja taulukossa ”Täydentäviä tieto-ja”.



Tilivelvollisen seurantavastuu

Tilivelvollisella on henkilökohtainen vas-tuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. kuntalain 1.7.2012 muutoksen jälkeen kunnan on toimintakertomuksessa annettava tietoja kunnan ja kuntakonsernin talouteen liitty-vistä keskeisistä asioista, joita ovat muun muassa arvio todennäköisesti tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.

Tilintarkastajan on kuntalain muutok-sen jälkeen tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja

riskienhallinta sekä konsernivalvonta jär-jestetty asianmukaisesti. kuntalain 75 §:n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta jär-jestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistu-tuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tili-velvolliseen. muistutuksen edellytyksenä on, että tilivelvollinen on toiminut vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen.

kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, johtokunti-en jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan

muiden toimielinten jäsenet, pormesta-ri, apulaispormestarit, konsernihallinnon ryhmien johtajat, toimitusjohtajat, tuo-tantojohtajat sekä toimielinten alaisten yksikköjen johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät).

kuntalain mukainen tilivelvollisuus mer-kitsee, että tilivelvollisen toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, että häneen voi-daan kohdistaa tilintarkastuskertomukses-sa muistutus ja että häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuusaseman puuttuminen ei va-pauta esimiestä alaistensa toiminnan val-vontavastuusta.



Henkilöstö

vuoden 2014 talousarviossa henkilöstö-menot ovat 671,8 milj. euroa. vuoden 2013 alkuperäisessä talousarviossa henkilöstö-menot olivat 664,9 milj. euroa. henkilös-tömenojen kasvu vuoden 2013 talousar-vioon nähden on 1,0 prosenttia. kasvua selittää erityisesti Tampereen ja oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimin-ta-alueen muodostaminen 1.1.2014. ilman yhteistoiminta-alueen muodostamista henkilöstömenot vähenevät 0,4 prosenttia pääosin talousarvioon sisältyvien talouden tasapainottamistoimenpiteiden vuoksi.

vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen nähden (välitilinpäätös 2013) henkilös-tömenot vähenevät 0,1 prosenttia. ilman yhteistoiminta-alueen muodostamista henkilöstömenot vähenevät 1,5 prosenttia.

suunniteltu henkilöstön määrä vuonna 2013 oli 14 133 henkilötyövuotta. vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan henki-lötyövuosien määrä jää 13 900 henkilötyö-vuoteen. vuonna 2014 suunniteltu henki-löstön määrä on 14 065 henkilötyövuotta. suunnitelma sisältää sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön. palkkatuki-työllistettyjen osuus on noin 200 henkilö-työvuotta.

henkilöstösuunnitelmassa on kasvua 165 henkilötyövuotta verrattuna vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen. Tampereen ja oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen on keskeisin yksittäinen syy henkilötyövuosi-en kasvuun vuonna 2014. ilman yhteistoi-minta-alueen muodostamista henkilötyö-vuodet vähenevät 35 henkilötyövuotta.

yksiköt ovat toteuttaneet talousarviois-saan kaupungin johtoryhmän edellyttämiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä vähentämällä henkilöstömenoja. henki-lötyövuosien määrää ei ole vastaavasti vähennetty tässä vaiheessa suunnittelu-prosessia.

henkilösivukulujen arvioidaan vuonna 2014 olevan 22,55 prosenttia (2013: 22,52 %). suurimmat muutokset ovat palk-kaperusteisen kuel-maksun nousu 0,2 prosenttiyksiköllä ja työttömyysvakuu-tusmaksun lasku 0,14 prosenttiyksiköllä.

eläkemenoperusteiset sekä varhaiseläke-menoperusteiset maksut on budjetoitu edellisten vuosien mukaisesti aiheuttamis-perusteisesti eivätkä ne sisälly henkilösi-vumenoprosentteihin.

henkilösivukuluihin on talousarviossa va-rauduttu seuraavasti:

kuel-maksu, palkkaperusteinen 16,75 % sosiaaliturvamaksu 2,14 %Työttömyysvakuutusmaksu 3,06 %Tapaturmavakuutusmaksu 0,40 %sairauskassan kannatusmaksu 0,15 %ryhmähenkivakuutus 0,05 %yhteensä 22,55 %

kaupungin talous on edelleen vaka-vasti epätasapainossa. Talouden suunnan muuttaminen on pitkäjänteistä työtä, jota on jatkettava edelleen. Tämä edellyttää rakennemuutosten suunnitelmallista ja määrätietoista toteuttamista, palvelujen kohdentamista ja priorisointia. Toimin-tayksiköitä kannustetaan säästöihin sekä keskittymään toimenpiteisiin, jotka tehos-tavat toimintaa ja vähentävät henkilös-tömenoja. palvelutarpeisiin vastaaminen tässä taloustilanteessa edellyttää myös henkilöstöltä huomattavia ponnisteluja ja osallistumista oman työn ja toiminnan ke-hittämiseen.

eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 300 - 350 henkilöä. eläköityminen ja muu vaihtuvuus lisäävät mahdollisuuksia toiminnan uudelleenarviointiin ja tehtä-väjärjestelyihin rekrytoinnin sijaan. vaih-tuvuuden hyödyntämisen tavoitteena on vähentää henkilöstömäärää ja henkilöstö-menoja.

Tavoitteellista palkitsemista on johdet-tava siten, että palkitsemisen vaikuttavuus paranee ja palkitseminen itsessään ohjaa henkilöstöä toimimaan tavoitteiden suun-taisesti. henkilöstöetuudet arvioidaan tuottavuuteen liittyen ja niihin kehitetään uusia toimintamalleja. edellisistä vuosista poiketen varsinaisen tulospalkkion rinnal-la on mahdollista palkita kertapalkkioilla ryhmiä tai henkilöitä etukäteen asetettu-jen tavoitteiden saavuttamisesta. Tämä

mahdollistaa tuloksellisuudesta palkitse-misen kaupunkitasoisen taloustavoitteen täyttymisestä riippumatta. menettelyn ta-voitteena on jalkauttaa kaupungin tavoit-teet ja suunnitelmat yksikön toiminnaksi, kannustaa tavoitteiden saavuttamiseen ja palkita hyvistä työsuorituksista.

rekrytoinnissa panostetaan rekrytoin-tihaasteellisiin aloihin sekä kesätyö- ja harjoittelijapaikkojen lisäämiseen. Työn-antajakuvaa kehittämällä vahvistetaan kaupungin vetovoimaisuutta työnanta-jana, millä turvataan osaavan ja motivoi-tuneen henkilöstön saatavuus myös tule-vaisuudessa. näihin haasteisiin vastataan tehostamalla rekrytointia, tehtäväkiertoa ja perehdyttämistä.

henkilöstön osaamista kehitetään tule-vaisuuden muuttuvien osaamistarpeiden mukaisesti. Johtamis- ja esimiestaitoja vahvistetaan valmennuksilla sekä 360-esi-miesarviointia hyödyntämällä. kehityskes-kustelujen merkitystä johtamisen välinee-nä painotetaan. osaamisen kehittämisen toimintamallia uudistetaan hyödyntämällä sap hr -järjestelmän mahdollisuuksia. henkilöstötoiminnan ohjausta tukevien tietojärjestelmien, tietojen raportoinnin ja itsepalvelutoimintojen kehittämistä on jatkettava voimallisesti.

Työhyvinvoinnin johtamisen pitää olla tavoitteellista toimintaa, johon sitoudu-taan ja jonka tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Työhyvinvoinnin merkitys työkykyä ylläpitävänä tekijänä on tunnistettava ja työkyvyttömyyden kustannusten seurantaa ja hallintaa on tehostettava entisestään. yhteistyötä työ-terveyshuollon kanssa syvennetään ja rat-kaisuja pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin ja työkykyongelmiin kehitetään yhdessä.

seutukunnalliset yhteenliittymiset edellyttävät edelleen mittavaa henkilös-töhallinnollista valmistelutyötä ja koko kaupungin kattavaa henkilöstötoiminto-jen ohjausta. Tämä konkretisoituu muun muassa henkilöstösiirtoihin liittyvien työn vaativuudenarviointien ja palkkojen har-monisoinnin muodossa.

Konsernihallinto ja ydinprosessit

5 % Konsernipalvelut*3 %

Liikelaitokset ja Pirkanmaan

pelastuslaitos18 %

Hyvinvointipalvelut74 %



Henkilöstömenot ja henkilötyövuodet (1 000 euroa ja htv)

Muutettu TA 2013 / Hesu 2013

TA 2014 / Hesu 2014

1 000 euroa htv 1 000 euroa htv

konsernihallinto ja ydinprosessit 44 105 686 47 804 684

avopalvelut 106 495 2 327 115 496 2 521

laitoshoito 64 852 1 452 62 639 1 394

erikoissairaanhoito 42 230 854 46 203 887

varhaiskasvatus ja perusopetus 146 060 3 460 144 703 3 383

Toisen asteen koulutus 81 827 1 406 75 735 1 294

kulttuuri ja vapaa-aikapalvelut 36 597 934 36 998 959

Taloushallinnon palvelukeskus 5 068 114 4 954 110

hallintopalvelukeskus 3 977 89 3 830 83

Työllisyydenhoidon palveluyksikkö* 4 875 156 4 873 158

Tampereen infra liikelaitos 25 146 453 23 608 440

Tampereen Tilakeskus liikelaitos 19 509 455 19 366 415

Tampereen ateria liikelaitos 16 555 504 16 079 480

Tampereen logistiikka liikelaitos 3 197 76 3 373 77

Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos 18 362 338 19 081 339

Tampereen vesi liikelaitos 8 172 138 8 363 138

Tullinkulman Työterveys liikelaitos 5 576 91 6 985 103

pirkanmaan pelastuslaitos 31 024 600 31 750 600

Yhteensä 663 628 14 133 671 840 14 065

henkilösTömenoT Ja henkilösTösuunniTelmaT 2013 - 2014

henkilöTyövuosien (hTv) kehiTys Ja suunniTelma 2014

TP 2012 Enn 2013 TA 2014

henkilötyövuodet 13 434 13 900 14 065

suunniTelTu henkilöTyövuosien määrä vuonna 2014 henkilösTömenoT vuonna 2014, milJ. euroa

* sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä (v. 2013 93 htv ja v. 2014 100 htv)

Konsernihallinto ja ydinprosessit

5 % Konsernipalvelut*3 %


pelastuslaitos18 %

Hyvinvointipalvelut74 %

Konsernihallinto ja ydinprosessit47,8 milj. e

7 %Konsernipalvelut

13,7 milj. e2 %


pelastuslaitos128,6 milj. e

19 %

Hyvinvointipalvelut481,8 milj. e

72 %

* konsernipalvelut sisältää muissa yksiköissä työskenteleviä palkkatukityöllistettyjä 100 htv

Strategiaosa


Strategiaosa

Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat

strateginen johtamisjärjestelmäyhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiapalvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet

Strategiaosa


Strategiaosa


Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivatyhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia on kaupungin ylin toi-mintaa ohjaava asiakirja. kaupunkistrate-giassa on määritelty kaupungille visio ja visiota tarkentavat strategiset painotukset sekä kaupungin toimintatavat. strategian toteuttamiseksi on asetettu koko valtuus-tokauden kattavia tavoitteita mittarei-neen.

Talousarvion strategiaosassa esitetään kaupunkistrategian pääkohdat ja kaupun-kistrategiasta johdetut sitovat toiminnalli-set tavoitteet vuodelle 2014.

Talousarvion tuottajaosassa asetetaan kaupunkistrategiaan perustuvat sitovat toiminnalliset tavoitteet myös hyvinvoin-tipalvelujen tuotantoalueille, pirkanmaan pelastuslaitokselle sekä liikelaitoksille. liiteosassa asetetaan toiminnalliset tavoit-

teet kaupunkikonsernin tytäryhtiöille ja -yhteisöille.

strategiaprosessiin on kytketty myös aalborgin sitoumusten, eli kaupungin peri-aatteellisen kestävän kehityksen ohjelman toteuttaminen. kestävä kehitys on kaupun-kistrategian läpileikkaava teema. kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta ra-portoidaan osana strategiaraportointia ja laajemmin omana kokonaisuutenaan.

Tampereen kaupunkistrategia sisältää kaupunginvaltuuston tekemät, kaupungin toiminnan kannalta keskeiset linjaukset. se luo pohjan kaupungin strategiselle joh-tamiselle ja kehittämiselle. kaupunginval-tuusto hyväksyi yhteinen Tampere -kau-punkistrategian elokuussa 2013.

Strategian rakenneTampereen kaupunkistrategian nimi on ”yhteinen Tampere – näköalojen kaupun-ki”. strategian nimeen ja siihen yhdistettyi-hin visiolauseisiin kiteytyy strategian tär-keimmät viestit. strategian toteutumista tuetaan yhteisillä toimintatavoilla.

strategiassa on määritelty 36 strategis-ta painotusta, jotka täsmentävät visiota ja ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna 2025, kun strategia on toteutunut. vuosille

2014–2017 on asetettu 32 tavoitetta, jotka kertovat, miten strategian toteuttamisessa edetään valtuustokauden loppuun men-nessä ja millä mittareilla etenemistä seura-taan. strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan.

Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014kuntalain tarkoittamat, valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet on johdettu suoraan kaupunkistrategi-an tavoitteista. Toiminnalliset tavoitteet voidaan tarvittaessa asettaa eri vuosina kohdistumaan kaupunkistrategian eri ta-voitteille. vuodelle 2014 asetetaan 43 toi-minnallista tavoitetta, joissa korostetaan erityisesti kaupunginhallituksen suunnit-telukokouksen 2.4.2013 hyväksymän Top

10 -rakennemuutoslistan toteuttamista. rakennemuutoslistaa toteuttavien tavoit-teiden perässä on merkintä Top 10.

sitovien tavoitteiden toteutumisesta ra-portoidaan kaupunginvaltuustolle kolme kertaa vuodessa ilmestyvässä toiminnan ja talouden katsauksessa sekä tilinpäätök-sessä. raportointi pohjautuu päätökseen toiminnallisten tavoitteiden vastuuttami-sesta, jonka pormestari tekee talousarvi-on hyväksymisen jälkeen. vuoden 2014 lopussa koko vuotta käsittelevässä rapor-tissa (tilinpäätösennuste) raportoidaan kokonaisuutena kaupunkistrategian ta-voitteiden toteutumisesta ja arvioidaan strategian vaikuttavuutta. seurantaa hyö-dynnetään arvioitaessa kaupunkistrategi-an päivittämistarvetta.

Strateginen johtamisjärjestelmä

kaupunkistrategiaa toteutetaan strategi-sen johtamisjärjestelmän avulla. strategi-sen johtamisjärjestelmän asiakirjoja ovat kaupunkistrategia, sitä tarkentavat toimin-tasuunnitelmat (hyvinvointisuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma, organisaation toimintakykysuunnitelma), talousarvio ja -suunnitelma, tilaajan vuosisuunnitelmat, tuotantoalueiden toimintasuunnitelmat ja

tuottajien vuosisuunnitelmat sekä tilaajan ja tuottajan väliset palvelusopimukset.

strategiseen johtamisjärjestelmään luetaan myös strategiset yleiskaavat sekä erilaiset strategian toteuttamisen välineet, kuten tulos- ja kehityskeskustelut, johto-ryhmätyöskentely sekä palkitsemisjärjes-telmät.

Tampereen kaupungissa laaditaan li-säksi erillisohjelmia, jotka ovat joko lain-

säädäntöön perustuvia tai jonkin teema-alueen tarkasteluun muutoin keskittyviä. erillisohjelmien tarve arvioidaan kriitti-sesti ennen ohjelman laadinnan käynnis-tämistä. mikäli erillisohjelmia laaditaan, tulee niiden sisältämät linjaukset ja tavoit-teet sisällyttää strategisen johtamisjärjes-telmän asiakirjoihin.

Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia

Strategiaosa


Tampereen kaupunkisTraTegia pähkinänkuoressa

• Yhdessä tekeminen

• Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen

• Elinvoima ja kilpailukyky

• Kestävä yhdyskunta

• Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio

strategian nimi ja visio 2025

Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunkiTeemme yhdessä suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. meillä on näköaloja

tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin.

hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan.

Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja.

luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. yrityksillä on näköaloja kas-vuun ja kansainvälistymiseen.

Toimintatavat

Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti

otamme kaikki mukaan kaupun-gin kehittämiseen. Toimintamme pohjautuu kumppanuuteen. luom-me yhdessä tekemiselle luottamuk-sellista ja kannustavaa ilmapiiriä.

kannamme vastuuta kaupungin ta-sapainoisesta taloudesta ja toimim-me kustannus- ja resurssitehok-kaasti. Turvaamme kaupunkimme tulevaisuuden kantamalla vastuuta ympäristöstämme ja keventämällä ym-päristökuormitustamme. edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta.

kyseenalaistamme rohkeasti vakiintu-neita toimintatapoja ja ideoimme uutta. uudistumisen lähtökohtana on kunta-laisten etu. mahdollistamme muutos-ten toteuttamisen johdonmukaisella ja avoimella päätöksenteolla ja johta-misella. hyödynnämme tietoja vies-tintäteknologiaa tehokkaasti. kehitäm-me vuorovaikutuksellista viestintää.

kaupunkistrategian näkökulmat

Strategiaosa


Yhdessä tekeminensTraTegiseT painoTukseT 2025

• palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistutaan laajasti, mikä tukee palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta.

• kuntalaiset ja yhteisöt toimivat aktiivisesti. kaupunki mahdollistaa omaehtoista toimintaa ja kannustaa huolehtimaan itsestä ja muista.

• kaupungin tuottama tieto on avointa ja se tukee omaehtoista toimintaa.

• elämä kaupunkiseudulla on sujuvaa. kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ja selkeällä hallintomallilla.

Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017 sitova toiminnallinen tavoite 2014

palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mah-dollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu.

1 palvelujen käyttäjille on luotu uusia osallistumiskäytäntöjä palve-lujen kehittämiseen

henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu.

kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. 2 kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa on selvitetty ja käyttöä on lisätty

kaupungin tuottama tieto on avointa. 3 kaupungin avoimen datan tietojoukkojen määrä on kasvanut

kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. 4 päätökset elinvoimainen kaupunkiseutu -selvityksen pohjalta on tehty

5 valmistautuminen soTe-uudistukseen on käynnistetty

Strategiaosa


Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen sTraTegiseT painoTukseT 2025

• ennaltaehkäisyllä on vahvistettu kuntalaisten mahdollisuuksia edistää omaa hyvinvointia ja terveyttä. kasvava osa kuntalaisista pystytään hoitamaan peruspalveluissa, erityispalvelujen tarve on pienentynyt ja kustannusten kasvu on hidasta.

• harrastamista ja terveitä elintapoja edistäviä valintoja mahdollistetaan. lapsilla ja nuorilla on tasapuoliset mahdollisuudet harrastustoimintaan. ikäihmiset ovat aktiivisia ja toimintakykyisiä.

• palvelutarpeiden varhainen tunnistaminen ja palvelujen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ovat kaventaneet hyvinvointieroja. palveluketjut ovat selkeitä ja asiakkaan tilannetta käsitellään moniammatillisesti kokonaisuutena.

• Toimivat peruspalvelut ja kotien ja perheiden tukeminen mahdollistavat itsenäistä selviytymistä.

• kotiin tai kodinomaisiin oloihin annettava apu ja hoito ovat vähentäneet laitoshoidon tarvetta.

• varhaiskasvatuspalveluita on monipuolistettu ja perusopetuksen laatu on turvattu.

Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017 sitova toiminnallinen tavoite 2014

liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokoke-muksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu.

6 Terveyttä edistävää neuvontaa on lisätty

7 liikuntamahdollisuuksia on parannettu

Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustan-nusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %).

8 perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 % yks.

9 hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet

10 erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluketjuja on uudistettu yhteistyössä pshp:n kanssa Top 10

ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %).

11 ikäihmisistä vähintään 91 % asuu kotona, vähintään 5,5 % te-hostetussa palveluasumisessa ja enintään 3,5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Top 10

12 ikäihmisten palvelujärjestelmää on uudistettu kotona asumista tukevaksi Top 10

perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhe-hoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %).

13 perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 57 % Top 10

14 oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 8 %:iin (2013: 6%) kattaen kaikki alueet. palveluse-telipäivähoidossa olevien lasten määrä kasvaa 3%:iin (2013: 2%) Top 10

hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet.

15 köyhyysohjelma on valmistunut

16 nuorisotakuuta toteutetaan yhteisvastuullisesti ja moniammatil-lisesti

17 kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat ovat sijoittuneet toisen asteen koulutukseen tai siihen valmentaviin opintoihin tai palveluihin

18 Toisen asteen k

Documents

talousarvio 2014 - Tampere › liitteet › t › 6KdI8cxMC › Tampere_talousarvi… · talousarvio 2014 taloussuunnitelma 2014-2017 JulkaisiJa: Tampereen konsernihallinnon Talous-