Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen€¦ · • odotettu suhdannenousu ei ratkaise ongelmia 2. Pitkäaikainen ja maltillinen palkkaratkaisu • muuten vientitulojen kehitys

Tulo- ja kustannuskehitys

Talousneuvosto 19.8.2013

Jukka Pekkarinen

Liite 1.

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta

”Tukuseto” asetettu vuosiksi 2013-2016

Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä

painoaluetta:

1. Ostovoima (ansiot, hinnat, verot ja

tulonsiirrot)

2. Kilpailukyky

3. Rakenteellisten tekijöiden vaikutus

ansiokehitykseen

4. Sopimuskorotusten luokittelu

Tukuseto julkaisi raporttinsa 26.6.2013

19.8.2013 2Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta

Ostovoimakehitys heikkoa


Kilpailukyky avoimella sektorilla heikentynyt

(yli 15%) v. 2007 jälkeen

60

70

80

90

100

110

120

130

91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11Kun kilpailukyky paranee, käyrä nousee.Lähde: BIS, BLS, Komissio, OECD, VM

Tehdasteollisuuden kilpailukykySuhteelliset yksikkötyökustannukset samassa valuutassa1990-2011=100, OECD15/Suomi


Kilpailukyvyn osatekijät

2000-luvun alkupuolella sähkö- ja elektroniikkateollisuuden nopea

tuottavuuskasvu hillitsi tehdasteollisuuden yksikkötyökustannusten

kasvua, mutta ei enää

Kilpailukyvyssä kyse muustakin kuin yksikkötyökustannuksista

Työn hinnan ja tuottavuuden lisäksi pitää huomioida tuotannon hinta

Suomen vaihtosuhde on heikentynyt muuta euroaluetta enemmän

Vaihtosuhteen heikkeneminen pienentää yritysten kannattavuutta ja

palkanmaksuvaraa

Jos kilpailukyky = kyky kerryttää talouskasvua, tuottavuus on

avainasemassa. Mutta nykyinen suhdannetilanteeseen nähden hyvä

työllisyystilanne näkyy historiallisen huonona tuottavuutena

Välituotekäytön merkitys: liki 80 prosenttia tehdasteollisuuden

tuotantokustannuksista muita kuin suoria työvoimakustannuksia Välillisiä palkkoja, yksityisiä palveluita, energiaa, vuokria, yms.


Reaalisten yksikkötyökustannusten heikkoa kehitystä

ei ole pystytty kääntämään


Rakenteellisten tekijöiden vaikutus ansiokehitykseen


Palkankorotusten luokittelu

Luokittelun avulla toimikunta kykenee aikaisempaa

paremmin analysoimaan palkkaratkaisujen sisältöä ja

neuvottelujärjestelmän muutoksia

Luokittelu koostuu kuudesta osatekijästä:1. palkankorotusten luokittelu

2. paikallisesti sovittavien palkankorotusten osuus

3. palkankorotusten perälaudat

4. palkankorotuksista toisin sopiminen

5. kertaluontoiset palkankorotuserät

6. yleiskorotusten muodot


Pelkän yleiskorotuksen sisältävien

sopimusten osuus on pienentynytTaulukko. Palkankorotusten luokittelu vuosien 2009 – 2012 palkkaratkaisuissa

KUN VAL YKS YHT KUN VAL YKS YHT KUN VAL YKS YHT

1. Korotuksesta sovitaan

paikallisesti, ei perälautaa0 1 1 1 0 0 1 1 0 0 1 1


paikallisesti, perälautana

korotuksen suuruus

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0


paikallisesti, perälautana

korotuksen suuruus ja

yleiskorotus

0 0 25 17 0 1 28 19 0 0 0 0

4. Kustannusvaikutus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24 16

5. Yleiskorotus ja paikallinen

erä100 99 39 59 100 99 41 61 100 99 23 48

6. Yleiskorotus 0 0 35 23 0 0 30 20 0 0 50 34

Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Palkankorotuksen luokkaPalkkaratkaisut 06 / 2012 Palkkaratkaisut 06 / 2011 Palkkaratkaisut 06 / 2010



Kiitos!

Ansioiden nousu hidastuu

Palkkakehitys v. 2000-2015


Myös hintojen nousu hidastuu

- reaaliansioiden nousu jää vaatimattomaksi


Keskiansiot ovat viime vuosina kasvaneet

nopeammin suljetulla sektorilla


90,0

100,0

110,0

120,0

130,0

140,0

150,0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Tehdasteollisuus Koko talous pl. Tehdasteollisuus

Keskiansiot (per työtunti) talouden avoimella ja suljetulla sektorilla

Vuoden 2014 budjettiehdotuksen linjaukset

- Ehdotuksen pääasiat

- Linjaukset ja niiden tausta

- 19.8.2013/Martti Hetemäki

Liite 2.

Kevään kehyspäätöksen perusteella (ei yllätyksiä) mm.:

• Yhteisöveromuutos

• Kasvurahasto

• Liikennehankkeet

• Rikkidirektiivin sopeutustoimet

• Julkisten tietovarantojen avaaminen

• Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset

Menot 53,9 mrd. € 2014 (54,7 mrd. € 2013)

Alijäämä 6,6 mrd. € 2014 (7,7 mrd. € 2013)

Valtion velka 98 mrd. € 2014 (n. 48 % BKT:sta)

Budjettiehdotuksen pääasiat

Budjettiehdotus osa tarvittavaa kokonaisuutta, jonka muut osat ovat:

• Rakenteelliset uudistukset

• Pitkäaikainen maltillinen palkkaratkaisu

• Työllisyyslisäbudjetti

Ilman kestävyysvajetta paikkaavia rakenteellisia

uudistuksia iso budjettivaje vielä akuutimpi ongelma

Myös palkkaratkaisulla iso välillinen vaikutus valtiontalouteen

Linjaukset

Lähde: Tilastokeskus 14.8.2013

Suomen BKT:n määrä2000 = 100

Lähde: Tilastokeskus 14.8.2013

Suomen BKT:n määrä2000 = 100

BKT:n kasvu-kuilu n. 15 %

Julkiset menot/BKT jo nyt korkeammalla tasolla kuin VM aiemmin arvioi niiden olevan 2030

Mutta verotulot kasvavat BKT:n tahdissa

BKT:n kasvukuilu synnyttänyt ison aukon verotuloihin

2007 2008 2009 2010 2011 2012

2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Toteutunut 47,4 49,2 56,1 55,8 55,2 56,6

Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta

Lähteet: Vakausohjelman tarkistus 2008, VM ja Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.

Kotitalouksien velkaantuminen (velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin), %

Lähde: Tilastokeskus.

1. Rakenneuudistukset

• odotettu suhdannenousu ei ratkaise ongelmia

2. Pitkäaikainen ja maltillinen palkkaratkaisu

• muuten vientitulojen kehitys alkaa jarruttaa koko talouden kasvua

3. Ennen kuin 1 & 2 ehtivät vaikuttaa, tarvitaan työllisyyttä tukevaa budjettipolitiikkaa

Tarvittavat asiat

Documents

Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen€¦ · • odotettu suhdannenousu ei ratkaise ongelmia 2. Pitkäaikainen ja maltillinen palkkaratkaisu • muuten vientitulojen kehitys