2010

Psykologi Satu Eerola antaa vinkkejä jaksamiseen s. 3

Aktio voi mullistaa elämän – aktiolaiset kertovat s. 4

Välitän -blogissa luovuus pääsee valloilleen s. 5

KU

VA

: TA

NJA

AU

TIO

12012

TAMPEREEN HELLUNTAISEURAKUNNAN TIEDOTUSLEHTI

2 15. helmikuuta 2012 VIESTINTUOJA

Kuka teki minun valintani?

Kolumni

Jeesuksen opetuslapsi, nainen, yrittäjän vaimo, pienen pojan äiti, seurakuntapastori, ystävä, solunjohtaja, opiskelija, esikois-tytär, isosisko…

Huomattava osa listani roo-leista ja titteleistä ei kuulunut

suunnitelmiini reipas vuosi-kymmen sitten.

Suupielet hakevat hymynta-paista kun mietin aikajanaani, jossa esiintyy dramaattista ja ajoittain aggressiivistakin Ju-malan tahdon etsimistä, sen osittaista löytämistä ja sitten sen hyväksymistä.

Keittiön ikkunasta näkyy öinen, luminen maisema. Pak-kasmittari näyttää miinus kahta-toista ja puolta. Huoltoaseman vihreät valot tervehtivät minua aina yhtä uskollisesti. Tien toi-sella puolella kohoaa vaalean-keltainen seurakuntakoti, jossa tuli käytyä rippikoulu parikym-mentä vuotta sitten. Tuolloin en olisi valinnut juuri mitään tämänhetkiseltä ”valintojeni lis-talta”.

Kristittyinä etsimme Jumalan tahtoa, epäröimme sen edessä, toivomme löytävämme sen ja tahdomme elää siinä. Tahto on paradoksaalinen ilmiö. Jeesus Kristus vaikuttaa meissä tahto-aan, jotta voisimme tahtoa sitä mitä Hän tahtoo. Onko valinta siis lopulta minun vai Jumalan?

Aikajanallani on jälkeenpäin ajateltuna itsestään selviä valin-toja, kristallinkirkasta Jumalan johdatusta, luonnollisilta tuntu-via ovien avaamisia ja niiden sulkeutumisia. Raotan yhtä ovea: Erään eteläeurooppalai-

sen käveltyä elämääni jouduin kyseenalaistamaan maailman-kuvaani. Eräässä uppsalalaises-sa kahvilassa tuo mies kuunteli hiljaa henkeäsalpaavaa näkyäni ja siihen liittyviä päätähuimaa-via suunnitelmiani. Odotin kärsimättömänä kunnioittavia kommentteja.

Vihdoin tuo mies vaivoin nosti päänsä, katsoi silmiini ja ilman suurempaa dramatiikkaa lausui: ”Perheenkin kautta voi saavuttaa Jumalan kanssa suu-ria asioita – ihan noita samoja asioita.”

Kesti pitkä hetki sulattaa sitä, että Jumalan näky edes rinnastettiin johonkin näin ta-vattoman tavanomaiseen. Ajan kuluttua huomasin juuri tämän kohtaamisen tuon eteläeu-rooppalaisen kanssa tehneen minuun lähtemättömän vaiku-tuksen. Siinä oli mies, Jumalan lähettämä.

Tuosta keskustelusta on kohta seitsemän vuotta. Puo-litoistavuotias poika nukkuu suihkunraikkaana yöuniaan lammaskuvioidussa sängyssään ja se eteläeurooppalainen kuun-telee albaniankielisiä uutisia sohvalla.

Perhe on koossa. Ja minä kirjoitan pastorin

kolumnia kotiseurakuntani leh-teen ja hymyilen vaaleankeltai-selle seurakuntakodille päin.

Niin, se ei mennyt niin kuin silloin 20 vuotta sitten ajattelin sen menevän – se on mennyt paljon paremmin.

Jumalan valinnoista on tullut minun valintojani.

Onnea Helluntaiherätys!

H elluntaiherätys täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Se on kunnioitettava ikä.

Sopii kysyä voiko näin iäkästä liikettä kutsua vielä herätyksek-si. Jatkuuko sata vuotta sitten alkanut Pyhän Hengen liikehdintä tänäänkin? Tähän ei voi vastata liikkeenä, vaan vastaus täytyy tulla yksittäisiltä seurakunnilta ja yksilöuskovilta. Jos meidän sydä-missämme on jano ja kaipaus elää Pyhä Hengen johtamaa elämää, herätys jatkuu. ”Kaikki, joita Ju-malan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia.” Room. 8:14.

Hän haluaa aina auttaa ja johtaa meitä. Seurakunta on tarkoitettu jatkuvasti kasvamaan ja lisääntymään Hengen virvoit-tavasta vaikutuksesta, ei vain erityisinä herätysaikoina.Joskus on hyvä katsoa taaksepäin juurillemme. Historiasta löytyy seurakuntaidentiteettimme lähteet ja syy olemassaoloomme. Norja-lainen Thomas Barrat, helluntaitu-

len tuoja, piti lokakuussa vuonna 1911 ensimmäiset kokouksensa Tampereella Puuvillatehtaan kirkossa. Siitä lähti prosessi, joka johti seurakuntamme syntyyn. Jano täyttyä Pyhällä Hengellä ja rakastua Jeesukseen tuoreesti vetivät ihmiset yhteen. Seurakun-tamme on syntynyt rukouksen, Sanan opetuksen ja keskinäisen rakkauden ympärille. Uskovat ovat uhranneet, palvelleet ja voit-taneet sieluja. Heillä on ollut syvä rakkaus seurakuntaa kohtaan. Raamattu sanoo: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” on ensimmäinen käsky, johon liittyy lupaus:

”jotta menestyisit ja eläisit kauan maan päällä”. Ef. 6:2-3. Seurakuntamme rakentajat ovat olleet hengellisiä isiämme ja äitiämme. Heidän rakentamalleen perustukselle me rakennamme. He ovat jättäneet meille arvok-kaan perinnön ja esimerkin Jeesuksen seuraamisesta. Isien ja äitien jättämä perintö muodostaa

perustan identiteetillemme.

Pyhän Hengen voimaa ei ole tarkoitettu onnistuneelle, voiman tunnossa olevalle kristitylle. Sitä ei anneta palkaksi pitkän kilvoituk-sen tai kovan yrittämisen jälkeen. Ei todellakaan – vaan tänäkin päivänä se annetaan lahjaksi. Se on tarkoitettu heikolle uskovalle! Sellaiselle, joka ei pärjää yksin. Sellaiselle uskovalle, joka ei pidä itseään hyvänä uskovana. Pyhä Henki on annettu vierellä kulkijaksi ja auttajaksi. Hänet on annettu meille avuksi huudet-tavaksi, silloin kun taistelemme kiusausta vastaan. Hän on sitä var-ten, kun ihmissuhteissa, perheessä ja avioliitossa tarvitaan rakkautta. Hän tuo rakkauden hedelmää. Tässä riippuvuudessa on edelleen helluntai-identiteettimme, mutta samalla voimamme salaisuus.

USKO KATTO

Voiko Herralle sanoa ei?

JOKAINEN MEISTÄ on varmasti jossain kohtaa elämässään kokenut voimattomuutta oman seurakun-nallisen palvelutehtävänsä edessä. Puntariin on pitänyt nostaa yksitel-len elämän eri tehtäviä ja rooleja, kuka ne missäkin järjestyksessä on vaa´alle asetellut, ja katsoa nouse-vatko omien voimavarojen pun-nukset yhtä korkealle tehtäväkuor-man kanssa. Joskus on tuntunut siltä, että työmäärä on aivan liian suuri energiatasoon ja ajankäyt-töön nähden. On ollut pakko ope-tella sanomaan se vaikea sana – ei.

Tunnollinen ihminen pyrkii hoitamaan työnsä parhaalla mah-dollisella tavalla. Onhan meitä suomalaisia pidetty kautta ai-kojen yhtenä työteliäisimmistä kansoista. Tosin viimeisten tut-kimusten mukaan suomalaisilla työpaikoilla tehdään lyhempiä

työtunteja kuin monissa muissa Euroopan paissa tai esimerkiksi Yhdysvalloissa. Olemme ehkä viisastuneet. Vahva työmoraali on silti hyve, josta haluamme pitää kiinni ja voimien ehtyminen näh-dään valitettavasti heikkoutena. Perhettä ja kotia harvoin nähdään työkenttänä vaan sitä pidetään voi-manlähteenä arjessa jaksamiseen. Yhä useammassa kodissa molem-mat vanhemmat ovat työelämässä ja kantavat vastuun lasten- ja ko-dinhoidosta yhdessä. Miehet tart-tuvat tiskiharjaan ja imuriin siinä missä naisetkin, leikkivät lasten kanssa ja silittävät heidät illalla uneen. Vaikka kodin pitäisi olla turvapaikka, josta ammennetaan voimaa, voi myös vanhemman ja puolison rooli tuntua joskus yli-voimaisen raskaalta. Ollaan yksin sosiaalisen verkoston puuttuessa ja tunnetaan voimattomuutta, epäon-nistumistakin.

Kiireinen nykyajan ihminen haluaa suoriutua kaikesta, myös Jumalalle tehtävästä työstä, moit-teettomasti ja kunnialla. Motivaat-torina ei ole ylpeys vaan vilpitön halu suoriutua annetuista tehtävis-tä hyvin taivaallisen Isän, ja myös uskovien, silmissä. Olemme op-pineet kai hakemaan hyväksyn-tää tekemällä, emmekä ymmärrä

olevamme tärkeitä sellaisenaan. Ponnistelu maallisen ja hengellisen työn tärkeyden välillä on raskasta – mitä jos voimat eivät riitä Hänel-le tehtävään työhön? Voinko sanoa Herralle ei?

Raamattu kehottaa meitä aset-tamaan asiat oikeaan tärkeysjärjes-tykseen. Vaikka meitä kehotetaan-kin rakastamaan ensin Jumalaa, ja sitten vasta lähimmäisiämme, Hän ymmärtää täysin ehdoitta sen, että meidän on huolehdittava toimeen-tulostamme ja perheestämme, ja vasta sen jälkeen seurakunnalli-sista tehtävistä. Lähimmäisenrak-kauteen kuuluu myös se kolmas osapuoli - minä itse. Sitä emme saisi unohtaa. Pitämällä itsestäm-me huolta, riittää annettavaa myös toisille ja Jumalalle.

Psykologi Satu Eerola antaa täs-sä numerossa hyviä vinkkejä jak-samiseen elämän eri osa-alueilla. Kaikkea pitäisi osata arvioida le-vosta käsin, sillä ihmisen voimat on luotu rajallisiksi. Tartu näihin hyviin ohjeisiin ja heittäydy Isän käsivarsille lepäämään. Kelpaat aivan varmasti, vaikka et aina jaksaisikaan uurastaa. Voit sanoa Hänelle, että et jaksa. Hän kyllä kestää sen.

TANJA AUTIO

p ä ä t o i m i t t a j a l t a

HANNAKAISA SHEHU

Kirjoittaja on juuri uudeksi seurakuntapastoriksemme ni-mitetty 34-vuotias perheenäiti Pirkkalasta.

315. helmikuuta 2012VIESTINTUOJA

Solujohtajien viikonloppu tammikuun puolivälissä kokosi seitsemisenkymmentä osallistujaa Torpan kurssikeskukseen Siivikkalaan. Eniten puhutti perjantai-illan opetus jaksamisesta. Aiheen äärelle solunjohtajia luotsasi psykologi Satu Eerola, jota myös Viestintuoja haastatteli.

– Näytti siltä, että varsinkin miehet havahtuivat jaksamisen teemaan, Eerola kuvailee tunnelmia viikon-lopun jälkeen. – Olisi tärkeää, että aiheesta puhuttaisiin seurakunnas-sa myös laajemmin.

Eerolan mukaan meidän on ol-tava kunnossa, jotta voisimme olla Jumalan käytössä. Eerola muistutti solunjohtajia myös siitä, että he toi-mivat esimerkkeinä: ei pidä antaa vääristynyttä kuvaa ylijaksavista ahertajista.

Jumalakin lepäsiViime vuosina Eerola on tutkinut Raamattua nimenomaan psykolo-gin silmälasien läpi. Levosta puhu-taan siellä paljon.

– Jumalakin lepäsi, mikä käy ilmi jo luomiskertomuksesta. Myös Jeesus vetäytyi yksinäisyyteen tai lähipiirinsä keskuuteen. Vanhassa testamentissa aherruksen kausia seurasi aina lepo- tai juhlavuosi, ja Uudessa testamentissa meitä keho-tetaan huolehtimaan Pyhän Hen-gen temppelistä.

Eerola kokee, että olemme kris-tittyinä mukautuneet maailmaan tässä asiassa ja että meidän pitäisi pyrkiä uimaan vastavirtaan.

– Kiire ei kuulu uskovan elä-mään, Eerola linjaa. – Se on sie-lunvihollisen valhe. Jeesuksella ei ollut koskaan kiire. Lisäksi hän opetti rukoilemaan lisää työmie-hiä, eikä kehottanut yhtä ihmistä tekemään kahden tai kolmen ih-misen töitä.

Eerola muistuttaa ihmisen rajal-

lisuudesta ja siitä, että meidän pi-täisi edetä levosta käsin ja Jumalan aikataulussa.

– Jumala on luonut meidät, ja meidän pitäisi tunnistaa ja tunnus-taa Jumalan luomistyön kauneus – on kaunista, että olemme rajallisia!

Yksilölliset hälytyskellotEerola puhuu jaksamisen neljäs-tä tasosta: hengellisestä, psyyk-kisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä tasosta. Muutokset jaksamisessa näkyvät eri tasoilla yksilöllisesti, ja Eerola kehottaakin kiinnittämään huomiota omiin hälytyskelloihin.

- Hengellisellä tasolla jaksa-misen muutokset saattavat näkyä hengellisessä sodankäynnissä, ja psyykkiset väsymisen merkit nä-kyvät usein ajattelun, muistin, op-pimisen ja arvostelukyvyn heikke-nemisenä.

- Jos alamme uupua sosiaalises-ti, emme ehkä jaksa ihmisiä, puhe-linta tai sähköpostia ja kaipaamme

yksinäisyyttä.Fyysisellä tasolla uupuminen

saattaa näkyä unihäiriöinä, kehon antamina merkkeinä ja sairastelu-na.

Mikä jaksamisessa on olennaista?Eerolan mukaan jaksamiseen liit-tyy neljä keskeistä asiaa: balanssi, variaatio, suhde ja teot.

– Balanssissa on kyse päivä-, viikko- ja vuosirytmin tasapainos-ta. Intensiivisen työskentelyjak-son vastapainoksi tarvitaan lepoa – esimerkiksi loma. Raamatussa balanssi näkyy jo luomiskertomuk-sessa, jossa asetetaan päivä ja yö, viikkorytmi ja lepopäivä.

Variaatiolla eli vaihtelulla Ee-rola tarkoittaa sitä, että Jumala on luonut vaihtelun elementtejä – esimerkiksi erilaiset eläimet ja vuodenajat – ja tehnyt ihmisestä vaihtelunhaluisen.

– On hyvä tehdä erilaisia asioi-

ta, koska saman asian tekeminen jatkuvasti voi uuvuttaa, Eerola neuvoo.

Kolmas olennainen asia on suh-de itseemme, toisiin ihmisiin ja Ju-malaan.

– Jos suhde itseemme on kun-nossa, tunnistamme itsessämme erilaisia asioita, eikä yllättäviä ra-janylityksiä pääse tapahtumaan. Kun suhde Jumalaan on kunnossa, kuulemme Hänen tahtonsa elä-mässämme. Suhteet toisiin ihmi-siin ovat hoitavia ja toimivat pei-linä. Suhteiden on oltava kunnossa ja niille on annettava aikaa.

Neljänneksi Eerola muistuttaa, ettemme ole vain sanan kuulijoita vaan myös sen tekijöitä. Jos huo-maamme esimerkiksi nukkuvam-me liian vähän, touhuavamme liikaa seurakunnassa tai antavam-me liian vähän aikaa perheelle, on asialle pyrittävä tekemään jotakin.

Pohdittavaksi:Mitkä ovat sinun hälytyskello-si? Ihmisenä olemisessa ja autta-mistyössä on hyödyllistä tunnistaa omat hälytyskellonsa, jotka ovat merkkejä omien rajojen ylittämi-sestä. Toisilla esimerkiksi keho kestää miten pitkään tahansa, toi-sille se kertoo uupumisesta ensim-mäisenä.

Luettele viisi asiaa, jotka tuot-tavat sinulle syvää mielihyvää. Kun teemme hyvää sielullemme tai mielellemme, hoidamme itse-ämme. Uskovina saatamme joskus pitää tätä itserakkautena, mutta asia on itse asiassa päinvastoin: Ju-malan antaman esimerkin mukai-sesti meidän on hoidettava itseäm-me, jotta voimme hoitaa muita. Se on tervettä ja totuudellista.

PAULA ERKINTALO

Psykologi Satu Eerola kannustaa hitaaseen elämänrytmiin:

”Ihmisen rajallisuus on kaunista”

Jukka Salonen on solutyöryhmän eli ”kehonrakentajat”-tiimin joh-taja toimi Juho Leppäsen kanssa viikonlopun käytännön johtajana. Salonen kokee kiteyttävänsä sekä omansa että monen muun koke-muksen sanoessaan, että viikonlo-pun aikana vallitsi voimakas yhte-yden ilmapiiri.

- Harvemmin tulee isommassa porukassa näin vahva kokemus siitä, että saa olla oma itsensä ja väsynytkin, että on hyväksytty ja ettei tarvitse ansaita mitään, Salo-nen kuvailee. – Se oli eräänlainen kotiintulemisen tunne.

Salosen mukaan on tärkeää päästä lähelle toisiamme. Tämä

ei rajoitu vain soluihin, vaan hoi-tavaa ja rakentavaa yhteyttä tarvi-taan koko seurakunnassa ja myös niiden parissa, jotka eivät ole mu-kana soluissa.

Tv kiinni ja happihypylleMiesten solua johtava Mikko Si-pilä oli myös tyytyväinen viikon-lopun antiin. Hän sai hyviä vink-kejä unirytmin parantamiseen.

– Illalla ennen nukkumaanme-noa voi vielä käydä pihalla hauk-kaamassa happea, Sipilä kertaa neuvoja. – Television tai tietoko-

neen äärellä ei kannata olla kah-teen tuntiin ennen nukkumaanme-noa.

Sipilä saa mielihyvää vaimon ja kavereiden kanssa olemisesta ja voidessaan ilahduttaa lähipiiriään eri tavoin. Hän seuraa mielellään myös NHL-jääkiekkoa, erityisesti New York Rangersin pelejä.

– Pidän myös hyvästä kahvista, Sipilä kertoo. – Suosikkini on tum-mapaahtoinen Starbucks French Roast.

PAULA ERKINTALO

Jaksamisen lisäksi solunjohtajien viikonlopussa puhuttiin muun muassa Löytö-viikkojen tarjoamista mahdollisuuksista.

KUVA: JUHO LEPPÄNEN

Aitoa yhteyttä ja vinkkejä unirytmiin

Mikko Sipilä nauttii tummapaahtoi-

sesta kahvista.

KUVA: ANNA SIPILÄ

4 15. helmikuuta 2012 VIESTINTUOJA

Vaikka aurinkoiset kesäpäivät tun-tuvat näin lumen keskellä olevan vielä kaukana edessä, on seura-kuntamme aktiotoimikunta jo ko-vasti miettinyt tulevaa kesää. Ak-tiotyö kuuluu osana seurakunnan lähetysstrategiaan ja aktiotyön ta-voitteena on tänäkin vuonna lähet-tää lyhytaikaiseen lähestystyöhön 5-7 tiimiä.

- Ensi kesänä on tarkoitus lä-

hettää tiimejä Venäjälle, Kiinaan, Kosovoon ja Turkkiin, kertoo ak-tiotoimikunnan puheenjohtajana toimiva Pekka Virtanen.

Konkreettista evankeliumiaAktiotyö on todella osa seurakun-nan lähetystyötä, jonka tavoitteena on evankeliumin eteenpäin vie-minen. Vaikka muutaman viikon pituisella aktiomatkalla ei toki

muuteta koko maailmaa, voi suo-malaisella tiimillä olla suuri vaiku-tus aktiossa kohdattaviin yksittäi-siin ihmisiin. Tampereelta on tehty esimerkiksi useita vuosia aktiomat-koja Love for Kids-järjestön kautta Venäjän lastenleireille, joilla moni venäläinen lapsi on saanut kokea Jumalan rakkautta.

- Aktioissa parasta on se, että niihin osallistumalla tekee konk-

reettisesti hyvää. Aktiot eivät ole vain raskasta puurtamista, vaan niihin osallistuminen on oikeasti kivaa, Pekka Virtanen kuvailee.

Erityistaitoja ei vaaditaHyvästä vaikutuksestaan huoli-matta aktiot eivät kuitenkaan toimi itsestään, vaan evankeliumin levit-tämiseen tarvitaan aktiomatkalle lähteviä tiimiläisiä ja tiiminjohta-

jia. Aktioon lähteminen ei vaadi mitään erityistietoja tai -taitoja, vaan mukaan voi ilmoittautua jo-kainen, joka haluaa konkreettisesti toteuttaa lähetyskäskyä ja nähdä hyvän työn tulokset käytännössä.

ANNA LEHMUSKOSKI

Kokemuksia kesän aktioista:

”Aktio antaa enemmän kuin ottaa”

Johanna Järvenpää1. Olen ollut neljää kertaa aktiossa eri puolilla Venäjää. Viimeksi olin Marissa tänä syksynä. Toivon, että pääsen lähtemään myös tulevana kesänä.2. En osaa sanoo mitään yhtä tiettyä muistoa, mutta mieleen on jäänyt varsinkin rukousvastaukset, joita Jumala tuntui antavan oikein kaatamalla. Välillä on täytynyt ru-koilla tällaisena nirsona ihmisenä, että saisin syötyä edes vähän siitä mahdottoman suuresta tattari- ja kaaliannoksesta tai muistaisin edes suurin piirtein vuorosanani näytel-mästä. Viimeksi tapahtui yksi tosi

hieno juttu, kun sain rohkeutta todistaa elämästäni englannin kie-lellä, vaikka olen tosi huono puhu-maan englantia. Aktioissa todella huomaa erityisesti, miten Jumala on kaikessa mukana ja tekee mah-dottomankin mahdolliseksi.3. Rohkeasti mukaan vaan! Ak-tioon lähtiessä ei tarvitse osata mitään erikoista, kunhan on vain halu palvella Jumalaa avoimin mielin. Kun me antaudumme Ju-malan käyttöön, niin Hän kyllä hoitaa loput. Voin luvata, että saat itsellesi upeita kokemuksia ja opit jotain uutta.

1. Millainen aktiohistoria sinulla on ja oletko lähdössä ensi kesänä?

2. Mikä on paras aktiomuistosi?

3. Mitä haluaisin sanoa aktiomatkaa miettivälle?

Elina Nieminen1. Olin edellis- ja toissakesinä Life For Kids -aktiossa Komissa, molempina vuosina Mezhadorin leirillä. Tällä hetkellä ei ole suun-nitelmissa, että lähtisin ensi kesä-nä, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mistä itsensä löytää.2. Parhaiten on jäänyt mieleen tii-min yhteishenki ja eräät yksittäiset lapset. Ensimmäisenä vuonna eräs noin kolmevuotias Nikita-poika jäi erityisen hyvin mieleen. Pala-tessani leirille viime kesänä ajatte-lin, että hän tuskin muistaa minua enää. Yksi ihanimmista ja rohkai-sevimmista hetkistä olikin, kun mi-nut nähdessään Nikita juoksi kau-kaa kädet ojossa suoraan syliini.3. Ehdottomasti suosittelen läh-temään, mutta sitä ei saisi tehdä hetken mielijohteesta. Aktio kestää noin kaksi viikkoa, joten se vaatii paljon suunnittelua ja valmistelua jo Suomessa. Matkat saattavat olla myös henkisesti raskaita, sillä hen-gellinen vastustus on välillä tosi voimakasta. Sen olen todennut, että lopulta aktio antaa enemmän kuin ottaa.

Joonas Ihonen1. Olen ollut kaksi kertaa aktiossa Venäjällä. Toissa kesänä olin en-simmäistä kertaa aktiossa lasten-leirillä Volgogradin lähellä. Toinen aktioni oli viime kesänä Komin Mezhadorissa lastenkodin leiril-lä. Ensi kesä on vielä auki, mutta mielelläni lähtisin aktioon, jos saan asiani sen suhteen järjesteltyä.2. Yksi mieleenpainuvimpia hetkiä oli tanssiopetus, jota saimme viime kesän aktiota varten. Tanssia opetti rukouskummimme, johon tutus-tuin tällöin ensimmäistä kertaa. Siinä sitten kävi niin, että olen tällä hetkellä hänen kanssaan kihloissa. Näillä aktioilla siis voi todella olla peruuttamattomia seurauksia.3. Olin etenkin ensimmäisellä ker-ralla pitkään epävarma, haluanko oikeasti lähteä. Pikkuhiljaa kuiten-kin Jumala teki työtään ja vakuutti

minut siitä, että olen oikealla asi-alla. Haluan rohkaista lähtemään aktioon, jos vähänkin siltä tuntuu ja lähteminen on mahdollista. Kun antaa itsensä Jumalan käyttöön, Hän kyllä huolehtii lopusta.

ANNA LEHMUSKOSKI

Ensi kesän aktiot kutsuvat osallistumaan

515. helmikuuta 2012VIESTINTUOJA

Elämä ja Palvelu Raamattukoulu jakoi lohisoppaa ja lahjapaketteja Viron Lasnamäellä joulukuussa.

Nelipäiväinen lähetysmatka oli tuttuun tapaan tiivis paketti, johon mahtui monenlaisia hetkiä ja yllä-tyksiä. Saimme vuodattaa hikeä ja kyyneleitä sekä kokea paljon iloa ja ystävyyttä. Vierailimme muun muassa vankilassa, kehitysvam-maisten koululla ja seurakunnissa. Oppilaat todistivat Jumalan ih-

meistä draaman, nukketeatterin, laulujen sekä puheiden välityksel-lä. Raamattukoulun väen lisäksi mukana olivat Merja Haapaleh-to, Juha Kotisaari, Leevi Aho-pelto ja Sampsa Simpanen.

Lahjakeräys yllättiEnnen matkaa järjestimme Lahjasi Lapselle –keräyskampanjan, jo-hon koko seurakunta sai osallistua. Kampanja oli menestys, sillä paket-teja ja rahalahjoituksia tuli yli odo-tusten. Kaiken kaikkiaan meillä oli mukana reilu parisataa lahjapaket-tia sekä Jippii cd-levyjä, jotka os-

timme lahjoitusrahoilla. Jaoimme lahjoja kehitysvammaisten koulul-la sekä Lasnamäen kulttuuritalolla järjestetyssä evankelioimistilaisuu-dessa. Erityisen mieleenpainuvaa oli kehitysvammaisten lasten koh-taaminen. Heidän puhdas ilonsa ja välittömyytensä kosketti meitäkin ”pökkelöitä”. Saimme jakaa ja ko-kea joulun ihmettä yhdessä lasten kanssa.

”Tulkaa pian takaisin!”Tänä vuonna panostimme Lasna-mäellä tehtävään evankeliointi- ja avustustyöhön. Saimme nähdä

kuinka todellista hengellinen ja ai-neellinen nälkä tuossa Tampereen kokoisessa kaupunginosassa on. Halusimme välittää rakkautta sen asukkaille jakamalla soppatykistä lohikeittoa ja kertomalla ilosano-maa Jeesuksesta.Vastaanotto oli liikuttavan myön-teinen. Monet kiittelivät ja kyseli-vät hämmentyneinä, miksi teem-me heille hyvää. ”Tulkaa pian takaisin!” jäi soimaan korviimme. Kulttuuritalon tilaisuuteen saapui arviolta kolmesataa henkeä. Yh-dessä iloitsimme kymmenistä, jot-ka halusivat tehdä uskonratkaisun.

Työmiehiä tarvitaanMielessäni kaikuvat Jeesuksen jo

aikoja sitten lausumat sanat: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vä-hän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elon-korjuuseensa” (Luuk.10:2). Tämä huuto ja kutsu palaa edelleen Jee-suksen sydämellä. Hän odottaa meidän vastaustamme. Jatketaan rukousta Lasnamäen ja siellä teh-tävän työn puolesta.Raamattukoulun puolesta haluan kiittää jokaista seurakuntalaista, joka oli mukana matkalla rukous-ten, pakettien tai muun tukemisen kautta. Me teimme sen yhdessä – ja kunnia Jeesukselle!

JANIIKA JÄÄSKELÄINEN

Raamattukoulun matka Viroon

Soppa lämmitti vatsaa ja sydäntä

Paketit puhuivat enemmän kuin tuhat sanaa - lasten ilmeistä puhumattakaan.

Tampereelta viety soppatykki mahdollisti lämpimän ruoan jakelun. Janne

Rinkisen (kesk.) reseptillä valmistettua lohikeittoa jakamassa myös Vesa

Mättö ja Sisko Teelmäki.

KUVA: MIIKA PIHLAJANIEMI

KU

VA

: AR

TO

MÄ

KK

YLÄ

Seurakunnassamme järjestettiin marraskuussa kaikkien aikojen ensimmäinen Välitän -ilta, ja verkossa päivänvalon on nähnyt myös samanniminen blogi Välitän.fi. Kyseessä on pelinavaus, jonka toivotaan saavan aikaan laajempaa ruohonjuuritason liikehdintää globaalin hyväntekeväisyyden saralla.

VÄLITÄN-NÄYN kautta pyritään Jarkko Lindqvistin mukaan tar-joamaan kanava luovalle ilmai-sulle ja nostamaan ihmisten katse omasta navasta globaaleihin oi-keudenmukaisuuden kysymyksiin ja hyväntekeväisyyteen. Pastorin mukaan näky edistää kuin luon-nostaan myös evankeliumin asiaa.

– Kun pyrimme hyödyntä-mään luovuuttamme ja tekemään hyväntekeväisyyttä aktiivisesti, perusilosanoma Jeesuksesta leviää

samalla kuin huomaamatta, Lind-qvist toteaa.

Välitän-iltoja Löytö-viikoilleBlogin toimituskuntaan kuuluva Juho Leppänen puhui marras-kuun Välitän-illassa eriarvoisuu-desta, talouskasvusta ja niistä kysymyksistä, joita meidän länsi-maalaisina on kohdattava tulevien vuosikymmenten aikana.

– Miten voimme esimerkiksi kieltää heitä ajamasta autoilla, jos olemme sata vuotta itse ajelleet autoilla? Leppänen heittää. – Ei riitä, että annamme johonkin keräykseen viisikymppisen silloin tällöin, vaan meidän on välitettävä ongelmasta ja reagoitava käytän-nön teoin muuan muassa vähentä-mällä omaa kulutustamme.

Välitän-iltoja järjestetään jatkossa Löytö-viikoilla yhteis-työssä Opiskelijapiirin kanssa. Kyseessä on matalan kynnyksen ilta, ja illoissa on tarkoitus käsitellä erilaisia ”maailmanparantami-seen” liittyviä aiheita. Lindqvist toivoo näyn poikivan spontaania toimintaa muuallakin.

– Olisi hienoa, jos jokin

pienryhmä päättäisi ottaa vaik-kapa kummilapsen jostakin päin maailmaa tai järjestäisi kirpputo-rin kerätäkseen rahaa johonkin kohteeseen, Lindqvist ideoi. – Kristittyinä tehtävämme on tehdä hyvää, mutta emme ole ehkä vielä tajunneet tehdä sitä itsellemme ominaisin keinoin. Näin olemme ehkä ”blokanneet” meissä kulke-van voimavirran eli evankeliumin.

Tuottajaksi blogiin?Lindqvist rohkaisee nuoria taiteli-joita ja maailmanparantajia toteut-tamaan itselle mieluisaa taidemuo-toa, hiomaan taitojaan sen parissa ja laittamaan tuotoksensa näkyviin. Leppäsen mukaan kuka tahansa kristitty voi tarjota aineistoa blo-giin: tervetulleita ovat esimerkiksi valokuvat, grafiikka, videot ja teks-tit. Valokuvien avulla blogissa voi julkaista muidenkin taidemuotojen tuotoksia. Toimituskunta kuitenkin toivoo, että tuotokset olisivat aja-tuksella tehtyjä ja viimeisteltyjä.

– Blogin kautta voimme näyttää, mitä me kristittyinä maailmasta ajattelemme, Leppä-nen hahmottelee. – Pidemmän

aikavälin tavoitteena on tuoda tuottajia ja taitelijoita blogin kautta lähemmäs toisiaan myös valtakun-nallisesti, jolloin voi syntyä uusia yhteistyömahdollisuuksia.

PAULA ERKINTALO

Välitän-näky on väylä globaaliin vaikuttamiseen

Välitän-näky on väylä globaaliin vaikuttamiseen

Harri Skaren ja Antti "Imppi" Immonen soittavat alkutahteja ensimmäi-

sessä Välitän-illassa. Taustalla kuva Kathmandun laaksosta.

KU

VA

: JU

HO

LEP

PÄ

NEN

Seuraava Välitän-ilta järjestetään keskiviikkona 15.2. klo 19 – 21.

Välitän.fi -blogiin pääset tutustu-maan osoitteessa www.välitän.fi.

6 15. helmikuuta 2012 VIESTINTUOJA

Kupolin maanantai-illoissa ollaan läsnä, mutta ei pakoteta.

Hervannan keskustassa sijaitsevan Nuorisokeskus Kupolin kahviossa istuu 13-18 -vuotiaita tyttöjä ja poi-kia jutellen tai tv:tä katsellen. Yh-dessä huoneessa pelataan pingistä, toisessa sählyä. Huomattava osa nuorista on ulkomaalaisia.

Johannes Pöllänen lataa keit-tiössä kahvinkeitintä ja Lauri Väliahde istuu pöydässä nuorten kanssa. Katukappelin ja Saalemin vapaaehtoistyöntekijät ovat Kupo-lilla joka maanantai iltakuudesta yhdeksään. Johanneksen ja Laurin lisäksi paikalla ovat yleensä Tapio Tiuraniemi, Simo Romakka-niemi ja Miika Parkkinen. Ai-kuiset vastaavat illan järjestyksestä, sisällöstä ja tarjoilusta.

”Me halutaan jutella ja tehdä ruokaa”– Hei, tee musta juttu, ehdottaa tumma kaunotar Avin Eliassi, joka kertoo käyvänsä Kupolilla joka maanantai.

- Nämä seurakunnan ihmiset on mukavia, vaikkakin mielestäni kaikilla saa olla oma uskontonsa ja mielipiteensä. Juttelen ohjaajien kanssa ja välillä laulan karaokea, hän kertoo.

Kahdentoista vuoden maassa olon jälkeen Avinin suomen kieli sujuu täydellisesti. Kone- ja metal-lialaa opiskelevan tytön mielestä Hervanta on hyvä paikka, vaikka

joskus saakin kuulla rasistisia kom-mentteja.

Ida ,15, Henna ,17, ja Aino ,16, harmittelevat, että seurakunnis-sa ollaan niin tiukkapipoisia ja tyrkytetään uskoa koko ajan. He toivovat, että seurakunta olisi ren-to paikka, jossa ei pakoteta usko-

maan. - Tehtäisiin vaikka yhdessä ruo-

kaa, niin kuin Hervannan kirkolla. Tai vaan juteltaisiin, niin kuin tääl-lä Kupolilla, he sanovat.

Idan lempikohta Raamatussa on ”Siellä missä on aarteesi, siellä on sydämesi”.

Avoin ovi nuorten maailmaan Operaatio Mobilisaation Suomen Mix-työn vetäjä Miika Parkki-nen aloitti Kupolin Teen Mix-illat vuonna 2009 ja pyysi Hervannan Katukappelia mukaan. Sen jälkeen työtä on tehty yhdessä.

- Tämä on aivan ihmeellinen ovi, jonka Jumala on meille avan-nut. Voimme olla siellä missä ihmi-set oikeasti ovat ja elävät. Niinhän Jeesuskin teki, Johannes Pöllänen iloitsee.

Kiroilukielto ja hengellinen varttiKaupungin sääntöjen mukaan Kupolilla ei saa kiroilla. Mahdol-liset riidat pyritään estämään heti alkuunsa. Hengelliseen varttiin ei ole pakko tulla, mutta siellä on pakko totella.

Miika Parkkinen lukee nuorille Raamatusta, kuinka Jeesus vieraili tullimies Leevin kodissa ja söi syn-tisten kanssa.

- Tänäänkin Hän tekee samoin. Jos me on tehty väärin, voimme sovittaa sen uskomalla Jeesukseen ja tekemällä parannuksen. Vain Jeesuksella on valta antaa syntejä anteeksi. Jos Hän tulisi ja sanoisi si-nulle, että seuraa minua, mitä sinä vastaisit, Miika kysyy.

- Joudunko todellakin kadotuk-seen, jos en usko Jeesukseen? kuu-luu vastakysymys.

Raamatun kanta on selkeä. Ar-

vot joutuvat puntariin. Hetki pää-tetään rukoukseen.

Rohkaisua RuotsistaKupolilla on vieraana nuorten ryh-mä Jönköpingistä. OM:n lapsi- ja nuorisotyön kansainvälinen koor-dinaattori Peter Mangnusson on tullut Tampereelle opettamaan rajoista ja monikulttuurin kohtaa-misesta. Hän kertoo Jönköpingin ulkopuolella olevasta betonilähiös-tä, jonka asukkaista 81 prosenttia on ulkomaalaisia. Uskovat ovat järjestäneet alueen nuorille vas-taavanlaista toimintaa jo vuosien ajan. Huomattuaan työn hyvän vaikutuksen nuorissa kaupunki on alkanut tukea sitä.

- Tässä on seurakunnan paik-ka vaikuttaa, sillä yhteiskunta on voimaton musliminuorten kanssa. Heille on opetettava auktoriteetti-en, Jumalan ja naisten kunnioitus-ta. Ennen kaikkea heille tulee vä-littää Jumalan rakkautta. Tämä on pitkän linjan kasvatustyötä, jonka tulokset näkyvät vähitellen, Mang-nusson sanoo.

He ovat järjestäneet jopa sisus-tuskilpailuja ja muslimityttöjen autokoulun. Erityisesti juuri tytöt tarvitsevat tukea identiteettinsä kanssa.Tummaihoinen, 19-vuotias Abel Fokoe, valloittaa rap-esityksellään. Hän tekee kristillistä hip hop –musiikkia. Neljäs levy Don´t stop believing ilmestyy pian. Ylioppi-laskirjoituksiin valmistuva artisti on mukana nuorten työssä ja käy OM-johtajuuskoulua.

Uusia ohjaajia kaivataanTampereen Helluntaiseurakuntaan kuuluva Miika Parkkinen sai aja-tuksen lasten ja nuorten kohtaa-

miseen tähtäävästä kerho- ja nuo-risotalotyöstä ollessaan vuosina 2003-2004 perheineen Englannis-sa opiskelemassa OM:n lähetys-koulussa. Vuonna 2005 hän aloitti ensimmäisen Mix-kerhon Kuopi-ossa Petosen alueella. Mix-kerhot jatkuvat siellä edelleen, joista vas-taa alueelle syntynyt Tukikohta-seurakunta.

Tampereella toimii kuusi Mix-kerhoa eri-ikäisille lapsille ja nuo-rille. Hiljattain aloitettu Tesoman Teen Mix -nuorisotaloilta toimii yhteistyössä Tampereen helluntai-seurakunnan kanssa.

- Kerhonohjaajia tarvitaan lisää. Seurakunta voi olla mukana yh-teiskunnan muutoksessa ja auttaa nuoria löytämään oikean suunnan. Jo parin tunnin kohtaaminen vii-kossa vaikuttaa nuoren elämään paljon, Miika muistuttaa.

TARJA JÄÄSKELÄINEN

VIIKKO-OHJELMA Su klo 16  Sunnuntaijuhla Ma klo 18  Let´s talk – puhu- taan! (parilliset viikot) Keskustelua maa- hanmuuttajilleMa klo 18 Avoimet ovet (kk. kolmas ma)Ke klo 18  Israel-rukous Ke klo 19 Rukousvoimaa Pe klo 18.30 Flow! nuorilleLa klo 12­15 Cafe Olohuone (kk. kolmas la)

WWW.KATUKAPPELI.COM 

Teen Mix tavoittaa nuoria HervannassaKUVAT: TARJA JÄÄSKELÄINEN

Miika Parkkinen (vas.) ja Johannes Pöllänen rohkaisevat seurakuntaa lähtemään ulos lasten ja nuorten pariin.

Hengellinen sanoma herättää välillä kiivasta keskustelua. Jönköpingissä

asuvan Abel Fokoen (kesk.) mielestä nuorilta pitää edellyttää auktoriteet-

tien kunnioitusta.

Tärkeintä on läsnäolo. Simo Romakkaniemi (vas.) viettää usein tuntikau-

sia pelaten nuorten kanssa.

715. helmikuuta 2012VIESTINTUOJA

Rauha, syvä rauhaSen sinisen sävyt silittävätlevotonta pintaa,rosoista maata jota kipurunteleeSyvä rauha äänessäsi,olemuksesi ytimessä, läsnä-olosipehmeydessä

Rauha katkoo pelkoni mustia juuria, kaivaa esiinsielussani heräävää vihreää

Rauha sinussa,vapaus olla läsnä säikkymät-tä,antaa pelokkaalle mielelletilaa hengittää,parantua

* * *

Sylisi on kotini,lämpösi sydämeni huonePehmeät kätesivaatettavat minut, ilmankosketustasi palelen.Sanasi ovat leipäni,sydämesi värinä vesi jota janoanSinussa on onneni,täyttymykseni,tämä päivä ja tulevat yötSinusta elän, rakkauttasi hengitänja voimastasi nousenuudelleen valoon

Olen maailmani ainut ihmi-nenja näihin venyviin viivoihin onminuuteni rajattuYksin synnyn ja yksin kuo-lenYhtä olen elämän antajan kanssa,kaikki muu varisee jalkoihin janousee tuuleen

Minä olen

Enkä edes yritä etsiä viiku-nanlehtiäEn häpeä olla ihminen,sillä juuri minuun on piir-rettyluomet, kasvojen uurteet,sanattomat viestit elämän kulusta

Ja niistä minä haluan puhua

* * *

Uuden päivän aamunatomuksi rikottu savikootaan ja kruunataanKuolemasta elämään nous-sut ojentaa lävistettyjen käsiensäkautta ikuisen elämän jakutsuu sinne missä aurinkoei koskaan kuiskaa näkemiin

TANJA AUTIO

VIESTINTUOJA60. vuosikerta

JulkaisijaTampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry.

OsoiteAleksanterinkatu 18, 33100 TampereIlmestyy kuusi kertaa vuodessa

ToimitusPäätoimittaja Tarja Jääskeläinen (sapattivapaalla)

Vt-päätoimittaja / Toimitussihteeri Tanja Autio puh. 040 687 9330tanja.autio@gmail.com

ToimituskuntaPetteri Arasalo, Lea Kiiski, Arja Jääskeläinen, Paula Erkintalo, Hanna Porrassalmi, AnnaLehmuskoski, Joni Huopana

Ulkoasu: Mika Kavasto / AikamediaTaitto: Marko Soini / Aikamedia

Seurakunnan pastoritpäivystys toimistolla ma, ke-pe klo 9-11 ja 12-13, puh. (03) 212 2445

Usko Kattotukatto@kolumbus.fi puh. 0400 782 521, koti (03) 367 7544Petteri Arasalojpetteri_arasalo@hotmail.compuh. 044 090 1759Hannakaisa Shehuhannakaisa.shehu@gmail.compuh. 040 5560611Eeva Seppäläineneevasep@kolumbus.fi puh. 0400 465 563, Joni Hietanenhietanen.joni@gmail.comPäivi Myllynenpaivi.myllynen@kolumbus.fipuh. 050 511 8588Jarkko Linqvistjakevesseli@gmail.compuh. 040 512 9646

KoulutyöTapani Varuhinpuh. 0400 650 025Leevi Ahopeltopuh. 0400 736 112

Seurakunnan toimistoTuula SyrjänenToimistonhoitajaTampereen HelluntaiseurakuntaAleksanterinkatu 1833100 Tamperepuh. (03) 212 4053avoinna ma, ke-pe klo 9-13sekä tiistaisin klo 17.30-19

PankkitilitOP 573120-213075viite 13 (seurakunta), viite 26 (lähetystyö), viite 110 (RV / srk-lehti)OP 573120-51002187viite 1313 (rukoushuoneen remontti), viite 1326 (leirikeskus)

Seurakunnan sähköpostiosoitteetToimisto: tampere@helluntaisrk.netNuorisotyö: nuorisotyo.tampere@helluntaisrk.netUlkomaalaistyö: international.tampere@helluntaisrk.netKuurojentyö: tellervo.toprak@kolumbus.fiDiakoniatyö: saalem.diakonit@kolumbus.fiTiedotus: info.tampere@helluntaisrk.net

Internetwww.tampere.helluntaisrk.net

Keittiö puh. (03) 214 5775

Karismakirjapuh. (03) 222 9434

Kausjärven leirikeskuspuh. (03) 374 8310

Vahtimestaripuh. 040 591 6579

Hervannan Katukappeli helluntaiseurakuntaPietilänkatu 2, Kauppakeskus Duo, 2 krsTimo Penttilä, puh. (03) 318 1712www.katukappeli.com

Lamminpään sanankulmaYlöjärventie 18Martti Ahvenainen, puh. 040 411 1615www.sanankulma.fi

Painopaikka:Artprint Oy, Kokkola 2010 ISSN-0787-8699Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää lehteen lähetettyä aineistoa.

RV/VIESTINTUOJAToivomme, että niin moni kuin mahdollista voisi osallistua RV-Viestintuojan kustannuksiin maksamalla 70,00 - 98,00 euroa seurakunnan tilille. Näin mahdollistamme lehden tilauksen koko seurakunnalle. Voit mak-saa vapaaehtoisen RV/Viestintuojan vuosikertamaksun oheisella pankkisiirrolla.

Runoja

!"#$%&'"()(*+(,'--.*/,0"*$((''""*-#1$1&%2

3334-#"$"/"5"#+-#(46%

7""$"''(0,(#(4%.6,89$"%#4:,$

5(;4*<=<*=>?*<@>A*B704*CD>@