Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2013
2
VUOSI 2013 ................................................................................................................................................................ 4
1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA ............................................................................ 6
1.1 SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, KAUPUNGINJOHTAJIEN YLEISKOKOUS JA KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS .................... 6
1.2 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN KOORDINOINTI JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOIMEENPANO ..................................................... 8
1.3 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUKITOIMINTA ....................................................................................................................... 11
1.4 ECO2-HANKE ....................................................................................................................................................... 13
1.5 INKA-PROJEKTI ..................................................................................................................................................... 16
2 HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS .............................................................................................................17
2.1 HANKINNAT .......................................................................................................................................................... 17
2.2 KONEIDEN VUOKRAUS ............................................................................................................................................. 18
3 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU.......................................................19
3.1 YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN - EHYT ........................................................................................................ 19
3.2 MODERNI KAUPUNKIRAITIOTIE ................................................................................................................................. 21
3.3 TAMPEREEN KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN SELVITYS .................................................................. 23
3.4 KAAVOITUKSEN ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN OHJAAMINEN ENERGIATEHOKKUUTEEN ........................................................ 24
3.5 VUOREKSEN KAUPUNGINOSA .................................................................................................................................... 26
3.6 INFRA .................................................................................................................................................................. 28
3.7 KATU- JA ULKOVALAISTUS ........................................................................................................................................ 29
4 LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA ............................................................................................................34
4.1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄ ............................................................................................................................................ 34
4.2 JOUKKOLIIKENNE .................................................................................................................................................... 35
4.3 TKL TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE ......................................................................................................................... 37
4.5 LIIKKUMISEN OHJAUS .............................................................................................................................................. 43
4.6 KULJETUSTENOHJAUSKESKUS .................................................................................................................................... 45
4.7 MATERIAALINOHJAUS ............................................................................................................................................. 46
5 RAKENNUKSET, RAKENTAMINEN JA RAKENNUSTEN KÄYTTÖ ............................................................................47
5.1 TILAKESKUKSEN HALLINNOIMAT RAKENNUKSET ............................................................................................................ 47
5.1.1 Koulut ja päiväkodit .................................................................................................................................. 50
5.1.2 Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset .................................................................................................. 54
5.1.3 Uima- ja jäähallit ...................................................................................................................................... 57
5.2 PIRKANMAAN ALUEPELASTUSLAITOKSEN HALLINNOIMAT RAKENNUKSET ............................................................................ 64
6 ASUINRAKENNUKSET .........................................................................................................................................65
6.1 VTS-KODIT ........................................................................................................................................................... 65
6.2 TAMPEREEN VUOKRA-ASUNNOT (TVA) ..................................................................................................................... 69
6.3 KOTILINNASÄÄTIÖ .................................................................................................................................................. 72
6.4 PIRKAN OPISKELIJA-ASUNNOT OY ............................................................................................................................. 76
6.5 KIINTEISTÖ OY OPINTANNER .................................................................................................................................... 80
6.6 KAUPUNGIN MUUT TOIMENPITEET ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMISEKSI JA ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI
RAKENTAMISESSA JA REMONTOINNISSA .................................................................................................................................. 83
6.6.1 Omakotirakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät kannustimet ................................. 83
6.6.2 Asumisen energiatehokkuuden edistäminen ............................................................................................ 83
6.6.3 Asumisen ja rakentamisen neuvontapalvelu Rane ................................................................................... 84
3
6.6.4 Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus .................................................................................... 85
7 ENERGIANTUOTANTO ........................................................................................................................................87
7.1 TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS -YHTIÖT ........................................................................................................................... 87
7.2 TAMMERVOIMA .................................................................................................................................................... 91
8 PUHTAAN VEDEN TUOTTAMINEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY .............................................................................92
9 JÄTEHUOLTO ......................................................................................................................................................97
9.1 JÄTEHUOLLON LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN HANKKIMALLA HYBRIDIKALUSTOA .................................................................... 97
9.2 JÄTTEEN LAJITTELUN PARANTAMINEN ......................................................................................................................... 98
9. 3 KAATOPAIKKAKAASUN TALTEENOTON TEHOSTAMINEN ................................................................................................... 99
9.4 JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY JA MATERIAALITEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN .......................................................................... 100
9.5 BIOJÄTTEEN MÄDÄTYSLAITOS ................................................................................................................................. 102
9.7 MUUTA, TOIMINTATAPOIHIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET ................................................................................................. 105
10 ATERIAPALVELUT ......................................................................................................................................... 106
11 ELINKEINOT JA OSAAMINEN......................................................................................................................... 108
11.1 CLEANTECH-ALAN VERKOSTOT ............................................................................................................................ 108
12 SOPEUTUMISTOIMET ................................................................................................................................... 110
13 YHTEENVETO ................................................................................................................................................ 112
14 ENERGIA- JA ILMASTOTOIMIEN SEURANTARYHMÄ JA YHTEYSHENKILÖT ..................................................... 114
4
Vuosi 2013
Kaupungin energia- ja ilmastotoimia toteutetaan hyvin laajasti koko kaupunkikonsernissa. Tähän vuosiraporttiin on koottu konsernihallinnon, hyvinvointipalveluitten, kaupungin energia- ja ilmastotoimien kannalta keskeisten liikelaitosten ja yhtiöiden sekä asuntoyhteisöjen energiankäyttöä tehostaneiden ja ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden toteumia ja kulutustietoja vuodelta 2013. Kaikki yksiköt eivät voi kertoa toiminnastaan tarkoilla kulutustiedoilla. Näiden yksiköiden osalta raportti sisältää erilaisten energia- ja ilmastotoimien sanallista kuvausta. Yhteenveto-luvun kulutustietojen ja niitä vastaavien CO2-päästöjen osalta raportti kertoo Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisesta toiminnasta: Vuonna 2013 Tampereen kaupungin julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten, ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneitten, vesi- ja jätevesihuollon sekä aluepelastuslaitoksen Tampereella sijaitsevien rakennusten yhteenlaskettu energiankulutus oli 430 GWh, josta aiheutui yhteensä 76 000 CO2-ekvivalenttitonnin kasvihuonekaasupäästöt. Edellä kuvatun rajauksen mukainen energiankulutus laski lähes seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta.
Lasku aiheutui energiatehokkuustyön lisäksi edellisten vuosien ulkolämpötilojen eroista ja toimintojen
laajuuden vaihteluista sekä kulutusseurannan parantumisesta ja joiltakin osin kulutusseurannan puutteista.
Koska kaupunki osti toimintoihinsa aikaisempaa selvästi enemmän Suomessa vesivoimalla tuotettua
sähköä, julkisten rakennusten energiankäytön aiheuttamat päästöt laskivat myös reilusti. Lisäksi kaupunki
osti käyttöönsä uusiutuvista raaka-aineista valmistettua dieseliä, joka osaltaan laski liikenteen aiheuttamia
päästöjä. Uusiutuvan energian osuus kaupungin KETS-sopimuksen piiriin kuuluvasta energiankulutuksesta
oli yhteensä noin 12 %:ia.
Yli kahdeksankymmentä prosenttia vuonna 2013 käytetystä energiasta kului rakennuksissa. Julkisten
palvelurakennusten ja asuinrakennusten osuus oli yhteensä 84 %:ia, vesi- ja jätevesihuollon osuus oli 7 %:ia,
katu- ja ulkovalaistuksen 4 %:ia sekä autojen ja työkoneitten osuus yhteensä 5 %:ia kaupungin
energiankäytöstä. Yhteenlasketut kulutustiedot eivät sisällä Tampereen Sähkölaitoksen energiankäyttöä,
sillä se kuuluu päästökaupan piiriin ja noudattaa omaa sopimustaan. Myös joukkoliikenteellä on oma
energiatehokkuussopimus, eikä se siis kuulu kaupungin KETS-sopimukseen. Siksi TKL:n kulutustiedot eivät
sisälly yhteenvetolaskelmiin. Huomattavaa on, että kulutuslukemat ja niistä lasketut päästömäärät eivät ole
kaikilta osin tarkkoja absoluuttisia tietoja. Energiankäytön seurantaa on edelleen kehitettävä luotettavien
tietojen saamiseksi ja eri vuosien vertailtavuuden parantamiseksi.
CO2-ekvivalenttipäästöistä 82 % aiheutui rakennuksista, 6 % vesi- ja jätevesihuollosta, 5 % ulko- ja
katuvalaistuksesta ja 7 % liikennepolttoaineitten käytöstä.
Vuonna 2012 voimaan tulleen Energiatehokkuusdirektiivin (EED) johdosta energiatehokkuuden vaatimukset kiristyvät jatkossa, ja valmistelussa oleva uusi energiansäästölaki astunee voimaan tänä vuonna. Kaupungin energiankäytön kannalta ratkaisevaa on olemassa olevien rakennusten energiankäyttö. Talousnäkökulmasta ja sisäilmaolosuhteiden kannalta on huolehdittava siitä, että rakennusten ja laitteiden toiminnasta ja kunnosta huolehditaan päivittäin turhan kulutuksen karsimiseksi ja sisäilman laadun varmistamiseksi. Sisäilma- laatu ja energiatehokkuusasiat olisi aina käsiteltävä yhdessä. Rakennusten energiatehokkuustoimenpiteitä ei kannata tehdä erillisinä, vaan rakennukset on peruskorjattava entistä energiatehokkaammiksi. Energia- ja materiaalitehokkuus on myös nostettava
5
keskeiseksi kriteeriksi kaikissa niissä investoinneissa, hankinnoissa ja toimintatapojen kehitystyössä, joissa energiankäytöllä on merkitystä. Ja koska kaikki energia- ja ilmastotyötä edistävät päätökset ja toimenpiteet riippuvat ihmisistä, on ehdottomasti pystyttävä vaikuttamaan asenteisiin, kehitettävä uusia raikkaita avauksia ja kannustuskeinoja niin kaupungin omalle henkilöstölle kuin asukkaille ja kaupungin alueella toimiville muille organisaatioillekin. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää myös varautua ilmastonmuutokseen ja kehittää toimintoja, työtapoja ja menetelmiä muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Ilmastonmuutokseen varautuminen onkin jatkossa otettava osaksi jokaisen yksikön energia- ja ilmastotoimia.
6
1 Kaupungin sitoumusten toteuttaminen ja seuranta
1.1 Seudullinen ilmastostrategia, Kaupunginjohtajien yleiskokous ja kunta-alan energiatehokkuussopimus
Seudullinen ilmastostrategia
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian seurannan toinen kaksivuotiskausi (2013-2014) on
käynnissä. Kaupunkiseudun kaikki kahdeksan kuntaa ovat sitoutuneet toteuttamaan valitsemaansa
edelläkävijä-kehityksen visiokokonaisuutta. Ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat
kunnat sidosryhmineen.
Vuonna 2013 jatkettiin käynnissä olevia maankäytön, liikenteen, rakentamisen, energiatehokkuuden ja –
tuotannon sekä jätehuollon, hankintojen ja elinkeinopolitiikan ilmastotavoitteita toteuttavia toimenpiteitä.
MAL-aiesopimuskausi 2013-2015 käynnistyi ja sen tavoitteena on edistää kansallisia ilmasto- ja
energiatavoitteita. Maankäytön osalta täydennysrakentamista kohdistettiin pääasiassa joukkoliikenteen
laatukäytäville ja seutuhallitus hyväksyi hajarakentamisen periaatteet. Rakennesuunnitelman 2040
päivitystyö käynnistettiin ja siinä sijoitetaan asuminen, palvelut ja työpaikat joukkoliikennettä, kävelyä ja
pyöräilyä mahdollistaen. Kärkihankkeeksi nostettiin kaupunkiraitiotie. Rakentamisessa alettiin soveltaa
kehitettyjä ns. TAPRE-työkaluja, asiakirjoja ja menetelmiä, jotka parantavat koko rakennuksen elinkaaren
aikaista energiatehokkuutta. Kuntien välinen energiatehokkuussopimuksia tukeva verkostoyhteistyö
vakiintui ja valmistautuminen uuteen kauteen aloitettiin. Energiahuollon puolella jatkettiin puuperäisen
energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian kehittämistä kohti
energiaomavaraisempaa kaupunkiseutua. Lisäksi useita eri toimijoiden kehityshankkeita jatkettiin
uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiamuotojen edistämiseksi. Sopeutumisen ja varautumisen suunnittelu
käynnistyy kuntien kesken 2014.
Vastuutaho ja lisätietoja
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Ritva Asula-Myllynen
Kaupunginjohtajien yleiskokous
Kaupunki on sitoutunut eurooppalaiseen Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen (Covenant of Mayors)
vuonna 2009. Sen mukaan kaupunki vähentää CO2-päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020
mennessä. Kaupunki on laatinut sitoumusta toteuttavan kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP.
Kaupunginjohtajien yleiskokous edellyttää raportointia joka toinen vuosi. Raportoinnin yhteydessä
päivitetään Kestävän energiankäytön ohjelma. Tampere on päivittänyt ohjelman vuosina 2011 ja 2013. Se
sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla sitoumuksen mukainen CO2-päästövähenemä on mahdollista
saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kestävän energiankäytön ohjelma on laadittu siten, että se tarkentaa
toimenpiteitten osalta seudullista ilmastostrategiaa.
Vastuutaho ja lisätietoja
Kestävä yhdyskunta –yksikkö, Kaisu Anttonen
7
Kuntien energiatehokkuussopimus Tampereen kaupunki on solminut vuonna 2007 vapaaehtoisen Kuntien energiatehokkuussopimuksen
(KETS). Sopimuksen tavoitteena on energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön
lisääminen. Sopimuksella toteutetaan nk. energiapalveludirektiiviä sekä kansallista energia- ja
ilmastostrategiaa. Sopimuksen mukaan Tampereen on tehostettava energiankäyttöään siten, että vuonna
2016 kaupungin energiankulutus on 9 %:ia alempi kuin se oli vuonna 2005. Sopimuksen piiriin kuuluvat
kaikki kaupungin toiminnot paitsi Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos (TKL) ja Tampereen Sähkölaitos
Oy. Sekä Tampereen Sähkölaitos Oy että TKL kuitenkin kuuluvat Tampereen kaupungin energia- ja
ilmastotoimien piiriin ja raportoivat toimistaan vuosittain.
Kaupunki raportoi joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä energiatehokkuustoimistaan Motivaan.
Energiatehokkuussopimuksen mukaista tavoitetta mitataan toteutetuilla aktiivisilla energiansäästö- ja
energiatehokkuustoimenpiteillä, joilla on tietty voimassaoloaika. Raportoidut säästöt ovat laskennallisia ja
niiden yhteisvaikutuksen pitäisi vastata sopimuksen säästötavoitetta vuonna 2016.
Kaikki kolme sitoumusta ovat hieman erisisältöisiä ja niiden tavoitteiden saavuttamista mitataan eri
mittarein. Periaatteessa kaikilla mitataan kaupungin välitöntä energiankäyttöä tai sen aiheuttamia päästöjä.
KETS rajautuu kaupungin omaan toimintaan, sisältäen sen, kuinka kaupunki vaikuttaa kaupungin alueella
toimivien organisaatioiden ja kuntalaisten energiatehokkuustoimiin. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen
rajaus on tehty siten, että siihen kuuluvat ne CO2-päästöjä vähentävät Tampereen kaupungin alueella
tapahtuvat toimet, joihin Tampereen kaupunki voi vaikuttaa. Ilmastostrategia on kattavuudeltaan laajin ja
sen piiriin kuuluu kaikki toiminta Tampereen kaupunkiseudun alueella. Välillistä energiankulutusta ja sen
aiheuttamia päästöjä ei huomioida em. sopimuksissa eikä niitä sen takia mitata ja raportoida.
Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien
ilmastoverkoston keväällä 2011. Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta
ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Verkoston
tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta
kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään
hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken. Verkoston puheenjohtajana toimii Tampereen pormestari
Anna-Kaisa Ikonen ja sihteerinä Tampereen kaupungin ECO2-hanke.
Vastuutaho ja lisätietoja
Tampereen kaupunkikonsernin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä
Ekokumppanit Oy, Suvi Holm
8
1.2 Energia- ja ilmastopolitiikan koordinointi ja ympäristöpolitiikan toimeenpano
Energia- ja ilmastopolitiikan koordinoinnista ja ympäristöpolitiikan toimeenpanosta huolehtii
kaupunkikehitysryhmässä kestävä yhdyskunta yksikkö sekä ECO2-Ekotehokas –Tampere-hanke.
Kaupunkistrategia on uudistettu vuonna 2013 ja Ympäristöpolitiikka 2020 toimeenpanoa on vauhditettu
konsernimääräyksellä.
Kaupunkistrategian toteutumisen seuranta
Yhteinen Tampere- näköalojen kaupunki –kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa elokuussa
2013. Edellistä Tampere virtaa -kaupunkistrategiaa toteutettiin 2009–2013.
Vuoden 2013 loppuun päättynyttä strategiakautta ja sen vaikuttavuutta on arvioitu Mihin Tampere virtasi-
raportissa. Kauden aikana strategian arviointia on tehty yksittäisten vuositavoitteiden ja mittareiden osalta.
Mihin kaupunki virtasi – raportin mukaan, strategiakaudella onnistuttiin energia- ja ilmastopolitiikan osalta
muun muassa joukkoliikenteen käytön lisäämisessä sekä kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Energian
käyttöä tehostettiin etenkin huomioimalla energiatehokkuus rakentamisessa, katuvalaistuksessa ja
joukkoliikenteessä. Seudullinen ilmastostrategia laadittiin vuoteen 2030. Tampereen vuosittaiset
kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät laskuun ja kasvihuonekaasupäästöennusteen mukaan vähenevät 36
prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tampereen Sähkölaitoksen päästöttömien
energianlähteiden osuuksien muutoksilla on keskeinen rooli Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen
kehityksessä. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaishankinnassa on kasvanut yli 20
prosenttiin. Uusiutuvissa energialähteissä on mukana oman vesivoiman ja biopolttoaineiden ohella myös
tuulivoima ja biokaasu.
Ympäristökirjanpito
Kaupunkiorganisaation ympäristökirjanpitoa on kehitetty vuodesta 2011, jonka yhteenvedon pohjalta on
julkaistu vuosittain ympäristötilinpäätös. Ympäristötilinpäätös pohjautuu kirjanpitolautakunnan
kuntajaoston yleisohjeeseen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tilinpäätöksen
yhteydessä. Resurssitehokkuuden vaatimukset kasvavassa kaupungissa lisäävät vertailtavan
ympäristökirjanpidon merkitystä tulevina vuosina. Välillisten ympäristökustannusten- ja säästöjen osuus on
haasteellinen ja vaatii laaja-alaista kehitysyhteistyötä jatkossa.
Kaupunginjohtajien yleiskokous
Tampere on allekirjoittanut vuonna 2009 kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns.
Pormestareiden ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors). Allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat
vähentämään CO2 –päästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kestävän energiankäytön
toimenpideohjelmaan (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) on sisällytetty ne strategian mukaiset
Tampereen kaupungin toimenpiteet, joilla tavoite saavutetaan. Kestävän energiankäytön ohjelman
toteutumista seurataan ja päivitettiin vuonna 2013. Tulokset tukevat kasvihuonekaasupäästöennusteiden
mukaista vähenemistä, mikäli kaupungin yksiköissä energiatehokkuustoimenpiteissä onnistutaan ja
Tampereen Sähkölaitoksen investoinnit uusiutuviin energialähteisiin toteutuvat.
9
Toteutuneet toimenpiteet
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2030 hyväksyttiin joulukuussa 2012. Pormestari antoi
ympäristöpolitiikan toimeenpanoa koskevan konsernimääräyksen syksyllä 2013, jossa muistutettiin
ympäristöhallinnan tiedonkeruusta ja annettiin konserniohje ekotukiverkoston täydentämisestä ja
koulutuksesta.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Energia- ja ilmastotoimien raportti sisällytettiin osaksi Kestävän kehityksen ja ympäristön katsausta 2012,
joka esiteltiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2013. Tavoitteena on että erillisiä, ympäristön tilaa,
ympäristöhallintaa ja kestävän kehityksen indikaattoreita koskevia raportteja ei viedä erillisinä kaupungin
luottamushenkilöelimiin vaan tarkoitus on luoda kokonaiskuvaa vuosittain tapahtuneesta etenemisestä
ympäristökatsauksen muodossa, joka koottiin ensimmäisen kerran tässä muodossa vuonna 2013.
Eco2-Ekotehokas Tampere 2020 sai kolmen vuoden jatkoajan. Eco2 –hanke on erityisesti edistänyt
energiatarkasteluja kaavoituksessa ja energiatehokkuuden edistämistä julkisissa rakennuksissa mm. Tapre-
hankkeessa ja uusiutuvien energialähteiden kokeilua ja käyttöönottoa Resca-hankkeessa. EU-Gugle- hanke
taas edistää energiatehokkuutta korjausrakentamisessa ja sen myötä on saatavissa merkittävää
taloudellista tukea energiaremontteihin Tammelan kaupunginosan kiinteistöissä.
Hankinnat
Ympäristökriteerien sisällyttämisestä kaupungin hankintoihin on käyty lukuisia keskusteluja
hankintaverkoston, tilaajaryhmän ja Tampereen logistiikka liikelaitoksen edustajien kanssa eri yhteyksissä.
Mm. Göteborgin koordinoimaa Kestävien hankintojen yhteishanketta on valmisteltu, ympäristökriteereistä
eri kilpailutusten yhteydessä on koottu tietoa ja kaupungin toimistokalusteiden kierrätysohjetta
valmisteltu. Eettinen kestävän kehityksen näkökulma on ollut esillä Reilun kaupan kaupunki –hankkeessa
monin tavoin.
Koulutus ja tiedotus
Ekotukihenkilöiden koulutus kaupungin yksiköille on aloitettu.
Toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi
Kaupunki on ollut mukana kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian ja Pirkanmaan ilmasto- ja
energiastrategian valmistelussa, jotka valmistuivat 2014. Kaupungin hulevesistrategiaa on toteutettu ja
hyvänä hulevesien käsittelyjärjestelmän esittelykohteena toimii Vuoreksen keskuspuisto.
Muu kehitystyö
Energiatehokkuuden lisäksi uutena näkökulmana on noussut esiin materiaalitehokkuuden ja
resurssiviisauden näkökulmat. Syksyllä 2013 kestävä yhdyskunta –yksikkö järjesti seminaarin Vapriikissa
otsikolla Tähtäimessä vihreä talous –tavoitteena resurssitehokkuus.
Innovatiiviset kaupungit (INKA) hanketta suunniteltiin laajasti vuonna 2013, Tampereen vetovastuulla
olevat teemat ovat älykäs liikenne ja uudistuva tuotanto –molemmat teemoja joissa korostuu energia- ja
materiaalitehokkuus eri näkökulmista. INKA käynnistyy vuonna 2014.
10
Seutuyhteistyö
Seudun ilmastostrategian toetutumista on seurattu ja raportoitu laajassa ilmastotyöryhmässä. Toteumasta
on koottu raportti seutuhallituksen käsittelyyn. Seudun infratyöryhmä on ottanut tavoitteekseen
ilmastonmuutokseen sopeutumisen
Seuranta ja mittarit
Päästötavoitteiden toteutumista seurataan CO2 –raportin avulla toistaiseksi. Tampereen Sähkölaitoksen
polttoainejakaumaa ja päästöjen kehitystä seurataan, muutos uusiutuvien polttoaineiden käytön
lisäämisessä on ollut merkittävä
Tampereen seudun liikennetutkimus osoitti henkilöautoliikenteen kasvun taittuneen joukkoliikenteen
hyväksi, millä saattaa olla jatkossa merkitystä päästöjen vähentämisessä kaluston kehittyessä.
Vastuutaho ja lisätietoja
Kestävä yhdyskunta –yksikkö Kaisu Anttonen ja Heidi Kasila.
11
1.3 Kestävän kehityksen tukitoiminta
Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ympäristöasioiden perustyön mallina käytetään
ekotukitoimintamallia. Ekotuki on toimintamalli kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden huomioimiseksi
työpaikoilla. Työyhteisöihin nimetyt ja koulutetut ekotukihenkilöt opastavat ja motivoivat työtovereitaan
ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia yksiköiden
toimintatavoissa, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Ekotukitoiminta käynnistettiin kaupungin
yksiköissä syksyllä 2013 siihen asti toimineen kestävän kehityksen vastaavien verkoston päivityksellä.
Ekotukihenkilöt motivoivat ja neuvovat oman työnsä ohessa työyhteisön muita jäseniä esimerkiksi energiaa
säästäviin ja jätteitä vähentäviin työtapoihin. Toimintatapojen kehittämisen apuna on alkukartoitusten
pohjalta yksiköissä laadittava vuosittainen yksinkertainen toimintasuunnitelma.
Ekotukitoiminta pyritään ottamaan luontevaksi osaksi työyhteisön toiminnan suunnittelua ja arviointia.
Vuosittaisen arvioinnin ja raportoinnin pohjalta toimintaa ja sen vaikutuksia voidaan kehittää edelleen.
Ekotukihenkilöt tapaavat toisiaan toimialue- ja kaupunkikohtaisissa tapaamisissa ja koulutuksissa.
Ekotukihenkilöt saavat tukea ja koulutusta työhönsä toimintaa Tampereella koordinoivasta kestävä
yhdyskunta -yksiköstä sekä omalta hallinnonalaltaan. Lisäksi tukea ja koulutusta tarjoavat myös muut
asianosaiset kaupungin yksiköt.
Kaupungin toimintayksiköillä ja tytäryhteisöillä on käytössään myös erilaisia sisäisiä kestävän kehityksen
toimintamalleja ja -ohjelmia. Esimerkkeinä näistä ovat päiväkotien, koulujen ja toisen asteen koulutuksen
kestävän kehityksen toimintaohjelmat ja Vihreä lippu -toiminta sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen
ympäristöohjelmat ja sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät.
Toteutuneet toimenpiteet
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Ekotukitoiminnasta ja ekotukihenkilöiden nimeämisestä annettiin konsernihallinnon ohje syyskuussa 2013
(dno:TRE/6506/00.01.01/2013). Tämän jälkeen kaupungin yksiköihin nimettiin runsaat 220
ekotukihenkilöä, verkosto täydentyy edelleen. Lisäksi 17 toimialalle (konsernihallinnon ryhmät,
hyvinvointipalveluiden tuotantoalueet sekä liikelaitokset) nimettiin konserniohjeen mukaisesti oma
hallinnon ekotukihenkilö, jonka kanssa kehitetään toimialueen ekotukitoimintaa ja kytketään kaupungin
ympäristöpolitiikka 2020 osaksi toimialueen johtamista, suunnittelua ja arviointia.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Toiminnan käynnistäminen viivästyi vuoden 2013 aikana, joten ekotukihenkilöiden peruskoulutukset sekä
ympäristöasioiden alkukartoitusten avulla tehtävä toimintatapojen ja ohjeistuksen tarkistaminen
käynnistyy vasta vuoden 2014 keväällä.
Koulutus ja tiedotus
Kestävä yhdyskunta -yksikkö piti kaupungin henkilöstöpäivässä 16.5. omaa esittelypistettä, jossa
henkilöstöllä oli mahdollista tutustua käynnistyvään ekotukitoimintaan sekä osallistua kyselyyn koskien
kaupungin ekotehokkaita toimintatapoja ja eettisiä hankintoja. Ekotehokkaista toimintatavoista
tärkeimmiksi nousivat kestävä liikkuminen, jätteen synnyn ehkäisy sekä lajittelu ja kierrätys.
12
Marras-joulukuun vaihteessa 2013 järjestettiin kaupungin henkilöstölle kaksi infotilaisuutta, joissa kerrottiin
kaupungin ympäristösitoumuksista, ympäristöpolitiikan 2020 toimeenpanosta kaupungin toimialoilla sekä
ekotukitoiminnasta ja sen käynnistämisestä toimintayksiköissä. Infotilaisuuksiin osallistui yhteensä 83
henkilöä, joista valtaosa oli vastikään nimettyjä ekotukihenkilöitä.
Erilaisista kestävän kehityksen teemaviikoista ja tapahtumista tiedotettiin yksiköiden kestävän kehityksen
vastaavien verkoston kautta, ja sittemmin samaan tapaan ekotukihenkilöiden kautta. Tiedostusta
kaupungin kestävän kehityksen työstä ja toiminnasta parannettiin vuoden 2013 aikana päivittämällä ja
ylläpitämällä sekä kaupungin ulkoisia kestävän kehityksen internetsivuja että sisäisiä Loora-sivuja.
Ekotukitoiminta oli esillä myös henkilöstölehti Vilkussa syksyn alussa.
Muu kehitystyö
Ekotukitoimintaa kehitetään aktiivisessa yhteistyössä Suomen suurten kaupunkien kanssa Helsingin
kaupungin koordinoimana.
Seuranta ja mittarit
Kaupunki kokoaa vuosittain kestävän kehityksen indikaattoriraportin, jonka avulla seurataan ja arvioidaan,
kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Raportoinnista ja käytetyistä
indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa. Kaupunkiorganisaation
toiminnan kuormitusta ja ekotehokkuutta mitataan osaltaan mm. kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön
ja veden ominaiskulutusten sekä käytetyn kopiopaperin määrän avulla.
Kustannukset Kestävän kehityksen suunnittelijan työajasta 55 % on osoitettu kaupungin kestävien toimintatapojen ja ekotukitoiminnan koordinointiin. Vastuutaho ja lisätietoja
Kestävä yhdyskunta -yksikkö, kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri.
13
1.4 ECO2-hanke
Vuoden 2012 lopussa päättyi ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen kolmevuotinen käynnistysvaihe,
joka toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Sitran kanssa. Vuonna 2013 ECO2-hanke jatkui
kaupungin omana strategisena projektina. Sen päätavoitteena on edistää kaupungin ilmastositoumusten
toteuttamista ja vähähiilistä kaupunkikehitystä. Toiminnan painopiste suunnattiin ekotehokkaiden
aluekehityshankkeiden kehittämiseen.
Tavoitteet
Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2013 talousarviossa ECO2:lle seuraavat toiminnalliset tavoitteet:
1. Ekotehokkaan ja vähähiilisen kaupungin kumppanuushankkeita kehitetään yhteistyössä kaupungin yksiköiden, yritysten ja tutkimustahojen kanssa.
2. Maankäytön suunnittelu ja ECO2 käynnistävät yhdessä Tampereen nykyisen yhdyskuntarakenteen energian kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen.
3. Kannustimia ja ohjausvälineitä energiatehokkaaseen rakentamiseen ja asumiseen kehitetään yhteistyössä kiinteistötoimen, asuntotoimen ja rakennusvalvonnan kanssa.
4. Ekotehokkaiden kaupunkikehityshankkeiden markkinointia ja viestintää tuetaan järjestämällä foorumeja ja osallistumalla hankkeiden viestintään.
Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston asettamat ECO2:n toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin toimintasuunnitelman mukaisesti. Tavoitteita on toteutettu useissa yhteistyöprojekteissa niin kaupungin yksiköiden kuin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. 1. Ekotehokkaan ja vähähiilisen kaupungin kumppanuushankkeita kehitetään yhteistyössä kaupungin
yksiköiden, yritysten ja tutkimustahojen kanssa. Vuonna 2013 ECO2:n hallinnoimia ja osarahoittamia olivat seuraavat projektit:
- RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas, http://www.hermiagroup.fi/resca/) - CASCADE (Cities exchanging on local energy leadership, http://www.cascadecities.eu/) - TARMO (Tampereen asuinalueet energiatehokkaiksi, http://www.ekokumppanit.fi/tarmo/) - OKRA (Omistajuus kestävässä rakentamisessa,
http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke/hankkeet/omistajuuskestavassarakentamisessa-okra.html)
- Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto - KEKO (Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit,
http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke/hankkeet/ekotehokkuustyokalunjatkokehittaminen.html)
- Co-ZED (Constructing zero energy districts) - TAPRE (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi,
http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke/hankkeet/tapre.html)
- EU-GUGLE (European cities serving as Green Urban Gate towards Leadership in sustainable Energy, http://eu-gugle.eu/fi/)
- Kolmenkulman energiahanke (http://www.verte.fi/verte-t-k/kolmenkulman-uusituvan-energian-/) - Vuoreksen asuntomessutalojen energiaseuranta
14
- Pirkanmaan rakennuskulttuurikeskus (http://www.trkk.fi/tampereen-rakennuskulttuurin-keskus) - Virka-autot yhteiskäyttöön -selvitys - Innovatiiviset kaupungit -hanke (Inka). ECO2 osallistui INKA-hankkeen Älykäs kaupunki -osion
valmisteluun intensiivisesti yhden projektiasiantuntijan työpanoksella lähes koko vuoden 2013 ajan. ECO2:n toiminta oli hyvä pohja Älykäs kaupunki -osion toimintasuunnitelman rakentamisessa. Tampereen kaupunki sai koordinaattorin roolin INKAn Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus -teemassa. Älykäs kaupunki -osiossa ECO2:n painopisteet energia, rakentaminen, liikenne ja kaupunkisuunnittelu ovat vahvasti edustettuina.
2. Maankäytön suunnittelu ja ECO2 käynnistävät yhdessä Tampereen nykyisen yhdyskuntarakenteen
energian kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen. Tavoitteena oli selvittää nykyisen yhdyskuntarakenteen hiilijalanjälki ja tehdä laskentamalli vähähiilisen yhdyskuntarakenteen suunnittelun tueksi. Selvitystä käytetään tausta-aineistona, kun laaditaan kantakaupungin uutta yleiskaavaa. Selvityksen avulla voidaan arvioida erilaisten yhdyskuntarakenteiden hiilipäästöjä ja asettaa tavoitteita tulevalle yhdyskuntarakenteelle. Maankäytön suunnittelu tilasi selvityksen EPECC Oy:ltä. Selvitys perustuu YKR-aineistoon ja EPECC Oy:n aiemmin tekemään EcoCityEvaluator-ohjelmaan. Selvitys tuottaa paikkatietoaineistoa, jossa karttaruutujen perusteella voidaan arvioida erilaisten yhdyskuntarakenteiden päästövaikutuksia. Selvitys valmistuu vuoden 2014 alkupuolella.
3. Kannustimia ja ohjausvälineitä energiatehokkaaseen rakentamiseen ja asumiseen kehitetään yhteistyössä kiinteistötoimen, asuntotoimen ja rakennusvalvonnan kanssa.
Kiinteistötoimen kanssa on kehitetty tontinluovutuksen energiakriteerejä ja kannustimia. Tavoitteena on edistää energiatehokasta rakentamista kansallisten ja EU-tavoitteiden mukaisesti. Heinäkuussa 2012 astuivat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset. Ne kiristivät uudisrakentamisen energiatehokkuutta niin, että se käytännössä vastaa lähes matalaenergiatasoa. Uusien määräysten mukainen A-energiataso vastaa lähes nollaenergiarakentamista, ja B-taso passiivienergiatasoa. Siksi Tampereella luovuttiin vaatimasta A-energiatasoa, kun rakennetaan pientaloja kaupungin tonteille. Sen sijaan kehitettiin kannustin, jossa omakotitalon rakentaja saa tontinvuokrasta alennuksen, jos talo on vaatimustasoa energiatehokkaampi. Kannustinta testattiin vuonna 2013 Koukkurannan alueella. Siellä rakentajille myönnettiin tontinvuokrasta 50 prosentin alennus 5 vuoden ajaksi, jos talon E-luku alittaa 100 uuden energiatodistuksen mukaan laskettuna. Niin Vuoreksen messualueella kuin Koukkurannan alueella tontinvuokrakannustimesta on hyviä kokemuksia. Tähän mennessä (huhtikuu 2014) rakennuslupia on myönnetty alueella 31 kpl. Näistä luvista 20 hakijalla on luvan hakuvaiheessa laskennallinen E-luokka ollut alle 100. Valmistuneista pientaloista neljä, eli kaikki tähän mennessä lopputarkastetut, on täyttänyt kriteerin myös lopullisessa E-todistuksessa. Koska energiatehokkuusluku on erilainen eri kokoisissa omakotitaloissa, yhden E-luvun vaatimus kohtelee rakentajia eri tavoilla. Pienissä omakotitaloissa tavoitteeseen on vaikeampi päästä kuin suurissa. Tästä syystä ECO2-hankkeessa lähdettiin yhdessä kiinteistötoimen kanssa kehittämään neutraalimpaa kriteeriä tontinvuokra-alennukselle. Tähän saatiin apua myös VTT:n tutkijoilta osana OKRA-projektia. Uuden kriteerin mukaan omakotirakentaja saa 50 prosentin tontinvuokra-alennuksen 5 vuodeksi, jos talon energiankulutustaso on korkeintaan 70 prosenttia määräysten mukaisesta tasosta. Tämä periaate koskee kaikkia Tampereen alueella rakennettavia omakotitaloja vuodesta 2014 alkaen.
15
ECO2 on tehnyt yhteistyötä asuntotoimen kanssa TARMO- ja RANE -hankkeissa. Asuntotoimi on myöntänyt kaupungin rahoitusosuuden TARMO-hankkeelle, jossa on edistetty asunto-osakeyhtiöiden energiakorjaustoimintaa ja koulutettu taloyhtiöiden hallituksen jäseniä energiaekspertti-mallin mukaan. RANE eli Rakentamisen ja asumisen energianeuvontakeskus on toiminut yhteistyössä asuntotoimen ja rakennusvalvonnan sekä Ekokumppaneiden kanssa. RANEn energianeuvojat ovat tehneet hyvää yhteistyötä mm. koulutustilaisuuksien järjestämisessä TARMO-projektin, EU Gugle –projektin ja Pirkanmaan Rakennuskulttuurikeskuksen kanssa. 4. Ekotehokkaiden kaupunkikehityshankkeiden markkinointia ja viestintää tuetaan järjestämällä
foorumeja ja osallistumalla hankkeiden viestintään. Vuoden 2013 alusta ECO2 hanke siirtyi kokonaan Tampereen kaupungin hankkeeksi ja samalla hankkeen nettisivut siirrettiin kaupungin käyttämään julkaisujärjestelmään. Osoite säilyi kuitenkin samana www.eco2.fi. ECO2-hankkeen viestintä on pääosin ollut hankkeen piirissä olevien projektien tulosten viestintää. Myös foorumit, seminaarit ja tilaisuudet on pyritty järjestämään yhteistyössä projektien tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kustannukset Tampereen kaupunki rahoitti ECO2-hanketta noin 274 000 eurolla. Ulkopuolista rahoitusta saatiin noin
190 000 €.
Vastuutaho ja lisätietoja
ECO2-hankejohtaja Pauli Välimäki
16
1.5 INKA-projekti
Innovatiiviset kaupungit on Tekesin hallinnoima ohjelma, jossa Tampereen vetovastuulla on älykäs
kaupunki ja uudistuva teollisuus kokonaisuus. Ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten
kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungit ovat ohjelman keskiössä olennaisena toimijana.
Tavoitteet
Vuoden 2013 tavoitteena oli tunnistaa osaamiseen perustuen kansalliset kumppanit sekä kärkiteemat.
Tampereen kaupunkiseudun kumppaneita Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa ovat
pääkaupunkiseutu, Oulun kaupunkiseutu, Turun kaupunkiseutu ja Lahden kaupunkiseutu. Älykäs kaupunki
kärkiteemoja ovat älykäs liikenne, resurssiviisaat verkostot ja teolliset symbioosit sekä tulevaisuuden talot
ja tilat.
Toteutuneet toimenpiteet
Toiminta alkaa varsinaisesti vuonna 2014.
Seuranta ja mittarit
Seurannasta ja mittareista päätetään vuoden 2014 aikana. Kustannukset Suoria kustannuksia ei syntynyt vuoden 2013 aikana. Valmisteluun käytettiin kuitenkin useiden henkilöiden työpanosta. Vastuutaho ja lisätietoja
Kaupunkikehitysryhmä, INKA-projekti, Jari Jokinen
17
2 Hankinnat ja laitteiden vuokraus
2.1 Hankinnat
Tampereen Logistiikan hankintaryhmä kilpailuttaa Tampereen kaupungin yksiköiden hankintoja ja vastaa
yhteishankittavien tuotteiden kilpailutuksesta ja hankintasopimusten hallinnasta. Vuosittain kilpailutuksia
tehdään noin 200 kappaletta.
Tavoitteet
Tavoitteena on hoitaa kaupungin hankinnat kokonaistaloudellisesti edullisesti ja ekologisesti. Hankintojen
toteutusta ohjaavat hankintalaki ja kaupungin omat hankintaohjeet.
Tavoitteena on ohjeistaa hankintojen valintaperusteista päättäviä henkilöitä ympäristökriteerien käytöstä
ja tarjota heille esimerkkejä, jotka auttavat energiatehokkaiden ja ympäristöä vähän kuormittavien
hankintojen tekemisessä. Hankintaryhmä tilastoi myös tarkasti erilaisten ympäristökriteerien käyttöä
kilpailutuksissaan.
Toimenpiteet
Hankintaryhmä on pyrkinyt lisäämään ympäristökriteerien käyttöä kilpailutuksissa vuoden 2013 aikana.
Kriteerejä hyödynnetään sekä ehdottomissa laatuvaatimuksissa että vertailuperusteena.
Ympäristökriteerien käytön mahdollisuudet vaihtelevat erilaisissa kokonaisuuksissa ja niiden
käyttömahdollisuuksia mietittäessä on huomioitava myös hankinnan kokonaistaloudellisuus ja minkälaista
vaikuttavuutta on mahdollista saavuttaa panokseen nähden.
Muutamina esimerkkeinä energia- ja ympäristökriteerien huomioimisesta voidaan mainita esim. ajoneuvo-,
joukko- ja tilausliikenne sekä kalustehankinnat. Ajoneuvojen osalta on vaadittu mm. tiettyä päästöluokkaa
ja ajoneuvojen kulutus- ja päästötietoja (kulutus l/km ja CO2-päästöt g/km). Liikennekilpailutuksissa on
asetettu päästöluokkaan erilaisia vähimmäisvaatimuksia riippuen liikennöitävistä linjoista sekä vaadittu,
että liikennöitsijän on liityttävä ennen sopimuksen allekirjoittamista joukkoliikenteen
energiatehokkuussopimukseen. Kalustekilpailutuksissa on vaadittu valmistuksessa käytetylle puutavaralle
asetettu vaatimuksia mm. sertifikaatin suhteen sekä kromaukselta on vaadittu 3-arvoista käsittelyä eli ns.
”ekokromausta”.
Seuranta ja mittarit
Ympäristökriteerien käytön laajuutta kaupungin hankinnoissa seurataan mittaamalla kilpailutusten
lukumäärää, jossa tällaisia kriteereitä on käytetty. Mitataan sekä ehdottomina vaatimuksina olevia että
vertailuperusteena olevia kriteereitä.
Vastuuyksikkö ja –henkilö
Hankintapäällikkö Antti Sinervo ([email protected], 040-8062154)Tampereen Logistiikka
18
2.2 Koneiden vuokraus
Tampereen Logistiikan vuokraamo tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalvelua kaupungin yksiköiden käyttöön.
Vuokraamon valikoimista löytyy mm. talo- ja maarakennus koneita ja laitteita, työkaluja, siirrettäviä
työmaasuojia, veneitä, rakennustelineitä ja aitoja. Samassa yhteydessä toimiva rakennustarvikevarasto myy
rakennustarvikkeita kaupungin yksiköille.
Tavoitteet
Tavoitteena on tarjota kaupungin yksiköiden tarvitsemia kone- ja laitevuokrauspalveluita. Vuokrattavaa
kalustoa on huollettu, testattu ja kalustoa uusitaan, jotta kalusto toimii energiatehokkaasti.
Vastuuyksikkö ja –henkilö
Vuokraamomestari Veikko Luukkonen, 050 555 2571, [email protected]
19
3 Kaupunkiympäristön kehittäminen ja maankäytön suunnittelu
3.1 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - EHYT
Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä on selvitetty kantakaupungissa EHYT –hankkeessa. Työssä on etsitty
asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Siinä on
painotettu täydennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitetty myös alueiden
käyttötarkoituksen muutostarpeita sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia muun kuin
asuntorakentamisen tarpeisiin.
Tavoitteet
Energiankäyttöä ajatellen tavoitellaan maa-alaan, kunnallistekniikkaan ja julkisiin palveluihin sidotun
pääoman nykyistä parempaa hyödyntämistä. Täydennysrakentamisella tuetaan ja kehitetään
joukkoliikennettä ja siten vähennetään henkilöautosidonnaisuutta ja siihen liittyvää energiankulutusta.
Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyy myös toimintojen sekoittamisen periaate. Se tarkoittaa
työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja vapaa-ajan toimintojen limittymistä siten, että liikenne vähenee
kokonaisuudessaan.
Toteutuneet toimenpiteet
EHYT -hanke on jatkunut aikataulultaan vaiheistetulla eri kaupunginosien yleissuunnittelulla sekä eri
teemoja, kuten korkeaa rakentamista, koskevalla selvityksellä. Yleissuunnitelmat johtavat
asemakaavamuutoksiin, ja ne laaditaan osittain samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa, samalla
kehittäen sekä suunnittelumenetelmiä että -prosesseja.
Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 16.4.2013 Haukiluoman täydennysrakentamista koskevan
yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitelman yhteydessä laadittiin myös
ekotehokkuusselvitys.
Yleissuunnitelmassa esitetään Haukiluoman yleissuunnittelualueelle neljä uutta kerrostalojen
korttelialuetta, viisi uutta kaupunkirivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialuetta sekä yksi uusi
erillispientalojen korttelialue. Pysäköinnille on haettu sekä korttelikohtaisia että keskitettyjä ratkaisuja.
Tesoman yleissuunnitelman laadinta käynnistyi vuonna 2013. Yleissuunnitelmassa tutkitaan
täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Tesomalla alueen kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja ympäristön
arvot huomioon ottaen.
Yleissuunnitelmassa täydennysrakentamisen tavoitteena on monipuolinen, elinkaariasumista edistävä
asuntojakauma, kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden säilyttäminen ja parantaminen, kevyen ja
joukkoliikenteen edistäminen ja pysäköintiratkaisujen kehittäminen sekä viheryhteyksien ja palveluiden
turvaaminen. Yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 12.9. - 14.10. 2013 välisen ajan.
Tesoman yleissuunnitelma-aluetta analysoiva maankäytön suunnittelussa pilotoiva
ekosysteemipalveluselvitys laadittiin samaan aikaan laajemman kantakaupungin
ekosysteemipalveluselvityksen kanssa. Selvityksellä on ohjaava vaikutus yleissuunnitteluun.
20
Avoimien maisematilojen selvityksen laadinta jatkui vuonna 2013. Selvityksen tavoitteena on luoda
kokonaiskuva erityyppisistä avoimista maisematiloista, kartoittaa ja arvottaa kantakaupungin merkittävät
avoimet maisemat, arvioida niiden suhdetta kaupunkirakenteeseen ja yhdyskuntarakenteen
eheyttämiseen, sekä luoda edellytyksiä avointen maisematilojen säilymiseen aktiivisen hoidon piirissä ja
alueellisesti yhtenäisinä.
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Täydennysrakentamisen EHYT -yleissuunnittelua jatkettiin yhdyskuntasuunnittelu-ryhmässä, siten, kun se
maankäytön suunnittelussa on organisoitu.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Suunnittelua on tehty tiiviisti yhteistyössä asemakaavoituksen kanssa. Osallistaminen on ollut yhteistä.
Tesomalla pilotoidaan ministeriöiden yhteisen asuinalueohjelman Tampereen projektin ”Oma Tesoman”
yhteydessä, osallistuvaa budjetointia, jossa asukkaat päättävät rahan käytöstä tietyissä kehityskohteissa.
Ohjelmaan on hakeuduttu mm. täydennysrakentamisen suunnittelun ja kaupunkikehittämisen hankkeiden
johdosta.
Koulutus ja tiedotus
Yleissuunnitelmien laadintaan liittyvää tiedotusta ja osallistumista toteutettiin monipuolisesti yhdessä
asemakaavoituksen ja Oma Tesoma -projektin kanssa.
Muu kehitystyö
Ekosysteemipalveluselvitys (ks. edellä)
Kustannukset
EHYT -hankkeen tuottamasta yhdyskuntarakenteen suunnittelusta energiatehokkuutta korostavalla tavalla
syntyviä kustannuksia ei ole määritelty. Työ tehdään osana maankäytön suunnittelun palvelukokonaisuutta.
Varsinainen täydennysrakennuttaminen on pääosin yksittäisten kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden
toimintaa, josta ne saavat myös taloudellisen hyödyn. Kaupungin panostus kustannuksiin kohdistuu tässä
vaiheessa yleissuunnittelun laadintaan.
Kaupungin ulkopuolisilta konsulteilta on tilattu Tesoman ja Haukiluoman yleissuunnitelmiin liittyvää
suunnittelua ja selvityksiä yhteensä 86 500 eurolla vuonna 2013.
Seuranta
EHYT -hankkeen puitteissa tehtävä työ on ohjelmoitu kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa
hyväksymässä vuosittaisessa kaavoitusohjelmassa.
Vastuutaho ja lisätietoja
Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen
21
3.2 Moderni kaupunkiraitiotie
Raitiotiesuunnittelun kantavana ajatuksena on seudun liikennejärjestelmävisio liikkumistapojen uudistamisesta. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostetaan palvelutasoa nostamalla. Raitiotiellä tavoitellaan yli 40 000 matkustajaa vuorokaudessa. Raitiotien varrella ja pysäkkiympäristöissä kehitetään maankäyttöä ja tutkitaan täydennysrakentamista. Pysäkkiympäristöt tarjoavat hyvät edellytykset niiden kehittämiselle alueina, joilla eri toiminnot ja kulkumuodot kohtaavat. Sen ansioista niiden tuntumassa asuvien autonomistamisen tarve vähenee. Nämä alueet tarjoavat myös palveluverkoston kannalta hyvin saavutettavia kohteita. Alustava yleissuunnitelma kaupunkiraitiotien ensimmäisestä osasta, 23 km pituisesta linjasta välille Hervanta - Keskusta – Lentävänniemi, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2011 jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitelman laatimisen hankinta kilpailutettiin yhdessä Turun kaupungin kanssa synergiaetujen vuoksi. Tämän varsinainen yleissuunnittelu aloitettiin 2013 vuoden alusta, ja se päättyy raportin valmistuessa huhtikuussa 2014. Yleissuunnitelman aikana tehtiin alustava linjauspäätös raitiotien kaksihaaraisuudesta: Hervanta – Lentävänniemi ja Kaupin Kampus/TAYS – keskusta. Linjauspäätös koskien vaihtoehtoja Pispalan valtatie tai Paasikiventie tehdään samassa yhteydessä, kuin valtuusto päättää raitiotien rakentamisesta. Yleissuunnitelman yhteydessä on arvioitu, että raitiotiekäytävään on sijoitettavissa lähes 35 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Nykytilanteessa käytävässä on 108 700 asukasta. Suunniteltu raitiotie yhdistäisi Tampereen, kaupunkiseudun ja Pirkanmaan suurimmat asutus- ja työpaikkakeskittymät sekä pääosan Tampereen merkittävimmistä kunnallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti tärkeistä käyntikohteista Tavoitteet
Tulevaisuudessa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijunaverkko ja katuverkossa kulkeva moderni
kaupunkiraitiotie muodostavat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen rungon, joka hyödyntää
tehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen parhaita ominaisuuksia.
Toteutuneet toimenpiteet
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Kaupunki palkkasi projektipäällikön hankkeelle yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa. Ohjausryhmä ja
projektiryhmä ovat poikkihallinnollisia.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Moderni kaupunkiraitiotie on poikkihallinnollinen hanke, joka on edistänyt mm. maankäytön suunnittelun
ja liikennesuunnittelun yhteistyötä. Hankkeelle on muodostettu oma ohjausryhmä, jossa ovat mukana
Kaupunkikehityksen ja Kaupunkiympäristön kehittämisen edustajia.
Koulutus ja tiedotus
Raitiotieprojektin internetsivut, avoin yleisötilaisuus 10.4.2013, 9 kpl kaupungin julkaisemaa tiedotetta,
internetkysely (n. 2300 vastausta).
22
Muu kehitystyö
Tampereen kaupungin asemakaavoituksen pysäköintinormin tarkistamiseen tähtäävä pysäköintipolitiikan
valmistelu on käynnistynyt samanaikaisesti. Liityntäpysäköinti sisältyy siihen.
Seutuyhteistyö
Valtio ja Pirkanmaan liitto ovat olleet mukana suunnitteluprosessissa.
Kustannukset
Kaupungin ulkopuolisilta konsulteilta on tilattu kaupunkiraitiotiehen liittyvää suunnittelua ja selvityksiä
yhteensä 467 800 eurolla vuonna 2013.
Vastuutaho ja lisätietoja
Kaupunkiympäristön kehittäminen, projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen
23
3.3 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten selvitys
Kantakaupungin yleiskaavan pohjaksi määriteltiin kaupunkirakenteen ekotehokkuus vyöhykeajattelun
mukaisesti (hiilijälki, energiankulutus, liikkuminen, palvelut). Vyöhykkeiden tunnistaminen otetaan avuksi
kaupunkirakenteen kehittämisessä ekotehokkuuden lisäämisen näkökulmasta ja mallinnetaan
ekotehokkaan kaupunkirakenteen toteuttamista Tampereella päästötavoitteiden saavuttamiseksi.
Ilmastovaikutusten selvityksen tuloksena syntyy päivitettävä kaupunkirakenteen ekotehokkuuden vyöhyke-
malli, joka sisältää tiedon eri alueiden ominaispiirteistä (hiilijälki, energiankulutus, muut tekijät). Tietomalli
pohjautuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoihin ja siinä huomioidaan eri
suunnitelmatasojen tavoitteita, joita ovat mm. kaupunkiseudun rakennemalli, kantakaupungin
eheyttämisen selvitys (EHYT), Tampereen liikennesuunnitelmat ja Tampereen seudun rakentamisen
energiatehokkuustiekartta.
Tavoitteet
Laajempana tavoitteena on kaupunkirakenteen ekotehokkuuden lisääminen. Vuoden 2013 tavoitteena oli
saada Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten selvitys valmiiksi.
Toteutuneet toimenpiteet
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Työkalun valmistuttua laaditaan skenaariot kantakaupungin yhdyskuntarakenteen kehityksestä ja
arvioidaan, miten ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Arvioinnin tuloksena listataan mitä toimenpiteitä
tulisi tehdä yhdyskuntarakenteen ekotehokkuuden parantamiseksi.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Vyöhykemalli-työkalun avulla voidaan jatkossa arvioida ja seurata yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta.
Tekniset muutokset
Työkalu valmistuu kevään 2014 aikana.
Seuranta ja mittarit
Kantakaupungin yleiskaava sisältyy kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen hyväksymään
kaavoitusohjelmaan.
Kustannukset
Konsultilta tilattu työ maksoi 25 400 euroa vuonna 2013.
Vastuutaho ja lisätietoja
Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio
24
3.4 Kaavoituksen arvioinnin ja suunnittelun ohjaaminen energiatehokkuuteen
Tampereen kaupunki osallistuu Tekesin rahoittamaan Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit
(KEKO) -hankkeeseen, jossa kehitetään työkalua kaavojen ekotehokkuuden arvioimiseen. Hankkeen
toisessa vaiheessa testataan työkalua sekä mukana olevien tutkijoiden toimesta että kaupunkien omana
työnä.
Asemakaavoituksessa valmistui kestävän kehityksen suunnitteluohje asemakaavojen vaikutusten arvioinnin
tueksi.
3.4.1 Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit, KEKO B -hanke
Tavoitteet
Tavoitteena vuonna 2013 oli osallistua hankeen ohjausryhmätyöskentelyyn ja työpajoihin. Lisäksi
tavoitteena oli saada tamperelaisia kohteita tutkijoiden pilottikohteiksi sekä valita omia testauskohteita ja
aloittaa testaaminen työkalun ensimmäisen version valmistuttua.
Tutkijoiden pilottikohteiksi KEKO B -hankkeessa valittiin 29 ehdotetusta kohteesta Helsingin yleiskaava,
Lahden radanvarsi, Mikkelin Graanin ranta, Tampereen Vuoreksen Isokuusen yleissuunnitelma ja Skanskan
kohde Tampereen Härmälänrannassa.
Maankäytön suunnittelun omaksi testikohteeksi valittiin Vuoreksen Isokuusi II asemakaava.
Työkalun valmistuttua maankäytön suunnittelun henkilökunta koulutetaan ja työkalu otetaan käyttöön
kaavojen ekotehokkuuden arvioinnissa. Tämä johtaa sekä tietoisuuden lisäämiseen että ekotehokkaimpiin
suunnitelmiin.
Toimenpiteet
- Tampereen kaupungin edustajia osallistui hankkeen ohjausryhmä- ja työpajatyöskentelyyn
- Tampere ehdotti tutkijoille pilottikohteita hankkeeseen ja Vuoreksen Isokuusen yleissuunnitelma tuli
valituksi
- Myös Härmälänranta valittiin mukaan pilottikohteeksi (Skanskan ehdottama kohde)
- Tampere lupasi myös testata työkalua itse omaan suunnittelukohteeseen. Kohteeksi valittiin
Isokuusen toisen vaiheen asemakaava.
Seuranta ja mittarit
Seuranta tapahtuu KEKO B -hankkeen ja ECO2-hankkeen johtoryhmissä.
Vastuutaho ja lisätietoja
ECO2-hankkeen johtaja Pauli Välimäki ja ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff
25
3.4.2 Asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohje
Tavoitteet
Tavoitteena oli saada asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohje valmiiksi ja käyttöön.
Suunnitteluohjetta kehitettiin aikaisemmasta kestävän kehityksen työkalusta ohjaamaan asemakaavan
vaikutusten arviointia ja sisältöä enemmän kestävän kehityksen teemojen suuntaan (ekologinen,
kulttuurinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys). Suunnitteluohje sisältää luettelona asiat ja sisällöt sekä
kysymykset MRL:n ja MRA:n rakenteen mukaisesti. Tarkoituksena on liittää suunnitteluohje osaksi
asemakaavojen vaikutusten arviointia.
Toteutuneet toimenpiteet
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Ohje valmistui joulukuussa 2013. Se toimii muistilistana suunnittelijoille kestävän kehityksen eri
ulottuvuuksista ja niiden huomioon ottamisesta suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Sitä on tarkoitus käyttää
kaikissa keskisuurissa ja suurissa asemakaavoissa. Ohje on myös toimitettu kaavan laadinnan
puitesopimuskumppaneille.
Tekniset muutokset
Tulokset liitetään osaksi kaavaluonnosvaiheen vaikutusten arviointia. Kestävän kehityksen arvioinnista
kerrotaan asemakaavaselostuksessa tai erillisessä arviointiliitteessä.
Koulutus ja tiedotus
Asemakaavoituksen henkilökuntaa koulutettiin ohjeen käytössä.
Seuranta ja mittarit
Suunnitteluohjeen käytöstä kerätään kokemuksia vuoden 2014 aikana ja niiden pohjalta arvioidaan ohjeen
käytettävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.
Vastuutaho ja lisätietoja
Projektiarkkitehti Vesa Kinttula ja ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff
26
3.5 Vuoreksen kaupunginosa
Vuorekseen valmistuneiden asuntojen kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 472 asuntoa ja jo rakenteilla
olevissa kohteissa on lisäksi valmistumassa 270 asuntoa. Edellä mainittujen lisäksi yli 20 rakennuttajaa,
rakennusliikettä ja investoria on varannut alueelta tontteja, joiden yhteenlaskettu asuntomäärä on yli 1500.
Vuoreksen uuden kaupunginosan toteutusaikatauluun vaikuttaa ratkaisevasti yleinen taloudellinen tilanne
sekä rakennusalan ja asuntomarkkinoiden kehitys.
Kun kaikki hankkeet lasketaan yhteen, niin jo rakennetut kuin suunnittelussa ja ennakkomarkkinoinnissa
olevat, asuntoja on joko valmiina tai käsillä olevien hankkeiden myötä rakentumassa noin 5000 asukasta
varten. Koko tämän tuotannon toteutus kestää 3–4 vuotta, ja siten 5000 asukkaan raja saavutettaneen
vuosina 2016–2017. Asukkaita vuoden 2014 alussa Vuoreksessa oli noin 800.
Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa Vuoreksessa tavoitteina pidetään korkeatasoista ja viihtyisää
ympäristöä, joka rakennetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Vuorekseen on jo nyt toimiva
joukkoliikenneyhteys ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet eli Vuoreksessa on mahdollista asua ilman omaa
autoa. Rakennetulla alueella syntyvien hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn kiinnitetään erityistä
huomiota. Keskeinen osa hulevesien käsittelyn kokonaisjärjestelmässä on Vuoreksen keskuspuisto, joka
alkaa olla pääpiirteissään valmis. Kaavamääräyksillä on ohjeistettu tonteilla tapahtuva hulevesien käsittely.
Toteutusvaiheessa rakennushankkeista vastaavien edellytetään kiinnittävän huomiota mm. tonttien
rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn ja lopullisten järjestelmien tekniseen toimivuuteen ja
huollettavuuteen.
PuuVuores-hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset Isokuusen puukaupungille, jossa puukerrostalot,
puiset liikerakennukset sekä puiset pientalot muodostavat yhtenäisen arkkitehtonisen kokonaisuuden.
Tavoitteena on myös kehittää Isokuusesta hiilineutraali asuinalue, jossa ekotehokkuuteen,
energiajärjestelmiin ja asuinalueen toteuttamisen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota
suunnittelun ja toteutuksen kaikissa vaiheissa. Isokuusen yleissuunnitelma on mukana kaupunkien ja
kuntien aluetasoiset ekolaskurit (KEKO) –hankkeessa yhtenä pilottikohteena.
Suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä ECO2-hankkeen asiantuntijoiden kanssa ja rakennushankkeiden
toteuttamista ohjataan laaturyhmämenettelyllä. Näin varmistetaan Vuoreksen tavoitteiden toteutuminen.
Vuoreksessa jätteiden keräys hoidetaan imukeräyksenä, joka vähentää merkittävästi
kokonaisenergiatarvetta ja päästöjä perinteiseen jäteautolla tapahtuvaan keräykseen verrattuna.
Asuntomessualueen pientaloille on käynnistetty vuonna 2013 tutkimusprojekti, jossa verrataan toteutunutta energiankulutusta laskennallisiin arvioihin, asukkaiden kokemuksia energiaratkaisujen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tehdään mittauksia sisäilmaolosuhteista. Tutkimus toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) talotekniikan koulutusohjelman hankkeena. Mukana tutkimusprojektissa on myös Ekokumppanit Oy, ECO2‐hanke ja rakennusneuvonta sekä laitevalmistajia ja palveluntarjoajia. Ranen toiminta Vuoreksessa 2013 Rane osallistui Vuoreksen alueen kehittämiseen järjestämällä koulutustilaisuuksia Koukkurannan rakentajille ja olemalla ohjaavana tahona Vuoreksen asuntomessukohteiden seurantatutkimuksessa. Siihen
27
osallistui 15 messukohdetta. Kyselyllä selvitettiin, kuinka hyvin asukkaat osaavat käyttää kotiensa taloteknisiä järjestelmiä. Lisäksi Rane järjesti myös yhteistyössä Suomalaiset Tulisijat Ry:n ja TAKKin kanssa muurausleirin, jonka aikana muurattiin varaavat tulisijat kahteen Koukkurannan omakotikohteeseen. Rane järjesti keväällä Tampereella Rakentajakoulun seudun kuntien rakentajille, johon myös moni Koukkurannan rakentajista osallistui. Rane osallistui Tampereen kaupungin Koukkurannan rakentajille suunnattuun tontti-infoon. Tilaisuuksissa kerrottiin Ranen toiminnasta ja jaettiin Motivan rakentamisen ja asumisen neuvontamateriaalia. Rakentajakoulun lisäksi Rane järjesti Vuoreksen Koukkurannan alueen rakentajille erityistä rakentamiseen ja energiatehokkuuteen liittyvää koulutusta. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä kaksi kertaa. Tilaisuuksien aiheina olivat esimerkiksi lämmitysjärjestelmien valinta ja ilmatiiveyden merkitys, hulevesien hallinta osana pihojen suunnittelua ja valaistuksen suunnittelu sekä huoltokirjan merkitys ja tärkeys. Näiden lisäksi järjestettiin infotilaisuus mahdollisuudesta osallistua ryhmähankintaan ja muurausleiriin.
28
3.6 Infra
29
3.7 Katu- ja ulkovalaistus
Tavoite
Tavoitteena on uusia valaistus energiatehokkaaksi ja parantaa energiatehokkuutta 30 % vuoteen 2020
mennessä. Tämä tarkoittaa ohjauksen uusimista valaisinkohtaiseksi ja laitteiden uusimista eli mm. poistaa
käytöstä kaikki elohopeahöyryvalaisimet ja lisätä energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöä, kuten
suurpainenatrium ja LED-tekniikka. Lisäksi tavoitteena on lisätä valaisimien energiatehokkuutta sekä saada
aikaan energiansäästöä valaisimien tehonpudotuksella ja himmennyksellä.
Valaistusverkon uudistamisen yhteydessä vaihdetaan vuosittain noin 2000 valaisinta ja sillä saavutetaan
noin 50 - 70 % säästö energiakulutuksessa. Se tarkoittaa tehonkulutuksessa noin 130 – 170 kW, joka
energiankulutuksena on noin 470 000 – 650 000 kWh/v.
Nykyisen ohjausjärjestelmän tehokkaalla käytöllä pyritään noin 8 % säästötavoitteeseen vuosittain.
Järjestelmällä on mahdollisuus päästä n. 25 % säästöihin, mutta silloin valaistus täytyy sammuttaa yöllä
pitkiksi ajoiksi laajoilta alueilta.
Lyhyt kuvaus toimenpiteistä
Valaistusverkon uudistamista nykyisellä menetelmällä ja toimintamallilla jatketaan. Tämä tarjoaa
laadukkaampaa valaistusta ja lisää turvallisuutta pimeän aikana. Lisäksi tämä tehostaa energiatehokkuutta
ja vähentää huollon sekä korjauksen tarvetta. Uusimista tehdään katusaneerauksien yhteydessä ja
katuvalosaneerauksella, oman vuosiohjelman mukaisesti.
Vuoden 2011 alusta kaikki katu- ja puistovalaisimet on varustettu tehonpudotuksella tai himmennyksellä,
jotta saavutetaan suurempi energiansäästö ja päästään asetettuihin tavoitteisiin. Vuoden 2013 alusta kaikki
puistokohteet toteutetaan LED-valaistuksella. Nykyisen ohjausjärjestelmän optimointu käyttö on aloitettu
vuoden 2013 syksyllä. Vuoreksen alueella on otettu käyttöön valaisinkohtainen ohjausjärjestelmä, jolla
pystytään ohjaamaan ja seuraamaan valaistusta pistekohtaisesti. Järjestelmään voidaan asettaa
valaistusryhmiä (esim. katujen mukaan), jolloin niille voidaan asettaa erilaisia toimintamalleja
(himmennysohjelma).
Vuoreksen kaupunginosa toteutetaan pääsääntöisesti himmennettävällä LED-valaistuksella. Asennukset
alkoivat syksyllä 2011. Alueen asennuksia jatketaan ja vuonna 2014 tehdään mudenkin asuinalueiden
valaistussaneerausta led-valaistuksella. Vuoden 2013 loppuun mennessä led-valaisimia on asennettu noin
1200 kpl. Vuoden 2014 aikana on tavoitteena asentaa noin 800 LED-valaisinta.
Hankinnat
Hankinnoissa otetaan huomioon energiatehokkuus, elinkaarikustannukset, ja kierrätysmahdollisuudet.
Ominaisuudet määritellään suunnitteluvaiheessa ja hankintavaiheessa tarjoaja saa tarjota myös vastaavilla
laitteilla hankintaa.
Kehitystyö
Ulkovalaistuksen kehityshankkeet keskittyvät pääasiassa LED-valaistuksen ongelmien ratkaisuun ja
ohjausratkaisuihin.
30
Toteutusaikataulu
Valaistusverkon uusimista tehdään ympäri vuoden, ja se on jatkuvasti käynnissä oleva toimintamalli. LED-
katuvalaisimia asennetaan Vuorekseen, keskustaan ja asuinalueille muun rakentamisen yhteydessä.
Ohjausjärjestelmän optimointi on valmis ja sen hyödyntäminen alkoi syksyllä 2013.
Vaihesammutustoiminto on käytössä toistaiseksi ja se alkoi syksyllä 2013. Uusi ohjausjärjestelmä on otettu
käyttöön Vuoreksessa syksyllä 2013. Järjestelmän laajentaminen alueella jatkuu 2014.
Kustannukset
Katusaneerauksien yhteydessä uusitaan valaistuslaitteita noin 1 M€:lla ja katuvalo-saneerauksen
yhteydessä 1,8 M€:lla. Vuodelle 2014 on haettu ELY-keskuksen energiatukea. Tuki on 15 % kustannuksista.
Katuvalaistuksen uusiminen katusaneerauksen yhteydessä kuuluu katusaneerausurakkaan, jonka teettävät
kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttajat. Katuvalosaneerauksen kohteista suurin osa kilpailutetaan
ja loput urakoi Tampereen Vera Oy.
Uusi ohjausjärjestelmä on hankittu kokonaispalveluna 10 vuoden sopimuksella, jossa on erikseen sovittava
5 vuoden optio. Kustannus on 32,5€/keskus/kuukausi. Keskuksia on noin 362 kappaletta. Säästötavoite
vuodelle 2014 on 8 % vuoden 2011 energiakulutasosta. Ohjausjärjestelmä toimii itsenäisesti, joten se vaatii
työaikaa ainoastaan kunnossapitotoiminnoissa.
Vuoreksen valaisinkohtainen järjestelmä on osa nykyistä palvelusopimusta ja järjestelmän laajennus
tehdään Vuoreksessa valaisinkohtaisena.
LED-katuvalaisimen hankinnan lisäkustannukset ovat normaaliin valaistukseen verrattuna noin 50 – 150 %.
Led-valaisimet ovat pitkäikäisiä ja niiden himmennysominaisuudet ovat hyvät. Nämä kompensoivat korkeaa
hankintahintaa, kun tarkastellaan kustannuksia koko elinkaaren ajalle.
Vastuuyksikkö ja –henkilö
Vastuutaho katu-, tie-, puisto-, tori- ja sataman valaistuksesta on kaupunkiympäristön kehittäminen.
Uusimista ohjelmoi ja rakennuttaa rakennuttajainsinööri Mika Heikkilä, joka toimii myös kunnossapidosta
vastaavana käytönjohtaja. Rakennuttamispäällikkönä toimii Milko Tietäväinen ja suunnittelupäällikkönä Ari
Vandell. Tilaajapäällikkönä toimii Risto Laaksonen.
Seuranta ja mittarit
Tavoitteen toteutumista seurataan katuvaloverkon kokonaisteholla (kW), keskimääräisellä valopisteen
teholla (kW/valopiste) ja energian kulutuksella (MWh).
LED-katuvalaisimien sähkötehoa (W) ja valotehoa (lm) verrataan tämän päivän tekniikkaan, joka on
suurpainenatriumlampullinen valaisin.
31
Kulutustiedot
Vuosi Kokonais-
kulutus MWh/a
Teho kW
Valaisin-pisteitä
kpl
Kulutus kWh/piste/a
Teho W/piste
Paloaika vuodesa
h
2013 18 269 4 827 40 164 455 120 3 729
2012 18799 4 897 39 187 480 125 3 839
2011 18998 5 046 38 438 508 133 3 765
1993 25 900 6 756 37 501 691 180 3834
2009 19378 5 280 37 410 518 141 3670
2008 20708 5 318 37 421 553 142 3894
2007 20919 5 425 37 489 558 145 3856
2006 20798 5 426 37 199 559 146 3833
2005 21102 5 511 36 958 571 149 3829
2004 21624 5 586 36 814 587 152 3871
2003 21561 5 783 36 843 585 157 3886
2002 22931 5 897 36 308 632 162 3862
2001 23 087 5726 36 241 637 158 3898
2000 25 200 6401 35 862 703 178 3937
1999 26 540 6741 37 809 702 178 3937
1998 27 100 6 883 40 923 662 168 3937
1997 28 800 7 214 41 858 688 172 3992
1996 27 500 7 166 41 143 668 174 3838
1995 24 800 7 088 40 396 614 175 3499
1994 26 900 6 991 39 659 678 176 3848
1993 25 700 6 805 38 176 672 178 3785
1992 24 500 6 618 36 671 668 180 3702
1991 23 500 6 441 35 765 657 180 3649
1990 24 100 6 352 35 040 688 181 3794
Taulukko 1. Katuvalaistuksen valaistusenergian kulutustietoja 1990-2013.
32
Kaavio 1. Kokonaiskulutuksen, valaisinpisteiden lukumäärän ja valopisteen kulutuksen kehittyminen
vuosina 1990-2013.
Kaavio 2. Katuvalaistuksen kokonaisenergiankulutus (MWh/a) ja paloaika (h) vuodessa.
33
Kaavio 3. Ulko- ja katuvalaistuksen toteutunut sähkönkulutus ja tavoitekulutus (MWh/a). Säästötavoite,
-9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
34
4 Liikenne, liikkuminen ja logistiikka
4.1 Liikennejärjestelmä
Kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti liikennejärjestelmää pyritään kehittämään kestävään
liikkumista edistäen.
Tavoitteet
Vision mukaan liikennejärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään tukien elinkeinoelämän kasvua sekä turvallista ja sujuvaa ihmisten arkea. Tampereella on maakunnassa tärkeä asema liikenteellisenä solmupisteenä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan taloudellisuus, asiakastarpeet sekä kestävä liikkuminen ja asuminen. Liikennejärjestelmästä tavoitellaan kaikkina vuodenaikoina toimivaa ja häiriötilanteiden hallintaa halutaan parantaa. Resurssit kohdistuvat vaikuttavuudeltaan tehokkaimpiin, ajalliset ja alueelliset tarpeet huomioiviin kohteisiin.
Toteutuneet toimenpiteet
Vuoden 2013 aikana valmistuivat Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma (Takli) ja
ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman (Typy), jotka toimii liikenteellisenä lähtökohtina
parhaillaan laadittavalle Keskustan strategiselle osayleiskaavalla. Raitiotien yleissuunnitelman laadinta
käynnistyi ja Rantaväylän tunnelin rakentaminen alkoi. Kävelyn ja pyöräilyn seurantamenetelmiä on
kehitetty ja seurantaan on lisätty.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Kaupungin toimintatapoja kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvän viestinnän osalta kehitettiin Liikenneviraston
rahoittamassa t&k-tutkimushankkeessa ”Kävelyn ja pyöräilyn viestisuunnitelma”. Suunnitelman
jalkauttaminen on käynnissä.
Muu kehitystyö
Kaupunki oli mukana useassa kehittämishankkeessa, joissa kehitettiin kävelyn ja pyöräilyn
seurantamenetelmiä. Lisäksi kaupunki oli mukana uuden kävelyn ja pyöräilyn suunnitteluohjeen
laadinnassa. Uuden seudullisen liikennemällin laadinta käynnistyi ja malliin lisättiin myös pyöräilyverkko.
Seuranta ja mittarit
Kaupunkistrategiassa määriteltyjä tavoitteita seurattiin suunnitelmallisesti eri mittareilla.
Vastuutaho ja lisätietoja
Timo Seimelä, Kaupunkiympäristön kehittäminen
35
4.2 Joukkoliikenne
Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö on joukkoliikennepalveluiden suunnittelu- ja tilaajaviranomainen. Palvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä sekä omana tuotantona Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitokselta (TKL). Palveluhankinnassa tilaaja määrittelee reitit ja aikataulut sekä liikenteessä käytettävää linja-autokalustoa koskevat vähimmäisvaatimukset. Vuoden 2013 matkustajamäärä oli kokonaisuudessaan noin 32 miljoonaa. Ostoliikenteestä noin 75
prosenttia hankitaan TKL:lta ja loput yksityisiltä liikennöitsijöiltä.
Tavoitteet
Vuosisuunnitelmassa 2013 määritettiin joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvutavoitteeksi 3%. Tavoite liikennepalveluiden energiankulutuksen ja päästöjen kasvuun on puolestaan vähemmän kuin 3 %. Toteutuneet toimenpiteet
Tekniset muutokset
Matkakortin lataaminen tuli mahdolliseksi netin välityksellä Nella nettilataus –palvelussa, joka otettiin
käyttöön marraskuussa 2013. Tämä ratkaisu vähentää ihmisten liikennetarvetta ainakin pelkän matkakortin
lataamisen vuoksi.
Hankinnat
Kalustokilpailuissa on otettu huomioon energia- ja ympäristöaiheiset teemat ja nämä näkyvät selkeimmin
kilpailutuksessa annettavina lisäpisteinä uudemman ja energiatehokkaamman kaluston tarjoamisesta ja
lisäksi sähköovista on annettu lisäpisteitä paineilmaoviin verrattuna.
Koulutus ja tiedotus
Tampereen joukkoliikenteen yksikköön nimettiin henkilöstöstä ekotukihenkilö, joka pyrkii kiinnittämään
huomiota yksikön sisäisiin ympäristöasioihin ja tiedottamaan oikeanlaisista energiansäästökäytännöistä.
Toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi
Tampereen joukkoliikenne pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutokseen toiminnassaan, ja tämä kuvastuu
parhaiten matkustajamäärien kasvulla tarjottuihin linjakilometreihin nähden. Polttoainekulujen karsiminen
eli toisin sanoen energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen on myös liikennöitsijöiden edun mukaista
ja he pyrkivät omalta osaltaan parempaan tulokseen.
Seutuyhteistyö
Yhteistyötä ympäryskuntien kanssa on tehty joukkoliikenteen siirtymäajansopimusten päättyessä 1.7.2014
tapahtuvaan linjastomuutokseen seudun alueella. Yhteistyö on keskittynyt linjastosuunnitteluun ja
pysäkkisijainteihin.
Seuranta ja mittarit
Joukkoliikenteen matkustajamäärät pysyivät vuonna 2013 samana edeltävään vuoteen nähden, joten
matkustajamäärätavoitteesta jäätiin vajaaksi. Yhtenä keskeisenä syynä matkustajamäärien kasvun
36
pysähtymiseen on kansantalouden epävarmat näkymät ja siitä myös kaupungin työllisyystilanteeseen
heijastuvat vaikutukset. Matkustajamäärien suhteen tavoitteeseen (3%) ei päästy vuoden 2013 osalta.
Vuonna 2013 linjakilometrejä kertyi noin 2,6% enemmän kuin edeltävänä vuonna, joka on siis alle
tavoitetason (3%).
Kustannukset Vuonna 2013 toiminnan käyttökate kasvoi 400 000 euroa. Matkustajamäärän kasvattaminen edellyttää tarjonnan lisäämistä. Lisääntyvä matkustus ei tuota menolisäystä täysin kompensoivaa lipputulolisäystä. Vastuutaho ja lisätietoja
Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenne; joukkoliikenneinsinööri Sami
Ruotsalainen
37
4.3 TKL Tampereen kaupunkiliikenne
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL) on Tampereen Kaupungin omistama liikelaitos, joka tuottaa
kilpailuttamattomia linja-autoliikenteen palveluja Tampereen kaupungille. TKL tuottaa myös
tilausajopalveluja Tampereella ja lähiympäristössä. TKL:n toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia
paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, joustavasti, taloudellisesti ja
turvallisesti.
Tavoitteet
TKL:n tavoitteena oli vähentää polttoaine-energian kulutusta 1,5% / ajokm verrattuna vuoteen 2012.
Tavoitteeseen päästiinkin hienosti – energiankulutus väheni peräti 3,9%. Tähän osaltaan vaikutti se, että
vuonna 2012 tietojärjestelmässä olleen vian takia vuoden 2012 kulutustieto saattoi olla todellista suurempi.
Sen takia on mielekästä verrata kulutusta myös vuoden 2011 toteumaan. Siihen nähden kulutus on
alentunut 3,1%. Näin ollen voidaan laskea, että kahdessa vuodessa kulutus olisi alentunut yhteensä 3,1% ja
vuodessa keskimäärin 1,505%, joten kahtena viime vuotena ollaan päästy juuri tavoitteeseen.
Toteutuneet toimenpiteet
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
TKL:n teknillinen osaaminen vahvistui merkittävästi vuoden 2013 loppupuolella, kun TKL:lle palkattiin
kalustomestari. Kalustomestarin tärkeimmät työnkuvat ovat autonkaluston teknillisestä,
ympäristöystävällisestä ja energiatehokkaasta kunnosta huolehtiminen sekä autojen päivittäisen huollon ja
ylläpidon koordinointi. Seuraamalla entistä tarkemmin kaluston päivittäishuoltoa tullaan säästämään
energiaa ja ympäristöä.
Hankinnat
Vuonna 2013 hankittiin yhteensä 12 linja-autoa; 8 kappaletta näistä oli uusia Volvo 8907RLE –telilinja-
autoja.
Autohankintapäätöksissä pidettiin erittäin tärkeänä hankittavan kaluston energiatehokkuutta. Nämä
mainitut Volvo 8907RLE –bussit ovat käytännössä osoittautuneet hyvin energiatehokkaiksi verrattuna
muuhun kalustoon. Näin olikin luontevaa hankkia niitä lisää kalustoon.
Käytettyjä linja-autoja hankittiin kolme kappaletta Volvo 8507RLE –autoja ja yksi VanHool E80 midibussi.
Midibussia käytetään tilausajoissa kun kuljetettavien ryhmien koko on max. 30 henkeä. Näin säästetään
energiaa myös tilausajoissa, kun ajoon ei tarvitse lähteä liian suurella bussikalustolla.
Muu kehitystyö
Neljään linja-autoon asennettiin koemielessä uudenmallinen ajotavanseurantajärjestelmä. Järjestelmä on
tarkoitus laajentua koskemaan ainakin yhdeksää linja-autoa. Tähän järjestelmään liittyy myös kuljettajalle
reaaliaikainen ajotavanopastin, joka ”nuhtelee” kuljettajaa välittömästi, jos tämä ajaa
epätarkoituksenmukaisesti.
2013 vuoden aikana mitattiin myös vanhalla kulutuksenseurantajärjestelmällä kuljettajakohtaista
polttoaineenkulutusta. Parhaiten ja taloudellisimmin ajaneille on luvassa perinteisesti hyviä palkintoja.
Seuranta ja mittarit
38
Polttoaineen kulutusta seurattiin jatkuvasti, mitta-asteikkona l/100km. Kuljettajilla on myös mahdollisuus
seurata omaa kulutustaan internetin välityksellä.
Kustannukset
Linja-autoinvestointeja tehtiin yhteensä 2,161 milj. eurolla. Investoinnit olisi tehty joka tapauksessa, joten
siitä seurannut energiatehokkuus tulee ikään kuin kaupan päälle.
Vastuutaho ja lisätietoja
TKL, Kalle Keinonen
Kulutustiedot
Vuosi Autoja Käytetty polttoaine Ajetut kilometrit Matkustajia Matkustaja-
paikkoja
kpl l km henk kpl
2013 138 4 399 415 9 907 490 21 830 000 13 006
2012 132 4 437 022 9 594 704 22 103 318 12652
2011 132 4 524 497 9 782 958 20 122 000 13 045
2010 140 4 915 386 10 574 959 23 214 540 13 477
2009 151 5 078 032 10 885 283 23 483 712 14 281
2008 156 5 414 825 11 259 583 20 424 320 14 683
2007 158 5 375 754 11 051 797 24 870 083 14 571
2006 153 5 124 822 10 526 109 24 228 000 14 067
2005 154 5 089 571 10 322 083 24 058 300 14 103
2004 153 5 196 650 10 435 780 24 900 000 13 886
2003 153 5 300 591 10 461 713 25 515 083 13 907
2002 160 5 227 121 10 241 211 25 355 509 14 551
2001 153 5 225 458 10 221 675 27 490 036 13 805
2000 165 5 163 592 10 181 017 27 100 132 14 334
1996 160 5 162 197 10 932 404 33 988 405 13 415
1990 198 5 568 690 11 280 006 44 028 196 15 715
Taulukko 2. Tietoja TKL:n linja-autojen käytöstä vuosilta 1990-2013. TKL:n polttoaineen käyttö ei kuulu
KETS-sopimuksen piiriin ja siksi sen tiedot eivät sisälly KETS-sopimuksen yhteenvetolukuihin, jotka esitetään
raportin lopussa.
Vuosi Keskikulutus ltr/100 km
Muutos edelliseen vuoteen vuoteen (%)
Säästö- tavoite (%)
2008 48,1 1,5
2009 46,7 -2,91 1,5
2010 46,5 -0,43 1,5
2011 45,8 -1,51 1,5
2012 46,2 1,01 1,5
2013 44,4 -3,9 1,5
Taulukko 3. Polttoaineen kulutus TKL:llä vuosina 2008-2013 ja muutos edelliseen vuoteen.
39
Vuosi Ominaiskulutus Kulutus/auto Ajetut km:t/auto Kulutus/matkustaja Kulutus/paikkakm x 10 000
l/100 km l/auto km/auto l/matkustaja l/paikkakm x 10 000
2013 44,4 31 880 71 793 0,202 0,3414
2012 46,2 33 613 72 687 0,201 0,366
2011 45,8 34 276 74 113 0,225 0,355
2010 46,5 35 110 75 535 0,212 0,345
2009 46,7 33 629 72 088 0,216 0,327
2008 48,1 34 710 72 177 0,265 0,328
2007 49 34 024 69 948 0,216 0,334
2006 48 33 496 68 798 0,212 0,364
2005 48 33 049 67 027 0,212 0,350
2004 50 33 965 68 208 0,209 0,359
2003 51 34 644 68 377 0,208 0,364
2002 51 32 670 64 008 0,191 0,354
2001 51 34 153 66 808 0,190 0,370
2000 51 31 294 61 703 0,191 0,354
1996 47 32 264 68 328 0,152 0,352
Taulukko 4. TKL:n linja-autojen polttoaineen kulutus ja suhteellinen kulutus vuosina 1990-2013.
Kaavio 4. TKL:n polttoaineen ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/matkustaja). Säästötavoite, - 9 % vuoden
2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
40
Kuva 1. Bussit tankataan varikolla ns. tipattomalla tankkaussysteemillä, joka takaa sen, että pisaraakaan
polttoainetta ei joudu muualle kuin linja-auton tankkiin. Myös tämä säästää energiaa.
Kuva 2. Bussien pesuun varikolla käytetään uusia pesukoneita, joiden veden-, pesuaineen- ja
sähköenergiankulutus on mahdollisimman pieni. Bussien tarpeeton peseminen on myös kielletty energian
säästämiseksi.
41
4.4 Kalustopalvelut
Tampereen Infran liikennepalvelut ja korjaamopalvelut yhdistyivät 1.1.2014 alusta Kalustopalveluiksi.
Liikennepuolen tarkoituksena on tuottaa kuljetuspalveluja, ajoneuvojen ja työkoneiden vuokrausta
kuljettajan kanssa tai ilman Tampereen kaupungin yksiköille. Yksikkö vastaa ajoneuvojen, työkoneiden ja
pienkoneiden hankinnan ja hallinnan. Lisäksi se välittää ulkopuolista kalustoa kausivaihteluiden ja muun
tarpeen mukaan.
Korjaamopuoli vastaa keskitetysti kaupungin ajoneuvojen, työkoneiden ja pienkoneiden korjauksista ja
huolloista sekä tarvittaessa hoitaa lisäresursseja ulkopuolisilta tahoilta. Korjaamopuoli on hoitanut myös
pääsääntöisesti kaupungin polttoainehankinnat. Vuoden 2014 alusta TKL ostaa itse omat polttoaineensa.
Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin liikenne / korjaamopuoli ei oikeastaan voi
paljon energiankulutukseen vaikuttaa. Ajoneuvokalusto uusiutuessaan on tietysti vuosi vuodelta
energiataloudellisempaa, mutta laskennallisesti ei voi osoittaa säästön suuruutta. Ajosuoritteen määrän
määrittää palvelujen tilaaja, joten siihenkään ei voi mahdottoman paljon vaikuttaa. Kiinteistö on
molempien osalta Tilakeskuksen hoidossa.
Liikennepalvelut
Tavoitteet
Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin liikennepalvelut eivät oikeastaan voi paljon
vaikuttaa siihen, kuinka paljon energiaa kuluu. Uusiutuessaan ajoneuvokalusto on tietysti vuosi vuodelta
energiataloudellisempaa, mutta laskennallisesti ei voi osoittaa tarkasti säästön suuruutta. Ajosuoritteen
määrän määrittää palvelujen tilaaja.
Toteutuneet toimenpiteet
Hankinnat
Kalustoa hankittiin vuonna 2013 henkilöautoja yhteensä 27, joista 10 oli hybridejä. Lisäksi hankittiin 30
pakettiautoa ja 1 kuorma-auto.
Kalustoa vastaavasti poistettiin 23 henkilöautoa, 10 pakettiautoa, 12 kuorma-autoa ja lisäksi pienempää
kalustoa.
Seuranta ja mittarit
- Polttoaineen kokonaiskulutustiedot - Toiminnasta raportoidaan vuosittain. Kustannukset Polttoainekustannukset vuoden 2013 keskiarvoa verrattaessa vuoden 2012 keskiarvoon on litrahintojen osalta laskenut. Bensiini ( 95E ) n. 3,5 %, diesel n. 4,4 % ja polttoöljy 5,3 %
Vastuutaho ja lisätietoja
Kalustopalvelut, yksikönpäällikkö Jouni Kumanto ja suunnitteluteknikko Tommi Karo.
42
Korjaamopalvelut
Tavoitteet
Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin korjaamopalvelut vaikuttavat vain pieneltä
osalta ajoneuvojen ja työkoneiden kokonaisenergiankulutukseen.
Seuranta ja mittarit
- Käytössä ei ole mittareita. - Toiminnasta raportoidaan vuosittain. Vastuutaho ja lisätietoja
Kalustopalvelut, yksikönpäällikkö Timo Aaltonen ja suunnitteluteknikko Tommi Karo.
Kulutustietoja
Koska nestemäisten polttoaineiden osalta kulutuskohteista ei ole täysin kattavia tietoja, seuraavassa on
taulukko, joka kertoo Tampereen kaupungin Nesteeltä ostamien nestemäisten polttoaineiden
kokonaismäärät vuonna 2013. Polttonesteitä käyttävät ainakin TKL, Tilakeskus, Aluepelastuslaitos ja
Liikennepalvelut.
43
4.5 Liikkumisen ohjaus
Sujuva liikkuminen työpaikan, harrasteiden ja kodin välillä kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Sujuva
liikkuminen ilman henkilöautoa on luonnon, terveyden ja ilmanlaadun kannalta erittäin merkityksellistä.
Lisäksi monimuotoiset liikkumismahdollisuudet lisäävät asuinviihtyvyyttä. Asuinviihtyvyys lisääntyy mm.
parempana ilmanlaatuna ja hiljaisempana ympäristönä autojen vähentyessä liikenteestä. Liikkumisen
ohjauksella saavutetut edut kohdistuvat työntekijän lisäksi työnantajaan ja koko yhteiskuntaan.
Polkupyörällä saavutettu terveydentilan kohentuminen vähentää sairauspoissaoloja ja näin työnantaja sekä
yhteiskunta hyötyvät taloudellisesti – unohtamatta ympäristöetuja.
Liikkumisen ohjauksen keinoina käytetään ns. pehmeitä keinoja, kuten neuvontaa, opastusta, yhteistyötä ja
tiedottamista. Liikkumisen ohjauksessa painotetaan nimenomaan houkuttelevuutta, jolloin vaihtoehtoisten
liikkumistapojen valinnasta tulee helppoa ja miellyttävää. Kiellot ja rajoitukset eivät kuulu liikkumisen
ohjauksen keinovalikoimaan. Toimintatapa perustuu kansallisiin yhteistyöverkostoihin ja malleihin (mm.
live-verkosto) sekä aiemmissa pilottihankkeissa luotuihin malleihin.
Tavoitteet
Liikkumisen ohjauksen palvelukeskuksen tavoitteeksi asetettiin julkisen liikenteen ja kevyenliikenteen
houkuttelevuuden lisääminen.
Toteutuneet toimenpiteet
Tiedotus ja neuvonta
www.liikkumisenohjaus.fi täytti sille asetetut tavoitteet. Aktiivinen tiedottaminen sivuston kautta oli
vaivatonta. Tavoitimme vuoden aikana lähes 20 000 sivulatausta, lähes 10 000 uniikkia kävijää ja lähes
12 000 käyntiä sivustolla. (lähde : googleanalytics)
Lehdistön ja muut massaviestimet saimme aktivoitua suunnitelmien mukaisesti – jopa ylittäen tavoitteet.
Strategiamme mukaan painotimme teemaviikkoja ja valittu tiedotusstrategia toimi erittäin hyvin.
Saavutimme liikkujan viikolla huomattavan määrän erilaisia mediaosumia (Radio Nova, Yle Aamuradio, Yle
aamu-tv, Aamulehti, Stara.fi, Radio City).
Neuvonta ja kartoitus 150 yritystä
Tavoitimme kaikkiaan 150 yritystä vuoden aikana, mikä jää asetetusta tavoitteesta noin 10 käynnillä. Koska
valtion rahoitus jäi ennakoitua pienemmäksi oli tulos erittäin hyvä.
Kansalaisjärjestöt, yritykset ja muu kolmas-sektori
Kansalaisjärjestöjä saimme aktivoitua erittäin hyvin etenkin teemaviikoille. Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat,
Tampereen Pyöräilijät ry (TaPo) ja Liikenneturva. Myös SPR oli mukana ideoimassa liikkujan viikon sisältöä.
Yrityksien aktivoimiseen käytimme tuopinaluskampanjaa. Kampanjan aikana linja-autokyydin pystyi
maksamaan erityisellä kaupunkikeskustan ravinotoissa jaetuilla tuopinaluksilla. Kampanja ei ollut
pelkästään markkinoinnillinen täysosumaa vaan saimme myös paikalliset keskustan yritykset innostumaan
44
joukkoliikenteen suomista mahdollisuuksista. Saadun palautteen mukaan kampanja sai hyvän vastaanoton
niin asiakaskunnassa kuin itse yrittäjiltäkin.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Toimintatapoja kehitettiin vuoden 2013 aikana virtaviivaisemmaksi. Pyrimme matalaan kynnykseen, jossa
rahoittajan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen on helppoa ja vaivatonta.
Koulutus ja tiedotus
Liikkumisen ohjauksen tiedotustoiminta on kuvattu ylempänä toimenpiteissä. Koulutuksellista toimintaa
liikkumisen ohjauksella oli vuoden 2013 rajoitetusti, koska toiminta on uutta. Koulutus keskittyi
koulumateriaalien valmistamiseen ja neuvontatyöhön työnantajakartoituksen yhteydessä. Neuvontatyö
sujui hyvin ja liikkumisen ohjaus, sekä työmatkalippu tulivat tutuiksi noin 150 työnantajalle Tampereen
kaupunkiseudun alueella.
Toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi
Liikkumisen ohjaus ohjaa kuntalaisia kestävän liikenteen pariin. Kestävällä liikenteellä tarkoitetaan
liikkumismuotoja, jotka edistävät liikkujan terveyttä sekä vähentävät ilmasto- ja hiukkaspäästöjä.
Seutuyhteistyö
Seudullinen yhteistyö oli tiivistä vuoden 2013 aikana. Olimme aktiivisesti mukana Kävelyn ja pyöräilyn
seudullisessa yhteistyöryhmässä ja teimme muutamia kartoituksia seutukunnan.
Vastuutaho ja lisätietoja
Hankkeella on ohjausryhmä. Hanketta vetää Ekokumppanit Oy, projektipäällikkönä toimii Erno Holmberg.
Lisäksi neuvoa-antavana tahona toimii liikkumisen ohjauksen kehitysryhmä jossa on mukana
Joukkoliikenne, Kaupunkiympäristön kehittäminen ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
45
4.6 Kuljetustenohjauskeskus
Kuljetuspalvelumatkojen tilaaminen keskitetysti Kuljetustenohjauskeskuksesta mahdollistaa muun muassa
matkojen yhdistelyn toisiinsa. Kuljetustenohjauskeskuksen keskeinen toimintaperiaate on vähentää kuntien
korvaamien henkilöliikenteiden ajokilometrejä yhdistelemällä matkustajat kimppatakseihin ja optimoimalla
ryhmämatkoja. Tavoitteena on, että vuositasolla Pirkanmaan alueella vammaispalvelulain ja
sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja yhdistelemällä säästetään 340 000 kilometriä. Yhdistelyjen
tehokkuuteen kiinnitetään edelleen huomiota ja etsitään uusia keinoja yhdistelyasteen nostamiseen.
Ryhmäkuljetusten (esimerkiksi koulukuljetukset, kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan kuljetukset)
suunnittelussa tavoitteena on optimoida autojen kapasiteettia ja ajettuja kilometrejä. Mittausmenetelmät
ovat vielä kehittymättömät niin, että lukuja emme pysty esittämään.
Tavoitteet
Parantaa yhdistelyastetta – ei onnistunut.
Toteutuneet toimenpiteet
Hankinnat
Kuljetuksiin kilpailutettiin pikkubussikalustoa yhteensä n. 30 autoa. Minimivaatimuksena oli EURO 4
päästönormin täyttyminen.
Seutuyhteistyö
Toiminnan piiriin tuli Punkalaidun, ja Vesilahden liittymistä valmisteltiin.
Kustannukset
Normaalia toimintaa, josta ei ”ympäristökustannuksia” ole erotettavissa.
Vastuutaho ja lisätietoja
Tampereen logistiikka, logistiikkapäällikkö, Erkki Harju
46
4.7 Materiaalinohjaus
Materiaalinohjaus vastaa Tampereen kaupungin keskitetystä käyttötarvikkeiden varastoinnista ja jakelusta. Tampereen Logistiikan varastolta toimitetaan vuosittain noin 200 000 tilausriviä erilaisia käyttötarvikkeita, kuten hoito-, siivous- ja toimistotarvikkeita. Toimituspisteitä on kaikkiaan noin 1 000 kappaletta.
Tavoitteet
Tavoitteena oli jatkaa yhteishankittavien tuotteiden käytön laajentamista Tampereella. Yhteishankinnoilla
pystytään keskittämään ja tehostamaan kaupungin käyttämien tarvikkeiden tilaamista, varastointia ja
jakelua. Samoihin kuljetuksiin pystytään yhdistelemään useiden toimittajien tilauksia ja toimittamaan ne
energiatehokkaasti kaupungin yksiköihin.
Seuranta ja mittarit
- Varaston myynti ja toimitusten määrä kasvoi selvästi vuonna 2013.
- OSTARI-tunnuksia on avattu uusille käyttäjille ja organisaatioille (mm. Oriveden SOTE, Tampere-talo
Oy, Tampereen Sarka Oy jne.)
- KÄTSY:ä on laajennut eri organisaatioille (uusia osastoja vuonna 2013 24 kpl)
Vastuutaho ja lisätietoja
Materiaalipäällikkö NN ja hankintapäällikkö Antti Sinervo ([email protected], 040-8062154)
47
5 Rakennukset, rakentaminen ja rakennusten käyttö
5.1 Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset
Tavoite
- Tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen vuoteen 2016 mennessä siten, että Tampereen
kaupungin ja TEM:n välisen sopimuksen tavoitteet toteutuvat.
- ECO2:n sitoumusten toteutuminen
Toteutuneet toimenpiteet
Tekniset muutokset
- Vuonna 2013 käynnistetyillä hankkeilla arvioidaan parannettavan energiatehokkuutta lämpöenergian
osalta 1420 MWh/vuodessa ja sähköenergian osalta 490 MWh/vuodessa.
Toimintatapoihin tehtävät muutokset
- TAPRE- hanketta jatkettiin ja hanke päättyy TEKES- hankkeena kesäkuussa 2014.
- Energiansäästökilpailu laajennettiin koskemaan kaupungin kaikkia toimialoja ja erilaisten
toimenpiteiden ja ehdotusten tekijöitä on palkittu tilaisuuksissa vuoden mittaan.
Koulutus ja tiedotus
- Tapre-hankkeen yhteydessä järjestettiin useita energiatehokkuuden parantamista koskevia
koulutustilaisuuksia, joihin ovat Tilakeskuksen henkilöstön lisäksi voineet osallistua myös muiden
Tapren sidosryhmien edustajat.
- Sisäilma- ja energiatehokkuustietoutta on jaettu myös muille toimialoille muissa yhteyksissä.
Hankinnat
- Tilakeskus osti hallitsemiinsa rakennuksiin yhteensä 42 000 MWh:ta suomalaista vesivoimalla
tuotettua sähköä, joka on n. 70 % Tilakeskuksen hankkimasta sähköenergiasta.
- Tilakeskus osti kevyttä polttoöljyä erillislämmitteisiin kohteisiin yhteensä 495 306 litraa, joka vastaa
4 976 MWh.
- Energiatehokkuus investointirahalla toteutettiin lukuisia energiatehokkuutta parantavia
investointitoimia kohteissa, joissa ei muuten suoritettu perusparannustoimia. Näitä olivat
esimerkiksi: rakennusautomaation uudistaminen, taajuusmuuttajakäyttöjen lisääminen, IV-
järjestelmien perusparannus, lämmönjakojärjestelmien uudistaminen, energiatehokkaampien
valaistuksien vaihtaminen, vettä säästävien vesikalusteiden uusiminen ja lämpöpumpputekniikan
hyödyntäminen. Investointeja tehtiin yhteismäärältään yli 1 Milj. eurolla.
Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö
- TAPRE- hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä seudun kuntien kanssa.
- Huoltokorjaustoiminnan uusia toimintatapoja harjoiteltiin pilotointihankkeissa, yhteistyössä
tilakeskuksen puitesopimuskumppaneiden kanssa, kahdessa koulu- ja kahdessa päiväkotikohteessa.
48
Seuranta ja mittarit
Tilakeskus seuraa hallinnoimiensa rakennusten energiankäyttöä ja toteutettavien energiansäästö-
toimenpiteiden kannattavuutta Haahtela-kulutusseurannan avulla. Tämän lisäksi seurataan eri
kehityshankkeiden toteutumista ja sitä, että asetetut ympäristö- ja energiatavoitteet toteutuvat kaikessa
rakentamis- ja ylläpitotoiminnassa.
Kustannukset
- Suoranaisesti energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin investointeihin käytettiin n. 1 040 000 €.
Vastuutaho ja lisätietoja
Vastuutahona tilakeskuksen rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat henkilöt.
Yhteyshenkilöinä kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto ja huoltopäällikkö Artti Elonen.
Kulutustiedot
Lämmönkulutus Sähkönkulutus Vedenkäyttö
Vuosi Rak.tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus Ominaiskulutus
1000 m3 MWh 1000 m3 MWh 1000 m3 1000 m3 l/m3
2013 3940 140896 4092 64447,5 4034 1499 372
2012 3 890 144 183 3 963 63 215 3894 1429 367
2011 3 639 125 068 3 791 62 497
2010 3 639 135689 3 785 63 820
2009 3 666 127 900 3 606 60 383
2008 3 156 90 491 2 550 45 322 2 473 352 142
2007 3 164 102 587 2 944 48 466 3 096 403,0 130
2006 3 749 132 649 3 207 54 927 3 402 459,4 135
2005 3 945 136 635 3 393 57 000 3 640 462,0 127
2004 3 835 131 935 3 306 55 556 3 587 477,7 133
2003 3 811 140 867 3 322 55 939 3 533 467,0 132
2002 3 728 134 902 3 266 54 138 3 476 475,9 137
1996 3 445 124 192 3 039 42 871 3 327 518,0 156
Taulukko 5. Tampereen kaupungin Tilakeskuksen hallinnassa olevien julkisten palvelurakennusten
lämmön-, sähkön- ja vedenkäyttö vuosina 1996-2013.
Toimisto- ja hallintorakennukset
Vuosi Lämmitys
Lämmön ominais- kulutus
Lämmön normeerattu
ominais- kulutus Sähkö
Sähkön ominais- kulutus Vesi
Veden ominais- kulutus
Rakennus- tilavuus
MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 1000 m3 l/m3 1000 m3
2013 10 579 36,5 40,9 3080 10,6 20 66,5 301
2012 10 657 36,7 36,7 3060 10,5 11 36,5 290
2011 8 626 29,8 33,1 3 116 10,7
2010
2009
Taulukko 6. Toimisto- ja hallintorakennusten energian- ja vedenkäyttötiedot vuosilta 2011-2013.
49
Kaavio 5. Toimisto- ja hallintorakennusten toteutunut lämmön normeerattu ominais- ja tavoitekulutus
(kWh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.
Kaavio 6. Toimisto- ja hallintorakennusten toteutunut sähkön ominais-s ja tavoitekulutus (kWh/m3).
Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.
50
5.1.1 Koulut ja päiväkodit
Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueella hallinnollisia yksiköitä on
päivähoidolla 65 kpl ja perusopetuksella 38 kpl. Kullakin yksiköllä voi olla useampiakin toimipisteitä. Lapsia
varhaiskasvatuksen tiloissa on nyt 8094 ja perusopetuksen kiinteistöissä 14998. Lasten lisäksi tiloissa toimii
kaupungin palveluksessa olevaa henkilökuntaa varhaiskasvatuksessa 1852 ja perusopetuksessa 1918.
Toimintaa harjoitetaan hyvinkin eri-ikäisissä, kokoisissa ja tekniseltä kunnoltaan hyvinkin erilaisissa
kiinteistöissä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue on vuokralaisena pääasiassa Tampereen
kaupungin Tilakeskus Liikelaitoksen omistamissa kiinteistöissä ja siten kiinteistön perusparannuksista ja
teknisestä kunnosta huolehtiminen kuuluu tilakeskukselle.
Tavoitteet
Tavoitteena on ollut saada energiankulutus laskemaan 2 %, vaikka tilojen käyttöastetta pyritään samaan
aikaan nostamaan.
Toimenpiteet
- Koulukiinteistöissä ja päiväkodeissa on pyritty kehittämään käyttäjän ja kiinteistön omistajan välistä
yhteistyötä. Tavoitteena on ollut energiankulutuksen pienentäminen sekä käyttäjän, että kiinteistön
omistajan toimenpiteillä. Talotekniikan huolto- ja kunnossapito on tärkeänä osana tämän tavoitteen
saavuttamisessa.
- Koulukiinteistöjen käyttöastetta on pyritty lisäämään edelleen mm. iltakäyttöä lisäämällä.
- Laite- ja konehankintojen kilpailuttamisessa yhtenä valintaperusteena on ollut energiansäästö.
- Koulujen ja päiväkotien uusien investointien suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota
energiansäästöön.
- Opetukseen ja päivähoitoon sisällytetään asennekasvatusta energiansäästöstä. Koulujen
opetussuunnitelmassa on aihekokonaisuus, jonka otsikkona on ”Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista
ja kestävästä tulevaisuudesta” Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan
sitoutuneita kansalaisia.
- Eri kiinteistöissä on pidetty mm. Vihreä lippu – infotilaisuuksia.
Kustannukset
Henkilöstön energiansäästöön käyttämän työajan kustannukset, jotka pääsääntöisesti syntyvät normaalin
työajan puitteissa.
Henkilökunnan koulutuksesta syntyvät kustannukset tarkentuvat myöhemmin.
Laite- ja konehankinnoista syntyvät kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti.
Tilakeskuksen kiinteistöön kohdistamat investointikustannukset näkyvät mm. kohonneina pääomavuokrina,
jolloin kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti.
Seuranta ja raportointi
Tavoitteiden etenemistä seurataan investointi- ja kunnossapito-ohjelmien toteutumisraporttien ja
myöhemmin myös kulutusseurannan raporttien kautta.
51
Vastuutaho ja yhteyshenkilö
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteys- ja vastuuhenkilö on suunnittelija Erja Koskinen.
Kulutustiedot
Opetusrakennukset
Vuosi Lämmitys
Lämmön ominais- kulutus
Lämmön normeerattu
ominais- kulutus Sähkö
Sähkön ominais- kulutus Vesi
Veden ominais- kulutus
Rakennus- tilavuus
MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 1000 m3 l/m3 1000 m3
2013 63169 39,1 42,7 25772 15,5 560 338 1658
2012 63517 38,6 38,6 23354 14,3 465 284 1644
2011 55 542 34,8 38,7 22 545 14
2010 63516 39,8 36,6 23118 14,9 - - 1597
2009
2008 39 685 33 16 422 14 89 76 1 174
2007 43 264 39,2 47,3 15 130 12,5 115 94
2006 42 096 40,4 43,3 12 942 12,7 97 96
2005 40 895 38,2 40,6 12 185 11,7 89 87
2004 39 391 40,5 40,8 12 866 12,9 91 92
2003 45 274 43,5 45,6 13 560 12,9 100 98
2002 41 549 42,1 44,1 12 153 11,9 117 119
1996 37 866 39,1 41,8 8 811 9,6 125 135
Taulukko 7. Opetusrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.
Kaavio 7. Opetusrakennusten toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).
Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille
2008-2016.
52
Kaavio 8. Opetusrakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).
Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille
2008-2016.
Päiväkodit
Vuosi Lämmitys
Lämmön ominais- kulutus
Lämmön normeerattu
ominais- kulutus Sähkö
Sähkön ominais- kulutus Vesi
Veden ominais- kulutus
Rakennus- tilavuus
MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 1000 m3 l/m3 1000 m3
2013 7 315 50,3 51,6 1503 9,4 606 159
2012 7 239 49,2 49,2 1 509 9,9 147
2011 6 009 48,3 53,7 1 379 10,1
2010 6 485 52,2 48,0 1 363 11,0 - - 124,3
2009
2008 3 360 31 1 553 19 20 247 107-81
2007 4 817 48,4 58,4 1 620 16,9 19 194
2006 7 056 53,2 57,0 2 441 19,0 34 254
2005 7 159 54,0 57,4 2 447 19,0 35 263
2004 7 200 54,3 57,9 2 600 20,2 34 254
2003 7 646 57,1 59,8 2 715 21,1 35 261
2000 6 386 51,9 61,5 1 950 16,9 35 294
2002 7 504 59,7 59,9 2 664 21,5 35 274
1996 6 463 57,7 61,6 1 929 17,8 27 247
Taulukko 8. Päiväkotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.
53
Kaavio 9. Päiväkotien toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).
Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille
2008-2016.
Kaavio 10. Päiväkotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3). Säästötavoite, - 9 %
vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
54
5.1.2 Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset
Tilat ovat erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Rakennuksen ikähaitari on 1900-luvun alusta
aivan uusiin rakennuksiin. Tiloja on n 250 eri paikassa, alkaen pienistä toimistotiloista kokonaisiin
sairaalarakennuksiin. Työntekijöitä on 5037 ja palveluja tarjotaan liki 350 000 asiakkaalle.
Tilakeskus hankkii tarvittavat tilat ja sote tuottaa palvelut
Toteutuneet toimenpiteet
Tipotien uusi terveysasema ja Sarviskiinteistö otettiin käyttöön. Koukkuniemeen tuli uusi rakennus ja yksi
vanha saneerattiin. Vuoreksen koulukeskukseen tuli uusia sote-tiloja. Koulukadun, Pohjolankadun ja
Rautatienkadun vanhat kiinteistöt poistettiin käytöstä, samoin erinäinen määrä muita pienempiä tiloja.
Pienemmissä kohteissa tehtiin iv-saneerauksia.
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Organisaatiomuutosten johdosta monet työtehtävien hoitamiseen liittyvät asiat ovat vielä epäselviä.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Vähitellen ollaan siirtymässä malliin jossa tilakeskus kokonaisvaltaisesti hankkii käyttäjän tarvitsemat tilat,
sisältäen energian ja kaiken infran seinien lisäksi.
Tekniset muutokset
Uudet kohteet rakennetaan energiaa säästäviksi ja vanhoissa rakennuksissa saneerauksen yhteydessä
valitaan energiapihimpiä laitteita.
Vastuutaho ja lisätietoja
Harri Haraholma p. 0400991633 [email protected]
55
Kulutustiedot
Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennukset
Vuosi Lämmitys
Lämmön ominais- kulutus
Lämmön normeerattu
ominais- kulutus Sähkö
Sähkön ominais- kulutus Vesi
Veden ominais- kulutus
Rakennus- tilavuus
MWh kWh/m3 MWh kWh/m3 1000 m3 l/m3 1000 m3
2013 25235 50,3 56,6 12827 25,1 140 500
2012 23057 46,1 46,1 13712 26,8 157 310 500
2011 19 257 41,2 45,8 9 178 16,8
2010 21798 46,6 42,9 9230,3 19,7 - - 468
2009
2008 28 694 66,0 10 516 22,9 123 279 441
2007 21 291 45,7 55,3 10 899 22,6 133 263
2006 23 968 47,7 57,1 11 120 23,4 146 284
2005 23 311 46,3 49,2 11 120 22,8 147 287
2004 23 238 45,2 48,1 10 362 20,6 149 284
2003 25 397 52,7 55,2 10 546 21,1 139 287
2002 24 786 52,7 55,2 10 850 23,6 131 273
1996 23 761 45,7 48,8 10 107 20,4 134 260
Taulukko 9. Terveydenhoito- ja huoltolaitosrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-
2013.
Kaavio 11. Terveydenhoito ja huoltorakennusten toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja
tavoitekulutus (kWh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan
sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
56
Kaavio 12. Terveydenhoito ja huoltorakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus
(kWh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri
vuosille 2008-2016.
57
5.1.3 Uima- ja jäähallit
Liikuntapalvelut tuottaa minipuolisia liikunta– ja terveyspalveluja. Liikuntapalvelut luo edellytykset yleiseen
liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja
kunnossapitämällä liikuntapaikkoja sekä ohjaamalla niiden käyttöä tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Energiakäytön toimintaohjelma liikuntapalveluissa
Tavoitteena on hillitä energiakulutuksen kasvua jatkuvasti teknistyvässä yhteiskunnassa ja kääntää se
laskuun. Suurten laitosten perusparannukset lähivuosina mahdollistavat tavoitteen ottaen kuitenkin
huomioon, että uutta ja energiaa kuluttavaa tekniikkaa tulee laitoksiin lisää aina perusparannuksen
yhteydessä. Toisaalta uusien palveluiden lisäämiseen tulee kasvattamaan kulutusta (esim. Winterpark
Stadionilla).
Kaukolämmön ja sähkön kulutusta pyritään pienentämään vuositasolla 150 MWh, toteutuneet
perusparannukset laitoksiimme ovat osoittaneet, että kaukolämpöä tulee säästymään, mutta
sähkönkulutus yleensä kasvaa.
Toteutuneet toimenpiteet
- Tesoman Uimahallin pääilmastointikoneisiin asennettiin taajuusmuuttajat sekä uudet moottorit,
samalla uudistettiin rakennusautomaatiota ja ohjausjärjestelmiä ko. koneisiin.
- Uintikeskuksessa alkoi peruskorjaus kesäkuun alussa, kaikki talotekniikat uusitaan. Arvioitu
valmistumisajankohta on kevät 2015.
- Hakametsän jäähalliin asennettiin miesten WC-tiloihin vedettömiä pisuaareja.
- Hakametsän jäähallin Vip-tiloihin asennettiin led-valaistusta.
Hankinnat
Hankinnat tehdään Logistiikan kautta ja varsinkin konehankinnoissa otetaan huomioon, että koneet
toimivat ympäristöystävällisillä aineilla, ovat laadukkaita ja korjausystävällisiä.
Koulutus ja tiedotus
- Uimahallipäiville/Jäähallipäiville osallistui 15 henkilöä, liikuntapaikkamestari ja
liikuntapaikkahoitajien koulutuksiin on osallistunut 5 henkilöä.
- Liikuntasanomat tavoittaa n. 3000 käyttäjää, lehdessä käsitellään yleensä myös energiansäästöön
liittyviä asioita.
- Valojen käytöstä on tiedotettu siivoojille , ravintoloiden henkilökunnalle ja muillekin sidosryhmille.
Kehityshankkeita
- Led-valaistusta voitaisiin lisätä liikuntapaikoille, mutta asiasta päättää Tilakeskus..
- Myös vedettömiä pisuaareja voitaisiin lisätä kun saadaan kokemusta jo asennetuista kalusteista.
Seuranta ja mittarit
- Kulutusta seurataan kuukausittain itse sekä hyödynnetään Tilakeskuksen ylläpitämää
seurantajärjestelmää siinä määrin, kuin se on luotettavaa.
- VTT:n ylläpitämään Uimahalliportaaliin kerätään vuositasolla kulutustiedot, sieltä voi seurata kaikkien
uimahallien kulutusta ja tehdä vertailuja.
58
- Kulutustiedoissa seurataan energian- ja veden kulutusta rakennuskuutiometriä, kävijää sekä
käyttötunteja kohden.
Kustannukset
Oman työn kustannus 30 työtuntia.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö
Liikuntapalveluiden yhteyshenkilö on konemestari Jarmo Levonen
Kulutustiedot UIMAHALLIT (Uintikeskus 67172 rm
3, Tesoma 16 500 rm
3)
Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttäjät Rak.tilavuus
MWh MWh 1000 m3 henk. 1000 m3
2013 1 594 835 16 124 590 17 Huom 2013! 2012 5 782 2 512 58 480 344 84 Uintikeskus peruskorjauksessa
2011 5 739 2 528 55 490 124 84
lukemat vain Tesoman uimahallista
2010 5 001 2 427 50 462 414 84
2009 5 419 2 547 55 510 504 84
2008 6 718 2 723 62 541 218 84
2007 5 718 2 499 50 457 358 84
2006 5 185 2 234 46 405 264 69
2005 4 678 2 311 45 415 094 69
2004 5 028 2 349 46 403 121 69
2003 4 549 2 274 43 390 518 69
2002 4 471 2 304 43 386 507 69
1996 2 829 1 479 32 316 468 52
1990 3 840 1 808 49 389 797 52
Huom. vuodet 90 ja 96 sisältävät ainoastaan uintikeskuksen kulutukset
Taulukko 10. Uimahallien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1990-2013.
59
Kulutustiedot käyttäjää ja rakennustilavuutta kohti Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rak. tilavuus
kWh/henk kWh/rm3 *) kWh/henk kWh/rm3 l/henk l/rm3 1000 m3
2013 12,8 96,6 6,7 50,6 128,4 969,7 17
2012 12,0 68,8 5,2 29,9 120,7 690,5 84
2011 11,7 68,3 5,2 30,0 112,2 654,7 84
2010 10,8 59,8 5,2 29,0 108,1 597,6 84
2009 10,6 64,5 5,0 30,3 107,8 654,8 84
2008 12,4 80,3 5,0 32,6 114,4 740,2 84
2007 12,5 68,3 5,5 29,9 110,2 602,4 84
2006 12,8 75,3 5,5 32,4 113,0 664,4 69
2005 11,3 67,9 5,6 33,5 107,5 647,6 69
2004 12,5 73,0 5,8 34,1 114,1 673,0 69
2003 11,6 66,0 5,8 33,0 110,1 618,3 69
2002 11,6 64,9 6,0 33,4 112,4 630,3 69
1996 8,9 54,0 4,7 28,2 101,1 607,9 52
1990 9,9 73,3 4,6 34,5 125,7 935,8 52
Taulukko 11. Uimahallien ominaiskulutustietoja vuosilta 1990-2013.
Kaavio 13. Uimahallien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/henkilö).
Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille
2008-2016.
60
Kaavio 14. Uimahallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/henkilö). Säästötavoite, -
9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
Kaavio 15. Uimahallien toteutunut veden ominaiskäyttö ja tavoitekäyttö (l/henkilö).
Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimus-
kauden eri vuosille 2008-2016.
61
Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttötunnit Rak.tilavuus
MWh MWh 1000 m3 h 1000 m3
2013 4 917 7 353 37 29 200 276
2012 5 190 6 989 36 29 200 276
2011 5 239 6 778 41 30 244 276
2010 5 058 6 064 47 24 050 276 rak.tilav.kasvoi v.2010
2009 4 428 6 058 41 26 200 273
2008 4 953 6 074 43 25 900 273
2007 4 855 6 545 42 26 800 273
2006 5 041 6 408 37 25 500 273
2005 4 962 6 355 35 26 000 273
2004 4 911 6 447 41 25 900 273
2003 6 060 6 214 37 25 300 273
2002 5 731 6 269 35 23 800 273
1996 3 364 5 431 37 20 907 254 ei Tesoma 2
1990 2 666 4 171 43 15 200 221 ei Tesoma 1 ja 2
Taulukko 12. Jäähallien energian- ja vedenkäyttötietoja 1990-2013. (Hakametsä (1-3) 187 400 rm3, Hervanta 39
500 rm3, Tesoma (1,2) 49 100 rm
3)
Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rak.tilavuus
kWh/h kWh/rm3 *) kWh/h kWh/rm3 l/h l/rm3 1000 m3
2013 168,4 17,8 251,8 26,6 1267 134 276
2012 177,8 18,8 239,3 25,3 1336 141 276
2011 173,3 19,0 224,1 24,6 1 356 149 276
2010 210,0 18,3 252,1 22,0 1954 170 276
2009 169,0 16,2 249,8 24,0 1565 150 273
2008 191,2 18,2 234,6 22,3 1669 159 273
2007 181,2 17,8 244,2 24,0 1575 155 273
2006 197,7 18,4 251,3 23,5 1443 135 273
2005 190,8 18,2 244,4 23,3 1364 130 273
2004 189,6 18,0 248,9 23,6 1583 151 273
2003 239,5 22,2 245,6 22,8 1450 135 273
2002 240,8 21,0 263,4 23,0 1453 127 273
1996 160,9 13,2 259,7 21,4 1770 147 254
1990 175,3 12,1 274,4 18,9 2829 193 221
*) luvut on lämmitystarveluvulla normeerattuja
Taulukko 13. Jäähallien ominaiskulutustietoja vuosilta 1990-2013.
62
Kaavio 16. Jäähallien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/käyttötunti).
Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu
tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
Kaavio 17. Jäähallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/käyttötunti). Säästötavoite,
-9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden
eri vuosille 2008-2016.
63
Kaavio 18. Jäähallien toteutunut veden ominaiskäyttö ja tavoitekäyttö (l/käyttötunti).
Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden
eri vuosille 2008-2016.
64
5.2 Pirkanmaan aluepelastuslaitoksen hallinnoimat rakennukset
Pirkanmaan pelastuslaitos, sen vakinainen ja toimenpidepalkkainen henkilöstö yhdessä 50
sopimuspalokunnan kanssa, huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja
varautumisesta poikkeusoloihin kaikkiaan 22 kunnan alueella. Toimimme koko Pirkanmaalla, ja
toimintaorganisaatiomme on jakautunut kolmeen pelastusalueeseen. Paloasemia on 65 (13 kpl 7/24) eri
puolilla Pirkanmaata.
Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri
toimintaympäristöissä: maalla, vesialueella, kaikkina vuorokauden aikoina ja joka päivä. Kiireellisestä
ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta huolehdimme Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa ja Valkeakoskella.
Turvallisuusviestintä ja erityisesti tulipalo- tai onnettomuustilanteisiin liittyvä neuvonta ovat keskeisimpiä
tehtäviämme kansalaisten kanssa tapahtuvassa ennaltaehkäisevässä työssä. Turvallista Pirkanmaata
rakennamme kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä. Tavoitteenamme on hyvä ja turvallinen elinympäristö.
Vuoden 2014 tavoitteeksi Pirkanmaan pelastuslaitos asetti tietoisuuden lisäämisen energiatehokkuudesta
ja energiansäästämisestä käyttäen hyväksi pelastuslaitoksen viestinnän eri kanavia. Samaan aikaan
Tampereen kaupungilla käynnistyvää ekotukitoimintaa pyritään myös pelastuslaitoksella hyödyntämään
energiatietoisuuden jalkauttamiseen. Konkreettisempana tavoitteena on käynnistää pilottihanke Nokian
paloasemalla erilaisista energiansäästökeinoista, joita voidaan jalkauttaa myös muille paloasemille.
Tavoitteet
Pirkanmaan pelastuslaitos asetti vuoden 2013 tavoitteeksi saada aikaan mittariston ja energian käytön
seurannan miehitetyille paloasemille, jotta tulevina vuosina tehtäviä parannustoimenpiteiden
vaikuttavuutta voidaan paremmin seurata.
Toteutuneet toimenpiteet
Mittariston valinnassa haluttiin saada esille energian käyttöä suhteessa rakennusten tilojen käytön
tehokkuuteen ajallisesti sekä pinta-alallisesti. Mittarista muodostui liian haastava ja vertailuaineistoa ei
ollut saatavissa, joten päädyttiin perinteisiin kWh / m2, kWh / m3 sekä veden osalta litraa / henkilö /
vuorokausi. Pinta-alatiedot haettiin joko rakennuskuvista tai vuokrasopimuksista. Ne siis saattoivat toisin
paikoin sisältää myös kylmiä tiloja. Tärkeintä kuitenkin oli, että mittareita pystytään vertamaan eri vuosina.
Kulutustietojen keräämisessä pyritään hyödyntämään valmista dataa, jota kiinteistönhoitajat keräävät.
Muutamien kohteiden osalta saimme oikeudet järjestelmiin, jotka tuottavat valmista tietoa. Muutaman
paloaseman osalta kerääminen vaatii vielä ponnisteluja sekä jonkinlaisen jakoperusteen laatimista, koska
kiinteistöissä on muitakin käyttäjiä.
Mittariston esiintuominen ja hyödyntäminen vaativat vielä paljon työtä, jotta siitä saadaan toimintaa
tukevaa tietoa ja ohjausta. Kustannusvaikutuksia vuoden 2013 energiatoimenpiteillä ei ollut.
Vastuutaho ja lisätietoja
Tekniset palvelut, kiinteistöinsinööri Joni Hakala
65
6 Asuinrakennukset
6.1 VTS-kodit
Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy muodostavat yhdessä VTS-kodit.
Tampereen Vuokratalosäätiö on Tampereen kaupungin perustama säätiö. Tarkoituksena on vuokrata
asuntoja yleishyödyllisessä tarkoituksessa mahdollisimman edullisin vuokrin. Energiakustannukset ovat yhä
kasvava osa vuokrakustannuksista.
Energiansäästötavoitteet on määritelty VAETS:ssa (vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma), joka on
osa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta 2010–2016. Sen ovat solmineet ympäristöministeriö, työ- ja
elinkeinoministeriö ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry.
Kustannuspaikkoja VTS-kodeissa on n. 180, joissa on n. 560 rakennusta. Rakennuskantaan kuuluu rivi-,
luhti- ja kerrostaloja, joissa on asuntoja n. 8800, pienistä yksiöistä isoihin perheasuntoihin, joko saunalla tai
ilman. Asukkaita on n. 16 400. Rakennusten yhteenlaskettu tilavuus on n. 2 260 000 m3
Tavoitteet
Energiansäästötavoite vuonna 2013 oli lämmitysenergiassa n. 7,5 % vuoden 2005 tasoon verrattuna, eli n. 6
750 MWh pienempi kulutus ja n. 1 500 t CO2-päästövähennys. Tavoitteet saavutettiin
Toteutuneet toimenpiteet
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
– VTS / Vts Kiinteistöpalvelu Oy välistä energianhallintasopimusta uudistettiin vuodelle 2014 Tekniset toimet
– Rakennusautomaation säätö- ja valvontatoiminnan avulla pyrittiin takaamaan tasapuoliset ja optimaaliset asumisolosuhteet kaikkiin kiinteistöihin.
– Lämmitysverkon perussäätöjä ja Ilmanvaihtojärjestelmän kokonaiskunnostuksia tehtiin budjetoidusti.
– Kiinteistösähkön kulutuksen nousua hillittiin esim. säätöjä ja ajastuksia tarkastamalla Hankinnat
– Poistoilmalämpöpumppu (PILP) asennettiin yhteen kiinteistöön.
– Suunniteltu matalaenergiarakennus toteutui vuoden 2013 aikana.
– Toteutettiin korjauskohteeseen suunniteltu julkisivujen lisälämmöneristys yhteen kiinteistöön (3 rakennusta)
– Peruskorjausten lisäksi ikkunat uusittiin kolmeen kiinteistöön.
– Uusittiin valaistusta yleistiloissa ja ulkoalueilla energiatehokkuusrajoitusten mukaisiksi 15 kiinteistössä.
– Energialuokka huomioitiin pesula- ja kodinkoneiden uusinnassa. Perusparannuskohteiden lisäksi uusittiin jääkaapit 9 ja liedet 3 kiinteistössä. Pesulakoneet uusittiin kahdessa kiinteistössä.
66
Koulutus ja tiedotus
– Ympäristöohjaajille järjestettiin koulutuspäiviä energiatehokkuustietouden lisäämiseksi ja tietoa edelleen jaettavaksi omissa asukasyhteisöissään.
– Asukkaille jaettiin informaatiota jätteiden käsittelyssä sekä energian-, sähkön- ja vedensäästämisessä mm. asiakaslehden välityksellä.
– Asukkaille järjestettiin myös leikkimielinen vedensäästökisa (Vesikisa 2013), millä pyrittiin tuomaan esille vedenkulutuksen säästömahdollisuudet ja sen vaikutus asumis- ja vuokrakustannuksiin
– Kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstön edustajille annettiin energiansäästöön liittyvää informaatiota kuukausipalavereissa ja kerran vuodessa järjestettävällä kiinteistöpäivillä.
Muu kehitys- ja seutuyhteistyö
– VTS –kodit jatkoi yhteistyötä Ekokumppanit Oy:n, VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n ja Tampereen kaupungin kanssa asunto-rakentamiseen, energianhallintaan ja ympäristöasioihin liittyvissä projekteissa.
Seuranta ja mittarit
– Kiinteistöjen energiankulutusta ja kulutustavoitteen toteutumista seurattiin Agenteqin Tampuuri perheeseen kuuluvalla kiinteistönhallintaohjelmistolla (KihlaNet). Kulutusseuranta kattaa kaikki kiinteistöt.
– Energiankulutus raportoitiin energiahallintasopimuksen mukaisesti, VTS-kodeille, RAKLI ry:n ja Motiva Oy:n ylläpitämään VAETS- seurantajärjestelmään ja Tampereen kaupungille.
Kustannukset
– Kustannukset katettiin kiinteistöille budjetoiduilla varoilla.
– Osa toimenpiteiden kustannuksista kuului normaaliin kiinteistön ylläpitoon.
– Erillistä energiainvestointirahaa käytettiin poistoilmalämpöpumpun rakentamiseen noin 70 000 €.
– Energianhallintasopimukseen kuuluvat konsulttipalkkiot katettiin saavutetulla energiansäästöllä.
– Energia-avustuksia haettiin, ja niitä saatiin, niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti.
– Ympäristöohjaajille ja huoltohenkilöstölle järjestettiin koulutusta oman henkilökunnan voimin ja tarvittavin määrin konsulttityönä.
– Lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut VTS – kodit osti konsulttipalveluna.
Vastuutahot ja yhteyshenkilö
VTS –kotien kiinteistönpitopalvelut-osaston ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n henkilöstö. Energiankäytön yhteyshenkilö Reijo Korhonen ja 2014 alkaen Jyrki Läärä
67
Kulutustiedot
Lämmitys Sähkö Vesi
Vuosi Ominais- kulutus
Normeerattu ominais- kulutus
ominais- kulutus Vesi
Ominais- kulutus
Rakennus- tilavuus Asukkaat
MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 m3 l/m3 1000 m3 henkilöä
2013 86 720 40,0 42,6 11406 5,3 735 637 341 2160 16 296
2012 94 283 43,7 43,4 11 436 5,3 741 995 344 2155 16 270
2011 85 201 40,7 42,7 10 618 5,0 737 100 350 2 092 16 200
2010 96 407 46,5 42,9 10167 4,9 740 150 357 2074 16 078
2009 89 087 43,6 43,8 9 900 4,8 782 756 383 2044 15700
2008 84 107 42,0 46,4 9 393 4,7 790 583 392 2040 15600
2007 85 386 43,6 46,6 8 999 4,5 811 863 407
2006 87 974 45,7 49,6 8 772 4,5 831 611 424
2005 88 179 46,6 51,0 8 467 4,4 798 911 415
2004 90 719 48,1 51,4 7 642 4,4 814 719 424
2003 91 262 47,7 50,0 7 400 4,3 797 339 423
2002 85 666 49,1 50,7 6 909 4,2 758 647 433
2001 83 918 49,2 51,6 6 931 4,2 762 413 441
2000 76 607 45,9 51,8 6 562 4,1 782 875 460
Veden käyttö noin 122 l/asukas/vrk
Taulukko 14. VTS-Kotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.
Kaavio 19. VTS-kotien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).
Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan
sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
68
Kaavio 20. VTS-Kotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3). Tampereen
kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimus-
kauden eri vuosille 2008-2016.
Kaavio 21. VTS-Kotien toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3).
Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan
sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
69
6.2 Tampereen Vuokra-asunnot (TVA)
TVA tuottaa laadukkaita ja monipuolisia vuokra-asuntopalveluita omistamalla, rakentamalla ja
hallinnoimalla vuokra-asuntoja edistäen samalla Tampereen kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita.
TVA:n rakennuskanta on monipuolinen sekä ikärakenteen että rakenteiden puolesta. Vanhimmat
rakennukset ovat lähes 100 vuotta vanhoja ja uusin kerrostalo valmistui vuonna 2012. Pääosa
rakennuksista on valmistunut 1940-, 1950- ja 1960-luvuilla.
TVA:n omistuksessa on noin 2200 asuntoa. Yhtiön tavoitteena on peruskorjaus- ja ylläpitokorjauksilla pitää
olemassa oleva asuntokanta ajan vaatimusten mukaisessa kunnossa ja kasvattaa asuntomäärää hallitusti
rakentamalla uusia asuntoja.
Tavoitteet
Lämmön ominaiskulutuksen vähentäminen 15 % vuoteen 2015 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Toteutuneet toimenpiteet
Peruskorjausten ja muiden pienempien korjaustöiden ansiosta lämmön ominaiskulutus on vähentynyt.
Lämpötalouden kannalta merkittäviä korjaustoimia ovat olleet lämmönsiirtimien uusimiset,
patteriverkostojen säädöt ja ikkunoiden uusimiset. Isoissa peruskorjauksissa on tehty myös julkisivujen ja
yläpohjien lisäeristämisiä. Pienempiä, mutta vaikutuksilta merkittäviä töitä on ollut mm.
ilmanvaihtolaitteiden huollot ja säädöt.
Veden kulutuksessa on tapahtunut merkittävä kulutuksen vähentyminen. Asuntotarkastusten yhteydessä
on havaittu paljon vuotoja asuntojen vesikalusteissa ja niiden korjaamisella on välittömiä vaikutuksia
kulutukseen. Toinen merkittävä tekijä kulutuksen vähenemiseen on asuntokohtaisten vesimittareiden
määrä nousu uudisrakentamisen ja perusparannusten kautta.
Sähkökulutuksen osalta on tilanne pysynyt ennallaan, vaikka peruskorjausten ja uudisrakentamisen myötä
sähkölaitteiden määrä kasvaa.
Seuranta ja mittarit
Jatkuva kulutusseuranta, asukastyytyväisyys.
Vastuuyksikkö ja –henkilö
Tampereen vuokra-asunnot, Mikko Töyrylä
70
Kulutustiedot
Lämmitys Sähkö Vesi
Vuosi Ominais- kulutus
Normeerattu ominais- kulutus
ominais- kulutus Vesi
Ominais- kulutus
Rakennus- tilavuus Asukkaat
MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 m3 l/m3 1000 m3 henkilöä
2013 21005 44,5 47,0 2641 5,6 167000 350 475 2752
2012 23349 49,2 48,4 2654 5,5 176 000 367 479 2858
2011 21 935 47,7 51,0 2 554 5,6 174 000 378 460 2 833
2010 25 393 55,2 2 665 5,8 174 000 378 460 2 811
2009 23 554 51,5 2 678 5,8 172 000 370 459 2 802
vedenkulutus 169 l/asukas/vrk
Taulukko 15. TVA:n energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.
Kaavio 22. TVA:n toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3). eri vuosille
2008-2013. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.
Kaavio 23. TVA:n toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).
Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.
71
Kaavio 24. TVA:n toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu
-1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen.
72
6.3 Kotilinnasäätiö
Tampereen Kotilinnasäätiö on perustettu vuonna 1962 tarjoamaan asuntoja eläkkeellä oleville ja tai
ikääntyneille. Tavoitteena on yhteiskunnallisestikin tavoiteltu asia eli kotona asumisajan pidentäminen.
Kotilinnan asukkaiden keski-ikä on n.75 vuotta.
Säätiöllä on nykyään 1600 asuntoa Tampereen kaupungin alueella, Raholasta Takahuhtiin, lisäksi
Kämmenniemessä sijaitsee yksi kohde. Kaiken kaikkiaan Kotilinnasäätiöllä on 23 kohdetta jakautuen
seuraavanlaisesti: 18 asuinkiinteistöä, 3 palvelukeskusta ja kahdessa kiinteistössä Kotilinnalla on asuntoja
vuokrattavana. Palvelukeskuksissa asunnot ovat kuten muissakin kohteissa, mutta lisänä on erilaisia
palveluja, joita voivat käyttää myös ulkopuoliset asiakkaat.
Asuinrakennuksia Kotilinnan kohteissa on kaiken kaikkiaan 55 kappaletta ja lämmitettyjä kerho- ja muita
rakennuksia on 6 kappaletta.
Tavoitteet
Säästää lämmitysenergiaa, sähköä ja vettä. Kulutustavoitteen toteutumista seurataan Tampuuri-
kulutusseurantaohjelman avulla. Säästötavoite 1% myös vuonna 2014.
Suurimmat säästöt kulutuksiin tehtiin vuoden 2013 aikana säätötoimenpiteillä. Mikäli jatkossa kulutuksia
halutaan alentaa, on se tehtävä erilaisten järjestelmien avulla. Silti säästötavoitteet kaukolämmössä ja
vedessä on mahdollista saavuttaa, sähkössä ainoastaan järjestelmiä uusimalla.
Vuoden 2014 tavoitteet
Peruskorjauksissa ko. kiinteistöjen energiatehokkuus paranee jokaisella kolmella osa-alueella.
Kaukolämmössä tehostusta haetaan mm. sääennusteohjauksilla ja muilla vastaavilla projekteilla. Valvomon
kanssa haetaan lämmityskäyriin vielä parempia optimointeja, asuinmukavuudesta tinkimättä. Vuoden
alussa käyttöönotettu Tampuurin automaattinen energianseuranta, parantaa mm. kiinteistössä
tapahtuvien vuotojen havaitsemisnopeutta, joten vedenkulutuksen voi ennakoida putoavan.
Sähkönkulutuksessa säästötavoitteeseen päästään saunavuorojen tiivistämisellä ja kiinnittämällä huomiota
uusiin valaistusratkaisuihin.
IV-kunnostuksia jatketaan PTS:n mukaisesti.
Toteutuneet toimenpiteet
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Kotilinnasäätiö palasi omiin korttelihuoltomiehiin 1.3.2014 alkaen, heitä on 3 henkilöä. Rakennuttaminen ja
korjaukset ovat kiinteistöpäällikön vastuulla, käytön ja ylläpidon asiat kehitysinsinöörin vastuulla,
korttelihuoltomiehet auttavat käytännön asioissa.
Tekniset muutokset
Sääennusteohjaus 4 kohteessa. Lisäksi lämmönjakohuoneita on saneerattu järjestelmällisesti.
Koulutus ja tiedotus
73
Asukkaille jaetaan informaatiota säästöasioista mm. asukaskokouksien ja asiakaslehden välityksellä.
Muu kehitystyö
Kartoitus on tehty kaikkiin kohteisiin ulkopuolisen toimijan toimesta.
Seutuyhteistyö
Yhteistyön ja – toiminnan jatkaminen ja sieltä saatavan informaation hyödyntäminen.
Yhteistyötä muiden asuntoja vuokraavien ns. ”serkkuyhtiöiden” kanssa jatketaan mm. jakamalla
informaatiota energiatehokkuudesta.
Kustannukset
Osa kustannuksista voidaan katsoa kuuluvan normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energiansäästöinvestointeja
katetaan erikseen niihin varatuilla varoilla.
Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti.
Myös lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut Kotilinnasäätiö ostaa
ulkopuolisena konsulttipalveluna tai ne kuuluvat osana uudisrakennuksen rakentamiskustannuksia.
Vastuutaho ja yhteyshenkilö
Kotilinnasäätiön asuntojen ylläpidosta vastaava henkilöstö:
Kotilinnasäätiö, Energiankäytön yhteyshenkilö Kari Lastunen, puh 010 420 8800, [email protected].
Omat korttelihuoltomiehet 3 kappaletta.
Seuranta
Suoritetaan Tampuuri-kulutusseurantaohjelman antamin tiedoin. Seurannasta saadaan suoraan MWh–
kulutus, m3-kulutus, kWh-kulutus ja muutosprosentit vertailussa edellisvuosiin. Kulutusseuranta on vuoden
alusta 2014 automatisoitu, joten kulutuslukemat ovat jatkossa kuukausitasolla tarkempia.
74
Kulutustiedot
Lämmitys Sähkö Vesi
Vuosi Ominais- kulutus
Normeerattu ominais- kulutus
Ominais- kulutus Vesi
Ominais- kulutus
Rakennus- tilavuus Asukkaat
MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 m3 l/m3 1 000 m3 henkilöä
2013 13138 48,7 51,8 3163 11,7 88678 329 308 1614
2012 14 373 53,5 53,1 3293 12,2 90 491 331 308 1554
2011 12 373 44,5 48,5 2 619 9,4 79 504 286 278 1 469
2010 12 543 51,8 47,2 4780 19,8 70 327 291 242 1 314
2009 10 744 48,3 48,7 2175 9,9 81 456 366 222 1 135
2008 11 322 49,1 54,4 2 533 10,7 79 278 345 227 1 242
2007 11 886 52,8 51,8 2 495 11,1 79 260 352
2006 10 844 52,2 56,0 2 146 10,5 69 024 337
2005 12 868 59,4 66,6 2 496 11,2 72 082 324
2004 11 696 54,0 58,4 2 300 10,3 66 166 297
2003 12 436 57,0 59,8 2 230 10,3 70 316 330
2002 12 367 59,0 61,7 2 587 12,3 72 216 344
2000 11 956 57,0 64,4 2 293 10,9 82 100 391
Keskimääräinen vedenkäyttö 146 l/asukas/vrk
Taulukko 16. Kotilinnasäätiön energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta 1996-2013.
Kaavio 25. Kotilinnasäätiön toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3).
Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016,
on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
75
Kaavio 26. Kotilinnasäätiön toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3). Tampereen
kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri
vuosille 2008-2016.
Kaavio 27. Kotilinnasäätiön toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3).
Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan
sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
76
6.4 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
Pirkan Opiskelija-asunnot muodostuvat 11 eri kohteesta. Kiinteistöt sijaitsevat Tampereella Hervannassa,
Härmälässä ja Peltolammella. Vanhimmat rakennuksista ovat Peltolammella peruskorjatut Vaahterakuja 3,
5, 7 ja 9. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1966–1968. Uusin rakennuksista on joulukuussa 2011
valmistunut 16-kerroksinen tornitalo Pirkka 6 (Tieteenkatu 18) Hervannassa. Pirkka 7 (Nuolialantie 48)
valmistuu kokonaisuudessaan syyskuun lopussa 2014 Härmälään. Yhteensä Pirkan Opiskelija-asunnoilla on
724 asuntoa. Pirkka 7:n valmistuttua asuntoja on 841.
Tavoitteet
Tavoitteena on saada energiankäyttö jokaisessa kohteessa kulutusseurantaan ja seurannassa olevissa
kohteissa pienentää energiankulutusta parantamalla kohteiden säätöjä ja muuttamalla laitteiden
päälläoloaikoja paremmin käyttöaikoja vastaaviksi. Erityisesti energiatehokkuutta pyritään
painottamamaan, kun kohteisiin tehdään korjauksia ja laiteuusintoja.
Toteutuneet toimenpiteet
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Pirkan Opiskelija-asuntojen Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin toimitusjohtaja Matti Halmetoja jäi
eläkkeelle syksyllä 2013. Tämän jälkeen vt. toimitusjohtajana on toiminut Pekka Salminen. Pirkan opiskelija-
asunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin toimitusjohtajan hakuprosessi on tällä hetkellä kesken.
Johtamisjärjestelmään on kuitenkin odotettavissa muutoksia siitäkin johtuen, että yhtiöiden olisi tarkoitus
lähitulevaisuudessa fuusioitua.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Energiakatselmuksien yhteydessä suoritetuissa huoneistomittauksissa vuoden 2011–2012 välisenä
lämmityskautena selvisi, että useassa kiinteistössä on huoneiden välinen hajonta yli +\- 1,5 astetta.
Tarkoituksena onkin että molemmilta yhtiöiltä suoritettaisiin 1-2 kiinteistön lämmitysverkoston perussäätö
lämmityskautta kohden. Työjärjestyksessä ensi sijalla ovat kohteet, joissa lämmitysenergiankulutus on
suurinta ja joissa on vuoden tai parin sisällä suoritettu ilmanvaihtokanavien puhdistus ja pääte-elinten
säätö. Lämmitysverkoston perussäädön arvioidaan tiputtavan lämmönkulutusta 10–15 %.
Tekniset muutokset
Tänä vuonna tehtiin muutoksia Peltolammin kiinteistöihin Vaahterakuja 3:een, 5:een ja 7:een. Vaahterakuja
3:ssa tehtiin saunaosaston remontti. Remontin yhteydessä vanhat suihkut korvattiin kosketusvapailla
termostaattisilla suihkupaneeleilla. Lisäksi saunan tuloilmakoneen vanha analoginen ilmanvaihdon säädin
korvattiin uudella säätökeskuksella.
Myös muut Vaahterakuja 3:n sekä Vaahterakuja 5:n ja Vaahterakuja 7:n vanhat kellokytkimet korvattiin
toimivaksi uusilla alakeskuksilla. Em. kiinteistöjen asetusten muuttaminen ja valvonta on nyt mahdollista
internetin välityksellä. Seuraavaksi nämä kohteet on tarkoitus saada liitettyä valvomoon (Vaahterakuja 3 ja
5). Vaahterakuja 7 on jo valvomoon liitetty.
77
Vaahterakuja 3:ssa otettiin käyttöön elektroninen lukitusjärjestelmä. Pääsyalueita voi muokata ja avaimia
poistaa internetin välityksellä. Kiinteistöllä oleva ohjelmointipiste päivittää myös mahdolliset
pääsyaluemuutokset. Elektroniset avaimet toimivat ilman paristoja ja kuluttavat täten ympäristöä
vähemmän kuin paristolliset.
Kolmeen kiinteistöömme Pirkk3, Pirkka 4 ja Pirkka 5 hankittiin kosketustaulut. Kosketustaulut toimivat
sähköisenä asukaslistana. Niiden kautta voi tehdä pesula – ja saunavarauksia ja jättää ilmoituksia. Erityisesti
sähköisen ilmoituksen lisäämismahdollisuus vähentää tarvetta käydä kiinteistöissä, joissa ovat näyttötaulut.
Taulusta on helppo seurata myös varausten käyttöastetta.
Hankinnat
Vaahterakuja 3 saunaremontin yhteydessä vaihdettiin uudet energiatehokkaammat suihkukalusteet.
Taloautomaatio uusittiin kohteiden etähallinnan mahdollistavalla tekniikalla Vaahterakuja 3:ssa, 5:ssä, 7:ssä
ja 9:ssä.
Vaahterakuja 3 vanha lukitusjärjestelmä korvattiin uudella elektronisella lukitusjärjestelmällä.
Sähköiset kosketustaulut asennettiin kolmeen kiinteistöön: Pirkka 3 (Perkiönkatu 85), Pirkka 4
(Insinöörinkatu 19) ja Pirkka 5 (Leirintäkatu 2).
Koulutus ja tiedotus
Vuodesta 2013 alkaen jokaisen vuokrasopimuksen teon yhteydessä jaetaan asukasopas, jossa on tietoa
energiankulutuksesta sekä sen vaikutuksesta vuokraan.
Muu kehitystyö
2014 elo-/syyskuussa valmistuvassa Pirkka 7:ssä jokainen asukas maksaa itse oman sähkön kulutuksensa
mukaisesti. Tämä kohde tulee olemaan tarkkailun alla ja sähkönkulutuksen osalta kohteesta saadaan
arvokasta tietoa, mikä olisi mahdollisen huoneistokohtaisen mittaroinnin takaisinmaksuaika. Valmius
huoneistokohtaiseen mittarointiin muistakin kiinteistöistä löytyy.
Pirkka 7:stä saadaan tietoa myös aurinkokeräinten tuottamasta energiamäärästä.
Seuranta ja mittarit
Kohteiden energiankulutusta seurataan Infomasterin kunnossapito-ohjelmistolla.
Kustannukset
– Kulut katetaan kohteiden vuosibudjetista. Osa kustannuksista kuluu normaaliin kiinteistön ylläpitoon.
– Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti.
– Erityisosaamista vaativat työt kuten automaation suunnittelu – ja toteutustyöt ostetaan
konsulttipalveluna.
Vastuutaho ja lisätietoja
Kiinteistöpäällikkö Ene Kevad , Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
78
Kulutustiedot
Lämmitys Sähkö Vesi
Vuosi Ominais- kulutus
Normeerattu ominais- kulutus
ominais- kulutus Vesi
Ominais- kulutus
Rakennus- tilavuus Asukkaat
MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 m3 l/m3 1000 m3 henkilöä
2013 5 925 38,7 42,0 2 576 15,8 65 323 411 164 1 107
2012 6 441 39,3 41,3 2 552 15,6 66 730 420 164 1 150
2011
2010
Keskimääräinen vedenkäyttö 159 l/asukas/vrk Taulukko 17. Pirkan opiskelija-asuntojen energian- ja vedenkäyttötietoja vuodelta 2012-2013.
Kaavio 28. Pirkan Opiskelija-asuntojen toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus
(kWh/m3) eri vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.
Kaavio 29. Pirkan Opiskelija-asuntojen toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3) eri
vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.
79
Kaavio 30. Pirkan Opiskelija-asuntojen toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3) eri
vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.
80
6.5 Kiinteistö Oy Opintanner
Kiinteistö Oy Opintanner muodostuu 15 eri kohteesta. Kohteet sijaitsevat Tampereella Hervannassa,
Ristinarkussa, Hallilassa, Hatanpäällä, Taatalassa ja Annalassa. Kohteista vanhin on Opintanner 1
Hervannassa, joka on valmistunut vuonna 1983. Uusin kohde on vuonna 2003 valmistunut Opintanner 15
Annalassa. Opintantereella on yhteensä 848 asuntoa.
Tavoitteet
Tavoitteena on energiankäytön vähentäminen parantamalla kohteiden säätöjä ja muuttamalla laitteiden
päälläoloaikoja paremmin käyttöaikoja vastaaviksi. Erityisesti energiatehokkuutta pyritään
painottamamaan tehtäessä kohteisiin korjauksia ja laiteuusintoja.
Toteutuneet toimenpiteet
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Kiinteistö Oy Opintannerin ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Halmetoja jäi eläkkeelle
syksyllä 2013. Tämän jälkeen vt. toimitusjohtajana on toiminut Pekka Salminen. Kiinteistö Oy Opintannerin
ja Pirkan opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtajan hakuprosessi on tällä hetkellä kesken.
Johtamisjärjestelmään on kuitenkin odotettavissa muutoksia siitäkin johtuen, että yhtiöiden olisi tarkoitus
lähitulevaisuudessa fuusioitua.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Energiakatselmuksien yhteydessä suoritetuissa huoneistomittauksissa vuoden 2011–2012 välisenä
lämmityskautena selvisi, että useassa kiinteistössä on huoneiden välinen hajonta päälle +\- 1,5 astetta.
Tarkoituksena onkin että molemmilta yhtiöiltä suoritettaisiin 1-2 kiinteistön lämmitysverkoston perussäätö
lämmityskautta kohden vuodesta 2013 alkaen. Työjärjestyksessä ensi sijalla ovat kohteet, joissa
lämmitysenergiankulutus on suurinta ja joissa on vuoden tai parin sisällä suoritettu ilmanvaihtokanavien
puhdistus ja pääte-elinten säätö. Lämmitysverkoston perussäädön arvioidaan tiputtavan lämmönkulutusta
10–15 %.
Tekniset muutokset
Opintanner 3 (Kuusikonkatu 4) parkkipaikan asfaltin uusimisen yhteydessä parkkipaikka varustettiin E-
tolppa lämmitystolpilla. E-tolpissa on ekotoiminto, joka huomio ulkolämpötilan ja lämmittää autoa
ainoastaan sen verran, kuin on tarpeellista.
Opintanner 1 (Mekaniikanpolku 6) hankittiin yleisiin tiloihin led-valaisimet.
Opintanner 4 (Insinöörinkatu 66) uusittiin automaatiojärjestelmä. Tämä työ tehtiin kuitenkin enemmän
pakon edestä, koska vanha laitteisto ei enää mahdollistanut kaukovalvontaa ja oli muistakin syistä johtuen
uusimisen tarpeessa.
Hankinnat
- Opintanner 3 (Kuusikonkatu 4)E-tolpat
- Opintanner 1 (Mekaniikanpolku 6) led valaisimet
81
- Opintanner 4 (Insinöörinkatu 66) automaatiokeskus, antureiden uusinta (6 kpl) sekä power – ja
alakeskusapulaitteet.
Koulutus ja tiedotus
Vuodesta 2013 alkaen jokaisen vuokrasopimuksen teon yhteydessä jaetaan asukasopas, jossa on tietoa
energiankulutuksesta sekä sen vaikutuksesta vuokraan.
Muu kehitystyö
Huoneistokohtaiseen sähkönlaskutuksen siirtymisen mahdollisuutta tullaan miettimään. Mahdollisista
säästöistä ja takaisinmaksuajoista ollaan viisaampia sen jälkeen, kun kulutustietoja aletaan saada Pirkka
7:stä, jossa asukkaat maksavat sähköstä kulutuksensa mukaisesti. Huoneistokohtaiseen
sähkönmittaamiseen kiinteistöstä löytyy valmius. Tämä vaatii kuitenkin, että asukkaat tekevät itse
sähkösopimuksensa.
Myös mahdollista poistoilmapumpputekniikkaa mietitään. Tähän vaikuttaa kuitenkin saatavien energia-
avustusten ehdot ja kiinteistön soveltuvuus em. tekniikalle sekä tietysti järjestelmän takaisinmaksuaika.
Seuranta ja mittarit
Kohteiden energiankulutusta seurataan Infomasterin kunnossapito-ohjelmistolla.
Kustannukset
– Kulut katetaan kiinteistöjen vuosibudjetista. Osa kustannuksista kuluu normaaliin kiinteistön
ylläpitoon.
– Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti.
Vastuuyksikkö ja yhteyshenkilö
Tekninen isännöitsijä opiskelija-asunnot Ene Kevad, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
Kulutustiedot
Lämmitys Sähkö Vesi
Vuosi Ominais- kulutus
Normeerattu ominais- kulutus
ominais- kulutus Vesi
Ominais- kulutus
Rakennus- tilavuus Asukkaat
MWh kWh/m3 kWh/m3 MWh kWh/m3 m3 l/m3 1000 m3 henkilöä
2013 6 768 37,0 39,3 2 693 14,2 65 314 340 189 1 371
2012 7 200 38,2 39,1 2812 14,9 64 171 338 189 1 405
2011
2010
Keskimääräinen vedenkäyttö 125 l/asukas/vrk
Taulukko 18. Kiinteistö Oy Opintannerin energian- ja vedenkäyttötietoja vuodelta 2012-2013.
82
Kaavio 31. Kiinteistö Oy Opintannerin toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus
(kWh/m3) eri vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.
Kaavio 32. Kiinteistö Oy Opintannerin toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kWh/m3) eri
vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.
Kaavio 33. Kiinteistö Oy Opintannerin toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3) eri vuosille 2012-2016. Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen.
83
6.6 Kaupungin muut toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi rakentamisessa ja remontoinnissa
6.6.1 Omakotirakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät kannustimet
Vuoreksessa pilotoitiin asuntomessujen tontinluovutuksessa 2011 energiatehokkuuteen kannustavaa
menettelyä. Passiivi- ja nollaenergiataloille myönnettiin viideksi vuodeksi 50 %:n alennus tontinvuokrasta.
Energiamääräysten kiristyttyä kesällä 2012, jatkettiin kokeilua Vuoreksen Koukkurannan omakotitonttien
luovutuksessa. Vastaava tontinvuokra-alennus myönnettiin, mikäli toteutuksessa saavutetaan E-luku 100.
Molemmat pilotoinnit kannustivat energiatehokkaisiin toteutuksiin eli n. kolmasosa taloista on toteutettu
niin, että tontinvuokra-alennus on myönnetty. Suoraan E-lukuun sidottu järjestelmä kuitenkin kohtelee
erikokoisia taloja osittain epätasa-arvoisesti. Näin ollen on perusteltua sitoa kannustaminen osuuteen
vaaditusta määräystasosta. Vuoden 2014 alusta lähtien energiatehokkuuteen kannustamista laajennetaan
kaikkeen omakotitonttien luovutukseen. Vuokralainen saa viiden vuoden 50 %:n alennuksen
tontinvuokrasta, mikäli tontille toteutetun talon E-luku on pienempi tai yhtäsuuri kuin 70 % vaaditusta
määräystasosta. Alennuksen saanti varmennetaan rakennuksen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä,
jolloin toteutuksen tulee vastata edellä mainittua tiukennettua vaatimustasoa.
Tontinluovutuskilpailuissa energiatehokkuus on yksi valintakriteereistä. Kiinteistötoimi on tilannut Bionova
Oy:ltä oikeuden käyttää 360optimi-verkkosovellusta, minkä avulla kilpailuihin osallistuvat voivat laskea
etenkin ympäristön kannalta mutta myös taloudellisuuden kannalta oleellisia rakennusten tunnuslukuja ja
indikaattoreita mm. elinkaariajattelun kautta. Työkalu tarjoaa lisäksi tunnuslukujen vertailutilastoja.
Vastuutaho ja lisätietoja
Kaupunkikehitysryhmä, Kiinteistötoimi, Aila Taura
6.6.2 Asumisen energiatehokkuuden edistäminen
Tampereen kaupungin asuntotoimi on mukana useissa asumiseen liittyvissä hankkeissa ja omalta osaltaan
edistämässä myös energiatehokkuuden huomioimista. Asuntotoimessa hoidetaan valtion
asuinrakennuksille tarkoitettuja energia- ja korjausavustuksia, joita myönnetään lakien, asetusten ja valtion
asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ohjeiden mukaan vuosittaisen määrärahan puitteissa.
Vuonna 2013 määrärahaa oli käytettävissä 51,3 milj.€ (vuonna 2012 / 56,3 milj.€).
Asuntotoimi hallinnoi kaupungin Asumisen rahastoa, josta on vuodesta 2010 myönnetty varoja mm.
tamperelaisille kohdennettuun energianeuvontaan.
Asuntotoimi on mukana RANE- rakentamisen ja asumisen energianeuvonta sekä TARMO- Tampereen
seudun asuinalueet energiatehokkaiksi hankkeissa.
Tavoitteet
Valtion energia- ja korjausavustushakemuksia jätettiin yhteensä 361 kappaletta.
84
Toteutuneet toimenpiteet
Valtion energia- ja korjausavustusrahaa Tampere sai noin 1,4 milj.euroa. Asumisen rahastosta myönnettiin
avustusta TARMO – Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi –projektille.
Asuntotoimessa on ekotukihenkilö, joka pitää atolaiset ajan tasalla energia- ja ilmastoasioissa.
Hankinnat
Hankinnat tehdään kaupungin hankintaohjeiden mukaan.
Koulutus ja tiedotus
Asuntotoimi hoitaa energia- ja korjausavustuksista tiedottamisen, hakemusten vastaanottamisen sekä
myöntää osan avustuksista.
Seuranta ja mittarit
Valtion energia-avustusta myönnettiin 76 kohteelle, asuntoja 3437 kpl, yhteensä 971 360 euroa.
Asumisen rahastosta myönnettiin 30 000 euroa (alv 0) TARMO – Tampereen seudun asuinalueet
energiatehokkaiksi –projektille.
Vastuutaho ja lisätietoja
Tampereen kaupunki, asuntotoimi, korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila, puh 050 571 2950 tai
6.6.3 Asumisen ja rakentamisen neuvontapalvelu Rane
Rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu Ranen toiminta on osa kansallista kuluttajien
energianeuvontaverkostoa. Kuluttajien energianeuvonta toimi 16 maakunnassa vuonna 2013. Pirkanmaan
toiminta lähti käyntiin Tampereelta vuonna 2011 ja 2013 toiminta laajeni Tampereen seutukuntaan. Eri
maakuntien neuvontaorganisaatiot tekevät vahvaa yhteistyötä keskenään ja pyrkivät jakamaan hyviksi
havaittuja toimintamalleja.
Rane järjestää ajankohtaisista aiheista yleisötapahtumia ja on mukana myös messuilla. Tiedottaminen ja
viestintä ovat tärkeitä osa-alueita tiedon eteenpäin viemisessä kaikessa Ranen toiminnassa.
Tavoite
Rane antaa asukkaille puolueetonta, ajantasaista ja loppuasiakkaalle maksutonta luetettavaa tietoa
energiankäytöstä ja säästömahdollisuuksista. Tavoitteena on että kuluttajat oppivat tunnistamaan
toimintansa vaikutukset pystyvät tekemään neuvonnan avulla fiksuja ja kestäviä valintoja.
Vuoden 2013 tavoite oli lisätä palvelun tunnettuutta ja kehittää yhteistyöverkostoa laajemmaksi. Palvelu
pyrki tavoittamaan uudis- ja korjausrakentajia sekä arkielämän energiaongelmiin vastauksia etsiviä.
85
Toteutuneet toimenpiteet
Rane kokosi yhteen kaupungin eri yksiköitä, toimi linkkinä ja tehosti sisäistä yhteistoimintaa. Neuvontaa sai
henkilökohtaisesti Ranen asiantuntijoilta puhelimitse sekä sähköpostitse ja tarvittaessa sovittiin
tapaaminen.
Koulutus ja tiedotus
- Rane järjesti useita rakentajille suunnattuja koulutustilaisuuksia, kuten Rane rakentajakoulun ja
Vuoreksen rakentajille kohdennettuja tilaisuuksia
- Pirkanmaan rakennusvalvontojen lupatarkastajille järjestettiin koulutusta muuttuneista
korjausrakentamisen määräyksistä ja E-lukulaskennasta
- Rane on esillä erilaisissa julkaisuissa jutuilla, vinkeillä ja tapahtumailmoituksilla.
- Henkilökohtaisia kontakteja oli 345 kpl ja tapahtumiin osallistui 2353 kävijää.
Seuranta ja mittarit
- Rane raportoi Motiva Oy:lle annettujen ohjeiden mukaan kuluttajien energianeuvonnasta.
Raportoinnilla on vaikutuksensa Ranen rahoitukseen. Ranen toiminnan vaikuttavuuden seuranta on
erittäin haastavaa ja seurannalla saadaankin lähinnä tietoja neuvontakertojen tai neuvoa kysyneiden
määristä, ei neuvonnan tuloksena toteutetuista toimenpiteistä.
- Koulutustapahtumiin osallistuneilta on kerätty palautetta sähköisellä palautelomakkeella ja on
pyritty selvittämään vaikuttavuutta.
Vastuutaho ja lisätietoja
Rakennusvalvonta, Eija Muttonen-Mattila; Ekokumppanit Oy, Ilari Rautanen ja Antero Mäkinen
6.6.4 Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus Projekti on lähtenyt liikkeelle paikallisten yhdistysten ja kansalaisten aloitteesta. Projekti pyrkii kaikessa toiminnassaan käytännönläheiseen toimintatapaan ja konkreettiseen tekemiseen juhlapuheiden sijaan. Projektin taustalla on ECO2-hankkeen rahoittama esiselvitys, joka löytyy osoitteesta: http://www.trkk.fi/sites/default/files/attachments/selvitystyo.pdf Projektin valmistelussa on lähdetty liikkeelle selvitystyössä nousseista tarpeista ja projekti on suunniteltu vastaamaan niitä. Tavoite Projektin tavoitteena on luoda ja käynnistää toimintamalli rakennuskulttuurin keskukselle. Projekti rakentaa yhteistyöverkoston korjausrakentamisen alalla toimivien osapuolten välille, joita ovat koulutusorganisaatiot, viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Projekti perustaa yhdistyksen, joka jatkaa projektin aikana kehitettyä toimintaa. Projektin tuloksena on elämyksellinen näyttely- ja kohtaamispaikka, josta vanhan rakennuksen omistaja, korjausrakentaja, oppilas, opettaja tai kuka tahansa rakennuskulttuurista kiinnostunut saa tietoa, kuinka hoitaa ja korjata vanhoja rakennuksia, millaisia materiaaleja kannattaisi käyttää, mistä löytyy ammattitaitoisia tekijöitä ja miten säästää kustannuksissa. Tuloksena syntyy myös tietopankki korjaustavoista, materiaaleista, eri alojen osaajista sekä alan koulutusmahdollisuuksista.
86
Vuoden 2013 tavoitteena on jatkaa verkoston rakentamista ja järjestää tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa niin, että tapahtumat jäisivät vuosittaiseksi perinteeksi. Projekti luo tapahtuman Euroopan rakennusperintöpäivän 2013 yhteyteen. Projekti järjestää työpajan, jossa mietitään projektin jälkeistä tulevaisuutta ja Uittoyhdistyksen taloa toiminnan fyysisenä keskipisteenä. Toteutuneet toimenpiteet Projekti on luonteeltaan käytännönläheinen, eikä tavoitteena ole ollut muutoksen synnyttäminen kaupungin organisaatioissa tai hankinnoissa. Toimenpiteet sijoittuvat koulutuksen, tiedotuksen ja konkreettisten kokeilujen alle, joiden kaikkien taustalla on kestävän kehityksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen. Projekti on keskittynyt materiaali- ja energiatehokkuuden ja säilyttävän korjausrakentamisen edistämiseen kaikissa toimenpiteissään. Projektin näkyvimmät toimenpiteet löytyvät projektin nettisivuilta osoitteesta www.trkk.fi. Nettisivuille on koottu tietoa, kokemuksia ja myös elämyksiä rakennusperinteen säilyttämisestä. Tietoa on jaettu nettisivujen lisäksi Entistä parempi -korjausrakentamisilloissa, joita on järjestetty vuoden aikana yhteensä kuusi iltaa. Uittoyhdistyksen talolla on pidetty avointen ovien päiviä, jolloin talon menneillään olevaan katto- ja ulkoseinäremonttiin on päässyt tutustumaan. Korjausvaiheista on lisäksi julkaistu videokoosteita videoarkiston puolella. Kesäaikaan talolla oli kahtena päivänä viikossa rakennuskonservaattori, joka esitteli taloa ja antoi neuvoja asiakkaiden omiin ongelmiin. Projekti on pyrkinyt herättämään yhteistä vastuun tunnetta kulttuuriympäristöä kohtaan järjestämällä Pispalassa avointen ovien päivän vanhoihin taloihin 7.9. Euroopan rakennuskulttuuripäivän tapahtumana. Kesän aikana järjestettiin myös kaksi talkooiltaa, jolloin siivottiin Uittoyhdistyksen talon piha-aluetta ja tutkittiin, millaisia kasveja talon ympäriltä löytyy ja otettiin kasveja talteen ennen kuin piha-alueen maanpintaa muotoillaan niin, että sadevesi ohjautuu talosta poispäin. Projektin toiminta-alue on Pirkanmaa, mutta konkreettisia tapahtumia ei ole järjestetty Tampereen ulkopuolella. Sen sijaan korjausesimerkkejä on haettu myös ympäristökunnista ja tapahtumiin osallistujat ovat olleet sekä Tampereelta että ympäristökunnista. Projektin toimintaa jatkaa keväällä 2012 perustettu Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry, jonka jäsenet ovat yhteisöjä tai organisaatioita. Jäsenten toiminta-alueena on Pirkanmaa ja osa jäsenyrityksistä on Tampereen ulkopuolelta. Seuranta ja mittarit Projektia seurataan kuten EAKR-hankkeissa on tapana. Projektilla on ohjausryhmä, joka on kokoontunut 4 kerta vuodessa. Lisäksi Pirkanmaan liittoon on tehty väliraportit puolen vuoden välein. Projektin etenemistä voi parhaiten seurata netissä osoitteessa: www.trkk.fi Kustannukset Projektin kokonaiskustannukset ovat yhteensä 220 000€ aikavälillä 1.10.2011 – 31.1.2014. Rahoittajia ovat EAKR/valtio Pirkanmaan liiton kautta (69,7 %), Tampereen kaupunki (27,3 %) ja Ekokumppanit Oy (3 %). Kustannukset ja aikataulu ovat pysyneet suunnitelman mukaisina. Vastuutaho ja lisätietoja Projektista vastaa Ekokumppanit Oy, projektipäällikkönä toimii Irma Rantonen Lisätietoja löytyy netissä osoitteessa: www.trkk.fi [email protected] , www.trkk.fi Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013
87
7 Energiantuotanto
7.1 Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt
Tampereen Sähkölaitos –konserniin kuuluvat Tampereen Sähkölaitos Oy (emoyhtiö), Tampereen
Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampereen Sähköverkko
Oy, Tampereen Vera Oy. Lisäksi energiantuotantoyhtiö omistaa Tammervoima Oy:n yhdessä Pirkanmaan
Jätehuolto Oy:n kanssa. Konserni tuottaa, ostaa, myy ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä
ja maakaasua asiakkailleen. Lisäksi konserni rakentaa ja ylläpitää energian jakeluverkkoja sekä tarjoaa
energia-alan asiantuntija- ja mittauspalveluja.
Tavoitteet
Oheiseen taulukkoon on kuvattu muutama energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyvä luku, joita
konsernissa seurataan vuosittain. Päästöihin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden
osuuteen vaikuttavat mm. säätila, talouden suhdanteet, päästöoikeuksien hinnat sekä yhdistetyn sähkön ja
lämmön tuotannon hintakilpailukyky.
tavoite
2016
toteuma
2012
toteuma
2011
toteuma
2010
toteuma
2009
Konsernin energiatehokkuusluku
(tuotokset / panostukset), %
89,0 88,6 87,6 88,1 87,5
Uusiutuvien energioiden osuus, % 22 19,1 14,8 10,4 6,0
Päästökaupan alaiset päästöt, 1000 tonnia CO2 700 751 811 983 944
Taulukko 19. Tampereen Sähkölaitos –konsernin energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyviä tunnuslukuja.
Uusi ennätys uusiutuvan energian määrässä
Vuonna 2013 uusiutuvan energian osuus nousi yli 20 prosenttiin energian kokonaistuotannosta, kun sen
osuus vielä vuosituhannen alussa oli kuuden prosentin tasolla.
Tampereen voimalaitoksilla maakaasu on edelleen keskeisin polttoaine 68 prosentin osuudella. Sen käyttö
on kuitenkin vähentynyt 15 % ja myös turpeen käyttö yli 5 % viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin Tampereen Energiantuotannossa viime vuonna noin 770 GWh
lämpöä ja sähköä, mikä vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin koko energiankulutusta.
Energiantuotannon kokonaismäärä oli 3 400 GWh, jossa oli laskua edellisestä vuodesta noin 6 %.
Uusiutuvan energian lähteinä käytetään Tammerkosken vesivoimaa, Naistenlahden voimalaitoksessa
puuperäisiä polttoaineita sekä Sarankulman lämpökeskuksessa pellettiä. Lisäksi hankitaan tuulivoimaa
Suomen Hyötytuuli Oy:ltä ja biokaasusähköä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta. Tampereen
Energiantuotanto on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä.
88
EU edellyttää, että hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Sähkölaitoksen uudistusten myötä hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet selvään laskuun. Vuoteen 1990
verrattuna hiilidioksidipäästöt ovat nyt alentuneet noin 22 prosenttia. Näin EU:n asettama
päästövähennystavoite on jo saavutettu, jos katsotaan vuoden 2013 päästötasoa. Tosin vuosi 2013 oli
lämmin, joten sähköä ja kaukolämpöä kului hieman tavanomaista vähemmän. Euroopan
päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat 669 kilotonnia. Niiden määrä laski
11 prosenttia edellisvuodesta. Sähkölaitoksen tavoitteena on edelleen alentaa hiilidioksidipäästöjä ja tähän
päästään investoimalla tulevaisuudessakin uusiutuvaan energiaan ympäristönäkökulmat huomioiden.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitetta tukevat myös nykyiset rakennushankkeet: Tammervoiman
hyötyvoimalaitos, jota rakennetaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen sekä Hervantaan
vuonna 2015 valmistuva hakelämpökeskus.
Toteutuneet toimenpiteet
Tekniset muutokset
• Sarankulman puupellettilaitos otettiin tuotantokäyttöön tammikuussa 2013. Investoinnin kustannus
oli reilut 7 M€. Pölypolttoteknologiaan perustuva laitos on lajissaan Suomen suurin.
• Biopolttoaineiden osuus Naistenlahti 2:n polttoainekäytöstä nousi entisestään. Puun osuus oli noin
59 %.
• Tammervoiman hyötyvoimalalaitoksen perustustyöt aloitettiin syyskuussa 2013 Tarastenjärvellä.
Laitoksen käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvaksi lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä
aikana. Valmistuttuaan voimalaitos tuottaa 100 GWh sähköä ja 300 GWh lämpöä vuodessa.
Polttoaineenaan se käyttää jätettä 150 000 tonnia vuodessa. Hankkeen kustannusarvio on noin 100
M€.
Osakkuusyhtiö Suomen Hyötytuuli Oy hankki määrätietoisesti lisää aluevarauksia uusille
tuotantoyksiköille tuulivoimakapasiteetin lisäämiseksi. Varatuille alueille tehtiin YVA-arviointeja ja
luvitusta vietiin eteenpäin. Tampereen Energiantuotanto Oy:n osuus tuotantokapasiteetin
lisäämisestä on 2 - 4 MW.
• Rautaharkon sähköasemalla toteutettiin rakennusmuutos, josta saadaan 150 MWh energiansäästö
vuodessa.
• Energiankäytön etäluennan piirissä oli noin 99 % sähkön kulutuspaikoista ja laskutus todellisen
kulutuksen mukaan oli mahdollista yli 100 000 sähkönmyynnin ja sähköverkkotoiminnan asiakkaalle
vuoden 2013 lopussa.
• Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusimisia jatkettiin. Korjaustyöt vähentävät oleellisesti verkon
lämpöhäviöitä ja kaukolämpöverkon vesivuotomääriä.
• Sähköverkkohäviöiden pienentämiseksi harjoitettiin tiivistä sidosryhmäyhteistyötä kaavoittajan ja
rakennusvalvonnan kanssa.
• Toteutettiin aurinkopaneelien soveltuvuuden tutkimushanke, jonka yhteydessä Nekalan
lämpökeskukseen asennettiin aurinkosähköpaneeleja. Hankkeen investointi oli 10 000 €.
Toimintatapoihin tehtävät muutokset
EU:n uuden energiatehokkuusdirektiivin voimaantulon edellyttämien toimenpiteiden odotettiin
selviävän vuoden 2013 loppuun mennessä. Edelleen vuoden loppuun mennessä oli epäselvää, missä
määrin direktiivi edellyttää yritystason toimenpiteitä.
89
Koulutus ja tiedotus
• Energiankulutuksen seurantaraportti toimitettiin yli 100 000:lle sähkönmyynnin asiakkaalle sekä
kaikille maakaasu- ja kaukolämpöasiakkaille.
• Oman energiakäytön seurantamahdollisuus internetin kautta eli Wattimaatti-hanke saatiin
loppusuoralle. Palvelun käyttöönotto kuitenkin siirtyi vuoden 2014 puolelle. Wattimaatin avulla
oman energiankäytön seuranta on mahdollista kaikille sähkönmyynnin, sähkönsiirron ja
kaukolämmön asiakkaille.
• Kaukolämpö- ja maakaasuasiakkaiden sopimusvesivirtojen ja -tehojen tarkistamista jatkettiin
kaukoluettua mittausdataa hyödyntäen.
• Energiansäästöneuvontaa toteutettiin puhelimitse, sähköpostitse ja Ympäristötietokeskus Moreenian
kautta. Moreeniasta asiakkaille lainattiin sähkönkulutusmittareita.
• Informaatiota energia- ja ympäristöasioista jaettiin mm. nettisivujen ja sähköpostin välityksellä sekä
puhelimitse. Säästövuoden takia Naps –asiakaslehteä ei ilmestynyt eikä kouluille sponsoroitu
jokavuotisia energiansäästöviikon oppilaspaketteja.
Hankintojen periaate
Energiantuotannon, sähköverkkotoiminnan ja kaukolämmön hankintoja tehtäessä lasketaan
kokonaistaloudellinen optimi (= investoinnin pääomakulujen, käytön ja ylläpidon kokonaiskustannusten
minimi), jonka pohjalta hankinnat tehdään.
Seuranta ja mittarit Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisellä raportoinnilla sekä erillisselvityksillä.
Vastuutaho ja lisätietoja Riskienhallintapäällikkö Soile Heinonen, Tampereen Sähkölaitos Oy
Tuotantotietoja
Sähkön tuotanto (brutto)
Kauko-lämmön tuotanto
Naistenlahti 1 523 630
Naistenlahti 2 267 611
Lielahti 371 492
Vesivoimalaitokset 54 -
Lämpökeskukset - 451
Yhteensä 1215 2184
Taulukko 20. Sähkölaitoksen energiantuotanto (GWh) vuonna 2013.
Tampereen Sähkölaitoksen osuus Suomen Hyötytuuli Oy:n sähköntuotannosta oli 10,3 GWh vuonna 2013.
90
Kuva 3. Vuonna 2013 käyttöön otetussa Sarankulman lämpökeskuksessa polttoaineena on pelletti. (Kuvaaja: viestintäpäällikkö Riitta Savola, Tampereen Sähkölaitos Oy)
Kaavio 34. Tampereen Energiantuotanto Oy:n energialähteiden jakauma vuosina 2006 – 2013.
Sähkölaitoksen käyttämiä uusiutuvia energioita ovat vesi, tuuli ja puupolttoaineet. Naistenlahti 2:ssa
pystytään polttamaan puuperäisiä polttoaineita jyrsinturpeen seassa.
91
7.2 Tammervoima
Tammervoima Oy rakentaa Tampereen Tarastenjärvelle hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa noin 90 GWh
sähköä sekä 310 GWh lämpöä vuodessa. Laitos hyödyntää noin 150 000 tonnia jätettä vuodessa ja
energiantuotantoon ohjataan vain materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Uusi arinatekniikka voi
käyttää tarvittaessa myös puuta tai teollisuuden ja kaupan jätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta.
Voimalaitoshankkeen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos –
yhtiöt.
Tavoitteet
Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa paikallisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja
samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. llmastokuormitus vähenee, kun jätteet eivät
enää tuota metaania kaatopaikalla. Hyötyvoimalaitoksen CO2-päästövähenemä on Tampereen
energiantuotannossa noin 55 000 t vuodessa, kun jätteiden energiahyötykäytöllä korvataan fossiilisia
tuontipolttoaineita eli maakaasua ja öljyä.
Tavoitteet vuodelle 2013 toteutuivat, kun hyötyvoimalaitoksen investointipäätös saatiin tehtyä elokuussa ja
hankeen rahoitus järjestettyä. Rakennushanke käynnistettiin heti syyskuun alussa.
Vuoden 2014 toiminta tulee keskittymään rakennushankeen viimeisten hankintakokonaisuuksien ja
urakoiden hankintaan sekä rakennustöiden valvontaan. Ennen laitoksen käynnistymistä laaditaan myös
ympäristöluvan edellyttämä toiminnan tarkkailusuunnitelma.
Toteutuneet toimenpiteet
Syksyn aikana tehtiin voimalaitoksen päälaitteiden hankintasopimukset savukaasujen
puhdistuslaitteistosta, turbiinigeneraattoripaketista, jätekahmarista ja arinakattilasta sekä maanrakennus-
ja perustustöiden urakkasopimus. Tutkimus- ja kehitystoimintaa oli kaatopaikkakaasun ja sairaalajätteiden
energian hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen arinapoltossa sekä savukaasun lämmön
talteenottoprosessin suunnittelutyö. Näistä innovaatioaihioista jätettiin syyskuussa
investointitukihakemukset työ- ja elinkeinoministeriölle.
Seuranta ja mittarit
Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt siten, että laitoksen valmistuminen on
mahdollista vuosina 2015-2016. Voimalaitos valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja tuotannollinen
käyttö aloitetaan 2016 alussa.
Kustannukset
Hankkeen kustannusarvio on 105 milj. euroa.
Vastuutaho ja lisätietoja
Pirkanmaan Jätehuolto Oy, toimitusjohtaja Harri Kallio, puh.040 842 2600
Tampereen Energiantuotanto Oy, toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen, puh. 040 801 6397
Tampereen Sähkölaitos Oy, kehitysjohtaja Mika Pekkinen, puh. 050 599 4300, www.tammervoima.fi
92
8 Puhtaan veden tuottaminen ja jätevesien käsittely
Tampereen Vesi Liikelaitos hoitaa kaupungin vesi- ja viemärilaitostoimintaa lakien ja viranomaismääräysten
mukaisesti. Tampereen Vesi huolehtii puhtaan veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun, putkistojen
rakentamisen ja niiden ylläpidon, jäte-, sade- ja sulamisvesien johtamisen, viemäriverkon ylläpidon sekä
jätevesien puhdistamisen. Tampereen Vesi huolehtii myös Pirkkalan vedenjakelusta ja asiakaspalvelusta.
Asiakaskiinteistöjä vuonna 2013 oli 21 815 Tampereella ja Pirkkalassa. Verkostoon pumpattiin vettä 18,5
milj.m3, josta 68 % pinta- ja 32 % pohjavettä.
Tavoitteet
Tampereen Veden tavoitteena on kaupunkiseudun kasvaessa kehittää omaa toimintaa siten, että
vesihuollon toimintavarmuus turvataan, käytön ja kunnossapidon näkökulma huomioidaan toiminnassa
sekä kaikessa toiminnassa otetaan huomioon energiakäytön optimointi.
Energiansäästötavoitteet vuodelle 2013 kohdistuivat viiteen kohteeseen:
1. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvityksen perusteella tehtävät muutokset,
tavoite säästää sähköenergiaa 220 MWh/a .
2. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvityksen perusteella tehtävät muutokset,
tavoite säästää lämpöenergiaa 380 MWh/a.
3. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvitys.
4. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvitys.
5. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen uudistuksessa huomioidaan energiatehokkuus laitevalinnoissa,
sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelussa
Toteutuneet toimenpiteet
1. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvitys Pumppauksen kokonaishyötysuhteen
parantaminen pumppuja uusimalla ja niiden ohjausta uudistamalla Rakenne- tai eristysratkaisut pienentää
lämpöhukkaa allas- ja putkistotiloissa Tärkeimpien sähkönkulutuskohteiden mittarointi ja mittausdatan
analysointijärjestelmä
2. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvitys ja sen avulla lämmityksen,
ilmastoinnin ja valaistuksen uusimisen suunnittelu ja toteutus Lämpöpumpulla hyödynnetään
prosessivedessä olevaa energiaa kiinteistön lämmitykseen, vähentää olennaisesti hankittavan
kaukolämmön tarvetta Ilmastoinnin uusiminen ja poistoilman lämmön talteenoton parantaminen Valaisin
uudistuksessa otetaan käyttöön energiatehokkaampaan tekniikkaa esim. LED valaisimia
3. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvityksen perusteella päätetään
jatkossa tehtävät prosessi- ja käyttötapamuutokset
93
4. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvityksen perusteella päätetään
tehtävät jatkossa tehtävät muutokset esim. kohdan 2. osioissa
Kohderyhmä, koulutukseen, neuvontaan ja tilaisuuksiin osallistujat Henkilöstö Laatu- ja ympäristöjärjestelmään liittyvissä sisäisissä auditoinneissa ovat aina esillä auditoitavan toiminnon energiansäästömahdollisuudet ja -toimenpiteet. Asiakkaat Asiakkaille suunnataan palveluiden käytön neuvontaa, mm. valistusta siitä, että kylmää vettä kannattaa käyttää lämpimän veden sijasta aina kun mahdollista, koska veden lämmitys vaatii energiaa. Viestinnän keinoja ovat mm. Internet-sivut, lehti-ilmoitukset, asiakastiedotteet (yli 18 000 kpl) ja asiakaslehti, joka sisältää myös energiansäästöasiaa. Vesimittarin lukeman kyselyyn käytettävässä itseluentakortissa on mukana veden taloudellisen käytön ohjeita. Vierailijat Vierailijaryhmiä käy sekä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla viikoittain. Toiminnan esittelyn yhteydessä tuodaan esiin myös palveluiden käytön neuvontaa ja vesihuoltopalveluiden energiansäästönäkökulmaa. Aikataulu Toimenpiteet vuosien 2012-2015 aikana. Kustannukset - Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen pumppauksen kokonaishyötysuhteen parantaminen pumppuja
uusimalla ja niiden ohjausta uudistamalla, kustannusarvio 90 000€. - Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen rakenne- tai eristysratkaisut allas- ja putkistotiloissa, kustannusarvio
250 000 €. - Tärkeimpien sähkönkulutuskohteiden mittarointi ja mittausdatan analysointijärjestelmän
kustannusarvio 80 000 €. - Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen lämpöpumpun, lämmitysjärjestelmän, ilmastoinnin uusimisen ja
poistoilman lämmön talteenoton parantamisen kustannusarvio 300 000 €. Seuranta Tavoitteita mitataan energiankulutustietoja vertaamalla. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Vastuutaho tekninen päällikkö Heikki Syrjälä, yhteyshenkilö laatujärjestelmävastaava Liisa Mustaniemi
94
Kulutustiedot
Vuosi Käytetty sähkö Käsitelty *) Ominaiskulutus
MWh m3 kWh/m3
2013 10 235 20 110 341
0,51
2012 10 025 20 217 720 0,50
2011 9 925 20 609 939 0,48
2010 10 364 20 696 499 0,50
2009 11 884 21 566 926 0,55
2 008 10 528 21 325 588 0,49
2 007 12 999 22 944 646 0,57
2 006 12 618 22 013 828 0,57
2 005 10 797 20 379 463 0,53
2004 12 068 20 954 158 0,58
2003 12 219 21 728 579 0,56
2002 9 244 20 531 420 0,45
2000 9 366 19 547 327 0,48
1996 9 929 20 042 020 0,50
*) Käsitelty vesimäärä= hankittu ja puhdistettu raakavettä.
Taulukko 21. Vedenhankinnan, käsittelyn ja pumppauksen sähkönkulutus vuosina 1996-2013.
Kaavio 35. Vedenhankinnan, käsittelyn ja pumppauksen toteutunut sähkön ominaiskulutus ja
tavoitekulutus (kWh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan
sopimuskauden eri vuosille 2008-2016.
95
Vuosi Ostettu sähkö Tuotettu sähkö Käytetty sähkö Käsitelty jv-määrä Ominaiskulutus
MWh MWh MWh m3 kWh/m3
2013 7 499 3 891 11 390 33 256 934 0,34
2012 7 363 5319 12 682 31 964
734 0,40
2011 7 473 5 008 12 556 26 516 907 0,47
2010 8 500 2707 11 207 23 953 423 0,47
2009 8 550 3 215 11 765 22 574 015 0,52
2008 8 884 3 183 12 067 30 520 101 0,4
2007 8 552 4 489 13 041 28 146 867 0,46
2006 8 200 3 699 11 899 28 647 879 0,42
2005 7 149 5 034 12 183 28 244 318 0,43
2004 8 524 4 086 12 610 29 828 870 0,42
2003 8 349 4 221 12 570 27 307 530 0,46
2002 9 632 3 005 12 637 29 329 632 0,43
2000 9 258 2 037 11 295 28 558 787 0,4
1996 8 815 1 852 10 667 26 466 851 0,4
Taulukko 22. Jäteveden pumppauksen ja käsittelyn sähköenergian tuotanto ja kulutus vuosina 1996-2013.
Kaavio 36. Jäteveden pumppauksen ja käsittelyn toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus
(kWh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri
vuosille 2008-2016.
96
Vuosi Ostettu lämpö Tuotettu lämpö Tuotettu lämpö Käytetty lämpö Nettoenergia
kaasugeneraattorilla kaasuturbiinilla mädätys+kiinteistö myyty sähkölaitokselle
MWh MWh MWh MWh MWh
2013 3140 3540 2054 8 734 0
2012 1527 4 882 2 392 8 801 0
2011 2 117 3 620 2 473 8 210 0
2010 4 146 1 646 2 525 8 317 0
2009 1 590 4 211 3 372 9 173 0
2008 1212 3 851 2 230 7 293 0
2007 1 524 2 992 2 316 6 832 0
2006 1 378 1 980 2 313 5 671 0
2005 1 190 3 521 2 228 6 939 0
2004 2 491 2 701 2 313 7 505 0
2003 2 491 3 075 2 064 7 630 0
2002 2 396 1 432 5 875 3 828 3 479
2000 4 927 11 111 4 927 6 184
1996 4 878 11 000 4 878 6 122
Korjattu vuoden 2012 ostettu lämpö-luku
Taulukko 23. Lämpöenergian tuotanto ja kulutus vuosina 1996-2013.
97
9 Jätehuolto
9.1 Jätehuollon logistiikan kehittäminen hankkimalla hybridikalustoa
Jätekuljetusten kilpailutuksessa tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä puolet käytössä olevasta
jätteiden kuljetusajoneuvoista on vähäpäästöistä tai muulla vastaavalla tavalla ympäristömyötäisiä.
Oletetaan, että vähäpäästöinen kuljetuskalusto on 30 prosenttia energiatehokkaampi (aiheuttaa saman
verran vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä). Jos puolet kalustosta uusiutuu vähäpäästöiseksi vuoteen
2020 mennessä, päästöjen vähenemä alenee 15 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna ottaen huomioon
kuljetuskilometrit. Akkujen vaikutusta ei ole huomioitu.
Vuonna 2013 asia ei edennyt, koska sopivia kilpailutettavia alueita ei ollut.
Tavoitteet
Jätehuolto siirtyy ympäristöystävällisempään kalustoon, josta kerätään kokemuksia. Polttoaineen kulutus
on 30 % pienempi kuin perinteisen jäteauton polttoaineen kulutus, jossa primäärienergialähteenä toimii
diesel.
Vastuutaho ja lisätietoja
Timo Varsala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
98
9.2 Jätteen lajittelun parantaminen
Jätteen lajittelun parantamista kehitetään parhaillaan kansallisella tasolla. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan
tarkkaa tietoa siitä, millaisia toimenpiteitä tuleva lainsäädäntö asettaa jätteen lajittelulle. Lopullista
asetusta pakkauksista ja pakkausjätteistä ei ole vielä annettu.
Tavoitteet
Lasin, pienmetallin ja kartongin erilliskeräys käynnistetään vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä vuoteen
2016 mennessä. Asiasta on tehty esitys alueelliselle jätehuoltojaostolle.
Toteutuneet toimenpiteet
2013: Metallinkeräyksen keräyspaikkojen lukumäärä lisääntyi 6 %.
Seuranta ja mittarit
Keräyspaikkojen lukumääräinen lisääntyminen
Vastuutaho ja lisätietoja
Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaat eli jätteentuottajat
Alueellinen jätehuoltojaosto
99
9. 3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen
Toteutuneet toimenpiteet
Vuoden 2013 aikana: uudet jätetäyttöalueet on liitetty kaasunkeräykseen. Vanhaan jätetäyttöön
rakennettiin uusia kaasukaivoja.
Vastuutaho ja lisätietoja
Elina Tiira, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
100
9.4 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen
Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteuttaa jätelain 93 § mukaista jäteneuvontaa yhdyskuntajätteen määrän ja
haitallisuuden vähentämiseksi. Neuvontatyön tavoitteena on lisätä kuluttajien ja tuotteiden valmistajien ja
palvelujen tarjoajien tietoisuutta materiaalitehokkuudesta. Tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ja
motivaatiota tehdä kestäviä kulutusvalintoja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on jätteen määrän ja
haitallisuuden vähentäminen.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy ostaa Ekokumppanit Oy:ltä neuvontapalveluja. Ekokumppanit vastaa
suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä materiaalitehokkuusneuvonnasta ja sen kehittämisestä. Pirkanmaan
Jätehuolto Oy tekee materiaalitehokkuusneuvontaa integroituna kaikkeen jäteneuvontaan ja osallistuu
Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokumppaneiden kanssa kehityshankkeisiin, projekteihin ja kampanjoihin.
Toteutuneet toimenpiteet Kouluvierailut Vuonna 2013 Ekokumppanit jatkoi loppuasiakkaille maksuttomien kouluvierailuitten tarjoamista Tampereen ja seutukuntien kouluille ympäristökasvatuksen tueksi. Kohderyhminä olivat kolmas- ja seitsemäsluokkalaiset, joille pidettiin vastuullisen kulutuksen oppitunteja painottuen ajankohtaisiin aiheisiin. Kouluvierailuita tehtiin yhteensä 226 kpl, joilla tavoitettiin 4 705 oppilasta, näistä 3-luokkalaisia oli 2587 ja 7-luokkalaisia 1 883. Valtaosa kouluvierailuista tehtiin Tampereella, mutta oppitunteja pidettiin myös Tampereen kaupunkiseudun muissa kunnissa. Ympäristötori Tampereen Vihreän viikon avasi Ympäristötori, joka kokosi kesäkuussa Tammelantorille
ympäristöasiantuntijoita ja ekologisia yrittäjiä. Tapahtumassa toimi Ekokumppanien tavaranvaihtotori,
jonka periaatteena on tuoda itselle tarpeetonta, mutta ehjää tavaraa ja vaihtaa se tarpeelliseen.
Pirkanmaan Jätehuollon Repe & Romu ottivat maksutta kyytiinsä kodin vaaralliset jätteet, metalliromut
sekä sähkölaitteet. Koukkujärven vihermultaa sai ottaa mukaan omalla pussilla tai ämpärillä. Tampereen
Puutarhaseura kertoi infopisteellään puutarhatrendeistä parvekepuutarhasta ison pihapiirin
kasvivalintoihin, hyötykasveista koristekasveihin. Kokeneet puutarhaharrastajat myös myivät taimia.
Torilla oli myös elävää musiikkia, taidetta sekä perhosbaareja, kierrätyskäsitöitä. Torin täysi väkeä osallistui
tapahtumaan ja nautti kauniista kesäsäästä.
Tähteitä nolla! 2012 pilotoitu Tähteitä nolla! –kampanja toistettiin. Siinä haastettiin ala-asteen oppilaat vähentämään lautaselle jäävän ruokajätteen määrää. Viiden kunnan (Kangasala, Orivesi, Nokia, Tampere, Pirkkala), 15 koulun 2998 oppilasta sekä koulujen opettajat osallistuivat Tähteitä nollaan Euroopan jätteen vähentämisen viikolla. Opastetun retken Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen voitti arvonnassa 77 oppilaan ja neljän
opettajan orivetinen Karpinlahden koulu. Neljän elokuvalipun niput voittivat oriveteläisten Päilahden
101
koulun ja Keskuskoulun, tamperelaisen Rudolf Steiner koulun ja tamperelaisen Tesomajärven koulun
keittiöväki.
Kampanjaviikon aikana ruokaloissa on ollut esillä oppilaitten teemaan liittyviä piirroksia ja Seppo Leinosen kampanjamateriaalia. Kampanjan toteuttivat Pirkanmaan jätehuolto, Ekokumppanit ja koulujen ruokapalvelujen tarjoajat. Moreenian tavaranvaihtopäivät Kevään tavaranvaihtopäivät järjestettiin Nuukuusviikolla huhtikuussa sekä syksyn tilaisuudet Euroopan jätteen vähentämisen viikolla marraskuussa. Kevään tapahtumaan osallistui yli 400 henkeä, mikä osaltaan johtui Aamulehden päivän menovinkeissä olleesta isosta kuvasta ja tekstistä. Syksyllä osanottajamäärä oli vain 123 henkeä, koska Aamulehdessä ei ollut mitään, mutta toisaalta Tamperelaisessa oli peräti kaksi puffia tapahtumasta. Tapahtumat järjestivät Ekokumppanit Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Ylijäämätavarat päätyivät Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n kierrätyskeskuksiin Nekalaan, Hervantaan ja Lielahteen. Euroopan jätteen vähentämisen viikko Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietettiin marraskuussa. Suomi osallistui neljättä kertaa viikon viettoon. Suomessa järjestettiin kolmisenkymmentä tapahtumaa, jotka kuuluivat Euroopan jätteen vähentämisen viikon viralliseen ohjelmistoon.
Vastuutaho ja lisätietoja
Harri Helin, Ekokumppanit Oy, [email protected].
Sinikka Jalo, Pirkanmaan Jätehuolto Oy,
102
9.5 Biojätteen mädätyslaitos
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n (PJH) vastuulle kuuluu biojätteen erilliskeräykseen perustuvan noudon ja
kuljetuksen, käsittelyn ja hyödyntämisen järjestäminen. Lisäksi PJH vastaanottaa omistajakunnistaan
yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa muodostuvaa lietettä käsiteltäväksi. Tällä hetkellä
käsittelymenetelmänä on kompostointi. Hyödyntäminen toteutuu lähinnä suljettavien
kaatopaikkarakenteiden pintakerrosmateriaalina ja jalostamisena mullaksi.
Kompostointia ei pidetä sellaisenaan tehokkaimpana ja riittävänä prosessointimenettelynä edistämään
erilliskerätyn biojätteen hyödyntämistä. Kasvualustanäkökulman lisäksi on tarpeen ottaa huomioon
energiana ja lannoitemateriaalina hyödyntäminen. PJH:n strategiana on myös edistää biojätteen
erilliskeräystä. Lisäksi PJH:n on ratkaistava roolinsa jätevesien puhdistamolietteiden prosessoijana ja
hyödyntämiseen ohjaajana.
Tavoitteet
PJH:n hallitus päättää vuoden 2014 loppuun mennessä biojätehuollon palvelutuotantomallin tekniikka- ja
hyödyntämismenettelyvalintoineen siten, että biologisesti käsiteltävä jäte tulee maksimaalisesti
hyödynnetyksi energiana sekä ravinteina ja maanparannusmateriaaleina.
Toteutuneet toimenpiteet
Hankinnat
PJH on tilannut konsultoinnin, jonka tarkoituksena on tuottaa perusteet palvelutuotantomallin valintaa
koskevaa päätöstä varten.
Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Hanke vähentää suoraan kasvihuonepäästöjä ja vaikuttaa myös välillisesti kestävän materiaalitalouden
kautta ilmastonmuutosta hidastavasti.
Muu kehitystyö
Yhtiön hallitus perehdytetään biojätteiden käsittelyn eri vaihtoehtoihin kohdevierailuilla ja asiantuntijoiden
kuulemisella.
Seutuyhteistyö
PJH on perustettu toteuttamaan laajaa ylikunnallista kuntayhteistyötä varten.
Seuranta ja mittarit
Määritellään myöhemmin palvelutuotantomallin toimeenpanon yhteydessä.
Kustannukset
Biojätteen palvelutuotantomallin valinnasta riippuen investointikustannukset ovat 5 -10
miljoonaa euroa. Tavoitteena ovat kuntalaisille edulliset kustannukset (= jätemaksu) suhteessa toteuttaa
jätelain mukaiset terveyden ja ympäristön suojelun päämäärät.
Vastuutaho ja lisätietoja
Käsittelypäällikkö Elina Tiira ja kehityspäällikkö Simo Isoaho, Pirkanmaan Jätehuolto Oy.
103
9.6 Jätelajien keräyksen ja noudon putkijärjestelmät
Jätelajien keräykseen sisältyvä syntypaikkalajittelu sekä näin muodostettujen jätelajien nouto ja kuljetus
keräyspaikoista käsittelypaikkoihin muodostavat ekologisesti ja taloudellisesti merkittävät vaiheet
materiaalien hyödyntämisessä ja asianmukaisessa loppusijoituksessa. Keräyksen ja noudon toteuttaminen
putkijärjestelmällä, huolimatta jo lähes 50 vuoden takaisesta ideastaan, on modernina suomalaisena
tekniikkainnovaationa noussut taajama-alueilla merkittäväksi kilpailijaksi perinteisille keräys- ja
noutomenettelyille. Voidaan toteuttaa useamman kiinteistön vähän tilaa vaativia yhteiskeräyspaikkoja,
jätteitä noutavia autoja ei tarvita ja näin jätehuollon aiheuttamat pakokaasupäästöt, melu ja liikenneriskit
asukkaille voidaan poistaa. Putkijärjestelmän arvioitu energiantarve on 30 - 50 kWh/jätetonni, kun
perinteisen järjestelmän energiantarve on 180 - 200 kWh/jätetonni.
Tavoitteet
Vuorekseen rakennettavan putkijärjestelmän tavoitteena on osoittaa tällaisen keräys- ja noutomenettelyn
ekologinen ja taloudellinen toteuttavuus taajama-alueiden päivittäisten jätelajien jätehuoltoratkaisuna.
Toteutuneet toimenpiteet
Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa
Investoinnin ja palvelutuotannon toteuttamiseen uusi, edelleen osinkoa jakamaton
organisaatiomalli, jossa kiinteistöt ovat mukana investoinnin rahoittamisessa ja jossa pienkiinteistöt
osallistuvat liityntämaksun muodossa investoinnin toteuttamiseen. Pirkan Putkikeräys Oy on malli
tällaisesta uudesta organisatorisesta toimintamallista.
Toimintatapoihin tehdyt muutokset
Putkijärjestelmän investointi ja käyttöönotto on edellyttänyt toimintatavan muutosta rahoitusajattelussa ja
palvelutuotannon järjestämisessä. Jätteentuottaja osallistuu investoinnin rahoitukseen jo
rakentamisvaiheessa ja jätteen noutopalvelu (eli jätelajien siirto keräyspaikasta keskitetylle koonta-
asemalle) tapahtuu putkijärjestelmällä eikä kuljetusyrityksen toimesta.
Tekniset muutokset
Syöttöputkiperustaiset keräyspaikat, maanalainen jätelajien siirtoputkisto ja keskitetty koonta-asema
jätelajien kuljetusta varten. Merkittävä muutos on pakkaavien jäteautojen tarpeen poistuminen.
Hankinnat
Putkijärjestelmän keskeiset hankinnat kohdistuvat putkistosuunnitteluun, laitteistosuunnitteluun ja
toimitukseen, putkistorakentamiseen ja koontaaseman rakentamiseen. Putkijärjestelmän hankinta
toteutettiin avoimena julkisena hankintana.
Koulutus ja tiedotus
Putkijärjestelmän käyttöönotto vaatii tietoista ja merkittävää panostusta käyttäjien opastamiseen ja
motivoimiseen. On kerrottava, miksi tällaisen järjestelmään käyttöön on ryhdytty ja miten siitä käyttäjät ja
yhteiskunta hyötyvät.
104
Toimenpiteet ilmastonmuutokseen hillitsemiseksi
Vähentää tekniikka- ja toimintatapamuutoksen vuoksi energiankulutusta ja tarvittavan energian
tuotannosta muodostuvia päästöjä.
Muu kehitystyö
Teknisten ratkaisujen sekä putkisto- ja keräyspaikkasuunnittelun kehittäminen.
Seuranta ja mittarit
Mitään vakiintuneita seuranta- ja mittausmenettelyjä ei ole vielä kehitetty. Luonnollisesti mittarit
kehitetään odotettujen hyötyjen osoittamiseen.
Kustannukset
Vuoreksen putkijärjestelmän arvioitu investoinnin kokonaiskustannus on 18 … 20 miljoonaa euroa.
Vastuutaho ja lisätietoja
Harri Kallio, Pirkan Putkikeräys Oy
105
9.7 Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset
Pirkanmaan Jätehuollon hallitus hyväksyi tammikuussa 2014 strategian, jossa perustana on asiakkaiden ja
yhteiskunnan palvelu kohti kestävää materiaalitaloutta. Tämä perusta tarkoittaa tukeutumista tehokkaasti
jätteiden syntypaikkalajitteluun, jotta materiaaleja voidaan kierrättää mahdollisimman ekologisesti ja
taloudellisesti. Kunnalliset jätehuoltomääräykset muodostavat instrumentin ohjata jätteen tuottajia
syntypaikkalajitteluun. Alueellinen jätehuoltojaosto valmistelee alueen jätehuoltomääräysten uudistamista.
Jätehuoltomääräykset annetaan jätelain nojalla ja päivittäminen perustuu jätelain uudistukseen.
Tammervoiman hyötyvoimalan myötä kaatopaikalle ei enää sijoiteta orgaanista jätettä, vaan ainoastaan
tuhkaa ja inerttiä jätettä. Ilmastokuormitus pienenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota
kaatopaikalla metaania. Vältetty metaanin muodostuminen kaatopaikalla pienentää ilmastokuormitusta 75
000-115 000 hiilidioksiditonnia vuodessa
Jätteessä on noin 50 prosenttia on uusiutuvia energialähteitä. Jäte korvaa fossiilisia polttoaineita ja
pienentää ilmastokuormitusta 45 000-60 000 hiilidioksiditonnia vuodessa.
Vastuutaho ja lisätietoja
Alueellinen jätehuoltojaosto
Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
106
10 Ateriapalvelut
Tampereen Ateria on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateriapalveluiden
järjestämisestä. Se huolehtii asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta
tukevia ratkaisuja asiantuntevasti ja kumppanuuksia hyödyntäen.
Tampereen Aterian strategiassa korostuu ateriapalvelujen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä,
Tampereen Aterian uusi rooli palvelujen järjestäjänä, toiminnan tehostaminen liiketoimintamallia
uudistamalla ateriatuotannon keskittämisen ja monipalvelutyön keinoin sekä asiakaslähtöinen
liiketoimintaosaaminen.
Kaupunkitason organisaatiomuutosten ansioista Tampereen Aterian toiminnasta tuli seudullista vuonna
2013 Tampereen seudun ammattiopiston sekä Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen
ateriapalvelujen järjestämisen myötä. Muutokset Tampereen Aterian roolissa ja toimintatapojen
uudistaminen tähtäävät toiminnan tehostumiseen ja kannattavuuden parantumiseen pitkällä aikavälillä.
Uusilla ratkaisuilla voidaan parantaa myös toiminnan ekotehokkuutta merkittävästi.
Tavoitteet
Tampereen Aterian vuonna 2012 hyväksytty ympäristöohjelma jalkautettiin. Ympäristöohjelman keskeiset
tavoitteet ovat 1) veden ja energian kulutuksen vähentäminen, 2) kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen
ruokahävikkiä vähentämällä sekä 3) vastuullisten elintarvikkeiden käyttö resurssien mukaisesti
Toteutuneet toimenpiteet
Ruokatuotantoa keskitettiin edelleen nykyisessä keittiöverkossa. Alueellisissa tuotantokeittiöissä
valmistettiin 73 prosenttia kaikista aterioista. Ruokatuotannon ohjausjärjestelmä Aromin hyödyntäminen
laajeni ja toimitusketjun hallinta parani.
Ruokahävikin hallinnan edelleen parantamiseksi otettiin käyttöön menekin seurannan työkalu. Hävikkiä
syntyy tarjoilulinjastoon jääneestä ruoasta, jota ei ole voitu hygieniasyistä tähän mennessä hyödyntää.
Evira julkaisi toukokuussa 2013 ohjeen Ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Tämä mahdollistaa
uudella tavalla sellaisten ruokien hyödyntämisen, jotka aiemman lain tulkinnan mukaan on jouduttu
hävittämään. Tämän mahdollisuuden myötä vuonna 2014 hyödynnetään entistä laajemmin ruoan myyntiä
mukaan ja ruoan luovuttamista ruoka-apuun.
Syksyn ympäristöaiheisen teemakuukauden painopisteenä henkilöstölle oli työtapojen ja laitteiden oikean
käytön vaikutus energian ja vedenkulutukseen.
Tampereen kaupunki on Reilun kaupan kaupunki ja Tampereen Ateria on mukana Portaat luomuun -
järjestelmässä. Eniten Reilun kaupan tuotteista käytettiin kahvia ja banaaneja. Luomutuotteiden tarjonta
painottuu luomupuuroon, luomupiimään ja luomuleipään. Hankintakriteerien mukaan Tampereen Aterian
käyttämät elintarvikkeet eivät sisällä geenimuunneltuja organismeja eivätkä lisättyä natriumglutamaattia.
107
Tampereen Aterian ostamien elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli edelleen 60 prosenttia. Lihan,
kananmunan, leipomotuotteiden ja perunoiden kotimaisuusaste oli entiseen tapaan korkein. Kasvisten ja
juuresten kotimaisuusaste kasvoi edellisvuotta paremman satokauden ansioista. Kasvis- ja
marjapakasteissa kotimaisten osuus kasvoi liki 60 prosenttiin. Ostetun kalan kotimaisuusaste väheni
henkilöstöravintoloiden ostojen loppuessa
Seuranta ja mittarit
1) Energian- ja vedenkulutuksen vähentämistavoitteisiin ei päästy seurattavissa kohteissa Koukun Helmessä
ja Hatanpään ravintokeskuksessa muuttuneen tuotantorakenteen takia. Muissa toimipaikoissa keittiö on
osa kiinteistökohtaista mittausta, jonka vuoksi prosessin kehittämisen kokonaishyötyä ei saatu esiin.
2) Ruokahävikin määrää on seurattu toimipistekohtaisesti päivittäin ja tuotannon ohjausjärjestelmässä on
otettu käyttöön osio ruokahävikin seurantaa varten. Vertailukelpoisia tietoja ruokahävikin määrästä on
järjestelmästä saatavilla vuonna 2014. Seurannan ja tiedottamisen avulla ruokahävikin määrää pyritään
vähentämään jatkuvasti ja se on tärkeä tavoite tulevaisuudessakin Tampereen Aterian toiminnassa.
3) Reilun kaupan ja muita vastuullisia tuotemerkkejä ostettiin 150 000 eurolla ja luomutuotteita 100 000
eurolla. Edelliseen vuoteen verrattuna Reilun kaupan ja muiden vastuullisten tuotemerkkien käyttö väheni
viidenneksen ja luomutuotteiden 9 prosenttia. Syynä tähän oli oman tuotannon määrän väheneminen
päiväkodeissa ja erityisesti henkilöstöravintoloissa, joissa oli eniten Reilun kaupan ja luomutuotteiden
valikoimaa. Ostopalvelusopimuksissa edellytetään toki vastaavaa tarjontaa.
Vastuutaho ja lisätietoja
Tampereen Ateria, suunnittelija Kaisa Korte
108
11 Elinkeinot ja osaaminen
11.1 Cleantech-alan verkostot
Cleantech on mainittu yhdeksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoiminta-alueista. Tampereen
kaupunkiseudulla cleantech on sisällytetty seudun osaamiskärkiin cleantech & energia –rajauksella.
Kaupunkiseudun cleantech & energia, sekä myös siihen läheisesti liittyvä nanoteknologian osaamiskärki on
selvitetty Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean toimesta.
Cleantech & energia osaamiskärjen sähköiset materiaalit ovat tutustuttavissa seudun osaamisportaalin
www.tampereallbright.fi Invest & Innovate –osiossa. Tredean markkinoinnin kautta on myös tilattavissa
em. portaalissa sähköisesti saatavissa olevat esitteet paperiversioina.
Cleantech & energia osaamiskärjen yritykset ovat mukana Tampereen kaupunkiseudun yritys- ja
tutkimusrekisterissä www.tamperebusinessregion.fi.
Jo selvitetyn osaamiskärjen lisäksi on toukokuussa 2014 valmistumassa Cleantech-elinkeinovyöhykeselvitys
Kolmenkulman alueelle. Tredea on toiminut Kolmenkulman energiahankkeen kanssa läheisessä
yhteistyössä jotta jo tehdyt selvitykset parhaalla mahdollisella tavalla tukevat elinkeinovyöhykeselvitystä.
Kolmenkulman energiahanke on Nokian kaupungin koordinoima Pirkanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke. Hankkeessa syntyy esiselvitys/ liiketoimintasuunnitelma missä selvitetään edellytykset muodostaa Kolmenkulman alueelle maakunnallisena pilottihankkeena kansallisesti merkittävä uusituvan energian modulaarinen tuotantoalue ja cleantech-tyyppistä yritystoimintaa.
Hankkeen toinen keskeinen tavoite on vahvistaa uusiutuvan energian tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvää toimintaa Tampereen kaupunkiseudulla erityisesti uusiutuvan energian yritystoiminnan ja tuotannon lähtökohdista.
Jotta cleantech & energia osaamiskärki olisi verrattavissa muihin seudun osaamiskärkiin, vaatii se
jatkotoimia. Osa näistä voidaan todennäköisesti sisällyttää INKA Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -
kärjen teollisuuden osuuteen. Myös kaupunki voi omilla valinnoillaan ja hankinnoillaan aktivoida uutta
liiketoimintaa cleantech-alueella.
Tavoitteet
Tarkoituksena on lisätä cleantech-osaamisen tunnettuutta ja tukea yritysten vientiä ja kansainvälistymistä.
Vuoden 2013 toimenpiteet
Vuonna 2013 valmistui seikkaperäinen selvitys Tampereen seudun cleantech- ja energia-alan yrityksistä.
Tältä pohjalta saadaan tilannekuva cleantech- ja energia-alan osaamisesta, jota voidaan käyttää osana
kaupunkiseudun houkuttelutoimia sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Ns. pyöreän pöydän
fasilitoitu tilaisuus järjestettiin syksyllä 2013.
Seuranta ja mittarit
Toimenpiteet on sovittu Tredean toimintasuunnitelmassa, jonka toteutumista seurataan
kolmannesvuosittain.
109
Kustannukset
Työajan käyttö, ostopalvelut
Vastuutaho ja lisätietoja
Tredea Oy, johtaja Petri Nykänen
110
12 Sopeutumistoimet
Sopeutumistoimet ilmastonmuutokseen ovat ennen kaikkea riskien hallintaa sään ääri-ilmiöiden
lisääntyessä mm. teknisten verkostojen ja toiminnan varmistamiseksi. Näkökulma sisältyy kaupungin
normaaliin riskienhallinta- ja valmiussuunnitteluun, jota valmistellaan ja koordinoidaan hallinto- ja
henkilöstöryhmässä. Kestävä yhdyskunta - yksikkö on pitänyt asiaa esillä tästä näkökulmasta.
Tavoitteet
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa on sopeutumisen yleistavoitteet seudulle.
Ilmastostrategiaa koordinoi seutuhallituksen asettama työryhmä. Sopeutuminen ja varautuminen
ilmastonmuutokseen on kahden seuraavan vuoden yksi painopiste myös seudun teknisten palveluiden
yhteistyöryhmän työohjelmassa . Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 hyväksyttiin
kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2012 ja siinä on otettu kantaa moniin sopeutumiseen liittyviin
asiakokonaisuuksiin riskien hallinnan näkökulmasta.
Pirkanmaan ilmastostrategia työ valmistuu 2014 ja siinä sopeutuminen on keskeisenä mukana
Muu kehitystyö
Kaupungin riskien hallinnassa ilmaston muutokseen sopeutuminen ei edelleenkään ole painokkaasti
mukana, mutta alustavat keskustelut riskien hallinnasta tästä näkökulmasta on aloitettu talous- ja
liiketoimintaryhmän ja kestävä yhdyskunta - yksikön kesken
Vastuutaho ja lisätietoja
Kaisu Anttonen, Tampereen kaupungin kestävä yhdyskunta -yksikkö
Toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi
Tampereen kaupungin hulevesiohjelma
Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa on esitetty kaupungin organisaatiota sekä koko
kantakaupungin aluetta koskevat hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet. Hulevesiohjelma sisältää
kuvauksen nykytilanteesta, tulevista haasteista ja tavoitteista, sekä toimenpiteistä joilla tavoitteisiin
pyritään. Lisäksi hulevesiohjelma sisältää yleiskuvaukset suositeltavista hulevesien hallintamenetelmistä ja
rakenteista.
Kaupungin hulevesiohjelmaa on toteutettu, hulevesitarkastelut tehdään kaavatyön osana ja ovat mukana
inrastruktuurin suunnittelussa.
Hulevesien hallinnan vastuissa on edelleen epäselvyyttä ja rakentamisen aikaisessa hulevesien hallinnassa
parannettavaa
Yhteyshenkilöt
Pekka Heinonen ja Antonia Sucksdorff, Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen
111
Metsäsuunnitelma
Sopeutuminen on osa myös metsien hoitoa ja toteutetaan jatkuvasti osana metsäsuunnitelmien
valmistelua ja metsien hoitoa.
Vastuuyksikkö ja –henkilö
Tampereen kaupungin kiinteistötoimi, Anne Tuominen
Seutuyhteistyö
Aluepelastuslaitoksen valmiussuunnitelma
Suunnitelmaa hyödynnetään sellaisissa normaaliajan häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa, jotka vaativat
päivittäisistä onnettomuuksista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää sekä laajamittaista yhteistyötä
kuntaorganisaatioiden, yhteistyöviranomaisten ja kolmannen sektorin (SPR, Vapepa, seurakunnat) kanssa.
Kuntien valmiussuunnittelu
Kuntien valmiussuunnittelua hoidetaan yhteistyössä aluepelastuslaitoksen valmiussuunnittelun
toimintayksikön ja kuntajohtajien nimeämien valmiussuunnittelun yhteyshenkilöiden kanssa.
Yhteyshenkilö
Markku Lehtonen, Valmiuspäällikkö, Tampereen aluepelastuslaitos
112
13 Yhteenveto
Vuosi Palvelu- rakennukset
GWh
Asuin- rakennukset
GWh
Vesihuolto ja vesihuolto-
rakennukset GWh
Ulko- ja katuvalaistus
GWh
Liikenne- poltto- aineet GWh
Uusitutuvien tuotanto
GWh
Uusiutuvien hankinta
GWh
Yhteensä GWh
Tavoite GWh
Päästöt (1000 t
CO2-ekv)
2005 194 112 30 21 18 11 375 83
2006 188 110 30 21 20 8 368 91
2007 151 109 33 21 16 10 330 83
2008 136 107 30 21 17 9 311 408 89
2009 188 138 33 19 16 11 395 404 90
2010 200 152 30 20 16 6 417 400 94
2011 188 135 31 19 21 11 33 394 396 82
2012 212 168 34 19 28 13 58 461 391 91
2013 205 156 30 18 20 9 43 430 387 76
2014 383
2015 379
2016 375
Taulukko 24. Tampereen kaupungin KETS-sopimukseen laskettava välittömän energian käyttö ja käytöstä
aiheutuneet CO2-ekvivalenttipäätöt vuosina 2005-2013. Tiedot eivät sisällä Tampereen Sähkölaitoksen
eivätkä TKL:n polttoaineiden käyttöä ja niistä aiheutuneita CO2-päätöjä. Johtuen eri vuosien ulkolämpötilan
eroista ja toimintojen laajuuden vaihteluista sekä kulutusseurannan kattavuudesta ja luotettavuudesta
tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuoden 2013 kulutustietoihin tuo pientä
epävarmuutta nestemäisten polttoaineiden kulutusseurannan puutteellisuus.
Kaavio 37. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön jakautuma vuonna 2013. Energiankäyttö on rajattu siten, että se vastaa KETS-sopimuksen mukaista rajausta. Energiankäytössä ei huomioida Tampereen Sähkölaitoksen tai TKL:n polttoaineiden käyttöä.
113
Kaavio 38. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön aiheuttamien CO2-ekvivalenttipäästöjen
jakautuma vuonna 2013. Päästöt on laskettu edellisen taulukon kulutuslukemien perusteella. Lisäksi on
huomioitu, että Tampereen Tilakeskus osti rakennusten käyttöön 42 000 MWh:ta päästötöntä sähköä,
Tampereen Vesi tuotti yhteensä 3891 MWh päästötöntä sähköä ja 5 594 MWh päästötöntä lämpöä ja että
kaupungin ostamasta dieselpolttoaineesta 400 000 litraa on Neste Pro Dieseliä, joka sisältää vähintään 15 %
Neste Oilin omaa uusiutuvista raaka-aineista valmistettua komponenttia. Tuote vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä jopa 20 %.
Laskennassa on käytetty Tampereen Sähkölaitoksen päästökertoimia.
Vuosi Sähkö+lämpö Lämpö Sähkö
t CO2 / kWh t CO2 / kWh t CO2 / kWh
2013 0,000199 0,000195 0,000208
2012 0,000208 0,000208 0,000206
2011 0,000223 0,000224 0,000223
2010 0,000239 0,000242 0,000236
2009 0,000245 0,000246 0,000242
2008 0,000238 0,000245 0,000229
2007 0,000259
2006 0,000253
2005 0,000227
2004 0,000224
2003 0,000225
2002 0,000227
Taulukko 25. Tampereen Sähkölaitoksen päästökertoimet vuosilta 2002-2013.
114
14 Energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä ja yhteyshenkilöt
Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä
Kaisu Anttonen, Kaupunkikehitysryhmä, Kestävä yhdyskunta –yksikkö
Soile Heinonen, Tampereen Sähkölaitos Oy
Markku Kailanto, Tilakeskus liikelaitos
Pertti Koivisto, Tilakeskus liikelaitos
Reijo Korhonen, VTS-Kiinteistöpalvelut, 2013 asti
Jyrki Läärä, VTS-Kiinteistöpalvelut, 2014 alkaen
Pekka Pesonen, Tampereen Vesi liikelaitos
Sami Ruotsalainen, Kaupunkiympäristön kehittäminen
Sami Tapanainen, Tampereen Logistiikka liikelaitos, 2013 asti
Timo Varsala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Pauli Välimäki, Kaupunkikehitysryhmä, ECO2-hanke
Leena Ylinen, Tampereen Logistiikka liikelaitos, 2014 alkaen
Suvi Holm, siht. Ekokumppanit Oy, ympäristötietokeskus Moreenia, Tampereen kaupungin energiankäytön
yhteyshenkilö
Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien yhteyshenkilöt
Eeva-Liisa Anttila, Asuntotoimi
Artti Elonen, Tilakeskus liikelaitos, 4/2014 alkaen
Tommi Granholm, Tampereen Infra
Joni Hakala, Tampereen aluepelastuslaitos
Harri Haraholma, Hyvinvointipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut
Mika Heikkilä, Kaupunkiympäristön kehittäminen
Soile Heinonen, Tampereen Sähkölaitos Oy
Sanna Huikuri, Kaupunkikehitysryhmä, Kestävä yhdyskunta -yksikkö
Tommi Karo, Tampereen Infra, kalustopalvelut
Kalle Keinonen, Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos
Vesa Kinttula, Kaupunkiympäristön kehittäminen
Pertti Koivisto, Tilakeskus liikelaitos
Reijo Korhonen, VTS Kiinteistöpalvelu Oy
Kaisa Korte, Tampereen Ateria
Erja Koskinen, Hyvinvointipalvelut, päivähoito ja perusopetus
Mika Kulmala, Kaupunkiympäristön kehittäminen
Jouni Kumanto, Tampereen Infra, liikennepalvelut
Kari Lastunen, Kotilinnasäätiö
Rauno Lehtinen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut
Jarmo Levonen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut
Vesa Luoma, Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos
Liisa Mustaniemi, Tampereen Vesi liikelaitos
115
Jarmo Nurminen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut
Timo-Juhani Pimiä, Kiinteistö Oy Opintanner / Pirkan opiskelija-asunnot Oy
Matti Pulkkinen, Tilakeskus liikelaitos
Petri Reunanen, Tilakeskus liikelaitos
Sami Ruotsalainen, Kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenneyksikkö
Jaakko Sallinen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut
Elina Seppänen, ECO2-hanke
Antonia Sucksdorff, Kaupunkiympäristön kehittäminen
Heikki Syrjälä, Tampereen Vesi liikelaitos
Sami Tapanainen, Tampereen Logistiikka
Elina Tiira, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Mikko Töyrylä, Tampereen Vuokra-asunnot
Sakari Uusitalo, Tilakeskus liikelaitos, 12/2013 asti
Timo Varsala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy