7 | 2016TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Tampere vastaa investoinneilla Tampere vastaa investoinneilla tulevaisuuden haasteisiintulevaisuuden haasteisiin

Anniina ja Timi-Tuukka Anniina ja Timi-Tuukka viihtyvät Vehmaisten viihtyvät Vehmaisten päiväkodissapäiväkodissa

8

3 7 Kaupungin tuki kannustaa Kaupungin tuki kannustaa henkilöstölounaallehenkilöstölounaalle

2 VILKKU 7 | 2016

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 52. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ www.tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEU RAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa 2017. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 18.1.2017 mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Päiväkodin va-rajohtaja Anniina Alanenpää ja Timi-Tuukka Koivuniemi nauttivat Vehmaisten päiväkodin ja koulun uusista tiloista. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskenta tiimille. • PAINOSMÄÄRÄ 15 100 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.

Kurkistus vuoteen 2017

Vuodesta 2017 tulee monella tapaa mielenkiintoinen vuosi Tampereella. Kuntavaalit

värittävät kevättä, ja vaalien jälkeen uudet luottamuselimet aloittavat toimintansa.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu pääsee täyteen vauhtiin. Ratikan ja toden-

näköisesti myös Kannen rakentaminen alkaa. Uusi Smart Tampere -kehitysohjelma

avaa kaupungin hankkeita yhteistyöalustoiksi ja luo uusia kumppanuuksia. Suomi

100 -juhlavuosi näkyy pitkin vuotta, ja etenkin kesällä, kun Muumimuseo avataan.

Kuntatalouden kireät vuodet jatkuvat. Henkilöstö-

menot ja henkilöstön määrä vähenevät ensi vuonna,

mutta kaupungin väkiluku kasvaa. Toiminnan tehos-

taminen ei saa tarkoittaa sitä, että juoksemme yhä lu-

jempaa, vaan että toimimme yhä fi ksummin.

Uudistamme toimintatapoja ja palveluja hyödyn-

täen digitalisaatiota. Tampereen tavoitteena on, että

vuoteen 2025 mennessä kaupunkilaiset käyttävät enim-

mäkseen digitaalisia palveluja. Tämä tarkoittaa palvelujen sisällön uudistamista

digi aikaan, ei nykyisten palvelujen siirtämistä sellaisenaan verkkoon. Tämä uu-

distus on tehtävä johdon ja henkilöstön yhteistyöllä, ei ylhäältä alas käskyttäen,

vaan yhdessä innovoiden. Myös asiakkaat ja asukkaat on otettava mukaan uudis-

tuksiin kertomaan tarpeistaan, ideoimaan ratkaisuja ja testaamaan niitä.

Palveluja uudistettaessa ja digitalisoitaessa on aina mietittävä

perimmäisiä kysymyksiä. Ketä varten palveluja järjestämme? Miten

kuntalainen voisi saada palvelut sujuvammin ja nopeammin? Miten

voimme siirtää resursseja hallinnosta ja väliportailta asiakastyöhön?

Miten voin parantaa oman työni vaikuttavuutta?

Kehitämme lean-toimintamallia, jossa yhdessä henkilöstön

kanssa haetaan vaikuttavuutta ja poistetaan palveluprosessien kitkaa.

Johtajia ja esimiehiä haastan miettimään, miten arjen johta-

misessa toteutuvat henkilöstöjohtamisen periaatteet – miten

annamme selkeän suunnan ja teemme tuloksia, miten mah-

dollistamme onnistumisen, miten kannustamme vaikutta-

vaan kehittämiseen, miten edistämme kumppanuutta ja

asiakaskokemusta.

Olemme monien uusien haasteiden edessä. Vanhoilla

toimintatavoilla emme niitä ratkaise, ja parhaita ratkai-

suja ei välttämättä keksitä kaupungin virastotalossa. Uusi

Tampere avaa ikkunat ja ovet yhteistyölle.

Ennen vuoden 2017 alkua on kuitenkin aika hen-

gähtää hetki läheisten kanssa – tunnelmallista ja hyvää

joulunaikaa teille kaikille!

Anna-Kaisa Ikonenpormestari

Uusi Tampere avaa ikkunat ja ovet yhteistyölle.

NÄIN SEN NÄIN

SISÄLTÖ

Koilliskeskuksessa tehdääntöitä yhteisvoimin

Työkykykoordinaattorittukevat ja opastavat

12

SIV

UN

KU

VA

T H

AN

NA

LE

PPÄ

NE

N

10

a ja testaamaan niitä.

n aina mietittävä

stämme? Miten

eammin? Miten

asiakastyöhön?

sä henkilöstön

osessien kitkaa.

arjen johta-

et – miten

en mah-

aikutta-

utta ja

hoilla

atkai-

Uusi

hen-

yvää

Perustoimeentulotukisiirtyy Kelaan

5

3VILKKU 7 | 2016 3

TEKSTI Raija Lindell

KUVA Hanna Leppänen

Tampereen kaupungin talousarvio vuo-

delle 2017 hyväksyttiin kaupunginval-

tuustossa marraskuussa. Talousarvi-

on valmistelua ovat leimanneet epävarmat

talousnäkymät sekä kaupungin sisäiset ja

valtakunnalliset uudistukset.

Ensi vuonna jatketaan rakennemuutosten

toteuttamista palvelutuotannossa. Lähtö-

kohtana on painopisteen siirtäminen pe-

rustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn.

Tampere vastaa tulevaisuuden haasteisiin

luomalla investoinneilla edellytyksiä kasvun

jatkamiselle ja tulojen lisäämiselle.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen painot-

taa, että talousarviossa on samanaikaisesti

pyritty vastaamaan kolmeen tavoitteeseen:

asukkaiden näkökulmasta palvelutarpeisiin,

kaupungin talouden kannalta tiukkaan me-

nokuriin sekä aluetalouden ja työllisyyden

näkökulmasta kasvun ja kilpailukyvyn edel-

lytysten vahvistamiseen.

– Hyvinvoinnin palvelualueella jatketaan

rakennemuutoksia ikäihmisten palveluissa,

lasten ja nuorten palveluissa sekä peruster-

veydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Vauhditamme digitalisaatiota ja kehitämme

yhdessä henkilöstön kanssa palveluproses-

seja ja -sisältöjä entistä asiakaslähtöisem-

miksi, kertoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Menojen kasvumaltillistaVuoden 2017 talousarviossa kaupungin

menojen kasvu on edelleen maltillista.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala muistut-

taa, että kaupungin talouden sopeuttamista

on jatkettava tulevinakin vuosina. Talouden

tasapainoa ei vielä saavuteta, mutta kaupun-

kilaisten palvelut turvataan, ja kasvaneeseen

palvelutarpeeseen vastataan toimintatapoja

uudistamalla.

– Talousarviossa pysyminen edellyttää,

että tuloarviot pitävät. Lisäksi palveluverk-

koa sekä palveluiden määrää ja laatua on uu-

delleenarvioitava ja toimintoja tehostettava.

Menojen sopeuttaminen verorahoituksen

kehityksen mahdollistamalle tasolle asettaa

suuria vaateita suunnitelluille muutoksille,

toteaa Juha Yli-Rajala.

Kaupungin uusi toimintamalli käynnis-

tyy vuoden 2017 aikana. Kaupunkiorgani-

saatio on uudessa toimintamallissa jo vuo-

den alusta alkaen ja poliittiset toimielimet

kevään kuntavaalien jälkeen.

– Uudistuminen on välttämätöntä. Sen

avulla selätämme meitä vaanivat talouden

ongelmat. Muutoksen keskiössä ovat asia-

kas, johtamisen selkiyttäminen, henkilöstö

kehittäjänä -periaate ja vahva yhteisöllisyys,

Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Kaupungin merkittävien strategisten

muutosten toteuttamista viedään eteenpäin

kehitysohjelmilla. Ne ovat laajoja, usein

kahta tai kaikkia kolmea kaupungin pal-

velualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia,

joissa tehdään yhteistyötä yritysten ja eri

sidosryhmien kanssa.

Rakenteellisten muutostentekemistä jatkettavaTalouden taantuma on heikentänyt verotu-

lojen kasvua, ja valtionosuuksia on leikattu.

Nettomenot ovat ensi vuonna arviolta 1,5

miljardia euroa. Tuloveroprosentti 19,75

säilyy ennallaan, ja kiinteistöveroprosent-

teja korotetaan maan hallituksen toiveiden

mukaisesti. Tilikauden tulos pysyy alijää-

mäisenä.

– Alijäämäinen talousarvio edellyttää

kaupungin toimintayksiköiltä talouden

tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista

sekä tarvittavien rakenteellisten muutosten

edistämistä ja toteuttamista, sanoo Juha-

Yli-Rajala.

Henkilöstömenojen arvioidaan olevan

ensi vuonna 666,8 miljoonaa euroa. Ne

vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösen-

nusteeseen nähden 18,7 miljoonaa euroa.

Henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän

82:lla.

Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin

350–400 henkilöä, mikä antaa mahdolli-

suuden toiminnan uudelleenarviointiin

ja tehtäväjärjestelyihin.

Kilpailukykysopimuksessa sovittu lo-

marahojen 30 prosentin määräaikainen

leikkaus ja työnantajamaksujen yhteensä

1,44 prosenttiyksikön lasku vähentävät kau-

pungin henkilöstömenoja noin 14 miljoonaa

euroa vuonna 2017. Lisäksi eläkemenope-

rusteisen maksun euromäärän ennakoidaan

laskevan, minkä laskennallinen säästö on

Toimintatapojen uudistus vastaa kasvavaan palvelutarpeeseen

TALOUSARVIO 2017

Kimmo Roine lainaa

kirjat kätevästi pääkirjasto

Metson itselainauspisteessä. Metson

tilamuutos- ja perusparannustyön

viimeisiin vaiheisiin on varattu

talousarviossa 10,7 miljoonaa

euroa. Hanke valmistuu

vuoden 2017 aikana.

4 VILKKU 7 | 2016

TAPETILLA

TAMPEREEN kaupungin työntekijät saavat

myös ensi vuonna 100 euron kulttuuri- ja lii-

kuntasetelin käyttöönsä. Talousarviossa on

varattu 1,4 miljoonaa euroa seteliä varten.

Seteli käyttöohjeineen lähetetään työ-

sähköposteihin tammikuussa. Jos työsähkö-

posti ei ole käytössä, esimiehet auttavat sete lin

käyttöönotossa.

Työntekijät saavat henkilöstöjohtaja Niina

Pietikäiseltä kiitosta tekemästään työstä.

– Kaupungin työntekijät ovat onnistuneet

jo monen vuoden ajan talouden tasapainotta-

misen jarrutusliikkeessä. Työtä on tehty kovas-

ti ja on ymmärretty, että Tampereen talouden

huolestuttava tilanne vaatii järeitä kin sopeut-

tamistoimia.

– Rakenteelliset uudistukset parantavat

varmasti tilannetta, mutta niiden vaikutukset

näkyvät tuskastuttavan hitaasti. Luotan uuden

toimintamallin peruspilareihin: asiak kaan nä-

kökulman ja kumppanuuden vahvistamiseen,

johtamisen selkiyttämiseen ja siihen, että jo-

kainen nähdään oman työnsä ja palveluiden

kehittäjänä. •

Raitiotieallianssi jatkaa työtään

PÄÄTÖS rakentaa ratikka varmisti sen, että myös kau-

pungin työntekijät jatkavat omilla osaamis alueillaan

työtä raitiotieallianssin osana ja yhteistyökumppa-

nina. Big Room ja muut tilat Finlaysonilla ovat siis

edelleen monelle kokoustila tai työpaikka.

Työn painotus muuttuu suunnittelusta toteu-

tukseen, mutta myös suunnittelu jatkuu. Kaavatöitä

tehdään, katujen ja yleisten alueiden suunnittelu

jatkuu ja bussien linjastosuunnittelu liityntäliiken-

teineen pääsee täyteen vauhtiin.

Kaupungin puolelta kokopäivätoimisesti hank-

keessa jatkaa projektipäällikkö Ville-Mikael Tuomi-

nen muutaman hengen ryhmänsä kanssa. Lisäksi

perustettavaan kaupungin omistamaan osakeyhtiöön

tulee sen tarvitsema henkilökunta.

Raitiotieinfran eli muun muassa raiteet ja varikon

rakentavat YIT ja VR Track. Allianssin henkilöstöä

täydennetään siten, että rakentamisvaihe pystytään

tekemään mahdollisimman sujuvasti ja hyvässä vuo-

rovaikutuksessa asukkaiden kanssa.

Raitiotien rakentaminen alkaa ensi vuonna useista

paikoista, joista ensimmäisenä Hervannan ja Pyy-

nikintorin välinen reitti. Toinen osuus ensimmäi-

sen osan ratikka reitistä tulee keskustasta Taysiin.

Rakentaminen kestää ainakin neljä vuotta. •

kaupunkitasolla noin 4,7 miljoonaa euroa. On kuitenkin

huomattava, että kilpailukykysopimus vähentää kau-

pungin kunnallisverotuloja noin 15 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 kaupungin nettoinvestoinnit ovat

noin 205 miljoonaa euroa. Kaupungin kehityksen ja

rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi

vuonna paljon rahoitusta. Talousarviossa arvioidaan

lainamäärän kasvuksi 85 miljoonaa euroa.

Palvelutarpeen kasvu näkyy erityisesti talonraken-

nusinvestointien korkeana tasona. Ensi vuonna nii-

hin menee yhteensä 82 miljoonaa euroa. Summasta

lähes puolet osoitetaan peruskoulujen ja päiväkotien

rakennushankkeisiin. •

tampere.fi /tampereen-kaupunki/talous-

ja-strategia/talousarvio

TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2017 LUKUINA

Asukasluku 31.12.2017 230 100

Tuloveroprosentti 19,75 prosenttia

Toimintakatteen muutos 4,4 prosenttia

Verorahoituksen muutos -2,9 prosenttia

Vuosikate 88 miljoonaa euroa

Tulos -18,8 miljoonaa euroa

Investoinnit yhteensä (netto) 204,9 miljoonaa euroa

Lainamäärä/asukas 2506 euroa/asukas

Henkilöstö-

johtaja Niina Pieti-

käinen kiittää työn-

tekijöitä kovasta

työnteosta.

Kulttuuri- ja liikuntaseteli säilyy

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

HENKILÖTYÖVUODET VUONNA 2017

* Elinvoiman ja kilpailukyvyn

palvelualue sisältää muilla pal-

velualueilla työskentelevien

palkkatukityöllistettyjä 202 htv

Konsernihallinto

283 htv

2 %

Konsernipalveluyksikkö

Koppari

291 htv

2 %

HENKILÖSTÖMENOT VUONNA 2017, MILJ. EUROA

Hyvinvoinnin

palvelualue

9 250 htv

66 %

Elinvoiman

ja kilpailukyvyn

palvelualue *

1 539 htv

11 %

Kaupunki-

ympäristön

palvelualue

269 htv

2 %

Liikelaitokset

ja Pirkanmaan

pelastuslaitos

2 372 htv

17 %

Konsernihallinto

21,3

3 %

Konsernipalveluyksikkö

Koppari

14,0

2 %

Hyvinvoinnin

palvelualue

422,5

63 %

Elinvoiman

ja kilpailukyvyn

palvelualue

80,6

12 %

Kaupunki-

ympäristön

palvelualue

15,0

2 %

Liikelaitokset

ja Pirkanmaan

pelastuslaitos

113,3

17 %

5VILKKU 7 | 2016 5555

Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy

myös Tampereella ensi vuoden alusta

kaupungilta Kelaan. Kaupungin tehtä-

väksi jää kuitenkin täydentävän ja ehkäise-

vän toimeentulotuen hakemusten käsittely.

Toimeentuloturvan päällikkö Timo

Ruohola kertoo muutoksista.

Miten muutos vaikuttaa kaupungin

toimeentulotuen yksikön henkilöstöön?

– Toimeentulotukihakemusten käsit-

telyssä oli 52 etuuskäsittelijän vakanssia.

Näistä 15 henkilöä siirtyy yksikössämme

palveluneuvojiksi. Kelalle siirtyi 5 vakituis-

ta ja 15 sijaisena toiminutta etuuskäsitteli-

jää. Jotta olemme pystyneet käsittelemään

toimeentulotukihakemukset lain edellyttä-

mässä ajassa, meillä on työskennellyt 10–15

ylimääräistä etuuskäsittelijää.

– Kelalle rekrytoidut työntekijät aloitti-

vat siellä marraskuussa. Osa etuuskäsitte-

lijöistä on siirtynyt avopalveluissa muihin

tehtäviin ja 4–5 siirtyi kaupungin muihin

yksiköihin, esimerkiksi Koppariin.

Saavatko kaikki halukkaat yksikön

työntekijät työtä Kelasta tai jäädä

kaupungin palvelukseen?

– Kela rekrytoi ennakoitua enemmän

Tampereen toimipisteeseen. Käsitykseni

mukaan suurin osa Kelalle hakeneista kau-

pungin työntekijöistä myös sai paikan sieltä.

Mitä työtä kaupungille jää?

– Kaupungille jää täydentävän ja eh-

käisevän toimeentulotuen käsittely. Tästä

vastaavat tiimien sosiaalityöntekijät, sosi-

aaliohjaajat ja palveluneuvojat.

– Vuodenvaihteessa muutamme ai-

kuissosiaalityön prosessia täysin uuteen

toimintamalliin. Aikuisten palveluista vas-

taavat ensi vuonna palvelutarpeen arvioin-

ti- ja neuvontatiimit sekä tiimit 30 vuotta

täyttäneille ja alle 30-vuotialle aikuisille.

Maahanmuuttajien tiimi haluttiin pitää

edelleen keskitettynä. Uutena perustet-

tiin lapsiperheiden aikuisten tiimi. Uusi

toimintamalli perustuu omatyöntekijämal-

liin: lisäämme asiakkaiden vastaanottoa ja

parannamme aikuisten sosiaalipalvelujen

neuvontaa ja ohjausta.

Miten teette yhteistyötä Kelan kanssa?

– Luomme yhdessä Kelan kanssa toi-

mintamallin siitä, mitä teemme, kun

näemme asiakkaiden tilanteissa tarvetta

sosiaalityöhön ja miten voimme toimia

ennaltaehkäisevästi.

Miksi valtakunnallinen muutos halut-

tiin toteuttaa?

– Siirron tavoitteena oli madaltaa tuen

hakemisen kynnystä ja saada valtakunnal-

lisesti yhtenäiset tulkinnat ja ohjeistus

siitä, miten toimeentulotukea tulkitaan.

Toimeentulotuen siirtämistä Kelaan on

suunniteltu jo vuosia. Nyt se vihdoinkin

siirtyi sinne, mikä on hyvä asia.

– Kelalla on käytettävissä paljon laa-

jemmat asiakastiedot, koska suurin osa

toimeentulotukiasiakkaista on jo muiden

Kelan etuuksien kautta asiakkaana. Tämän

ansiosta tarvitaan vähemmän esimerkik-

si lisäselvityspyyntöjä. Asiakkaiden tiedot

ovat myös valtakunnallisesti hyödynnet-

tävissä, kun hakija esimerkiksi muuttaa

paikkakunnalta toiselle usein juuri töiden

perässä. •

Kaikki kaupungin kesä-

kukat tilataan ensi vuonna

yksityi siltä puutarhoilta ,

ja kasvien kasvatus Hatanpään

lasikasvihuoneilla päättyy.

Lasikasvihuoneet puretaan,

mutta muovikasvihuoneet sekä

halli- ja sosiaalitilat jäävät vielä

kesäajan työskentely- ja varasto-

tiloiksi. Siirty minen uuteen käytän-

töön ei tapahdu kertarysäyksellä,

sillä osa kukkien kasvatuksesta on

kilpailutettu jo aiemmin.

– Lasikasvihuoneista joudutaan

luopumaan hieman suunniteltua

aiemmin, koska niiden lämmitys-

järjestelmä oli jo tiensä päässä

ja riskit kasvoivat liian suuriksi ,

kertoo työpäällikkö Pentti

Katajisto Tampereen Infrasta.

Puutarhalla on työskennellyt

vakituisesti yksi työnjohtaja ja

viisi työntekijää, joista kaksi jäi

eläkkeelle tämän vuoden aikana.

Koska talviaikainen työ puutar-

halla loppui, työntekijät siirtyivät

talveksi Infrassa muihin tehtäviin.

Toiminta jatkuu taas huhti-

kuussa. Kesällä työntekijöiden

määrä moninkertaistuu kausi- ja

kesätyöntekijöiden aloittaessa.

Kesäkukat hankitaan ensi

kesänä yksityisiltä puutarhoilta.

Uuden toimintatavan taustal la

on kaupunginvaltuuston peri-

aate päätös vuodelta 2010, jonka

mukaan omasta kasvihuone-

tuotannosta luovutaan

vuonna 2016 siirty-

mäajan jälkeen. •

Toimeentulotuen käsittelijät

aloittivat uusissa tehtävissä

SA

TU A

ALT

O

Kukkien kasvatus kaupunginpuutarhalla loppuu

Koskipuiston

kannat kasvatetaan

jo yksityisellä

puutarhalla.

Toimeentuloturvan

suunnittelija Arja Kvist

ja päällikkö Timo Ruohola

kertovat, että sosiaalipalvelujen

neuvonta suljetaan Aleksis

Kiven kadulla 9.12., ja

neuvontaa annetaan

sen jälkeen Sarviksen

sosiaaliasemalla.

6 VILKKU 7 | 2016

TAMPEREEN kaupungin työntekijöitä voidaan palkita

hyvistä työtuloksista kertapalkkiolla ensi vuonna nykyi-

seen tapaan. Palkitseminen on käytössä koko kaupunki-

organisaatiossa.

Ensi vuonna painotetaan edelleen tilannekohtaista

palkitsemista hyvistä työsuorituksista ja tuloksellisuu-

desta. Erillistä tulospalkkiota ei oteta käyttöön taloudel-

lisen tilan teen vuoksi. Tilanne on ollut sama myös tänä

ja viime vuonna.

Palkitsemisen painopisteet kuluvalla valtuustokaudella

ovat talouden tasapainottaminen, tavoitteellinen toiminnan

johtaminen sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstön

palkitsemisen täytyy liittyä näiden painopisteiden toteut-

tamiseen.

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi loka-

kuun kokouksessaan toimintamallin tuloksellisuudesta

palkitsemiseen vuodelle 2017. Henkilöstöyksikkö antaa

tarkemmat ohjeet kertapalkkion maksamisesta. •

Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen

puh. 040 707 9147

6666

TAPETILLA

MYÖS Tampereen kaupungin

työntekijöiden lomarahoja lei-

kataan kilpailukykysopimuksen

mukaisesti 30 prosenttia.

Lomarahojen leikkaamisesta

on sovittu julkisella sektorilla

erillisessä virka- ja työehto-

sopimuksessa, jota noudate-

taan kaikilla sopimusaloilla.

Lomarahojen leikkaus koskee

1.2.2017–30.9.2019 maksetta-

via rahoja.

KVTES:n mukaiset lomara-

haprosentit ovat tänä aikana

4,2, 3,5 ja 2,8. Tuntipalkkaisilla

sovelletaan lomapalkkaan ja lo-

makorvaukseen kerrointa 1,35.

Vuosittaista työaikaa piden-

netään kilpailukykysopimuksen

mukaisesti 24 tunnilla ansio-

tasoa muuttamatta. Esimiehet

ottavat työajan pidennyksen

huomioon työvuorosuunnit-

telussa. Toteutustapa vaihtelee

sopimusaloittain.

KVTES:n mukaiset uudet sään-

nölliset työajat tulevat voimaan

6.2.2017. Muutokset koskevat

toimistotyöaikaa, yleistyöaikaa,

jaksotyötä ja 37 tunnin työaikaa.

Säännölliset työajat pitenevät

30 minuuttia viikkoa kohden.

OVTES:n työajan pidennys

räätälöitiin kuhunkin opetus-

alan työaikamuotoon sopivaksi.

Neuvotteluratkaisussa muuta

työtä kuin opetusta lisättiin

mahdollisimman tasapuolisesti

eri opettajaryhmille.

LS:n kaikkien työajallisten

lääkäriryhmien säännöllinen

työaika on keskimäärin 38

tuntia 15 minuuttia viikossa.

TTES:n mukaisessa päivä-

työs sä ja kaksivuorotyössä

sään nöl linen työaika pitenee

38 tuntiin 45 minuuttiin vii-

kos sa. Arki pyhäkorvauksena

maksetaan kaikissa TTES:n

työaikamuodoissa aikaisempaa

pienem pi korvaus eli 5 tunnin

9 minuutin palkka.

Kilpailukykysopimuksen

mukaiset kunnalliset virka- ja

työehtosopimukset ovat voi-

massa 1.2.2017–31.1.2018 . So -

pimuskaudella ei koroteta palk-

koja. •

kuntatyonantajat.fi

Työterveyshoitaja Marika Lindberg

Tullinkulman työterveydestä on mo-

nelle kaupungin työntekijälle tut-

tu kasvo. Hän pitää avokuntoutuksen ra-

vitsemusluentoja ja vetää painonhallinta-

ryhmiä pari kertaa vuodessa.

Lindbergin mukaan ravitsemusopillisesti

oikein koostetulla henkilöstölounaalla on

lukuisia merkittäviä vaikutuksia työntekijän

fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Hän on huomannut, että oma terveys

motivoi työntekijöitä yllättävän huonos-

ti. Hyvinvointiin kiinnitetään huomiota

yleensä vasta silloin, kun on jo sairastuttu.

Oireita hoidetaan mieluummin lääkkeillä

kuin sopivalla ruokavaliolla. Ennaltaeh-

TyöpaikkaLomarahoja leikataan helmikuun alussa

Kertapalkkio käytössä edelleen

7VILKKU 7 | 2016

käisy olisi paljon helpompaa, halvempaa

ja mukavampaa.

– Kunnon aterian nauttiminen sään-

nöllisesti helpottaa painonhallintaa sekä

ennaltaeh käisee ja hoitaa aikuistyypin dia-

betesta ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Se

saattaa alentaa ja pitää kurissa veren rasva-

arvoja ja verenpainetta. Vähärasvaisten mai-

totuotteiden riittävällä saannilla ehkäistään

osteoporoosia, ja runsas kuitujen nauttimi-

nen vähentää ruoansulatuskanavan oireita.

Hyvä lounas ylläpitää vireyttäMarika Lindbergin mukaan tavallisesta lau-

tasmallin mukaisesta ateriasta saa kaiken

tarvitsemansa. Pilleripurkkeja ei tarvitse

ko tiin haalia, jos ruokavalio on reilassa.

D-vita miinin suositusten mukaiseen saan-

tiin tulee kiinnittää huomiota.

Henkilöstöravintoloiden asiakaskäyttäy-

tymisessä näkyvät ruokatrendit karppauk-

sesta gluteenittomaan ruokavalioon.

– Perusterveelle ihmiselle paras on

kultai nen keskitie. Kun kaikkea syödään

kohtuudella, ruokavalio sallii myös her-

kuttelun silloin tällöin.

Ruoan jatkuva punnitseminen ja itsen-

sä vahtiminen ei tuota painonhallintaan

pysyvää tulosta.

– Kukaan ei jaksa jatkuvasti ruokailua,

josta puuttuu ilo. Syömisestä saa nauttia.

Järkevästi koostettu lounas ylläpitää vi-

reyttä ja keskittymiskykyä.

Ruokahetki on mahdollisuus hengähtää

rauhassa tai tavata kollegoita. Tärkeintä on

rentoutuminen ja irtaantuminen työstä.

Kun lou nastauko on onnistunut, se parantaa

myös työsuoritusta.

Marika Lindberg korostaa, että fyysinen

ja psyykkinen kunto kulkevat aina käsi kä-

dessä.

– Hyvä fyysinen kunto vai kuttaa myös

henkiseen hy vin voin tiin. Olemme val-

miimpia koh taa maan vastoinkäymisiä ja

sel viydymme niistä no peam min. Ravitse-

mus, lepo ja liikunta ovat hyvinvoinnin

tuki pilarit. •

Kaupungin tukisumma kannustaa lounaalle

TEKSTI Matliisa Lehtinen

KUVAT Hanna Leppänen SUUNTANA LOUNAS

< – Aivan tavallisesta

lautasmallin mukai-

sesta ateriasta saa

kaiken tarvitsemansa

vitamiineja myöten,

sanoo työterveyshoitaja

Marika Lindberg.

lounas parantaa hyvinvointia monin tavoin

TEKSTI Tuuli Oinonen

> Esa Pelttari ja

Ismo Järvinen menevät

syömään heti lounas-

tarjoilun alussa, jotta

välttyvät jonotukselta

ja löytävät helposti

istumapaikat.

TILAKESKUKSEN sähkösuunnitteli ja

Ismo Järvinen ja lvi-suunnittelija Esa

Pelttari syövät työpaikkalounaan 3–4

kertaa viikossa ravintola Frenc kellissä.

– Alkukesän remontin jälkeen ravin-

tolan ilme on kohentunut, ja ruoka on

edelleen hyvää. Käynnit kuitenkin harve-

nisivat, jos emme saisi kaupungin tukea

henkilöstölounaaseen, sanoo Järvinen.

– Tai emme kävisi ollenkaan, lisää

Pelttari, joka on jäänyt kaipaamaan

henkilöstöravintolan edullisia keitto-

lounaita.

Miehet ovat kuulleet, että etenkin

pieniruokaisten mielestä reilun kuuden

euron lounashinta tuntuu korkealta, ja

moni päätyy sen vuoksi eväisiin.

– Itse emme ole jaksaneet tehdä eväi-

tä. Niistä on vaikea saada tarpeeksi mo-

nipuolisia.

Pelttari ja Järvinen arvostavat työ-

paikkalounaan tarjoa maa taukoa. Työstä

tulee toki ruokaillessa puhuttua ja var-

sinkin silloin, kun sa maan pöytään osuu

muualla töitä tekevä kol lega.

– On sujuvaa, että työpaikkaravintola

löytyy samasta talosta kuin oma työhuo-

ne. Olemme syöneet myös työmaiden

lähellä lounasravintoloissa. Vapriikissa

ja keskusvirastotalossa olemme käyneet

Frenckellin kesätaukojen aikaan, suun-

nittelijat kertovat. •

8 VILKKU 7 | 2016

Vasta valmistuneen Vehmaisten kou-

lun väki riemuitsee muunneltavis-

ta työtiloista, teknisistä vimpaimis-

ta ja puhtaasta sisäilmasta. Opettajilla on

loistavat edellytykset toteuttaa uutta ope-

tussuunnitelmaa, jossa painotetaan vaih-

televia oppimisympäristöjä ja teknologiaa.

– Uusi koulu tuntuu ihanalta pitkän

odotuksen jälkeen. Oppilaatkin viihtyvät

valoisassa ja avarassa ympäristössä, kertoo

ensimmäisen luokan opettaja Pirjo Harju.

Opettajat ovat saaneet vaikuttaa luokkien

kalustevalintoihin, joissa korostuu moni-

käyttöisyys. Pyörät tuolien ja pöytien alla

helpottavat työpisteiden siirtämistä pai-

kasta toiseen. Sähköpöydät puolestaan

mahdollistavat työskentelyasennon vaih-

tamisen, kun taas matot sekä rahit tarjoavat

vaihtoehtoisia paikkoja oppimiseen.

Myös koulun rehtori Jyrki Laine on tyy-

tyväinen lopputulokseen.

– Meillä on nyt mahtava talo. Käytössäm-

me on kokonaan uusittu opetusvälineistö

ja esitystekniikka. Esimerkiksi koodaus-

opetusta varten olemme saaneet robotiikan

välineistöä, Laine kertoo.

– Jokaisessa luokassa on älynäytöt, joten

voimme hyödyntää sähköisiä oppimateri-

aaleja. Tunnen olevani etuoikeutettu saa-

dessani työskennellä täällä, sanoo koulus-

sa erityisluokan opettajana tänä syksynä

aloittanut Tiia-Pauliina Niemi.

Tilojen sisustaminen on vielä osittain

kesken. Vihersuunnitteluryhmään kuuluva

Harju kertoo, että seuraavaksi kouluun han-

kitaan viihtyisyyttä lisäävää vihersisustusta.

Puhtia puhtaastasisäilmastaVehmaisten koulun väki oli evakossa lähes

kolme vuotta vanhan koulun sisäilmaon-

gelmien takia. 1.–2. luokkien oppilaat

opiskelivat koulun tontilla sijainneessa

ahtaassa pihakoulussa, ja 3.–6. luokkien

oppilaat kävivät bussikuljetuksella Vuorek-

sen koulussa.

Vehmaisten uusi koulu- ja päiväkoti-

rakennus valmistui tämän lukuvuoden

al kuun. Nyt oppilaat ja opettajat saavat

hengittää puhdasta sisäilmaa. Rehtorin

mukaan henkilökunnan sairauspoissaolot

ovat vähentyneet merkittävästi.

– Sisäilman ero verrattuna vanhan kou-

lun ilmaan on huomattava. Terveydentila-

ni on kohentunut, ja oloni on koko päivän

ajan virkeä, kertoo 12 vuotta Vehmaisten

koulussa työskennellyt Pirjo Harju.

Uudet tilat ja puhdas sisäilma ovat vai-

kuttaneet henkilökunnan työhyvinvointiin

myös niin, että opettajat ovat entistä innos-

tuneempia työstään. Terveenä on totta kai

paremmalla mielellä ja tehokkaampi kuin

puolikuntoisena.

Päiväkodin ja koulunyhteistyö vahvistunutUlkoapäin opinahjo on vaalea ja selkeälin-

jainen. Rakennukseen kuuluu kaksi siipeä,

joiden nivelkohdassa on näyttävä keskus-

käytävä suurine ikkunoineen.

Sisätiloissa on käytetty tehostevärejä.

Oppilaiden ja opettajien arkea piristävät

TEKSTIT Päivi Pajula

KUVAT Hanna Leppänen

LÄHIKUVASSA

Uudessa Vehmaisten opinahjossa on

kaikki kohdallaan

Esikoulu- ja alkuopetus-

ryhmien matikkapajassa

opetellaan laskemaan

liikunnan avulla. Opettajat

Pirjo Harju ja Tiia-Pauliina

Niemi kannustavat

oppilaita koulun komeassa

liikuntasalissa.

9VILKKU 7 | 2016

Liikuntasali kruunaa päiväkodin tilatVEHMAISTEN vanha päiväkoti oli perusparannuksen tarpeessa, joten

kaupunki päätti rakennuttaa uuden päiväkodin koulurakennuksen yh-

teyteen. Päiväkodin varajohtaja Anniina Alanenpää on ollut innoissaan

monipuolisista tiloista koulun kyljessä.

– Meillä on päiväkodin puolella neljä eri väreillä merkittyä aluetta, ja

jokaisessa niistä toimii kaksi ryhmää yhteistyössä. Uudet tilat mahdollistavat

ryhmien yhteis- ja pienryhmätoiminnan erittäin hyvin, Alanenpää sanoo.

Esikoulu- ja alkuopetusryhmien yhteiset oppitunnit ovat hänen mukaansa

tervetullut muutos päiväkodin toimintaan. Lapset hyötyvät tästä esimer-

kiksi siten, että he saavat entistä useampia aikuiskontakteja päiväänsä.

Koulun puolella sijaitseva liikuntasali on jaettavissa kolmeen osaan, joista

yksi on varattu ensisijaisesti päiväkotiryhmien käyttöön. Tämä on ollut iso ilon

aihe päiväkotilasten arjessa. Myös ruokala on kaikkien yhteisessä käytössä.

Koulun ja päiväkodin henkilökunta on päässyt tutustumaan toisiinsa

syksyn aikana yhteisessä kahvihuoneessa.

– Yhteistyö on sujunut kaikin puolin mukavasti, ja uudet työkaverit

ovat tulleet nopeasti tutuiksi, Alanenpää sanoo. •

kehittäjäpalkintoa TAMPEREEN kaupungin kehittäjäpalkin-

non tarkoitus on tuoda esille ja palkita

hyviä ideoita, ajatuksia ja työmenetelmiä.

Kehittäjäpalkintoja jaetaan asiakas-

lähtöisyys- ja työyhteisösarjoissa. Pal-

kinnon avulla kannustetaan henkilöstöä

miettimään, millaisilla työkäytännöillä,

-menetelmillä ja -tapojen kehittämisel-

lä voidaan löytää uusia keinoja parantaa

asiakaslähtöisyyttä sekä työhyvinvointia

ja työturvallisuutta.

Palkintoa voi esittää vaikka työtoverille

tai esimiehenä henkilöstölle.

Kehittäjäpalkinto on yhteensä 20 000

euroa. Palkintoa haetaan nyt ensimmäis-

tä kertaa ensisijaisesti sähköisellä e-lo-

makkeella. Palkinnon hakuaika kestää

12.2.2017 saakka. •

Henkilöstöasiat > Yhteis-

toiminta > Kehittäjäpalkinto

(mm. hakulomake)

Travel muuttui Trip & Expenceksi

MATKUSTUKSENHALLINTA-järjestelmä Travelin nimi vaihtui Trip

& Expenceksi marraskuun lopussa.

Nimimuutos johtui hallintajärjestel-

mään tehdystä versiopäivityksestä.

Päivitys muutti myös hieman järjes-

telmän ulkoasua.

Trip & Expence aukeaa automaat-

tisesti sivulle, jossa tehdään uusi

kotimaan matkasuunnitelma. Trip

& Excpencessä eri suunnitelma- ja

laskutusvaihtoehdot ovat omilla väli-

lehdillään, mutta myös tuttuun tapaan

valikkona järjestelmän vasemmassa

reunassa.

Dokumentit jo tehdyistä matka-

suunnitelmista ja -laskuista löytyvät

omien matkatositteiden välilehdel-

tä. Muuttuneet kirjautumisosoitteet

löytyvät Loorasta sekä sovellukset-

kansiosta. •

esimerkiksi oranssi rappukäytävä, kel tainen

luokkahuoneen lattia sekä eriväri set lasi-

seinät ryhmätilojen ja käytävien välillä.

Kaupungin linjaaman esi- ja alkuopetuk-

sen yhteistyön tiivistäminen on päässyt

Vehmaisissa hyvään vauhtiin. Esimerkiksi

liikuntasalin matikkapajassa kokoontuu esi-

ja alkuopetusryhmän lapsia harjoittelemaan

numeroita ja laskemista.

– Yhteistoiminnan järjestäminen onnis-

tuu nyt helposti, kun saimme koulun ja päi-

väkodin saman katon alle, Jyrki Laine sanoo.

Koko kouluyhteisö hyötyy yhteistoimin-

nasta. Opettajat tuntevat erityisen hyvin op-

pilaansa ja heidän erityistarpeensa, koska

esi- ja alkuopetuksen sekä aamu- ja ilta-

päiväkerhon työntekijät tekevät jatkuvasti

tiivistä yhteistyötä. •

Hae

Päiväkodin varajohtaja Anniina Alanenpää on

tyytyväinen uuden rakennuksen raikkaaseen

sisäilmaan. Hänen sylissään istuu Timi-Tuukka

Koivuniemi.

– Vehmaisten koulun henkilökunta

sai mahdollisuuden vaikuttaa koulun

kalustamiseen ja oppilaat osallistuivat pihan

suunnitteluun, kertoo rehtori Jyrki Laine.

10 VILKKU 7 | 2016

TEKSTI Jaana Kalliomäki

KUVA Hanna Leppänen

os omassa työssään ei enää pärjää terveys-

ongelmien vuoksi, tukea ja ohjausta työ-

elämässä jatkamiseen saa työkykykoor-

dinaattorilta.

Toiminta on vuoden alusta kuulunut kon-

sernipalveluyksikkö Kopparin HR-tuen ura-

ohjaus- ja uudelleensijoituspalveluun. Päivi

Nevanen aloitti silloin kaupungin työkyky-

koordinaattorina, Petra Uusi-Kouvo hieman

myöhemmin.

– Autamme ja tuemme työntekijää, työyh-

teisöä ja esimiestä, kun työntekijän työkyky on

heikentynyt terveydellisistä syistä. Haemme

yhteistä hyvää jokaisen kannalta ja yritämme

löytää parhaan ratkaisun työuran jatkamiseksi,

Nevanen ja Uusi-Kouvo kiteyttävät.

– Palvelu tarjoaa mahdollisuuden olla jo

varhain tukena. Silloin voi miettiä järjestelyjä

omassa yksikössä tai omalla tuotantoalueella

ja kenties lisäkoulutusta.

Työhön paluu voi onnistua esimerkiksi

korvaavan työn tai osasairauspäivärahan avul-

la. Uudelleensijoitusta ei aina tarvita. Omalta

tuotantoalueelta voi löytyä mahdollisuuksia.

Niitä ei vain aina helposti huomata.

– Voimme tarvittaessa olla mukana miet-

timässä työn räätälöintiä ja osallistua työter-

veysneuvotteluihin aina pyydettäessä. Työky-

kykoordinaattori on neuvottelussa erityisesti

uraohjaus- ja uudelleensijoituspalvelun sekä

ammatillisen ja eläkekuntoutuksen asiantun-

tijana. Uudelleensijoitus alkaa, jos siitä pääte-

tään työterveysneuvottelussa kaikkien osapuol-

ten kesken, Nevanen ja Uusi-Kouvo kertovat.

Suunta uuteenlöytyy yhdessäKaksikolla on tarjota paitsi kannustusta ja

osaamistaan, myös melkoinen paletti keinoja

osatyökykyisen työllistämiseksi. Toimintaa

tukee hyvä verkostoyhteistyö. Onnistunutta

ratkaisua voidaan etsiä yhdessä työterveys-

huollon, Kevan, Tredun, esimiehen ja työyh-

teisön sekä työntekijän itsensä kanssa.

– Jatkoa suunniteltaessa ei puhuta niinkään

menetetystä työkyvystä, vaan siitä, mitä on

jäljellä ja miten sen pystyy hyödyntämään.

Omasta työstä joutuu ehkä luopumaan, mutta

työntekijät ovat yleensä hyvin motivoituneita

uuteen. Kartoitamme osaamista ja teemme

asiakkaalle aina yksilöllisen suunnitelman.

Työelämästä poisjääminen on viimeinen vaih-

toehto, Nevanen ja Uusi-Kouvo tähdentävät.

Ammatillisen kuntoutuksen keinot, kuten

työkokeilu tai koulutus, ovat usein hyviä väy-

liä jatkoon. Työkykykoordinaattorit ohjaavat

niihin hyvissä ajoin, jotta työkyvyn menet-

tämisen riski pienenee. He opastavat myös

osa-aikaratkaisuissa ja täyttävät niihin liittyviä

hakemuksia yhdessä työntekijän kanssa.

Osatyökykyiseenkyllä luotetaan

KAKSI MEISTÄ

Kaikki kaupungin pitemmät määräaikaiset ja

vakituiset työpaikat tulevat koordinaattori-

en tietoon ennen kuin ne menevät hakuun.

Heillä on siten mahdollisuus tarjota sopiviin

tehtäviin osatyökykyisiä hakijoita, jotka ovat

etusijalla paikkoja täytettäessä.

Nevasen mukaan asenteet ovat ilahdutta-

vasti muuttuneet, eikä osatyökykyistä juuri

sivuuteta, kuten joskus aiemmin saattoi käydä.

– Jos työkyky on mennyt jossakin tehtä-

vässä, voi silti olla sopiva toiseen. Tavoitteena

on, että työura jatkuu. Joskus siihen voi riittää

työkokeilu, Uusi-Kouvo toteaa.

Työkykykoordinaattoreilla oli marraskuus-

sa tehostetun tuen eli uudelleensijoituksen

asiakkaita noin 70. Osatyökykyisen ohjaa

koordinaattorien palveluun yleensä työter-

veys tai esimies. Työntekijä voi myös itse ottaa

yhteyttä, mutta asiakkaaksi ei oteta ketään

esimiehen tietämättä. •

Työkykykoordi -

naattorit Petra Uusi-Kouvo

ja Päivi Nevanen auttavat osatyö-

kyvyttömän työuraa jatkumaan.

Nevanen rakensi Kopparin mes-

suille Tietotalon pienoismallin,

ja yhdessä tehtiin HR-

palvelujen juna.

Työkykykoordinaattori

• tukee ja opastaa, kun työkyky

on heikentynyt terveyssyistä

• etsii yksilöllisiä ratkaisuja työssä

jatkamiseen ja työllistymiseen

• osallistuu työterveysneuvotteluun

• neuvoo ja ohjaa sosiaaliturva-

etuuksissa (mm. ammatillinen

kuntoutus, sairauspäivärahat ja

eläkkeet)

• Kopparin HR-tuessa Tietotalossa,

jossa asiakastapaamiset

• yhteyttä voi ottaa esimies,

työterveys tai työntekijä itse

esimiehen tietäen: uudelleen-

sijoittuminen@tampere.fi

J

Osatyökykyinen ei jää yksin

11VILKKU 7 | 2016

ELÄKEPALVELU auttaa eläkkeelle

siirtyviä kaupungin työntekijöitä

edelleen, vaikka vanhuuseläkeha-

kemuksia ei enää tehdä. Palveluun

kuuluvat työkyvyttömyys- ja osatyö-

kyvyttömyyseläkehakemusten sekä

kuntoutustuki- ja osakuntoutustuki-

hakemusten täyttäminen ja näiden

eläkkeiden ja tukien neuvonta.

– Vanhuuseläkkeen hakemiseen

järjestetään koulutuksia, joista ker-

rotaan Loorassa. Looran etusivun

tapahtumapalstaa kannattaa siis

seu rata, vinkkaa eläkepalvelun hen-

kilöstöasiantuntija Marita Lehti nen.

Eläkepalvelu on keskitetty kon-

sernipalveluyksikkö Kopparin HR-

palveluihin Tietotaloon. Ajanvaraus-

numero on 040 806 2946 ja sähkö-

postiosoite elake@tampere.fi

Myös työkykykoordinaattorit täyt-

tävät asiakkailleen osatyökyvyttö-

myys- ja kuntoutustukihakemuksia. •

TAMPEREELLA pilotoidaan kesällä 2017

Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

-hanketta. Oda on 14 kunnassa toteutet-

tava hallitusohjelman kärkihanke, jonka

tarkoitus on tuottaa sosiaali- ja terveys-

palveluita tukevia digitaalisia palveluita.

Tekeillä on valtakunnallinen verkkopal-

velu, josta asiakkaat saavat apua nopeasti

ja esteettömästi ympäri vuorokauden.

Sähköisestä palvelusta saa henkilökoh-

taisiin potilastietoihin pohjautuvaa palve-

lua, esimerkiksi itsehoito-ohjeita yleisiin

vaivoihin, sähköisen ajanvarausoikeuden

lääkärille tai lähetteen tutkimuksiin.

– Digitaalisen palvelun avulla asiakas

ohjataan hoidettavaksi oikeaan paikkaan,

jolloin tämä välttyy jonottamiselta ja tur-

hilta käynneiltä. Palvelut helpottavat asi-

akkaan arkea, ja samalla ammattilaiset

saavat käyttöönsä uusia työvälineitä,

kertoo projektipäällikkö Päivi Hodgson.

Tampereen sosiaali- ja terveyspalve-

luissa pilotoidaan erilaisia Oda-palveluita

puolen vuoden ajan vuonna 2017. Pilot-

teihin osallistuvat suun terveydenhuolto,

aikuisten terveystarkastukset, terveyspal-

veluiden neuvonta, avokuntoutus, nuor-

ten aikuisten mielenterveysyksikkö sekä

Tesoman, Tammelakeskuksen ja Linnain-

maan terveysasemat. Sosiaalipalveluista

mukana pilotissa ovat omaishoidon ja

vammaispalvelun yksiköt sekä aikuisten

sosiaalipalvelut.

Terveydenhuollossa otetaan käyttöön

Odan oirekyselykaavakkeet Marevan-, ve-

renpaine- ja diabetespotilaiden hoidossa

sekä aikuisten suun terveydenhuollossa.

Sosiaalipalveluissa kokeillaan sähköisiä

hyvinvointiarvioita. Sosiaali- ja tervey-

denhuolto pilotoivat lisäksi yhteisesti

hyvinvointisuunnitelman ja hyvinvoin-

titarkastuksen käyttöä mielenterveys- ja

päihdepotilaiden hoidossa sekä pitkäai-

kaistyöttömien tukemisessa.

Oda-palvelut on määrä ottaa laajem-

min käyttöön vuoden 2018 alussa. •

Vakuutuskassan korvausten hakuaika on puoli vuotta

VUODENVAIHDE ei vaikuta sairaan-

hoidon korvausten hakuaikaan vakuu-

tuskassasta. Hakuaika on aina kuusi

kuukautta maksupäivästä.

Hakemusta esimerkiksi loppuvuoden

hammaslääkäri- ja hierontakäynneistä ei

tarvitse toimittaa vakuutuskassaan vuo-

den loppuun mennessä. Jotta korvaus

voidaan kassassa kohdentaa oikeaan

vuoteen, hakemuksessa täytyy näkyä

käyntipäivät ja maksetut kustannukset.

Loppuvuoden aikana vakuutuskas-

saan tulee normaalia enemmän hake-

muksia, joten niiden käsittelyaika pite-

nee jonkin verran. Käsittelyä nopeuttaa,

kun hakemuksiin liitetään heti kaikki

tarvittavat tositteet. Korvauksia on kas-

san sääntöjen mukaan haettava alkupe-

räisillä tositteilla, ei valokopioilla. •

tampereenvakuutuskassa.fi

Käytä Tyky-setelisi tänä vuonna

MUISTATHAN hyödyntää kaupungin

työntekijän kulttuuri- ja liikuntaetuuden

tämän vuoden aikana.

Jos sinulla on vielä Tyky-Online-

arvoseteliä käyttämättä, voit käyttää

sen esimerkiksi uimahallilippuihin,

museokäynteihin tai konserttiin. Listan

käyttöpaikoista löydät Loorasta.

Kaupungin työntekijät saavat jälleen

ensi vuonna uuden 100 euron Tyky-

setelin käyttöönsä. Seteli käyttöohjei-

neen lähetetään työsähköposteihin

tammikuussa. Jos työsähköposti ei ole

käytössä, esimiehet auttavat setelin

käyttöönotossa. •

Loora > Henkilöstöasiat >

Henkilöstöedut > Liikunta ja

kulttuuri

RJ-Kuntoilusetelin neuvonta

arkisin klo 9–17

020 735 1796 tai 020 735 1797

yllapito@tyky-online.fi

Kopparin asiantuntijat

arkisin klo 8.30–15.45

040 746 1810

tyky@tampere.fi

Oda digitalisoi sote-palveluja

Henkilöstöasiantuntija

Marita Lehtinen neuvoo

eläkkeenhakijoita ja

täyttää eläkehakemuksia.

Eläkehakuun tukea ja ohjeita

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

TEKSTI Elise Kraatila

TIESITKÖ?

12 VILKKU 7 | 20161112212

YHTEISTYÖSSÄ

Kun Koilliskeskuksen hyvinvointikes-

kus avautui syyskuun puolivälissä Lin-

nainmaalla, se toi niin koillisen alu-

een asukkaille kuin kaupungin työnteki-

jöille uuden toimintaympäristön ja -mallin.

Taustalla on kaupungin palvelumallin

ajatus tarjota keskitettyjä palveluja. Ensi

kertaa Tampereella ne sijoittuivat kaupal-

lisen toimijan eli Linnainmaan Prisman

tiloihin. Mukana ovat kirjasto, nuorisopal-

velut, neuvola ja lapsiperheiden kotipalvelut.

Koilliskeskuksessa on ryhdytty tarjoamaan

myös jalkautuvia palveluita, kuten nuorten

asumis- ja aikuisten sosiaalineuvontaa.

Koilliskeskus suunniteltiin ja toteutettiin

monen tahon yhteistyönä. Arkkitehtien ja

projektipäällikkö Mia Lumion lisäksi suun-

nitteluun osallistuivat talon toimijoiden

edustajat. Alueen asukkaat ja nuoret saivat

kertoa toiveistaan. Asukasillassa valittiin

sisustuksen värimaailma.

Toimijoilla on omat tilansa ja yhteistä

tilaa. Viisi erikokoista monitoimihuonetta

on varattavissa tai vuokrattavissa monen

tyyppiseen toimintaan. Aluekirjaston johta ja

Anu Hakari, vastaava nuoriso-ohjaaja Erika

Järvinen ja terveydenhoitaja Maria Järvi-

nen kiittelevät erityisesti ryhmätiloja. Ne

mahdollistavat erilaisten tilaisuuksien ja

aktiviteettien järjestämisen.

– Ryhmätilat ovat neuvolalle parasta.

Nyt voimme kehittää vanhemmille uusia

toimintoja, Maria Järvinen iloitsee.

Rohkein mielinyhteistyöhönKoilliskeskuksessa työskentelevät tutustui-

vat toisiinsa kevään tapaamisissa ja opin-

toretkellä Espooseen. Nyt keskuksessa te-

kee töitä runsas parikymmentä kaupungin

palveluksessa olevaa: kirjastossa yhdeksän,

nuorisopalveluissa kahdeksan, neuvolassa

viisi ja lapsiperheiden kotipalvelussa sen esi-

mies. Lääkäreitä ja muuta väkeä jalkautuu

paikalle tarpeen mukaan.

KoilliskeskuksessaKoilliskeskuksessa tehdään uudenlaista yhteistyötä

Koilliskeskus

• Kirjasto

• Nuorisopalvelut

• Neuvolapalvelut

• Lapsiperheiden kotipalvelut

Koilliskeskus kaupungin muille työntekijöille

• Tilojen varaus kokous- yms. käyttöön osoitteesta:

koilliskeskus.fi > Varaukset > e-lomake

(Tee tilavarauspyyntö).

• Tilojen käyttö kaupungin toimintayksiköille

maksutonta.

• Tiloja voi käyttää arkisin kello 8–20, lauantaisin

kello 9–16, osaa tiloista voi varata säännölliseen

käyttöön myös sunnuntaisin.

• Työpaikkaruokailu ravintola Oksassa.

TEKSTI Tuija Heikkilä

KUVA Hanna Leppänen

Aluekirjaston johtaja

Anu Hakari, neuvolan

terveydenhoitaja Maria

Järvinen ja vastaava

nuoriso-ohjaaja Erika

Järvinen opettelevat

Koilliskeskuksessa

uudenlaista yhteis-

työtä.

13VILKKU 7 | 2016

Tasku tukee henkilöstön työtä

TASKU on Tampereen kaupungin int-

ranet eli sisäisen viestinnän kanava,

joka otetaan käyttöön ensi keväänä.

Taskusta henkilöstö saa ajankoh-

taista tietoa organisaatiossa meneillään

olevista asioista.

Myös yksiköt voivat julkaista Tas-

kussa uutisiaan ja henkilöstölle suun-

nattuja tapahtumia.

Uudesta intranetista löytyvät oman

työn kannalta tärkeimmät sisällöt,

kaikki henkilöstöasioihin ja työsuh-

teeseen liittyvä tieto sekä muun muassa

ohjeet ja lomakkeet. Intran sisältöjä ja

sisältörakennetta suunnitellaan par-

haillaan.

Taskun sisällöt jaotellaan kolmen

eri käyttäjäryhmän mukaisesti:

• Kaikille työntekijöille tarkoi-

tetuista sisällöistä löytyvät koko

henkilöstöä koskevat asiat, kuten

henkilöstöasiat ja organisaatio-

tiedot.

• Yksiköiden omien sivujen

kohderyhmänä on yksikön

henkilöstö. Omat sivut tukevat

yksikön henkilöstön päivittäistä

työtä. Sieltä löytyvät esimerkiksi

työohjeet sekä yksikön omat

uutiset ja tapahtumat.

• Ekstranet-käyttäjille voidaan

rajata pääsy tiettyihin Taskun

sisältöihin. Ekstranet-käyttäjiä

voivat olla esimerkiksi osto-

palveluiden tai kaupungin

tytäryhtiöiden työntekijät.

Taskun tarkoituksena on vahvistaa

avointa yhteisöllistä toimintakulttuu-

ria. Sisällöt ovat koko henkilöstön luet-

tavissa ja hyödynnettävissä. Käyttöön

saadaan uusia yhteisöllisiä toiminnal-

lisuuksia.

Tasku toimii myös väylänä kau-

pungin muihin järjestelmiin. Uutta

intraa voi käyttää kaupungin mobiili-

laitteilla.

projektipäällikkö

Anna-Maria Rauhala

anna-maria.rauhala@tampere.fi

– Työskentelimme aiemmin nuoriso-

palveluissa kahden tai kolmen hengen

tiimeissä. On iso muutos oppia tunte-

maan kaikki uudet kollegat ja asiakkaat.

Se vie aikansa, Erika Järvinen sanoo.

Keväällä ja kesällä nuorisopalvelu-

laiset suunnittelivat uutta ja luopuivat

henkisesti ja konkreettisesti kolmesta

vanhasta tilasta, kun Tasanne, Linnain-

maa ja Leinola suljettiin. Neuvolapal-

velut puolestaan syntyi kahdesta neu-

volasta. Maria Järvinen tuli Olkahisista,

neljä muuta terveydenhoitajaa Atalasta.

Toukokuun lopussa suljettiin myös Pel-

lervon kirjasto, jonka kokoelma siirret-

tiin Koilliskeskukseen.

– Pellervon hyvästely toi henkilökun-

nalle oman tuskansa, koska sen asiak-

kaat jäivät. Nyt mennään kuitenkin katse

eteenpäin suunnattuna, sitoutuneina ja

hyvillä mielin, Anu Hakari kertoo.

Yhteistyön aloittaminen toisiaan

ennestään tuntemattomien toimijoi-

den kanssa oli tilanne, joka muistutti

ensitreff ejä alttarilla.

– Tuntui kuin menisimme pikaisesti

vihille ventovieraan kanssa. Aika näyt-

tää, miten tämä onnistuu, Maria Järvinen

kuvailee.

– Nyt opetellaan yhteisiä harrastuksia,

jotta liitto pysyy kasassa, Hakari heittää.

Kaikki asiakkaat ovatyhteisiä asiakkaitaMoni asia on sujunut odotettua parem-

min, mutta eteen on tullut yllättävä on-

gelma. Koilliskeskus on suorastaan liian

suosittu, sillä sen nuorisotiloissa käy

jopa 120 nuorta illassa. Lisäksi puolet

ei ole tottunut käymään nuorisotiloissa

tai kirjastossa, joten säännöt ja toimin-

takulttuuri eivät ole hallussa. Yhteistyön

arvo on noussut esiin.

– Nuoria kävisi kirjastossa tietenkin

myös muuten, mutta heitä on paljon

enemmän kuin osattiin odottaa, ja se

on aiheuttanut päänsärkyä. Toimimme

Koko kylä kasvattaa -ajatuksella, mutta

aina se ei ole helppoa. Kirjaston väellä

on kuitenkin tarvittaessa nuorisoalan

ammattilaisia apuna. Siihen olen todella

tyytyväinen, Hakari kiittää.

– Opettelemme yhdessä toimintaa

ja muiden huomioimista. Haluaisim-

me kuitenkin panostaa työn sisältöön.

Nyt aika menee järjestyksenvalvontaan,

Erika Järvinen huokaa.

Asiakkaiden ohella Koilliskeskukses-

sa käy myös runsaasti ryhmiä tutustu-

massa tiloihin ja toimintamalliin. Melua

riittää.

– Neuvolan kannalta on vaikeinta,

ettei meillä ole omaa odotustilaa. Vau-

vat reagoivat levottomaan ympäristöön.

Myös äänieritys Prisman puolelle on neu-

volalle ongelma. Sieltä kuuluvat äänet

pelottavat vauvoja ja haittaavat kuulon-

tutkimusta, Maria Järvinen selittää.

Koilliskeskuksen suosiosta pitävät

huolen myös aukioloajat. Kirjastossa

ne ovat kaupungin laajimmat. Alueen

vanhat nuorisotilat olivat auki 3–5 päi-

vänä viikossa, nyt kuusi päivää ja vii-

kon lopussa iltakymmeneen asti. Myös

neuvolassa kokeillaan ilta-aukioloa joka

toinen viikko kello 16–18. Maria Järvinen

epäilee vielä sen toimivuutta.

– Lapset ovat siihen aikaan jo väsy-

neitä. Mutta katsotaan.

Yhteistyö tuo etuaja yhteisöllisyyttäYhteistyön selkeä etu on osaaminen, jota

toimijat voivat toistensa palveluihin an-

taa. Suunnitelmissa on jo esimerkiksi

kirjavinkkausta kuvakirjoista ja tietoa lu-

kemisen merkityksestä neuvolaryhmille.

Terveydenhoitajia puolestaan toivotaan

puhumaan nuorille vaikkapa ehkäisystä.

– Mieleni tekisi kyllä terveyskasvattaa

kolapullojen ja karkkipussien kanssa si-

sään tulevia, Maria Järvinen huomauttaa.

Prisman kanssa yhteistyönä hanki-

taan siivous- ja vartijapalvelut. Ravintola

Oksa toimii kaikille kaupungin työnte-

kijöille avoimena henkilöstölounas-

paikkana.

Jotta kaikki toimisi, on tiedon kul-

jettava. Koilliskeskuksessa työskente-

levän kaupungin väen kesken pidetään

kerran viikossa käytännön asioista

puolen tunnin palaveri, josta joku tekee

WhatsApp-muistion. Koilliskeskuksen

väen yhteinen WhatsApp-ryhmä onkin

osoittautunut toimivaksi ja nopeaksi ta-

vaksi kommunikoida. Sitä kautta hoi-

tuvat jakeluun niin kysymys ”Missä on

nitoja?” kuin isommatkin tiedonannot.

Kaikista toiminnoista on osallistujia

myös Koilliskeskuksen työryhmissä, ku-

ten tapahtuma- tai viestintäryhmässä.

Jokapäiväinen arjen yhteistyö on luonut

uudenlaista yhteisöllisyyttä.

Asiakkailta on tullut kiitosta, mutta

toisenlaisiakin mielipiteitä on. Palaut-

teissa näkyy aiempi palvelu tai sen puute.

Koska Linnainmaalla ei tähän asti ollut

kirjastoa, tulee siitä vuolaasti kehuja.

Nuorison tyytyväisyydestä kertoo kä-

vijämäärä.

– Neuvolatoiminnasta käyttäjillä on

monia mielipiteitä. Osa iloitsee siirtymi-

sestämme tänne, osa ei, osa siltä väliltä,

Maria Järvinen summaa. •

14 VILKKU 7 | 2016

Vapriikkiin avataan

TEKSTI Tähtitalvikki Poikajärvi

KUVA Hanna Leppänen

Loppiaisena museokeskus Vapriikkiin avautuu Suomen ensimmäinen pelimu-

seo. Esille tulee satakunta peliä, joista yli puolet on kävijöiden pelattavissa.

– Pelimuseon tulo Tampereelle on iso juttu, ja se on ainoa laatuaan koko

Euroopassa, iloitsee museosta vastaava tutkija Outi Penninkangas.

Pelikulttuuria esitteleviä museoita on muualla Euroopassa esimerkiksi Berliinissä

ja Roomassa, mutta ne esittelevät ainoastaan digitaalisia pelejä. Vapriikkiin avattavassa

näyttelyssä tilaa saavat myös lauta- ja roolipelit. Korttipelejäkään ei ole unohdettu.

– Olemme tallentaneet suomalaista pelikulttuuria hyvin laajasti tätä näyttelyä

varten, kertoo Penninkangas.

– Iso kysymys on ollut esimerkiksi se, mitä yksittäisestä pelistä tallennetaan.

Olemme tehneet yli 30 haastattelua, jotka talletetaan museon kokoelmaan.

Uusi museo vaatiihenkilöstöltä pelitaitojaPelimuseon näyttely kertoo suomalaisen peliteollisuuden kehittymisestä pienistä

harrastajaporukoiden projekteista kansainväliseksi huipputuotannoksi.

Näyttely esittelee myös kymmenkunta pelaamisen aikakautta 1800-luvulta nyky-

päivään. Museossa voi kokeilla pelihallin klassisia kolikkopelejä, testata varhaisia

tietokonepelejä Commodore 64 -koneella ja pelailla 1990-luvun vaihteen Nintendo-

pelejä.

Uusi näyttely haastaa myös asiakaspalvelua.

– Vapriikin henkilökunta huolehtii päivittäin sadoista asiakkaista. Pelimuseon

myötä talossa vierailee enemmän uusia asiakkaita, joille museoympäristö ei ole en-

tuudestaan tuttu, Penninkangas kertoo.

Asiakaspalveluhenkilökuntaa on perehdytetty rakennusaikana museon peleihin.

– Tuleva näyttely edellyttää museovalvojilta aktiivisuutta, sillä asiakkaat tarvitsevat

neuvoja pelaamiseensa. Meillä on myös ikärajallisia pelejä, joiden käyttöä pitää valvoa. •

Palvelualueille nimitettiin johtajia

UUSILLE hyvinvoinnin,

elinvoiman ja kilpailukyvyn

sekä kaupunkiympäristön

palvelualueille on nimitetty

johtajia.

Hyvinvoinnin palvelu-

alueella palveluryhmien

johtajina aloittavat 1.1.2017

alkaen Lauri Savisaari (kult-

tuuri- ja vapaa-aikajohtaja),

Anniina Tirronen (avopal-

velu johtaja), Kristiina Järvelä

(kasvatus- ja opetusjohtaja) ja

Arto Ranta (sairaalajohtaja ).

Suunnittelujohtajaksi on

nimitetty vuoden alusta

alkaen Leena Viitasaari.

Kaupunkiympäristön

palvelualueella palvelu-

ryh mien johtajina aloittavat

vuoden alussa Taru Hurme

(suunnittelujohtaja), Mika

Periviita (joukkoliikenne-

johtaja), Milko Tietäväinen

(rakennuttamisjohtaja) ja

Kaisu Anttonen (ympäristö-

johtaja).

Elinvoiman ja kilpailu-

kyvyn palvelualueella kehittä-

misohjelmat -palveluryhmän

hankejohtajaksi on nimitetty

Tero Tenhunen 1.1.2017 alka-

en. Toisen asteen koulutuksen

johtajana toimii Jorma

Suonio ja työllisyyden hoidon

palveluyksikön johtajana

Mika Itänen, kiinteistöjohta-

jana Virpi Ekholm, kehitys-

johtajana Kari Kankaala sekä

yritys- ja yhteiskuntasuhde-

johtajana Tuija Telén.

Tilaajaryhmän nykyiset

tehtävät ja palvelut siirtyvät

palvelualueille. Organisaatio-

muutoksessa vanhoja johta-

jien ja päälliköiden tehtäviä

lakkaa.

Tampereen kaupungin-

hallituksen henkilöstöjaosto

perusti uusia johtajien virkoja

loka- ja marraskuun kokouk-

sissaan. Konsernijohtaja Juha

Yli-Rajala nimitti henkilöitä

uusiin tehtäviin palvelualuei-

den johtajien esityksestä. •

pelimuseo

Outi Penninkangas

iloitsee Vapriikin peli -

museon monipuolisuudesta.

Siellä on digitaalisten

pelien lisäksi esillä

perinteisiä pelejä.

15VILKKU 7 | 2016

Kiitokset

MAINOS

KIITOS juhlasta, jonka osak-

seni sain, ajasta jonka annoitte

minulle vain. Sydämellinen

kiitos myös koko työhistoriani

aikana tutuksi tulleille.

Anna Berglind

MAINOS

Tietoturvaohjeita päivitettiin

KAUPUNGIN sisäiset tieto-

turvaa ja -suojaa koskevat

määräykset ja ohjeet on uusittu.

Samalla päivitettiin Tampereen

seudun henkilöstön tieto turva-

ja tietosuojaopas.

Kokonaan uusi konserni-

määräys sähköisten viestintä-

välineiden käytöstä löytyy muun

muassa Looran tietoturva-

välilehdelt ä, jonka voi lisätä

itselleen Looran yläreunan

omista asetuksista.

Looran tietoturva-välilehteä

ja ict-uutisointia kannattaa

seurata, sillä talven aikana

päivitetään ja uusitaan muita-

kin ohjeita. Ohjeiden muutos-

tarpeet liittyvät menossa

olevaan ict-palveluiden

toimittajan vaihtoon. Esimer-

kiksi etäyhteyksien suojaami-

sessa, sähköpostin salauksessa

ja roskapostin suodatuksessa

käytettävät tuotteet vaihtuvat

lähiaikoina. •

Puhelimien sim-kortit vaihdetaan

KAUPUNGIN puhelinoperaat-

tori vaihtuu Sonerasta DNA:han,

minkä vuoksi henkilöstön

puhelimien sim-kortit vaihde-

taan uusiin.

Tämänhetkisen tiedon

mukaan sim-kortit jaetaan

käyttäjille helmikuun aikana, ja

ne otetaan käyttöön Tampereella

maalis–huhtikuussa. •

Loora > Ict ja tieto-

hallinto > Puhelinasiat

16 VILKKU 7 | 2016

VILKKUVAT

Marikan päiväMARIKA LUOSMALA toimii kotihoidon asiakas-

ohjaajana. Hänen työhönsä kuuluvat palvelu-

tarpeen arviointi ja palveluiden järjestäminen

niitä tarvitseville asiakkaille, lähinnä ikäihmisille.

7.10Ennen koiran hankintaa pohdin,

jaksanko aamu-unisena lähteä

muiden touhujen lisäksi

ulkoilemaan, mutta itse asiassa

hetket luonnon heräämistä

ihastellen antavat piristävän

startin päivään.

19.50Iltaisin kuljetan lapsia harras-

tuksiin. Tänään on vuorossa

tyttären vikellystreenit, joita

ehdin seurata vähän aikaa.

Vikellys on voimistelua lauk-

kaavan hevosen selässä.

Tyttöjen taitavuus hämmäs-

tyttää. Nyt on meneillään

harjoitus, jossa vikeltäjä seisoo

ravaavan hevosen selässä ja

matkii käsiliikkeitä, joita

kaveri näyttää vikellyspukin

päällä seisten.

15.00Asiakkaan kotona

keskustellaan

pärjäämisestä ja

avuntarpeesta sekä

katsotaan, miten

liikkuminen kotona

sujuu ja tarvitaanko

apuvälineitä.

ee..

10.10Päivä kuluu nopeasti

puhelimeen ja sähkö-

posteihin vastaillen ja

järjestellen aamun

neuvottelussa sovittuja

asioita. Vaikka

saimme tehtyä hyvät

suunnitelmat, tähänkin

kotiutumiseen liittyy

hoidettavaa ja aika-

taulutettavaa. Tilaan

kotihoidolta sovitun

avun, kirjaan asiat ylös sekä tilaan

kauppapalvelun ja turvapuhelimen.

Lisäksi soittelen lukkoliikkeeseen,

sillä turvapuhelinta varten täytyy

teettää lisää avaimia. Myös

asiakkaan tarvitseman lääkehapen

toimitus on järjestettävä kotiin.

8.55Työpisteeni sijaitsee

Sarviksen vanhassa

tehdaskiinteistössä.

Sieltä on lyhyt kävely-

matka Hatanpään

sairaalassa pidettävään

hoitoneuvotteluun,

jossa suunnitellaan

asiakkaan kotiutumista

ja sovitaan tarvittavista

avuista kotiin.

7.1Enne

jaks

mu

ulk

he

ih

s

h

jo

a

ja

aav

18.00Mummoni asuu nykyisin

dementiaryhmäkodissa.

Otan usein koiran vierailulle

mukaan, koska sen saapumi-

nen ilahduttaa niin paljon.

Vaikka asukkaat ovat jo

pitkälle dementoituneita,

moni hymyilee ja jopa

pyytää koiraa lähemmäs

tervehtimään ja ojentaa

kättä silittääkseen.

10Päiv

pu

po

jä

n

a

avun, kirja

kauppapal

12.45Kädenojennus hyvän asian puolesta.

Veripalvelu järjestää Sarviksella

verenluovutustilaisuuden, joten

auttaminen on tehty tänään erittäin

helpoksi.