TEEMA: DIGITALISAATIO JA ETIIKKA · kajota, Muukka painotti. – On kokemus-näyttöä siitä, että verkkopalveluista on hyötyä. Mielenterveystalo.fi –palvelussa on avoimien

6/

20

16

TEEMA: DIGITALISAATIO JA ETIIKKA

Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n lehti

ROBOTIIKASTA ETIIKKAAN!HOITOTYÖN JOHDONKEHITTÄMISPÄIVÄT 4

TERVEYTTÄ LAPSILLE– VAUHTIA VERKOSTA 8

OMAISHOITAJA JAKSAA,KUN HÄNTÄ KUULLAAN 18

Riitta Simoila Muutoksentekijän uraltauuteen elämänvaiheeseen 26

Pro terveys2

LYHYESTISOTE-UUDISTUS ETENEESote-uudistuksen ensimmäinen etappi on väliaikaishallinto, joka aloittaa toimintansa 1.7.2017. Maakuntahallinto alkaisi vuoden 2019 alussa, jolloin sosiaali- ja terveyden-huolto siirtyy kunnista 18 maakunnalle, joille taas muodostuu viisi sosiaali- ja terveyden-huollon yhteistyöaluetta. Jokaisella yhteistyö-alueella on yliopistollinen sairaala ja sosiaali-huollon erityispalveluita. Maakunta voi järjestää lain puitteissa palveluja itse tai ostaa palvelut muilta palve-luiden tuottajilta. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä sisältäen sosiaalipäi-vystyksen olisi 12; Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio, Oulu, Lahti, Lappeenranta, Pori, Seinäjoki, Jyväskylä ja Rovaniemi. Muissa keskussairaaloissa: Kotka, Mikkeli, Savon-linna, Hämeenlinna, Vaasa, Kokkola, Kajaani ja Kemi, järjestettäisiin ympärivuorokautinen yhteispäivystys, joka sisältäisi tavallisimmat erikoisalat ja sosiaalipäivystyksen ja tarvitta-essa suun terveydenhuollon. Lisäksi kiireellistä vastaanottotoimintaa järjestettäisiin arki-iltaisin ja viikonloppuisin päiväaikaan terveyskes-kusten toimipisteissä. Joitakin toimintoja esim. aluesairaaloissa lakkautettaisiin.LAKIPAKETTI JA AJANKOHTAISTA TIETOA LÖYTYY: http://alueuudistus.fi/lakiluonnokset HELENA VERTANEN KOMMENTOI SOTE-HANKKEESTA SIVULLA 31

6/2016

SISÄLLYSLUETTELO

KANNESSA: RIITTA SIMOILA, KUVA SINI SILVÀN

48

10

22

PUHEENVUOROT3 Päätoimittajalta28 Hallituksen puheenvuoro

TEEMA DIGITAALISET TYÖKALUT8 Lapsille terveyttä – työkalut verkosta 10 Simulaatioilla kohti kokemusta 12 Liikkuvat suunhoitopalvelut TEEMA JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN14 Opiskelijaohjauksen kehittäminen16 Erikoissairaanhoidon avohoidon käsitteet selkeiksi

TEEMA HOITAMISEN ETIIKKA18 Dialogisuus omaishoidossa 20 Hengellinen hoitotyö TEEMA JOULUN AIKAAN22 Presidentin näköinen jouluenkeli30 Joulu tulee suljetuimpaankin laitokseen31 Arkihuolesi kaikki heitä

TEEMA HENKILÖKUVA 24 Riitta Simoila

TEEMA TUTKIMUSTIETOKATSAUS 26 Tutkimustietokatsaus

JÄRJESTÖASIAA 4 Hoitotyön johdon ja asiantuntijoiden kehittämispäivät 2016 28 Työlainsäädännön ABC29 Järjestöasiaa

Akavan sairaanhoitajat ja Taja r y:n lehti

SUOSITTELE JÄSENYYTTÄJos Akavan sairaanhoitajat ja Taja olisi mieles-täsi hyvä valinta kollegallesi, opiskelukaverillesi tai ystävällesi, suosittele hänelle jäsenyyttämme! Kun kaverisi liittyy jäseneksi, saat palkin-noksi lahjakortin, jolla voit valita laadukkaan, suomalaisen muotoilun tuotelahjan lukuisten vaihtoehtojen joukosta. Valikoimassa on mukana muun muassa Marimekon, Pentikin, Polarin, Hackmanin ja Globe Hopen tuotteita. Valikoima ja tuotteet uudistuvat jatkuvasti. Pyydä ystävääsi täyttämään liittymislomake osoitteessa www.taja.fi ja kirjoittamaan Sinun nimesi liittymislomakkeen lisätietoja -kohtaan.

3Pro terveys

Seuraavan lehden teema: HYVÄ, POTILASTA KUNNIOITTAVA

HOITOTYÖ

PÄÄTOIMITTAJAArja Häggman-Laitila

[email protected] 355 2749

TOIMITUSNEUVOSTOArja Häggman-Laitila (pj),

Kukka Junno, Jaana Juutilainen-Saari, Antti Niemi, Laura-Maria Peltonen,

Riitta Simoila, Kaarina Torppa, Helena Vertanen

SIVUNVALMISTUSSuunnittelutoimisto M.Gardemeister Oy

Helsinki, 09 4366 440

PAINOPAIKKA Painotalo Plus Digital Oy

050 595 5979

TILAUSHINNAT 2017Hinnat ovat nettohintoja, alv 0 %

vuosikerta 65 € irtonumero 10 €

ISSN: 1795-3847

ILMESTYMIS- JA AINEISTOAJAT 2016Nro Viimeinen Aineisto Ilmestymis- varauspäivä päivä päivä1 25.01. 01.02. 24.02.2 22.03. 29.03. 21.04.3 24.05. 31.05 22.06.4 30.08. 06.09. 29.09.5 08.11. 15.11. 08.12.

PRO TERVEYS -LEHTI ilmestynyt vuodesta 1972

(Ylihoitajalehti 1972-2004)43. vuosikerta

JULKAISIJA/TOIMITUSAkavan sairaanhoitajat ja Taja ry

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinkiwww.taja.fi

Kukka Junno toiminnanjohtaja040 5073 648, [email protected]

Sini Silvàn toimitussihteeri040 5065 846, [email protected]

Lukijoiden toivelistaKädessänne on tämän vuoden viimeinen

numero ja on aika suunnata ensi vuotta

kohden. Pyysimme teiltä lukijapalautet-

ta ja myös ehdotuksia teemoista, joita

toivotte ensi vuodelle. Toiveenne koh-

distuivat johtamiseen. Osaamisen, muu-

toksen ja prosessien johtamisen lisäksi

teitä kiinnostavat itsensä johtaminen ja

erityisesti johtaminen iäkkäiden palve-

luissa sekä kaiken kaikkiaan sote-uu-

distus. Toivotte myös kriittisiä puheen-

vuoroja haasteista, jotka liittyvät muun

muassa työterveyteen, työyhteisöjen

toimivuuteen, kulttuurien kohtaami-

seen hoitotyössä ja hoidon ohjaukseen

sekä inhimillisesti korkeatasoisen hoito-

työn toteutumiseen.

Sairaanhoitajan asiantuntijaroolin

osalta kiinnostavat muun muassa lääk-

keenmääräämisoikeus ja itsenäinen

vastaanottotoiminta, näyttöön perus-

tuva toiminta sekä sähköiset palvelut

ja digitalisaatio. Toivelistallanne olivat

myös palkkaukseen, työn vaativuuden

arviointiin, rekrytointiin, koulutukseen,

virkistykseen ja työttömyyteen liittyvät

aiheet. Toivoitte, että huomioisimme

aiempaa paremmin terveydenhuollon

akateemisten asiantuntijoiden toimin-

nan yhteiskunnan erilaisissa tehtävissä

kuten esimerkiksi järjestöissä ja yksityi-

sissä palvelulaitoksissa. Haastoitte mei-

tä myös monitieteiseen otteeseen sisäl-

lön tarjonnassa taidetta unohtamatta.

Kiitän omasta ja toimitusneuvoston

puolesta lukijapalautteesta ja näistä

konkreettisista toiveista, jotka lupaam-

me ottaa huomioon. Toivelistanne on

samalla kutsu lehteemme kirjoittaville

asiantuntijoille. Ilman heidän panos-

taan emme olisi saaneet teiltä kaikilta

kyselyyn vastanneilta kiitosta asiantun-

tevasta ja laadukkaasta lehdestä.

Toimitusneuvosto päätti, että toi-

veenne mukaisesti lehti tulee ilmesty-

mään ensi vuonna myös sähköisenä.

Teemme myös joitakin pieniä muutok-

sia, jotta tekstien luettavuus ja kiin-

nostavuus paranisi. Ensi kevään en-

simmäinen numero kohdistuu hyvään

ja potilasta ihmisenä kunnioittavaan

hoitotyöhön, toinen sote-uudistukseen

johtamiskysymyksineen ja kolmas jär-

jestömme 100-vuotisjuhlaan.

Elämme nyt adventtiaikaa, pyrimme

täyttämään ainakin joitakin läheistem-

me toiveista ja odotamme mahdollisuut-

ta hiljentyä. Toivon teille levollista Jou-

lua ja voimia ensi vuoden haasteisiin.

Päätoimittaja ARJA HÄGGMAN-LAITILA

PÄÄKIRJOITUS

Pro terveys4

HOITOTYÖN JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄT 2016

1.

4 .

12 . 13 .

14 .

8 . 9 . 11 .

10 .

5. 6. 7.

2. 3.

5Pro terveys

1. Virpi Aromaa ja Karina Viholainen olivat innostuneita kehittämispäivien ohjelmasta.

2. Marko Muukka esitteli Mielenterveystalo.fi palvelua, joka tarjoaa oirenavigaattorista alkaen välitöntä apua mielenterveyskysymyksiin ja omahoitoon.

3. Dosentti Mari Kangasniemi puntaroi etiikan johtamista ja sen eroa eettisestä johtamisesta.

4. Toimitusjohtaja Tero Lausala Suomalaisen Työn liitosta kannusti olemaan reilusti ylpeitä suomalaisesta työstä.

5. Christina Anderssonin vauhdikas esitys antoi visioita siitä, miten robotiikka voi olla tulevaisuutta: – Robotit voivat antaa vanhuksille turvaa ja itsenäisyyttä, olisi epäinhimillistä jättää niiden mahdollisuudet käyttämättä.

6. Kaarina Torppa on viemässä HUS:ia kohti magneettisairaalan statusta.

7. Puheenjohtaja Sture Fjäder toi tilaisuuteen Akavan tervehdyksen sote-myllerryksen ja kiky-keskustelujen tiimellyksestä.

8. Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n puheen-johtaja Helena Vertanen muistutti työhyvinvoin-nin merkityksestä. – Työyhteisössä, jossa nauru raikaa, myös potilaat voivat hyvin. On tarve luoda jatkossa vetovoimaisia työpaikkoja, joissa toimitaan moniammatillisissa tiimeissä.

9. – Pitää olla kohtuuttomia tavoitteita, Merja Tepponen linjasi Eksoten sote-mallin kehittämisestä. – Jos ei tavoittele mitään, ei saavuta mitään.

10. Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n hallituksen jäsen Vilhelmiina Lehto kokosi päivän annit yhteen.

11. Asiantuntija Lauri Vuorenkoski Lääkäriliitosta linjasi priorisointia terveydenhuollossa.

12. Tiina Surakka puhui Alf Rehniä lainaten: tiedä missä olet huono. Alaisille, kerro missä he ovat hyviä, ja auta heitä olemaan briljantteja. Ei haeta syyllisiä vaan efforttia ratkaisuun.

13. Vilkas keskustelu kehittämispäivillä osoitti, että tärkeää antia on myös tavata kollegoita ja verkostoitua uusiin ihmisiin.

14. Ylihoitaja Marja-Sisko Anttonen Terho-säätiöstä pohti, että hoitotyön johtajan on todella otettava johtajan paikka työssään.

Robotiikasta etiikkaan!Uusia mielenterveyspalveluita netissä, robotiikan yllättävän kiehtovia mahdollisuuksia hoitotyössä sekä asennetta ja etiikkaa sote-myrskyn keskellä. Syksyn 2016 Hoitotyön johdon ja asiantuntijoiden kehittämispäivien anti oli jälleen erinomainen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula avasi vuoden 2016 Hoitotyön

johdon ja asiantuntijoiden kehittämis-

päivät kertomalla sote-uudistuksen tilan-

teesta.

– Sote-suossa tarpoessa pitää muistaa

maali, johon ollaan matkalla.

Rehulan mukaan olennaista on, että sosi-

aali- ja terveyspalvelut integroituvat yh-

teen, samalla irtaudutaan kuntapohjasta

ja lait ovat vain ankkuri; muutos valmis-

tellaan alueilla.

– Muutosta ei pysty määräämään,

eikä käskemään, alueet ovat hyvin eri-

laisia. Te omissa rooleissanne olette itse

luomassa palveluita.

Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n

puheenjohtaja Helena Vertanen antoi

ministeri Rehulalle kotiläksyksi huo-

neentaulun. Se muistuttaa, että laaduk-

kaiden ja vaikuttavien sote-palvelujen

edellytyksenä on asiantunteva hoitotyön

johtaminen.

– Meillä on yhteinen huoli saada hoi-

totyön johtamisen merkitys näkyväk-

si sotessa. Hoitotyön johtajat johtavat

kaikkein suurinta ammattiryhmää, asian

merkitystä ei pidä vähätellä.

Hallintoylihoitaja Kaarina Torppa esitteli magneettisairaalamallia ja kom-

mentoi myös Rehulan esitystä. Hän näki

molemmissa muutoksissa yhteistä.

– Matkalla muutokseen ihminen on

keskiössä.

HUS:in tavoitteena on saada Pohjois-

maiden ensimmäinen huippusairaalan,

magneettisairaalan status. Euroopas-

sa vain Belgiassa ollaan piirun verran

HUS:in edellä.

– Vetovoimatekijöiden takana on hyvä

johtaminen, toimivat rakenteet ja laadu-

kas ammatillinen toiminta, jossa hyödyn-

netään uutta tietoa ja innovaatiota.

Robotiikka täynnä mahdollisuuksiaTerveysteknologian ytimeen sukellet-

tiin asiastaan innostuneen tietokirjaili-

jan, oppimisen ja osaamisen valmentaja

Christina Anderssonin matkassa. Hän

kertoi, että tuottavuusloikat ovat mah-

dollisia paitsi autotehtailla myös terve-

ydenhoidossa. Keinoälyn avulla esimer-

kiksi syöpäkasvaimen sijainti osataan

analysoida entistä tarkemmin.

Niin kaukaiselta kuin se kuulostaa-

kin, robotti voi tulevaisuudessa olla hoi-

vapalveluseuralainen, joka monin tavoin

hoivaa ja huolehtii turvallisuudesta.

Pro terveys6

– Ihmiset ovat pitäneet robotin koh-

taamisia aitoina. Me alamme helposti

kehittää inhimillisiä tunteita laitteita

kohtaan.

Mielenterveyspalveluakellonajasta riippumattaProjektipäällikkö Marko Muukka It-

psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen

linjalta Hyksistä avasi yleisölle ovia Mie-

lenterveystalo.fi –palveluun.

– Netin mielenterveyspalvelut ovat

yksi mielenterveyspalvelu muiden ohes-

sa, niillä lisätään potilaan omaa vastuu-

ta, tarjotaan tietoa potilaalle ja omaisille

sekä apua hoitoprosessiin.

– Psykiatrian ajatus, että tavataan

aina face to face on ollut pyhä asia, mut-

ta myös mielenterveyspalveluihin saa

kajota, Muukka painotti. – On kokemus-

näyttöä siitä, että verkkopalveluista on

hyötyä.

Mielenterveystalo.fi –palvelussa on

avoimien palveluiden lisäksi reseptillä

tarjottavaa nettiterapiaa, johon lähetteen

voi saada lääkäriltä mistä päin Suomea

tahansa.

Eksoten etumatkakohti omaa sotemalliaKehitysjohtaja Merja Tepponen Etelä-

Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä (Ek-

sote) kertoi Lappeenrannan suunnalla

toteutetusta sote-mallista.

– Pelkkä hallinnollinen integraatio

ei riitä, koko palvelua haluttiin kääntää

niin, että kansalaisnäkökulma korostuu

ja muuttaa koko ekosysteemiä. Tiedon

kirjaamisesta haluttiin siirtyä tiedon

käyttöön.

Eksoten tapa toimia on se, että pro-

sessit kohdennetaan hyvinvointiin ja

terveyden edistämiseen, jossa asiakas-

ja potilasnäkökulma korostuu. Tämä on

merkinnyt myös uusia ammattirooleja,

jossa työn olennaisena lähtökohtana se,

miten siitä on hyötyä potilaalle. Esimerk-

ki toimintakulttuurista on se, että aina

asiakkaan ei edes tarvitse liikkua: –En-

sihoitajan yhden hengen päivystysauto

voi mennä asiakkaan kotiin. Käytössä on

myös liikkuva laboratorioauto.

Etiikan johtamistavai eettistä johtamistaYhden kiinnostavimpia puheenvuoroja

piti johtamisen etiikasta yliopistonlehto-

ri, dosentti Mari Kangasniemi Itä-Suo-

men yliopistosta. Hän pohti etiikan johta-

mista ja sen eroa eettisestä johtamisesta.

Mikä on etiikan johtamisen kohde: onko

se osaston toiminta, hoitajat tai potilaat

vai kaikki nämä yhdessä. Lopulta etiik-

kakin on kytköksissä terveyspolitiikkaan.

Teoriasta sukellettiin käytäntöön

hallintoylihoitaja Tiina Surakan mu-

kana. Hän ruoti etiikkaa osana käytän-

nön esimiestyötä Pirkanmaan sairaan-

hoitopiirissä.

– Hoitotyönjohtaja on malli, jonka

toimintatapa näkyy. Johtajana pitää olla

korostetusti eettisesti tarkka, niin että

nähdään, että kaikki säännöt koskevat

kaikkia.

Surakan mukaan esimerkiksi etiikka

ja toimivalta ovat kytköksissä toisiinsa.

– Onko budjetti realistinen, miten

siihen liittyvät työsopimukset ja ketjut-

taminen, resursointi, yhteistyö Valviran

kanssa – kaikki nämä ovat etiikan ja toi-

mivallan kysymyksiä.

Esimiestyössä täytyy myös osata toi-

mia ja kertoa, jos jotain ei tehdä kunnolla:

– Asioiden esille ottaminen ei ole

kiusaamista, vaan direktio-oikeuden

käyttöä.

Etiikan pohjapilareita ovat hyvä hoi-

to, ihmisten kunnioittaminen ja osaa-

misen arvostaminen.

Helena Vertanen kommentoi Sura-

kan esitystä tuoreeltaan ja toi esiin kes-

keneräisistä asioista puhumisen proble-

matiikan.

– Jos niistä ei puhuta, tieto kulkee

kuitenkin.

Surakan mukaan keskeneräisistäkin

asioista pitää rohjeta keskustella, silloin

rakennetaan luottamusta.

Suomalainen työ voi sittenkin – hyvinToimitusjohtaja Tero Lausala Suoma-

laisen Työn liitosta toi tilaisuuteen ripa-

uksen terveydenhuollon ulkopuolista,

sinivalkoista väriä. Hän kertoi suomalais-

ten mietteitä työnteosta.

– Ei ketään varmaan kiinnosta, mut-

ta meillä meneekin aika hyvin. Sävyero-

ja löytyy, mutta haastateltavien mukaan

suomalainen työ voi hyvin. Jos jotain voi

sanoa: emme ole omasta työstämme tar-

peeksi ylpeitä.

– Uudenlainen johtajuus ja esimiestoi-

minta on kasvussa. Yli 80 prosenttia suo-

malaisista sanoo, että teknologia korvaa

ihmistyötä. Parhaat työyhteisöt yhdistä-

vät teknologiaa ja ihmiskeskeisyyttä.

Terveyspolitiikan asiantuntija Lauri

Vuorenkoski Lääkäriliitosta piti tilaisuu-

den viimeisen puheenvuoron priorisoin-

nista terveydenhuollossa.

– Taustalla on se, että terveyden-

huollossa on enemmän mahdollisuuksia

kuin resursseja. Elämme niukkenevien

resurssien aikaa.

Visio tulevaisuuteen ja etiikkaan– Tilaisuus on ollut ajatuksia herättävä,

osastonhoitaja Virpi Aromaa Vantaan

kaupungilta kertoo. – On hyvä olla hetki

aikaa tällaiselle. Erityisesti kiinnosti Mari

Kangasniemen etiikkaluento.

Aromaalle oli jäänyt mieleen se, mi-

ten 43 prosenttia ihmisistä kokee, että

työaikana olisi mahdollisuus toimia

tehokkaammin. Eli potentiaalia olisi,

ihmisillä olisi enemmän annettavaa. Ja

toisaalta korostui, miten tärkeää työhy-

vinvointi on.

Karina Viholainen oli yksi niistä ak-

tiivisista jäsenistä, jotka olivat ideoineet

aiheita Pro terveys –lehteen vuodelle

2017. Viholainen oli näin voittanut lipun

koulutuspäiville. Hän kertoi opiskelevan-

sa hoitotieteitä Kuopiossa ja työskente-

levänsä samalla Meilahdessa sairaanhoi-

tajana leikkausosastolla.

– Todella paljon on ollut mielenkiin-

toista asiaa, erityisesti etiikkaan painot-

tuvana päivänä. Alalla suuntaudutaan

tulevaisuuteen, on hyvä että osataan olla

valmiita.

Teksti ja kuvat SINI SILVÀN

Hyvästä parhaaksi– Näytöt ratkaisevat!

Sote-uudistuksen tavoitteita ovat asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut. Jotta tavoitteisiin päästään, on työnantajan huolehdittava henkilöstön osaamisesta ja työviihtyvyydestä. Muun muassa näihin asioihin pureudumme Sairaanhoitajapäivillä 2017. Näytöt ratkaisevat – palveluiden laadusta tulee kilpailuvaltti. Lue lisää: sairaanhoitajapaivat.fi

Sairaanhoitajapäivät 201723.–24.3.2017, Messukeskus, Helsinki

Lisätiedot ja laskutus

Mikäli haluat laskun 2017 puolella ole yhdeydessä:

Koulutuspäällikkö Tuukka Rantanen, puh. 044 529 0044, [email protected]

Ilmoittautuminen ja ohjelmasairaanhoitajapaivat.fi

Hyödynnä etuhintaIlmoittautuminen vuonna 2016 säästää rahaa

JäsenhintaEarlyBird 1.11.–31.12.2016 395 € + alv 24 %

Perushinta 1.1.–22.3.2017495 € + alv 24 %

NormaalihintaEarlyBird 1.11.–31.12.2016 495 € + alv 24 %

Perushinta 1.1.–22.3.2017595 € + alv 24 %

Ohjelma valmis!sairaanhoitajapaivat.fiOsaamisen kehittäminen on varautumista muutokseen.Keynote-puheenvuorojen lisäksi Sairaanhoitajapäivillä 2017 on ohittamaton ohjelma johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen. Yksi luentosali, yhdeksän ajan- hermolla olevaa luentoa ja kollegoita eri puolilta Suomea.

Keynote-puhujat

JUS

SI H

YT

TIN

EN

Pekka Haavisto

SP

EAK

ERS

FOR

UM

FIN

LAN

D Linda Liukas

AN

NA

MA

RI T

OLO

NE

N

Melina Niemi

Vihreiden kansanedustaja, joka on toiminut ympäristö-ministerinä, kehitysyhteis-työministerinä ja omistaja-ohjausministerinä.

Koodausaktivisti, kouluttaja ja lastenkirjailija, joka on saanut Digital Champion arvonimen tekemästään työstä digivalmiuksiemme edistämiseksi.

Yrittäjä ja valmentaja, joka vastasi Nuorten Leijonien mentaali- valmennuksesta voittoisana vuonna 2016.

Pro terveys8

DIGITAALISET TYÖKALUT

Terveyttä lapsille– keinoja verkostaLasten arki on muuttunut. Uusi verkko-oppimisalusta tarjoaa tietoa, kun tavoitteena on lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ravitsemus.

Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on

vähentynyt ja ravintotottumukset muut-

tuneet viime vuosikymmenten aikana.

Kansalliset ja kansainväliset tilastot

osoittavat, että lasten ja nuorten ylipai-

no ja lihavuus ovat yleistyneet. Kansain-

välinen 16 maan HEPCOM-hanke tarttui

tähän ajankohtaiseen ongelmaan.

HEPCOM – modernia terveyden edistämistäHEPCOM (Promoting Healthy Eating and

Physical Activity in Local Communities)

on Euroopan Unionin terveysohjelman

tukema hanke, jonka tarkoituksena on

lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden

ennaltaehkäisy. Hanke tarjoaa helpon

pääsyn ja modernin väylän terveellistä

ravintoa ja liikunta-aktiivisuutta käsitte-

levään tietoon ja käytänteisiin HEPCOM

verkko-oppimisalustalla (www.hepcom.

eu, Kuva 1). Suomessa hankkeen yh-

teistyöpartnerina toimii työryhmä Itä-

Suomen yliopiston terveystieteiden tie-

dekunnasta, hoitotieteen laitokselta.

Hankkeen toiminnassa hyödyn-

netään ”whole community approa-

ch” -lähestymistapaa, joka huomioi

yhteisön tarpeet, toiveet ja haas-

teet (HEPCOM 2016). Hankkeen

kohderyhmänä ovat toimijat, jotka

ovat mukana lasten ja nuorten ter-

veyden edistämisen konteksteissa pai-

kallisissa yhteisöissä, kuten kouluissa ja

oppilaitoksissa, muissa organisaatioissa

sekä järjestöissä. He toimivat terveyden

edistämisen päätöksenteossa, suunnit-

telussa, toteutuksessa tai arvioinnissa.

Hankkeen päämääränä on, että lasten

ja nuorten parissa työskentelevät hyö-

dyntävät verkko-oppimisalustan tietoa ja

työkaluja päivittäisessä työssään lasten ja

nuorten terveelliseen ravitsemuksen ja

fyysisen aktiivisuuden teemoissa. Verk-

ko-oppimisalustan tarkoituksena on li-

säksi mahdollistaa eri alojen ammattilais-

ten verkostoitumista ja tiedon vaihtoa.

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen

laitos toteutti kolme kansallista HEP-

COM -pilottihanketta vuosina 2014

– 2015 kahdessa kuntalautakunnassa,

koordinoidun vapaaehtoistyön järjestös-

sä ja alakoulussa. Pilottihankkeissa työ-

ryhmä 1) kertoi HEPCOM-hankkeesta,

sen tarkoituksesta ja tavoitteista, 2)

testasi hankkeessa laaditun verkko-op-

pimisalustan käytettävyyttä ja 3) kokeili

ja arvioi verkko-oppimisalustalla sijait-

sevien terveyden edistämiseen liittyvien

työkalujen käyttömahdollisuuksia koh-

deyhteisöissä. Pilottihankkeista saatuja

tuloksia on raportoitu pro gradu –tut-Kuva 1. HEPCOM verkko-oppimisalusta

KUVA

: SH

UTT

ERST

OC

K

kielmissa (Eskola 2016, Turunen 2016)

ja konferenssiesityksissä.

Verkko-oppimisellakäytännön työkalujaHankemaiden yhteistyössä laadittu verk-

ko-oppimisalusta sisältää runsaasti mate-

riaalia, eli työkaluja terveyden edistämi-

seen. Kaikki alustalta löytyvät työkalut

(tällä hetkellä 134) on testattu euroop-

palaisissa terveyden edistämisen hank-

keissa. Työkalut koostuvat tutkitusta

tiedosta, hyviksi todetuista käytänteistä

ja erilaisista käytännön toimintaa jäsen-

tävistä tehtävistä sekä harjoituksista.

9Pro terveys


Niitä on tarkoitus hyödyntää lasten ja

nuorten terveyden edistämisen toimin-

tojen ja interventioiden suunnittelussa,

kehittämisessä ja arvioinnissa.

HEPCOM verkko-oppimisalusta toi-

mii kahdellatoista kielellä ja jatkuvasti

päivittyviä työkaluja löytyy myös suo-

meksi. Verkko-oppimisalustan viimeistel-

ty versio valmistuu vuoden 2017 aikana.

Monikulttuurinenpilotti KuopiossaKuopion Setlementti Puijola ry:n hallin-

noimassa Monikulttuurikeskus Kompas-

sissa toteutettu pilottihanke suuntautui

Mom & Child club –kerhoon. Kerho on

tarkoitettu 0-2 vuotiaille lapsille ja hei-

dän äideilleen, joilla on maahanmuutta-

jatausta tai jotka ovat monikulttuurisista

perheistä. Kokoontumisissa keskustel-

laan vaihtuvin teemoin lapsiperheen ar-

keen liittyvistä asioista ja vietetään aikaa

yhdessä. Mom & Child clubin toimintaa

ohjaavat Kompassin koordinaattori ja

kaksi vapaaehtoistyöntekijää.

Pilottihanke käynnistyi Kompassin

koordinaattorin, kerhon ohjaajien ja han-

ketyöryhmän yhteisenä keskusteluna

keväällä 2015. Keskustelussa pohdittiin,

millaista lasten fyysiseen aktiivisuuteen

tai terveelliseen ravitsemukseen liittyvä

toimintaa tarvittaisiin ja päädyttiin jär-

jestämään terveellistä vauvaruokailua

koskeva tapahtuma.

Pilottihankkeen tavoitteiden mukai-

sesti ohjaajille järjestettiin aluksi kou-

lutus HEPCOM verkko-oppimisalustan

käyttöön. Tapahtumaa suunniteltaessa

verkko-oppimisalustalta valittiin tapah-

tumasuunnitteluun sopiva työkalu ”Ac-

tivity Planner”, joka oli Word-tiedostoon

rakennettu toimintasuunnitelmamalli si-

sältäen etenemisohjeita tapahtuman jär-

jestämiseen. Suunnittelussa käytettiin

myös työkalua ”HabEat”, joka on ohje

vanhemmille lasten innostamiseen kas-

visten ja hedelmien syöntiin. Tapahtuma

nimettiin ”Finger Foods for Babies and

Toddlers”, ja siellä keskusteltiin terveel-

liseen sormiruokailuun liittyvistä ruoka-

ohjeista ja terveellisen ravitsemuksen

merkityksestä osana lapsen kasvua ja

kehitystä. Samassa yhteydessä suunni-

teltiin kuvallinen ”Mom & Baby Workout

Moves”, äiti-vauva jumppavihko, jonka

kerhoon osallistujat saivat painettuna

myöhemmin omaan käyttöönsä.

Uusille keinoillejatkuvaa tarvetta Ylipainon ja lihavuuden yleistyminen ovat

lisänneet tarvetta edistää lasten ja nuor-

ten fyysistä aktiivisuutta ja terveellistä

ravitsemusta uusin, nykyaikaisin mene-

telmin. Varhaisvuosien fyysisen aktiivi-

suuden suositukset (OKM 2016) koros-

tavat lasten kanssa toimivien aikuisten

tärkeätä roolia fyysisesti aktiivisen elä-

mäntavan syntymisessä ja jokapäiväisen

liikunnan mahdollistamisessa. Lasten ja

nuorten ylipainon ja lihavuuden hoitoon

ja ennaltaehkäisyyn on nyt tartuttava,

koska näin voidaan pienentää lihavuu-

teen liittyvien sairauksien ja ongelmien

riskiä aikuisiällä. Euroopan komission

asiantuntijaryhmän julkaisemassa lasten

lihavuutta koskevassa toimintasuunnitel-

massa vuosille 2014 – 2020 tavoitteena

on pysäyttää 0-18 –vuotiaiden lasten ja

nuorten lihavuuden lisääntyminen vuo-

teen 2020 mennessä (European Com-

mission 2014). HEPCOM-hanke tukee

tämän tavoitteen saavuttamista.

LAPSEN MUUTOSLIIKKUJASTA SOMETTAJIKSILiikkuminen leikkien, harrastaen ja ympäristöä tutkien on lapselle ominainen toimintatapa (OKM 2016.) Liikunta yhdessä monipuolisen terveellisen ravinnon kanssa vahvistaa terveyt-tä ja hyvinvointia sekä käsitystä omasta itsestä (Valtion Liikuntaneuvosto 2015) sekä ehkäisee ylipaino- ja lihavuusongelmia. Maailman ter-veysjärjestön mukaan lapsuuden ylipaino on yleinen ongelma länsimaissa, joissa arvioilta noin 10 prosenttia 5-17 vuotiaista lapsista ja nuorista on ylipainoisia ja 2-3 prosenttia liha-via (WHO 2014). Suomalaisista leikki-ikäisistä noin 5–10 prosenttia ja kouluikäisistä noin 10–20 prosenttia on ylipainoisia, ja ylipainoisten osuus on selvästi lisääntymässä (THL 2013). Elinympäristössä viime vuosikymmeni-nä tapahtuneet muutokset ovat yksi tekijä ylipainon yleistymisessä (Karnik & Kanekat 2012). Muuttuvat näkemykset ravitsemussuo-situksista, ruoka-annoksista, arkiliikunnasta ja elintarvikkeiden pakkauskoista ovat myös osavaikuttajia (WOF 2015). Lasten ja nuorten tietokonepelaaminen, sosiaalisessa mediassa vietetty aika ja televisio-ohjelmien katselu on yhdistetty lasten liikkumattomuuteen, napos-teluun sekä epäterveelliseen ravitsemukseen (esim. Racine ym. 2011, Väistö ym. 2014). Nämä tekijät ovat tutkimusten mukaan yhte-ydessä lasten ja nuorten terveyttä uhkaaviin sairauksiin ja ongelmiin, kuten sydän- ja veri-suonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja psykososiaalisiin ongelmiin (Cote ym. 2013, Skinner ym. 2015). Ylipainon ennaltaehkäisy pienentää lihavuu-teen liittyvien ongelmien riskiä aikuisiällä. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämi-nen lasten ja nuorten terveyden edistämisessä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden ai-kana (Lau ym. 2011, Lindqvist ym. 2012). Maa-ilman terveysjärjestö WHO:n (2015) mukaan tarvitaan moderneja, terveyden edistämisen käytäntöä palvelevia menetelmiä, jotka tavoit-tavat nuoret ja heidän parissaan työskentelevät.

MARJORITA SORMUNENTtT, tutkijatohtoriItä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos

HANNA MIETTINEN,TtM, TtT-opiskelijaItä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos

OUTI TURUNENTtM, tutkimusavustajaItä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos

SISKO ESKOLATtM, tutkimusavustajaItä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos

KERTTU TOSSAVAINEN,THT, professoriItä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos

KIRJALLISUUS SIVULLA 27.

Pro terveys10


Simulaatioilla kohti kokemustaSimulaatio-opetus on hyvä vaihtoehto harjoitella työelämässä tarvittavia taitoja, kun esimerkiksi harjoittelupaikoista on niukkuutta. Simulaatio-opetuksesta tarvitaan silti lisää tutkimusta, jotta voidaan selvittää sen todelliset hyödyt.

Artikkelin tarkoituksena on kuvata kirjallisuu-teen perustuen terveysalan opiskelijoiden koke-muksia simulaatiosta opetusmenetelmänä. Hoitotyön opetuksessa tulee käyttää opis-kelijan kliinisen hoitotyön tietoja ja taitoja tu-kevia opetusmenetelmiä, kuten simulaatioita, jotta teoriatieto voidaan soveltaa käytäntöön. Toisaalta esimerkiksi sairaanhoitajien tärkeän taidon, päätöksentekokyvyn, kehittyminen simulaatio-opetuksessa ei ole yksiselitteistä.

Terveydenhuollon muutokset sekä yhä

monimutkaisemmat terveysongelmat

aiheuttavat uusia osaamisvaatimuksia

(Valtioneuvosto 2015). Terveydenhuol-

lon koulutus ja opetus ovat muuttuneet

nopean informaatio- ja viestintäteknolo-

gian kehityksen myötä (Rosenberg ym.

2013). Hoitotyön opetuksessa tulee käyt-

tää opiskelijan kliinisen hoitotyön tietoja

ja taitoja tukevia opetusmenetelmiä, jot-

ka mahdollistavat hankitun teoriatiedon

soveltamisen käytännön hoitotyöhön po-

tilasturvallisuutta vaarantamatta (Cant

& Cooper 2010). Simulaatio-opetus on

hyvä vaihtoehto harjoitella työelämäs-

sä tarvittavia taitoja (Rosenberg ym.

2013). Sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuut-

ta voidaan parantaa kehittämällä hoito-

työn koulutusta esimerkiksi simulaatio-

opetusta hyödyntämällä (WHO 2013).

Simulaatio-opetus liittyy kokemuk-

sellisen oppimisen menetelmään, jossa

opiskelija soveltaa omaksuttua teoria-

tietoa käytäntöön. Se antaa hoitotyön

opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella

käytännön vaihtelevia tilanteita tur-

vallisessa ympäristössä ja samalla ke-

hittyvät oppijan kriittisen ajattelun ja

reflektoinnin taidot. (Cant & Cooper

2010, Sanford 2010.) Simulaatio-ope-

tus mahdollistaa sekä ei teknisten, että

teknisten taitojen oppimisen (Cant &

Cooper 2010). Hoitotyön koulutukses-

sa simulaatio-opetusta voidaan toteut-

taa esimerkiksi työpajoilla, roolipeleillä,

multimediaesityksillä tai simulaationu-

keilla (Rosenberg ym. 2013).

IDEA!

Sisko Eskola (vas.), Marja Kettunen, Terhi Saaranen ja Hanna Peltoniemi Itä-Suomen yliopiston simulaatiotiloista Taitostudialta. (KUVA PETRA ISOTALO)

11Pro terveys


ja opetus vastaa työelämän tarpeita.

Tällä hetkellä tieteessä, koulutuksessa

ja työelämässä simulaatio-opetusta to-

teutetaan usealla eri tavalla. Sen avulla

pyritään jäljentämään ja mallintamaan

monimutkaisia systeemejä ja ilmiöitä,

esimerkiksi tiimityössä ja kommunikoin-

nissa tarvittavien taitojen harjoittelua

potilassimulaattorin avulla.

Sekä koulutus- että työelämän orga-

nisaatioiden on mahdollista tarttua si-

mulaatio-opetusmenetelmän tarjoamiin

mahdollisuuksiin (Cook 2011, Rosenberg

2013). Tutkimusten tulokset vahvistavat

aikaisempia käsityksiä siitä, että simu-

laatio-opetus on yksi tulevaisuuden ope-

tusmenetelmä, jolla voidaan lisätä myös

moniammatillista yhteistyötä (Cook

ym. 2011, Shin ym. 2015). Esimerkik-

si Kuopiossa toteutettiin keväällä 2015

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden

tiedekunnan hoitotieteen ja lääketieteen

laitosten, Savonia-ammattikorkeakoulun

terveysalan yksikön, Savon ammat-

ti- ja aikuisopiston sosiaali-, terveys ja

liikunta-alan yksikön ja Pelastusopiston

ensihoito- ja pelastustoimintakoulu-

tusyksikön yhteistyönä moniammatilli-

sen simulaatio-opetuksen pilottihanke.

Hankkeessa pilotoitiin edellä mainittu-

jen koulutusorganisaatioiden opiske-

lijoiden ja opettajien yhteistoimintana

terveysalan moniammatillisia simulaa-

tioharjoituksia. Saadut oppimis- ja ope-

tuskokemukset olivat myönteisiä ja tätä

yhteistoimintaa on edelleen kehitetty ja

jatkettu vuonna 2016.

Tämän hetken hoitotyön opiskelijoi-

den sukupolvi on vahvasti yhteydessä

teknologian ja interaktiivisen oppimisen

kanssa sekä opiskeluiden aikana, että

työelämässä. Korkealaatuinen simulaatio

on oikein käytettynä aktivoiva opetusme-

netelmä (Lapkin ym. 2010), koska sen

avulla opiskelijat voivat harjoitella niitä

taitoja, jotka ovat läheisesti yhteydessä

kliinisen päätöksenteon kehittymiseen

sekä johtamiseen.

Simulaatio-opetuksesta ja sen tehok-

kuudesta sekä tuloksista tarvitaan lisää

korkealaatuisia tutkimuksia erityisesti

suurilla otoksilla, jotta saadaan selvil-

le simulaation todellinen teho ja hyöty

verrattuna perinteisempiin opetusme-

netelmiin (Cant & Cooper 2010, Lapkin

ym. 2010, Yuan ym. 2012, Oh ym. 2015).

Esille nousseet tutkimustulokset vah-

vistavat käsitystä siitä, että simulaatio-

opetuksella on yhä keskeisempi rooli

tulevaisuuden hoitotyön koulutuksessa

sekä työelämässä.

Muuttuvat, entistä moniammatilli-

semmat terveydenhuollon rakenteet ja

toimintaympäristöt, terveysalan ope-

tussuunnitelmat ja tarve kehittää käy-

tännön hoitotyön tekijöiden ongelma-

ratkaisutaitoja ovat painavia perusteita

sille, miksi simulaatio-opetuksen kehittä-

miseen kannattaa käyttää yhä enemmän

resursseja. Tulevaisuudessa tulisi tutkia

esimerkiksi pitkittäistutkimuksena, mi-

ten simulaatio-opetuksessa hankitut

tiedot ja taidot säilyvät ja siirtyvät kliini-

seen käytäntöön. Jatkotutkimusaiheena

nostetaan esille myös se, että opiskeli-

joiden odotuksia ja heidän oppimistaan

edistäviä tekijöitä tulisi tutkia laadullisen

tutkimuksen avulla, esimerkiksi miten

simulaatioon osallistuvan ryhmän koko

vaikuttaa oppimistuloksiin.

HANNA PELTONIEMI, TtM, sh, teho-osasto, KIURU

SISKO ESKOLATtM, hoitotyön opettaja, JAO

MARJA KETTUNENTtM-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos / Aoh, päivystys-osasto, PHKS

TERHI SAARANENdosentti, TtT, yliopistonlehtori, th, sh (Amk), Itä-Suomen yliopisto, hoitotie-teen laitos

KIRJALLISUUS SIVULLA 27.

Opiskelijakokemuksia simulaatiosta Tiedonhaku opiskelijoiden kokemuk-

sista terveysalan simulaatiosta ope-

tusmenetelmänä tehtiin Cinahl-, Pub

Med- ja Scopus-tietokannoista vuosilta

2010-2015. Hakua täydennettiin manu-

aalisella haulla. Mukaan otettiin artik-

keleita, joiden tarkoituksena on kuvata

hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia

simulaatio-opetuksen merkityksestä hoi-

totyön opetuksessa.

Tutkimusten mukaan opiskelijat ovat

tyytyväisempiä simulaatio-opetusmene-

telmään verrattuna perinteisempiin ope-

tusmenetelmiin (Cant & Cooper 2009,

Lapkin ym. 2010). Shin ym. (2015)

meta-analyysin mukaan simulaation

käyttö hoitoalan koulutuksessa on tehok-

kaampaa kuin perinteisten opetusmene-

telmien käyttö. Simulaatio-opetus lisää

opiskelijoiden sekä teoreettista (Cant &

Cooper 2009, McCallum ym. 2011, Yuan

ym. 2012) että kliinistä osaamista (Lap-

kin ym. 2010, Yuan ym. 2012). Se edes-

auttaa kriittisen ajattelun, kognitiivisten,

affektiivisten ja psykomotoristen taitojen

kehittymistä (Cant & Cooper 2009, Lap-

kin ym. 2010). Positiiviset vaikutukset

kohdentuvat kliinisten taitojen lisäksi

tiedonhankinta- ja kommunikaatiotaitoi-

hin, itsetuntoon ja opiskelumotivaatioon

(Oh ym. 2015).

Kuitenkin McCallum ym. (2011) ha-

vaitsivat, ettei simulaatio-opetus ole aina

oppimistulosten kannalta perinteisiä

opetusmenetelmiä parempi. Esimerkik-

si päätöksentekokyvyn kehittyminen ei

ole riippuvainen pelkästään käytetystä

opetusmenetelmästä (Lapkin ym. 2010),

vaan siihen vaikuttavat myös opiskeli-

jan tiedot ja taidot sekä opintojen vaihe

(Cant & Cooper 2010).

Simulaatio-opetuksenmonet mahdollisuudetSimulaatio-opetusta tulee lisätä ja tehos-

taa kliinisten taitojen oppimiseksi (Cant

& Cooper 2010, Lapkin ym. 2010). Kou-

lutusorganisaatiot haluavat, että opis-

kelijat ovat tyytyväisiä oppimistuloksiin

Simulaatio-opetuksella on yhä keskeisempi rooli tule-vaisuuden hoitotyön koulu-tuksessa sekä työelämässä

Pro terveys12


Liikkuvalla terveyttä Pohjois-SavoonTerveyspalveluiden saatavuus ja niiden väheneminen mietityttää Pohjois-Savossa ja erityisesti sen väljästi asutuilla alueilla. Liikkuvat terveyspalvelut ovat yksi mahdollisuus tasavertaisten palveluiden turvaamiseksi ja tutkimuksen mukaan niitä myös mielellään käytettäisiin.

Suomessa perustuslaki ja laki ikäänty-

neen väestön toimintakyvyn tukemises-

ta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspal-

veluista takaavat kaikille suomalaisille

tasavertaiset terveydenhuoltopalvelut.

Väestön ikääntyminen, talouden haas-

teet sekä väestön terveydentila muodos-

tavat yhtälön, johon on löydettävä uusia

kestäviä ratkaisuja ja johtajuutta.

Myös Pohjois-Savossa väestö vähenee

ja vanhenee. Vuoteen 2030 mennessä

Kuopion kaupungin väkiluvun ennuste-

taan kasvavan ja vastaavasti Kiuruveden

ja Rautavaaran laskevan. Pienille paik-

kakunnille jää asumaan enemmistönä

vanhempaa väestöä. Yli 65-vuotiaiden

osuus maakunnan asukkaista on jo nyt

suurempi kuin maassa keskimäärin ja

demografinen huoltosuhde kasvaa edel-

leen. (Pohjois-Savon hyvinvointiraportti

2012.) Liikkuvien palvelujen kehittämi-

nen tarjoaa oivan mahdollisuuden tarjota

Pohjois-Savon alueen ihmisille yhdenver-

taisia terveydenhuollon palveluja. (esim.

Sirviö & Äijö 2013.)

Keneltä tietoa haettiin ja miten? Mobiilien terveyspalveluiden kehittä-

minen kunnissa -hanketta (1.8.2014–

30.4.2015) toteuttivat yhdessä Savonia-

ammattikorkeakoulu, Kuopion kaupungin

suun terveydenhuolto ja Itä-Suomen yli-

opisto. Asiakkaiden näkemyksiä liikku-

vien terveyspalveluiden kehittämisestä

selvitettiin strukturoidulla yksilöhaastat-

telulla. Haastattelija kirjasi vastaukset

sähköiselle lomakkeelle. Kysymykset

keskittyivät asiakkaiden kokemuksiin liik-

kuvista terveyspalveluista sekä liikkuvien

terveyspalveluiden kehittämiseen liitty-

viin mahdollisuuksiin ja uhkiin. Kysely-

lomake sisälsi myös avoimia kysymyksiä

(Neutens & Rubinson 2014).

Tutkimuksen aineisto kerättiin kol-

melta Pohjois-Savon paikkakunnalta,

jotka olivat Kuopio, Kiuruvesi ja Rauta-

vaara, jotka oletettavasti edustavat väes-

tökokonsa perusteella erilaisia liikkuvien

terveyspalveluiden kehittämiskokemuk-

sia ja -näkemyksiä. Aineisto analysoitiin

SPSS-tilastolaskenta ohjelmalla.

Tutkimukseen osallistui 143 keski-

iältään 51 vuotiasta ihmistä ja heistä 70

prosenttia oli naisia. Enemmistö tutki-

mukseen osallistuneista asui kaupunki-

tai taajama-alueella puolison tai muun

kumppanin kanssa. Lapsiperheitä osal-

listuneista oli 34 prosenttia, eläkeläisiä

36 prosenttia. Haastatelluista 46 pro-

senttia oli opiskellut vähintään 12 vuotta.

Liikkuvia palveluja olikin jo tarjolla Tutkimukseen osallistuneista henkilöis-

tä 70 prosenttia tiesi, että omalla asuin-

alueella on tarjolla liikkuvia terveyspal-

veluja, mutta vain 13 prosenttia heistä

oli käyttänyt niitä. Parhaiten tiedetty ja

käytetty palvelu oli kotisairaanhoito.

Palvelun oltava liikkuvaa ja joustavaa Tutkimukseen osallistuneiden henki-

löiden mielestä näytteiden ottoa, kroo-

nisten sairauksien kuten diabeteksen

seurantaa sekä mittauksia, rokotuksia ja

apteekkipalveluja voisi tarjota liikkuvina

terveyspalveluina. Palvelujen käyttöä

edistäisivät eniten joustavat palvelukäy-

tänteet, esimerkiksi se, että palvelun sai-

si ilman lääkärin lähetettä, palvelun tule-

minen lähelle asiakkaan asuinaluetta ja

myös se, että ajan varaaminen palveluun

on helppoa. Käyttöä estävinä tekijöinä

nousi esille pelko muiden lähipalvelui-

den häviämisestä, puutteellinen tiedotus

liikkuvasta terveyspalvelusta sekä palve-

lun vaikea saavutettavuus.

Tärkeimpinä liikkuvien terveyspalve-

luiden käyttöä lisäävinä tekijöinä haas-

tateltavat näkivät palvelun läheisyyden,

palvelun saamisen itselle sopivana ajan-

kohtana ja monipalvelumahdollisuuden.

Heidän mielestään palveluja voisi tarjota

kodin lisäksi esimerkiksi kylä- ja moni-

Tässä tutkimuksessa liikku-villa palveluilla tarkoitetaan palvelutuotannon muotoa,

jossa palvelut tai sen osa tuodaan asiak-kaalle esimerkiksi auton välityksellä lähelle asiakkaan kotia (esim. Immonen 2012). Väljästi asutuilla alueilla on ollut jo pitkään käytössä esimerkiksi myymälä- ja kirjasto-autoja (Lehtonen 2005, Lehtola 2007). Liikkuvilla palveluilla voi olla useita erilaisia rooleja kuten kyyditys- ja asiointipalvelut, yhden palvelukokonaisuuden autopalvelut tai monipalveluautot. Suomessa liikkuvia terveyspalveluita on kehitetty viimeisten vuosien aikana runsaasti, esimerkiksi suun terveydenhoitoon tarkoitettu Suupirssi (Sir-viö 2012). Tämä tutkimus selvittää Pohjois-Savon alueen asiakkaiden näkemyksiä liik-kuvien terveyspalveluiden kehittämisestä.

FAKTA

13Pro terveys


toimitaloilla, apteekeissa tai kauppa- ja

ostoskeskuksissa.

Yli puolet tutkimukseen osallistuneis-

ta henkilöistä oli sitä mieltä, että liikku-

vien terveyspalveluiden kehittämisessä

tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen

väestörakenteeseen. Toiseksi tärkein

huomioon otettava asia liikkuvien palve-

luiden suunnittelussa olivat asiakkaalle

koituvat kustannukset ja hyödyt sekä

kolmantena palvelujen tarve. Yli puolet

tutkimukseen osallistuneita henkilöistä

halusikin olla mukana kehittämässä liik-

kuvia terveyspalveluja vastaamalla esi-

merkiksi kyselyihin.

Liikkuvaa tulevaisuuttaTulevaisuudessa ihmiset ja palvelut liik-

kuvat entistä enemmän. Mahdollisesti

suomalaisten asumistrendi siirtyy kau-

pungeista takaisin maalle rauhaisaan

ympäristöön, jolloin alueiden karsittuja

palveluita tarvitaan jälleen. Liikkuvat

palvelut ovat tässä mahdollisuus. Toi-

saalta liikkuvat palvelut voivat olla yhtä

hyvin kaupunkien lähiöiden palvelupis-

tetoimintaa. Tällöin raha ei ole sidottuna

pysyviin ”seisoviin” rakenteisiin, vaan

palvelu voi muuntautua asiakkaiden ja

tarpeiden mukaisesti ja vaihtaa paikkaa.

Liikkuvien palvelujen tarjoaminen ih-

misten elämänkulun mukaisesti vastaa

niihin palvelutarpeisiin, joita kyseisellä

alueella asuvilla ihmisillä kulloinkin on.

Palveluiden käyttäjät ovat yhä tietoisem-

pia tarpeistaan ja siitä, millaisia palvelu-

ja he haluavat käyttää. Tarvitaan uusien

palvelusisältöjen ja palvelumuotojen ke-

hittämistä ja ideointia, jotka mahdollis-

tavat tasa-arvoiset palvelut kaikille eri-

tyyppisissä asumisympäristöissä eläville

ihmisille. Tutkimustulokset osoittivat,

että liikkuville, joustaville ja monipuo-

lisille terveyspalveluille on käyttäjien

näkökulmasta tarvetta Pohjois-Savon

alueella. Liikkuvien palvelujen kehittä-

mistä käyttäjälähtöiseksi, asiakasta osal-

listavammaksi ja terveyttä edistäväksi

palvelumalliksi pidettiin helppona.

Järjestelmällistä käyttäjälähtöistä

”monipalveluyksikköjen” kehittämistyö-

tä tarvitaan nyt, mikä näkyy tulevaisuu-

dessa palvelujen tuottavuuden ja laadun

paranemisena. Ihmiset käyttävät saman-

aikaisesti useita tuotteita tai palveluja ja

heidän tarpeensa on tunnistettu. Liikku-

vien ”monipalveluyksikköjen” palveluita

voivat edelleen olla esimerkiksi sosiaali-

ja terveysala, kauppa, vapaa-ajan ja vir-

kistystoiminta, kodin kunnossapitopal-

velut, työvoimapalvelut ja näihin liittyvät

sähköiset palvelut erilaisilla yhdistelmil-

lä. Uusia palveluja tuottamaan ja kokei-

lemaan tarvitaan sitoutuneita johtajia

ja toimijoita. Myös yritysten tarvitsemia

palveluja kuten myös niiden tarjoamia

palveluja voitaisiin kehittää liikkuvana

palveluna entistä paremmin vastaamaan

palvelujen käyttäjien tarpeisiin. Liikkuva

palvelu on tulevaisuuden mahdollisuus.

MARJA ÄIJÖTtT, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkea-koulu,Hyvinvointiosaamisalue.

KAARINA SIRVIÖTtT, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkea-koulu, Hyvinvointiosaamisalue.

LÄHTEET: Immonen M., Koivuniemi J., Natunen S., Laasonen K. 2012. Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusal-ueella. Technology Business Research Center, Working Papers 24, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammat-tikorkeakoulu, Lappeenranta.

Lehtola I. 2007. Maaseudun toimintaympäristön muutos ja liik-kuminen – kirjallisuuskatsaus. Joensuun yliopiston Alue ja kuntatut-kimuskeskus Spatia, Raportteja 2/2007.

Lehtonen J. 2005. Palvelut pyörillä - liikkuvien palvelujen kehitys-vaiheita. Tekniikan waiheita 1, 5–17. Saatavissa: http://www.ths.fi/Lehtonen105.pdf

Neutens J.J., Rubinson L. 2014. Research Techniques for the Health Sciences. Fifth edition. Boston: Pearson.

Pohjois-Savon hyvinvointiraportti 2012. Pohjois-Savon liiton ju-lkaisuja A:75. Pohjois-Savon liitto, Kuopio.

Sirviö K. 2012. Suupirssi-projektin ESR- loppuraportti.

Sirviö K. & Äijö M. 2013. Suupirssi - osaaminen liikkeelle. Savonia-ammattikorkeakoulu. http://portal.savonia.fi/amk/sites/default/files/pdf/tki_ja_palvelut/julkaisut/Savonia_ Suupirssi_web.pdf

Liikkuva palvelu on tulevaisuuden

mahdollisuus.

Pro terveys14

JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja so-

siaalipalveluiden kuntayhtymässä on

vuosittain noin 750 sosiaali- ja terveys-

alan opiskelijaa ohjatussa harjoittelus-

sa. Tämä merkitsee keskimäärin 3400

harjoitteluviikkoa vuodessa.

Hallintoylihoitaja johtaa hoitotyön

opetusta ja sen kehittämistä. Kuntayh-

tymän operatiivisen opiskelijatoimin-

nan johtamisesta vastaa opetusylihoita-

ja yhdessä ylihoitajien ja lähiesimiesten

kanssa. Lähtötilanteessa kuntayhty-

mässä oli yksikkökohtaisesti nimetyt

opiskelijavastaavat. Nämä 120 henkilöä

toteuttivat opiskelijaohjauksen koor-

dinointia oman perustyönsä ohessa.

Tämän lisäksi hoitotyöntekijät, joista

suurimpana ammattiryhmänä sairaan-

hoitajat, ohjaavat omassa työssään har-

joittelujaksoja lähes ympäri vuoden.

Opiskelijavastaavien vastuutehtäväOpiskelijavastaavat olivat hakeutuneet

vastuutehtävään pääsääntöisesti omas-

ta mielenkiinnostaan. Heidän tehtä-

vänkuvansa pohjautui kuntayhtymän

yleisesti määritettyyn opiskelijavastaa-

van tehtävänkuvaan joko sellaisenaan

tai sitä oli tarkennettu soveltumaan

omaan osastoon tai yksikköön.

Osa vastaajista, 16 prosenttia, kui-

tenkin kuvasi, ettei heillä ollut sovittua

tehtävänkuvaa tai he eivät olleet tie-

toisia kuntayhtymässä linjatusta teh-

tävänkuvasta. Vastaajista 22 prosent-

tia oli saanut perehdytystä tehtävään

lähi esimiehiltä, 38 prosenttia opetus-

ylihoitajalta, ja eniten eli 57 prosenttia

toisilta tai aiemmilta opiskelijavastaa-

vilta. Lisäksi suurin osa, 76 prosenttia

vastaajista koki oppineensa käytännöt

ajan myötä hoitaessaan vastuutehtä-

väänsä.

Opiskelijavastaavien tärkeimmiksi

tehtäviksi koettiin työilmapiirin edistä-

minen opiskelija- ja ohjausmyönteisek-

si ja opiskelijoiden perehdyttäminen.

Opiskelijavastaavat pitivät tehtävää

mielekkäänä ja tärkeänä hoitotyön joh-

tamisen tukitehtävänä. Vastuutehtävän

koettiin tuovan myönteistä vaihtelua

ja sisältöä omaan työhön, mutta ajoit-

tain se koettiin myös haasteelliseksi.

Opiskelijaohjauksen mahdollistaminen,

kehittäminen sekä opiskelijaohjauksen

koordinointi koettiin yhteisiksi tehtä-

viksi lähiesimiesten kanssa. Opiskeli-

joiden rekrytointi ja perehdytys esimie-

hen työnkuvaan ja hallintoon kuuluivat

selkeästi lähiesimiehille.

Opiskelijavastaavien työajankäyttö Opiskelijavastaavan työajan käyttöä

pyydettiin arvioimaan kolmen viikon

työvuorolistoittain. Kyselyn vastauk-

sien perusteella opiskelijavastuutehtä-

vään käytetään organisaation tasolla

vähintään kaksi hoitajahenkilötyövuot-

ta. Opiskelijavastaavat olivat hoitaneet

vastuutehtäväänsä pääasiassa irrottau-

tumalla perustehtävästä sopivina het-

kinä sekä osittain myös tähän suunni-

tellulla ajalla.

Eri palvelualueilla opiskelijavas-

taavien ajankäytössä ja suunnitellun

ajan resursoinnissa oli havaittavissa

eroja. Opiskelijavastaavista valtaosa,

73 prosenttia, koki haasteelliseksi

ajan löytämisen tehtävän hoitamiseen.

Avoimissa vastauksissa tuotiin esille

tehtävien ajoittaista ruuhkaantumista,

ennakoimattomuutta sekä vuorotyön

hankaluutta. Ajoittainen resurssipula

potilashoidossa vaikutti myös siihen,

että toisinaan opiskelijatyöhön varattu

työaika jouduttiin perumaan. Kolmas-

osa vastaajista koki, että vastuutehtävä

vaatii aina sille suunnitellun ja perus-

tehtävästä erillään olevan ajan.

Kehitysaskeleita ohjaukseenPohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä (PKSSK) lähdettiin kehittämään ohjatun harjoittelun koordinointia ja lähijohtamista. Uudessa vastuumallissa koordinointi keskitettiin, entisen hajautetun mallin sijaan. Tuloksena kokonaisuus selkeytyi.

Tarkoituksena oli selvittää opiskelijavastaavan tehtävänkuvaa ja siihen käytettyä työaikaa. Tutkimusta aiheesta löytyi vähän, mutta opinnäytetöitä esim. opiskelija-vastaavan tehtävän määrittämiseen liittyen on tehty.

Kyselylomake tehtiin itse, perustuen aiempiin selvityksiin aiheesta sekä organisaation toi-mintamalleihin. Kyselyssä selvitettiin opiskelijavastaavan tehtävänkuvaa, roolia ja merkitystä, tehtävien organisointia, ohjaajakoulutukseen osallistumista, kokemuksia opiskelijavastaavan tehtävästä, tuen tarvetta, esimiehen tehtäviä ja roolia sekä tehtävään käytettyä työaikaa. Säh-köinen kysely toteutettiin loppukeväällä 2014 ja se kohdistettiin opiskelijavastaaville ja osas-tonhoitajille. Kyselyyn vastasi 68 prosenttia opiskelijavastaavista (n = 82) sekä 73 prosenttia hoitotyön lähiesimiehistä (n = 43). Artikkelissa keskitytään opiskelijavastaavien näkemyksiin tehtävänkuvasta ja siihen käytetystä työajasta.

INFO

Edumar Oy | Iso Roobertinkatu 15 A 1 | Helsinki | www.edumar.fi | [email protected] | 040 450 3352

YLIHOITAJA 2017 | 8.-9.2.2017, Hotelli Kämp, Helsinki

Kiitelty ylihoitajan työhön ja toimenkuvaan keskittyvä koulutus

järjestetään jälleen. Tutustu ohjelmaan & ilmoittaudu: www.edumar.fi

Ylihoitaja, varaa päivät kalenteristasi

ja ilmoittaudu mukaan!

Taja ry:n jäsenille -20% etuhinta!


Koordinointivastuuvaatii keskittämistäSelvityksestä huomattiin, että opiske-

lijavastaavan tehtävänkuvassa, pereh-

dytyksessä sekä riittävän työajan re-

sursoinnissa tehtävien hoitamiseen oli

puutteita. Kyselyn tulosten perusteella

päädyttiin siihen, että opiskelijatoimin-

nan koordinointivastuuta keskitetään.

Vastuu siirrettiin erikoissairaanhoidon

puolella osaksi apulaisosastonhoitajan

ja sosiaalipalveluissa osaksi vastaavan

ohjaajan työnkuvaa. Lisäksi joillakin

alueilla tarvitaan opiskelijayhdyshen-

kilöitä, koska apulaisosastonhoitajan

tai vastaavan ohjaajan virkaa ei ole tai

alueen opiskelijamäärät ovat suuret.

Näin vastuuhenkilöiden määrä pienen-

tyi kolmasosaan aikaisemmasta.

Uudessa vastuumallissa opiskeli-

jatoiminnan koordinointi ja lähijohta-

minen on keskitetty, entisen hajaute-

tun mallin sijaan. Vuoden 2015 alussa

toteutetun muutoksen myötä opiske-

lijatoiminnan koordinointi organisaa-

tiossa selkeytyi. Aiemmin opiskelija-

vastaavina toimineiden työaikaa voitiin

kohdistaa välittömään potilastyöhön.

Lähiesimiesten entistä vahvempi roo-

li opiskelijatoiminnan ja -ohjauksen

johtamisessa ja koordinoinnissa on

välttämätöntä. Jatkossa tavoitteena

on entistä paremmin tukea lähiesi-

miesten ja opiskelijayhdyshenkilöiden

mahdollisuuksia yhdenvertaiseen työ-

ajankäyttöön tehtävän tavoitteelliseksi

hoitamiseksi. Työaikaa tarvitaan myös

näyttöön perustuvan opiskelijatoimin-

nan ja moniammatillisen opetuksen ke-

hittämiseen, missä hallintoylihoitajan,

opetusylihoitajan ja ylihoitajien rooli

mahdollistajina ja asiantuntijoina on

tärkeä.

Tiedetään, että reilu neljännes nuo-

rista sairaanhoitajista harkitsee amma-

tista lähtemistä (Flinkman 2014). Meil-

lä jokaisella on omassa tehtävässämme

mahdollisuus pyrkiä ehkäisemään am-

matista lähtemistä. Opiskelijatoiminnan

kehittämisen avulla turvataan opiskeli-

joille laadukas ammatillinen ohjaus, joka

nähdään osana ennakoivaa rekrytointia

ja on osaltaan varmistamassa tulevaan

ammattiin sitoutumista.

KAISA LAATIKAINENTtM, opetusylihoitaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky

JOHANNA BJERREGÅRD MADSENTtM, TtT – opisk. hallintoylihoitaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja sosiaalipalvelujen ky

ANJA HENTUNEN-VARISsuunnitteluosastonhoitaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky

LÄHDE: Flinkman, Mervi. 2014. Young Registered Nurses’ Intent to Leave the Profession in Finland - A Mixed-Method Study.

Edumar Oy | Iso Roobertinkatu 15 A 1 | Helsinki | www.edumar.fi | [email protected] | 040 450 3352

YLIHOITAJA 2017 | 8.-9.2.2017, Hotelli Kämp, Helsinki

Kiitelty ylihoitajan työhön ja toimenkuvaan keskittyvä koulutus

järjestetään jälleen. Tutustu ohjelmaan & ilmoittaudu: www.edumar.fi

Ylihoitaja, varaa päivät kalenteristasi

ja ilmoittaudu mukaan!

Taja ry:n jäsenille -20% etuhinta!

Pro terveys16


Käsitteet selkeiksi Erikoissairaanhoidon avohoitokäsitteiden systemaattinen katsaus.

Poliklinikkatoiminta on pääsääntöisesti

vastaanottotoimintaa, jossa diagnos-

tiikka ja hoidonsuunnittelu tapahtuvat

lyhyessä ajassa. Hoidossa korostuvat

asiantuntijuus, osaaminen ja yhteistyö.

Päiväsairaalassa ja päiväosastolla (jat-

kossa päiväosasto) hoito on pitkäkestoi-

sempaa päivä- tai hoitojaksoihin pohjau-

tuvaa toimintaa, joka perustuu potilaan

hoitoprosessin systemaattiseen arvioin-

tiin, tehokkaaseen hoidon suunnitteluun

monitieteellisissä ryhmissä ja kuntou-

tukseen.

Ajanvarauspoliklinikalle tullaan lä-

hetteellä. Polikliinisessa hoitosuhteessa

korostuvat yksilöllisyyden huomioimi-

nen sekä lääketieteellisen hoidon rin-

nalla toimiva potilasta ohjaava ja tukeva

hoitotyö. Hoitohenkilökunnan myöntei-

nen asenne ohjaukseen ja tiedonjakami-

seen on merkittävässä yhteydessä poti-

laan parempaan hoitoon sitoutumiseen.

Ammattilaiset arvioivat potilaan tiedol-

liset ja henkiset kyvyt, jotta informaatio

olisi ymmärrettävää ja määrällisesti oike-

aa (Larkins ym. 2013).

Lääkäreiltä odotetaan tietoa sairau-

den syistä ja seurauksista arjen toimin-

taan (Larkins ym. 2013). Eri ammat-

tiryhmien väliset hoitotiimit tarjoavat

työyhteisön, joka lisää hoidon laatua

(Virtanen ym. 2012). Oleellista hoidos-

sa on eri klinikoiden välinen yhteistyö ja

ammattihenkilöiden sitoutuminen suun-

niteltuun hoitoon.

Poliklinikkatoimintamallien muutok-

silla, esimerkiksi lähetteiden strukturoi-

dulla käsittelyllä, pyritään vastaamaan

potilaiden tarpeisiin. Johtamisen avulla

pystytään säästämään kustannuksia, li-

säämään kliinistä vaikuttavuutta ja hen-

kilöstön sitoutumista. Kun potilaiden

hoito suunnitellaan tasapainossa kliinis-

ten palveluiden ja henkilöstötarpeiden

kanssa, potilastyytyväisyys lisääntyy.

Toimintamallimuutosten avulla pyritään

ratkaisemaan ongelmat, jotka vaikutta-

vat potilaiden hoitoon pääsyyn (Ron-

dinelli ym. 2014). Puhelinpalveluiden ja

paperikonsultaation lisääminen ovat esi-

merkkejä muuttuvista toimintamalleista

(Kiselev ym. 2012).

Potilastyytyväisyyteen vaikuttaa

potilaan ajan arvostaminen, hänen

huomioi misensa aikaa varatessa ja poli-

klinikan joustavat aukioloajat. Pitkä jo-

notusaika on yhteydessä vastaanotolta

poisjääntiin. Mitä pidempi odotusaika on

vastaanotolle, sitä huonommin potilaat

kokivat saaneensa informaatiota. Poti-

Avohoitokäsitteiden analyy-sin tavoitteena on hoitotyön kehittäminen ja arviointi.

Käsitteiden määrittely helpottaa viestintää potilaalle ja hoitotyön johtamista (Kyngäs ym. 2011). Poliklinikka- ja päiväosastotoi-mintakäsitteiden määrittely on tehty kirjal-lisuuden pohjalta.

Potilaan oman ajan arvostaminen

vaikuttaa potilas-tyytyväisyyteen.

FAKTA

KUVA

: SH

UTT

ERST

OC

K

17Pro terveys


MARJO VIRKKITtM, projektikoordinaattori, Lasten ja naisten toimialue, TAYS, [email protected]

SIRPA SALINTtT, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu [email protected]

MARJA KAUNONENTtT, professori, Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö, hoitotiede, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Yleishallinto, [email protected]

PIRJO AALTOTtT, MBA, terveydenhuoltoneuvos, hallintoylihoitaja (eläkkeellä), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, [email protected]

laille ennakkoon lähetetyt informaatio-

kirjeet parantavat tiedotusta. Tehokas,

ymmärrettävä ja systemaattinen tie-

donsaanti auttaa potilasta selviytymään

sairautensa kanssa paremmin. Hoitoon

osallistuminen lisää potilaiden hallinnan

ja turvallisuuden tunnetta. Epävarmuus

ja pelot vähenevät, kun henkilöstö on

ammattitaitoista ja luotettavaa.

Lääkärin arvion perusteella poti-

las voidaan siirtää päiväosastolle, jossa

hoidetaan potilaita, jotka saavat lääke-,

sytostaatti- tai verivalmisteinfuusiota

tai vaativat erilaisten toimenpiteiden

valmistelua tai jälkiseurantaa. Hoidon

jatkuvuus ja hoitoprosessin tarkka suun-

nittelu on onnistumisen perusedellytys.

Päiväosastolle eivät sovellu potilaat, joi-

den seurantakäynnit tai jatkohoitopaik-

ka ei ole tiedossa.

Päiväosasto tarjoaa erikoistunutta,

monitieteellistä ja tehokasta avohoitoa

eri potilasryhmille. Perheenjäsenten

osallistuminen ja yksilölliset hoito-

järjestelyt ovat tärkeitä. Päiväosaston

henkilöstöltä vaaditaan laajaa osaamis-

ta ja tiedon hyödyntämistä. Päiväosas-

totoiminta lisää hoitajien autonomiaa

ja vastuuta sekä mahdollisuuksia oppia

uusia hoitomenetelmiä. Päiväosastol-

la toteutettavissa hoidoissa hoitajien

asema on keskeinen. He tarjoavat emo-

tionaalista tukea potilaille ja perheen-

jäsenille, mikä voi lisätä työn kuormit-

tavuutta ja stressiä.

Lääkäri- ja hoitohenkilökunta vastaa

yhdessä hoitosuunnitelman toteutukses-

ta. Monitieteinen lähestymistapa sisältää

arvioinnin, hoidon ja kuntoutuksen.

Päiväosastotoiminta vähentää sai-

raalahoidon tarvetta ja kustannuksia.

Toiminnasta ei synnyt esimerkiksi yö-

vuorolisiä. Riski sairaalainfektion saami-

seen vähentyy ja hoitojakso on yleensä

lyhyempi. Potilaat eivät tarvitse sairaa-

lan vaatteita ja tarjottavia aterioita on

vähemmän.

Päiväosastojen yksiköissä työskente-

lee hoitohenkilöstöä ja erityistyönteki-

jöitä hoidettavan kohderyhmän mukai-

KIRJALLISUUTTA Kiselev AR, Gridnev VI, Shvartz VA, Posnenkova OM, Dovgalevsky PY. 2012. Active ambulatory care management sup-ported by short message services and mobile phone technology in patients with arterial hypertension. Journal of the American Society of Hypertension 6(5), 346–355.

Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M, Kanste O. 2011. Sisällö-nanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 2(23), 138–148.

KEHITYSASKELEETToimintaa on kehitettävä yhdessä potilaan ja perheen kanssa. Kehittämisen tulee painottua perheiden tukemiseen, koska se lisää hoitoon sitoutumista. Kasvava avohoitokäyntien määrä lisää painetta käytäntöjen muuttamiseen. Hoidon tulisi painottua ennaltaehkäisyyn, vaikuttavuuteen ja voimavaraistumiseen.

Terveydenhuollon henkilöstön perehdyttä-misen ja toiminnan täsmentämisen kannalta avohoitotoiminnan ohjeistus on tarpeellinen. Käsitteiden epäselvä käyttö lisää vaikeutta tunnistaa, mistä toiminnasta potilastyössä on kysymys.

Jatkotutkimuksissa on tärkeä selvittää poliklinikka- ja päiväosastotoimintojen hoidon vaikutusta potilaan palvelukokemukseen ja henkilöstön perehdyttämistarpeeseen.

1.

2.

3.

Larkins AS, Windsor AVC, Trebble TM. 2013. An evaluation of patient attitudes to the gastroenterology outpatient experience. European Journal of Gastroenterology & Hepatology 2, 44–55.

Rondinelli JL, Omery AK, Crawford CL, Johnson JA. 2014. Self-reported activities and outcomes of ambulatory care staff registered nurses: an exploration. Permanente Journal 18(1).

Virtanen T, Rantanen A, Kaunonen M. 2012. Polikliinisen hoitotyön au-tonomiaa edistävät tekijät. Tutkiva hoitotyö10, 13–21.

sesti. Toimintaan kuuluu virka-aikana

toimiva lääketieteellinen tuki. Päiväosas-

tojen aukioloajat vaihtelevat kello 7–21

välillä kaikkina viikonpäivinä tai arkipäi-

visin riippuen kohderyhmästä.

Päiväosastotoiminta lisää potilastyy-

tyväisyyttä. Toiminta vähentää omaisten

stressiä, tukee perheenjäseniä ja vähen-

tää hoidettavien ahdistuneisuutta. Hoi-

toon hakeutumisen kynnys laskee, kun

potilaan ei tarvitse yöpyä sairaalassa.

Kotona yöpyminen on potilaalle turval-

lisempaa ja miellyttävämpää.

Pohdinta ja johtopäätöksetPoliklinikkatoiminta alkaa potilaan lä-

hetteen saapuessa poliklinikalle. Lähet-

teen kirjoittaja voi ohjeistaa potilasta

odottamaan erikoissairaanhoidon yh-

teydenottoa, joka voidaan nykyään kor-

vata esimerkiksi kuvapuhelinyhteytenä.

Poliklinikkatoiminnan nopea tempo

johtaa usein toimintamalliin, jossa poti-

laan hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan

organisaation näkökulmasta. Eräänä

ratkaisuna on potilaan näkeminen oman

asiansa keskiössä. Muutos organisaa-

tiolähtöiseen toimintakulttuuriin vaatii

uutta asennetta sekä henkilöstöltä että

potilailta. Joustavia vastaanottoaikoja

pitäisi kokeilla samoin kuin erilaisia vas-

taanotto- ja toimintamalleja (Rondinelli

ym. 2014). Päiväosastolla tehdään yhä

vaativampia hoitoja ja toimenpiteitä.

Tämä edellyttää hoitajilta hyvää ammat-

titaitoa ja sen ylläpitämistä esimerkiksi

työnkierron avulla. Myös omahoitaja-

malli on hyvä vaihtoehto, jotta potilaita

pystytään hoitamaan kokonaisvaltaisesti

yhdessä muun tiimin kanssa. Vastuun

jakaminen vähentää hoitajan kuormitta-

vuutta ja stressiä.

Pro terveys18

HOITAMISEN ETIIKKA

Pro terveys18

Eri tutkimusten mukaan omaishoitajat

ovat uupuneita ja toivovat tilanteeseensa

helpotusta. (Autio 2014; Välimäki 2012).

Oleellista uupumisen tunnistamiselle on

Aution (2014) mukaan omaishoitajien

kuvaukset hoivaamisen jatkamisen poh-

dinnasta sekä yksinjäämisestä. Omaishoi-

tajat kokevat tunteiden kyynistymistä ja

pelkoa omien voimavarojen vähenemi-

sestä. Heikon koherenssin tunteen on

todettu olevan yhteydessä myös depres-

siivisiin oireisiin ja rasittuneisuuteen (Vä-

limäki 2012).

Omaishoitajat eivät aina käytä tarjolla

olevaa mahdollisuutta esimerkiksi lyhyt-

aikaishoitoon (van Exel 2007). Omaishoi-

tajat kantavat syyllisyyttä hoidettavan

sijoittamisesta lyhytaikaishoitoon ja tun-

tevat jopa pettävänsä hoidettavan (Phil-

lipson & Jones 2011). De la Cuesta-Ben-

jumean (2010) mukaan omaishoitajat

suostuivat käyttämään lyhytaikaishoitoa

vain, mikäli siitä ei aiheutunut hylkäämi-

sen tunnetta hoidettavalle tai vahinkoa

toisille ihmisille ja muille omaisille.

Myöskään palvelujärjestelmä ei aina

tue omaishoitajia käyttämään lyhytai-

kaishoitoa. Linjan (2013) tutkimuksen

mukaan hoitohenkilökunta ei osoita riit-

tävästi kiinnostusta omaishoitajan voin-

tiin ja jaksamiseen, vaikka asiakkaina

tulisi nähdä sekä omaishoitaja että hoi-

dettava.

Lyhytaikaishoidossa on nähtävis-

sä omaishoitajan ja hoitopaikan välisiä

hoidon sisältöön liittyviä ristiriitoja.

Omaishoitajat toivoisivat, että heidän

läheisensä saisivat hoitojakson aikana

kuntoutusta ja jakso aktivoisi heidän toi-

mintakykyään ja elämänlaatuaan. Jos

omaishoitajien odotukset jäävät ilman

riittävää huomiointia, heidän altruisti-

nen pyrkimyksensä vastata hoidettavan

kokonaisvaltaisesta ja pyyteettömästä

huolenpidosta ja hyvinvoinnista johtaa

helposti omaishoitajan omien tarpeiden

laiminlyöntiin oman jaksamisen kustan-

nuksella.

Omaishoitotilanne voi näin ollen olla

omaishoitajalle henkisesti erittäin kuor-

mittavaa. Emotionaaliset tekijät osana

omaishoitajan arkea ovat kuitenkin varsin

tuntematon alue, joihin ei omaishoidon

palvelujen piirissä osata vastata riittäväs-

ti tai ne jäävät tunnistamatta. Yhtenä kei-

nona näiden tekijöiden huomioimiseksi

voisi olla dialogisen toimintamallin hyö-

dyntäminen omaishoitoperheen kanssa.

Dialogisuus hoitotyössä edellyttää kuuntelemistaDialogilla tarkoitetaan avointa keskuste-

lua, jossa asiakkaan tilannetta kartoitetaan

yhdessä tutkimalla ja vuorovaikutuksessa

pyritään etsimään voimavaroja asiakkaas-

ta ja hänen verkostoistaan (Mönkkönen

2002). Dialogisen toimintamallin avulla

pyritään löytämään yhdessä asiakkaan

kanssa oivalluksia uusista arkielämän toi-

mintatavoista ja mahdollisuuksista, sekä

vähentämään huolen aiheita.

Uudenlaisen yhteisen ymmärryksen

löytyminen edellyttää vuorovaikutteis-

ta keskustelua ja toisen kuuntelemista

monologisen kielen sijaan.(Seikkula &

Arnkil 2009.) Parhaat ja luovimmat rat-

kaisut eri tilanteisiin on löydettävissä,

kun erilaisille näkemyksille annetaan ti-

laa neuvojen sijaan ja osapuolet saavat

kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Op-

timaalisesti toteutuneessa dialogissa asi-

akas tekee usein aloitteen sekä keskus-

telun sisällön että sen muodon suhteen.

(Seikkula & Arnkil 2009.) Toimintatapa

tukee parhaimmillaan asiakkaan omia

ongelmanratkaisutaitoja, uuden oppimis-

ta ja omaa ajattelua (Syvänen, Tikkamä-

ki, Loppela, Tappura, Kasvio, & Toikko

2015). Tällaisen työskentelyn kautta

omaishoitajien jaksamista ja heidän työ-

hönsä liittyviä emotionaalisia haasteita

olisi tehokkaampaa ja vaikuttavampaa

huomioida. Dialogisuus lisää myös asi-

akkaan omaa luovuutta ja motivaatiota.

Kuunteleminen tulisikin nähdä tärkeänä

myös työn tehokkuuden kannalta, sillä

jos asiakkaan tilanteeseen löydetään heti

alussa luova yhteinen ratkaisu, todennä-

köisyys säästää myöhemmissä palveluis-

sa on huomattava.

Omaishoitajien tuki dialogisuuden avullaTunteilla on tärkeä merkitys omaishoita-

jan jokapäiväisessä arjessa. Omaishoita-

jaa tulisi tukea hyväksymään tunteensa

sekä auttaa ymmärtämään niiden mer-

kityksiä. Omaan olemassaoloon havahtu-

minen on tärkeä muutos kohti parempaa

jaksamista. Omaishoitajan herääminen

omien voimavarojen rajallisuuteen sekä

hyvät kokemukset oman jaksamisen

huomioimisesta tukevat omaishoidos-

sa ja auttavat ylläpitämään ilon ja on-

nistumisen kokemuksia. (Autio 2014.)

Jaksamisen tukemisessa tulisi nähdä

omaishoitajan henkilökohtaisen kasvun

Dialogisuuteen perustuva työskentelymalli omaishoidossa merkitsee sitä, että myös omaishoitajan jaksamisella on merkitystä.

”Että joku kysyisi: miten sinä jaksat”

19Pro terveys

HOITAMISEN ETIIKKA

mahdollisuus ja tukea hänen kokonais-

valtaista hyvinvointiaan.

Omaishoitajien kokemuksista nousee

esille epäkohta, jonka mukaan huomio

on edelleen liian paljon järjestelmässä,

ei hoidettavassa tai hänen omaisessaan.

Omaishoitajien tukeminen edellyttää am-

mattilaisilta kykyä omaishoitajien osalli-

suuden lisäämiseen ja dialogisuuteen pe-

rustuvan työmenetelmän hyödyntämistä.

Omaishoitoperheet tarvitsevat myös

enemmän ammattilaisten tukea perheen

yksilöllisten voimavarojen ja ratkaisujen

löytämiseksi.

Ammattilaisettarvitsevat lisätietoaAmmattilaisten tietoisuutta dialogises-

ta työskentelytavasta tulisi lisätä. Sillä

voidaan lisätä omaishoitajien kokemusta

kuulluksi tulemisesta, mikä tukee hei-

dän jaksamistaan arjessa. Dialogisuuden

avulla on mahdollista tukea omaishoita-

jaa muodostamaan uutta eheyttä tukevaa

kuvaa omasta ja hoidettavan tulevaisuu-

desta. Varhaisella tunnistamisella voi-

daan ennaltaehkäistä uupumista.

Emotionaalisten tekijöiden käsittele-

minen auttaa omaishoitajaa hänen teh-

tävässään ja tarjoaa tukea ongelmanrat-

kaisutaitoihin. Yksilöllisten toiveiden ja

odotusten käsittely auttaa jäsentämään

arjen sujumista.

Omaishoitajan tekemälle työlle ja

osaamiselle osoitettava enemmän arvos-

tusta ja kunnioitusta. Omaishoitajat tar-

vitsevat enemmän psyykkistä jaksamis-

ta tukevaa ja huomioivaa kohtaamista.

Työntekijöiltä tarvitaan dialogista vuoro-

vaikutusta omaishoitajien kanssa. Siinä

dialogi käsittää odotusten, arvojen, ta-

voitteiden ja toiminnan avointa keskuste-

lua. Aidon kohtaamisen ja kiinnostuksen

merkitys omaishoitajia kohtaan kiteytyy

toiveeseen erään omaishoitajan sanoin

– ”että joku kysyisi, miten sinä jaksat”.

CARITA SAARIKIVITtM, Psykoterapeutti YET, Lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

MARJO RINGTtM, tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto

LÄHTEET: Autio, T. 2014. Puolisoaan hoitavien tunteet omaishoi-tajakertomusten valossa. Lisensiaatintutkimus. Itä-Suomen ylio-pisto.

Linja, N. 2013. Lyhytaikaishoito omaishoitajien jaksamisen tukena. Kyselytutkimus omaishoitajille lyhytaikaishoidon konkreet-tisesta tuesta sekä tarvittavista kehittämiskohteista. Pro Gradu- tut-kielma. Itä-Suomen yliopisto.

Mönkkönen, K. 2002. Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 94. 2002.

Phillipson, L. & Jones. S. 2011. Residential respite care: The car-egiver’s last resort. Journal of Gerontological Social Work, 54, 691-711.

Seikkula, J. & Arnkil, T. 2009. Dialoginen verkostotyö. Esa Print Oy.

Syvänen, S. Tikkamäki, K. Loppela, K. Tappura, S. Kasvio, A & Toikko, T. 2015. Dialoginen johtaminen - Avain tuloksellisuu-teen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampereen yliopis-topaino Oy - Juvenes Print. Tampere.

DIALOGISUUTEEN PERUSTUVA TYÖSKENTELY OMAISHOIDOSSA Yhteiskuntamme uuden toimintakult tuurin myötä ihmisten tulisi ottaa enemmän vas-tuuta omasta hoivastaan ja palvelujensa suunnit telusta. Suuntaus vahvistaa pitkä-aikaishoivan järjestämistä omissa kodeissa, myös hallitusohjelman (2015) kärkihank-keena on ikäihmisille tarkoitettujen pal-velujen tuominen kotiin sekä omaishoidon vahvistaminen. Omaishoidon tukeen liit ty-vän lain (2005) mukaan omaishoidon tuen tehtävänä on edistää hoidettavan etua ja tukea omaishoitajaa tämän työssä. Omaishoito nähdään kunnissa merkit-tävänä hoivaresurssina, mistä omaishoi-tajat eivät kuitenkaan selviä ilman tukea. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehit tämisohjelman (Kaste 2012–2015) mukaan huomiota tulisi kiinnit tää enem-män omaishoitajaperheiden monimuotoi-seen tukemiseen (STM 2012a). Tällä hetkellä omaishoitajat kuiten-kin kokevat, että he joutuvat tekemään työtään varsin yksin (Autio 2014). Tässä artikkelissa tuomme esille näkökulman, miten dialogisuus vuorovaikutuksen ja yhteis työsuhteen orientaationa voisi edis-tää omaishoitajien arjessa jaksamista.

KUVA

: SH

UTT

ERST

OC

K

Pro terveys20

HOITAMISEN ETIIKKA

Hengellisen hoitotyön toteutuminen

edellyttää luottamuksellista hoitosuh-

detta, joka perustuu potilaan ihmisarvon

tukemiseen sekä hänen arvojensa kunni-

oittamiseen. Avoin kommunikaatio sekä

osapuolten pyrkimys ymmärtää toisiaan

ovat keskeisiä tekijöitä tämänkaltaisen

hoitosuhteen muodostumiselle. Ajan

sekä tiedon puute on nähty hengellisen

hoitotyön toteutumista estävinä tekijöi-

nä. Tämä olisi hyvä huomioida hoitotyön

koulutuksessa sekä johtamisessa.

Hengellisyys ja hyvinvointiHengellisyydelle ei ole yksiselitteistä

määritelmää (Aalto & Gothóni 2009,

Karvinen 2009, Cohen et al. 2012, Tay-

lor, Park & Pfeiffer 2014). Osa ihmisistä

käsittää hengellisyyden synonyyminä

uskonnolle, kun taas toiset ajattelevat

hengellisyyden olevan uskontoa laajem-

pi käsite, joka saattaa sisältää uskontoon

liittyviä näkökulmia (Cohen et al. 2012).

Hoitotyössä käsite tulisi ymmärtää laajas-

Ihmisen hengellisyydellä on useita terveyttä ja hyvinvointia tukevia vaikutuksia, joiden merkitys korostuu etenkin kuoleman läheisyydessä. Hengellisyyden huomioiminen on

tärkeä tekijä myös hoitotyön eettisyyttä arvioitaessa.

hoitotyössä (Balboni et al. 2014, Lopez

et al. 2014, Taylor, Park & Pfeiffer 2014).

Kansainvälisissä hoitotyön ohjeissa nos-

tetaankin esiin hengellisen hoitotyön

sekä tuen asema elämän laatua paranta-

vana tekijänä (Balboni et al. 2014).

Eettisessä hoitotyössä hengellinen ulottuvuusHoitotyö on käytännön ohessa eettistä

toimintaa, sillä sairaanhoitajan odotetaan

kohtaavan potilaan arvokkaana ihmise-

nä, hänen vakaumuksensa sekä arvonsa

huomioiden (Sairaanhoitajaliitto 1996,

Taylor, Park & Pfeiffer 2014). Kuoleman

läheisyys lisää potilaan haavoittuvuutta,

mikä korostaa hoitajien moraalista vel-

voitetta hoitaa kuolevaa tukien parhaalla

mahdollisella tavalla tämän ihmisarvoa

(Gastmans 2013). Ihmisarvo on eettinen

ja juridinen käsite, jonka mukaan ihmistä

tulee arvostaa sellaisenaan, myös hengel-

lisenä olentona. Ihmisarvoa tukeva hoito-

työ huomioi potilaan ihmisarvon kaikki

Hengellinen hoitotyö kuoleman lähestyessä

ti kattamaan ihmisen luovan kokemuk-

sen ja tulkinnan todellisuudesta, johon

voi sisältyä myös yliempiirisiä piirteitä

ja toimijoita. Määritelmästä riippumatta

olennaista on hengellisyyden myönteinen

vaikutus ihmisen hyvinvointiin (Cohen

et al. 2012). Hengellisyys on auttanut

esimerkiksi alkoholismin ja psyykkis-

ten sairauksien hoitoa (Karvinen 2009).

Tämä perustuu osaltaan hengellisyyden

koherenssin tunnetta vahvistavaan vai-

kutukseen, joka parantaa ihmisen stres-

sin sietokykyä (Lopez et al. 2014). Hen-

gellisyyden yhteys ihmisen hyvinvointiin

on todistettu useissa tutkimuksissa. Sitä

vastoin hengellisyyden, uskonnon sekä

hyvinvoinnin ja terveyden välisiin yhteyk-

siin liittyvät yksityiskohdat ovat vielä pit-

kälti tuntemattomia. (Cohen et al. 2012.)

Kuoleman lähestyessä kokemukset

maailman mielekkyydestä, lohdusta sekä

toivon ylläpitämisestä ovat erityisen tär-

keitä, mikä osaltaan korostaa hengelli-

syyden merkitystä elämän loppuvaiheen

KUVA

: SH

UTT

ERST

OC

K

21Pro terveys

HOITAMISEN ETIIKKA

puolet ja on sellaisena moraalisesti hyvää

ja eettisesti korkeatasoista. (Gastmans

2013, Taylor, Park & Pfeiffer 2014).

Luottamuksellisen hoitosuhteen perusta Hoitavan henkilöstön ymmärrys hengelli-

syydestä sekä sen merkityksestä on yksi

hyvän ja luottamuksellisen hoitosuhteen

edellytyksistä (Balboni et al. 2014).

Toisen henkilön hengellisten tarpeiden

huomioiminen edellyttää lisäksi oman

hengellisyyden ymmärtämistä. (Lopez

et al. 2014, Taylor, Park & Pfeiffer 2014)

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että

hoitaja, joka tiedostaa oman hengelli-

syytensä, selviytyy parhaiten hoitotyön

hengellisestä ulottuvuudesta. Lisäksi

tietoisuus omasta hengellisyydestä pa-

rantaa kykyä tunnistaa toisen ihmisen

hengelliset tarpeet sekä auttaa laaduk-

kaan hoidon toteutumista. (Balboni et al.

2014, Lopez et al. 2014)

Hengellinen hoitotyöarvostettua ja haasteellistaTerveydenhuollon ammattilaiset arvosta-

vat hengellistä hoitotyötä, jota osa heistä

ilmoittaa toteuttavansa harvemmin kuin

he haluaisivat (Balboni et al. 2014). Ar-

vostuksesta huolimatta hengellisen hoi-

totyön toteuttaminen koetaan henkilö-

kohtaisista tai organisaatioon liittyvistä

syistä haasteellisena.

Toisaalta osa terveydenhuollon hen-

kilöstöstä ei miellä hengellistä hoitotyötä

osaksi omaa ammattirooliaan (Balboni et

al. 2014). Heidän mielestään potilaiden

hengellisten tarpeiden huomioiminen

kuuluu muiden ammattiryhmien edusta-

jille. Hengellisyyteen liittyvät keskuste-

lut saatetaan myös kokea epämukavina,

minkä vuoksi niitä pyritään välttämään.

Perustana potilaan omat tarpeetHengellisen hoitotyön tulee aina perus-

tua potilaan tarpeisiin ja tapahtua hänen

aloitteestaan. Tällöin vältytään siltä, että

potilas kokisi tulevansa käännytetyksi,

mikä on kaikissa muodoissa kiellettyä

terveydenhuollon piirissä. (Taylor, Park

& Pfeiffer 2014) Henkilöstön pelko vää-

rinymmärretyksi tulemisesta nähdäänkin

eräänä haasteena hengellisen hoitotyön

toteutumiselle. Se myös ilmentää poti-

laan sekä henkilöstön

valtasuhteiden mer-

kitystä sekä korostaa

luottamuksellisen hoi-

tosuhteen merkitystä.

(Balboni et al. 2014,

Lopez et al. 2014,

Taylor, Park & Pfeif-

fer 2014) Luottamuk-

sellinen hoitosuhde edellyttää avointa

kommunikaatiota hoitajan ja hoidetta-

van välillä, mihin sisältyy myös molem-

minpuolinen pyrkimys ymmärtää toisen

sanomaa. Hoitajan on tällöin toisinaan

unohdettava oma arvoperustansa, jotta

hän kykenee paremmin ymmärtämään

potilasta sekä tämän tilannetta. (Gast-

mans 2013, Taylor, Park & Pfeiffer 2014.)

Toisinaan hoitajan ja hoidettavan

hengellisyys eivät kohtaa, mikä saattaa

olla negatiivinen ja jopa ahdistava tilan-

ne molemmille osapuolille (Balboni et

al. 2014). Tilanteessa, jossa hengellinen

potilas käsittelee esimerkiksi uskontoon

liittyviä teemoja keskustellessaan vä-

hemmän hengellisen hoitajan kanssa,

hoitaja voi kokea olevansa käännytyk-

sen kohde. Potilaana ihminen on oikeu-

tettu parhaaseen mahdolliseen, hänen

tarpeisiinsa perustuvaan hoitoon (Sai-

raanhoitajaliitto 1996), mutta hänen

arvomaailmansa ei herätä hoitajassa

ymmärrystä tai myötätuntoa. Usein tois-

tuessaan nämä tilanteet saattavat lisätä

työn kuormittavuutta. Siksi esimiehen

sekä työyhteisön tuki ovat tärkeitä. Hoi-

totyön johtajien onkin toivottu tukevan

hengellisen hoitotyön toteutumista nii-

den positiivisten vaikutusten johdosta,

joita sillä on sekä potilaan hyvinvointiin,

että hoitotyön laatuun sekä eettisyyteen

(Taylor, Park & Pfeiffer 2014).

Koulutuksen ja työyhteisön näkökulmaHengellisen hoitotyön osuus sairaanhoi-

tajien koulutuksessa on vähäinen, mikä

LÄHTEET: Aalto, Kirsti & Gothóni, Raili (toim.) 2009, Ihmisen lähellä: hengellisyys hoitotyössä. Helsinki: Kirjapaja.

Balboni, M.J., Sullivan, A., Enzinger, A.C., Epstein-Peterson, Z.D., Tseng, Y.D., Mitchell, C., Niska, J., Zollfrank, A., Vander-weele, T.J. & Balboni, T.A. 2014, "Nurse and physician barriers to spiritual care provision at the end of life", Journal of pain and symptom management, vol. 48, no. 3, pp. 400-410.

Cohen, M.Z., Holley, L.M., Wengel, S.P. & Katzman, R.M. 2012, "A Platform for Nursing Research on Spirituality and Re-ligiosity: Definitions and Measures", Western journal of nursing research, vol. 34, no. 6, pp. 795-817.

Gastmans, C. 2013, "Dignity-enhancing nursing care: A foun-dational ethical framework", Nursing ethics, vol. 20, no. 2, pp. 142-149.

Karvinen, Ikali 2009, Henkinen ja hengellinen terveys. Diss. Kuopion yliopisto: Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemusti-eteen laitos.

Lopez, V., Fischer, I., Leigh, M.C., Larkin, D. & Webster, S. 2014, "Spirituality, religiosity, and personal beliefs of Australian undergraduate nursing students", Journal of transcultural nursing: official journal of the Transcultural Nursing Society / Transcultural Nursing Society, vol. 25, no. 4, pp. 395-402.

Sairaanhoitajaliitto. 1996. Sairaanhoitajien eettiset ohjeet. Luet-tavissa: https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-kehittyminen/sairaanhoitajan-eettiset-ohjeet/

Taylor, E.J., Park, C.G. & Pfeiffer, J.B. 2014, "Nurse religiosity and spiritual care", Journal of advanced nursing, vol. 70, no. 11, pp. 2612-2621.

Hengellisyyden yhteys ihmisen hyvinvointiin on todistettu useissa

tutkimuksissa.

estää sen toteuttamista (Balboni et al.

2014, Lopez et al. 2014). Tutkimuksissa

suuri osa henkilöstöstä ilmaisee haluk-

kuutensa osallistua täydentävään hengel-

lisen hoitotyön koulutuk-

seen (Balboni et al. 2014).

Riippumatta hoitajan

omasta hengellisyydestä

tai maailmankatsomukses-

ta koulutuksella on todettu

olevan positiivinen vaiku-

tus hengellisen hoitotyön

toteutumiseen (Balboni et

al. 2014, Lopez et al. 2014). Koulutusta

tulisikin tarjota nykyistä enemmän. Sa-

moin hoitohenkilöstöä tulisi rohkaista ja

tukea hengellisen hoitotyön toteuttami-

seen sekä erilaisten potilaiden kohtaa-

miseen. Tämän on arvioitu vaikuttavan

positiivisesti henkilöstön valmiuteen to-

teuttaa hengellistä hoitotyötä terveyden-

huollossa (Balboni et al. 2014, Lopez et

al. 2014).

ANJA TERKAMO-MOISIOTtT, nuorempi tutkija Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos

TEUVO LAITILAdosentti, Itä-Suomen yliopisto, teologian laitos

Pro terveys22

JOULUN AIKAAN

Joulukoristeisiini kuuluu pieni savienkeli, jonka esikoiseni on askarrellut alakoulun kolmannella luokalla. Erityistä tässä sa-vienkelissä on se, että se on mielestäni aivan edellisen presi-denttimme Tarja Halosen näköinen. Tästä persoonallisen nä-köisestä enkelistä on tullut erityisen rakas, jota varjelen kuin silmäterääni ja sen täytyy saada joka joulu oma kunniapaik-kansa muiden koristeiden joukossa. Jouluaattona se pääsee joulupöytään ikään kuin alleviivaamaan jouluevankeliumin sanomaa ja siinä sivussa vihjaamaan lapsille, että älkää pel-jätkö, lanttulaatikko ei tapa. Minua viehättää tuossa jouluenkelissäni myös sen olemus. Iloisen ilmeen lisäksi sillä on rotevat käsivarret tomerasti puus-kassa. Enkelistäni puuttuu kaikki eteerisyys ja hentous, ominai-suudet, jotka usein mielikuvissa liitetään enkelin olemukseen. Sen sijaan savienkelini huokuu tarmoa, päättäväisyyttä ja hy-vää tuulta. Se näyttää enkeliltä, joka tarttuu toimeen. Ennen joulusiivoukseen ryhtymistä käyn tuijottelemassa sitä silmiin, jotta se valaisi minuun tarmoa ja luottamusta siihen, että ennen pitkää urakka valmistuu. Joskus se pitkä täytyy tosin nauttia ennen urakkaan ryhtymistä. Muutama päivä sitten, kun kaivoin savienkelini vitriinistä esille, huomasin, että enkeliä katsellessani muistin monia sel-laisia kohtaamisia, joita minulla on ollut sinä aikana, kun olen ollut sairaalapappina. Kun pitelin kädessä savienkeliäni, muis-tin 90 vuotta eläneen ihmisen, jolle oli 15-vuotiaana annettu muutama vuosi elinaikaa ja joka pilke silmässään ja ilkikurinen hymy huulillaan totesi meille vierailijoille, ”Elämän eväät yllät-tävät joskus myönteisesti.” Savienkelini asento toi puolestaan mieleeni synnytysosas-tolla vierailleen pienen ja päättäväisen tytön, joka käveli vas-

taan sairaalan käytävällä kädet puuskassa ja huusi kovalla äänellä aika kaukana edellä kulkevalle isälleen, ”Sitä ei sit-ten tuola kotiin täältä! Ymmällätkö?”, ja portaisiin tullessaan polkaisi vielä jokaista porrasaskelmaa ylimääräisen kerran ja tivasi ”Hä?” Muistin lääkärin, jonka rauhallinen ja ystävällinen katse sekä levollinen olemus, sai potilaan käsien vapinan rauhoit-tumaan ja kasvojen jännityksestä kiristyneet lihakset rentou-tumaan ja sen, kuinka arvokasta minun, sivusta seuranneen, silmissäni oli se kunnioitus, jolla lääkäri potilaansa kohtasi. Tai sen lähihoitajan, joka kerta toisensa jälkeen kävi kär-sivällisesti palauttamassa muistisairautensa eksyttämän van-huksen takaisin omaan huoneeseensa ja jaksoi eläytyä siihen tarinaan, johon vanhus hänet sanoissaan sijoitti. Monet erilaiset kohtaamiset tulivat mieleeni tuota pientä savienkeliä katsellessani. Ei sen tähden, että niissä kohtaami-sissa olisi ollut jotain ylimaallista ja tuonpuoleista, vaan pikem-minkin siksi, että niiden kohtaamieni ihmisten välityksellä näin heijastuksen sellaisesta syvästä inhimillisyydestä, armollisuu-desta, mutta myös huumorista, mistä myös tuo rakas jouluen-kelini minua muistuttaa. Siis siitä, että joulun ihme, joka kertoo rakkaudesta ja armosta, löytää kotinsa sieltä, missä on koko inhimillisen elämän kirjo iloineen ja suruineen, nauruineen ja itkuineen ja kuuluu kaikille arjen työn ja kiireen, mutta myös väsymyksen ja uupumuksen keskellä eläville.

Joulun iloa ja rauhaa!

ELINA KAUNISTOvs. sairaalapastori, Pitkäniemen sairaala

FCG Konsultointi • p. 010 4090 • www.fcg.fi

Tule mukaan Hoitotyön huippujohtaja valmennukseen

Helsingissä 19.1.–19.5.2017

– Tajan jäsenet ovat oikeutettuja 10 % alennukseen!

• Toimintaympäristön muutos ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio – mitä sillä tavoitellaan?

• Miten asiakas asetetaan toiminnan keskiöön? Miten kehittää palveluita potilaslähtöisesti?

• Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta.

• Hoitotyön johtajan vastuu ja velvollisuudet sekä työyhteisön kehittäminen ja esimiestyö.

• Mitä tarkoittaa hoitotyön tiedolla johtaminen? Kerromme, mistä saat viimeisintä tutkimustietoa ja miten pystyt käyttämään sitä johtamisen apuna.

• Uudistuvat palvelut vaativat uudenlaista johtamista!• Case-esimerkkejä mm. Sipoosta, Helsingistä, Hämeenlinnasta, Kuopiosta

ja Lapin sairaanhoitopiiristä • Tunnetko itsesi johtajana? Osallistujille tehdään DiSC-toimintatyylianalyysi;

opit itsestäsi ja pystyt johtamaan työyhteisöäsi entistä tuloksellisemmin.• Mahdollisuus verkostoitumiseen ja kokemusten vaihtoon. Yhteisiä illallisia

ja innostava verkkoympäristö.

Tutustu puhujiin sekä tarkempaan ohjelmaan osoitteessa www.fcg.fi/koulutus ja ilmoittaudu 5.1.2017 mennessä.

Pro terveys24

HENKILÖKUVA

Jouluaaton aattona 46 vuotta sitten nuori, vastavalmistunut sairaanhoitaja saapui Oulusta Helsinkiin tapaamaan ylihoitajaa Hesperian sairaalaan. Työt alkoivat jo tapaninpäivänä. Vielä silloin ei tiedetty, että tämän naisen työuralla lasikatotkin helisisivät, kun Riitta Simoila astui rohkeasti uusiin tehtäviin. Teksti ja kuvat Sini Silvàn

Kun nivalalainen ylioppilas Riitta Simoi-la valmistui sairaanhoitajaksi Oulusta, työtilanne oli huono. – Meillä oli 40 sairaanhoitajan kurssi ja vain yhdellä oli vakipaikka. Sitten kuului huhu, että Hel-singissä on töitä Hesperian sairaalassa. Simoila sai töitä naisten vastaanotto-osas-tolta. Ajankuvaa sekin, että joka kuudes yö oli yötyötä: pätkäpäivä, jona oltiin aamuseitsemästä kello kolmeentoista töis-sä, lähdettiin välillä lepäämään kotiin ja tultiin yöksi töihin. Seuraavakin työpaikka oli mieleenpai-

nuva. Simoila työskenteli sairaanhoitaja-na Salus-sairaalassa, joka oli Meilahden johtajalääkäri, kardiologian professori Pentti J. Halosen yksityispotilaille, suoma-laisille merkkihenkilöille. Tämä oli vain alku. Mieli paloi oppia lisää. Riitta Simoila jatkoi töitä ja opintoja terveydenhoitajaksi ja ylihoitajaksi. Terve-ydenhuollon kandidaatiksi hän valmistui ensimmäisenä Helsingin yliopistosta. – Silloinhan oli kandidaatteja, maisteri-nimikkeen sai ostaa kolmella kympillä, jos halusi.

Työura eteni tehtävien myötä sairaan-hoitajasta terveydenhoitajaksi ja edelleen ylihoitajaksi tulosvastuullisiin tehtäviin. Tohtoriksi Simoila väitteli 1994 ja hänet valittiin saman vuoden syksynä Helsingin kaupungin kaakkoisen alueen terveysjoh-tajaksi. Talouselämä kirjoitti, että ”Lasikat-to puhkesi helisten”. – Olin ensimmäinen hoitajataustainen, jonka alaisuudessa oli liuta ylilääkäreitä. Simoila on ollut siitä lähtien terveyden-huollon yleisjohtajan tehtävissä ja vuosia Helsingin kaupungin terveysviraston kehit-

Avoimena elämänuuteen vaiheeseen

25Pro terveys

HENKILÖKUVA

tämisjohtaja, toimitusjohtajan varahenkilö. Nyt tehtävänä on johtaa talous- ja tukipal-velut yksikköä osastopäällikkönä.

Rakenteiden tulee olla selkeitäYksi viimeisimpiä isoja urakoita oli Helsin-gin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistämi-nen apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn muutostiimissä. – Muodostettiin yhtenäinen sosiaali- ja terveysvirasto, jossa on 15 000 työnte-kijää. Lisäksi päivähoidosta muodostui 5000 työntekijän varhaiskasvatusvirasto. Tämä on valtava kokonaisuus. Simoila katsoo, että rakenteiden uudis-taminen on tärkeää, rakenteiden pitää olla selkeitä. Todellinen toiminnan integ-rointi on isoa kulttuurimuutoksen johtamis-ta ja tämä jatkuu Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa edelleen. – Jotta voi rakentaa muutoksen, tarvi-taan historiatietoa. Muutoksethan eivät lähde nollapisteestä. On aina olemassa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon omat kulttuurit. Ja näiden kulttuurien ymmärtä-minen ja yhteensovittaminen on muutok-sen johtamisessa tosi tärkeää. Yhteinen työ rakennetaan asiakkaiden kautta. Hyvin tärkeää on ydinprosessien määrittäminen ja asiakkaiden hyvä hoito kustannusvaikuttavasti.

Muutokseen tarvitaantyökaluja ja välineitäSiihen, miten eri kulttuurin omaksuneet saadaan työskentelemään yhdessä asi-akkaan parhaaksi, tarvitaan Simoilan mukaan muutoksenteon välineitä. Pitää ymmärtää asiakaskokemuksen tärkeys ja toisen työ ja miten nämä sovitetaan asiak-kaan parhaaksi. Nämä asiat pätevät var-masti niin virastojen yhdistymisessä kuin sote-uudistuksessa. – Myös lainsäädäntöä pitää muuttaa

niin, että sosiaali- ja terveydenhuollossa olisi käytössä samat tiedot. Muutenhan tämä muutos ei tule onnistumaan. Siinä tu-lee vastaan yksilösuoja, jossa ollaan men-ty jo liian pitkälle. Edes asiakkaan hoidon kannalta tärkeää tietoa ei saada jousta-vasti molempien osapuolten käyttöön. – Valtakunnalliseen soteen uskon ja pi-dän sitä hyvänä. Ja jos se taitavasti toteu-tetaan uskon, että se on hyvä uudistus. Simoila pitää terveenä soten tuomaa kil-pailua ja sitä, että osa julkisista palveluista yhtiöitetään. – Se tulee karsimaan pois sellaista ehkä pöhöttynyttä osuutta julkiselta sektorilta, joka vuosien kautta on isännättömän ra-han maailmassa muodostunut. Simoilaa muistuttaa, että suurinta osaa terveydenhuollosta johtavat hoitotyön joh-tajat, mikä ei sote-uudistuksessa näy, vaik-ka se on kivijalkaa. Simoilan terveisinä tämän päivän hoito-työn johtajille on se, että heidän pitää olla kiinni suorituksen johtamisessa. – Tulee tietää, miten hoitotyötä toteute-taan niin päivällä, yöllä kuin illalla. Kun johtajat lähtevät irtautumaan potilastyön arjesta kirjoituspöytien taakse ja toimisto-huoneisiin – ote menetetään.

Taustavoimat kunnossaSimoila pohtii, että työuralla häntä on aut-tanut hyvä fyysinen terveys ja koko työ-uran kestänyt opiskelu. – On ollut vaihtelevia työtehtäviä, mo-nenlaista haastetta. Työelämän ulkopuo-lella vahvuutena on, että olen ollut 43 vuotta naimisissa saman miehen kanssa. Suurimmat kiitokset annan miehelleni. Ke-tään elämä ei helpolla päästä ilot ja surut ollaan yhdessä kohdattu. Iloja on paljon ja jokaisella ovat ne omat surunsakin. – Tässähän tulee haikeus, Riitta Simoila myöntää. –Se tulee, kun lähtee miettimään kiitollisuutta miestä kohtaan, kun hän on ollut rinnalla. Aina tukenut ja kannustanut. Se on aika harvinaista. – Nyt odotan avoimena, mitä tulossa. Lieneekö hyvä vai paha, mutta en suunnit-tele tulevaisuutta. Katsotaan, mitä vastaan tulee.

– Vaikka olen pisimpään ollut yleisjohtajana niin pohjaidentiteettini, se mitä eniten koen oleva-ni, on hoitotyön johtaja, Riitta Simoila sanoo. Riitta Simoilalla on takanaan 46 vuoden ura. – Tuntuu siltä, että nyt riittää. Ihan hyvä aika on lähteä. Totta kai siihen sisältyy haikeutta paljon-kin, mutta ei ole sellaista tunnetta, että jotain jää kesken.

MERKITYKSELLISIÄ TYÖSUHTEITAKurssikaveri houkutteli Riitta Simoilan sijai-seksi Hakaniemen Lääkäriasemalle. Siellä ylihoitaja toimi tulosyksikön johtajana tulos-vastuulla, lääkärit olivat ammatinharjoittajia. – Omistajana oli professori Veikko Leivo, kauppakorkeakoulun markkinoinnin profes-sori, joka hyvin keskeisesti itse johti toimin-taa. Siellä olen saanut sellaisen talouskou-lutuksen, jota ei olisi mistään muualta voinut hankkia! Leivolta opin, mitä on yksityisessä terveydenhuollossa hyvä asiakaspalvelu, asiakaskokemus ja tulosvastuu. Seuraava houkuttelija oli professori Yrjö Engeström, joka sai Simoilan kolmeksi vuo-deksi Toimiva terveyskeskus –projektiin. – Se on ollut korkeakouluni tutkijaksi ja ke-hittäjäksi ja siinä olen ymmärtänyt jotenkin, mikä johtamisessa on tärkeätä, että se on ensisijaisesti toiminnan kehittämistä. Se työ-kokemus opetti minulle tervettä kriittisyyttä, rohkeutta ja analyysitaitoja. – Kolmanneksi Helsingin kaupunki on ollut aivan mahtava työnantaja. Todella hyvä. Se on tarjonnut isona organisaationa etenemisen mahdollisuuksia. Pitkäaikainen esimieheni Matti Toivola on uskonut minuun, hänellä oli rohkeutta nimittää minut terveys-johtajaksi. – Nämä ovat työsuhteita, jotka ovat muovanneet minua niin, että olen uskaltanut hypätä seuraavaan haasteeseen. – Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokko-sen aika oli hienoa aikaa, jolloin minulle tär-keät teemat terveyden edistäminen ja tervey-serojen kaventaminen olivat myötätuulessa. Kokkonen vei eteenpäin isoja kansanterveys-projekteja, kuten Savuton Helsinki. Hän on upea naisjohtaja, jota ihailen suunnattomas-ti. Myös Laura Räty on älykäs ja kokonais-valtaisesti ajatteleva hyvä naisjohtaja, jonka osaamista ja taitoja tarvittaisiin valtakunnalli-sessa sote-uudistuksessa. 1980-luvun jo edesmenneitä hoitotyön johtajia ihailen neuvolatyön, koulu- ja opis-keluterveydenhuollon ja avosairaanhoidon kehittämistyöstä, mitä he eivät saaneet omal-la nimellään koskaan näkyväksi. Tätä Sofie Mannerheimin viitoittamaa alaa, hoitotyön johtajien tulisi brändätä voi-makkaammin.

Pro terveys26

TUTKIMUSTIETOKATSAUS

Digitaalisuus täydentää terveyspalveluita

Tilastokeskuksen (2014) raportin mukaan 92 prosenttia kaikista 16−74-vuotiaista oli käyttänyt internetiä viimeisten kolmen kuukauden aikana ja 70 prosenttia heistä käytti sitä useita kertoja päivässä. Väestön tietoja viestintäteknologian runsas käyttö mahdollistaa digitaalisten terveyspalve-luiden hyödyntämisen väestön terveyden edistämisessä ja terveyspalveluissa. Yksityi-sille henkilöille tarjotaan lukuisia kaupalli-sia terveyssovelluksia, joista suuri osa, 31 prosenttia, on kehitetty kroonisesti sairasta-ville henkilöille sekä terveydestä ja toimin-takyvystä kiinnostuneille. Nämä sovellukset voidaan jakaa neljään ryhmään, jotka ovat informoivat sovellukset, neuvovat sovelluk-set, käyttäjän syöttämää tietoa tallentavat tai näyttävät sovellukset, sekä ohjaavat, muistuttavat tai hälyttävät sovellukset. (Re-search2guidance 2014.) Yksi Suomalainen esimerkki on netti- ja mobiilipalvelu Taltio-ni. Käyttäjä voi tallentaa eri lähteisiin tal-lennetut terveys- ja hyvinvointitiedot tähän valtakunnalliseen terveystilipalveluun (Tal-tioni 2016). Erilaisten terveyssovellusten kliininen- ja tutkimuskäyttö sisältää kuitenkin eettisiä haasteita. Ohjelmien avulla käyttäjästä

voidaan esimerkiksi kerätä tietoa. Tämä on ongelmallista esimerkiksi riippuvuushoitoi-hin liittyvissä tilanteissa, jolloin käyttäjästä kerätyt tiedot voivat kertoa lainvastaisesta toiminnasta. Eri käyttäjien kohdalla tulee varmistaa käyttäjien yksityisyys, palvelun saatavuus, tietoinen suostumus, riittävät kliiniset resurssit, kliinisesti merkittävien tu-losten viestintä ja menetelmän käytön tur-vallisuuden ja tehokkuuden osoittaminen. (Capon ym. 2016.) Suomessa terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden markkinoille saattamista varten on näytettävä turvallisuus, käyttö-tarkoitukseen sopivuus ja suorituskyky. Tie-tojärjestelmien on täytettävä tietoturvaa, tietosuojaa, toiminnallisuutta ja yhteenso-pivuutta koskevat vaatimukset. Vaaratilan-teesta on aina tehtävä ilmoitus Valviralle. Ammattilaisten velvollisuus on huolehtia ter-veydenhuollon laitteiden sekä tietojärjestel-mien toimintakunnosta, käyttöohjeiden saa-tavuudesta ja käyttökoulutuksesta. (Valvira 2016.) Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen ammattilaisen vastuulle kuuluu varmistaa päivitysten asennukset ja tietoturvaa var-mistavat toiminnot. Kaikkien markkinoilla olevien sovellusten valvonta ei myöskään

kuulu Valviralle. Sovellusten käyttöönotossa tulee terveysalalla puntaroida tavoiteltuja hyötyjä kustannuksiin. Digitalisaatio tukee parhaimmillaan ammattilaisten tiedonhallintaa ja tiedon hyödyntämistä ajasta riippumatta. Käy-tännön haasteita tiedonkululle aiheuttavat kuitenkin lukuisten käytössä olevien järjes-telmien rajapintojen ylitysongelmat, jonka vuoksi tiedonkulku eri järjestelmien välillä on haasteellista. Tietojärjestelmiin investoi-minen on kallista ja rajallisten budjettien käyttöä pohditaan esimerkiksi vaihtoehtois-kustannusten kautta. Terveysteknologian arviointi (health technology assessment) pyrkii tuomaan päättäjille näyttöä siitä, minkälaiseen teknologiaan kannattaa in-vestoida (WHO 2016). Ongelmana ovat kuitenkin ohjelmistojen runsaus ja jatkuvasti kasvavat markkinat. Hankinnoissa tulee ai-nakin pohtia saatavuutta (availability), koh-tuuhintaisuutta (affordability), asianmukai-suutta (appopriateness) ja saavutettavuutta (accesssibility) (WHO 2010). Sosiaali- ja terveysalalla ollaan siirty-mässä valtakunnallisiin sähköisiin asiakas-tietojärjestelmiin niin julkisella kuin yksityi-sellä puolella. Terveysalalla on jo käytössä

Digitalisaatio tuo mukanaan ratkaisuvaihtoehtoja terveysalan tiedonhallinnan haasteisiin sekä mahdollistaa uusia tapoja tuottaa ja täydentää terveyspalveluita. Digitalisaatioon liittyy kuitenkin eettisiä näkökulmia, joita tulee pohtia niin kansallisen, organisaation kuin yksittäisen henkilön tasoilla. Nämä eettiset haasteet liittyvät tilanteisiin, jossa ilmenee arvoristiriitoja parhaasta tavasta toimia. Yleisesti, teknologian käyttöön liittyviin haasteisiin voidaan laskea 1) vieraantuminen, 2) sidosryhmien ristiriitaiset tavoitteet, 3) luottamuksellisuuden ja yksityisyyden kunnioittamisen puutteet, 4) saatavuusongelmat ja 5) ristiriidat instrumentaalisten menetel-mien ja hoitoon liittyvän ihmisarvon ja haavoittuvuuden välillä (Hofmann 2013).

TUTKIMUSTIETOKATSAUS

27Pro terveys

PUHEENVUORO

LÄHTEET: Angst, C. M. (2009). Protect my privacy or support the common-good? Ethical questions about electron-ic health information exchanges. Journal of Business Ethics 90 (2), 169−178.

Capon, H., Hall, W., Fry, C., & Carter, A. (2016). Realising the technological promise of smartphones in addiction re-search and treatment: An ethical review. International Journal of Drug Policy 36, 47−57.

ETENE. (2010). ETENE-julkaisuja 30: Teknologia ja etiikka sosiaali- ja tervey-salan hoidossa ja hoivassa. http://etene.fi/julkaisut/2010

Hofmann, B. (2013). Ethical challenges with welfare technology: a review of the literature. Science and engineering eth-ics 19 (2), 389−406.

Kanta (2016). Kansallinen Terveysark-isto. http://www.kanta.fi

Research2guidance. (2014). mHealth App Developer Economics 2014. The State of Art of mHealth App Puplish-ing. http://www.research2guidance.com/r2g/research2guidance-mHealth-App-Developer-Economics-2014.pdf

Taltion (2016). Kaikki terveystietosi hyvässä tallessa, yhdessä paikassa. http://taltioni.fi/

Tilastokeskus (2014). Väestön ti-eto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2014. http://tilastokeskus.fi/til/su-tivi/2014/sutivi_2014_2014-11-06_fi.pdf

Valvira 2016. Terveysteknologia. http://www.valvira.fi/terveydenhu-olto/terveysteknologia

WHO 2010. Medical Devices: Man-aging the Mismatch: An Outcome of the Priority Medical Devices Project. http://apps.who.int/medicinedocs/documents/s17704en/s17704en.pdf

WHO 2016. Health technology as-sessment. http://www.who.int/medi-cal_devices/assessment/en/

KanTa-palvelu, johon kuuluu potilastietoar-kisto, sähköinen resepti sekä mahdollisuus katsella omia terveystietoja netin kautta. Valtakunnallisten järjestelmien avulla pyri-tään yhdenmukaistamaan terveyspalvelu-jen tietojärjestelmiä niin, potilaan hoitoon liittyvät tiedot ovat ammattilaisten saatavil-la paikasta riippumatta. Näillä tavoitellaan parempaa hoidon laatua, turvallisuutta ja seurantaa, sekä päällekkäisten tutkimuksien ja määräysten vähentämistä. (Kanta 2016.) Sähköisen reseptin yksi etu on väärinkäy-tösten mahdollisuuden vähentäminen. Täl-laisten tietojärjestelmien käyttöön liittyy kuitenkin ongelmia. Sähköinen tunnustautu-minen tehdään usein pankkitunnusten avul-la, jolloin esimerkiksi alaikäisten lasten ja muistisairaiden kohdalla tietojen katselun rajaaminen on vaikeaa, jos huoltajalla tai omaishoitajalla on käyttöoikeus pankkitun-nuksiin. (ETENE 2010.) Yksilöllä on tiedollinen itsemäärää-misoikeus ja terveystietojen luovuttaminen edellyttää hänen tietoista suostumustaan. Hengenvaarassa olevan potilaan tietoja voidaan kuitenkin tarkistaa ilman suostu-musta kun perusteena on ammattilaisen hoitosuhde potilaaseen (Angst 2009). Hoitotyön kirjaukset ovat ammattilaisten viestintäkeino, joilla pyritään muun muassa takaamaan hoidon jatkuvuus. Potilasasia-kirjoihin tehtävät merkinnät tulee olla asian-mukaisia. Merkinnät eivät myöskään saa olla leimaavia (ETENE 2010). Jokaisella on oikeus tarkistaa itseään koskevat terve-ystiedot ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee auttaa potilasta ymmärtämään näitä tietoja. (ETENE 2010.) Erilaisia digipalveluita hyödynnettäessä terveysalalla tulee huomioida kohderyhmä koska sähköisten palveluiden käyttö edel-lyttää taitoja, joita ei voi vaatia kaikilta. Tärkeää on varmistaa, ettei digitaalisaatio heikennä palveluiden laatua ja tai heiken-nä tietoturva. (ETENE 2010.)

LAURA-MARIA PELTONENSh, TtM, tohtorikoulutettava Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto

SIMULAATIOILLA KOHTI KOKEMUSTA ARTIKKELIN KIRJALLISUUTTA S.10

Cant RP & Cooper SL. 2010. Simulation-based learning in nurse education: system-atic review. Journal of Advanced Nursing 66 (1), 3-15.

Cook DA, Hatala R, Brydges R, Zendejas B, Szostek JH, Wang A.T, Erwin PJ & Hamstra SJ. 2011. Technology-dnhanced simulation for health professions educa-tion: systemativ review and meta-analysis. Journal of American Medicine 306 (9), 978-988.

Lapkin S, Levett-Jones T, Bellchambers H & Fernandez R. 2010. Effectiveness of patient simulation Manikins in teaching clinical reasoning skills to undergraduate nursing students: A systematic review. Clinical Simulation in Nursing 6(6), e207–e222.

McCallum, Ness V & Price T. 2010. Exploring nursing students' decicion-making skills whilst in a Second Life clinical simulation laboratory. Nurse Education Today 21, 699–704.

Oh P, Jeon K & Koh M. 2015. The effects of simulation-based learning using standardized patients in nursing students: A meta-analysis. Nurse Education Today 35, e6–e15.

Rosenberg P, Silvennoinen M, Mattilla M-M, Jokela J & Ranta I. 2013. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Fioca. Otavan Kirjapaino, Helsinki.

Shin S, Park H-J, Kim H-J. 2015. Effectiveness of patient simulation in nursing educa-tion: Meta-analysis. Nurse Education Today 35(1), 176–182.

Valtioneuvosto. 2015. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategi-nen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. http://val-tioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTET-TY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82. Luettu 10.6.2016.

World Health Organization (WHO). 2013. Transforming and scaling up health pro-fession-als' education and training. World Health Organizations Guidelines 2013. http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/93635/1/9789241506502_eng.pdf. Luettu 10.6.2016.

Yuan H, Williams B, Fang J & Ye Q.2012. A systematic review of selected evi-dence on improving knowledge and skills through high-fidelity simulation. Nurse Education Today 32(3), 294–298.

TERVEYTTÄ LAPSILLE -ARTIKKELIN KIRJALLISUUTTA S. 8

Eskola S. 2016. Kahdeksanvuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus koulupäivän ai-kana. Lasten kuvauksia HEPCOM -hankkeessa. Pro gradu –tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos.

European Commission 2014. EU Action Plan on Childhood Obesity 2014-2020. http://ec.europa.eu/health/nutrition_physical_activity/docs/childhoodobesity_actionplan_2014_2020_en.pdf.

Karnik S. & Kanekar A. 2012. Childhood obesity: a global public health crisis. International Journal of Preventive Medicine, 3(1), 1-7.

OKM 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisu-uden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21.

Turunen O. 2016. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tiedonhankinta ja -käyttö: lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi teemana HEPCOM-hankkeessa. Pro gradu –tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos.

Täydellisen lähdeluettelon saa kirjoittajilta.

EHDOLLA KUNTAVAALEIHIN?Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n jäsenet, jotka ovat ehdolla kevään kuntavaaleissa, saavat seuraavaan lehteemme pienen ilmoituksen ilmaiseksi!

!

Pro terveys28

Liikkeen luovutus & työntekijä

T Y Ö L A I N S Ä Ä D Ä N N Ö N A B C

Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai sää-tiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Edellytyksenä on, että luovutettava taloudellinen yksikkö pysyy luovu-tuksen jälkeen samankaltaisena ja jatkaa liiketoimintaa. Silloin, kun työnantaja päättää ul-koistaa toimintojaan ja hankkii osto-palveluna aiemmin itse tuottamansa palvelun ilman, että sen seurauksena siirtyy työntekijöitä toiselle työnanta-jalle, ei tapahdu liikkeen luovutusta.

TYÖSUHTEET JATKUVATLiikkeen luovutuksella ei saa olla vai-kutusta työsuhteisiin. Työsopimuslais-sa on säädetty, että luovutushetkellä voimassa olevat työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät uudelle omistajalle. Liikkeen luovutus ei siis oikeuta uutta työnantajaa hei-kentämään työsuhteen ehtoja, eikä työntekijällä ole velvollisuutta allekir-joittaa uutta sopimusta. Jos työsuhde päättyy sen vuoksi, että työnantaja yksipuolisesti heikentää työsuhteen ehtoja, katsotaan työsuhteen päät-tyneen työnantajasta johtuvasta syystä. Työntekijä siirtyy ns. vanhana työntekijänä uuteen yritykseen ja voi vaatia samoja etuuksia uudelta työn-antajaltaan kuin, mitä hän sai en-nen luovutusta tai kohdistaa uuteen työnantajaan sellaisen palkkavaati-muksen, jonka olisi voinut kohdistaa aiempaan työnantajaansa. Lisäksi luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta työehtosopimus-kauden loppuun asti ja luottamusval-tuutettu pitää asemansa, jos luovutet-tu liike säilyttää itsenäisyytensä.

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN Laissa on säädetty myös työntekijän oikeudesta päättää työsuhde liik-keen luovutukseen. Työntekijä voi ir-tisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos on saanut tiedon luovutuksesta viimeisintään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos tieto luovutuksesta annetaan myö-hemmin, saa työntekijä irtisanoa työ-sopimuksensa päättymään luovutus-päivästä tai sen jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Näissä tilanteissa sopimuksen saa irtisanoa luovutuspäivänä niin, että se päättyy samana päivänä. Mikäli työntekijä kuitenkin jää työttömäksi käytettyään tätä oikeuttaan, katso-taan työttömyysturvan näkökulmasta työntekijän itse aiheuttaneen työsuh-teen päättymisen, ja hänelle pää-sääntöisesti määrätään karenssi. Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsuhdetta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella, vaan siihen tarvitaan työsopimus-laissa säädetty peruste. Irtisanomi-siin saa ryhtyä vain, jos työ vähenee olennaisesti ja pysyvästi liikkeen luo-vutuksen jälkeisistä taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudel-leenjärjestelyistä johtuvista syitä. Mikäli luovuttaja on irtisanonut työntekijän tuotannollisin ja taloudel-lisin syin ennen liikkeen luovutusta, koskee työsopimuslaissa säädetty takaisinottovelvollisuus myös luovu-tuksensaajaa. Uuden työnantajan on tarjottava työnhakijalle työtä, jos työntekijöitä tarvitaan takaisinotto-ajan kuluessa samankaltaisiin teh-täviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt

TOMÀS O’SHAUGHNESSYtyösuhdeneuvoja

Sote vaatii valppautta Sote-uudistuksen tavoitteet ovat hyvät: asiakas-lähtöiset, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Se, miten toimintojen muutokset vaikut-tavat henkilöstöön eri maakunnissa eri puolilla Suomea - jää nähtäväksi. Jokaisen on syytä olla valppaana ja osallistua jo alkuvuonna esivalmis-teluvaiheessa muutoksien valmisteluun. Jokainen sairaanhoitopiiri valmistautuu jo nyt soteen ja muuttaa organisaatioitaan. Uusimaakin pääsee vihdoin aloittamaan, kun hallitus linjasi, että Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit eivät voi itse tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon pal-veluita. Koko Uudenmaan alueella maakunta järjestää perusterveydenhuollon toiminnot kuten muualla Suomessa. Sotelakiluonnoksia on noin 800 sivua. Ak avan sairaanhoitajat ja Taja on antanut oman lausuntonsa lakiluonnoksiin. Tärkeimpiä kohtia ovat yt-lain toteutuminen henkilöstön osalta vä-liaikaishallinnon aikana, henkilöstön siirtyminen maakuntien palvelukseen, jatkuvan ammatillisen osaamisen varmistaminen ja henkilöstön riittä-vyys. Erityisesti on korostettu hoitotyön johtami-sen ja asiantuntijuuden merkitystä. Lakiluonnoksia tulee jatkossa lisää. Maa-kuntien muutosjohtajat valmistelevat asioita ja kiertävät eri puolilla Suomea kertomassa uu-distuksista eri maakunnissa. Seuraava kierros toteutetaan keväällä. Väliaikaishallinnon aikana päästään maa-kunnissa konkreettisiin muutosasioihin. Muutos-ten suunnittelua on seurattava tarkkaan ja otet-tava kantaa jokaisessa vaiheessa. Muutos on aina mahdollisuus – siis tarttu-kaamme innolla ja avoimin mielin myös tähän suureen muutokseen, joka vaikuttaa meihin jo-kaiseen.

Rauhallista ja piparkakun tuoksuista Joulua!

HELENA VERTANEN Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, puheenjohtaja

HALLITUKSENPUHEENVUORO

29Pro terveys

JÄRJESTÖASIAA

Joulun aikaan osa hoitotyön ammatti-laisista viettää aina jouluaan työmaalla. Itse suuntaan sukulaisteni luo Lappiin läppärin ja kirjakasan kera, toiveena saada gradun tutkimussuunnitelma vii-mein valmiiksi – ja rentoutua läheisten seurassa.Kun vuoden alussa läksin opiskelija-verkoston puheenjohtajaksi, en tiennyt mitä oli edessä. Vuosi on ollut erittäin antoisa. Opiskelijaverkosto järjestäytyi vuoden alussa ja olemme aktiivisesti pi-täneet blogia ja päivittäneet omaa face-book-ryhmäämme. Uusia tuulia koettiin viime kesänä, kun Taja muutti nimensä Akavan sai-raanhoitajat ja Taja ry:ksi ja näin myös sairaanhoitajaopiskelijat tulivat mukaan verkoston toimintaan. Opiskelijaverkos-to on ollut aktiivisesti mukana Akavan opiskelijatoiminnassa pop up -tapahtu-mineen. Myös ensimmäinen Akavan sai-raanhoitajat ja Taja ry:n haalarimerkki julkaistiin syksyllä. Kulunut vuosi Tampereella myös ter-veystieteen ainejärjestö Salusin kanssa on ollut antoisa ja vauhdikas. Alkuvuo-desta järjestimme ensimmäiset vuosi-juhlamme ja vuoden aikana Salusiin on liittynyt ennätysmäärä uusia jäseniä!

Minna Klemettilä järjestöpäälliköksiSairaanhoitaja, TtM Minna Klemettilä on Akavan Sairaan-hoitajat ja Taja ry:n tuore järjestöpäällikkö. – Aloitin tehtävässäni 11. marraskuuta, Klemettilä kertoo. Järjestöpäällikön tehtävä on liitossa uusi ja sen tärkein sisältö tulee olemaan järjestöpalveluiden koordinointi ja kehittäminen. Koulutukseltaan Klemettilä on sairaanhoitaja, työnoh-jaaja ja terveystieteiden maisteri. – Minulla on monipuolinen työkokemus sosiaali- ja terveysalalta sekä yksityiseltä, julkiselta että kolmannelta sektorilta. Ikääntyneiden hoito ja palvelut sekä työ-hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat minulle erityisen tärkeitä, Klemettilä kertoo. – Odotan innolla yhteistyötä kanssanne, ja toivotan nyt kaikille mukavaa joulun alusaikaa.

Vuoden vaihteen jälkeen opiskelija-verkostoon valitaan jälleen uusi hallitus tammikuun vuosikokousristeilyllä, jossa on luvassa myös worksoppeja, Tallin-nan tutustumista, juhlimista ja tietenkin muihin verkoston jäseniin tutustumista. Toivonkin mahdollisimman monen ver-koston jäsenen tulevan mukaan risteilyl-le ja jos innostusta riittää hallituksessa on aina tilaa uusille kasvoille. Tulevanakin vuonna järjestökentäl-lä riittää tekemistä! Myös sote herättää pohdintaa, kuinka tulevaisuudessa sosi-aali- ja terveysalojen perustutkintoja ke-hitetään tulevan työelämän tarpeisiin? Toimivat tiimit ovat onnistuneiden jär-jestöjen peruskiviä. Kuluneesta vuodes-ta ja ansiokkaasta työpanoksestaan ha-luan kiittää Salusin superpoppoota.

Rentouttavaa joulunaikaa ja ihanaa uuttavuotta!

SINA NORDMANOpiskelijaverkoston puheenjohtaja

Kohti vuotta 2017

7.–9.6.2017 / Turun Messu- ja kongressikeskus

VANHUUS 100-VUOTIAASSA SUOMESSA

GER

ON

TOLO

GIA

2017

Joulua valmistellaan ja hartaasti odotetaan Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa sairaa-lassakin. Jäin eläkkeelle sairaalan johtava-na ylihoitajana 30 vuoden työrupeaman jälkeen. Sinä aikana Suomen psykiatrinen samoin kuin oikeuspsykiatrinenkin hoito lä-pikävivät suuren muutoksen. Vielä 1980-luvulla kriminaalipotilaiden hoidon kustannuksista vastasi valtio eikä hoidolta odotettu paljoakaan tuloksia. Ny-kyisenkaltaisia hoitomuotoja ei ollut ja hoito-ajat muodostuivat yleensä pitkiksi. Niuvan-niemen sairaalassa on kuitenkin aina pidetty hyvää huolta potilaista. Hoito on ollut paras-ta mahdollista käytettävissä olevien resurs-sien ja tietotaidon puitteissa. Vielä 1980-luvulla ei ollut olemassa vai-kuttavia hoitoja kuntoutusmuotoja, vaan hoito oli lähinnä säilyttävää. Vähäistä iloa ja toivoa toivat vuoden kiertoon liittyvät juh-lat, erityisesti joulu. Jouluaattona sairaalan koko johtoryhmä kiersi aamukahdeksasta al-kaen kaikki osastot toivottaen hyvää joulua kädestä pitäen jokaiselle, niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Joulukierron juhlavuutta korosti mukana kulkenut sairaalan kuoro ja kierron jälkeen juodut joulukahvit.

Sairaalassa oli ennen joulua potilaille oma ohjelmallinen hoitajien järjestämä jou-lujuhla. Myös kaikki esiintyjät olivat henki-lökuntaa ja ohjelmia saatettiin harjoitella viikkokausia. Potilaat olivat yleisönä kuin teatterissa. Uusien neuroleptien tulo loi pohjan aktiivisemmalle hoito-otteelle ja samoihin aikoihin 1990-luvun alussa hoidon kustan-nusvastuu siirtyi kunnille. Potilas otettiin mukaan hoitoonsa aktiiviseksi toimijaksi. Potilaskeskeisyys tuntui joulunvietossakin: joulujuhlastakin tuli yksi potilaita aktivoiva tekijä. Nykyään joulujuhlan ohjelman esittä-vät potilaat itse ja hoitajilla on vain ohjaava rooli. Sairaala ostaa kuitenkin ammattinäyt-telijöiltä työnoh jausta hoitajille. Jouluun liittyy Niuvanniemessäkin paljon muuttumattomia perinteitä. Valaistu joulu-kuusi ilmestyy pihaan joka vuosi, samoin pitkät havukranssit ovenpieliä koristamaan. Johtoryhmän joulukiertokin on säilyt-tänyt paikkansa, mutta vain leppoisana joulutervehdyksenä viimeisenä työpäivänä ennen joulua. Potilaat eivät enää tule joulujuhlaan kuin teatteriin, mutta yhteistä kokemuksellisuutta on muuten tarjolla. Sairaala on kutsunut vuo-

den mittaan ulkopuolisia esiintyjiä ja taiteli-joita kertomaan omasta elämästään ja omis-ta selviytymistarinoistaan. Viimeisen vuoden aikana sairaalassa on vieraillut esimerkiksi kirjailijat Tuomas Kyrö ja Antti Heikkinen, tanssitaiteilijat Aira Samulin ja Jorma Uoti-nen sekä Mielenterveysseuran Pirkko Lahti. Potilaat ja esiintyjät ovat jakaneet kokemuk-siaan vilkkaasti yhdessä.

OSMO VUORIOJohtava ylihoitaja (emeritus), Niuvanniemen sairaala

Joulu tulee suljetuimpaankin laitokseenJoulu tulee suljetuimpaankin laitokseen

"POTILASKESKEISYYS TUNTUI JOULUNVIETOSSAKIN: JOULUJUHLASTAKIN TULI YKSI POTILAITA AKTIVOIVA TEKIJÄ."

Jouluaattoaamuna noin klo 5.30 alkoi käy-tävillä kuulua kuorolaulua. Sairaanhoitajien juhla-asuihin sonnustautunut kuoro julisti joulun alkaneeksi. Kuoro kiersi esiintymässä kaikilla osastoilla. Sairaalan alueella asuva henkilökunta oli moninaisin tavoin valmistel-lut erilaisia joulukoristeita juhlistamaan sai-raalan tiloja. Paljon luovuutta ja kekseliäi-syyttä käytettiin koristeiden valmistuksessa ja materiaaleissa. Koristeina oli mm. olki-himmeleitä, kuusenhavuseppeleitä, erilaisia tonttu-ukkoja, joiden luistelualustana toimi mm. lasilla päällystetty vanhanajan gramo-foni. Tunnelmaa lisäsi kipsistä valmistettu kirkko, jouluseimi paimenineen ja itse valetut kynttilät. Lisäksi jokaiselle potilaspöydälle asetettiin sorvattu, punainen kynttilänjalka, joka somistettiin wc-paperiliuskasta leikatul-la röyhelömansetilla. Päivittäisten aamutoimien jälkeen osas-tolla alkoi päivätilaisuus, jossa jouluevan-keliumin luki joku henkilökunnan lapsista. Lisäksi monet soittotaitoiset henkilökuntalai-

set esittivät taitojaan musisoiden. Tärkeää oli myös, että koko henkilökunta kuunteli radiosta joulurauhan julistuksen yhdessä po-tilaiden kanssa. Myös sairaalan keittiössä varauduttiin joulujuhlan viettoon. Tarjoiluun kuuluivat monenlaiset jouluiset ruoat ja leivonnaiset. Sairaala oli tuolloin lähes omavarainen ruu-an suhteen. Joulukinkut tulivat omasta sika-lasta, puutarhasta saatiin vihannekset ja pe-runat. Itse myös valmistettiin pihan antimista omena- ja marjamehut sekä erilaiset hillot.

ARKIHUOLESI KAIKKI HEITÄ – muisteloita sairaalan joulusta

JOULUMUISTOJA 1950-1960-LUVUILTA

Maito tuotiin läheisestä meijeristä. Sairaa-lan keittiön henkilökunta valmisti myös koti-kaljan, viilin, piimän ja kerman. Ainoastaan voi kirnuttiin ja tuotiin valmiina meijeriltä. Sii-täkin sairaalan keittiöllä valmistettiin pieniä voinappiannoksia. Aattoiltana klo 18.00 alkoi henkilökun-nan oma joulujuhla. Siihen osallistui koko sairaalan henkilökunta perheineen. Oh-jelmassa oli jouluevankeliumi, musiikkia

ja runonlausuntaa. Lopuksi tuli joulupukki tervehtimään henkilökuntaa. Tämän tilai-suuden jälkeen joulupukki jatkoi osastoille ja kävi toivottamassa hyvää joulua jokaisen potilaan luona jakaen henkilökunnan lahjoit-tamia joulupaketteja. Pukiksi oli perinteen mukaan määrätty joku vanhimman sairaan-hoitajakurssin oppilaista. Juhlan jälkeen osaston henkilökunta kävi vielä yhdessä ylilääkärin kanssa kätellen tervehtimässä oman osaston potilaat. Joulun juhlapyhinä myös omaiset saivat vierailla potilaiden

luona vapaasti. Muina ajankohtina vierai-luajoista pidettiinkin sitten tiukasti kiinni. Sairaalan jouluun valmistauduttiin pit-kään perinteitä vaalimalla. Sattuipa kerran niinkin, että joulunajan lapsi ei syntynyt omin avuin äitinsä kohdusta. Valmistelujen jälkeen synnyttävä äiti kuljetettiin kolisevalla hissillä 5. kerroksessa olevaan leikkaussaliin juuri henkilökunnan oman joulujuhlan olles-sa meneillään. Ylihoitaja tuohtui tästä häirit-sevästä metelistä ja nuhteli synnyttävää äitiä saattavaa yliyökköä joulurauhan rikkomises-ta. Kukaan, kun ei ollut hänen yli 20-vuoti-sen ylihoitajan uransa aikana rikkonut tätä joulurauhaa. Nuhtelun jälkeen ylihoitaja oli sitten jatkanut puhutteluaan rauhallisesti to-deten; ”Työnsin äsken käteni taskuuni ja löy-sin sieltä wc-paperiliuskanpalan, jossa luki: ”Muista toivottaa yliyökölle hyvää joulua!” Ilmeisesti näin ylihoitaja pyysi anteeksi yliyö-hoitajalta, kun muisti rauhallisen joulumielen omalta osaltaan. Joulun aika herkisti myös potilaat muiste-luihin. Muistan eräänä jouluna yövuorossa seisahtuneeni vanhemman miehen vuoteen viereen. Hän oli muistellut omaa sodanai-kaista neljän vuoden vankileirikokemustaan ja tunnelmiaan paluusta takaisin kotimaan kamaralle. Tämä koko kokemus oli ollut suuri lahja, josta oli ammennettu oppia koko elä-män ajan. Sairaanhoitajan ammatissa vapaat py-hät eivät ole itsestäänselvyys. Sairaalan joulutkin ovat erilaisia. Aina kiireisenä het-kenä ei edes ehtinyt ajatellakaan koko jou-lun asiaa. Jossain sisällä se joulun tunnelma kuitenkin oli ja siten työvuorot erilaiset kuin arkena. muistelemassaMARTTA SAARISeniorisairaanhoitaja / osastonhoitajaSeinäjoki

"KUKAAN, KUN EI OLLUT HÄNEN YLI 20-VUOTISEN YLIHOITAJAN URANSA AIKANA RIKKONUT TÄTÄ JOULURAUHAA."

Yhtenäisillä käytännöillä tuloksiin Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen parhaaseen mahdolliseen tutkimusnäyttöön perustuen on edellytys turvalliselle ja laadukkaalle hoidolle. Tällöin potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa asuin- tai hoitopaikasta riippumatta.

Onnistumisen edellytyksenä on tiedon muuttaminen tavaksi toimia. Kuinka toimimme huomenna vaikuttavasti, ja mitkä ovat mittarimme? Tässä työssä hoitotyön johtaja ja esimies ovat ratkaisevassa roolissa. III Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium tarjoaa vankkaa tietoa näyttöön perustuvan toiminnan johtamisesta, mittareista ja etenkin tuloksista.

Järjestäjät Pääyhteistyökumppani

Juha Kinnunenprofessori, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja

Hyvä, toimiva johtaminen

Päivi RissanenVTT, tutkija, MTKL

Toiminnan arviointi ja tulokset potilaan näkökulmasta

Kristiina JunttilaTtT, dosentti, HUS

Toiminnan laatu, tulokset ja johtaminen

Keynote-puhujat

15.2.2017 Helsinki, Kalastajatorppa

III Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan

symposium

Symposiumin ilmoittautuminen ja hinta: sairaanhoitajat.fi/koulutus Ilmoittaudu 30.1.2017 mennessä. Seuraa tapahtumaa Twitterissä, #nptsymp

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon www.hotus.fi

Yhtenäisillä käytännöillä

tuloksiin

HYVÄÄ JOULUNAIKAA JA ONNELLISTA VUOTTA 2017

Documents

TEEMA: DIGITALISAATIO JA ETIIKKA · kajota, Muukka painotti. – On kokemus-näyttöä siitä, että verkkopalveluista on hyötyä. Mielenterveystalo.fi –palvelussa on avoimien