TEEMA - portal.savonia.fi · korkeakoulutus koetaan kiinnostavaksi, ja kunhan tiedetään mitä iso - ... sen baletin suosio on Suomessa suuri, ja opettajista on tällä hetkellä

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013

Syntisen hyvääSIVU 6

Sähköautosta silkkikauppiaaseen – Savonia komeasti esillä MatkuksessaSIVU 8

Valttina kansainvälinen viinitutkintoSIVU 13

TEEMA

2 1 / 2013 Savonian Sanomat

PÄÄKIRJOITUS

KEVÄÄN AIKANA ON tuntunut, että koulutus on ollut hyvin mo-nella tavalla esillä eri yhteyksissä ja eri medioissa. On eletty eri kou-lutusasteiden yhteishaut, ja eten-kin ammattikorkeakoulusektoril-la on mietitty koulutusvastuiden ja hakujärjestelmien uudistumis-ta. Hakijamäärien voimakas kas-vu niin Savoniassa kuin koko am-mattikorkeakoulusektorillakin oli iloinen uutinen, joka kertoo kor-keakoulutuksen vetovoimasta nyky-Suomessa.

MYÖS TUTKIMUKSIA on julkais-tu koulutukseen liittyen eri taho-

jen toimesta. T-Median julkaisema Kun koulu loppuu -tutkimus ilmes-tyi maaliskuussa, ja Taloustutkimuksen toteuttama Korkeakoulujen imago -tutkimus huhtikuussa. Tutkimusten valossakin tarkasteltuna korkeakoulutus koetaan kiinnostavaksi, ja kunhan tiedetään mitä iso-na halutaan tehdä, on myös sopivan koulutuksen löytäminen helpom-paa. Koulutus ei siis ole irrallinen kokonaisuus, vaan jo koulutukseen hakeuduttaessa tehdään paljon pohdintaa tulevaisuudessa odotta-vaan työelämään liittyen.

Savonian osalta onkin ollut ilo huomata, että yhä useammin koulu-tuksesta kertovat aiheet liittyvät myös työelämän edustajiin. Harvoin projekteja tehdään enää mielikuvitusyrityksille, vaan tekemisessä on aito työelämäläheinen ote. Tämä näkyy myös tämän lehden sisällössä, jossa projekteissa mukana olleet opiskelijat korostavat aidon teke-misen mielekkyyttä ja merkitystä. Olkoon kyse sitten elokuvan ensi-iltatilaisuuden järjestämisestä tai energiatutkimuskeskuksen suun-nittelusta, palaute on aina samansuuntainen - työelämäläheisyydelle on aito tilaus olemassa.

PETTERI ALANKO

PÄÄTOIMITTAJA

05/13

TÄRPIT

SYKSYSeuraava Savonian Sanomien numero ilmes-tyy syksyllä 2013.

KESÄN JA SYKSYN 2013 HAUT

� tammikuussa 2014 alkavaan suomenkie-liseen koulutukseen hakuaika on 16.9.- 1.10.2013

� Savonian koulutustarjonta: www.savonia.fi

Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2013. Lehteen on koottu uuti-sia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuo-den ajalta.

Koulutus osana suurempaa suunnitelmaa

Pääkirjoitus

Savonian Sanomat 1 / 2013 3

SISÄLTÖ 1/2013

JULKAISIJA

Savonia-ammattikorkeakoulu

PL 6 (Microkatu 1)

70201 Kuopio

puh. (017) 255 6000

[email protected]

www.savonia.fi

PALAUTTEET

[email protected]

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1/2013

PÄÄTOIMITTAJA

Petteri Alanko

TOIMITUSKUNTA

Petteri Alanko, Jouni Vornanen,

Maija Välijärvi, Minna Husso

ULKOASU JA TAITTO

Minna Husso

KANNEN KUVA

Minna Husso

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA

www.savonia.fi/ss

KIRJAPAINO

Offsetpaino L. Tuovinen Ky

ISSN 1797-8939 (painettu)

ISSN 1797-8947 (verkko)

ISSN-L 1797-8939

10

8

22

2 PÄÄKIRJOITUS

5 KÄRKITOSSUILLA KOHTI AMMATTIA

6 TEEMA SYNTISEN HYVÄÄ

7 KOULUTUS NÄKYY JA TUNTUU

8 TEEMA SÄHKÖAUTOSTA SILKKIKAUPPIAASEEN – SAVONIA KOMEASTI ESILLÄ

MATKUKSESSA

10 8-PALLO-ELOKUVAN MAAILMAN ENSI-ILTA TOTEUTETTIIN HERKUTELLEN

12 ENERGIATUTKIMUSKESKUSTA LUOMASSA

13 TEEMA VALTTINA KANSAINVÄLINEN VIINITUTKINTO

14 YRITYSKYLÄ EUROOPAN PARAS OPPIMISYMPÄRISTÖ

15 SAVO DESIGN

18 TEEMA OPINNÄYTETÖITÄ SAVONIASSA

20 MEIJÄN LUVALLA RUOTSIIN

22 MUOTOILULLA PAREMPAA PALVELUA

24 TYÖELÄMÄLÄHEISET TARINAT LÖYDÄT AULA-SIVUSTOLTA

26 UUTISKATSAUS 1/2013

30 SAVONIA VIE MATKAILUTIETOUTTA KIINAAN


Klassisen baletin lehtori Virve Varjos

pitää tärkeänä taiteen ja yhteiskunnallisten

teemojen yhdistämistä.


TEEMA

TYÖSTETTÄVÄ TEOS on Varjoksen ko-reografia Burnout fairies, joka sai ensi-iltansa huhtikuussa Venäjällä. Tuolloin opiskelijat ja baletin opettaja Paula Sa-losaari suuntasivat Dance open -tapah-tumaan, joka kokosi 17.–23.4. baletin- opiskelijoita ympäri maailmaa Pietariin.

Opiskelijat pääsivät osallistumaan baletin mestarikursseille, esiintymään gaalaan ja näkemään huippuammatti-laisten esityksiä. Savonialaisten esit-tämä koreografia pohjautuu Prinsessa Ruususen tarinaan; nyt haltijattaret to-sin ovat kyllästyneet taikomaan maa-ilmaa, jossa hyvyys on käynyt vähiin.

– Saatamme erottua muista esityksis-tä aika hauskasti. Pietarissa tulee ole-maan todella hyviä tanssijoita, joten on jännittävä nähdä muiden taso. Meille opiskelijoille tämä on sellainen once in a lifetime -tilaisuus, tiivisti Salla-Maaria Mustonen opiskelijoiden tun-nelmat ennen matkaa.

– Halusin tässä koreografiassa yhdis-tää eri tanssilajeja, koska meidän opis-kelijamme osaavat klassista balettia, jazztanssia ja nykytanssia. Burnout fai-ries -teoksessa on sekä baletin että jaz-zin aksentointia ja liikekieltä, kuvailee Virve Varjos.

Myös koreografian musiikki yhdis-telee taidelajeja, sillä pianisti Jacques Loussier soittaa nauhalla Bachia kuin jazzia konsanaan.

Tanssilla voi vaikuttaa yhteiskunnassa

Virve Varjokselle on pedagogina ja ko-reografina tärkeää yhdistää taide ja yh-teiskunnalliset teemat. Burnout fairies -koreografian haltijattaret ovat masen-tuneet maailmassa vallitsevan tilanteen vuoksi. Varjoksen edellisessä koreogra-fiassa, Silkkikauppias Salamud -tans-sisadussa, näkyi teemana erilaisuuden hyväksyminen.

– Salamudissa samalle keitaalle mahtui monennäköistä väkeä. Siellä

oli niin silkkikauppiaita, rosvoja kuin kamelejakin. Kun ensin tarpeeksi säh-lättiin, kaikki tulivat lopulta keske-nään toimeen, Varjos hymyilee.

Salla-Maaria Mustonen, Piia Lehto, Isabel Coloma ja Janna Loukas tanssi-vat myös Silkkikauppias Salamudis-sa. Virve Varjoksen mukaan tämä antaa hyvän kuvan ohjelmistosta, jota klas-sisen baletin puolella Savoniassa tans-sitaan; opiskelijat pääsevät mukaan te-kemään niin koko illan esityksiä kuin Burnout fairies -teoksen kaltaisia lyhyi-tä koreografioita.

– Tällaisessa pienessä koreografiassa ajatuksen on oltava kirkas, jotta nel-jään minuuttiin saa sisällytettyä sekä taitoa että sisältöä. Esitys on kuin pie-ni runo, jossa jokainen sana on tärkeä. Salamud-esityksessä opiskelijat saivat puolestaan tanssijan työn lisäksi koke-muksen lapsiyleisölle esiintymisestä.

Silkkikauppias Salamudin näki tam-mikuussa lähes tuhat kuopiolaista lasta. Etenkin ensimmäisen vuoden tanssin-opettajaopiskelijoille esitys teki myös monialaisen OIS-produktion konkreet- tiseksi, sillä tanssisadun puvuista, koruista ja graafisesta ilmeestä vastasi-vat Kuopion Muotoilu-akatemian opis-kelijat opettajiensa johdolla.

Klassisen baletinopettajista on pula

Balettitanssijalta ja tanssinopettajalta vaaditaan muuntautumiskyvyn lisäksi äärimmäisiä teknisiä taitoja, joiden har-joittelu kestää vuosia. Esimerkiksi kai-killa Dance open -tapahtumassa muka-na olleilla tanssinopettajaopiskelijoilla on vähintään 15 vuotta kestänyt baletti- tausta ennen kuin he edes aloittivat neljä vuotta kestävät ammattiopinton-sa Savoniassa.

– Koulutukseemme pyrkivät ovat todella kovatasoisia tanssijoita. Edes baletin terminologiaa ja teoriaa ei pys-ty oppimaan neljän vuoden aikana,

vaikka opiskelijalla muutoin olisi vah-va tanssitausta muiden lajien parista. Baletin opettajan on tunnettava lajin perinne ja osattava soveltaa omat näke-myksensä sekä pedagogisesti että tai-teellisesti, lehtori Virve Vajos kuvailee.

Vaativuudesta huolimatta klassi-sen baletin suosio on Suomessa suuri, ja opettajista on tällä hetkellä pulaa. Musiikin ja tanssin yksikköön tulee jatkuvasti tanssinopettajakyselyjä, ja kaikki ammattiin valmistuneet työllis-tyvät nopeasti eri puolille maata.

Teksti, kuvat ANNA-MARIA PEKKINEN

Villasukat vaihtuvat kovakärkisiin balettitossuihin ja muhkeat tyllihameet sujahtavat

trikoiden päälle. On vielä varhainen aamu Kuopion Musiikkikeskuksen tanssisalissa, kun

Savonian tanssinopettajaopiskelijat Salla-Maaria Mustonen, Piia Lehto, Isabel Coloma ja

Janna Loukas aloittavat harjoitukset klassisen baletin lehtorin Virve Varjoksen johdolla.

KÄRKITOSSUILLA KOHTI AMMATTIA


TEEMA

TEEMANA OLI SEITSEMÄN kuolemansyntiä. Opiskelijat työs-tivät neljä menua. Syntyi Vätyksen, Salarakkaan, Naapuri-kateuden sekä Kadotuksen menut.

ESIMERKIKSI SALARAKKAAN menussa tarjottiin ensin alku-leikki, sitten kuumia tunteita ja lopuksi lemmenpesää. Kaik-kien menujen aineosat olivat huolella valittu: salarakkaalle tarjottiin lemmenhalua nostattavia aineita, vätykselle puo-lestaan vireystasoa, herkullisuudesta tinkimättä.

LEHTORI JARI LINDÉN kertoo, että suosituimmaksi osoittau-tui Salarakkaan menu. Alkuruokana oli tulinen tomaatti-keitto ja parmesan-keksi. Marinoitu kana, kasviksilla höys-tetty kermakastike sekä tuorepasta muodostivat herkullisen pääruuan.

– Vastaanotto oli tänä vuonna jännittävän odottava, kos-ka viime vuoden (Viimeinen lounas) perusteella asiakkaat tiesivät odottaa pop up -ravintolaa. Suurin osa Viimeisessä lounaassa asioinneista kävi tänä vuonna uudestaan ja he toivat mukanaan paljon uusia asiakkaita.

POP UP -RAVINTOLASSA KÄVI Savonian henkilös-tön lisäksi opiskelijoita sekä yritysten ja Savonian yhteistyökumppaneiden edustajia. Herkkuja kävi maistelemassa myös arvovieraita kuten Kuopion

hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, Suomen ortodoksisen kirkon johtaja arkkipiispa Leo ja Savon Sanomien päätoi-mittaja Jari Tourunen.

LEHTORI SEIJA MÄKI muistuttaa yhdestä erikoisuudesta: Ylensyöjän menusta. Jos asiakas jaksoi syödä kolme me-nuuta kokonaisuudessaan, tuli neljäs kaupan päälle.

– Lopulta löytyi kaksi ylensyöjää, jotka tarttuivat tarjouk-seen. He söivät siis yhdeltä istumalta kaikki ruokalistan 12 annosta sekä leivät ja juomat päälle. Urakka vei noin kaksi tuntia, mutta kaikki maistui viimeistä murua myöten.

OPISKELIJAT SAIVAT TYÖSKENTELYSTÄ runsaasti hyvää pa-lautetta. Onnistumisesta kertoo paljon se, että 90 prosenttia pöydistä oli varattu ennen ravintolan avaamista. Neljän päi-vän aikana ravintola palveli noin 300 asiakasta. Teemaravin-tolassa tarjoiltiin 900 ruoka-annosta.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuvat MINNA HUSSO

Voiko synnit tehdä syötäviksi? Savonia-ammattikorkeakoulun ensimmäisen

vuoden restonomiopiskelijat perustivat teemaravintolan ”Viettelys – Syntisen

hyvää”. Pop up -ravintola sijaitsi Kuopion Microkadun kampuksella.

SYNTISEN HYVÄÄ

Myös arvovieraille maistui syntisen hyvä ruoka.


MEITÄ AMMATTIKORKEAKOULUN toimijoita usein muistutetaan siitä, että olemme koulutusorganisaatio. Joskus yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on jopa niin aktiivista ja näkyvää, että halutaan varmistaa koulutuksen rooli ammattikorkeakoulun arjessa ja kehitystyössä. Uutta strategiaa kirjoittaes-samme huomasimme, että meille itsellemme koulutustehtävän keskeinen rooli on niin itsestään selvä, että sitä ei aina huomata erikseen nostaa tar-peeksi esille.

MEITÄ YMPÄRÖIVÄLLE yhteiskunnalle koulutustehtävämme pitäisi kyllä näkyä ja tuntua. Savoniassa aloittaa joka vuosi yli 1 000 uutta opiskelijaa. Näistä suuri osa on nuoria, mutta myös aikuisopiskelijoiden määrä lasketaan sadoissa. Hakijoita Savoniaan oli tämän kevään yhteishaussa yhteensä lähes 10 000, eli erittäin merkittävä määrä nuoria ja aikuisia on pohtinut löy-tyykö heidän tuleva koulutuspaikkansa Savoniasta.

HIENOA ON OLLUT SEURATA myös sitä kehitystä, mikä eri oppimismuotojen osalta on tapahtunut. Kysyntää ja tarjontaa on pystytty entistä aktiivisem-min yhdistämään, josta erimerkkinä yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa tarjottavat kesäopinnot. Opiskelu ei siis välttämättä päätykään vap-puun, eikä toisaalta rajoitu yksittäisiin fyysisiin paikkoihin tai paikkakuntiin.

KOULUTUSTEHTÄVÄMME NÄKYY meitä ympäröivälle yhteiskunnalle muutoin-kin kuin valmistuvina opiskelijoina. Opetuksen kehittyessä entistä työ-elämäläheisemmäksi, syntyy näitä positiivisia kohtaamisia yhä useam-min. Monet ovat päässeet nauttimaan mm. musiikin ja tanssin koulutuksen osana järjestetyistä produktioista, jotka toteutetaan työelämäläheisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Myös erittäin monen terveydenhuollon asiakkaan hoitotilanteessa on ollut harjoittelija mukana, niin oppimassa kuin auttamassakin. Vastaavia kohtaamisia löytyy kaikilta koulutusaloilta. Myös opinnäytetyö on näkyvä osa koulutusta, joka parhaimmillaan muuttaa iso-jenkin organisaatioiden toimintaa.

YHTEENVETONA voisi todeta Savonian olevan paitsi koulutusorganisaa-tio, tuo se koulutuksen myös osaksi alueen elinkeinoelämää ja asukkaiden arkea. Ollaan ylpeitä tästä voimavarasta, ja tehdään yhdessä koulutuksesta yhä luontevampi osa menestyvää maakuntaa.

VELI-MATTI TOLPPI

REHTORI

Koulutus näkyy ja tuntuu

REHTORILTA


SÄHKÖAUTOSTA SILKKIKAUPPIAASEEN – Savonia komeasti esillä Matkuksessa

OPISKELIJOILLE PÄIVÄ oli erilainen, mutta mieluinen pesti.

– Tällä alalla pitää olla esillä kun ol-laan asiakaspalvelun ammattilaisia. Se kuuluu olennaisesti tähän hommaan, kuvailee restonomiopiskelija Annika Järvinen. Alkoholittomat mehudrin-kit jäämurskan kera valmistuivat tar-jolle käden käänteessä ja hurmaavan hymyn kera.

– Tavoitteena on esitellä koulutus-ta potentiaalisille opiskelijoille, mut-ta myös laajemmin kaupunkilaisil-le, kertoo matkailu- ja ravitsemisalan koulutus- ja kehittämispäällikkö Kai-sa Aninko. Mehubaarin suosio kertoo alan suosiosta laajemminkin.

– Yläkouluikäisten keskuudessa on selvitetty kiinnostavimpia koulutusalo-ja ja matkailu- ja ravitsemisala keikkuu siellä kärjen joukossa, Aninko toteaa.

Yhä ylös kiipeää

Sosionomiopiskelija Tiina Puurusen otsalla helmeilevät hikikarpalot, sil-lä lapsille suunnatun seikkailuradan alkulämmittely nostaa hien pintaan myös ohjaajille.

– Tämä on tosi kiva, erilainen kou-lupäivä, Puurunen toteaa.

TARJOLLA OLI tietokilpailu, tasapainoi-lua, kiipeilyä sekä salaperäinen luola. Kävijöitä riitti tasaiseen tahtiin.

– Lapsia kiinnostaa tämä touhuami-nen ja aikuiset ovat kivasti kyselleet koulutuksestamme.

TIINA PUURUNEN kokee olevansa lasten kanssa omassa elementissään.

– Kyllä lasten ja nuorten parista löy-tyy tuleva ammattini, se voisi olla vaik-ka lastensuojelu- tai nuorisotyötä.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

– Kyllä ovat kommeita, kuului ihas-tuneita huokauksia yleisön joukosta tekniikan alan esitellessä sähkömoot-toripyörää ja ajosimulaattoria.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN yh-teistyökumppani Lekasteel Oy:n yrittäjä Eero Lehto hyppää ajosimulaattoriin ja päristelee halki todentuntuisten maise-mien.

– Me on kehitetty ajosimulaattorin idea ja vastattu mekaniikasta, Savonial-ta on tullut elektroniikka ja ohjelmisto, Lehto summaa.

PROJEKTIIN ON osallistunut iso joukko opiskelijoita tekniikasta aina muotoi-luosaamiseen saakka.

– Opiskelijoille tämä on ollut hyvä tilaisuus oppia aidossa ympäristössä. On ollut tosi mielenkiintoinen ja käy-tännön läheinen projekti, tuumaa opis-kelija Marko Nevalainen.

YHTEISTYÖN TULOKSENA syntynyt ajo-simulaattori tuotteistetaan valmiiksi tuotteeksi asti. Tulevaisuudessa simu-laattoria voidaan hyödyntää esimerkik-si autokoulujen opetuksessa.

Tulevaisuuden energiaa

– Me on muun muassa testattu, että kauanko tällä kestää ajaa ja millaisis-sa olosuhteissa, kuvaa energiateknii-kan alan opiskelija Oona Vuorimo räis-kyvänoranssin sähköauton kupeella. Auto herätti kauppakeskuksessa an-saittua kiinnostusta ja ikkunoista kurk-kijoita riitti.

MYÖS ENERGIATEKNIIKAN ala kirvoit-ti kyselyitä.

– Itse valitsin alan siksi, että se kuu-losti mielenkiintoiselta ja on tulevai-suuden ala. Uusiutuva energia on huo-misen juttu, Oona Vuorimo summaa.

Houkuttelevan punaiset suudelmadrinkit ja tummanpuhuvat mustikkashotit

maistuivat Matkuksen kauppakeskuksen kävijöille, kun Savonia-ammattikorkeakoulu

esitteli osaamistaan helmikuun lopulla. Tarjolla oli sekä maistuva että näyttävä

kattaus opiskelijoiden osaamisesta eri aloilta.

Teksti ANNE HEIKKINEN, KANTTI.NET Kuvat MINNA HUSSO

TEEMA



YHTEISKUNNALLISESTI puhutteleva elo-kuva perustuu kuopiolaisen poliisin ja Savonia-palkitun kirjailijan Marko Kilven vuonna 2011 ilmestyneeseen romaaniin Elävien Kirjoihin. Eloku-van pääosissa nähtiin mm. Jessica Gra-bowsky, Eero Aho, Pirkka-Pekka Pete-lius ja Mikko Leppilampi.

Savonia juhlien tuottajana

Ohjaaja Aku Louhimiehen, tuottaja Marko Antilan ja koko muun eloku-van työryhmän naamat olivat yhtä au-rinkoa, kun he hyväntuulisina antoivat haastatteluja elokuvan lehdistötilaisuu-dessa Kino Kuvakukon aulassa. Kuinka hienon ensi-iltatilan ja tunnelman sa-vonialaiset opiskelijat olivatkaan heille luoneet! Itse elokuvanäytöksen jälkeen juhlavieraat saivat nauttia ensi-iltajuh-lista viihderavintola Ilonassa.

PIRKKA-PEKKA PETELIUS ei malttanut olla ottamatta kolmesti lisää 8-pallo-

muffinsseja, Mikko Leppilampi valo-kuvasi ahkerasti kännykkäkamerallaan opiskelijoiden puvustamaa narikka-henkilökuntaa, ja tuottaja Marko An-tila ihasteli ohjaaja Aku Louhimiehen kanssa Kino Kuvakukon sisustusta.

ENSI-ILTAPÄIVÄÄN mahtui lisäksi maail-man suurimman 8-pallon lumirakennus opiskelijoiden Winterfest-opiskelijata-pahtumassa, jossa lumesta rakennettu biljardipallo oli saanut kuorrutuksen-sa tuhkasta.

Osaamista matkailu- ja ravitsemisalan sekä kulttuurialan opiskelijoilta

Mukana projektissa olivat Savonian si-sustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoi-lun, vaatetusmuotoilun sekä hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmat. Pu-kusuunnittelusta vastasi keväällä 2013 valmistuva vaatetusmuotoilun opiske-lija Suvituuli Wallendahr.

8-pallo-elokuvan maailman ensi-ilta toteutettiin herkutellen

8-pallo-elokuvan maailman ensi-ilta toteutettiin herkutellen

Aku Louhimiehen ohjaama 8-pallo-elokuva

sai maailman ensi-iltansa Kuopion Kino Kuvakukossa

19.2.2013. Savonian opiskelijat ja henkilökunta olivat merkit-

tävässä roolissa suunnittelemassa ja toteuttamassa tyylik-

käästi ja herkullisesti toteutettua tilaisuutta.

Teksti ANJA LAPPI-HAUTAMÄKI Kuvat JENNY MARKKULA


– Asuilla oli tarkoitus luoda tunnel-maa elokuvateatteriin ja niiden kanta-vana teemana oli vanhan ajan glamour, jollaista näkyi elokuvateattereissa aina 70-luvulle asti, tarkentaa Suvituuli Wallendahr.

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN osalta projektissa oli mukana toisen vuosi-kurssin opiskelijat yhteistyössä gast-ronomian syventävän opintojakson opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden vastuulla oli tilaisuuden suunnittelu, ruoanvalmistus, tarjoilu sekä narikka-palvelut.

OPISKELIJA IIDA KYMÄLÄISEN mukaan keittiössä oli hyvä yhteishenki, osallistu-jat olivat motivoituneita ja innostuneita kun pääsivät mukaan aitoon tapahtuman toteutukseen. Kymäläinen arvostaa ko-kemusta oikean tapahtuman järjestämi-sestä ja henkilöstöjohtamisesta, mikä auttaa opiskelijoita tulevaisuudessa suunnittelemaan ja järjestämään vas-taavia tapahtumia.

SISUSTUKSESTA VASTANNEIDEN sisus-tusarkkitehtuuri- ja kalustemuotoilun opiskelijoiden tavoitteena oli valaista ja sisustaa elokuvateatteri ja ravintola Ilo-na. Tapahtumassa oli käytössä kaikki kansainväliset glamourkoodit, kuten kuvausseinä sponsorilogoineen, valo-kuvaaja, punaiset matot, köysipylväät ohjaamassa kutsuvieraita.

PROJEKTIIN OSALLISTUI OPISKELIJOITA JA HENKILÖKUNTAA USEISTA ERI KOULUTUS-OHJELMISTA:

BUFFETHotelli- ja ravintola-alan koulutusoh-jelman 2. vuoden restonomiopiskelijatProjektipäälliköt Emma Hannikainen ja Iida KymäläinenOhjaavat opettajat lehtorit Seija Mäki ja Markku Haapakoski

SISUSTUSSisustusarkkitehtuuri- ja kaluste-muotoilun 3. vuosikurssin opiskelijatProjektipäällikkö Jenni Kääriäinen, Isa Burman, Anni MykkänenOhjaava opettaja Ari Tarvainen

MARKKINOINTIyTiimi Projektipäällikkö Tanja KettunenOhjaajana Anja Lappi

VAATETUSOvimiehen ja narikkahenkilöiden asusteetSuvituuli WallendahrOhjaava opettaja, yliopettaja Mariella Rauhala

VASTAAVA TUOTTAJAAnja Lappi


ENERGIATUTKIMUSKESKUSTA LUOMASSA

VARKAUDEN SAVONIAN KAMPUKSELLE on rakentumassa alueellisesti ainutlaatuinen energiatutkimuskeskus ener-giatekniikan koulutusohjelman tueksi ja alueen energia-teollisuuden yritysten palveluiden tuottajaksi. Tutkimus-keskukseen luodaan ympäristö, jossa on valmiudet tutkia, kehittää ja testata kierrätyspolttoaineiden, hakkeen, tur-peen sekä pyrolyysiöljyn palamista, materiaalien kor-roosiokäyttäytymistä sekä niistä muodostuvia päästöjä ja niiden hallintaa.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖNÄ TOIMIVA Jukka Huttunen opettaa Varkauden kampuksella tuotekehitystä ja teknistä suun-nittelua sekä piirtämistä. Opiskelijat ovat tehneet Jukka Huttusen ohjauksessa Teknisen suunnittelun ja piirtämi-sen -opintojaksolla suunnittelua pilot-kokoluokan lei-jupetiin. Opiskelijat ja projektihenkilöstö kokoontuvat viikoittain seurantapalavereihin, joissa yhdessä käydään läpi edellisen viikon tehtävät ja asetetaan uudet tavoitteet seuraavalle viikolle.

– Hankkeen aikana on nähty hienoja saavutuksia. Aihe-piiri on opiskelijoille äärimmäisen vaativa, kun käytän-nön osaaminen lähtötilanteessa opiskeluista huolimatta on lähes nollassa. Tilanne ei kuitenkaan poikkea vaativas-ta teollisuuden tuotekehitysprojektista, jossa osaamista-so on lähtötilanteessa vastaavalla tavalla puutteellinen, kertoo Jukka Huttunen

HUTTUSEN MUKAAN nämä tuotekehitysmenetelmät käsit-televät ensin aihepiiriä innovatiivisesti, jonka jälkeen ne pakottavat käyttäjänsä paneutumaan asiaan ja tekemisiin-sä järjestelmällisesti. Menetelmien avulla opiskelijoilta on tullut aivan todella innovatiivisia ratkaisuja.

– Yhteistyö hankkeen kanssa on vastannut työskente-lyä työelämässä ja varmasti sellaiselle opiskelijalle, jol-la ei ole työkokemusta, se on vielä antoisampaa, ker-too toisen vuoden energiatekniikan opiskelija Marjaana Kolehmainen.

HANKKEEN ALKUVAIHEESSA on valmisteltu ja suunniteltu tutkimuskeskuksen laitehankintoja. Yritykset ovat olleet mukana kertomassa omista tarpeistaan ja teknisistä vaa-timuksistaan hankittaville laitteille.

MARJAANA KOLEHMAISEN mukaan tekemiseen on luonut jonkin verran epävarmuutta se, että energiatutkimuskes-kuksen rakennuksen sijoittumisesta ei ole vielä tehty lo-pullista ratkaisua. Opiskelijoiden kannalta mielenkiin-toista olisi ollut nähdä millainen energiatutkimuskeskus valmistuessaan on.

JUKKA HUTTUNENKIN uskoo opiskelijoiden odottavan ko-vasti ympäristön valmistumista, jotta pääsisivät käytän-nössä näkemään suunnittelujensa tulokset käytännössä. – Tämä varsinkin olisi se tekijä, jonka uskoisin herättä-vän heissä ylpeyden omiin tekemisiinsä ja konkretisoisi sen, mitä he ovat todellisesta työelämän laitosprojektista vuoden aikana oppineet, hän mainitsee.

Teksti KIRSI TUKIAINEN, JUKKA HUTTUNEN

Hanke: Entek EAKR - Teollisen mittakaavan energiateknologian kehitysympäristöHankkeen toteutusaikaa on vuoden 2013 loppuun asti. Hanketta hallinnoi Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja: projektipäällikkö Jukka Huttunen, puh. 044 785 5765.

Pohjois-Savon liitto on myöntänyt hankkeelle Euroo-pan aluekehitysrahaston ja valtion rahoitusta 70 % ko-konaiskustannuksista. Loput 20 % on kuntarahoitusta ja 10 % yritysrahoitusta. Kustannusarvio on 450.000 euroa.


TEEMA

SAVONIAN Matkailu- ja

ravitsemisalan yksikkö järjestää

sidosryhmille myös räätälöityjä

yhden illan tai laajempia viinikou-

lutuksia. Koulutuksen teema

valitaan ja rajataan asiakkaan

toivomusten mukaisesti,

esimerkiksi viinit ja juusto.

Lisätietoja

koulutussuunnittelija

Sirpa Hietala,

[email protected]

– Tämä on tyypillinen uuden maailman syrah, pippurin tuntee selvästi, lehtori Markku Haa-pakoski heittää.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN to-teuttama Wine & Spirit Education Trust eli WSET on kansainvälisesti akreditoitu ja ar-vostettu viinikoulutus. Kurssit ja tutkinnot alkavat perusopinnoista ja päätyvät am-mattilaistutkintoon. Savonialla WSET Ad-vanced-tason koulutusta on tarjottu sekä matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoille että elinkeinoelämästä tuleville ammat-tilaisille vuodesta 2008 lähtien. Savonian ohella WSET-opintoja voi Suomessa suo-rittaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulus-sa. WSET -koulutus soveltuu henkilöille, jot-ka joutuvat työssään käyttämään ammat-timaisia kuvauksia ja arviointeja viineistä, valitsemaan juomia tai neuvomaan asiak-kaita erilaisissa tilanteissa.

TUTKINTO ON MAINIO lisä valmistuvien restonomien työkalupakkiin ja haluttu to-distus viinitietoudesta myös jo ammatis-sa toimiville.

– Asiakkaat ovat entistä tietoisempia viineistä ja totta kai meidän täytyy olla sitä myös. Viinit ovat niin laaja osa-alue,

että siinä riittää aina opittavaa. Muka-vaa oli hypätä ravintolamaailmasta takai-sin koulun penkille, tuumaa kuopiolaisessa ravintola Mustassa Lampaassa ravintola-päällikkönä työskentelevä Eeva Mertanen.

Tuoksumuisti syntyy maistamalla

Täyteläinen, lakritsimainen, mokkainen, tamminen, hillomainen, ruohomainen, mus-taherukkainen… Kokeneet makunystyrät poimivat viineistä mitä erilaisimpia maku-ja metsäsieniaromista kuivattuihin hedel-miin ja maakellarituoksuun saakka. Viinin väri määrittyy värikartan mukaan, mais-taminen puolestaan on taidokasta aistien yhteistyötä, johon harjaantuu vain sitkeän työn kautta.

SYVENTÄVISSÄ OPINNOISSA arvioidaan laajasti eri maiden klassisia rypälelajikkei-ta. Olennaista on oppia tasting-sanaston käyttöä ja kehittää omaa henkilökohtaista tuoksu- ja makumuistia.

– Teemme paljon vertikaalisia tastingeja, joissa verrataan samaa rypälettä eri alu-eilta ja saman aikaisesti teoriaopinnois-sa perehdytään eri maiden viinialueisiin.

– Mahtavaa on huomata, että opiske-lijoilla alkaa syntyä sellaisia havaintoja,

että tunnen tämän rypäleen, Markku Haa-pakoski kertoo. Kansainvälisen tutkinnon tentit laaditaan ja korjataan Lontoossa.

Rypäle kertoo tarinaa

– Tässä on kyllä selkeät kyyneleet, mikä viittaa korkeaan alkoholipitoisuuteen, mää-rittelee opiskelija Jenni Räisänen katselles-saan viinilasin sisäpinnan valumajäämiä. Kuusi viinilasillista on arvioitu ja määri- telty, tauon ja aistien huilaamisen jälkeen on vuorossa teoriaa viinialueista ja seu-raava rypäle.

– On tämä kyllä tosi mielenkiintoista. Vii-nit kiinnostavat henkilökohtaisesti ja halu-an oppia niistä lisää, tänäänkin tuli muu-tamia ahaa-elämyksiä kun löytää viinistä niitä haettuja makuja. Luulen, että tutkin-nosta on hyötyä tulevaisuudessa, sillä ha-luaisin työskennellä ulkomailla ja WSET on kansainvälisestikin arvostettu tutkinto ympäri maailmaa, Räisänen kertoo.

Teksti ANNE HEIKKINEN

KANTTI.NET

Kuva MINNA HUSSO

Valttina kansainvälinen viinitutkintoViinilasit kilisevät ja makumääritelmät sinkoilevat ilmassa viinitietouden

syventävien opintojen pruuvissa. Parikymmentä opiskelijaa nuuskii, maistelee ja

pyörittelee laseissaan syrah rypälelajikkeen viinejä.


YLI 500 NELIÖISESSÄ Yrityskylässä on 15 yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Päivän aikana oppilaat ovat töissä, saavat palkkaa ja toimivat kuluttajina omassa yh-teisössään. Näin he pääsevät tutustumaan työelämään ja kansalaisen rooliin.

YRITYSKYLÄ ON opintokokonaisuus. Opet-tajat tutustuvat yksipäiväisessä koulutuk-sessa taloudellisiin käsitteisiin. Varsinaista Yrityskylä-vierailua pohjustetaan 10 oppi-tunnilla, joka sisältää muun muassa oppi-laan tehtäväkirjan.

VARSINAISENA Yrityskylä-vierailulla oppi-las työskentelee päivän ajan monenlaisissa tehtävissä. Opintokokonaisuuden viimei-senä vaiheena on jälkireflektio, jossa ker-rataan opittuja asioita.

Kaikille löytyy ammatti

TATin Yrityskylä Itä-Suomen aluekoordi-naattori Paavo Lyytinen sanoo innostuksen olevan niin suurta, että opettajien mukaan oppilaat ovat halunneet käyttää enemmän kuin 10 oppituntia valmistautumiseen.

– Eräs oppilas, jolle oli kahden viikon perhematka Yrityskyläpäivän aikaan, sa-noi vanhemmilleen, että hän kieltäytyy lähtemästä mukaan, koska ei halunnut jäädä pois Yrityskylästä. Myös saatu pa-laute on ollut tosi positiivista niin oppilail-ta kuin opettajiltakin.

LYYTINEN VAKUUTTAA , että kaikille löy-tyy sopiva ammatti niin kuin oikeassakin elämässä, yksi käy yhdelle ja toinen toiselle.

– Toki maaseudun pojat ovat innostu-neita metsäkoneen kuljettajan amma-tista. Onhan heillä käytössä John Deerin metsäkonesimulaattori, jolla metsää kaa-tui aivan kuin oikealla työmaalla.

Liputusta yrittäjyydelle

Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ohjaavat yrityskylän eri toimintoja. He vas-taavat toiminnallisen päivän organisoinnis-ta ja toteutuksesta sekä innostavat lapsia oppimaan yhteiskunnassa olemisen erilaisia rooleja. Koulutus- ja kehittämispäällikkö Esa Viklund liputtaa yrittäjyydelle.

– Savonia haluaa olla edistämässä alu-eensa yrittäjämyönteisyyttä ja tukea näin osaltaan Yrityskylä-konseptia. Yritystiimin (yTiimi) opiskelijat ovat nyt toista kertaa ohjaajina Yrityskylässä. Ohjausprojektissa opiskelijat kehittävät ohjaus-, viestintä- ja organisointitaitojaan.

SAVONIAN yTIIMI on eri alojen opiskelijoille vaihtoehtoinen opintopolku. Niissä käytän-nönläheisyys ja yritysten projekteissa oppi-minen yhdistyvät teoriaopiskeluun.

PAAVO LYYTINEN hämmästelee, miten Yri-tyskylä on saavuttanut suosiota kahden vuoden aikana. Toiminta on laajentumassa koko maahan. Se tulee kasvamaan ja kehit-tymään niin, että Yrityskylä koskettaa pian suurimman osan oppilasikäluokasta.

– Maailmanvalloituskin on täysin mah-dollinen. Yrityskylä on valittu tänä vuonna Euroopan parhaaksi opetusympäristö-hankkeeksi. Alustavasti konseptia ollaan viemässä Skandinavian maihin.

Teksti JOUNI VORNANEN

Kuva SARIANNE VALLIONIEMI

Yrityskylä Euroopan paras oppimisympäristöTaloudellisen tiedotustoimiston (TAT) 6. -luokkalaisille suunnattu talous- ja työelämätaitojen

oppimisympäristö on palkittu Euroopan parhaana yhteiskunnan, liike-elämän ja koulutuksen kumppanuute-

na. Palkinnon myönsi The International Partnership Network aihetta käsittelevässä konferenssissa

Etelä-Afrikan Durbanissa syyskuussa.


Savonian opiskelijat hurmasivat Frankfurtissa

Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluaka-temian tekstiilimuotoilun opiskelijat olivat tammi-kuussa Euroopan suurimmalla kodintekstiilimessuilla Frankfurtissa. Heimtextil-messuilla esiteltiin tekstiili-maailman uusimpia trendejä ja innovaatioita.

PAIKALLA OLI TUHANSITTAIN näytteilleasettajia sekä Euroopasta että Aasiasta kuten tekstiilien valmistajia, jälleenmyyjiä ja suunnittelijoita. Tämän vuoden lukuja ei ole vielä tiedossa, mutta edellisenä vuonna vierai-lijoita 132 maasta.Tekstiilimuotoilun kolmannen vuoden opiskelijat sai-vat tänä vuonna organisoida messumatkan ja mallien myyntitapahtuman omalle osastolle. Myynnissä oli yh-teensä noin 500 kuosi- ja pintamallia kaikilta Savonian tekstiilimuotoilun opiskelijoilta.

– Tämä mahdollisuus oli opiskelijoille erittäin haas-teellinen ja ainutlaatuinen kokemus, kuvailee lehtori Marke Iivarinen.

Savonian messuosasto kiinnosti

Opiskelijoille palkitsevin hetki oli olla paikalla nel-jä päivää. Messuosastolla kävi runsaasti vieraita, osa heistä oli agentteja, jotka etsivät uusia kuoseja ja pin-tamalleja yrityksilleen.

– Pintamallimme herättivät monien messukävijöi-den kiinnostuksen. Niiden joukossa on paljon innova-tiivisia ja tuoreita ideoita niin tekniikkaan kuin mate-riaaleihin liittyen. Onnistuimme keräämään messuilta runsaasti asiakaskontakteja, ja jälkimarkkinointi jatkuu vielä messujen jälkeen, vakuuttavat opiskelijat Heidi Hynynen ja Nina Räsänen.

– Kansainväliset messut ovat arvokas kokemus opis-kelijoille. Ammattikenttää ja tulevia työtehtäviä on helpompi hahmottaa oikeissa asiakaskohtaamisissa ja myyntitilanteissa, kertovat Hynynen ja Räsänen koko työryhmän puolesta. Lehtorit Elina Sillanpää ja Marke Iivarinen ovat samoil-la linjoilla. Alan kansainvälisten kollegojen ja asiakkai-den kohtaamista ja heiltä saatavaa palautetta omasta ilmaisusta, on mahdotonta saada omassa opinahjossa.

– Käytännön tilanteet ja itsensä peliin laittaminen kansainvälisillä areenoilla on antanut opiskelijoille luottamusta, itsevarmuutta, mutta myös nöyryyttä ke-hittyä ja uutta intoa opiskella lisää alalle tärkeitä asioi-ta, tähdentävät lehtorit Sillanpää ja Iivarinen.

SAVONIAN KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN opiskelijat hakeutuvat muutenkin vaativiin käytännön läheisiin työtilanteisiin. Esimerkiksi tuotemuotoilun sisustus-arkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijat suun-nittelivat Iisalmelaiselle kaivos- ja tunnelilaitteita val-mistavalle Normet Oy:lle tilakokonaisuuden.

SAVO DESIGN


Muotoilulla hyvinvointia ja turvallisuutta

Viime keväänä Normet Oy täytti 50 vuotta ja osana syntymä-päiviä oli aulan tilan valmistuminen. Tavoitteena oli Nor-metin arvoja ilmentävä tilakokonaisuus. Suunnittelijana toimivat sisustusarkkitehtuurin 2. vuosikurssin opiskelijat Pauliina Rajala ja Valtteri Vähämaa.

OPISKELIJOIDEN AJATUS OLI, että suunnittelussa nousevat esiin Normetille tärkeät arvot sekä yrityksen viestinnässään käyttämät Internet-sivujen värimaailma, jossa toistuvat vä-rit punainen, valkoinen ja harmaa. Suunnittelijat hakivat kokonaisuutta, joka vastaa myös kansainvälisen yrityksen aulatilaa.

– Suunnittelussa käytiin monta vaihetta, joissa suunnit-telijat ja Normet Oy henkilökunta keskustelivat ehdotusten parhaista puolista. Ne johtivat lopulta valmiin aulatilan il-meeseen, selventävät opiskelijat Rajala ja Vähämaa.

OPISKELIJOIDEN MUKAAN Normet oli erittäin tyytyväinen suunnittelun tasoon, sillä suuria muutoksia ideoidun tilan ja remontoidun tilan välillä ei ole.Lehtori Heikki Nevalainen muistuttaa, että Normetille on jo aikaisemmin muotoiltu tuotantotilat. Ne olivat huoltoremon-tin tarpeessa ja logistisesti epäkäytännölliset. Eli yhteistyö oli jo ennestään tuttua puolin ja toisin.

– Muotoilulla vaikutetaan muun muassa tuotteiden, pal-velujen tai tilojen käytettävyyteen sekä käyttäjien hyvin-vointiin ja turvallisuuteen. Muotoilu kytkee tuotekehityk-sen yhdeksi helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, päättää Nevalainen.


Savonia palvelee yhdeltä luukultaSAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUA on arvosteltu siitä, että monialaiseen korkeakouluun on vaikea ottaa yhteyttä. Jos jonkun saa kiinni, hän pyytää soittamaan toiselle tai kol-mannelle henkilölle. Puhelinrumba väsyttää sitkeimmän-kin soittajan.

ENSIMMÄISTÄ KERTAA SAVONIAN monialaiset palvelut saa ”yhdeltä luukulta”. Savonia on ottanut käyttöön palvelunu-meron: 044 785 6910 ja sähköpostiosoitteen: [email protected]. Puhelimeen vastataan myös loma-aikoina.

VOIMAVARANA ON 600 ASIANTUNTIJAA, 6000 opiskelijaa sekä 22 maan kattava kansainvälinen verkosto. Tutkimus-, kehi-tys- ja innovaatioasiantuntija Mikko Heinonen kertoo, esi-merkiksi markkinoiden esiselvityksiä tai muotoilun kehit-tämistä voidaan toteuttaa opiskelijoiden työelämälähtöisinä tehtävinä.

– Toimintatapa tarkastellaan yrityksen tavoitteen ja aikatau-lun mukaan. Toteutus voi olla kurssien sisällä tehtävät pro-jektiopinnot, harjoittelut, opinnäytetyöt, räätälöidyt täyden-nyskoulutukset myös monialaisesti tai monikulttuurisesti.

PALVELURYHMÄN VETÄJÄ, osaamisaluejohtaja Kaija Sääski korostaa yhtä palvelumallin perusideaa. Pohjois-Savon yri-tykset oppivat paremmin hyödyntämään Savonian moni-alaisuutta ja eri alojen yhdistämistä tuotteiden ja palvelu-jen kehittämisessä.

– Yhden luukun -palvelu luo hyvän pohjan uusien inno-vaatioiden kehittämiselle. Niitähän tämän alueen yritykset ja yhteisöt tarvitsevat kilpailukykynsä varmistamiseksi kil-pailuilla markkinoilla.

OTTAMALLA YHTEYTTÄ palvelunumeroon tai lähettämällä viestin palvelut-sähköpostiin, toimeksiantoon vastataan no-peasti. Viimeistään kahden viikon sisällä asiakas saa alusta-van tarjouksen tai kuvauksen eri vaihtoehdoista.

PALVELUTARJONTA KATTAA MAAKUNNAN keskeiset ammatti-alat: liiketalous, matkailu- ja ravitsemisala, kulttuuri (muo-toilu, musiikki, tanssi), sosiaali- ja terveysala, luonnonvara-ala sekä tekniikka. Yhteydenotot käsitellään monialaisessa palveluryhmässä, jossa on edustaja jokaiselta koulutusalalta.


Kuva ARJA HILTUNEN

Savonialaisia ideoimassa palvelukonseptia: Raisa Leinonen (vas.), Seija Taattola, Sirpa Hietala, Esa Jääskeläinen, Mikko Heinonen ja Kaija Sääski. Kuvasta puuttuu Miika Kajanus.


Kansainvälinen konferenssi toi huippuluennoitsijat SavoniaanSavonia-ammattikorkeakoulun Kuopion terveysalan 17. – 19.4.2013 järjestämä

konferenssi lennätti Savon sydämeen Euroopasta huippuluennoitsijoita ja yli 200

osanottajaa. Yhtenä pääluennoitsijana oli tohtori Mary Welford Englannista. Hän johtaa

Britanniassa hyvinvointipalvelujen ihmisläheisyyden puolesta toimivaa säätiötä ja on

myötätuntoterapian uranuurtaja.

Konferenssiorganisaation tyytyväi-nen ydintiimi koolla: projektisihteeri Kirsi Vartiainen-Tissari, yliopettajat Liisa Koskinen ja Irma Mikkonen sekä koulutussihteeri Suvi Holopainen.

LENTOKAPTEENI Arto Helovuo on puo-lestaan lentoturvallisuuden huippu-asiantuntija. Kansainvälisen koulutus-politiikan erityisasiantuntija Frederik De Decker Belgiasta käsitteli päivien aikana korkeakoulutuksen vertaisarvi-ointia. Tässä on muutamia kansainväli-siä alansa huipputaitajia.

SAVONIASTA asiantuntijuutta edusti-vat yliopettajat Pirkko Kouri ja Annikki Jauhiainen, jotka esittelivät konferens-sissa hyvinvointiteknologian sovellu-tuksia.

KONFERENSSI OLI COHEHREN (euroop-palainen sosiaali- ja terveysalan kor-keakoulujen verkosto) vuosikokous. COHEHREn hallituksen jäsen, Savonian yliopettaja Liisa Koskiselle jäi päivistä positiivinen kuva. Osallistujat olivat tyytyväisiä, tunnelma oli rento ja kaik-

ki sujui kitkattomasti. Tämä oli koko Savonian yhteinen ponnistus, jossa pu-hallettiin yhteen hiileen.

– Meillä oli erinomainen opiske-lijoiden panos mukana. Terveysalan opiskelijoita oli suunnittelemassa ja toteuttamassa opiskelijaohjelmaa omi-na hankeopintoinaan Jukka Ahon ja Helena Pennasen hyvässä ohjaukses-sa. Yksi opiskelijaryhmä suoritti osan mentorointiopintojaan laatimalla pos-tereiden arviointikriteerit ja suoritta-malla posterien arvioinnin arviointi-paneelina.

PROJEKTISIHTEERI Kirsi Vartiainen- Tissari työskenteli restonomiopiskeli-jaryhmänsä kanssa konferenssin järjes-telyn parissa. He tekivät valtavan työn konferenssin taustalla toteuttamalla kaiken ”logistiikan” muun muassa re-kisteröinnit, konferenssikassit, valoku-

vaukset aina tilojen siisteydestä huo-lehtimiseen, kiittää Koskinen.

PÄIVIEN TEEMA oli kansalaisten osal-listuminen ja turvallisuus. Koskisen mielestä opetuksessa ja kaikessa yhteis-työssä pitäisi kuulla asiakasta asian-tuntijana. Potilas voisi tulla tunneille kertomaan elämäntarinaansa tai vaihto- ehtoisesti opiskelijat sekä työelämä mukaan opetussuunnitelmatyöhön.

– Sitten on tietenkin myötäelämisen aspekti ihmissuhteissa ja työelämässä erityisesti. Jollet itse hiljennä vauhtia ja vähennä tuomitsevuutta ja vaativuutta itseäsi kohtaan, et pysty olemaan myötä-tuntoinen toisiakaan ihmisiä kohtaan.


Kuva SAVONIAN RESTONOMIOPISKELIJA


OPINNÄYTETÖITÄ

Development Needs of the Dairy Farms in KosovoTiina Kokko, Luonnonvara-ala (Ylempi AMK)

The thesis reveals the current situation of dairy producti-on in Kosovo, and as a comparison also the Finnish feeding practices, classification of milk and other conditions of the cows. Based on the questionnaire and visit to Kosovo a sug-gestion for improvement was made. The results of the thesis will be used when training new advisors in Kosovo.

http://publications.theseus.fi/handle/10024/51387

Matkailumainonnan visuaalisuus Lapissa: Kriittinen tarkasteluLaura Ojala, Kulttuuriala

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella millaista ja millä keinoin toteutettua matkailumainonta on ja mitkä ovat sen tyypilliset piirteet. Työssä keskityttiin tarkastelemaan Lapin matkailualan palveluntarjoajien verkkosivujen visuaalisuut-ta, painettua mainontaa sekä ulkomainontaa. Työssä pohdit-tiin mainosten laatua mielikuvien toteutumisen ja elämyk-sellisyyden perusteella.

https://publications.theseus.fi/handle/10024/50053

Lanseeraussuunnitelma – Case Elysium Solutions OyTommi Kaartinen, Liiketalouden ala

Elysium Solutions Oy on kaksi henkilöä työllistävä IT-alan yritys, jonka uudelle tuotteelle luotiin lanseeraussuunni-telma. Tavoitteeksi asetettiin tuotteen markkinoilla menes-tymisen mahdollisuuksien parantaminen. Työn tuloksena saatiin suunnitelma siitä, miten yrityksen tulee suunnitella markkinointia ja millaisia keinoja tulosten saavuttamiseen kannattaa käyttää.


Kunnon selkä! Opas nuorelle kilpatason yleisurheilijalle selkävammojen ennaltaehkäisyynSilla Tenkula, Sosiaali- ja terveysala

Opinnäytetyössä kuvataan selän anatomiaa, selkävammojen ennaltaehkäisykeinoja ja tyypillisimpiä selkävammoja suh-teessa nuoriin kilpatason yleisurheilijoihin ja yleisurheiluun lajina. Tuotoksena on selkävammojen ennaltaehkäisyyn tar-koitettu opas, josta yleisurheilua harrastavat, heidän valmen-tajansa ja lähipiirinsä hyötyvät. Oppaassa esitellään fysio-terapian keinoja, joiden avulla voidaan vähentää urheilijan riskiä saada selkävamma.


Osaamistarpeiden mallintaminen: Case Ravintola KuvitelmaPetra Savolainen, Matkailu- ja ravitsemisala (Ylempi AMK)

Osaamisen kasvattaminen on yritysten tämän päivän yksi tärkeimmistä kehittämisprosesseista, joka asettaa yritysten esimiesosaamisen johtamisen kehittämisen eteen. Opinnäy-tetyön tarkoituksena oli laatia Ravintola Kuvitelmalle osaa-mistarvelomake, jolla kartoitetaan yrityksen osaamisen ny-kytilanne. Yritys tavoittelee osaamiskartoituksella toiminnan tehostamista, palvelun ainutkertaisuutta, laadun kehittymis-tä sekä kannattavuuden parantumista.


OPINNÄYTETÖITÄ Savoniassa Savonian opiskelijat tekevät vuosittain lähes tuhat opinnäytetyötä, joista suurin osa

tehdäänkin työelämän aitoihin tarpeisiin. Tällä aukeamalla on esitelty ajankohtaisia

opinnäytetöitä eri koulutusaloiltamme. Internet-sivustollamme olevalla lomakkeella voit

ehdottaa yrityksesi tai organisaatiosi kannalta ajankohtaista opinnäytetyön aihetta.


SAVONIASSA KANSAINVÄLISTÄ LIIKETOIMINTAA opiskeleva Yuan Qi teki opinnäytetyönsä Best Friend Groupille, joka toimii myös hänen työnantajanaan. Best Friend Groupin Sales Director Niina Nikulaisen mukaan yrityksillä on tänä päivänä selkeä tarve huolehtia vastuullisuudestaan. Lisäksi täytyy kyetä osoittamaan, että yritys vaatii vastuullisuutta myös omilta tavarantoimittajiltaan.

– Kuuluminen BSCI-yhteistyöhön auttaa meitä hoitamaan osaltamme tätä asiakkaiden asettamaa vaatimusta, kertoo Nikulainen. Toimeksiantajan kannalta opinnäytetyön tarkoituksena oli-kin saada lisätietoa BSCI-toiminnasta ja sen suomista mah-dollisuuksista.

NIKULAINEN KERTOO OPINNÄYTETYÖN olevan sen verran tuo-re, että sen sisäistäminen yrityksessä on vielä kesken. Koska yhteydet tavarantoimittajiin ovat pääsääntöisesti tuotepääl-liköiden tehtävinä, on opinnäytetyön sisältö seuraavaksi heillä tutustuttavana.

– Yuan raportti oli hyvin kattava ja selkeästi asian esit-tävä, joten sisäistäminen sen kautta on helppoa, kertoo Ni-kulainen.

YUAN ITSE KERTOO oppineensa, että tällaisen työn toteutta-minen vaatii sellaista suunnittelua, koordinointia ja kriit-tistä ajattelua, jota ei ehkä etukäteen osaisi odottaa. Mm. vastausten saaminen ei aina etene etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Yuan kuitenkin on tyytyväinen ai-toon tarpeeseen tehdyn opinnäytetyön mukanaan tuomas-ta kokemuksesta, ja on varma että se on hänelle hyödyksi työelämässä.

Teksti PETTERI ALANKO

Kuvat BEST FRIEND GROUP OY

Tutustu opinnäytetyöhön osoitteessa:


CORPORATE SOCIAL RESPONSIBILITY: A case study of BSCI implementation at Best Friend Group Oy

OPINNÄYTETÖITÄ

Best Friend Group Oy on lemmikkitarvikkeiden mark-kinajohtaja Pohjoismaissa. Liiketoiminta keskittyy lemmikkieläintarvikkeiden kehittämiseen, markkinointiin ja jakeluun. Kaksi keskeisintä Best Friend Groupin jakelu-kanavaa ovat suuret päivit-

täistavaraketjut sekä erikoistuneet lemmikkieläinkaupat ja –ketjut. Best Friend Groupin myynti on noin 50 miljoo-naa euroa vuodessa ja siitä Suomen ulkopuolelta tulee noin 40%. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Kuopiossa.


SAIMME HUOMATA RUOTSIN matkan suunnittelun olevan aikaa vievä ja työ-läs prosessi, varsinkin kun se piti to-teuttaa samaan aikaan Meijän Luvalla -lehden teon kanssa. Lehden tekemi-nen on osa agrologiopintoja, ja matkan rahoitus järjestettiin myymällä mainos-paikkoja lehdestä. Kuten opintomat-kan suunnittelu, myös Meijän Luvalla -lehden teko aloitettiin heti syysluku-kauden alussa. Lehteä kasattiin risti-riitaisin tuntein, joten kaikki olivat helpottuneita, kun lehti saatiin lopul-ta valmiiksi aikataulussa. Mainospaik-kojen myynnin lisäksi muita tehtäviä olivat mm. lehden ulkoasun suunnit-telu, mainosten käsittely sekä verkko-lehden kokoaminen. Lehdestä tehtiin myös sähköinen versio, joka löytyy osoitteesta http://www.e-julkaisu.fi/savonia/kurssijulkaisu/2012/.

Hevostelua hela dagen

Ensimmäinen päivä Ruotsissa alkoi vierailuilla Menhammar Stuteri -he-vostalousyrityksessä ja Brunsbergsin hevosheinätilalla. Menhammarissa oli ravihevosia ja muutama siitosori. Li-säksi tilalla pidettiin astutettavia tam-moja ja emolehmiä, joiden pitäminen on ollut perinne tilalla. Laadukkaita varsoja saadakseen tilalla käytetään useimmiten jo ennalta laadukkaiksi tiedettyjä oreja. Menhammar Stute-rissa näki, että hevosurheiluun sijoi-tetaan Ruotsissa enemmän rahaa kuin Suomessa. Kilpailuissa liikkuu paljon rahaa, ja monissa hevosyrityksissä on ulkomailta tuotuja laatuhevosia. Seu-raavaksi suunnistimme hevosheinäti-lalle Enköpingiin, jossa tuotetaan he-vosille kuivaheinää ja viljaa yhteensä 3000 – 4000 tonnia vuodessa. Yrittäjä toimii myös hevosen rehujen jälleen-myyjänä, ja rakentaa jäteveden imey-

Agrologiopiskelijat ovat vuosittain suunnitelleet ja toteuttaneet itse

opintomatkan Ruotsiin osana ruotsin kielen ja yhteisöviestinnän opintojaan.

Matkan tarkoituksena oli ruotsalaiseen maatalouteen tutustuminen, ja opiskelijoiden

ruotsin kielitaidon kehittäminen. Syksyllä 2012 toteutetun matkan aikana tutustuimme

muun muassa hevosheinien tuotantoon, ruotsalaiseen maidontuotantoon ja

pääsimme vierailemaan DeLavalilla, joka on yksi johtavista

lypsyjärjestelmiä valmistavista yrityksistä.

Meijän Luvalla Ruotsiin


Vasikat voivat itse valita ovatko iglussa sään suojassa vai ulkona jaloittelemassa.

tyskenttiä sekä talvisin käyttää koneita lumiurakointiin. Matkan aikana vierai-limme myös Julmyra Förvaltning AB hevostalousyrityksessä, joka oli kui-tenkin lievä pettymys, sillä yrityksellä ei ollut suurien visioiden lisäksi muuta tarjottavaa kuin uusi maneesi.

Sikamaista menoa

Hidingegård AB sikatilalla pääsimme sikalan lämpöön kuuntelemaan selos-tusta tilan toiminnasta. Sikaloita on neljä, ja kaikkiaan tila tuottaa 15000 sikaa teuraaksi vuodessa. Sikojen ruo-kinnassa hyödynnetään teollisuuden ylijäämäleipiä. Niiden käsittelyä varten tilalla oli kone, jolla poistetaan leipien pakkausmuovit. Kyseinen sikatila on ollut suosittu vierailukohde aikaisem-millakin maatalousalan opintomatkoil-la, joten tilan isäntä Håkan on tottunut vieraisiin ja käytännön kautta oppinut kertomaan juuri niistä asioista, joista opiskelijat ovat kiinnostuneita. Tässä vaiheessa meille alkoi selvitä, että yh-tiömuotoiset maatilat ovat Ruotsissa

yleisempiä kuin Suomessa. Kohde oli erittäin opettavainen niin ruotsin kie-len oppimisen kuin sikatalouden ym-märtämisen kannalta, mutta linja-auton kuljettaja ei jostain kumman syystä oi-kein ilahtunut rapaisista kengistämme ja nassuille tuoksuvista vaatteistamme.

Iglukasvatus ja lypsykarjatalous

Vieraillessamme suomalaissyntyisen Paula Pönniäisen maitotilalla saimme tutustua muun muassa vasikoiden iglu-kasvatukseen. Iglukasvatus tarkoittaa, että vasikat kasvatetaan ulkona hyvis-sä olosuhteissa, ja ne pääsevät sääolo-ja suojaan iglumaiseen rakennelmaan. Saimme tutustua lypsykarjatalouteen osaltaan myös DeLavalilla Hamragår-dissa, missä meille esiteltiin erilaisia navetoita ja DeLaval’n kehittelemiä lypsyjärjestelmiä. Navetoita kohtees-sa oli kaikkiaan neljä, joista vanhin oli Gustaf de Laval’n rakennuttama parsi-navetta vuodelta 1901. Kyseinen navet-ta oli navettarakentamisen edelläkävijä muun muassa tehokkaan luonnonvalon

hyödyntämisen ja tilankäytön suhteen. Muut navetat olivat uudehkoja pihatto-ja, joissa oli käytössä jokin DeLaval’n kehittämistä lypsyjärjestelmistä.

Ruotsalaista kulttuuria

Maatilavierailujen lisäksi vierailimme matkan aikana parissa kulttuurikoh-teessa. Wasa-museossa tutustuimme kuuluisaan 1600-luvulla uponneeseen Wasa-laivaan, joka olikin yksi matkan mieleenpainuvimmista nähtävyyksis-tä. Kylpylä Gustavsvikbadissa opimme, että ruotsalaiseen saunakulttuuriin (ai-nakaan uimahallissa) ei kuulu löylyn heittäminen. Lisäksi Eskilstunassa tu-tustuimme paikalliseen ravikulttuuriin, ja kartutimme kielitaitoamme veikkaa-malla ja tilaamalla virvokkeita ruotsik-si. Matkan jälkeen oli mukava huoma-ta kielitaidon karttumisen lisäksi, että matkasta oli jäänyt oppimiskokemus-ten lisäksi myös paljon hyviä muistoja.

Teksti, kuvat JANNE KUOSMANEN,

MARI OINONEN


Palvelumuotoilusta on viime vuosina puhuttu

paljon, joskin sosiaali- ja terveyspalveluiden

kehittämisessä se on melko uusi pelikenttä.

Palmu-palvelumuotoilua ikääntyville -hanke

kehitti uusia palvelujen tuottamistapoja

itsenäisen suoriutumisen tueksi.

MU

OTO

ILULLA parempaa PALVELUA

Muotoilulla parempaa palvelua


S AV O N I A-A M M AT T I K O R K E A K O U L U N Kuopion Muotoiluakatemian lehtori Mirja Kontio kertoo, että Palmu-hanke toteutettiin vuosina 2010 – 2012.

– Palvelumuotoilu tarkoittaa palve-lujen tai tuotteiden kehittämistä, jossa asiakasymmärrystä lisätään monipuo-lisin menetelmin niin, että palvelujen käyttäjät tai työntekijät itse osallistuvat palvelun kehittämiseen.

– Savonian muotoilu-, sosiaali- ja terveysala kehittivät yhdessä yritysten ja julkishallinnon toimijoiden kanssa ikääntyvien palveluja.

Palveluja kehitettiin kolmella alueella:

1. Yhteispäivystyksestä kotiutuminen: potilaan/asiakkaan kulkemat palvelupolut tehtiin näkyväksi. Mukana olivat Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja Alina Hoivatiimi Oy.

2. Kotona asuvat ikääntyvät: luotiin uusia palveluja kotiin yhdessä Alina Hoivatiimin kanssa.

3. Palvelukeskuksissa asuvat ikääntyvät: kehitettiin uusia palveluja ja tuotteita yhteistyössä Puijonlaakson ja Leväsen palvelukeskusten kanssa. Näin syntyivät muun muassa tapahtumapäivä, Elämä näkyvissä -näyttely ja Muisto elää -kuvasarja muistisairaille ikääntyville.

Uudet palvelut peliin

Kuopion yliopistollinen sairaala on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. KYS:ssä ovat kaikki lääke-tieteen erikoisalat. Potilasturvallisuus-päällikkö Kaisa Haatainen mainitsee, että KYS:ssä on vahvasti kehitetty sekä potilaan päivystysprosessia että turval-lista kotiuttamista.

– Palmu-hankkeessa toteutetuista päivystyspotilaiden profiloinneissa esiin tulleisiin epäkohtiin kuten pit-kään odotusaikaan, yksilöllisten tar-peiden huomioimiseen ja ohjaukseen on saatu jo hyviä muutoksia aikaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa, etenkin jatkohoitopaikkojen ja kotiin vietävien palvelujen suhteen.

VALTAKUNNALLISEN Alina Hoivatiimi Oy:n ketjujohtaja Satu Jäntti näkee pal-velumuotoilussa uusia mahdollisuuksia.

– Palmu toi Alina Hoivatiimille uu-sia ajatuksia ja mietintään tai jatkoke-hittelyyn uusia palvelutuotteita. Alina hyötyi palveluvideoista ja palvelumuo-toilun materiaaleista.

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS ON palvelumuo-toilun ydin. Professori Satu Miettinen kuvaa palvelumuotoilua prosessina, jossa työkalut painottavat vahvoja so-siaalisia taitoja, empatiaa käyttäjiä koh-taan, luovuutta ja visuaalista ajattelua.

Palvelumuotoilu luo tulevaisuutta

Yli 75-vuotiaista vähintään 91 prosent-tia tulisi sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton suositusten mukaan asua omassa kodissaan. Kotihoidon ja tehos-tetun palveluasumisen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi seniori- asumispalvelujen tarjoaminen on liian vähäistä vaikka kysyntää olisi.

LEVÄSEN PALVELUKESKUKSEN johtaja Kari Vartiainen pohdiskelee, millä pal-velumuotoilun keinoin voidaan edis-tää vanhusten kotona asumista. Hän on sitä mieltä, että palvelumuotoilusta kiinnostuneet saavat uusilla innovaa-tioilla aikaan asioita, jotka muutaman vuoden kuluttua on lähes kaikkien saa-tavilla, mutta tällä hetkellä vielä kau-kaisia haaveita. Vartiainen viittaa tek-niikan nopeaan kehittymiseen.

– Leväsellä palvelumuotoilua sivu-taan jo olemassa olevissa toiminnoissa muun muassa muistelutuokioissa ku-vien kera tai muistorasioiden rakenta-misessa asukkaille. Päiväryhmissä on myös havaittavissa palvelumuotoilun elementtejä.

– Koko ikääntyvien palvelumuo-toilun mahdollisuuksia asukkaiden elämänlaadun kohentamisessa pidän vielä isona mahdollisuuksien ja tule-vaisuuden kenttänä.

PA LV E L U M U OTO I L U N tulevaisuutta miettii myös Savonian yliopettaja Pirk-ko Kouri. Hänen mukaansa terveyden-huollossa ikääntyneiden määrä kasvaa. Palvelumuotoilu edustaa terveyden-huollon palveluiden uudenlaista kehit-tämistä, kun ikääntyneistä saadaan tar-kempaa ja yksilöllisempää tietoa.

– Palvelumuotoilu auttaa ikäymmär-ryksessä. Parempi ymmärrys edelleen auttaa terveydenhuollon päätöksen- teossa, parantaa palvelukehityksen laa-tua ja palvelujen kohdentamista ikään-tyneiden tarpeisiin.

Teksti JOUNI VORNANEN Kuva REETTA KEROLA

MU

OTO

ILULLA parempaa PALVELUA

Työelämäläheiset tarinat löydät

AULA-SIVUSTOLTAOpiskelijoiden yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävät projektit ovat kiinteä

osa ammattikorkeakoulutusta. Savonia ylitti vuonna 2012 sille asetetut tavoitteet

opintopisteissä, jotka tehdään osana tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita. Tämä

kehitys näkyy hyvin mm. Savonian Aula-sivustolla, jonne olemme keränneet opiskelijoiden

tarinoita opiskelusta Savoniassa. Yhä useammat projektit tehdään aidossa yhteistyössä

yritysten ja organisaatioiden kanssa. Alla nostoja Aula-sivustolta, lue lisää osoitteessa

aula.savonia.fi.

Ympäristöteknologiassa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa

Savoniassa opiskelu on alusta lähtien käytännönläheistä. Harjoitustöihin ja projekteihin pääsimme osallistumaan jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Harjoitustyöt pyritään aina tekemään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Siten tekeminen tuntuu konk-reettisemmalta ja samalla saa luotua arvokkaita kontakteja paikallisiin yri-tyksiin.

Opintojen aikana olemme saaneet huo-mata, että ympäristöteknologia on to-della laaja ja monipuolinen ala. Opis-kelijat pääsevät valitsemaan opintojaan omia mielenkiinnon kohteitaan vastaa-vasti. Vaihtoehtoja löytyy niin ympäris-tönsuojelun ja -rakentamisen kuin vesi-huolto- ja prosessitekniikankin saralta.

Kolmantena opiskeluvuonna tutkimme sekajätteen energiasisältöä Itä-Suomen yliopiston ja Jätekukko Oy:n toimesta. Projektin aihe oli ajankohtainen, kos-ka uuden jätelain myötä loppusijoitet-tavan jätteen määrää täytyy vähentää.

Projektissa tutkimme sekajätteen ener-giasisältöä polttamalla ja mädättämäl-lä, sillä ne voisivat olla ratkaisuja jät-teen määrän vähentämiseen. Projektiin osallistuminen oli erittäin antoisaa. Se opetti meidät työskentelemään itse-näisesti ja ottamaan vastuuta projektin etenemisestä. Se toi myös hyvää vaih-telua normaaliin koulutyöhön.

ANNA KAIVOLA, NIINA KOSUNEN,

KATJA YLÖNEN

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA


Aurinkoenergiasta lämmitys observatoriolle

Opiskelijaryhmällemme tarjoutui ainutlaatuinen mahdolli-suus testata oppimaamme teoriaa käytännössä. Pääsimme suunnittelemaan ja toteuttamaan Varkauden seudun täh-titieteen harrastajien kerhotalolle aurinkoenergialla toimi-van lämmitysjärjestelmän. Aurinkoenergialla lämmitetään mahdollisimman pitkälti koko kerhotalo ja sen käyttövesi. Rakensimme järjestelmään samalla myös etälukumahdolli-suuden veden ja energiankulutuksen seurantaan.

PAULI POIKONEN

ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Vesien puhdistuksen tutkimusta Vapolle

Vapon kanssa yhteistyössä tutkimme, kuinka turvetuotanto-alueen valumavesiä voidaan puhdistaa kemikaaleilla. Pro-jekti on sopivan haasteellinen ja mielenkiintoinen, sillä tu-loksille on todellinen tarve. Tällä hetkellä projekti on lähes valmis - arvioimme vielä lopputulokset ja laadimme niistä raportin. Sen voin paljastaa, että tulokset vaikuttavat lupaa-vilta. Savoniassa projekteja tehdään opintojen alusta lähtien ja yritysten kanssa yhteistyössä tehtyjen projektien kautta saa kunnolla kosketuspintaa tulevaan ammattiin.

MINNA HÄNNINEN

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA

SYKSYLLÄ 2012 aloitettiin uusi moottoripyö-räprojekti Savoniassa. Projektin tarkoitukse-na on valmistaa kaupunkikäyttöön suunniteltu sähkömoottoripyörä yhteistyössä pääasiassa tekniikan ja muotoilun opiskelijoiden kanssa. Projektin tuotoksena syntyvä moottoripyörä on tarkoitus esitellä MP-messuilla Helsingin messukeskuksessa keväällä 2015. Projekti to-teutetaan yhdessä Brammo -sähkömoottori-pyörien maahantuojan, Elmotion Oy:n kanssa. Pyörään tullaan käyttämään osittain Brammo Enertian tekniikkaa.

E-BIKE-PROJEKTIA varten on perustettu uusi Savonia Drive -klubi, jossa on mukana noin 15 jäsentä. Jäsenistä muutama harrastaa mootto-ripyöräilyä ja muut ryhmäläiset ovat tekemisis-sä moottoripyörän kanssa ehkä ensimmäisiä kertoja. Syksy 2012 ja kevät 2013 ovat men-neet perehtyessä moottoripyörän tekniikkaan, olemassa oleviin moottoripyöriin (benchmar-king), harrastukseen yleisesti sekä muotoilijoi-den harjoitellessa moottoripyörän piirtämistä.

PYÖRÄN ULKOMUOTO hakee vielä paikkaan-sa. Runkoa aletaan pian mallintaa ja syksyllä 2013 pyörästä on tarkoitus rakentaa muotoili-joiden toimesta aidon kokoinen mock-up. Mal-lin tarkoituksena on auttaa pyörän visuaalisen ilmeen hahmottelussa. Tulossa on myös muun muassa internet-sivut ja blogi, jossa esitellään projektin etenemistä reaaliajassa, sekä esitte-lypiste Opistotien kampuksen aulaan.

MOOTTORIPYÖRÄILYKAUDEN ollessa aluil-laan klubilaiset odottavat jo innoissaan, että konkreettinen tekeminen pääsisi aluilleen. Täy-tyy kuitenkin muistaa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Teksti SUVI VÄLIAHO

TEOLLINEN MUOTOILU, OPISKELIJA

Kuva PAAVO CEDER

TEOLLINEN MUOTOILU, OPISKELIJA

SAVONIA E-BIKE


UUTISKATSAUS 1/2013

Uutiskatsaus 1/2013

SAVONIA ON HALUTTU opiskelupaikka ja se kiinnosti nuoria ke-vään yhteishaussa. Nuorten tutkintoon johtavaan koulutukseen oli kevään yhteishaussa tarjolla 919 aloituspaikkaa. Ensisijaisia hakijoita oli aloituspaikkoihin nähden lähes nelinkertainen määrä, 3569 hakijaa. Yhteensä nuorten tutkintoon johtavaan koulutuk-seen haki 9198 henkilöä.

AIEMPIEN VUOSIEN TAPAAN nuoria kiinnostivat liiketalouden sekä hoitotyön koulutusohjelmat. Tänä vuonna suosiotaan kas-vatti erityisesti rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. Aloi-

tuspaikkamääriin suhteutettuna haussa vetovoimaisimmaksi nousivat fysioterapian ja ensihoidon koulutusohjelmat, joissa mo-lemmissa oli yli 30 hakijaa aloituspaikkaa kohden.

YLEMPÄÄN AMK-TUTKINTOON johtavaan koulutukseen oli tarjol-la 70 aloituspaikkaa ja ensisijaisia hakijoita oli 128. Aikuisten tut-kintoon johtavaan koulutukseen hakijoita oli nelinkertainen mää-rä sisään otettaviin opiskelijoihin nähden, ensisijaisia hakijoita oli 558, kun aloituspaikkoja on tarjolla 130.

SAVONIAN HAKIJAMÄÄRÄ KASVOI LÄHES TUHANNELLA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN hallitus saa tänään tietoa Snellman-Instituutti ry:n ja Savonian yhteistyön tiivistämisestä. Jatkossa Snellman-kesäyliopisto välittää Savonian avoimen am-mattikorkeakoulun opetusta maakunnassa.

AVOIMESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA tarjotaan laajoja opin-tokokonaisuuksia ja tutkinnon osia, joilla päivitetään työssä ole-vien osaamista ja tarjotaan joustavia tapoja suorittaa opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Avoimen ammattikorkeakou-lujen opintopisteiden osuus on tulevassa rahoitusmallissa 4 %.

TÄLLÄ HETKELLÄ MONI ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä avoimen ammattikorkeakoulun osalta kesäyliopistojen kanssa. Kesäyliopistot välittävät ammattikorkeakoulun koulutusta jous-tavasti omalla vaikutusalueellaan. Annettava opetus on ammat-tikorkeakoulun opetussuunnitelmien mukaista koulutusta.

SNELLMAN –INSTITUUTTI RY:N ylläpitämän Snellman-kesäyli-opiston ja Savonian välinen yhteistyö tarjoaa avoimelle ammat-tikorkeakoululle tarvittavaa lisänäkyvyyttä sekä mahdollisuuksia laajentaa alueellista koulutustarjontaa. Snellman-kesäyliopiston tehtävänä on mm. opintojaksojen/opintokokonaisuuksien järjes-täminen, opiskelijoiden ohjaus ja tuki sekä opettajien rekrytointi ja palkkaus.

YHTEISTYÖTÄ SNELLMAN-KESÄYLIOPISTON kanssa pilotoidaan vuoden 2014 loppuun saakka. Ensimmäiset yhteistyökoulutukset on tarkoitus aloittaa syksyllä 2013. Pilotoinnin aikana tarkkaillaan yhteistyön sujuvuuden lisäksi erityisesti yhteistyön kustannuksia sekä tuloksellisuutta.

SNELLMAN-INSTITUUTTI RY. ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä kirjoittavat yhteistyösopimuksen, joka on voimassa pilotointiajan. Syksyllä 2014 yhteistyötä arvioidaan pilotoinnissa saatujen kokemusten perusteella.

SAVONIA JA SNELLMAN-INSTITUUTTI RY YHTEISTYÖHÖN

ISAT-YHTEISTYÖSSÄ TOTEUTETAAN kesällä 2013 yhteinen ke-säkoulu. Tavoitteena on luoda yhteinen, ammattikorkeakoulujen omia tarjontoja täydentävä ja laajoille opiskelijajoukoille soveltu-va kesäopintotarjonta. Opintojaksot toteutetaan monimuoto- ja verkko-opintoina.

KESÄN 2013 AIKANA pyritään aktivoimaan 400 opiskelijaa suo-rittamaan kesäopintoja. Teemoina ISAT-kesäkoulussa 2013 ovat:

� yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen � hyvinvointi- ja ikäosaaminen � kestävä kehitys ja uusiutuva energia

ISAT-KESÄKOULU 2013

� venäjäosaaminen � operations management � integroitu tuotekehitys � opinnäytetyön kirjoitus- ja menetelmäpajat

LIIKETOIMINTAAN LIITTÄVISSÄ teemoissa paneudutaan ideata-solta kaupallistamiseen, innovaatiotaitojen kehittämiseen, sekä konkreettiseen liiketoiminnan käynnistämiseen. Opinnäytetyön kirjoituspaja taas tuo tukea opinnäytetyön eri vaiheissa painiske-leville. Viime kesänä järjestetty vastaava kirjoituspaja tuotti seu-raavana syksynä useita valmiiksi saatuja opinnäytetöitä.


UUTISKATSAUS 1/2013

LYHYESTI

ENGLANNINKIELISIIN TUTKINTO-

KOULUTUKSIIN HAKIJOITA 23 ERI MAASTA

12.2.2013 päättyneessä englanninkielisten kou-

lutusohjelmien haussa oli Savonia-ammattikor-

keakoulun osalta hakijoita jopa 16% viime vuot-

ta enemmän. Vuoden 2013 haussa ensisijaisia

hakijoita International Business ja Industrial

Management koulutusohjelmiin oli 211.

Aiemmista vuosista poiketen, eniten ensisijai-

sia hakijoita oli Suomesta. Toiseksi eniten haki-

joita oli Kiinasta, ja seuraavaksi eniten Venäjältä.

Yhteensä ensisijaisia hakijoita Savonian englan-

ninkielisiin koulutusohjelmiin oli jopa 23 eri maasta.

SAVONIAN JA KARELIAN

VASKE-HANKKEELLE PALKINTO

VALTAKUNNALLISILLA TKI-PÄIVILLÄ

Suomalaista tutkimus- ja palvelukehittämis-

tä tukeva kannustuspalkinto jaettiin valtakun-

nallisilla ammattikorkeakoulujen TKI-päivillä

Hämeenlinnassa 12.2.2013. Kärjet-kilpailun ta-

voitteena on kohottaa ammattikorkeakoulujen

TKI-toiminnan tasoa, sekä määrittää osaltaan

TKI-toimintaa ja sen laatua.

Savonian ja Karelian yhteinen hanke, Vaske -

Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittämi-

nen, palkittiin työelämää hyödyttävän soveltavan

tutkimustiedon sarjassa. Perusteluina todettiin,

että hanke vastaa ajankohtaiseen palveluraken-

neuudistukseen ja tuottavuuden kehittämiseen.

Hankkeessa on sovellettu oivaltavasti optimointi-

teoriaa palvelurakenteiden uudistamisessa.

SIDOSRYHMÄKYSELYN 2012 TULOKSIA

SAVONIAN TENGVALL VALITTIIN VUODEN TERVEYDENHUOLLON LUENNOITSIJAKSI 2012SAVONIAN TERVEYSALAN lehtori Erja Tengvall on valittu Vuoden terveyden-huollon luennoitsijaksi 2012. Koulutustilaisuuksia järjestävä Professio teki va-linnan yleisöpalautteen perusteella.

-Tuntuu tosi mukavalta, kun saa puhua asiasta, joka on ihan sisällä sielussa ja lähellä sydäntä. Kyllähän siihen silloin in-nostuukin, sanoo Tengvall.

TENGVALLIN SAAMA tunnustus on noteerattu useissa alan julkaisuissa, ja tätä myötä Savonia on saanut positiivista näkyvyyttä terveysalalla.

SAVONIA TOTEUTTI SIDOSRYHMÄKYSELYN avainkumppaneilleen vuoden 2012 syys-lokakuun aikana. Kyselyn tavoitteena oli saada palautetta yhteis-työn onnistumisesta ja niistä yhteistyön muodoista, joiden kautta kumppa-niyritykset Savonian kanssa useimmiten toimivat. Kysely oli jatkoa edellisinä vuosina tehdylle selvitystyölle.

KOKONAISUUTENA VASTAAJAT ovat olleet varsin tyytyväisiä yhteistyöhön Savonian kanssa. Jopa 96 % vastaajista on sitä mieltä, että Savonia on toi-minut niin kuin yhdessä on sovittu. 95 % vastaajista kokee, että Savonialla on sellaista osaamista, jota he tulevat lähivuosina tarvitsemaan. Eniten kehitet-tävää oli kansainvälisyyden edistämisessä, sekä vastaajien mahdollisuuksissa osallistua Savonian opetuksen kehittämiseen. Näissä keskiarvo jäi alle kolmen.

AVOIMISSA PALAUTTEISSA esille nousi mm. Savonian läheisyys ja tutut toimi-jat, joiden kanssa on helppo kommunikoida. Myös opiskelijoiden ammattitaitoa ja motivaatiota kiiteltiin. Toisaalta Savonialta toivottiin lisää aktiivisuutta, ja odotettiin että jatkossakin ammattikorkeakoulun tuntuma työlämään säilyy.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU lopettaa kaupallisen julkai-sutoiminnan. Kaksikymmentä vuotta sitten Savonia aloitti julkai-semalla kaupallisia oppikirjoja. Tämä johtui siitä, että ammattikor-keakoulujärjestelmä oli uusi Suomessa, eikä tarjolla ollut tarpeeksi ammattikorkeakouluille sopivaa oppimateriaalia.

ENSIMMÄISET KIRJAT OLIVAT yritystoimintaan suunnattu Kaik-ki mitä olet halunnut tietää yritystoiminnasta, Uudistuvat organi-

saatiot ja Henkilökohtainen myyntityö. Vuosittain tuli markkinoille 1 – 4 kaupallista julkaisua. Myöhemmin Savonia julkaisi menesty-viä keittokirjoja.

JATKOSSA JULKAISUJEN PÄÄPAINO on tutkimuksilla ja rapor-teilla eli niillä julkaisuilla, jotka tukevat ammattikorkeakoulun perustehtäviä. Monet näistä julkaisuista palvelevat alueen yri-tyksiä ja yhteisöjä.

SAVONIA LOPETTAA KAUPALLISEN JULKAISUTOIMINNAN


UUTISKATSAUS 1/2013

SAVONIAN OPISKELIJAT VOITTOON RESTO 2013 -KILPAILUSSA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN opiskelijat voittivat huhti-kuun puolessa välissä Resto 2013-kilpailun. Savonian joukkue ke-räsi kilpailussa 77 pistettä, kun maksimipistemäärä oli 90. Seuraa-vaksi tullut Haaga-Helian joukkue sai 72 pistettä ja kolmanneksi sijoittunut Kajaanin ammattikorkeakoulu 59 pistettä. Kilpailussa oli 13 joukkuetta 12:sta ammattikorkeakoulusta.

SAVONIAN KOORDINOIMAN Hima-projektin (Virtuaalinen ikään-tyvän ideaalikoti oppimis- ja kehittämisympäristönä) Viva-peli tuli valituksi eEemeli-kilpailun loppukilpailuun. eEemeli on valtakunnal-linen laatukilpailu parhaan interaktiivisen median oppimisratkai-susta. Kilpailun voittajaksi valittiin lopulta ITK-päivillä Hämeenlin-nassa 11.4.2013. Eedu Oy tuotteellaan Eedu Elements.

HIMA-PROJEKTIN TUOTTAMA Viva-peli on verkkoon toteutetta-va vuorovaikutteinen, tietokantapohjainen peli, jossa opiskelijat voivat harjoitella ikääntyvien hoidon ja tukemisen käytäntöjä. Pe-lille suunnitellaan erilaisia taustatarinoita, joiden pohjalta tehdään toimintasuunnitelma pelaamiseen. Peli tarjoaa motivoivan tavan tutustua ikääntyvien tukemiseen ja tekee hakeutumisen työhön ikääntyvien parissa houkuttelevammaksi.

VIVA-PELI eEemeli-KILPAILUN LOPPUSUORALLE

YKSI KOLMESTA TEHTÄVÄSTÄ oli kehittää Lahden Ravintola Ama-rillolle ja Public Cornerille yhteinen tapahtuma: kaupungin parhaat bileet. Tapahtumalla juhlittiin ravintoloiden 5-vuotissyntymäpäivää.Restonomiopiskelijan Iida Kymäläisen mielestä voitto pohjustettiin huolellisella valmistautumisella. Opiskelijat tutustuivat muun mu-assa ennakkoon Lahteen ja alueen matkailustrategiaan.

– Perehdyimme kilpailun teemaan, moniaistillisuuteen ja flow-elämykseen. Esiintymistä harjoiteltiin myös englanniksi. Opin-noissa on tehty käytännön projekteja, joissa on harjoiteltu asia-kaslähtöistä tuotteistamista.

LEHTORI KRISTINA LAITINEN pohdiskelee joukkueen vahvuuk-sia. Hän näkee, että joukkueella oli keskenään kiva olla yhdessä, hyvä ryhmähenki.

– Varmaan opettajien antamalla ennakkovalmennuksella oli merkitystä menestyksessä. Ennakkoon tutustuttiin paikkakun-taan ja alueen yrityksiin. Alue otettiin haltuun ennen kilpailuja. Savonian joukkueella oli myös onnistunut työnjako.

TÄNÄ VUONNA kilpailu oli Lahdessa. Ensi keväänä Savonia jär-jestää kilpailun Kuopiossa.

Kuvassa Resto 2013 voittajajoukkue, Iida Kymäläinen (vas.), Anna-Kaisa Koto, Miia Kaukanen ja edessä Juhani Hakala.


Kuva ANNA-KAISA KOTO


JULKAISUJA, OLKAA HYVÄ!JULKAISUJA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Savonian julkaisujen tilaukset ja lisätiedot: www.savonia.fi/julkaisut Jaana Vaittinen | puh. 044 785 6455 | [email protected] | PL 1028 (Sairaalakatu 6-8), 70111 KUOPIO

ISAT – MENESTYKSEN TEKIJÄ JA TULEVAISUUDEN TAITAJAPetteri Alanko, Lasse Neuvonen, Riitta Paasivuori (toim.), 2012

YHTEISTYÖSSÄ HYVINVOINNIN OSAAMISTA EDISTÄMÄSSÄIrma Mikkonen, Henna Myller (toim.), 2012

DIGITAL TOOLS FOR PRODUCT DEVELOPMENT: DIGIBRANCH-HANKKEEN LOPPURAPORTTI Antti Alonen, Esa Hietikko (toim.), 2012http://portal.savonia.fi/pdf/julkaisutoiminta/digibrancweb.pdf

ISAT-JULKAISUSARJASSA!

Savonia-ammattikorkeakoulu tuottaa julkaisuja myös ISAT-julkaisusarjaan (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut), yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. ISAT-julkaisusarjan julkaisut käsittelevät ammattikorkeakoulujen yhteisten painoalojen puitteissa tehtävää yhteistyötä.

Lue lisää ISAT-julkaisuista: www.isat.fi


UUTISKATSAUS 1/2013

KUOPIO JA SHANGHAI PUDONG solmivat ystävyyskaupunkisopimuksen vuonna 2012. Yhteistyötä on siitä lähtien ra-kennettu ja kehitetty ja mukana ovat kaupunkien lisäksi Savonia-ammatti-korkeakoulu, Itä-Suomen Yliopiston, Shanghai Second Polytechnic Uni-versity (SSPU), Shanghai Institute of Health Services sekä Fudan University.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ra-hoittaa Aasia-ohjelmaa, jota hallinnoi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteis-työn keskus CIMO. Ohjelma rahoittaa korkeakouluyhteistyötä, liikkuvuutta ja työelämäyhteistyötä.

SAVONIA SAI ENSIMMÄISESSÄ haus-sa 50 000 euron rahoituksen, johtuen pitkälti siitä, että valmiita yhteistyö-

kuvioita oli jo olemassa. Tällä rahoi-tuksella on 10 opiskelijan ryhmä huh-tikuun ajan opiskelijavaihdossa Shang-hai Second Polytechnic Universityssä ja syksyllä 2013 toteutetaan bilateraali-nen kahden opettajan vaihtojakso.

MINUN PROJEKTINI on Shanghai Mu-nicipality Educational Commissionin apurahalla kustannettava Overseas

Savonia vie matkailutietoutta KiinaanShanghai Pudong on 5 miljoonan asukaan kaupunginosa kaupungin keskustan

itäpuolella. New Pudong Area -nimellä kulkeva seutu on nopeasti kehittyvää vanhaa

maatalousaluetta, joka rajoittuu itäreunasta Etelä-Kiinan mereen. Alueelle on

keskittynyt paljon uutta teollisuutta sekä lukuisia yliopistoja.

Pauli Verhelä työhuoneessaan rouva Ms. Jennifer Gu:n kanssa, joka vastaa projektin asioista SSPU:ssa.


Expert -ohjelma, jonka avulla kiinalai-set korkeakoulut voivat hankkia ulko-maista asiantuntija-apua oman toimin-tansa kehittämiseen ja laajentamiseen. Shanghain alueen opetuksesta vastaa komissio ja se antaa vuosittain rahoi-tusta muutamalle ulkomaiselle asian-tuntijalle.

HAKUMENETTELYSSÄ HAKIJAN amma-tillinen ja pedagoginen osaaminen pi-tää todentaa ja perustella. Lisäksi vaa-ditaan lausunnot vähintään kolmelta kansainväliseltä asiantuntijalta sekä yksityiskohtainen työsuunnitelma.

SAVONIAN partnerikorkeakoulu Shang-hai Second Polytechnic University esit-ti kutsun ja pyysi hakemaan apurahaa vuosi sitten huhtikuussa ja lopullinen päätös tuli syyskuussa 2012.

Savonia-ammattikorkeakoulu tarjoaa tut-kinto-opintojen lisäksi monipuolista täy-dennyskoulutusta, joka mahdollistaa elin-ikäisen oppimisen sekä ammattitaidon ylläpidon ja kehittämisen työelämän vaa-timusten mukaan. Täydennyskoulutuksen kesto vaihtelee muutamasta päivästä jopa vuoden koulutuskokonaisuuksiin.

Tutustu koulutustarjontaan osoitteessa:

www.savonia.fi/taydennys/koulutustarjonta

PROJEKTIN TÄMÄ OSUUS kestää tou-kokuun loppuun ja vaatii työskente-lyä Shanghaissa yhteensä kaksi kuu-kautta. Mikäli rahoittaja on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin, on jatkossa mahdollisuus saada täsmärahoitusta yk-sittäisten opintojaksojen kehittämiseen, opetusmateriaalin tuottamiseen jne.

PÄÄTEHTÄVÄNI ON matkailu- ja ravit-semisalan koulutusohjelman päivitys eurooppalaiselle tasolle sekä rakenteen että sisältöjen osalta sekä tähän liittyvä opetushenkilöstön valmennus. Tavoit-teena on aikaansaada kansainvälises-ti vaihtokelpoinen koulutusohjelma, johon ulkomaisten opiskelijoiden on helppo siirtyä vaihto-opiskelijaksi tai suorittamaan kaksoistutkintoa.

SAMOIN KIINALAISTEN opiskelijoiden valmiudet suorittaa osa opinnoistaan länsimaisissa korkeakouluissa parane-vat. Lisäksi opetan kiinalaisia ja suo-malaisiakin opiskelijoita, työskentelen yhdessä kiinalaisten asiantuntijoiden kanssa vertailevaa tutkimusta kansain-välisistä opiskelijavaihdoista, sosiaa-lisen median hyödyntämisestä sekä opiskelijoiden palveluprosessien toi-mivuudesta kiinalaisessa palveluyri-tyksessä.

TYÖ ON ERITTÄIN mielenkiintoista ja antoisaa. Uuden luominen on aina kiehtovaa ja tässä tapauksessa palve-lee selkeästi Savonian strategisia ta-voitteita. Harvalla korkeakoululla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan suo-raan ulkomaisen yhteistyökorkeakou-lun opetuksen tasoon ja sisältöön.

KIINASSA ON SELKEÄ halu muutokseen ja kehitykseen, mutta organisaatiot ovat jäykkiä ja byrokraattisia ja eri tasojen kanssa on osattava neuvotella eri tavoil-la ja oikeassa järjestyksessä huomioi- den sekä varsinaisten ammattilaisten, että poliittisessa rakenteessa työskente-levien henkilöiden merkitys. Olennais-ta on edetä pienin askelin, ja muistaa oikea suunta silloin, kun tuntuu ettei-vät asiat etene.

HENKILÖKOHTAISILLA suhteilla on erit-täin suuri merkitys kaikessa toiminnas-sa. Verkostojen rakentaminen kaikil-la tasoilla on onnistumisen edellytys. Pohjatyön verkostoitumisessa ovat teh-neet Savonian johto ja Kuopion kau-pungin edustajat.

Teksti PAULI VERHELÄ

Muistihoitaja ja -koordinaattori 15.08.2013 - 16.01.2014

Eettinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla19.09.2013

Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutus, Iisalmi03.10.2013 - 16.01.2014

Lääkkeiden yhteisvaikutukset08.10.2013

Liikennetraktoriyrittäjäkoulutus 21.10.2013 - 15.11.2013

Muuntokoulutus traktoriluvasta yhteisölupaan21.10.2013 - 15.11.2013

Tavaraliikenteen yrittäjäkoulutus21.10.2013 - 15.11.2013

Lääkehoito fysioterapeutin työssä19.11.2013 - 20.11.2013

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Aasia-ohjelmaa, jota hallinnoi kansainvälisen liikku-vuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

YLLÄPIDÄ AMMATTITAITOASITÄYDENNYSKOULUTUKSELLA!

MYYNNIN JOHTAMISENERIKOISTUMISOPINNOT

ERIKOISTUSMISOPINTOJA SAVONIASSA

Koulutus soveltuu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita yri-tyksen toiminnan kehittämisestä myynnin, asiakashallinnan ja taloushallinnon keinoin.

Opintojen tavoitteena on antaa osallistujille kokonaisvaltainen kuva myynnistä, myynnin ja asiakkuuksien johtamisesta sekä toiminnan tehokkaasta ohjauksesta taloushallinnon keinoin.Opintokokonaisuus tarjoaa työkaluja myynnin ja markkinoin-

nin johtamiseen, asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja myynnin tehostamiseen. Opintojen laajuus 30 op. Opinnot voi suorittaa työn ohessa.

Hakuaika päättyy 30.8.2013. Lisätietoa hakemisesta ja koulutuksen sisällöstä osoitteesta: www.savonia.fi

S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U | P L 6 ( M I C R O K AT U 1 ) , 7 0 2 0 1 K U O P I O

P U H . ( 0 1 7 ) 2 5 5 6 0 0 0 | S A V O N I A @ S A V O N I A . F I | W W W . S A V O N I A . F I

Documents

TEEMA - portal.savonia.fi · korkeakoulutus koetaan kiinnostavaksi, ja kunhan tiedetään mitä iso - ... sen baletin suosio on Suomessa suuri, ja opettajista on tällä hetkellä