Click here to load reader

Teemana Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?...Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä? Muistojen aarrearkku takaa vetreät aivot ja kultaisen hymyn s. 46 2 Ranniko

  • View
    20

  • Download
    0

Embed Size (px)

Text of Teemana Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?...Minne menet meripuolustuksen...

  • Merivoimien aliupseeriston perinteet ja perinnetapahtumat s. 80

    150 vuotta Bomarsundin ensimmäisestä taistelusta s. 54

    Venäjän intressipohjainen ideologia s. 72

    Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 2/2014

    Teemana

    Minne menet meripuolustuksen

    vapaaehtoiskenttä?

    Muistojen aarrearkku takaa vetreät aivot ja kultaisen hymyn s. 46

  • 2

  • 3Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    Pääkirjoitus

    O sallistuin Euroopan merisotakoulujen joh-tajien ja Yhdysvaltain kollegamme tapaamiseen touko-kuun alussa Lissabonissa. Tällä kertaa teemana oli upseerikoulu-tuksen uudet opetustavat ja -me-netelmät.

    Koulujen opetusta yhdistä-vät mm. Bolognan prosessi se-kä merenkulun kansainvälinen STCW-standardi. Kandidaat-ti- ja maisterikurssien mitta on myös kutakuinkin sama eli kol-me plus kaksi vuotta. Yksi eri-tyinen asia erottaa Suomen ja Kreikan edukseen muista mais-ta: Yleinen asevelvollisuusjär-jestelmämme, joka antaa meil-le muita huomattavasti parem-man lähtökohdan ammattisoti-

    laiden koulutuksen järjestelyille.Ammattiasevoimissa ka-

    dettikoulutus joudutaan aloit-tamaan sotilaan perustaidoista, mikä syö arvokasta aikaa var-sinaiselta upseerikoulutukselta. Toisaalta tuo kahden - kolmen kuukauden sotilastaitojen ope-tusjakso ei riitä muuhun kuin pintaraapaisuun. Koulutusvai-he huipentuu joillakin päivän ja toisilla viikon sotaharjoituk-seen. Tuolla sotilaallisella epä-kokemuksellaan nuori upseeri asetetaan aikanaan alaistensa eteen johtajaksi.

    Vuoden varusmiespalve-luksen aikana johtajakoulutuk-sen saaneet nuoret miehem-me ja naisemme on koulutet-tu ja testattu niin fyysisesti kuin

    Velvollisuus x Vapaaehtoisuus =Uskottavuus

    henkisesti, ja he ovat kouliintu-neet johtajatehtävissä. Kadetti-koulun pääsykokeisiin osallistu-vat nuoret ovat siis jo sotilasjoh-tajia, kun useissa vertailumaissa kadeteiksi rekrytoidaan reipas-henkisiä, vähintään kandidaatin oppiarvon omaavia akateemik-koja. Asevelvollisuuden etuja ei voi koulutuksen näkökulmasta liikaa korostaa.

    Asevelvollisuusjärjestelmän varsinainen tarkoitus on kuiten-kin tuottaa ja ylläpitää puolus-tusvoimien sodan ajan joukot. Meripuolustuksen ammattilais-ten voimin kykenemme johta-maan ja tuottamaan meritilan-nekuvaa. Myös osa iskuvoimas-ta saadaan nopeasti operatiivi-seen valmiuteen, mutta vähän-kään pidempi toiminta vaatii re-serviläisjoukkojen tukea. Alueel-listen taisteluosastojen ja ran-nikkojääkäriyksiköiden voima perustuu muutaman kaaderin johdolla puhtaasti reserviläisiin. Meripuolustuksenkin todellinen voima on reservissä.

    Puolustusbudjetin laskus-ta johtunut kertausharjoitusten määrän väliaikainen supistami-nen on ollut tietoinen ja harkittu riski. Yksi tekijä riskiarvion laa-dinnassa on ollut luottaa vapaa-ehtoisiin maanpuolustajiin. Re-servi on osoittautunut tuon luot-tamuksen arvoiseksi, ja sodan

    matruusi shokri

  • 4

    Päätoimittaja Sakari MartimoKaikki sähköiset aineistot pyydetään lähettämään osoitteeseen:[email protected]

    ToimitusToimitussihteeri Seppo [email protected] Aho [email protected] Enqvist, historia ja [email protected]

    Toimituksen osoite (postitettavat aineistot)Seppo AlankoTmi RiimunkantajaPL 118, 02101 Espoo

    ToimitusneuvostoHenrik Nystén, toimitusneuvoston pjSakari Martimo, RUYMarkus Aarnio, MYTatu Vartiainen,Rannikkotykistön OpistoupseeritMaria Arminen (varalla Jenni Kaipainen), Merivoimien aliupseeritAntti Ratia, Maanpuolustuksen HenkilökuntaliittoSirpa Holma, Sininen ReserviAntti Rautiainen, RannikkojääkärikiltaLars Eklund, Helsingin Laivastokilta

    KirjeenvaihtajatTiedottaja Auli Aho, MERISKTiedottaja Merja Laaksonen, UUDPRTiedottaja Nina Soini, SMMEPA

    Tilaushinnat vuodelle 2014Yksittäiset kestotilaajat 24 euroa/vuosikerta. Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsentilaukset 9 euroa/vuosikerta.

    Osoitteenmuutokset ja tilauksetRauni JääskeläinenNäätäkuja 3 B 10, 01480 Vantaapuh 040 723 5838e-mail [email protected] rannikonpuolustaja.fi

    Lehden kotisivutwww.rannikonpuolustaja.fi

    KirjapainoOy Fram Ab, Vaasa

    IlmoitusmyyntiIlpo Pitkänen Oy puh 09-586 8300, fax 09-586 83099

    JulkaisijaRannikkoupseeriyhdistys RUY ryAikakauslehtien liiton jäsenlehti

    KansiKuva: Antti Rautiainen. NOCO 2010-harjoitukset Mänty-luodossa. 32 reserviläisestä muodostetun vasta- ja koulutus-osaston omat harjoitukset.

    ISSN 1239-0445

    Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti

    57. vuosikerta • 2/2014RANNIKON PUOLUSTAJA 3/2014 ilmestyy viikolla 40.

    Teemana Merivoimien kehittäminen – hankemaailma

    Lehden aineistopäivä on 29.8.2014 mennessä. Teks tit mieluiten rtf-teks titiedostoina (muutkin formaatit käyvät) sähköpostilla. Kuva-aineisto paperi-, dia-, tai digikuvina (tiff-, eps- tai jpg). Digikuvien mini miresoluutio on 300 dpi käytettävässä koossaan. Paperikuvia ei palauteta. Muusta menettelystä on sovittava erikseen päätoimittajan kanssa.

    ajan avaintehtävien osaami-sen ylläpito ja jopa kehittämi-nen on onnistunut vapaaeh-toistoiminnan turvin. Liekki ei ole sammunut.

    Asevelvollisuus tarkoittaa sananmukaisesti kansalaisille velvollisuutta, äärimmillään pakkoa, osallistua maan puo-lustamiseen. Kyseessä on kui-tenkin laaja kokonaisuus, jo-ka ei pelkkään velvollisuuteen pohjautuvana olisi uskottava. Uskottavan puolustuksen kes-keinen tekijä on maanpuolus-tustahto. Vapaaehtoinen toi-minta alalla kuin alalla perus-tuu uskoon ja tahtoon. Muu-toin toimintaan ei uhrattaisi omaa aikaa ja rahaa. Vapaa-ehtoinen maanpuolustus on-kin turvallisuutemme kovin-ta ydintä, mikä pannaan var-masti merkille myös ulkomail-la arvioitaessa puolustuksem-me uskottavuutta.

    Kertausharjoitusten mää-rä palaa ensi vuonna vuoden 2010 tasolle. On meidän am-mattilaisten vuoro vastata velvoitteestamme sodan ajan joukkojen ylläpidossa. Se on syytä tehdä pieteetillä uskot-tavuuden ansaitsemiseksi. Tä-mä on myös paras kiitoksem-me ja kunnianosoituksemme reserviläisillemme.

    Sakari Martimo

  • 5Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    S aimme suruviestin tammikuun lopussa: Laivaston Sukeltaja-killan pitkäaikainen puheenjoh-taja, Sinisen Reservin hallituk-sen monivuotinen jäsen ja MP-K:n Meripuolustuspiirin aktiivi Keijo Karimäki menehtyi melko nopeasti edenneen sairauden murtamana 26.1.2014.

    Keijo Karimäki syntyi Pa-dasjoella 6.3.1937. Lapsuus ja nuoruus kuluivat Ristiinan seu-dulla. Keijo ja Anne Karimäki avioituivat kesällä 1964. Per-heeseen siunaantui kolme lasta ja viisi lastenlasta. 1980-luvun alusta alkaen perhe asui Vuo-saaren Keulatiellä.

    Kiltaveljemme Keijo suo-ritti Merivoimien sukeltajakurs-sin nro 4 aliupseerikoulun jäl-keen vuonna 1957. Vedenalai-sesta maailmasta tuli hänelle myös ammatti: Keijo teki pää-osan työurastaan Merenkulku-laitoksen pääsukeltajana. Tari-nat työuran varrelta olivat mie-lenkiintoisia ja värikkäitä. Yhte-nä vaativimmista työtehtävis-tään Keijo usein muisteli loka-kuussa 1989 tehtyjä tutkimus-sukelluksia yli 50 metrin sy-vyydessä, 25 mpk lounaaseen Gotlannista. Suomalainen säiliö-alus Tebostar törmäsi keskiyöllä 5.9.1989 neuvostoliittolaiseen kalastusalus Ladushkiniin. Troo-lari upposi pian, ja kaikki sen 15 miehistön jäsentä menehtyivät.

    Keijo ei jäänyt kiikkustuo-liin siirryttyään eläkkeelle Me-renkulkulaitoksen palvelukses-ta 90-luvun lopussa. Keijo kuu-lui siihen harvenevaan sukupol-veen, jolle vapaaehtoistyö yhdis-tyksissä ja yhteisöissä oli sydä-men asia. Reserviläistoiminnan lisäksi hänen aktiivisesta työ-panoksestaan pääsivät nautti-maan mm. Puotilan venekerho sekä Siiskosen hirviseura kesä-paikkakunnalla Ristiinassa.

    Heti työkiireiden hellitettyä Keijo liittyi myös Laivaston Sukel-tajakillan jäseneksi, ja pian hänet valittiin myös kiltamme puheen-johtajaksi. Keijon puheenjohtaja-kauden pituus 2000-2013 kuu-lunee samaan kategoriaan Se-länteen maaliennätysten kans-sa; niitä ei tulla luultavasti kos-kaan rikkomaan. Keijo oli sosiaa-lisuudellaan ja luontaisella arvo-vallallaan verkostoitumisen am-mattilainen. Hän loi hyvät suh-teet vapaaehtoisen maanpuolus-tuksen kaikkiin sidosryhmiin ja teki näin omalta osaltaan sukel-tajista ”hovikelpoisia”. Tätä tun-nustusta eivät vedenalaiset veljet ole aina kumipuvuissaan ja hiki-sissä alusasuissaan nauttineet.

    Mutta omimmalla alueel-laan Keijo oli kuitenkin kabinet-tien ulkopuolella, sukeltajan ja purjehtijan toimintaympäristös-sä: luonnossa ja meren äärellä. Allekirjoittanut sai tehdä Keijon kanssa yhteistyötä 15 vuoden

    Keijo Karimäki

    ajan. Keijo oli aktiivisesti mu-kana reservin sotilassukeltajil-le kohdennettujen MPK-kurssi-en järjestelyissä mm. Jussarös-sä, Hästö Busössä, Mustamaal-la, Mäkiluodossa ja Gyltössä. Li-säksi hän oli pitkäaikainen Sini-sen Reservin ampumakilpailu-jen johtaja ja kiltamme ampu-majoukkueen aktiivijäsen.

    Aivan erityinen tapahtuma oli jokavuotinen, kotiutuvien va-rusmiessukeltajien tapaaminen Upinniemessä. Esittelimme po-jille kiltatoimintaa ja tarjosim-me sotkussa munkkikahvit. Su-kupolvien välinen kuilu suli ole-mattomiin, kun sotilassukeltajat muistelivat silmät loistaen omia kurssikokemuksiaan.

    Ansiokkaasta reserviläis-työstä Keijo Karimäelle myön-nettiin Sinisen Reservin ansio-risti. Keijoa jäävät kiitollisuudella ja kunnioituksella muistamaan Anne, lapset, lastenlapset, kilta-veljet sekä lukuisat ystävät.

    Laivaston Sukeltajakilta ry

    Petri Härmä

    In Mem

    oriam

  • 6

    8 Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tulevaisuudennäkymät Niclas von Bonsdorff

    11 Vaikutusta reservin osaamisella ja toimintakyvyllä Hannu Hyppönen

    15 Mitä Merivoimat haluaa vapaaehtoiselta maanpuolustustyöltä Juha Vauhkonen

    16 Meripuolustuksen vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Henrik Nystén

    ja Robin Elfving

    20 Näkökulmia vapaaehtoisesta sotilaskoulutuksesta Sakari Saikku

    ja Tapio Hirvonen

    24 Huoltoviirikkö öljyntorjunnassa

    Öljyntorjuntavalmius kohoaa Satakunnassa Kai Tuominen

    26 Helsingin Öljyntorjunnan huoltoviirikkö ja sen synty Harry Lindholm

    2/2014

    Teema

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

    ove enqvist

  • 7Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    TapahtumiaMeripuolustuspiirin kuulumisia ................ 51

    Muistojen aarrearkku takaa vetreät aivot ja kultaisen hymyn ...... 52

    Rannikonpuolustajien matka Brysseliin .... 56

    Riilahden taistelu 1714 .......................... 59

    Forum Marinumin uutuusnäyttely kohoaa vedestä lentoon! ........................ 60

    Kadettipursimiesten tapaaminen ............. 62

    Kenraali Hannes Ignatiuksen kadettisäätiö palkitsi kirjoittajia................ 64

    KeskusteluVenäjä, etupiiri ja voimankäyttö ............... 32

    Venäjän intressipohjainen ideologia ......... 36

    Merivoimien aliupseeriston perinteet ja perinnetapahtumat ............... 42

    Gallipoli 1915 ....................................... 44

    In MemoriamKeijo Karimäki ........................................ 5

    VakiotPääkirjoitus ............................................ 3

    Yhteinen julkaisumme ............................ 98

    Tapahtumakalenteri ............................... 99

    KuulumisiaRannikkoupseeriyhdistys ry .................... 75

    Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry ...... 76

    Meriupseeriyhdistys ry ........................... 79

    Sininen Reservi ry ................................. 80

    Turun Laivastokilta ry ............................ 82

    Turun Rannikkotykistökilta ry .................. 86

    Pohjanlahden Laivastokilta ry ................. 88

    Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistys ry ................................. 90

    Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys ry ................................. 93

    Rannikkojääkärikilta ry ja Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys ry ................................. 94

    HistoriaEhrensvärd-luokan yhteysalus Wilhelm Carpelan pelastettiin jälkipolville ........................... 65

    150 vuotta Bomarsundin ensimmäisestä taistelusta ....................... 66

    Viestimiehenä Suomenlahdella ................ 68

    ove e

    ng

    vist

    Matti Hiltunen viimeistelee KUIVASAARI -tekstiä MPK:n uuteen linnakeveneeseen.

    kristiina slotte

    Saksalaiset ja suomalaiset laskemassa sukellus-veneverkkoa vuonna 1944.

    sa-kuva

    Wilhelm Carpelan Forum Marinumissa korjattavana maaliskuussa 2014.

    s. 65

    s. 68

    s. 76

  • 8

    Niclas von BonsdorffKirjoittaja on everstiluutnantti ja toimii puolustusministeriössä vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan pääsihteerinä.

    Vapaaehtoisen maanpuolustuksen

    tulevaisuudennäkymät

    V apaaehtoinen maan-puolustustyö tukee suorituskykyisen re-servin ylläpitämistä ja valmiut-ta tukea muita viranomaista. Vapaaehtoisella maanpuolus-tuskoulutuksella on myös erit-täin tärkeä rooli maanpuolustus-tahdon ylläpitämisessä ja kehit-tämisessä.

    Maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöt

    Maanpuolustus- ja reserviläis-järjestöjen työ tukee tulevaisuu-dessa entistä enemmän puo-lustuskykyä mm. maanpuolus-tustahdon, osaamisen tunnista-misen, koulutuksen, toiminnan tuen, rekrytoinnin ja viestinnän tuottajina.

    Puolustusvoimien ja Maan-puolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) suhde on kehittynyt lä-heiseksi. Puolustusvoimat tilaa MPK:lta vuositasolla sotilaallista koulutusta n. 1 miljoonalla eu-rolla. MPK:lta tilatun sotilaskou-lutuksen volyymi on vakiintunut vuosittaiseen n. 16.000 koulu-

    tusvuorokauteen ja n. 250 ta-pahtumaan. MPK:lle myönne-tään valtionavustusta sille sää-dettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin (Laki vapaaehtoisesta maan-puolustuksesta).

    MPK:n resurssien hyödyn-täminen joukkojen koulutukses-sa on osoittautunut kustannus-tehokkaaksi ratkaisuksi. Pyrki-myksenä on, että puolustusvoi-mien tilaama sotilaallinen koulu-tus liitettäisiin kiinteäksi osaksi joukkotuotantoa ja valmentavik-si jaksoiksi kertausharjoituksiin.

    Maakuntajoukot ja jatkos-sa perustettavat paikallispatal-joonat tuovat kokonaisuuteen oman lisänsä. Paikallisjoukot vahvistavat maakuntien yleis-tä kriisivalmiutta sekä paikallis-puolustustamme. Paikallispatal-joonien valmiuksien ylläpidossa hyödynnetään maanpuolustus-järjestöjen ja reservin osaamis-ta. Tämä on osa kehitystyötä, jonka tarkoituksena on avata uusia mahdollisuuksia ja entistä paremmin hyödyntää vapaaeh-

    toista maanpuolustuskoulutus-ta sekä reservin toimintaa puo-lustusvoimien sodan ajan jouk-kojen koulutuksessa.

    Paikallisjoukkojen koulu-tuksen kohdistaminen MPK:lle vahvistaa samalla yhdistyksen kumppanuusasemaa joukkojen koulutuksessa. Pääajatuksena kumppanuudelle on, että sijoit-tamalla hieman enemmän MP-K:hon, sille voidaan antaa huo-mattavan vastuullinen rooli va-paaehtoisuuteen pohjautuvi-en paikallisjoukkojen tehtävien kouluttamisessa. Samalla puo-lustusvoimien henkilökuntaa va-pautuu oman ammattitaidon se-kä varusmiesten ja puolustusvoi-mien muiden joukkojen koulutta-miseen ja harjaannuttamiseen.

    MPK kykyä tukea puolus-tusvoimia muiden viranomais-ten tukemisessa selvitetään ja kehitetään.

    Koulutuksen kehittäminen

    Reservin jatkokoulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustus-koulutuksen kehittäminen toi-

    Teema

    Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys maanpuolustustaitojen ja maanpuolustus

    hengen ylläpitämisessä on keskeinen. Ei vähiten nyt meneillään olevan puolustusvoi

    mauudistuksen ja alhaisten kertausharjoitusvolyymien aikana. Vapaaehtoistoiminta on

    varmasti tulevaisuudessakin yksi maanpuolustuksemme peruspilareista.

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

  • 9Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    meenpannaan puolustusvoimi-en ja reserviläis- ja maanpuolus-tusjärjestöjen yhteistyössä laa-ditun kehittämissuunnitelman mukaisesti.

    Sodan ajan puolustusvoi-mien reservin osaaminen ja toi-mintakyky rakentuu kolmelle kehitettävälle osa-alueelle – riittävät ja laadukkaat

    kertausharjoitukset – joukkojen suorituskykyä tu-

    keva vapaaehtoinen maan-puolustuskoulutus sekä

    – reserviläisten omaehtoinen osaamisen kehittäminen sekä siviiliosaamisen hyödyntäminen.

    Osallistumalla vapaaehtoi-seen maanpuolustuskoulutuk-seen ja velvoittaviin kertaus-harjoituksiin reserviläiset voi-vat omaehtoisesti ja nousujoh-teisesti kehittää poikkeusolojen tehtävissään tarvittavaa osaa-

    mistaan ja toimintakykyä. Tule-vaisuudessa aktiivisella reservi-läisellä on aikaisempaa parem-mat mahdollisuudet itse vaikut-taa omaan koulutukseensa ja si-joitukseensa.

    Tavoitetilassa reserviläisil-lä on poikkeusolojen sijoitusta vastaava osaaminen ja toimin-takyky sekä korkea maanpuo-lustustahto ja halu vapaaeh-toiseen maanpuolustustyöhön. Myös maanpuolustusjärjestöillä on tavoitetilassa selkeät roolit ja tehtävät sekä tarvittavat toimin-taedellytykset. Yksilöllisen osaa-misen kehittäminen tukee jou-kon suorituskyvyn kehittämistä.

    Lainsäädäntö

    Maanpuolustuksesta vastaavan hallinnonalan ja vapaaehtois-kentän välillä vallitsee yhteys-suhde, jota säätelee laki vapaa-ehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007).

    Lain mukaan puolustusmi-nisteriön tehtävänä on vapaa-ehtoisen sotilaallisen koulutuk-sen ohjaus, valvonta ja kehittä-minen. Lisäksi puolustusminis-teriön hallinnonala vastaa va-paaehtoisen maanpuolustus-toiminnan yhteensovittamises-ta muuhun viranomaistoimin-taan. Puolustusvoimat johtaa vapaaehtoisen maanpuolustus-koulutukseen kuuluvia sotilaal-lisia tehtäviä.

    Yleisesti ottaen laki sekä asetus (1212/2007) vapaaeh-toisesta maanpuolustuksesta näyttäisivät toimivan hyvin. Tie-tyiltä osin molempia tulisi kuiten-kin tarkentaa. Tätä on myös PLM yhteydessä ja apuna toimiva va-paaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta esittänyt.

    Puolustusministeriössä on käynnissä esiselvitys lain sekä puolustusministeriön asetuksen päivittämisestä. Selvitystyöhön

    Vesistökoulutusta.

  • 10

    liittyen Pääesikunta valmiste-lee esityksen päivitystarpeesta. Samalla Pääesikunta tarkastaa puolustusvoimien normien päi-vittämistarpeen.

    Selvitystyön tarkoituksena on selvittää voidaanko nykyis-tä paremmin hyödyntää reser-viläisten osaaminen puolustus-voimien johtamien ammuntojen valvonta-, varo- ja tukitehtävis-sä. Pääosin tämä koskisi puo-lustusvoimien johtamia kertaus-harjoituksia ja puolustusvoimi-

    en MPK:lta tilaamaa sotilaallis-ta koulutusta.

    Tässä yhteydessä on hy-vä huomioida, että MPK on an-tanut vapaaehtoista maanpuo-lustuskoulutusta yli 20 vuotta il-man merkittäviä turvallisuuson-gelmia tai ylilyöntejä. Vapaaeh-toistoimijat ovat osoittautuneet vastuullisiksi.

    Harjoitusalueiden käytön osalta arvioidaan mahdollisuut-ta antaa sotilaallista koulutusta myös muilla kuin puolustusvoi-

    mien käytössä olevilla harjoitus-alueilla. Erityisesti tämä koskee niitä alueita joilla puolustusvoi-mien läsnäolo vähenee.

    Kertausharjoitukset

    Vapaaehtoisilla harjoituksilla ja reserviläisten omaehtoisella toi-minnalla tuetaan puolustusvoi-mien kertausharjoituksia. Jouk-kojen kertausharjoituksia niillä ei koskaan voi täysin korvata. Vain kertausharjoitukset mah-dollistavat suurten joukkojen harjoittelun, aselajien yhteistoi-minnan ja taisteluammunnat.

    Kun puolustusvoimauudis-tus on saatu vietyä läpi, on ker-tausharjoitusten määrä tarkoi-tus nostaa 18 000 koulutet-tuun reserviläiseen vuosittain mikä suhteellisesti on samalla tasolla kuin uudistusta edeltä-vänä aikana.

    Yhteenveto

    Reservin merkitys sodan ajan joukoissa on ratkaiseva. Reser-vin roolin kehittämisessä ko-rostuvat puolustusvoimien krii-siajan organisaation kriittiset tehtävät sekä reserviläisillä ole-van osaamisen hallinta puolus-tusvoimien eri tehtävissä.

    Vapaaehtoinen maanpuo-lustustyö tukee suorituskykyi-sen reservin ylläpitämistä ja val-miutta tukea muita viranomaista.

    Vapaaehtoista maanpuolus-tustyötä kehitetään palvelemaan nykyistä paremmin puolustus-voimien tarpeita mm. hyödyntä-mällä maanpuolustusjärjestöjen ja reservin osaamista paikallis-joukkojen suunnittelussa.

  • 11Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    Osa puolustusvoima-uudistusta

    Reservin koulutuksen ja vapaa-ehtoisen maanpuolustuskoulu-tuksen kehittämisohjelma on valmisteltu Pääesikunnan joh-dolla, yhdessä puolustushaa-raesikuntien sekä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kans-sa. Toimenpiteet käynnistetään

    vuonna 2014 ja ne jatkuvat ai-na vuoteen 2020.

    Kertausharjoitusten määrä kasvaa

    Kertausharjoitusten määrä nos-tetaan tavoitetasolle vuodesta 2015 alkaen. Vuosittain kou-lutetaan vähintään 18 000 re-serviläistä. Reserviläisten tehtä-

    viä, mahdollisuuksia ja kannus-teita kehitetään. Vanhoja hyviä keinoja vahvistetaan ja käyttöön otetaan uusia keinoja.

    Pääosa sodan ajan joukkojen henkilöstöstä on reserviläisiä

    Sodan ajan joukkojen määrä laskee noin 230 000:een. Re-

    Vaikutusta reservin osaamisella ja toimintakyvyllä

    Hannu HyppönenEversti Hannu Hyppönen on puolustusvoimien koulutuspäällikkö ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja.

    Öta II.

  • 12

    serviläisiä joukkojen henkilös-töstä on noin 97 %. Reservi-läisillä on osaamista, jota ei ole tunnistettu eikä hyödynnetty vielä riittävästi. Kehittyvät infor-maatiopalvelut ja oppimisympä-ristöt tarjoavat uusia mahdolli-suuksia. Nykyisiä menettelyta-poja voidaan tehostaa ja tehdä joustavimmiksi.

    Kolme toisiaan tukevaa kokonaisuutta

    Puolustusvoimat keskittyy jouk-kojen kouluttamiseen kertaus-harjoituksissa. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta suun-nataan alueellisiin joukkoihin ja erityisesti paikallispataljooniin. Reserviläisten omatoimiseen osaamiseen ja toimintakyvyn kehittämiseen kannustetaan. Mahdollisuuksia on niin nuorelle kuin kokeneellekin. Motivaatio, osaaminen ja toimintakyky rat-

    kaisevat ja niihin panostetaan. Reservin koulutus muodostuu jatkossa kolmesta toisiaan tu-kevasta kokonaisuudesta.

    Puolustusvoimien kertaus-harjoituksissa keskitytään jouk-kojen kouluttamiseen taistelu-harjoituksissa ja ammunnois-sa sekä esikuntien henkilöstön kouluttamiseen esikuntaharjoi-tuksissa.

    Vapaaehtoinen maanpuo-lustuskoulutus tukee kertaus-harjoituksia. Puolustusvoimat ti-laa Maanpuolustuskoulutusyh-distykseltä vuosittain 250 kou-lutustapahtumaa, joissa koulu-tetaan vähintään 8 000 reser-viläistä. Puolustusvoimien tilaa-ma sotilaallinen koulutus liite-tään kiinteäksi osaksi joukko-tuotantoa ja valmentaviksi jak-soiksi kertausharjoituksiin.

    Reserviläisten tulee kehit-tää osaamistaan ja toiminta-

    kykyään myös omatoimisesti. Osaamisen voi osoittaa opin-noilla ja tenteillä. Toimintaky-vyn voi osoittaa fyysisen suo-rituskyvyn ja kenttäkelpoisuu-den testeillä.

    Kertausharjoituksia kehitetään

    Kertausharjoitukset ovat vält-tämättömiä. Ne mahdollistavat suurten joukkojen harjoittelun, aselajien yhteistoiminnan ja tais-teluammunnat. Kertausharjoituk-set voidaan aloittaa vapaaehtoi-sen ja omatoimisen opiskelun jäl-keen yhteisistä perusteista ja ai-empaa korkeammalta lähtötasol-ta tietoja soveltaen. Reserviläiset tullaan ottamaan mukaan ker-tausharjoitusten suunnitteluun.

    Kertausharjoituksia ohja-taan laatusuosituksilla. Toimin-taa arvioidaan ja reserviläisten palaute selvitetään reserviläisky-

    130 TK tarkistusammunnassa.

  • 13Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    selyillä. Tuloksia hyödynnetään paikallisesti, alueellisesti ja val-takunnallisesti jatkuvan paran-tamisen periaatteen mukaisesti.

    Joukko-osastot kouluttavat joukot

    Kertausharjoituskoulutukseen kohdennetaan noin 90 000 kertausharjoitusvuorokautta vuodesta 2015 alkaen. Jouk-ko-osastoja tuetaan muun muassa uusilla ohjesäännöillä ja oppailla sekä opetusmateri-aalilla. Avoimen oppimisympä-ristön, PVMOODLE:n, käyttöä laajennetaan ja sen koulutusti-lat ovat joukko-osastojen käy-tettävissä. Opetusmateriaalille luodaan yhteinen tietopankki. Palkatun henkilöstön osaami-nen varmistetaan perus- ja jat-kokoulutuksella sekä tarvittaval-la täydennyskoulutuksella. Kou-lutusta tuetaan simulaattoreilla, jotka mahdollistavat taistelijoi-den, joukkojen ja esikuntien te-hokkaan koulutuksen ja tulos-ten arvioinnin.

    Maanpuolustuskoulutus-yhdistys (MPK) on merkit-tävä kouluttaja

    Maanpuolustuskoulutusyh-distykseltä tilattava sotilaalli-nen koulutus liitetään nykyistä kiinteämmin puolustusvoimien johtamiin kertausharjoituksiin. MPK järjestää puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia kehit-tävää koulutusta sekä varau-tumis- ja turvallisuuskoulutus-ta. Kouluttajina toimivat muun muassa Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Maanpuo-

    lustuskiltojen vapaaehtoiset jä-senet. Toimintaa tukevat Sotilas-kotiyhdistys ja Naisten valmius-liitto. Puolustusvoimien hyväk-symiä sotilaskouluttajia on noin 1 300. MPK käyttää puolustus-voimien avointa oppimisympä-ristöä ja opetusmateriaalia se-kä puolustusvoimien kalustoa. Koulutuksen laatu varmistetaan MPK:n uudella laatujärjestel-mällä. Puolustusvoimien mää-rittämät kriteerit ja yhteistyössä laaditut menettelytavat ohjaavat valtakunnallisia ja alueellisia ar-viointeja. Ensimmäiset arvioin-titulokset kannustavat laajenta-maan toimintaa.

    Reserviläisille tehtäviä ja mahdollisuuksia

    Reserviläiset sijoitetaan ensim-mäisiin tehtäviin varusmieskou-lutuksen perusteella. Seuraaviin tehtäviin sijoitetaan kertaushar-joituksissa osoitetun osaami-sen ja toimintakyvyn perusteel-la. Vaativampiin tehtäviin voi ol-la tulevaisuudessa mahdollista hakeutua. Tehtävään määräämi-nen edellyttää sopivuutta sekä sitoutumista osaamisen ja toi-mintakyvyn ylläpitämiseen.

    Reserviläisille on suunni-teltu tehtäviä erityisesti perus-tettavissa paikallispataljoonissa sekä niiden taistelu-, taistelu-koulutus-, huolto-, perustamis- ja esikuntayksiköissä. Paikallis-pataljoonan tehtävistä hankitun kokemuksen perusteella reservi-läinen voi jatkaa muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdis-tyksen kouluttajatehtäviin. Si-viiliammattiin, sotilaskoulutuk-seen tai harrastukseen liittyvää

    erityisosaamista reserviläinen voi täydentää myös palvelemal-la kriisinhallinta- ja rauhantur-vatehtävissä.

    Reserviläinen saa tietoa ja tavoittaa puolustusvoimat jat-kossa helposti verkossa. Reser-viläisen osaaminen tunnistetaan ja hyödynnetään. Reserviläisillä on useita mahdollisuuksia kehit-tää sotilaallisia tietojaan ja tai-tojaan sekä toimintakykyään. Kannusteina ovat osaamisen kehittäminen laajempiin tai vaa-tivampiin tehtäviin. Uusina kan-nusteina otetaan käyttöön kou-lutusvuorokaudet kertausharjoi-tusvuorokausien rinnalla.

    Miehistö voi laajentaa osaamistaan varusmieskoulu-tuksen jälkeen toiselle koulutus-haaralle sekä syventää taitojaan MPK:n koulutuksessa. Osallis-tuminen MPK:n toimintaan tar-joaa mahdollisuuden kehittyä alansa erikoisosaajaksi ja kou-luttajaksi. Miehistöllä on myös mahdollisuus hakeutua miehis-töstä aliupseeriksi -koulutuk-seen. Kouluttajatehtäviin liittyy MPK:n kouluttajakurssi ja puo-lustusvoimien aselajikurssi.

    Suoritusvaatimuksilla ja näytöillä varmistetaan osaaminen ja toimintakyky

    Puolustusvoimat määrittää osaamis- ja toimintakykyvaa-timukset sekä hyväksyy niihin edellytettävät näytöt. ”Oikea henkilö, oikeaan paikkaan” on tarkoitus tunnistaa osaamispro-fiililla, joka laaditaan jo ennen varusmiespalvelusta ja ylläpide-tään varusmieskoulutuksen jäl-keen reservissä.

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

    130 TK tarkistusammunnassa.

  • 14

    Reserviläinen voi osoittaa tietonsa muun muassa ohje-sääntöjen ja oppaiden tenteillä, jotka voivat olla osa tehtäväkoh-taisia tai runkohenkilöstön ker-tausharjoituksia. MPK:n koulu-tustarjonta sisältää sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutus-ta. Esimerkkejä ovat miehistön, aliupseerien ja upseerien perus-, erikois- ja jatkokurssit. Opinnot voidaan toteuttaa monimuo-to-opiskeluna, joka voi sisältää itseopiskelua, lähiopetusta, etä-tehtäviä ja taisteluharjoituksia se-kä henkilökohtaisen kunto-ohjel-man ja fyysisen kunnon testin.

    Kenttäkelpoisuuden voi osoittaa osallistumalla pitkä-

    kestoiseen liikuntatapahtu-maan esimerkiksi maratonjuok-suun, Finlandia-hiihtoon tai Sul-kavan Soutuun. Fyysisen suori-tuskyvyn kehittäminen edellyt-tää pitemmän ajan harjoittelua ja valmentautumista.

    Ampumataidon perusteet voi osoittaa hyväksytyllä ryn-näkkökivääriammunnalla. Seu-raava taso voi olla ampumatai-totestin tai ampumakilpailun tu-los. Taisteluampumataito osoi-tetaan taisteluammunnoissa. Marssitaidon voi osoittaa esi-merkiksi Kesäyön marssilla tai Salpavaelluksella, joissa mo-lemmissa on eripituisia reitte-jä. Suoritukset voi yhdistää re-

    serviläisjärjestöjen järjestämil-lä jotoksilla, jotka sisältävät so-tilastietoja ja - taitoja edellyttä-viä tehtäviä.

    Testeihin osallistuminen on vapaaehtoista ja niissä nouda-tetaan puolustusvoimien mää-räyksiä ja ohjeita. Testien vas-taanottajat ovat testaajakoulu-tuksen saaneita reserviläisiä tai ammattisotilaita.

    ”Tahto, tieto, taito ja toimintakyky ratkaisevat”

    Reservin koulutuksen ja vapaa-ehtoista maanpuolustuskoulu-tuksen keskiössä on maanpuo-lustustahtoinen, osaava ja toi-mintakykyinen reserviläinen.

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

  • 15Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

    Mitä Merivoimat haluaa vapaaehtoiselta maanpuolustustyöltä

    P uolustusjärjestelmäm-me perusta on yleinen asevelvollisuus, joka tuottaa poikkeusoloissa tarvitta-van reservin puolustusvoimien käyttöön. Joukkotuotantosuun-nitelma antaa perusteet asevel-vollisten koulutukselle varus-miespalveluksessa ja reservin kertausharjoituksille (KH) sekä näitä täydentäville vapaaehtoi-sille harjoituksille (VEH).

    Viime vuosien aikana vaati-mattomat kertausharjoitusmää-rät ovat tuottaneet koulutusva-jetta reservillemme. Puolustus-voimauudistuksen tavoitteena on palauttaa toiminta vuoden 2010 tasolle ml. kertausharjoitukset. Näin ollen Merivoimat saa lisä-resursseja kertausharjoituksiakin varten vuodesta 2015 lukien ja supistuva reservin määrä tulee tasapainottamaan koulutustar-peen ja resurssit hyvälle tasolle.

    Tekninen kehitys johtamis-, ase- ja valvontajärjestelmien osal-ta kasvattaa vaatimuksia sekä henkilökunnan että reservin osaa-miselle. Varsinaisessa kertaushar-joituksessa toiminta edellyttää hy-vää lähtötasoa järjestelmien käyt-tämisessä ja tämä ei ole mahdol-lista, jos edellinen kosketus puo-

    lustusvoimiin on noin viisi vuot-ta aiemmin tapahtunut kotiutus varusmiespalveluksesta. Reser-vin koulutuksessa vapaaehtoisil-la harjoituksilla tulee täydentää ja luoda tarvittavia uusia valmiuksia omaan poikkeusolojen tehtävään varusmiespalveluksen ja kertaus-harjoitusten välissä.

    Optimiratkaisussa merivoi-mat ja Maanpuolustuskoulutus-yhdistys (MPK) toimivat yhteis-työssä tukien toinen toistaan. MPK:n kurssien, vapaaehtois-ten harjoitusten ja kertausharjoi-tusten yhteennivominen yhdeksi kiinteäksi kokonaisuudeksi tulee olla toiminnan kehittämisen pää-määrä. Merivoimien tulee antaa riittävät perusteet koulutustar-peista ja tukea MPK:n kouluttaji-en osaamista tarvittavien kurssi-en ja harjoitusten toimeenpanos-sa kalustotukea unohtamatta.

    Yhtenä ratkaisuna voisi olla noin vuoden kestävä jakso, jo-ka rakentuu järjestelmien käyt-täjätaitojen kehittämiseen val-mistavista kursseista, osajou-kon toimintaa valmentavasta vapaaehtoisesta harjoitukses-ta päättyen koko joukon yhtei-seen kertausharjoitukseen. Täl-löin kertausharjoituksesta saa-

    taisiin paras tulos, kun joukko pääsee harjoittelemaan jo ker-rattuja tai opetettuja osa-aluei-ta tehokkaasti. Näin SA-johta-jat ottaisivat enemmän vastuu-ta joukkonsa kouluttamisesta ja suorituskyvyn rakentamisesta.

    Kurssitoimintaa voidaan täydentää myös itseopiskelulla. Puolustusvoimat tarjoaa mah-dollisuuden verkossa tapahtu-valle opiskelulle. Reserviläinen voi kirjautua PVMOODLE:ssa olevaan verkkokurssiin ja täy-dentää osaamistaan itselleen sopivana ajankohtana.

    Tämä kaikki pohjautuu re-servin sitoutumiselle omaan poik-keusolojen tehtäväänsä ja haluk-kuuteen käyttää aikaansa itsen-sä kehittämiseen. Kertausharjoi-tukseen huipentuva kokonaisuus kestää jopa vuoden ja veisi toteu-tuessaan useampia viikonloppu-ja. Onko reservimme tähän val-mis, ja kykenemmekö antamaan riittävän hyvää koulutusta oikeal-la kalustolla motivaation ylläpitä-miseksi ja rakentamiseksi? Hy-vin johdetut ja toteutetut kurssit ja harjoitukset voivat onnistues-saan tuoda oivallista vastapainoa työelämän kireälle tahdille ja per-he-elämän vaatimuksille.

    Juha VauhkonenLippueamiraali Juha Vauhkonen toimii Merivoimien esikunnan esikuntapäällikkö

    Teema

  • 16

    Henrik Nystén ja Robin ElfvingHenrik Nystén, Kommodori evp; Meripuolustuspiirin päällikkö Robin Elfving, Komentajakapteeni res; Sininen Reservi ry:n puheenjohtaja

    reita käytössään laivastovierailu-jen yhteydessä tai muita laivas-totaustaisia tapahtumia varten.

    Meripuolustuksen vapaa-ehtoistoiminnan tärkeitä tuki-joita ovat Meripuolustussäätiö – Marinstiftelsen ja Rannikko-tykistösäätiö.

    Miten huomenna?

    MPK:n 20-vuotisen olemassa-olon aikana maanpuolustuskou-lutus on kehittynyt merkittäväs-ti sekä toiminnan luonteen, laa-dun että määrän suhteen. Jär-jestökentässä sen sijaan ei ole tapahtunut merkittäviä muutok-sia vuosikymmeniin. Ympäröivä maailma kuitenkin muuttuu no-

    Meripuolustuksen vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessaAinutlaatuinen yhteistyö

    Merivoimien piirissä tapahtuva vapaaehtoinen maanpuolustus-toiminta on organisoitu ainutlaa-tuisella tavalla: Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tapahtuu MPK:n meripuolustuspiirin (ME-RIPP) puitteissa ja järjestämänä. MERIPP on jaettu kahteen kou-lutusalueeseen (Suomenlahden- ja Saaristomeren -Pohjanlahden koulutusalueet) ja paikallisosasto-ja kutsutaan meriosastoiksi.

    Maanpuolustusyhdistyksiä ja –kiltoja on merivoimien piiris-sä yhteensä 32. Niiden yhteis-toimintajärjestönä toimii vuonna 1997 perustettu Sininen reservi ry, joka puolestaan on MPK:n jä-senyhdistys. Pitkälti samat henki-löt, jotka muodostavat maanpuo-lustusyhdistyksen tai killan jäsen-kunnan, ovat MPK:n toimijoita .

    Vaikka meripuolustuksen saralla siis toimii kaksi valtakun-nallista kattojärjestöä, 32 yhdis-tystä ja useita MPK:n paikalli-sosastoja, päällekkäisyyksiä ei juuri ole. Yhteistyö eri toimijoi-den ja myös Merivoimien kans-sa on saumatonta.

    Laki vapaaehtoisesta maan-puolustuksesta määrittää MPK:n tehtävät. Viime vuosina MERIP-

    P:n toimijat ovat tuottaneet noin 5 000 koulutusvuorokautta pää-osin Merivoimien reservin kou-lutustason nostamiseksi. Noin 20% meripuolustuspiirin kurs-seista on puolustusvoimien ti-laamia ja noin 80 % ovat luon-teeltaan sotilaallisia.

    Sininen reservi ry järjestää koko kentän yhteisiä tapahtumia, kuten yleisöesittelyt Merivoimien vuosipäivän yhteydessä ja vuo-sipäivän iltajuhlan. Merivoimien kanssa järjestetään meripuolus-tuspäivä, jokavuotinen seminaa-ri. Sininen reservi kouluttaa myös reserviläisiä ja siviilejä yhteysup-seerien tehtäviin. Näin Merivoi-milla on laaja pooli yhteysupsee-

    Teema

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

  • 17Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    peaan tahtiin ja sen myötä myös vapaaehtoiskentän toiminta-edellytykset ja toiminnan paino-piste. MPK:n rooli kouluttajana on vakiintunut ja selkiytynyt, ja maanpuolustusyhdistyksille ja killoille tulee yhä selkeämmin maantieteellisten ja lajikohtais-ten siteiden, yhteisöllisyyden ja perinteiden vaaliminen.

    Jo lähitulevaisuudessa puo-lustusvoimien sodan ajan jouk-kojen vahvuus pienenee edel-leen merkittävästi, mutta kou-lutettavien varusmiesten määrä vain vähän. Muutamassa vuosi-kymmenessä sodan ajan jouk-kojen määrä on puolittunut. Tä-män kehityksen seurauksena yhä nuoremmat reserviläiset tu-levat olemaan ilman sodan ajan sijoitusta. Tämä on maanpuo-lustustahdon kannalta haasteel-linen asetelma, mutta vapaa-ehtoistoiminnan kannalta myös suuri mahdollisuus.

    Vapaaehtoisella maanpuo-lustuskoulutuksella on tulevaisuu-dessa kolme kohderyhmää: sijoi-tetut reserviläiset, sijoittamatto-mat reserviläiset ja VARTU-kou-lutukseen osallistuvat. Laissa va-paaehtoisesta maanpuolustuk-sesta on lisäksi erikseen mainit-tu naiset kohderyhmänä.

    Vapaaehtoinen sotilaskoulu-tus tulee ensisijaisesti suunnata sijoitetuille reserviläisille puolus-tusvoimien tarpeiden mukaisesti, joko puolustusvoimien tilaamilla tai sotilaallisia valmiuksia palve-levilla kursseilla. Tämä koulutus on suunniteltava osana puolus-tusvoimien sodan ajan joukkojen koulutuksen suunnittelua siten, että eri koulutusmuodot täyden-

    tävät toisiaan mahdollisimman hyvin. Maavoimissa vapaaeh-toiskoulutus suunnataan ensisi-jaisesti paikallispataljooniin. Pai-kallispataljoonien perusyksiköt ja perustamiskeskukset ovat selkeä kohderyhmä vapaaehtoiselle so-tilaskoulutukselle. Merivoimissa paikallispataljoonia ei ole, mut-ta niihin sisältyviä perusyksiköi-tä kylläkin. Näiden perusyksi-köiden henkilöstö voisi jatkossa muodostaa yhden selkeän kou-lutuskohteen MERIPP:lle.

    Jokaiselle sodan ajan jou-kolle tulee siis laatia koko sen elinkaaren kestävä suunnitel-ma henkilöstön osaamisen ke-hittämisestä. Valittujen joukko-jen suunnitelman sisällytetään myös vapaaehtoiskoulutus. Va-paaehtoistoimijat on otettava mukaan kokonaisuuden suun-nitteluun. Koulutuksesta tulee informoida tulevia reserviläisiä jo varusmiespalveluksen aika-na ja koulutus tulee, ryhmäkiin-teyden säilyttämiseksi, aloittaa kotiutumista seuraavana vuon-na. Tämän ajatuksen mukainen

    kokeilu toteutetaan UUDPR:ssä vielä kuluvana vuonna.

    Vapaaehtoiskoulutuksen suurin haaste on tähän mennes-sä ollut juuri joukkokohtainen koulutus. Jos tietystä joukosta saadaan kerralla vapaaehtoiseen koulutukseen vain pieni osa, ei voida edes puhua joukkokohtai-sesta koulutuksesta. Varusmies-aikaisen ryhmäkiinteyden ylläpi-täminen sekä oletus annettavan koulutuksen korkeasta laadusta ovat tekijöitä, joiden avulla osal-listumishalukkuutta voidaan li-sätä. Tästä on hyviä esimerkkejä Kaakkois-Suomesta.

    Sijoitettujen reserviläisten lisäksi koulutusta, ja vapaaeh-toistoimintaa yleisemminkin, tu-lee suunnata sijoittamattomaan reserviin. Tätä edellyttää myös Pääesikunnan ohjeistus. Tämä koskee varsinkin hyvän sotilas-koulutuksen saaneita nuoreh-koja, äskettäin ilman sijoitus-ta sodan ajan joukkoihin jäänei-tä, asevelvollisia. Näille henki-löille voidaan tarjota mielekkäitä tehtäviä johtajina ja kouluttajina

  • 18

    MPK:n toiminnassa. Ihanteelli-nen tilanne olisi, jos vanhemmat reserviläiset osallistuvat sen jou-kon kouluttamiseen, johon itse aikaisemmin olivat sijoitettuna. Halukkuus sitoutua MPK:n toi-mintaan todennäköisesti lisään-tyy, jos aikaisemmat kokemukset koulutettavana ovat olleet myön-teisiä. Tämä ryhmä on myös po-tentiaalinen rekrytointikohde va-paaehtoisjärjestöille.

    Uusia tehtäviä?

    Suurin mahdollisuus sijoittamat-toman reservin suhteen liittyy MPK:n valmiustehtäviin.

    Toistaiseksi MPK:lle ei ole suunniteltu valmiustehtäviä. Lain valmistelun yhteydessä ajatukse-na oli, että MPK:n muiden teh-tävien edellyttämät järjestelyt en-sin saatetaan loppuun ja vasta sitten ryhdytään pohtimaan val-miustehtäviä. Lain voimaantulos-ta on nyt kulunut yli kuusi vuot-ta, joten olisi jo aika ryhtyä val-miustehtävien suhteen käytän-nön toimenpiteisiin.

    MPK:n valmiustehtävien varjolla ei ole tarkoituksenmu-kaista pyrkiä luomaan uuden-tyyppisiä aseellisia (kodinturva)joukkoja. Valmiustehtävät on et-sittävä muualta kuin sotilaalli-sen maanpuolustuksen saralta. Mieleen tulee tällöin ensimmäi-senä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen muilla kuin sotilaallisilla keinoilla. Esi-merkiksi etsintä-, pelastus-, rai-vaus-, liikenteen ohjaus- , ma-joitus- ja muonitustehtävät ovat kaikki sellaisia, joissa sotilas-koulutuksesta on hyötyä. Muita-kin tehtäviä kuntien ja eri viran-

    omaisten tukena varmasti löy-tyy. Väestön yhä epätasaisem-pi jakaantuminen maan eri osiin muodostaa tietysti tässäkin suh-teessa suuren haasteen. Käytän-nössä olisi kyse varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen tehosta-misesta ja suuntaamisesta yh-teiskunnan kokonaisturvallisuu-den kannalta tarkoituksenmukai-sella tavalla.

    Reserviläiskentän vapaa-ehtoistoiminnan tehtävän Pää-esikunta on tuoreeltaan määri-tellyt näin: ”Maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöt ovat olennai-nen osa puolustusvoimien toi-mintaa maanpuolustustahdon, osaamisen tunnistamisen, kou-lutuksen, toiminnan tuen, rekry-toinnin ja viestinnän tuottajina.” Samalla kun vapaaehtoisjärjes-töjen tärkeys tiedostetaan, Puo-lustusvoimien ensisijainen kiin-nostus on tietenkin koulutus.

    Järjestöjen, kuten Sininen Re-servi ry ja sen jäsenyhdistyk-set, tulee tietenkin huomioida kokonaisasetelma. Samanaikai-sesti ne voivat toimia oman yh-teisönsä tarpeiden mukaises-ti. Tuo PE:n lause ”maanpuo-lustustahdon tuottaminen” kät-kee sisälleen kaiken sen toimin-nan minkä yhdistys kokee tär-keäksi. Näistä yhteisöllisyys, yh-teenkuuluvuus ja jatkuvuus ovat ensisijaisen tärkeitä. Oman ryh-män vahvat siteet tukevat koko-naisuutta niin kuin aselajiylpeys voi parantaa suorituksia.

    Yhteiskunnalla on vapaa-ehtoisessa maanpuolustukses-sa käytettävissään merkittävä resurssi. Kaikkien kannalta oli-si tarkoituksenmukaista, että re-surssin käyttö suunnattaisiin jär-kevällä, yhteiskunnan kokonais-turvallisuutta palvelevalla tavalla. Tähän on nyt mahdollisuus.

  • Iltajuhla noudattaa hyviksi perinteiksi muodostuneita ja tuttuja tapoja. Rento tunnelma ja lyhyet puheet ohjaavat illan kulkua.

    Yhteisen aterioinnin jälkeen orkesteri tahdittaa tanssin Forum Marinumin torpedovenehallissa!

    Illalliskortin hinta on 40 e sisältäen alkumaljan, illallisen, ruokajuomat ja kahvin. Asu on vierailupuku tai tumma puku.

    Sitovat ilmoittautumiset iltajuhlaan tehdään sähköpostitse yhdistyksen sihteeri Kristiina Slottelle.

    Illalliskortti tulee maksaa 30.6. mennessä tilille Nordea FI8221991800199726 / Sininen Reservi ry.

    Mainitkaa ystävällisesti lisätiedoissa osallistujien nimet, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

    Sininen Reservi ry toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleiksi.

    Tavataan Turussa!

    Merivoimienvuosipäivää vietetääntänä vuonna Turussa

    Sininen Reservi ry järjestää

    iltajuhlan Ravintola Daphnessa Forum Marinum, Linnankatu 72

    keskiviikkona 9.7.2014 klo 19.00 - 24.00

    Ilmoittautumiset: Kristiina Slotte

    sihteeri [email protected]

    puh. 050-5250022

    Lisätiedot: Robin Elfving puheenjohtaja [email protected] puh. 040-8544251

  • 20

    MPK muodostuu pie-nestä joukosta pal-kattua henkilökun-taa, joka mahtuu kokonaisuu-dessaan keskisuureen auditori-oon. Lisäksi on noin 2 000 va-paaehtoista kouluttajaa, jotka tekevät koko järjestön toimin-nan mahdolliseksi. Näistä suuri enemmistö on reserviläisiä, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan maanpuolustusjärjestöön. Kyse on siis vapaaehtoisorganisaatios-ta, joka tekee MPK:sta toisenlai-sen kumppanin kuin mihin Puo-lustusvoimissa on totuttu. Ohei-sessa artikkelissa pyrimme käy-mään läpi vapaaehtoiseen soti-laskoulutuksen erityispiirteitä.

    Piirin toteuttaman sotilaal-lisen koulutuksen tulee olla sel-laista mitä PV tilaa. Muut sotilaal-lisia valmiuksia palvelevat kurs-sit keskittyvät yleensä perustei-siin. Vaikka muut viranomaista-hot, kuten pelastuslaitos ja poliisi voivat käyttää hyväkseen MPK:-ta (ja näin on meripuolustuspii-rin ja muidenkin piirien tapauk-sessa tapahtunut), niin kuten ni-mikin kertoo, MPK:n toiminta on nimenomaan keskittynyt Puolus-

    tusvoimien tukemiseen. Puolus-tusvoimien rakennemuutos vai-kuttaa olennaisesti myös vapaa-ehtoiseen koulutustoimintaan.

    Vapaaehtoisorganisaation erityispiirteet

    PV:n tuottama sodanajan yksik-kö voi olla vuosia pelkkänä ni-milistana ja eri varastoissa ole-vana materiaalina, mutta MP-K:n koulutusorganisaatio ei voi olla. Vapaaehtoinen organisaa-tio on huomattavasti dynaami-sempi, ja se muotoutuu toimin-tansa kautta. Toiminnan vä-heneminen esim. säästösyistä vuodeksi tai kahdeksi vaikuttaa heti koko organisaatioon ja sen toimintakykyyn pitkällä aikavä-lillä. Yksinkertaisesti siksi, et-tä kouluttajat hakeutuvat heitä kiinnostavaan toimintaan, sellai-seen johon heillä on edellytyk-set. Ja toimintaa pitää olla. Toi-saalta mpk:n toiminnan tarkoi-tus ei ole järjestää toimijoilleen elämys- ja puuhasteluviikonlop-puja, vaan toteuttaa sotilaallisen koulutuksen osalta PV:n tilamaa laadukasta, turvallista ja tavoit-teellista koulutusta.

    MPK:n piirien Koulutus- ja Tukiyksikön (KOTU:n) sitoutu-neet kouluttajat eivät siten ole samanlaisessa tilanteessa kuin sodanajan joukkoon sijoitetut reserviläiset. Koulutustoiminnan sisältö vaikuttaa siihen, minkä-lainen kouluttajapooli missäkin maanpuolustuspiirissä on.

    Tämä johtaa vuorovaiku-tukseen, jota kuvataan seu-raavilla kuvioilla. Mikäli vilkas-ta koulutustoimintaa on, niin yleensä saadaan mukaan uu-sia toimijoita. Sotilaskoulutuk-sessa toimijat ovat usein nuo-ria ja sodanajan sijoituksensa perusteella toimintaan mukaan tulleita. Mikäli taas sotilaskou-lutusta ei ole, niin uudet sotilas-koulutuksesta kiinnostuneet re-serviläiset yksinkertaisesti siir-tyvät toiseen piiriin tai hankki-vat muun harrastuksen. MPK kilpailee muiden aktiviteettien kanssa vapaaehtoistoimijoiden-sa vapaa-ajasta.

    Käytännön esimerkki: Suo-menlahden koulutusalueella kuului koulutusorganisaatioon aiemmin raivaajaviirikkö. Kun maakuntajoukko perustettiin

    Sakari Saikku ja Tapio HirvonenSakari Saikku toimii Suomenlahden koulutusalueen koulutuspäällikkönä Tapio Hirvonen on Saaristomeren Pohjanlahden koulutusalueen koulutuspäällikkö

    Teema

    Näkökulmia vapaaehtoisesta sotilaskoulutuksesta

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

    Pohdittaessa sotilaallista maanpuolustuskoulutusta ja Maanpuolustuskoulutus yhdis

    tyksen (MPK) roolia koulutuksessa on ensiksi ymmärrettävä koko järjestelmän luonne.

  • 21Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    Turkuun ja raivaajakoulutuksel-le ei näkynyt olevan edellytyksiä Suomenlahdella, niin viirikön re-serviläiset päättivät suunnata tar-monsa öljyntorjuntaan. Nyt nä-mä aiemman raivaajaviirikön toi-mijat muodostavat Helsingin Pe-lastuslaitoksen huoltoviirikön sel-karangan. Entisen viirikön kou-luttajien keskittyminen tärkeään varautumiskoulutukseen ei tie-tenkään vähennä heidän päte-vyyttään. Eli yllä olevia kuvioita ei kannata ymmärtää siten, että niissä Koulutus- ja Tukiyksiköis-sä, joiden alueella Puolustusvoi-mat ei tilaa koulutusta, ei olisi laadukasta koulutusta.

    Vapaaehtoisen sotilaskou-lutuksen pitää olla integraali-nen osa PV:n joukkotuotantoa. Sitä ei pidä ymmärtää erillisek-si toiminnaksi Puolustusvoimil-le. MPK:lla on varautumis- ja turvallisuuskoulutusta, jota PV tukee, mutta vapaaehtoisessa sotilaskoulutuksessa Puolus-tusvoimien tärkein rooli ei suin-kaan ole MPK:n toiminnan tu-keminen, vaan MPK:n rooli on PV:n toiminnan tukeminen. Puolustusvoimille MPK:n kurs-sit ovat yksi työkalu reserviläis-ten ja varusmiesten kouluttami-seen. Tässä SA-joukon johta-ja on keskeisessä roolissa, sillä

    hän tietää parhaiten joukon tai-dot ja puutteet ja täten MPK:n antama koulutus voidaan rää-tälöidä joukolle sopivaksi. Maa-kuntajoukot ovat oiva esimerk-ki pitkäjännitteisestä koulutuk-sesta, koska nyt samojen jouk-kojen säännöllinen osallistumi-nen useampiin koulutustapah-tumiin mahdollistuu portaittai-sen koulutuksen myötä. Maa-kuntajoukkojen tasolla pääs-tääkin keskittymään huomatta-vasti vaativimpiin koulutusaihei-siin, koska koulutuksen ei tar-vitse lähteä nollapisteestä. Täl-löin koulutus voi olla nousujoh-teista kohti suurempia kokonai-suuksia. Usein maakuntajou-kon jäsenet ovat myös aktiivisia MPK:n kouluttajia, jolloin maa-kuntajoukko ei ainoastaan pys-ty kouluttamaan itseään (mikä on yksi tavoite), vaan tietotaitoa siirtyy myös muille joukoille.

    Jotta näin tapahtuisi, täy-tyy sodanajan joukon johta-jan osata käyttää MPK:n an-tamia mahdollisuuksia hyväk-seen. Muuten alueupseeri on vaikeassa tilanteessa joutues-saan päättämään siitä, minkä-lainen koulutus palvelisi parhai-ten eri sodanajan joukkoa. On aivan keskeistä ymmärtää, et-tä PV:n toiveet, tilaukset ja lin-jaukset muovaavat MPK:n toi-mintaa. Tämä näkyy selkeäs-ti vertailtaessa niitä KOTU- yk-siköitä, joiden alueella on jouk-ko-osasto tai useampi ja niitä, joiden alueella ei ole. Koulutta-jat sinänsä voivat olla yhtä päte-viä, mutta selvää on, että he eri-koistuvat siihen toimintaan mi-tä he tekevät, eli mikäli PV ei ti-

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

  • 22

    laa ja ohjeista, niin MPK:n toi-mijat tekevät sen itse. Palvelee-ko se PV:n etuja?

    Kouluttajat – tärkein voimavara

    Toimintaan sitoutuneet pätevät kouluttajat ovat toiminnan kes-keisin tekijä. Kouluttajien pi-tää käytännössä vähintään ker-ran vuodessa kouluttaa, mut-ta useampi koulutustapahtuma vuoden aikana on suotavaa. Aktiivinen reserviläiskoulutta-ja toimii yleensä usealla kurs-silla kouluttajana, jonka lisäk-si tulevat mahdolliset PV VEH:t ja kertausharjoitukset sijoituk-sesta riippuen sekä kouluttaja-kurssit. Etenkin aselajikoulutuk-sessa (esim. rannikkotykistö tai kranaatinheittimet) kouluttajien taitojen ylläpito on haasteellis-ta, koska pelkästään kaluston saamiseksi koulutukseen saati ampumatoiminnan toteuttami-seen tarvitaan puolustusvoimi-en henkilökuntaa. Ammunnat, joissa käytetään paljon henki-lökuntaa, eivät ole niin edulli-

    nen verrattuna kertausharjoi-tukseen. Siksi onkin käytännöl-listä, että kouluttajia käytetään yli piirirajojen, jotta laadukkaat pitkälle erikoistuneet kurssit, ku-ten esim. esikuntakurssit ja so-tilasoikeiden kurssit, olisivat pa-remmin tarjolla.

    Miten vapaaehtoista sotilaskoulutusta voisi kehittää?

    On tärkeää, että PV ymmärtää miten käyttökelpoinen ja kus-tannustehokas työkalu MPK on vähäisten ja pienentyvien re-surssien maailmassa. Sotilas-koulutuksen kehittyminen voi lähteä ainoastaan tilaajan tar-peesta. Käytännössähän vapaa-ehtoinen sotilaskoulutus tarkoit-taa ruohonjuuritasolla tällä het-kellä sitä, että PV käyttää hy-väkseen omien vapaaehtoisten reserviläistensä taitoja paran-taakseen reservinsä taisteluky-kyä. Nämä reserviläiset toimi-vat nyt MPK:n organisaatiossa, mutta suurin osa heistä on so-danajan joukkoihin sijoitettuja.

    Puolustusvoimien MPK:n tuke-minen ei siis tässä mielessä ole muun jonkin tahon tukemista maanpuolustustahdon ylläpi-tämiseksi. Vapaaehtoiskentän puolelta tuleva tarve reserviläis-ten osaamisvajeen korjaamisek-si on myös otettava huomioon. Mahdollisuus saada johtamis-koulutusta sekä tutustuminen eri koulutushaaroihin parantaa reserviläisen käytettävyyttä joh-to- ja esikuntatehtävissä.

    Sotilaallisia valmiuksia pal-velevat kurssit pitäisi ottaa sa-malla tavalla palvelemaan PV:n tarpeita kuten tilatut kurssit, jolloin ne parhaimmalla tavalla palvelisivat kokonaisuutta. Jotta tästä olisi todellista hyötyä, tulee jatkossa neuvotella entistä yksi-tyiskohtaisemmin MPK:n kou-lutustarjonnasta. Tilatut kurs-sit ovat vain kohdennetuille sa- joukoille, joten sotilaallisia val-miuksia palvelevat kurssit ovat mitä paras metodi reserviläi-sen omatoimiseen kouluttautu-miseen sijoituksesta riippumat-ta. Esimerkiksi taistelijan ampu-makoulutusta, joka useimmil-la reserviläisellä rajoittuu pelk-kään RK1 ammuntaan, voitai-siin parantaa antamalla mahdol-lisuus reserviläisen kouluttautu-miseen MPK:n kursseilla tai jo-pa maanpuolustusjärjestöjen ta-pahtumissa. Tuolloin koulutuk-selle on annettava selkeä oh-jeistus ja tavoitteet ja sen laa-tua valvottava. MPK:lla on jo paljon PV:n lisenssioimia am-munnan johtajia, joten resurs-sit ovat olemassa.

    Tilanne edellyttää molem-minpuolista avointa ja rakenta-

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

  • 23Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    vaa keskustelua. Siis mitä PV haluaa ja mitä MPK voi tarjo-ta – mikäli nämä eivät kohtaa, ei toivottua tulostakaan synny. ”Kouluta tätä – en osaa – to-teutamme kouluttajakoulutuk-sen – asia selvä, koulutus toteu-tuu”. Uskoaksemme PV:n anta-ma täsmä- ja täydennyskoulu-tus MPK:n aktiiveille on erittäin kustannustehokas tapa toteut-taa PV:a palvelevaa koulutus-ta, eli silloin ”sitä saa mitä tilaa”.

    Koska koulutuksen koh-teena ovat sijoitetut reservi-läiset ja varusmiehet, toimin-nan tukeminen ja markkinoimi-nen olisi Puolustusvoimille täy-sin luonnollinen asia. Tärkeä-tä on myös ymmärtää, että mi-hin tahansa asiaan, joka halu-

    taan tehdä hyvin, on varatta-va resursseja. Myös maanpuo-lustusjärjestöjen toimintaa voi-taisiin hyödyntää paremmin il-man että näiden kansalaisjärjes-töjen itsenäisyyteen kajottaisiin. Pelkkä Puolustusvoimien esittä-mä pyyntö tietyn toiminnan jär-jestämiseen antaa järjestöpuo-lella usein toimintaan potkua ja tavoitteellisuutta. Tämä on mo-nesti nähty järjestöpuolella.

    Vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen kehittäminen on helppo asia todeta, mutta vaike-ampi toteuttaa, mikäli MPK:n ja PV:n organisaatiot koetaan eril-lisiksi ja ne toimivat erillään toi-sistaan. Lisäksi nykyinen monen kurssimuodon ja siten eri johto-suhteen olemassaolo tekee jär-

    jestelmän hyvin monimutkai-seksi jopa pitkään mukana ol-leille. Yksi luonteva tapa edetä olisi MPK:n organisatorinen lä-hentyminen, jopa integroitumi-nen Puolustusvoimiin. MPK on julkisoikeudellinen yhteisö, jossa ei ole henkilöjäseniä. Sen anta-man koulutuksen osuus sodan-ajan joukkojen koulutuksesta on huomattava (ja on kasvanut joh-tuen kertausharjoitusten vähyy-destä), ja maavoimien puolella on jo suunniteltu antaa paikallis-joukkojen koulutuksen toteutus MPK:n vastuulle. MPK toimii val-tion valvonnan alaisena, joten or-ganisatorinen muutos ei olisi niin suuri kuin miltä se tuntuu. Ja ni-mikään ei herätä pahennusta joissakin piireissä.

    MPK:n kouluttaja kapteeni (res) Petri Välkki antamassa ampumakoulutusta maakuntajoukoille. Ampumakoulutus on yksi alue, jossa vapaaehtoista sotilaskoulutusta voitaisiin käyttää laajemmin hyväksi.

    sakari saikku

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

  • 24

    M uutama vuosi sit-ten heräsi MPK: n meripuolustuspii-rissä ajatus aloittaa öljyntorjun-taoperaation tukiyksikön koulu-tus. Ajatus perustui erityises-ti Helsingin pelastuslaitokselta saatuihin tietoihin, joiden mu-kaan öljyntorjuntaoperaation tukiorganisaatiot eivät yleises-ti ottaen vastaa riittäviä ja ole-tettuja pelastusviranomaisten tarpeita. Raumalla pidettiin ai-heesta tiedostustilaisuus kutsu-tulle joukolle Rauman pelastus-laitoksella 9.1.2013. Mielenkiin-to öljyntorjuntavalmiuden nosta-miseen keräsi paikalle runsaan kuulijakunnan eri järjestöistä ja viranomaistahoista. Öljyntorjun-taoperaation tukiyksikkö on ni-

    metty huoltoviiriköksi.Koulutuksista vastaa MPK

    saaden tukea pelastuslaitoksilta sekä Puolustusvoimilta. Vapaa-ehtoinen öljyntorjuntakoulutus oli alkanut jo ennen Rauman infoti-laisuutta Suomenlahdella HEL-PEN tuella. Pohjanlahdella kou-lutustoiminta on toiminut muu-tamalla alueella, kuten Oulussa, Kokkolassa ja Vaasassa vuoden 2012 loppupuolella Raumalla. MPK meripuolustuspiiri on jär-jestänyt koulutuksia mm. Rau-malla Satakunnan pelastuslai-toksen tuella. 2012–2013 öljyn-torjuntaan suunnattuja oheis-koulutuksia järjestettiin 12 kurs-sia yhteensä 103 henkilöä. Kou-lutukset jatkuvat aktiivisesti vuo-den 2014 aikana.

    Huoltoviirikkö

    Satakunnassa perustettu huolto-viirikkö koostuu vapaaehtoistoi-mijoista. Nimitys huoltoviirikkö yhdistetään usein puolustusvoi-miin ja sen maakuntajoukkoihin. Satakunnassa toimiva huoltovii-rikkö poikkeaa tästä, sillä puo-lustusvoimien osuus rajoittuu materiaalitukeen. Huoltoviirik-kö toimii Satakunnan Pelastus-laitoksen, SPEL, alaisuudessa ja sen päällikkönä toimii Kai Tuo-minen. Esikunnassa toimii pääl-likön lisäksi varapäällikkö, huol-toupseeri, harjoituksen vääpeli, varastopäällikkö sekä maakulje-tus-, merikuljetus- sekä viestiup-seeri. Heidän alaisuudessaan toi-mivat tiedustelu-, varasto-, kulje-tus-, vene- ja huoltojoukkue se-kä lääkintäryhmä. Näiden lisäksi on rantapuhdistuksesta vastaava WWF-joukkue omalla organisaa-tiolla. WWF-joukko toimii SPEL:n ja Huoltoviirikön esikunnan alai-suudessa. Ulkoisesta ja sisäises-tä tiedotuksesta vastaavat nime-tyt henkilöt, jotka saavat tehtä-vänsä SPEL-edustajalta ja huol-toviirikön päälliköltä.

    Merkittävin yhdistys huol-toviirikön toiminnassa on Saa-ristomeren Merivartioston Kilta. Toinen tärkeä taho on VaPePa:-

    Huoltoviirikkö öljyntorjunnassaÖljyntorjunta valmius kohoaa Satakunnassa

    Laituriin ajoharjoitus.

    Teema

    Kai TuominenAlikonemestari (evp)

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

  • 25Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    laiset, joista toiminnassa ovat mukana Reserviläiset, Rauman Latu, SPR ja Raumanmeren Su-kelluskerho.

    Huoltoviirikön tavoitteet ja tehtävät

    Tavoitteena on kouluttaa ammat-titaitoinen rauhanajan öljyntorjun-tayksikkö, huoltoviirikkö, joka ky-kenee huoltamaan rantapuhdis-tuksessa / öljyntorjuntatyössä ole-vat joukot. Huoltoviirikön ollessa määrävahvuinen, noin 100 hen-kilöä, pystyy se huoltamaan noin tuhannen henkilön suuruisen jou-kon. Tehtävänä on antaa apua viranomaisten pyynnöstä ranta-puhdistuksessa oleville joukoil-le torjunta-alueella. Käytännös-sä huoltoviirikkö siis vastaa ko-ko öljyntorjuntaoperaation huol-totoiminnasta tehtävinään varus-taminen, tiedustelu, kuljetukset (maa ja meri), muonitus, majoi-tus, viestitoiminta, jätehuolto (bio ja ongelma), vartiointi, kohteen suojaus, palovartiointi ja opastus.

    Koulutukset pyörivät laajalla rintamalla

    Koulutuksella on merkittävä rooli muodostettaessa ammatti-taitoinen huoltoviirikkö. Raumal-la on jo toteutettu ensimmäinen Pelastuslaitoksen D-alusluok-kaan kohdistunut tyyppi koulu-tus. Koulutuksessa perehdyttiin mm. merenkulun teoriaosaami-seen, aluksen varusteisiin, huol-toon, ohjailuun sekä laitteiden käyttöön. Lisäksi jo tapahtunei-ta koulutuksia on mm. öljyn le-vinneisyyden tiedustelukoulu-tus, VIRVE -koulutus, ja mönki-jäkoulutus. Lisäksi tulossa ovat

    joukkomuonitus-, viestintä- se-kä johtopaikkakoulutuskurssi ja useita erilaisia harjoituksia.

    Teoriasta käytäntöön – Pihlus 2014

    Rauman saaristossa järjestetään laaja öljyntorjuntaharjoitus, Pih-lus 2014, elokuussa 2014. Kol-mipäiväisen harjoituksen kuvit-teellinen öljyvahinko kohdistuu Nurmeksen saaren rantaan. Har-joituksen esikunta (Taso) toimii Meriristissä Varhontie 14, jossa sama kohde toimii myös ilmoit-tautumis-, ruokailu- ja majoitus-paikkana. Täällä tapahtuu myös harjoitukseen osallistuvien varus-taminen sekä turvallisuusasioihin perehdyttäminen, samoin alus-toiminnan henkilöliikenne hoide-taan täältä käsin. Tähän harjoi-tukseen osallistuvat henkilöt ovat saaneet koulutuksen siihen teh-täväalueeseen, jossa he harjoi-tuksessa toimivat. Usea henkilö

    on osallistunut koulutuksiin myös omaa tehtäväaluetta laajemmin, joka mahdollistaa tehtävien kier-toa. Pihlus 2014 harjoitus sisäl-tää kaikki vaiheet koko öljyntor-juntaprosessista. Suunnitelmis-sa on huomioitu rannalta kerä-tyn öljyn siirto pois myös erittäin vaikeakulkuisista rantavesien ja maaston kohdista. Tällöin ai-noaksi vaihtoehdoksi jää ilma-kuljetus. Ilmakuljetuksen eri vai-heiden suunnitelmat on laadit-tu yhteistyössä Rajavartiolaitok-sen Vartiolentolaivueen kanssa. Huoltoviirikkö saa toiminnallisen tulikasteensa Pihlus 2014-har-joituksessa, jonka jälkeen huol-toviirikön toimintavalmiutta yllä-pidetään täydennyskoulutuksilla. Jatkossa koulutetaan myös uu-sia, asiasta kiinnostuneita hen-kilöitä, öljyntorjuntaprosessin eri tehtäviin. Lisätietoja Pihlus 2014 -harjoituksesta löytyy interneto-soitteesta www.smmvk.fi.

    Pihlus 2014 harjoituksessa on toimintaa maalla, merellä ja ilmassa.

  • 26

    Harry LindholmKirjoittaja on res. ylikersantti (merivoimat)

    1. Taustaa

    Elettiin kevättä 2007. Upin-niemessä oli kokoontunut jo useamman vuoden ajan ns. Mii-nakerho. Miinakerhosta muo-dostui myöhemmin SA-sijoitet-tu kosketusraivausviirikkö koos-tuen pelkästään reserviläisis-tä ja miina-aseen evp-henkilö-kunnasta. Raivaajaviirikön henki oli jo silloin laivaston ja erikois-osaamista harjoittavien yksiköi-den perinteiden mukaan todel-la hyvä. Jo vuonna 2007 elet-tiin valtakunnassa kovia aikoja ja Puolustusvoimien (PV) mää-

    rärahoja kuritettiin juustohöyläl-lä. Tämä luonnollisesti näkyi ns ’kovien’ harjoitusten vähenemi-senä. Koska harjoittamamme toiminta sisälsi mm. räjähdysai-neita, olivat harjoitukset ymmär-rettävästi kovia. Henki oli hyvä, mutta kokoontumistilaisuuksia oli harvassa. Päätimme siis et-siä hyville miehille muuta käyt-töä isänmaan hyväksi.

    Saimme audienssin SY-KE:seen (Suomen Ympäristö-keskus), kun perustelimme uu-denlaisen merellisen öljyntorjun-nan vasteyksikön tarvetta. Ehdo-

    tuksemme tuli ilmeisesti vähän ’puun takaa’, ja se ei ottanut sel-laisenaan tuulta siipien alle. Si-sä-Suomen palolaitoksilla oli pu-laa veneenkuljettajista – varsin-kin kesälomasesongilla. Meiltä tiedusteltiin halukkuutta ryhtyä tehtävään laivastotaustastam-me johtuen. Totesimme kuiten-kin varsin pian, ettei yksikön ha-joittaminen ole se, missä uskom-me toimivamme tehokkaimmin vaan näimme, että yksikkömme vahvuus on sen yhtenäisyys ja eri alojen monisaaminen.

    Teema

    Helsingin Öljyntorjunnan huoltoviirikkö ja sen synty

    Huoltoyksikkö siirtyy merikuljetuksena Isosaaren linnakkelle. Balex Delta 2012.harry lindholm

  • 27Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    2. Yksikön synty

    Raivaajaviirikön johtajan oma-kohtaiset kokemukset öljyntor-junnasta antoivat korvaamaton-ta näkemystä toiminnan luon-teesta ja tarpeista. Hän osallis-tui nuorena pursimiehenä yh-dessä aliupseerikoulun oppilai-den kanssa vuonna 1979 An-tonio Gramscin haverin puhdi-tustehtäviin. Yksikkömme, joka oli harjoitellut paitsi kosketusrai-vausta myös eräitä muita mii-nasodankäyntiin liittyviä tehtä-viä varten, soveltuisi oivallisesti pyörittämään huoltologistiikkaa. Tältä pohjalta lähdimme visioi-maan uutta toimenkuvaamme.

    Uutena asiana totesimme hyvin pian, että etsimäämme osaamista ei välttämättä löydetä aktiivisista reserviläipiireistä. To-dellisten ammattilaisten rekrytoi-miseksi täytyisi löytää oikea koh-deryhmä. Koska toimimme sy-vän rauhan aikana emme voi lähtökohtaisesti edellyttää osal-listujilta suoritettua varusmies-palvelusta. Omasta taustastam-me ja koulutusresursseista joh-tuen tietty maanpuolustushenki-syys olisi kuitenkin eduksi. Yksi-kön toimintamekanismi ja poh-ja tulisi kuitenkin olemaan eräs

    testattu ja hyväksi havaittu. Kai-ken kaikkiaan juuri rekrytointi yk-sikköömme onkin osoittautunut haasteelliseksi. Mainosresursse-ja ei ole, öljyntorjunta sinällään mielletään erään toisen organi-saation tehtäväksi, eikä se huol-tokaan perinteisesti ole ’tosimies-ten’ listalla ollut kovin korkealla. No, armeija marssii vatsallaan ja niin muuten marssivat rantake-rääjätkin. Vaikka rekrytoinnissa onkin ollut haasteellisuutta joh-tuen rajallisesta mediaseksik-kyydestä, olemme saaneet jouk-koomme juuri haluamamme kal-taisia hakijoita. Uudet tulokkaat on otettu lämpimästi vastaan ja tilanteen vakavuus on todellakin lisännyt sitoutumishalukkuutta. Tieto lisää tuskaa.

    3. Sosiaalinen tilaus jo vuonna 2007 ja määritellyt vastuut

    Alusöljyonnettomuus ja öljyntor-junta oli taas putkahtanut esiin mediassa ja lehdistö kirjoitti ai-heesta liittyen Venäjän uusiin itäisen Suomenlahden öljyter-minaaleihin. Korkeimman valti-ojohdon retoriikkakin oli muut-tunut. Enää ei puhuttu siitä, että ’jos’ vaan ’kun’ alusöljyonnetto-muus sattuu. Tilastollisesti sen olisi jo pitänyt tapahtua.

    Etenkin Suomenlahden kansainvälisillä vesialueilla liiken-teen määrä on kasvanut. Öljykul-jetukset ovat lisääntyneet eniten: vuodesta 1995 vuoteen 2012 Suomenlahden öljykuljetusten määrä on kahdeksankertaistunut yli 160 miljoonaan tonniin vuo-dessa. Öljykuljetusten arvioidaan nousevan jopa 200 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennes-sä. Suomenlahdella liikkuu päi-vittäin yli 20 tankkeria.

    Samoja aikoja vuonna 2007 valmistui Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun projek-ti SÖKÖ (Toimintamalli suuren öljyntorjuntaoperaation koordi-nointiin rannikon öljyntorjunnas-ta vastaaville viranomaisille). SÖ-KÖ –hanke (2003-2007) perus-tui sen hetken ’worst case sce-narioon’, jossa yhteentörmäyk-sen osapuolet ovat raakaöljyä (crude) kuljettava tankkeri ja poi-kittaisliikenteen matkustaja-alus. Matkustaja-alus törmää tankke-rin kylkeen vaurioittaen kahden lastitankin seinämiä aiheuttaen 30 000 t öljyvuodon. Tämän seurauksena tuulen suunnista ja virtauksista riippuen öljylaut-Koulutus on interaktiivista. Kysymyksiä saa ja tulee esittää.

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

    harry lindholm

  • 28

    ta leviää ja aiheuttaa merkittä-vän ympäristökatastrofin, jonka jälkien siivoaminen kestäisi kuu-kausia, jollei vuosia.

    Öljyntorjunnan vastuualuei-den rajat olivat määriteltyjä; SY-KE johtaa torjuntaa avomerellä, paikallinen pelastuslaitos avome-ren laidalta ts. saariston ulkolai-dalta mantereelle ja paikallinen kunta vastaa rantakeräyksestä mantereella paikallisen pelas-tusviranomaisen johdolla. Tätä tilannekuvaa analysoitaessa kä-vi hyvin pian selväksi, että me-rijakson aikaikkuna on joitakin päiviä, saaristojakson tilanneik-kuna enimmillään joitakin viikko-ja ja tämän jälkeen kiire on ohi. Kun öljyjäte on saavuttanut ran-taviivan ja liannut sen, on seu-raava vaihe pitkäjaksoinen, pit-kälti manuaalinen puhdistustyö, jonka suorittaisivat esimerkiksi vapaaehtoiset kerääjäät tai kau-

    pungin/kunnan palveluksessa olevat työntekijät. Heidän huol-tamisensa tulisi todennäköisesti olemaan Huoltoviirikön tehtävä, koska pelastuslaitoksilla tai kun-nilla ei ole valmiina huolto-orga-nisaatiota. Huolto-organisaation mitoitus olisi 1000 rantakerää-jän huolto ja muonitus päivittäin koko rantakeräysjakson ajaksi.

    Valtiontalouden tarkastus-viraston (VTV) Tarkastusker-tomuksessa 2/2014 todetaan mm. seuraavaa. Suuri öljysäi-liöalusvahinko Suomenlahdella aiheuttaisi pahimmillaan usei-den miljardien eurojen kustan-nukset. Valtio voi joutua rahoit-tamaan näitä kustannuksia ai-nakin tilapäisesti ja pahimmas-sa tapauksessa lopullisesti.

    Alusöljyvahinkojen korvaa-minen on öljysuojarahaston, alusten omistajien vakuutusten ja kansainvälisten korvausrahas-

    tojen varassa. Korvausprosessit ovat kuitenkin pitkiä ja korvauk-siin liittyy rajoituksia, joten suuri öljyonnettomuus Suomenlahdella kuormittaisi aluksi kuntien ja Suo-men valtion talouksia. Kaikkia tor-junnasta aiheutuneita kustannuk-sia ei välttämättä saada perittyä, jolloin valtio voi jäädä öljyvahinko-jen lopulliseksi maksajaksi.

    Tarkastuksen perusteella kunnat eivät ole täysin tiedosta-neet niille kuuluvan jälkitorjunta-vastuun vaatimuksia ja merkitys-tä. Etenkään pienillä kunnilla ei ole valmiuksia huolehtia jälkitor-junnasta eikä kaikkien pelastus-laitosten öljyntorjuntasuunnitel-missa ole sovittu asiasta. Myös jätehuollon vastuista on epätie-toisuutta eikä alusöljyjätteiden kuljettamisesta ja käsittelystä ole tehty konkreettisia suunnitelmia.

    Raportti löytyy kokonaisuu-dessaan VTV:n nettisivuilta.

    4. Yksikkö hakee muotoaan

    SÖKÖ-hanke osoittautui heti valmistuttuaan 2007 sen ver-ran onnistuneeksi, että sitä pää-tettiin jatkaa SÖKÖ II-hankkeen nimellä (2007-2011), ja tavoit-teena oli kattaa koko Suomen-lahti aina Virolahdelta Hankoon. Osana merkittävistä saavutuk-sista SÖKÖ II-hankkeessa oli mm. koko rantaviivan kartoitus ja merkintä lohkoihin ja kaistoi-hin. Kyseinen informaatio saa-tiin myöhemmin integroitua mm. BORIS 2- järjestelmään (Baltic Oil Response Informati-on System). Kaiken kaikkiaan SÖKÖ-hanke sekä myöhemmin SÖKÖ II- hanke on luonut reu-

    Kaikille kurssilaisille annetaan alkusammutus- ja ensiapukoulutus. Tämä on puhtaasti työturvallisuusasia ja palvelee kaikkia myös yleissivistävänä kansalaistaitona.

    harry lindholm

  • 29Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    naehdot kaltaisemme huoltoyk-sikön tarpeille ja tehtäville.

    SÖKÖ II-hankkeen ehkä kaikkein tärkeimpänä saavutuk-sena oli SÖKÖ II-manuaali, jo-hon nojaten kaikki öljyntorjunta-työhön osallistuvat viranomaiset voivat yhdenmukaistaa toimin-taansa ymmärtäen virka-aputi-lanteessa sekä tilaajan että toi-mittajan vastuut ja velvoitteet sekä toimintamallit. Oltiin siis luotu öljyntorjunnan ensimmäi-nen pyhä käsikirja.

    SÖKÖ II-hankkeelle oli myös suunniteltu jatkoa, eli SÖ-KÖ III-hanke. Tämän tavoittee-na oli mm. tuottaa samankaltai-nen karttapeitteistö Saaristome-relle ja Pohjanlahdelle.

    Lähtökohtaisesti visiomme mukaan huoltoyksikkö tulisi toi-mimaan paikallisen pelastuslai-tokselle alistettuna huoltoyksik-könä. Yhteistyökumppanimme tulisi todennäköisesti olemaan Helsingin kaupungin pelastuslai-tos, joka on se suurin ja kaunein. Helsingin kaupungin pelastuslai-

    tos on kuitenkin ns. kaupunki-palokunta, jonka tehtävien kes-to on mitoitettu maksimissaan 3 h operaatioon, jonka jälkeen on mahdollista palata asemalle huoltoon. Tämä mitoitus ei toi-mi meriolosuhteissa, vaan silloin huolto on välttämätöntä työntää eteen toiminta-alueelle. Huolto-yksiköllä tulisi siis olla kyky pe-rustaa eteentyönnetty huoltotuki-kohta teoriassa vaikka ’merikor-peen’. Tietenkin ympäristön inf-rastruktuurin salliessa tulisimme käyttämään olemassaolevia ra-kennuksia, kuten kouluja, kurs-sikeskuksia ja lomakyliä.

    Helsingin kaupungin pelas-tuslaitoksella oli vuonna 2013 n. 55 000 lähtöä. Nämä ovat normaalin toimenkuvan mukai-sia tehtäviä, eikä alusöljyonnet-tomuus Helsingin edustalla voi vaarantaa tai edes heikentää nor-maalien pelastuslain alaisten teh-tävien hoitoa pelastuslaitokselta.

    Nämä taustatekijät huomi-oiden me määrittelimme huolto-yksiköllemme tavoitteet:

    – Huoltoyksikkö kykenee toi-mimaan itsenäisenä yk-sikkönä toimiessaan viran-omaisyhteistyössä öljyntor-juntatehtävässä paikallisel-le pelastuslaitokselle alis-tettuna.

    – Tukikohdan perustami-seen toimialueelle on va-rattava aikaa 2-3 vuoro-kautta jonka jälkeen se kykenee majoittamaan va-paaehtoiset öljynkerääjät sekä varustamaan ja huol-tamaan heidät.

    – Perustaminen mukaan lu-kien tehokkaan toiminnan kannalta tukikohdan henki-löstö pystyy toimiaan tehok-kaasti kaksi viikkoa, jonka jälkeen suoritetaan koulute-tun henkilöstön vaihto.

    Huoltotukikohdan tehtävik-si määriteltiin päivittäin 1000 rantakerääjän muonitus, majoi-tus sekä kuljetus keräysalueel-le ja sieltä pois. Lisäksi huolto-yksikkömme tehtäviin kuuluisi kerääjien huolto keräysalueella mukaanlukien ensiapu ja tarvit-taessa loukkaantuneiden evaku-ointi kunnallisen terveydenhuol-lon piiriin ns. ’tien päähän’.

    Rantakerääjien huollon li-säksi huoltoyksikkö vastaa ke-rätyn jätteen meri – ja maakul-jetuksista viranomaisen osoitta-maan välivarastopaikkaan. Li-säksi yksikön vastuulla on myös välivarastojen palontorjunta. Me-ri- ja maakuljetuksia ajatellen huoltoyksiköllä tulisi olla kyky polttoainejakologistiikkaan ajo-neuvoille ja venekalustolle sekä pienimittaiseen konehuoltoon.Esimerkkejä jäteastioista, joiden logisiikasta huoltoyksikkö vastaa.

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

    harry lindholm

  • 30

    Edellä mainituista toimen-kuvista johtuen varastologistiik-ka on melkoinen; 1000 rantake-rääjän muonittaminen ja varusta-minen sekä ajoneuvojen ja venei-den polttoaineet ovat merkittävä logistinen haaste. Tämän lisäksi tulevat öljyntorjunnan kulutusma-teriaali, kuten turpeet, imeytysai-neet ja muut suojaukseen käy-tettävät tarvikkeet työkaluineen.

    Oleellinen osa varastolo-gistiikaa on äärimmäisen tark-ka kirjanpito, koska kulutetuis-ta tarvikkeista tullaan myöhem-min esittämään lasku onnetto-muuden aiheuttajalle.

    Öljyyntyneiden alueiden maastotiedustelua on ajatel-tu mm. tehtävään koulutettujen maakuntajoukkojen tehtäväksi. Maakuntajoukkojen henkilöstös-tä muodostetaan 3:n hengen partioita, joiden tehtävänä on pai-kalle kuljetettuna tiedustella ran-taviivan maasto, olosuhteet sekä öljyyntyneisyys. Miesvoimin teh-tävä rantatiedustelu on ehdoton edellytys suunniteltaessa ranta-keräyksen painopistettä sekä pri-orisoitaessa seuraavien päivien rantakeräystoimintaa. Näiden tie-dustelupartioiden kuljetus, turval-lisuus ja tiedonpurkutehtävät tuli-sivat suurella todennäköisyydellä myös huoltoviirikön junailtaviksi.

    Nämä mainitut asiat ovat sisäisen selvitystyön tulosta joh-topäätöksineen perustuen pit-kälti oman yksikkömme toistu-viin koulutustilaisuuksiin, joissa yksikön muotoa haettiin. Nämä koulutustilaisuudet vietiin läpi MPK:n meripuolustuspiirin siu-nauksella. Siitä heille suuri kiitos!

    MPK:n kuten PV:kin toi-

    nen erittäin tärkeä painopistea-lue on rauhanajan viranomais-yhteistyö. Tänä maailman aika-na mittava rauhan ajan katast-rofi on kuitenkin onneksemme se todennäköisempi haaste.

    Eräässä koulutustilaisuu-dessa meillä oli kunnia saada vierailevaksi esitelmöitsijäksi Hel-singin kaupungin pelastuslaitok-sen öljyntorjuntamestari. Kysei-nen viranomainen kuvaili varsin yksityskohtaisesti Helsingin kau-pungin ja sen järjestelmien va-rautumista pitkäaikaiseen öljyn-torjuntaoperaatioon. Me puoles-tamme esitimme oman visiom-me Helsingin kaupungin viras-saolevalle ammattimiehelle Ilok-semme huomasimme, että olim-me tulleet omine ’maallikkoaja-tuksinemme’ täsmälleen samaan johtopäätökseen kuin Helsingin kaupunki. Olisi kovin epätoden-näköistä, että kaksi täysin toisis-taan riippumatonta yhteisöä tuli-si samaan johtopäätökseen, joll-ei siinä olisi mitään totuuden pe-rää. Tästä oikeastaan alkoi yh-teistyömme Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa.

    5. Balex Delta 2012

    Yksi asia johtaa yleensä toi-seen. Huoltoviirikölle tarjou-tui tilaisuus osallistua Suomes-sa pidettävään kansainväliseen Balex Delta 2012 -öljyntorjun-taharjoitukseen. Toimimme Hel-singin kaupungin pelastuslaitok-sen alaisena huoltoviirikkönä. Viirikön tehtävänä kahden ope-ratiivisen harjoituspäivän aika-na olivat rantakerääjien muonit-taminen Santahaminassa (60-125 henkilöä) ja alusmiehistö-jen muonittaminen Isosaares-sa (n. 170 henkeä). Muonitus-tehtävien lisäksi yksikkö pyöritti läntisen toiminta-alueen johto-elimen (TOJE1) huoltoa ja ma-joitusta Isosaaressa.

    Huoltoviirikkö perusti Is-osaareen myös kerätyn öljyi-sen jätteen välivaraston asiaan-kuuluvine palontorjuntakalustoi-neen. Harjoituksessa testattiin uudenlaista säkkikalustoa kuten mm. sen käsiteltävyyttä ja kes-tävyyttä. Myös logistiikan kan-nalta oleellisia lastaus-, kuljetus- ja purkuparametreja seurattiin.

    Balex Delta 2012 toimi

    Kansainvälisen öljyntorjuntaharjoituksen yhteydessä pelattiin myös Balex Delta Open golf-turnaus.

    Minne menet meripuolustuksen vapaaehtoiskenttä?

    henrik nystén

  • 31Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    huoltoviirikön epävirallisena koulutustarkastuksena. Saadut tulokset olivat vaatimattomasti sanottuna imartelevia, kos-ka pelastuslaitos totesi yksikön tarpeellisuudesta: ”Tämän kal-tainen järjestelmä on puuttunut tähän saakka pelastustoimelta. Pitkäkestoinen, useita viikkoja tai kuukausia kestävä öljyntor-juntatilanne ei ole hoidettavis-sa ilman huoltomuodostelmaa.”

    6. Huoltoviirikön nykytilanne

    Huoltoviirikkö siis läpäisi kou-lutustarkastuksen kirkkain vii-rein. No, sitä saa mitä tilaa – eli vain parasta! Balex Deltan jäl-keen olemme käyneet keskuste-lua ’suhteemme virallistamises-ta’ Helsingin kaupungin kanssa. Vapaaehtoistoiminnan suurin on-gelma on toimijoiden arvaamat-tomuus ja sitoutumattomuus.

    Eräs kansainvälinen ympä-ristöjärjestö lupaa paikalle 100 rantakerääjää ensimmäisenä tarvittavana päivänä. Entä toi-sena päivänä?

    Yhteiskunta ei ole onnistu-nut luomaan luotettavaa sitout-tamisjärjestelmää vapaaehtoisil-le toimijoille. Tästä seuraa aut-tamattomasti epävarmuustilan-ne, joka johtaa mahdottomaan resurssointiin ja suunnitteluun. Puhutaan syvän rauhan ajan toi-minnasta, jolloin poikkeustilala-keja, jotka mm. suojaisivat työ-suhteita, ei voida soveltaa. Kuka tahansa vapaaehtoistoimija, jo-ka sitoutuu kansalliseen katast-rofiapuun loma-ajan ulkopuolel-la riskeeraa oman työsuhteensa jatkuvuuden. Onko tämä koh-

    tuullista, kun ajatellaan yhteis-kunnan ja isänmaan asiaa suu-ronnettomuustilanteessa? Tä-mä näin yleisenä haasteena vi-ranomaisille ja lainsäätäjille mie-tittäessä vapaaehtoisresurssien käyttöä. Useamman viikon mit-tainen öljyntorjuntakatastrofin rantakeräyksen pyörittäminen ei todellakaan onnistu ’pekkaspäi-vien’ avulla, kuten SAR- tai VaPe-Pa-toiminta. Edellä mainitut hä-lytykset kestävät max 24-48 h, mutta entäs kun ollaan liikkeellä jo toista kuukautta?

    Huoltoviirikön operaattorit ovat kouluttautuneet tehtäviin-sä vapaaehtoisesti omalla va-paa-ajallaan muun työn ohessa. Aika moniin ammatteihin muu-ten kouluttaudutaan vapaaehtoi-sesti. Nyt muodostettu huoltoyk-sikkö koostuu yhteennivoutuneis-ta ammattilaisista, jotka ovat val-miita osallistumaan yhteiskun-nalle tärkeään tehtävään. Enää ei kuitenkaan tehtävän pitkäkes-toisuudesta johtuen voida puhua

    talkootyöstä, vaan siitä tulee saa-da asiaankuuluva korvaus.

    Nousujohteisesta henkises-tä ja poliittisesta kasvatuksesta johtuen yksikkö on hioutunut hyvin yhteen ja uudet tulokkaat-kin on saatu indoktrinoitua mu-kaan rattaisiin. Yksikön hierarkia vastaa pääpiirteittäin pataljoo-nan huolto-organisaatiota, mut-ta päinvastoin kuin mikään tie-dossamme oleva kaupallinen tai siviiliorganisaatio, se toimii pitkäl-ti itseohjautuvasti. Toiminta pe-rustuu hioutuneisiin rutiineihin, luottamukseen ja ennen kaikkea rautaiseen ammattitaitoon.

    Yksikkömme identiteetin selkeyttämiseksi lanseerattiin maaliskuussa 2014 N.O.S.R.U – Naval Oil Spill Responce Unit. Vapaasti suomennettuna se tar-koittaa merellistä öljyvahingon vasteyksikköä.

    Joukkoomme mahtuu vielä samanhenkisiä tekijämiehiä ja –naisia. Oletko sinä valmis tarttu-maan haasteeseen?

    Öljyyntyneiden alueiden tiedustelukoulutusta viranomaisen valvovien silmien alla.

    harry lindholm

  • 32

    V aikka tapahtumista on jo muutama vuosi, ke-vään tapahtumat Uk-rainassa tekevät Georgian ta-pahtumiin palaamisen ajankoh-taiseksi. Tarkoitukseni on pohtia Venäjän sotilaallisen voimankäy-tön luonnetta Etelä-Ossetian so-dan havainnoin ja esittää muu-tamia vertailukohtia Itämeren ja Suomenlahden ympäristöön.

    Venäjä ja voima

    Sodalla ja politiikalla on vahva yhteys venäläisessä ajattelussa. Clausewitzilaisella ajattelulla on vahva vaikutus Venäjän valtiolli-seen ajatteluun. Väkivalta näh-dään luonnollisena välineenä saada vastustaja toimimaan ha-lutulla tavalla. Venäjälle sotilaalli-sen voiman käyttäminen on yksi

    politiikan väline muiden joukos-sa. Tämä on näkynyt niin Neu-vostoliiton yleisesikunta-akatemi-an opetuksessa kuin nykyäänkin Venäjän asevoimien tehtävissä. Asevoimien tehtävät osoittavat politiikan ja sodankäynnin kiin-teän yhteyden. Aseellisten kon-fliktien ja sotien jaottelu neljään eri tasoon kertoo toisaalta kyvys-tä aseelliseen vaikuttamiseen jo pienissä paikallisissa konflikteis-sa ja samalla valmistautumises-ta massiiviseen koalitioiden väli-seen sotaan.

    Putinin toteamus ”Vain voi-ma takaa Venäjän kansallisen turvallisuuden” kuvaa hyvin pe-rinteistä venäläistä suhtautumis-ta sotilaallisen voiman merkityk-seen. Voiman näyttäminen on vahvasti sidoksissa suurvaltai-

    dentiteetin muokkaamiseen ja suurvaltastatuksen osoittami-seen. Voiman olemassaolon oi-keutus perustuu valtiojohdon vahvaan uhkakuvaretoriikkaan. Päätös voiman käyttämisestä pysyy vahvasti Venäjän johdon omissa käsissä, vaikka kansain-välistä oikeutta pyritään käyttä-mään politiikan välineenä. Venä-jän ensisijainen tavoite on omien intressien turvaaminen ja lähi-alueiden puolustaminen.

    Neuvostoliiton hajotessa Baltia, Ukraina ja Valko-Venä-jä itsenäistyivät. Venäjän alku-peräinen idea oli hoitaa suhteet uusiin ”entisiin Neuvosto-mai-hin” IVY:n välityksellä. Uusista Venäjän ”lähiulkomaista” erityi-sesti Kaukasuksen alueen maat joutuivat hankalaan tilanteeseen. Venäjän alkuperäisestä tasa-ar-voisen kohtelun ideasta poike-ten Kaukasuksella jouduttiin ti-lanteeseen, jossa Venäjä ajoi hyvinkin suoraviivaisesti omaa etuaan. Venäjä pyrki toimimaan kannattajiensa välityksellä Kau-kasian valtioiden politiikassa.

    Neuvostoliiton romahta-misen jälkeen Nato on laajen-

    Venäjä, etupiiri ja voimankäyttö

    Venäjän asevoimien tehtävät jaetaan neljään pääulottuvuuteen (www.mil.ru): 1. turvallisuuteen tai etuihin kohdistuvien poliittisten tai

    sotilaallisten uhkien estäminen2. taloudellisten ja poliittisten etujen tukeminen3. rauhanajan sotilasoperaatioiden toteuttaminen4. sotilaallisen voiman käyttäminen

    Eero KallioKapteeniluutnantti Eero Kallio on Merisotakoulun Koulutuskeskuksen toimistopäällikkö.

    Tämä kirjoitus perustuu Merisotakoulun taktiikan keskustelukerhossa kesällä 2013

    pitämääni alustukseen Venäjän elokuussa 2008 Georgiaan suorittamasta sotilas

    operaatiosta.

  • 33Rannikon Puolustaja 2 | 2014

    tunut nopeasti itään. Varsovan liiton hajottua ja Saksojen yh-distymisen jälkeen Naton laaje-neminen alkoi hitaasti entisen DDR:n alueen liittämisestä Na-ton piiriin. Vuonna 1999 Puo-lan, Tsekin ja Unkarin liittymi-nen siirsi Naton rajaa melkein 700 kilometriä itään, ja vuonna 2004 Bulgarian, Baltian, Slova-kian, Slovenian ja Romanian liit-tymisen jälkeen Nato oli jo Ve-näjän rajanaapuri. Tämän jäl-keen Venäjän suurena huole-na on ollut Naton laajeneminen Ukrainan ja Georgian alueille.

    Naton huippukokous päät-ti lykätä jäsenyysneuvottelui-den aloittamisesta huhtikuussa 2008 Bukarestissa. Näin Geor-gia kuten myös Ukraina käytän-nössä jätettiin enemmän tai vä-hemmän Venäjän etupiiriin. Ko-kouksen jälkeen Venäjä alkoi tii-vistää suhteitaan Abhasiaan ja

    Etelä-Ossetiaan. Georgian ase-ma entisenä neuvostotasavalta-na ja Naton jäsenkandidaattina teki asetelmasta huomattavan monimutkaisen. Naton sisäi-nen erimielisyys jäsenohjelmas-ta osoitti Georgian olevan erityi-sesti Yhdysvalloille tärkeä kump-pani, mikä nosti esiin Venäjän ja Yhdysvaltojen hegemoniatavoit-teet Kaukasian alueella. Naton sisäisen erimielisyyden teki mie-lenkiintoiseksi EU:n ydinvaltioi-den Saksan ja Ranskan varovai-nen suhtautuminen Venäjään. Tässä mielessä suhde Venäjän ja Naton sekä Venäjän ja EU:n välillä on selvästi erilainen.

    Georgian kriisi

    Georgia pyrki aktiivisesti kasvat-tamaan vaikutusvaltaansa Ab-hasian ja Etelä-Ossetian alueilla. Venäjä vastasi asetelmaan vah-ventamalla omaa läsnäoloaan

    rauhanturvajoukkojaan kasvat-tamalla. Asetelman muuttumi-nen näkyi kovenevana keskus-teluna Georgian ja Venäjän välil-lä. Asenteiden kiristyminen nä-kyi myös aktiivisena taloudelli-sena toimintana: Venäjä kielsi vuonna 2006 Georgian toisek-si tärkeimmän vientituotteen, viinien, tuonnin maahan. Viinin viennistä noin 70 % oli aiemmin suuntautunut Venäjälle.

    Viitteitä tulevasta konfliktis-ta alkoi olla varsin paljon kevään ja kesän 2008 aikana. Tammi-kuussa pidetyt pikaiset presi-dentinvaalit ja toukokuun par-lamenttivaalit saivat vahvaa kri-tiikkiä Georgian oppositiossa, Ve-näjällä ja Euroopan parlamentis-sa. Vuoden 2008 maaliskuus-sa Abhasian separatistihallinto pyysi YK:ta tunnustamaan Ab-hasian itsenäisyyden, jonka jäl-keen huhtikuussa Venäjä ilmoit-

    500 km

    500 km

    South Stream

    Nabucco

    Venäjä Nato PfP NATOKaasu- tai öljyputki

  • 34

    ti tiivistävänsä yhteyksiään niin Abhasiaan kuin Etelä-Ossetiaan. Tämän seurauksena Georgia syytti Moskovaa alueiden liittä-misestä “de facto” hallintaansa.

    Venäjän rautatiejoukkoja käytettiin jo kesän aikana Ab-hasian strategisesti tärkeiden rautatieosuuksien kunnostami-sessa. Raskaan sotilasmateriaa-lin kuljetuksissa rautatien käyt-tö on edelleen Venäjällä tiekulje-tuksia tyypillisempää. Rautatie-joukot korjasivat kesä - heinä-kuun aikana noin 50 kilomet-riä rautateitä, mikä teki mah-dolliseksi joukkojen vahventa-misen kesän aikana mm. tykis-töjoukoilla. Georgia syytti tästä johtuen Venäjää sotilaallisen in-tervention valmistelusta.

    Heinäkuussa 2008 Venäjä järjesti suunnitelman mukaisen Caucasus 2008 -harjoituksen. Harjoitukseen osallistui yli 8000 sotilasta, 800 ajoneuvoa ja yli 30 lentokonetta. Mustanmeren laivasto osallistui harjoitukseen merikomponentilla, johon kuului Ropucha-luokan maihinnousu-

    alus ja maihinnousuosasto. Har-joituksen keskeinen elementti, 58. armeija, jäi harjoituksen jäl-keen hälytystilaan.

    Georgia aloitti elokuun alus-sa yllättävän hyökkäyksen kukis-taakseen Venäjän tukemat se-paratistit Etelä-Ossetian alueel-la. Venäjän asevoimat keskit-ti muutamassa vuorokaudessa merkittävän suorituskyvyn haas-tavan vuoristoalueen läpi ja veti joukot taisteluun Georgian ase-voimia vastaan Etelä-Ossetias-sa. Venäjä avasi saman aikai-sesti myös toisen rintaman Ab-hasiaan ja saavutti nopeasti ti-lanteen, jossa Georgia oli pako-tettu antautumaan.

    Esimerkiksi kahteen Tšetše-nian sotaan verrattuna Venäjä kykeni suorittamaan hyvin te-hokkaan ja siistin sotilasoperaa-tion. Taisteluiden kaikissa vai-heissa venäläinen sotavoima toi-mi tarkkaan sodan oikeussään-töjen periaatteiden mukaises-ti. Asevaikutus pyrittiin rajoitta-maan sotilaallisiin kohteisiin, ja Venäjän joukot antoivat mahdol-

    lisuuden siviilien evakuoimiseen Etelä-Ossetian alueilta. Perintei-sestä strategisesta iskusta poike-ten Georgian poliittinen johto ei ollut iskujen maalina.

    Georgian sota osoitti Ve-näjän kykenevän sotilasope-raatioon rajojensa ulkopuolella. Huolimatta useista suoritusky-kypuutteista, joita käyty sota toi Venäjän asevoimissa esiin, ei Georgialla ollut mitään mah-dollisuutta vastata venäläiseen voimaan. Venäjälle tämä oli to-dennäköisesti vain pieni pai-kallinen aseellinen konflikti, jo-ka tuotti siedettävän poliittisen lopputuloksen. Sillä, että kohde-maa oli Naton kumppanimaa, ei lopulta ollut mitään merkitystä. Kansainväliset suhteet palautui-vat normaaleiksi ennätysajassa.

    Ve