Tekla OyjVuosikertomus 2009

2010-annual-report-cover-final.indd 2 01.03.10 15:07:22

Tekla2009

www.tekla.com

Tekla Oyj | Metsänpojankuja 1, PL 1 | 02131 Espoo | puhelin 030 661 10

Teklan sijoittajasivut ovat osoitteessa www.tekla.com/fi > Sijoittajat

Toimitusjohtajalta 1

Viisi vuotta numeroin 2005 – 2009 2

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2009 3

Osake ja osakkeenomistajat 10

Konsernin tuloslaskelma, IFRS 13

Konsernitase, IFRS 14

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 15

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 16

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 17

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 39

Emoyhtiön tase, FAS 40

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 41

Tunnuslukujen laskentakaavat 42

Hallituksen esitys voitonjaosta 43

Tilintarkastuskertomus 44

Organisaatiokaavio, muita tietoja 45

Selvitys Teklan hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 47

Hallitus 50

Johtoryhmä 52

sisällys

Tekla2009

1

ToimiTusjohTajalTa

Vuonna 2009 Teklan liikevaihto laski edellisvuodesta 15 prosenttia 50 miljoonaan euroon. Myös liiketulos laski ja oli lähes 7 miljoonaa euroa, eli noin 14 prosenttia liikevaihdos-ta. Voimme kuitenkin sanoa, että vuosi oli meille olosuhteet huomioiden hyvä.

Pääliiketoiminta-alueemme Building & Constructionin vuoden liikevaihto ja liiketulos olivat huomattavasti alemmat kuin edellisenä vuonna, liiketulostason jäädessä 13 pro-senttiin. B&C:n pidemmän ajan näkymät jatkuvat kuitenkin myönteisinä rakennusalan siirtyessä tietomallien laajempaan hyödyntämiseen. Asiakkaat osoittavat suurta kiinnostusta ra-kennuksen tietomallinnusta (BIM) kohtaan ja trendi on toimi-alalla vahva. BIMmin myötä rakennusprosessin toimijoiden yhteistyö laajenee. Yhteistyön helpottamiseksi ohjelmistojen yhteentoimivuutta lisätään ja tiedonsiirtoa ohjelmistojen vä-lillä parannetaan. Asiakkaat voivat valita kuhunkin tehtävään sopivimman tuotteen.

Koko vuoden osalta myynnin kehitys oli negatiivista useilla markkina-alueillamme: Intiassa, Länsi-Euroopassa, Arabi-emiraateissa ja Pohjoismaissa. Lisenssimyynti kasvoi muun muassa Kiinassa ja Indonesiassa. Potentiaalisista markkinoista lupaavin on Etelä-Amerikka.

Infra & Energy -liiketoiminta-alue onnistui vuositasolla kasvattamaan liikevaihtoaan ja liikevoittoaan, mistä olemme varsin tyytyväisiä. Energiatoimialalla tietojärjestelmähankin-nat ovat yhtiöille strategisia investointeja ja niihin taloudel-linen taantuma ei juuri ole vaikuttanut.

Julkishallinnossa talouden alamäki on vähentänyt tuloja ja investointeihin käytettäviä varoja. Tietojärjestelmillä saadaan toimintaan lisää tuottavuutta, tehokkuutta sekä itsepalveluja ja sitä kautta kustannussäästöjä. Vähentyneet taloudelliset resurssit ovat hidastaneet kuntasektorin kehitystä ja inves-tointien valmisteluajat ovat pidentyneet.

Henkilöstön määrä säilyi samalla tasolla vuoden aikana. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi 26 henkilöllä edellis-vuodesta. Tästä huolimatta kokonaiskustannukset olivat hieman alemmat edellisvuoteen verrattuna. Alempiin kustan-nuksiin vaikuttivat kulukontrolli ja kannattavuuden mukaan sopeutettu tulospalkkiotaso.

Menneeseen vuoteen liitettävä kohokohta on Suomen tasavallan presidentin Teklalle myöntämä vuoden 2009 kansainvälistymispalkinto. Palkinnon tavoitteena on edistää yritysten toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä kykyä kehittää ja soveltaa uusia toimintamalleja. Suomalaisten yri-tysten kasvua ja kilpailukykyä edistävä Finpro tekee vuosittain esitykset palkinnonsaajista.

Olemme hyvin iloisia tästä tunnustuksesta. Teklan menes-tys kansainvälisillä ohjelmistotuotemarkkinoilla perustuu ainakin kolmeen asiaan. Ensiksi perustana on suomalainen osaaminen. Toiseksi voidaan mainita kilpailukykyiset tuot-teemme ja vankka toimialatuntemuksemme sekä läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa. Kolmantena on pitkäjänteisyy-teemme esimerkiksi tuotekehityksessä; vuonna 2009 tutki-mus- ja tuotekehityksen osuus oli lähes 30 % liikevaihdosta.

Teklan kansainvälistymisen merkkipaaluina voidaan luetella esimerkiksi seuraavat: ensimmäiset vientikaupat tehtiin vuonna 1972 ja ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö perustettiin Ruotsiin vuonna 1995. Tällöin ulkomaankaupan osuus liikevaihdosta oli 15 prosenttia. Kansainvälistä toi-mintaa laajennettiin voimakkaasti vuosituhannen vaihteen tienoilla, jolloin perustettiin oma tytäryhtiö tai toimisto muun muassa Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Saksaan, Ranskaan, Malesiaan, Japaniin, Arabiemiraatteihin ja Kiinaan. Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli jo yli 50 pro-senttia. Tänään Teklan liikevaihdosta yli 80 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta ja asiakkaita on jo lähes 100 maassa. Omia toimipisteitä meillä on nyt 14 maassa ja näiden lisäksi kattava globaali partneriverkosto.

Vuosi 2009 jää historiaan maailmantalouden epävarmuu-den aikana. Maailmantalous vaikuttaisi nyt olevan elpymässä, mutta sen ennakointi on tietenkin vaikeaa. Siksi on myös vai-keaa ennakoida Teklan lukujen kehitystä. Uskomme kuitenkin pitkäaikaisten näkymiemme olevan hyvin suotuisat.

Tämän vuosikertomuksen myötä haluan kiittää Teklan asiakkaita, yhteistyökumppaneita, muita sidosryhmiä ja hen-kilöstöä vuodesta 2009!

toimitusjohtaja Ari Kohonen

Tekla2009

2

viisi vuoTTa numeroin 2005 – 2009

(milj. euroa) 2009 2008 2007 2006 2005Toiminnan laajuusLiikevaihto 50,07 58,90 59,25 49,78 37,95 Muutos, % -15,0 -0,6 19,0 31,2 0,2Liikevaihto, jatkuvat toiminnot 50,07 58,90 58,24 47,64 - Muutos, % -15,0 1,1 22,3Vienti ja ulkomaantoiminta 40,63 48,81 47,89 37,44 27,29 Muutos, % -16,8 1,9 27,9 37,2 27,0 % liikevaihdosta 81,1 82,9 80,8 75,2 71,9Taseen loppusumma 41,22 44,76 47,00 39,75 28,59Tutkimus- ja kehitysmenot 1) 14,48 15,13 12,93 10,66 9,50 % liikevaihdosta 28,9 25,7 21,8 21,4 25,0Investoinnit käyttöomaisuuteen 1,71 2,02 1,66 1,33 1,30 % liikevaihdosta 3,4 3,4 2,8 2,7 3,4Henkilöstö keskimäärin 456 430 374 324 299Liikevaihto / henkilö (1 000 euroa) 109,8 137,0 158,4 153,6 126,9Henkilöstökulut / henkilö (1 000 euroa) 61,3 64,7 69,5 70,7 66,3

KannaTTavuusLiikevoitto (-tappio) 6,81 14,10 20,68 13,62 6,39 % liikevaihdosta 13,6 23,9 34,9 27,4 16,8Liikevoitto (-tappio), jatkuvat toiminnot 6,81 14,10 17,90 13,38 - % liikevaihdosta 13,6 23,9 30,7 28,1Tulos ennen satunnaisia eriä 7,26 15,15 21,21 13,77 7,08 % liikevaihdosta 14,5 25,7 35,8 27,7 18,7Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 7,26 15,15 21,21 13,77 7,08 % liikevaihdosta 14,5 25,7 35,8 27,7 18,7Oman pääoman tuotto (ROE), % 17,4 35,4 55,4 48,5 28,3Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 24,5 49,0 74,5 63,1 32,7Liikevoitto (-tappio) / henkilö (1 000 euroa) 14,9 32,8 55,3 42,0 21,4

rahoiTus ja TalouDellinen asemaOma pääoma 29,89 30,34 31,45 24,72 17,21Korollinen vieras pääoma 0,13 0,12 0,34 0,69 1,34Koroton vieras pääoma 11,20 14,30 15,21 14,34 10,04Omavaraisuusaste, % 73,1 68,4 67,5 63,4 61,1Nettovelkaantumisaste, % -83,7 -86,3 -94,8 -95,2 -81,2

osaKeKohTaiseT TunnusluvuTTulos/osake (euroa) 0,23 0,49 0,69 0,45 0,26Tulos/osake (euroa), jatkuvat toiminnot 0,23 0,49 0,60 0,44Tulos/osake (euroa), myydyt toiminnot 0,09 0,01Oma pääoma/osake (euroa) 1,33 1,35 1,40 1,10 0,76Osinko/osake (euroa) 2) 0,20 0,25 0,50 0,40 0,12Osinko (1 000 euroa) 2) 4 483 5 604 11 258 9 007 2 702Osinko/tulos, % 87,0 51,0 72,5 88,9 46,2Efektiivinen osinkotuotto, % 3,1 6,7 3,9 5,1 3,5Hinta/voitto (P/E-luku) 27,6 7,6 18,4 17,5 13,2Pörssikurssit, EUR - tilikauden alin 3,40 3,25 7,60 3,38 1,85 - tilikauden ylin 7,88 13,00 14,94 7,90 3,60 - tilikauden keskikurssi 5,56 8,32 10,88 5,24 2,87 - tilikauden päätöskurssi 31.12. 6,35 3,73 12,70 7,88 3,42Osakekannan markkina-arvo 142,35 83,61 285,96 177,43 77,01Osakevaihto, 1 000 kpl 4 419 6 879 13 797 13 742 8 026Osakevaihto, % 19,7 30,6 61,3 61,0 35,6

Osakkeiden osakeantikorjattu lukumääräkauden lopussa 22 416 600 22 416 600 22 516 600 22 516 600 22 516 600Osakkeiden osakeantikorjattu lukumääräkeskimääräinen 22 416 600 22 485 500 22 516 600 22 516 600 22 516 600

1) Tutkimus- ja kehitysmenojen laskentaperiaatteita on täsmennetty v. 2007.2) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivulla 42.

Tekla2009

3

halliTuKsen ToiminTaKerTomus TiliKauDelTa 2009

Til ikauden pääasiaT

- Tekla-konsernin • Liikevaihto oli 50,07 (vuonna 2008 58,90) miljoonaa

euroa• Liiketulos oli 6,81 (14,10) miljoonaa euroa • Liiketulosprosentti 13,6 (23,9) • Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta

oli 81 (83) prosenttia.

- Building & Construction -liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-joulukuussa 2009 oli 36,34 miljoonaa euroa eli laski noin 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liiketulos oli 4,72 miljoonaa euroa. Liiketulosprosentti oli 13,0. Liiketulosta ja sen tasoa voidaan kuitenkin pitää hyvänä vaikeat olosuhteet huomioiden. B&C:n liikevaihdosta 96 prosenttia tuli Suomen ulkopuolelta. Vuoden aikana lisenssimyynti kasvoi muun muassa Kiinassa ja Indonesiassa.

- Toisen liiketoiminta-alueen, infra & energyn liikevaihto tammi-joulukuussa 2009 oli 13,80 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 2,08 miljoonaa euroa. Liikevaihto ja liiketulos nousivat edellisvuodesta. I&E:n liiketulosprosentti oli 15,1, jota pidämme liiketoimintaympäristö huomioiden hyvänä. I&E:n liikevaihdosta 42 prosenttia tuli Suomen ulkopuolelta.

- Tekla Oyj:n hallitus ehdottaa 8.4.2010 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 jaetaan osinkona 0,20 euroa osakkeelta, mikä tekee yhteensä 4 483 320 euroa.

Tekla-konsernin li ikevaihTo ja li ikeTulos

liikevaihto, miljoonaa euroa2009 2008 muutos

Building & Construction 36,34 46,07 -9,73Infra & Energy 13,80 12,95 0,85Segmenttien välinen liikevaihto -0,07 -0,12 0,05yhteensä 50,07 58,90 -8,83

liiketulos, miljoonaa euroa2009 2008 muutos

Building & Construction 4,72 12,13 -7,41Infra & Energy 2,08 1,97 0,11Muut 0,01 0,00 0,01yhteensä 6,81 14,10 -7,29

Teklan liikevaihto, miljoonaa euroa

60

50

40

30

20

10

0 2005 2006 2007 2008 2009

Teklan liiketulos, miljoonaa euroa

25

20

15

10

5

0 2005 2006 2007 2008 2009

Defence-liiketoiminnan myynnin vaikutus

Tekla2009

4

li ikeToiMinTa

Teklan kehittämiä ja markkinoimia, asiakkaiden ydinliike- toimintoja tehostavia mallipohjaisia ohjelmistotuotteita ja niihin liittyviä palveluja käytetään rakentamisessa, energian-jakelussa ja yhdyskuntatoimessa. Teklan tuotteiden inno-vatiivisuus perustuu mallipohjaiseen teknologiaan, jonka kehittäjänä Tekla on asiakassegmenteissään kansainvälinen edelläkävijä. Teklalla on myös vuosikymmenten kokemus valitsemiltaan asiakastoimialoilta.

Yhtiön ohjelmistotuotteita myydään kansainvälisille markkinoille selkeästi rajatuille asiakastoimialoille ja ne on tarkoitettu ammattikäyttöön. Keskittyminen ohjelmistoliike-toimintaan mahdollistaa yhtenäisemmät prosessit tuote-kehityksessä ja muun muassa asiakkuuksien hallinnassa.

konsernirakenne

Teklassa on kaksi liiketoiminta-aluetta: rakennustoimialaa palveleviin ohjelmistotuotteisiin keskittynyt Building & Construction sekä yhdyskuntatoimen ja energianjakelun ohjelmistoratkaisuihin erikoistunut Infra & Energy. Building & Construction vastasi vuonna 2009 hieman yli 70 prosentista ja Infra & Energy lähes 30 prosentista Teklan liikevaihdosta. Koko konsernille yhteisiä toimintoja ovat teknologia sekä tukitoiminnot, kuten talous, hallinto, tietohallinto, henki-löstöhallinto ja viestintä.

Tekla-konsernin tytäryhtiöt on lueteltu tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 27). Ulkomaiset sivuliikkeet sijaitsevat Tanskassa, Latviassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa.

li ikevaihTo ja li ikeTulos

Tekla-konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa 2009 oli 50,07 (58,90) miljoonaa euroa, jossa oli laskua 15 prosenttia.

Liiketulos oli 6,81 (14,10) miljoonaa euroa, joka on 13,6 (23,9) prosenttia liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,23 (0,49) euroa.

kannaTTavuus

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 24,5 (49,0) prosenttia ja oman pääoman tuotto (ROE) 17,4 (35,4) prosenttia. Tulos osaketta kohden oli 0,23 (0,49) euroa. Oma pääoma osaketta kohden kauden lopussa oli 1,33 (1,35) euroa.

rahoiTusaseMa

Konsernitaseen loppusumma oli 41,23 (44,76) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 73,1 (68,4) prosenttia. Korollinen vieras pääoma oli 0,13 (0,12) miljoonaa euroa. Likvidien varo-jen määrä oli 26,65 (26,30) miljoonaa euroa ja ne muodosti-vat 64,6 (58,8) prosenttia taseen loppusummasta.

invesToinniT

Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 1,71 (2,02) miljoonaa eu-roa. Ne koostuivat tavanomaisista käyttöomaisuusinvestoin-neista tietokonelaitteisiin ja -ohjelmistoihin sekä kalustoon.

li ikeToiMinTa-alueeT

Building & ConstructionTeklan rakennustoimialaa palveleva liiketoiminta-alue Building & Construction (B&C) kehittää ja markkinoi Tekla structures -ohjelmistotuotetta teräs-, betoni- ja muiden rakenteiden tietomallipohjaiseen suunnitteluun sekä raken-tamisen ohjaukseen ja toteutusvaiheen hallintaan.

2009 2008

Suomi 18,9 %

Muu Eurooppa 38,4 %

Pohjois-Amerikka 17,5 %

Aasia 19,8 %

Muut maat 5,4 %Suomi 17,1 %

Muu Eurooppa 38,8 %

Pohjois-Amerikka 17 %

Aasia 21,6 %

Muut maat 5,5 %

li iKevaihTo marKKina-alueiTTain, %

Tekla2009

5

Lisenssipainotteisessa myynnissämme kysyntä vaihtelee voimakkaasti. Erityisesti vuoden 2008 syksystä lähtien on rakennusalan kehitys ollut negatiivinen Teklan kaikilla kes-keisillä markkina-alueilla. Vaikeuksia on lisännyt epävarmuus rahoituksesta, joka korostuu erityisesti uusissa suurissa hank-keissa. Yleinen taloudellinen epävarmuus vaikuttaa asiakkai-den investointeihin edelleen pidentäen päätöksentekoaikoja ja siirtää hankkeiden aloittamista tulevaisuuteen. Markkinoil-le vaikuttaa kertyvän patoutunutta kysyntää. Tällä hetkellä elpymisestä on nähtävissä varovaisia merkkejä.

Rakennustoimialan haasteellisesta tilanteesta huolimat-ta Teklan asema 3D-mallinnusohjelmistojen toimittajana on vahva ja käyttäjämäärät ovat kasvussa. Rakennusalan asiakkaat hakevat toimintaa tehostavia työkaluja, joita Teklan tuotteet ovat. Tietomallinnus kasvattaa asemaansa rakenne-suunnittelussa ja muissa rakennusprosessin vaiheissa. Erityi-sesti työmaan ohjauksessa tietomallinnuksen tuomat hyödyt nähdään entistä selvemmin.

Isojen kertakauppojen sijaan ohjelmistoja hankitaan edel-leen pienissä erissä. Monet näistä hankinnoista ovat kuitenkin strategisia asiakkaiden valmistautuessa tietomallipohjaiseen toimintatapaan. Aikaisempaa suurempi osa myynnistä tapah-tuu uusille asiakkaille, mikä on positiivinen osoitus kiinnos-tuksesta Teklan laajenevaan tuotetarjontaan.

B&C:n liikevaihto tammi-joulukuussa 2009 oli 36,34 (46,07) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski noin 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liiketulos oli 4,72 (12,13) miljoo-naa euroa. B&C:n liiketulosprosentti vuonna 2009 oli 13,0 (26,3). Liiketulosta ja sen tasoa voidaan pitää hyvänä vaikeat olosuhteet huomioiden. B&C:n ylläpitotuotot kasvoivat, ja lisenssimyynnin pienentyessä ylläpidon suhteellinen ja tasa-painottava merkitys lisääntyi.

Loka-joulukuussa 2009 B&C:n liikevaihto oli 9,90 (11,35) miljoonaa euroa, missä on laskua 12,8 prosenttia. B&C:n liiketulos loka-joulukuussa oli 1,05 (2,36) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 10,6 (20,8). Viimeisen neljänneksen liikevaihto oli hieman parempi kuin vuoden aiemmilla neljän-neksillä lisenssimyynnin ansiosta. Liiketulos jäi merkittävästi

edellisvuotisesta, sillä vuoden aikana saavutetut kulusäästöt eivät enää vaikuttaneet viimeisen neljänneksen tulokseen yhtä voimakkaasti. Loppuvuonna Tekla sai potentiaalisesti merkittävän uuden asiakkuuden Yhdysvalloista.

B&C:n kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta tammi-joulukuussa 2009 oli 96 (95) prosenttia. Markkina-alueittain tarkasteltuna lisenssimyynti kasvoi Pohjois-Amerikassa, Intiassa ja Ranskassa neljännellä neljänneksellä. Koko vuoden osalta myynnin kehitys oli negatiivista muun muassa Intiassa, Länsi-Euroopassa, Arabiemiraateissa ja Pohjoismaissa. Lisenssimyynti kasvoi muun muassa Kiinassa ja Indonesiassa. Potentiaalisista markkinoista lupaavin on Etelä-Amerikka.

Teklan kannalta on edelleen myönteistä, että rakennusalan siirtyminen tietomallipohjaisiin 3D-prosesseihin perinteisistä 2D-työtavoista jatkuu. Tämän vuoksi liiketoiminta-alueen pidemmän ajan näkymät jatkuvat lupaavina. Kehitystä edesauttaa se, että oppilaitosten käyttöön tarkoitettujen koulutuslisenssien määrä on selvästi kasvanut.

Rakennuksen tietomallinnus (BIM, Building Information Modeling) on vakiinnuttamassa asemaansa rakennusteolli-suudessa. BIM tarkoittaa tuotemallin tietojen siirtymistä ja jakamista rakennusprosessissa eri osapuolten välillä. Tämän myötä rakennusprosessin toimijoiden yhteistyö laajenee. Yhteistyön helpottamiseksi ohjelmistojen yhteentoimivuutta lisätään ja tiedonsiirtoa ohjelmistojen välillä parannetaan. Asiakkaat voivat tällöin valita kuhunkin tehtävään sopivim-man tuotteen. Tästä ovat esimerkkeinä yhteistyösopimukset, jotka Tekla solmi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla MAP Softwaren (elokuussa), Graphisoftin (syyskuussa) sekä Nemetschekin kanssa (lokakuussa).

Ohjelmistopiratismin vastaiset toimenpiteet jatkuivat sekä omin voimin että yhteistyössä BSA:n kanssa. Toimenpiteet näyttävät tuottavan tuloksia, vaikkei piratismista kokonaan päästänekään eroon.

Heinäkuussa avattiin Bangkokiin, Thaimaahan, toimisto B&C:n asiakastukitehtäviin. Vastaava toimisto avattiin Indo-nesiassa Jakartaan helmikuussa.

B&C:n liikevaihto, miljoonaa euroa

50

40

30

20

10

0 2005 2006 2007 2008 2009

B&C:n liiketulos, miljoonaa euroa

20

15

10

5

0 2005 2006 2007 2008 2009

Tekla2009

6

Huhtikuussa Tekla osti pienen yleissuunnitteluohjelmistoja valmistavan 3-Design LLC:n liiketoiminnan. Pääasiallinen asiakaskunta koostuu lähinnä Ison-Britannian markkinoilla toimivista insinööritoimistoista.

Tekla ja Rautaruukki allekirjoittivat huhtikuussa yhteistyö-sopimuksen, jonka mukaan Tekla Structures -tietomallinnus-ohjelmistoa käytetään jatkossa teräsrakenteiden suunnitte-lussa lähes kaikissa Rautaruukin rakentamisen divisioonan toimintamaissa.

Maaliskuussa Isossa-Britanniassa toimiva Fisher Engineer-ing ja Tekla solmivat puitesopimuksen, jonka mukaan kaikki Fisherin nykyiset rakenne- ja detaljisuunnitteluohjelmisto-lisenssit korvataan Tekla Structures -lisensseillä seuraavan kahden vuoden aikana.

Hollantilainen työstökoneiden valmistaja HGG ja Tekla solmivat alkuvuonna sopimuksen jatkoyhteistyöstä. Tavoittee-na on kehittää Tekla Structuresiin vakioitu ohjelmistoratkaisu teräsputkiteollisuudelle. Putkia käytetään laajasti esimerkiksi off-shore-teollisuudessa.

Tekla Structuresin tuotekehityksen painopisteinä vuoden lopulla olivat työnkulun, paikallavalubetonisuunnittelun sekä IFC-tiedonsiirron kehittäminen. Vuotuinen pääversio, jossa nämä parannukset ovat mukana, julkaistiin helmikuun 2010 alussa.

infra & energyinfra & energy -liiketoiminta-alue keskittyy asiakkaidensa ydinprosesseja tukevien mallipohjaisten ohjelmistoratkai-sujen kehittämiseen ja myyntiin. sen tärkeimmät asiakas-toimialat (suluissa tuotteet) ovat energianjakelu (Tekla Xpower), julkishallinto (Tekla Xcity), vesihuolto (Tekla Xpipe) ja infrarakentaminen (Tekla Xstreet).

Energiatoimialalla tietojärjestelmähankinnat ovat yhtiöille strategisia investointeja ja niihin taloudellinen taantuma ei juuri ole vaikuttanut. Teklan markkina-asema verkkotieto-järjestelmien toimittajana on vahva Pohjoismaissa ja Baltian alueella.

Julkishallinnossa talouden alamäki on vähentänyt tuloja ja investointeihin käytettäviä varoja. Tietojärjestelmillä saadaan toimintaan kuitenkin lisää tuottavuutta, tehokkuutta sekä itsepalveluja ja sitä kautta kustannussäästöjä. Vähentyneet taloudelliset resurssit ovat hidastaneet kuntasektorin kehi-tystä ja investointien valmisteluajat ovat pidentyneet. Teklan myynti ja markkina-asema säilyivät vahvoina Suomessa.

I&E:n liikevaihto tammi-joulukuussa 2009 oli 13,80 (12,95) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi vuoden aikana 6,6 prosenttia. I&E:n liiketulos oli 2,08 (1,97) miljoonaa euroa. Liiketoiminta-alue onnistui vuositasolla kasvattamaan liikevaihtoaan ja liikevoittoaan, mistä voidaan olla tyytyväi-siä. I&E:n liiketulosprosentti oli 15,1 (15,2), jota pidämme liiketoimintaympäristö huomioiden hyvänä. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 42 (39) prosenttia.

I&E:n loka-joulukuun liikevaihto oli 4,41 (4,50) miljoonaa euroa ja liiketulos 0,95 (1,26) miljoonaa euroa. Liiketulospro-sentti oli 21,5 (28,0). Viimeinen neljännes oli selvästi vuoden paras, kuten se on ollut useina muina aiempina vuosinakin.

Vuoden lopulla Vattenfall Central Europe päätti laajentaa Tekla Xpowerin käyttöä Berliinissä ja Hampurissa. Vattenfallin tavoitteena on saada järjestelmä täyteen tuotantokäyttöön Berliinissä vaiheittain vuoden 2010 aikana. Järjestelmän kat-tavuutta laajennetaan myös Hampurissa, jossa Tekla Xpower on ollut käytössä jo noin kymmenen vuotta.

Vuoden aikana on strategista yhteistyötä tiivistetty useiden energiatoimialan avainasiakkaiden kanssa. Tämä näkyy muun muassa ratkaisujen edelleenkehittämishankkeina, joissa mukana ovat muun muassa Vattenfall Verkko (Suomi), Helsingin Energia ja Eesti Energia.

Tekla osallistuu syksyllä 2009 alkaneeseen “Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat” -tutkimusohjelmaan (Smart Grids and Energy Markets). Ohjelman tavoitteena on kehittää teknologioita ja toimintamalleja tulevaisuuden tarpeet tyy-dyttävän sähkönjakeluverkon rakentamiseen. Viisivuotisessa ohjelmassa on kolme teemaa: älykkään sähköverkon hallinta, aktiiviset resurssit sekä energian jakelun tulevaisuuden infrastruktuuri.

i&e:n liikevaihto, miljoonaa euroa

15

10

5

0 2005 2006 2007 2008 2009

i&e:n liiketulos, miljoonaa euroa

3

2

1

0

-1 2005 2006 2007 2008 2009

Tekla2009

7

Latvenergo laajensi Tekla Xpowerin käyttöä ja käytöntuki-järjestelmä kattaa koko Latvian jakeluverkon hallinnan. Jär-jestelmäintegraatio Eesti Energia Jaotusvõrk OÜ:lle valmistui. Lisäksi valmistui eurooppalaisen verkostolaskentastandardin (IEC-standardi) tuki.

Tekla Xcityn tarjontaa on laajennettu yhdyskuntatoimen sähköisten palvelujen alueella. Vesihuollon ja kaukolämpö-toiminnan osalta ensimmäiset asiakkaat ottivat käyttöön Teklan kehittämät käytöntukitoimintaa tukevat sovellukset Suomessa ja Ruotsissa.

Teklan ratkaisujen käyttäjäkunta laajentui Suomessa sekä kuntaliitosten että seudullisten ratkaisujen laajentumisen kautta. Myös SaaS-konseptiin pohjautuvia ratkaisuja otettiin käyttöön pienissä energiayhtiöissä ja kaupunkien ulkovalo-verkkojen hallinnassa.

riskiT ja epävarMuusTekijäT

Teklan liiketoimintaan kohdistuvat riskit ja epävarmuustekijät liittyvät lähinnä markkina- ja kilpailutilanteeseen sekä yleisen taloudellisen tilanteen kehitykseen. Rakennusalan suhdanteet ovat heikot lähes kaikilla markkinoilla ja sillä on ollut negatii-vinen vaikutus Teklan tuotteiden kysyntään.

Suuri osa Teklan liikevaihdosta koostuu ohjelmistotuot-teiden käyttöön oikeuttavien lisenssien myynnistä. Näiden kysynnän vaihtelu voi olla nopeaa ja merkittävää. Lyhyellä aikavälillä ja kysynnän nopeasti alentuessa on haasteellista suhteuttaa kiinteitä henkilöstökustannuksia, joita Teklan kustannukset valtaosaltaan ovat. Tekla voi kuitenkin nopeasti vastata kasvavaan kysyntään ja lisämyynnin kate on hyvä.

Teklan ohjelmistojen myynti on maantieteellisesti hajau-tettua. Myöskään yksittäiset asiakkuudet eivät muodosta merkittävää osaa liikevaihdosta, minkä vuoksi edellä mainit-tujen kaltaiset riskit eivät ole olennaisia.

Rahoitusriskeistä on kerrottu lisää tilinpäätöksen liite-tiedoissa (liite 28). Riskienhallinnan tarkempi kuvaus on osa erillistä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettua selvitystä.

TuoTekehiTYs

Teklan tuotekehitys on hajautettu liiketoiminta-alueille. Tällä varmistetaan, että tuotekehitystä tehdään entistä-kin lähempänä asiakkaita. Tuotekehityksestä kerrotaan ao. liiketoiminta-alueiden kohdalla. Kaikille tuotteille yhteisestä teknologiasta ja arkkitehtuurista vastaa Technology & Architecture -yksikkö.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot vuonna 2009 olivat 28,9 (vuonna 2008: 25,7) prosenttia liikevaihdosta. Vastaavat luvut aiemmilta vuosilta on esitetty tilinpäätöksen 5-vuotis-taulukossa.

YMpärisTÖ

Teklan liiketoiminnan suorat ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Yhtiön tuotteiden käytöstä johtuvien suorien ympä-ristövaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä.

henkilÖsTÖ ja orGanisaaTio

henkilöstö Tekla-konsernin palveluksessa oli tammi-joulukuussa 2009 keskimäärin 456 (vuonna 2008: 430 ja vuonna 2007: 374) henkilöä, joista Suomen ulkopuolella keskimäärin 189 (2008: 174; 2007: 144). Osa-aikaisten määrä on muutettu vastaa-maan täyttä työpanosta. Defencen henkilöstö (n. 20 henkeä) on huomioitu henkilöluvuissa huhtikuun 2007 loppuun asti.

Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli osa-aikaiset mukaan lukien 466 (2008: 464; 2007: 400), joista Suomen ulkopuolella 192 (2008: 189; 2007: 158).

Henkilöstön määrä säilyi samalla tasolla koko vuoden aikana. Koko vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä nousi 26 henkilöllä edellisvuodesta. Tästä huolimatta kokonais- kustannukset olivat hieman alemmat edellisvuoteen ver-rattuna. Alempiin kustannuksiin vaikuttivat kulukontrolli ja

2009 2008 2009 2008 2009 2008

Building & Construction

l i iKevaihDon jaKauma lajeiTTain

infra & energyTekla yhteensä

100 %

3950

49

40

4759

4837

18 17

52 51

16 18

14 14

50,07 58,90 36,34 46,07 13,80 12,95Liikevaihto yht. milj. euroa

Osu

us li

ikev

aihd

osta

, %

liikevaihtolajit

lisenssi: käyttöoikeus myytyyn tuoteversioon

Toistuvat: ylläpitotuotot (sisältää vuotuiset tuoteversiot ja asiakastuen), toistuvat vuokra-lisenssit ja SaaS-liikevaihto

Palvelut: käyttöönoton tuki, koulutus ja konsultointi

muut: esimerkiksi asiakas- tai asiakasryhmäkohtaiset tuoteprojektit

Tekla2009

8

kannattavuuden mukaan sopeutettu tulospalkkiotaso. Teklan työntekijöiden keski-ikä oli 37,8 (2008: 37,0; 2007:

37,5) vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto tai korkeakoulu-opintoja oli 64 (2008: 64; 2007: 64) prosentilla henkilöstöstä. Teklalaisista 29 (2008: 29; 2007: 29) prosenttia oli naisia ja 71 (2008: 71; 2007: 71) prosenttia miehiä. Lähtövaihtuvuus oli alhainen: 3,8 (2008: 6,6; 2007: 7,7) prosenttia.

Teklan koko henkilöstöön sovelletaan palkitsemisjärjes-telmää, jonka tasosta yhtiön hallitus päättää. Palkitseminen liittyy edellisen vuoden toiminnallisiin ja erityisesti taloudelli-siin tuloksiin. Optio-ohjelmia ei ole voimassa.

Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2009 oli 23,4 (vuonna 2008: 23,1 ja vuonna 2007: 21,5) miljoonaa euroa.

ylin johtoTeklan johtoryhmän kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2009 aikana. Johtoryhmän jäsenet ovat toimitus-johtaja Ari Kohonen, varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Risto Räty (Building & Construction), varatoimitus-johtaja Heikki Multamäki (Business Development), johtaja Kai Lehtinen (Infra & Energy), johtaja Petri Raitio (Technology & Architecture), johtaja Leif Granholm, johtaja Harald Lund-berg (tietohallinto), johtaja Anneli Bergström (henkilöstö) ja talousjohtaja Timo Keinänen.

hallinTo- ja ohjausjärjesTelMä

Teklan hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, Teklan yhtiöjärjestystä sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2008 sen voimaantulosäännösten puitteissa.

Selvitys Teklan hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä raporttina. Se ilmestyy maaliskuun 2010 toisella viikolla vuosikertomuksen yhteydessä sekä osoitteessa www.tekla.com/fi > Sijoittajat > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä.

varsinainen YhTiÖkokous 2009

Tekla Oyj:n 18. maaliskuuta 2009 pidetty varsinainen yhtiö-kokous vahvisti Tekla Oyj:n vuoden 2008 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen. Samalla yhtiökokous myönsi vastuu-vapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiöko-kous hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan tilikaudelta 2008 jaettiin osinkona 25 senttiä osakkeelta (yhteensä 5 604 150 euroa). Osingonmaksupäivä oli 30.3.2009.

hallitusYhtiön hallituksen jäseniksi vuoden 2010 varsinaisen yhtiö-kokouksen päättymiseen saakka valittiin uudelleen Ari Koho-nen, Olli-Pekka Laine (varapuheenjohtaja), Heikki Marttinen (puheenjohtaja), Erkki Pehu-Lehtonen ja Reijo Sulonen. Hallituksen varajäseneksi valittiin uudelleen Timo Keinänen. Henkilöstön edustajana hallituksessa jatkoi Juha Kajanen, henkilökohtaisena varaedustajanaan Kirsi Hakkila.

Tilintarkastaja Yhtiön uudeksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Erkka Talvinko.

valtuutuksetYhtiökokous antoi hallitukselle seuraavat valtuutukset:Hallitus valtuutettiin - päättämään yhtiön osakepääoman korottamisesta

yhdessä tai useammassa erässä uusmerkinnällä siten, että uusmerkinnässä oikeutetaan merkitsemään yhteensä enintään 4 500 000 kappaletta uusia osakkeita, mikä vastaa noin 19,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

- päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevien ja tämän valtuutuksen perusteella hankittavien osakkeiden enimmäismäärä (yhteensä 1 169 600) on noin 5,2 prosenttia yhtiön osakkeista.

2009 2008

I&E 27 %

li iKevaihTo li iKeToiminTa-alueiTTain, %

I&E 22 %

B&C 73 % B&C 78 %

Tekla2009

9

- päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena ovat kaikki hallitukselle annettujen valtuuksien puitteissa yhtiölle hankitut yhtiön osakkeet, enintään 1 169 600 osaketta.

Edellä mainittujen valtuuksien nojalla uusia ja/tai hankittuja osakkeita voidaan käyttää vastikkeena silloin, kun hallituksen päättämällä tavalla ja päättämässä laajuudessa yhtiö joko hankkii liiketoimintaansa kuuluvaa omaisuutta tai antaa omia osakkeita vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai käy-tettäväksi osana yhtiön palkkaus- ja kannustusjärjestelmää.

Kaikki edellä mainitut valtuutukset ovat voimassa seu-raavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin korkeintaan 30.4.2010 asti.

Vuoden 2009 aikana hallitus ei käyttänyt yhtiökokoukselta saamiaan valtuutuksia.

kaTsauskauden jälkeiseT TapahTuMaT

Threadneedle Asset Management Holdings Limitedin ja Ameriprice Financial Inc:in omistus Tekla Oyj:ssä alitti 5 prosentin rajan 21.1.2010. Ilmoituksen mukaan Threadneedle ja Ameriprice omistivat tuolloin 808 973 Teklan osaketta eli 3,582 prosenttia Teklan osakkeista ja äänistä.

Tekla sai vuoden 2009 kansainvälistymispalkinnon helmi-kuun 2010 alussa. Suomen tasavallan presidentin myöntä-män palkinnon tavoitteena on edistää yritysten toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä kykyä kehittää ja soveltaa uusia toimintamalleja.

halliTuksen esiTYs voiTonjaosTa

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 23 279 611 euroa, josta tilikauden voitto on 6 080 559 euroa.

Tekla Oyj:n hallitus ehdottaa 8.4.2010 kokoontuvalle varsi-naiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 jaetaan osin-kona 0,20 euroa osakkeelta, mikä tekee yhteensä 4 483 320 euroa. Yhtiön hallussa oleville 169 600 omalle osakkeelle osinkoa ei makseta.

näkYMäT vuodelle 2010

Maailmantalouden elpymisen nopeudella on suuri vaikutus Teklan liikevaihdon kehitykseen, mutta tämän ennakointi on tietenkin vaikeaa. Tässä vaiheessa (helmikuussa 2010) hallitus arvioi sekä liikevaihdon että liiketuloksen kasvavan maltilli-sesti.

henkilöstö vuoden lopussa, jatkuvat toiminnot

500

400

300

200

100

0 2005 2006 2007 2008 2009

henkilöstö, keskimäärin

500

400

300

200

100

0 2005 2006 2007 2008 2009

Henkilöstö Suomen ulkopuolella

Henkilöstö Suomen ulkopuolella

300345

400

464466

299324

374

430456

Tekla2009

10

osake ja osakkeenoMisTajaT

oMisTusjakauMa osakkeiden Määrän Mukaan 31.12.2009

osakemäärä omistajat, lukumäärä % osakkeet, lukumäärä %1 – 1 000 2 439 82,04 851 055 3,771 001 – 10 000 471 15,84 1 332 542 5,9010 001 – 100 000 44 1,48 1 153 245 5,11100 001 – 500 000 11 0,37 2 567 933 11,37500 001 – 1 000 000 4 0,13 2 790 705 12,361 000 001 – 4 0,13 13 890 720 61,50yhteensä 2 973 100,00 22 586 200 100,00

oMisTusjakauMa sekToreiTTain 31.12.2009

Yritykset 44,87 %

Julkisyhteisöt 11,66 %

Kotitaloudet 11,29 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,37 %

Ulkomaat 0,50 %

Hallintarekisteröidyt 21,97 %

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 7,34 %

osakkeeT ja osakepääoMa

Tekla Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli joulukuun 2009 päättyessä 22 586 200. Yhtiön omistuksessa oli 169 600 osaketta; niiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo oli 5 088 euroa ja suhteellinen osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä 0,75 prosenttia. Omista osakkeista suoritettu vastike oli yhteensä 898 212,35 euroa ja arvo 31.12.2009 kurssin mukaan 1 076 960 euroa. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,03 euroa. Osakepääoma katsauskauden lopussa oli 677 586 euroa.

kurssikehiTYs ja osakevaihTo

Osakkeen ylin noteeraus tammi-joulukuussa oli 7,88 (13,00) euroa ja alin 3,40 (3,25) euroa. Keskikurssi oli 5,56 (8,32) euroa. Vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 6,35 (3,73) euroa.

Tammi-joulukuussa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vaih-dettiin yhteensä 4 419 355 (6 879 065) Teklan osaketta, mikä vastaa 19,6 (30,5) prosenttia yhtiön osakekannasta.

MuuTokseT oMisTusrakenTeessa

Threadneedle Asset Management Holdings Limitedin ja Ameriprice Financial Inc:in omistus Tekla Oyj:ssä alitti 10 prosentin rajan 17.9.2009. Ilmoituksen mukaan Threadneedle ja Ameriprice omistivat tuolloin 2 251 721 Teklan osaketta eli 9,969 prosenttia Teklan osakkeista ja äänistä.

Hallintarekisteröityjen ja ulkomaalaisten omistajien osuus oli vuoden 2009 päättyessä 22,46 (25,07) prosenttia.

johdon oMisTus

Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistuksessa tai määräysvallassa oli vuoden 2009 päättyessä 8 610 270 kappaletta Tekla Oyj:n osakkeita. Näiden osakkeiden osuus koko osakekannasta oli 38,1 prosenttia ja äänivallasta 38,4 prosenttia.

Tekla2009

11

osakkeen perusTiedoT

Listautumispäivä 22.05.00Kaupankäyntikoodi TLA1VToimialaluokitus InformaatioteknologiaISIN FI0009008833

suuriMMaT osakkeenoMisTajaT 31.12.2009

osakkeenomistaja osakkeiden määrä osuus osakkeista, %

osuus äänistä, % *)

Gerako Oy 8 596 020 38,06% 38,35%Nordea Pankki Suomi Oyj (hall. rek.) 2 485 925 11,01% 11,09%Skandinaviska Enskilda Banken (hall. rek.) 1 779 775 7,88% 7,94%Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 1 029 000 4,56% 4,59%Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 800 625 3,54% 3,57%Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 755 211 3,34% 3,37%Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukontt.toiminta (hall. rek.) 664 869 2,94% 2,97%Sijoitusrahasto Aktia Capital 570 000 2,52% 2,54%Ereka Oy 480 000 2,13% 2,14%FIM Fenno Sijoitusrahasto 355 504 1,57% 1,59%FIM Pankki Oy 300 000 1,33% 1,34%Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond 235 000 1,04% 1,05%Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 220 000 0,97% 0,98%FIM Forte Sijoitusrahasto 197 229 0,87% 0,88%Heinonen Reino 187 000 0,83% 0,83%Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 172 550 0,76% 0,77%Tekla Oyj 169 600 0,75% -Sijoitusrahasto Aktia Secura 150 000 0,66% 0,67%Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 101 050 0,45% 0,45%Hietala Pekka Tapani 80 206 0,36% 0,36%

20 suurinta omistajaa yhteensä 19 329 564 85,58% 85,47%

muut 3 256 636 14,42% 14,53%

Kaikki osakkeet yhteensä 22 586 200 100,00%Kaikki äänet yhteensä *) 100,00%

*) Kokonaisäänimäärä on 22 416 600 eli osakkeiden määrä yht. (22 586 200) - yhtiön hallussa olevat omat osakkeet (169 600)

Tekla2009

12

oMX-indeksiT ja osakkeen kurssi 2005 - 2009

2005 2006 2007 2008 2009

%700

600

500

400

300

200

100

0

-100

Tekla (HEL)

OMX Helsinki Cap

OMX Helsinki

Information Technology

osakkeen vaihTo ja keskikurssi 2005 - 2009

2005 2006 2007 2008 2009

Keskikurssi eur

16

14

12

10

8

6

4

2

0

vaihto eur160 000 000

140 000 000

120 000 000

100 000 000

80 000 000

60 000 000

40 000 000

20 000 000

0

Kauden vaihto

Osakkeen keskikurssi

Tekla2009

13

1 000 euroa liitetieto 1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008Liikevaihto 1, 3 50 069 58 899Liiketoiminnan muut tuotot 4 330 1 014Valmiiden ja keskeneräisten töiden varastojen muutos 77 -42Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -2 113 -2 859Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -27 959 -27 836Poistot 6 -1 572 -1 173Liiketoiminnan muut kulut 7 -12 019 -13 904

Liikevoitto 6 813 14 099Rahoitustuotot 9 2 012 2 443Rahoituskulut 9 -1 566 -1 389

Voitto ennen veroja 7 259 15 153Tuloverot 10 -2 023 -4 202

Tilikauden voitto 5 236 10 951

Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 5 236 10 951

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:Osakekohtainen tulos (EUR) 0,23 0,49

Tulokseen ei kohdistu laimennusvaikutusta.

Tilikauden voitto 5 236 10 951Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: 9, 10Myytävissä olevat rahoitusvarat -153 -56Muuntoerot 77 -76Yhteensä -76 -132

Tilikauden laaja tulos 5 160 10 819

Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 5 160 10 819

Konsernin TuloslasKelma, iFrs

konsernin laaja TuloslaskelMa

Tekla2009

14

1 000 euroa liitetieto 31.12.2009 31.12.2008varatPitkäaikaiset varatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 1 417 1 697Liikearvo 13 194 189Aineettomat hyödykkeet 13 2 034 1 640Muut rahoitusvarat 14, 15 1 637 300Saamiset 14, 18 361 267Laskennalliset verosaamiset 16 437 180

6 080 4 273

lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 17 108 30Myyntisaamiset ja muut saamiset 14, 18 9 739 13 871Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 14 126 259Muut rahoitusvarat 14, 15 20 040 19 986Rahavarat 14, 19 5 129 6 343

35 142 40 489

varat yhteensä 41 222 44 762

oma pääoma ja velatemoyhtiön omistajille kuuluva oma pääomaOsakepääoma 20 678 678Ylikurssirahasto 20 8 893 8 893Vararahasto 20 1 325 1 325Omat osakkeet 20 -898 -898Muuntoerot 20 379 -534Arvonmuutosrahasto 20 89 242Kertyneet voittovarat 19 427 20 632

29 893 30 338

Pitkäaikaiset velatLaskennalliset verovelat 16 103 76Rahoitusvelat 14, 23 74 81

177 157

lyhytaikaiset velatOstovelat ja muut velat 14, 24 11 054 14 137Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 14 40 90Rahoitusvelat 14, 23 58 40

11 152 14 267

velat yhteensä 11 329 14 424

oma pääoma ja velat yhteensä 41 222 44 762

KonserniTase, iFrs

Tekla2009

15

1 000 euroa liitetieto 1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008liiketoiminnan rahavirratTilikauden tulos ennen veroja 7 259 15 153Oikaisut; liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: Poistot 1 572 1 173 Rahoitustuotot ja -kulut -438 -1 040 Muut oikaisut 568 35Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 8 961 15 321

Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos 3 320 -813 Vaihto-omaisuuden muutos -77 42 Osto- ja muiden velkojen muutos -3 021 593

Liiketoiminnasta kertyneet rahavarat 9 183 15 143

Maksetut korot -58 -4Saadut korot 52 252Muut rahoituskulut -92 -94Maksetut verot -2 193 -6 265

liiketoiminnan nettorahavirta 6 892 9 032

investointien rahavirratInvestoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -1 418 -1 798Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 51 -11Rahavirta myydyn liiketoiminnan myynnistä 250Hankinnasta johtuva rahavirta 2 -272 -153Investoinninit myytävissä oleviin rahoitusvaroihin -33 188 -52 839Luovutustulot myytävissä olevista rahoitusvaroista 32 999 55 199Saadut korot myytävissä olevista rahoitusvaroista 718 1 058

investointien nettorahavirta -1 110 1 706

rahoituksen rahavirratLainojen takaisinmaksut -217Omien osakkeiden hankinta -677Rahoitusleasingvelkojen maksut -41 -31Osingonjako -5 604 -11 258

rahoituksen nettorahavirta -5 645 -12 183

rahavarojen muutos 137 -1 445Rahavarat tilikauden alussa 6 988 8 433rahavarat tilikauden lopussa 7 125 6 988

Taseen ja rahavirtalaskelman rahavarojen täsmäytyslaskelmatRahavarat taseen mukaan tilikauden alussa 6 343 4 972Myytävissä olevat rahoitusvarat, rahavarat 645 3 461Rahavirtalaskelman rahavarat tilikauden alussa 6 988 8 433

Rahavarat taseen mukaan tilikauden lopussa 5 129 6 343Myytävissä olevat rahoitusvarat, rahavarat 1 996 645Rahavirtalaskelman rahavarat tilikauden lopussa 7 125 6 988

Konsernin rahavirTalasKelma, iFrs

Tekla2009

16

emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääomaOsake-

pääomaYlikurssi-

rahastoVara-

rahastoOmat

osakkeetKertyneet

muuntoerotArvonmuutos-

rahastoKertyneet

voittovarat Yhteensä1 000 euroa

oma pääoma 1.1.2008 678 8 893 1 325 -221 -458 298 20 939 31 454Muuntoerot 0 0Osingonjako -11 258 -11 258Omien osakkeiden hankinta -677 -677Tilikauden laaja tulos yhteensä -76 -56 10 951 10 819oma pääoma 31.12.2008 678 8 893 1 325 -898 -534 242 20 632 30 338

oma pääoma 1.1.2009 678 8 893 1 325 -898 -534 242 20 632 30 338Muuntoerot 0 0Osingonjako -5 604 -5 604Siirto kertyneistävoittovaroista 836 -837 -1Tilikauden laaja tulos yhteensä 77 -153 5 236 5 160oma pääoma 31.12.2009 678 8 893 1 325 -898 379 89 19 427 29 893

lasKelma Konsernin oman Pääoman muuToKsisTa, iFrs

Tekla2009

17

KonserniTilinPääTÖKsen liiTeTieDoT

perusTiedoT

Tekla Oyj (emoyhtiö) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jon-ka kotipaikka on Espoo ja sen rekisteröity osoite on Metsän-pojankuja 1, 02130 Espoo.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteessa www.tekla.com/fi > Sijoittajat tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista (osoite kuten yllä).

Tekla on kansainvälisesti toimiva ohjelmistotuoteyritys, jonka mallipohjaiset ohjelmistot on tarkoitettu tehostamaan asiakkaiden ydinprosesseja rakentamisessa, energian jakelus-sa, yhdyskuntatoimessa ja vesihuollossa. Yhtiöllä on asiakkai-ta lähes 100 maassa.

Tekla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 11.2.2010 hyväk-synyt vuoden 2009 tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

laaTiMisperiaaTTeeT

Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassa-olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaises-ti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Tilinpäätös on laadittu historiallisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia ja johdannaisinstrumentteja, jotka arvostetaan käypään arvoon.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhannen euron tarkkuudella, ellei toisin mainita.

Konserni on soveltanut tiettyjä uusia standardeja, muutok-sia ja olemassa olevia standardeja koskevia tulkintoja, jotka on julkaistu ja joiden soveltaminen on pakollista 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:- IAS 1 (Uudistettu) Tilinpäätöksen esittäminen. Tämä

uudistettu standardi erottaa yhtiön omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yhtiön omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista

- IFRS 7 (Muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Rahoitusinstrumentteja koskevia liitetietoja on parannettu. Muutos lisää käyvistä arvoista ja maksuvalmiudesta annettavia liitetietoja

- IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin mukaan esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun yhtiön sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettaviin laskentaperiaatteisiin. Konsernin segmenttitiedot ovat jo aiemmin perustuneet johdolle toimitettuun sisäiseen raportointiin, joten toimintasegmentit ovat samat kuin IAS 14 -standardin mukaiset liiketoimintasegmentit.

Seuraavat uudet tulkinnat tai muutokset olemassa oleviin standardeihin ovat pakollisesti sovellettavia 1.1.2009 alka-neella tilikaudella, mutta niillä ei ole merkitystä konsernin toiminnassa:- IAS 23 (Uudistettu) Vieraan pääoman menot- IAS 32 (Muutos) Rahoitusinstrumentit: esittämistapa

ja IAS 1 (Muutos) Tilinpäätöksen esittäminen – Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet

- IFRS 2 (Muutos) Osakeperusteiset maksut. Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset

- IFRIC 9 (Muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi ja IAS 39 (Muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Kytketyt johdannaiset

- IFRIC 11, IFRS 2 – Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet

- IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat- Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2008.

Seuraavat olemassa olevia standardeja koskevat muutokset ja tulkinnat on julkaistu ja niiden soveltaminen on pakollista 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Niiden ei arvioi-da olevan merkittäviä konsernin toiminnan kannalta.- IAS 27 (Uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös- IAS 39 (Muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja

arvostaminen – Eligible Hedged Items - IFRS 2 (Muutos) Osakeperusteiset maksut. Käteisvaroina

maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa- IFRS 3 (Uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen- IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt- IFRIC 14, IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan

omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys

- IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset- IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen

suojaukset- IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille- IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta- IFRIC 19 Extinguishing Financial Liabilities with Equity

Intruments- Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin.

arvioiden käYTTÖ

Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto joutuu tekemään tilinpäätöksen sisältöön vaikuttavia arvioita ja olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaat-teiden soveltamisessa. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poik-keavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Vahvistetuista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää hyväksi tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Lopullinen tulos saattaa poiketa tehdyistä arvioista.

Tekla2009

18

konsolidoinTiperiaaTTeeT

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Tekla Oyj:n ja tytär-yhtiöt, joiden osakkeiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50% tai joissa emoyhtiöllä suoraan tai välillisesti on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liike-toiminnan periaatteista. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt otetaan mukaan hankintahetkestä lähtien ja luovutetut tytäryhtiöt siihen asti kun määräysvalta lakkaa.

Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankin-tamenomenetelmää soveltaen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää yksilöitävissä olevien varo-jen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. IFRS 1 -standardin helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymäpäivää edeltäviä yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytän-nön mukaisiin siirtymäpäivää edeltäneisiin arvoihin.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.

Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Keskinäisen osakeomis-tuksen eliminoinnissa syntyvät valuuttakurssien muutoksista johtuvat muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan.

valuuTTaMääräiseT TapahTuMaT

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pää-asiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä ulkomaan-rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimin-tavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Operatiivisten ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan kurssieroksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään. Kurssierot sellaisesta monetaarisesta eräs-tä, joka on osa yhtiön nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan omaan pääomaan.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssilla ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssilla. Tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri kurssiin syntyy muuntoeroa, joka kirjataan konsernin omaan pääomaan. Konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.

rahoiTusvaraT ja rahoiTusvelaT

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituk-sen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Luokittelu uudelleen arvioidaan aina tilinpäätös-päivänä.

Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäi-seen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Käypään arvoon arvostet-tavat rahoitusvarat kirjataan alunperin käypään arvoon ja transaktiokulut kirjataan tuloslaskelmaan. Kaikki rahoitus-varojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oi-keuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoitu-neet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

lainat ja muut saamisetLainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumatto-mia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritet-tävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myynti-saamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

myytävissä olevat rahoitusvaratMyytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisiin kuulumat-tomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryh-mään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Ne listaamattomat osak-keet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon arvonalennuksilla vähennettynä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Kun tällainen omaisuuserä myydään, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä, jotka on tarkoitus pitää hallussa alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Tekla2009

19

rahavaratRahavarat esitetään taseessa hankintamenoon. Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset. Rahoituslaskelman rahavaroihin sisälly-tetään myös sellaiset likvidit sijoitukset, joiden jäljellä oleva maturiteetti ostohetkellä on enintään 3 kuukautta. Tällaiset sijoitukset merkitään alunperin kirjanpitoon myytävissä ole-viin rahoitusvaroihin kuuluvina.

rahoitusvelatRahoitusvelat merkitään alunperin käypään arvoon, joka on yleensä liiketoimessa saatu tai annettu vastikkeen määrä. Myöhemmin (korolliset) velat arvostetaan jaksotettuun han-kintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Se osa rahoi-tusveloista, joka on tarkoitus maksaa takaisin 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä, esitetään tilinpäätöksessä lyhyt-aikaisena velkana. Muilta osin velat esitetään pitkäaikaisina.

johdannaissopiMukseT ja suojauslaskenTa

Konserni solmii valuuttajohdannaissopimuksia suojatakseen todennäköisten myyntisopimusten valuuttakurssiriskiä. IAS 39:n mukainen suojauslaskenta ei ole käytössä konser-nissa.

Johdannaiset kirjataan alunperin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tämän jälkeen johdannaiset ar-vostetaan käypään arvoon. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa sen mukaan onko käypä arvo positiivi-nen vai negatiivinen.

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamal-la termiinisopimus tilinpäätöshetkellä termiinikurssiin ja vertaamalla sitä termiinin tekohetken termiinikurssin kautta laskettuun vasta-arvoon.

TulouTusperiaaTe

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina.

Tuloutus tapahtuu, kun omistukseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta siirtyvät ostajalle. Yleensä tulou-tus tapahtuu, kun suorite luovutetaan.

Valmisohjelmistomyynti muodostuu lisenssimaksuis-ta. lisenssimyynti muodostuu käyttöoikeudesta myytyyn tuoteversioon. Lisenssimaksu tuloutetaan, kun ohjelmisto ja salasana on toimitettu asiakkaalle. Toistuva myynti sisältää ylläpitotuotot ja toistuvat vuokralisenssit ja jaksotetaan ylläpito- tai vuokrasopimuksen mukaisille kuukausille ajan kulumisen mukaisesti. Palvelumyynti tarkoittaa käyttöönoton tukea, koulutusta ja konsultointia. Palvelumyynti laskute-taan ja tuloutetaan sitä mukaan kuin palvelua on suoritettu, järjestetty tai asiakas on vastaanottanut tehdyn palvelun. muu myynti muodostuu asiakas- tai asiakasryhmäkohtai-

sista tuoteprojekteista. Suoritteiden myyntitulot kirjataan tuotoiksi luovutushetkellä. Kokonaisarvoltaan pienemmät projektit tuloutetaan, kun ohjelmistot ja niihin liittyvät työt on toimitettu ja asiakas on hyväksynyt toimituksen tai asiakas on ottanut ohjelmiston tuotantokäyttöön. Keskeneräisten projektien menot aktivoidaan keskeneräisiin töihin taseeseen kunnes projekti tuloutetaan.

Merkittävien pitkäaikaisten (pääsääntöisesti yli 6 kuukautta kestävien) projektien tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella. Myös sellaisen projektin tulot kirjataan tuotoksi valmistusasteen perusteella, joka jakaantuu ajallisesti kahdelle eri osavuosikatsauskaudelle. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylit-tävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saata-via tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutu-neita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muute-taan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa.

Koska myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan käypään arvoon, ei niihin liittyviä korkotuottoja jaksoteta ajan kulumi-sen perusteella.

TuloveroT

Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, perus-tuen kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisis-ta eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjanpi-toarvojen välillä. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätös-päivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuudesta, varauksista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja rahoitusinst-rumenteista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyn-tää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

li ikearvo ja MuuT aineeTToMaT hYÖdYkkeeT

Liikearvoa laskettaessa yritysten hankintamenosta vähen-netään hankitun yrityksen omaisuuden veloilla vähennetty käypä arvo. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvon arvo testataan vuosittain tai useammin, mikäli olosuhteiden muuttuessa on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut.

Tekla2009

20

Muihin aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin mm. ohjelmisto-lisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Ohjelmistolisenssit poiste-taan tasapoistoin taloudellisena pitoaikanaan, joka vaihtelee kahdesta kuuteen vuoteen. Tavaramerkkien ja patenttien poistoaika on kymmenen vuotta.

TuTkiMus- ja kehiTYsMenoT

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät, lukuun ottamatta IAS 38:n perusteella taseeseen merkittäviä kehittämismenoja, jotka merkitään ta-seeseen ja kirjataan poistoina kuluksi taloudellisen vaikutus-ajan kuluessa. Yhtiöllä ei ole toistaiseksi syntynyt taseeseen merkittäviä kehittämismenoja.

MYYdYT ToiMinnoT

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetet-tuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myy-tävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

aineelliseT käYTTÖoMaisuus-hYÖdYkkeeT

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin han-kintamenoihin. Käyttöomaisuudesta vähennetään suunnitel-man mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat käyttöomaisuus-hyödykkeiden taloudelliseen pitoaikaan. Koneiden ja kaluston poistoaika on 2 - 5 vuotta. Hyödykkeiden taloudellinen vaiku-tusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Käyttöomaisuus esitetään liitetiedoissa hankintamenon, kumulatiivisten poistojen ja arvonalentumistappion erotuk-sena. Hankintamenoon sisältyvät vain ne hyödykkeet, joiden hankintamenoa ei vielä ole kirjattu kokonaan suunnitelman mukaisina poistoina kuluksi. Koneiden ja kaluston myyntivoi-tot ja -tappiot sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

vieraan pääoMan MenoT

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

julkiseT avusTukseT

Konserni saa julkisia avustuksia, joiden tarkoituksena mm. on edistää yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tällaiset avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja tuloutetaan kunkin avustuksen kohteena olevan projektin kertyneiden kulujen suhteessa.

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan saatavat avus-tukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Tekla ei toistaiseksi ole saanut julkisia avustuksia käyttö-omaisuushyödykkeiden hankintaan liittyen.

arvonalenTuMiseT

Poiston kohteena olevien hyödykkeiden osalta arvioidaan, onko viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo saattaa olla alen-tunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan hyödykkeen kerrytet-tävissä oleva rahamäärä siitä saatavan nettomyyntihinnan tai sitä korkeamman käyttöarvon kautta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan tuloslaskelmaan ar-vonalentumistappioksi.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain tai kun on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.

Aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa käytetyt oletukset muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjausta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta.

IAS 39:n mukaan kaikkia rahoitusvaroja arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä tarkastelemalla onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Myytävissä olevaksi luokiteltuun oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin tehdyn sijoituksen tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistap-pioita ei peruuteta tuloksen kautta myöhemmillä tilikausilla. Jos myytävissä olevaksi luokitellun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo nousee myöhemmällä kaudella ja jos nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän tappion tulos-vaikutteisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalen-tumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

vuokrasopiMukseT

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasing-sopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi määrällä, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai tätä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo sopimuksen

Tekla2009

21

alkamisajankohtana. Rahoitusleasing-sopimuksella vuokrattu omaisuuserä poistetaan taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan. Maksettava rahoitusleasing-vuokra jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokra-sopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Sopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty vastuina liitetiedoissa.

vaihTo-oMaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten töi-den hankintamenoon sisällytetään välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vä-hennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvitta-vat menot ja myynnistä johtuvat menot.

MYYnTisaaMiseT

Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointi-arvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näi-den saatavien arvioidulla arvonalentumisella. Myyntisaamis-ten arvonalentuminen tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö sille, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen todennäköinen konkurssi tai rahoituk-sellinen uudelleenjärjestely sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Arvonalentu-minen kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.

osakepääoMa ja oMaT osakkeeT

Osakepääoma muodostuu yksinomaan kantaosakkeista. Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi aiheutuvat verolla vähennetyt kustannukset kirjataan omaan pääomaan pienentämään liikkeeseenlaskusta saatua vastiketta.

Tekla Oyj:n omia osakkeita ostettaessa omaa pääomaa vähennetään määrällä, joka muodostuu osakkeista makse-tusta vastikkeesta lisättynä hankinnan välittömillä kuluilla. Myytäessä omia osakkeita kertyneitä voittovaroja lisätään määrällä, joka muodostuu osakkeista maksetusta vastikkeesta vähennettynä välittömillä kuluilla verot huomioiden.

eläke-eTuudeT

Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi järjestelyiksi.

Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen kauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

varaukseT

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä esim. toimintojen uudel-leenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja veroriskeihin.

Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavi-en menojen nykyarvoon.

osakeperusTeiseT MaksuT

Teklalla ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia.

osinGoT

Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon makset-tavaksi. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa eikä pääoman palautusta.

osakekohTainen Tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä.

Teklalla ei ole optioita, jolloin ei myöskään ole tarvetta laskea optioiden laimennusvaikutusta.

Tekla2009

22

liiTeTieDoT

liiketoimintasegmentit 2009Building &

Constructioninfra & energy

Kaikki muutsegmentit eliminoinnit yhteensä

Ulkoinen myynti Lisenssit 16 992 2 503 19 495 Toistuvat 17 601 7 102 24 703 Palvelut 1 587 2 223 3 810 Muut 98 1 962 1 2 061Ulkoinen myynti 36 278 13 790 1 0 50 069Sisäinen myynti 57 12 -69 0Liikevaihto yhteensä 36 335 13 802 1 -69 50 069Liikevoitto 4 718 2 082 13 6 813Kohdistamattomat erät -1 577Tilikauden tulos 5 236

2009Building &

Constructioninfra & energy

Kaikki muutsegmentit

segmenttien sis. erät yht.

Segmentin poistot 816 291 465 1 572Segmentin varat 7 982 3 296 2 730 -516 13 492Segmentin investoinnit 631 127 986 1 744

Liitetiedot tuhansina euroina, ellei muuta ole ilmoitettu.

1. seGMenTTi-inforMaaTio

Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat konsernin strategisia liiketoimintayksiköitä. Toimin-tasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää strategisessa pää-töksenteossa. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Kaikki muut segmentit -erä muodostuu teknologia & arkitehtuuri -yksiköstä ja konsernin tukiyksiköistä.

Building & Construction kehittää ja markkinoi Tekla Structures -ohjelmistotuotetta teräs-, betoni- ja muiden rakenteiden tietomallipohjaiseen suunnitteluun sekä rakentamisen ohjaukseen ja toteutusvaiheen hallintaan.

infra & energy keskittyy asiakkaidensa ydinprosesseja tukevien mallipohjaisten ohjelmistoratkaisujen kehittämiseen ja myyntiin. Sen tärkeimmät asiakastoimialat ovat energianjakelu, julkishallinto, vesihuolto ja infrarakentaminen.

Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoittoluvun perusteella. Konsernin johto-ryhmälle raportoitava liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta määritetään samalla tavalla kuin tuloslaskelmassa. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska rahoituksesta vastaava taloushallinto hallinnoi konsernin rahavaroja.

Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Konsernin johtoryhmälle toimitettavat kokonaisvaroja koskevat luvut mää-ritetään samalla tavalla kuin tilinpäätöksessä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkei-den ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella. Segmenttien velkoja ei esitetä, sillä niitä ei raportoida konsernin johtoryhmälle.

Liikevaihto jakautuu lisenssi-, toistuvaan, palvelu- ja muuhun myyntiin. Lisenssimyynti muodostuu käyttöoi-keudesta myytyyn tuoteversioon. Toistuva myynti sisältää ylläpitotuotot (vuotuiset tuoteversiot ja asiakastu-ki), toistuvat vuokralisenssit ja SaaS-liikevaihdon. Palvelumyynti tarkoittaa käyttöönoton tukea, koulutusta ja konsultointia. Muu myynti muodostuu asiakas- tai asiakasryhmäkohtaisista tuoteprojekteista.

Tekla2009

23

liiketoimintasegmentit 2008Building &

Constructioninfra & energy

Kaikki muutsegmentit eliminoinnit yhteensä

Ulkoinen myynti Lisenssit 26 939 2 218 29 157 Toistuvat 16 998 6 538 23 536 Palvelut 1 910 2 283 4 193 Muut 98 1 914 1 2 013Ulkoinen myynti 45 945 12 953 1 0 58 899Sisäinen myynti 118 -118 0Liikevaihto yhteensä 46 063 12 953 1 -118 58 899Liikevoitto 12 134 1 973 -8 14 099Kohdistamattomat erät -3 148Tilikauden tulos 10 951

2008Building &

Constructioninfra & energy

Kaikki muutsegmentit

segmenttien sis. erät yht.

Segmentin poistot 638 229 306 1 173Segmentin varat 11 522 3 412 3 049 -537 17 446Segmentin investoinnit 924 284 895 2 103

2009

suomimuu

eurooppaPohjois-

amerikka aasia muut yhteensäLiikevaihto 9 443 19 219 8 788 9 929 2 690 50 069Varat 6 989 3 443 910 2 150 13 492

2008

suomimuu

eurooppaPohjois-

amerikka aasia muut yhteensäLiikevaihto 10 093 22 804 10 020 12 730 3 252 58 899Varat 9 142 2 567 3 803 1 934 17 446

maantieteellisiä alueita koskevat tiedotKonserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella: Suomi, muu Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Maantie-teellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden tai jälleenmyyjien sijainnin mukaan. Varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta määritetään samalla tavalla kuin tuloslaskelmassa.

Täsmäytyslaskelmat 2009 2008TuototRaportoitavien segmenttien tuotot 50 137 59 016Kaikkien muiden segmenttien tuotot 1 1Segmenttien välisten tuottojen eliminointi -69 -118Konsernin tuotot yhteensä 50 069 58 899

liikevoittoRaportoitavien segmenttien liikevoitto 6 800 14 107Kaikkien muiden segmenttien liikevoitto 13 -8Konsernin liikevoitto yhteensä 6 813 14 099

varatRaportoitavien segmenttien varat 11 278 14 934Kaikkien muiden segmenttien varat 2 730 3 049Segmenttien välisten varojen eliminointi -516 -537Yhteensä 13 492 17 446Kohdistamattomat erät: Pitkäaikaiset saamiset 361 267 Laskennalliset verosaamiset 437 179 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 126 241 Myytävissä olevat rahoitusvarat 21 552 19 986 Muut rahoitusvarat 125 300 Rahavarat 5 129 6 343Varat yhteensä taseessa 41 222 44 762

Tekla2009

24

hankittu nettovarallisuus ja liikearvo: 2009 2008

KokonaishankintamenoRahana maksettu kauppahinta 272

Varojen ja velkojen arvot hankintapäivänä Käypä arvoHankinnan kohteen

kirjanpitoarvoAsiakassopimukset 272Myyntisaamiset ja muut saamisetRahavaratVarat yhteensä 272 0

Laskennalliset verovelatMuut velatVelat yhteensä 0 0

Nettovarat 272 0Liikearvo

hankintameno yhteensä 272 0

Rahavirtavaikutus 272

2. hankiTuT li ikeToiMinnoT

Huhtikuussa Tekla osti pienen yleissuunnitteluohjelmistoja valmistavan 3-Design LLC:n liiketoiminnan. Pääasiallinen asiakaskunta koostuu lähinnä Ison-Britannian markkinoilla toimivista insinööritoimistoista.

2009 2008Liikevaihtoon kirjatut tuotot 1 020 449Kirjaamatta oleva osuus 195

Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtosaamiset 402 223Saadut ennakot -291 -167osatuloutussaamiset / -velat 111 56

3. piTkäaikaishankkeeT

Vuonna 2009 pitkäaikaishankkeet koostuivat Infra & Energy -liiketoiminta-alueen viidestä Tekla Xpower-projektista, neljästä Tekla Xcity -projektista ja yhdestä Tekla Xstreet -projektista. Vuonna 2008 pitkäaikais-hankkeet koostuivat Infra & Energy -liiketoiminta-alueen kahdesta Tekla Xcity -projektista.

4. l i ikeToiMinnan MuuT TuoToT

2009 2008Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2 4Tuotekehitysavustukset 310 395Vuokratuotot 1 54Muut 17 561yhteensä 330 1 014

Tekla Oyj:n tuotekehitysavustukset on saatu Teknologian kehittämiskeskukselta (Tekes). Avustusten tarkoitus on edistää yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa ja jakaa sen riskejä, kannustaa projektien tulosten kaupal-listamista, lisätä verkottumista ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä.

Vuoden 2008 vuokratuottoihin sisältyy hyvitysvuokra 49 tuhatta euroa, joka liittyy vanhan toimitilan vuokra-sopimuksen purkuun.

Tekla2009

25

5. TYÖsuhde-eTuuksisTa aiheuTuvaT kuluT

2009 2008Palkat 23 431 23 137Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 2 815 2 834Muut henkilöstökulut 1 713 1 865yhteensä 27 959 27 836

Konsernin henkilöstön määrä:Henkilöstö keskimäärin 456 430Henkilöstö tilikauden lopussa, 466 464 joista osa-aikaisia 20 20

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 27. Lähipiiritapahtumat.

6. poisToT2009 2008

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 80 24 Muut aineettomat hyödykkeet 612 342Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 880 807yhteensä 1 572 1 173

2009 2008Vuokrakulut 2 001 1 873Matkustuskulut 1 921 2 420Atk-kulut 1 205 1 223Markkinointikulut 1 965 2 725Muut 4 927 5 663yhteensä 12 019 13 904

7. l i ikeToiMinnan MuuT kuluT

Vuokrakulut ovat syntyneet pääasiassa konsernin toimitilojen vuokramaksuista.

Erä ”muut” koostuu erilaisista hallintoon ja ylläpitoon liittyvistä kuluista, jotka yksinään eivät ole merkittäviä.

8. TuTkiMus- ja kehiTTäMisMenoT

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 14,48 milj. euroa vuonna 2009 (15,13 milj. euroa vuonna 2008).

Tutkimus- ja kehittämismenot muodostuvat pääasiassa Teklan omien ohjelmistojen kehitykseen kohdistetuis-ta kuluista, joista yli puolet on henkilöstökuluja.

Tekla2009

26

9. rahoiTusTuoToT ja -kuluT

rahoitustuotot 2009 2008Korkotuotot Myytävissä olevista sijoituksista 731 1 114 Lainoista ja muista saamisista 46 215Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista 1 172 1 110Valuuttatermiinien arvonmuutokset 63 4

2 012 2 443

Konsernin korkotuotot ovat peräisin pääasiassa emoyhtiön sijoituksista yritys-, kunta- ja sijoitustodistuksiin sekä muihin jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin (liitetieto 15. Myytävissä olevat rahoitusvarat).

rahoituskulutKorkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuistaveloista -33 -9Valuuttakurssitappiot lainoista jamuista saamisista -1 551 -1 147Valuuttatermiinien arvonmuutokset 139 -139Muut rahoituskulut -121 -94

-1 566 -1 389

Kurssierot yhteensä -177 -172

muut laajan tuloksen erätRahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä niihin liittyvät luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut ovat seuraavat:

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu 606Luokittelun muutos -728yhteensä -122 0

10. TuloveroT2009 2008

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -2 256 -4 371Edellisten tilikausien verot -30 2Laskennalliset verot 263 167yhteensä -2 023 -4 202

muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verotMyytävissä olevat

rahoitusvaratMyytävissä olevat

rahoitusvaratEnnen veroja -207 -75Verovaikutus 54 20verojen jälkeen -153 -55

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Tulos ennen veroja 7 259 15 153

Verot laskettuna kotimaan verokannalla -1 887 -3 940Aiempien tilikausien tappioista kirjaamattoman verosaamisen käyttö 186Kirjattu lask. verosaaminen aikaisempien vuosien tappioista -135 -143Tilikauden tappiosta kirjaamaton verosaaminen -134 -232Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus 48 -217Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden tuottojen vaikutus 91 136Muut erot -6 8verot tuloslaskelmassa -2 023 -4 202

Efektiivinen verokanta 28% 28%

Tekla2009

27

11. osakekohTainen Tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

2009 2008

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto 5 236 10 951Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvotilikauden aikana 22 416 600 22 485 500Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (EUR) 0,23 0,49

Yhtiön omaan pääomaan ei ole kohdistunut tilikauden aikana laimennusvaikutusta.

12. aineelliseT käYTTÖoMaisuushYÖdYkkeeT

Koneet ja kalusto 2009 2008Hankintameno 1.1. 7 758 7 201Muuntoero 27 -96Lisäykset 665 745Vähennykset -154 -91hankintameno 31.12. 8 296 7 759

Kertyneet poistot 1.1. 6 061 5 406Muuntoero 23 -93Vähennysten kertyneet poistot -85 -58Tilikauden poistot 880 807Kertyneet poistot 31.12. 6 879 6 062

Tasearvo 31.12. 1 417 1 697

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:Hankintameno 31.12. 204 166Kertyneet poistot 31.12. -59 -36Tasearvo 31.12. 145 130

13. l i ikearvo ja aineeTToMaT hYÖdYkkeeT

liikearvo 2009 2008Hankintameno 1.1. 582 494Muuntoero 5 -8Lisäykset 96hankintameno 31.12. 587 582

Kertyneet poistot 1.1. 393 393Kertyneet poistot 31.12. 393 393

Tasearvo 31.12. 194 189

Liikearvosta yhteensä 100 tuhatta euroa muodostuu konsernin ranskalaisen tytäryhtiön hankinnasta. Yhteen-sä 94 tuhatta euroa on peräisin ruotsalaisen OakTree Software AB:n asiakaskunnan hankinnasta ja osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista. Liikearvo kohdistetaan näille erille arvonalentumistestauksen yhteydessä.

Arvonalentumistestauksessa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin myyntiennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden jakson, ja minkä aikana katetuottoprosentin sekä markkina-aseman odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Tämän jakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu ilman kasvutekijää. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja on 12 prosenttia. Johto arvioi, että minkään laskelmissa käytetyn kes-keisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa kyseisen yhtiön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi sen kirjanpitoarvon.

Tekla2009

28

aineettomat hyödykkeet

Aineettomatoikeudet

Muut aineettomathyödykkeet yhteensä

Hankintameno 1.1.2009 343 3 113 3 456Muuntoero 10 6 16Lisäykset 320 1 696 2 016Vähennykset -932 -932hankintameno 31.12.2009 673 3 883 4 556

Kertyneet poistot 1.1.2009 181 1 635 1 816Muuntoero 2 6 8Vähennysten kertyneet poistot 6 6Tilikauden poistot 80 612 692Kertyneet poistot 31.12.2009 263 2 259 2 522

Tasearvo 31.12.2009 410 1 624 2 034

Hankintameno 1.1.2008 183 2 040 2 223Muuntoero -2 -27 -29Lisäykset 162 1 100 1 262hankintameno 31.12.2008 343 3 113 3 456

Kertyneet poistot 1.1.2008 159 1 321 1 480Muuntoero -2 -28 -30Tilikauden poistot 24 342 366Kertyneet poistot 31.12.2008 181 1 635 1 816

Tasearvo 31.12.2008 162 1 478 1 640

Käypään arvoon tulos-

vaikutt. kirjat- tavat rahoi-

tusvarat/-velat

Lainatja muut

saamiset

Myytävissäolevat

rahoitusvarat

Jaks. hank.menoon

kirjattavat rahoitusvelat

Tase-erienkirjanpito-

arvotKäypä

arvoTase-erä 31.12.2009Pitkäaikaiset rahoitusvaratMuut rahoitusvarat 1 637 1 637 1 637Saamiset 361 361 361lyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset ja muut saamiset 9 677 9 677 9 677Johdannaissopimukset 63 63 63Verosaamiset 126 126 126Muut rahoitusvarat 20 040 20 040 20 040Rahavarat 5 129 5 129 5 129Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 63 15 293 21 677 0 37 033 37 033

Pitkäaikaiset rahoitusvelatRahoitusvelat 74 74 74lyhytaikaiset rahoitusvelatOstovelat ja muut velat 11 054 11 054 11 054Verovelat 40 40 40Rahoitusvelat 58 58 58Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 0 0 0 11 226 11 226 11 226

14. rahoiTusvarojen ja -velkojen kirjanpiToarvoT arvosTusrYhMiTTäin

Tekla2009

29

Käypään arvoon tulos-

vaikutt. kirjat- tavat rahoi-

tusvarat/-velat

Lainatja muut

saamiset

Myytävissäolevat

rahoitusvarat

Jaks. hank.menoon

kirjattavat rahoitusvelat

Tase-erienkirjanpito-

arvotKäypä

arvoTase-erä 31.12.2008Pitkäaikaiset rahoitusvaratMuut rahoitusvarat 300 300 300Saamiset 267 267 267lyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset ja muut saamiset 13 871 13 871 13 871Verosaamiset 259 259 259Muut rahoitusvarat 19 986 19 986 19 986Rahavarat 6 343 6 343 6 343Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 0 20 740 20 286 0 41 026 41 026

Pitkäaikaiset rahoitusvelatRahoitusvelat 81 81 81lyhytaikaiset rahoitusvelatOstovelat ja muut velat 13 998 13 998 13 998Johdannaissopimukset 139 139 139Verovelat 90 90 90Rahoitusvelat 40 40 40Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 139 0 0 14 209 14 348 14 348

15. MuuT rahoiTusvaraT

myytävissä olevat rahoitusvaratMyytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääasiassa emoyhtiön sijoituksista yritys-, kunta- ja sijoitustodis-tuksiin sekä muihin jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin, jotka on arvostettu taseessa käypään arvoon.

Näistä sijoituksista on kirjattu korkotuottoja ja myyntivoittoja 730 940 euroa vuonna 2009 (1 114 158 euroa vuonna 2008).

Tekla Oyj tuli 23.6.2005 solmitulla sopimuksella vähemmistöosakkaaksi TocoSoft Oy:hyn (10 %). Tocoman Service Oy:n kaikki osakkeet myytiin joulukuussa 2009. Tekla Oyj tuli maaliskuussa 2009 vähemmistöosak-kaaksi Rym-Shok Oy:hyn (1,1%). Konsernin pitkäaikaiset osakeomistukset koostuvat näistä osakkeista. Oman pääoman ehtoiset noteerattomat sijoitukset arvostetaan taseessa hankintamenoon, koska osakkeille ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua markkinahintaa ja käyvän arvon vaihtelut arvioidaan vähäisiksi.

Arvonmuutosrahastoon kirjatut erät, jotka ovat aiheutuneet myytävissä olevien sijoitusten pääoman arvon-muutoksista, on eritelty konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla.

2009 2008PitkäaikaisetTaseessa käypään arvoon arvostetut Joukkolainat 1 512Hankintamenoon arvostetut Osakkeet yrityksissä 125 300yhteensä 1 637 300

lyhytaikaisetTaseessa käypään arvoon arvostetut Joukkolainat 20 008 19 954 Muut osakkeet 32 32yhteensä 20 040 19 986

Tekla2009

30

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana:

31.12.08

Kirjattu tulos-

laskelmaan

Kirj.suor. omaan

pääomaan Kurssierot 31.12.09Laskennalliset verosaamiset:Vahvistetut tappiot 146 271 417Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen käypään arvoon 4 4Muut erät 34 -19 15yhteensä 180 252 4 0 436

Laskennalliset verovelat:Aineett. hyödykk. arvostaminen käypään arvoon -39 11 -2 -30Kertyneet poistoerot -37 -37Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen käypään arvoon -36 -36yhteensä -76 11 -36 -2 -103

laskennalliset verosaamiset, netto 104 263 -32 -2 333

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana:

31.12.07

Kirjattu tulos-

laskelmaanSiirto/

Kurssierot

Hankitut liike-

toiminnot 31.12.08Laskennalliset verosaamiset:Vahvistetut tappiot 111 35 146Muut erät 125 -91 34yhteensä 111 160 -91 0 180

Laskennalliset verovelat:Aineett. hyödykk. arvostaminen käypään arvoon 4 4 -46 -38Kertyneet poistoerot -41 3 -38Muut erät -91 91 0yhteensä -132 7 95 -46 -76

laskennalliset verosaamiset, netto -21 167 4 -46 104

16. laskennalliseT verosaaMiseT ja -velaT

Konserniyhtiöillä oli 31.12.2009 verotuksessa vahvistettuja ja vielä vahvistamattomia tappioita 4,01 miljoo-naa euroa (4,38 milj. euroa vuonna 2008), joista ei ole kirjattu verosaamista, koska konsernilla ei ole riittävää varmuutta, että ennen kyseisten tappioiden vanhenemista kertyisi verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Pääosa näistä kirjaamattomista saamisi