12
Tutkimus ja kehittämistoiminta TEKNIIKKA JA MERENKULKU UUDEN SUKUPOLVEN VERKOT ENVIRONMENTAL ENGINEERING ÄLYKKÄÄT ENERGIARATKAISUT MERI- TURVALLISUUS LOGISTISEN TOIMINTA- KETJUN HALLINTA RAKENTAMINEN JA ESTEETTÖMYYS KONE- JA TUOTANTO- TEKNIIKAN SOVELTAVAT RATKAISUT AUTOMAATIO JA KONENÄÖN TEKNIIKAT OSAAMIS- INTENSIIVINEN YRITTÄJYYS HYVINVOINTI INNOVATIIVISET PALVELUT JA PROSESSIT

Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Citation preview

Page 1: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Tutkimus ja kehittämistoiminta TEKNIIKKA JA MERENKULKU

UUdEN sUKUpoLvEN

vERKoT

ENvIRoNMENTAL ENGINEERING

ÄLYKKÄÄT ENERGIARATKAIsUT

MERI-TURvALLIsUUs

LoGIsTIsEN ToIMINTA-

KETJUN HALLINTA

RAKENTAMINEN JA EsTEETTÖMYYs

KoNE- JA TUoTANTo- TEKNIIKAN

sovELTAvAT RATKAIsUT

AUToMAATIo JA KoNENÄÖN

TEKNIIKAT

osAAMIs-INTENsIIvINEN

YRITTÄJYYs

HYvINvoINTI

INNovATIIvIsET pALvELUT JA pRosEssIT

Page 2: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Satakunnan ammattikorkeakoulu tunnetaan laadukkaasta toiminnastaan korkeakoulutasoisen koulutuksen, tutkimuksen, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisintensiivisen yrittäjyyden edistämisessä Satakunnassa. Tärkeällä sijalla toi-minnassamme ovat hyvät yhteistyösuhteet, jotka mahdollistavat oikea-aikaisen ja ennakoivan, tulevaisuuden tarpeet tunnistavan työmme.

Opiskelijat ovat tulevaisuuden voimavara. Heidän korkeatasoi-seen ja työelämän tarpeet täyttävään koulutukseen panostam-me jatkuvasti. Opiskelijat on tärkeä saada tutkimukseen sekä kehittämis- ja innovaatioprojekteihin osana opintojaan jo var-haisessa vaiheessa, jolloin kehittämisprojektit eivät jää irrallisiksi toteutuksiksi vaan palvelevat kiinteästi ja monipuolisesti osaami-sen kasvua. Työelämän kehittämistoiminnan projektit ovat myös hyvä väylä niin työnantajille kuin opiskelijoille käydä vuoropuhe-lua ja luoda kontakteja tulevaisuuttakin silmällä pitäen.

Kädessäsi olevan esitteen kansi havainnollistaa toimialamme kärkiosaamisalueita. Kärkiosaamisalueet ovat toiminnallisia teemoja, jotka ovat alueellisesti tärkeitä ja joissa joko olem-me edelläkävijän asemassa, pyrimme säilyttämään sen tai sitten perustellusti pyrimme siihen. Toimialalle on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää, että teknologia- ja meriteollisuus säilyt-tävät kilpailukykynsä ja toiminnan volyyminsa. Näillä toimialoilla on Satakunnassa merkittäviä veturiyrityksiä, joiden omistus ja päätöksenteko ovat useissa tapauksissa ulkomailla. Alueem-me yritykset ovat olleet vahvasti mukana tutkimustoiminnassa ja muun muassa Tekes ja Kauppakamari ovat vauhdittaneet elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä.

Satakunnan ammattikorkeakoulu profiloituu alueen tarpeisiin joustavasti vastaavana monipuolisena kouluttajana, yrittäjyyden

Uusin osaaminen elinkeinoelämän lisäarvoksi

ja luovien ratkaisujen edistäjänä, alueen kansainvälistäjänä sekä yritysten ja yhteisöjen tarpeita palvelevan tutkimus-, kehittä-mis- ja innovaatiotoiminnan toteuttajana. Satakunnan ammat-tikorkeakoulun strategian mukaisina painoaloja ovat osaami-sintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, ympäristö ja energia, innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä automaatio ja koneteknologia.

Nämä painopistealueet on tunnistettu myös Satakunnan korkeakoululaitoksen strategiassa 2008, jossa ovat mukana monialaisen Satakunnan ammattikorkeakoulun lisäksi Porin yliopistokeskus, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos, Satakunnan avoin korkeakou-luverkosto sekä korkeakoululaitokseen kuuluvat koulutus- ja tutkimuskeskukset.

Satakunnan ammattikorkeakoululle on myönnetty kolme kertaa opetusministeriön valtakunnallinen laatuyksikkö -palkinto, viimeisin yrityskiihdyttämötoimintaan liittyen. Toimimme omilla vahvuusalueillamme pitkäjänteisesti, osaamistamme jatkuvasti syventäen ja laajentaen. Samalla pidämme toiminnassamme tärkeänä herkkyyttä uusien tarpeiden tunnistamiseen. Tämän ”nuuskun” avulla pystymme toimimaan tehokkaasti ja palvele-maan niin yritysten nopeita tutkimus- ja kehittämistarpeita kuin vahvistamaan omaa toimintaamme edelleen. Uusimman tiedon tunnistaminen ja sen räätälöinti yritysten tarpeeseen saa aikaan osaamisintensiivisen yrittäjyyden kasvua alueella.

Esittelemme toimintaamme lähemmin tässä esitteessä, antoisia lukuhetkiä

Toimialajohtaja, vararehtori Matti Lähdeniemi

Page 3: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Tekniikan ja merenkulun toimiala tuottaa kansainvälisen tason ajankohtaista osaamispääomaa elinkeinoelämän hyödyksi ope-tustyön ja soveltavan tutkimustyön avulla.

Yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää laaja-alaista asiantun-temustamme oman toimintansa kehittämiseen. Kehitämme uusia keinoja tutkimustulosten hyödyntämiseen myös yhdessä yritysten ja muiden korkeakoulujen kanssa.

Vahvuuksiamme ovat kansallinen ja kansainvälinen tutkimus ja kehittämistoiminta sekä monipuolinen yhteistyö elinkeinoelämän tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.

Vuodesta 1997 toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulu sijaitsee Suomen länsirannikolla, alle tunnin lentomatkan päässä Helsingistä. Meillä on 6500 opiskelijaa ja n. 550 asiantuntijaa.

Yritysyhteistyötä tehdään monin tavoin:1. Kumppanuussopimukset. Pyrimme lisäämään aktiivista vuo-ropuhelua elinkeinoelämän kanssa uudentyyppisten yritysver-kostojen avulla.

2. Yritykset osallistuvat kansallisesti rahoitettuihin tutkimushank-keisiin rahoitusosuudella. Pienellä tutkimusrahoituksella yritys voi päästä mukaan laajoihinkin hankkeisiin.

3. Yritykset ja korkeakoulut Suomesta ja Euroopasta osallistu-vat EU-rahotteisiin tutkimushankkeisiin yhteistyössä.

4. Yritys tilaa tutkimuksen Satakunnan ammattikorkeakoululta. Tutkimus voidaan tarpeen mukaan tehdä laajempana tutkimus-hankkeena, pienenä palvelututkimuksena tai opinnäytetyönä.

5. Yritys tilaa opiskelijatyönä opinnäytetyön, opiskelijaprojektin tai harjoitustyön. Opinnäytetyö tehdään asiantuntevan opettajan johdolla.

Tuomme yritysten käyttöön uusimman tiedon ja tutkimustulok-set sekä avaamme portteja yrityksille kansalliseen ja kansain-väliseen tutkimusyhteistyöhön ja teknologiaosaamisen siirtoon. Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektit ovat aina luottamuksellisia ja yksilöllisiä, asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä. Ota yh-teyttä meihin, niin keskustellaan.

Tekniikan ja merenkulun tutkimustoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden mielenkiintoisiin ja monipuolisiin opinnäytetyö- ja harjoitusympäristöihin.

Opiskelijat saavat tutkimustoiminnassa erinomaisen mahdol-lisuuden oman osaamisensa kehittämiseen. Yritysyhteistyön muodot ovat moninaiset: opinnäytetyöt, työharjoittelut, jatkuva harjoittelu, kehitysprojektit, tutkimukset, opintojaksoihin liitetyt projektit, erilliset opiskelijaprojektit, henkilökunnan asiantunti-jaresurssit, yritysvierailut ja vierailijaluennot. Asiantuntijaopet-tajat ohjaavat opiskelijoiden työskentelyä. Yhteistyö voi kestää muutamasta päivästä vuosiin ja siinä voi olla mukana opiskelijoita yhdestä useisiin kymmeniin.

Jatkuva harjoittelu on uusi toimintatapa, joka mahdollistaa harjoittelijoiden palkkaamisen yrityksen tarpeiden mukaan ympäri vuoden, silloin kun on paras ajankohta keskittyä erilaisiin ohjaus- ja kehitystehtäviin.

Projekteista laaditaan sopimus, jossa määritellään projektin käytännöt, aikataulu ja kustannukset. Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita - aina asiakkaan kanssa yhdessä sopien. Sopimuksessa määritellään toteutustapa, aikataulu, hinta ja osapuolten vastuut ja velvollisuudet.

Kehitystyön ansiosta on käynnistynyt kymmeniä projekteja, joissa yrityksen tarpeet ja koulutusyksikön osaaminen ovat kohdanneet.

yritysyhteistyön moninaiset muodot

yhteistyö hyödyttÄÄ seKÄ tuLeVaa insinööriÄ ettÄ teKnoLoGiaosaamisen KasVua

Page 4: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

HYÖdYNNÄMME UUsINTA

TEKNoLoGIAA

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on panostettu merkittä-västi automaation tutkimuksen ja infrastruktuurin sekä projek-titoiminnan kehittämiseen. Tästä osoituksina ovat nykyaikaiset tutkimus- ja kehitysympäristöt erityisesti konenäön ja auto-maattisten ohjaus- ja seurantajärjestelmien sekä elektroniikan testauksen kehittämiseen.

Tutkimus- ja kehittämisympäristömme sekä niissä toteutetut projektit tukevat korkeatasoista opetusta ja antavat valmistuville insinööreille mahdollisuuden kartuttaa osaamispääomaansa jo opiskelujen aikana.

Yritykset voivat hyödyntää testauslaitteistoja sekä -ympäristöjä esimerkiksi uuden tuotteen kehittämisen, suunnittelun ja tes-tauksen eri vaiheissa. Tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa panostetaan systemaattisesti yhteistyökumppanien tarvetunnis-tukseen, mikä ohjaa kehittämistyötä ja heijastuu myös koulu-tukseen. Automaation tutkimusympäristöjä käytetään erilaisissa tutkimus- tai kehitysprojekteissa, joita tehdään suoraan yksit-

automaation monitieteeLLinen tutKimus Ja soVeLtaminen

täisille yrityksille, yritysryhmille tai julkisrahoitteisesti yhdessä yrityskumppanien kanssa.

Projekteja rahoitetaan mm. Tekesin, Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastojen sekä opetusministeriön tuella. Yritykset ja yhteisöt pääsevät mukaan tutkimus- ja kehittämisprojekteihin suhteellisen pienellä omarahoitusosuudella ja saavat mahdol-lisuuden hyödyntää projektin tuloksia ja sovelluksia omassa toiminnassaan.

SAMKin Tekniikan ja merenkulun toimialalla on laaja määrä eri-laisia tuotekehitys- ja testausmahdollisuuksia. Näitä ovat muun muassa elektroniikan tärinätesteri, shokkitesti- ja sääkaappi, EMC-laboratorio, robottikokoonpanosolu, konenäkölaitteistot, IR-kamerat ja niihin liittyvää kameratekniikkaa ohjelmistoineen sekä etädiagnostiikan tutkimuksen mahdollistavine laitteistoi-neen, nykyaikaiseen led-tekniikkaan perustuvat valaistusjärjes-telmät, uuden sukupolven verkkotekniikka ja ohjelmisto-osaa-misen asiantuntijapalvelut.

Page 5: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Konenäkösovellukset ovat tulleet entistä tärkeämmiksi teolli-suuden automaattisten prosessien laaduntarkkailussa. Uusilla älykameraratkaisuilla ja monipuolisilla kuvaustekniikoilla auto-maattisten prosessien tuottavuutta ja joustavuutta saadaan parannettua yhä enemmän.

Infrapunatekniikka eri muodoissaan, konenäkösovellukset ja niihin liittyvä kuvankäsittely ovat olleet Satakunnan ammattikor-keakoulun tutkimuksellisia painopistealueita jo yli kymmenen vuoden ajan. Asiantuntijuuden syventäminen samoin kuin monialaisista ja kansainvälisistä konenäköhankkeista saadun tiedon levittäminen on tuottanut tulosta ja ollut osana menes-tyksekkäitä yhteistyöhankkeita. Vahvuus ovat myös valmiit konenäköympäristömme, joissa yritysten sovelluksia voidaan nopeallakin aikataululla testata.

Satakunnan ammattikorkeakoulun infrapunatekniikan ja kone-näön infrastruktuuria on kehitetty hankkimalla uudenaikaisia spektraalikuvauslaitteistoja sekä älykameroita. Älykamerarat-kaisuilla monipuoliset konenäkötarkastukset voidaan tuoda osaksi nopeidenkin tuotantoprosessien laaduntarkkailua. Tällä hetkellä osaamisemme ja asiantuntijuutemme spektraalikuvauk-sen alalla on huippuluokkaa ja lähi-infrapunaspektraalikuvausta on sovellettu monissa eri tutkimuksissa. Spektraalikuvauksella tarkoitetaan kohteen spektritietojen keräämistä kuvantavalla menetelmällä. Spektritietojen perusteella saadaan selvitettyä

moniPuoLista KonenÄKöteKnoLoGian tutKimusta Ja edistyneitÄ soVeLLuKsia

esimerkiksi kohteen pinnan aineosia sekä niiden vaihteluita kohteen eri pisteissä.

Olemme tutkineet yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa lähi-infrapunaspektraalikuvauksen käyttömahdolli-suuksia ihoaläpäisemättömän diagnostiikan tarpeisiin. Tutki-muksessa selvitettiin, voidaanko ihmisiholla olevaa tulehdusta tunnistaa lähi-infrapunaspektraalikuvauksen avulla yhtä hyvin tai paremmin kuin ihmisaistein. Toisena päätavoitteena oli tutkia kuvauksen ennustavuutta haavojen paranemisen seurannassa. Tulokset olivat niin lupaavia, että ihoaläpäisemättömän diagnos-tiikan tutkimista sairaalaolosuhteissa tullaan jatkamaan.

Perinteistä pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn lämpökuvausta olemme soveltaneet mm. tuotantoprosessien tai laitteiden kun-nonvalvonnassa. Monipuolinen IR-kuvaussovellus tehtiin myös elektroniikkateollisuuteen, missä lämpökameralla paikannetaan liitosten ja piirien sisäisiä vikoja.

Uusimpana tutkimuskohteena Satakunnan ammattikorkea-koulussa on 3D-teknologia. Käytössämme on ajantasainen 3D-älykamerajärjestelmä, jonka avulla voidaan muodostaa ku-vaamalla kappaleesta tarkka 3D-malli. Satakunnan ammattikor-keakoulussa käytössä olevat kamerajärjestelmät mahdollistavat laadukkaan ja monipuolisen konenäköteknologian tutkimuksen ja soveltamisen.

Page 6: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

New Generation Networks (NGN) -laboratorio on globaalistikin arvioiden ainutlaatuinen uuden sukupolven tele- ja mobiiliverk-kojen ja älypuhelintekniikan opetusympäristö, joka nojaa vah-vasti neljään telecom-tukipilariin: kiinteä puhelinverkko PSTN, älyverkko IN, internet-puhelintekniikka VOIP sekä keskeisimpä-nä mobiiliverkot GSM-3G.

NGN-laboratoriota käytetään tietotekniikan koulutusohjelman opetuksen lisäksi soveltavaan tutkimukseen. Teoria- ja harjoi-tuspainotteisten opintojaksojen ohella laboratoriossa tehdään runsaasti opinnäytetöitä, osin yritysten kanssa yhteistyössä.

Tutkimustyöt ja mittaukset sovitaan aina erikseen asiakaskoh-taisesti räätälöiden. Projektit ja toimeksiannot voivat olla lyhyitä, esimerkiksi päivän mittaisia tai jopa viikkojen tai kuukausien pituisia. Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluu myös ulkomaisia asiakkaita.

Oloissamme ainutlaatuinen ei-kaupallinen mobiiliverkko FIN 15 palvelee myös muiden T&K-yhteisöjen jäseniä SAMKin kump-panin Oulu Innovationin Octopus -testiverkkoliitännän välityk-sellä.

neW Generation netWorKs

Page 7: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

KansainVÄListÄ teKnoLoGiatiedonsiirtoa

Innovaatiolaboratorio lisää ammattikorkeakoulun vuorovai-kutusta yritysten ja yhteisöjen kanssa innovaatiotoiminnassa. Käytännössä laboratoriossa innovoidaan ja kehitetään uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Laboratoriossa käytetään vuorovaikutteisia toimintamalleja. Toiminnalla lisätään yhteistyötä yritysten ja yh-teisöjen kanssa sekä samalla luodaan myös opiskelijoille uusia osallistumisen mahdollisuuksia.

Laboratoriossa opetellaan innovoinnin uusia tapoja ja uusia tapoja johtaa innovaatiotoimintaa. Laboratoriossa myös testa-taan ja kehitetään uusia työkaluja innovaatiotoimintaan ja sen johtamiseen yhdessä kumppanien kanssa. Näitä ovat esimer-

innoVaatiotoiminnan uudet työKaLut Ja toteutuKset

kiksi sosiaaliseen median ominaisuuksiin perustuvat ohjelmistot ja virtuaaliyhteisöt.

Laboratoriossa perehdytään innovaatiotoiminnan uusiin piirtei-siin, kuten avoimeen innovaatioon ja eri tapoihin toteuttaa sitä. Suuri osa uusista innovaatioista on pieniä parannuksia jo ole-massa oleviin tuotteisiin ja palveluihin, mutta myös strategiset ja radikaalit innovaatiot ovat tavoitteena. Laboratorion toiminta pohjautuu kansallisen innovaatiostrategian perusvalintoihin: innovaatiotoimintaan rajattomassa maailmassa, käyttäjä- ja kysyntälähtöisyyteen, innovatiivisiin yksilöihin ja yhteisöihin sekä systeemisyyteen.

Ammattikorkeakoululla on merkittävä rooli toimia osana kansainvälisen teknologiatiedonsiirron prosessia, jolla uusinta teknologiatietoa haetaan, suodatetaan ja tulkitaan helposti ymmärrettävään muotoon ja siirretään pk-yritysten käyttöön. Teknologiatiedon tarpeita tunnistetaan yritysten kanssa käytä-vän monimuotoisen vuoropuhelun avulla. Uusimman teknolo-giatiedon tunteminen vahvistaa pk-yritysten toimintaa. Tarvetun-nistuksen perusteella pystytään muodostamaan selkeä käsitys yritysten teknologiatiedon tarpeista.

Teknologiatiedonsiirron kautta Satakunnan ammattikorkeakou-lun asiantuntijaopettajat saavat mahdollisuuden päivittää omaa

osaamistaan ja samalla tuottaa opetukseen uusinta mahdollista teknologiatietoa. Tällä varmistetaan osaltaan uusien valmistuvi-en insinöörien mahdollisimman ajanmukainen osaaminen.

Teknologiatiedonsiirron tavoitteena on jatkuvasti lisätä sekä ammattikorkeakoulun että pk-yritysten osaamisen ja uusimman kansainvälisen teknologiatiedon hallintaa ja hakua. Tämä edel-lyttää toimijoilta joustavuutta ja ketteryyttä sekä ammattikorkea-koulujen ja yritysten välistä hyvää yhteistyötä, vuorovaikutusta ja ymmärrystä. Näin luodaan pysyvää tietämystä.

Page 8: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

tiLaiLmastointi Ja enerGiatehoKKuus

Tilan huonevirtauksien ja tuloilmanjaon hallinta sekä energiate-hokkaat ilmastointijärjestelmät ovat olleet yli kymmenen vuoden ajan LVI- ja energiatekniikan alueella tutkimuksen ja kehityksen erityisenä kiinnostuksen kohteena. Tutkimus on kohdistunut etenkin teollisuuden tilailmastointiin, mutta myös tavanomaisten rakennusten ilmastointijärjestelmiin.

Huonetiloissa vaikuttavia lämmön- ja epäpuhtauslähteiden konvektiovirtauksia, tuloilmasuihkuja ja näiden keskinäistä vuorovaikutusta on mitattu ja mallinnettu useissa hankkeissa yhteistyössä alan johtavien yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustuloksia on esitelty myös alan kansainvälisissä konfe-rensseissa.

MALLINNETTU JA KoETTU sIsÄYMpÄRIsTÖ

Viimeisimpänä hankkeena on toteutettu Työterveyslaitoksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteistyö-nä MAKSI - mallinnettu ja koettu sisäympäristö -hanke, jonka

tutkimuskohteet olivat koettu ääniympäristö toimistotiloissa ja sen vaikutus tuottavuuteen, huoneakustiikan mallintaminen avotoimistoissa, äänen absorbtio materiaaleissa ja vaimen-nus ilmastointikanavissa, tilan lämpötilojen ja epäpuhtauksien mallintaminen vyöhykeperiaatetta käytettäessä sekä ilmanjaon ja huonevirtausten mallintaminen.

Hankkeessa vastuunamme oli kehittää vyöhykeperiaatteen yk-sinkertainen aikariippuva laskentamalli lämpötilojen ja pitoisuuk-sien määrittämiseksi. Tulosten validointia varten suoritetuissa laboratoriomittauksissa todettiin, että huoneen seinämien läm-pökapasiteetti oli pieni ja kenttämittauksissa sen sijaan suuri.

Tutkimuskohteenamme olleen vyöhykeperiaatteen sovelluksissa pyritään hyödyntämään lämmön ja epäpuhtauksien kerros-tumista tilan yläosaan. Kehitetyn laskentamallin avulla tilan ilmavirta voidaan suunnitella pienemmäksi ja saavuttaa edelleen kustannussäästöjä kanavien ja koneiden hankinnassa sekä energiankulutuksessa.

tutKimuKsesta LiiKetoimintaa

Tutkimus- ja kehittämishankkeiden samoin kuin tehtyjen opin-näytetöiden tuloksena on syntynyt ja syntyy paljon uusia ideoita, joiden kaupallistamismahdollisuudet usein jäävät selvittämättä.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) Tutkimuksesta liiketoimintaa (Tuli) –ohjelman osana toteutetaan ammattikorkeakouluille suunnattu AMK-TULI –ohjelma, jossa vahvistetaan ammattikorkeakoulujen valmiuksia kaupallistaa omia ideoitaan ja tutkimustuloksiaan.

Satakunnan ammattikorkeakoulu koordinoi AMK-TULI –oh-jelman Länsi-Suomen konsortiota. AMK-TULI Länsi-Suomen konsortioon kuuluvat Tampereen, Seinäjoen, Turun, Keski-Poh-

janmaan, Vaasan, Pirkanmaan, Jyväskylän sekä Satakunnan ammattikorkeakoulut.

Ohjelmassa luodaan uudenlaista kaupallistamista ja yrittäjyyttä edistävää kulttuuria tutkimusympäristöihin sekä lisätään ammat-tikorkeakoulujen yhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi tavoittee-na on hyödyntää ja kaupallistaa tutkimustuloksia pitkäjänteisesti luomalla uutta tuottavaa liiketoimintaa perustettaviin yrityksiin tai siirrtämällä sitä jo olemassa olevien yritysten hyödynnettäväksi.

Tuli-ohjelman tarjoamat palvelut on tarkoitettu koko SAMKin henkilöstölle ja opiskelijoille. Ohjelman kautta rahoitetaan tutki-mustuloksen tai oman idean kaupallisen potentiaalin kartoitta-mista ja jatkojalostamista.

Page 9: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Satakunnan ammattikorkeakoulu on vetänyt ja ollut koordi-noimassa useita kansainvälisiä projekteja, joiden tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta. SAMK on jo vuodesta 1997 alkaen yhteistyössä suomalaisten varustamoiden kanssa kehittänyt erilaisia menetelmiä merenkulkijoiden osaamisen kehittämiseen ja kontrollointiin. (OSKAR-projektit = OSaamisen KARtoittaminen)

ERILAIsET oppIMATERIAALIT osANA MERITURvALLIsUUdEN KEHITTÄMIsTÄ

NetOSKAR-projektin ytimen muodostavat monivalintatehtävistä koostuva kysymystietokanta, jota voivat hyödyntää Merenkulku-alan koulutusyksiköt, varustamot ja viranomaiset merenkulkijoi-den koulutuksessa.

Projektissa on luotu laadunvarmistusjärjestelmä tietokantaan syötettäviä kysymyksiä varten sekä tuotettu aihealueittain ryhmiteltynä yli 5000 kysymystä. Sitä ylläpitää kansainvälinen asiantuntijaverkosto. Tietokanta nojaa kansainväliseen STCW 95 –sopimukseen (Standards of Training, Certification and Watchkeeping), joka asettaa vähimmäisstandardin merenkulku-alan koulutukselle.

SafeOSKAR-projektin tavoitteena on ollut aktivoida alan toimijat tehokkaammin ja tuloksellisemmin merenkulkualan työturvalli-

suus- ja työsuojelutyöhön sekä tuottaa työturvallisuuden ja työ-suojelun opetus-, ohjaus- ja oppimisprosessia tukeva verkko-oppimateriaali ja kysymystietokanta oppilaitoksissa tapahtuvaa koulutusta ja aluksilla tapahtuvaa työssäoppimista ja ohjattua harjoittelua varten.

LuotsiOSKAR-projektissa on uudistettu luotsitutkinnon ky-symyssarjat Suomen merenkulkulaitoksen käyttöön kaikista Suomen pääväylistä Haminasta Tornioon.

MERENKULKIJAT AKTIIvIsEN oppIJAN RooLIIN

Lisäksi SAMK on yhteistyössä muiden eurooppalaisten kump-paneidensa kanssa kehittänyt EGMDSS-verkko-opintopaketin tarkoituksenaan helpottaa Rannikkolaivurin radiotutkinnon (SRC) -pätevyyskirjan hankkimista, joka osaltaan parantaa merenkulun turvallisuutta.

Hätä- ja turvallisuusjärjestelmä perustuu siihen, että alukset merellä ollessaan ylläpitävät jatkuvaa kuuntelupäivystystä kan-sainvälisillä hätä- ja turvallisuuskanavilla.

Onnistuneen hankkeen johdosta projekti laajenee GOC-päte-vyyskirjaan. SAMK on mukana myös kansainvälisessä MarTEL-projektissa, jonka tavoitteena on standardisoida merenkulun englantia.

meriturVaLLisuus tehoKKaammaKsi

MERI-TEKNoLoGIA

Page 10: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Satakunnan ammattikorkeakoulu on tehnyt noin 150 soveltu-vuusselvitystä taajamien lämmityksessä käytetyn tuontienergian korvaamiseksi lähialueelta saatavalla kiinteällä polttoaineella. Monet selvityshankkeista ovat osoittautuneet kannattaviksi ja ne on toteutettu SAMKin suositusten mukaisesti.

Tuontienergioiden hinnan ollessa korkealla kiinteän polttoaineen käyttö tulee yhä kannattavammaksi. Vaihtoehtoisesti kannat-tavia kiinteän polttoaineen ratkaisuja löytyy yhä pienemmistä taajamista. Jos taajamassa on kymmenen suurempaa kiinteis-töä tai tehdasta, saattaa lähilämmitys omalta alueelta saatavalla bioenergialla tuontipolttoaineiden sijasta olla kannattavaa.

Lopputuloksena taajamalle jää vuosittain satoja tuhansia euroja aiemmin energiayhtiön kautta ulkomaille lähetettyä rahaa. Tämä merkitsee lisääntynyttä työllisyyttä ja hyvinvointia.

SAMK on tehnyt myös kiinteän polttoaineen kattiloiden ja teknisten järjestelmien säätöjä, käyttöönottomittauksia sekä laitteiden kehitystyötä. SAMK kouluttaa tarvittaessa laitosten henkilöstöä palamisen hallitsemiseksi entistä paremmin.

TULEvAIsUUdEN ENERGIATEKNIIKKA

SAMK on tutkinut yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa myös lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. SAMKin selvittämiä teknii-koita ovat jätteiden poltto, kiinteän polttoaineen kaasuttaminen sekä vety- ja aurinkoteknologiat. Myös pienimuotoisten yhteis-tuotantolaitosten kannattavuutta on opeteltu arvioimaan sekä itse tehtyjen että julkisten laskentamallien avulla.

Ammattikorkeakoulu on tutkinut usean vuoden ajan arinapoltto-tekniikkaa mm. TEKESin ja yritysten rahoittamissa hankkeissa. Yhdyskuntajätteen poltto arinalla on yleisesti käytössä monissa Euroopan maissa. Suurissa kaupungeissa on jätteiden polttolai-

taVoitteena enerGiaKuLutuKsen Ja PÄÄstöJen VÄhentÄminen

UUdIsTUvAT ENERGIA-LÄHTEET

toksia, jotka tuottavat lämpöä ja sähköä. Kyseisistä laitoksista on kerätty kokemusperäistä tietoa mm. vierailemalla viidessä pohjoismaisessa laitoksessa.

Kaasutustekniikka kiinnostaa, koska se pienentää kiinteiden polttoaineiden päästöjä ja mahdollistaa polttoaineen käytön lämpönä, sähkönä ja liikenteen polttoaineena. Kaupallistaminen edellyttää kuitenkin toimivia pilottikohteita ja puolueettomia kannattavuusselvityksiä. Alan pilotit ovat kokeneet takaiskuja Suomessa. Ongelmista huolimatta panostus kaasutukseen vaikuttaa lisääntyvän. Mm. Espanjan Puertollanossa suuret yritykset panostavat kymmeniä miljoonia kyseisen tekniikan kehittämiseen.

KIINTEIsTÖKoHTAIsET ENERGIARATKAIsUT

Edullisesti ja päästöttömästi tapahtuvan energian tuottamistakin tärkeämpää on energian tehokas ja säästävä käyttö. Säästetty energia aiheuttaa vähiten haittoja. SAMK on tehnyt erilaisilla opettajien ja opiskelijoiden ryhmillä satoja energiansäästön kat-selmuksia ja kuntoarvioita mm. tehtaisiin ja kerrostaloihin.

Niissä on mitattu, mallinnettu sekä uudistettu rakennusten ja prosessien teknisiä toimintoja. Moni säästöidea maksaa itsensä säästyneenä energiana vuodessa tai kahdessa. Suomessa on paljon kohteita, joissa olisi kannattavia investointimahdollisuuk-sia.

LVI- ja energiatekniikan laboratorioon on hankittu lämpöä tuot-tavia aurinkokerääjiä ja niiden mittauslaitteisto. Aurinkoenergia on yhä enenevässä määrin alkanut kiinnostaa parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.

SAMKin hankkeiden kantava teema on, että päästöjä vähentä-mällä käytettäväksi jää yhä enemmän rahaa ja osaamista.

Page 11: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Satakunnan ammattikorkeakoulussa on maakunnan nykyaikai-sin elektroniikan luotettavuuden tutkimus-, kehitys- ja testaus-ympäristö.

pUHdAsTILA

Miniatyrisointi, sovellutusympäristöt ja ympäristönhallinta ovat elektroniikan tulevaisuuden haasteita. Kehitys on tuonut muka-naan tiheät komponenttisirut, flip-chipit, joiden juottaminen tai liimaaminen liitosalustaansa vaatii korkeateknologisen laitteiston ja osaamisen.

Puhdastilaan hankittu ”bonderi” mahdollistaa näiden tiheänys-tyisten komponenttien liittämisen tai vaihdon. Puhdastilaan sijoi-tettuna laitteisto palvelee myös korkeatasoista opetustamme.

EMC-TEsTAUs

EMC-testilaboratoriossa tehdään kattavat EMC-standardien mukaiset mittaukset ja testaukset laitteiden EMC-kelpoisuuden todentamiseksi, protovaiheen kehitystyöt sekä mahdollisten puutteiden korjaamiset. Standardien mukaisten testausten lisäksi ratkaistaan häiriöteknisiä ongelmia, annetaan EMC-kou-lutusta, tehdään olosuhdetestauksia, sekä muita elektroniikan tuotekehityspalveluja.

LÄMpÖMITTAREIdEN KALIbRoINTI

Temp Center on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima lämpö-mittareiden kalibrointilaboratorio K025, joka täyttää standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 vaatimukset.

Laboratoriolla on myös kansainvälisen ILAC MRA -akkredi-tointitunnuksen käyttöoikeus. Pätevyysalueeseen kuuluvat hauteeseen upotettavat ja pintalämpömittarit lämpötila-alueella -80°C...+240°C.

TÄRINÄ-, sHoKKI- JA sÄÄoLosUHdETEsTAUs

Elektroniikan luotettavuustestaukseen on käytössä nykyaikaiset tärinä- ja lämpöshokkitestauslaitteistot sekä olosuhdetestauksia täydentävä sääkaappi.

Laitteen käyttöympäristön lämpötilan ja kosteuden vaikutusta luotettavuuteen voidaan testata sääkaapin avulla. Materiaalien ja komponenttien, esim. elektroniikkakorttien luotettavuuden määrittelyssä nopeilla lämpötilanvaihteluilla lämpöshokkilaitteis-tolla pyritään löytämään heikot kohdat. Myös tärinätestaukses-sa tarkoituksena on löytää tuotekehitysvaiheessa materiaalien ja rakenteiden mahdolliset puutteet ja tehdä tarvittavat muutokset ennen kuin tuote menee asiakkaalle.

KoRJAUsRAKENTAMINEN

Korjausrakentamisen alueelta betonirakenteisiin liittyen tehdään seuraavia testauksia: puristuslujuus, karbonatisoitumiskoe, klo-ridimääritys, terästen peitesyvyysmittaukset, lujuuden määritys kimmovasaralla, kosteusmittaukset pinnasta ja betonihuokos-ten ilmasta porareikämenetelmällä.

ÄÄNIMITTAUs

Ilma- ja askeläänieristävyyden mittaukset.

moniPuoLiset testausymPÄristöt

Page 12: Tekniikan ja merenkulun TKI-esite

Tekniikka ja merenkulku | Faculty of Technology and Maritime Management | www.samk.fi

Tekniikantie 2, 28600 Pori | Vaihde (02) 620 3000 | Sähköpostit: [email protected]

Toimialajohtaja, vararehtori Matti Lähdeniemi | Puhelin (02) 620 3210

Tutkimusjohtaja Antti Soini | Puhelin (02) 620 3174

Yrityskiihdyttämö on Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittä-mä innovatiivinen pedagoginen ratkaisu, jossa opiskelija kasvaa samanaikaisesti korkeakouluosaamiseen perustuvaksi asian-tuntijaksi ja todelliseksi yrittäjäksi. Kasvu tapahtuu kytkemällä yrittäjäksi kasvu ja yrittäjänä toimiminen opiskelijan henkilökoh-taiseen opintosuunnitelmaan.

Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö on edellä-kävijä ammattikorkeakoulujen yrityshautomokontekstissa. Se tukee positiivista rakennemuutosta, jossa laajennetaan satakun-talaista yritysverkostoa uusilla osaamisintensiivisillä pk-yrityksillä. Yrityskiihdyttämö integroi korkeakoulun ja elinkeinoelämän keskenään monipuolistaen työelämälähtöistä opetusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Satakunnan ammattikorkeakoulun perustama yrityskiihdyttämö toimii monialaisena SAMKin kaikissa koulutusohjelmissa. Tam-mikuuhun 2009 mennessä lähes 170 korkeakouluopiskelijaa on ryhtynyt kiihdyttämöprosessin avulla yrittäjiksi. He ovat perusta-neet maakuntaan yli 100 eri alojen yritystä, jotka työllistävät yli 200 henkilöä. Vuonna 2005 opetusministeriö palkitsi yrityskiih-

dyttämön ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi 2005-2006.

Kiihdyttämön keskeiset palvelut ovat yrittäjyyttä tukevat koulu-tusratkaisut, asiantuntijamentorointi, yritystoimintaympäristön kehittäminen sekä verkottumisen edistäminen. Palvelut kohdis-tuvat sekä yrittäjiksi aikoviin että yrittäjäpolvenvaihdostilanteisiin.

Yrityskiihdyttämö toimii läheisessä yhteistyössä Satakunnassa vaikuttavien yrityspalveluorganisaatioiden, tutkimusyksiköiden ja rahoituslaitosten kanssa. Maakunnallinen yhteistyöverkosto kasvattaa tehokkaasti alueen tarpeisiin uutta ja osaavaa yrittä-jäsukupolvea.

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö palvelee kiihdyttämöyrittäjiä myös kansainvälisesti. Ammattikor-keakoulun aloittama yhteistyö Tallinnan teknillisen yliopiston ja hollantilaisen Twenten yliopiston kanssa tuo uusia kansainvälisiä näkökulmia eurooppalaisen yrityspalveluverkoston rakentami-seen ja kehittämiseen.

09/2

009

1p.

| Ta

itto:

San

na M

ylly

mäk

i |

Kuv

at: F

utur

eim

ageb

ank.

com

, ww

w.r

odeo

.com

yrittÄJyys osana t&K-toimintaa