Embed Size (px)
Citation preview
Työtä on - mistä osaajat? | 1
Työtä on – mistä osaajat?Teknologiateollisuuden näkökulmia tekniikan korkeakoulutukseen
2 | Työtä on - mistä osaajat?
SISÄLLYS
Tiivistelmä ....................................................... 3
1. Osaaminen on Suomen tulevaisuudelle ratkaisevaa – osaamishaaste ratkaistaan yhdessä ........................................ 4
2. Tekniikan alan korkeakoulutettuja tarvitaan nykyistä enemmän ........................... 8
3. Osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttää nopeavaikutteisia toimenpiteitä ................................................. 10
4. Kandivaiheen aloituspaikoilla vastataan pitkän aikavälin tavoitteisiin .......................... 14 5. Alueellisiin tarpeisiin vastataan työelämälähtöisillä koulutuksilla .................. 18
6. Kehitetään tekniikan koulutusta korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä ...... 22
7. Verkostoyliopisto FITech uudistaa ja joustavoittaa yliopistojen tapaa toimia .......... 24
8. Yritykset kantavat vastuun oman osaamisensa kehittymisestä ......................... 26
10/2019
Työtä on - mistä osaajat? | 3
SISÄLLYS
Tiivistelmä ....................................................... 3
1. Osaaminen on Suomen tulevaisuudelle ratkaisevaa – osaamishaaste ratkaistaan yhdessä ........................................ 4
2. Tekniikan alan korkeakoulutettuja tarvitaan nykyistä enemmän ........................... 8
3. Osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttää nopeavaikutteisia toimenpiteitä ................................................. 10
4. Kandivaiheen aloituspaikoilla vastataan pitkän aikavälin tavoitteisiin .......................... 14 5. Alueellisiin tarpeisiin vastataan työelämälähtöisillä koulutuksilla .................. 18
6. Kehitetään tekniikan koulutusta korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä ...... 22
7. Verkostoyliopisto FITech uudistaa ja joustavoittaa yliopistojen tapaa toimia .......... 24
8. Yritykset kantavat vastuun oman osaamisensa kehittymisestä ......................... 26
Teknologiateollisuuden vuonna 2018 tekemä kartoitus yritysten osaajatar-peista nosti esille kasvavan korkeakoulutettujen tarpeen: jo 60 % uusista teknologiateollisuuden alalle rekrytoitavista tulisi olla korkeakoulutut-kinto. Nyt tehty selvitys etsii ratkaisuja korkeakoulutettujen tarpeeseen vastaamiseksi erityisesti yliopistojen tekniikan alan koulutuksen osalta.
Selvityksen perusteella osaajatarpeisiin on mahdollista löytää vastauk-sia tekniikan korkeakoulutusta lisäämällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen suunnitelmat nostaa tavoitteita yliopistojen tutkintomääristä tuleville vuosille ovat oikean suuntaisia. Olennaisinta on löytää keinot, joil-la uudet tavoitteet voidaan saavuttaa. Pelkkä aloituspaikkojen lisääminen ei takaa onnistumista. Teknologiateollisuuden näkemys on, että onnis-tuminen vaatii uudenlaista kumppanuutta yliopistojen ja yritysten välille, joihin liittyvät selvityksen keskeiset toimenpide-ehdotukset:
• Syvennetään yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö kolmen tason kumppanuudeksio Käynnistetään strategisen tason keskustelufoorumi tekniikan
korkeakoulutuksen kehittämiseksi.o Edistetään alakohtaisten osaamis- ja innovaatiokeskittymien
syntyä ja yliopistojen verkostomaista yhteistyötä.o Luodaan korkeakoulujen ja yritysten välille toimivat kumppa-
nuusmallit.
• Tehdään teknologia-alasta haluttu entistä monipuolisemmalle osaajien joukolleo Tehdään systemaattista työtä tekniikan alojen vetovoiman eteen
korkeakoulujen, yritysten ja Teknologiateollisuuden yhteistyönä.o Parannetaan kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista
Suomeen ja työelämään.o Nostetaan osaaminen strategiseksi kysymykseksi yrityksissä
uuden kasvuohjelman avulla.
Tiivistelmä
4 | Työtä on - mistä osaajat?
Digitalisaatio, automaatio ja uusien teknolo-gioiden käyttöönotto muuttavat maailmaa, työelämää ja tarvittavaa osaamista entistä nopeammin. Suomen menestyksen kannal-ta teknologian eturintamassa pysyminen on ratkaisevaa. Tekniikan alan yliopistokoulutuk-sella on tässä kriittinen rooli.
Teknologiateollisuus ry:n viime vuonna julkaiseman osaamistarveselvityksen mu-kaan alalle tarvitaan yli 53000 uutta osaajaa vuosina 2018-2021. Noin puolet tarpeesta on henkilöstön määrän kasvua ja puolet eläköi-tymisestä johtuvaa. Kasvu on ollut ennakoitua nopeampaa: henkilöstön määrän lisäykses-tä on toteutunut 80 % jo vuosien 2018-2019 aikana. Samaan aikaan työttömien diplomi-in-sinöörien määrä on pudonnut nopeasti. Osaa-jien saatavuus nousikin yhdeksi tärkeimmistä yritysten kasvuedellytyksistä Teknologiateolli-suus ry:n Kasvuvoimakartoituksessa 2019.
Korkeakoulutettujen osuus henkilöstös-tä on teknologia-alalla yksityisen sektorin keskiarvoa suurempi ja nousee edelleen. Kun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 asettaa tavoitteeksi korkeakoulutuk-sen 50 % nuorista aikuisista, tulisi uusista teknologia-alalle rekrytoitavista jo 60 %:lla
olla korkeakoulutus Teknologiateollisuus ry:n osaajatarveselvityksen mukaan. OECD:n Skills for Jobs -selvityksen (2018) mukaan Suomes-sa on OECD-maiden suurin kysyntä korkean osaamisen työntekijöille.
Osaajien saatavuus on useiden tekijöiden summa. Koulutusjärjestelmän joustavuus sekä ennakointi- ja reagointikyky ovat koe-tuksilla maailman muutosvauhdin kasvaessa. Se, kuinka houkuttelevana opiskelupaikkaa hakevat pitävät tekniikan alan opintoja rajaa aloituspaikkojen lisäämistä. Tutkintomää-ristä sopiminen korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kesken asettaa raamit korkeakoulutuksen laajuudelle. Kun kilpailu julkisten koulutusresurssien käytöstä on tiuk-kaa, korostuu resurssien käytön tehokkuus.
Kohtaanto-ongelmat pahentavat tilannetta. Tilastojen perusteella niin vastavalmistu-neiden kuin työntekijöidenkin liikkuminen on heikkoa. Työvoiman liikkuvuuden kannusteita ja esteitä pitää tarkastella. Yritysten uudis-tuminen luo uusia osaamistarpeita jo työelä-mässä oleville, jolloin tarvitaan tapoja osaami-sen kehittämiseen yrityksen sijaintipaikasta riippumatta.
1. Osaaminen on Suomen tulevaisuudelle ratkaisevaa – osaamishaaste ratkaistaan yhdessä
TIETOA SELVITYKSESTÄ
Lähtökohtana tälle selvitykselle ovat Teknologiateollisuus ry:n aiemmin 2018-2019 aikana tekemät osaamis- ja osaajatarpeiden selvitykset:• 9 ratkaisua Suomelle – Teknologiateollisuuden koulutus- ja osaaminen -linjaus (2018):
Yritysten muuttuvia osaamis- ja osaajatarpeita kartoittaneeseen selvitykseen vastasi noin 350 Teknologiateollisuuden jäsenyritystä, joiden osuus jäsenyritysten Suomen henkilöstöstä on 57 % ja koko teknologiateollisuuden Suomen henkilöstöstä 34 %
• Kasvuvoimakartoitus (2019): Yrityksen kasvunäkemyksiä ja -kyvykkyyttä kartoittaneeseen kyselyyn vastasi 224 henkilöä yhteensä 157:stä eri yrityksestä.
Tässä selvityksessä muodostettiin muuttuvien osaamis- ja osaajatarpeiden pohjalta Teknologia-teollisuuden näkemys tekniikan alan korkeakoulutukseen, tutkintomääriin ja keinoihin kehittää koulutusta vastaamaan teknologia-alan tarpeita. Näkemyksen taustalla on kattavaan tilasto- katsaukseen ja sidosryhmien haastatteluihin perustuva nykytilan arviointi.• Tilastokatsauksessa tarkasteltiin erityisesti tekniikan yliopistokoulutuksen hakija- ja tutkintomäärien
kehitystä kansallisesti, alueellisesti ja yliopistoittain yhdistäen tätä työllisyystietoihin.• Haastatteluissa syvennettiin tilastojen antamaa kuvaa erityisesti yritysten ja yliopistojen johdon
näkökannoilla tekniikan yliopistokoulutuksen tulevaisuuden kehityssuuntiin, osaamistarpeiden muutoksiin ja verkostoyhteistyönä toteutettavan koulutuksen mahdollisuuksiin.
Työtä on - mistä osaajat? | 5
6 | Työtä on - mistä osaajat?
Diplomi-insinöörien työttömyys on laskenut kaikilla aloilla
50
0
100
150
200
250
300Indeksi 01/2010 = 100
Di, rakennus-, yhdyskuntatekniikka
DI, tietotekniikkaDi, konetekniikkaDi, tietotekniikka
DI, sähkötekniikka DI, automaatiotekniikkaDI, prosessitekniikka
2010M01
2010M05
2010M09
2011M01
2011M05
2011M09
2011M01
2012M05
2012M09
2012M01
2013M05
2013M09
2013M01
2014M05
2014M09
2014M01
2015M05
2015M09
2015M01
2016M05
2016M09
2016M01
2017M05
2017M09
2017M01
2018M05
2018M09
2018M01
Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut tietyiltä koulutusaloilta (indeksi 01/2010 = 100). Lähde: Tilastokeskus.
50
0
100
150
200
250
350Indeksi 01/2010 = 100
MK17 Pohjois-PohjanmaaMK06 Pirkanmaa Yhteensä
KOKO MAA YhteensäMK02 Varsinais-Suomi Yhteensä
MK17 Pohjois-Pohjanmaa
MK01 Uusimaa Yhteensä
300
2010M01
2010M05
2010M09
2011M01
2011M05
2011M09
2011M01
2012M05
2012M09
2012M01
2013M05
2013M09
2013M01
2014M05
2014M09
2014M01
2015M05
2015M09
2015M01
2016M05
2016M09
2016M01
2017M05
2017M09
2017M01
2018M05
2018M09
2018M01
Diplomi-insinöörien työttömyys on matalalla koko maassa
Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut työnhakijat tietyissä maakunnissa (indeksi 01/2010 = 100). Lähde: Tilastokeskus.
Työtä on - mistä osaajat? | 7
(Toteuma 1.1.2018-30.6.2019 21 350 henkilöä)
Teknologiateollisuuteen tarvitaan yli53 000 uutta osaajaa vuosina 2018-2021
8 | Työtä on - mistä osaajat?
2. Tekniikan alan korkeakoulutettuja tarvitaan nykyistä enemmän
Korkeakoulutettujen tarve lisääntyy työelä-mässä. Tekniikan alan korkeakoulutettuja ei tällä hetkellä valmistu riittävästi vastaamaan teknologia-alan yritysten uusien osaajien tarpeeseen. Teknologiateollisuus ry:n osaa-jatarveselvityksen mukaan tämänhetkinen vuosittainen vaje on noin 1700 tekniikan alan korkeakoulutettua. Lisäksi tekniikan korkea-koulutettuja tarvitaan myös muilla aloilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa yli-opistoja ja ammattikorkeakouluja sopimalla niiden kanssa tutkintojen tavoitemääristä. Korkeakoulut kilpailevat valtion rahoituksesta perustuen siihen, kuinka suuri osuus kolmen vuoden aikana suoritetuista tutkinnoista on mistäkin korkeakoulusta. Sovitun tutkintota-voitteen ylittäviä tutkintoja ei huomioida tässä kilpailussa, eli tutkintotavoite asettaa katon, jota useampia tutkintoja yliopiston ei ole kannattavaa tuottaa. Nykyisten tutkintotavoit-teiden puitteissa valmistuvien määrä ei ole lisääntynyt, vaikka osaajatarve on kasvanut.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkea-koulut neuvottelevat tutukintotavoitteiden korottamisesta seuraavalle tuloskaudelle 2021-2024. OKM on lisäksi pyytänyt korkea-kouluja arvioimaan kuinka paljon tutkintoja
ne voisivat tuottaa vuonna 2030. Teknologia-teollisuus pitää perusteltuna, että tekniikan alan korkeakoulutuksen määriä lisätään. Kokonaisuutena korkeakoulutuksen tutkinto-tavoitteiden lisäykset tulee kohdentaa osaaja-tarvealoille. Kohdentamisessa tulee huomi-oida myös hakupaine, alueen demografinen kehitys ja työllisyysnäkymät, yritysyhteistyön mahdollisuudet sekä yliopiston strateginen suunta.
Tekniikan aloilla voi opiskella seitsemässä yliopistossa. Opetus- ja kulttuuriministe-riö sääntelee sitä, millä tarkemmilla aloilla yliopistot voivat koulutusta tarjota. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että yliopistojen koulutustarjonta vastaa yhteiskunnan tarpei-siin siten, että yliopistokoulutuksen voimava-rat kohdentuvat optimaalisesti. Käytännössä uusien koulutusvastuiden saaminen on ollut usein hyvin poliittinen ratkaisu. Koulutusvas-tuita tulisi jatkossa arvioida faktapohjaisesti huomioiden mm. osaajatarpeen laajuus, alan vetovoima, yliopiston investointisuunnitel-ma sekä vaikutukset korkeakouluverkoston kansalliseen kokonaisuuteen ja resurssien käytön tehokkuuteen.
Työtä on - mistä osaajat? | 9
10 | Työtä on - mistä osaajat?
3. Osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttää nopeavaikutteisia toimenpiteitä
Tekniikan alan tutkintotavoitteiden korotus asettaa yliopistoille ja niiden sidosryhmille haasteen, sillä nykyistenkään tutkintotavoit-teiden saavuttaminen ei ole ollut helppoa. Korkeampien tavoitteiden saavuttamiseen ja osaajatarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan no-peavaikutteisia toimenpiteitä, kuten maisteri-vaiheen sisäänoton, muunto- ja täydennys-koulutusten ja kansainvälisten ohjelmien laajentamista.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä ja työllistyminen Suomeen on kasvanut viime vuosina. Osaajatarpeen noustessa koulu-tusperäisen maahanmuuton tarve korostuu entisestään. Lukukausimaksuja maksavat opiskelijat tarjoavat yhden tavan laajentaa koulutusmääriä kestävästi vähemmillä julki-silla panostuksilla. Jotta tässä onnistutaan, on huomiota kiinnitettävä erityisesti kansain-välisten opiskelijoiden pitovoimatekijöihin. Pitovoima alkaa maahan pääsystä: lupapro-sessien tehottomuus ei saa estää yhdenkään opiskelijaksi hyväksytyn tuloa Suomeen. Oleskelulupien ja työlupien myöntämiseen kansainvälisille opiskelijoille tulee luoda sel-keät periaatteet ja käsittelyprosesseja tulee jatkuvasti parantaa.
Kansainvälistä koulutustarjontaa tulisi suunnitella aiempaa tiiviimmin yhteistyössä
elinkeinoelämän kanssa, jotta lupaukset työl-listymismahdollisuuksista Suomeen voidaan lunastaa. Suunnittelussa voisi hyödyntää enemmän muun muassa vientiyritysten tuntemusta markkina-alueistaan ja niiden strategisista kehityssuunnista. Kansainvä-listen opiskelijoiden mahdollisuuksia luoda yhteydet suomalaiseen elinkeinoelämään osana opiskelua tarvitaan myös lisää.
Maisterivaiheen sisäänotot sekä muunto- ja täydennyskoulutukset diplomi-insinööriksi ovat olleet kasvussa viime vuosina ja kasvun mahdollisuuksia on edelleen.
Oma roolinsa tutkintojen määrän lisäämi-sessä jo lähivuosina on myös sillä, että yhä suurempi osa tekniikan opinnot aloittaneista suorittaisi tutkinnon. Suurin osa yliopistoista on onnistunut viime vuosina vauhdittamaan tekniikan alan opintojen suorittamista, mutta koulutuksen ja ohjauksen prosessien parantamista tulee edelleen jatkaa. Mahdolli-suuksia tähän on esimerkiksi entistä syväl-lisemmässä analytiikan hyödyntämisessä. Tarvitaan myös tiiviimpää yhteistyötä yliopis-tojen ja yritysten välille, jotta esimerkiksi työssäkäynti opintojen ohella tukisi paremmin opintojen etenemistä, eikä muodostuisi val-mistumisen esteeksi.
10 | Työtä on - mistä osaajat?
Työtä on - mistä osaajat? | 11
0
250
500
750
1000
1500
1250
Tutkintotavoite2015 2016 2017 2018
Aalto-y
liopisto
Tampere
en tekn. y
liopisto
LUT-ylio
pisto
Oulun ylio
pisto
Turun ylio
pisto
Åbo Akadem
i
Vaasan yliopisto
0
100
200
300
400
600
500
Päätoiminen opiskelija, koululainenTyöllinen opiskelija
Muuttanut maastaMuu tai tuntematon
Työtön
Päätoiminen työllinen
141 135 141
2015 2016 2017
117 129180
96 10890
72 7284
Tekniikan alan tutkintojen määrissä ei merkittävää nousua
Yhä useampi kansainvälinen DI-opiskelija työllistyy Suomeen
Ylemmän korkeakoulututkinnon tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloilla suorittaneet 2015-2018 ja tutkintotavoitteet 2017-2020. Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu.
Muut kuin Suomen kansalaiset 1 v. diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen, 2015-2017. Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu.
12 | Työtä on - mistä osaajat?
0
200
400
600
800
1 200
1 000
2011 2017 20212020201920182012 2016201520142013 2022
558612
672732
675
828 789
0%
10%
20%
30%
40%
70%
60%
50%
2006/2007opintojen aloituslukuvuosi
Lappeenrannan tekn. yliopisto
Turun yliopisto
Aalto-yliopisto Tampereen tekn. yliopisto
Åbo Akademi
Oulun yliopisto
Vaasan yliopisto
2007/2008 2008/2009 2009/2010 2010/2011 2011/2012 2012/2013
Täydennyskouluttautuminen kasvaa tasaisesti
Ylemmän korkeakoulututkinnon tekniikan aloilla aloittaneet amk-tutkinnon suorittaneet. Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu.
Kandidaatintutkinnon läpäisy parantuu vauhdilla
Vähintään kandidaatintutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden osuus 5,5 vuotta opintojen aloittamisesta. Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu.
Työtä on - mistä osaajat? | 13
15%
20%
25%
30%
35%
45%
40%
2011/2012 2012/2013 2013/2014 2014/2015lukuvuosi
2015/2016 2016/2017 2017/2018
Oulun yliopisto
Åbo AkademiVaasan yliopisto
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopistoTampereen teknillinen yliopisto
Turun yliopistoAalto-yliopisto
Opintojen suorittaminen on nopeutunut
55 op lukuvuodessa suorittaneiden opiskelijoiden osuuden kehitys tekniikan alalla. Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu.
14 | Työtä on - mistä osaajat?
Opetus- ja kulttuuriministeriön pohjaehdotus vuoden 2030 tavoitetasoksi on tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloille on 5400 DI-tutkintoa. Tämä on merkittävä lisäys nykyisin valmistuviin noin 3400 DI-tutkintoon. Vaikka seuraavan ta-voitekauden osalta kanditutkinnosta aloittavat opiskelijat ovatkin jo pitkälti sisällä yliopistois-sa, on näin ollen tilaa ja tilausta myös kandi-daatintutkinnosta aloittavien aloituspaikkojen lisäämiselle.
Ammattikorkeakoulujen osalta OKM on esittänyt tekniikan, tietojenkäsittelyn, luon-nontieteiden ja maatalous-metsätieteellisen tutkintomäärien korottamista 8400 tutkintoon vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin valmistuvia on noin 6700.
Tarkastelemme seuraavassa tarkemmin DI-koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen liittyviä näkökulmia. Suosittujen hakukohteiden osalta aloituspaikkoja voidaan lisätä koh-tuullisesti ilman, että hakijoiden laatu kärsii. Määrällisesti eniten ensisijaisia hakijoita DI-koulutukseen verrattuna siihen, kuinka moni tulee valituksi, on Uudeltamaalta Aalto-yliopis-toon, Pirkanmaalta Tampereen yliopistoon ja Pohjois-Pohjanmaalta Oulun yliopistoon.
Osassa maakuntia on huomattavia mahdol-lisuuksia lisätä tekniikan korkeakoulutuksen suosiota. Näissä maakunnissa tekniikan va-litseminen on ammatillisessa koulutuksessa yleistä ja pitkän matematiikan kirjoittaminen suosittua, mutta korkeakoulutukseen jatkavat eivät samoissa määrin valitse tekniikan aloja.
Koulutuslisäysten tarkemmassa kohdenta-misessa tulee huomioida vetovoiman lisäksi alueen demografinen kehitys ja työllisyys-näkymät, yritysyhteistyön mahdollisuudet sekä yliopiston strateginen tahtotila ja suunta koulutuksen kehittämisessä.
Koulutusmäärien kestävä lisääminen kohti Korkeakoulutuksen visiota 2030 edellyttää koulutuksen systemaattista kehittämistä sekä riittävien resurssien turvaamista.
Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten on tehtävä entistä systemaatti-sempaa vetovoimatyötä, jota suunnataan eri ikäryhmille, ja jonka vaikuttavuutta seurataan. Vetovoimatyössä on hyvä korostaa teknologia-alan merkityksellisyyttä globaalien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Teknologiateollisuuden valtakunnallinen MyTech-ohjelma on yksi esimerkki keinoista, joilla teknologia-alaa voidaan tuoda tutuksi yläkoulu- ja lukioikäisille nuorille.
Korkeakoulujen ja yritysten on suunnitelta-va yhdessä uusia keinoja tekniikan alan opis-kelijoiden monimuotoisuuden lisäämiseksi. Vastuunkantoa monimuotoisuudesta tarvitaan myös koulutusjärjestelmän tasolla. Yritykset voivat osaltaan kiinnittää huomiota esimer-kiksi monipuolisten harjoittelu- ja kesätyö-mahdollisuuksien tarjoamiseen. Teknologia-teollisuuden Women in Tech -yritysverkosto tarjoaa myös foorumin edistää monimuotoi-suutta työelämässä ja innostaa lisää naisia tekniikan alalle.
4. Kandivaiheen aloituspaikoilla vastataan pitkän aikavälin tavoitteisiin
Työtä on - mistä osaajat? | 15
10%
20%
50%
40%
30%
Pohjois-K
arjala
Etelä
-Karja
la
Lappi
Etelä
-Pohjanm
aa
Pohjois-S
avo
Pohjois-P
ohjanmaa
Uusimaa
Satakunta
Varsin
ais-Suom
i
Kymenla
akso
Päijät-H
äme
Kanta-H
äme
Keski-Suom
i
Pirkanm
aa
Etelä
-Savo
Pohjanmaa
Kainuu
Keski-Pohjanm
aa
Ahvenanmaa
koko Suom
i
Tekniikan korkeakoulutukseen sopivien valintojen suosio 2. asteella keskimäärinPitkän matematiikan kirjoittaneiden osuus 2018Tekniikan osuus ammatillisen koulutuksen suorittaneista 2015-2017Tekniikan korkeakoulutuksen suosio keskimäärinTekniikan ammattikorkeakoulutuksen suosio 2017-2019Tekniikan yliopistokoulutuksen suosio 2017-2019
Yliopistot ovat lisänneet tekniikan alojen aloituspaikkoja
Tekniikan korkeakoulutuksen suosiossa on kasvupotentiaalia
Uudet opiskelijat tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloilla 2015-2018. Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu.
Ero tekniikan alalle sopivien 2. asteen valintojen ja tekniikan alan korkeakoulutuksen valitsemisen suosiossa. Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu.
0
1 800
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
2015 2016 2017 2018
Aalto-y
liopisto
Tampere
en Tekn...
Lappeenrannan...
Oulun ylio
pisto
Turun ylio
pisto
Åbo Akadem
i
Vaasan yliopisto
16 | Työtä on - mistä osaajat?
1,0 2,0 1,32,1 2,7 0,3 3,2 1,0 2,51,5 1,0 0,8 2,0 1,0 0,6 1,42,0 1,4 0,7 2,3 1,0 1,74,0 0,7 1,4 1,3 0,0 1,31,7 1,1 0,5 1,4 0,0 1,41,6 1,0 0,9 2,0 0,3 0,3 1,33,5 1,5 0,8 2,3 0,7 1,0 2,02,4 1,3 2,1 0,0 1,61,7 0,5 1,4 2,1 2,0 1,51,8 0,7 0,3 1,9 0,7 0,2 1,0 1,72,5 1,0 2,0 1,4 1,5 1,2 0,9 1,43,8 1,5 0,7 3,2 1,0 2,12,3 1,2 1,4 2,1 0,4 1,52,4 1,3 1,0 1,6 1,0 1,51,5 1,4 0,3 2,3 2,0 0,0 1,62,5 1,1 0,0 2,1 1,1 0,2 1,0 1,92,2 1,0 0,7 1,4 0,7 0,3 0,6 1,82,0 1,6 0,5 1,8 1,6 0,4 0,8 1,62,2 1,3 1,2 1,8 1,3 0,6 0,8 1,7
Aalto-yliopistoon LUT-yliopistoon
Oulun yliopistoon
Tampereen yliopistoon
Turun yliopistoon
Vaasan yliopistoon Åbo Akademiin
yliopistoihin Tekniikan
yhteensä
AhvenanmaaltaEtelä-Karjalasta
Etelä-SavostaKainuusta
Keski-Pohjanmaalta
KymenlaaksostaLapista
PirkanmaaltaPohjanmaalta
Pohjois-PohjanmaaltaPohjois-Karjalasta
Pohjois-SavostaPäijät-HämeestäSatakunnastaUudeltamaaltaVarsinais-SuomestaYhteensä
Etelä-Pohjanmaalta
Kanta-Hämeestä
Keski-Suomesta
Kuinka paljon enemmän maakunnasta on ensisijaisia hakijoita kuin valittuja tiettyyn yliopistoon 2019
Aalto-yliopistoon LUT-yliopistoon
Oulun yliopistoon
Tampereen yliopistoon
Turun yliopistoon
Vaasan yliopistoon Åbo Akademiin
yliopistoihin yhteensä
12
0 0 0 0 0 0 1 113 59 -3 24 0 0 0 936 0 -3 44 0 -10 0 377 11 -1 15 0 0 0 326 -3 7 3 0 -1 0 12
14 1 -1 20 2 -1 0 354 0 -1 10 0 -2 -2 9
38 11 -4 64 -1 0 0 10818 13 0 18 1 -1 0 496 -2 21 16 0 1 0 42
39 -6 -11 381 -2 -16 0 38533 0 2 9 1 6 -5 4617 11 -2 22 0 0 0 4834 1 133 35 0 -5 0 19823 7 0 25 0 0 0 5513 10 -6 37 1 -3 0 5220 1 -3 72 1 -4 0 87
982 -6 -12 70 -7 -18 -4 100557 13 -5 80 37 -3 -3 176
373 2 2 29 -1 2 1 4081703 123 113 974 32 -55 - 2878
AhvenanmaaltaEtelä-Karjalasta
Etelä-SavostaKainuustaKanta-HämeestäKeski-PohjanmaaltaKeski-SuomestaKymenlaaksostaLapistaPirkanmaaltaPohjanmaaltaPohjoisPohjois-PohjanmaaltaPohjois-SavostaPäijät-HämeestäSatakunnastaUudeltamaaltaVarsinais-SuomestaTieto puuttuu/tyhjäKaikki yhteensä
Etelä-Pohjanmaalta
-Karjalasta
Suurin hakupaine kohdistuu Aalto-yliopistoon ja Tampereen yliopistoon
Ensisijaisten hakijoiden määrä maakunnasta tiettyyn yliopistoon / samasta maakunnasta valittujen määrä ko. yliopistoon 2019. Lähde: Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu.
Hakijoita on valittuja enemmän erityisesti Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta
Kuinka paljon enemmän maakunnasta on ensisijaisia hakijoita kuin valittuja tiettyyn yliopistoon 2019. Lähde: Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu.
9 ratkaisua Suomelle | 17
0
50%
10%
20%
30%
40%
Osuus yliopisto-opiskelijoista
Uusimaa
Pirkanm
aa
Pohjois-P
ohjanm
aa
Varsin
ais-Suom
i
Etelä
-Karja
la
Satakunta
Pohjanm
aa
Kymenla
akso
Kanta-H
äme
Lappi
Etelä
-Savo
Pohjois-K
arjala
Etelä
-Pohja
nmaa
Keski-Pohja
nmaa
Kainuu
Keski-Suom
i
Pohjois-S
avo
Päijät-H
äme
Yli 40 % tekniikan alojen uusista opiskelijoista tulee Uudeltamaalta
Suomesta tulevien tekniikan tai tietojenkäsittelyn opiskelupaikan vastaanottaneiden kotimaakunnat 2019. Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu.
18 | Työtä on - mistä osaajat?
Diplomi-insinöörit työllistyvät valmistumi-sensa jälkeen pääasiassa yliopiston kotimaa-kuntaan tai Uudellemaalle. Mahdollisuuksilla kouluttautua esimerkiksi insinööristä diplomi-insinööriksi on tärkeä rooli vastattaessa alueellisiin osaamistarpeiden muutoksiin: muunto- ja täydennyskoulutuksiin osallistuvat ovat usein jo juurtuneita asuinalueilleen ja alueen yrityksiin, eivätkä he valmistuttuaan hakeudu samassa määrin yliopiston maakun-taan tai Uudellemaalle kuin vastavalmistuneet yleisesti.
Tehokkaimmin alueellisiin osaamistason noston tarpeisiin vastataan yliopistojen yksin tai verkostona toteuttamilla muunto- ja täydennyskoulutuksilla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa, jotta koulutukset vastaavat alueen elinkeinoelämän tarpeisiin,
koulutuksiin löytyy osallistujia ja opetukses-sa saadaan hyödynnettyä alueella jo oleva osaaminen. Muunto- ja täydennyskoulutus-ten onnistuminen on ollut vaihtelevaa, joten onnistumiseen vaikuttavat tekijät on syytä tunnistaa nykyistä paremmin.
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen roolia on mahdollista laajentaa työelä-mälähtöisenä, vahvasti alueellisiin elinkei-noelämän osaamistarpeisiin kytkeytyvänä tutkintona diplomi-insinöörikoulutukseen tähtäävien ohjelmien ohella. Se edellyttää, että YAMK- ja DI-tutkintojen välisistä eroista käydään keskustelu, jossa selkeytetään tut-kintoihin liittyvää terminologiaa ja kuvauksia osaamisesta, jonka tutkinnot tuottavat.
5. Alueellisiin tarpeisiin vastataan työelämä-lähtöisillä koulutuksilla
Työtä on - mistä osaajat? | 19
20 | Työtä on - mistä osaajat?
0
60%
10%
20%
30%
40%
50%
Maakunnan osuus Suomeen työllistyneistä diplomi-insinööreistä vuosi valmistumisen jälkeen 2017
Uusimaa
Pirkanm
aa
Pohjois-P
ohjanm
aa
Varsin
ais-Suom
i
Etelä
-Karja
la
Satakunta
Pohjanm
aa
Kymenla
akso
Päijät-H
äme
Keski-Suom
i
Pohjois-S
avo
Kanta-H
äme
Lappi
Etelä
-Savo
Pohjois-K
arjala
Etelä
-Pohja
nmaa
Keski-Pohja
nmaa
Kainuu
Ahvenanm
aa - Åla
nd
Uudellemaalle työllistyy yli 50 % valmistuneista diplomi-insinööreistä
Maakunnan osuus Suomeen vuosi valmistumisen jälkeen työllistyneistä diplomi-insinööreistä 2017. Lähde: Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu.
Työtä on - mistä osaajat? | 21
0
100%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
Muut maakunnatUusimaa Yliopiston kotimaakunta
Aalto-y
liopisto
Lappeenrannan...
Oulun ylio
pisto
Tampere
en Tekn...
Turun ylio
pisto
Vaasan yliopisto
Åbo Akadem
i
Valmistumisen jälkeen kotimaakunta ja Uusimaa vetävät
Suomeen työllistyneiden DI-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen 2017. Lähde: Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu.
22 | Työtä on - mistä osaajat?
Kasvavaan osaajatarpeeseen ja muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen onnistuu vain riittävän vuoropuhelun avulla. Tarvitaan kumppanuuksia, jotka auttavat korkeakouluja tuottamaan yhteiskunnan tarpeisiin vastaa-vaa osaamista ja luovat puitteet yhteistyölle yritysten kanssa.
Yhteisen kehittämissuunnan löytämiseksi Teknologiateollisuus ehdottaa, että käynnis-tetään strategisen tason keskustelufoorumi tekniikan alan yliopistojen, yritysten ja sidos-ryhmien välille. Tutkintomäärien noustessa ja osaamistarpeiden muuttuessa tarvitaan yliopistojen keskinäistä ja yritysten kanssa käytävää vuoropuhelua ja valintoja koulu-tuksen laadun ja tehokkuuden jatkuvaksi parantamiseksi. On tärkeää, että DI-tutkinto tuottaa jatkossakin korkeatasoista ja yhteis-kunnan tarpeisiin vastaavaa osaamista.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämistä on myös jatkettava.
Dialogilla yritysten kanssa voidaan varmis-taa kyvykkyys kouluttaa osaajia elinkeino-elämän kannalta kriittisille osaamisalueille. Tähän tarvitaan osaamisalakohtaisia verkos-toja ja osaamiskeskittymien rakentamista. On tärkeää tunnistaa alat, joilla erityisesti tarvi-taan tiiviimpää yhteistyötä ja lisäpanostuksia, jotta yritysten osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan sekä kehittämään koulutusta
pitkäjänteisesti. Esimerkkinä Teknologiateol-lisuuden jäsenyritykset ovat nostaneet esille valmistus- ja tuotantotekniikan suunnittelu-, ohjelmisto- ja automaatio-osaamisen.
Kumppanuuksia varten korkeakoulujen ja yritysten välille tarvitaan toimivia kumppa-nuusmalleja sekä käytännön tapoja yhteistyö-hön koulutuksen toteuttamisessa. Lisäämällä yliopistojen ja yritysten yhteistyötä voidaan parantaa koulutuksen vastaavuutta työelä-män tarpeisiin ja lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Kumppanuus voi tarkoit-taa esimerkiksi projekti- ja harjoitustöiden tarjoamista, vierailuluentoja, kesätyöpaikkoja sekä koulutuksen kytkemistä tki-yhteistyö-hön. Kumppanuuksissa tulee huomioida myös yhteyksien rakentaminen yliopistojen kan-sainvälisen henkilökunnan ja yritysten välille.
Tekniikan alan tutkimukseen ja koulutuk-seen tarvitaan myös huipputason infrastruk-tuuria – koneita, laitteistoja ja uusimpia tek-nologioita hyödyntäviä tutkimusympäristöjä. Infran tulisi olla joustavasti sekä tutkijoiden, opetuksen että yritysten käytettävissä. Tähän tarvitaan osaavaa henkilöstöä ja palvelumal-leja. Suunnataan resursseja tähän infraan tukeutuvien osaamiskeskittymien ja verkosto-jen rakentamiseen.
6. Kehitetään tekniikan koulutusta korkea-koulujen ja yritysten yhteistyönä
Työtä on - mistä osaajat? | 23
24 | Työtä on - mistä osaajat?
Verkostoyliopisto FITech perustettiin vastaa-maan osaajatarpeisiin nopeasti ja kustannus-tehokkaasti. Verkoston toiminta perustuu tek-niikan alan yliopistojen, Teknologiateollisuus ry:n ja Tekniikan akateemiset ry:n sopimuk-seen. Käytännössä verkosto toimii yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä toteutettavina innovaatioyhteisöinä. Tähän mennessä on käynnistetty kolme innovaatioyhteisöä:• FITech Turku vastaamaan Lounais-Suo-
men kasvualojen osaajatarpeisiin• FITech ICT tarjoamaan perus- ja syven-
täviä opintoja ICT-osaamisen vahvistami-seksi
• FITech Energy Storage luomaan suoma-laista energian varastointiosaamista eri yliopistoista yhdistävä opintokokonaisuus
Verkostomaisella toiminnalla haetaan kykyä reagoida nopeasti ja kustannustehok-kaasti muuttuviin osaamistarpeisiin, jotka voivat olla alueellisia tai temaattisia. Haastat-telujen perusteella yliopistot näkevät FITechin verkostomaisen yhteistyön oikeaksi suun-naksi ja verkoston tavoitteet osuviksi. Myös opiskelijoiden kokemukset FITechin opinnois-ta ovat positiivisia. Esimerkiksi pienemmissä yliopistoissa FITechin avulla perusopiskeli-joidenkin saatavilla on kotiyliopistoa laajempi opintotarjonta.
Jatkossa verkostolla ja alustamaisella kou-lutuksella on potentiaalia ratkaista myös ope-tusresurssien riittävyyden ja laadun haasteita, kun koulutusmääriä kasvatetaan. Paras hyöty FITech-verkostoyliopistosta saadaan, kun se vakiintuu osaksi yliopistojen ydintoimintaa.
Verkoston selkein vahvuus on ollut kyky käynnistää koulutuksia nopeasti. FITechin toi-mintamalli mahdollistaa koulutusten nopean tarvelähtöisen suunnittelun ja käynnistämi-sen niin, että tarvittavaa osaamista voidaan hyödyntää kaikista tekniikan alan yliopistois-ta. FITech ICT ja FITech Energy Storage ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten yliopistot voivat verkostomaisella toimintamallilla tarjota uudenlaisia ja laajempia osaamiskokonaisuuk-sia jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Olennaista
on nyt niiden tavoitteellinen toteutus. FITech on myös lisännyt ja systematisoinut tekniikan opetuksesta vastaavien yhteistyötä (johto, opetushenkilökunta, opetuksen tukipalvelut) yliopistojen välillä. Pedagogiikassa mm. onli-ne-koulutukset ja projektilähtöinen oppiminen ovat yleistyneet. Verkko- ja projektioppimisen sekä jatkuvan oppimisen kehittämistoimista saatuja oppeja tulisikin levittää ja hyödyntää DI-koulutuksessa laajemmin.
Käytännön toteutuksessa on kuitenkin ollut ongelmia. Erityisesti opintotietojärjestelmien yhteensopivuus tulee ratkaista nopeasti, jotta useammassa yliopistossa suoritettavat opinnot ovat opiskelijalle käytettäviä ja yliopistoille hallinnollisesti sujuvia. Yritysyhteistyö on onnistunut vaihtelevasti. FITech Turun osalta varsinkin suuremmat yritykset alueella ovat olleet toiminnassa vahvasti mukana, mutta kehitettävää on erityisesti pk-yritysten ja yli-opistojen välisessä yhteistyössä. FITech Turun alueellisten vaikutusten luotettava erittely muista tekijöistä on pääosin mahdotonta. Sel-keää kuitenkin on, että varsinaissuomalaisten DI-opiskelijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina eri tekijöistä johtuen.
Jotta FITechin koulutukset vastaisivat entistä paremmin opiskelijoiden ja yritysten tarpeisiin, tulisi FITechissä panostaa osaa-misen tunnistamiseen ja arviointiin: millaista osaamista opiskelijat tai yritykset tavoittelevat ja millä opintokokonaisuudella tähän pääs-täisiin. Samalla verkoston ennakointikykyä on tarpeen kehittää, jotta osaamistarpeisiin voidaan luoda ratkaisuja jo ennen tilanteiden kriisiytymistä. Tämä edellyttää verkosto-maisen toimintatavan juurruttamista osaksi yliopistojen strategiaa ja verkoston yhteistyön lisäämistä myös pk-yritysten ja ammattikor-keakoulujen kanssa.
7. Verkostoyliopisto FITech uudistaa ja joustavoittaa yliopistojen tapaa toimia
Työtä on - mistä osaajat? | 259 ratkaisua Suomelle | 25
0
100
200
2014
Tampereen tekn. yliopisto Lappeenrannan tekn. yliopisto
Turun yliopisto
Aalto-yliopisto
Åbo Akademi
2015 2016 2017 2018
DI-tutkintoa opiskelevien määrä (FTE), joiden asuinmaakunta on Varsinais-SuomiLähde: Vipunen - opetushallinnon tilastopalvelu.
Varsinaissuomalaisten DI-opiskelijoiden määrä on noussut
26 | Työtä on - mistä osaajat?
Osaaminen on yrityksille strateginen kysymys ja menestyäkseen yritysten on kyettävä raken-tamaan tarvitsemansa osaaminen. Korkea-koulutuksen rajapintaan liittyen yritysten tulee esimerkiksi• Tunnistaa keinot osaamisen kehittämi-
seen• Solmia yliopistojen kanssa kumppanuuk-
sia ja sopia mitä kumppanuus konkreet-tisesti tarkoittaa, esimerkiksi projekti-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, osal-listumista koulutuksen suunnitteluun, täydennyskoulutusta ja t&k-yhteistyötä
• Asettaa tavoitteeksi monimuotoisuu-den lisääminen, esimerkiksi käynnistää toimenpiteet kansainvälisten opiskeli-joiden rekrytoimiseksi ja yrityskulttuurin kehittämiseksi
• Osallistua keskusteluun tekniikan korkeakoulutuksen kehittämisen isoista linjoista osaamis- ja osaajatarpeiden ja kohtaanto-ongelmiin vastaamiseksi
Tämän edistämiseksi Teknologiateollisuus ja Kasvuryhmä käynnistävät kasvuohjelman, joka herättää yrityksiä käsittelemään osaa-mista strategisena kysymyksenä sekä tarjoaa työkaluja ja ”portin” käytännön toimenpiteisiin esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden työllistämiseksi.
8. Yritykset kantavat vastuun oman osaamisensa kehittymisestä
Työtä on - mistä osaajat? | 27
28 | Työtä on - mistä osaajat?
Teknologiateollisuus ry | Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki | puhelin 09 192 31 | teknologiateollisuus.fi
