Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Pääekonomisti Jukka Palokangas 23.8.2011

23.8.20112

Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus

Kone- ja metallituoteteollisuusAbloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä...

Elektroniikka- ja sähköteollisuusABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies...

Tietotekniikka-alaAffecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto...

Metallien jalostusBoliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec...

Suunnittelu ja konsultointiCitec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP…

23.8.20113

Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa

• 60 % Suomen koko viennistä.

• 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista.

• Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta.

• Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä.

Alkuvuosi kehittyi noususuuntaan, joskin epäyhtenäisesti

23.8.20115

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

1602005=100

Metallien jalostus

Tietotekniikka-ala

Kone- jametallituoteteollisuus*

Elektroniikka- jasähköteollisuus

Suunnittelu- jakonsultointiala

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

+8 %

Muutos: 1-5,2011 / 1-5,2010, %

+26 %

+20 %

+2 %

Teknologiateollisuuden liikevaihto eri toimialoilla ja yrityksissä Suomessa kehittynyt epäyhtenäisesti

*) Pl. Telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 5/2011. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2010: kone- ja metallituoteteollisuus 38 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 30 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %.

Lähde: Tilastokeskus

+9 %

23.8.20116

-100 %

-80 %

-60 %

-40 %

-20 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

120 %

140 %

160 %

180 %

200 %

Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu

Muutos yrityksittäin: 30.6.2011 / 30.9.2008

Keskiarvo: -40 %

Yritykset satunnaisjärjestyksessä

Mediaani: -9 %

23.8.20117

Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

020 00040 00060 00080 000

100 000120 000140 000160 000180 000200 000220 000240 000260 000280 000300 000320 000340 000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011(30.6)

Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö ulkomailla kasvoi 7 % vuonna 2010, Suomessa väheni 6 %Henkilöstö Suomessa pysyi ennallaan tammi-kesäkuussa 2011

23.8.20118

Inflaatio ja kustannusten nousu rasittavat yrityksiä ja kuluttajiaInflaation kiihtyminen johtuu lähinnä raaka-aineiden ja energian hinnan noususta

-1

-0,5

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

KuluttajahintaindeksiSuomessa (kaikkihyödykkeet)

KuluttajahintaindeksiSuomessa (pl. energia jaelintarvikkeet)

Kuluttajahintaindeksieuroalueella (pl. energia jaelintarvikkeet)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Viimeinen havainto 7/2011. Lähde: Eurostat

Muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, %

23.8.20119

Teknologiateollisuuden alihankkijayritysten kannattavuus Ainoastaan 27 % yrityksistä pitää kannattavuuttaan hyvänä

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %Ke

vät 2

000

Syksy 20

00

Kevät 2

001

Syksy 20

01

Kevät 2

002

Syksy 20

02

Kevät 2

003

Syksy 20

03

Kevät 2

004

Syksy 20

04

Kevät 2

005

Syksy 20

05

Kevät 2

006

Syksy 20

06

Kevät 2

007

Syksy 20

07

Kevät 2

008

Syksy 20

08

Kevät 2

009

Syksy 20

09

Kevät 2

010

Syksy 20

10

Kevät 2

011

Hyvä Tyydyttävä Heikko

Lähde: Teknologiateollisuus ry / Alihankinnan suhdannekysely I/2011

Nyt istutaan tulisilla hiilillä

23.8.201111

-40

-35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

30

35

40

45

50

55

60

65

70

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Teollisuuden tilanne heikkenee nopeasti

Viimeinen havainto 7/2011. Lähde: ISM ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys

USA:n ostopäälliköidenindeksi, oik.ast.

50=Kasvun raja USA:ssa

EU-maiden teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast.

23.8.201112

Saksan koneteollisuuden saamat uudet tilaukset ovat kääntyneet laskuun

Viimeinen havainto kesäkuu 2011.

23.8.201113

Euroalueen bkt:n kasvu lähes pysähtyi heinäkuussa

Viimeinen havainto heinäkuu 2011.Lähde: Markit, Eurostat

23.8.201114

Bkt:n voimakas hidastuminen koskee myös Saksaa

Viimeinen havainto heinäkuu 2011.Lähde: Markit

23.8.201115

Teollisuuden tilanne heikkeni voimakkaasti Philadelphian alueella USAssa elokuussa

Viimeinen havainto elokuu 2011.Lähde: Federal Reserve Bank of Philadelphia

23.8.201116

Maailmantalouden kasvu on niin ikään hidastunut voimakkaasti

Viimeinen havainto heinäkuu 2011.Lähde: Markit

23.8.201117

0102030405060708090

100110120130140150160170

2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e

Kreikka

Italia

Irlanti

Portugali

USA

Belgia

Saksa

Espanja

Suomi

Ruotsi

Julkisen talouden ylivelkaantuminen on ongelma lähes kaikissa länsimaissa

Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2011

Julkinen velka / bkt, %

23.8.201118

Interbank-markkinoiden ”kuumemittari”

Interbank-markkinoiden ”kuumemittari” kertooepäluottamuksen kasvusta pankkien välillä

Viimeinen havainto 18.8.2011.Lähde: Finanssialan Keskusliitto

Suomi kohtaa uuden taantuman heikossa tilassa

23.8.201120

Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 27 miljardia euroa

1011121314151617181920212223242526

Toteutunut vienti

Vienti, jos 3 %:nvuosikasvu olisijatkunut

Viimeinen havainto huhti-kesäkuu 2011 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus, Teknologiateollisuus ry

Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

23.8.201121

Teknologiateollisuuden nousu 1990-luvun laman, 2000-luvun alun it-taantuman ja 2009 kriisin jälkeen

60

100

140

180

220

260

300

1989-1999(1989,I=100)

2000-2011(2000,I=100)

1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 19992000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu

Teknologiateollisuuden tilauskanta Suomessa, käyvin hinnoin (indeksi)

23.8.201122

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

Viimeinen havainto 5/2011Lähde: Tullihallitus

Milj. euroa, käyvin hinnoin

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta on kolmanneksen pienempi kuin ennen talouskriisiä

23.8.201123

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e

Saksa

Sveitsi

Ruotsi

USA

Belgia

Suomi

Suomi ei houkuttele yritysten investointejaYritysten kiinteät investoinnit eri maissa

Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2011

Indeksi, 2005=100

Teknologiateollisuuden neuvottelut

Varatoimitusjohtaja Risto Alanko 23.8.2011

23.8.201125

Teknologiateollisuuden neuvottelut• Keskeisen vientisektorin vastuu, mittarina

– kilpailukyky– kasvu– työllisyys

• Lähtökohta haastava– talouskehitys viime aikoina– kilpailijamaiden kustannuskehitys / suomalainen kustannustaso– yritysten tilauskannan ja kannattavuuden erot

• Tavoitteena– palkkakehityksen parempi vastaavuus yrityskohtaisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden

kanssa– yrityskohtaisen kulttuurin vahvistaminen teknologiateollisuudessa– suomalaisen toimintaympäristön kilpailukyky tulevaisuudessa

Miten palkkaratkaisut voivat edistää yritysten kilpailukykyä?

• Palkkaratkaisu mitoitetaan yrityksen tilanteen mukaan.• Palkkaratkaisu tukee yritysten tuottavuuden parantamista, kun palkankorotukset voidaan

kohdentaa oikeudenmukaisesti ja kannustavasti.• Palkkausjärjestelmät pidetään ajan tasalla. Palkitaan osaamisesta, vastuunottamisesta ja

hyvistä työsuorituksista.• Samapalkkaisuusperiaatteen mukaisesti vaativammasta työstä ja paremmasta

pätevyydestä on maksettava parempaa palkka kuin vähäisemmästä vaativuudesta ja pätevyydestä.