1

Teknologioiden käyttöönotto,

leviäminen ja hyödyntäminen

Heli Koski

28.10.2010

Innovaation ja toimialan taloustiede

2

Luennon runko

1. Teknologian määritelmä

2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä?

3. Teknologian erityispiirteet

4. Teknologioiden leviäminen: teoria

5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen

tutkimus

6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä

7. Teknologiapolitiikka

3

1. Teknologian määritelmä

Taloustieteen määritelmä: teknologia tarkoittaa tietoa siitä, kuinka tuotetaan jokin tuote (tavara tai palvelu) tietyillä tuotantopanoksilla

- teknologialla käsitetään usein koneiden ja laitteiden sekä tuotantoprosessien lisäksi liiketoimintaosaaminen ja tuntemus markkinoista, yrityskulttuuri ja johtaminen sekä luovuus.

Teknologian kehitys

- Uusi tuote (esim. pesukone)

- Uusi tapa tehdä tuotteita (esim. liukuhihnatuotanto) tai tuottaa palveluita (esim. uusi palvelukonsepti kuten verkkokauppa)

4

2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä?

Yrityksille: menestys ja hengissä säilyminen perustuvat onnistuneeseen uusien teknologioiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen

Poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta: Teknologisen kehityksen ymmärtäminen tärkeää, jotta pystytään suunnittelemaan järkeviä ja toimivia politiikkatoimenpiteitä

Kansantaloudelle: teknologian kehitys on aineellisen elintason kasvun tärkein lähde. Talouskasvu mahdollista vain teknologian kehittyessä

Ellei teknologia kehittyisi, voisi kansantalouden kokonaistuotanto eli bruttokansantuote (BKT) kasvaa vain siten, että tuotantopanosten määrä kasvaa. Teknologia vaikuttaa henkeä kohti laskettuun bkt:hen välillisesti tuotannontekijöiden eli työn ja pääoman tuottavuuden kautta.

5

Teknologia ja talouskasvu

Työn tuottavuus = tuotos/työtunti

BKT = (BKT/työtunti) x tehdyt työtunnit

BKT = työn tuottavuus x työn määrä

BKT:n kasvu = työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu.

Työikäisen väestön määrä vähenee jo vuoden 2010 jälkeen

talouskasvu on jatkossa pelkästään työn tuottavuuden kasvun varassa.

6

BKT henkeä kohti v. 1981-2006

Source: OECD Main Science and Technology Indicators 2007-2.

GDP per capita 1981-2006

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

Finland

Italy

USA

Total OECD

EU-15

7Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).

8

Keskustelua:

Mittaako BKT hyvinvoinnin kehitystä ja

minkälaisia ongelmia (pelkästään) sen

käyttöön liittyy?

Jos BKT:n kasvuvauhti 1% (2%) per vuosi,

BKT kaksinkertainen 70 v. (35 v. kuluttua).

Tarkoittaako tämä tavaratuotannon

kaksinkertaistumista?

Miksi eläkeiän korotuksella on relevanssia

talouskasvun näkökulmasta?

9

Teknologinen kehitys

Suuri osa teknologisesta kehityksestä tapahtuu pienten, aiempia innovaatioita täydentävien keksintöjen ja uudistusten muodossa.

Schumpeterin kolmivaiheinen malli: keksintö (uusien ideoiden kehittäminen; tutkimus) - innovaatio (kehitystoiminta) – teknologioiden leviäminen

Pienillä lisäinnovaatioilla voi olla merkitystä esim. yksittäisen yrityksen tai tuotteen tuotantoprosessin tehostamisessa tai tuotteiden laadun parantamisessa, mutta niiden vaikutus ei ylety tarpeeksi laajalle eri sektoreilla vaikuttaakseen taloudelliseen kasvuun koko kansantalouden tasolla.

10

Investoinnit teknologiseen kehitykseen

Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).

11

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan

menojen osuus bkt:sta (%)

12

T&K-investoinnit Suomessa sektoreittain

(milj. euroa)

13

Teknologinen kehitys

Merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun voi olla vain

teknologioilla, joilla on monia käyttötarkoituksia ja

joita voidaan hyödyntää laajamittaisesti talouden eri

sektoreilla. Tällaisia laajalle levinneitä teknologioita,

joille tyypillisesti kehitetään lukuisia täydentäviä

innovaatioita, kutsutaan yleiskäyttöisiksi

teknologioiksi (general purpose technologies).

- Höyry, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT),

tulevaisuudessa: bio- ja nanoteknologia?

14

Internetin käytön kasvu

maailmanlaajuisesti

Source: Miniwatt

Marketing Group

15

Yleiskäyttöiset teknologiat

Yleiskäyttöisten teknologioiden vaikutus kokonaistuottavuuteen on tyypillisesti vähäinen niiden käytön alkuvaiheessa ja usein niistä seuraava tuottavuuskasvun huippu nähdään vasta vuosikymmenten päähän niiden synnystä.

Esim. sähkön ja siihen liittyvien innovaatioiden laajamittainen hyödyntäminen toimi merkittävänä tuottavuuskasvun lähteenä vasta 1920-luvulla, vaikka sähköteollisuus oli kehittynyt jo 1800-luvun loppupuolella

Höyryvoiman taloudelliset vaikutukset aggregaattitasolla ovat materialisoituneet vieläkin suuremmalla viiveellä: höyryvoiman vaikutus työn tuottavuuden kasvuun Englannissa oli vähäistä ennen 1830-lukua ja sen kasvuvaikutuksen huippu ajoittui noin 100 vuotta höyryvoiman keksimisen jälkeen

16

Yleiskäyttöiset teknologiat

Meneillään oleva 1950-l. transistorin keksimisestä alkanut ja 1970-l. mikroprosessorin kehittämisen vauhdittama ns. ”kolmas teollinen vallankumous” tapahtuu suurella viipeellä kuten aiempienkin yleiskäyttöisten teknologioiden.

Jotta uuden teknologian leviäminen vaikuttaisi talouskasvuun aggregaattitasolla, tarvitaan paitsi sen laajamittaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä, mutta myös monia muita (esim. organisatorisia) muutoksia talouden eri toimialoilla ja toimijoissa kuten yrityksissä.

17

3. Teknologian erityispiirteet3.1 Hyödyketyypit

i) Missä määrin hyödykkeen omistaja voi estää jotakin tahoa käyttämästä sitä ja laskuttaa sen käytöstä (excludable vs. non-excludable)?

Jos käyttäjiä ei voida pois sulkea, syntyy usein ulkoisvaikutuksia (externalities)

- positiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian pieni tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. julkishyödykkeiden tuotanto)

- negatiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian suuri tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. saasteiden tuotannon rajoittaminen)

18

Hyödyketyypit

Vaikuttaako yhden yksilön kulutus muiden mahdollisuuksiin käyttää teknologiaa (rival vs. non-rival)?

Ei-kilpailulliset (non-rival) hyödykkeet ovat sellaisia, joiden kulutus ei vähene yhden yksilön kulutuksesta

- Tarvitsee tuottaa vain kerran

- Korkeat kiinteät tuotantokustannukset, rajakustannukset nolla (kasvavat skaalatuotot)

19

Mihin kategoriaan sijoittaisit seuraavat hyödykkeet:

DVD-soitin, julkinen terveydenhuolto, kalat meressä, laskento,

maanpuolustus, maksulliset tv-kanavat, ruoka, yksityinen puisto

Kilpailullinen Ei-kilpailullinen

Käytön esto

mahdollista

Käytön esto

ei

mahdollista

20

Hyödykkeiden luokittelu

Kilpailullinen Ei-kilpailullinen

Käytön

esto

mahdollista

Yksityishyödyk-

keet

Klubihyödykkeet

Käytön

esto ei

mahdollista

Yhteisomaisuus Julkishyödykkeet

21

3.2 Teknologian luonne

Tieto siitä, kuinka tuotetaan jokin hyödyke tietyillä tuotantopanoksilla

i) ei-kilpailullista

ii) sen käyttö voidaan toisinaan estää, esim:

- coca-colan resepti (liikesalaisuus)

- ohjelmisto (immateriaalioikeuksia koskeva lainsäädäntö)

mutta ei kaikissa tapauksissa, esim:

- laskento, avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot

22

4. Teknologioiden leviäminen: teoria

Teknologioiden leviämiseen vaikuttavat seikat paitsi teknologiakohtaisia, mutta myös maat eroavat eri teknologioiden leviämisvauhdin suhteen niin, ettei mikään yksittäinen maa johda muita kaikkien teknologioiden leviämisessä

Empiirinen fakta: uusien teknologioiden leviäminen yli ajan potentiaalisessa käyttäjäpopulaatiossa noudattaa yleensä S-muotoista käyrää. Miksi?

23

Esimerkki: matkapuhelinten leviäminen

Lähde: HS

26.10.2010

24

Taloustieteelliset diffuusioteoriat

I. Epideeminen leviämismalli (Epidemic effects)

II. Hyötyjen rankkaus (Rank effects)

III. Peliteoreettiset mallit, ”stock & order effects”

IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen liittyvät

erityispiirteet

25

I. Epideeminen diffuusiomalli

Yksinkertaisin selitysmalli

Malli lainattu epidemiologiasta: teknologian leviäminen mallinnettu kuten tarttuvien tautien leviäminen

Teknologian leviämisnopeus riippuu pelkästään siitä kuinka moni potentiaalisista käyttäjistä on kosketuksissa teknologian kanssa eli tietää teknologiasta

Kun tieto leviää, teknologia leviää: aluksi vain harvojen tietäessä teknologiasta, teknologian leviäminen on hidasta. Mitä useampi saa “tartunnan”, sitä nopeammin tauti “tarttuu” eli teknologia leviää.

26

Epidemiamallin kritiikkiä

Tieto teknologiasta johtaa sen välittömään

käyttöönottoon. Miksi ihmiset/yritykset, joilla

molemmilla informaatio teknologiasta ottavat sen

käyttöön eri aikaan?

Tieto siirtyy vain käyttäjien kautta (mainonta?)

Tiedon saajat homogeeninen ryhmä, jossa ei

tapahdu muutoksia yli ajan

Tiedon saajat passiivisia vastaanottajia, eivät

aktiivisia tiedon etsijöitä

27

II. Hyötyjen rankkaus

Teknologian arvo vaihtelee yksilöittäin/ yrityksittäin ne, joille teknologia on arvokkainta, ottavat sen ensin käyttöön. Hinnat alenevat → yhä enemmän käyttäjiä eli niitä, joille

teknologiasta saatava hyöty >teknologian hinta

Päätöksenteko perustuu teknologian käyttöönoton kustannuksiin vs. siitä saataviin hyötyihin

Teknologian asteittainen leviäminen on seurausta voiton (tai hyödyn) maksimoinnista

28

III: Peliteoreettiset leviämismallit

i) Käyttäjäkunnan koon vaikutus (”Stockeffects”): kun käyttäjien määrä kasvaa,hyöty teknologian käyttöönotosta vähenee.

ii) Käyttöönoton järjestyksen vaikutus (”Ordereffects”): Teknologian käyttöönotostasaatava hyöty riippuu sen käyttöönotonjärjestyksestä (yrityksen sijoitus 1, 2, …, n)

- ”1st mover advantage” dominoi parempien teknologioiden odottamisesta saatavaa hyötyä

29

IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen

liittyvät erityispiirteet

Verkostoteknologiat ovat teknologioita,

joiden käytöstä saatava hyöty riippuu

positiivisesti käyttäjien määrästä

(verkostovaikutukset, network effects)

Verkostovaikutukset

i) Suorat (esim. sähköposti, facebook)

ii) Epäsuorat (esim. tietokone&ohjelmistot)

30

Verkostovaikutus (VV) vs.

verkostoeksternaliteetti (VE)?

VE:iin sisältyy markkinahäiriö, esim. olisi optimaalista, että kaikki siirtyisivät uuden teknologian käyttäjiksi, mutta VE:n takia suurin osa käyttäjistä pysyy vanhan teknologian käyttäjinä, odottaa muiden siirtymistä

VV:n ja VE:n erossa ei ole kyse pelkästään oikean terminologian käytöstä vaan myös tärkeää käytännön politiikkatoimenpiteiden tarpeen määrittämiseksi

31

Verkostoeksternaliteettien vaikutus

kysyntään

Kuluttajat yrittivät ennakoimaan, mikä

teknologia otetaan yleisesti käyttöön

Mahdolliset tehottomuudet:

- Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto (”excess

inertia”); paremman teknologian

käyttöönottoa siirretään turhan pitkään

- Uuden teknologian liian nopea käyttöönotto

(”excess momentum”); parasta vaihtoehtoa

huonompi teknologia otetaan käyttöön

32

Esimerkki 1: Oletetaan, että on 2 kuluttajaa, jotka käyttävät vanhaa

teknologiaa ja saavat siitä hyödyn v(2).

Uusi teknologia tulee markkinoille, hyöty siitä u(q), where q= käyttäjien lukumäärä. Oletetaan, että

- v(2)>v(1) and u(2)>u(1), kun verkostovaikutukset ovat positiivisia

- v(2)>u(1), u(2)>v(1), eli kuluttajien kannattaa koordinoida valintojaan.

Kuluttajat tekevät ostopäätöksen samanaikaisesti. Mitä kuluttajat tekevät? Mikä on dominoiva strategia (= paras valinta riippumatta siitä, mitä toinen pelaaja tekee)? Nash tasapaino (= valinta, jota kummankaan pelaajan ei kannata muuttaa, ottaen huomioon toisen pelaajan valinta)?

33

Paras vastaus riippuu siitä, mitä toinen pelaaja tekee (ns. koordinaatiopeli)

Ei dominoivaa strategiaa

Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto (”excess inertia”), jos u(2)>v(2) & kuluttajat pitäytyvät vanhassa teknologiassa

Uuden tekn. liian nopea käyttöönotto (”excess momentum”), if v(2)>u(2) & kuluttajat vaihtavat uuteen teknologiaan

Kuluttaja B

Vanha Uusi

Vanha v(2), v(2) v(1), u(1)

Kuluttaja A

Uusi u(1), v(1) u(2), u(2)

34

Esimerkki 2: Oletetaan, että kuluttajat eivät tiedä

toistensa preferenssejä ja

- Kuluttajien preferenssit uuden tekn. suhteen

vaihtelevat parametrin z mukaan (suurempi

z merkitsee teknologian suurempaa arvoa

käyttäjälle)

- Oletetaan, että kuluttaja voi ottaa

teknologian käyttöön nyt, huomenna tai ei

koskaan eli vaihtoehdot kuluttaja A:lle ovat:

35

Esimerkki 2:

Vaihtoehdot:

1) Kuluttaja A ei ota tekn. koskaan käyttöön.

2) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, jos kuluttaja B ottaa sen käyttöön tänään.

3) Kuluttaja A ottaa teknologian käyttöön tänään.

4) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, vaikkei kuluttaja B käyttäisi sitä.

Onko vaihtoehto 4) mahdollinen?

Kuluttajat joiden z on alhainen: strategia __?

”keskiverto”: strategia __?

korkea: strategia __?

Milloin liian hidas käyttöönotto?

36

Epävarmuuden ja odotusten merkitys

Epävarmuus: uusien innovaatioiden markkinoilletulon nopeus, teknologisten parannusten merkittävyys ja ajoitus, hintakehitys, hyödyllisyys ym. + verkostovaikutukset

Epävarmuus käyttäjämäärästä tulevaisuudessa

Käyttäjämäärällä (historialla) ja ostajien odotuksilla suuri merkitys; markkinoilla taipumus suosia alun perin menestynyttä teknologiaa

tietotuotteen 1. tarjoaja voi kaapata markkinat (esim. Microsoft) strateginen käyttäytyminen

- Ilmiö johtua/vahvistua myös kasvavista skaalatuotoista tuotantopuolella (esim. isot T&K-kustannukset, pienet tuotannon yksikkökust.)

37

Tekijät, jotka rajoittavat yhden teknologian

valta-asemaa markkinoilla

1) Kuluttajien heterogeenisuus

- Erot kuluttajien preferensseissä, maksukyvyssä ja -halukkuudessa

- Markkinat niche-tuotteille

2) Hyödyt uusista täydentävistä teknologioista (epäsuorat verkostovaikutukset) eivät kasva lineaarisesti (esim. käyttäjille tietyt ohjelmistot ovat arvokkaita ja ohjelmistojen lisätarjonta ei hyödytä heitä lainkaan tai vain vähän)

3) Paikalliset verkostovaikutukset

- kielet, alueelliset teknologiset standardit

38

Vaihtokustannukset ja kiinnittyminen

(switching costs and lock-in) Teknologian vaihtaminen uuteen ei ole ilmaista (esim. oppimiseen

liittyvät kustannukset)

Kiinnittyminen (lock-in): tiettyä laitetta täydentävät teknologiat sopivat yhteen pelkästään ko. laitteen kanssa (esim. Blue-raylaite ja -dvdt )

Kiinnittyminen voi tapahtua yksilötasolla (esim. ostetut dvd:t), yritystasolla (esim. ohjelmistot) ja yhteiskunnan tasolla (esim. Windows käyttöjärjestelmä)

On mahdollista kiinnittyä standardiin, joka ei ole paras

Yritysten käyttämät strategiat:

i) Edulliset laitteet & kalliit oheispalvelut/-tuotteet (esim. printterit ja väripatruunat)

ii) Päivitykset

Markkinajohtajat pyrkivät usein pitämään vaihtokustannukset korkeina

39

Esimerkki: QWERTY-näppäimistö

Ensimmäisissä kirjoituskoneissa aakkoset järjestyksessä neljällä ensimmäisellä rivillä

→ kun vierekkäisiä näppäimiä lyötiin nopeasti peräkkäin, ne juuttuivat toisiinsa

→ Christopher Sholesin kehittämä ja v. 1873 patentoima QWERTY-järjestys: useimmin peräkkäin käytetyt näppäimet eri puolilla näppäimistöä, joten kirjoitusnopeus hidastuu ”automaattisesti”

→ August Dvorak kehitti ja patentoi v. 1936 uuden nopeamman näppäimistön, jossa 9/10:sta engl. kielisissä sanoissa käytetyimmästä kirjaimista on sijoitettu näppäimistön keskelle

→ Miksi QWERTY yhä maailmanlaajuinen standardi?

40

QWERTY

41

DVORAK

42

Esimerkki: QWERTY-näppäimistö

David (1985) syynä QWERTY:n säilymiseen standardina:

- Tarvittava tekninen yhteensopivuus oli olemassa laitteen ja käyttäjien taitojen (näppäinjärjestyksen oppiminen) välillä

- Odotukset; QWERTY-koulutuksen saanut käyttäjämassa loi odotuksia laajasta käyttöönotosta

- Dvorakiin siirtymisen kustannukset suuret (quasi-irreversibility); sekä koko laitekanta uusittava että käyttäjien opeteltava uusi näppäinjärjestys

Polkuriippuvuus, lock-in, ”pienillä historian tapahtumilla suuri merkitys”

43

5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen

tutkimus

Empiirisissä tutkimuksissa selitettävä muuttuja on tyypillisesti teknologian käyttäjien osuus populaatiosta (aggregaattimallit) tai tekn. käyttöön oton ajoitus (yritystason analyysi)

Empiiriset yritystason tutkimukset tukeneet eniten epidemiamallia & hyötyjen rankkaukseen perustuvaa teoriaa (ts. yrityskohtaiset tekijät selittävät yritysten eriaikaista teknologioiden käyttöönottoa)

Myös verkostovaikutusten olemassaololle löytynyt vahvistusta

44

Maakohtaisia uusien teknologioiden

leviämiseen vaikuttavia tekijöitä

Elintaso ja koulutus

Kilpailun voimakkuus, markkinoiden avaaminen kilpailulle/uusien yritysten markkinoille tulo

Standardisointi (esim. matkapuhelinten leviämisessä)

Käyttäjämäärä (’installed base’)

Hinnoittelu (esim. 2G kännykät: varhaisen vaiheen monopolistit: aggressiivinen hinnoittelu, muita edullisemmat hinnat)

45

Esimerkki: miksi 2G-matkapuhelimet levisivät

USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa?

Figure 1. Analogue mobile telephones per capita (%), 1983-2003

0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

0,16

0,18

0,20

1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

EU ANAPOP USA ANAPOP Nordic ANAPOP

Lähde: Koski (2006)

46

2G-matkapuhelinten leviäminen 1990-2003: EU,

USA ja Pohjoismaat

Lähde: Koski (2006)

Figure 2. Digital mobile phone subscribers per capita, 1990-2003

0,000

0,100

0,200

0,300

0,400

0,500

0,600

0,700

0,800

0,900

1,000

1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

EU DIGIPOP USA DIGIPOP Nordic DIGIPOP

47

Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa

hitaammin kuin Euroopassa?

Usa:ssa regulaattori (FCC) valitsi ensin analogisen (1G) matkapuhelinstandardin, AMPS:n, kun taas se antoi markkinoiden ratkaista standardikilpailun digitaalisen 2G-teknologian tapauksessa (Euroopassa yhteinen 2G-standardi, GSM)

AMPS-teknologialle annettiin pitkäaikainen erityisasema lainsäädännössä: langattomia palveluita tarjoavien operaattoreiden piti tarjota palveluita 1G-matkapuhelimia käyttäville asiakkaille vielä 2000-l. puolivälissä, kun taas 2G-palveluiden tarjoamisesta ei asetettu minkäänlaista velvoitetta. Maantieteellisesti hajanaisilla USA:n markinoilla tämä tuki analogista käyttäjäkuntaa ja lisäksi sen luoma epävarmuus antoi operaattoreille kannustimen odottaa ennen kuin päättivät 2G-verkkoinvestoinneista.

48

Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa

hitaammin kuin Euroopassa?

USA:n kuluttajilla oli lisäksi kaksi kannettavaa substituuttiteknologiaa 2G-palveluille, analoginen 1G-teknologia ja myös 1990-l. suositut paging –palvelut, joilla oli molemmilla maanlaajuinen roaming -kattavuus. 2G-roaming ei ollut mahdollista ensimmäisinä vuosina, jolloin 2G-teknologiaa oli tarjolla ja roaming pysyi rajoitettuna pitkään.

Myös langattomien palveluiden ja niiden substituuttien hinnoittelu oli suotuisampaa matkapuhelinten käytölle Euroopassa kuin Usa:ssa (esim. kiinteässä lähiverkossa USA:ssa paikallispuheluista vain kuukausimaksu, ei lainkaan käyttömaksua)

Mitä tästä voimme oppia: Standardoinnin merkitys!Erityisesti siirryttäessä teknologiasukupolvesta toiseen ja muutettaessa standardointikäytäntöä (ex-ante standardointi → standardoinnin aste markkinoiden päätettävissä)

49

Yrityskohtaisia teknologioiden

käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä Koko (yleensä isot yritykset varhaisia

käyttöönottajia, poikkeuksia esim. OSS)

Innovatiivisuus (T&K-toiminta)

Henkinen pääoma (esim. henkilökunnan koulutustaso)

Kumuloitunut tai aiemmin käyttöön otettu teknologia

50

6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä

Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on argumentoitu 1990-l. puolivälistä asti, että ICT on yleiskäyttöinen teknologia, joka edesauttaa täydentävien innovaatioiden syntymistä, ja että yritysten ICT:n käytöstä saamat hyödyt liittyvät likeisesti täydentävien organisatoristen käytäntöjen implementaatioon

Taloustieteellinen kirjallisuus tarjoaa runsaasti todistusaineistoa ICT-investointien positiivisista vaikutuksista yr. toimintaan/tulokseen yleensä, mutta vain harvoissa tutkimuksissa on käsitelty yrityksen ICT-kannan liikkuvuuden and liitettävyyden taloudellisia vaikutuksia

51

Tietotekniikan käyttö yrityksissä

kokoluokittain keväällä 2009

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus

52

Internetin käytön kasvu suomalaisissa

yrityksissä

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus

53

Koski (2010): “Firm growth and

profitability: The role of mobile IT and

organizational practices”

Vaikuttaako “mobiili” IT, liikkuvuus ja

liitettävyys, yhdessä organisatoristen

innovaatiotoimintaa ja henkilöstönhallintaa

koskevien toimintatapojen kanssa

vaikuttavat yrityksen suoritukseen?

54

Miksi liikkuvuudella ja liitettävyydellä on

merkitystä? Päämies-agenttiteoria: taloudellisten

kannustinmekanismien ansiosta johtajat ja työntekijät saattavat työskennellä kovemmin työpaikan ulkopuolella (esim. liikematkoilla ja kotona) erityisesti, kun heillä on käytössään kannettavia, Internetiin liitettyä laitteita.

Transaktiokustannusteoria: Internetiin liitetty tietotekniikka saattaa merkittävästi vähentää yr. transaktiokustannuksia, koska se mahdollistaa informaation tehokkaan koordination, hallinnan ja käytön. Kannettavat Internet-yhteyksin varustetut laitteet saattavat vähentää transaktiokustannuksia vielä enemmän, koska työntekijöillä on myös työpaikan ulkopuolella pääsy yrityksen sisäisiin tietokantoihin.

55

Aineisto

Aineisto: Puhelun haastattelulla kerätty

kyselyaineisto 398 vähintään 50 henkilöä

työllistävästä suomalaisesta.

teollisuusyrityksestä syksyllä 2005

Noin 38% otospopulaatiosta (eli 1,054

yrityksestä).

Kyselyaineisto yhdistetty yritysten

tilinpäätösaineistoihin.

56

Teollisten yritysten osuus, joilla Internet and laajakaistayhteys

2003-2009: EU-15 maat vs. Suomi

Data source: Eurostat, Information Society Statistics

(http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/search_database)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

EU15: broadband Finland: broadband EU15: Internet access Finland: Internet access

57

Pöytäkoneita ja läppäreitä käyttävien

työntekijöiden osuus aineiston yrityksissä

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

share of (only) desktop users with

no LAN connection

share of (only) desktop users with

LAN connection

share of laptop users with no LAN

connection

share of laptop users with LAN

connection

%

SME

LARGE

ALL

58

Estimoitu ekonometrinen malli

Selitettävä muuttuja (suoritus tai tulosmittari):

i) Liikevaihdon kasvu, ii) kannattavuus

Malli 1:

Malli 2:

i

l

illik

k

kij

j

ji CONTROLORGITEPERFORMANC 0

i

l

illim

m

mik

k

kij

j

ji CONTROLITORGORGITEPERFORMANC *0

59

Selittävät muuttujat: ICT

IT: IT-muuttujat, jotka mittaavat yrityksen

työntekijöiden osuutta, jotka käyttävät

i) Vain pöytäkonetta ilman lähiverkko- eli Intranet-

yhteyttä (DESKTOP)

ii) Vain pöytäkonetta, jossa lähiverkkoyhteys

(DESKTOP+LAN)

iii) Läppäriä ilman lähiverkkoyhteyttä (LAPTOP)

iv) Läppäriä, jossa lähiverkkoyhteys (LAPTOP+LAN)

60

Selittävät muuttujat: organisatoriset tekijät

ORG; muuttujajoukko:

i) Tehtävien uudelleenorganisointi: %-osuus yrityksen tehtävistä, jotka on uudelleenorganisoitu vuoden 2002 alun jälkeen

ii) Palkkiojärjestelmien käyttö: 1/0 muuttujat, jotka indikoivat käyttääkö yritys

- tulospalkkausta

- optioita

- omistavatko yrityksen työntekijät ja/tai johtajat sen osakkeita

61

iii) Työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoon

iv) Laatu ja valvonta: 1/0 muuttujia, jotka indikoivat käyttääkö yritys

- erilaisia laadunvalvontajärjestelmiä

- tuloskortteja tai bechmarking-vertailua (= oman organisaation suorituksen vertailua jonkin viiteryhmän parhaisiin suorituksiin) tuloksen valvontaan

- tulospalkkausta yhdistettynä systemaattiseen tulosseurantaan, jonka tulokset raportoidaan työntekijöille

62

Empiiriset tulokset: kannustimet

Yksittäiset ICT:n käyttöä mittaavat muuttujat eivät

liity merkittävästi yrityksen kasvuun tai

kannnattavuuten.

Tulospalkkaus parantaa kannattavuutta

Yrityksissä, joissa suurempi osa yrityksen

työntekijöistä käyttää Internet-yhteyksin varustettuja

läppäreitä JA tulospalkkausta yhdistettynä

tulosseurantaan on suurempi liikevaihdon kasvu.

Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä IT-

kanta, jota ei ole liitetty Internetiin JA käytössä

tulospalkkaus kasvavat selvästi muita hitaammin

63

Empiriiset tulokset: onnistunut

ulkoistaminen

Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä IT-

kanta, joka on liitetty Internetiin ja jotka ovat

ulkoistaneet toimintojaan lähimenneisyydessä ovat

sekä kannattavampia että nopeammin kasvavia kuin

yritykset keskimäärin

Liitettävyys (connectivity) täydentää – mahdollisesti

ulkoistamiseen liittyvien merkittävien

transaktiokustannusten pienenemisen kautta –

menestyksekästä, kasvua edistävää

ulkoistamisstrategiaa.

64

Empiiriset tulokset: tehtävien

uudelleenorganisointi Tehtävien uudelleenorganisoinnin laajuus ei

itsessään liittyy merkittävästi yrityksen kannattavuuteen tai liikevaihdon kasvuun.

Tehtävien uudelleenorganisointi on toteutettu parhaiten, kannattavuutta parantavasti, kun strategiaan liittyy mobiilin Internet-yhteyksin varustetun IT-kannan käyttöönotto Muutos kohti joustavampia työkäytäntöjä, jotka pitävät mukanaan paikasta riippumattoman työnteon on hyödyttänyt merkittävästi niitä yrityksiä, joissa on otettu myös käyttöön laajempi kannettava, Internet-yhteyksin varustettu tietokonekanta

65

Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista

Hyödyt, joita yritys voi saada organisatoristen muutosten ja ulkoistamisstrategioiden toteuttamisesta sekä taloudellisten kannustinjärjestelmien käyttöönotosta riippuvat merkittävästi yrityksen käytössä olevan ICT-kannan ominaisuuksista.

- Sekä IT-laitteiden liikkuvuus että liitettävyys ovat tärkeitä.

Aineisto tukee erityisesti päämies-agenttiteoriaan perustuvaa argumenttia: Tietoliikenneyhteyksien suurempi liikkuvuus yhdistettynä sopiviin taloudellisiin kannustinmekanismeihin ja systemaattiseen tulosseurantaan näyttää lisäävän yrityksen kasvua.

66

Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista

Vanhentunut ICT-kanta voi estää taloudellisista kannustinjärjestelmistä saatavat hyödyt (eli kannustimet ovat hyvät, mutta välineet eivät)

67

7. Teknologiapolitiikka Miksi teknologiapolitiikka voidaan tarvita vaikuttamaan

teknologioiden leviämisnopeuteen?

- Markkinoilla voi olla tehottomuutta

Esim. verkostovaikutusten takia yksittäisen markkinatoimijan hyöty yhteiskunnan hyöty

teknologian käytön leviäminen voi olla hitaampaa/nopeampaa kuin olisi optimaalista koko yhteiskunnan näkökulmasta verkostovaikutusten takia

julkisvallan toimenpiteet: tehokas resurssien allokointi

- esim. teknologiapolitiikka: ICT:n käytön leviämisen tukeminen:

- ICT-investoinnit yritysten tuottavuus & taloudellinen kasvu

68

Teknologiapolitiikka: leviämisnopeuteen

vaikuttavia politiikkakeinoja Standardit: varmistaa järjestelmän eri osien toiminnan

yhteensopivuuden (epävarmuuden poistuminen)

- merkitys korostuu verkostomarkkinoilla, joilla tekn. käytön arvo riippuu käyttäjämäärästä ja toisiaan täydentävien teknologioiden yhteensopivuus tärkeää (yksittäiset teknologiat muodostavat käytössä teknologiajärjestelmiä) (Standardeista enemmän Sääskilahden luennoilla)

Julkisen sektorin investoinnit/teknologiahankinnat

Teknologiaan liittyvän tiedon lisääminen ja koulutuksen tukeminen

Suora tuki teknologian leviämiselle (esim. laitteiden jakaminen ilmaiseksi käyttäjille, Ranska: Minitel)

69

Teknologiapolitiikka: ongelmia

Päätöksentekijöillä ei markkinatoimijoita

parempaa tietoa parhaasta teknologiasta

Toimenpiteiden pitäisi olla teknologisesti ja

kilpailullisesti neutraaleja

Julkisen sektorin rooli: luoda suotuisat

puitteet yrityksille, innovaatioita edistävä

ympäristö

70

KYSYMYKSIÄ?