TKKK

KK

HLT

Tampereen KonsernihalKaupunkikeKeskustahan

KORTTELKORTTEL

HISTORIALIITTYMITONTTIK

kaupunki linto hitysryhmä

nke

LISUUNNLIIN 13

ALLINENNEN KA

KORTIT

ä

NITELMA

N KATSAAUPUNK

AN LAAD

AUS, IRAKEN

TENG

DINTA K

TEESEEN

GBOM ERIKS

KAUPUN

N

SSON ARKKI

GINOSA

TEHDIT OY

A II

1.

2.

 

KAUPU

ToinHämja I kkaujää uosa TamTam

II kajulkmon

LisämyyTearake

KoskJutikRasilTam

 

KESKU

Kesjonkkaavsuukosuskokulu

Kesvuoensilma

Kaupilapuo

UNGINOS

nen kaupungmeenkadun p kaupunginospunginosa ra useita Tamp Keskustoristmpereen teatmmerkosken

aupunginosaisia rakennuniin vanhoih

ätilaa sai 1931ymäläosaa ktteritalon Taennuksen po

kesta voimaa: kkala Eino, Tamla Viljo, Tampepereen kantaka

STORI JA

kustorin histka maanmittvoittaa Tamnniteltu kaupken lähettyvontokunnan uttua. 

kustorin suihnna 1882 kaimmäisen veaiseksi. 

uppatorin laidripuodit. Puoodit paloivat.

SA II

ginosa eli Tam pohjoispuolesaan. Idässä ajoittuu Hämpereen tunneta ja sitä ymtteri, sijaitsev rannassa on

n alueelle raksia. Keskusin rakennuks

1 myös Tamorotettiin uuammerkoskeohjoispuolelle

 mpereen historiareen historia II,aupungin raken

YMPÄRIS

toria alkaa Tatari Daniel Hamerkosken lpunki oli jaetviltä keskeine kirkoista (C)

hkulähteen laupungin naisesijohdon pä

dalle, raatihuoteja oli kaik 

mmerkoski kella. Pohjoise rajana on Tameenkatuun jetuimpia rakepäröivistä ravat II kaupunn puolestaan 

kennettiin mta‐alueen kiisiin rakennet

pereen teattudella kerroken puoleisiin e. 

a III, Tampere 1 Tampere 1984nnuskulttuuri, T

STÖ 1700-

ampereen enall piirsi vuon  änsirantaa tttu kustavilaen sijainti. To) ei noussut k

  ahjoitti Finlasväelle "huusätepiste ja ve

uoneelle varakkiaan 14, ja n

 kattaa Tampessa II kaupunammerkoski j ja III kaupungennuksia ja kkennuksistanginosan alu Frenckellin v

maailmansotiinteistöjen jattiin lisää ker

terin talo kunksella. Vuonn ravintolatilo

979. 4.  Tampere 1998. 

- JA 1800

nsimmäisestnna 1775.  Ku  ulevaa kaupuiseen ruutukorin laidalle k kuin yksi, Van

aysonin tehtashollitarpeisiedenottopai

atulle tontille niissä käytiin

ereen ydinkenginosa rajo ja lännessä Hginosaan. II k keskeistä kau, kuten Raateella. Kaupu vanhaa tehd

ien aikana ma maan hinnarroksia ja uus

n sen Hämeena 1939 tehtioihin ja raken

 

0-LUVUILLA

tä tonttikartaustaa III antounkia vartenkaavatyyliin, j kaavailluista nha kirkko, s

aanpatruunaiin". Suihkuläkka, josta sa

e (B) nousivan torikauppaa

eskustan aluittuu Sataku Hämeenpuist kaupunginosupunkimaiseihuone, Vannginosan koasaluetta. 

muutamia tunan noustessasia laajennuk

enkadun puoin muutoksiannettiin lisäsi

A

asta/ asemaki hänelle  teh. Siinä 400 a ja torille (A)  neljän eri  sekin vasta 4

 Wilhelm vonähde oli kaupai noutaa talo

at 1830‐luvulla 1870‐luvull

2(14

een unnankatuunto. Etelässä san alueelle maa. Suurin ha kirkko ja oilliskulma 

nnettuja a myös ksia.  

leista a myös ipi 

kaavasta, htäväksi sukkaalle  oli varattu 

5 vuoden 

n Nottbeck pungin ousvettä 

la ns. le, jolloin 

) 

n 

 

 

 

 

JunoLän

 

Dani

TorkunCalokolmPuu EnsmerpohKauKaukadItäinPolttampoik 

visitt

 

o‐vuori on mtisenkadun r

iel Hall, 1775, Ta

in nimeksi va vanhat kirkooniuksen piirmikerroksineutarhakadun 

immäistä asrkityt kadut thtimaan katuuppakatua ryuppiaskaduksunnimiä olivnen pitkäkatttimonkatu j

mperelaiset mkkikadun (Hä

tampere.fi Tam

merkitty tonttristeyksestä 

ampereen ensim

akiintui Kaupontontit otetrtämä kauppen asuintalo.  ja Itäisen ka

emakaavaa  tarvitsisivat mujen nimeämyhdytty kutsusi tai Isoksi Kvat Kuninkaau (Aleksis Ki  a Kuningattamyös Läntiseämeenkatu) j

mpereen viaralli

tikartassa ym luoteeseen. 

mmäinen tontt

ppatori. Hämttiin muuhunpias Gustaf Se Pohjoisessadun (Aleksis

 laadittaessa  myös nimet,istä. Jo sitä eumaan paitsiKauppiaskadunkatu, Läntiven katu), joarenkatu. San pitkänkadu ja Eteläisen 

nen matkailune

mpyrällä vase 

 

ikartta/ asemak

meenkadun en käyttöön. Aelinin talo (18a tori ulottui a Kiven katu) 

 ei vielä ajate mutta jo vu ennen oli kuii Kauppakaduksi. Muita tnen pitkäkatota aiemmin malla yksinkun poikkikad korttelin poi

euvonta 

empaan laita

kaava. 

teläpuolelle  Alueen kaakk886), Tampe apteekkari M kulmaukses

eltu lainkaanonna 1807 astenkin esimeuksi myös Is  avallaan itsetu (nykyinen kutsuttiin mkertaisella logdun (Puutarhkkikadun (H

aan Kauppak

 se laajeni 18koiskulmaanereen ensimmMolinin puutasa.  

n sitä, että kasetettiin komerkiksi nykyisoksikaduksi,estään syntyn Näsilinnankyös nimiIIä giikalla nimeakatu), Raatallituskatu). 

3(14

kadun ja 

880‐luvulla,  nousi F. L. mäinen aloihin 

aavaan mitea stä  neitä katu) ja 

esivät tihuoneen  

) 

Kartt

Sena

 

ta vuodelta 184

aatin kartat 187

41, lähde: http

72‐73,  lähde: ht

://www.dori

ttp://www.h

a.fi/handle/1

histdoc.net/p

10024/59030

pic/tampere.j

0 

jpg 

4(14

 

 

) 

 

3.

Kartt

TAMPE

1870semjonksäilyja liimuu

Kauvasttetttaandunliikekuu

Enndemta enuk

 

ta 1902 ja lähde

EREEN KES

0‐luvulla Tamma kaupunki.ka laidalla onytti asemansikerakennukutamia, ja ne

upunki vaurasta siistimpäätiin, mikä man. Ensimmäisn varteen. Rae‐ ja asuinhuoluvat Keskus

nen 1890‐lukmpien rakenni ole jätetty 

kset on puret

e: http://www

SKUSTAN

mpere oli nyk Tampereenn Vanha kirkksa liikekatunakset olivat sue sijaitsivat K

stui ja kasvoä ja arvolleenahdollisti moseksi uusia rakennukset ooneistoja. Mstorin ympär

ua rakennettnusten tieltä kaupungin ktu suurimma

w.histdoc.ne

RAKENTU

kyiseen verra sydän oli jo ko. Kaupunga pitkälle 190urimmaksi oKauppakadul

i edelleen 18n sopivaa. Venikerroksisteakennuksia aolivat suurekserkittävimpirillä sijaitseva

tuja taloja ei . Varsinkaanatukuvaan. Maksi osaksi ki

et/kaup1902/

UMINEN 1

attuna pieni, silloin Keskugin pääkatuna00‐luvun puoosaksi puisia. la.  

880‐luvulla, josijohto‐ ja vien ja suurien alkoi nousta si osaksi varaiin tuona aikaat Sandbergi

 ole paljonka ennen niin t Myös paremivisten kerro

/tampere.gif

900-LUVU

 puutalovoitustori, silloin a toimi nykyolelle. Kesku Kivirakennu

  olloin alettiinemäriverkos kivitalojen r Keskustorin akkaiden kauana rakennein talo, Raati

aan enää jälje tunnusomaisman väen pustalojen tielt

f 

ULLA

ttoinen tehta nimeltään Kyinen Kauppastan julkiset uksia oli jo 18

n muokata kston rakenta rakentamise ympärille ja uppiaiden rakttuihin rakenihuone ja Se

ellä. Ne ovatsia puisia työuiset asuin‐ jtä. 

5(14

 

aiden hallit‐Kauppatori, akatu, joka  rakennukset870‐luvulla 

aupunkiku‐minen aloi‐n keskus‐ Kauppaka‐kennuttamiannuksiin linin talo.  

t purettu uu‐läiskortteleia liikeraken‐

) 

t 

a 

‐

3.1

VuoHämEsprakelyse

SuomituTamasti,punlänsomiensVuoKau (TamhttphttphttphttpKoskKorkRasilTam

TORI ,RA

Kunkiint(Sattasakats

KauFrenaluepuosuu

Kes

Raavuo

Insintasatullu

otta 1900 Tammeenkadustalanadilta ainennusta: Tuleo ja Talousk

omi oli hyvin uksiin Euroompereen katu, silloin kadungin oma sähsirannalle vanistamana eneimmäinen jaonna 1999 Rauppakadun ja

mpereen sähköl://www15.uta.f://fi.wikipedia.o://www.tukes.f://www.historia

kesta Voimaa: kki, Jari & Niemela, Viljo: Tampepereen kaupun

AATIHUON

n Tampereenteistönsä katakunnankataaminen. Tosoi hankkeen

uppatorin tulnckell‐yhtiö een 25 miljoooliväliin mennnnittelu nytk

kustori oli 19

atihuoneen onna 1890. 

nööri A. F. Vattu ja sen nyut mitään. Ka

mpereella lea oli muodosa rautatieaselikamari, Tuokoulu.  

 mukana sähpassa kuuluiujen valaistuut koevalaistihkölaitos pernhan myllynergialiikelaita  toisena kokakennettiin Ta Puutarhaka

aitos nettisivu)fi/koskivoimaa/org/wiki/Tampefi/sahkoturvallisa.tampere.fi/ark

elä, Jari: Tutkimreen historia II.

ngin kunnalliske

NE, MOLIN J

n kasvava virkupungille. Satuun) ulottunrin tasaus jäin kirkolle epä

evaisuuden n lopetteli kesonan markannessä. Frenckähti eteenp

930‐luvulle a

on suunnitellu

esuri laati vuykyinen pohjauppatorin n

imasi voimakstumassa uusemalle saakkomiokirkko, 

köistyksen ai Tampereens oli muualtaiin keinoauriustettiin ja s paikalle. Se toksena.  22.ko Pohjolassa Tampereen eadun väliselle

) /kaupunki/1870ereen_S%C3%Asuus100/sts100ki/index2.htm  

musmatkoja Tam. Tampere 1984ertomus 1900.

JA FRENKEL

kakunta 1910amassa yhtenut pohjoispäi kuitenkin toäedulliseksi. 

 näytti oikeaskustassa toimn hintaan. Tokell‐kaupan äin, niin muo

sti sekä käyt

ut Georg Sch

uonna 1930 kjoisosa raken nimi sen sijaa

kas rakentamsi pääkatu Häka. 1900‐luvu paloasema j

 alkuvaiheessn Finlaysonina tulleiden pingoin eli sähen vakinaise toimi vuosin9.1891 Tampa vesivoimal ensimmäinene osuudelle.

0-00/alue.htm) A4hk%C3%B6la0/sahkoistymine 

mpereen taloihi4.

L

0‐luvulla tarvydessä Kirkkää suljettiin joteuttamatta 

staan 1920‐lumintaansa, jontti siirtyi ka seurauksenaodoin myös K

tännössä että

hreck. Uusre

 keskustaa uunnettu raskaaan muutettiin

minen, joka mämeenpuistoun alussa rak  a useita opp

a. Edisonin e kutomosalinilkanaiheenahköllä toimivt toimitilat tna 1888‐2008pereella otetla käyvä sähn katulämmi

aitos en_suomessa.h

in. Tampere 19

vitsi lisää tilakokadun Uut ja järjestelyiha, osittain ka

uvun lopulla   a kaupunki oaupungin oma Tampereen Kauppatorin

ä nimeltään 

nessanssityy

distavan luoalla kädellä. n 1930‐luvull

 muutti kaupuosta eli silloiskennettiin milaitoksia kut

 ensimmäisiinn valaisemina aina syyskuin kaarilamp  ulivat Tamm8 Tampereenttiin käyttöönkölaitos.    tys Kuninkaa

html

95.

aa, Molin myteenkatuun hin liittyi myai syystä, että

 alulle pantu  osti paperitehmistukseen 19n ydinkeskus tasoituspuu

 Kauppatori. 

ylinen rakenn

nnoksensa, j Vesurin hanla Keskustor

6(14

unkikuvaa. selta onta julkistaten Tyttö‐

n sähkötoi‐en.  uuhun 1888 puin. Kau‐merkosken n kaupungin n Suomen 

ankadulle, 

i 

ös torin ä seurakunta

 suurkauppahtaan koko 930‐luvun tan uhat. 

  

nus valmistu

 jossa tori oli kkeista ei iksi. 

) 

 

 

a 

. 

i 

 

 

3.2

3.3

KaupuisvuoFrenPuu

VoittasatasapäärakeSum

 

KAUPU

Kesrinteten kenjo hvieläkaukantä nja kaeneginoTamlask Ylälkaukinmruotkais  http

 

KORTTE

Ennkookaurakekive

 

upunki kaavastoa vastaannna 1936 kaunckellin tehdutarhakatuun

ttajaehdotukattu pohjoispatusta torin pportaat johdentaa 11‐kermeliuksen tal

NGINOSA I

kusta‐alueeleisesti kesku osuus oli vienassakin näiieman laskuä 1919 selkeäpunginosan  ja kotiapula

nimenomaanaupan palvemmän työväosan väestösmpereen alhakettiin kuuluv

uokan suuri punginosan maan ohella tsia puhuvia sta, mikä oli v

p://www15.uta.

ELIN 13 RAK

nen vuotta 18ostui lähinnä pungin mahtennettiin eniestä. 1900‐lu

aili, että torin rakennetaaupunki julistdasrakennukn saakka. Itse

ksen mukaanpää rauhoitet pinnasta noindettaisiin suoroksinen kaulon ja Raatih

I – VÄESTÖ

lla kaupan tyustassa oli aselä 1900‐luvuden ryhmienssa. Yhdessään enemmis väestöstä kuisten kustan yläluokka siluksessa olleäenluokkaiststä oli vuonnaisimpia. Hievaksi noin 17

 osuus näkyi  asukkaista o selvästi kork asukkaita ol vähemmän k

fi/koskivoimaa/

KENTUMIN

865, jolloin tu matalista katavin Lundahmmäkseen 1vun alussa K

n koillisosastan tukimuuri. i Keskustorinset pitää pure asiassa näit

n "vanha osatuksi markkin kaksi metrioraan torille"upungintalo. uoneen purk

Ö 1900-LUV

yöllistävä vaisunut yläluokun alussa suun osuus II kauä kauppiaat, tön II kaupunuitenkin nousnuksella, joidiirtyi keskusteiden määrä tta työvoimaaa 1939 nousseman nousus7‐18% kaupun

 myös II kaup oli ruotsinkiekein Tamperei II kaupungi kuin muissa k

/kaupunki/191

EN 

ulipalo tuhosauppias‐, liikehlin kauppat 1‐2‐kerroksisKauppakatu 1

a leikataan 1 Hanke kaatun suunnittelurkaa, Keskustä vaadittiin j

 toria jäisi vana‐ ja juhlapiä korkeamm. Puutarhaka Joissakin kilkamista. 

VUN ALKUP

kutus oli suukkaa, kauppiari eli yli 15% upunginosan virkamiehetnginosan asusi 1920‐30‐luden määrä stasta asumaa tuskin vähena. Jutikkalan sut jo noin pussa oli myös nnginosan asu

punginosan klisiä. Ruotsineen alueella.nosassa huo keskustan ka

8-40/IIb.htm

si koko korttee‐ ja asuintalalo. Tampersia asuin‐ ja t 10:een raken

 14 000 kuutioui kuitenkin vukilpailun. Tutori laajenta jo kilpailuoh

arsinaiseksi lipaikaksi. Kirkmalle terassiladun pohjoispailuehdotu

UOLELLA 

urempi kuin maita ja virkam asukkaista. Vn asukkaista o ja apulaiset ukkaista. Työuvulla. Tämä elvästi vähenan hieman syni, vaan niihin mukaan työvuoleen. Se o ns. keskiluokukkaista. 

 kielioloissa. Vnkielisten osu. Sen sijaan momattavan väaupunginosis

elin 13, korttoista. Kauppeen palon jä tehdasrakennettiin Gusta

ota maata ja  valtuustossauomaristo jyra ja tasata aijelmassakin

  iikenneaukeakko ja puisto jle, josta kirkspuolelle haluuksissa vaadit

 muualla kaupmiehiä. Myös Vuoden 1919 oli edelleen s muodostivaöväen suhtee tapahtui lähni. Näyttäisi yrjemmälle. Kn palkattiin eväen osuus Ili kuitenkin ekan osuus, jo

 Vuonna 1930uus oli Nalka muita kuin suähän eli alle 0ssa. 

telin rakennupakatu 10:ssälkeen tontillenuksia sekä av Nyströmi

7(14

 kirkkoa sekäa. Sen sijaan risi, että ina . 

aksi ja  joutuisivat on uttiin ttiin 

pungissa. Pes kotiapulais‐9 asuntolas‐ suuri, mutta t kuitenkin ellinen osuushinnä yläluo‐ siis siltä, et‐ Kauppojen  entistä   I kaupun‐ edelleen hon 1939 

0 noin 6,5% alan ja Kaa‐uomea tai  0,2% asuk‐

uskanta ä oli e  puusta että n 

) 

ä 

‐‐

 

s 

3.4

suurakeKauPuu

 

KORTTE

KAUKunL. J.TukjohtHam MaamuuHänliikkHamammMonvaalistuTamHamdenmuskaim KAUKauGuspanriks GusdahsekäravijallisLunoli vjoittliä s182Vuotään

nnittelema Pennuksista ouppakatu 12, utarhakatu 17

ELIN 13 VAI

UPPANEUVninkaankatu . Hammarénkkukauppias tajana. Hän mmmarén sai k

akauppiaan putti jo 15‐vuon sai 26‐vuotkeen, jonka ymmarén myi matin. nien aikalaisn hän oli etuui useita kertmpereen kaummarénin van alkuaikoinasta. Myöhemmpien äänest

UPPANEUVuppakatu 10 staf Lundahl euvoksen nii. 

staf Lundahl lin vanhimpaä kauppa ettntola. Lundasuutta jota, hndahl kuului k vaikutusvaltatui Lundahlin saksaa ja ven0‐luvulta lähonna 1827 pron suomenkie

 Pohjoismaiden rakennettu ja Bertel Str7. 

IKUTTAJIA

VOS LARS JO22/Puutarha & Co:n johta L. J. Hamma myös edusti  kauppaneuvo

 poika Lars Jootiaana kotipiaana porvar yhteydessä h liikkeensä 18

kollegojensarivin henkilötoja säätyvaltpunginvaltuaikuttajan ura hän nautti e

mmin hän tostäessä häntä

VOS GUSTAF  kuului kaupumen ja arvon

 oli Ruotsin Sana lapsi. Vutä asunto. Nyahl oli kaupu hän saattoi ja kaupunginvaaa.  Kun vuonn taloon. Kaunäjää ja hänehtien paineetovastinkäräjelinen ja joka

en Yhdyspanu 1950‐60‐lurömmerin su

 

OHAN HAMMakatu15 aja, Äänekosarén perusti K Tamperetta oksen arvoni

ohan Hammapitäjästään Lrinoikeudet jhän harjoitti l870; uusi ala,

a tavoin Hamöitä myös kuntiopäiville Taustoon hän ka alkoi ennen eri yhteyksisssin leimautuiä. Varsinaine

F LUNDAHL

unginvanhimn ja vuonna 1

 Smoolannistauonna 1809 hykyään rakenngin ensimmakaa myös ilanhimpiin vunna 1819 Aleuppias Gustan vaimonsa t suomenkielillä päätettiin kolmas sunn

nkin pankkitavuilla.  Näistunnittelema

MARÉN (183

ski Ab:n joht Kyröskoskell porvarissäädimen 1880. 

arén kävi kouoimaalta Ta  a pari vuotta laajamittaist, teollisuude

mmarén ei ainnnallispolitiikampereen po kuului yhtäjan kielipoliittisä sekä suom ruotsinmielen puoluepol

L  (1783‐1846

mpiin vuosina 1835 hänet ly

a Tampereelhän peri isältännuksessa tomäinen kirjakmaiseksi.   osina 1819‐4ksanteri I saaaf Lundahl pu puhui myös isten jumalan, että kahtenuntai ruots

alo. Valtaosatä tärkeimmäa Tampereen

33–1906)  

aja, kauppiale paperitehtdyssä valtiop 

ulua muutammpereelle kaa myöhemmta sekatavaronharjoittam

noastaan johkassa ja laajeorvariston edaksoisesti 30 sten ristiriito

men‐ että ruoisten ehdokkiitikko hän e

6)  

a 1819‐43, vuyötiin Stanisl

le muuttaneään liikkeen oimii Tamperkauppias, hän

43, mikä tarkapui Tamperuhui paitsi m ranskaa.  anpalvelustenena peräkkäiinkielinen to

a korttelin nyät ovat Ainann Vapaakirkko

s taan ja toimi päivillä 1872–

man vuoden, auppaharjoitin, 1862, peroiden tukkukinen, syrjäyt

htanut liikeyremminkin, sidustajana 187 vuoden ajanojen kärjistymotsinmielistekaaksi kaupui silti koskaa

uonna 1826 hlain 3.1. ritar

een kauppias ja rakennuksreen Ylioppiln myi suome

koitti että hänreelle päiväk

molempia kot

n lisäämisekssenä sunnunimitus. On s

8(14

ykyisistä nlinna, o, 

 pitkään sen –1885.

 mutta ttelijaksi. rusti oman kauppaa. ti kauppiaan

ritystään, llä hän osal‐72–1885. n 1875–1904. mistä, ja nii‐n luotta‐ungin varak‐n ollut.  

hän sai kaup‐ikunnan rita‐

 Birger Lun‐sen jossa oli askunnan enkielistä kir‐

nellä myös ksi, hän ma‐imaisia kie‐

si kasvoivat. ntaina pide‐elvää, että 

) 

 

n 

 

‐‐

 

‐

 

 

kauLunvanvät tymmenFinlkeukeinja kunin KauneidsuuhellsialaLunmie(181oli RLunKau Sattu© Jarhttp KULKun(1851919Kustasevänsäks1931suus KultJuurpurjpurihäntenktutkraatlosetarikraav

 

pungin ruotsndahl asettui hat saarnavu voimaan. Hi

mistä, sillä hänkielisen väeaysonin tehdden jolloin Fnoa kaupungun sitten kat asiamiehenäupungin mahden lisäksi ykrelta osin puä Puutarhakaa ja se siirrendahlin puolisehensä liikkee11‐1892), jok Runebergin pndahlien kansuppakatu 10:

umuksia Manseri P. A. Niemelä://www15.uta.f

LTASEPPÄ, ninkaankatu 55‐1870 Kust9‐1937 Kustastaa Hiekka oeppänä lähinä omistajanasi Hiekka oli 1 perustamasneuvoksen 

taseppä Holmri ennen kisäjelaivan kaptissa Lindell s tutustui kultkin Porin kaukintonsa. Lintilta luvan peepäntöitä. Liksi. Lindellinvat parikymm

sinkielinen y ruotsinkielisuorot (joka tostorioitsijat on oli täysin sestön henkisidasta perusteFinlaysonilla ogissa ja saadatselmusta pidä ja tulkkina.htavimmassaksi puotihuonutarhaa, jonatua pieni huettiin vuonnaso, turkulainen huostaanka on usein m puolison Fredssa ja vuonnassä.  

essa – Tampere 1997-2004 

fi/koskivoimaa/

 TEOLLISUU 24/Kauppaktaa Hiekka , 1aa Hiekka)  oli kultaseppänä Tamperea (1899–1918 huomattavalleen Kustaa arvonimen. 

min oppipoikällinkirjansa steenin muka siirtyi vuodentasepänleskeutta Pariisin mdell sai 1.10.erustaa Poriinndell siirtyi T ja Henrika Amentä vuotta

lhäisö vastussten taakse jaoinen viikko  ovat myöhem  uomenkieleniä ja aineellisettaessa Lun oli kaupungia sitä varten dettiin koske  a kauppatalone ja kolme vka takaosassuvimaja.  Täma 1939 Nokiaen Anna Chasa vuonna 18

mainittu Tamdrikan hyvä ya 1833 he vie

een historian ve

/kaupunki/1870

USNEUVOS atu 8  1870–1875 G

ämestari, jokeella (1879–188). Hän osallia taiteen keräa Hiekan säät 

kana Kustaa  saamistaan Han Gustaf Lin 1877 alkupueen Henrika  maailmanäy1878 kultasen oman verst Tampereelle  Arreniuksen sa omana yks

sti asiaa. Hilj  a sai arvoval suomenkielimmin hieman taitoinen jasia etuja. ndahlil järjestn perustuski myös tontti.en yläjuoksul

ssa, Lundahl varastohuonsa oli suurehmä ns. Lundalle Viikin kartarlotta Rung 844. Jälkikaspereen ensim ystävä. Tätä erailivat pari v

erkkojulkaisu

0-00/alue.htm 

 GUSTAF LIN

ustaf Wilhelm

ka loi huoma899) ja sittenistui myös Taääjä, joka luotiölle. Hän sa

 Hiekka muu Hiekka muutndelliksi. Kouolella Uudes Arreniukseeyttelyyn ja sieepänmestarintaan, jossa te toukokuussa solmittua avityisenä liikk

attain kaupplallaan kumoinen, joka ton kummaste

  a nimenoma

ti James Finlrjan mukaine Finlayson anla, kauppias 

lin talossa, oetta. Kauppako kivinen vaahlin paviljontanoon.   (1785‐1854),svusta vanhinmmäiseksi ru kautta Rune viikkoa Lund

 

NDELL (185

msson, 1875–

attavan omain Suomen Kuampereen kuovutti huomaai 80‐vuotta t

tti nimensä Gti nimensä sakeiltuaan onstakaupungien (1834–191eltä Turkuun n kirjansa ja ehtiin sekä ka 1879 Arrenvioliiton 1879keenään. Täh

paneuvoksekottua päätökinen ruotsinkelleet Lundahan ajoi kaup

aysonille poen oikeus hanoi suurta m Lundahl toim

li normaalienaneuvoksen arastomakasnki oli C. L. E

, tarmokas nn oli Augustaunoilijaksi. Aebergit ystävdahleilla, asu

55‐1937) 

–1919 Gusta

isuuden ensiultaseppä Oyunnallispolitiattavan koko täyttäessään

Gustaf Wilheatamaan purnneaan Pietasta Tampere9). Lindellin  suorittamaa sittemmin Pkultasepän‐ eiuksen verst Lindell piti lhän aikaan ku

9(14

ksi korotettu ksen – niinpä kielinen) jäi‐hlin käyttäy‐ungin suo‐

rvaruusoi‐rjoittaa elin‐

maa‐aluetta, mi Finlayso‐

n asuinhuo‐ tontti oli siini sekä lä‐ Engelin kä‐

nainen, otti a Charlotta Augusta‐neitivystyivät en siis 

f Lindell, 

ksi kul‐y:n merkittä‐ikkaan. Li‐oelmansa n 1935 teolli‐

elmssoniksi. rjehtineen rissa ja Vii‐eelle, missä  tie vei kui‐an mestarin orin maist‐että kel‐aan työmes‐  iikettä seu‐ulta‐ ja ho‐

) 

  

‐

‐

i 

‐

 

‐

3.5

peaoli kLindjaintontpaikma huokenVaraTehtoimsuojohopuntoimHieksuo Hiekhttp// saavos K4.11.tu 4.Kustpiirrotala, 1855Jarm 

KORTTE

TamLånperumäiolev 1875ens22:e22:eräsi,meeen lsalis VuoSalm

sepän työ ol keittiö ja kolmdellin liike mneen tontin tilla sijainneekalle nousi 18 nelikerroksinoneissa, minknukseen Kauallisuus toi mhdasyhdistykmi Tampereemenmielisteon oli otettu nginvaltuustomikamarin pukka oli muidemalaisen ylio

kan taidemuseo://www.hiekanatavissa: http://Kustaa Hiekka (.2008); Kustaa H11.2008); Kustaaa Hiekan muisoksia Kustaa HiMaailmanmatk

5–1937. 1951. mo Peltola Julka

ELISSA 13 K

mpereen ense Bibliothekustettiin seunen lainauspvan alkeiskou

5 kirjasto pääimmäinen kaeen.  Vuonnaeen.  Samaan, että 5 000 menpanemisee  isäksi muun ssa tutustua 

onna 1891, lamisen vastav

i yksinomaame kamaria. enestyi ja 18 omistukseeneseen puisee890‐luvun alunen kivitalo. kä vuoksi Linuppakatu 22mukanaan yhksessä sekä ven kunnalliseen listoilta. H "muitakin soon jäsenenä kuheenjohtajaen tamperelaopiston peru

on ja Kustaa Hietaidemuseo.fi//www.manseto(1855–1937) // Hiekan lukutuvaa Hiekan lukutstokirjoitus // Aekan säätiön ko

kaaja Kustaa Hi

aistu 3.9.2012

KAUPUNGIN

immäinen ka i Tammerfora, jonka tarpäivä oli 20.5ulun kaksike

äsi muuttamaupungin tuka 1879 kirjastn aikaan alko markkaa oli ken ja voimas muassa Hufv myös New Y

ainakirjasto javalmistunees

n käsityötä.  Verstaan va883 hän hanknsa. Gustaf jaen rakennuksussa kaupun Puoliso ei kudellit muutt:een.  hteiskunnallisvaltuutettunaelämässä yli nänet valittiinopivia ja työvkolmekymmana 1901. aisten kauppustamista Tur

ekan säätiön veindex.htm (viita

ori.fi/viinikkalansaatavissa: http

van verkkosivut tuvasta syntyy m

Aamulehti 117, hokoelman esineekka; K. V. Niem

NKIRJASTO

aikille kaupuors stad) perukoituksena o5.1861. Vuonrroksiseen ra

maan Hämeenkema lukusato muutti Kaoi myös kirja käytettävä "essa pitämiseevudstadsblad Yorkin lehtee

  a sen yhteydseen taloon P

 Arreniukseltlmisteet leimkki Kauppa‐ j  a Henrika Linseen. Sittemginarkkitehtuitenkaan viiivat 1890‐luv

sia tehtäviä. a että valtuut neljäkymmenn 1897 Työväväestöä suosmentä vuotta 

piaiden ja tehrkuun. Hiekk

erkkosivut // saaattu 4.11.2008)nhistoriaa/artikp://www.uta.fi/

// saatavissa: hmonipuolinen thuhtikuu 1937;eistä: Hiekan ta

mi, Kustaa Hiekk

O 1879 - 192

nkilaisille tarustettiin jo 7. oli lainakirjasna 1870 kirjaakennukseen

npuiston varli perustettiiuppakadultaston vakiintuerittäin työväen". Kokoelmdet ja Tammen. 

dessä sijainnu Puutarhakat

ta perityn vuomattiin alkuka Kuninkaanndell muuttivmin tontin rati Lambert Peihtynyt kiviravulla rakenne

 Hiekka toimtettujen puhntä vuotta. Häentalolla työsivia kansalai 1886–1906 j

htailijoiden mka avusti ylio

atavissa: ; Pertti Järvinenkel/pjsis.htm; Jkoskivoimaa/he

http://www.laititaiteiden talo //; Tiina Lammine

aidemuseo 13.8ka: kultaseppä,

25  

rkoitettu lain3.1837. Huhtston ylläpitämasto sijoitettin.  

rteen kansakn vuonna 187a Hammarénunut rahoittaäkeä varten miin kuuluivamerfors Afton

ut lukusali siiu 23:een ja n

okraverstaankirjaimmilla Gnkadun kulmvat asumaan  akennukset etterssonin sakennuksen ettuun puise

mi Tampereenheenjohtajan Hän tuli yleenöväestön ehdisia". Hiekka  ja 1908–1918

 mukana avuspistoa 105 00

n, Viinikan ja Neouni Keskinen, enkilot/hiekka.ila.fi/index.php/ Turun Sanomen, Kustaa Hiek

8.–19.10.2003. 2teollisuusneuv

nakirjasto (Sätikuun 5. päivminen. Kirjasiin Kauppaka

oulun rakenn77 Kuninkaanin taloon Kuaminen. Valt aiotun lukust suomenkienbladet. Saat

rtyivät nahknimi muuttui 

10(14

n yhteydessä GL.  auksessa si‐n samalla  purettiin, ja  suunnittele‐ koleissa en asuinra‐

n Käsityö‐ ja a.  Hiekka nsä valituksi dokaslistalle, toimi kau‐8 sekä raha‐

stamassa 00 markalla.

ekalan historiaa Teollisuusneu-htm (viitattu

p?id=195 (viitat-at 3.10.2007;

kka ja antiikki: 2003: Liisa Rin-vos, lahjoittaja

ällskapet förvänä 1861 ston ensim‐adun varrella

nukseen, ja nkatu ninkaankatutuusto mää‐alin toi‐elisten lehti‐ttoipa luku‐

katehtailija  kansankir‐

) 

ä 

 

 , 

 

a -

-

r 

a 

u 

 

4.

4.1

jastsäänjärjeja artä pteesloontilän http  

KORTT

ASEMA

(ote 

 AseSuunro Tonalueautosiseosokenon 1KersijaikäytjossosomahTonaluepintsaadloikroslyksikerrylärpaupau 

 

oksi. Kansannnöt uudisteestelmällinenrkkitehtuurikpalkintoa. Kirseen Keskustn alkoi. Nykyn suunnitelm

://kirjasto.tamp

ELIN 13 V

KAAVA

 Asemakaavan 

makaava nrounnittelualue 6896. ntti 13‐1 on oeeksi. Tontillopaikka asuin rakennuksitettu 4960 ktamiseen mi 1699 m2. rosluvuiksi kitsevasta rakttää enintääsa liikutaan sitettu se rajahdollista. Kuntti 13‐2 on vetta, jonka kota‐ala on 157daan 5200 k‐si, jotka liittyuvut I ja VI. Ai autopaikka roksisen rakereuna on ehdsta. Rappauksen värityk

nkirjasto eli vettiin ja valtun uudistaminkilpa pidettiirjasto valmisttori 4. Vanhayisen pääkirjama "Soidinkuv

pere.fi/tietoa-m

VOIMASSA

 muutoksen osa

o 6896 een tonteilla 

soitettu kaave saa rakentntilan 140 msen katolle sa k‐m2, josta 1ikäli kyseiset

kaavassa on mkennusalastan 50 %. Koskisäkäytävienan osa, missäninkaankaduoimassaolevokonaiskerro76 m2 ja rake‐m2, josta 12yvät ensimm Autopaikkoja 120 liike‐ ja ennusosan kadottomasti raksen saa korksen tulee oll

 vanhalla nimeusto päätti mnen alkoi. Uun vuonna 19tui lopulta hea pääkirjastoaston arkkitevat” ja kirjast

meista/historiaa/

A OLEVA

allistumis‐ ja arv

 13‐1 ja 2 on v

vassa merkintaa myös asum2 kohti ja ykaadaan sijoit 1615 m2 saadt tilat liittyvä

 merkitty I, II j, jonka kerroka tontit 13‐1n välityksellä ä aukkojen teun puoleisellvassa kaavassosalasta tuleennusoikeutt200 m2 saa ramäisen kerroka on rakenne toimistotilanatolla. Puutaakennettava rvata karkeata vaalea. 

ellään elokuu muuttaa nimuden kirjasto22. Toivo ja Jeinäkuussa 1o suljettiin 1.4ehtikilpailun to avattiin yl

/

ASEMAKA

viointisuunnite

 voimassa 19.

nnällä K‐20 liuntoja. Tontiksi liike‐ ja totaa pysäköimdaan käyttääät ensimmäis

 ja VI. Kauppaosluku on II, s1 ja 2 muodo liikkeestä toekeminen tiea aukiolla onsa liike‐, toime vähintään ta on osoitett  akentaa sellaksen liiketilaaettava yksi auneliötä kohtiarhakadun pu tasolle +99.ta rappausta

uhun 1921 joen kaupungitalon rakent Jussi Paatela 1925 ja kirjas4.1986, jolloi voitti arkkiteleisölle 21.8.

AAVA JA

lma 20.6.2013) 

.2.1990 vahv

  iike‐ ja toimille on varattaimistotilan 1mispaikkoja. ä maanalaistesen kerrokse

akadun ja Ku saadaan rakestavat yhtenoiseen, on toettyjen tasojen pysäköinti kmisto‐ ja asui 20 % käyttäätu tehokkuusaisiksi maanaan. Rakennuutopaikka 14. Pysäköintiauoleisen rake0 ja julkisivu vastaavalla 

olloin 1890‐luinkirjastoksi.tamisesta teha saivat kakssto siirtyi uutin muutto nyehtien Raili ja1986. 

A NYKYTILA

 

vistettu asem

storakennusava autopaik 120 m2 kohti Rakennusoien liike‐ ja tyn liiketilaan. 

uninkaankadentamiseen näisen liikekenttien väliseen väliselle o kielletty. inrakennusteä asuintiloikssluvulla e=3,alaisiksi liikesaloille on os40 asuinneliöalue on pihanennuksen juln tulee olla la pintakäsitte

11(14

uvun lopun . Kirjaston htiin päätös.i ensimmäis‐een osoit‐ykyiseen ta‐  a Reima Pie‐

A

makaava 

sten kortteli‐kkoja yksi . Yksikerrok‐keutta on yötilojen ra‐ Tontin koko

un kulmassa eskuksen, llä rajalla osalle on 

en kortteli‐si. Tontin 3, josta ‐ ja työti‐soitettu ker‐ötä kohti ja n 1‐ lkisivun   asia ja rap‐lyllä. Rap‐

) 

 ‐

‐

‐

‐

o 

a 

4.2

AseSuu658Kaaasuisun koitliikekak 

 

Voim

 

NYKYTI

KortTontyny Kortnukvuo 

makaava nrounnittelualue.  avassa tontillin‐ ja liikerak yleisperiaatttetut rakennue‐ ja toimistosikerroksisin

massa oleva ase

LA

tteli on suurenteilla 1,2 ja 4yt pääasiassa

ttelin tontillaksessaan ja tonna 1901 rak

o 658 een tontilla 13

e on osoitettkennusta varteena on salusosat kohtiohuoneita vana. 

emakaava kortt

elta osin toim 4  toimisto‐ jaa Asunto Oy 

a 3 toimii Tamontilla 29 olekennettu rak

3‐3 on voima

tu kaksi rakerten. Puutarhlia rakentaa suoraan katurten rakenne

elissa 10. 

misto‐ ja liikea liiketilojen  Ainanlinnaa

mpereen Vapeva rakennuskennus) on Yl

assa 25.6.195

ennusalaa ainhakadun leve kuusikerroksua vastaan jaettavat raken

ekäytössä.    lisäksi on asan tontilla 30

paakirkko vus (Pohjoismalioppilaskunn

56 vahvistett

nakin paloluoentämiseksi lsisten etupääa kadun suunnnusosat on 

 uintiloja mut. 

uonna 1954 viden Yhdyspnan käytössä

tu asemakaa

okkaan B kuu  aaditun kaavässä asuntojntaisesti pääa yleensä osoi

tta asuminen

 valmistuneespankin pankkä ravintolana

12(14

va nro 

uluvaa van ratkai‐a varten tar‐asiassa itettu 

 

n on keskit‐

ssa raken‐kitaloksi a. 

) 

‐

 

5.

Kad

Nyk

  

LÄHTEE

KosJuti

Kor

Tam

Ras

Tam

Jari 

visit

kart

(Tamhttphttphttphttp

http

Sattu© Jarhttp Hiekhttp// saavos K4.11.tu 4.Kustpiirrotala, 1855Jarm http Jari N

 

dunvarsikerro

kytilasta on t

ET

skesta voimakkala Eino, T

kki, Jari & Ni

mpereen kau

ila Viljo, Tam

mpereen kan

 Niemelä, Ta

ttampere.fi, 

tat: Internet 

mpereen sähköl://www15.uta.f://fi.wikipedia.o://www.tukes.f://www.historia

://www15.uta.f

umuksia Manseri P. A. Niemelä://www15.uta.f

kan taidemuseo://www.hiekanatavissa: http://Kustaa Hiekka (.2008); Kustaa H11.2008); Kustaaa Hiekan muisoksia Kustaa HiMaailmanmatk

5–1937. 1951. mo Peltola Julka

://kirjasto.tamp

 Niemelä, Tamp

oksissa sijaits

 tarkemmat k

a:  Tampereen h

iemelä, Jari: 

pungin kunn

mpereen hist

takaupungin

ampereen his

 Tampereen 

 

aitos nettisivu)fi/koskivoimaa/org/wiki/Tampefi/sahkoturvallisa.tampere.fi/ark

fi/koskivoimaa/

essa – Tampere 1997-2004 

fi/koskivoimaa/

on ja Kustaa Hietaidemuseo.fi//www.manseto(1855–1937) // Hiekan lukutuvaa Hiekan lukutstokirjoitus // Aekan säätiön ko

kaaja Kustaa Hi

aistu 3.9.2012

pere.fi/tietoa-m

pereen historia.f

see pääosin 

kuvaukset liit

historia III, Ta

 Tutkimusma

nalliskertomu

oria II, Tamp

n rakennusku

storia.fi  

 virallinen ma

) /kaupunki/1870ereen_S%C3%Asuus100/sts100ki/index2.htm  

/kaupunki/1918

een historian ve

/kaupunki/1870

ekan säätiön veindex.htm (viita

ori.fi/viinikkalansaatavissa: http

van verkkosivut tuvasta syntyy m

Aamulehti 117, hokoelman esineekka; K. V. Niem

meista/historiaa/

fi 

liike‐ ja myy

tteenä olevis

ampere 1979

atkoja Tamp

us 1900. 

pere 1984. 

ulttuuri, Tam

atkailuneuvo

0-00/alue.htm) A4hk%C3%B6la0/sahkoistymine 

8-40/IIb.htm 

erkkojulkaisu

0-00/alue.htm

erkkosivut // saaattu 4.11.2008)nhistoriaa/artikp://www.uta.fi/

// saatavissa: hmonipuolinen thuhtikuu 1937;eistä: Hiekan ta

mi, Kustaa Hiekk

/

mälätiloja. 

sa tonttikort

9. 

ereen taloih

mpere 1998. 

onta 

aitos en_suomessa.h

atavissa: ; Pertti Järvinenkel/pjsis.htm; Jkoskivoimaa/he

http://www.laititaiteiden talo //; Tiina Lammine

aidemuseo 13.8ka: kultaseppä,

teissa. 

in. Tampere 

 

html

n, Viinikan ja Neouni Keskinen, enkilot/hiekka.ila.fi/index.php/ Turun Sanomen, Kustaa Hiek

8.–19.10.2003. 2teollisuusneuv

13(14

 1995. 

ekalan historiaa Teollisuusneu-htm (viitattu

p?id=195 (viitat-at 3.10.2007;

kka ja antiikki: 2003: Liisa Rin-vos, lahjoittaja

) 

a -

-

6.

(ote 

 

LIITTEET

Kort

tont

tont

tont

tont

tont

tont

 

 

 Asemakaavan 

T

ttelikortit:  

tti 1 

tti 2 

tti 3 

tti 4 

tti 29 

tti 30 

 muutoksen osa

 

allistumis‐ ja arvviointisuunnitelma 20.6.2013)  

14(14) 

5.9.2013 

www.eriarc.fi

II-13-1 Kuninkaankatu 24 / Kauppakatu 8 Sampo-talo Tontti 1699 m2 RO 4960 kem2, josta 1615 kem2 saadaan käyttää 1.krs:n liittyviin maanalaisiin liike- ja työtiloihin. kerrosala 4960 kem2 AP 1ap/as140m2 ja 1ap/lto120m2 41 ap autopihalla ja huoltopihalla Tehokkuus e= 2,9  

Rakennuskannankehitys1840 Käsityöläinenvuokralaisenajakauppiasvuokralaisena1865 Tulipalotuhosikaiken1882 Tontillakaksiasuin‐taitehdasrakennustapuustajakolmeulkohuonerakennustapuusta1883 KultaseppäLindell(ent.jamyöh.Hiekka)hankkiitontinomistukseensa1884 Ulkovarasto(arkistokuvat)1890‐l:nalku KaupunginarkkitehtiLambertPetterssoninsuunnittelemanelikerroksinenkivitalo1894 Puhelinkeskus1898‐1900 KankuriOy:nkutomojavaatetusliikejapankki1905 Käsityöläinen,räätälijarakennusliikelisäksiravintolajaparturi‐kampaamo1936 Hattu‐,tekstiili‐,siirtomaatavarakauppa1964 PurettiinPuupposenpuutalosekäkivitalo1965 Rakennettuliike‐jatoimistorakennus,BertelGripenbergjaRobertGunstArkkitehdit1969 Ullakolletehtiinedustussauna1981 2.krskahviomuutettiinravintolaksi1984 Matalanosanedustallekesäravintola1992 Matalanosanlaajennus2.kerrokseen,ArkkitehtitoimistoCasagrande&Haroma2012 Toimistotalostaasuintaloksi 

Arviointi: 

1965 valmistuneen liike‐ ja toimistorakennuksen alkuperäisistä suunnitelmista vastasivat arkkitehdit Bertel Gripenberg 

ja Robert Gunst. Rakennus koostui Kuninkaankadun varren 6‐kerroksisesta osasta ja Kauppakadun puoleisesta 1‐

kerroksisesta liiketilasiivestä jonka päällä sijaitsi autokansi. Tyyliltään rakennus jatkoi muutama vuosi aiemmin 

valmistuneen Kuninkaankatu 22:n modernistista linjaa suoralinjaisine seinineen ja nauhajulkisivuineen. 1990‐luvulla 

tehdyssä laajennuksessa matala osa korotettiin 2‐kerroksiseksi jolloin myös sen julkisivut uusittiin luoden kontrastia 

vanhan ja uuden osan välille (Arkkitehtitoimisto Casagrande ja Haroma). Vuonna 2012 tehdyn peruskorjauksen 

yhteydessä korkean osan toimistotilat muutettiin asuinkäyttöön (Arkkitehtitoimisto Petteri Neva Oy). Samalla 

julkisivut saivat uuden valkoisen rappauksen ja Kuninkaankadun puoli varustettiin ranskalaisin parvekkein. Sisäpihan 

puolelle ripustettiin niin ikään kevyet teräsrakenteiset parvekkeet. Mainituista kevyehköistä julkisivumuutoksista 

huolimatta voidaan etenkin korkean toimisto‐ ja asuinosan kuuluvan Kuninkaankadun 1960‐luvun modernia 

rakentamiskulttuuria edustavaan kokonaisuuteen.

Historiaa: 

Kauppakadun ja kävelykatuna toimivan Kuninkaankadun kulmassa sijaitseva tontti on kaupunkikuvallisesti keskeisellä 

paikalla. Sitä ympäröivät valtakunnallisestikin merkittävät jugend rakennukset kuten Tirkkosentalo (Lars Sonck, Birger 

Federlay), Ylioppilastalo (Gustav Nyström) sekä Kansallispankintalo (Federlay). Nykyisen rakennuksen paikalta 

purettiin vuonna 1964 tontin kulmassa sijainnut yksikerroksinen puutalo joka tunnettiin mm. Kultaseppä Lindellin ja 

Puupposen talona. Talossa toimi vuosisadan vaihteessa myös Kankuri Oy:n kutomo ja vaatetusliike. Samaan aikaan 

purettiin myös Kuninkaankadun varrella sijainnut 4‐kerroksinen kivitalo. 

 

5.9.2013 

www.eriarc.fi

   II-13-2 Kuninkaankatu 22 / Puutarhakatu 15 Hammarénin talo

Tontti 1576 m2 RO 5200 kem2 josta 1200 kem2 saadaan käyttää 1.krs:n liittyviin maanalaisiin liike- ja työtiloihin. kerrosala 4444 kem2 AP 1ap/as140m2 ja 1ap/lto120m2 (31 ap pihalla) Tehokkuus e=3,3

Rakennuskannankehitys1840 Käsityöläinenvuokralaisenajakauppiasvuokralaisena1865 Tulipalotuhosikaiken1882 Tontillaasuin‐taitehdasrakennuskivestäjakaksiasuin‐taitehdasrakennustapuustasekä

ulkohuonerakennuspuusta1892 PerustettuTampereenVähittäismyyntijaAnniskeluOsakeyhtiö1879‐1891 Kirjasto,olikauppaneuvosHammarénintalonyhdessähuoneessa1905 Liljeroosinjalkine‐,sekatavara‐,siirtomaatavarakappajapuusepänliike1936 Ruokatavara‐,siirtomaatavara‐jatekstiilikauppasekäkampaamo1961‐62 Rakennettu,ArkkitehtuurinsuunnitellutOlejaBertelGripenberg1989 1.‐2.kerroksinenosajaautokansiPuutarhakadunpuolelleArviointi: 

Nykyisen vuonna 1962 valmistuneen liike‐, toimisto‐, ja asuinrakennuksen suunnitelmista vastasi Bertel Gripenberg 

(Ole ja Bertel Gripenberg Arkkitehdit). 60‐luvun selkeälinjaisen modernistiseen rakennuskokonaisuuteen kuului 

Kuninkaantien puoleinen 6‐kerroksinen asuin‐, toimisto‐ ja liikerakennus sekä Puutarhakadun puoleinen 1,5‐

kerroksinen erillinen liiketilasiipi. Rakennukseen tehtiin mittava laajennus vuonna 1989 koko tontin kattavalla kellari‐ 

ja maantasokerroksella (Arkkitehtitoimisto Casagrande ja Haroma). Samalla asuinrakennuksen kaikki julkisivut uusittiin 

korvaten alkuperäinen minerit‐levytys keltaisella lämpörappauksella ja mustalla julkisivulasituksella (ikkunanauhojen 

umpiosat). Myös koko tontin 1.‐2. kerroksien liiketilojen ilmettä pyrittiin yhtenäistämään harmaalla graniitilla 

päällystetyin ikkunakehyksin ja pilarein. Vaikka rakennuksen alkuperäinen ilme pintamateriaaleineen on muuttunut 

melko perusteellisesti, katsotaan sen kuitenkin yhdessä Kuninkaankatu 24:n ja Suomalaisen Klubin talon kanssa olevan 

osa Kuninkaankadun 1960‐luvun modernia rakentamiskulttuuria edustavaa kokonaisuutta. 

 

Historiaa: 

Ennen nykyistä 6‐kerroksista kivirakennusta on Kuninkaankadun puolella sijainnut lähinnä 1‐kerroksisia kauppiastaloja 

(mm. Liljeroosin sekatavarakauppa). Kauppaneuvos Hammarenin mukaan nimetyssä talossa sijaitsi mm. vuosina 1879‐ 

91 yleinen kirjasto. Tontin Puutarhakadun puoleiselta sivulta purettiin myös 2‐kerroksinen kivirakennus jossa toimi 

mm. Tampereen Sateensuoja‐ ja keppitehdas.  Tontin asemakaavaa muutettiin 1950‐luvun lopussa niin että sekä 

Puutarhakatua että Kuninkaankatua levennettiin tonttirajoja siirtämällä. Puutarhakadun ja Kauppakadun välinen 

osuus Kuninkaankadusta muutettiin kävelykaduksi vuonna 1986. 

 

 

viitteet 

 

5.9.2013 

www.eriarc.fi

II-13-3 Puutarhakatu 17 Tampereen Vapaakirkko

Tontti 1976 m2 RO ? Kerrosala 3233 kem2 (Kirkkorakennus, seurakuntatilat ja 2-kerroksinen liiketila) AP 11 AP pihalla Tehokkuus e= 1,63

Rakennuskannankehitys1819 TontillerakennettiinLundahlinpaviljonki1840 Kauppiasvuokralaisena1865 Tulipalotuhosikaiken1882 Tontillaasuin‐taitehdasrakennuskivestäjaulkohuonerakennuspuusta1884 KauppiasHildéninsuolamakasiiniinkunnostettiinrukoushuone1918 Punaistenvankileirinä1939 LundahlinpaviljonkisiirrettiinNokialleViikinkartanoon1954 Hildéninrukoushuonepurettiinjauusikirkkorakennusrakennettiin 

Arviointi: Vuonna 1954 valmistuneen Tampereen vapaakirkon on suunnitellut Bertel Strömmer. Vuosina 1918‐53 Tampereen 

kaupunginarkkitehtina toiminut Strömmer on yksi kaupungin historiallisesti kuuluisimmista arkkitehdeista. Tyyliltään 

funktionalistiseen rakennuskokonaisuuteen kuuluu itse kirkkorakennus seurakuntatiloineen sekä 2‐kerroksinen 

seurakuntasali ja liiketilasiipi. Kirkkorakennuksessa funktionalistisen pelkistettyä muotokieltä on ”rikastettu” 

historioivilla lainauksilla kuten kirkkosalin pääsisäänkäynnin suippokaarella sekä uusklassistisilla sivuikkunoilla. 

Paikallishistoriallisesti merkittävän arkkitehdin (Strömmer) lisäksi on rakennus niin ikään myös kulttuurihistoriallisesti 

(vapaakirkon historia) kuin tyylihistoriallisestikin (funktionalismi) arvokas.

Historiaa: Vapaakirkon tontti kuului aikanaan Tampereen huomattavimman merkkimiehen, kauppaneuvos Gustaf Lundahlin 

puutarhaan. Kauppakatu 10:ssä sijainneen päärakennuksen pihamaan osana toimineella tontilla sijaitsi Lundahlin 

vuonna 1819 rakennuttama pieni huvimaja eli ns. Lundahlin paviljonki. Itse C.J. Engelin piirtämän paviljongin penkeillä 

on istunut mm. Keisari Aleksanteri I kuin myös kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg. Paviljonki siirrettiin 

Viikin kartanoon Nokialle vuonna 1939. 

Tampereen vapaakirkon omistukseen tontti siirtyi lahjoituksena kauppias C.J. Hilden:iltä. Vapaakirkollista toimintaa 

Tampereella ylläpitänyt Hilden rakennutti tontille myös ensimmäisen rukoushuoneen (v.1888). 

Tontilla on myös sotahistoriallista merkitystä sillä siinä sijainneeseen taloon on vuonna 1918 väliaikaisesti sijoitettu 

punavankeja. 

   

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Vapaakirkon_historia 

 

5.9.2013 

www.eriarc.fi

II-13-4 Näsilinnankatu 21 Asunto Oy Näsilinnankatu 21

Tontti 1 623m2 RO 4990 kem2 (laskettu pohjista) Kerrosala x kem2 AP 43 AP Tehokkuus e=3,3 (toteutunut)?

Rakennuskannankehitys1865 Tulipalotuhosikaiken1882 Tontillakolmeasuin‐taitehdasrakennustapuustajaulkohuonerakennuspuusta1900 Sähkö‐,soitin‐taikirjakauppa1905 Talonomistaja,sekatavarakauppasekäkirja‐japaperikauppalisäksikirjapaino1936 Kirjapaino1964 RakennettuArviointi: 

Tontilla sijaitseva arkkitehti Pentti Turusen vuonna 1964 suunnittelema asuin‐ ja liiketalo on tyyppiesimerkki 60‐luvun 

modernistisesta kerrostalorakentamisesta.  Rakennus koostuu 6‐kerroksisesta asuin‐ ja liikeosasta johon liittyvät 2‐ja 

3‐kerroksiset liike‐, pientehdas‐ ja toimistosiivet. Korkean osan julkisivut on aukotettu nauhaikkunoin ja pitkillä sivuilla 

sijaitsevat ajalle tyypilliset pienet ulokeparvekkeet. Rakennus on pääosin säilynyt alkuperäisessä asussaan joskin 

joidenkin vuokrattavien liike‐ ja toimistotilojen mainosteippaukset voitaisiin hoitaa hieman hienovaraisemmin. 

Historiaa:   

Tontin koko rakennuskanta tuhoutui Tampereen palossa vuonna 1865. Tontilla on ennen nykyistä kivistä asuintaloa 

sijainnut matalia puurakenteisia asuin‐, ja tehdasrakennuksia, sekatavarakauppa, sähkö‐, soitin‐, ja kirjakauppa sekä 

lisäksi kirjapaino. Nykyisen asuintalon rakentamisen yhteydessä sekä Puutarhakatua että Näsilinnankatua levennettiin 

siirtämällä tonttirajaa sisäänpäin. 

    

 

        

  

 

5.9.2013 

www.eriarc.fi

   

II-13-29 Kauppakatu 10 Ylioppilastalo

Tontti 2129 m2 RO 2268 (laskettu pohjasta) 2700? kem2 135% (tieto löytyy lähettäjän lähdemateriaalista) kerrosala mak820? kem2 AP 1ap/300m2 n.40kpl Tehokkuus e= 1,2 ?

Rakennuskannankehitys1809 GustafLundahlperiisältäänKauppakatu10tontin1840 Kauppiasomallatontillajakirvesmiesvuokralaisena1861‐1901 SuomenPankinhaarakonttori1865 Tulipalohalkovajassajatuhosikokokortteli13.1882 Tontillaisoasuin‐taitehdasrakennuskivestäjaulkohuonerakennuspuusta1898 (arkistonkuva)Tontillekuvatpuisestaparitalorakennuksesta,(purettujoskuspois)1892‐1994 Puhelinkeskus1900 Vaatetusliikejapankki1902 ValmistuiGustafNyströminpiirtämäliiketaloSuomenYhdyspankille1905 Pankinlisäksikello‐jakultasepänliikesekätekstiilikauppajaräätäli1967 Ylioppilaskuntienyhteinentalo1968 Ylioppilaskunnanravintolaalakertaan1978 Aleksinravintolat1991 Ylioppilaskunnanravintola 

Arviointi: 

Vuonna 1901 rakennetun Pohjoismaiden Yhdyspankin pankkitalon suunnitteli Gustav Nyström, yksi maamme 

viimeisimmistä uusrenessanssin edustajista. Wienissä opiskelleelle Nyströmille oli ominaista Itävallasta saadut 

wieniläisvaikutteet, jotka näkyvät selvästi mm. rakennuksen kaariholveissa. Rakennus toimi pankkina sotiin saakka 

minkä jälkeen siihen muutti kaupungin virastoja ja varastoja. Ylioppilaskunnan käyttöön rakennus luovutettiin vuonna 

1967 jonka jälkeen siihen on tehty ravintolatoimintaan liittyviä sisäisiä muutoksia. Julkisivut ovat säilyneet kutakuinkin 

alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta uutta kellarin sisäänkäyntiporrasta Kauppakadun puolella. Vuonna 1902 

rakennettiin tontin koilliskulmaan niin ikään Nyströmin piirtämä yksikerroksinen piharakennus asuin‐ ja 

varastokäyttöön. Piharakennus muutettiin vuonna 1972 päärakennuksen ravintolahenkilökunnan sosiaalitiloiksi. 

Vaikka päärakennuksessa on tehty huomattavia muutos‐ ja nykyaikaistamistöitä on alkuperäistä kattoa ja 

mosaiikkilattiaa säilytetty esim. ravintola Tiiliholvin eteisessä (entinen pankin kassaholvi). 

Historiaa:   

Tontilla sijaitsi koko 1800‐luvun alkupuoliskon Lundahlin suvun omistama kaupungin mahtavin kauppatalo. Kaupungin 

merkittävimpiin kauppiaisiin kuulunut kauppaneuvos Gustaf Lundahl peri tontilla olleen liikkeen ja asuintalon isältään 

Birger Lundahlilta 1809 ja toiminta oli laajimmillaan 1830‐luvulla. Kappaleen parasta kaupunkia tuhonnut Tampereen 

palo (1865) alkoi tontilla sijainneen kauppias C.J. Hildénin halkovajasta. 

 

 

viitteet 

5.9.2013 

www.eriarc.fi

 2-13-30 Kauppakatu 12 / (Näsilinnankatu 23) Ainanlinna

Tontti 2075 m2 RO 7116 kem2 (laskettu pohjista) Kerrosala kem2 AP 48 ? kellari ja pihalla 10 ? Tehokkuus e= 3,4 ? (7116,4 m2)

Rakennuskannan kehitys 

1865  Tulipalo tuhosi kaiken 

1882  Tontilla kaksi asuinrakennusta (2krs kivinen ja 1krs puinen) sekä ulkohuonerakennus puusta  

1888‐1889  Asuintalo (arkiston kuvat) 

1891  Kulmatalon julkisivukuvat (arkiston kuvat) 

1893   Perustettiin liikeyhtiö Haglund & Brakel, lisäksi talosta julkisivukuva (arkiston kuva) 

1900  Emil Lyytikäisen kirjakauppa omistaa talon , Birger Federleyn piirtämä talo  

1905  Kirja‐, paperi‐ ja jalkinekauppa sekä räätäli lisäksi kirjapaino ja kuljetusliike 

1915  Asuintalo (arkiston julkisivukuvat) 

1906‐1957  Blomin talo, A. Krookin piirtämä pieni jugend talo 

1936  Asuintalo (arkiston kuvat) tontilla myös tekstiilikauppa ja kuljetusliike sekä kirjapaino 

1940  Kirjapaino (arkiston kuvat) 

1952  Asunto Oy Ainanlinna    

 

Arviointi: 

Rakennushallituksen pääjohtaja Erkki Huttusen (1901‐56) suunnittelema 1952 valmistunut Ainanlinna on 50‐luvun 

funkkistyylin valioyksilö. Huomattavan määrän julkisia rakennuksia ympäri maata suunnitellut Huttunen tunnetaan 

ehkä parhaiten SOK:n funktionalistisista konttori‐, teollisuus‐, ja varastorakennuksista. Rakennus on säilynyt isommilta 

muutoksilta ja siihen tehtiin julkisivukorjaus vuonna 1998. Ylvästä 7/8 kerroksista kivitaloa pidetään yhtenä kaupungin 

arvostetuimmista kiinteistöistä niin tyylihistoriallisesti kuin myös asuintalona kenties vähemmän tyypillisenä 

esimerkkinä suomalaisen funktionalismin eturiviin kuuluneen Huttusen myöhäisistä töistä. 

Historiaa: 

Tontin rakennuskanta tuhoutui täysin vuonna 1865 riehuneessa Tampereen palossa. 1800‐luvun viimeisinä 

vuosikymmeninä tontilla sijaitsi kaksi asuintaloa (2‐kerroksinen uusklassistinen kivitalo ja kulmassa yksikerroksinen 

puurakenteinen nk. Langin talo jossa oli pohjoissiivessä kivinen päätyasunto) sekä puinen varastorakennus. Mainitussa 

Langin puutalossa toimi vuosina 1898‐1919 Tampereen suurin ja edustavin Emil Lyytikäisen kirjakauppa. 

Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva Ainanlinna kuuluu miljööseen jossa on kokoelma edustavia 1900‐luvun 

alkupuoliskolla rakennettuja taloja: Tuulensuu (1928), Tuotannontalo, Säästöpankin talo (1903), Valioasun talo (1929), 

sekä Kymmenen miehen talo (1908). Kaikki edellä mainitut rakennukset on Tampereen kantakaupungin 

rakennuskulttuuri 1998 kirjassa osoitettu suojeltaviksi kohteiksi.