padlet.com/juhapajari/l84wjimrusk5

TerOpe: Opettaminen ja ohjaaminenJUHA PAJARI 12.11.2018 12.54

Digipedagogiikan perusteet, jonka tekijä on Osaavat opettajatyhdessä! (TerOpe) -hanke, on lisensoitu Creative CommonsNimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. 

TerOpe - Osaavat opettajat yhdessä! -hanke 2019: Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

OHJAUS

OPETUKSEN RIKASTUTTAMINEN

OPETTAMINEN

VERKKO-OPETUKSEN LAADUN ARVIOINTI

OPETUKSEN SIIRTÄMINEN VERKKOON

Opetuksen siirtäminen verkkoonLue lisää linjakkaasta opetuksesta verkko-oppimisympäristössäoheisesta teoksesta (Löfström ym. 2010)

hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdfPDF-asiakirja

WWW.HELSINKI.FI

Verkko-opetuksen laadun arviointiTutustu teokseen:Levänen K. Tervonen S. Suhonen M & Stigell L. 2006. Verkko-opintojen mitoituksen arviointi. 

Lev_nen_K__ym__2006.pdfPDF-asiakirja

PADLET DRIVE

Opetuksen rikastuttaminenInteraktiivisuus

Thinglink

Sovellus, jossa taustakuvaan voidaan lisätä linkkejä, esimerkiksikuvia, tekstiä, ääntä, videoita ja linkkejä. Taustakuvana voi toimia

myös 360o -kuvat. Näin pystyy rakentamaan interaktiivisiaoppimisympäristöjä esimerkiksi virtuaaliseen laboratorioon.Virtuaalilaseja hyödyntämällä voidaan edelleen luodamonipuolisempia ympäristöjä. Peruskäyttö on ilmaista.

Esimerkki Thinglink-verkkosivustolla Paul Driverin tekemästä"Ambulance as a work environment" 360° -kuvasta. Katsoseuraavasta linkistä oheinen esimerkki ja mieti sen jälkeen, mitenvoisit itse opetuksessa hyödyntää vastaavaa esimerkiksileikkaussalissa, kotihoidon käyntinä tai työterveyshuollontyöpaikkakäyntinä kuvattuna. 

https://www.thinglink.com/mediacard/982728945906483201

Kotisivu: Thinglink.com

OhjausFlippausTutustu UEF:n verkkosivuilta Flipped Learning sivustoon ja�ippausmanuaaliin.

Flippaus | UEFSiirry sisältöön Flipped Classroom elikäänteisopetus ja tuttavallisemminflippaus on opetusmenetelmä, jokaUEF:ssa on muodostunut jo käsitteeksi.Opetusta on virallisesti käännettyvuodesta 2015, mutta flippariopettajia on ollut jo aiemmin.Kärkihahmona on toiminut yliopistonlehtori Markku Saarelainen, jonkaopintojakso tuotti opiskelijoille suuria haasteita. Tällä hetkellä meilläon noin sata flippaavaa opettajaa kaikissa neljässä tiedekunnassa.

UEF

OhjausTutustu verkossa ohjaamiseen oheisesta teoksesta:Guttorm T. Hakkarainen T. Kolehmainen A. Mäenpää K. Peltola S.& Ylönen H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekätieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki. Oulunammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38.

Guttorm_ym_verkko_ohjaaja.pdfPDF-asiakirja

PADLET DRIVE

OhjausDigitaalisuuden ja erilaisten oppimisympäristöjen kehittyessäaikaisemman opettajajohtoisen luokkahuoneopetuksen nähdäänmuuttuvan yhä enemmän opiskelijakeskeisemmäksi kohtiyhteistoiminnallista oppimista. Tällöin myös opettajan roolimuuttuu enemmän ohjaavaksi ja opettajan tuen tarjoaminenopiskelijoiden oppimisen mahdollistamiseksi lisääntyy. Osaltaandigitalisoituminen myötävaikuttaa tähän kehitykseen, mutta semyös tarjoaa teknologisia välineitä ja resurssejaopiskelijakeskeisen tai opiskelijalähtöisen opetuksenjärjestämiseen. (UEF 2018.)

Ohjaus kuuluu keskeisenä osana opettajan työhön siinä missäopettaminenkin. Digitalisaatio vaikuttaa myös ohjauksenmonipuolistumiseen. Hyvä ohjaus ja opetus ovat samankaltaisiakuin ennenkin, nykyisin vain yhä enemmän ne tapahtuvatdigitaalisesti verkossa. Ohjauksen siirtyminen verkkoonmahdollistaa opiskelijan näkökulmasta sujuvampaa jajoustavampaa opiskelua ajasta ja paikasta riippumatta. Verkossatapahtuva ohjaus tarjoaa erilaisille opiskelijoille eri tapoja oppia jasuorittaa opintoja. Verkossa tapahtuva ohjaus mahdollistaa uusiaerilaisia vuorovaikutuksen keinoja. Opettajalle verkossatapahtuva ohjaus tarjoaa uusia menetelmiä luovaan, joustavaan jaopiskelijalähtöiseen työskentelyyn. Esimerkiksi Flippedclassroom, käänteinen opetus, on yksi keino kääntää normaalialuokkahuoneopetusta opiskelijakeskeiseen opetukseen. Samallamahdollistuu verkossa tapahtuva ohjaus. (Nenonen 2017, UEF2018.)

Digiosaava opettaja osaa käyttää digitaalista teknologiaaohjauksen ja vuorovaikutuksen rikastuttamiseksi opetettavienkesken niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti. Ohjaus voi tapahtuaoppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Koska digitaalistenmenetelmien käytön etuna nähdään aikaan ja paikkaansitouttamattomuus, voidaan opintojen ja opiskelijan suhteentoteuttaa ajallisesti oikean aikaista ohjausta. Digiosaava opettajapystyy käyttämään digitaalisia menetelmiä vuorovaikutuksessaesimerkiksi opiskelijoiden kysymyksiin vastaamisessa jayhteistoiminnallisuuden tukemisessa. Opettaja osaa tunnistaa

digitaalisessa oppimisympäristössä opiskelijoiden tarpeita,opintojen etenemistä ja käyttäytymistä ja näin kohdentaaohjausta tarpeen mukaan. Samalla opettaja tukee oppijakeskeistäitsesäätöistä oppimista. Digiosaava opettaja osaa kehittää uusialähestymistapoja opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseendigitaalisia menetelmiä käyttäen. (Redecker 2017.)

LÄHTEET:Basitere M. & Ivala N. 2017. An evaluation of the effectiveness ofthe use of multimedia and Wiley plus web-based homeworksystem in enhancing learning in the chemical engineeringextended curriculum program Physics course. The ElectronicJournal of E-learning  15(2), 156-173.

Chang L.-C. Guo J. & Lin H.-H. 2017. Cultural competenceeducation for health professionals from pre-graduation tolicensure delivered using Facebook: Twelve-month follow-up ona randomized control trial. Nurse Education Today 59, 94-100.

Fattah S. 2015. The effectiveness of using WhatsApp messengeras one of mobile learning techniques to develop students'writing skills. Journal of Education and Practice 32(6), 115-127. 

Guttorm T. Hakkarainen T. Kolehmainen A. Mäenpää K. Peltola S.& Ylönen H. (toim.) 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekätieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki. Oulunammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. 

Hellströn M. 2008. Sata sanaa opetuksesta: keskeistenkäsitteiden käsikirja. PS-kustannus, Jyväskylä.

Kullaslahti J. 2011. Ammattikorkeakoulun verkko-opettajankompetenssi ja kehittyminen. Väitöskirja. Kasvatustieteidenyksikkö. Tampereen yliopisto.  Pereira F. Caetano J. Frota N. & Silva M. 2016. Use of digitalapplications in the medicament calculation education fornursing. Research Education Nursing. 34(2), 297-304.

Lee N.-J. Chae S.-M. Kim H. Lee J.-H. Min H. & Park D.-E. 2016.Mobile-based video learning outcomes in clinical nursing skilleducation: a randomized controlled trial. Computers,Informatics, Nursing 34(1), 8-16.

Liu M. McKelroy E. Corliss S. & Carrigan J. 2017. Investigating theeffect of an adaptive learning intervention on students’ learning.Educational Technology Research and Development 65(6), 1605–1625.

Löfström E. Kanerva K, Tuuttila L. Lehtinen A. & Nevgi A. 2010.Laadukkaasti verkossa. Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Raportit ja selvitykset. Helsingin yliopiston hallinnonjulkaisuja 71. Helsingin yliopisto. Yliopistopaino, Helsinki.

Mäkelä L. 2010. Verkkokurssi opetuksen ja oppimisenkompleksisena toimitilana. Väitöskirja. Kasvatustieteidentiedekunta. Tampereen yliopisto. 

Nenonen M. 2017. Digitalisaatio uudistaa oppimista. Vasu.Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu.https://www.karelia.�/vasu/2017/06/09/digitalisaatio-uudistaa-oppimista/

Oulun yliopisto. Opettajan opas. Opetuksen kehittämisyksikkö.Julkaisut ja materiaalit. Verkkomateriaaleja ja -artikkeleita. 

Redecker C.  2017. European Framework for the DigitalCompetence of Educators: DigCompEdu. Punie Y. (ed.). EUR28775 EN. Publications Of�ce of the European Union,Luxembourg, 2017 doi:10.2760/159770

Rojjanasrirat W. & Rice M. 2017. Evidence-based practiceknowledge, attitudes, and practice of online graduate nursingstudents. Nurse Education Today 53, 48-53.

Sariola J. & Evälä A. 2005.  Verkko-opetuksen laatu yliopisto-opetuksessa. Verkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelu-hankkeen raportti I. Yliopistopaino. Helsinki.

Steinke E. Barnason S. Mosack V. & Hill T. 2016. Baccalaureatenursing students’ application of social-cognitive sexualcounseling for cardiovascular patients: A web-based educationalintervention. Nurse Education Today 44, 43-50.

UEF. 2018. Flippausmanuaali. Flipped Learning –hanke.Koulutusmateriaali. Itä-Suomen yliopisto. Luettu 16.11.2018.http://www.uef.�/�/web/�ippaus/�ippausmanuaali

Virtanen M. Kääriäinen M. Liikanen E. & Haavisto E. 2017. Thecomparison of students’ satisfaction between ubiquitous andweb-based learning environments. Education and InformationTechnologies 22(5), 2565–2581.

Opetuksen rikastuttaminenInteraktiivisuus

H5P

H5P on työkalu (HTML5 Package), jolla voidaan tehdä erilaisiainteraktiivisia esityksiä tai tehtäviä. H5P -sisältöjä voi luodailmaiseksi verkkosivustolla ja lisäksi H5P on saatavissa Moodle- jaWordPress-ympäristöihin. H5P:lla voit esimerkiksi liittää kuviinlinkkejä, monivalintatehtäviä, videoita jne. Myös videoihin voitlisätä esimerkiksi kommentteja tai tehtäviä. Voi tehdä myöspelejä, esimerkiksi sananraahaus- tai aukkotehtäviä sekämuistipelejä.

Hyviä ohjeita ja esimerkkejä löytyy H5P.org –sivustolta

Katso myös Moodle Docs Suomi –sivuston ohjeet H5P työkalunkäytöstä https://docs.moodle.org/3x/�/H5P

Opetuksen rikastuttaminenViestiseinä –palveluita voi käyttää myös opetuksenrikastuttamiseksi.

AnswerGarden –ohjelmassa osallistujat lähettävät viestejä ja nenäkyvät yhdellä taululla sekaisin. Ei vaadi rekisteröitymistä ja onilmainen. Tätä voi käyttää esimerkiksi lyhyiden vastaustenkoontipaikkana tai palautteen keräämiseen. Osallistujat näkevätviestit oman laitteen näytöltä, tai ne voidaan näyttäävalkotaululla. Sallii vain 40 merkin vastaukset.

Kotisivu: https://answergarden.ch/

 Viestiseinä –palvelu. Maksullinen. Useampia ominaisuuksia,kuten viestien lähettäminen ja reaaliaikainen äänestäminen. Voikäyttää esimerkiksi keskustelualueena, jossa viestit tulevataikajärjestykseen uusin ensimmäisenä. Reaaliaikaista äänestystävoi käyttää mielipiteiden tai palautteen keräämiseen tai vaikkatietovisana luento-opetuksen välissä.

Kotisivu: https://viestiseina.�/www/

Lue kokemuksia viestiseinän käytöstä opetuksessa. LinkkiLundström & Kostiainen 2016. Kuinka paljon muumimammapainaa? Viestiseinä osana yliopistojen luento-opetusta.Yliopistopedagogiikka. 23(1), 26–29. https://yliopistopedagogiikka.�les.wordpress.com/2016/04/lundstrc3b6m-kostiainen.pdf

Opetuksen rikastuttaminenKyselyillä ja pienillä kilpailuilla voi lisätä opetuksen mielenkiintoaja rikastuttaa opetusta. Kyselyjä voi luoda eri sovelluksilla, joistaosan voi liittää myös oppimisympäristöön. Moodlessa tentti-työkalulla  voidaan testata osaamista ja toisaalta työkalunmahdollistavan ohjaavan ja opettavan palauteen myötä lisätäasioiden oppimista. 20 parhaan opetukseen soveltuvan palvelunkäyttöön äänestettiin kansainvälisesti Poll Everywhere –sovellus(Top Tools for Learning 2018). Tällä voidaan luoda kyselyitäkäytettäväksi omalla puhelimella, tabletilla tai tietokoneella jakysymysten jälkeen voi nähdä pisteet ja pisteiden mukaisensijoituksen suhteessa muihin kyselyyn vastaajiin. Katso esittelyseuraavasta YouTube –videosta (00:41 min). 

https://www.youtube.com/watch?v=J7DHY6kxg5I

Tutustu lisää Poll Everywhere –sovelluksen kotisivuiltahttps://www.polleverywhere.com/

Kahoot -sovellusta voi hyödyntää opetuksen rikastuttamisessa jaopiskelijoiden aktivoinnissa. Esimerkiksi kesken luentojen, voitpitää leikkimielisen kyselyn asioista, joita aikaisemmin käsittelit.Opiskelijat vastaavat kysymykseen ja näkevät oikeat vastaukset,sekä kenellä on eniten oikeita vastauksia. Osallistuminen peliinon helppoa koodin avulla, eikä tarvita linkin jakamista. Sovelluson ilmainen, kyselyn tekijän tulee rekisteröidä tunnuksetilmaiseksi. Toimii eri laitteilla. Katso ohesta Kahootin Youtube-

video:

https://www.youtube.com/watch?v=PlXpKHH5kh0

Kahoot –verkkosivu https://kahoot.com/welcomeback/

Kahoot –verkkosivu peliin osallistujille  https://kahoot.it/

Opetuksen rikastuttaminenVideoScribe

VideoScribe-palvelulla voit tehdä PowToonin kaltaisiaanimaatiovideoita. Valitse valmiista kuvista, liitä animaatio,tekstiä tai ääntä. Ilmainen 7vrk, jonka jälkeen maksullinen.

Kotisivu: https://www.videoscribe.co/en/

Esimerkki YouTubessa:

VideoScribe in education -- innovate your classroom todaytekijä VideoScribe

YOUTUBE

Opetuksen rikastuttaminen

PowerPoint, Prezi, ym. sovellusten lisänä voi käyttää esitystenrikastuttamiseksi erilaisia animaatioita mahdollistaviasovelluksia. Näitä ovat esimerkiksi PowToon ja VideoScribe:

Opetuksen rikastuttaminenPowToon

Ilmainen kolme päivää, tämän jälkeen maksullinen. Ohjelmassavalmiita videoita, joita voi hyödyntää oman videon pohjana. Ohjeita käyttämiseen löytyy esimerkiksi Youtubesta.

Kotisivu: https://www.powtoon.com/index/

Katso oheisesta linkistä esimerkkejä tehdyistä videoista:

powtoon esimerkki - YouTubeThis ad is based on: The time of day, thewebsite you were viewing or your generallocation (for example country or city).Your current search terms Visit Google'sAd Settings to learn more about how adsare targeted or to opt out of personalized ads.

YOUTUBE

Opetuksen rikastuttaminenOpettamisessa voi käyttää erilaisia sovelluksia. Netistä löytyyrunsaasti mm. lääkelaskuihin liittyviä sovelluksia. Sovelluksetovat pääosin ilmaisia ja lataaminen omalle laitteelle mahdollistaasovelluksen käytön. Pereira ym. (2016) olivat tutkineet CalcMed -sovelluksen käyttöä lääkelaskennan opetuksessa. CalcMed -sovellus lääkelaskennassa todettiin tutkimuksessa toimivaksi.Sovelluksen käyttö lisäsi mielekkyyttä ja tyytyväisyyttäopiskelijoilla oppimista kohtaan. Lisäksi sovelluksen käyttäminensäästi aikaa lääkelaskuista suoriutumiseen. Toki, kutentutkimuksessakin tuotiin ilmi, on vaikea arvioida, kuinka paljonsovelluksen käytön opetteluun opiskelijat ja opettaja käyttivätaikaa. CalMed -sovellus oli kuitenkin toimiva ratkaisu opetuksenrikastuttamiseksi ja uusien menetelmien tarjoamiseksi. (Pereiraym. 2016.)

Kokeile itse: Etsi ja selaile sovelluksia sovelluskaupoissaGoogle Play App StoreMicrosoft Store

Opetuksen rikastuttaminenOpetusta voi tehostaa ja rikastuttaa valitsemalla käyttöönsaatavilla olevia digitaalisia välineitä. Fattah (2015) käyttienglannin kielen opetukseen WhatsApp -sovellusta. Osallistujattyöskentelivät WhatsAppin avulla eri vaiheissa annettujentehtävien mukaisesti, tehden myös ryhmätyöskentelyä.Tutkimuksessa todettiin opiskelijoiden kokevan tällaisenopettamisen tavan mielenkiintoiseksi ja motivoivaksi. Myösoppimistulokset kontrolliryhmään verrattuna olivat parempia.Fattah toi esille myös, että digitaalisuuden yleistyessä englanninkielen taitoa tarvitaan jatkossa, sillä se on valtakielidigimaailmassa. (Fattah 2015.) Facebook oppimisympäristönäkoettiin myös motivoivaksi ja yhdeksi opetusta rikastuttavaksimenetelmäksi (Basitere & Ivala 2017, Chang ym. 2017).

Leen ja muiden (2016) tutkimuksessa videoesityksiin perustuvakliinisten taitojen (virtsatiekatetrointi) opettaminen todetiintoimivaksi menetelmäksi. Osallistujat saivat videon ladattuaomaan puhelimeensa viikon ajaksi ja pystyivät katsomaan sitämissä ja milloin vain usemman kerran. Lisäksi he osallisuivatkontrolliryhmän kanssa katetroinnin harjoitteluunharjoitteluluokassa. Osallistujat, jotka olivat saaneet videonkatsottavaksi, olivat selkeästi motivoituneempia, sekätyytyväisempiä opetukseen. He myös osoittivat parempaa

itseluottamusta katetrointitoimenpidettä kohtaan kuinkontrolliryhmä. Varsinaisia kädentaitoja videon katsomisen eikuitenkaan todettu yhden viikon aikana parantaneen. Tokikädentaitojen harjoittelu vaatisi pidempää käytännönharjoittelua. Osallistujat toivat esille, että olivat kokeneetmobiilialustaisen oppimisen edistäneen heidän opiskeluaan jatoivoivat sitä myös tulevaisuudessa. Kehitysideoiksi mainittiinteknisen tuen saatavuus, videoiden katsominen suoratoistonailman lataamista omalle puhelimelle ja videoiden katsominenmahdollisesti ilman ääntä. (Lee ym. 2016.) Myös Steinken ym.(2016) tutkimuksessa videot verkko-oppimisympäristössäyhdessä kirjallisen materiaalin kanssa koettiin toimiviksimenetelmiksi opettaa potilaan ohjaamista opiskelijoille(seksuaalineuvontaa sydänsairaalle). Sensitiivisen aiheenopettamiseen ajasta ja paikasta riippumaton opetusmenetelmäosoittautui hyväksi. Taustoiltaan erilaiset opiskelijat tuleekuitenkin huomioida. (Steinke ym. 2016.)

Virtasen ja muiden (2017) tutkimuksessa todettiin digitaalistenverkko-oppimisympäristöjen olevan jo nykypäivää ja uusiksioppimisen tavoiksi he mainitsivat esimerkiksi teknologia-avusteisen läsnäolevan oppimisympäristön. Tämä voidaan

toteuttaa missä ja milloin vain, esimerkiksi 360o -kuvien ja siihenliittyvien interaktioiden avulla. Osallistujat kokivat tässä uudessaoppimisympäristössä hyväksi uudet ja erilaiset pedagogiset jateknologiset ratkaisut. Kuitenkin perinteinen verkko-oppimisympäristö koettiin miellyttävämmäksi. Tämätodennäköisesti johtui uuden ympäristön asettamista haasteista.Opiskelijat joutuivat käyttämään aikaa uuden teknologian käytönopettelemiseen ja tähän olisi kaivattu tukea ja ohjausta. Tällaistenuusien digitaalisten oppimisympäristöjen kehittely on vielävaiheessa, mutta ne ovat tulevaisuutta. Niitä voidaan käyttää

erilaisten asioiden opettamiseen. Esimerkiksi 360o –kuviavoidaan ottaa erilaisista terveysalan konteksteista ja näihin voiupottaa tehtäviä ja tietoa eri muodoissa. Myös erilaisiasensoreita voidaan käyttää. (Virtanen ym. 2017.)

Verkko-opetuksen laadun arviointieAMK-hankkeessa tuotettu verkkototeutusten arviointityökalu:

Verkkototeutusten arviointityökaluVerkkototeutusten itsearviointiintarkoitettu lomake koostuu 11 teemasta,joiden kysymykset ovat muotoiltu jototeutuneen verkko-opintojaksonarviointiin sopiviksi. Lomaketta voikuitenkin hyödyntää myös suunnitteluvaiheessa olevanverkkototeutuksen kehittämiseen. Täyttämällä huolellisesti lomakkeenkaikki osiot saat lopuksi palautteen opintojaksostasi. Halutessasi saattuloksen myös sähköpostiisi. Voit myös ladata laatukriteerienarviointityökalut itsellesi erillisinä, sähköisesti täytettävinä PDF-lomakkeena.

JAMK

Verkko-opetuksen laadun arviointi

Pohdintoja verkko-opetuksen laadusta voi lukea lisäksi vielätästä:

Sariola J. & Evälä A. 2005.  Verkko-opetuksen laatu yliopisto-opetuksessa. Verkko-opetuksen laadunhallinta ja laatupalvelu-hankkeen raportti I. Yliopistopaino. Helsinki. 

Vopla_esiselvitys.pdfPDF-asiakirja

WWW.OPPI.UEF.FI

Verkko-opetuksen laadun arviointiEdu.� -sivustolta pääsy myös "Laatua "E-oppimateriaaleihin" -julkaisuun:

Ilomäki L. (toim.). 2012. Laatua E-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja oppimisessa. Opetushallitus.Oppaat ja käsikirjat. 2012:5. Juvenes Print - Suomenyliopistopaino Oy. Tampere.

pdf -tiedosto

WWW.OPH.FI

Verkko-opetuksen laadun arviointiEdu.� -sivustolta pääsy myös Verkko-oppimateriaalinlaatukriteerit –materiaaliin:

Opetushallitus. Työryhmän raportti 16.12.2005. Edita Prima Oy.Helsinki.

pdf -tiedosto

WWW.OPH.FI

Verkko-opetuksen laadun arviointiVerkko-opettamiseen liittyy vahvasti ajatus verkko-opetusmateriaalin laadusta. Millaista on hyvä e-oppimateriaali?

Verkko-oppimateriaalin laatukriteereiden voi nähdä koostuvanpedagogisesta laadusta, käytettävyydestä, esteettömyydestä jatuotannon laadusta. Verkko-oppimateriaaliin liittyvistäkäsitteistä ja laatukriteereistä voi lukea lisää Edu.� -sivustolta.Alla olevasta linkistä löydät tietoa E-oppimateriaalinlaatukriteereistä ja E-oppimateriaalin määrittelystä:

-tiedosto

WWW.EDU.FI

Opetuksen suunnitteluMukaillen Löfström ym. 2010, Sintonen ym. 2016

Opetuksen siirtäminen verkkoonVerkkokurssin suunnittelemiseen ja rakentamiseen on olemassaerilaisia ohjeita, joihin voi perehtyä verkossa. Vinkkejä voi löytäämyös verkkoyhteisöjen keskusteluista, esimerkiksi Facebook-ryhmien kautta. Verkko-opetuksen lähtökohdat ovat kuitenkinsamat kuin perinteisessä luokkahuoneopetuksessa. Opetus tuleesuunnitella pedagogisia valintoja tehden. Opettaminendigitaalisuutta hyödyntäen on ensisijaisesti pedagogistaosaamista. Tällöin opettajana on kyettävä valitsemaan jahyödyntämään opiskelijoiden oppimista edistäviä digitaalisiamateriaaleja, sovelluksia ja laitteita. Huomioon tulee ottaaosaamistavoitteet, pedagoginen lähestymistapa sekäopiskelijaryhmän osaamistaso ja –tarpeet. Tulee myöshuomioida, kuinka opettaja voi olla verkossa läsnä, seurataopiskelijoiden osallistumista ja oppimista. Verkossa tuleeopettamiseen liittyen pystyä tekemään arviointia, mitenoppistavoitteet on saavutettu. Verkko-ympäristöissäopettamisessa ongelmana voi opettajan näkökulmasta olla myösopiskelijoiden käytöksen tarkkailu, mihin ja miten aikaakäytetään, esimerkiksi työskentely; tehdäänkö tehtävätkopioimalla asioita tai jätetään materiaaleihin tutustumatta.Verkko-opetusta tulee pystyä myös kehittämään ja tätä vartentulee osata suunnitella palautteen saaminen verkko-opetuksenlaadusta. Kaiken kaikkiaan opettamisen tulisi verkossa ollalinjakasta ja opiskelijalle mielekästä. (Sariola & Evälä 2005,Löfström ym. 2010, Rojjanasrirat & Rice 2017.)

Kuten Löfström ja muut (2010) esittävät, syvällinen oppiminenverkko-oppimisympäristössä mahdollistuu linjakkaan opetuksenkautta. Linjakkaan opetuksen suunnittelussa opetuksensuunnittelu tavoitteiden mukaisesti, opetuksen toteuttaminen ja

opetuksen arviointi ovat jatkuvasti kytköksissä toisiinsa.(Löfström ym. 2010)

Opetuksen siirtäminen verkkoonEdellisten lisäksi käy tutustumassa Matleena Laakson SlideShare-diaesitykseen "Verkkokurssin rakentajan kymmenen askelta":

Verkkokurssin rakentajan 10askeltaE-Learning Expert and Trainer Publishedon Diat liittyvät blogijulkaisuun:

http://www.matleenalaakso.fi/2016/10/verkkokurssin-rakentajan-10-askelta.html 1. Matleena Laakso Blogi: www.matleenalaakso.fiTwitter: @matleenalaakso Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaaksoVerkkokurssin rakentajan kymmenen askelta Snellman-kesäyliopisto,DigiOsaava-hanke Webinaari 7.10.2016 Kuva: Robert Remblance,pixabay.com, CC0 2. Kuka olen?

SLIDESHARE

Opetuksen siirtäminen verkkoonHarto Pönkä: "Verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät" -SlideShare 

Verkko-opetuksen suunnittelu jamenetelmätPublished on Koulutus OAMK:inliiketalouden yksikön opettajille23.5.2012 Oulussa, Harto Pönkä /Innowise 1. Verkko-opetuksensuunnittelu ja menetelmät Harto Pönkä, 23.5.2012 2. Jokainenopettaja pohtii kaiken aikaa... Miten ihminen oppii? 3. Näkökulmanaopetuksen kehittäminen 4. Design-tutkimuksen strategia * Design-tutkimuksessa kehitetään jotakin (esim. oppimismallia). * Tutkija luohypoteesit tai design- periaatteet.

SLIDESHARE

Opetuksen siirtäminen verkkoonABC-menetelmä verkkokurssin suunnitteluun! Käy tutustumassatyöpaja-tyyppiseen verkkokurssin suunnitteluun oheiseltasivustolta. Edelleen sivustolta löytyvät julkaisut ja videot, joissamenetelmästä kerrotaan lisää. Pääpointit ABC-menetelmässäovat ryhmässä miettiä kurssin aihe ja innoittava lyhyt kuvaus”twiitti”, suunnitella kuinka paljon mikäkin toiminta vie kurssillaaikaa (tiedon omaksuminen ja hankinta, tutkiva oppiminen,keskustelu, yhteistyö, harjoittelu, tuottaminen), muodostaakurssin rakenne aikataulun tai teemojen mukaan ja valita eritoiminnoissa käytettävät digitaaliset tai perinteiset menetelmät.

ABC LD toolkit 2018Introduction to ABC ABC LD WorkshopLocalisation Running the ABC workshopPart 1 General Introduction to ABC Part2 The ABC LD method ABC LD Table setup ABC FAQ 1 Why was ABC developed?ABC FAQ 2 How was your distinctive ABC format chosen? ABC FAQ 3Why do you emphasise strategic context?

UCL

Opetuksen siirtäminen verkkoonJyväskylän ammattikorkeakoulun "Oppimateriaalit" -sivustoltavoi käydä perehtymässä Linda Saukko-Rautan teokseenverkkopedagogiikasta ja verkko-opintojakson suunnittelusta jarakentamisesta. Linkki JAMK:n oppimateriaalit sivustolle:

Verkkopedagogiikka

JAMK

Opetuksen siirtäminen verkkoonMiten verkossa opettaminen eroaa luokkahuoneopetuksesta?Verkko-opettamisen periaatteet ovat samat kuin perinteisessäluokkahuoneopetuksessa. Perinteisen opetuksen siirtyminenverkkoon aiheuttaa opettajien ja opiskelijoiden näkökulmastatutkimuksen mukaan ajateltua vähemmän muutoksia (Mäkelä2010). Tämän voi nähdä johtuvan siitä, että muutos ontapahtunut ja tapahtuu hitaasti. Käytännössä muutos tapahtuuniin, että uuteen digitaaliseen teknologiaan, menetelmiin jaympäristöihin yhdistetään perinteisen koulutuksen käytäntöjä japerinteitä, sekä jo hankittua digitaalista osaamista. Vaikkaverkko-opetukselle ja digitaalisuudelle luodaankin suuriaodotuksia, hidas muutos verkko-opetukseen siirtymisessämahdollistaa siihen liittyvien toimintojen oppimisen vaiheittain.(Sariola & Evälä 2005, Mäkelä 2010.) 

Verkko-opetukseen voi nähdä kuitenkin kuuluvan erityispiirteitä,joita tulee tunnistaa. Digitaalisuuden soveltaminen opetukseenedellyttää muutoksia totuttuihin käytänteisiin jatoimintatapoihin. Digitaalisuus tuo opetukseen ja opiskeluunuusia ulottuvuuksia tiedon hakuun, analysoimiseen, esittämiseenja hyödyntämiseen. Erilaisia toimintoja ja ilmiöitä voidaan esittäämonipuolisemmin käytäntöä muistuttaen, esimerkiksisimulaatioiden ja erilaisten verkkoympäristöjen avulla. Suurinmuutos opetuksen siirtymisessä verkkoon tapahtuu opettajan jaopiskelijan rooleissa. Opettajan rooli muuttuu enemmänohjaavaksi, opiskelijan rooli enemmän itseohjautuvaksi.Kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen opetuksen siirtyminendigitaaliseksi tuo myös muutoksia ja uusia ulottuvuuksia.Opettaminen verkossa ryhmätyöskentelyä hyödyntäen lisäämahdollisuuksia muun muassa ongelmaperusteiseen oppimiseensiirtymiseen.  (Sariola & Evälä 2005, Virtanen ym. 2017.)

Huomioitavia asioita opetuksen siirtämisessä verkkoympäristöönovat opettajan ja oppilaiden taidot käyttää teknologisia välineitä

※※※※※※

ja näiden välineiden saatavuus. Vaikka verkko-opetus nähdäänajasta ja paikasta riippumattomana, niin myös verkko-opetuksessa tarvitaan aika ja paikka. Mikäli verkkoympäristö onuusi, niin aikaa tulee varata oppimis- ja opiskeluprosessin lisäksiuuden ympäristön ja välineiden opetteluun. Opetuksensiirtyminen verkkoon ei poista myöskään ohjauksen tarvetta, sesaattaa jopa lisätä sitä, mikäli ohjausta tarvitaan siihen, kuinkaverkossa opiskellaan ja miten teknologiaa käytetään. Verkko-opetusta suunniteltaessa tulee huomioida materiaalien laajuusvastaamaan työmäärää, helposti materiaalia tuotetaan jaannetaan tarjolle liikaa. Verkkomaailmassa tämä on linkitysten javerkkokirjastojen ym. lähteiden avulla helppoa. Toisaalta liianniukat ohjatut tietolähteet verkkoympäristössä on mainittuhaittaavan opiskelua. Huomioitavia asioita ovat myös erilaisetvuorovaikutukseen, pedagogisiin ratkaisuihin, arviointiin,opiskelijoiden ominaisuuksiin sekä kulttuurisiin ja etnisiintekijöihin liittyvät kysymykset. (Lofström ym. 2010, Mäkelä 2010,Fattah 2015, Liu ym. 2017, Rojjanasrirat & Rice 2017.)

OpettaminenOpettaminen tarkoittaa sitä työtä, mitä opettaja tekee. Opetuson ylempi käsite, mutta näitä käsitteitä käytetään arkikielessäsamoissa yhteyksissä. (Hellström 2008.) Opettamisen voi nähdäsisältävän monia pedagogisia tekijöitä, kuten oppimisen jaopetuksen peruslähtökohtien ymmärtämisen, monipuolistenerilaisten opetusmenetelmien ja -ympäristöjen hyödyntämisen,opiskelijalähtöisyyden opiskelijan kohtaamisesta opiskelijanaktivointiin, sekä erilaisia organisointi- ja vuorovaikutustaitoja.

Verkko-opettaminen vaatii kaikkea tätä opetusosaamista jalisäksi siinä korostuu suunnitelmallisuus, oppijakeskeisyys, sekämonipuolisuus menetelmällisesti, ohjauksellisesti javuorovaikutuksellisesti. Verkossa opettaminen voi vaatiaopettajalta erilaista läsnäoloa ja sitoutumista, kuin mitäperinteinen luokkahuoneopetus. (Mäkelä 2010, Kullaslahti 2011.) 

Digiosaava opettaja voi käyttää digitaalista teknologiaaopetuksen rikastuttamiseksi ja tehostamiseksi. Käytettävätdigitaaliset menetelmät ja välineet valitaan ja niiden käyttösuunnitellaan aina opetuksen näkökulmastatarkoituksenmukaisesti. Digitaalista teknologiaa hyödyntämällävoidaan implementoida uusia lähestymistapoja jaopetusmenetelmiä käytäntöön. Digiosaava opettaja kykeneekäyttämään erilaista saatavilla olevaa teknologiaa opetuksessaniin luokkahuoneessa kuin verkkoympäristössä. Opettaja osaarakentaa oppitunteja niin, että digitaaliset teknologiat tukevatoppimistavoitteita erilaisilla oppijoilla. Digitaaliset oppitunnittulee osata rakentaa vuorovaikutusta ja erilaisiaopetustapahtumia tukevaksi. Opettajan digitaaliseenopettamisosaamiseen kuuluu osata arvioida kriittisestidigitaalisia ja myös perinteisiä pedagogisia ratkaisuja, kuinkaopetuksessa voi parhaiten tukea oppimistavoitteisiin pääsemistä.Uusien lähestymistapojen ja pedagogisten menetelmienkehittäminen on osa opettamisen kompetenssia. (Redecker2017.)