TERVEYSTALOTänään

Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin

terveyspalveluyritys, joka on rakentunut lukuisten

yrityskauppojen myötä. Neljästä yksityisen

lääkärikeskuksen yhteenliittymästä on reilussa

viidessätoista vuodessa versonut koko maan kattava

terveydenhuoltopalveluja tarjoava konserni, jolla

on merkittävä asema suomalaisen terveyden-

huollon kehittämisessä. Valtakunnallisesti pal-

velevassa Terveystalossa työskentelee yli 6 800

terveydenhuollon ammattilaista. Vuonna 2015

potilaskäyntejä oli yli 4 miljoonaa ja lääkäri-

käyntejä yli 2,5 miljoonaa, mikä on 10 % kaikista

Suomen vuotuisista lääkärikäynneistä.

Kannessa työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäki. Sisäkannessa vastaanottohoitaja Kirsti Nenonen.

Terveystalo tänään 2-5Strategiamme Toimitusjohtajan katsaus Terveydenhuolto murroksessa 6-11 Työkyvyttömyys syö miljardeja Työterveys on tehokas osa terveydenhuoltojärjestelmää Vaikuttavaa hoitoa 12-15Sairauksien ennaltaehkäisy kannattaa Nopeasti hyvään hoitoon

Terveystalo edelläkävijänä 16-19Sähköiset palvelut hoidon tukena Julkisen terveydenhuollon kumppani

Halutuin työntekopaikka 20-21

Sisällys

Toteutus: SEK | Kuvat: Aki Rask | Paino: Forssa Print

4

Vahvimmat asiakassuhteetTarjoamme Suomen monipuolisimmat terveys-

ja hyvinvointipalvelut sekä valtakunnallisesti

kattavimman palveluverkoston. Tuotamme

asiakkaillemme arvoa mm. parantamalla työn

tuottavuutta sekä tarjoamme työkaluja työ-

hyvinvoinnin johtamiseen ja yksilön terveyden

ylläpitämiseen.

Vastuullinen yhteiskunnallinen uudistajaOsallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja haluamme

olla laaja-alaisesti kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa sekä

toimialan avoimuutta ja potilaslähtöisyyttä. Pyrimme edistämään

kansanterveyttä jakamalla ja analysoimalla rekistereissämme olevaa

tietoa yhteiskunnallisesti hyödynnettäväksi.

Mitattua vaikuttavuutta Olemme edelläkävijä hoidon laadun ja

vaikuttavuuden mittaamisessa ja tulosten

julkaisemisessa ja tarjoamme terveyden-

huollon ammattilaisille heidän työtään ohjaavia ja

parantavia työkaluja. Lääketieteellinen laatu ja

hoidon vaikuttavuus ovat kilpailuetuja, joiden

avulla voimme saavuttaa muutkin tavoitteemme.

Paikallisesti laadukkain ja valtakunnallisesti tehokkainMaan laajin toimipaikkaverkosto varmistaa palveluiden hyvän saatavuu-

den. Valtakunnallisuutemme ansiosta meillä on mahdollisuus ulottaa

koko asiantuntijaverkostomme sekä potilaiden että muiden ammatti-

laisten tueksi sekä kehittää digitaalisia palveluita ja kustannustehokkaita

sekä lääketieteellisesti vaikuttavia hoitoprosesseja kaikkialle Suomeen.

TERVEYSTALON STRATEGIA

Laadukkaat ja asiakaslähtöiset

palvelumme edistävät kansalaisten

terveyttä ja samalla koko yhteiskunnan

hyvinvointia. Toimintamme perustuu

kuuteen strategiseen

valintaan

Halutuin työntekopaikka osaajille Tarjoamme terveysalan osaajille parhaat puitteet sekä

mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. Henkilöstön

tyytyväisyys näkyy asiakkaillemme parempana hoitona sekä

palvelukokemuksena.

Ylivertainen palvelukokemusYli 900 000 asiakasta valitsee Terveystalon vuosittain. Potilaan

kuunteleminen ja kohteleminen sekä tarpeiden ymmärtäminen

myös asiakkaan roolissa ovat meille yhtä merkityksellisiä kuin

hoidon korkea lääketieteellinen laatu, sillä asiakaskokemus

rakentuu jokaisessa kohtaamisessa koko hoidon ajan.

4

HYVINVOINNISTA KANNATTAVAA KASVUA

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Suomalainen terveydenhuolto on suuressa murroksessa

niin kansanterveydellisten haasteiden kuin palveluiden

tuottamisen ja rahoituksen osalta. Toimialan merkitys

tulee vain kasvamaan, sillä talouskasvua ei synny ilman

työkykyistä työvoimaa.

Kansantalouden heikoista näkymistä ja työllisyyden

laskusta huolimatta yksityinen terveyspalvelumarkkina

on erittäin dynaaminen – sekä toimialan sisällä että yli

rajojen on tehty paljon yritysostoja. Asemansa vakiinnut-

taneiden yritysten lisäksi alalle on tullut uusia toimijoita.

Vakuutusyhtiöt ovat ottaneet vahvan otteen hoitoket-

juohjauksesta ja ryhtyneet myös itse palvelutuottajiksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen ei saatu

uuden hallituksenkaan myötä riittävää selkeyttä, mihin

kunnat reagoivat avaamalla nopeasti sote-ulkoistuksia.

Terveystalo paransi vuonna 2015 merkittävästi kannatta-

vuuttaan sekä prosentuaalisesti että euroissa mitattuna.

Loimme uusia toimintamalleja, joiden avulla kykenimme

onnistuneesti vastaamaan alan haasteisiin ja tiukentu-

neeseen hintakilpailuun. Bruttomyyntimme kasvoi noin

30 miljoonaa tilanteessa, jossa työllisten määrä laski,

yritykset kilpailuttavat työterveyshuollon palveluita entis-

tä hanakammin, hintakilpailu on kiristynyt ja yksityisten

terveyspalveluiden kulutus on vähentynyt. Kasvua oli

kaikissa asiakassegmenteissä. Markkinaosuuden kasvu

perustui mm. yksityisasiakkaille suunnattujen ja digi-

taalisten palveluiden kehittämiseen sekä hoitoketjuihin.

Lisäksi laajensimme suunterveyden palveluihin, jotka

integroimme ensimmäisenä toimijana osaksi perusterveyden-

huoltoa ja kokonaistarjontaa. Onnistuimme myös

erinomaisesti Rantasalmen sote-palveluiden kokonais-

ulkoistuksessa, joka alkoi vuoden 2015 alusta.

Uskomme vahvasti, että Terveystalon tulevaisuudennäkymät

ovat positiiviset. Avain kansalliseen tuottavuuteen löytyy

julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Terveys talo on

pystynyt lunastamaan roolinsa merkittävänä ja vastuullisena

suomalaisena terveydenhuollon toimijana; tuotamme

työterveyspalveluita lähes neljännekselle työvoimasta

ja vastaamme 10 prosentista Suomen kaikista lääkäri-

käynneistä. Pystymme luomaan taloudellista arvoa sekä

yksittäisille yrityksille että yhteiskunnalle mm. vähentä-

mällä tekemättömästä työstä syntyviä vuosikustannuksia.

Tulevaisuus rakentuu asiakkuuksien, laadun ja hoitoketjujen

ympärille rakennetuille palveluille, joissa teknologia on

merkittävässä roolissa.

Yrjö Närhinen

toimitusjohtaja

5

TERVEYSTALO HALUAA OLLA MUKANA KEHITTÄ-MÄSSÄ LAAJA-ALAISESTI SUOMALAISTA TERVEYDEN-HUOLTOA JA EDISTÄMÄSSÄ SUOMALAISTEN HYVIN-VOINTIA.

6 7

6

Suomella on ratkottavanaan isoja terveydenhuollon haasteita. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet kansantaloutta nopeammin, mikä on johtanut kestävyysvajeeseen. Palveluiden saatavuus on heikko ja jonot kohtuuttoman pitkiä.

Julkiseen terveydenhoitoon käytetyt menot ovat kasvaneet viime vuosina rajusti

ja samalla tuottavuus on laskenut. Palveluiden tarve tulee kasvamaan väestön

ikääntyessä ja työikäisen väestön suhteellisen osuuden laskiessa. Tilastokeskuksen

mukaan vuonna 2030 arviolta viidennes väestöstä on 68 vuotta täyttäneitä.

Valtionvarainministeriön arvion mukaan Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu

aiheuttaa arviolta noin 30 prosentin korotustarpeen kunnallisveroprosenttiin vuoteen

2030 mennessä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta on

keskeistä uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet. Kustannuksia on saatava

leikattua hyvinvointipalveluita karsimatta.

Terveydenhuollon rakenteiden tulisi turvata potilaan oikeudet hyvään hoitoon.

Yhteiskunta tarvitsee terveitä kansalaisia ja veronmaksajia: pääpainon tulisi olla

ennaltaehkäisevässä toiminnassa, ei sairaanhoidossa. Työnantajat tarvitsevat

työkykyisiä ja työssään hyvin voivia työntekijöitä, joilla on mahdollisimman vähän

poissaoloja ja sairauslomia. Työikäisen väestön pitäminen työkykyisenä on ensiar-

voisen tärkeää, sillä siten varmistetaan muiden väestöryhmien (lapset, vanhukset)

hyvinvointipalveluiden rahoitus. Yksilö tarvitsee joustavia terveyspalveluita, jotka

ovat helposti saavutettavissa.

Suomen terveyspalveluiden laatu on tällä hetkellä OECD-vertailussa keskitasoa.

Suomi on perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn osalta Euroopan epätasa-arvoisin maa,

sillä Suomessa hoitojonot ovat poikkeuksellisen pitkät. Ruotsissa 90 % asiakkaista

saa lääkäriajan alle viikon sisään.* Suomessa vain puolet avosairaanhoidon kiireettö-

mistä lääkärikäynneistä terveyskeskukseen toteutui viikon kuluessa yhteydenotosta.

Kahdessa prosentissa käynneistä odotusaika oli yli kolme kuukautta.**

Terveystalo haluaa olla mukana kehittämässä laaja-alaisesti suomalaista terveyden-

huoltoa ja edistämässä suomalaisten hyvinvointia. Uudistuksen työkaluja ovat

toimialan avoimuus, asiakaslähtöisyys ja eri toimijoiden yhteistyö. Kustannus-

tehokkuutta syntyy vain uusien toimintatapojen kautta ja käyttämällä potilaan

valinnanvapautta kirittämään toimijoita kustannustehokkuuteen ja parempaan

laatuun. Terveydenhuollon haasteista selviäminen edellyttää myös, että yksilöllä on

mahdollisuus ja motivaatio ottaa entistä enemmän vastuuta omasta terveydestään.

Terveyspalveluilla varmistetaan muun elinkeinoelämän toimivuus ja Suomen kilpailu-

kyky. Tehokkaasti ohjattu ja tuotettu terveydenhuolto, missä annetaan innovaatioiden

kehittää markkinaa, voi nostaa Suomen talouskasvun tielle.

* www.vantetider.se.

** THL: hoitoonpääsykysely 2015

7

SUOMALAINEN TERVEYDENHUOLTO HAASTEIDEN KESKELLÄ

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimus osoittaa, että tuottavuus ja

kilpailukyky edellyttävät hyvää työterveyttä. Aktiivisella työkykyjohtamisella voidaan

vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ja näin korottaa keskimääräistä

eläköitymisikää. Ennaltaehkäisyä painottava työterveyshuolto on paitsi yritysten

kannattavuutta myös koko yhteiskunnan hyvinvointia vahvistava kokonaisuus.

Yksityisellä sektorilla tekemätön työ aiheuttaa nyt vuosittain arviolta noin 5 miljardin

euron kustannukset, jotka suuruudeltaan vastaavat lähes valtion talouden koko

alijäämää vuonna 2015.

Tutkimuksen mukaan edelläkävijäyritykset onnistuivat työkykyä johtamalla vähentä-

mään tekemättömän työn kustannuksia jopa 38 %. Se tarkoittaa yrityksille suoraan

viittä prosenttiyksikköä lisää tulokseen vuosittain. Kansantaloudellisesti työkyky-

johtamiseen sisältyy valtava mahdollisuus. Jos kaikki johtaisivat kuin edelläkävijät,

työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät alle puoleen.

Viidennen kerran toteutettu tutkimus selvitti suomalaisyrityksille suorista sairauspoissa-

olokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista,

tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista maksuista

syntyviä kokonaiskustannuksia. Tutkimukseen osallistui 64 suurta tai keskisuurta

organisaatiota raskaasta teollisuudesta palvelualoihin ja asiantuntijaorganisaatioihin.

Tekemättömän työn vuotuiset kustannukset ovat henkilöä kohden keskimäärin

TYÖKYVYTTÖMYYS SYÖ MILJARDEJA VUOSITTAIN Tekemättömästä työstä aiheutuu Suomessa vuositasolla jopa 5 miljardin lasku. Tehokkaalla työkykyjohtamisella voitaisiin hoitaa jopa koko tuottavuusloikka.

8

Suomi on OECD:n kärkimaita sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyydessä

20 000Ennenaikaiselle työkyvyttömyys- eläkkeelle jää vuosittain lähes

suomalaista keskimäärin 52-vuotiaana.

panostuksella työkyvyn johtamiseen

2 650€7 %

palkka- summasta.

6€ tuotto.

9

Lähde: Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015

tai

1€

Ennaltaehkäisevä työterveys vähentää tapaturmia ja pidentää työuriaSkanskan ja Terveystalon yhteinen työ työterveyden kehittä-

miseksi tuottaa tulosta. Työtapaturmien määrä on vähentynyt

Skanskassa 90 prosenttia yhdeksän viime vuoden aikana.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään jopa seitsemän vuotta

myöhemmin kuin rakennusalalla keskimäärin.

Merkittävä tekijä tulosten takana on Skanskan työterveys-

strategian painopisteen siirto ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään

työterveystyöhön. Skanskassa työterveyteen käytettävästä

rahasta kohdentuu ennaltaehkäisyyn jo noin 56 %.

”Pyrimme torjumaan erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksia,

koska ne aiheuttavat suurimmat työkyvyttömyyden riskit

Skanskassa. Lisäksi kiinnitämme huomiota rakennusalalle

tyypillisten terveysriskien ja altisteiden vähentämiseen sekä

ammattitautien ennaltaehkäisyyn. Kartoitimme myös yli

350 työnjohtajan jaksamista, kuormitusta ja palautumista

Terveystalo Hyvinvointikartoituksella, johon kuului sykevälin

vaihtelun kolmipäiväinen Firstbeat-mittaus. Työterveyden

tekemät työpaikkaselvitykset antavat työnantajalle ja työn-

tekijöillemme lisätietoa altistumisen terveydellisestä mer-

kityksestä ja suosituksia toimenpiteiksi”, kertoo Skanskan

työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen.

Terveystalon työterveystiimi on tiiviisti mukana työturvalli-

suuden ja työterveyden suunnittelussa. Terveystalon työterveys-

hoitajat ja fysioterapeutit käyvät säännöllisesti työmailla

arvioimassa työolosuhteita ja -tapoja. Lisäksi järjestetään eri-

9

”Skanskassa jäädään työkyvyttömyys-

eläkkeelle jopa seitsemän vuotta

myöhemmin, kuin alalla keskimäärin.”

laisia työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyviä teematilai-

suuksia ja turvallisuusriihiä. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä

toiminnassa, jonka tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn

turvaaminen koko työuran ajan.

Työturvallisuutta on johdettava samaan tapaan kuin muutakin

toimintaa; suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Työkykyriskien

ennaltaehkäisy ja hallinta on yhteistyötä johdon, lähiesimiesten,

turvallisuusorganisaation, henkilöstöhallinnon ja työterveys-

huollon kesken. Panostukset terveys- ja työturvallisuustyöhön

näkyvät suoraan säästyneinä kuluina. Skanskan työ- ja

tapaturmaeläkemaksut ovat alentuneet viime vuosien aikana

selkeästi.

Skanskan työhyvinvoinnin muutoksia 2011–2014+ Työtapaturmien taajuus (työstä poissaoloon johtaneiden

työpaikkatapaturmien määrä miljoona työtuntia kohden)

on pudonnut 11,9:stä 5,2:een.

+ Sairauspoissaolojen määrä on pudonnut 3,2 prosentista

2,3 prosenttiin.

+ Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden pieneni

keskimääräisestä 8 päivästä vuodessa 5,8 poissaolo-

päivään vuodessa.

+ Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut

63,7 vuodesta 64,4 vuoteen.

+ Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi

59,2 vuodesta 59,4 vuoteen. Skanskassa jäädään

työkyvyttömyyseläkkeelle 6–7 vuotta myöhemmin,

kuin rakennusalalla keskimäärin.

10

Suomalaiselle yhteiskunnalle on ensiarvoista, että työssäkäyvien terveyden-

huollon palvelut ja palveluiden saatavuus on turvattu. Työterveyspalveluilla

huolehditaan, että työikäinen väestö pysyy työkykyisenä ja näin varmiste-

taan myös muun väestönosan terveyspalveluiden rahoitus.

Nopea hoitoon pääsy säästää aikaa ja kustannuksia. Ennaltaehkäisevä työ-

terveys sekä tehokkaat hoitopolut lyhentävät sairauspoissaolon pituutta ja

vähentävät työkykyriskiä.

TYÖTERVEYS ON TEHOKAS OSA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄÄ

11

SUOMALAINEN TYÖ-TERVEYSJÄRJESTELMÄ ON OECD-MITTAUKSISSAKIN VAIKUTTAVAKSI TODETTU MALLI.

Lähteet: THL,Terveyspalvelualan Liitto

Työterveyden rahoittavat työnantajat ja työntekijät.

Työnantajat alle

80 % Työntekijät alle

20 %

Julkinen rahoitus

4 %

4 %

15 %

Työterveyden osuus terveydenhuollon kokonais- kustannuksista

Työterveyden osuus kaikista Suomen lääkäri- käynneistä

Empowerille työkyvyn johtamisella 1,6 miljoonan euron vuosittaiset säästötEmpower on energia-, teollisuus- ja telealoilla toimiva

2 700 työntekijän palveluyritys. Suuri osa sen henkilöstöstä

työskentelee raskaissa teollisuustöissä, joissa tuki- ja

liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä.

– Työntekijöistämme 90 prosenttia on miehiä ja enemmistö

suurten ikäluokkien edustajia. Työ on fyysisesti erittäin

raskasta, joten meidän on välttämätöntä panostaa työssä

jatkamisen tukemiseen, jotta vältämme ennenaikaiset

eläköitymiset, kertoo Empowerin henkilöstöjohtaja

Kirsi-Marja Heliste.

Tuottavuuden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi

Empowerissa aloitettiin vuonna 2012 työhyvinvointihanke,

jonka tavoitteena oli poissaolojen ja työtapaturmien

vähentäminen. Työturvallisuus ja -tyytyväisyys nostettiin

vuonna 2013 konsernin strategisiksi tavoitteiksi, joiden

toteutumista seurataan johtoryhmässä. Suurimmat muu-

tokset aiempaan olivat vahvat panostukset ennalta-

ehkäisevään työterveyteen, esimiesten tukemiseen ja

työkykyriskien tunnistamiseen. Esimiehille kehitettiin

työtä helpottavia työkaluja ja verkkokoulutuksia. Työkyky-

riskejä tunnistava terveyskysely, varhaisen tuen ja korvaavan

työn mallit sekä työtehtävien muokkaaminen ovat paran-

taneet työkykyä.

11

SAIRAUSPOISSAOLOT OVAT VÄHENTYNEET 10 PROSENTILLA.

Pitkäjänteinen ja järjestelmällinen työ on nostanut Empowerin

työkyvyn hallinnassa toimialansa parhaimmistoon. Yritys

palkittiin tekemättömän työn vuosikatsauksen julkistuksen

yhteydessä Paras kehittäjä 2015 -tunnustusdiplomilla.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 10 prosentilla, mikä vastaa

1,6 miljoonan euron vuosittaista säästöä. Tapaturmien

määrä on pudonnut vuoden 2012 tasosta yli 60 prosenttia

ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset laskeneet,

minkä ansiosta vakuutusmaksut ovat pienentyneet sadoilla

tuhansilla euroilla. Samaan aikaan työterveyshuollon

kustannukset ovat jopa laskeneet hieman, kun painopiste

on siirtynyt ennaltaehkäisevään toimintaan.

Menestyksen avaintekijöitä ovat olleet johdon ja esimiesten

sitoutuneisuus asiaan sekä aktiivinen yhteistyö työterveys-

huollosta vastaavan Terveystalon ja oman eläkevakuutus-

yhtiön kanssa.

12

ELÄMÄNTAPASAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISY KANNATTAA

Hoitavan lääketieteen kehittymisen ja terveysvalistuksen ansiosta

työikäisten kuolleisuus on Suomessa vähentynyt huimasti ja

elinikä pidentynyt. Siitä huolimatta tilastomme ovat edelleen

Pohjoismaiden synkimmät sydän- ja verisuonitautien, maksa-

sairauksien sekä diabeteksen osalta. Epäterveellinen ruokavalio,

alkoholi, tupakointi ja liian vähäinen liikkuminen aiheuttavat

terveysongelmia jo nuorillekin aikuisille. Viime vuosikymmeninä

kehitettyjen hoitokeinojen hyödyntämisen esteeksi yhteiskunnassa

on nousemassa raha. Ristiriita voidaan ratkaista vain panostamalla

sairaanhoidon sijasta voimakkaasti sairauksien ennaltaehkäisyyn,

jossa myös potilaalla on aktiivinen rooli. Lisäksi lääketieteellisen

ja taloudellisen seurannan on katettava koko potilaan hoitoketju.

Kohonnut verenpaine, ylipaino, korkeat kolesteroliarvot, diabetes, sepelvaltimo-tauti… Länsimaissa eletään terveempinä ja pidempään kuin koskaan ennen, mutta elämäntapasairaudet lisääntyvät ja niiden hoitaminen on kallista.

Turhan moni suomalainen kuuluu riskiryhmään

1) Ylipaino BMI ≥ 25 kg/m2, liikalihavuus BMI ≥ 30 kg/m2 2) Korkea kolesteroli ≥5 mmol/l 3) Kohonnut verenpaine ≥ 140 mmHg systolinen ja/tai ≥ 90 mmHg diastolinen tai verenpainelääkitys

58 % suomalaisista on ylipainoisia1)

64 % suomalaisista on liian korkea kolesteroli2)

49 % suomalaisista on liian korkea verenpaine3)

13

13

SAIRASTUMISRISKIÄ TYYPIN 2 DIABETEKSEEN VOI VÄHENTÄÄ MERKITTÄVÄSTI

MUUTTAMALLA ELINTAPOJA AJOISSA.

Hoidon vaikuttavuutta voidaan mitata Avoin tiedonkulku ja vaikuttavuuden mittaaminen

auttavat koko terveydenhuoltoa kehittymään ja

mahdollistavat potilaiden paremman hoidon. Kaikki

toimijat hyötyvät siitä, että hoidon laatua seurataan

systemaattisesti ja tuloksia käytetään koko yhteis-

kunnan hyväksi. Tärkeä laatumittari on myös

potilaan oma kokemus hoidon onnistumisesta.

Terveystalo haluaa olla eturivissä parantamassa

hoidon tuloksia ja potilaiden elämänlaatua. Terveys-

talon edistyksellinen työ hoidon laadun ja vaikutta-

vuuden mittaamisessa sekä hoitotulosten julkistami-

sessa on saanut myös kansainvälistä tunnustusta.

Jo puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta.

Sairaus yleistyy nopeasti ja ennusteen mukaan

suomalaisten diabetesta sairastavien määrä kaksin-

kertaistuu seuraavien 10–15 vuoden aikana. Riskiä

sairastua tyypin 2 diabetekseen voidaan merkittävästi

vähentää ja sairastuminen välttää muuttamalla elin-

tapoja ajoissa ja pureutumalla sairauden varhaiseen

tunnistamiseen. Diabeteksen ennaltaehkäisy on

halpaa, ja sen onnistumisesta on vahva tieteellinen

näyttö.

Diabeteksen hoitoon kuluu jo noin 15 prosenttia

Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista.

Diabetes vaikuttaa merkittävästi myös työkykyyn.

Hoitokustannusten lisäksi yhteiskunta menettää

noin miljardi euroa vuosittain diabeteksesta johtuvan

ennenaikaisen eläköitymisen ja sairauspoissaolojen

vuoksi. Erityisen kallista on hoitamattomasta diabe-

teksesta johtuvien liitännäissairauksien hoito, josta

aiheutuu noin 70 % diabeteksen hoidon kuluista.

Suuri osa sairauden aiheuttamista kustannuksista

olisi vältettävissä, jos riskiryhmään kuuluvat ja jo

sairastuneet pystyttäisiin tunnistamaan ajoissa.

Työterveyshuollolla on diabeteksen ennaltaehkäisyssä

ja hoidon seurannassa merkittävä rooli. Diabetesriski

arvioidaan jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä,

mahdolliseen työkyvyn alenemiseen voidaan

puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja tukea sairastuneen

työkyvyn ylläpitämistä. Diabetes saattaa lisätä

sairauspoissaoloja jo ennen taudin puhkeamista,

sillä diabeteksen riskitekijät ennustavat työkyvyn

heikkenemistä.

Diabetesta voidaan hoitaa hyvin ja hoidon vaikutta-

vuutta seurata mittareilla. Terveystalossa on kehitetty

kansainvälisestikin ainutlaatuinen hoidon vaikutta-

vuuden seurantatyökalu, Etydi. Sen avulla lääkäri

voi tunnistaa riskiryhmään kuuluvat ihmiset, seurata

hoidon etenemistä sekä arvioida käynnissä olevan

hoidon vaikuttavuutta. Terveystalossa on Etydin

avulla tunnistettu puolesta miljoonasta työterveyden

henkilöasiakkaasta jo yli 40 000 diabetesta sairastavaa

tai riskiryhmään kuuluvaa henkilöä. Työkalu on

myös parantanut diabeteksen hoitotuloksia.

14

NOPEASTI HYVÄÄN HOITOON

Potilas pääsee nopeasti hoitoon ja tarvittaviin tutkimuksiin sekä tarvittaessa

esimerkiksi jatkotutkimuksiin, toimenpiteeseen tai kuntoutukseen. Sujuvan

hoitoketjun avulla voidaan välttää pitkät sairauspoissaolot, jotka tulevat

työnantajalle ja yhteiskunnalle usein merkittäväksi kalliimmaksi kuin

yksittäinen hoitotoimenpide.

Nopea hoitoonpääsy ilman jonotusta ja toimiva yhteistyö potilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten kesken on avainasemassa hoidon tuloksellisuudessa.

Terveystalossa jokaista potilasta hoidetaan yksilönä: tarvittavat toimenpiteet

ja tutkimukset valitaan aina potilaan tilanteen mukaan. Hoitava lääkäri

päättää tutkimuksista, tekee lähetteen ja ottaa vastuun hoidosta myös

tutkimusten jälkeen.

Potilastieto-, laadunseurantajärjestelmät ja Oma Terveys -palvelu mukana koko hoitoketjussa.

15

Sairaus tai tapaturma

Ajanvaraus 24/7

Lääkärin vastaanotto

Hoitavalta lääkäriltä lähete

tarvittaviin tutkimuksiin

esim. laboratorio tai kuvantaminen

Tutkimukset

Tulokset Oma Terveys-palvelussa ja

hoitavalla lääkärillä

Erikoislääkärin tutkimus tai muun

asiantuntijan vastaanotto

Tarvittaessa toimenpide, leikkaus, jatkotutkimukset tai

muu hoito

Tarvittaessa kuntoutus

Jälkihoito ja seuranta

Tarvittaessa lähete erikois-

lääkärille tai muulle asiantuntijalle

www

14

Yrittäjän selkä kuntoon

Helmikuussa 2015 yrittäjä Pertti Niemi kyllästyi kiukuttelevaan

selkäänsä. Hän meni vastaanotolle Enontekiön terveyskeskukseen,

josta sai lähetteen röntgenkuvaukseen. Hoitava lääkäri kertoi, että

yksityisellä puolella hoitoon voisi päästä nopeammin. Niemellä oli

hyviä kokemuksia hoidon laadusta ja nopeudesta Oulun Terveys-

talossa, joten hän varasi ajan Terveystalon Rovaniemen toimipisteestä.

Ortopedin vastaanotolla vaiva diagnosoitiin magneettikuvien

perusteella välilevyn pullistumaksi, joka vaati leikkauksen.

Rovaniemen keskussairaalassa jonotusaika olisi ollut 2-3

kuukautta, joten Pertti Niemi kääntyi ennestään tutun Oulun

Terveystalon puoleen. Leikkaus tehtiin kahden viikon kuluttua

ja sairaalassa Niemi oli vain vuorokauden.

– Selässä oli yllättävän vähän kipuja leikkauksen jälkeen. Saatoin

jättää kipulääkkeet pois jo muutaman päivän kuluttua, Pertti

Niemi muistelee. Kolmen kuukauden kuluttua selkä tuntui jo

selvästi paremmalta kuin ennen leikkausta.

Pertti Niemi kiittää palvelun laatua ja henkilökunnan osaamista

hoitoketjun kaikissa vaiheissa. Ympärivuotisesti toimivan hotelli-

ja matkailuyrityksen toimitusjohtajalle oli erityisen tärkeää, että

leikkaus järjestyi nopeasti, eikä pitkää taukoa työnteosta tullut.

– Töistä ei voi oikeastaan olla pois kuin lyhyitä aikoja kerrallaan.

Yrittäjänä ei pärjää, jos ei tee itse pitkää päivää, Niemi toteaa.

“Selässä oli yllättävän vähän kipuja leikkauksen jälkeen. Kolmen kuukauden

kuluttua selkä tuntui jo selvästi paremmalta.”

15

16

ASIAKKAAT ARVOSTAVAT SÄHKÖISIÄ PALVELUITAMME

Sähköiset palvelut parantavat hoidon saatavuutta, lisäävät potilasturvallisuutta ja potilaan mahdollisuutta osallistua omaan hoitoonsa ja mahdollistavat ammattilaisten keskittymisen hoito- ja asiakastyöhön. Kehitämme sähköisiä ratkaisuja myös hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen.

Terveydenhuollossa sähköisiä palveluja on kehitetty muita

palvelutoimialoja hitaammin. Kehitystyön edelläkävijöitä ovat

olleet yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat. Terveystalo on

vuosia investoinut merkittävästi sähköisten palvelujen kehit-

tämiseen ja terveydenhuollon saatavuuden parantamiseen.

Terveystalon palveluista ajanvaraus ja asiakasneuvonta ovat

asiakkaiden saavutettavissa puhelimitse sekä verkko- ja mobiili-

sovellusten kautta 24/7. Oma Terveys -palvelussa asiakkaat

voivat seurata omaa terveyshistoriaansa sekä pitää yhteyttä

hoitohenkilöstöön ajasta ja paikasta riippumatta. Valtakunnallinen

3,6 miljoonan suomalaisen terveystietoja sisältävä potilastieto-

järjestelmämme on käytössä kaikissa toimipaikoissamme.

Edelläkävijyyteen liittyy vahvasti myös tehokkuus, sillä terveyden-

huollon osaajat eivät tulevaisuuden yhteiskunnassa tule riittämään,

mikäli tuotamme palveluita nykyisillä toimintamalleilla.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään valtakunnallisia ja keskitettyjä

ratkaisuja, jotka parantavat laatua ja palveluiden saatavuutta.

Terveystalossa terveydenhuollon ammattilaisten työtä tuke-

vat kehittyneet työvälineet ja prosessit, jotka mahdollistavat

laatuun keskittyvän terveydenhuollon johtamisen.

1717

TOIMME ASIAKKAILLEMME ENSIMMÄISENÄ SUOMESSA OMA TERVEYS -MOBIILISOVELLUKSEN, JOSSA TERVEYSTIEDOT KULKEVAT KÄTEVÄSTI MUKANA.

17

Oma Terveys tukee asiakasta ottamaan vastuuta omasta terveydestä Ihmisten kiinnostus omaa terveyttään kohtaan lisääntyy jatkuvasti ja

terveyteen liittyvää tietoa on tarjolla kaikkialla. Hyvinvointia seurataan ja

keinoja sen parantamiseksi etsitään aktiivisesti muualtakin kuin henkilö-

kohtaisissa kohtaamisissa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Digitaaliset palvelut mahdollistavat yhteydenpidon lääkäriin tai hoitajaan

muulloinkin kuin vastaanotoilla. Lisäksi omien terveystietojen seuranta ja

hoidon läpinäkyvyys toteutuvat entistä paremmin ja sähköisten palvelujen

avulla asiakas voi paremmin ottaa itse vastuuta omasta terveydestään.

Terveystalon Oma Terveys -palvelussa asiakkaan terveystiedot kulkevat

aina mukana. Asiakas voi ajasta ja paikasta riippumatta seurata omaan

terveydentilaansa liittyviä tietoja, ja vanhemmat voivat tarkastella

lastensa terveystietoja. Palvelussa näkyvät mm. lääkemääräykset,

diagnoosit, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tulokset, tulevat ja

menneet vastaanottoajat ja hoitaneet asiantuntijat, allergiat, rokotukset

sekä terveydentilan seurantatiedot, kuten verenpaine. Uudistuneessa

palvelussa voi asettaa myös itse tavoitteita ja tilata niistä muistutuksia.

Palveluun voi asettaa myös rajoja, joiden ylittyessä tai alittuessa tieto

välittyy hoitajalle.

Oma Terveys parantaa vuorovaikutusta lääkärin ja potilaan välillä ja

palvelun kautta on myös mahdollista ottaa yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan.

Palvelussa on lisäksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa, joka

mukautuu asiakkaan kiinnostuksen kohteiden mukaan.

17

SÄHKÖISET PALVELUT PARANTAVAT HOIDON LÄPINÄKYVYYTTÄ.

18

JULKISEN TERVEYDENHUOLLON KUMPPANI Suomalaiset saavat parhaan mahdollisen hoidon, kun julkinen ja yksityinen terveydenhuolto täydentävät toisiaan.

Yksityisellä sektorilla on Suomen terveydenhuollossa tärkeä rooli. Uskomme, että julkisen ja yksityisen sektorin toimivalla

yhteistyöllä voidaan jakaa resursseja ja osaamista tehokkaasti. Yksityinen palveluntuottaja voi tuoda terveydenhuoltoon

esimerkiksi taloudellista vaikuttavuutta prosessitehokkuuden kautta. Terveystalo edistää suomalaista terveydenhuoltoa

tuomalla alalle avoimuutta, potilaslähtöisyyttä sekä uusia yhteistyömalleja julkisen sektorin tueksi.

Terveystalo tuottaa Eksoten silmäyksikön palvelutTerveystalo vastaa Lappeenrannan keskussairaalassa sijaitsevan

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) silmäyksikön

toiminnasta ja tuotannosta 1.4.2016 alkaen vähintään neljän

vuoden ajan. Eksoten ulkoistama silmäyksikkö on Suomessa

ensimmäinen keskussairaalan sisällä oleva yksikkö, jota operoi

yksityinen toimija. Terveystalo tuottaa ensisijaisesti julkista

palvelua Eksoten alueen potilaille keskussairaalan tiloissa. Yksikössä

tuotetaan vaativaa ja laaja-alaista keskussairaalatasoista silmä-

kirurgiaa, vastaanotto-, päivystys- ja silmälaboratoriopalveluita.

Terveystalo on tuottanut Eksoten silmäyksikön lääkäripalvelut

aikaisemman vuonna 2014 tehdyn kilpailutuksen pohjalta.

Varkaus valitsi Terveystalon erikoissairaanhoidon kumppaniksiTerveystalo on tuottanut 1.10.2015 alkaen Varkauden ja Joroisten

asukkaille erikoissairaanhoidon poliklinikkapalvelut ortopediassa,

vatsaelinkirurgiassa, urologiassa sekä plastiikka- ja verisuoni-

kirurgiassa. Leikkaustoiminta kattaa myös gynekologisen kirurgian.

Vaativassa erikoissairaanhoidossa esim. sisätautikirurgiassa tehdään

tiivistä yhteistyötä KYS:n kanssa. Terveystalon ja Varkauden yhteistyö

varmistaa kuntalaisille laadukkaat ja kustannustehokkaat lähi-

palvelut omalla kotiseudulla. Tavoitteena on varmistaa nopea

hoitoon pääsy ja vaikuttava hoito sekä kasvavan kustannuskehityksen

pysäyttäminen ja kustannusten ennustettavuus.

TUOTTAVAA TERVEYDENHUOLTOA VOI SYNTYÄ VAIN LÄPINÄKYVYYTTÄ JA MITATTAVUUTTA LISÄÄMÄLLÄ.

Palveluiden taso ja saatavuus parantuivat RantasalmellaRantasalmen kunta ulkoisti sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelunsa Terveystalolle vuoden 2015 alussa. Hoitoon

pääsy on nopeutunut huomattavasti, palveluiden laatu on

tasaisen korkea ja kustannukset pysyvät hallinnassa.

Lähtötilanne Rantasalmella oli useimmille kunnille tuttu:

terveydenhuollon kustannukset nousivat jyrkästi ja palveluiden

saatavuus oli heikko. Rantasalmen kunta halusi turvata ja

kehittää lähipalveluita sekä säilyttää työpaikat Rantasalmella.

Sosiaali- ja terveyspalvelut päätettiin ulkoistaa ja kumppaniksi

valittiin Terveystalo. Tavoitteina olivat laadun turvaaminen,

kustannustason hallinta ja ennakointi sekä hoitoketjun

integraatio sosiaali- ja hoivapalveluista vaativaan erikois-

sairaanhoitoon ja kuntoutukseen asti.

- Ajatus sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisesta on

Suomessa vielä vieras ja kilpailutusprosessin läpivieminen

vaatii työtä ja perehtymistä lainsäädäntöön, Rantasalmen

kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää kertoo. - Lopputulos on

kuitenkin kunnan kannalta toimiva ja hyvin ennakoitava –

kun sopimuksessa on määritelty kiinteä hinta, eivät kustan-

nukset pääse yllättämään.

Palveluiden laadun turvaamiseen sekä sujuvaan hoitoketjuun

kiinnitettiin erityisesti huomiota. Terveystalo vastaa kuntalaisten

perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista

sekä sosiaali- ja hoivapalveluista, joissa tehdään yhteistyötä

paikallisten kumppaneiden kanssa. Perusterveydenhuoltoa

vahvistettiin kolminkertaistamalla lääkärityövoima. Myös

suunterveydenhuolto sekä geriatrian ja psykiatrian erikois-

lääkärin palvelut ovat saatavissa omassa terveyskeskuksessa.

Niin asukkaat kuin kunnan päättäjätkin ovat järjestelyyn

tyytyväisiä. - Palveluiden taso ja saatavuus sekä terveys-

keskuksessa että hammaslääkärissä ovat parantuneet.

Meillä on hyvä keskusteluyhteys Terveystalon kanssa ja

toimintaa kehitetään jatkuvasti, Rantasalmen kunnan-

valtuuston toinen varapuheenjohtaja ja yhteisen ohjausryhmän

puheenjohtaja Esa Lappalainen sanoo.

Erikoissairaanhoidon palveluita on saatavissa julkisen

sairaalan lisäksi joustavasti ja oikea-aikaisesti Terveystalon

omista lähiyksiköistä. Oman erikoissairaanhoidon ja perus-

terveydenhuollon tehostamisen ansiosta rantasalmelaisten

päivystyskäynnit Savonlinnassa ovat vähentyneet. Ranta-

salmen kunta säästää ulkoistuksen avulla vuosittain noin

8-12 % sote-kuluista, mikä tarkoittaa yli 10 miljoonan euron

säästöä kuuden vuoden jaksolla.

RANTASALMEN KUNTA SÄÄSTÄÄ ULKOISTUKSEN AVULLA SOTE-KULUISSA

YLI 10 MILJOONAA EUROA KUUDEN VUODEN JAKSOLLA.

19

20

Toimintamme ja palvelumme laatu perustuu asiantuntijoidemme osaamiseen. Tavoitteenamme

on olla halutuin työntekopaikka osaajille ja uskomme, että henkilöstön tyytyväisyys näkyy

asiakkaillemme parempana hoitona sekä palvelukokemuksena.

Valtakunnallisen verkoston ansiosta voimme tarjota alan osaajille monipuolisia uranäkymiä,

joustavia työskentelymahdollisuuksia, kattavaa koulutusta sekä laajan ammatillisen tuen.

Työntekijämme arvostavat Terveystaloa joustavana ja työntekijöitä kunnioittavana työnantajana

sekä yhtiön työilmapiiriä kannustavana ja kehitysmyönteisenä. Terveystalolaiset ovat ylpeitä

voidessaan olla mukana kehittämässä vastuullista suomalaista terveydenhuoltoa.

TERVEYSTALO ON ALAN HALUTUIN TYÖPAIKKA

- 92 % on tyytyväisiä Terveystaloon työ paikkana ja 95 % tyytyväisiä työtehtäviinsä.* - Terveystalo on lääkäreiden mielestä alan kiinnostavin työnantaja kolmatta kertaa peräkkäin** ja hoitajien mielestä toiseksi kiinnostavin työnantaja.***

TERVEYSTALOLAISET VIIHTYVÄT TYÖSSÄÄN

21

Lähteet: * Terveystalon henkilöstökysely 2015 ** Mediuutiset, Lääkäreiden työnantajamielikuvatutkimus 2013-2015*** T-media, Sosiaali- ja terveysalan työnantajakuva 2014

Kuvassa Terveystalo Lappeenrannan henkilöstöä

21

PALKITTUJA OSAAJIA

Terveystalo Jyväskylässä työskentelevä Kirsi Tamminen valittiin

vuoden 2015 työterveyshoitajaksi. Kirsi on saanut työstään tunnus-

tusta aikaisemminkin, vuonna 2006 hän sai työsuojelupalkinnon.

Kirsin mielestä työterveyshoitajalla tulee olla organisointikykyä ja

kykyä kuunnella ihmisiä. Kiire ei saa työssä näkyä, eikä huumoria-

kaan sovi unohtaa. Vuonna 1980 terveydenhoitajaksi valmistunut

Kirsi kertoo työterveyshoitajan työn muuttuneen melkoisesti

vuosien varrella. Aikaisemmin keskityttiin enemmän altisteisiin,

kuten meluun, pölyyn ja kemiallisiin riskitekijöihin. Nyt pääpaino

on työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, ja työtä tehdään yhdessä

asiakkaan ja työnantajan kanssa.

Työterveyshuollon erikoislääkäri, LL Kari Mölsä palkittiin vuoden

kouluttajalääkärinä 2015. Valinnan teki erikoislääkärikoulutuksen

valtakunnallista seminaaria isännöinyt Helsingin yliopisto.

Kari on Terveystalon valtakunnallinen koulutuskoordinaattori ja

osallistunut aktiivisesti erikoistuvien lääkäreiden työterveys-

huollon koulutuksen kehittämiseen Helsingin yliopistossa.

Monipuolisella miehellä on musiikkilääketieteen ja hallinnon

erityispätevyys, lisäksi hän on suorittanut työnohjaajan kou-

lutuksen ja johtamisen erikoisammattitutkinnon.

20 %80 %

TERVEYDENHUOLTO SUOMESSA

Lähteet: * THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013** OECD Health at Glance 2015

Julkisen toiminnan osuus terveys-palveluista

Yksityisen toiminnan osuus

Työterveyden osuus*

Sairausvakuutuksesta korvattavat yksityis- lääkärikäynnit*

Sairausvakuutuksesta korvattavia yksityis- lääkärikäyntejä* oli 3,7 miljoonaa. Tämä on kuudesosa kaikista Suomen lääkärikäynneistä. Työterveyden osuus* kaikista Suomen lääkärikäynneistä on myös kuudesosa.

Suomen vuotuiset lääkärikäynnit

Suomen vuotuiset terveydenhuoltomenot 18,5 miljardia euroa*

SUOMALAISEN TERVEYDENHUOLLON LAATU ON VERTAILUISSA EUROOPAN KESKITASOA.**

TERVEYSTALON AVAINHENKILÖT

Johtoryhmä

Yrjö Närhinen, toimitusjohtajaJuha Tuominen, johtava ylilääkäri, lääketieteellinen johto ja palvelukehitys Juha Juosila, digitaaliset palvelut ja ITJohanna Karppi, henkilöstö- ja lakiasiatHeikki Kiiskilä, liiketoimintajohtaja Itä- ja Pohjois-Suomi ja suunterveys Susanna Kinnari, viestintä- ja brändi, asiakaskokemus Ilkka Laurila, talous Pekka Manninen, julkisasiakkuudet ja -myyntiLasse Parvinen, työterveyden palvelukehitys ja asiakkuudetSiina Saksi, liiketoimintajohtaja Länsi- ja Keski-Suomi, verkosto ja vakuutusasiakkuudetPia Westman, liiketoimintajohtaja Etelä- ja Kaakkois-Suomi, jatkuva kehittäminen

Hallitus

Fredrik Cappelen, hallituksen puheenjohtaja Åsa RiisbergRalf Michels Matti Rihko Vesa Koskinen

VERKOSTOLTAAN SUOMEN SUURIN TERVEYSPALVELUYRITYS

900 000eri henkilöä asiakkaana vuosittain

työterveyden huollettavaaSuomen lähes 1,9 miljoonasta työterveyshuollon piirissä olevasta (Kela 2013)

465 000

miljoonaa lääkärikäyntiä

2,5 =Omistajina pohjoismaalainen pääomasijoitusyhtiö EQT, Varma, yhtiön avainhenkilöitä sekä EQT VI:n rahastosijoitusten kautta muita suomalaisia institutionaalisia sijoittajia, mm. Sampo, Ilmarinen, Keva ja Valtion eläkerahasto.

Avainluvut 2015

yli

16 000 yritystä asiakkaana

yliSuomen lääkärikäynneistä 10%

17lääkärikeskus-sairaalaa

toimipaikkaa,170joista

2

2Asiakas-

palvelummevastaa yli

miljoonaan puheluun vuosittain

70,6NPS-indeksi*

ASIAKASTYYTYVÄISYYS OHJAA TOIMINTAAMME

Mittaamme asiakkaan palvelukokemusta kansainvälisellä NPS-suositteluindeksillä jokaisessa toimipaikassamme. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä erilaisilla palaute-järjestelmillä ja hyödynnämme palautteista saadut tiedot toimintamme ja asiakaskokemuksemme kehittämiseen. Asiakkaat arvostavat sähköisiä palveluitamme.

* Keskimääräinen NPS-indeksi Terveystalossa 1-12/2015, 47 000 vastaajaa** Keskimääräinen sairaalapalvelujen NPS-indeksi 1-12/2015, 8 500 vastaajaa

Ajanvarauksista yli

tehdään verkossa

60 %

10 500asiakas-

palautetta

87,8

NPS-indeksi sairaalapalvelut**

24/7Valtakunnallinen asiakaspalvelu

avoinna

400 000

Oma Terveys -palvelussa jo

käyttäjää

Verkkosivuilla yli

miljoonaa käyntiä

8,3Lääke-

määräyksistä sähköisiä

eReseptejä

90 %yli

2

MEILLÄ TYÖSKENTELEE YLI 6 800 TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTA

Työsuhteessa

3 4163 100

lääkäriä

940hoitajaa530

työterveys-hoitajaa

154psykologia

280fysio-

terapeuttia

Henkilöstöstä

tyytyväisiä Terveystaloon työpaikkana*

92 %

tyytyväisiä työtehtäviinsä*

95 %

Miehiä 34%** Naisia 66%**

Henkilöstön sairauspoissaolot

3,3 %(alan keskiarvon

alapuolella)

Keski-ikä47,5v**

* Henkilöstökysely 2015** Koko Terveystalo-konsernissa ml. ammatinharjoittajat

Ammatinharjoittajia

3 430

2 3

SEURAAMME LAADUN TOTEUTUMISTA JA POTILASTURVALLISUUDEN TÄYTTYMISTÄ VIRANOMAISVAATIMUKSIA TIUKEMMIN

Potilasvahingoiksi todetut 37 kpl, käsittelyssä143 kpl (1/2015). Keskimäärin noin kolmasosa todetaan todellisiksi korvauksiin oikeutetuiksi vahingoiksi. Potilasvahingot Terveystalossa alittavat toimialan yleisen valtakunnallisen keskiarvon.

* Vuoden 2015 lääkärikäyntien määrään 2 546 852 suhteutettuna** Vuoden 2015 aikana tehtyihin leikkauksiin suhteutettuna*** Keskimäärin noin kolmasosa todetaan todellisiksi korvauksiin oikeutetuiksi vahingoiksi. Potilasvahingot alittavat toimialan yleisen valtakunnallisen keskiarvon.

Terveystalo on edelläkävijä toiminnan laadun kehittämisessäPotilasturvallisuus

88 kpl* 27 kpl* 297 kpl 0,57 %**

Muistutukset0,0032 %

Kantelut0,0010 %

Potilasvahinko-ilmoitukset***

0,0108 %

Leikkausalueen infektiot

Terveystalon sisäisten auditointien toteutus ja jatkuvan parantamisen

toimintamalli saavat kiitosta puolueettomalta, akkreditoidulta sertifiointipalve-

lujen tuottajalta. Labquality Oy:n mukaan Terveystalossa käytössä oleva malli

on tehokas ja sitä voidaan pitää alan edelläkävijänä. Sisäisissä auditoinneissa

havaittuihin poikkeamiin tehdään aikataulutettu ja vastuutettu suunnitelma ja

kaikkien sisäisten auditointien tulokset käsitellään kattavasti verkostojohto-

ryhmässä ja laatuvastaavien kanssa.

Labquality on suomalainen, puolueeton, potilasturvallisuutta ja terveyden-

huollon laatua edistävä palveluyritys. Labqualityn Qualification palvelut

kattavat laajan joukon sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille

tarkoitettuja laadunarviointi- ja sertifiointipalveluja. Labquality Oy on

tuottanut sertifiointipalveluja Terveystalolle vuodesta 2014.

Terveystalolla on Labquality Oy:n myöntämä SFS-EN ISO 9001:2008

-laatujärjestelmäsertifikaatti. Sertifikaatti kattaa lääkärikeskuspalvelut,

sairaalapalvelut, työterveyspalvelut, seulontapalvelut, kuvantamisen,

laboratoriotoiminnan, asiakaspalvelun ja konsernitoiminnot.

TERVEYSTALO-KONSERNIN TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

* Kertaluontoisilla ja satunnaisilla erillä oikaistu liikevoitto ennen poistoja** Investointien määrään sisältyy 40,8 milj. euroa yrityskauppoihin liittyviä investointeja.*** Tilikauden 2015 pro forma -käyttökate on 72 milj. euroa ja käyttökate ilman kertaluontoisten ja satunnaisten erien oikaisua 59 milj. euroa. Pro forma -luku on esitetty oikaistuna ikään kuin tilikauden aikana tapahtuneet yritysjärjestelyt olisivat tapahtuneet kyseisen tilikauden alussa. **** Terveystalo Healthcare Holding -konsernin luvut, jotka sisältävät Terveystalo-konsernin operatiiviset toiminnot.

2013**** 2014 2015

506 325 67

2013**** 2014 2015 2013**** 2014 2015***

475 474 312 305 55 58

Myynti, M€ Liikevaihto, M€ Operatiivinen käyttökate*, M€

Investoinnit 2015**

68,6 M€

*

TERVEYSTALO-KONSERNIN VEROJALANJÄLKI 2015

Verojalanjälki kuvaa yhtiön liiketoiminnasta yhteiskunnalle syntyviä verotuloja. Terveystalo maksaa kaikki veronsa Suomeen. Konserni tai sen tytäryhtiöt eivät ole maksaneet voittoja, osinkoja, korkoja tai konserniavustuksia ulkomaille. Lue lisää terveystalo.com/verojalanjalki

Terveystalon verojalanjälki vuonna 2015 oli yhteensä 75,7 milj. euroa

Palkoista pidätetyt ennakonpidätykset 33 799 000 €

Lisäksi ammatinharjoittajille tilitettiin palkkioita yhteensä 182,3 miljoonaa euroa, joista ammatinharjoittajat tilittävät veronsa itse.

Henkilöstöön liittyvät lakisääteiset maksut

yht. 27 398 000 €

Tyel-maksut (työnantajan osuus)

21 013 000 €

Työttömyysvakuutusmaksut(työnantajan osuus)

3 606 000 €

Sosiaaliturvamaksu

2 463 000 €

Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakutuusmaksut = muut sivukulut

316 000 €

Henkilöstömäärä 3 416(työsuhteiset kauden lopussa)

75,7 M€

Maksetut verot

yht. 14 501 000 €

Arvonlisänvero

13 800 000 €

Kiinteistövero

133 000 €

Tulovero/yhteisövero (kassaperusteinen)

190 000 €

Varainsiirtovero

378 000 €

* Arvonlisävero on terveydenhuollossa toimiville yrityksille merkittävä tekijä, sillä yksityisillä terveyspalveluyrityksillä ei ole vähennysoikeutta terveyden ja sairaan-hoitoon kohdistuvien hankintojen osalta, jolloin arvonlisävero jää yrityksen kuluksi.

** Terveystalon maksaman yhteisöveron mää-rää on pienentänyt aiemmilla tilikausilla syntyneet verotuksessa vahvistetut tappiot.

**

Jaakonkatu 3 B, 3. krs00100 Helsinki

Vaihde: 030 633 11Asiakaspalvelu: 030 6000*

Lataa Oma Terveys -mobiilisovellus

www.terveystalo.com

*Puh

elun

hin

ta 0

30 6

000

lank

aliit

tym

ästä

8,3

5 sn

t/pu

helu

+ 3

,20

snt/

min

, mat

kapu

helin

liitt

ymäs

tä 8

,35

snt/

puhe

lu +

19,

33 s

nt/m

in.