2016

Kaupunki rakentuu yhdessä Katso juttukohtaiset videot QR-koodeista!

Pelisuunnittelu jakaupunkirakentaminen

Työturvallisuus on jännä juttu. Se on vähän niin kuin vakuutus. Kun mitään ei satu, niin se naurattaa. Mutta kun jotain tapahtuu, niin

homman toivoisi olevan kunnossa.

Aina kun työmaalle astuu, on turvavarusteiden ol-tava asialliset: turvakengät, kypärä, suojalasit ja huomio liivi. Kaikki nämä vaikka seisoisi keskellä tyh-jää pihaa. Ettei vain sattuisi mitään. Näyttää tyhmäl-tä, tuntuu tyhmältä, mutta on turvallista.

Työturvallisuus on asia, joka otetaan rakennus- ja kiinteistöpalvelualalla kuolemanvakavasti. Juuri siksi, ettei tarvitse olla kuoleman tai vakavan louk-kaantumisen kanssa tekemisissä. Työturvallisuus otetaan niin vakavasti, että edes rakennuspuolen lehdissä ei suostuta julkaisemaan yhtäkään kuvaa,

2016PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio (janne.suntio@rakennusteollisuus.fi)

TOIMITTAJA Emmi Rossi, VALOKUVAAJA Janne Suntio,

ULKOASU Roban Konna, PAINOS 80 000, PAINO Lönnberg Print & Promo,

14. vuosikerta

jossa varusteet eivät ole kunnossa ja paikallaan.

Työturvallisuus lähtee ennen kaikkea asenteesta. Siitä, että kypärä, kengät, lasit ja liivit eivät tunnu naurettavilta. Työturvallisuudesta tuntee ammat-tilaisen. Ja jokainenhan haluaa olla ammattilainen?Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan tavoitteena on kitkeä työtapaturmat nollaan vuoteen 2020 men-nessä. Ala haluaa luoda turvallisen työpiirin, joten siksi kaikkien yritysten on pyrittävä estämään työ-tapaturmat työmailla ja tehtaissa.

Aikaa tavoitteeseen ei ole enää kauaa. Mutta juuri sen verran, että nyt uransa alussa olevat ammatti-laiset ovat omaksuneet raudanlujan osaajan ajatus-kulun. Työturvallisuus on fiksua, joten lasit silmille ja hommiin. �

Vain ammattilaisilleKolumni

”Olen alalla, koska se on monipuolinen

ja siitä on hyötyä töiden ulkopuoleltakin.

Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni, voisi

sanoa, että olen unelmamestassani”.

Markus Heinonen, rakennusmestari, YIT

- valmistui Metropoliasta joulukuussa

2014

 

”Pidän rakentamisesta ja se kiinnostaa.

Uraani rakennan päivä kerrallaan ja haluan

oppia ja nähdä kaiken mitä ala tarjoaa.

Ehkä jatkan joskus insinööriopintoihin, kun

saan kokemusta lisää”.

Simeon Hannonen, rakennusmies

- valmistui Vaasan ammattiopistosta

maaliskuussa 2015

”Ala on aina kiinnostanut minua ja valmis-

tumisen jälkeen voi työllistyä hyvin monen-

laisiin tehtäviin. Tulevaisuudessa haluaisin

olla mukana rakennusalan ohjelmistojen

kehittämisessä sekä tutkia uusia sovellus-

mahdollisuuksia”.

Marko Laitinen

- opiskelee rakennus tekniikkaa

Tampereen teknillisessä yliopistossa

2

KAIVA MAATA

JALKOJESI ALTA.

Infra on teitä, ratoja, vesiväyliä. Siltoja, louhin-taa, asfalttia. Talojen perustustöitä, lenkkipol-kuja ja puistoja. Kaivuhommia, valtavia koneita. Haastavia työmaita ympäri Suomen!

Infran rakentajana pääset kelpo tienesteihin tutkitusti heti. Monissa tehtävissä tienaat pa-remmin kuin kollega muulla rakennussektorilla. Lue lisää: Infra.fi/Tosihommiin

Sadan esimies Tiina jos kuka tietää, kuinka menes-

tytään siivoojan työssä. Hän kertoo,

että hyvä tapa päästä hommiin on

tulla osa-aikaiseksi työntekijäksi. Tällöin ei ole

ennalta määriteltyjä osaamisvaatimuksia. Riit-

tää kun henkilöllä on motivaatiota, työintoa ja

erinomainen palveluasenne! Reippaus ja ripeys

ovat hyvästä, ja rauhallinenkin persoona voi olla

reipas työssään. Tiina tietää kokemuksesta, että

työn vaatimat ominaisuudet tulevat esille jo

ensimmäisissä vuoroissa.

Mukautuvuus myymäläympäristön muutok-

seen on ehdoton edellytys siivoustyössä. Tun-

nolliset puurtajat huomaavat pian, että asioilla

on tärkeysjärjestys. Pitää osata priorisoida, eli

on opittava katsomaan, mitä missäkin tilantees-

sa tehdään, vaikka se poikkeaisikin totutusta.

Aivan kylmiltään ei siivoustyöhön joudu, sillä

ISS Palveluissa perehdytys kestää useita vuoro-

ja ja jossain määrin koko koeajan. Perehdytys

kattaa koko toiminnan, ja se jalostuu perustie-

don jälkeen soveltamisessa ja tiedon syventä-

misessä, joihin kuuluvat esimerkiksi kemikaali-

koulutukset ja siivouksen erityismenetelmät.

Vakituinen työpaikka siivoojana edellyttää

kiinteistöpalvelujen perustutkinnon suoritta-

mista toimitilahuoltajan koulutusohjelmas-

sa. Koulutus on muutoinkin avainasemassa

tehtäessä uraa alalla. Tiinan urakehitykseen on

kuulunut ylioppilastutkinto, kiinteistöpalve-

lujen perustutkinto ja siivoustyön johtamisen

erikoisammattitutkinto. Nyt Tiina opiskelee

kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkintoa.

Sokerina pohjalla on aiemmin varusmiespalve-

luksessa saatu johtajakoulutus.

Tiinan mielestä ISS:n toimintatavat ovat niin

kehittyneitä, että työpaikan valintaa ei ole

koskaan tarvinnut kyseenalaistaa. ”Olemme

oikeasti alan huipulla! Asiat kehittyvät nopeasti

ja ISS haluaa olla maailman paras palveluyritys”,

hän kehaisee. �

Palveluesimies Tiina Remes, 34, johtaa yli sadan hengen työyhteisöä, joka pitää puhtaana Stockmannin tavarataloa Helsingin keskustassa.

Julkisten tilojen

puhtaanapito on

eri asia kuin

kodin siivous.

Katso video!

4

Töissäoppisopimuksella ISS:lle Teemun tie kulki rakennustyömai-

den kautta. Muutaman vuoden työkoke-mus uudis- ja korjausrakentamisesta sekä

LVI-tekniikan tuntemus ovat erinomainen pohja kiinteistöpalvelujen ammattitut-kinnolle, jota Teemu parhaillaan suorittaa oppisopimuksella.

Teemu kertoo, että oppisopimusopiske-lu hänen kohdalla tarkoittaa noin kolmea koulupäivää kuukaudessa sekä työssä oppimista. Oppimisprosessissaan Teemu dokumentoi omia työtehtäviään kännykkä-

kuvin ja napakoin tekstein. Näin syntyvä oppimispäiväkirja käydään koulussa läpi opettajan kanssa, joka tarkastaa, että Teemu on tehnyt hommansa oikein.

Työpaikalla Teemulla on henkilökohtai-nen työpaikkaohjaaja, joka opastaa eten-kin pulmatilanteissa. Teemun mielestä työssä oppii parhaiten olemalla ahkera ja oma-aloitteinen. ”Jokaista asiaa ei kannata kysyä muilta, vaan asioista kannattaa ottaa itse selvää, sillä silloin oppii parhaiten”, hän toteaa.

Teemun työ kiinteistönhoitajana on vaih-televaa. Keskeisimpiä töitä ovat ulkoaluei-den hoito ja talotekniikan huolto. Teemun työkalupakkiin kuuluu myös iPad, jonka avulla on helppo valvoa esimerkiksi raken-nusten energiankulutusta.

Teemusta ISS Palvelut on hyvä työnantaja, jolla asiat toimivat. Erityisesti koulutusmah-dollisuudet ovat erinomaiset! �

Teemu Mänty on 23-vuotias helsinkiläinen, joka työskentelee ISS Palveluissa kiinteistönhoitajana oppisopimuksella.

ISS Palvelut on Suomen kolmanneksi suurin yksityinen työnantaja ja maan johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Tuotamme siivous-, kiinteistön ylläpito-, turvallisuus- ja ruokailupalveluita yrityksille ja yhteisöille sekä julkiselle sektorille. Luomme toiminnallamme laadullista ja taloudel-lista arvoa asiakkaidemme liiketoimintaan. Vuonna 2014 liikevaihtomme oli 517 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa on noin 11 000. ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, joka toimii yli 75 maassa. www.issworld.com

Varma työpaikka,

jota robotit

eivät korvaa.

Katso video!

5

Hajota jaHajota ja

-OOnhan sitä muutama pato tullut tuhottua peliä tehdessä, Karoliina Korppoo nauraa.

Tamperelaisen peliyritys Colossal Orderin pääsuunnittelijana Korppoolla on ollut päävastuu strategiapeli Cities: Skylinesin toteutumisessa.

Pelissä pääsee kurkistamaan sinne, missä oikeat kaupunkisuunnittelijat elävät joka päivä: teoreettiseen maailmaan, jossa asiat joko toimivat tai eivät.

- Cities: Skylinesillä voisi rakentaa oikeiden kaupunkien simulaatioita, mutta ei se olisi enää niin hauskaa. Se vaatisi myös simulaation laajentamista todellisempaan suuntaan, mikä karsisi pelimäisyyttä pois, Korppoo toteaa.

Pelisuunnittelu vie kaupunkirakentamisen astetta hauskemmaksi

Pelin suunnittelussa on lähdetty siitä, että sitä on hauska pelata. Realismi ei saa olla syy siihen, että pelissä tapahtuu jotain, vaan se on bonus.

- Pelin realistisin osuus on vesisimulaatio, Korppoo kertoo.

Vesi onkin se mikä pelaajia eniten Cities: Skylinesissä kiehtoo. Kaupungit eivät ole turvassa, kun pelaajat tuhoavat patoja ja katsovat kuinka vesi tuhoaa rakennuksia.

- Moni pelaa hiekkalaatikkomentaliteetilla. Katsotaan mitä tapahtuu, jos tekeekin jotain toisella tapaa kuin yleensä.

Korppoon mielestä pelin koukuttavin piirre on sen toipumismekanismissa. Jos jokin menee pieleen, se voidaan korjata ja

kaupunki voi kukoistaa jälleen. - Se on pelaajalle palkitsevaa, kun voi

löytää ongelman ja ratkaista sen.Parasta Cities: Skylinesissä taitaa kui-

tenkin olla se, että toisin kuin tosielämän kaupunki suunnittelijat, pelaaja voi olla myös niin sanotusti pahis. Hän voi jättää toteut-tamatta asukkaidensa toiveita paremmasta joukkoliikenteestä tai ostoskeskuksista. Hän voi tuhota patoja tai rakentaa suoran kopion jostain oikeasta kaupungista. Tai toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita.

- Omat kaupunkini pelissä ovat varsinaisia joukkoliikenteen monimutkaisia ryhmitty-miä, Korppoo kertoo. �

hallitsehallitse

6

• Colossal Order on tamperelainen pelistudio.• Pelistudion tuottamat pelit ovat liikenne- ja kaupunkisimulaatioita, joista uusin ja tunnetuin on Cities: Skylines.• Pääsuunnittelija Karoliina Korppoo on koulutukseltaan medianomi visuaalisen suunnittelun puolelta. Tällä hetkellä hän viimeistelee graduaan Tampereen yliopistolla Internet- ja pelitutkimuksen opinto- ohjelmassa.

7

Kaupunki rakentuu yhdessä – ei paperilla

Kaupunki ei rakennu pelkästään kynällä ja viivoittimella. Itse asiassa varsinai-nen piirtotyö on pieni osa kaupunki-

suunnittelijan työtä. Se on tiedonhankintaa ja sen käsittelyä, lankojen yhteenvetoa sekä hyvin sosiaalista tekemistä.

- Suunnitellessa pitää selvittää eri asioita kuten muun muassa alueen melutasoa, kulttuurisia arvoja, millaista väkeä siellä asuu ja työskentelee, millaisia tulevaisuuden-suunnitelmia eri tahoilla alueella on. Näin muutaman mainitakseni, Tampereen kau-pungilla asemakaavoituksessa työskentelevä kaavoitus arkkitehti Anna Hyyppä kertoo.

Viisi vuotta sitten suoraan koulunpenkiltä töihin päässyt Hyyppä ei tunnista termiä

8

Kuva: Emmi Rossi

Kaupunki rakentuu yhdessä – ei paperillaAnna Hyyppä on unelmamestassaan. Hän on osa sitä, että Tampereesta tulee juuri sellainen kun kokouspöydissä pohditaan.

tavallinen työpäivä.- Onko sellaista? Päivä menee kokouksissa,

sähköpostien parissa, raporttien lukemises-sa, selvityspyynnöissä, tiedon onkimisessa, ideoinnissa ja välillä piirtäessä, Hyyppä pohtii.

Työpäivät kuluvat nopeasti ja töitä ei aina kykene ennakkoon suunnittelemaan. On päiviä, jolloin tulee jotain yllättävää, ja päiviä, jolloin voi suhteellisen varmasti suunnitella tekemisensä.

- Parasta tässä työssä on sen monipuoli-suus. Kiirettä pitää, mutta aina oppii jotain uutta.

Kaupunkisuunnittelija tekee yhteistyötä monien eri ammattialojen kanssa. Suunni-

tellessa tarvitaan erikoisasiantuntemusta esimerkiksi viheralueista ja liikenteestä. Vaikka poliittiset tahot lopulta päättävät suunnitelmista, on kaavoituksella tärkeä rooli kaupungin kehittämisessä.

- Yleiskaavassa määritellään alueiden käyttöä yleispiirteisesti ja asemakaava on tarkempi suunnitelma ennen rakennussuun-nittelua. Tampereen asemakaavoitus on jaettu neljään alueeseen ja minä kuulun kes-kusta-alueeseen. Esimerkiksi nyt on työn alla sekä isomman asuinalueen että pienempien täydennysrakentamiskohteiden suunnittelu, Hyyppä toteaa.

Vaikka kaupunkisuunnittelijan työpäivät menevät lähinnä toimistolla säntäillessä,

niin välillä pääsee raittiiseen ulkoilmaan. Tai pääsee jopa maan alle.

- Aikanaan kävimme muuan muassa Häm-pin parkin työmaalla. Olihan se aika mielen-kiintoista nähdä, mitä kaupungin alapuolella tapahtuu.

Joskus työ vie mennessään niin, että kaupunkia tulee katsottua sillä silmällä jopa vapaa-ajalla.

- Meillä on työporukan lenkkiryhmä, joka kiertää aina joka kerta uutta reittiä Tampe-reella. Tulee nähtyä uusia paikkoja ja siinä samalla katselemme, miten suunnitelmat ovat toteutuneet, Hyyppä naurahtaa. �

9

SOL on suuri suomalainen, vakavarainen palvelualan perhe-yritys. SOLin palveluratkaisu -mallissa yhdistämme saumat-tomasti siivous-, toimitila-, kiinteistönhoito- ja turvallisuus-palvelut. Pesulapalvelumme helpottavat kuluttajien arkea ja henkilöstöpalvelumme tarjoavat joustavasti palveluosaajia yrityksille. Tytär yhtiömme palvelevat Ruotsissa, Virossa, Lat-viassa, Liettuassa ja Venäjällä. Palveluksessamme on noin 12 000 aurinkoista SOLilaista, joista noin 4 000 työskentelee kansain välisissä toiminnoissa.

Katso video!

10

Hymypojat hoitavat hommansaPiiroisen Pasi, Lainion Joona ja

Tontin Taneli ovat kiinteistöhoidon ammattilaisia. Kolmikko työsken-

telee SOL Palveluiden Lahden yksikössä. Heidän työnään on kiinteistöjen tekninen ja yleinen huolto, ulkoalueiden hoito, vesi- ja viemärilaitteiden huolto sekä koko kiinteis-tön ympäristöasioiden hallinta.

Kolmikosta kokenein on Pasi, joka on ollut alalla jo yli neljännesvuosisadan. ”Aloitin hommat ihan laitekiinnostuksen pohjalta. Vuosien mittaan kiinnostus kiinteistönhoi-toon syveni ja ammattitaito karttui – nyt vedän jo 21 henkilön tiimiä”, kertoo Pasi.

Porukan kuopus Joona valmistui kiin-teistönhoitajaksi viime keväänä ja on ollut

SOL:in mies jo ensimmäisestä työharjoit-telusta alkaen. Taneli puolestaan kertoo tulleensa SOL:ille oppisopimuspolun kautta. Nyt takana on kuusi vuotta alan töitä, jona aikana työtaidot ovat jalostuneet Pasin opis-sa jo varsin pitkälle.

Pasi kertoo, että heidän johdonmukaisesti johdetun toiminnan, hyvän asiakaspalvelun sekä ammattitaitoisen tekemisen avulla SOL:in Lahden kiinteistönhoitoyksikkö on kasvanut vauhdilla. SOL haluaa tarjota asiak kailleen jatkuvasti parempaa laatua, joka tarkoittaa myös henkilöstön koulutuk-sesta huolehtimisesta. Siksi myös Tanelille ja Joonalle on tulossa jatkokoulutuksia, kuten kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto.

Taneli ja Joona kertovat molemmat, että luottamus kiinteistönhoitajaan on koettu tärkeäksi asiaksi. Ihmiset päästävät asun-toihinsa ilman paikalla oloa. Usein palvelu-kohteissa asukkaiden ja kiinteistönhoitajien välille syntyy luottamuksellinen side. Jopa kahvikutsuja tipahtelee, ja pojista on tullut joidenkin vanhempien ihmisten lemmikkejä.

Pasi katsahtaa Joonaan ja Taneliin, her-kistyy ja toteaa: ”Esimiesvuosieni aikana ei ole kertaakaan tarvinnut käydä kyttäämässä kohteessa ovatko miehet hoitaneet hom-mansa – aina ovat hoitaneet.” �

SOL Palveluilla

kouluttautumista

tuetaan ja uran on

mahdollisuus edetä

vaikka mihin asti.

Asukkaat kaipaavat

vanhaa talkkari­

henkeä.

Tykkään SOL:illa

välittömästä

ilmapiiristä.

11

Testaa tietämyksesi kiinteistöpalvelualasta ja osallistu Beats-kuulokkeiden arvontaan!siistiihommaa.fi

NIIN KAUAN KUIN ON TALOJA, ON TÖITÄ

Hyvin koulutettu kiinteistönhoitaja Tuomo Toivanen, 26, työskentelee

kiinteistönhoitajana RTK-Palvelu Oy:n Kuopion yksikössä.

Kiinteistötekniikka on aina kiinnostanut Tuomoa, ja hän on ollut kiinteistönhoitajana kesätyöajoista lähtien. RTK-Palvelussa hän on työskennellyt heti valmistumisestaan saakka.

Tuomolla on kiinteistönhoitotyöhön oivallinen koulutus, sillä hänellä on taka-taskussaan sekä talotekniikan että kiinteistö-palvelujen perustutkinnot. Lisäksi Tuomo suorittaa parhaillaan työn ohessa kiinteistö-palvelujen ammattitutkintoa. Tutkintoa

suorittamaan hän pääsi vain vinkattuaan pomolleen jatko- opiskeluhaluistaan.

RTK-Palvelussa Tuomon työ on hyvin itsenäistä. Päivät alkavat varikolta ja jatkuvat itsenäisenä työskentelynä, kunnes on aika palata konttorille. Konttorilla Tuomo tekee tarvittavat raportoinnit ja merkitsee ylös tehdyt laskutustyöt.

Tuomon työpäivästä suurin osa kuluu piha-alueiden puhtaanapidon ja ulkoaluei-den kausitöiden, kuten ruohonleikkauksen, lehtien puhalluksen, lumen kolauksen, hiekoituksen, hiekan poiston, kattokou-rujen ja rännien puhdistusten parissa.

Kiinteistö tekniikan puolelta tehtäviin kuuluvat lämmönjako- ja ilmastointilaittei-den kunnossapito sekä energiankulutuksen seuranta. Lisäksi Tuomo suorittaa raken-nusten pienkorjauksia ja huoltaa asuntojen vesikalusteita. Monipuolisia töitä helpotta-vat lukuisat käsityökalut sekä kehittyneet ympäristönhoitokoneet.

Tuomosta tuntuu hienolta saada kiitosta asiakkailta, joiden vaatimustaso on tavallis-ta korkeampi. Tuomolla onkin tavoitteena edelleen kehittyä ammatissaan ja edetä suurten liikekiinteistöjen haastavien huolto-töiden ekspertiksi. �

Työskentely

RTK­palvelussa alkoi

suoraan opintojen

päätyttyä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityk-siä 40 vuoden kokemuksella. Konsernin liikevaihto on n. 120 milj. euroa ja sen palveluksessa työskentelee maanlaajuisesti yli 3 000 alansa ammattilaista. RTK-Palvelu tarjoaa siivous-, kiinteistöhuol-to-, käyttäjä- ja teollisuuspalveluja yrityksille ja julkisen sektorin asiakkaille. Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat keskeisesti myös tekniset kiinteistöpalvelut sekä energiansäästöpalvelut. Kiinnostaako sinua ura RTK-Palvelussa? Ovemme ovat auki. Tule ja opi työssä ammattilaiseksi! www.rtkpalvelu.fi/tyopaikat

Katso video!

13

Oma-aloitteisuus vie uralla eteenpäin Jenni Harju, 29-vuotias palveluohjaa-

ja, työskentelee Lassila & Tikanojalla MTV3:n toimitalossa Pasilassa.

Vaikka Jennin asemapaikka sijaitsee Pöllölaaksossa, on hänen vastuullaan useita toimitilakohteita. Aivan yksin ei Jennin tarvitse kaikkea tehdä, sillä hänen alaisuu-dessaan työskentelee noin 40 siivoojaa.

Jenni kertoo, että hänen työnsä on erittäin monipuolista ja liikkuvaa. Päivät sisältävät siivoojien auttamisista eri asioissa, laadun-valvontaa ja asiakaspalvelua. Jenni toimii myös oman esimiehensä eli palveluesi-miehen oikeana kätenä.

Parasta työssä Jennin mielestä on työ-kaverit ja siivouskohteiden ihmiset, jotka ovat yleensä ihania ja huomioivat siivous-työntekijät. Ihmisten kanssa on mukava myös käydä keskusteluja siivoustarpeista, kuten peruspesujen aikatauluista, tilojen siivoustiheydestä ja siivousalueiden muu-toksista.

Jenni kertoo, että L&T:llä työ on rentoa,

koska siivoustyössä voi itse miettiä itselle so-pivan työtavan. Myös työn vaatimukset ovat selkeitä ja jokainen tietää mitä itseltä odote-taan. Ja jos eteen tulee kinkkisiä tilanteita, apua on aina helppo mennä kysymään.

Jenni toteaa, että vaikka kunto pysyy työssä yllä, työ ei kuitenkaan ole raskasta. Työvälineet ovat kehittyneet ja työn teke-minen on nykyään helppoa ja ergonomista. Yhdistelmäkoneet helpottavat todella paljon ja koneet myös puhdistavat lattiapinnat moppia paremmin.

Jennin oma tie L&T:llä alkoi kiertävänä siivoojana – työssä, jonka hän otti tosissaan. Hän alkoi tehdä kehityshavaintoja siivottavis-ta kohteista ja raportoida niistä esimiehelle alusta saakka. Aktiivisuus palkittiin: palvelu-esimies arvosti Jennin asennetta, ja kun henkilö kemiatkin vielä sopivat yhteen, puoles-sa vuodessa Jenni yleni palveluohjaajaksi.

Tällä hetkellä yo-taustainen Jenni syven-tää osaamistaan suorittamalla oppisopimuk-sella palveluohjaajan ammattitutkintoa. �

Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa on muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. www.lassila-tikanoja.fi

L&T:llä työ on

rentoa, koska

siivous työssä voi

itse miettiä itselle

sopivan työtavan.

Katso video!

14

Coor Service Managementin aulas-sa huomio kiinnittyy välittömästi iloiseen tervehdykseen ja valloit-

tavaan hymyyn. Tua Wikholm, 27-vuotias aula palveluvastaava ja johdon assistentti huolehtii siitä, että ensikontakti yritykseen ei voisi olla miellyttävämpi.

Tuan hymyn takaa löytyy aimo annos kokemusta ja sosiaalista pelisilmää. Matka nykyiseen asemaan ja osaamistasoon on alkanut jo kahdeksan vuotta aikaisemmin, heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Tuan hyvä ystävä suositteli kiinteistöpalvelualaa ja Coorilla avoinna ollutta aulapalveluhenkilön työpaikkaa. Tua haki paikkaa ja pääsi töihin.

Tuan työuran alussa työnsuorittamis-paikkoina olivat Coorin asiakkaat, kuten eri suuryritykset ja virastot. Erilaiset työympäris-töt olivat opettavaisia ja työtehtävät todella monipuolisia.

Pyydettäessä Tua listaa aulapalvelun ydin-toiminnot: ”Asiakkaalle tuotetaan aina hyvä fiilis. Hänet otetaan vastaan, häntä huomioi-daan ja opastetaan tarvittaessa. Lisäksi aulan kautta kulkevat kiinteistön huoltotarpeita, siivousta ja ravintolapalveluita koskevat yhteydet. Toimistotöistä aulassa hoidetaan laskutuksia, erilaisten rekisterien ylläpitoa ja kokoustarvikkeiden hallintaa.”

Nykyisin Tuan vastuulla on myös johdon assistentin tehtävät, joihin hän sai ylen-nyksen hyvien työsuoritusten sekä johdon assistentin ja kielten koulutusohjelmassa suoritettujen AMK-opintojen kautta. �

Coor Service Management on yksi Pohjoismaiden johtavista kiinteistöpalvelutoimittajista ja tarjoaa kaikki ne palvelut, joita yksityisen tai julkisen sektorin hyvä ja tehokas toiminta edel-lyttää. Coorilla on erikoisosaamista kolmella palvelualueella: käyttäjä palvelut, kiinteistöpalvelut ja strateginen neuvonta. Asiakkainamme on sekä suuria että pienempiä yrityksiä ja julki-sen sektorin organisaatioita. Konsernin liikevaihto on noin 790 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 6 600.

Olet tervetullut!

Asiakkaalle

tuotetaan aina

hyvä fiilis.

Katso video!

15

Tuhansien ammattien ala

Rakennustuoteteollisuudessa val-mistetaan ja kehitetään tuotteita ja materiaaleja, joita käytetään uudis-

ja korjausrakentamiseen sekä rakennusten ylläpitoon. Tärkeimpiä tuotteita ovat muun muassa sementti, betonituotteet, tiilet, laastit, eristeet, teräsrungot, putket ja palkit. Rakennuspuusepänteollisuuden puolel-la keskeiset valmistettavat tuotteet ovat ikkunat, ovet, kattotuolit, keittiökalusteet ja puuportaat.

Eli yhden tuotteen valmiiksi saaminen ei ole niin yksinkertaista kuin sen luulisi olevan. Esimerkiksi Kuopion kaupungin-teatterin kolmiulotteiset seinäelementit eivät ilmestyneet yhdessä yössä kuin itses-sään…

Kaikki alkaa suunnittelusta. Arkkitehti suunnittelee elementin muodon ja värin ja tekee suunnitelmastaan visuaalisen 3D-mal-linnuksen.

Arkkitehti Antti Nousjoki Arkkitehti-toimisto ALA Oy:sta oli suunnittelemassa Kuopion teatterin seinäelementtejä.

- Suunnittelu lähti ympäristöstä ja van-hasta teatterirakennuksesta liikenteeseen. Muodoltaan seinäelementit muistuttavat

isoa rypistettyä paperiarkkia ja sama muoto on myös nähtävillä teatterirakennuksen si-sätiloissa. Ulos tahdottiin samaa tunnelmaa kuin sisällä salissa.

Kaikki alkaa suunnittelusta

- 3D-mallinnusta käytettiin luonnostelussa ja sillä kokeiltiin eri mittakaavoja. Jokainen elementti tarkennettiin tarkkaan 3D-mal-linnuksessa, jotta kuvio olisi symmetrinen koko matkalta.

Arkkitehdiltä suunnitelma lähtee rakennes uunnittelijan tehtävälistalle. Hänen työnään on suunnitella kolmiulotteisten seinäelementtien tekniset vaatimukset eli toisin sanoen hän varmistaa, että seinä-elementit pysyvät paikallaan kovimmassa-kin myräkässä. Rakennesuunnittelija laatii myös rakenteesta teknisen tietomallin.

Kun suunnitelma on kaikin puolin valmis, on aika rakentaa se. Elementtisuunnitelmat lähetetään tehtaalle tilaukseen. 

Betoniluoma Oy oli mukana suunnitel-man toteutuksessa. Varatoimitusjohtaja Mikko Torvelan mielestä prosessi oli hyvin mielen kiintoinen, koska se poikkesi totutus-

ta valtavirrasta.- Prosessissa on mukana monta erilais-

ta osaajaa, kuten tuotannonsuunnittelu, työnjohtajat ja elementtityöntekijät, jotka valmistelevat ja toteuttavat elementit. Suunnittelulla on tärkeä osa toteutuksessa ja erityisesti tässä tapauksessa se oli erityisessä painoarvossa. Valmistetut seinäelementit olivat niin erityislaatuiset, että esimerkiksi esteettiset asiat korostuivat.

- Valmistuksessa oli myös tärkeää ottaa huomioon viimeistely ja varastointi, jotta tuote saatiin jouhevasti tilaajalle.

Elementtisuunnittelijan tehtävänä on tarkistaa piirustukset, arvioida raaka-aine-tarpeet ja tilata tarvittavat erikoisosat. Tässä kohtaa seinäelementtien toteutusta eletään kinkkistä vaihetta, sillä muottien valmistus on erityisen haasteellista. Muottisuunnitte-lussa käytetään 3D-mallinnusta ja erilaisia muotteja tarvitaan seinän rakentamiseen kymmenkunta. Tämän jälkeen muotit val-mistetaan suunnitelmien mukaisesti.

Rakennustuoteteollisuuden parissa työskentelee lukuisia eri ammattinimikkeitä. Työ ei ole vain paikallista, vaan alan suurimmat yritykset ovat erittäin kansainvälisiä. Töitä ei ole tarjolla pelkästään vain itse tuotteen valmistamisen puolella, vaan tuote pitää myös suunnitella, tehdä, myydä ja markkinoida.

Kuvat: Tuomas Uusheimo

16

Prosessissa on mukana monta erilaista osaajaaMuotteihin tulevan materiaalin valmistamiseen tarvitaan myös erikoisammattilaista. Betonilaborantti suhteuttaa käytettävän betonimassan eli määrittelee raaka-aineet ja niiden määrät. Teatterin seinäelementtien valmistuksessa tehtiin myös tuote-kehitystä, sillä muotit täytettiin kuitubetonimassalla.

Tämän jälkeen seinäelementit valmistetaan. Valmistuksessa kirvesmies ja raudoittaja työskentelevät parina. Timpuri kokoaa muotin ja raudoittaja raudoittaa. Ulkokuoren raudoituksen jälkeen lasketaan betonin menekki ja tilataan massa tehtaan betonimylläriltä. Valmis betoni siirretään työkohteeseen silta-nosturilla ja valutetaan betonisuppilosta elementtimuottiin. Ulkokuori saa eristeet ylleen ja saumojen kohdalle sijoitettavat ansaat pitävät ulko- ja sisäkuoren yhdessä. Nostolenkit mahdol-listavat elementin kuljetuksen kohteeseen. Sisäkuori varustel-laan ulkokuorten tavoin eli raudoitetaan ja valetaan.

Seuraavana yönä työryhmä purkaa muotit, nostaa elementit pystyyn ja mahdollisesti pesee ne. Paikkarit tarkistavat kaikki elementit ja viimeisestelevät ne myynti kuntoon.

Kaiken tämän jälkeen seinäelementit suojataan, kuljetetaan työmaalle ja asennetaan Kuopion teatterin seinään. �

17

Peab ja asukas ne yhteen soppii

huomenna mennään työmaa- koppiin!

Peab-konserni on yksi Pohjoismaiden suurimmista rakennusyhtiöistä. Se työllistää Pohjoismaissa 13 000 henkilöä, joista Suomessa noin 750. Konser-nin toiminta jakautuu neljään liiketoiminta -alueeseen; rakentaminen, asun-not ja toimitilat, infrarakentaminen ja teollisuus. Peab-konsernin liikevaihto on 4,8 miljardia euroa. Konsernin osake noteerataan Tukholman pörssissä. www.peab.fi

Työmailla jo

pikkupojasta.

Peabilla todella

arvostetaan

asukkaita.

Espoolaisen kerrostalon pihamaalla pötköttelee

putkia. Tekeillä on linjasaneeraus 189 asunnon

taloyhtiöön. Vaikka urakka on valtava, työmaalla

työskentelevät 25-vuotias markkinointitradenomi Jenna

Pasanen ja 27-vuotias diplomi-insinööri Niko Koski ovat

leppoisalla mielellä.

Niko toteaa, että haastavasta aikataulusta huolimatta

yksikään asunto ei ole valmistunut myöhässä ja työt

etenevät yhteispelissä asukkaiden kanssa.

Jenna kertoo, että asiat sujuvat hyvin, koska Peabilla

todella arvostetaan asukkaita. Asiakaspalvelussa Jennan

erikoisalaa on hänen opiskeluvaiheessa lopputyönä

yritykselle tekemä asukastyytyväisyyskyselymalli. Asuk-

kailta kyselyyn saatujen vastausten perusteella ohjataan

työmaan käytäntöjä koko sen keston ajan. Kyselyn lisäksi

Jennan työnkuvaan kuuluu viestintä. Sähköposteilla,

tekstareilla ja heippa- lapuilla tieto kulkee asukkaille no-

peasti. Aika-ajoin Jenna järjestää asukasiltoja sekä sopii

tapaamisia asukkaiden ja asiakaspalvelu insinöörin välille.

Myös tekninen osaaminen on Peabilla korkealla tasolla.

Niko kertoo, että hänen ajankäytöstään puolet kuluu

työmaalla ja toinen puoli tietokoneella, aikataulutusten,

kustannustenhallinnan, hankintojen ja töiden suunnitte-

lun parissa.

Isän ja papan mukana työmailla kasvaneena Niko on

oppinut, millä taidoilla raksalla pärjää. Puseroon tarttu-

nut kokemus jalostui osaamiskartoitusmalliin, jonka hän

teki diplomityönään Peabille. Nikon mielestä osaamis-

kartoituksesta hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja.

Työnantajalle selviää henkilöstön osaamistaso ja työnte-

kijälle se mitä häneltä odotetaan.

Niko ja Jenna ovat molemmat sitä mieltä, että Peab

on ottanut heidät arvostavasti omakseen jo opiskeluai-

kana. Rakentamisen eri vaiheista saatu opiskeluaikainen

työkokemus on kasvattanut heidät nykyisiin itsenäisiin ja

vastuullisiin tehtäviin. �

Katso video!

18

Tuhat ja yksi asuntoa

YIT:llä on yli 100 vuoden kokemus ja vahva markkina-asema: se on Suomen suurin asun-tojen rakentaja ja Venäjällä suurin ulkomainen asuntorakentaja. YIT on myös Suomen suurim-pia toimitila- ja infrarakentajia. YIT toimii seit-semässä maassa työllistäen yli 6 000 henkilöä.

www.yit.fi/tyopaikat

Koen onnistuneeni

kun taloudelliset,

aikataululliset ja

laadulliset asiat

natsaavat.

Juuso Rapelin, 29-vuotiaan työmaa-insinöörin työhön liittyy raha, aika ja laatu.

Helsingin Pasilassa YIT:n Konepajan työmaalla on rakenteilla asuntoja yli 1 500 asukkaalle, joten mistään puuhastelusta ei tontilla ole kyse. Merkittävässä hankkeessa on tärkeää, että työmaainsinöörillä on tarkka käsitys siitä missä mennään.

Konepajan työmaalla työskentelee päi-vittäin lähes sata työntekijää ja toistakym-mentä työnjohtajaa toteuttamassa hanketta, jossa urakka-arvot nousevat miljooniin. Juuso kertoo olevansa rahapainotteinen per-soona ja suunnittelevansa hankeprosessissa ensin kustannukset. Sen jälkeen on vuorossa aikataulutukset ja koko rakentamisvaiheen kestävä herkeämätön laadun tarkkailu.

Kannuksensa alalle Juuso on hankkinut käymällä ensin ammattikoulun ja jatkamalla sieltä insinööriopintoihin tehtyään välissä muutaman vuoden alan töitä. Juuso haluaa siksi painottaa, että ammatillisen koulu-tuksen valinta ei sulje jatko-opintomah-dollisuuksia pois, vaan päinvastoin antaa erinomaiset edellytykset rakennusalan AMK-koulutuksiin.

Oman työnsä hienoutena Juuso pitää rakennus alan monipuolisuutta, sillä kahta samanlaista kohdetta ei ole. Työmaalla jokai-sella rakentajalla on oma itsenäinen ja tärkeä vastuu alue. Työntekijällä on tuotannollinen vastuu ja työnjohdolla on vastuu työvaiheista.

Rakentaminen on myös kovaa vauhtia kehittyvää liiketoimintaa, joka edellyttää innovatiivisia toimenpiteitä myös kentän puolella, toteaa Juuso. �

Katso video!

19

Lemminkäisen mies jo nuoresta saakka

Pistiäisen ja liimapossukuskin pomo

Joona Leiniäinen on 20-vuotias rakennus-

mestariopiskelija, joka työskentelee Lem-

minkäisen talonrakentamisen työnjohto-

harjoittelijana.

Joona aloitti kesätyöt rakennuksilla jo

14-vuotiaana äitinsä jalanjäljissä. Ensimmäisinä

kesinä Joona työskenteli rakennusapumiehenä

tehden raivaus- ja siivoustöitä. Pikkuhiljaa työn-

kuva monipuolistui ja hän pääsi rakennustöihin

kirvesmiesten avuksi.

Aloitettuaan opinnot Metropolia AMK:ssa

Joona onnistui saamaan jo ensimmäisenä kesänä

työnjohtoharjoittelijan paikan Lemminkäiseltä.

Nykyisen työnkuvansa Joona kiteyttää osuvasti

lauseeseen: ”Ratkaisen ongelmia ja tilaan tavaraa.”

Karoliina Mattsson, insinööri AMK, työs-

kentelee Lemminkäisen infrarakentami-

sen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä.

Karoliinalle oli selvää jo yläasteelta saakka,

että hän haluaa maarakennusalalle. Alan valintaa

ohjasi hänen vahva asfalttialan perhetaustansa.

Oikea asenne ja opintomenestys Turun

AMK:ssa avasivat Karoliinan tien kesätöihin

Lemminkäiselle, jonka palveluksessa hän on

siitä saakka ollut. Kesätyö- ja työharjoitteluvai-

heessa Karoliinan tehtäviin kuuluivat liikenne-

järjestelyt, apulaistyömaamestarin tehtävät,

oman asfalttipaikkausryhmän vetovastuu ja

monenlaiset paperihommat ”vanhojen parto-

jen” opissa.

Nyt Karoliinan päivät täyttyvät ympäristö- ja

kiviaineslupien vaatimasta suunnittelusta ja

asfalttimassojen CE-merkintäasioista, joista hän

teki aikoinaan opinnäytetyönsä.

Toisaalta työmaaorientoituneena ihmi-

senä Karoliinan on aina välillä päästävä tosi

hommiin tien päälle kolamiesten, perämiesten,

pistomiesten eli pistiäisten ja liimapossujen eli

liimanlevittimen kuljettajien pomoksi! �

Modernin ja haasteita täynnä olevan kerros-

talotyömaan työnjohtoharjoittelijan tehtävät

ovat Joonan mielestä tärkeä osa opiskeluvaihet-

ta. Keskustelemalla kokeneiden talonrakentajien

kanssa koulussa opittu teoria ja työmaankäytän-

nöt nivoutuvat toisiinsa.

Parhaillaan Joona opiskelee vesi- ja viemäri-

tekniikkaa, lämmitystekniikkaa, rakennusten

sähköjärjestelmiä ja ilmastointitekniikkaa. Nämä

opit tekevät hänestä talotekniikan asiantuntijan,

tutkintonimikkeen ollessa rakennusmestari-LVI.

Joona toteaa, että talotekniikkaosaaminen

mahdollistaa hänelle työskentelyn sekä uudis-

että korjausrakennuskohteiden työnjohdossa ja

suunnittelussa. �

Ratkaisen

ongelmia ja

tilaan tavaraa.

Olen tehnyt

koko työurani

Lemminkäisellä.

Rakennamme toimivia, turvallisia ja terveellisiä olosuhteita asumiseen, työntekoon ja liikkumiseen – 5 600 lemminkäi-sen voimin, yli sadan vuoden kokemuksella. Olemme vahva infra- ja talonrakentamisen osaaja, jonka markkina-alue on Pohjois-Eurooppa. Tarjoamme mielenkiintoisia projekteja ja urakehitysmahdollisuuksia rakennusalan huippuammattilai-sille ja sellaisiksi haluaville.

Katso video!

20

Ruduksella on pitkä historia. Yhtiön juuret ovat reilusti yli sadan vuoden päässä suomalaisessa peruskalliossa. Nykymuotoinen Rudus on muodostunut 1900-lu-vun lopulla, kun monet suomalaisen rakennusteollisuuden muutokset muokka-sivat yrityskenttää. Rudus toimii Suomen lisäksi Baltiassa ja Venäjällä Pietarin alueella. Henkilöstön määrä on tällä hetkellä yli 1 000. Rudus-turvapuistossa pe-rehdytetään myös opiskelijoita työmaaturvallisuuteen. www.rudus.fi, www.rudus.fi/turvapuisto

Jouni Kahila on 29-vuotias maanmittaus-tekniikan insinööri, joka toimii Ru-duksella kiinteistöinsinöörinä. Hänen

työnkuvaansa kuuluu kiinteistöjen hallintaan liittyviä tehtäviä. Kiinteistöjä Ruduksella on satoja ja betonitehtaitakin noin seitsemän-kymmentä, eli työtä riittää.

Jouni laatii myös karttoja, joita tarvitaan uusien maa-alueiden hankinnassa. Koska kiviaines on yhtiön perusraaka-aine, on tärkeää saada hyvää raaka-ainetta keskeisiltä sijainneilta, toteaa Jouni.

Nykyiset työtehtävät ovat saaneet hyvän perustan ympäristötaustasta. Ympäristöluvat antavat raamit, joiden perusteella voimme toimia.

Ympäristötekniikan insinööri Henri Kylä- Utsuri, 34, työskentelee kierrätyksen tuotepäällikkönä. Rakennusalaan Henrin kiinnostus syntyi ympäristötekniikan opinto-jen jälkeisissä konsulttihommissa, joissa hän toimi maa-ainesten kunnostusprojekteissa. Ruduksella Henrin työaika kuluu ylijäämä-maan ja betonin kierrätyksen kehittämisessä. Lisäksi Henri avustaa tarvittaessa kiviaines-vientitoiminnoissa ja ympäristövaikutusten arvioinneissa.

Diplomi-insinööri Sini Ruokonen, 28, on kehitysinsinööri, jonka työhön kuuluu laadun-valvonta valmisbetonipuolella. Sinin työ on vaihtelevaa. Hän raportoi muun muassa laatuun ja tuotantoon liittyviä lukuja Ruduk-sen johdolle. Lisäksi hän tekee arviota, miten uudet standardit ja normit tulevat vaikutta-maan yrityksen toimintaan ja pohtii miten kierrätettäviä materiaaleja voidaan hyödyn-tää tuotannossa entistä paremmin. �

Vastuullista maa-ainesten käyttöä Ruduksella

Tehtävät

Ruduksella ovat

olleet moni puolisia.

21

Liikenne-suunnittelija Lauri

Liikenne-suunnittelija

Liikennesuunnittelijan työssä haas-tavinta Laurin mielestä on tilan niukkuus kaupungeissa. Joten aina

on mietittävä mitä priorisoidaan. Muista kovemmista insinööritieteistä poiketen Suomessa liikenneasioissa on 5,5 miljoonaa asiantuntijaa. ”Kun ryhdyt suunnittelemaan jonkin kaupungin liikennettä, asukkaat tie-tävät siitä enemmän, kuin sinä itse”, toteaa Lauri. Asukkaiden kokemuksilla on merki-tystä, sillä innokkailla liikkujilla on paljon yksityiskohtaista tietoa, josta suunnittelija ei tiedä. Tästä syystä työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä suunnittelu-prosessissa on paljon työpajoja ja yleisötilai-suuksia tavallisten ihmisten kanssa.

Vaikka Lauri oli lukiossa hyvä myös kielissä ja musiikissa, hän havaitsi jo varhain itsessään sisäisen suunnittelijan. Siksi Lauri halusi valita tutkinnon, joka antaisi paljon mahdollisuuksia työtehtäviin ja

ura kehitykseen. Aalto-yliopiston insinööri-tieteiden korkeakouluun tie aukesi lukiossa opiskeltujen pitkän matematiikan ja pitkän kemian avulla.

Laurin mielestä koulutuksessa annetaan peruslähtökohdat työelämään. Koulutus ei kuitenkaan rajoitu opiskeluvaiheeseen, vaan työelämässäkin voi opiskella. Diplomityö lii-kenneturvallisuudesta vaikutti Laurin työn-kuvaan uran alussa, sillä juuri siitä aiheesta hän tiesi silloin eniten. Myöhemmin uralla työkokemukset ovat sitten vieneet hyvinkin erilaisiin tehtäviin.

Laurin työssä parasta on vaihtelevuus ja asiantuntijaorganisaation välitön ilmapiiri. Suunnittelualueena voi olla koko Suomi, eikä tarvitse suunnitella vain yhtä kohtaa. Ramboll suurena konsulttitoimistona on asiantunteva. ”Mihin tahansa osataan vas-tata, kun löydetään talosta oikea henkilö”, napauttaa Lauri. �

Diplomi-insinööri Lauri Vesanen työskentelee projektipäällikkönä Ramboll Finland Oy:ssä. Työssään hän suunnittelee kaupunkiliikennettä.

Ramboll on johtava kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys. Säätiöomisteisessa yhtiös-sämme työskentelee yli 12 300 eri alojen ammattilaista globaalisti. Suomessa toimimme maanlaajuises-ti 1900 asiantuntijan voimin. Tarjo-amme infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, ra-kennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultoin-tiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Työmme tavoitteena on luoda ai-dosti koko yhteiskunnan toimintaa kehittäviä ratkaisuja. Tässä onnistu-misen takaa osaava ja näkemykselli-nen henkilöstömme.www.ramboll.fi

Havaitsin

itsessäni sisäisen

suunnittelijan.

Katso video!

22

Harjoittelijoina asiantuntija- rakennuttajaorganisaatiossa

Kaisa Ristolainen, 26-vuotias diplomi-

työtä tekevä tekniikan kandidaatti,

työskentelee hankintainsinööriharjoit-

telijana SRV:llä Helsingin yliopiston saneeraus-

kohteessa Porthaniaa vastapäätä.

Teknis-loogisena ihmisenä Kaisalle rakennus-

tekniikan opiskelu oli helppo valinta. Raisiosta

kotoisin olevalle Kaisalle oli kohtuullisen matkan

päässä kolme vaihtoehtoista opiskelupaikkaa:

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu,

Tukholman kuninkaallinen teknillinen korkea-

koulu ja Tampereen teknillinen yliopisto. Näistä

Kaisa valitsi maineikkaan Tampereen.

Kaisan tekeillä olevan diplomityön tut-

kimusaihe – alihankkijoiden sitouttaminen

rakennusprojektiin – liittyy keskeisesti hänen

työnkuvaansa.

Teemu Koivunen, 24-vuotias teekkari

ja urheilija, opiskelee Tampereen tek-

nillisessä yliopistossa ja työskentelee

samalla SRV:llä.

SRV:llä Teemun työt alkoivat kesällä 2012,

jolloin hän kartoitti Asuntomessuilla ihmisten

toiveita unelmien asumisesta. Seuraavana kesä-

nä Teemu oli jo sitten tosihommissa rakennuk-

sella piikkaus- ja betonivalutöissä.

Nyt Teemun vastuulla on vähän vasaraa

painavampia asioita, kuten rakennusurakointiin

liittyvät asiakirjojen päivitys- ja muutostyöt, lisä-

töiden ohjeistukset ja tarkennukset, rakennut-

tajapäällikköä avustavat tehtävät, suunnittelu-

kokousiin osallistuminen, tietomallipalaverit ja

asuntojen hinnoittelun- Excel-taulukot.

Rakentamiseen kiinteästi liittyvä busi-

ness-puoli on kiinnostanut Teemua niin paljon,

Aineopinnot, joihin Kaisan osaaminen nojaa,

ovat sisältäneet suunnittelun perusteita, ra-

kennustuotantoa, tuotantotaloutta, rakennut-

tamista, erikoisurakointia ja tuotantoteknisiä

asioita. Käytännön rakennusalan kokemusta

Kaisa on hankkinut kesätöissä haalariharjoitte-

lijana rakennusaputöissä ja myöhemmin myös

työnjohtoharjoittelijana.

Lisämausteen Kaisan osaamiseen on tuonut

myös vaihto-oppilasvuosi Argentiinassa! �

että hän on opiskellut joitakin kursseja myös

Tampereen kauppakorkeakoulussa.

Teemun mielestä on huikeaa työskennellä

asiantuntijaorganisaatiossa, joka ei pelkää

haasteita. ”SRV:llä on meneillään Suomen

mittavimpia rakennushankkeita, kuten miljardin

euron kauppakeskus ja lastensairaala”, kertoo

Teemu. �

Jo poikasena

huomasin, että

rakentaminen on

kivaa!

Olen teknis­

looginen ihminen.

SRV on rakennushankkeiden innovatiivinen kokonaistoteuttaja. Se vastaa asiakaslähtöisesti hankkeiden kehittämisestä, kaupallistamisesta ja rakentamisesta. SRV toimii Suomessa Hel-singin metropolialueella, sekä kasvukeskuksissa Turussa, Tampereella, Oulussa, Jyväskyläs-sä, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Suomen lisäksi SRV toimii Pietarissa ja Moskovassa sekä Virossa.

SRV:n brändilupaus viestii erityisosaamisesta: SRV on Elämäsi rakentaja. SRV-konsernin liike-vaihto oli 684,4 miljoonaa euroa vuonna 2014. SRV:n palveluksessa on noin tuhat henkilöä.

Katso video!

Katso video!

23

Kuvat: TXXX

Pasilan Triplan työmaalla rakennetaan

muutamassa vuodessa pääkaupunkiim-

me uusi keskus. Työmaa on kolmen

korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppa-

keskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema,

asuntoja, hotelleja ja toimistoja.

Rakennusmestari Ville Komulainen,

rakennus insinööri Visa Kansikas ja maa-

rakentaja Raiko Ridal työskentelevät työmaalla

maarakennusalan ammattilaisina.

Työnjohtajana Ville suunnittelee ja valvoo töitä,

sillä työturvallisuus on kaiken lähtökohta. Myös

töiden laatu ja niistä syntyvät kustannukset ovat

Villen vastuulla. Kenttäihmisenä Ville tarttuu

välillä itsekin käytännön töihin, eikä pelkää vaikka

rapa vähän roiskuu. Hänelle on pohjalla ammatti-

koulututkinto ennen AMK-opintoja, joten käsillä

tekemisen ammattitaitoakin on hyvä pitää yllä.

Maarakentaja Raiko Ridal työskentelee

työmaalla moninaisissa tehtävissä. Voi sanoa,

ettei sellaista hommaa olekaan, josta hän ei

selviäisi. Tosin ammattitaito ei tule itsestään,

vaan oppimis halun ja kokemuksen myötä. Tällä

hetkellä Raikon vastuulla on paalukuormien

purkua ja mittausta, työmaan sähköistyksiä,

koneiden korjaamista ja tavaran vastaanottoa.

Maarakennustyömailla tarvitaan paljon erikois-

osaamista, ja työmaat valmistuvat tyypillisesti

monen yrityksen yhteistyönä.

Tästä kolmikosta Raiko ja Ville työskentelevät

pääurakoitsija YIT:n leivissä ja kolmas, Visa Kansikas,

YIT:n alihankkijalla. Visa on työnjohtajana patoseinä-

asennuksessa. Hän pitää huolta siitä, että paalutus-

työn tekemistä varten on olemassa kaikki tarvittavat

resurssit. Tähän liittyy mm. koneiden käyttökunnos-

ta huolehtimista ja varaosien hankkimista.

Kolmen kopla ja Pasilan Tripla

24

TUTKINTO AMMATTIOPPILAITOKSESTA

Maarakentajaksi ja maarakennuskoneenkuljettajaksi voi opiskella n. 30 eri oppilaitoksessa eri puolilla Suomea. Perus koulun jälkeinen opiskelu kestää yleensä kolme vuotta ja sisältää runsaasti harjoittelua käytännön työelämässä.

TUTKINTO AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Ammattikorkeakouluissa voi infra-alalle (yhdyskunta-tekniikka) suuntautua sekä rakennusmestari- että insinööri-opintojen kautta. Molemmat opinnot kestävät noin neljä vuotta, sisältäen työelämäjaksoja.

Infra-alan ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat oppi-laitokset:

• Helsinki, Metropolia AMK• Hämeenlinna, HAMK • Turku, Turun AMK • Tampere, TAMK • Lappeenranta, Saimia AMK • Kuopio, Savonia AMK • Oulu, OAMK • Rovaniemi, Lapin AMK • Vaasa, VAMK

TUTKINTO YLIOPISTOSTA

Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Se sisältää lähtökohtaisesti kolmen vuoden kandidaatin-opinnot ja kahden vuoden maisteriopinnot. Erilaisia opinto sisältöpainotuksia on esimerkiksi infrarakenteet, liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, vesi-, ympäristö- ja yhdys-kuntatekniikka ja georakentaminen.

• Helsinki, Aalto-yliopisto: yhdyskunta- ja ympäristö-tekniikan laitos

• Tampere, TTY: Rakennustekniikan laitos • Oulu, Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta:

prosessi- ja ympäristötekniikka

MITÄ ON INFRA?

Infra on teitä, ratoja, satamia ja talojen perustustöitä. Puis-toja ja virkistysalueita, siltoja, luolia, tunneleita. Vesiväyliä ja hoidettuja rantarakenteita.

Infra-ammattilaiset rakentavat ja hoitavat kaikkea ulko-ympäristössä näkyvää ja maan alla olevaa tekniikkaa. He tuottavat myös rakentamisessa tarvittavat kiviainekset ja vastaavat rakennusmateriaalien kierrätyksestä sekä vaati-vista erikoiskuljetuksista ja nostotöistä.

Vasta insinööriopinnoista valmistu-

neelle Villelle työmaa on ensimmäi-

nen. ”Mieluusti olisin täällä työmaalla

patoseinän tekemistä pidempäänkin.

Tripla on pohjoismaisessa mittakaa-

vassa merkittävä hanke”, hän toteaa.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että

maarakennusala sopii motivoituneille

ja vastuuntuntoisille sekä naisille että

miehille. Raittiista ulkoilmasta pitää

tykätä ja mullassa juoksemista ei sovi

pelätä. Vaikka maarakentaminen on

juurevaa, suurin osa töistä tehdään

kehittyneillä koneilla mm. 3d-mallin-

nusta ja koneohjausta hyödyntäen.

Maaperä tarjoilee aina yllätyksiään,

eikä työ ole koskaan tylsää tai kaava-

maista.

Tärkeimpinä kannusteina alalle

kaverukset mainitsevat erinomaiset

työllistymismahdollisuudet ja hyvän

ansiotason. �

Kolmen kopla ja Pasilan Tripla

Maarakennusalan koulutus

Katso video!

25

Maarakennuskoneen kuljettajaksi

Jyväskylän AO:ssa Kouluttaja Riku Suojala luotsaa maa-

rakennusalan opiskelijoita Jyväskylän

aikuisopiston Lievestuoreen yksikös-

sä. Hän tietää kertoa, että maarakennus on

luovaa työtä, jonka jälki näkyy. Maarakennusala

vaikuttaa elinympäristömme toimivuuteen,

sillä työkohteita ovat esimerkiksi liikenneväylät,

satamat, lentokentät, ympäristörakentaminen

ja vesihuoltoverkostot.

Jyväskylän aikuisopistolla on pitkät perinteet

maarakennusalan koulutusten järjestämises-

sä. Opiskelijoita on vuosittain noin 150 eri

koulutus ohjelmissa.

Toimipisteet ovat Jyväskylässä Viitaniemessä

ja Laukaan Lievestuoreella. Maarakennus-

koneiden käytön harjoittelua varten käytössä

ovat laajat harjoitusalueet ja nykyaikainen

konekalusto. Koulutusta tarjotaan sekä alalla

työskenteleville että alalle haluaville.

16-vuotiaat Juho Liimatainen ja Tuomo

Högbacka opiskelevat JAO:ssa maarakennus-

koneen kuljetusta. Siinä missä Tuomo tuli

kouluun vailla aikaisempaa kokemusta, Juho on

ajellut koneilla isän yrityksessä jo pikku pojasta

lähtien. Kummastakin lähtötilanteesta on

kouluun aivan yhtä tervetullut. JAO:n 12 alan

kouluttajaa pitävät kyllä huolta, että keskeiset

taidot opitaan koulutusohjelman aikana.

Opiskelijat koulutetaan työskentelemään

maarakennuskoneilla sekä huoltamaan niitä.

Opiskelussa perehdytään lisäksi katujen, teiden,

vesi- ja viemäriverkostojen rakentamis- ja

kunnossa pitotöihin sekä valintojen mukaan

myös asfalttialan töihin ja yrittäjyyteen. Koulutus

sisältää myös tärkeimmät turvallisuuskortit ja

BC-luokan ajokortin! �

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja sa-tojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuis opisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymme nien ko-kemus koulutuksen ja työelämäpalvelujen järjestä-misestä. Jyväskylän aikuisopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää.

Nuorille peruskoulusta valmistuville

3­vuotinen maarakennuskoneen

kuljettajakoulutus

Katso video!

26

Maarakennuskoneen kuljettajaksi

Jyväskylän AO:ssa

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

1. Mitkä ovat hyviä INFRA-alalla?

2. Minkälainen yritys SOL on omistuspohjaltaan?

3. Mitä ISS Palveluiden Teemu Mänty hoitaa ja huoltaa?

4. Kuka työskentelee asiantuntijarakennuttajaorganisaatiossa?

5. Mikä on kiinteistönhoitaja Teemu Toivasen työnantaja?

6. Mikä on rakennus- ja kiinteistöpalvelualalla erityisen tärkeää?

7. Mitä Infra tarkoittaa?

8. Kuka toimii liikennesuunnittelijana?

9. Mitä YIT:n Juuso Rapeli rakentaa?

10. Mikä ominaisuus vie Jenniä uralla eteenpäin?

11. Keitä Peab arvostaa saneerauskohteissa eniten?

Tehtävät

Oikeat vastaukset löytyvät osoitteesta themesta.net/opot-opet/materiaalit/esityksia-materiaalipankki/

2

A U T K S H S U D U R O M P N P TK P U L E V L A P K T R N F O P IP N P P A P P N T P O P P R H P YL E F P E A B G I N V N P C I A PO T S N S P M F A A L K V O O I PH P J K L P T E C P X P P O I S OK P A K O M R A P A R M L R E S MP N O P S E T P A M S I P S T E YA P S L P V L A P T T R P O U A TG L A S S I L A T I K A N O J A P

Kysymykset:

Etsi vastauksia lehdestä ja ratkaise ristikko. PYSTYYN muodostuu tärkeä nettiosoite, josta voit lukea lisää rakennus- ja kiinteistöpalvelualan ammateista.

Löydätkö labyrintistä yhdeksän (9) lehdessä mainittua rakennus- ja kiinteistö-palvelualan yritystä? Voit lukea sanat eri suuntiin: suoraan alas, suoraan ylös, oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle. Löydettyäsi sanan, vedä viiva sen päälle!

27

Löydät Vetovoiman myös Twitteristä ja Instagramista. Twitterissä jaamme lyhyitä tunnelmapaloja

tapahtumista ja vinkkejä miten hakeutua rakennus- ja kiinteistöpalvelualan koulutuksiin. Kerromme

myös työllistymisvinkkejä. Jaamme mielenkiintoisia linkkejä koskien rakennus- ja kiinteistöpalvelu-

alaa. Osallistu keskusteluun hashtagilla #themesta. Etsi meidät Instagramista tunnuksella

@themesta1 ja pääset suoraan mukaan siihen, miltä rakennus- ja kiinteistöpalvelualoilla näyttää.

Tule mukaan tapahtumiimme ja jaa kuvia niistä hashtagilla #themesta.

JULKAISIJA Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuote teollisuus RTT ry, Kiinteistötyönantajat ry, Infra ry, Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry, Ammattiliitto Pro ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Pintaurakoitsijat ry, Kattoliitto ry, Lattian- ja seinän-päällysteliitto ry, Koneyrittäjien Liitto ry, Isännöintiliitto ry, Viher- ja ympäristörakentajat ry ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry

PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio (janne.suntio@rakennusteollisuus.fi) TOIMITTAJA Emmi Rossi VALOKUVAAJA Janne Suntio ULKOASU ACM PAINOS 80 000 PAINO Lönnberg Print & Promo 14. vuosikerta

Lisää tietoa rakennus- ja kiinteistöpalvelualasta www.themesta.net

TheMesta.net haastaa nuoret pohtimaan omaa unelma-alaansa

Twiittaa tai kerro Facebookissa lyhyt kuvaus unelm a -

ammatistasi rakennus- ja kiinteistö palvelualalla. Tai voit

tiivistää sen kuvalla Instagramissa. Nyt voit unohtaa

käytännöllisyyden ja heittää luovasti villeimmätkin

unelmasi kisassa valloilleen. Parhaimpien unelmatyön-

sä jakaneiden kesken arvotaan kymmenen leffalippua

ja lisäksi yksi unelmatyön jakaja pääsee tutustumaan

paikan päälle unelma duuniinsa ja jututtamaan alan

ammattilaisia työ urasta!

Muista liittää viestisi tai kuvasi mukaan

#unelmamesta

Kilpailuvastauksia voit

lähettää 30.4.2016 asti.