2/2013 1

TIE LIIKENNESuomen Tieyhdistyksen ammatt i leht i

22013

Käyttäjälähtöisyyttä kunnossapitoon – pyöräilijän ja jalankulkijan näkökulmasta | s. 22

PILETTI – yksi maksujärjestelmä joukkoliikenteelle | s. 6

Lahden tavoite: pyöräilyn osuus kaksinkertaiseksi | s. 10

Maanteiden suojatieonnettomuudet | s. 20

2 2/2013

Yhdyskuntatekniikka 2013

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma

Jyväskylän Paviljonki 15.–16.5.2013

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Ennakkorekisteröidy kävijäksi:

www.yhdyskuntatekniikka.fi

2/2013 3

Julkinen liikenne

s. 8

Pääkirjoitus – Rekat uusiin mittoihin . . . . . . . . . . 5

Kolumni – Petri Jalasto: Kalifornian kävelijät ja Piilaakson pyöräilijät . . . . . . . . . . . 15

Yksityistietolaari – Nukkuvat tiekunnat . . . . . . . . . . . . . 25

Tielehden arkistosta . . . . . . . . . . . . 26

Eduskunnasta – Mirja Vehkaperä: Pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa etsimässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Toimitusjohtajalta lyhyesti . . . . . . . 30

Uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Nimityksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

Liikehakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . 38

JulkaisijaSuomen Tieyhdistys ryKansainvälisen tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus@tieyhdistys .fietunimi .sukunimi@tieyhdistys .fiwww .tieyhdistys .fi

Päätoimittaja Jaakko RahjaPuh . 020 786 1001

Julkaisupäällikkö Liisi VähätaloPuh . 020 786 1003

ErikoistoimittajatElina KasteenpohjaPuh . 020 786 1004

Ari KähkönenPuh . 020 786 1002

IlmoitusmyyntiMarianne Lohilahtipuh . 040 708 6640marianne .lohilahti@netti .fi

Osoitteenmuutokset, tilauksetTarja Flander020 786 1006toimisto@tieyhdistys .fi

AsiantuntijakuntaHilkka Ahde, AKTMiia Apukka, DestiaVille Järvinen, Koneyrittäjät Jyrki Paavilainen, RambollArto Tevajärvi, Liikennevirasto Jarkko Valtonen, Aalto-yliopisto

Ulkoasu/taittoTuija Eskolin, Painojussit Oy

PainopaikkaPainojussit Oy, Kerava

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessapyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 60 €Vuosikerta 70€

8 numeroa vuodessa

Ilmoitushinnat 2013 1/4 s . 1 100 €1/2 s . 1 600 €1/1 s . 2 400 €

ISSN 0355-785583 . vuosikerta

Sisältö 2/2013

Piletti yhdistää lippu- ja maksujärjestelmiä . . . . . . . . . . . . . . 6

Viisaasta liikkumisesta on hyötyä kaikille . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Kannen kuva: Kaj Skön / Vastavalo.fi

PALSTAT • KOLUMNIT

Yhdyskuntatekniikka 2013

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma

Jyväskylän Paviljonki 15.–16.5.2013

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Ennakkorekisteröidy kävijäksi:

www.yhdyskuntatekniikka.fi

PYÖRÄilY JA kÄVelY

Lahdessa aiotaan kaksinkertaistaa pyörämatkojen määrä . . . . . . . . . . 10

Sähköpyörällä liikenteen haasteet haltuun? . . . . . . . . . . . . . . 13

Tavoitteena turvallinen länsimetro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Maanteiden suojatie-onnettomuudet syynissä . . . . . . . . 18

Pedaalin polkaisuja tieliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Kuopion kunnossapito-luokituksessa pyöräilyn ja jalankulun näkökulma . . . . . . . . . . 22

Onnistunut talvipyöräilytapahtuma Oulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

s. 18

FinlandSweden

NorwayRussia

Estonia

LithuaniaLatvia

BelarusPolandGermany

Denmark

Jyväskylä

2/2013 5

PÄÄKIRJOITUS

Vireillä on asetusmuutos, jonka mukaan raskaiden ajoneuvojen suurin sallittu kokonaispaino voi ny-

kyisen 60 tonnin sijasta olla 76 tonnia ja suurin korkeus 4,4 metriä eli 0,2 metriä nykyistä enemmän . Tukkirekko-jen pituus voi kasvaa 3 metriä, jotta mukaan mahtuisi maksimimäärä puuta ja tarvittavat lisäakselit .

Asetusmuutos on arvioinnissa Brysselissä, josta se hyväksyntämerkinnällä varustettuna palannee kevään aikana . Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan jo tänä vuonna .

Taustalla on pyrkimys parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä alentamalla kuljetuskustannuksia ja kil-pailukykyä . Tämä on hyvä asia . Pitkien etäisyyksien, ohuiden kuljetusvirtojen ja syrjäisen sijainnin takia yri-tyksemme joutuvat aikamoiselta takamatkalta kilpai-luun ulkomaisten toimijoiden kanssa . Siksi tulee olla valppaana, että maassa ovat kunnolliset väyläolot ja kilpailukykyinen logistiikka .

Metsäteollisuuden liikevaihdosta kymmenys on kuljetuskustannuksia, siitä raakapuun kuljettaminen muodostaa valtaosan . Siksi metsäklusterin on arvioitu olevan erityinen hyödyn saaja, säästöt kymmeniä mil-joonia vuodessa .

Jos jokin asia on liian hyvä ollakseen totta, sitä se luultavasti on . Painojen ja -mittojen kasvattaminen ei tuo pelkkää hyvää, vaan myös haasteita .

Teiden ja siltojen kuormitus kasvaa oleellisesti, vaik-ka lisäakseleilla olisikin yksittäispyörien sijasta paripyö-riä . Lisääntyvän akselimäärän takia tiehen tulee tiheästi painumaa aiheuttavia iskuja . Heikosti kantava rakenne saa pysyviä vaurioita .

Siltojen painorajoituksia tulee paljon . Niiden vaih-toehtona ovat siltaremontit, mutta huonokuntoisten siltojen määrää ei nykytilanteessakaan saada vähen-tymään . Esimerkiksi Lapin kuljetusten pullonkaula eli Kaukosen silta painorajoitettuna aiheuttaa kymmenien kilometrien kierron . Rahaa ei tunnu löytyvän korjauk-seen . Rekkakorkeuden nostaminen edellyttää puoles-taan silta-aukkojen suurentamista .

Rekat uusiin mittoihin

Omassa luokassaan ovat yksityistiet, jotka on sivuu-tettu liki olemattomalla huomiolla . Yksityisteiden ja nii-den siltojen kuntoa ei kukaan kunnolla tiedä . Odotetta-vissa onkin tierikkojen lisäksi ajoneuvovahinkoja . Kuka niistä on vastuussa, kuka vahingot maksaa? Ei kait vas-tuuta ja korvauksia voida noin vain sysätä kuljettajalle, kuljetusyritykselle ja tiekunnan osakkaille?

Elinkeinoelämän hyötyä ei siis saa maksattaa yksi-tyisteiden tiekunnilla eikä sillä, että valtion maanteiden entuudestaankin rapistuva kunto suorastaan romahtaa . Enimmäispainojen ja -mittojen radikaali nostaminen täytyy ottaa huomioon tienpidossa ja sen rahoitukses-sa . Rahoituspäätös tulee tehdä ennen tai viimeistään samaan aikaan, kun päätetään rekka-asetuksesta .

Maanteiden lisärahoitustarve asetusmuutoksen ta-kia on liki 100 miljoonaa euroa vuodessa . Kiusallista, että tuota suurempi tienpidon vaje on jo entuudestaan olemassa . Yksityisteille valtion osuutta tulee nostaa 20 miljoonaa euroa vuodessa ja suunnata raha nimen-omaan siltojen ja isojen rumpujen korjaamisiin, jotta ne kantaisivat uudet jättirekat .

KYMMENEN SANAA Elinkeinoelämän hyötyä ei saa maksattaa kuljetus-yrityksillä, tieosakkailla eikä rapistuvalla tiestöllä.

6 2/2013

JULKINEN LIIKENNE

Tavoitteena on saada käyt-töön kaupunkien yhteinen

maksujärjestelmä ja lippu-tuotteet . Lippujärjestelmä pe-rustuu vyöhykkeisiin ja tiettyi-hin yhteisiin lipputuotteisiin . Kaupungit päättävät itse vyö-hykkeistä, lipputuotteista ja lippujen hinnoista .

Maksujärjestelmien kehitys

Suomessa joukkoliikenteen maksujärjestelmät ovat his-toriallisista syistä olleet pää-sääntöisesti liikenteenharjoit-tajien vastuulla . Lähtökohtana on ollut rahaliikenteen val-vonta: liikenteenharjoittaja on halunnut valvoa, että kuljetta-ja tilittää käteismyynnit asian-mukaisesti ja että matkustaja on saanut matkastaan kuitin . Ajoneuvojen laitteet olivat mekaanisia kassakoneita .

Ajan myötä liikennelupa-vetoiseen bussiliikenteeseen alettiin kehittää erilaisia sarja- ja kausilippuja . Lippujen hinta perustui ikäryhmiin ja matkan pituuteen . Sarjaliput olivat pa-perisia lippuvihkoja, joista re-

päistiin kuljettajalle yksi leh-ti . Kausiliput olivat puolestaan pahvisia näyttölippuja .

Maksujärjestelmien ensim-mäinen, periaatteellinen mur-ros alkoi 80-luvun puolivä-lissä pääkaupunkiseudulta, jossa HKL ja silloinen YTV ryhtyivät järjestämään toimi-alueensa joukkoliikennettä ti-laaja–tuottaja-mallilla . Tässä yhteydessä oli luontevaa, että myös vastuu maksu- ja lippu-järjestelmistä siirtyi tilaajalle . Samaa, periaatteellista esi-merkkiä noudattivat sittem-min Turku ja Tampere .

Muualla Suomessa tilan-ne pysyi periaatteiltaan enti-sellään: liikenteenharjoittajat vastasivat lipuista ja mak-sujärjestelmistä . Liikenteen-harjoittajien yhteiseksi lip-puoperaattoriksi muodostui Matkahuolto Oy, jonka omis-taa nykyään liikenteenharjoit-tajien etujärjestö Linja-auto-liitto .

Seuraava murros maksu-järjestelmissä oli tietoteknii-kan tulo mukaan kuvioihin: lipputuotteet siirtyivät elekt-ronisille matkakorteille . Tämä

mahdollisti lippujen käytön tarkemman seurannan ja esi-merkiksi seutulippujärjestel-mien kehittämisen, jossa kun-tien maksuosuudet pystyttiin laskemaan todellisen matkus-tuksen suhteessa .

Pääkaupunkiseutua, Tur-kua ja Tamperetta lukuun ot-tamatta lippujärjestelmien periaatteet ovat pysyneet silti suurelta osin ennallaan: mat-kustajille tarjotaan edelleen kertalippujen ohella matkan pituuden suhteen hinnoitel-tuja sarja- ja kausilippuja .

Bussiliikenteessä menossa siirtymäkausi

Nykyinen joukkoliikenne-laki astui voimaan 2009 ja se tulee muuttamaan suur-ten kaupunkien ulkopuolisen joukkoliikenteen periaatteet . Bussiliikenteen liikennelupa-järjestelmä nykymuodossaan on päättynyt ja nyt bussilii-kennettä harjoitetaan niin sa-notuilla siirtymäkauden so-pimuksilla . Siirtymäkauden sopimukset perustuvat enti-siin liikennelupiin ja sopimuk-

set päättyvät lupakohtaises-ti 2014–2019 välisenä aikana .

Joukkoliikenteen toimival-taisia viranomaisia on Suo-messa yhdeksän alueellista ELY-keskusta ja 26 kaupunki- tai seudullista joukkoliiken-teen järjestämisestä vastaa-vaa viranomaista . Jokaisen toimivaltaisen viranomaisen tulee päättää oman alueen-sa osalta, millä periaatteil-la joukkoliikenne järjestetään siirtymäkauden sopimusten jälkeen . Vaihtoehtoja on käy-tännössä kaksi: joukkoliikenne järjestetään markkinaehtoise-na liikenteenä yritysvetoisesti, tai palvelusopimusasetuksen mukaisena, ns . PSA-liikentee-nä, jonka viranomainen kilpai-luttaa .

Markkinaehtoinen liikenne eroaa vanhasta liikennelupa-liikenteestä oleellisesti, sillä markkinaehtoiseen liikentee-seen ei saa ohjata yhteiskun-nan tukea tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta . Nykyiseen, siirtymäkauden sopimuksilla liikennöitävään liikenteeseen ohjautuu merkittävästi yh-teiskunnan tukea esimerkiksi

OLLI KANERVA

PILETTI yhtenäistää joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmiä

PILETTI-hanke luo yhtenäisen joukkoliikenteen lippu- ja

maksujärjestelmän Suomen suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin.

Lippujen samankaltaisuus ja yksi yhteinen maksujärjestelmä helpottavat joukkoliikenteen käyttöä

eri kaupungeissa. Yhteinen maksujärjestelmä mahdollistaa jatkossa myös uuden teknologian,

kuten kännykkämaksamisen kehittämisen ja käyttöönoton laajasti.

LII

SI

VÄ

HÄ

TA

LO

2/2013 7

JULKINEN LIIKENNE

seutulippujen käytön kautta . Markkinaehtoisen liikenteen asiakashinnoittelu on liiken-teenharjoittajan päätettävis-sä .

Jos viranomainen järjes-tää jatkossa liikenteensä PSA-mallin mukaisesti kilpailutta-malla, niin myös lippu- ja maksujärjestelmän on luonte-vaa olla viranomaisen hallin-nassa . Tätä tarkoitusta varten Liikennevirasto ja joukkolii-kenteen toimivaltaiset viran-omaiset käynnistivät PILETTI-hankkeen elokuussa 2012 .

PILETTI-järjestelmä

PILETTI-hanke tähtää siihen, että pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen omista-ma lippu- ja maksujärjestel-mä on oleellisilta osin tuotan-tokäytössä kesäkuun lopussa 2014, jolloin merkittävä osa siirtymäkauden sopimuksis-ta päättyy .

PILETTI-järjestelmä an-taa jatkossa paremmat eväät liikenteen kilpailuttamisel-le, koska lippujärjestelmä ja matkakortit ovat viranomai-sen hallussa ja viranomainen saa järjestelmän kautta yksi-tyiskohtaisempaa tietoa mat-kustuksesta . Kun viranomai-nen kilpailuttaa liikenteen ja liikennöitsijä vaihtuu, niin lip-pu- ja maksujärjestelmä säi-lyy silti viranomaisen hallus-sa ennallaan .

PILETTI-hankkeessa perus-tetaan myös lippu- ja mak-sujärjestelmää hallinnoiva

osakeyhtiö . Osakeyhtiön osakkaiksi tulevat joukkolii-kenteen toimivaltaiset viran-omaiset sekä valtio . Osakkaat voivat sen jälkeen ostaa osa-keyhtiöltä lippu- ja maksujär-jestelmäpalveluja . Osakeyh-tiömuoto mahdollistaa myös sen, että osakkaiksi voivat jat-kossa tulla myös muut kuin julkisen tahon toimijat .

Valtio rahoittaa PILETTI-hankkeen perustamis- ja toi-mintakustannukset vuoden 2015 loppuun asti . Sen jäl-keen järjestelmän kustannuk-sista (keskimäärin 1,5 % li-punmyyntituloista) vastaavat osakkaina olevat tahot . Kus-tannukset jaetaan käytön suh-teessa .

PILETTI-järjestelmä tarjo-aa joukkoliikenteen toimival-taisille viranomaisille mak-sujärjestelmän hallinnoinnin, matkakortit, matkustajamää-räraportoinnin, sekä tarvit-tavat tiedot rahaliikenteen hoitoa varten . Perustettava osakeyhtiö tulee kilpailutta-maan tarvittavat lipunmyyn-tikanavat, sekä tarjoamaan teknisen tuen viranomaisten palvelupisteille .

Matkustajille PILETTI tar-joaa nykyaikaiset, vyöhyke-pohjaiset lipputuotteet, jotka perustuvat etäluettavan mat-kakortin käyttöön . Lipputuot-teiden hinnoittelusta ja mak-suvyöhykkeiden määrittelystä vastaa kukin joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen omalla alueellaan .

Järjestelmän hankinta käynnissä – käyttöön kesällä 2014

PILETTI-järjestelmän hankin-taan kuuluvat taustajärjestel-mä, lippusovellus, myynti-järjestelmä sekä rajapinnat . Bussien nykyiset rahastus-laitteet hyödynnetään ja ne jäävät edelleenkin liikenteen-harjoittajien omistukseen . Lii-kenteenharjoittaja vastaa PI-LETTI-järjestelmässä siitä, että rahastuslaitteet toimivat viranomaisten antaman oh-jeistuksen mukaisesti .

PILETTI-järjestelmän han-kinta on käynnistynyt tammi-kuussa 2013 . Hankintaproses-sista vastaa Liikennevirasto, jolle joukkoliikenteen toimi-valtaiset viranomaiset ovat antaneet valtuutuksen . PI-LETTI-taustajärjestelmä ja myyntijärjestelmä hankitaan SaaS-palvelusopimusmal-lilla (Software as a Service) . Lippusovellus ja rajapinnat jäävät tilaajan omistukseen, mikä mahdollistaa jatkokehit-tämisen sopimuskauden jäl-keenkin .

Hankinta toteutetaan neu-vottelumenettelyllä ja sopi-mus toimittajan kanssa on tarkoitus solmia kesäkuussa 2013 . Toteutusprojekti käyn-nistyy välittömästi kesälomi-en jälkeen elokuussa . Järjes-telmä pilotoidaan keväällä 2014 ja järjestelmän tulee ol-la oleellisilta osiltaan tuotan-tokäytössä kesäkuussa 2014 .

Aikataulu on haasteellinen, mutta toteuttamiskelpoinen .

Keväällä 2013 tehdään myös osakeyhtiön perusta-miseen tarvittavat toimenpi-teet mahdollisine osakasso-pimuksineen . Kuntien tulee tehdä päätökset osakeyhtiön osakkuudesta kevään 2013 ai-kana . Tavoitteena on rekrytoi-da osakeyhtiöön 1–2 henki-löä heti kesän 2013 jälkeen . Osakeyhtiön lopullinen hen-kilömäärä tulee olemaan 4–5 henkilöä .

Kehittäminen jatkuu

Vaikka PILETTI-järjestelmän perusasiat ovat kunnossa ke-säkuussa 2014, järjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen . Tärkeimpinä jatkokehitysas-keleina tulevat olemaan mat-kalippujen yhteiskäyttöisyys eri kaupunkiseutujen kes-ken . Erityisesti avainasemas-sa tulevat olemaan yhteistyö HSL:n, Turun ja Tampereen kanssa, jotta matkustajille voi-daan jatkossa tarjota matka-lippupalveluja yhden luukun periaatteella . Yhteistyöstä ja sen periaatteista on sovitta-va myös VR Oy:n kanssa, jo-ka ainakin toistaiseksi toimii monopoliasemassa rautatei-den henkilöliikenteessä .

Tulevaisuudessa joukkolii-kenteen säännöllisen matkus-tamisen lipputuotteet voivat pohjautua myös etäluettaviin debit/credit -kortteihin . Tästä on mainiona esimerkkinä Lontoo, jossa Transport for London on tehnyt menestyk-sekästä yhteistyötä maksu-korttioperaattoreiden kanssa: matkustustapahtuma leima-taan etäluettavalla maksukor-tilla ja asiakas maksaa matkan jälkikäteen maksukorttilaskun yhteydessä . Kätevää ja luon-tevaa . ¢

Kirjoittaja on toiminut PILET-TI-hankkeessa tilaajan projek-tipäällikkönä. Hän työsken-telee Trafix Oy:ssä, joka on vuonna 2007 perustettu liiken-nealan suunnittelutoimisto. Trafixin ydinosaamisalueita ovat mm. liikennesuunnitte-lu, liikenteenhallinta, liikenne-telematiikka, joukkoliikenne ja liikkumisen ohjaus.

8 2/2013

Liikkumisen ohjausLiikkumisen ohjaukseksi kutsutaan toimintaa,

jolla kannustetaan viisaaseen liikkumiseen muun muassa neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä liikkumisen palvelujen koordi­

noinnilla ja kehittämisellä. Kaikkia toimia tarvitaan

yhdessä ja erikseen.

JULKINEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäminis-teriön hallinnonalan ilmas-

topoliittisen ohjelman (ILPO) ja sekä kansallisten että Eu-roopan Unionin tavoitteiden mukaan Suomen on vähen-nettävä liikenteen ja muiden päästökaupan ulkopuolella olevien sektoreiden kasvihuo-nekaasupäästöjä 16 prosent-tia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 ta-soon .

Jotta vaativiin päästövä-hennystavoitteisiin päästäi-siin on ILPOssa lueteltu nel-jä keinoa: henkilöautokantaa uudistetaan, liikenteen ener-giatehokkuutta parannetaan, kaupunkiseutujen henkilö-liikenteen kasvua ohjataan ympäristön kannalta edulli-sempiin kulkumuotoihin ja tietoyhteiskunta- ja viestintä-politiikalla tuetaan Suomen ilmastotavoitteiden saavutta-mista .

Kaupunkiseutujen henkilö-liikenteen kasvun hillitsemi-seksi on määrälliseksi tavoit-teeksi asetettu, että vuonna 2020 tehdään 100 miljoonaa joukkoliikennematkaa ja 300 miljoonaa kävely- ja pyöräi-lymatkaa nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa noin 20 pro-sen tin lisäystä näiden mat-kojen määrissä . Potentiaa-lia muutokselle on, sillä yli neljännes Suomessa autol-la tehtävistä matkoista on al-le kolme kilometriä ja lähes puolet alle viisi kilometriä pit-kiä . Osa näistä matkoista on mahdollista kulkea kävellen tai pyörällä .

Liikkumisen ohjaus on va-kiinnuttanut paikkansa nii-den keinojen joukossa, joiden avulla tavoitteet on mahdol-lista saavuttaa . Eri puolilla Suomea on jo saatu hyvää näyttöä toiminnan eduista .

Seudut aktiivisia

Liikkumisen ohjauksella edis-tetään viisasta liikkumista, jol-la tarkoitetaan vähäpäästöis-tä, turvallista, taloudellista, sujuvaa ja terveellistä liikku-mista . Se on mahdollista, jos infrastruktuuri on toimiva ja turvallinen . Lisäksi tarvitaan viisaan liikkumisen palveluja .

Liikkumisen ohjauksen työ-tä tehdään jo laajasti eri seu-duilla . Suomessa ensimmäi-nen liikkumisen ohjauksen ohjelma käynnistyi 2010 lii-kenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston rahoituk-sella . Ensimmäisessä ohjel-

TEKSTI SARA LUKKARINEN

Viisaasta liikkumisesta on hyötyä kaikilleLiikkumisen ohjaus ja sen toimintatavat ovat vakiintumassa yhä vahvemmin

Suomessa. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia.

Sivutuotteena syntyy myös viihtyisämpää ympäristöä ja hyvinvoivia kulkijoita.

massa tuettiin ensisijaisesti työn organisoimista seututa-solla, ja toimintaa saatiinkin käynnistettyä erityisesti suu-remmissa kaupungeissa . Täl-lä hetkellä on käynnissä toi-nen liikkumisen ohjauksen ohjelmakausi 2012–2013, jos-sa teemoina ovat erityisesti

pyöräilyn ja kävelyn edistämi-nen ja vapaa-ajan liikkumi-nen . Liikkumisen ohjauksen työn rahoittamiseksi Liikenne-virasto myönsi viime vuonna ensimmäistä kertaa erillistä valtionavustusta seudullisille toimijoille, ja haku valtioavus-tukseen on uusittu keväällä 2013 .

Viisaasta liikkumisesta on saatavilla paljon tietoa ver-kostoitumisen tueksi . Liikku-misen ohjauksen parhaiden käytäntöjen levittämisek-si vuonna 2010 perustettiin Suomeen liikkumisen ohja-uksen verkosto LIVE . LIVEssä on mukana yli 450 liikkumi-sen ohjauksesta kiinnostu-nutta asiantuntijaa laajasti eri aloilta . Vastaavana eurooppa-laisena verkostona toimii Eu-ropean Platform on Mobility Management (EPOMM), jos-sa Suomesta jäsenenä on Lii-kennevirasto .

KIM

MO

HA

IMI

2/2013 9

JULKINEN LIIKENNE

Työpaikat avainasemassa

Viisaan liikkumisen edistämis-työssä kohderyhmäkohtai-nen vaikuttaminen on avain-asemassa . Toistaiseksi eniten on saatu aikaan työpaikoilla . Työantajat ovat merkittäväs-sä asemassa kannustaessaan työntekijöitään kestäviin liik-kumisvalintoihin . Viisas työ-matka- ja työasialiikenne tuo kustannussäästöjä, lisää hy-vinvointia ja vähentää päästö-jä . Maailmalla on työpaikkoi-hin suunnatulla liikkumisen ohjauksella saavutettu jopa 10–30 prosentin vähenemiä henkilöauton käytössä . Tämä näkyy päästöjen pienentymi-senä sekä esimerkiksi pysä-köintipaikkojen kustannuksis-sa .

Työantajan keinovalikoi-maan kuuluvat työsuhde-matkalipun ja etätyömah-dollisuuksien tarjoaminen työntekijöille . Pysäköinnin ja sosiaalitilojen parantaminen helpottavat työmatkapyöräi-lyä . Työpaikalle sopivia kei-noja voi kartoittaa liikkumis-kyselyllä, jonka perusteella tehdään kyseiseen työpaik-kaan soveltuva liikkumissuun-nitelma . Liikkumiskyselyjä ja

Väylärakentamisen haitat pienemmiksi

Suurten väylien rakentamisen aikana tarvitaan rajoituk-sia ja tilapäisratkaisuja, jotka hidastavat liikennettä ja

aiheuttavat häiriötä ympäristössä . Ruotsissa ja Hollannis-sa on esimerkkikohteissa rakentamisen aikaisia haittoja vähennetty liikkumisen ohjauksen menetelmin .

Tavoitteeksi on otettu henkilöautoliikenteen vähentä-minen työmaa-ajaksi . Uusien liikkumistapojen on todettu johtavan pysyviinkin kulkutapamuutoksiin . Parhaimmil-laan saavutetaan kustannussäästöjä työmaajärjestelyis-sä . Rakentaminen voidaan nähdä mahdollisuutena kulku-tapojen muutokseen . Se antaa alueen asukkaille, alueella toimiville yrityksille ja muille väylän käyttäjille kannusti-men kokeilla vaihtoehtoja yksityisautoilulle .

Ruotsissa Göteborgin kunnassa kulkevan tie 155:n saneeraushankkeessa vähennettiin liikennemäärää 10 pro senttia ja samalla joukkoliikenteen käyttö lisääntyi 3 prosenttia . Joukkoliikenne, kimppakyytiautot ja raskas liikenne ohjattiin omalle kaistalleen . Muina keinoina käy-tettiin isompia liityntäpysäköintialueita, suurempaa ka-lustoa joukkoliikenteessä, viestintää ja henkilökohtaista matkaneuvontaa . Trafikverket eli Ruotsin liikenneviras-to, Göteborgin kaupunki ja paikallinen joukkoliikennetoi-mija jakoivat vastuun sekä kustannukset .

Hyvä tiedottaminen keskeistä

Trafikverket on laatinut ohjeet tiehankkeiden aikaiseen liikkumisen ohjaukseen . (Handbok för planering inför Mobility Management – åtgärder i byggskedet) . Liikku-misen ohjauksen suunnittelun varhaisella aloittamisella luodaan pohja toimivalle yhteistyölle, jossa tarvitaan uu-sia osapuolia, kuten joukkoliikenteen toimijoita . Kartoit-tamalla sidosryhmätahot ja vaikutukset, saadaan selville hyödyt ja sovituksi rahoitusvastuu . Läpi hankkeen jatku-va vuorovaikutus on erittäin tärkeää . Käytettävät mene-telmät valitaan projektin keston ja laajuuden mukaan . Usein jo hyvällä tiedottamisella voidaan saavuttaa kulku-tapamuutoksia .

Hollannissa viestinnän, liikenteen hallinnan sekä liik-kumisen ohjauksen yhdistelmää on käytetty hyväksi tie-hankkeiden liikennemäärien vähentämiseksi . Liikkumisen ohjaukseen on käytetty joukkoliikennelippuja, joita esi-merkiksi Utrechtissa myytiin työnantajille . Lippuja käyt-täneistä 40 prosenttia oli aiemmin henkilöautoilijoita, ja lipuilla saavutettiin 3 .700 auton vähenemä ruuhka-aiko-jen liikenteessä . Perusteellisemmin kulkumuodon muu-tospotentiaalia voidaan arvioida ja toimenpiteitä määri-tellä Hollannissa kehitetyllä ToeKan-menetelmällä, jossa eritellään liikkujaryhmiä ja yksilöidään keinot .

Ramboll Finland Oy on tutkinut Liikenneviraston toi-meksiannosta tällaisten menetelmien soveltuvuutta Suo-meen . Aiheesta on valmistunut esiselvitys vuonna 2012 .

-suunnitelmia on toteutet-tu jo kymmenillä työpaikoil-la Suomessa, ja kartoituksia tehdään koko ajan yhä enem-män .

Ajankohtaisena kohde-ryhmänä ovat myös lapset ja nuoret, jotka tuoreimman Henkilöliikennetutkimuksen mukaan liikkuvat yhä vähem-män jalan ja pyörällä . Liikku-misen ohjauksen keinoin voi-daan vaikuttaa myös tähän kohderyhmään .

Hyviä esimerkkejä ovat täl-lä hetkellä käynnissä olevan Liikkumisen ohjauksen ohjel-man koululaishankkeet . Pyö-räilevät ja kävelevät koulu-bussit kokoavat alakoulujen oppilaita kulkemaan koulu-matkoja aikuisen saattama-na kävellen tai pyöräillen . Alakouluikäisiä kannustetaan kulkemaan viisaasti myös Lii-kennekäärme-pelin avulla . Kouluissa pelattavassa pe-lissä kartoitetaan viikon ajan kouluun kulkemista ja samalla lapsille kerrotaan viisaista liik-kumisvalinnoista . Vähän van-hemmat koululaiset pääsevät myös pohtimaan viisasta liik-kumista ja omia valintojaan Liikkuva-hankkeen draama-työpajojen kautta . ¢

Liikkumisen ohjausta tehdään laajasti ympäri Suomea mo-nenlaisissa hankkeissa. (Kulkumuotojakaumien lähde Hen-kilöliikennetutkimus 2010–2011)

Verkkosivuja:

Liikkumisen ohjauksen verkosto LIVE: www .motiva .fi/liveLiikkumisen ohjauksen ohjelmat: www .motiva .fi/liikkumisen-ohjauksenohjelmaEuropean platform on Mobility Management EPOMM: www .epomm .eu Euroopan liikkujan viikko: www .liikkujanviikko .fi , www .mobi-lityweek .euViisas liikkuminen työpaikoilla: www .viisastyomatka .fi

10 2/2013

PYÖRÄILY JA KÄVELY

Vuonna 2010 valmistuneen seudun liikennetutkimuk-

sen mukaan lahtelaiset teke-vät kaikista matkoistaan 25 % kävellen ja 13 % pyöräillen . Keskimäärin kävelymatkat oli-vat 1,1 km ja pyöräilymatkat 2,5 km pitkiä .

Vaikka Lahdessa kävellään ja pyöräillään jo nyt keskimää-

Reijo VaaRala & leena Manelius • RaMboll Finland oy

Lahdessa aiotaan kaksinkertaistaa pyörämatkojen määräLahti on lyhyiden etäisyyksiensä puolesta ihanteellinen

pyöräilykaupunki, sillä lähes kaikki lahtelaiset ehtivät

polkea kotoaan keskustaan puolessa tunnissa.

Lahden keskusta on helposti pyöräillen saavutettavissa laajalta alueelta.

räistä suomalaista kaupunkia enemmän ja nykyiset matka-määrät periaatteessa riittävät täyttämään myös valtakun-nalliset kävelylle ja pyöräilylle asetetut tavoitteet, nykyinen kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrä ei millään muotoa tyy-dytä lahtelaisia . Kaupungin strategian ja liikennepoliittis-

ten linjausten tavoitteena on vähentää selkeästi henkilöau-toliikennettä ja kaksinkertais-taa pyöräilyn määrä nykyta-sosta .

Marraskuussa 2012 valmis-tui Lahden kävelyn ja pyöräi-lyn kehittämissuunnitelma 2025 . Siinä asetettiin selkeä strateginen tavoite kasvat-

taa erityisesti pyörämatko-ja niin paljon, että Lahdes-sa puolet kaikista matkoista tehdään kävellen tai pyöräl-lä vuoteen 2025 mennessä . Tavoite näkyy konkreettisis-sa asenteiden muuttamiseen, infrastruktuurin parantami-seen ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvissä toi-menpiteissä . Suunnitelmas-sa on määritelty mm . pyöräi-lyn ja kävelyn pääreitit sekä ehdotettu lukuisia käytännön toimia liikkumisen sujuvoit-tamiseksi . Ydinajatuksena on kannustaa ihmisiä valitse-maan mahdollisimman usein pyöräily tai kävely autoilun si-jaan .

Tiivis ja sekoittunut kaupunkirakenne

Kehittämissuunnitelmassa esitetään, että kompaktista Lahdesta tehdään vielä kom-paktimpi, jossa toiminnot ja palvelut ovat hyvin kävellen ja pyöräillen saavutettavis-sa . Alueiden toteutuksessa tämä tarkoittaa ydinalueiden rakentamista ennen reservi-alueiden käyttöönottamista . Kävelyn ja pyöräilyn näkökul-ma esitetään vietävän kaikille kaavatasoille ja kaikkiin kaa-voituksen vaiheisiin .

Esimerkiksi kaupunginval-tuuston toukokuussa 2012 hyväksymää Lahden yleis-kaavan 2025 toteutumista esitetään seurattavan ja edel-

2/2013 11

PYÖRÄILY JA KÄVELY

leen kehitettävän kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edis-tämisen näkökulmasta . Ase-makaavan auditointeja varten esitetään laadittavan käytän-tö, jolla varmistetaan niin yleiskaavan kuin kävelyn ja pyöräilyn strategian toteutu-minen . Asemakaavoihin esi-tetään kirjattavan jatkossa myös kiinteistöille velvoittei-ta pyöräpysäköintipaikkojen toteutumiseen .

Pyöräilyverkon laatu

Lahdessa on pyöräteitä lä-hes 400 kilometriä, mutta pyöräilyverkon laatua ei mi-tata kilometreissä . Pyöräilyn (ja jalankulun) tavoiteverkon määrittely oli yksi kehittämis-suunnitelman tärkeimmistä työvaiheista . Noin 40 kilomet-rin pituinen pyöräilyn pää-reittiverkko ja 150 kilomet-rin pituinen aluereittiverkko muodostavat jatkossa selkä-rangan sekä infrastruktuurin ja kunnossapidon kehittämis-

Lahden pyöräilyn (ja kävelyn) tavoiteverkko.

toimille että kestävän yhdys-kuntarakenteen suunnittelul-le .

Tavoiteverkon määrittelys-sä kaupunki-, alue- ja paikal-liskeskusten saavutettavuus kävellen ja pyörällä on pe-rusedellytys pyöräilymatko-jen kaksinkertaistamistavoit-teelle . Yhtä merkittävää sille on myös tavoiteverkon kor-kea tekninen ja kunnossapi-don laatutaso linjaosuuksilla, risteyksissä ja keskustassa . Pääreittien puutteiden kor-jaaminen laatuvaatimusten mukaisiksi sijoittuukin kehit-tämistoimenpiteiden toteu-tusjärjestyksessä korkeim-paan luokkaan .

Lahden keskustassa pyö-räilyn pääreiteille esitetään asetettavan erityisiä laatu-vaatimuksia sujuvuuden, pyö räpysäköinnin ja liikenne-muotojen erottelun suhteen . Keskustan laatukäytävillä ja-lankulkijat ja pyöräilijät esi-tetään erotettavan aina toi-sistaan ja osa pyöräilijöille

tarkoitetuista väylistä esi-tetään toteutettavan yksi-suuntaisina pyöräteinä tai -kaistoina . Pyöräteiden yksi-suuntaisuus sekä jalankulusta erottaminen vähentävät pyö-räilijöiden, autoilijoiden ja ja-lankulkijoiden välisiä konflik-teja varsinkin risteyksissä, joissa käyttäjäpalautteiden perusteella on nykytilantees-sa eniten ongelmia .

Pyörätiejärjestelyjen muu-tokset on mahdollista to-teuttaa, kun osa keskustan kaduista rauhoitetaan ajo-neuvoliikenteeltä ja muute-taan kävelypainotteisiksi . No-pealla aikataululla voitaisiin toteuttaa esimerkiksi pyörä-taskukokeilu yhdessä keskus-tan liikennevalo-ohjatuista liit-tymistä .

Kehittämissuunnitelmas-sa toivotaan Lahteen ennak-koluulottomia pyöräilyä edis-tävien modernien ratkaisujen käyttöönottamista . Tällaisia ovat yksisuuntaisten pyörä-teiden ja -kaistojen lisäksi liit-

tymiin toteutettavat etuisuu-det tai pyöräilyn erityinen huomiointi liikennevaloissa . Esimerkiksi Hollannissa pyö-räilijöiden odotusaikaa liiken-nevaloissa lyhennetään sa-teen aikana .

Tavoite on myös, että jokai-selle pyörämatkalle järjestyy pyöräpaikka, mikä toimenpi-teenä tarkoittaa uusien pyörä-pysäköintipaikkojen järjestä-mistä eri toimijoiden välisenä yhteistyönä .

Muita pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuurin kehittämisek-si esitettyjä toimenpiteitä ovat mm . asuinalueiden autolii-kenteen rauhoittaminen, kau-punkipyörähankkeen toteut-taminen yhteistyössä muiden keskisuurten kaupunkien kans sa, viitoituksen paranta-minen sekä laadukkaiden, pitkäkestoiseen pysäköintiin tarkoitettujen pyöräpysäköin-tipaikkojen toteuttaminen

Groningenissa, Hollannissa liikennevaloihin on liitetty sade tutka, joka lyhentää pyö räilijän odotusaikaa kaa-tosateessa.

Rii

kk

a s

al

li,

Ra

Mb

ol

l F

inl

an

d o

y

12 2/2013

joukkoliikenneterminaalien yhteyteen . Esimerkki yksittäi-sestä toimenpide-ehdotukses-ta on pohjoisilta asuinalueilta keskustaan johtava Mustakal-lion tunneli, joka suunnitel-massa esitettiin muutettavan vain jalankulkijoiden ja pyö-räilijöiden käyttöön .

PYÖRÄILY JA KÄVELY

Asenteisiin vaikuttaminen on enemmän kuin tärkeää

Asenteisiin vaikuttaminen on yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin rinnalla yk-si kolmesta pääkeinovali-koimasta, joihin kehittämis-

Kevätpyöräily-tapahtumassa paikallinen pyöräilyseura tarjosi pyöränkor-jauspalveluita.

suunnitelmassa esitetään toimenpide-ehdotuksia . Kym-menellä asenteisiin vaikutta-valla kärkihankkeella pyritään lisäämään kävelyn ja pyö-räilyn suosiota päätöksente-ossa ja suunnittelussa sekä kannustamaan ihmiset tie-dottamisen ja markkinoin-

nin keinoin liikkumaan työ- ja opiskelumatkansa jaloin tai pyörällä henkilöauton sijaan .

Suunnitelmassa esitetään myös tehostettavan kävelyn ja pyöräilyn käyttäjämääri-en seurantaa sekä lanseerat-tavan kannustin- ja palkitse-misjärjestelmä jalankulun ja pyöräilyn kulkumuoto-osuu-den kasvulle . Mitähän lahte-lainen miettisi, jos voittaisi polkupyörän vain siitä syystä, että kävelyn ja pyöräilyn mää-rä olisi kasvanut kaupungissa edellisestä vuodesta? On kui-tenkin muistettava, että asen-teisiin voidaan vaikuttaa par-haiten vain silloin, kun ”tuote ja tuotekehitys ovat kunnos-sa” . Tässä Lahti on hyväl-lä tiellä, mutta ei kuitenkaan tien päässä .

Lahden kävelyn ja pyöräi-lyn kehittämissuunnitelma 2025 -hanke on ollut näyttä-västi esillä mm . toukokuussa 2012 Lahdessa järjestetyssä Kevätpyöräily-tapahtumassa sekä tämän jälkeen elokuisten Kalevan kisojen Pyöräkatso-mossa . ¢

Rik

u j

al

ka

ne

n,

Ra

Mb

ol

l F

inl

an

d o

y

2/2013 13

PYÖRÄILY JA KÄVELY

Pyöräilyn esteenä on mai-nittu pitkät välimatkat sekä

tiukka pukukoodi työpaikalla . Kokoukseen ei ole mukavaa saapua selkä märkänä hiestä ja hengästyneenä . Kaikissa ti-lanteissa suihkussa käynti ei ole mahdollista . Yksi mahdol-lisuus on yksinkertaisesti pol-kea hitaammin . Pitkällä mat-kalla ja mäkisessä maastossa avun tarjoaa sähköpyörä .

Moottori auttaa ainoastaan polkemalla

Sähköavusteinen pyörä näyt-tää tavalliselta pyörältä . – Pyörä on hieman tavallista tukevampi ja seisontatuki on tavallista vahvempi, kertoo Gökhan Soner Tunturi-Hell-berg Oy:lta . Painoa pyöräl-lä on noin 10 kiloa tavallista pyörää enemmän . Lisäpaino

MARI PÄÄTALO

Sähköpyörällä liikenteen haasteet haltuun?Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä pyöräilyä merkittävästi.

Liikenne- ja viestintäministeriö on kirjannut tavoitteeksi lisätä kävelyn

ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 prosenttia. Tämä tarkoittaa erityisesti

sitä, että lyhyitä matkoja autoilun sijaan käveltäisiin ja pyöräiltäisiin.

Sähköavusteinen pyörä on yksi tapa lisätä pyöräilyä.

aiheutuu pääosin akusta ja moottorista .

Eri pyörämerkit ja mallit sijoittavat akun ja moottorin eri paikkoihin – eteen taak-se tai keskelle . Sain koekäyt-tööni Tunturi Forte Supreme sähköpyörän, jossa moottori on upotettu siististi polkimi-en ala-puolelle . Akku on ta-rakan sisäisessä rakenteessa ja sen saa lukittua paikalleen . Tämä on hyvä asia, sillä ak-ku on pyörän arvokkaimpia osia . Käyttäjän kannalta on kätevää, että akun lukitus ja pyörän lukko toimivat samal-la avaimella .

Sähköavustuksen asteen voi valita itse

Useissa sähköavusteisissa pyörissä voi valita eri astei-sen avustuksen . Kokeilemas-

sani mallissa Turbo avustaa eniten ja Eko vastaavasti vähi-ten . Pyörää voi käyttää myös tavallisen pyörän tapaan, il-man sähköavustusta .

Akun täyteen lataaminen kestää viidestä kuuteen tun-tiin, joten sen voi ladata yön tai työpäivän aikana . Sähkö-pyörä vie vain vähän sähköä,

Tässä poljetaan ilman säh-kömoottoria, mutta moneen tilanteeseen sähköpyörä toi-si lisäapua.

JU

KK

A N

ISS

INE

N

Sähköavusteisessa pyörässä on näyttö, josta näkee nopeu-den, sähköavusteisuuden tason sekä jäljellä olevan latauk-sen palkkeina ja kilometreinä.

MA

RI

PÄ

ÄT

AL

O

14 2/2013

joten sen käyttö on edullista . Yhden latauksen hinnaksi ker-tyy noin viisi senttiä . Lataus-väli vaihtelee 35 kilometristä 150 kilometriin .

Sähköpyörällä saa ajaa ke-vytliikenneväylällä, sillä säh-köavusteisuuden maksimino-peus on rajattu 25 km/h . Tätä kovemmassa vauhdissa säh-kömoottori kytkeytyy auto-maattisesti pois päältä .

Vauhdin hurmaa ja liikunnan iloa ilman hikoilua

Oletko joskus ottanut vieres-sä pyöräilevän kaverin olka-päästä kiinni ja varastanut näin lisävauhtia ylämäes-sä? Muistatko miltä se tun-tui? Sähköavusteinen pyöräi-ly tuntuu samalta, paitsi ettei sähkömoottori pahastu kep-posesta .

Sähköpyörän kokeilujakso-ni osuu tammi- ja helmikuun vaihteeseen, jolloin pyörätiet ovat melkoisen pöperöiset ja tavallinen pyöräily on ras-kasta . Sähköpyöräily tuntuu-kin kevyeltä ja nopealta . Pyö-rä nostaa minut ylämäet ylös vain pienellä polkemisella . Sohjoisten kohtien läpi polke-minen on mukavaa - vauhdin

PYÖRÄILY JA KÄVELY

kokeiluni saa jopa niin lapsel-lisen muodon, että ajan lumi-auraa takaa ylämäkeen .

Pyöräilen tavallisissa tal-vivaatteissa, joten olisin suo-raan takin ja kypärän riisumal-la valmis kokoukseen, vaikka kokeiluretkeni ovat noin 15 ki-lometrin mittaisia . Sähköpyö-räily on reipastahtista pyö-räilyä, jonka jälkeen olo on samanlainen kuin olisit kä-vellyt rauhallisesti . Ulkoilman raikkaus tuntuu, mutta kova hikoilu puuttuu .

Sähköistä liikennettä

Yksi rajoite sähköpyörien yleistymiselle on hinta . Koe-käytössäni olleen pyörän myyntihinta on noin 2 .300 euroa . Tämä on sähköpyörien keskihinnan tienoilla . Halvim-man sähköpyörän saa noin 1 .500 eurolla ja kalleimmasta pitää pulittaa yli 3 .000 euroa . Hinnan korkeus on harmillis-ta, sillä näiden pyörien soisi yleistyvän nopeasti .

Sähköpyöriä on myynnis-sä Suomessa useita merkkejä: Tunturin lisäksi ainakin Helka-ma, kalkhoff, diblasi, Wino-ra, Boostbike, BH-Emotion ja Harrison Bikes .

Kenelle sähköavusteinen pyörä sitten sopisi? Työmat-kapyöräilijälle, jolla on pitkä matka töihin eikä halua tree-nistä liian rankkaa . Tai työ-matkalaiselle, joka ei voi tai ei halua käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteita . Toki se so-pii myös vanhuksille ja huo-nokuntoisille pyöräilyn moti-vaatiota nostamaan .

Akku on sähköpyörän arvokkaimpia osia, tässä pyörässä se on sijoitettu tarakan raken-teeseen.

MA

RI

PÄ

ÄT

AL

O

Sähköavusteinen pyörä poistaa monta syytä, miksi pyöräily olisi hankalaa tai mahdotonta . Sähköpyörä on liikenneväline, joka on ääne-tön, helppokäyttöinen ja eko-loginen . Liikennepolitiikan toi-veuni? Kyllä, mutta niitä saa jo kaupasta . ¢

MA

RI

PÄ

ÄT

AL

O

Moottori avustaa polkiessa – jos näin haluat. Moottori on sijoitettu poljinten alle.

2/2013 15

KOLUMNI

Kalifornian kävelijät ja Piilaakson pyöräilijät

Isovanhemman mieluisiin velvol-lisuuksiin kuuluu pitää yhteyttä

lapsenlapsiinsa olivatpa he missä maailmankolkassa tahansa . Niinpä olin tutustumassa internet- ja digi-talouden mekassa Kalifornian Pii-laaksossa lapsiperheen arkeen parin viikon ajan . Piilaaksohan on tunnet-tu nörteistään, joilla on kannettava ja muutama tabletti olkalaukussaan ja taskussa iPod ja kenties Nokiakin .

Luulisi, että runsas varustus mo-biileja, ajantasaisia ja paikantavia viestivälineitä vähentäisi tavalla tai toisella liikkumistarvetta . Näinhän täälläkin uskotellaan, kun halutaan oikein edistää etätöitä ja maaseu-dun rauhassa asumista . Tosiasia kuitenkin on, etten milloinkaan en-kä missään ole nähnyt niin paljon liikennettä . Muutamien mailien vä-lein laaksoa halkovat 6–10-kaistaiset moottoritiet välittivät kuin valtava kone täydellä kapasiteetilla liiken-nettä aamusta myöhään iltaan .

Aamupalalla suunniteltiin päivän ohjelmaa: ensin leikkipuistoon puo-len mailin päähän, sitten piipahdus lähimarketissa ja iltapäivällä ihmet-telemään Amerikan avaruushallin-non saavutuksia lähistön ilmailumu-seoon . Ei muuta kuin auto täyteen lapsia, hiekkaleluja, evästä, rattai-ta ja aikuisia . Navigaattori päälle ja matkaan . Liikenne sujui, siis autolii-kenne . Kävelijöitä ei juuri näkynyt . Muutama lenkkeilijä ja kuntopyöräi-lijä . Siinä kaikki . Eipähän ole ollut tarvetta rakentaa kuin metriset jal-kakäytävät . Useasta paikasta nekin puuttuivat .

Illalla, kun iltasadut oli kerrottu, oli aikaa pohtia, miten päin tämä jut-tu oikein menee . Onko autolla liik-

kuminen se perusta, jolle koko yh-dyskunta ja liikennejärjestelmä on siellä rakentunut . Ihmiset haluavat ajaa autolla ja me teemme sen su-juvaksi ja turvalliseksi voisi olla pai-kallisen liikenneinsinöörin motto . Ei-kö näin ole hyvä?

Ei ainakaan, jos ilmaston lämpe-nemisen hillitseminen olisi tavoit-teena . Piilaaksossa asuvien keski-määräinen hiilijalanjälki on USA:n kärkeä . Ja USA on tunnetusti maa-ilman kärkeä . Vaikka hiilijalanjälkeen vaikuttaa moni muukin asia, on päi-vittäinen liikkuminen autolla mer-kittävin tekijä tässä saavutuksessa .

Liikkumisen vaihtoehdottomuus vapaiden valintojen maassa askar-ruttaa myös . Kun on vapaasti valit-tu henkilöauto kulkuvälineeksi, on samalla käytännössä suljettu pois mahdollisuus valita joku muu kulku-muoto . Noidankehä on valmis . Huo-not joukkoliikennepalvelut ja kehnot jalankulku- ja pyöräilymahdollisuu-det ohjaavat valitsemaan autoiluun sopivan asuinpaikan, joka taas enti-sestään vaikeuttaa muiden liikenne-muotojen kehittämistä .

Vai olisiko niin, että toiselle vaih-toehdolle ja hyvälle kierteelle ei ole annettu mahdollisuuksia . Kauppo-jen ja palvelujen annetaan sijoittua kauaksi . Yhdyskuntarakenne ja lii-kenneverkko eivät suosi tehokasta ja laadukasta joukkoliikennettä . Jalan-kulkijalle ei ole kaupunkirakenteelli-sesti eikä kaupunkikuvallisesti luotu virikkeellistä ympäristöä . Kävelijän mittakaava on neljä mailia tunnissa . Uusia virikkeitä pitäisi olla paljon ti-heämminkin . Pyörälläkin maiseman pitäisi vaihtua sadan jaardin välein . Sitä paitsi pyörällä liikkumisen soi-

si olla turvallisen tuntuista, ilmasto-han Piilaaksossa on varsin otollinen pyöräilyyn kesät talvet .

Muutamia vuosia sitten olin Ka-lifornian liikenneministeriössä tu-tustumassa sikäläiseen liikenne-politiikan valmisteluun . Silloisen kuvernöörin Arnold Schwarze-neggerin liikennehallinto oli hy-vin innostunut kehittämään kau-punkirakennetta joukkoliikenteen runkoväylien varaan (Transport Ori-ented develpment, Tod). kaavai-luissa oli uusia pikaratikkalinjoja ja jopa nopea juna San Fransiscon ja Los Angelesin välille . Niukasti näyt-tää kuitenkin tapahtuneen . Aina-kaan vielä tuo periaate ei näkynyt käytännössä . Vai onko peli jo me-netetty?

Kyllä meillä Suomessa ovat asi-at sentään vielä hyvin . Saatamme silti olla tienhaarassa . Kaupungistu-minen jatkuu ja voimistuu . Jos tätä kasvua ei kyetä ohjaamaan kaupun-kirakennetta eheyttävästi, olemme helposti Kalifornian tiellä kohti voi-mistuvaa liikenteen noidankehää .

Seuraavan päivän retki tehdään hienoon lomakaupunkiin Carmel by the Beachiin . Idyllisen pikkukau-pungin kaduilla on leppoista kävellä . Paikallisten viinitarhojen tuotteiden maistajaisia on jokaisessa kadun-kulmassa . Illalla auringon laskies-sa horisonttiin ja lasten juostessa karkuun tyynen valtameren raikkaan kylmiä ja isoja aaltoja tulee mietti-neeksi osaammeko jättää tuleville sukupolville hyvän maailman .

Kirjoittaja työskentelee liikenneneu-voksena liikenne- ja viestintäminis-teriössä.

PETRI JALASTO

16 2/2013

Länsimetron reitti.

Selvitin diplomityössäni ih-misten käyttäytymistä ja

opastuksen merkitystä mat-kustajien poistumiseen met-rossa sattuvissa hätätilan-teissa . Tällaisissa tilanteissa ihmisten käyttäytymiseen voi-daan vaikuttaa ennakko-oh-jeistuksella ja tiedottamisel-la, mutta itse hätätilanteessa toimiva poistumisopastus on avainasemassa .

Opastuksen lähtökohdat

Nopean ja tehokkaan poistu-misen suurimmat haasteet ovat metrotunnelin pimeys, kapea kulkutie ja tulipalosta syntyvä savu . Ensisijaisesti matkustajat on ohjattava pois palon läheisyydestä ja savun vaikutusalueelta toiseen tun-neliin . Savuttomasta tunnelis-ta matkustajat ohjataan joko lähimmälle asemalle tai pys-tykuilua pitkin ulos .

Oman haasteensa opastuk-sen suunnittelulle tuo myös koneellinen savunpoisto . Pu-haltimet käynnistyvät tulipa-lotilanteessa automaattisesti ja puhaltavat savua tunneli-profiilin mukaan ylämäkeen . Tämän periaatteen vuoksi matkustajat on ohjattava ala-

JAANA KOSKINEN

Tavoitteena turvallinen länsimetroLänsimetro on Helsingin nykyisen metron laajennus länteen ja uusi rata tuo

mukanaan uusia haasteita ja tekniikoita. Monilta osin huomioon on otettava

samat asiat kuin aiemmin, mutta asiat pyritään tekemään nykyaikaisia tekniikoita

hyväksi käyttäen ja entistäkin turvallisemmin.

mäkeen kohti profiilin poh-jalla sijaitsevaa pystykuilun ovea tai yhdyskäytävää .

Nopea tiedotus on tärkeää

Useat tutkimukset osoittavat, että ihmiset käyttäytyvät ratio-naalisesti ja johdonmukaises-ti mikäli siihen on edellytyk-

set . Mielestäni tämä osoittaa sen, että hätätilanteessakin ih-miset kykenevät vastaanotta-maan informaatiota ja toimi-maan tilanteen edellyttämällä tavalla . Loogista on että pois-tuminen onnistuu parhaiten, kun matkustajat pysyvät rau-hallisina ja seuraavat opas-tusta .

PYÖRÄILY JA KÄVELY

Suurissa asemarakennuk-sissa tai liikennetunneleissa sattuneissa tulipaloissa ihmi-set eivät aina tajua tilanteen aiheuttamaa vaaraa, koska palo ei välttämättä ole näkö-etäisyydellä . Tuli kuitenkin leviää kapeassa tunnelissa nopeasti ja liian myöhäinen reagointi saattaa olla kohta-lokasta . Tämän vuoksi tulipa-

LÄ

NS

IME

TR

O O

Y

Metro.

HK

L

2/2013 17

PYÖRÄILY JA KÄVELY

losta tulee aina tiedottaa heti palon havaittua, jotta ihmisille jää aikaa poistumiseen .

Automaattimetro vs. nykyinen metro

Automaattimetron suurin ero nykyiseen metroon on henki-lökunnan läsnäolo . Työssäni olen selvittänyt henkilökun-nan vaikutusta poistumisti-lanteeseen ja sen onnistumi-seen . Henkilökunta nopeuttaa poistumista, koska tällöin poistuminen aloitetaan välit-tömästi ja poistutaan oikeaan suuntaan . Kuitenkin opastuk-sen on yksinään oltava selkeä ja yksiselitteinen, jotta mat-kustajat voivat oma-aloittei-sesti poistua vaara-alueelta . Päätelmäni on, että henkilö-kunnan läsnäolo ei ole välttä-mätöntä, mutta on suositel-tavaa .

Vaikka junissa ei olisikaan henkilökuntaa, valvotaan ju-nia ja liikennettä ahkerasti metrovalvomosta . Kaikki py-sähdykset ja muut epäilyttä-vät tapahtumat havaitaan ka-meroista ja niihin puututaan . Länsimetroon on suunnitteil-la useita kameroita, jotta ko-ko verkostoa pystytään valvo-maan ja mahdolliset vaaraa aiheuttavat tilanteet havai-taan välittömästi .

Suunnittelussa varaudutaan erilaisiin tilanteisiin

Metroa suunniteltaessa ja ke-hitettäessä on tavoitteena kai-kille turvallinen kulkumuoto . Tämä edellyttää useiden asi-oiden huomioimista ja varau-tumista eri tilanteisiin .

Poistumistilanteen voi ai-heuttaa tulipalo junassa tai asemalla, junan suistuminen tai muu vaaraa aiheuttava ti-lanne . Lisäksi jokainen tyypil-tään erilainen tilanne vaatii erilaisia toimenpiteitä ja va-rusteita, jotta tilanne saatai-siin hallintaan mahdollisim-man nopeasti . Esimerkiksi tulipalon havaitseminen tun-nelissa vaatii toimivan palon-ilmaisinkaapelin ja automaat-tisen hälytysjärjestelmän . Toisaalta junassa syttyvä pa-lo saadaan nopeimmin hallin-taan automaattisen sammu-tusjärjestelmän avulla .

Toimivia ja hyödyllisiä lait-teita on useita ja tarpeellisten järjestelmien valinta vaatii paljon tutkimustyötä ja selvi-tyksiä . Toistaiseksi Suomessa ei ole sattunut vakavia metro-onnettomuuksia, joten oma-kohtaista kokemusta järjes-telmien toimivuudesta ei ole . Sekä muiden maiden että omien tutkimusten avulla on

selvitetty eri laitteiden ja jär-jestelmien tarpeellisuutta ko-timaiseen metroverkostoon . Poistumisopastus on kuiten-kin järjestelmä, joka lain mu-kaan vaaditaan kaikissa ylei-sissä tiloissa, joten sellainen suunnitellaan ja asennetaan myös länsimetroon .

Toimiva poistumisopastus

Yleisimmin ihmiset pyrkivät poistumaan tilasta samaa reittiä kuin saapuessaan, mut-ta aina se ei ole mahdollista . Tällöin poistumisopastuksel-la on suuri merkitys poistu-misen onnistumisen kannalta .

Toimivassa poistumisopas-tuksessa on mielestäni kolme pääkohtaa, jotta poistuminen tarvittaessa onnistuu nopeas-ti ja turvallisesti . Ensinnäkin tunnelissa pitää olla valais-tut poistumisopasteet, jois-sa osoitetaan poistumissuun-ta ja välimatka seuraavalle

Poistumisopaste välimatkatiedolla.

Vaihtoehto poistumisoven ulkonäöksi.

poistumisovelle . Toiseksi tun-neliin pitää asentaa hätäva-laistus, joka mahdollistaa matkustajien liikkumisen tur-vallisesti . Kolmanneksi esitän, että poistumisovien on oltava helposti havaittavissa ja mie-luiten jopa valaistuja . Uskon-kin, että valon käyttäminen eri muodoissa lisää matkustajien turvallisuuden tunnetta .

Länsimetro on monialai-nen projekti, ja turvallisuus on mukana sen kaikissa vai-heissa ja osa-alueissa . Kaiken kaikkiaan turvallisuusasioiden suunnitteluun käytetään pal-jon aikaa ja rahaa, ja vaikka opastusjärjestelmän suunnit-telemiseksi nähdään vaivaa, niin silti toivon, ettei sitä kos-kaan tarvita . ¢

Artikkeli perustuu kirjoittajan Aalto-yliopistossa tekemään diplomityöhön Matkustajien ohjaus automaattimetron hä-tätilanteissa.

LÄ

NS

IME

TR

O O

Y

Tunnelin poikkileikkaus pystykuilun kohdalla.

18 2/2013

Suojatielle on erittäin jyrkkä ylämäki kevyen liikenteen väylältä, mikä voi hankaloittaa ja-lankulkijan havaitsemista ajoradalta käsin.

PYÖRÄILY JA KÄVELY

Maanteillä suojatiet sijait-sevat useimmiten 40, 50

tai 60 km/h -nopeusrajoitus-alueilla . Tutkimusten mukaan jalankulkijan loukkaantumis-riski kasvaa moninkertaisek-si kun törmäysnopeus on 50 km/h tai 60 km/h verrattuna 30 km/h ja 40 km/h nopeuksiin .

Korkeiden ajonopeuksien, leveiden poikkileikkauksien ja pitkämatkaisen raskaan liiken-teen määrän vuoksi maanteil-lä ei aina voida käyttää katu-verkolla tehokkaiksi havaittuja keinoja suojatien turvallisuu-den parantamiseksi . Esimer-kiksi rakenteellisia hidasteita voidaan käyttää vain 30 km/h

ja 40 km/h -nopeusrajoitus-alueilla .

Tammikuussa 2013 val-mistuneessa diplomityössä tutkittiin poliisin tietoon tul-leita maanteiden suojatieon-nettomuuksia vuosilta 2007–2011 . Tutkimuksen aineistona olivat poliisin onnettomuusil-moitukset sekä maastokäyn-neillä tehdyt mittaukset ja havainnot . Maastokäynnit tehtiin noin kolmasosassa kohteista, ja käynneillä arvioi-tiin suojatieympäristöä ja sen vaikutuksia jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvalli-suuteen .

kaisa Mäkinen • siTo oy Maanteiden suojatie-onnettomuudet syynissäHenkilövahinkoihin johtaneiden suojatieonnettomuuksien määrä

Suomessa vaihtelee vuosittain noin 700 ja 800 onnettomuuden välillä.

Näistä onnettomuuksista noin 10 prosenttia tapahtuu maantieverkol-

la ja loput katuverkolla. Katuverkolla tapahtuneista onnettomuuksis-

ta on olemassa runsaasti kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa.

Maanteiden suojatieonnettomuuksia ei ole tutkittu yhtä laajasti.

Toista osapuolta ei huomata ajoissa

Tutkimuksessa havaittiin, et-tä onnettomuuksien taustalla olevat tekijät ovat moninaisia . Suurimmassa osassa tapa-uksista onnettomuus tapah-tui, kun väistämisvelvollinen osallinen ei ollut huomannut toista osapuolta lainkaan tai riittävän ajoissa ennen onnet-tomuutta . Syyt siihen, miksi toista ei oltu huomattu, vaih-telivat poliisin aineistossa muun muassa onnettomuus-olosuhteiden, tilanteen ja yk-silön ominaisuuksien mu-kaan .

KA

ISA

MÄ

KIN

EN

18 2/2013

2/2013 19

PYÖRÄILY JA KÄVELY

Sivutieltä päätielle kään-tyneet ajoneuvot kolaroivat useimmiten pyöräilijän kans-sa tilanteessa, jossa sivutielle oli kärkikolmio ilman lisäkil-piä . Poliisin aineiston mukaan vain pieni osa kuljettajista ker-toi hidastaneensa tai pysäh-tyneensä merkin kohdalla . Pyöräilijän tulosuunta onnet-tomuustilanteessa oli useim-miten oikealta . Sivutieltä kääntyessään kuljettaja jou-tuu keskittämään huomion-sa vasemmalle oman turval-lisuutensa takia .

Päätieltä sivutielle käänty-vät taas kolaroivat useimmi-ten vastakkaisesta suunnasta tulleen jalankulkijan tai pyö-räilijän kanssa . Samassa tilan-teessa liikennevaloliittymässä kääntyvät kolaroivat yleisim-min kanssaan samasta suun-nasta tulleen jalankulkijan tai pyöräilijän kanssa . Osallisten kertoman mukaan havain-nointia häiritsi yllättäen use-ammin kirkas vasta-aurinko, kuin huono keli .

Suojatien havaittavuus usein huono

Maastokäynneillä havaittiin, että vaikka viralliset näkemä-vaatimukset kohteissa täyt-tyivätkin, suojatien läheisyy-dessä oli lukuisia jalankulkijan havaitsemista haittaavia seik-koja kuten opasteita ja kukka-ruukkuja .

Näkemäesteitä suojatielle muodosti myös jyrkkä ylämä-ki tultaessa kevyen liikenteen väylältä suojatielle . Kevyen liikenteen väylän pituuskal-tevuuden tulisikin täyttää es-teettömyysvaatimukset (kor-keintaan 8 % kaltevuus) myös liikenneturvallisuuden näkö-

kulmasta . Suojatien havaittavuus

oli useassa kohteessa mel-ko huono, jolloin suojatie on voinut tulla yllätyksenä sellai-selle, joka ei kyseistä aluetta tunne . Suojatiemerkintöjen ja -merkkien tulisi olla selvästi näkyvillä ja osoittaa yksiselit-teisesti, missä suojatie kulkee .

Suojatien havaittavuuden parantaminen voi lisätä osal-taan suojatien turvallisuutta ja helpottaa ennakointia . Suo-jatiemerkit tulisi aina sijoittaa keskisaarekkeelle, kun sellai-nen on olemassa ja ympäris-tön pitäisi tukea asetettua no-peusrajoitusta .

Suojatiemerkinnät ja merkit selkeiksi

Eri tutkimusten mukaan suo-jateiden ja pyörätien jatkeiden väistämissääntöjen tuntemi-sessa on vielä parantamisen varaa . Väistämissäännöthän ovat erilaiset riippuen siitä, onko suojatielle tai pyörätien jatkeelle tulossa jalankulkija vai pyöräilijä .

Liikenteenohjauksella tulee tukea paitsi suojatien havait-tavuutta, myös väistämisvel-vollisuuksien ymmärtämistä yksiselitteisesti . Koska siir-tymäaika pyöräteiden jatkei-den merkitsemiseen jatkuu vuoteen 2017 asti, nykyisis-tä merkinnöissä ja merkeistä ei useassa maastokohteessa selvinnyt, onko kyseessä suo-jatie vai suojatie ja pyörätien jatke .

Liikenneturvallisuuden pa-rantamiseksi kärkikolmion yhteydessä tulisi käyttää kak-sisuuntaisesta pyörätiestä varoittavaa lisäkilpeä ja pyö-rätien jatkeet merkitä mah-

Kolmion takana kulkee pyörätie ja pyörätien jatke, jota ei ole erikseen merkitty. Lisäksi kas-villisuus peittää näkemät oikealle kevyen liikenteen väylälle.

Suojatiemerkinnät ovat huonossa kunnossa ja erottuvat huonosti märästä asfaltista. Tien oikealla puolella oleva suojatiemerkki on jäänyt kasvillisuuden taakse piiloon.

dollisimman pian . Tämä voisi auttaa pyöräilijän havaitse-mista erityisesti silloin, kun moottoriajoneuvo tulee sivu-tieltä päätielle pyörätien jat-keen yli .

Vaikka maanteillä suoja-tieonnettomuuksia tapahtuu vain murto-osa kaikista Suo-messa tapahtuvista suojatie-onnettomuuksista, on niiden tutkiminen ja ehkäiseminen tärkeää . Korkeiden ajonope-uksien vuoksi maanteillä ta-pahtuneiden onnettomuuksi-en seuraukset saattavat olla

erittäin vakavia . Ennakoinnin parantaminen auttaisi tämän tutkimuksen mukaan maan-teiden suojatieonnettomuuk-sien ehkäisyssä . ¢

Artikkeli perustuu kirjoittajan diplomityöhön Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla vuo-sina 2007–2011 . Julkaisu on saatavissa Uudenmaan ELY:n julkaisuarkistosta .

Suojatien keskisaarekkeelle sijoitetut suojatiemerkit erottu-vat erittäin hyvin.

KA

ISA

MÄ

KIN

EN

KA

ISA

MÄ

KIN

EN

KA

ISA

MÄ

KIN

EN

20 2/2013

PYÖRÄILY JA KÄVELY

ERKKI LILJA

Pedaalin polkaisuja tieliikenteessä

Polkupyöräilyssä on ollut voimak kaita aaltoja . En-

simmäinen niistä ajoittuu 1890-luvulle . Pyöräily oli vuo-sikymmenen tärkeimpiä ur-heilulajeja ja vuosina 1895–98 ilmestyi alan erikois lehti Hjulsporten (Pyöräurheilu), parhaina aikoinaan viikoittain .

V. Alex. Kåhlmanin jul-kaiseman Hjulsportenin en-simmäinen numero ilmestyi 5 .9 .1895 ja se jaettiin aluksi ilmai seksi kaikille Helsingin pyöräilijöille . Myöhemmin kin tilausmaksu oli hyvin kohtuul-linen . Hjulsporten-lehti pyrki selvittämään pyöräilijöiden määrän eri puolilla maata ja pyysi lukijoiltaan tietoja pyö-räkannasta . Vuoden 1896 ai-kana jul kaistut tiedot osoit-tavat pyöräilyn olleen vielä helsin kiläisten ja turkulaisten harrastus . Koko maassa arvi-oitiin 1896 olleen noin 2 .000 polkupyörää .

Pykäliä pyöräilystä

Pyöräilyn alkuvuosina oli-vat voimassa ankarat ”para-graafit”, joiden rikkomisesta pyöräilijät joutuivat ”sakon alaisiksi” . Vuonna 1914 nou-datettiin Helsingissä kaupun-gin kunnallista asetuskoko-elmaa, jonka oli vahvistanut 1985 Uudenmaan läänin ku-vernööri . Asetuskokoelmassa oli pyörän varustuksia ja pyö-räilyä koskevia pykäliä:1 §. Polkupyörällä ei saa po-liisikamarin luvatta ajaa muu-alla kuin sellaisella paikalla, joka on luovutettu ajoon ta-hi ratsastukseen käytettäväk-si, paitsi kaupungin esplanaa-

deissa ja puistoissa, missä se on sallittu klo 4:stä klo 9:än aamulla, ja kaupungin puis-toissa klo 4:stä aamulla klo 10:en a.p.; kuitenkin sallitta-koon kymmentä vuotta nuo-rempain lasten siellä käyttää polkupyörää muinakin aikoi-na, kun se voi haitatta käydä päinsä, mutta on ajo poliisin käskystä paikalla lopetettava.2 §. Katuja ja toreja ei saa käyttää ajoharjoituksiin ei-kä edestakaisin ajoon; ja on niinikään kielletty rinnakkain kuljettamasta useampaa kuin kahta polkupyörää. 3 §. Jokaisella, joka pyöräilee kaupungin kaduilla, toreilla ta-hi yleisillä paikoilla, niin myös kaupunkiin yhdistetyillä alu-eilla olevilla viertoteillä ja teil-lä, pitää polkupyörän takana olla satulaan tahi satulalauk-kuun kiinnitetty numerolaat-ta, jonka numerojen, maalat-tuina valkealla värillä mustalle pohjalle, pitää olla vähintään kahdeksan senttimetriä kor-keat. Sinä aikana, jolloin ka-tulyhdyt ovat sytytettyinä, on polkupyörässä pidettävä syty-tettynä lyhtyä, jonka molem-missa sivulaseissa, jotka pi-tää olla himmeiksi tahkotut, on oleva sama numero vähin-tään neljän senttimetrin kor-kuisin numeromerkein. Nu-mero ei saa pyöräillessä olla peitettynä. 4 §. Tiedustelun johdosta il-moittaa poliisikamari mitä numeroa polkupyörässä on käytettävä sekä antaa siitä to-distuksen, jossa mainitaan polkupyörän omistajan nimi, ammatti ja osoite. Siten anne-tun numeron saa ainoastaan

poliisikamariin tehdyn ilmoi-tuksen jälkeen toiselle luovut-taa.

Pyöräilijän inssiajo

Nykyisin laki sallii vapaasti liikennesääntöjen mukaisen pyöräilyn yleisillä teillä, mut-ta 1910-luvulla asia oli toi-sin . Toivo Mehtola on kerto-nut Viljo Turkkilan teoksessa ”Opiks ol” (Vaasa Oy, 1991) pyöräkortin inssiajosta:

”Isäni oli ostanut eräältä kul-kukauppiaalta polkupyörän, jolla ajoin Korpilahdelle rip-pikouluun. Pyörä oli korttee-ritalon seinällä, mistä poliisi Hohdal sen huomasi, ja tuli kysymään kuka pyörän omis-taa. Sanoin, että se on mi-nun, jolloin hän pyysi ajolu-paa nähtäväkseen. Kun sitä ei ollut, hän vaati minut mu-kaansa nimismiehen luo. Siel-lä nimismies pisti minut ko-keeseen kehottaen ajamaan

Polkupyörällä on ollut merkittävä vaikutus

kevyenliikenteen väylien kehityksessä.

Polkupyörää on kutsuttu mm. velosipediksi, ve-locipediksi, pikarattaaksi, polkurattaaksi ja pika-kulkuriksi. Sen kehitys nykyiseen klassiseen mal-liin on ollut vuosien saatossa monimuotoinen. Polkupyörä-nimen keksijä lienee valokuvaaja, toimittaja, kirjailija Into Konrad Inha, joka mat-kusti erikoisvalmisteisella polkupyörällä kuvaus-matkoillaan ja välitti englantilaisia polkupyöriä myytäväksi 1880-luvulla.

Äänekosken nimismiehen 1916 myöntämä ajolupa. http://www.finnica.fi/keski-suomi/liikenne/huvihyoty/polkupyo-ra.htm

MO

BIL

IAN

KO

KO

EL

MA

T

2/2013 21

PYÖRÄILY JA KÄVELY

Kangasalassa sijaitsevan Auto- ja tiemuseo Mobilian vuoden 2013 teemanäyttely esitte-lee polkupyörien, moottoripyörien ja mopojen historiaa Suomessa 1800-luvun lopulta nyky-aikaan asti . Pääpaino näyttelyssä on kaksipyö-räisten arkikäytöllä, mutta esillä on myös kilpa-pyöriä sekä armeijan ja poliisin käytössä olleita kaksipyöräisiä .

Kahdella pyörällä -näyttely on avoinna 16.3.–30.11.2013.

Lisätietoja www.mobilia.fi

talonsa ympäri ja tuli itse ulos katsomaan, kuinka koeajo su-juu. Lähdin ajamaan, kuten oli käsketty, mutta kuinka ol-lakaan – nimismiehen kissa säikähti kivijalan kolossa ja juoksi pentuineen pyörän eteen sillä seurauksella, että yksi pennuista jäi pyörän alle ja kuoli. Ajattelin, että nyt me-ni mynkään, ja kortti jää saa-matta. Mietittyään pitkään ni-mismies julisti päätöksensä: ´Kissanpentu on syyllinen ja kantaa yksin vastuun hengen-menostaan´. Ajosuoritus hy-väksyttiin ja ajolupa annettiin välille Muurame–Korpilahti.”

Kevyen liikenteen väylät syntyvät

1900-luvun alussa pyöräily oli yläluokan harrastus . Pyö-rien tehdasmaisen sarjatuo-tannon alkaessa niiden hinta

MO

BIL

IAN

KO

KO

EL

MA

T

Polkupyörän rekisteriote.

halpeni ja tiestön parantues-sa pyöräily levisi koko maa-han . Myös autokanta lisääntyi ja 1960-luvun taitteessa auto-jen lukumäärä maassamme ohitti hevosten lukumäärän .

Vuoden 1973 lopun ener-giakriisi herätti etsimään vä-hemmän energiaa kuluttavia liikkumistapoja . Yh teiskunta suositteli joukkoliikenteen ja pyörien käyt töä . Nopeasti ko-honnut bensiinin hinta hou-kutteli kokeilemaan pyöräilyä yhtenä vaihtoehtona . Liiken-nepolitiikka oli näkyvä julki-sen keskustelun aihe ja sii-nä pyörä nähtiin uutena ja monia ongelmia ratkaiseva-na ajoneuvona . Polkupyöräs-tä suunniteltiin lähiliiken teen ongelmien ratkaisijaa .

Yhteiskunta alkoi rakentaa kevyen liikenteen puit teita ja pyöräteiden määrä kasvoi jo-ka vuosi . Kevyen liikenteen

väylät olivat tulleet osaksi lii-kenteen suunnitte lua ja pyö-räliikenne huomioitiin kaikis-sa uusissa suun nitelmissa .

Lisääntyneet kevyen lii-kenteen väylät ja niiden tuo-ma turvallisuuden tuntu lisäsi pyöräilyn harrastus ta . Pyö-räteiden määrä kasvoi kym-menvuotiskautena 1975–85 yli kolminkertaiseksi vuoden 1975 määrästä, joka oli 1 759 ki lometriä . Pyörien myynti oli ensimmäisessä huipus-saan vuonna 1974 ja toinen huippukausi ajoittuu vuosille 1981–1982 .

Polkupyöräily tuli ja säilyy yhtenä lähiliikenteen muoto-na, joka huomioidaan väylä-suunnittelussa . ¢

Lähteet:

Viljo Turkkila: ”Opiks ol” . Vaasa OY, 1991 .Heikki Kuva: Kaksipyöräisten vuo-sisata, Polkupyörä- ja mopedite-ollisuuden ja -kaupan vaiheet Suomessa . Jyväskylä 1988 .Auto- ja tieliikeennemuseo Mobi-lian arkistotAmanuenssi, FM Kirsti Lehtomä-en tiedonannot 2013 / Mobilia.http://www .finnica .fi/keski-suo-mi/liikenne/huvihyoty/polkupyo-ra .htm

Sotien jälkeen polkupyöräily lisääntyi etenkin maaseudulla. Autojen tuonti maahamme oli rajoitettua. (Kuva kirjasta So-raa, työtä, hevosia. Tielaitoksen historiasarjan 2. osa 1999).

Kevyen liikenteen väylien avajaisissa ja polkupyörätapah-tumissa 1990-luvulla käytettiin toisinaan Lapin tiepiiris-sä tämän artikkeli kirjoittajan suunnittelemaa logoa, josta leppäkerttukypärä sai alkunsa.

Kahdella pyörällä

22 2/2013

PYÖRÄILY JA KÄVELY

Selvityksessä kävelyn ja pyöräilyn käyttäjälähtöi-

syys käytiin läpi aikaisemmin kunnossapitoa koskeneiden selvitysten, kunnossapitoa koskeneen palautteen ja pyö-räilijöiden haastattelun avul-la . Pääasiassa kevyen liiken-teen väylien olosuhteisiin ollaan tyytyväisiä . Ympäri-vuotisen pyöräilyyn kannus-tamisen keinona paremman kunnossapidon merkitys nou-si selkeästi esille . Myös Kuo-pion seudun kevytliikennest-rategiassa esitettyä kevyen liikenteen laatukäytävien aja-tusta pidettiin toteuttamisen arvoisena .

TiMo PeRälä • naVico oy ja isMo Heikkinen • kuoPion kauPunki

Kuopion kunnossapito-luokituksen tarkistaminen

Kuopiossa, niin kuin monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa, kunnossapitoluokitus on aikoinaan suunniteltu katuhierarkian ja joukkoliikenteen reittien näkökulmista. Alun perin Kuopion kunnossapidon tarkistamisen selvitys lähti liikkeelle ennen kaikkea kunnossapidon säästötavoitteista. Tarkistuksen yhteydessä kuitenkin pian todettiin, että käyttäjälähtöisyyden huomioiminen luokituksen tarkastamisessa erityisesti jalankulun ja pyöräilyn näkökulmista, on paras keino saada aikaan kokonaisvaltaisempia säästöjä.

Kävelijät ja pyöräilijät huomioon kunnossapidon luokituksen tarkastuksessa

Käyttäjätutkimusten ja kirjal-lisuusselvityksen perusteella määriteltiin kunnossapitoluo-kituksen tarkistamisessa huo-mioitavia elementtejä, jotka olivat:• kevyen liikenteen laatukäy-

tävät• keskustan pyöräilyolosuh-

teiden kehittäminen• liikkumisesteisten tarpei-

den huomioiminen• pyöräilyn edistäminen

kunnossapitoluokituksen keinoin .

Kuopioon määritellystä kevy-en liikenteen laatukäytäväver-kosta (noin 63 km) osa kuuluu tällä hetkellä kunnossapito-luokkaan 2 . Nämä osuudet yhdessä muutamien Kuopion keskustan tyypillisille rännika-tuosuuksien kanssa esitettiin nostettavaksi ykkösluokkaan .

Kaupunkien keskustojen pyöräilyolosuhteet talvel-la ovat usein haastavat . Kes-kustaa pidetään joko lähtö- tai päätepisteenä eikä kunnossa-pitoluokituksessa ole huo-mioitu reittien jatkuvuutta . Keskustan pyöräilyolosuh-teiden kehittämisellä tarkoi-tetaan tärkeimpien kevyen liikenteen reitteinä käytettä-

vien rännikatujen kunnossa-pitoluokituksen nostamista kolmosluokasta ykkösluok-kaan . Kuopiossa tarkastelu johti noin 2,7 km verran rän-nikatujen kunnossapitoluoki-tuksen nostoon . Rännikatu-jen kunnossapidon nostolla parannetaan keskustan pyö-räilyreittien jatkuvuutta sekä samalla ohjataan pyöräliiken-nettä pois jalkakäytäviltä rän-nikaduille .

Liikkumisesteisten tarpei-den huomioimisessa käytiin läpi vanhus- ja vammaispal-velukeskusten lähiympäristö-jen jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien kunnossapi-don tasoa . Tarkastelun myötä ehdotettiin kunnossapitoluo-kituksen nostoja 2,5 km ver-ran kevyen liikenteen väylien osalta, 420 m asuntokaduil-la sekä 1,9 km puistokäytäviä otettavaksi talvikunnossapi-don piiriin . Tällä tavalla osal-taan mahdollistetaan näiden ryhmien liikkumisaktiivisuut-ta ja toimintakykyä . Hyvän ympäristön luominen näkyy vähempinä kaatumistapatur-mina, vähentyneenä sairaan-hoidon ja kotihoidon tarpee-na .

Pyöräilyn edistäminen kun-nossapidon keinoin esitettiin otettavan luokituksessa huo-mioon tietyillä pää- ja kokoo-jakaduilla, joilla priorisointi on aiemmin suosinut joko ajo-neuvoliikennettä tai sangen vähäistä jalankulkua .

Kunnossapitoluokituksen tarkastuksella suoria kunnossapidon kustannussäästöjä

Kuopiossa useilla kaava-alu-eilla on tonttikatujen varrella jalkakäytäviä, jotka tällä het-kellä kuuluvat korkeimpaan kunnossapitoluokkaan . Tontti-kadut sen sijaan kuuluvat kun-

Kuopiossa ollaan kevyen liikenteen väyliin enimmäkseen tyytyväisiä.

PE

KK

A T

AH

KO

LA

2/2013 23

PYÖRÄILY JA KÄVELY

nossapitoluokkaan 3 . Kysei-sissä kohteissa jalkakäytävä tulisi luokituksen perusteella kunnostaa ennen tonttikatua . Tämä johtaa käytännössä ti-lanteeseen, jossa jalkakäytä-vä tulee hoitaa kaksi kertaa sa-man päivän aikana . Tällaisia jalkakäytäviä, joilla kunnossa-pitoluokka on korkeampi kuin varsinaisella tonttikadulla on Kuopiossa noin 150 kadun varrella yhteensä noin 35 km . Ratkaisuksi selvityksessä esi-tettiin, että näiden jalkakäy-tävien kunnossapitoluokaksi muutetaan keskustan ruutu-

kaava-alueen ulkopuolella ka-dun kunnossapitoluokkaan vastaavaksi . Myös kyseisten tonttikatujen jalkakäytävien käyttöä lumitilana ehdotettiin kokeiltavan sopivissa kohteis-sa .

Kunnossapidon luokituk-sen tarkistuksen yhteydessä tuli esille lumen kuljetuksesta aiheutuva korkea vuotuinen kustannus kunnossapitobud-jetissa . Lumitilasuunnittelulla on mahdollista päästä nykyis-tä huomattavasti parempaan lumenkuljetuskustannuksien optimoimiseen .

Kuopion keskustan kunnossapitoluokituksen tarkistus. Kunnossapitoluokitusta nostamalla säätöjä kuntatalouteen

Selvityksessä ehdotetuilla kunnossapitoluokituksen toi-menpiteillä on yhteensä lie-vä kunnossapidon kustan-nuksia lisäävä vaikutus (noin 200 .000 euroa/vuosi) . Parem-milla lumisuunnitelmilla voi-daan kustannusvaikutusta lieventää niin paljon, että ko-konaiskustannusvaikutus luo-kituksen muutoksille olisi lä-hes nolla .

Mikäli kunnossapidon ta-son parantamisen terveysvai-kutukset muutetaan rahaksi, ovat toimenpiteet hyvin kan-nattavia . Kyselytutkimusten

ja WHo:n kehittämän las-kentamenetelmään pohjau-tuen 100 passiivisen liikkujan saaminen ympärivuotisek-si työmatkapyöräilijäksi tuot-taa vuositasolla arviolta noin 150 .000 euroa säästöjä yhteis-kunnalle .

Kunnossapidon tason nos-ton arvioidaan myös akti-voivan vanhus- ja vammais-väestöä liikkumaan . Tason nosto myös vähentää liikun-taesteisten avuntarvetta sekä mahdollistaa aktiivisen elä-mäntavan jatkumisen . Suu-rimmat taloudelliset ja myös terveysvaikutukset syntyvät liikkumisaktiivisuuden lisään-tymisestä, kotona asumisen pidentymisestä sekä kaatu-mistapaturmien vähenemi-sestä .

Esimerkiksi jos paremmal-la kunnossapidolla voidaan estää edes 10 % Kuopiossa vuosittain tapahtuvista kaa-tumistapaturmista eli noin 130 tapaturmaa vuodessa, saadaan sairaanhoidon kus-tannuksia ja työpanoksen ja hyvinvoinnin menetyksiä säästettyä noin 780 .000 euroa vuosittain . Yksittäisen kaatu-mistapaturman hinta on kes-kimäärin noin 6 .000 euroa .

Selvityksessä esitetyn vai-kutustarkastelun tuloksena voidaan todeta, että kunnos-sapitoon sijoitettavat lisäeurot maksavat itsensä moninker-taisesti takaisin . Turvallisten liikkumisolosuhteiden luomi-nen pyöräily- ja kävelyreittien kunnossapidon tasoa paran-tamalla on koko yhteiskunnan etu . ¢

Artikkeli perustuu Oulussa 13.–14.2.2013 järjestetyn kan-sainvälisen talvipyöräily-kongressin esitelmään. Kon-gressissa oli kaikkiaan reilut kaksikymmentä esitystä kuu-delta eri aihealueelta. Puolet esityksistä oli kansainvälisiä. Esitysten määrän perusteel-la suosituimmaksi kongressin aiheeksi nousi kevyen liiken-teen väylien kunnossapito ja sen tason vaikutus talvipyö-räilyn määrään.

Rännikatujen kunnossapitotason nostolla parannetaan keskustan pyöräilyreittien jatku-vuutta ja ohjataan samalla pyöräliikennettä pois jalkakäytäviltä rännikaduille.

PE

KK

A T

AH

KO

LA

24 2/2013

PYÖRÄILY JA KÄVELY

Osanottajamäärä yllätti iloisesti kongressin joh-

tajan Timo Perälän siitä huo-limatta, että pyöräilyn asema on nousussa ja talvipyöräily kiinnostaa . Oulun kaupunki saa jatkuvasti yhteydenotto-ja asiaan liittyen ja Timo Pe-rälä Navico Oy:stä on esitel-

LIISI VÄHÄTALO

Talvipyöräilyn 1. kongressi Oulussa ylitti odotukset

Ensimmäistä kertaa järjestetty Winter Cycling Congress kokosi helmikuussa Ouluun

noin 140 aktiivista pyöräilyn edistäjää eri puolilta maailmaa. Suomen, Ruotsin ja Norjan

lisäksi kongressivieraita tuli myös keskemmältä Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

lyt sitä useissa kongresseissa ulkomailla . Ajatus talvipyöräi-lyyn keskittyvän kongressin järjestämisestä heräsikin hä-nen mielessään tältä pohjal-ta . Kumppaniksi tapahtumaa järjestämään Navico sai Ou-lun kaupungin .

Pyöräilyn kynnys matalaksi

Kongressin avajaissessiossa kuultiin Timo Perälän haus-ka katsaus talvipyöräilyn par-haista kaupungeista . Talvi-pyöräilykaupunkien TOP 10 listan aikaansaamiseksi hän oli käyttänyt neljää kriteeriä: - pyöräilyn osuutta kulkumuo-tona, talvipyöräilyn osuutta, pyöräteiden pituutta/asukas sekä talven pituutta .

Voittajaksi selvisi näillä kri-teereillä Oulu, hopeaa sai Lin-köping ja pronssia Uppsala . Tosin vertailu ei ollut täysin

kattava; tiedonsaantiongelmi-en takia muun muassa suuren pyöräilymaan Kiinan kaupun-keja ei ollut kisassa mukana . Kritiikkiä tuli myös kriteereis-tä; lumen syvyys olisi pitänyt ottaa huomioon, sillä esimer-kiksi Pohjois-Norjassa lunta voi olla kaksikin metriä .

Pyöräilyn suosion kasvatta-miseksi Perälä toivoi, ettei sille asetettaisi liian tiukkoja vaati-muksia esimerkiksi varustei-den suhteen . Oulussa pyöräi-levät mummotkin pomppa päällä kauppakassien kanssa, kun taas Helsingissä näkee enemmän trikoisiin sonnus-tautuneita vauhtipyöräilijöitä . Pohjois-Amerikassa pyöräily on lähinnä liikuntalaji .

Monipuolinen ohjelma

Kaksipäiväinen tapahtuma pi-ti sisällään yli 20 esitelmää aiheina mm . talvipyöräily ja maankäyttö, kunnossapito, talvipyöräilyn turvallisuus ja terveysvaikutukset, talvipyö-räilyn olosuhteet eri kaupun-geissa, talvipyöräilyn varus-teet ja palvelut . Noin puolet esitelmöitsijöistä oli ulkomail-ta .

Professori Helka-Liisa Hen-tilä Oulun yliopistosta puhui maankäytön suunnittelusta . Hänen mukaansa kaupunki-ympäristö pitää suunnitella rohkaisemaan ihmisiä liikku-maan vuoden ympäri . Oulun yliopisto on avannut sivus-ton www . liikuntakaavoitus .fi, jolle on koottu suosituksia

ja esimerkkejä liikuntaa suo-sivan elinympäristön suunnit-teluun .

Euroopan parlamentin jä-sen Michael Cramer esitteli rautaesirippureittiä, joka on 6 .800 kilometrin pituinen eu-rooppalaista historiaa, kult-tuuria ja kestävää matkailua yhdistävä pyöräilyreitti Ba-rentsinmereltä Mustalleme-relle . Reitillä on omat sivut osoitteessa www .ironcurtain-trail .eu .

Kunnossapitosessiossa VTI:n Anna Niska kertoi tutki-muksesta lämpimän kostute-tun hiekan käytöstä Umeås-sa, Rambollin Kalervo Mattila Helsingin keskustan pyörä-reittien talvikunnossapidon kehittämisselvityksestä, Val-pastimen Mari Päätalo Jär-venpään talvikunnossapidon priorisoinnista ja Daryl Ben-der pyöräväylien talvikunnos-sapidosta Hamiltonin kaupun-gissa Kanadassa . Esitykset herättivät vilkasta keskuste-lua mm . suolan käytöstä .

Aikaa oli varattu runsaas-ti myös verkostoitumiseen ja yhdessäoloon . Ohjelmaan sisältyi luonnollisesti myös pyöräilyä . Haastekisan lisäk-si aamuvirkuille oli tarjolla tu-tustumista Oulun aamupyö-räilyyn ja kunnossapitoon kolmella vaihtoehtoisella rei-tillä . Kongressin yhteydes-sä oli myös pienimuotoinen näyttely . ¢

Lisätietoja: www.ibikeoulu.com

Timo Perälä on ensimmäisen talvipyöräilykong-ressin primus motor.

Oulun katukuvassa pyörät ovat vahvasti mukana myös talvella.

2/2013 25

PYÖRÄILY JA KÄVELYYKSITYISTIETOLAARI

ELINA KASTEENPOHJA

Tiekunnan kokous on viimeksi pidetty vuonna 1998. Tähän saakka tienpidosta on huolehtinut yksi osakas. Nyt hän on ilmoittanut lopettavansa tienpitotyöt. Kuka kutsuu koko-uksen koolle?

Kokouksen kutsuu koolle viimeksi valittu tiekunnan toimi-elin eli hoitokunnan puheenjohtaja tai toimitsijamies . Näi-den ollessa estyneitä myös varamies voi toimittaa kutsun . Jos ketään ei enää löydy, tiekunnan osakas tai muu asian-osainen voi hakea koollekutsuvaltuutta kunnan tielautakun-nalta . Koollekutsumisoikeuden antaminen käsitellään tie-lautakunnan toimituksessa .

Suositeltava tapa on lähettää kokouskutsu kaikille osak-kaille . Viimeksi pidetystä tiekunnan kokouksesta on kuiten-kin huomattavan pitkä aika ja tieosakkaiden yhteystiedot ovat saattaneet vanhentua . Tien vaikutuspiiriin on myös saattanut tulla uusia osakkaita . Jotta kokouskutsu tavoit-taisi tien vaikutuspiirin vanhat ja uudet osakkaat mahdol-lisimmat kattavasti, kokouskutsun lisäksi kannattaa laittaa myös lehti-ilmoitus .

Kuinka edellisessä tapauksessa lasketaan mahdollisten uu-sien osakkaiden äänimäärä?

Tiekunnan kokouksessa uudet osakkaat otetaan tiekunnan osakkaiksi ja heille määrätään tieyksiköt . Tässä kokoukses-sa uusilla osakkailla on läsnäolo-oikeus, mutta äänestysoi-keuden he saavat vasta sen jälkeen, kun kokouksen päätök-set ovat saaneet lainvoiman . Mikäli kokouksen päätöksistä ei ole 30 päivän sisällä valitettu tai valitukset on oikeudes-sa käsitelty, niin tämän jälkeen uudet osakkaat ovat tiekun-nan täysivaltaisia osakkaita .

Nyt siis äänimäärät lasketaan edellisen lainvoiman saa-neen kokouksen maksuunpanoluettelon perusteella . Uudet osakkaat eivät osallistu tässä kokouksessa äänestykseen .

Onko tieturvakortti pakollinen urakoitsijalle?

Työturvallisuuslainsäädännössä liikennealueella tehtävä työ luokitellaan vaaralliseksi työksi . Yleinen liikenne aihe-uttaa tiellä tehtävässä työssä työntekijöille merkittäviä vaa-roja . Vastaavasti tiellä työskentely aiheuttaa vaaratilanteita muille tienkäyttäjille . Liikennealueella tapahtuvaa työtä te-kemään ja johtamaan saa käyttää vain huolellisia ja päte-viä henkilöitä .

Tieturvakortti on todistus tällaisesta pätevyydestä . Suo-men Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK pitää rekisteriä Tie-turva-pätevyyden omaavista henkilöistä .

Liikennevirasto vaatii Tieturva-pätevyydet kaikilta, jotka osallistuvat maantiellä tehtävää työhön . Tällä tavoin Liiken-nevirasto yleisten teiden pitäjänä varmistaa tiellä työsken-televien perehdytyksen työpaikan liikenteen aiheuttamiin vaaratekijöihin .

Liikennevirasto edellyttää Tieturva 1 -koulutusta ja korttia:• henkilöltä, joka osallistuu tiellä tehtävään tienpitoon liit-

tyvään työhön .• tie- ja päällystysmateriaaleja kuljettavan auton kuljetta-

jalta .• työkoneen kuljettajalta muussa kuin kertaluonteisessa

työssä .• muussa työssä yleisellä tiellä työskentelevältä.• Tieturva 2 -koulutukseen osallistuvalta.

Tieturva 2 on jatkokurssi yleisellä tiellä työskentelyn liiken-ne- ja työturvallisuudesta vastuussa oleville henkilöille .

Liikennevirasto edellyttää Tieturva 2 -koulutusta ja -korttia:• tiellä tehtävässä työssä päätoteuttajan työ- ja liikennetur-

vallisuudesta vastaavalta henkilöltä .• tienpitoon liittyvässä työssä työnjohto-, valvonta- ja lii-

kenteen järjestelyjen suunnittelutehtävässä työskentele-vältä .

• ely-keskusten tiemestareilta ja tietarkastajilta.• urakka-asiakirjojen valmistelijoilta.

Mikäli urakoitsija osallistuu em . maanteillä tapahtuviin pa-rannus- tai kunnossapitohankkeisiin, hänellä pitää olla voi-massaoleva tieturvakortti . Tieliikennelaki on voimassa myös yksityistellä ja siten niillä toimiville urakoitsijoille suositel-laan myös tieturvakorttia .

Suomen Tieyhdistys suosittelee tieisännöitsijäkoulutuk-sen käyneille Tieturva 1 -koulutuksen suorittamista . Mikäli tieisännöitsijä toimii mm . parannushankkeiden valvojana, tulisi hänen suorittaa Tieturva 2 -koulutus .

Lisätietoa seuraavista kursseista: www.spek.fi

Nukkuvat tiekunnat

OL

LI

YL

INE

N

Parannushankkeen valvojalta edellytetään Tieturva 2 -koulutuksen suorittamista.

26 2/2013

TIELEHDEN ARKISTOSTA

ARI KÄHKöNEN

Tielehden kolmas vuosikerta alkoi talvikunnossapito-painotteisesti. Ensimmäiset Talvitiepäivät oli pidetty ja siitä oli lehdessä laaja reportaasi ja kirjoitukset kahdesta esitelmästä. Muitakin aiheita toki oli. Esimerkiksi liikenneturvallisuudesta oli jo kerrottavana tutkimustietoa: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Sosiaalisessa aikakausikirjassa oli julkaistu tutkimus auto vahingoista ja niiden syistä. Tielehti paneutui tulosten syihin ja seurauksiin.

Talvitiepäivillä peruskysy-mysten äärellä: koneel-linen auraus edellytti teiden perusparannusta

Talvitiepäivien avajaisis-sa Tieyhdistyksen puheen-johtaja Arvo Lönnroth kertoi Talvitiepäivien tavoitteesta: ”Esitelmien, näyttelyjen, kes-kustelujen yms. avulla py-ritään osoittamaan, kuinka tärkeää on pitää tiet talvel-la autoliikennettä varten auki ja kuinka tämä voidaan tekni-sesti taloudellisimmin toteut-taa .” Osanottajia oli yli 350, mikä tarkoittaa melkoista osaa silloisesta ammattikun-nasta . Paikalla olivat muiden ammattilaisten lisäksi mm . kulkulaitosministeri, TVH:n pääjohtaja, piiri-insinöörit,

maaherroja, kaupunginjohta-jia sekä yleisesikunnan ja pio-neeripataljoonan upseeristoa . Tapahtuma koostui jo tuolloin luennoista, työnäytöksistä ja näyttelystä . Hyvä sabluuna on toiminut menestyksekkäästi 80 vuotta .

Avajaisissa keskusteltiin vilkkaasti teiden aukipitämi-seksi myös talvisin . Ongel-maksi koettiin aurauksia te-kevien eri viranomaisten puutteellinen yhteistyö, min-kä vuoksi talvikunnossapi-dosta puuttui yhtenäisyys ja suunnitelmallisuus . Lisäksi suuri osa maanteistä oli sel-laisessa kunnossa, ettei niil-lä voinut aurata koneellisesti ennen näiden teiden perus-parannusta . Nähtiin kuitenkin, että teiden ympärivuotinen

käyttö on tärkeää koko maan talou-delle ja panostus siihen kannattaa . Maaherra Matts-son vakuutti että: ”Varmasti tulevat ne miljoonat, jotka uhrataan talviauki-pitosuunnitelman toteuttamiseen, jo muutamassa vuo-dessa korvatuksi .”

Maanteiden aurauk-sen keskittäminen TVH:lle?

Yli-insinööri, tuleva TKK:n tieprofessori J.P. Lehto oli tuskastunut aurattavan tieverkon epäyhtenäisyyteen (ks . oheinen kartta) . Kukin auraava viranomainen (TVH, Posti, maaherrat, rautatielaitos ja puolus-tusvoimat) piti teitä au-ki omien tarkoituspe-riensä mukaisesti . Lehto pohti kirjoituksessaan, olisi-ko syytä siirtää koko talvia-uraus yhden viranomaisen, esim . TVH:n suoritettavaksi . Lehto päätyi kuitenkin suosit-telemaan ministeriön alais-ta lautakuntaa, joka päättäi-si aukipidettävistä teistä ja yhdenmukaisista menettely-tavoista . Samalla liikennöit-sijöiden ja muiden tienkäyt-täjien tulisi saada varmuus, mitkä tiet ovat talvisin liiken-nöitävissä . Tästä tulisi tiedot-taa esim . kartoilla . Lehto esitti vielä oman ehdotuksensa au-kipidettävistä maanteistä . Sii-nä aurattavien teidän määrä lisääntyisi 4 .800 km:stä 6 .800 km:iin . Lisäkilometreillä saa-taisiin tärkeimpien kaupunki-en väliset yhteydet liikennöi-täviksi myös talvisin .

Alkoholitutkimuksen sivu tuotteena selvitys lii-kenneonnettomuuksista

Liikennemäärät olivat 1930-lu-vun alussa vielä pieniä . Koko Suomessa oli tuolloin noin 35 .000 ajoneuvoa . Erillisiä lii-kenneturvallisuustutkimuksia ei tehty, mutta alkoholitutki-muksen sivutuotteena saatiin yllättäen tietoa vuoden 1931 liikenneonnettomuuksista . Tutkimus perustui jokaisesta poliisin tietoon tulleesta on-nettomuudesta tehtyihin ra-portteihin . Tutkimuksessa oli selvitetty onnettomuuksia eri näkökohdista, kuten tapah-tumapaikan, -ajan, vahingon laadun ja seurauksen kannal-ta .

Onnettomuudet olivat kes-kittyneet suurimpiin kaupun-keihin: yli puolet raportoi-duista onnettomuuksista oli tapahtunut Helsingissä, Tu-

Talvisin aukipidettävät tiet v. 1933

russa ja Viipurissa . Onnetto-muustyypeistä yleisin oli ajo-neuvojen yhteenajo (41 %) ja toiseksi yleisin jalankulki-joiden päälleajo (11 %) . Lii-an kova ajo oli syynä 12 %:iin onnettomuuksista ja väärällä puolella ajaminen 10 %:ssa . Liikennekulttuuri oli vasta ke-hittymässä .

Tielehden kirjoituksessaan O. Pohjanen pohtii tiestön kunnon merkitystä onnetto-muuksiin . Turun ja Porin lää-nissä autoja oli enemmän, mutta onnettomuuksia vä-hemmän kuin esimerkiksi Vii-purin läänissä . Syyksi Pohja-nen kirjaa, että siellä maasto on tasaista, tiet suoria ja nä-kyvyydet hyviä . Lisäksi Turun ja Porin läänissä teiden kunto on paljon edellä muiden lää-nien tieoloja .

Uutisia meiltä ja maailmalta

Hollannissa teiden kunnos-sapito rahoitettiin autove-rotuksen lisäksi myös pol-kupyöräverolla . Se oli alun perin pula-ajan vero, mutta niin kuin veroille yleensä käy, se jäi pysyvämmin voimaan . Hollannissa oli 2,7 miljoonaa polkupyörää ja kustakin mak-settiin veroa 67 mk, mikä vas-taa n . 15 euroa .

Suomessa Helsinki–Turku-val-tatien rakennustyö oli käyn-nissä Bembölen ja Palojär-ven välillä . Työntekijöitä oli reilut 800 . Suurin osa heistä oli muulta Suomesta tulleita, joten työmaalle oli rakennet-tu 10 majoitusparakkia, jois-sa kussakin oli tilaa 30 hen-kilölle . Maksua yöpymisestä perittiin 2 mk/hlö/yö (vastaa 0,7 euroa) .

2/2013 27

EDUSKUNNASTA

Viime syksynä budjettikäsittelyn alla liikennepolitiikassa kuohui . Oli dra-

maattisia tilanteita, erottamisia, giljotii-nilistoja ja epäilystä ministerin pätevyy-destä . Kohun alle jäi kuitenkin se tärkein asia: monen suuren tiehankkeen rahoi-tus on vaakalaudalla ja työt seisovat . Suomen taloudelle ja kansalaisten tur-vallisuudelle merkittäville väylähankkeil-le myönnettävä rahoitus selvinnee vas-ta keväällä hallituksen puoliväliriihessä – jään pessimistisin tuntein odottamaan loppuratkaisua .

Budjettivaikeudet osoittavat, että me tarvitsemme Suomeen nyt pitkäjänteis-tä liikennepolitiikka . Selontekoa ja suun-nitelmia ei tehdä yhden vuoden, yhden hallituskauden eikä edes kahden mittati-

kulla . Meidän tulee tunnistaa yhteiskun-tamme tarpeet, muutokset ja esimerkiksi älyliikenteen ja tekniikan hyödyntämisen mahdollisuudet liikenteessä . En voi hy-väksyä sitä, että tiestö on jätetty näin vä-häiselle huomiolle suhteessa tavara- ja henkilöliikenteen tarpeisiin .

Tosiasioita ei voi juosta karkuun: tie-liikenteen rahoitus on kriisissä . Valtion-talouden säästöjä haetaan leikkaamalla perustienpidon ja yksityisteiden määrä-rahoja . Uusien tiehankkeiden rahoitus on reipas miljardi tämän hallituskauden aikana . Keskusteluissa on ollut 50–150 miljoonan euron lisätarve uusiin inves-tointeihin .

Enemmän minua huolestuttaa, mi-tä kymmenille tärkeille väylähankkeil-

le tapahtuu vuoden 2016 jälkeen . Giljotiinilistat on nähty ja

edessä niukkaa ja tiukkaa aikaa tieliikenteelle, el-lei suuntaa lähdetä nyt muuttamaan radikaa-listi! Keskustan radi-kaali ehdotus on Infra Oy:n perustaminen uusien tiehankkeiden rahoittamiseksi .

Valtiollinen infra-yhtiö nopeuttaisi tär-keiden tiehankkeiden toteuttamista . Ties-töhankkeilla voi olla merkittävä osa kasvun ja työllisyyden luomi-sessa . Miksi jäisimme juuri nyt odottelemaan parempia aikoja, kun ih-miset tarvitsevat töitä ja yritykset toimeksianto-ja? Valtion kannattaa in-vestoida silloin kun se on halpaa, eikä silloin kuin talous käy muuten-kin kuumana . Infrahank-

keista kilahtaisi samalla myös veroeuro-ja valtion kirstuun .

Infra Oy:n idea olisi toimia eduskun-nan budjettikehyksen ulkopuolella . Ny-kyinen budjettikäytäntö on suurhank-keiden osalta aivan liian tempoilevaa ja lyhytnäköistä . Suuret rakennusinvestoin-nit ja väylähankkeet vaativat yli vaalikau-sien ulottuvaa suunnittelukykyä – tämä ei nykyisellä budjettipolitiikalla ole mah-dollista . Investoinnit pitäisi voida toteut-taa pitkäjänteisesti . Lisäksi valtiollinen infayhtiö lisäisi järjestelmän joustavuut-ta myös toiseen suuntaan: se helpottai-si investointihankkeiden käynnistämistä juuri oikeaan aikaan .

Jos isot hankkeet toteutettaisiin Infra Oy:n kautta, budjettirahaa voisi jakaa enemmän pieniin tiehankkeisiin sekä tärkeään perustienpitoon, joka tällä het-kellä on Suomessa hälyttävän huonol-la tolalla . Perustienpidon rahoituksesta leikkaaminen iskee omaan nilkkaan myö-hemmin . Korjausvelka kasvaa joka vuosi, lapiopaikkauksin ja ajonopeuksia alenta-malla pääväyliä ei pidetä liikennekelpoi-sena ammattiliikenteelle . Liikennepoliit-tisessa selonteossa on toteamus, jonka mukaan alempiasteinen tieverkosto jous-taa rahoituksen kiristyessä – pelkään kan-nanoton realisoituvan aiemmin kuin us-koimmekaan .

Minulle liikennepolitiikka on Aluepoli-tiikkaa isolla Aa:lla . Liikennepolitiikka on suurilta osin myös elinkeinopolitiikkaa . On kaikkien etu että koko Suomen mah-dollisuudet hyödynnetään . Siksi pitkä-jänteisyyttä tarvitaan – elinkeinoelämä ja kansalaiset eivät voi vuosi toisensa jäl-keen pettyä, kun seudulle luvattua uutta kaistaa ei koskaan saavukaan .

MIRJA VEHKAPERÄ

kansanedusTaja (kesk)

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN JÄSEN

Pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa etsimässä

28 2/2013

www.nynas.com/bitumen www.nynas.fi

Yhteistyö ja Osaaminenjohtaa parempaan tulokseen.

Nynas, bitumiasiantuntija

Nynas ilmo 15.2.2010 09:18 Sivu 1

2/2013 29

UUTISIA

Tieisännöitsijöitä on tähän mennessä koulutettu ko-ko maahan yli 200 . Koulutusohjelman päärahoitta-

ja on Liikennevirasto . Koulutuksen järjestää Suomen Tieyhdistys .

Koulutukseen valitaan koko maan alueelta noin 20–25 kurssilaista . Kurssilaisten valinnoissa painotetaan erityisesti alueita, joilla ei ole toimivaa, aiemmin kou-lutettua tieisännöitsijää .

Hakijoilta edellytetään yksityistieasioiden perus-tuntemusta, samoin kiinnostusta ja valmiuksia ryhtyä tarjoamaan tieisännöintipalveluja tiekunnille, kunnil-le ja muille toimijoille . Koulutus ei siten ole tarkoitettu vain oman tiekunnan tai oman tien asioiden hoidos-sa tarvittavien lisätietojen hankkimiseen . Koulutus ei pääsääntöisesti ole myöskään tarkoitettu julkisen sek-torin viran- tai toimenhaltijoille heidän omassa työs-sään tarvittavan tiedon lisäämiseksi . Tätä varten jär-jestetään eri koulutus keväällä 2014 .

Hakijoina voivat olla mm . useamman tien asioita jo nyt hoitavat toimitsijamiehet, tiekuntien erilaisten yh-teenliittymien vastuuhenkilöt ja muut tieasioiden hoi-toon halukkaat henkilöt . Erityisiä koulutus- tai ammat-tivaatimuksia ei ole .

Koulutus koostuu kolmesta kolmipäiväisestä tiiviis-tä kurssijaksosta, niitä ennen ja niiden välillä tehtävis-tä välitöistä .

Ensimmäinen kurssijakso pidetään 17.–19.9.2013 ja toinen 22.–24.10.2013 Jyväskylän/Tampereen seudul-la. Viimeinen eli kolmas jakso pidetään 26.-28.11.2013 pääkaupunkiseudulla. Ideana on pitää kurssijaksoja eri puolilla kurssilaisten matkojen tasaamiseksi ja sen takia, että saadaan monenlaista paikallistuntemusta myös yksityistieasioiden suhteen . Kurssilaiset osallis-tuvat kaikille kurssijaksoille .

Kurssilaisen itse maksama osuus on 450 euroa (sis . alv) . Maksu kattaa koulutuksen ja kurssimateriaalin li-säksi majoituksen ja täysihoidon kaikkina kurssipäivi-nä . Koulutuksen rahoituksesta pääosa tulee Liikenne-virastosta .

TIKO-tieisännöitsijä-koulutus syksyllä 2013

Ilmoittautuminen viimeistään31.5.2013 Hakulomake löytyy osoitteestawww .tieyhdistys .fi/yksityistiet

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jaakko Rahja puh . 020 786 1001 jaakko .rahja@tieyhdistys .fi

toimialajohtaja Elina Kasteenpohja puh . 020 786 1004 elina .kasteenpohja@tieyhdistys .fi

Tieisännöitsijä hoitaa teiden hallinnolliset

tehtävät, tilaa ja valvoo työt, seuraa teiden

kuntoa jne. Hän toimii joko hoitokuntien

apuna tai teiden toimitsijamiehenä. Myös

kunnat voivat käyttää tieisännöitsijän

palveluita mm. toimitusten ja

avustuspäätösten valmistelussa.

Yksityistiet kaipaavat osaavia tieisännöitsijöitä.

EL

INA

KA

ST

EE

NP

OH

JA

30 2/2013

TOIMITUSJOHTAJALTA LYHYESTI

Hallituksen kokousvieraana oli kansanedustaja Kalle Joki-nen (kok) . Hänet valittiin marraskuun lopulla eduskunnan

liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajaksi, kun kan-sanedustaja Arto Satonen tuli valituksen kokoomuksen edus-kuntaryhmän varapuheenjohtajaksi . Jokinen on kokoomuksen kansanedustaja Orimattilasta .

Kansaedustaja Jokinen oli myöhemmin myös Auto- ja Tie-forumin vieraan kokouksessa, joka pidettiin Autoalan Keskus-liitossa .

Rahoitusvaje hoidetaanJokisen mukaan tienpidon rahoitusvajeen selvittäminen on lii-kenne- ja viestintävaliokunnan kevään tärkein asia .

- Jos rahoitusta ei kehysriihessä saada, niin uusien hankkei-den aloitusta joudutaan lykkäämään .

Kalle Jokinen kertoi myös, että tieliikennelain uusiminen al-kaa syksyllä . Jokinen kannustaa alan toimijoita olemaan nyt ak-tiivisia ja vaikuttamaan lain sisältöön . Laki tulisi saada valmiik-si jo tämän hallituskauden aikana .

Muutoin keskustelussa tulivat esille muun muassa liikenne-poliittiset linjaukset, viime hallituskaudelta jääneen katsastu-tuslain käsittely valiokunnassa maaliskuussa sekä valtioneu-voston ilmastopoliittinen strategia .

Jokisen vierailu Auto- ja Tieforumin kokouksessa kirvoitti tieasioiden ohella keskustelua vireillä olevasta katsastusuudis-tuksesta ja EUn direktiiviehdotuksesta liikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista.

Kansanedustaja Kalle Jokinen on eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja.

Tie ja Liikenne lehden asiantuntijatoimikunta

Yhdistyksen jäsenlehdellä Tie & Liikenne on asiantuntijatoi-mikunta, joka antaa palautetta ja ehdotuksia lehden sisäl-

lön ja ulkoasun kehittämiseksi . Vuonna 2013 asiantuntijatoimikuntaan kuuluvat Hilkka Ah-

de AKT, Miia Apukka destia, Ville Järvinen Koneyrittäjät, Jyr-ki Paavilainen Ramboll, Arto Tevajärvi Liikennevirasto, Jarkko Valtonen Aalto-yliopisto sekä yhdistyksestä päätoimittaja, Lii-si Vähätalo, Ari Kähkönen ja Elina Kasteenpohja .

Työvaliokunta uusiutui

Voimassa olevien sääntöjen mukaan hallituksen työvalio-kuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toi-

mitusjohtaja sekä viisi hallituksen jäsentä . Puheenjohtaja Juha Marttilan, varapuheenjohtaja Mäntysen

ja toimitusjohtaja Rahjan lisäksi työvaliokuntaan 2013 kuulu-vat Tapio Puurunen SITO, Tero Kallio Autotuojat, Pirjo Oksa-nen TAMK, Ville Järvinen Koneyrittäjät sekä Tuukka Tuoma-la Orimattila .

Jorma Mäntynen varapuheenjohtajaksi

Professori Jorma Mäntynen valittiin yhdistyksen varapu-heenjohtajaksi vuodelle 2013 hallituksen järjestäytymis-

kokouksessa . Kokous pidettiin tammikuussa yhdistyksen toi-mitiloissa .

Mäntyselle yhdistys ja sen toiminta on vuosien aikana tul-lut hyvin tutuksi . Hän on ollut aiemminkin hallituksessa sekä muun muassa Väylät ja Liikenne -tapahtuman järjestelytoimi-kunnassa . Mäntynen on liikenne- ja kuljetustekniikan professo-ri Tampereen teknillisessä yliopistossa .

Kansanedustaja Jokinen hallituksen vieraana

JA

AK

KO

RA

HJ

A

JA

AK

KO

RA

HJ

A

2/2013 31

TOIMITUSJOHTAJALTA LYHYESTI

On myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

Sanalaskut 18:24

Yliauraus ja siitä johtuvat liikennevahingot ovat varsin tyypillisiä pienteillä.

IRF World Road Statistics 2012

The iRF World Road statistics (WRs) is universally recog-nized as a leading source of road, traffic and inland tran-

sport data .• More than 200 countries covered in this edition• data from primary statistical sources worldwide• improved data quality and updated historic data• data available in: Paper book, cd-RoM, PdF & excel files

World Road statistics 2012; book 459 cHF (swiss Franc), cd-RoM 589 cHF, book & cd-ROM 849 CHF . www .irfnet .ch

17th IRF World Road Meeting

Call for Papers is open until April 15th 2103 .

The Technical and scientific committee of the 17th iRF World Road Meeting invites to submit paper abstracts for evaluation .

Technical Sessions - For innovative technical, institutional, eco-nomic, business and policy issues that are relevant, recent and significant . Scientific Sessions - For original research and technological in-novation that is recent, relevant and significant . In addition, accepted authors will also have the opportunity to present their papers in interactive, poster-based sessions .

17th IRF World Meeting, Riyadh Saudi Arabia, November 9–13, www.irf2013.com

Uusia jäseniä Tieyhdistykseen

Tieyhdistyksen hallitus hyväksyi tammikuun kokouksessaan uusia jäseniä yhdistykseen .

Yhdistyksen uusimmat henkilöjäsenet ovat Jukka Arkkila, Reijo Heikkilä, Tarja Piikki ja Liisa Sivén .

Opiskelijajäseniksi ovat liittyneet Sari Savolainen, Roni Utriai-nen ja Ilta Väänänen .

Jäseneksi ovat liittyneet myös Nakkilan kunta, Someron kau-punki ja TI Riitta Räisänen sekä seuraavat yksityistiekunnat

Ahvenusmaa-Vihavuosi tiekunta, Pälkäne/HämeenlinnaLaurinmäen tiekunta, TuusulaMatinkoiviston yksityistie, OripääOhrasaaren yksityistie, HartolaOnnelantien tiehoitokunta, HaapajärviParranniemen yksityistie, SavitaipalePohjarannan tilustie, EurajokiPontellin yksityistien hoitokunta, HuittinenSuntelan metsätien tiekuntaTervalampi-Ulvi-Peltola tiekunta, EspooTuomalantien tiekunta, TuusulaViitosraitin yksityistie, Mäntyharju

Muita valintoja

Kavo Käyhkön rahaston hallituksen 2013 muodostavat Ju-ha Marttila puheenjohtajana sekä Olli Kokkonen NCC ja

Ari Kähkönen .Hallitus on jo aiemmin nimennyt Yksityistiet-ansiomerkin

ansiomerkkitoimikuntaan Elina Kasteenpohjan puheenjohta-jaksi ja Jaakko Rahjan jäseneksi .

JA

AK

KO

RA

HJ

A

32 2/2013

UUTISIA

Oulunliikenne.fi etsii pyöräilijälle reitin, joka pidetään hy-vin kunnossa myös talvella.

Oulunliikenne.fi -palvelusta helpotusta talvipyöräilyyn

Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito puhuttaa aina isompien lumisateiden tai suojasään jäljiltä . Usein talvella

suositaan samaa reittiä kuin kesällä, vaikka se ei välttämättä väylän kunnossapitoluokan vuoksi olisikaan paras .

Oulunliikenne .fi -palveluun on avattu pyöräilyn ja kävelyn reittioppaaseen uusi toiminto, joka mahdollistaa reitin ha-kemisen parasta kunnossapitoa suosien . Pyörätieverkko on jaettu kunnossapitoluokkiin, joiden välillä on iso ero heti lu-misateen jäljiltä . Korkein luokka pidetään työmatkaliikenteen aikaan mahdollisimman hyvässä kunnossa ja muut luokat tu-levat vasta sen jälkeen . Talvikunnossapidon huomioiva reitti saattaa olla hieman pidempi, mutta todennäköisesti hyvässä kunnossa sekä siten mukavampi ja nopeampi liikkua .

Oulunliikenne .fi palvelulla on tällä hetkellä noin 6 .000 päi-vittäistä käyttäjää, joka tekee siitä yhden Pohjois-Suomen suosituimmista nettipalveluista . Käyttäjälle ilmaisen palvelun tarkoitus on helpottaa sujuvaa, turvallista ja kestävää liikku-mista Oulun seudulla . Mukana ovat kaikki kulkumuodot aina lentoliikennettä myöten . Etuna väylänpitäjille on mm . ole-massa olevan liikenneverkon käytön tehostuminen .

Palvelun tilaajina ovat Oulun kaupunki, Oulun seudun kun-nat ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus . Palvelun tuottavat In-fotripla ja CGI .

Ramboll ostaa Vinnea Oy:n

Ramboll vahvistaa projektijohtamisen palveluitaan osta-malla Vinnea Oy:n koko osakekannan .

Vinnea on vuonna 2008 Proxion infra oy -nimellä perus-tettu projektien johtamis- ja asiantuntijapalveluihin keskit-tyvä konsulttitoimisto . Vinnean 13 asiantuntijalla on pitkä kokemus rata-, tie-, silta-, maanrakennus- sekä sähkö- ja lii-kenneohjausjärjestelmäprojektien rakentamis-, projektinjoh-to- ja valvontatehtävistä . Vinnean liikevaihto vuonna 2012 oli 1,6 M€ .

Kolmen tunnin joukkoliikenneyhteys lentoasemaverkoston arvioinnin perusta

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama lentoliikenteen strategiatyöryhmä selvittää osana työtään Suomen len-

toasemaverkoston nykytilaa ja kehittämiskohteita . Strategi-an on määrä olla valmis vuoden 2014 loppuun mennessä .

Lentoasemaverkostoa on tarkoitus arvioida laaja-alaises-ti erilaisten kriteerien avulla . Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi lentoasemia arvioidaan matkustajien palvelutason turvaamisen ja alueiden saavutettavuuden näkökulmasta . Lisäksi otetaan huomioon lentoaseman pitäjän ja lentoyhti-öiden tarpeet .

Alle tunnin lentoyhteydelle noin kolmen tunnin juna- tai linja-autoyhteys on sangen kilpailukykyinen, koska lentomat-kaan kuuluvat liityntäyhteydet lentoasemalle ja odottaminen lentoasemalla . Siksi on tärkeää katsoa kaukohenkilöliikenteen palvelutasoa kokonaisuutena myös vaihtoehtoisten joukkolii-kenneyhteyksien näkökulmasta .

Lentoaseman merkitystä arvioidaan myös alueen elinkei-noelämän kehittymisen näkökulmasta . Erikseen on arvioita-va matkailun tarpeet ja lentoaseman vaikutusalueen yritys-ten tarpeet .

Suomessa lentokenttäverkostoa ylläpidetään nk . verkosto-periaatteen mukaisesti . Tässä mallissa eri lentokenttien voit-toja ja tappioita subventoidaan ristiin .

Valtion omistama Finavia Oyj pitää yllä Suomessa 25 len-toasemaa . Maakuntalentokenttien muodostama ns . verkos-toalijäämä oli vuonna 2011 noin 22 miljoonaa euroa . Len-toasematoiminta on kannattavaa vain Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä kolmella sotilasilmailun kentällä .

FCG osti Audiapron

FCG Finnish Consulting Group Oy ostanut koulutus- ja kon-sultointiyhtiö Oy Audiapro Ab:n koko osakekannan Oy Au-

diator Ab:lta ja samalla FCG:lle siirtyi Audiapron koulutus- ja konsultointiliiketoiminta . Sekä FCG että Audiator ovat Suo-men Kuntaliiton tytäryhtiöitä . Oy Audiapro Ab:n henkilöstö siirtyi FCG:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä 1 .1 .2013 alkaen .

LII

SI

VÄ

HÄ

TA

LO

LII

SI

VÄ

HÄ

TA

LO

2/2013 33

UUTISIA

Liikkuminen on osa yhteiskuntavastuuta työpaikoilla

Liikennevirasto ja HP korjaavat hyödyt talteen viemällä käy-täntöön viisaan työmatkaliikkumisen ajattelua . Työnanta-

jien kannattaa kannustaa työntekijöitä järkeviin liikkumisva-lintoihin, sillä viisas työmatkaliikenne tuo kustannussäästöjä, lisää hyvinvointia ja vähentää päästöjä .

- Uuden pysäköintipolitiikan ansiosta Liikennevirasto sääs-tää 66 .000 euroa vuodessa”, laskee Jyri Mustonen, Liikenne-viraston hallintopalveluiden osastonjohtaja .

Ennen Liikennevirasto maksoi 65 pysäköintipaikasta, nyt 18 paikasta . Kun Liikennevirasto perustettiin, ylin johto päät-ti, että sen pitää toimia kansallisten liikenteelle asetettujen vi-sioiden mukaisesti . Siksi Liikennevirasto ei enää tue työnte-kijöiden pysäköintiä .

Toukokuusta 2012 lähtien Liikenneviraston Pasilan toimi-pisteessä, jossa työskentelee noin 500 työntekijää, on tarjol-la yhdeksän paikkaa satunnaiseen tarpeeseen ja kymmenen paikkaa vuorotyötä tekeville liikennekeskuspäivystäjille . Jos työntekijä haluaa vakituisen pysäköintipaikan, hän vuokraa sen itse pysäköintilaitokselta markkinahintaan . Sen sijaan Lii-kennevirasto tarjoaa kaikille halukkaille työntekijöille työsuh-dematkalippuedun, 300 euroa vuodessa .

- Työmatkaliikenteen päästöjen vähentämisestä tulleet kuusi pistettä olivat merkittävä lisä, joita ilman HP:n Espoon toimitalo ei olisi saavuttanut ympäristöluokitusjärjestelmä Leed Gold -tason vaatimaa 60 pistettä, kertoo HP:n Suomen ja Baltian kiinteistöistä vastaava päällikkö Jani Winter.

HP Oy:ssä on noin 700 työntekijää . Etätyöllä on HP:llä suuri merkitys työmatkaliikenteen päästöjen vähentämisessä . Työ-matkoista 11 prosenttia jätetään tekemättä etätyön ansiosta, kilometreistä puolestaan 20 prosenttia .

Työmatkaliikenteen suunnittelulla ja sopivilla kannusteil-la on saavutettu maailmalla merkittäviä tuloksia . Henkilöau-ton käyttö on vähentynyt jopa 10–30 % ja sen myötä päästöt ja pysäköintipaikkojen kustannukset .

Liikennekäärme-peli kannustaa kulkemaan koulumatkat kestävästi

Koululaisia kestävästi kuljettaviin koulumatkoihin kannus-tavaa Liikennekäärme-peliä pelattiin kuudessa koulussa

Liikkujan viikolla 16 .–22 .9 .2012 . Kokeilun aikana saattoliiken-ne koulun kulmilla väheni ja kestävämpien liikkumistapojen osuus kasvoi . Myös heijastimia ja pyöräilykypäriä alettiin käyttää useammin .

Liikennekäärme-pelin tarkoitus on aktivoida lapset kulke-maan koulumatkansa mieluummin kävellen, pyörällä, kimp-pakyydeillä tai julkisilla kulkuneuvoilla kuin vanhempien au-tokyydillä .

Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen suosiminen ke-hittää myös lasten liikennetaitoja . Hankkeella on terveysvai-kutuksiakin, sillä kouluun kulku lihasvoimin kohentaa lasten kuntoa .

Hankkeen onnistumisen kannalta opettajien rooli pelin to-teuttajina, kannustajina ja koteihin tiedottamisessa oli keskei-nen . Kokeilun perusteella haasteelliseksi osoittautui lasten vanhempien asenteisiin ja liikennetapoihin vaikuttaminen, joskin kampanjan myötä osa vanhemmista alkoi uskoa kou-lujen pihaan ajo -kieltoa ja löysi saattoliikennepysäköinnin .

Ennen kampanjaa opettajat saivat koulutusta ja koulujen vaaranpaikat kartoitettiin yhdessä heidän kanssaan . Koulut myös järjestivät omatoimisesti peliviikon aikana kestävän liikkumisen tapahtumia .

Pilottihankkeen toteutti Ramboll, joka on pelin suomalai-nen kontaktitaho . Pelin konseptia jatkojalostetaan pilotista saatujen kokemusten perusteella .

34 2/2013

Laskuri selvittää työmatkan kalorinkulutuksen

Liikkumisen ohjaus -hanke on kehittänyt työmatkansa kä-vellen tai pyörällä kulkeville kalorilaskurin . Käyttäjä syöttää laskuriin painonsa, sukupuolensa sekä

lähtö- ja määränpääosoitteet . Laskuri kertoo kulutuksen sekä kaloreina että erilaisten ruoka-annosten muodossa .

Työmatkaliikenteessä polkupyörän tai kävelyn osuuden nostaminen parantaa kuntoa . UKK-instituutin mukaan pai-noa on kuitenkin vaikea pudottaa pelkästään liikuntaa lisää-mällä, jos ruokavalioon ei tehdä muutoksia . Arkiliikunta to-sin auttaa kilojaan karistaneita pysymään uudessa painossa ja ehkäisee normaalipainoisia lihomasta . Suomen työikäisis-tä ylipainoisia on noin 60 % .

Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on lisätä pyöräilyä, kä-velyä ja joukkoliikennettä . Toimintaa tukee Liikenne- ja vies-tintäministeriö .

Työmatkan kalorilaskurin löytää osoitteesta: www .liikkumi-senohjaus .fi/kalorilaskuri

Uuden oppaan ensikappaleet saivat liikenneministeri Merja Kyllönen ja hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti. Luovuttajina Tieyhdistyksen edustajat puheenjohtaja Juha Marttilan johdolla.

UUTISIA

Tieyhdistys on julkaissut yk-sityistielakia ja tiekuntien

hallinnon kiemuroita avaa-van oppaan Yksityisteiden hallinto – Tiekunta ja tieosa-kas 2013 . Kirjan ensikappa-le luovutettiin tammikuussa liikenneministeri Merja Kyl-löselle .

Yksityistien tienpito on monen osapuolen yhteistyötä . Päävastuu on tie-kunnalla ja sen osakkailla . Myös valtiolla ja kunnilla on omat roolinsa .

Uudessa teoksessa yksityistielaki on avattu ja selitetty hy-vin käytännönläheisesti . Mukana on myös erilaisia asiakirja-malleja ja esimerkkejä . Lainsäädäntöä seurattu vuoden 2013 alkuun saakka .

Vastaanottaessaan kirjan ensikappaleen liikenneministeri Kyllönen kiteytti yksityisteiden olevan elintärkeitä .

- Käsite yksityistie johtaa jopa hiukan harhaan, sillä niil-lä teillä on huomattavan paljon suurempi merkitys kuin vain jonkin yksityinen hyöty . Voisi miettiä, olisiko kuvaavampi nimi vaikkapa paikallistie, sanoi ministeri Merja Kyllönen .

Uusi AluRail törmäyskaide voidaan maalata halutun vä-riseksi.

Uusi AluRail törmäyskaide

Törmäyskaiteita tarvitaan tyypillisesti pysäköintihalleihin ja -tiloihin sekä julkisivujen suojaamiseen . Alupro Oy:n ke-

hittämä, kotimainen AluRail törmäyskaide koostuu ovaalin muotoisesta alumiinisesta kaideprofiilista, kuumasinkitystä teräsjalasta sekä haponkestävistä kiinnitysosista . Alumiini-kaide voi olla käsittelemätön, anodisoitu tai RAL- vakiovä-reihin jauhemaalattu . Myös teräksinen jalka voidaan maa-lata . AluRail täyttää ulkonäöltään vaativatkin arkkitehtuurin vaatimukset .

AluRailin etuina ovat kätevän asennettavuuden ja pitkäikäi-syyden lisäksi erinomainen korroosionkesto, huoltovapaus ja helppo puhdistettavuus tavanomaisilla pesumenetelmil-lä . Kaikki järjestelmässä käytetyt materiaalit ovat kierrätys-kelpoisia .

Lisätiedot: www.alupro.fi

Liikenneministerille ensikappale

Yksityistieopas lain ja hallinnon tuntemiseen

2/2013 35

UUTISIA

R-kioskit tuovat uuden palvelun työmatkalaisille

R-kioskit haluavat edistää työsuhdematkalippujen käyttöä helpottamalla niiden saatavuutta ja hankintaa .

Työsuhdelipun laajemman käytön haasteena on ollut sii-hen liittyvä kankea byrokratia ja manuaaliset maksutavat . R-kioski mahdollistaa työsuhdelipun myynnin käyttäen ole-massa olevaa R-kioskin omaa Ärrä-koodi -palvelua . Koodiin liitetään etukäteen maksettu kioskien valikoimissa oleva tuo-te ja sen voi lunastaa koodia näyttämällä Suomen jokaises-sa R-kioskissa .

Työsuhdelipun liittäminen Ärrä-koodiin mahdollistaa sen, että työmatkalainen voi käyttää työnantajan maksaman osuu-den R-kioskilla vain henkilökohtaiselle matkakortille ladatun kausilipun tai arvon osalta .

Ärrä-koodin lisäksi maksamisessa hyödynnetään työsuh-delippujen hallinnoinnissa Event Brokers EBS Oy:n Sportti-Passi-järjestelmään pohjautuvaa työkalua .

Kysymys on merkittävästä verottajan kädenojennuksesta joukkoliikenteen suosion kasvattamiseksi . Työnantajan mak-sama osuus on 300 € asti kokonaan verotonta, 600 € ylöspäin 3 .400 € asti verotettava osuus on vain 300 € .

Tyylikäs taajamavalaisin

Christian iV led on iP66-koteloitu alumiinirunkoi-

nen taajamavalaisin . Tyy-likkään harmaa valaisin on saatavilla sekä pylväs- että varsimallina, ja sopii erin-omaisesti yleisvalaistukseen ja pienteiden varsille .

ottoteho on 32 W, valaisimen valovirta 2554 lm, väriläm-pötila neutraalin valkoinen 4000 K

CRI > 70 ja elinikä 70 .000 tuntia . Vakiovarusteinen teho-nalennustoiminto voidaan ottaa helposti käyttöön painamal-la valaisimessa olevaa kytkintä . Tehdasasetuksena on 50 % himmennys 8 tunnin ajan alkaen 3 tuntia ennen ja päättyen 5 tuntia jälkeen laskennallisen keskiyön .

Valaisimen runko on painevalettua alumiinia, ja suositelta-va asennuskorkeus 3–6 m .

Lisätiedot: www.alppilux.fi.

*Haiku on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa säkeet on tavutettu riveittäin 5-7-5 –tavuisiksi . Haikujen aiheet liittyvät yleensä luontoon, mutta Tie- ja liikenne -lehti on ottanut vapaamman linjan ja taivuttaa haikuja tarvittaessa myös infraan sopiviksi . ARI KÄHKöNEN

Maaliskuun tiehaiku*

Aurinko saattaavaarantaa terveytesi:häikäisyvaara

LII

SI

VÄ

HÄ

TA

LO

36 2/2013

HENKILÖUUTISIA

Sweco PM

Sweco PM:n hallintoon on 3 .12 . nimitetty Kaisa Narvio suunnittelu-koordinaattoriksi ja

Elina Samila 10 .12 . alka-en ympäristö- ja laatu-päälliköksi .

Talo-Teollisuus-yksikköön on nimitetty Verneri Leh-tovirta 1 .10 . 2012 projek-ti-insinööriksi ja

Eija Koivisto 26 .11 . alka-en projektiassistentiksi Tampereen aluetoimis-toon .

1 .1 .2013 Tony Grönroos on nimitetty työmaapääl-liköksi,

Joel Sistonen projekti-in-sinööriksi ja

Jukka Kuusisto Lahden aluetoimistoon projekti-päälliköksi .

Infra-yksikössä Kimmo Väisänen on 1 .10 . nimi-tetty projektipäälliköksi

ja 1 .11 . Jyrki Laine sähkö-asiantuntijaksi .

Länsimetro-projektiin on nimitetty 1 .11 . Jason Standen kustannusinsi-nööriksi ja

Hannu Hovi 3 .12 . alkaen rakennusvalvojaksi .

WSP Finland Oy

Tekn . kand . Anne Honka-salo on nimitetty avus-tavaksi suunnittelijaksi Arkkitehtuuri ja kaupun-kisuunnittelu -yksikköön Helsinkiin 12 .11 .2012 al-kaen .

Arkkitehti yo Lauri Lehto-ruusu on nimitetty avus-tavaksi suunnittelijaksi Arkkitehtuuri ja kaupun-kisuunnittelu -yksikköön Helsinkiin 7 .1 .2013 alka-en .

Medianomi AMK Ari Ku-jala on nimitetty graafi-seksi suunnittelijaksi de-sign Studioon Helsinkiin 2 .1 .2013 alkaen .

Tekn . kand . Katarina Wal-lin on nimitetty avus-tavaksi suunnittelijak-si Liikennekonsultointi -yksikköön Helsinkiin 10 .1 .2013 alkaen .

di Markus Fränti on nimi-tetty projekti-insinööriksi Tutkimusyksikköön Tam-pereelle 10 .1 .2013 alkaen .

Tekn . kand . Artturi Kuro-nen on nimitetty avusta-vaksi suunnittelijaksi Tie ja Rata -yksikköön Helsin-kiin 14 .1 .2013 alkaen .

Tekn . kand . Christian Sannemann on nimitet-ty projektisuunnittelijak-si Ympäristökonsultoin-ti -yksikköön Helsinkiin 14 .1 .2013 alkaen .

Rkm Jukka Liinanki on ni-mitetty projektipäällikök-si ja pääsuunnittelijak-si Infrayksikköön Ouluun 1 .2 .2013 alkaen .

Ramboll

OTK Marcus Henric-son on aloittanut se-niorikonsulttina Ram-boll Management Consultingissa Hel-singissä .

Maisemasuunnittelu-hortonomi Marjaana Huhta on aloittanut liikennesuunnittelun projektipäällikkönä Es-poossa .

KTM, FM Sini Kahila-niemi on aloittanut Äly- ja sähköisen lii-kenteen ryhmäpääl-likkönä Tampereella .

15.–16.5.2013Jyväskylän Paviljonki

Yhdyskuntatekniikka YT2013 -näyttelyn yhteydessä

Seminaari

TIEN- JA KADUNPIDON KONEET tekniikka ja tehokas käyttö

•kone- ja laitevalmistajille ja -myyjille•koneiden käytöstä, huollosta ja korjauksesta vastaaville•katujen, teiden ja muiden liikenne-

väylien rakentajille ja kunnossapitäjille•alan suunnittelijoille, tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille

Keskiviikko 15.5.2013

JOHDATUS SEMINAARIIN 12.50 Tien- ja kadunpidon merkitys Jaakko Rahja, Suomen Tieyhdistys

TULEVAISUUS ON JO TääLLä 13.00 Äly infrassa ja liikenteessä Sampo Hietanen, ITS-Finland

13.35 Modernit toimintatavat kunnossapidossa – urakoitsijoiden ja tilaajan yhteinen etu Markku Tervo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

14.10 Iltapäiväkahvi OIKEA KONE OIKEAAN KäyTTööN

14.40 Tien- ja kadunpidon nykyaikaiset koneet •Tehtaaltaajovalmistienhoitoauto Christoffer Weber, Sisu Polar •Tiehöylä,EsaHalttunen,Veekmas •Traktori,JarkkoHyyrönmäki,Valtra •Monitoimikone PerttiRekonen,Wihuri/Vilakone

15.40 Jaloittelutauko

15.55 Parempia menetelmiä tehokkailla lisälaiteilla • Lumilinko,JuhaJääskelä,ArcticMachine • Polannejyrsin,JukkaEstama,Sah-Ko • Tieterät,HannuAalto,Metsätyö • Älyätienhoidonlaitteisiin JanneMäkipää,ArcticMachine

16.45 Mistä tuoretta tietoa koneista? Nyt puhuu kirjoittava ja sähköinen media JussiLehtonen,Konepörssi-lehti

17.00 Tauko ennen avajaisia

17.30 Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn avajaiset

18.30 Näytteilleasettajien kutsuvierasilta

11.30 – Ilmoittautuminen

12.00 Lounas

Puheenjohtajana Kari Sirviö, Espoo Logistiikka -liikelaitos

Torstai 16.5.2013

Puheenjohtajana Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY-keskus

KONEET KäyTäNNöN TyöSSä 9.00 Otetaanko väyläsuunnittelussa koneet huomioon? JarkkoValtonen,Aalto-yliopisto

9.30 Väylärakentajan työmaakokemuksia SeppoHuttunen,Kesälahdenmaansiirto

10.00 Kunnossapidon konevinkkejä AskoPöyhönen,Pohjois-PohjanmaanELY-keskus

10.30 Kone- ja kalustoinsinöörin kommentteja KariJääskeläinen,Destia

10.50 Jaloittelutauko

MILLä KONEET KULKEVAT 11.10 Mistä hyviä kuljettajia (ja korjaajia) TapioHeikkinen,JalasjärvenAKK 11.30 Koneiden korjauksesta ja huollosta TimoAaltonen,TampereenInfratuotanto

KONEIDEN RASKAS SARJA 11.50 Järeät kaivoskoneet – käyttö ja huolto JuhaKilpeläinen,Talvivaarankaivos

12.20 Yhteenvetokeskustelu

12.30 Päätöslounas

Tutustuminen Yhdyskuntatekniikka- näyttelyyn

Ilmoittautuminen Viimeistään3.5.2013Lisätiedot Suomen Tieyhdistys AriKähkönenjaJaakkoRahja PL55,00441HELSINKI etunimi.sukunimi@tieyhdistys.fi www.tieyhdistys.fi

38 2/2013

Täydet suunnittelun, konsultoinnin ja pro-jektinjohdon palvelut.

www.poyry.fi/infra

Suomen laajin rakennetun ympäristön osaaminen

www.finnpark.fi

puh. (03) 3878 360, myynti@finnpark.fi

Tekniikka

Pysäköintijärjestelmienedelläkävijä

LIIKEHAKEMISTO

Opastamisen ja pysäköintiratkaisujenammattilainen - jo vuodesta 1972

Tuotteita liikenteen sujuvuuteenja turvallisuuteen:

- opasteet, liikennemerkit ja kilvet

- liikenteen ohjaus- ja sulkulaitteet, puomit

- aluekartat ja matkailijoiden opasteet

- tarrakirjaimet, -tekstit ja kuvat

- kiinnittimet, pystytyspylväät ja jalustat

- törmäysturvalliset Jerol-pylväät

- kadun kalusteet esim. penkit ja katokset

- pysäköintilippuautomaatit

Opastie 10, 62375 Ylihärmä - puh. 06 4822 200info@laatukilpi.fi - www.laatukilpi.fi

Laatua ja luotettavuutta, ammattitaidolla

Elfving Opasteet Oy AbVanha Valtatie 2412100 OITTIpuh. 0207 599 600fax. 0207 599 601

asiakaspalvelu@elfvingopasteet. www.elfvingopasteet.

- Ohjaa oikealle tielle -

Tielinja OyPäiviöntie 312400 TERVAKOSKIpuh. 0207 599 700fax. 0207 599 701

asiakaspalvelu@tielinja. www.tielinja.

TLEO_58x85_4vari.indd 1 20.12.2011 13:38:05

Puh. 029 568 4300, fax 029 568 4402

vuokraa liikenne- ja varoitus tarvikkeita ympäri Suomen.

ESPOO • RAISIO • PIRKKALA • JYVÄSKYLÄ

Nyt avattu uusi

toimipiste Jyväskylään

Tervetuloa!

Käy tutustumassa uusilla nettisivuillamme

www.trafino.fi

Trafinosta saa kaikkea mitä tarvii tiellä,

taidanpa minäkin lähteä käymään siellä!

2/2013 39

IDEOISTA TOTEUTUKSEEN

www.wspgroup.fi

Esko HämäläinenYksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7140 s ., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko HämäläinenYksityisteiden hallintoTiekunta ja tieosakas 2013Liitteenä asiakirjamalleja jayksityistielakiISBN 978-952-99824-6-2152 s ., 32 €Tieyhdistyksen jäsenille 25 €

Kimmo LeväLumiaura – SnöplogenKoneellisen talvikunnossapidon historiadet maskinella vinterunderhållets historiaISBN 951-95123-5-7174 s ., 17 €

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Suomen teiden historia IPakanuuden ajalta Suomen itsenäistymiseenTie- ja vesirakennushallitus ja Suomen TieyhdistysISBN 951-46-0802-X310 s ., 15 €Tieyhdistyksen jäsenille 12 €

Esko HämäläinenJaakko Rahja (toim.)Yksityistien kunnossapitoKunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-3-1 (nid .)isbn 978-952-99824-4-8 (PdF)108 s ., 38 €Tieyhdistyksen jäsenille 30 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron . Postikulut lisätään hintaan .

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

LIIKEHAKEMISTO

1Yksityistiejulkaisut

YksitYistiEN kUNNOssAPitOkunnossapitotöiden suunnittelun

ja toteuttamisen perusteetEsko HämäläinenJaakko Rahja (toim.)

Tilaukset: suomen Tieyhdistys • kaupintie 16 a, 00440 Helsinki • Puhelin 020 786 1000 • Faksi 020 786 1009 • toimisto@tieyhdistys.fi • www . tieyhdistys .fi -> Muut julkaisut -> Julkaisujen tilaus

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYRobert Huberin tie 701510 Vantaap. 010 219 0700f. (09) 870 1201www.elpac.fi

VIANOVA.FI

Infra-, talo- ja ympäristö suunnittelun asiantuntija

FCG Suunnittelu ja tekniikkawww.fcg.fi

Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella ja levykuormituslaitteella

nopeasti ja luotettavasti

West Coast Road Masters Oy Hiekkakatu 45 • 28130 Pori

puh. 0400 121 907 • info@roadmasters.fi

www.roadmasters.fi

Lomaile LevilläTieyhdistyksen mökilläSuomen Tieyhdistyksen paritalomökit Pitkospuu I ja II sijaitsevat Rakkavaaran alueella, valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Pitkospuu I (PP1): 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna . Sopiva 7-10 hengelle .

Pitkospuu II (PP2): 53 m2 + parvi 10 m2, takkatupa-tupakeittiö, 1 mh, wc, sauna . Sopiva 3-6 hengelle .

Mökkien varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri, tilava ja lämmin varasto, autopistok-keet . Pitkospuu I:ssä myös piirtoheitin ja valkokangas . Mökit ovat vuok-rattavissa yhdessä tai erikseen .

Aina on syytä lähteä Levin Pitkospuuhun! Varaa mökki kesä-, ruska- tai hiihtolomaksi . Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, ota yhteys Jaakko Rahjaan, p . 020 786 1001 .

Mökkejä vuokraa Levin Matkailu, p. (016) 639 3300, levin.matkailu@levi.fi, www.levi.fi.

Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen! Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1000.

PITKOSPUUN VUOKRAHINNAT 1.6.2012 ALKAEN

Kausi Viikot E/vko E/vkl pe-su E/vrk su-pe PP2 / PP1 PP2 / PP1 PP2 / PP1

A1 52-1, 8-15 870 / 1350

A2 45 (2012), 2,7,16,47 (2013) 720 / 1150 360 / 600 175 / 300

B 3-6, 17-18, 35-39, 45-51 590 / 880 265 / 400 135 / 200

C 19-34, 40-44 380 / 520 185 / 270 95 / 140