Analoginen ja numeerinen tieto

Analoginen kello:Osoittimet voi olla missä asennossa hyvänsä, niissä tieto on siten jatkuvaa.Kellon

aika katsotaan osoittimien asennon perusteella.Ihmiset voivat olla hieman eri mieltä kellon ajoista.

Numeerinen eli digitaalinen kello:Näyttää aikaa hyppäyksittäin.Siinä tieto on epäjatkuvaa.Kellon aika on numeroin

osoitettu.Aika kuluu, mutta kello näyttää hetken samaa lukemaa.

Tietokoneet ovat digitaalisia!

Kymmenjärjestelmä

Yleensä käytämme lukujärjestelmää, joka perustuu paikkaperiaatteeseen ja kantaluku on 10.

Käytössä on silloin kymmenen numeromerkkiä:0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9.

Kaksi- eli binäärijärjestelmä, bittikaksi-eli binäärijärjestelmän kantalukuna on 2, joten käytössä on vain kaksi

numeromerkkiä: 0 ja 1.

Binäärijärjestelmän numeromerkeistä 0ja 1 käytetään nimitystä bitti, b.

Oktaali- ja heksadesimaalijärjestelmä

Binäärijärjestelmän ”sukulaisia” on kantalukuun 8 on 2 potenssiin 3 perustuva oktaali- ja kantalukuun 16 on 2 potenssiin 4 perustuva heksadesimaalijärjestelmä.

Etenkin heksadesimaalijärjestelmää käytetään tietotekniikassa muistiosoitteiden ilmoittamiseen, sillä ne ovat lyhyitä ja helppo muuntaa binääriluvuiksi.

Tavu ja muistin määrän ilmoittaminenKahdeksan bitin mittaisesta jonosta käytetään nimitystä TAVU!

Tietokoneen muistin määrä ilmoitetaan siihen mahtuvien bittien tai yleisemmin tavujen määrällä.

Kakkosen potenssit

Tietokoneen yhteydessä monet asiat palautuu yksinkertaiseen asiaan:luvun 2 potenssiin.

Kilo, mega ja gigaTietyn kakkosen potenssit ovat suuruusluokaltaan

tuhat, 1000, kilo, k

miljoona, 100000, mega, M

miljardi, 1000000000, giga, G

Merkkimuotoinen tieto bitteinä

Ei ole sattuma, että juuri kahdeksan bitin jono on erityisasemassa ja nimitetty tavuksi.Koska 2 potenssiin 8 =256, on olemassa 256 erilaista tavua-sopiva määrä esittämään erilaisia merkkejä.Merkkimuotoinen tieto (aakkos-, numero- ja erikoismerkit) muunnetaan binääriseen muotoon sopimalla, mikä merkki vastaa mitäkin tavua.

Kuva binäärimuodossa

Kuvan muuntamiseksi numeeriseen muotoon se jaetaan aluksi pieniin ruutuihin, jotka voi ajatella pisteiksi.Jokaiselle pisteelle annetaan tunnusluku, joka ilmoittaa värin.Jos sovitaan, että mustavalkoisen kuvan valkoista pistettä vastaa nolla ja mustaa pistettä ykkönen, niin kuviota vastaa bittikartta.

Tiedon käsittely binäärimuodossa

Ihminen tarkastelee ympäristöään aistien avulla.Tietokone saa käsiteltäväkseen tietoa monien laitteiden välityksellä.Ensimmäinen tietokone käytti kymmenjärjestelmää.Binäärijärjestelmään päädyttiin siksi, että bittien esittämiseen tarvitaan vain kaksi eri tilaa.Tietokoneen nopeimmissa muisteissa tieto on tallennettuna binäärimuodossa jännitetasoina.

Tiedon siirto binäärimuodossa

Tietoa siirretään johtimessa sähköpulsseina, jännitetason vaihteluina.Tietoa voidaan siirtää rinnakkain jolloin binääriluvun kaikki bitit siirtyvät samanaikaisesti vierekkäisiä johtimia pitkin.Peräkkäisessä eli sarja siirrossa bitit kulkevat yksi kerrallaan samaa johdinta pitkin.Tiedonsiirrossa voi tapahtua virheitä, bitit eivät säilytä arvoaan.Siirtoa varmistetaan esim. laskemalla, että ykkösten määrä pysyy ennallaan tai tieto lähetetään takaisin tarkistusta varten.

Tiedosto

Tietojen joukosta, jota käsitellään yhtenä kokonaisuutena, käytetään nimitystä tiedosto.Se saattaa olla tekstiasiakirja, ohjelma, kuva, laskutaulukko tai sävellys.Tiedostolle annetaan sitä tallennettaessa nimi.Tiedoston koko ilmoitetaan tavuina.

Hakemisto ja kansio

Tietokoneen oheismuistiin kertyy nopeasti satoja tiedostoja.Tilanteen voi hallita vain ryhmittelemällä tiedostot pienempiin osajoukkoihin.

LOPPUKOE

Ymmärsitkö lukemasi:

a) hyvin

b) huonosti

c) hyvin huonosti ?

(Klikkaa nuolesta!)

tekijät: Johanna ja Anette