Tiedotuslehti

Helsingin Rudolf Steiner -koulumaaliskuu 2014

A-luokat (1-13), 9-13 C, A-esiluokkaLehtikuusentie 6, 00270 Helsinki

Puhelinnumerot:* 477 7070 Toimisto 477 70 715 Rehtori Meri Arni-Kauttu050 330 0846 Apulaisrehtori Esa Tuominen477 70 711 Talouspäällikkö Marika Törnblom477 70 716 Vahtimestari Eeva Basdekis477 70 717 Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Mare Luoma477 70 720 Ped. lääkäri / psykologi477 70 721 Siistijät477 70 722 Keittiö, KK Kruska Oy477 70 723 A-esiluokka050 310 5631 Kouluterveydenhoitaja045 773 48413 Koulukuraattori Heidi Mäkelä477 70 725 Teknisen työn luokka050 511 2344 Isännöitsijä Kari Kalliala477 70 747 Telefax, tsto

www.rudolfsteinerkoulu.fi

Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi

C-luokat (1-8), C-esiluokka, 1 D, 4 D, 7 DParaistentie 3, 00280 Helsinki

Puhelinnumerot:477 81 100 Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Tiina Järnefelt050 463 4315 rehtoria avustava opettaja Heikki Kiiski050 589 7126 Vahtimestari Taina Sandberg

050 402 2976 Kouluterveydenhoitaja Anna-Kaisa Anttila477 81 142 Ped. lääkäri / koulupsykologi477 81 144 Keittiö, KK Kruska Oy050 511 2344 Isännöitsijä Kari Kalliala477 70 727 Telefax, opettajat045 636 5221 C-esiluokka

Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Tiedotuslehtityöryhmä:Anna-Mari Karjalainen

Pasi SalmelaMarika Tervahartiala

Taitto ja visuaalinen suunnittelu:Ainoa Graphic Design

Kannen kuva: 4A-luokan eläinopin jaksoltaTakakannen kuva: Iiris Pöyry 11C

Talven 2014 tiedotuslehti sisältää runsaasti oppilaiden ja opiskelijoiden kirjoittamaa materiaalia. Luokanopettaja Sonja Korpi valjasti 7A-luokan

oppilaat tekemään muun muassa henkilökunnan uusien jäsenten esittelyjä. Lukion äidinkielen puheviestinnän kurssilaiset puolestaan haastattelivat

henkilökunnan lisäksi muun muassa viidennen ja 12. luokan näytelmien tekijöitä.

Perinteisen rehtori Meri Arni-Kautun pääkirjoituksen sijaan lehden aloittaakin hänen haastattelunsa. Toki mukana on myös opettajien kirjoittamia juttuja, raportteja lukuvuoden projekteista samoin kuin

pedagogisia artikkeleita. Kiintoisia lukuhetkiä!

T. Lehtityöryhmä

Aaltonen Vesa luokanvalvoja (9 A), matematiikka, fysiikka, opettajakunnan sihteeriAarbakke Jostein eurytmiaAarbakke Kirsi eurytmiaArni-Kauttu Meri filosofia, rehtori Cedeström Inkeri luokanopettaja (1 C)Dodds Eija kristiyhteisön usk.opettajaEklund Minna eurytmia, draamaEräkangas Takko luokanopettaja (3 C)Fogde Päivi ruotsiGranberg Suvi luokanopettaja (2 A)Göös-Nurmesniemi Sinikka luokanopettaja (4 D), erityisopetusHaakanen Leahannele eurytmiaHaapaniemi Ritva esiluokan opettajaHeinämäki Leena luokanopettaja (1 D)Helko Ville luokanvalvoja (8 C), matematiikka, fysiikka, kemiaHuhtinen Riitta eurytmia,eurytmiaterapiaJaakkola Pirjo pienryhmäopettajaJoutsijärvi Raija erityisopettaja, oppilashuoltoJärnefelt Tiina luokanopettaja (7 C), erityisopetus, opettajakunnan puheenjohtajaJärvenpää Heljä oppilashuolto, erityisopettajaKalliala Kari tekninen työKalliala Liisa resurssiopettajaKanniainen Irmeli esiluokan opettajaKarjalainen Anna-Mari luokanvalvoja (11 A), äidinkieli ja kirjallisuus, draamaKarjalainen Jenni saksa, ruotsiKerman Riitta luokanvalvoja (11 C), englantiKeski-Orvola Jutta esiluokan opettajaKiiski Heikki musiikki, rehtoria avustava opettajaKivi Pilvi luokanopettaja (4 C)Korpi Sonja luokanopettaja (7 A)Kujala Kati liikunta, terveystietoKuusela Eira matematiikka, kemia, tähtitiedeKuusela Leila säestäjä

Opettajat

Käkelä Krista luokanopettaja (3 A)Lagerbohm Pia saksaLahtinen Ija luokanopettaja (6 C)Laulainen Mikko luokanopettaja (1 A)Lehtinen Ilona luokanopettaja (2 C)Lehtonen Eetu uskonto, psykologiaLeikas-Mieho Päivi maalausterapiaLukkarinen Esa luokanvalvoja (11 A), historia ja yhteiskuntaoppiLuoma Mare luokanopettaja (5 A), opettajakunnan puheenjohtajaLuotola Terhi luokanvalvoja (12 A), ruotsi, saksaMieho Eero säestäjäMikkilä-Huttunen Leena ort. uskonnonopettajaMäkitalo Aliina musiikkiNurmi-Poikolainen Terttu luokanopettaja (5 C), käsityö, musiikkiNyholm Tanja luokanvalvoja (10 C), kotitalous, tekstiilityö, kirjansidontaOjamaa Riitta luokanopettaja (8 A)Parkkonen Sinikka eurytmiaPelkonen Ari liikunta, terveystietoPiispanen Salla liikunta, terveystietoPitkänen Jaakko filosofia, elämänkatsomustietoPutkonen Mer-Inkeri englantiRamula Tiina saksaSalmela Pasi luokanvalvoja (9 C, 13 AC), biologia, maantiede, opinto-ohjaaja, opettajakunnan puheenjohtajaSalonen Carita luokanopettaja (6 A)Soila Anneli luokanopettaja, opintovapaaSorsa Hanna matematiikka, tähtitiedeTarkkio August luokanvalvoja (12 C), ruotsi, ranska, espanjaTervahartiala Marika kuvataideTuomainen Minna eurytmia, opintovapaaTuominen Esa luokanvalvoja (10 A), historia ja yhteiskuntaoppi, apulaisrehtoriVahviala Pirjo eurytmia, opintovapaaVeijalainen Kirsi luokanopettaja (4 A)Wallin Sini luokanopettaja (7 D), liikunta

ikä on haastavinta, entä hienointa työssäsi rehtorina?

- Se mikä on haastavinta, on yleen-sä myös hienointa. Ihmisten kohtaaminen, kuun-teleminen, muuttuminen, asioiden toteuttaminen. Tämä työ on siis hyvin ideoivaa ja toisaalta koko ajan käytäntöön viemistä. Samanaikaisesti hirvit-tävän aikataulutettua, mutta samalla aivan suunna-ton luovaa.

Olen ymmärtänyt, että tämä on palkitsevaa työ-tä, jos itse ei ole se, joka lähtee viemään asioita läpi sellaisenaan oman tahtonsa mukaan. Asiat pitää oi-valtaa yhdessä ihmisten kanssa, oppilaiden ja opet-tajien kanssa. Yhteispelin pitää toimia jatkuvasti. Kaikessa tekemisessä ja olemisessa on oltava sellai-nen tietynlainen nöyryys, juuri se ettei lähde siitä, että “minulla on jo ratkaisu valmiina, ja nyt minä kerron teille mitä me teemme”.

Keskustelu toisen, kolmannen ja neljännen kanssa moninkertaistaa järjen asioita ratkaistaessa.

Mikä on sinusta steinerkoulun paras puoli?- Mielestäni steinerkoulu on tulevaisuuden koulu. Minusta tuntuu, ettei steinerkoulussa vielä ole edes otettu käyttöön kaikkia niitä vahvuuksia ja oival-luksia, jotka pedagogiikassa piilevät. Se vaatii hir-veästi uskallusta, mutta luulen että Steiner-kou-lu on tulevaisuuden koulu juuri siitä syystä, että se lähtee aina ihmisestä ja kulttuurin sen hetkisestä ti-lasta.

Steinerpedagogiikka tutkii ihmistä, kohtaa ih-misen jaon kokonaisvaltaisesti ihmislähtöinen. Olemassa olevasta todellisuudesta käsin lähdetään etsimään totuutta tai ymmärtämään vallitsevaa ti-lannetta.

Aivotutkimuksessa on tutkittu paljon ihmi-sen oppimisen ymmärtämistä ja sen mukaan op-piminen on aina hyvin kokonaisvaltainen, holisti-nen prosessi. Steinerkoulussa opetus on kokonais-valtaista, mikä mahdollistaa sen, että ihminen saa

M

Meri valitsi haastattelun yhteyteen oman kuvansa sijaan mieluummin itse ottamansa kuvan

muovautua omaksi itsekseen lavealla tyylillä. Sii-nä, että otetaan huomioon kaikki ihmisen kehi-tyksen eri puolet, on steinerkoulun suuri vahvuus. Missään muussa pedagogiikassa ei ole yhtä paljon konkreettista ymmärrystä lapsen kehityksestä. Op-pilaan kehitystä tuetaan kuudesta-seitsemästä ikä-vuodesta miltei kahteenkymmeneen vuoteen asti, mikä antaa uskallusta ja voimaa kasvaa yhteisölli-sesti ja yksilöllisesti.

Liittyen Steiner-koulun erityislaatuisuuteen, mi-tä pidät eurytmiasta?- Pidän hirvittävästi eurytmiasta! Aloittaessani täällä koulussa uutena opettajana oppilaat kyselivät naureskellen, mitä tykkään eurytmiasta ja mitä se minun mielestäni on.

Kuvaukseni eurytmiasta on, että se on liikkeelle lähtenyt patsas. Siinä on jotain plastista, kuvallista ja liikkuvaa. Se on enemmän kuin luullaan. Euryt-miaa kun ei ole muissa kouluissa tai muualla yh-teiskunnassa, niin oppilaiden kuuluukin ihmetel-lä, mitä se on.

Onko jotain asiaa, jonka haluaisit iskostaa jokai-sen oppilaan päähän?- On, on. Ensimmäinen asia on se, että ihminen on paljon enemmän, kuin mitä voimme nähdä pelkäs-tään katsomalla toista. Sen takia myös oppiminen ja opiskeleminen on itsessään ihmisen sisällä ole-van suuruuden vapauttamista.

Olen äärettömän koulutususkovainen. Ihailen sitä, miten oppiminen voi muuttaa ihmistä ja si-tä, miten ihminen voi ihan hautaan asti kehittyä pi-tämällä itsensä liikeellä, eikä ole missään jalustal-la, vaan näkee oman keskeneräisyytensä. Ihmisenä olemisen totuus piilee siinä, että pitää silmänsä ko-ko ajan auki pohtien elämää ja sitä, miten valtava ihme se on. Shakespearin Hamlet sanoo: …” enem-män kätkee taivas ja maa, Horatio, kuin sun tietees uneksuukaan”.

“Steinerkoulu on tulevaisuuden koulu!”

REHTORI MERI ARNI-KAUTTU VASTAA KYSYMYKSEEN ELÄMÄN TARKOITUKSESTA JA KERTOO VITSIN

Mikä sitten on elämän tarkoitus?- En usko että kukaan filosofi koskaan pystyy vas-taamaan yhdellä, tai useammalla lauseella siihen. Elämän mieli on kuitenkin asioiden pohdiskelu. On tärkeää pitää itsensä pohdinnan tilassa.

Elämme yhteiskunnassa ja maailmassa, jossa suorastaan ihannoidaan ahneutta ja jossa sitä pide-tään jopa hyveenä. Jos miettii mikä olisi merkityk-sellinen elämä, se olisi varmaan sellainen, jossa ih-minen kehittäisi itsessään hyveitä. Kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, hyväntahtoisuus. Antiikissa ja sen vaikutuspiirissä ihmiset muokkasivat luonnet-taan hyveiden mukaan kuin kuvanveistäjät.

Maailmastamme on katoamassa kohtuullisuus ja yhteiskuntaluokat eriytyvät toisistaan jälleen ker-ran ääripäiden korostuessa. On äärettömän rikkaita ja suunnattoman köyhiä. Keskiluokka häviää pikku hiljaa, ja se heiluttaa yhteiskuntien vakautta. Surul-lista, mutta ilo täytyy löytää vaikkapa taiteesta, sillä elämme haasteellista aikaa.

Pieni loppukevennys; kerro jokin vitsi!- Mä osaan vain poliittisia vitsejä! Pitää miettiä...No,Kekkosella oli ministerinä Ahti Karjalainen. Ahti Karjalainen oli aika kostea veikko. Karjalai-nen ja Kekkonen lähtivät valtiovierailulle ulkomail-le. Seuraavana aamuna, kun he heräsivät, eivät he yhtään muistaneet missä olivat. Kekkonen lähet-ti Ahti Karjalaisen tarkastamaan missä maassa nyt ollaan. Karjalainen käveli hotellin käytäviä pitkin, katseli ympärilleen ja haahuili ympäriinsä. Lopulta hän huomasi kyltin jossa luki ”Ende des Ganges”.* Karjalainen palasin Kekkosen luo ja sanoi: ”Me ol-laan Intiassa”.

*Ende des Ganges=Käytävän päässä

Inka Maijala ja Saara Olsbo, 11C

Steinerkoulussa emme murehdi sitä, oppivatko kaikki lapset jouluun mennessä lukemaan tai laske-maan vaikeita laskuja. Ne ovat tärkeitä asioita, joi-den eteen tehdään töitä, mutta steinerkoulun opet-taja tietää, että ikäkausiopetus ja erityinen taiteel-linen lähestymistapa opetuksessa kantavat. Lapset oppivat, kukin omassa tahdissaan.

Meillä panostetaan ensimmäisellä luokalla erityi-sesti sosiaalisuuden kasvuun, yhdessä olemisen opetteluun. Opitaan pikkuhiljaa leikkien ja harjoi-tellen odottamaan vuoroa, auttamaan toisia ja iloit-semaan yhteisistä onnistumisista. Rakennetaan luokkayhteisöä, jossa jokaisen on hyvä ja turvalli-nen olla juuri sellaisena kun on.

Lukukauden käynnistyessä saivat oppilaani omat kummit. Jokainen Terttu Nurmi-Poikolaisen 5.C-luokan oppilas sai pienen koulutulokkaan kaitsetta-vakseen. Se vastuullisuus ilo ja into, joka kummeis-sa on näkynyt, on ollut minulle suurimpia syksyn ilonaiheita. Myös arjen käytännössä heistä on ollut paljon apua.

Kummien kanssa touhutessa ovat oppilaani saa-neet välillä yksilöllistä huomiota ja hoivaa. Olem-me leikkineet, piirtäneet, sovitelleet riitoja ja juhli-neet yhdessä. Hauskaa on ollut kaikilla.Päivittäin kuulen ekaluokkalaisilta toiveikkaan ky-symyksen: ” Ollaanko tänään kummien kanssa? ”

Kiitos ihanat kummit!

T. Inkeri Cederström 1C-luokan opettaja

Kummien merkitys ensimmäisen luokan

arjessa Olen auttanut kummilastani käsitöissä, huilunsoitossa.

Olemme opettaneet heille leikkejä.

1C:n kummilasten

ajatuksia ja kokemuksia

Pitää yrittää uudelleen, jos jokin menee pieleen.

Pitää olla kärsivällinen.

Kummi on maailman paras. Vaikka mi-tä tehtäisiin, olen tyytyväinen, kun vain

saan olla kummin kanssa.

5C-luokan kummien ajatuksia ja kokemuksia

Olen auttanut kummilastani käsitöissä, huilunsoitossa.

Olen auttanut kummilastani

isänpäivänlahjan paketoimisessa.

Teimme yhdessä isänpäivälahjaa.

Olemme oppineet auttamaan pienempiä ja ole-

maan heille tukena.

Olen auttanut kummilastani selvittämään riidat.

Opin, että pientenkin kanssa on hauskaa.

Opin, että halaaminen on kivaa.

Olen oppinut kummilapsilta positiivisuutta.

Pitää olla kärsivällinen.

[Tämän jutun rakenteesta minulla olisi paljonkin sano-mista, mutta varmasti sinä ammattilaisena osaat jakaa tämän hyvin kokonaisuuksiksi :D]

Sovittelu koulun hyvinvoinnin rakentajana

Mikä on verso?Verso eli vertaissovittelu on vapaaehtoinen, yhtei-söllinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolu-eettomat sovittelijat toimivat sovinnon mahdollis-tajina. Sovittelussa asianosaiset itse etsivät ja löytä-vät ratkaisun tilanteeseen sovittelijoiden tuella. So-vittelussa käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja rat-kaisuja.

Sovittelun ydin on vuoropuhelussa, oppimisen halussa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtä-misessä. Sovittelua käytetään yhteiskunnan eri alu-eilla esim. riita- ja rikosasioissa, perhesovittelussa ja työyhteisösovittelussa (www.sovittelu.com).

Mitä voi sovitella koulussa?Verso-ohjelman avulla voidaan sovitella nimittely-jä, haukkumista, huutamista, ulkonäköön tai ole-mukseen liittyvää mieltä pahoittavaa kommentoin-tia, jatkuvaa ikävää vihjailua, perättömien juorujen levittämistä, esimerkiksi toisen vastausten mitä-töivää kommentointia tunneilla, tönimistä, etuilua ruokajonoissa, uhkailua, alistamista tai pakottamis-ta. Jatkuva häiriökäyttäytyminen sen sijaan ohja-taan aikuisjohtoiseen sovitteluun tai KiVa- tiimille.

Mitä Verso auttaa oppimaan?Osallisuutta, kohtaamista, yhteistyötä ja ristiriito-jen ratkaisemista.

Miten Versossa opitaan?Kuuntelemalla, kunnioittamalla, keskustelemalla, vuorovaikutuksella, reflektiolla, ymmärtämällä se-kä ilmaisemalla ajatuksia, tunteita, tarpeita ja te-koja.

Mitä Versossa opitaan?Empatiaa, sosiaalisia, taitoja, vastuunottoa, osaa-mista, aktiivista kansalaisuutta

[Tämän jutun rakenteesta minulla olisi paljonkin sano-mista, mutta varmasti sinä ammattilaisena osaat jakaa tämän hyvin kokonaisuuksiksi :D]

“Versossa käsitellään riitoja, kiusaamisia ja erimie-lisyyksiä. Sovittelijat kysyvät riidan osapuolilta mi-ten riita alkoi ja miksi. Sitten aloitetaan riidan so-vittelu. Lopuksi kysytään riidan osapuolilta halu-avatko he sopia, ja jos haluavat, täytetään lomake jossa lukee osapuolten nimet, riidan syy ja sopimus että riita on käsitelty. Viikon päästä sovittelusta so-vittelijat käyvät kysymässä riidan osapuolilta onko kaikki hyvin ja että sopimus on pitänyt.

Minun mielestä versoilijana on kivaa, ja on hauskaa auttaa muita. Verso on tärkeä osa koulus-samme.” (Meri 7A)

“Verso on sovittelua oppilaiden kesken ilman opet-tajaa. Siinä yleensä kaksi verso-oppilasta sovittelee kahden tai isomman joukon kiistoja ja riitoja. Väli-tunnin kestävissä sovitteluissa yleensä lopuksi täy-tetään myös lappu, jossa on osapuolten nimet, aihe ja seurantatapaaminen.“ (Juhana 7A)

“Tykkään olla vertaissovittelija, omasta mielestäni tämä on hyvä tapa sovitella riitoja.” (Sanni 5C)

“Olen ollut pari kertaa sovittelemassa itseäni pie-nempien oppilaiden riitoja, ja yrittänyt saada hei-dät sopimaan riitansa. Jokaiselta luokalta on kak-si oppilasta, jotka ovat verso-sovittelijoita. Jos vaik-ka oppilas haluaa sopia riitansa jonkun kanssa, hän voi tulla opettajanhuoneeseen ja pyytää että he kir-joittavat tilauslomakkeen sovitteluun.” (nimetön)

KiVa Koulu -ohjelma

Kun vertaissovittelu ei riitä, opettajat selvittävät ja sovittelevat kiistat. Jos kyse on kiusaamisesta, tapaus menee KiVa-tiimille, joka koostuu opettajista. KiVa-lyhenne muodostuu sanoista

Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. KiVa Koulu on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa Koulun on todettu vähentävän kiusaamista ja lisäävän kouluhyvinvointia. Lähes kaikki suomalaiset peruskoulut ovat jo ottaneet käyttöönsä KiVa Kou-lu -ohjelman, näiden joukossa meidän koulumme. Lisää tietoa saat osoitteesta www.kivakoulu.fi ja siellä on myös vanhemmille tehty yksityiskohtainen opas.

Verso-oppilaidemme ajatuksia Versosta

11-luokkalaiset opiskelivat tänä syksynä kirkkohisto-riaa luovina ongelmalähtöisinä oppimisprosesseina. Opiskelijat tekivät antiikista lautapelejä, keskiajas-ta satukirjoja, ortdoksisesta kirkosta mainoskuvasto-ja, reformaatiosta sanomalehtiä ja modernista ajasta sarjakuvia. Ohessa on poimintoja kurssilla tehdyis-tä tuotoksista.

Eetu Lehtonenuskonnon ja psykologian opettaja

Kirkkohistoriaa ongelmalähtöisinä oppimisprosesseina

Fotonovela-työskentely tarkoittaa sitä, että valokuvien ja tekstien avulla kerrotaan lyhyt tarina. Meidän koulumme 7.- ja 8. -luokkalaisten aiheena oli rakkaus ja seurustelu. Oppilaat tekivät omat tarinansa pienissä ryhmissä Taksvärkki ry:n ohjaajan Valerijan avulla.

Fotonovelassa bolivialaiset, guatemalalaiset ja suomalaiset nuoret pääsevät kertomaan omia tarinoitaan, jonka tarkoituksena on edistää erilaisten kulttuurien ymmärrystä ja kunnioitusta.Tarinoiden kautta pääsee sukeltamaan tosielämään ja taruihin Atlantin toisella puolella.Kaikki tarinat on nähtävissä Taksvärkki ry:n sivuilla netissä www.fotonovela.fi sekä espanjaksiettä suomeksi.

Tekstin koonnut Mare Luoma Taksvärkki ry:n sivuilta.

Globaalikasvatusta elämänkatsomustiedon

tunneilla: Fotonovela-työpaja

Outo metsähetki

Metsässä minä kävelinEläimiä minä tervehdin

Sitten jotain tippui eteeniSe oli pieni meteori

Tuli sisältä pieni vihreä miesOli alien, kaikki varmaan sen ties

Pyysi minulta apettaAnnoin sille mustikoita

Oli jo olento tarpeeksi täysiSitten se kotiinsa lähti

Lähtöä hetkeksi katsomaan jäinja lähdin minäkin kotiinpäin!

Olavi 6.A

Runosuoni pulppusi syksyisessä 6.A:ssa

Jossain tuolla on parempi paikkaSiell ei tarvitse huolehtiaVoi vain niityllä loikoilla

Siell aina linnut laulaaja sataa vain harvoin

Siell ei tarvii mennä nukkumaanSillä olet jo unessa

Rosa 6.A

“Eräänä päivänä äidinkielen opettajamme Pilvi eh-dotti, että tekisimme luokkalehden. Luokkamme mielestä se oli hyvä ajatus. Oppilaat tekivät ryh-mässä tai yksin erilaisia juttuja lehteen. Aikaa oli todella vähän, mutta onnistuimme mielestäni tässä haasteessa. Lopputulos, eli valmis lehti, on mieles-täni upea ja onnistunut. “(Ninni) Meistäkö lehden tekijöiksi?Lehden teko edellyttää tietenkin innostusta, ideoi-ta, luovuutta, kieliopin tuntemista, oikolukua, puo-livalmiin tekstin heittämistä roskiin, turhautumista ja sitten taas innostusta, ideoita ja luovuutta. Leh-den tekeminen on kuitenkin paljon muutakin. Se on ymmärrystä siitä, miten lehti rakennetaan mie-lekkääksi lukukokemukseksi. Mikä on reportaasi? Entä uutinen? Artikkeli? Arvostelu? Miten lehti ka-sataan ja painetaan? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia Päivälehtimuseon työpajoista, joissa vie-railimme pariin otteeseen. Tältä pohjalta luokka-

lehteä oli antoisaa ja inspiroivaa alkaa tehdä. Luok-kalehteä ideoitiin äidinkielen viikkotunneilla Pilvi-opettajan kanssa ja toteutettiin äidinkielen jaksolla pääainetunneilla ja kotona. Aluksi oppilaat saivat miettiä heitä kiinnostavia ai-heita, joista halusivat kirjoittaa lehteen, joko ryh-missä, pareittain tai yksinään. Pikku hiljaa monet lentävät ideat kristallisoituivat selkeäksi ajatukseksi siitä, mitä kukin halusi tehdä. Näin saatiin hahmo-teltua lehden kokonaisuus. Lehdeltä puuttui kui-tenkin vielä nimi. Erilaisia ehdotuksia heiteltiin il-moille, niille naurettiin, ja jossakin kohtaa oltiin si-tä mieltä, ettei lehdelle tule nimeä ollenkaan. Sit-ten joku sen keksi: Me Oppilaat, erästä tuttua aika-kauslehteä mukaillen. Tämä sai luokan kannatuk-sen, ja taas tuli lehdestä konkreettisempi.

Jo hyvin pian opettajallekin hahmottui se, että leh-destä oli tulossa hieno ja että oppilaat tekivät si-

Fiilikset 5/5!

tä tosissaan. Niinpä tarvittiin OIKEA PAINO, ei koulun kopiokonetta, synnyttämään tämä lehti. Se maksoi, ja niinpä tarvittiin sponsoreita, ja mahta-vaa: muutaman sähköpostiviestittelyn kautta nii-tä löytyikin ihan koulun lähipiiristä! Kuudes luok-ka muuntui nyt mainostoimistoksi, ja muutamasta oppilaasta kuoriutui esiin sisäinen graafikko. Mai-nokset valmistuivat. Lehti valmistui. Paino löytyi. Niin rakkaat harrastukset, mielipiteet kuin visailut-kin pääsivät lopulta lehden sivuille. Oppilaat teki-vät töitä itsenäisesti tunneilla ja myös vapaa-ajal-laan. Lehti on kuudennen luokan oppilaiden luo-vuuden, energian ja ilon aikaansaannos! “Kun lehti tuli painosta olimme innoissamme. Se-lailimme lehteä ja olimme tyytyväisiä lopputulok-seen. Lehdessä on monia mielenkiintoisia asioita esim. ‘10 asiaa tehdä, jos on tylsää’. Kannattaa ostaa lehti!” (Jan ja Otso) Vaikka lehden tarkoitus on tietenkin tuottaa luku-nautintoa ja hyvää mieltä lukijalle, on sen tekemi-nen, prosessi itsessään, ollut yhtä tärkeä. Oppilaat olivat yksimielisiä siitä, että “lehteä oli hauska teh-dä” vaikka se “toisinaan tuotti ongelmia” ja “aika meni tiukalle”. Mutta myös lopputuloksen oltiintyytyväisiä.

Ija Lahtinen / luokanopettaja 6.C

“Lehdestä tuli paljon parempi kuin ensin luulin!” (Elli)

“Kun lehti sitten valmistui, se oli mielestämme upea!” (Aino, Mustikka ja Jasmin)

“Fiiliksemme luokkalehden lopputuloksesta oli 5/5!” (Teo ja Hubert)

Ps. ME OPPILAAT -lehteä saat ostaa 6.C-luokasta hintaan 5 euroa

(mikäli se ei ole loppuunmyyty tämän lehden ilmestyessä)!

Artikkeli?

Reportaasi?

Uutinen?

Mediabussinkyydissä!

Ysiluokkalaiset pääsivät kokeilemaan lyhyteloku-van tekemistä ammattilaisten ohjauksessa, kun Ylen Mediabussi parkkeerasi Lehtikuusentien kou-lun pihaan kahdeksi päiväksi joulukuussa.

Pääsimme mukaan hankkeeseen, jossa mukana olevien koulujen ryhmät osallistuvat elokuvatyöpa-joihin. Työskentelyä ohjaavat Ylen ammattilaiset, ja oppilaiden käytössä on myös ammattilaistasoi-set välineet. Parikymmentä innostunutta ysiluok-kalaista pääsi työpajapäivinä toteuttamaan omia ly-hytelokuviaan suunnittelusta editointiin.

Anna-Mari Karjalainenäidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Saimme konkreettisesti kokea ja koskettaa elämän merkkejä seitsemännen luokan löytöretkeilijöiden hengessä. Saavuimme tuntemattomalle saarelle tut-kimaan sen aarteita. Kunnioittaen saareen historiaa ja koskemattomuutta. Majoituimme Rumpon nie-mimaalla sijaitsevassa idyllisessä majatalossa.

Alkoi seikkailu. Aarteiden etsintä fossiilien paris-sa. Voi sitä hämmästyksen määrää, kun kuudennen luokan geologian jakso muuttui todellisuudeksi jal-kojemme alla olevia kiviä kääntämällä ja tutkimal-la. Trilobiitteja, pitkäjalkaisia Vormsin saarella riit-tää, erityisesti Saxbyn rannalla.

Kokenut geologi, Silvi Püvi, auttoi oppilaita ym-märtämään maailman syntyä, maaperän kerroksel-lisuutta ja fossiileja. Paikallinen opas, Koit, kertoi

englanniksi Vormsin saaren värikkäästä historiasta.Löytöretkeilijät palasivat rikas, uusi kokemus mu-kanaan.

Tytyristä Vormsiin

Viime keväänä geologian jakson aikana tutustuim-me Tytyrin kaivosmuseoon, Kalkki-Petterin val-takuntaan. Samaan aikaan CD-luokkien oppilaat suunnittelivat matkaa Eestiin. Retkien onnistumi-nen mahdollisti molempien luokkien vanhempi-en aktiivinen varainhankinta jo ensimmäisiltä luo-kilta saakka.

Luokanopettajat Tiina Järnefelt ja Sini Wallin kiit-tävät sekä oppilaita että vanhempia loistavasta lei-rikoulusta!

Eletty on ennenkin– terveisiä satojen miljoonien

vuosien takaa

”AIVAN IHANA MATKA ON PAKKO SANOA.”

”AIVAN IHANA MATKA ON PAKKO SANOA.”

7. C ja D:n oppilaiden kommentteja leirikoulusta

”Yhdessäolo oli mukavaa.”

”Leirikoulu yhdisti meidät.”

”Leirikoulu kesti neljä päivää ja jokainen niistä jäi mieleen.”

”Minulla oli oikein hauska Eestin matka..mieleen jäi erityisesti sulkapallo, yhdessäolo sekä hyvä

ruoka.”

Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukiossa toteu-tettiin marraskuussa 2013 projekti, jonka tarkoi-tuksena oli tukea ranskan opiskelua ja syventää opiskelijoiden yhteiskunnallista tietämystä.

Projekti avasi osallistuville 13 oppilaalle oppi-laille lähdemateriaalin ja Pariisin-vierailun avul-la näkökulmia suomalaisen ja ranskalaisen kult-tuurin ja yhteiskunnan eroihin ja yhteneväisyyk-siin. Lähdemateriaali mahdollisti syventymisen teema-alueeseen eurooppalaisuus, maahanmuut-to ja integraatio. Projektiin osallistuvat oppilaat saivat kehittää ranskan kielen taitojaan sekä läh-demateriaalin tulkinnan, sen pohjalta syntyvien keskustelujen että ranskalaiseen steinerkouluun tehdyn vierailun avulla. Puhumattakaan oma-kohtaisesta kohtaamisesta ranskalaisen elämän kanssa ilta-aikana, jolloin oppilaat liikkuivat roh-keasti kaupungilla itse käyttäen ranskan kieltä!

Kokonaisuudessaan projekti avasi nuorille elä-vän yhteyden ranskankieliseen kulttuuriin ja yh-teiskuntaan, mikä jatkossa kannustaa aktiiviseen vuorovaikutukseen kulttuurien välillä.

August Tarkkio, lukion ranskanopettaja

Lukiolaisten opintomatka

Pariisiin

”Olimme siis heti matkamme alussa matka-aiheemme ytimessä!”

Lähdimme matkalle aiheenamme maahanmuutto ja ihmisoikeudet, joiden myötä olimme saaneet matkaan jonkin verran rahoitusta. Matkalle osal-listui 13 lukiomme ranskan opiskelijaa sekä rans-kan- ja historianopettajat August ja Esa.

Saavuimme Pariisiin lentokentälle varhain aa-mulla 14.11., josta suuntasimme kohti hotelliam-me. Nousimme Republique metroasemalta maan pinnalle, jolloin huomasimme tulleemme Pla-ce de la République -aukiolle. Sen keskellä sijait-si monumentti, jota kiersivät reliefit. Ne kuvasi-vat ranskan vaiheita, kuten suurta vallankumous-ta 14.7.1789.

Ensimmäisen päivän ohjelmana oli kaupunki-kierros, jonka aloitimme Place de la Bastillen au-kioon tutustumalla. Kyseisellä aukiolla oli si-jainnut Bastille -niminen linnoitus. Kapinalli-set hyökkäsivät ja valloittivat sen 14. heinäkuu-ta vuonna 1789 ! Aukiolla jo jonkin aikaa oltuam-me huomasimme opiskelijoiden ryhmittyvän uu-den oopperan edustalla. Osa ryhmästämme lähti katsomaan mikä oli homman nimi ja saimme tie-tää, että kyseessä oli mielenosoitus! Mielenosoit-tajat vastustivat maassa luvattomasti olleen nuo-ren tytön ja hänen perheensä karkoitusta. He vas-tustivat myös rasismia, koska ranskalaista tum-maihoista kansanedustajaa oli heitetty banaa-nilla ja huudettu, että hänellä on banaani kateis-sa. Olimme siis heti matkamme alussa matka-ai-heemme ytimessä!

Jatkoimme matkaamme läpi Pariisin kulkien lä-pi juutalais- ja seksuaalivähemmistöjen korttelien ja yli Seinen 850-vuotiaalle Notre Damelle. Sit-ten katsastimme Pantheonin, joka on aikojen saa-tossa ollut milloin kirkko ja milloin suurmiesten hauta, nykyisin jälkimmäinen. Illalliseksi etanoi-ta, fondueta ja juustoraclettea.

2. PäiväSuuntasimme paikalliseen Steiner-kouluun, Éco-le Percevaliin. Koulussa keskustelimme ikäistem-me nuorten kanssa omasta ja eurooppalaisesta identiteetistämme, sekä pohdimme mielipiteitäm-me maahanmuutosta ja tasa-arvosta. Keskustelu oli antoisaa, vaikka jouduimmekin kielimuurin takia käymään sen suurimmaksi osaksi englanniksi tai Augustin tulkkaamana. Jotkut kyllä uskalsivat käy-dä keskustelua myös ranskaksi.

Kouluvierailun jälkeenvierailimme Pariisin maa-hanmuuttomuseossa, ja llalla tarkoitus oli lähteä vielä ravintolaan ranskalaisten koululaisten kanssa. Illalla kaikki vierailivat pienemmillä porukoilla Eif-fel-tornilla, ja jotkut jopa kävivät ylhäällä asti ihai-lemassa Pariisia iltavalaistuksessaan.

3. PäiväViimeisenä päivänä suuntasimme heti aamul-la kohti Louvrea. Monet olivat jo odottaneet tä-tä hetkeä. Näimme paljon upeita taideteoksia mu-kaan lukien kuuluisan Mona Lisan. Tämän taulun ympärillä oli paljon vartijoita ja turisteja kameroi-neen. Lisäksi oli eräs tummaan asuun pukeutunut mies, joka ei selvästikään ollut kiinnostunut taulus-ta, vaan turistien arvotavaroista. Museo reissun jälkeen kaikilla oli pari tuntia va-paa-aikaa, ja saimme seikkailla ilman opettajaa ympäri kaupunkia ja opimme samalla kulkemaan Pariisin metroilla. Lentomme Helsinkiin lähti illal-la ja olimme perillä myöhään yöllä.

Tämä matka opetti meille paljon Ranskan kulttuu-rista sekä eroista ja yhtäläisyyksistä verrattuna Suo-meen, joita emme olisi oppineet ilman tätä matkaa!

Kirjoittajat: Elisa, Veera ja Tuomas

À Paris– Ranskan opiskelijoiden matka

14.-16.11.2013

”Olimme siis heti matkamme alussa matka-aiheemme ytimessä!”

5A luokka esitti syksyllä näytelmän Keisarin uu-det vaatteet. Luokanopettaja Mare Luoma oli kesäl-lä hankalan paikan edessä, kun hänen oli valitta-va luokalleen sopiva näytelmä: “Luin kesän aikana monia käsikirjoituksia ja aloitin jopa oman näytel-män kirjoittamisen, mutta lopulta päädyin kuiten-kin tuttuun ja turvalliseen.”

Vaikka oppilaita ei ollut vaikea saada keskittymään, tuotti vuorosanojen ulkoaopettelu hankaluuksia senkin edestä. Harjoitusajan puute vaikutti myös lopputulokseen. Roolitus ja puvustaminen oli kui-tenkin helppoa ja hauskaa.

Pienistä kommelluksista huolimatta olivat oppi-laat tyytyväisiä näytelmäänsä ja odottavat innolla seuraavaa. Oppilaiden mielestä iltannäytökset oli-vat hauskimpia etenkin tarjoilunsa puolesta. Myös opettaja oli lasten kanssa samaa mieltä siitä, että il-tanäytökset onnistuivat parhaiten, ja, oppilasnäy-teökset eivät sujuneet yhtä hyvin, mutta Maren sa-noin: “Virheistä oppii.” Näytelmä opetti jokais-ta myös voittamaan pelkonsa. Hyvin onnistuneet kohtaukset olivat viidesluokkalaisten suosikkeja, eikä rooliin eläytymisessä ollut hankaluuksia.

Haastateltavina olivat 5A-luokalta Herkko, Ella, Liisa, Samel, Arat ja luokanopettaja Mare Luoma.

Haastattelijoina Ida L, Ida M, Hanna, Lilja, Vilja, Anni ja Rosa luokilta 10C ja 11C

Keisarille uudet vaatteet

5A:lta

Kesähuvilalla tapahtuu

Tänä syksynä 12 A:n oppilaat toivat Steinerin laval-le lastennäytelmän Heinähattu ja Vilttitossu ja Ru-bensin veljekset. Kolmesta vaihtoehdosta juuri tä-mä valittiin, sillä haluttiin komediaa - ja sitä myös saatiin. Projektin ohjaajana toimi koulumme enti-nen oppilas Mandi Vermilä.

Kuusi viikkoa kestänyt näytelmäkurssi aloitet-tiin hankkimalla valmis käsikirjoitus, jota hieman muokattiin esimerkiksi lisäämällä tarinaan muuta-mia hahmoja. Oppilaat jaettiin ryhmiin, jotka ku-kin vastasivat näytelmän toteuttamiseen vaaditta-vista työalueista, kuten lavastuksesta, puvustukses-ta sekä valoista. Näytelmän lavastus pidettiin yk-sinkertaisena, sillä tapahtumapaikat vaihtuivat use-asti.

Oppilaiden mielestä rooleihin oli helppo eläytyä. Ainoana ongelmana oli repliikkien osaaminen, mutta lavaenergisyys korvasi sen. Näytöksissä ta-pahtui pieniä mokia, mutta erityisesti ensi-illassa oli intensiivisyyttä.

12 A:n oppilaat kannustavat osallistumaan kurs-sille, sillä yhteinen projekti paransi huomattavasti luokkahenkeä ja yhdisti luokkaa.

Haastateltavat; Toora Furu, Emma Seppänen, Hen-ry Anderson 12A

Haastattelijat; Lyyra Furu, Pinja Huovinen, Eddie Sukura 10A

12 A:N NÄYTELMÄ HEINÄHATTU JA VILTTITOSSU

JA RUBENSIN VELJEKSET

Vesi nousee - Vaihto-opiskelijoiden

kokemuksia 12C:n näytelmästä “Lauluja harmaan meren laidalta”

Vaihto-oppilaana Helsingin Rudolf Steiner koulus-sa ollut Lili Korinkova nautti näytelmän tekemises-tä ja kertoi, että harjoituksissa oli hauskaa. Haasta-vaa oli kuitenkin ohjaajan ymmärtäminen, koska Lili ei osannut vielä suomea ja ohjaaja ohjasi suo-meksi. Lahjakkaimpina näyttelijöinä hän piti japa-nilaisia turisteja, joissa hän itse näytteli, sekä bus-sikuski Tiitistä, jota näytteli Martin Urbanik. Li-li sai näytelmän tekemisestä uusia kokemuksia se-kä vapaata koulusta, mikä oli ehkä hänen mieles-tään parasta.

Bussikuskia näytellyt Martin Urbanik kertoi oppi-neensa uusia suomenkielisiä sanoja. Hänen mieles-tään harjoitukset olivat hyvin organisoituja ja muut tekivät hyvin yhteistyötä. Martinin mielestä vai-keinta oli oppia käsikirjoitus.

Haastattelijat: Lucas, Taisto, Henri, Sakari, 10A

Kokonainen ryhmä ilmoittautui elokuussa teke-mään teatterin lukiodiplomia. Abiturientit San-na Kiuru, Aurora Luotonen, Elma Reinikka, Lin-da Santanen, Ella Strandén ja Vera Zakowski ura-koivat syksyn ylioppilaskirjoitusten ja muiden kii-reiden lomassa upeasti valmiiksi koko illan näytel-män, ryhmäteatterin Leskisen-Keski-Vähälän ver-sion Nikolai Gogolin klassikosta Päällystakki.

Diplomin tekijät lyhensivät, dramatisoivat, näytte-livät ja ohjasivat kaiken itse, kuten prosessiin kuu-luu: teatteridiplomityö on tekijöidensä täysin itse-näinen urakka. Prosessilla on opettajan lisäksi ai-na myös ulkopuolinen ohjaaja; tämän vuoden dip-lomiryhmä sai taustatuekseen teatterin monitoimi-naisen, ohjaaja Maire Sauren.

Vaatteet tekevät miehen?LUKION TEATTERIDIPLOMITYÖNÄ PÄÄLLYSTAKKI

Päällystakki on nopeatempoinen ja vaativa näytel-mä: jokainen näyttelijä on lavalla oikeastaan koko esityksen keston ajan. Nuoret osoittivat taitonsa pi-kaisissa vaihdoissa roolista, kohtauksesta ja tunnel-masta toiseen. Pelkistetty lavastus ja puvustus myös toivat esiin diplomin tekjöiden kyvyn heittäytyä ai-na vain uuteen rooliin ilman, että mikään laval-la visuaalisesti muuttui. Niin hurja huumori kuin yhteiskunnallisten teemojen käsittelykin toimivat mainiosti.

Projektin avustajatkin olivat abiturientteja. Valot esitykseen suunnitteli Kasperi Meriläinen, ja tek-niikkaa hänen kanssaan hoiti Leo Saaritsa. Avus-tavissa pikkurooleissa nähtiin abeista myös Zurab Gudushauri ja Samuel Siikjärvi.

Projektin vastuuopettaja Anna-Mari Karjalainen

7A-LUOKAN OPPILAAT JA LUKION ÄIDINKIELEN PUHEVIESTINTÄKURSSIN OPISKELIJAT OVAT HAASTATELLEET HENKILÖKUNNAN UUSIA JÄSENIÄ.

JUHA MANNINEN - VAHTIMESTARIN APULAINEN

Juha Manninen, 49 vuotta, on vahtimestarin apu-lainen koulussamme. Hän nauttii työstään, eivätkä oppilaat ole hänelle töykeitä. Hänen työtehtäviinsä kuuluu ovien avaaminen, koulun kiertäminen. Ju-ha tarkistaa, että kaikki on kunnossa, hoitaa kios-kia, tilaa koulu- ja siivoustarvikkeirta tilaaminen ja tarkistaa päivän päättyessä kaiken olevan kunnos-sa. Hän viihtyy työssään ja pitää erityisesti vaihtele-vaisuudesta ja itsenäisestä työtavasta.

Vahtimestarin apulaisen harrastuksiin kuuluu ul-koilun lisäksi television katseleminen. Hänen koti-matkansa on noin 12 km, jonka hän taittaa autolla.Ennen hänellä oli koira, mutta tällä hetkellä hän ei omista lemmikkiä.

Meri, Viola, Fanni ja Tatu, 7A

TERVEYDENHOITAJA ALINA HÄGGLUND

Helsingin Rudolf Steiner-koulun terveydenhoitaja Alina Hägglund oli sairaanhoitajana melkein puo-li vuotta, ennen kuin hän ryhtyi kouluterveyden-hoitajaksi. Hän valitsi terveydenhoitajan uran siksi, koska hän halusi mielellään päivätyön. Hänen työ-päivänsä pituus on kahdeksan tuntia. Työhön kuu-luvat akuuttikäynnit, kokoukset ja terveystarkas-tukset.

Alina Hägglund pitää erittäin paljon työstään ja tykkää työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Siksi hän halusi terveydenhoitajaksi.

Alina Hägglund asuu miehensä, poikansa ja tule-van lapsensa kanssa Viikissä. Siellä on erittäin rau-hallista ja mukavaa asua. Alinan työmatka kestää noin 45 minuuttia ja hän tulee töihin julkisilla. Hän herää kello kuudelta aamulla.

Lempivärikseen Alina valitsi punaisen. Lempivuo-denaika on kevät, koska silloin lumi sulaa.

Anette, Juhana, Santeri ja Sandesh 7A

Henkilökunnan uudet jäsenet

Maittavat koululou-naamme on elokuusta alkaen valmistanut eko-logiseen ja eettiseen ruoan-tuotantoon erikoistunut Krus-ka Oy, jonka Ravintola Rudolfissa ruokailee päivittäin koko koulun väki. 7A-luokan oppilaiden haastattelussa Johanna Hildén-Luume, Ravintola Rudolfin johtava päällikkö.

Koulussa ruokailu on rento hetki!

Johanna Hildén-Luume on ollut ruoka-alalla liki 15-vuotta, josta hän on työskennellyt koulussam-me, Ravintola Rudolfissa puolen vuoden ajan. Ku-luneet kuukaudet ovat olleet myös harjoittelua ja asioihin totuttelua. Johanna on myös suunnitellut ruokalan kuuden viikon kiertävän ruokalistan. Jo-hannan työnkuvaan kuuluu itse ruuan laittamisen lisäksi kahvin ja puuron keittäminen, kasvisvaihto-ehtojen valmistelu, sekä niiden lisäksi siivoaminen, ohjeiden jakelu ja paperityöt.

Ruokailualan hyviin puoliin kuuluvat työn vaih-televuus, itsensä toteuttaminen ja asiakkaiden kanssa vietetty aika. Ikäviä puolia ei Johannan mie-lestä juuri ole, mutta palkka-työsuhde on epätasa-painossa, sillä työ on fyysistä ja toisinaan raskasta, väsymiseen saakka. Johanna halusi alalle kotitalou-den tunneilla saamansa innostuksen vuoksi, ja hä-nellä oli myös tapana avustaa äitiään ruuanlaitossa.

Koulun ruuasta 60 prosenttia on luomua. Suu-rin osa vihanneksista toimitetaan Lopelta ja Lapis-ta. Makrobialta koulu saa riisiä, ryynejä, välipala-patukoita ja pesuaineita. Keskolta tulevat koulun tarvitsemat muut perusaineet, leipä leivotaan itse, ja liha on peräisin lihakonttoreilta. Punajuuripih-vit, lihapullat ja falafel-pyörykät tulevat ruokalalle valmiina, sillä niiden valmiiksi saaminen veisi liian kauan. Muuten ruuat pyritään tekemään itse. Ruu-an on Johannan mielestä oltava maukasta ja ter-veellistä, eikä ruokailun tulisi olla kuolemanvakava asia, vaan enemmänkin rento hetki.

Taikatuuli, Ville, Rosa, Sofia, Timo, 7A

KURAATTORIMME HEIDI

Koulumme kuraattori Heidi on alunperin kotoisin Seinäjoelta. Hän itse ei ole käynyt steinerkoulua. Hän valitsi kuraattorin uran, koska lukion jälkeen hän halusi auttaa nuoria heidän ongelmissaan. Hän tekee kuraattorin töitä nyt ensimmäistä syksyä. Heidi on innostunut työstään ja pitää koulumme oppilaista. Oman nuoruutensa hän vietti Seinäjo-ella käyden pientä maalaiskoulua. Omaa nuoruut-taan hän muistelee mukavana.

Vapaa-ajalla Heidi käy salilla, lenkkeilee koiran kanssa ja viettää aikaa lapsensa kanssa. Talvisin hän lumilautailee yhdessä perheensä kanssa. Hän myös katselee Muumeja lapsensa kanssa ja pitää niistä.

Heidi kulkee työmatkansa lumettomina aikoina pyöräillen, ja talven tultua hän siirtyy bussiliiken-teen asiakaskuntaan. Heidin työhön kuuluu 1. – 13. luokkien oppilaiden tukeminen ja auttaminen. Työnsä ansiosta hänellä on enemmän apuja rat-kaista myös omia ongelmiaan ja pulmia. Heidi on paikalla Lehtikuusentien koululla klo torstaisin kel-lo 9 – 13 sekä parillisina viikkoina ma-ke klo 9 – 15 ja to klo 9 – 13.

Hertta, Helmi, Konsta ja Matilda, 7A

JOHANNA

MARIKA TERVAHARTIALA, KUVATAIDEOPETTAJA

Miten kauan olet ollut tässä koulussa? - Elokuusta 2013 eli (haastatteluhetkellä) neljä kuu-kautta.Oletko viihtynyt täällä? - Tykkään hirveästi!Mitä mieltä olet opiskelijoista? Aktiivisia ja energisiä ovat! Miksi kuvisopettajan ala? - Lapsuuden haave; mietin myös eläinlääkärin alaa.Oletko koskaan halunnut vaihtaa alaa? -Olen ollut myös tutkijana, työ on ollut monipuo-lista. On ollut erilaisia projekteja, ja olen ollut Kias-massa töissä jne.Mitä huonoa ja mitä hyvää kuvisopettajan alassaon?- Plussaa ovat opettaminen, yhteistyö, kollegat, op-pilaat. Miinukset taasm että 45 minuutin oppitun-ti ei riitä. Minkälainen opiskelija olit peruskoulussa? En-tä lukiossa? -”Hikipinko” olin koko opiskelun ajan. Sain put-keen kiitettäviä.Missä olet opiskellut? - Kävin koulua Forssan Linikkalassa. 16-vuotiaana tulin Helsinkiin Torkkelin kuvataidelukioon, josta menin sitten Taideteolliseen korkeakouluun.Mitkä ovat vapaa-ajan harrastuksesi, tai mitä teet vapaa-aikanasi? - Pyöräilen, ulkoilutan koiria, luen ja harrastan kulttuuria (teatteria ym.)Mikä on elämäsi haave tai tavoite? - Minusta tulee minä eli kehityn.

Liana H. 12C sekä Sofia P. ja Maria 10C

HANNA SORSA

Hanna Sorsa toimii koulussamme matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana. Hän kuvailee itseään helposti lähestyttäväksi, positiiviseksi ja käytän-nönläheiseksi ihmiseksi, joka tulee muiden kanssa hyvin toimeen.

Valmistuttuaan Hanna työskenteli kolme vuot-ta koulussamme, ennen kuin siirtyi Pohjois-Tapio-lan kouluun yläasteelle. Nyt syksyllä Hanna kuiten-kin palasi takaisin Steineriin, jossa hän kokee pys-tyvänsä paremmin vaikuttamaan omaan työhönsä.

Hanna kuvailee steinerkoulun vahvuuksiksi yh-teisöllisyyttä ja välittämistä – opettajat tuntevat useat oppilaat jo ensimmäiseltä luokalta lähtien, vaikka eivät henkilökohtaisesti heitä opettaisikaan.

”Tietyt asiat määrittävät meitä. Me tiedetään, miten me erotutaan, hyvässä ja pahassa.”

Hannan oma opetustyyli ei koulujen välillä juu-ri eroa. Hän kertoo omaksuneensa voimakkaas-ti oppilaslähtöisen opetustavan, ja pyrkii työssään havainnollistavaan ja kokonaisvaltaiseen opetuk-seen. Esimerkiksi lukion fysiikassa aikaa laajem-mille projekteille on kuitenkin valitettavasti mel-ko vähän.

Hanna ei ole kuitenkaan aina halunnut opetta-jaksi, päinvastoin - hän kuvailee ikään kuin ”ajau-tuneensa” ammattiin muun opiskelun ohella. Ma-tematiikassa häntä kiinnostaa poikkeukseton yksi-selitteisyys ja eksaktius, fysiikassa käytännönlähei-syys. Nyt Hanna kokee olevansa unelma-ammatis-saan.

Taava, Christina ja Unna 10A

Haastattelimme oppilaskunnanhallituksen puheen-johtaja Anniina Harjapäätä sekä sihteeri Veera Ne-valaista. Oppilaskunnan hallitus ajaa oppilaskun-nan ehdottamia asioita eteenpäin opettajakunnalle-sekä järjestää monia erilaisia tapahtumia. Anniina kertoo oppilaskunnan hallituksessa olevan kahdes-ta kolmeen oppilasta luokilta 9 - 12 ja myös koulun muut oppilaat ovat tervetulleita kokouksiin.

Oppilaskunnan hallitus saa paljon aikaan. Tänä vuonna se on muun muassa lähettänyt vetoomuk-sen uutta sääntöä vastaan, joka kieltää oppilaita ot-tamasta laukkuja ja takkeja mukaan ruokailuun. Oppilashuoneen kunnostus on kuitenkin tämän kauden tärkein projekti kertovat Anniina ja Veera.

“Me ollaan voittoa tuottamaton järjestö” Oppilaskunnan hallituksella ei ole varsinaisia tu-

loja, mutta se pitää tapahtumissaan auki kahvilaa, jonka avulla kerää rahaa tapahtumien järjestämi-seen, esimerkiksi tapahtumien koristeluun ja mui-hin hankintoihin.

Anniina ja Veera haluavat vaikuttaa asioihin ja ovat siksi hakeneet oppilaskunnanhallitukseen. - Kiin-nostuin oppilaskunnan hallituksen toiminnasta jo yhdeksännellä luokalla ja olin osallisena sen toimi-nassa vaikkakin äänivallattomana, Anniina kertoo.Tänä kouluvuonna on tulossa vielä oppilaskunnan hallituksen järjestämät pikkujoulut, teemapäivä, halipäivä, salibandyturnaus, pääsiäistapahtuma se-kä suunnitteilla on myös tanssiaiset.

Eemil, Ninni, Oona ja Alisa 11A

Oppilaskunnassa tapahtuu