Tietoaika

5/2000

2

TietoaikaAsutunSuomenväentiheys

s. 6-10

s. 14-17

Uhkaa koetaanentistä enemmän,uhriksi joudutaanentistä harvemmin,kertoo tapaturmiaja väkivaltaakartoittavanhaastattelu-tutkimuksenviimeisin osa.

Suuriuhritutkimusselvitti ensi kertaamyös lastentapaturmia.

Kannen valokuva:

Antero Aaltonen

4 EUROOPPALAISTA TILASTOPALVELUA.............................................................5 TILASTO 200 000 YRITYKSEN

TILINPÄÄTÖKSISTÄVUOSIKYMMEN TIETOAIKAA

.............................................................6 VARO KESKIVIIKKOA JA ILTAPÄIVÄÄ.........................................................................8 TIETOA LASTEN TAPATURMISTA........................................................................9 MIESTEN KOTITAPATURMAT LISÄÄNTYNEET

PELKOA ENEMMÄN, VAMMOJAVÄHEMMÄN

..........................................................................11 ALA JOTA TRENDIT EIVÄT HEILUTTELE.........................................................................13 VALOISAT NÄKYMÄT.......................................................................14 ASUTUN SUOMEN VÄESTÖTIHEYS YLITTÄÄ

50 ASUKASTA NELIÖKILOMETRILLÄ......................................................................18 KOTIMAAN KATSAUS• Kunta-alalla kuukausipalkkaisten keskiansio 11 400 markkaa• Autokaupan myynti kasvoi 11,6 %• Tuotanto kasvoi vuodessa 5,3 %• Teollisuustuotanto kasvoi 6,2 %• Rakennusluvat vähenivät 14 %• Rakennuskustannukset nousivat vuodessa 2,7 %• Asuntojen hinnat nousivat edelleen vuoden alussa• Arvopaperit houkuttavat kotitalouksia• Kuluttajien luottamus talouteen vahva myös

huhtikuussa• Nuoria paljon työmarkkinoille myös maaliskuussa• Tuontihintojen nousu edelleen yli 14 prosenttia

vuodessa• Inflaatio kiihtyi edelleen maaliskuussa• Maaliskuun tieliikenteessä kuoli 15 ihmistä• Matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 12 %............................................................28 KANSAINVÄLINEN KATSAUS

Suomessa EU:n toiseksi korkein autoveroEuroalueen ja EU:n bkt kasvoi 3,0 %Euroinflaatio 2,1 %Euroalueen vähittäiskauppa lisääntyi 2,3 %Teollisuuden tuottajahinnat nousivat 5,7 %euroalueellaEU-ehdokkaiden alueista vain Praha jaBratislava yli 75 % keskiarvo-bkt:sta

..............................................................30 KUUSELAN KUVIOT

Virheitä piirakassa.........................................................................

1970 1980 1990 1998

4 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

Eurooppalaista tilastopalvelua

Eurooppa esiintyy yhä useammin kan-

sainvälisen talouden toimintayksikkö-

nä. Se edellyttää myös tilastopalvelun

eurooppalaistumista. Suomessa tämä näkyy

kahdella tavalla: ensinnäkin kotimaisten tilas-

tolukujen rinnalle kaivataan entistä useammin

myös muiden EU-maiden lukuja, toiseksi suo-

malaiset tilastotiedot kiinnostavat yhä useam-

min ulkomaisia tiedon tarvitsijoita.

Tilastojen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi

ovat Euroopan tilastolaitokset tehneet valtavan

työmäärän. Paljon on kuitenkin vielä kehitettä-

vää. Tehtävä joka vielä on kesken on tehokkaan

eurooppalaisen tilastopalvelun organisoiminen.

Ensi askeleita on toki otettu. Eurooppalaista

tilastojärjestelmää rakennetaan Eurostatin ja kan-

sallisten tilastovirastojen yhteistyönä.

Järjestelmää kehitettäessä on jatkuvasti sovi-

teltava yhteen eurooppalaisia ja kansallisia näkö-

kulmia. Jo yhden maan kansallisen tilaston on

täytynyt tyydyttää hyvin monenlaisia tietotarpei-

ta. Mukana olevien maiden määrän kasvaessa 11-

tai 15-kertaiseksi tilastopalveluun kohdistuvien

erilaisten usein ristiriitaisten tarpeiden määrä

kasvaa vähintään samassa mitassa.

Konkreettisena yhteishankkeena on raken-

nettu DataShop-verkosto kuudentoista Euroo-

pan kaupunkiin ja New Yorkiin. Sen tehtävänä

on toimia Euroopan tilastojärjestelmän tuottei-

den ja palveluiden myynti- ja markkinointior-

ganisaationa. Myös Tilastokeskuksessa toimii

eurooppalaista tilastopalvelua välittävä

DataShop. Se tarjoaa muun muassa 180 mil-

joonaa tilastotietoa sisältävän New Cronos –tie-

tokannan tietoja eri muodoissa (ks. sivu 31).

Internet on eurooppalaisen tilastopalvelun

keskeinen kanava. Tärkeimpiin yhteishankkeisiin

Euroopan tilastojärjestelmän Internet-palvelussa

kuuluu suhdannetilastoja välittävä EuroSICS. Se

sisältää 350 kansantalouksia ja EU-alueen talout-

ta kuvaavaa indikaattoria.

Koska kyseessä ovat suhdannetiedot, palvelus-

sa pyritään mahdollisimman suureen ajantasai-

suuteen siten, että palvelussa on eri maita koske-

vat tuoreimmat tiedot mahdollisimman yhtäai-

kaisesti kansallisten julkistamisten kanssa.

EuroSICS:iä on alun perin rakennettu Euroo-

pan keskuspankin tarpeita silmälläpitäen. Tule-

vaisuudessa sen käyttäjäkuntaa lähdetään laajen-

tamaan ja siitä rakennetaan maksullinen palve-

lujärjestelmä kaikkien suhdannetiedon tarvitsi-

joiden käyttöön.

Eurooppalaisen yhteistyön rinnalla Tilasto-

keskus kehittää myös muuta kansainvälistä ti-

lastopalvelua. Tänä vuonna on avattu Interne-

tiin WebStat –palvelu, joka on Tilastokirjaston

ylläpitämä tietokanta Internetin kautta saata-

vista tilastoista. Tilastokirjaston asiantuntemus

takaa, että palvelun kautta löytyvä tilastotieto

on luotettavaa.

Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

Artikkeliin liittyviäInternet-osoitteita:Eurostat:europa.eu.int/eurostat.html

DataShop:www.tilastokeskus.fi/tk/kk/datashop.html

WebStat:seitti.funet.fi:5000

R E L A N D E R

Tilasto 200 000 yrityksen tilinpäätöksistä

Tilastokeskuksen julkaisematilinpäätöstilasto 1998 on il-mestynyt. Siihen on yksiin

kansiin koottu toimialoittaiset tilin-päätöstiedot teollisuudesta, rakenta-misesta ja kaupasta sekä liikenteen jaliike-elämän palveluiden aloilta. Jul-kaisu sisältää tunnuslukuja sekä tulos-laskelman ja taseen tietoja yhteensä59 toimialalta.

Poimintojajulkaisun sisällöstä:

Tehdasteollisuusyritykset keräsivätvuonna 1998 liikevaihtoa 473 mil-jardia markkaa, mikä oli lähes 7prosenttia enemmän kuin vuonna1997. Vientitoimitukset kasvoivatliikevaihtoa enemmän, 9 prosent-tia edellisvuodesta.

Rakentaminen vilkastui edelleenvuonna 1998. Toimialan yrityksil-le kertyi liikevaihtoa 72 miljardiamarkkaa, peräti 23 prosenttiaenemmän kuin vuotta aiemmin.

Auto-, tukku- ja vähittäiskaupanyhteenlaskettu liikevaihto vuonna1998 oli 430 miljardia markkaa,mikä oli runsaat 8 prosenttia edel-lisvuotista enemmän. Eniten kas-voi moottoriajoneuvojen kaupanliikevaihto, lähes 15 prosenttia.Myös kannattavuus parani hiemanautokaupassa. Muilla kaupan toi-mialoilla kannattavuus pysyi edel-lisvuoden tasolla.

Vesiliikenteen jalostusarvo oli 5,5miljardia markkaa vuonna 1998,kasvua 8 prosenttia. Puhelinyritys-ten liikevaihto lisääntyi runsaat 25prosenttia vuodesta 1997.

Julkaisussa mukana oleville liike-elämän palvelualoille kertyi liike-vaihtoa yhteensä 52,6 miljardiamarkkaa vuonna 1998, lähes 20 pro-senttia enemmän kuin edellisvuon-na. Eniten liikevaihto kasvoi tieto-jenkäsittelypalveluissa, lähes 35 pro-senttia, sekä liiketoiminnan ja joh-don konsultoinnissa, 27 prosenttia.

Tilinpäätöstilasto 1998 tiedot ovat

Tilastokeskuksen tilinpäätöstietokannas-

ta, joka sisältää yhteensä noin 200 000

yrityksen tiedot. Vastaava tietokanta on

saatavissa myös vuosilta 1995 –1997.

Aineistosta voi eri tilauksesta saada tie-

toja myös muilta kuin julkaisun toi-

mialoilta ja ryhmiteltynä esimerkiksi

kokoluokittain. Vuoden 1998 aineistos-

ta on saatavissa erikseen taulukot pie-

nistä ja keskisuurista yrityksistä.

Lähde: Tilinpäätöstilasto 1998, Yritykset2000:4. 189 s, 350 mk

TIEDOSTAtietoa

Vuosikymmen Tietoaikaa

Tietoaika on ilmestynyt kym-menen vuotta nykymuodos-saan. Ensimmäinen tilattava

tilastouutislehti ilmestyi toukokuussa1990. Sitä ennen Tilastokeskus julkaisiTietoaika-nimistä asiakaslehteä.

Vuosikymmenessä lehti on käynyt lä-

pi monia vaiheita ja muutoksia. Niin on

myös maailma ja suomalainen yhteiskun-

ta, joita Tietoaika kuvaa tilastojen valos-

sa. Seuraavien sivujen alalaidassa on poi-

mintoja lehdestä kymmenen vuoden var-

relta. Vuoden 1990 keväällä suomalainen

talouskupla oli pulleimmillaan, vuoden

lopulla tilastoista saattoi jo lukea puhkea-

misen olevan lähellä. Sen jälkeen on käy-

ty laman syövereiden läpi uuteen nou-

suun ja aikaan, jota on alettu kutsua sa-

malla nimellä kuin pientä lehteämme.

Suomesta on tullut maailman johtavia

tietoyhteiskuntia.

Kymmenessä vuodessa tilastotiedon

merkitys on kasvanut monin tavoin. EU-jä-

senyyden myötä bkt-laskelmat määräävät

suurten rahamäärien liikkeitä Brysseliin ja

takaisin. EMU-kriteerit asettivat tilastot

maanosan laajuisen yhteisvaluuttahank-

keen polttopisteeseen. Tilastojen julkista-

mista on tullut säätelemään tilastolaki ja

markkinaosapuolet vahtivat tarkkaan, että

herkät talouden osoittimet tulevat kaikki-

en käyttöön täsmälleen samalla hetkellä.

Ainakin mitä tulee tilastotiedon käyttöön,

kulunut kymmenen vuotta on siis ollut

sisällöllisestikin, eikä vain tietotekniikan

ja tiedonvälityksen osalta, tietoaikaa.

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 5

Onnettomuus vaanii

Varo keskiviikkoaja iltapäivää

Varsinkin naisille iltapäivät ja kes-

kiviikko ovat kohtalokkaita, niin

töissä kuin liikenteessäkin. Suuren

suomalaisen uhritutkimuksen an-

nista tämä on pieni yksityiskohta.

Tuottaisikohan iltapäiväsies-ta työpaikoilla menetystensijasta säästöjä, erityisesti

keskiviikkoisin? Ajatus nousee ohei-sista suuren haastattelututkimuksenkuvioista, jotka osoittavat työtapa-turmien keskittyvän selvästi ilta-päiviin ja viikonpäivistä keskiviik-koon. Noihin aikoihin osuvat erityi-sen selvästi naisten työtapaturmat,kuten myös liikenneonnettomuudet.

Tutkimuksen tekijä MarkkuHeiskanen ei lähde arvuuttelemaan,olisiko maksimaalinen etäisyys niinedeltävään kuin seuraavaankin vii-konloppuun ja siitä seuraava väsymys

syynä onnettomuusalttiuteen keski-viikkoisin. Heiskanen tyytyy vain va-roittelemaan liian pitkälle menevistäpäätelmistä aineiston pohjalta.

Aineisto on kuitenkin melkoinen.Kaikkiaan vuoden aikana sattui vuo-den 1997 haastattelututkimuksenmukaan 203 000 työtapaturmaa, mi-kä on tuntuvasti enemmän kuin vi-rallisesti tilastoitu työtapaturmaluku,runsaat 111 000 tapaturmaa. Ero joh-tuu siitä, että jälkimmäinen luku pe-rustuu niihin tapaukn, joista on mak-settu vakuutuskorvausta. Lieviä työ-tapaturmia ei ilmoiteta vakuutusyh-tiöille. Vuonna 1996 kuoli 61 henki-löä työtapaturmissa.

Työtapaturmat lisääntyneet

Haastattelututkimusten mukaan työ-tapaturmat vähenivät 80-luvulla jatyöttömyyden lisääntyessä 90-luvunalun laman seurauksena. 90-luvun lo-

pun nousukaudella työtapaturmat ovatjälleen lisääntyneet.

Vuodesta 1993 vuoteen 1997 työta-paturmat lisääntyivät 18 prosenttia,mutta niitä oli silti 12 prosenttia vähem-män kuin vuonna 1988.

Työtapaturmista noin 70 prosenttiasattuu miehille. Miesten ja naisten osuu-det ovat olleet suunnilleen samat eri tut-kimusvuosina. Työtapaturmien määrän

6 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

5/90 Pari vuosikymmentäsitten harva osasi ennustaa,kuinka vaikeaksi ennustami-nen muuttuu, kertoi ensim-mäinen nykymuotoinen, ti-lattava Tietoaika-lehti kaaos-teoriaa käsittelevässä jutussa.

6/90 Työttömyysaste alenimaaliskuussa 3,2 prosenttiinja työttömiä oli 79 000, uu-tisoitiin toisessa numerossa.Toteuttamatta jäi ehdolla ol-lut laajempi artikkeli teemal-la ”työttömyyden loppu”.

9/90 Kiribatin saarilla lou-hittiin maata jalkojen alta jabkt kasvoi kohisten, kunneslouhittava loppui. ”Vihreänbkt:n” kehittelyä esiteltiinTietoajassa.

11/90 Työttömyystilannehuonontunut syksyllä no-peasti. Työttömyysaste olielokuussa 3,2 noussut käy-tyään alhaisimmillaan2,8:ssa toukokuussa.

12/90 Talouden hyytymi-nen näkyi jo mittareissavaikka kuluttajat eivät vielävaaleihin valmistautuvassaSuomessa pahaa aavistaneet-

kaan. Merkit ennustavat la-maa, totesi Matti Parkkinenartikkelissaan teollisuudentoimintaedellytyksistä.

2/91 Neuvostoliiton ta-lousohjelma epäonnistuu,koska uudistuksia yritetääntoteuttaa niiden voimin, jot-ka vastustavat uudistuksia,kertoivat venäläiset tutkijatTietoajan haastattelussa.

8/90

7/90 10/90

1/91

Rakentaminen huipussaan

Teollisuuden

alamäki

jyrkkeniSuomi onliian kallis

Somalia – satojentuhansien

pakolaisten maa

Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitok-

sen tutkimukseen haastateltiin 9 600 suomalaista

syksyllä 1997. Vastikään ilmestyneessä raportissa

kuvataan suomalaisten tapaturmien ja väkivallan

kohteeksi joutumista sekä rikollisuuden pelkoa myös

vuosina 1980, 1988 ja 1993, jolloin tämä ns. uh-

ritutkimus on aiemmin tehty.

Jouni Kotkavuori

Tapaturmat,väkivalta,rikollisuuden pelkoVäestöhaastattelujen tuloksia vuosilta 1980-1997Markku Heiskanen, Kauko Aromaa, Hannu Niemi, Reino Sirén

Oikeuspoliittisen Oikeus 2000:1Tutkimuslaitoksen julkaisuja 171

suuri ero miehillä ja naisilla johtunee erisukupuolten erilaisista työtehtävistä jatöiden vaarallisuudesta.

Miehet kävivät ensiavussa tai lääkä-rissä 72 prosentissa (yli 100 000 työtapa-turmaa), naiset 61 prosentissa (38 000tapaturmaa) tapaturmista. Miesten työta-

paturmista myös hieman suurempiosuus johti sairaalahoitoon. Näyttääsiltä, että naisten työtapaturmat ovatkeskimääräisiltä seurauksiltaan lie-vempiä kuin miesten.

Kaikkiaan työtapaturmista seurasivuoden 1997 haastattelututkimuksen

mukaan reilut kaksi miljoonaa sairas-lomapäivää. Toimialoista raken-nusalalla tapahtuu suhteessa enitentapaturmia. Rakennusala työllistääerityisesti miehiä. Naisilla näyttävätmaataloustyöt tuottavan suhteessaeniten työtapaturmia. Tapaturmia

3/91

Suomi oli noussut OECD:nkalleimmaksi maaksi.

4/91 Alapään katkaisu onvirheratkaisu pylväskuvioitatehdessä opasti Vesa Kuuse-la palstallaan. Pylväissä tie-toa välittää pituus; jos pyl-

väs katkaistaan, mikään eivälitä tietoa, ainakaan oikeaatietoa.

5/91 ReportaasimatkallaNeuvosto-Karjalaan Tieto-ajan toimittaja koettaa ym-märtää neuvostotilastojenongelmia. ”Kun siis lento-lippu Petroskoi-Kostamusmaksaa 14 ruplaa ja tuohiva-su vapaasti hinnoittelevassakaupassa 26 ruplaa…"

7/91 Samaan aikaan kau-punkeihin muuton kanssaalkoi osa-aikamuutto ta-kaisinpäin. Kesämökkienmäärä lisääntyi 40 prosentil-la vuosikymmenessä.

Kansa oli huolissaan työttö-myydestä ja pakolaisista,vaikuttajia askarruttiEurooppaan sopeutuminenja työvoimapula.

8/91 Bkt supistui yli 5 %alkuvuonna, edellisen ker-ran vastaava romahdus ta-pahtui yleislakon aikaan.

10/91

9/91 Suomen teollisuuson heikosti tuottavaa ja työ-

valtaista, todettiin Tietoajantuottavuusvertailussa.Hälyttävää on se, että yli 10vuoden ajan työvoimakus-tannusten nousu on juuriSuomessa ollut nopeinta.

EU:n alueluokituksia esitel-tiin väestötiheyskartalla.

12/91 Lukijatutkimuksenmukaan Tietoajalla on noin10 000 lukijaa.

TYÖTAPATURMIEN SATTUMISPÄIVÄ JA SATTUMISAIKA MIEHILLÄ JA NAISILLA VUONNA 1997

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 7

LIIKENNETAPATURMIEN SATTUMISPÄIVÄ JA SATTUMISAIKA MIEHILLÄ JA NAISILLA VUONNA 1997

6/91

11/91Maa- ja metsätalous,rakennusala ja kauppalaman pohjilla

Konkurssien määrä

lähes tuplaantui

Suomen panostustutkimukseen ja

kehittämiseenOECD:n keskitasoa

ke lama ti to pe su

MiehetNaiset0

5

10

15

20

25

30

%

0

5

10

15

20

25

ke lama ti to pe su

5-7 7-9 9-11 11-13 13-15 15-17 17-19 19-21 21-23 23-01 1-03 3-050

5

10

15

20

25

30

%

0

5

10

15

20

25

5-7 7-9 9-11 11-13 13-15 15-17 17-19 19-21 21-23 23-01 1-03 3-05

1000

1980

1990

HINTATASO OECD -MAISSA (Suomi=100)

USA

Japani

Englanti

Ranska

SaksaNorja

Tanska

Ruotsi

sattui miehille määrällisesti enem-män teollisuudessa kuin rakentami-sessa. Naisille sattui vastaavasti mää-rällisesti eniten tapaturmia palve-lusektorilla, joka työllistää yli puolettyössä olevista naisista.

Vuonna 1997 työtapaturmiin jou-tui 173 000 henkilöä, 8 prosenttiatyössä olevasta työvoimasta. Miestenuhriprosentti oli 10,3 ja naisten 5,4.Työtapaturmiin joutuvat useimmiten25–54-vuotiaat eli aktiivisimmassatyöiässä olevat. Eniten työtapaturmi-en uhreja on 35–44-vuotiaissa mie-hissä ja 25–34-vuotiaissa naisissa.

Liikennetapaturmat vähentyneetVuonna 1997 sattui haastattelutieto-jen mukaan runsaat 231 000 liiken-netapaturmaa. Näistä vamman aihe-uttaneita oli vajaa 63 000 (27 %).

Vamman aiheuttaneet liikenneta-paturmat ovat vähentyneet viiden-neksen vuodesta 1988 ja kuudennek-sen vuodesta 1993. Vuodesta 1980määrä on kuitenkin kohonnut lähesneljänneksen.

Vamman aiheuttaneita liikenne-tapaturmia sattuu hieman useamminmiehille kuin naisille. Miesten osaltasekä vamman aiheuttaneiden ettämuiden liikennetapaturmien määräon vuodesta 1988 vähentynyt. Nai-silla sitä vastoin kaikkien liikenneta-paturmien määrä on noussut vuodes-ta 1988, mutta vamman aiheuttanei-

den tapaturmien vähentynyt. Nais-ten osalta kehitystä voidaan selittääsiten, että heidän osallistumisensaliikenteeseen on lisääntynyt. Liiken-neturvallisuus on kuitenkin yleisestiottaen parantunut, koska vammaanjohtaneet liikennetapaturmat ovatvähentyneet.

Kaksi kolmesta onnettomuudestasattui henkilöautoliikenteessä. Näis-tä vamman aiheuttaneita oli kuiten-kin vajaa kymmenesosa. Vamman ai-heuttaneista onnettomuuksista puo-let sattui polkupyöräilijöille, 12 pro-senttia moottoripyörällä tai mope-dilla ajaneille ja 9 prosenttia jalan-kulkijoille. Jalankulkijoille ja moot-toripyöräilijöille (ml. mopedit) sat-tuneista onnettomuuksista enem-män kuin neljä viidestä aiheuttivamman.

Liikennetapaturmia sattuu sel-västi enemmän kesällä ja syksylläkuin muina vuodenaikoina. Liiken-netapaturmat kasautuvat melko voi-makkaasti keski- ja iltapäivään. Vii-konpäivistä keskiviikkoisin ja per-jantaisin sattui haastattelutietojenperusteella enemmän tapaturmiakuin muina viikonpäivinä. Tielii-kennetilaston mukaan henkilövahin-ko-onnettomuuksia sattui enitenperjantaisin (hieman enemmän myöstorstaisin) ja vähiten sunnuntaisin.Muina viikonpäivinä onnettomuuk-sia tapahtui likimain yhtä paljon.

Tietoa lastentapaturmistaLasten tapaturmia ei ole selvitetty aikai-semmissa uhritutkimuksissa. Vuoden1997 uhritutkimuksessa kysyttiin haas-tateltavilta, joilla oli alle 15-vuotiaitalapsia, onko lapsi joutunut viimeksi ku-luneiden 12 kuukauden aikana tapatur-maan tai väkivallan kohteeksi, joka vaatiterveyskeskus- tai lääkärikäynnin. Lie-vemmät tapaturmat karsittiin tutkimuk-sesta, koska arveltiin, ettei niistä saadaluotettavaa tietoa.

Lasten terveyskeskus- tai sairaalahoi-toon johtaneiden tapaturmien määrä olihaastattelututkimuksen mukaan 75 000.Alle 15-vuotiaita lapsia oli vuoden 1997lopussa runsaat 961 000, joten tapatur-mien esiintyvyys lapsilla on 7,7 sataa las-ta kohti. Pojille sattui 60 prosenttia las-ten tapaturmista ja väkivallasta. Enitenlääkärissä käydään 3–6-vuotiaiden poiki-

3/92 Pääkaupunkiseudunja sen lähiympäristön kun-nat saavat yli puolet seuraa-vien 10 vuoden väestönkas-vusta Tilastokeskuksen vä-estöennusteen mukaan.

2/92 Suurtyöttömyys eiratkaise työvoimapulaa.Kolmannes työttömistä voijäädä pysyvästi pois työvoi-masta.

4/92 Pitkäaikaisten rahoi-tusmarkkinoiden korot alku-vuonna Suomessa 13%,Ruotsissa 9,5 ja Saksassa 8%.

5/92 Vientiteollisuus vah-vassa nousussa. Jutussa vali-tellaan kapeaa pohjaa ja al-haista jalostusastetta, muttataulukossa kiinnittää huo-miota ”Sähköteknisten tuot-teiden ja instrumenttien val-mistus”, joka oli kääntynytvuoden 1991 lopun miinus-lukemista reilusti plussallealkuvuodesta 1992.

Eläin joutuu tilastoon tuo-tantovälineenä, raaka-ainee-na, kuluttajana, kauppata-varana, saaliina, lemmikki-nä, veronmaksajana, oppaa-na, maanpuolustajana, ur-heilijana, järjestyksenpitäjä-nä, kokeen kohteena…

7/92 Ansiotaso nousee,palkat eivät

Selitys: pienempipalkkaisetlaitetaan ulos töistä, jäljellejääneiden ansioiden keskita-so nousee, vaikkei kukaansaisi enempää palkkaa.

8/92 Asunto- ja autokaup-pa eivät käy eikä lainaa aiotaottaa, kertoi kuluttajabaro-metri. Kotitalouksien talousoli heikentynyt edellisenvuoden aikana.

10/92 Joka kolmas suo-malaistalous oli joutunuthankkimaan poikkeuskei-noin lisärahoitusta selviä-miseen, kertoi Tilastokes-kuksen lamatutkimus.Menoista tinkimisen jasäästöihin kajoamisen li-säksi kotitaloudet olivathankkineet lisälainaa jalykkäystä entisten laino-jen maksuun, osa myynytomaisuuttakin.

8 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

LASTEN TAPATURMAT ERI IKÄLUOKISSA 1997

1/92 6/92

9/92 Rakennusalajohtaa ansioidenlaskua

Televisio valtaavapaa-aikaa

Lama räjäytti

huoltopommin

jo nyt

9,110,5

7

9,7

6,37,8

4,8

7,8

0-2 v. 3-6 v. 7-11 v. 12-14 v.0

2

4

6

8

10

12Tapaturmat / 100 lasta

Pojat Tytöt

Korkokurimuksenainoa ratkaisu onvientivetoinen kasvu

Investoinnit 1980-luvun

alun tasolla

en tapaturmista. Lasten tapaturmista 27prosenttia sattui kotona, koulussa tai päi-vähoidossa 24 ja pihalla 20 prosenttia.

MiestenkotitapaturmatlisääntyneetKotitapaturmien määrä oli työttömyy-den vaivaamalla 90-luvulla suurempikuin 80-luvulla. Vuonna 199715–74-vuotiaille miehille kotitapatur-mia kertyi 97 000, naisille 108 000.Miesten kotitapaturmat ovat lisääntyneetvuoden 1993 tutkimukseen verrattunarunsaalla viidenneksellä, naisten vähen-tyneet lähes kymmeneksellä.

90-luvulla ei tehty ajankäyttötutki-muksia, joten ei ole tiedossa, miten suo-malaisten ajankäyttö on muuttunut.80-luvulla miesten ja naisten ajankäytössäei tapahtunut suuria muutoksia. Miehetkuitenkin käyttivät kotitöihin vuosikym-menen loppupuolella keskimäärin hiemanenemmän aikaa ja naiset hieman vähem-män kuin vuosikymmenen alussa. Tasoit-tumisen arveltiin johtuneen mm. naistenlisääntyneestä palkkatyöhön osallistumi-sesta, kodinkoneiden ja valmisruokien ke-hittymisestä ja niiden seurauksena tapah-tuneista muutoksista perheiden sisäisessätyönjaossa. Kotitapaturmiin joutuneidensukupuolijakauma on edelleen tasoittunutvuoden 1997 tutkimuksessa.

Vaarallinen ruoanlaitto

Eri ikäisille miehille ja naisille ovattyypillisiä erilaiset kotitapaturmat.Nuorten miesten tyypillisin kotitapa-turma tapahtui ruuanlaiton yh-teydessä. Yli 25-vuotiaiden miestentyypillisin kotitapaturmatilanne liittyikorjaus- ja kunnossapitotöihin ulkona.Iäkkäillä miehillä eniten tapaturmiasattui liikkumisen yhteydessä kotonaja korjaustöissä ulkona.

Nuorten naisten kotitapaturmat sat-tuivat myös usein ruuanlaiton yhteydes-sä. Keski-ikäisten naisten kotitapatur-mat jakautuvat melko tasaisesti ruu-anlaiton, siivouksen, pyykin ja vaate-huollon sekä liikkumisen ja muunajankäytön osalle. Iäkkäille naisille tyy-pillisimpiä olivat liikkumisen yhteydes-sä sattuneet kotitapaturmat.

Kohtalokas lauantaiLauantaisin sattuu kotitapaturmiauseammin kuin muina päivinä.Vapaa-aika tuo kotitapaturmatilantei-ta enemmän kuin arkisin. Sunnuntai-sin kotitapaturmia kuitenkin sattuuharvimmin. Lauantain ja sunnuntainvälinen ero liittynee suomalaisen elä-män viikkorytmiin, jossa erilaisia ko-ti- ja huoltotöitä tehdään lauantaisin.

Kotitapaturmat jakautuvat melkotasaisesti valveillaoloajalle. Palovam-mat keskittyvät kuitenkin alkuillantunteihin, jolloin kotona yleensä laite-taan ruokaa.

Pelkoaenemmän,vammojavähemmänSuomalaiset joutuivat vuonna 1997 ta-paturman tai väkivallan uhriksi har-vemmin kuin kymmenen vuotta aiem-min, kun tarkastellaan fyysisiä vammo-ja aiheuttaneita tapauksia. Väkivallanlajeista on kuitenkin kasvanut uhkailu.

Väkivallan uhkaa koettiin myösyleisesti entistä enemmän. Joko van-heneva väestö kokee yleisen ilmapiirinuhkaavammaksi vaikkei aihetta olisi,tai sitten viisas varautuminen vähentäätodellista väkivallan uhriksi joutumista.

11/92

12/92 Vaikeat ajat osoit-tautuivat vaikeiksi ennustaayli 5000:lle Tietoajan en-nustuskilpaan osallistuneel-le. Vastaajat eivät tammi-kuussa aavistaneet, kuinka

korkealle korkotaso syys-kuussa nousisi (Helibor16,41 %). Myöskään työttö-myyden rajua pahenemistaja teollisuustuotannon elpy-mistä ei nähty.

1/93

2/93 Markan kellutukses-ta huolimatta taloudessa val-litsisi deflaatio ilman valtiontekemiä veron ja hinnanko-rotuksia. Puola puolestaanoli saanut inflaationsa taltu-tettua 44 prosenttiin.

4/93 Konkursseissa uusiSuomen ennätys 1992: 7327.

5/93 Vienti toi valoa:huipputekniikasta oli tullutkolmas tukijalka, viejienmäärä oli kasvanut neljän-neksellä vuodessa.

6/93 Ulkomailla matkailikolmannes suomalaisista eliväestön enemmistön muo-dostivat ne, jotka surivatolevansa harvoja ulkomaillakäymättömiä.

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 9

MIESTEN JA NAISTEN HUOLESTUNEISUUS

1. Väkivallan kohteeksi joutumisesta iltaisin2. Turvallisuudesta kodin lähellä iltaisin3. Kotiin murtautumisesta ja varkaudesta

0 10 20 30 40 50 60

198819931997

miehet

naiset1.

2.

3.

7/93

Kaupunkimaisetkunnat

Taajaan asutut kunnat

Maaseutumaiset kunnat

Tilastollinen kunta-ryhmitys

3/93

8/93

Lama muuttaasuomalaistenravintotottumuksia

Pankkien tappiot

moninkertaistuivat

Ylioppilassuma tukkiikoulutustietSeksivapautunut

Kaupungistumiskehitys on kui-tenkin pitkällä aikavälillä ehkä mer-kittävin niin rikollisuuden tasoa kuinrikollisuuden pelkoa selittävä tekijä.90-luvulla epävarmuuden ilmapiiriäruokki myös lama. Oma osuutensa uh-kan lietsojana on tiedotusvälineillä.

Vuonna 1997 tapahtui 15 vuottatäyttäneille 969 000 fyysisen vam-

man aiheuttanutta tapaturmaa tai vä-kivallantekoa. Miehistä fyysisiä vam-moja sai 19 ja naisista 14 prosenttia.

Vammoihin johtanut väkivalta onhieman vähentynyt kaikkina vertailu-vuosina. Sellaisen väkivallan ja uhkai-lun määrä, josta ei aiheutunut uhrillefyysisiä vammoja on kuitenkin lisään-tynyt aiempaan verrattuna.

Huolestuneisuus väkivallan kohteeksijoutumisesta ja varautuminen väkival-taan ennakolta lisääntyivät vuonna 1997jonkin verran vuodesta 1993. Omaisuus-rikosten kohteeksi joutumisesta sitä vas-toin oltiin vähemmän huolissaan kuinvuonna 1993. Vuoteen 1988 verrattunarikollisuuden pelko ja rikoksiin varautu-minen ovat selvästi lisääntyneet.

10/93 Jos Suomi olisi 500asukkaan kylä, julkisellasektorilla olisi tusinan ver-ran byrokraatteja.

Kolmannes ihmiskunnastaon lapsia. Heistä suurin osaasuu kolmannessa maail-massa.

11/93 Tulevaisuuden uh-kia kartoittava selvitys uu-sittiin. Nyt kansa alkoi olla

päättäjiä optimistisempaamassatyöttömyyden hellit-tämisen suhteen. Pari vuottaaiemmin vaikuttajat pel-käsivät työvoimapulaa jakansa työttömyyttä.

2/94 Ulkomaalaisten mää-rä Suomessa 1976-1993

1/94 Leipäjonot tulivatjäädäkseen ja kauhistelta-viksi. Arvioimme suoma-

laisten nälän yleisyyttä kos-kevia tutkimuksia. Nälkäis-ten osuus kansasta oli niinpieni, ettei otostutkimuk-sella saa määrästä oikein luo-tettavaa kuvaa.

3/94 Vuoden 1993 inflaa-tio jäi ennusteita pilkatenerittäin alhaiseksi. Tilasto-keskuksen inflaatioasian-tuntija Ilkka Lehtinen tar-kasteli syitä, jotka voivat pi-tää inflaation alhaisena jat-kossakin.

4/94 Kalamies liikkuu,mutta ei käy tilastoon. Saa-listilaston luotettavuus onkovan työn takana. Selvi-timme myös toista vaikeastitilastoitavaa, laman aikanakasvanutta ilmiötä: kirppu-toreilla liikkuvia ihmis- jarahamääriä.

5/94 Jo yli kymmenesosaopintojen rahoituksesta van-hemmilta. Opintotuen hei-kentyminen siirsi kustan-nuksia opiskelijoiden van-hemmille.

6/94 Vaikka EU:ssa puhu-taan painokkaasti alue-ero-jen pienentämisestä ja jae-taan rahaa sen toteuttami-seksi, erot eivät ole pienen-tyneet.

10 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

VAMMAN AIHEUTTANEIDEN TAPATURMIEN JA VÄKIVALLAN MÄÄRÄ

VAMMAAN JOHTANEIDEN TAPATURMIEN TAI VÄKIVALLAN UHRIKSI JOUTUNEIDEN OSUUS ERI IKÄRYHMISSÄ

Miehet Naiset

Liikenne Työ Koti Liikunta Muut Väkivalta

1 000 tapaturmaa

19801988

1993

1997

0

50

100

150

200

Liikenne Työ Koti Liikunta Muut Väkivalta0

50

100

150

2001 000 tapaturmaa

1980 1988 1993 1997

1980 1988 1993 1997

05

1015

2025

3035

15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74

%

15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74

1980 1988 1993 1997

05

1015

2025

3035

9/93

1960 1975 1990

12/93

Asumisen tukea saavat

eniten ja vähiten

ansaitsevat

Yksinasuviaenemmän kuinlapsiperheitä

Asuntojen hinnatnousivat ensi kertaa

neljään vuoteen

Teollisuustuotanto lähestyy

huippuvuosien tasoa

Ala jota trendit eivät heilutteleHautausalaa leimaa ennustetta-

vuus enemmän kuin useimpia mui-

ta aloja. Vuosittaisten toimeksianto-

jen määrän voi ennakoida kuollei-

suustilastoista ja toimituksissa suo-

malaiset vaalivat tiukasti perinteitä.

Koulutustarpeet ja tietotekniikka

kolkuttelevat kuitenkin hautaustoi-

mistojenkin ovella.

Vuonna 1998 Suomessa toimiTilastokeskuksen yritys- jatoimipaikkarekisterin mukaan

450 hautaustoimistoa, joiden henkilöstöoli 800 työntekijää ja liikevaihto runsaat400 miljoonaa markkaa. Hautaustoimis-tojen palvelut käsittävät hautauspalve-lua, vainajan pukemista, ruumiin kulje-tusta, pitopalvelua ja perunkirjoitusta.Tuotemyynti sisältää kukkia, koristeita,ruumisarkkuja ja hautakiviä.

Ruumisarkkuja on saatavissa ainoas-taan hautaustoimistoista, jotka myös ko-

koavat arkut laudoista sekä pintakä-sittelevät ja sisustavat ne. Ruumiin-kuljetusta tekevät vain hautaustoi-mistot, joiden omistuksessa olevatruumisautot ovat vapaita autoverosta.Pienillä paikkakunnilla hautaustoi-mistopalvelut ovat usein sivupalvelu-ja, sillä pääasiallinen tulonlähde onkukkakauppa- ja pitopalvelu.

Suurissa kaupungeissa toimiihautaustoimistoja, jotka tekevät itsevain hautauspalveluja. Muut palve-lut, kuten pitopalvelut, ostetaan ali-hankintatyönä. Hautaustoimistojenmäärä ja liikevaihto on noussut hie-man 90-luvulla, mutta työntekijöi-den määrä on vähentynyt. Pääosamaassamme toimivista hautaustoi-mistoista on yrittäjävetoisia per-heyrityksiä jo kolmannessa tai nel-jännessä sukupolvessa.

Hitaasti muuttuva alaAsiakkailla on taipumus valita pal-velut tutulta yritykseltä, joka onhoitanut aikaisemmin suvun hau-

tauksia. Tämä hautausalan luon-teenomainen piirre ei ole luonut ky-syntäpohjaa uusille yrityksille, vaik-ka yritysten markkinoille pääsyyn eiole liittynyt varsinaisia esteitä.90-luvulla hautausalalla yritettiinluoda samalla palvelukonseptilla toi-mivaa valtakunnallista ketjua, muttahanke epäonnistui.

Perinteistä pidetään kiinniHautaustoimituksissa suomalaisetvaalivat tiukasti perinteitä, vaikkavoivatkin olla muussa elämässäänedistyksellisiä. Siunaustilaisuudeteivät ole muuttuneet, ja hautakivetja arkut ovat pysyneet samanlaisinavuosikymmeniä. Polttohautauksenyleistyminen ei ole vähentänyt hau-taustoimistopalvelujen kysyntää, sil-lä vainajat tarvitsevat kuljetuksen jasiunaustilaisuudessa tarvitaan arkku.

Suomen Hautaustoimistojen Lii-ton asiantuntijahaastattelun mukaanhautauksien keskihinta on Suomessanoin 20 000 markkaa, johon varsi-

8/94 Maailma on tänääneilistä parempi. Elämisenehdot on saatu kohenemaanjopa vähiten kehittyneissäAfrikan valtioissa, kertoiYK:n kehitysohjelman ra-portti maailman tilasta.

10/94 Puolet suomalaisis-ta on keskimääräistä tyh-mempiä, julisti Vesa Kuuse-la palstallaan.

12/94 Elinolotutkimuk-sen tietoihin perustunut jut-tu kertoi, että työttömyysvaikuttaa sekä myönteisestiettä kielteisesti ihmistenelämään. Pidemmän päällekielteiset vaikutukset tule-vat hallitseviksi.

1/95 Lähes 1,2 miljoonaasuomalaista oli ollut lyhy-emmän tai pidemmän aikaatyöttömänä viimeisen vii-den vuoden aikana.

2/95 Kodin koneet yleis-tyivät myös lamavuosina –erityisesti mikrouunit,CD-soittimet ja video-nauhurit.

4/95 Myrskyt, tulvat,kuivuudet – saamme entis-tä enemmän uutisia luon-nonkatastrofeista. Ihmis-kunta on vaurioittanutekosysteemiä, mutta eninosa vahingoista johtuu li-

sääntyneestä haavoittu-vuudesta: yhä enemmänköyhää väkeä asuu vaaralli-silla alueilla.

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 1 1

Pekka Lith

7/94

9/94

11/94

kyllä EU:lle

ei EU:lle

Alkoholin kulutuslaskee ja miedontuu

Helsingin herrat

ajavat bussilla

Yritys suurintyönantaja vain

kourallisessa kuntia

Suomi eurooppalaisessa

vertailussa: Keskitason työ-

voimakustannuksin

vaatimattomaan ostovoimaanSyömme 850 kiloavuodessa

Avoerot selvästiyleisempiä kuin avioerot

Suuryritysten

tilinpäätökset:

Väki vähenee ja

pidot paranevat

Huipputekniikan vienti

ylitti tuonnin

3/95

naisen hautaustoimistopalvelun li-säksi sisältyy erilaisia alihankinta-palveluja. Jos vuosittain kuolleidenmäärä (n. 50 000 vainajaa) jaetaanmaamme hautaustoimistojen mää-rällä on keskimääräinen toimeksian-tojen määrä noin 120 kappalettavuodessa.

Hautaustoimistojen Liiton jä-senyrityksillä on maassamme keski-määrin 150 toimeksiantoa vuosit-tain. Jos toimeksiantojen määrä pu-toaa alle sadan, on toiminta alanasiantuntijoiden mukaan kannatta-

matonta. Toiminnan kannattavuu-den laskeminen kaikkien yritystenosalta on kuitenkin vaikeaa, silläuseilla alan yrityksillä on muutakintoimintaa (kukkakauppa jne.).

Koulutus puutteellistaAlalla toimivat perheyrityksen omis-tajat ovat yleensä vailla mitään am-mattikoulutusta. Jos suvussa pysy-neen yrityksen omistajien lapsetkouluttautuvat, he eivät yleensä jat-ka hautausyrityksen pitämistä.Alaan varsinaisesti liittyvä koulutus

on ollut vähäistä. Yrityshaastattelunmukaan alan vähäinenkin koulutus onollut riittämätöntä ja harrastelijamaista.

Koulutusta ovat järjestäneet lähinnäHautaustoimistojen Liitto, seurakunnatja yrityskonsultteina toimivat papit.Hautaustoimistojen Liiton järjestää kou-lutustilaisuuksia yleensä pari kertaa vuo-dessa, mutta koulutustoimintaa rajoitta-vat niukat taloudelliset voimavarat. Kou-lutustilaisuudet ovat koskeneet mm. su-revan omaisen kohtaamista, vainajan kä-sittelyä ja taloushallintoa.

5/95 Onko Savon miehenelämä sietämätöntä, kysyiVesa Kuusela ja arvioi ettäHelsingin Sanomat teki sa-tunnaiserosta asian kirjoit-taessaan näin.

7/95

8/95 Uusimmat tutkimus-tulokset eivät tue väitettä,että työttömyys lisäisi kuol-leisuutta, ainakaan lyhyelläajalla, osoitti Tilastokeskuk-sen väestöaineistoihin pe-rustunut tutkimus.

Suomessa alkoi 50-vuotis-juhlien suma väestöpyrami-din ennustamalla tavalla.

11/95 Puolet EU:n työlli-sistä tekee töitä viikonlop-punakin tai kotona.

12/95 Suomi nousee reu-noilta, kertoi juttu bkt:n ke-hityksestä alueittain. Ahve-nanmaa, Uusimaa, Ete-lä-Karjala, Kymenlaakso jaVaasan rannikkoseutu olivatnousijoita. Pahiten lamastaoli kärsinyt Häme.

2/96 Valtaosa ruotsalaisistaon asettunut asumaan Suo-men leveysas-teita eteläm-mäksi. Ruot-sissa kaupun-gin ja maaseu-dun raja onselvempi kuinSuomessa.

12 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

HAUTAUSTOIMISTOALAN YRITYKSET,HENKILÖSTÖ JA LIIKEVAIHTO 1990-98

HAUTAUSTOIMISTOJEN TUOTTAVUUDEN KEHITYS(LIIKEVAIHTO/HENKILÖSTÖ) 1990-98, 1000 MK

Yritykset,lkm

Henkilöstö,lkm

Liikevaihto,milj. mk

1990 332 820 330

1991 339 840 340

1992 410 960 400

1993 391 820 370

1994 390 790 350

1995 391 900 380

1996 411 920 380

1997 411 750 390

1998 450 830 410

Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

KUOLLEIDEN MÄÄRÄ SUOMESSA1990-98

1990 50 060

1991 49 290

1992 49 840

1993 50 990

1994 48 000

1995 49 280

1996 49 170

1997 49 110

1998 49 260

1999 49 200

Väestötilastot, Tilastokeskus.

6/95

1/969/95

Vanhempiensa kotona asuvien20–24-vuotiaiden osuus, %

Tehdasteollisuuden työntuottavuuden kasvuSuomessa ja USA:ssa1960-93

10/95

Koulutuserotkasvaneet pää-kaupunkiseudullaLama lisännyt

piilotaloutta majoitus-

ja ravitsemisalallaNaiset elävät joyli 80-vuotiaiksi

Itä-Euroopanarvoituksellisettyöttömyysluvut:Venäjällä työttömiävain pari prosenttia?

Vuosi 1995:Nousuhuumastahiipumiseen

Teollisuuden

kasvu laantui

Muiden voimalathuolettavat

EU:n ydin

vetää muuttajia

1990 91 92 93 94 95 96 97 98

0

100

200

300

400

500

600

Monille yrittäjille valtakunnallisiinkoulutustilaisuuksiin osallistuminenon ollut taloudellisesti hankalaa. Syynäon, että matkat ja asuminen maksavatja ammattitaitoisten tilapäistyönteki-jöiden palkkaaminen on lähes mahdo-tonta. Alalle on suunniteltu ammatti-tutkintoa, mutta sen on todettu olevanliian kallis toteutettavaksi. Yrityksetkuitenkin kaipaavat sopivia palvelu-kursseja.

Yhteistyö seurakuntienkanssa jähmeääTehtyjen asiantuntijahaastattelujen mu-kaan yhteistyö seurakuntien kanssa voiolla hankalaa. Syynä on, että seurakunnatovat toiminnassaan jähmeitä ja ne laahaa-vat jäljessä kehityksestä. Yrittäjien mu-kaan hyvien parannusehdotusten läpi-vieminen kestää seurakunnissa useitavuosikausia. Tämä on koskenut esimer-kiksi tietotekniikan hyväksikäyttöä.

Tietotekniikanhyväksikäyttö kasvussa

Asiantuntijahaastattelujen mukaan hau-tauspalveluissa on yhä kehittämistä.Alalla pienikin asia voi olla hyvin koh-distettuna tärkeää, sillä toiminnan olen-naisena osana on esteettisyys ja asiakkaanjoustava palvelu kaikissa tilanteissa.

Lähiajan kehittämiskohde on tieto-tekniikan hyödyntäminen, sillä tieto-koneiden avulla voidaan kuvata mm.vaihtoehtoja kirkoista ja niiden koris-telusta.

Lähteet:Lith, Pekka ja Maliranta, Erika: Kon-sulttitsto P. Rytkönen Oy:n tutkimuksia jaraportteja 8/1999, Helsinki 1999.

Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry.

3/96 Kunnianhimoisetesikoiset, neuvottelevat kes-kimmäiset, työtä vieroksu-vat kuopukset – eri asemiinsisarusparvessa syntyneidenelämäntyyleissä ja -valin-noissa on tilastollisesti mer-kitseviä eroja.

5/96 Tietojen luovutta-minen viranomaisille aihe-uttaa yrityksille yli 15 mil-jardin markan kustannuksetvuodessa.

6/96 Lapin, Kainuun jaPohjois-Karjalan maakun-nissa joka neljäs taloudenkiertoon tuleva markka syn-tyy julkisesta toiminnasta.

EU:n politiikka perustuu ti-lastoihin oli sitten kysymysEMU-kriteereiden täyttä-misestä, jäsenmaksujenmääräytymisestä tai tukiais-rahojen jakamisesta.

8/96 Suomi on itsepalve-luyhteiskunta: Henkilöpal-velujen kansantaloudellinenmerkitys on länsimaidenpienimpiä.

9/96 Verokarhun kah-maisu vaihtelee alueittain:veropolitiikka on myösaluepolitiikkaa, vaikka niinei ole totuttukaan ajattele-maan.

11/96 Tuuriako? Kunsuomalaisen matkustus-budjetti pieneni sataseksi,satasella saattoi tehdä ulko-maanmatkan Tallinnaan.

12/96 Ulkomaalaistenmäärä kasvoi kymmeneksel-lä vuonna 1995. Ulkomaa-laisesta työvoimasta oli puo-let työttömänä, kotimaisestaviidennes.

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 1 3

Valoisat näkymät

Lähitulevaisuudessa kannattaakenties harkita hautausalan yri-

tyksen perustamista. Väestöennustelupaa vääjäämätöntä kasvua alalle.

Kuolleiden määrä pysytteli häm-mästyttävän tarkasti 49 000:n paik-keilla vuosittain 90-luvulla. MuttaTilastokeskuksen väestöennusteen mu-kaan määrä alkaa nyt jatkuvasti kasvaa.Ensi vuonna ylitetään jo 51 000 kuol-leen raja. Vuonna 2010 kuolee ennus-teen mukaan 53 691 suomalaista. Jakun suuret ikäluokat tulevat hau-tausikään, määrät nousevat entisestään.

– Kuolleiden tuleva määrä riippuutäysin ikärakenteesta, toteaa MauriNieminen Tilastokeskuksen väestöti-lastosta. – Kun vanhoja ihmisiä onmäärällisesti enemmän, niin myöskuolleita on enemmän. Yksinkertaistamatematiikkaa.

Elinajan jatkuva pidentyminen onainoa tekijä (maastamuuton lisäksi),

joka voi viivästyttää hautauspalvelu-jen kysynnän kasvua, joka kuitenkinennemmin tai myöhemmin toteutuu.Tilastokeskuksen väestöennusteessaon oletettu, että elinajanodote nousisimiehillä nykyisestä 73,3 vuodesta78,7 vuoteen ja naisilla 80,3 vuodesta84,0 vuoteen.

7/96

10/964/96

Tekniikan opiskelijat

miehistyvät ja

opettajat naisistuvat

Suomenveroaste OECD:n

kolmanneksikorkein

Vaihtuneet

ja laihtuneet

yritykset

Maakunnista suurinnettomaksaja valtionkassaan: Päijät-Hämemaksaa vaan ei saa

2000 2010 2020 20300

10

20

30

40

50

60

70Tuhansia

Kuolleet vuoden 1998kunnittaisen ennusteenmukaan 2000-2030

Asutun Suomen väestötiheys ylittää50 asukasta neliökilometrillä

Suomen asuttu alue on pienentynyt vauhdilla viimeisten vuosikymmenien aika-na. Kasvanut väestö on pakkautunut entistä tiiviimmälle – niin että asuttujenalueiden väestötiheys on jo 50 asukasta/neliökilometri. Kuitenkin vuonna 1970tiuhimmissa väestökeskittymissä asuttiin selvästi ahtaammin kuin nyt. Eikä90-luku ole kaikesta muuttoliikepuheesta huolimatta ollut varsinaista maaseu-dun autioitumisen aikaa, ainakaan ennen vuotta 1998.

Kunnat luokitellaan eri yh-teyksissä väestön kehityksen

suhteen joko tappio- tai voittokun-tiin. Väestön voimakasta keskitty-mistä kuvaa viimeisin tilasto, jonkamukaan vuoden 1999 yhteensä 452kunnasta vajaassa 70 prosentissaväestömäärä väheni. Kasvavia kuntiaoli hieman yli 30 prosenttia.

Seutukunnista 65:ssä väkimääräväheni, kasvavia oli 19. Käytännössätodellinen väestönkasvu keskittyy vainmuutamille korkeakoulupaikkakun-nille ja niitä ympäröiville alueille.

Tässä artikkelissa tarkastellaanasutuksen muutoksia paikkatiedon elineliökilometrin kokoisten karttaruu-tujen avulla. Artikkeli on osa Oulunyliopiston maantieteen laitoksen ’Suo-men aluerakenteen dynamiikka’ -tut-kimusprojektia.

Asuttu alue supistuu jatkuvasti

Vuodesta 1970 lähtien suomalaisetovat asuneet keskimäärin yhä lähempä-nä toisiaan (taulukko 1), sillä asutunalueen väestöntiheys on noussut tasaistatahtia. Vuonna 1970 tiheys oli 41 asu-

kasta neliökilometrillä ja vuonna 1998 jo49 asukasta. Varsin hyvin voidaan olettaa,että tiheys tätä kirjoitettaessa on ylittänyt’merkkipaalun’, 50 asukasta neliökilomet-rillä.

Suhteutettaessa perinteiseen tapaanväestömäärän kasvu koko maan pinta-alaan,kuten kouluissakin opetetaan, keskittymistäei juuri huomaisi. Keskimääräinen asukasti-heys tilastojen mukaan vuonna 1970 olinoin 15,1 as./km2 ja 16,9 as./km2 vuonna1998. Todellinen keskittymiskehitys onvoimakkaampaa kuin koko Suomea koske-vista luvuista voisi päätellä.

Väestöntiheyden kasvua noin viiden-neksellä ei voida pitää yhtä merkittävänäkuin asutun alueen määrän muutok-sia.Tarkasteltavista vuosikymmenistäasutun alueen kehitys oli tasaisin1990-luvulla. Asuttu alue supistui kah-deksan vuoden aikana vain 369 neliöki-

14 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

1/97 Määräaikaiset, tila-päiset ja kausiluonteiset työ-suhteet yleistyvät edelleen.

Kauan povailtu etätyön läpi-murto antaa yhä odottaa it-seään

3/97 Suomen talous kes-kittyy: 100 suurinta konser-nia = puolet koko liikevaih-dosta; 15 suurinta = puoletsadan suurimman konserninliikevaihdosta.

4/97 Tilastot vaaliaseinaBritanniassa: toisin kuinSuomessa, Britanniassa työ-voimahallinnon rekisterissänäkyy vähemmän työttömiäkuin työvoimatiedustelussa.

6/97 Suomi työ-turvallisuuden kes-kikastia: Viitisenprosenttia EU-mai-den työntekijöistäjoutui vuoden mit-taan työtapaturmanuhriksi.

7/97 Naisten eteneminenyritysjohdossa näyttää uu-simpien tilastojen mukaanpysähtyneen. Naiset ovatjohtajina naisvaltaisillaaloilla.

9/97 Joka kuudes nainen jajoka kymmenes mies ei juo.Suomalaisten juomatapamuistuttaa edelleen enem-män venäläistä kuin ns. eu-rooppalaista kulttuuria.

10/97 Tasa-arvoisessa Poh-jolassa eletään leveämminkuin Etelä-Euroopassa. Ete-lässä perhe tukee kuitenkinjäseniään paremmin kuin

Pohjolassa, jossa varhain it-senäistyvät nuoret sekä yk-sin asuvat vanhukset joutu-vat ahtaalle.

Jarmo Rusanen, Toivo Muilu, Alfred Colpaert & Arvo Naukkarinen

TAULUKKO 1. VÄESTÖNTIHEYDEN JA ASUTTUJEN RUUTUJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1970-981970 1980 1985 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Asukkaita neliökilometrilläasutuilla alueilla

41.3 44.1 46.4 47.5 47.8 48.2 48.4 48.7 48.9 49.0 49.1 49.3 49.4

Ruutujen lkm 110477 104540 104875 103286 103242 103089 103020 103043 103036 103037 103045 103032 102873

8/97

5/97

2/97

YksilöllisetvalinnatkorostuneetihmissuhteissaJoka kolmasajattelee muitakin

Pankkientuloksetelpymässä

Asunnot

kävivät kaupaksi

1900 1950 1996

Hukkuneet v.1900-1996

Miehet

Naiset

lometrillä. Vuodesta 1991 alkaen netto-kehitys oli varsin tasainen eikä asutusjuurikaan vähentynyt, päinvastoin kuinjoskus on julkisuudessa esitetty.

Hälytyssignaalina mahdollisesta uudel-leen alkaneesta asutuksen voimakkaasta vä-henemisestä voidaan pitää vuoden 1998 lu-kua, jonka mukaan asuttu alue vähentyi158 neliökilometrillä eli enemmän kuinesimerkiksi 1980-luvulla keskimäärin.Onko luku tulkittavissa merkiksi suurem-masta muutoksesta asutusrakenteessa, jäänähtäväksi tulevina vuosina.

Voimakkain muutos asutun alueenmäärässä tapahtui paikkatietoaineistojenperusteella 1970-luvulla, jolloin asuttualue vähentyi lähes 6000 neliökilometril-lä. Määrä oli noin 5,4 prosenttia kokoasutun alueen pinta-alasta. Osa muutok-sen suuruudesta johtunee siitä, että vuo-den 1970 tiedoissa on todettu olleen eni-ten koordinaattivirheitä.

Verrattuna 1970-lukuun kehitys1980-luvulla oli selvästi rauhallisempaaasutun alueen supistuessa nettomääräi-sesti noin 1300 neliökilometrin alueella.

Autioitumista, mutta myös uusasutusta

Paikkatietoaineistolla voidaan tutkiamuun muassa asutuksen häviämistä jasen vastakohtaa uusasutusta (taulukko 2).Suurimmassa osassa asuttua aluetta, vuo-sittain noin 50-56 prosentissa ruuduista,väestömäärä pysyi 1990-luvulla ennal-laan. Nämä ruudut sijaitsivat pääasiassaharvaan asutulla maaseudulla.

Yhtä selvästi väestömäärältään vä-hentyneiden ruutujen lukumäärä olikasvaneita suurempi joka vuosi. Suu-rimmillaan ero oli viimeisenä tarkas-teluvuonna eli 1998. Autioituneidenruutujen lukumäärä oli vuosia1994-95 ja 1995-96 lukuun ottamat-ta uusasuttuja ruutuja suurempi, mi-kä käytännössä merkitsi asutuksenvähenemistä.

Keskimäärin väestöntiheys vaihteliautioituneissa ruuduissa välillä 1,8-2,7ja uusasutuissa välillä 2,2 – 2,9 asu-kasta neliökilometrillä. Koko asutus-rakenteen näkökulmasta ääripäidenmerkitys ei ole suuri. Sen sijaan pai-kallisella tasolla jossakin kylässä auti-oitumisella tai uusasutuksella saattaaolla ratkaiseva merkitys alueen säily-misen ja tulevaisuuden kannalta.

Autioituminen on tapahtunutpääasiassa oheisessa vuoden 1998 kar-tassa (s.16) vaaleimman siniseksimerkityillä alueilla, joissa asutus ny-kyisin on ohuinta.

Harvenemista tapahtunee myösväestöntiheysluokassa 6-20 asukastaneliökilometrillä. Alustavien tulostenperusteella näyttää yllättäen siltä, ettämyös uusasutus sijoittuisi näiden väes-tökatoalueiden tuntumaan. Kartanmuut alueet edustavat tiheästi asuttuamaaseutua ja taajamoituneita alueita,jotka pientä osaa lukuun ottamatta tule-vat säilymään asuttuina hyvin pitkään.

Väestö keskittynyt,asumisväljyys kasvanut

Asuttu alue on vähentynyt vuodesta1970 lähtien lähes joka vuosi. Asu-tuista alueista osa on hävinnyt koko-naan, mutta uuttakin asuttua aluettaon syntynyt. Muutos näkyy myösväestöntiheyksissä, joita tarkastel-laan väestödesiilien avulla pitkänajan poikkileikkauksina. Jokainendesiili sisältää kunakin vuonna noin10 prosenttia väestöstä. Taulukossaon esitetty vain vuoden 1998 desiili-rajat.

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 1 5

12/97 Terveydenhuollonkustannukset ovat suurim-mat niissä maissa, joissa yk-sityisen sektorin tuotanto-osuus terveydenhuollosta onkeskimääräistä korkeampi.

1/98 Venäjän verokarhunhuolet: Tätä nykyä arvioltapuolet verovelvollisista te-kee vapaaehtoisesti veroil-moituksen.

2/98 Valtion valuuttavel-ka kääntyi laskuun, koko-naisvelankin kasvuvauhtitasaantui.

4/98 Joka neljäs opiskelijakävi työssä: Eniten työssäkävivät yliopisto-opiskeli-jat. Heistä työssäkäyviä oli42 prosenttia.

Suomi kilpailukyvyltäänmaailman valtioista jo nel-jäs: Vuosikymmenen puoli-välissä Suomi oli niukasti 20kilpailukykyisimmän valti-on joukossa.

8/98 Väestöennuste: Hel-singin seutukunta kasvaaTurun verran vuoteen 2030mennessä. Vuoden 2010 jäl-keen työikäisten määrä alkaavähetä nopeasti suurten ikä-luokkien eläköityessä.

TAULUKKO 2. ASUTUKSEN MUUTOKSET RUUDUISSA 1990-LUVULLA

Väestömääränmuutos ruuduissa:

1990-1991

1991-1992

1992-1993

1993-1994

1994-1995

1995-1996

1996-1997

1997-1998

Autioitunut 2176 1309 1097 1077 1006 1132 1050 1180

Vähentynyt 26737 24731 24125 25689 25946 25739 25441 26106

Ennallaan 53214 57278 58092 57566 57425 57020 58004 57115

Kasvanut 21117 19772 19708 18711 18659 19146 18550 18631

Uusasutus 2022 1241 1118 1070 1007 1140 1037 1022(Aineisto: Tilastokeskus)

11/97 7/98Muuttoaalto tuo kasvuayhä harvemmille alueille

Työuupumusyleistynytsaneeratuillatyöpaikoilla

Afrikassa pian enemmän

kristittyjä kuin Euroopassa

Venäjän alueidenkehitys eriytyy

Väestön ikääntyminenlisää veropaineita

Kotitalouksien

luottokanta kasvoi

2 miljardia

Suomen teollisuuskasvun kärjessä

Tasainen vauhti kestävyys-juoksussa – ihannetaktiik-ka vai tilastollinen harha?

5/98

KUOLONONNETTOMUUDET/100 miljoonaa lentokilometriä

1967 1980 1995

3/98

6/98

Tulokset osoittavat, että korkeim-millaan väestöntiheydet (desiilit 1-2)olivat tarkasteluajanjaksolla vuonna1970 (taulukko 3). Tiheimmin asu-tun desiilin väestöntiheys oli silloin

keskimäärin 9700 asukasta neliökilo-metrillä vuoden 1998 tiheyden olles-sa noin 6200. Vastaavien ajankohtienmaksimiluku Helsingissä oli vuonna1970 peräti 29234 asukasta neliöki-

lometrillä vuoden 1998 luvun oltua sii-hen verrattuna yli kolmanneksen pie-nempi, 19172 asukasta neliökilometrillä.

Väestöntiheyden alenemiseen, jonkaseurauksen asumisväljyys kasvaa, ovat

Helsinki on Suomen pää si-näkin mielessä, että pääkau-punkiseutu hallitsee maantajuntateollisuutta.

11/98 Suurkaupunkienkasvutrendit ovat käänty-neet. Pohjolan metropolitovat pitkästä aikaa kasvussa,

kun taas Etelä- ja Itä-Euroo-pan miljoonakaupungeissaväki vähenee.

12/98 Suomessa enitenpaiskivat töitä ne, joilla olisikotonakin tekemistä eli lap-siperheiden vanhemmat.

1/99 Työpaineet ovat li-sääntyneet viimeisten 20vuoden aikana. Aiemminkiire haittasi teollisuudessa,nyt ongelmasta valitetaanterveydenhuollossa.

2/99 Asuntojen hinnatovat nousseet vuoden 1995syksystä pääkaupunkiseu-dulla lähes 60 prosenttia jamuualla maassa vajaat 40prosenttia. Markkinatalouson hiipinyt asuntomark-kinoille vuokrasääntelynpurkamisen myötä.

3/99 Työllisyyden tilin-päätös 90-luvulta: puolimiljoonaa työpaikkaa menialkupuoliskolla, jälkipuolis-kolla syntyi lähes neljännes-miljoona uutta.

4/99 Yritykset tekivät90-luvulla vähemmälläväellä enemmän liikevaihtoa.Tutkimustieto ei tue myyttiäpk-yrityksistä kasvun moot-

torina – pienet yritykset eivätnettomääräisesti luo enempäätyöpaikkoja kuin suuretkaan.

6/99 Yritykset ovat otta-neet vauhdilla käyttöön in-ternetin ja sähköpostin. Yri-tykset ovat ryhtymässä myöstarjoamaan palvelujaan ver-kossa. Toistaiseksi kyllä ver-kon suurinta sisältöbisnestäon ns. aikuisviihde.

16 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

1-5

6-20

21-100

101-1000

1001-8221

ASUKKAITA NELIÖKILOMETRILLÄ VUOSINA 1970 JA 1998

Väestöntiheys Suomessa vuosina 1970

ja 1998 paikkatietoaineiston perusteella.

Kartat on tehty ns. kriging-interpolointi-

menetelmällä, jolla muodostetaan yhtenäisiä

saman tiheysluokan sisältäviä vyöhykkeitä.

Menetelmän luonteesta johtuen myös

asumattomat alueet saavat väripinnan

lähimpänä sijaitsevien asuttujen

ruutujen tiheyden mukaan.

1970 1998

9/98

10/98Lisää työpaikkoja,

lisää työttömiä esiin

Ikääntyvät työttömätselittävät työttömyys-

lukujen eroa

Työvoimapula

siivousalan

pullonkaulana

LuovutetussaKarjalassa runsaat

390 000 asukasta

5/99 Koulutus vähentäänaisten, lisäämiesten lapsilukua

Konkurssit lamaaedeltäneelle tasolle

Tiedonkeruu käyjo verkon kautta

Jätteetkin

haastavat

Venäjän

vaikuttaneet muun muassa perhekoonpienentyminen, lapsiperheiden vähen-tyminen, yksinhuoltajuuden kasvu se-kä kaupunkimaisten kuntien vähäisem-pi lapsimäärä muihin kuntatyyppeihinverrattuna.

On kuitenkin huomattava, että kah-den tiheimmin asutun desiilin väestön-tiheys alkoi kasvaa 1990-luvulla. Osakehityksestä lienee selitettävissä kestä-vän kehityksen mukaisilla taajamoitu-neiden alueiden asutuksen tiivistämis-toimenpiteillä. Harvimman asutuksenalue kasvanut reilusti.

Keskittymiskehityksestä kertooosaltaan se, että entistä pienemmästäasutusta alueesta on entistä suurempiosa harvinta asutusta (desiili 10). Vuon-na 1970 sen osuus oli 62 prosenttia javuonna 1998 jo 78,5 prosenttia.

Ohuen asutuksen lisääntyminenjohtuu siitä, että perusmaaseuduksiluokiteltavien alueiden väestömääräohentuu jatkuvasti siirtyen desiilitar-kastelussa harvimman asutuksen luok-kaan. Jos Suomi pyritään kauttaaltaanpitämään asuttuna, kehittämistoimen-piteet tulisi kohdistua enenevässä mää-rin tähän asutusrakenteen osaan.

Väestön keskittymiskehityksessä1990-luvulla oli kaksi vaihetta.Pahimpaan lamavuoteen 1993 saakkatiheimmin asuttujen alueiden (desiilit1-4) väestöntiheys hieman laski. Senjälkeen väestöntiheys kohosi kaikissadesiileissä lukuun ottamatta harvim-paan asuttua aluetta, jossa tiheys pysyiennallaan.

Tulokset osoittavat väestön keskit-tyneen lähes koko aluerakenteessa, eri-

tyisesti tiheimmin asutuilla alueilla.Toisaalta näiden alueiden väestönti-heys on vielä kaukana 1970-luvun lu-vuista. Asutusrakenteen toinen ääri-pää, harvin asutus kasvaa sekä abso-luuttisesti että suhteellisesti, mikä onseurausta perusmaaseudun asutuksenohentumisesta.

Onko vuoden 1998 asutun alueenvoimakas nettovähennys merkki jos-takin suuremman murroksen alustavai sattumasta, jää nähtäväksi. Asu-tuksen ohentuessa riittävästi, rakennealkaa rapautua ja osa siitä häviää lo-pullisesti, kuten kävi 1970-luvulla.Polarisoituva asutusrakenteen kehitysnäyttää Suomessa jatkuvan.

Kirjoittajat toimivat Oulun yli-opiston maantieteen laitoksella.

8/99

Laittomien tavaroiden japalvelujen tuotannon arvovoi nousta Suomessa mil-jardiin markkaan, eli noin0,2 prosenttiin bruttokan-santuotteesta.

7/99 Suomi OECD-mais-ta seitsemänneksi kallein90-luvun lopussa.

9/99 Lihan ilot: Suomes-sa lihan kulutus on hiukanalle teollisuusmaiden keski-tason, joka on 72 kiloa.Liiat kilot: Maailmassa onarviolta 600 miljoonaa yli-painoista ihmistä, ja määräkasvaa koko ajan.

10/99 Suomi ei ole kor-keiden työvoimakustan-nusten maa. Monilla Suo-men korkean kustannus-tason aloilla kustannuksetolivat eurooppalaisittainmatalat ja päinvastoin.

12/99 Väki vähenee seu-raavien 50 vuoden aikanaEuroopassa 28 maassa,Aasiassa yhdessä maassa jaAmerikassa yhdessä maassa.

1/00 Lähes puolet 90-luvunmuuttoaallosta selittyy koti-kuntalain muutoksella.Tilastoihin tuli erityisestiopiskelijoiden muuttoliike,joka ei aiemmissa muuttolu-vuissa näkynyt.

2/00

3/00 Sanomalehteä ei enäätule neljännekseen talouk-sista. Suomeen tuli vuosina1996-99 kolmessa vuodessa350 000 uutta tietokoneta-loutta.

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 1 7

TAULUKKO 3. RUUTUJEN LUKUMÄÄRÄ (A) JA VÄESTÖNTIHEYS (B) DESIILEITTÄIN VUOSINA 1970, 1980, 1990 JA 1998

A.Desiili 1970

N1980

N1990

N1998

NAs.km2

1998

1 tihein 47 66 84 82 4171-191722 asutus 116 133 159 158 2633-41703 207 200 234 234 1795-26324 384 297 336 334 1257-17945 787 471 481 476 881-12566 1856 825 751 721 536-8807 4992 1928 1420 1299 267-535

8 11290 6816 4635 3813 70-266

9 harvin 22331 19590 16579 14980 20-3610 asutus 68462 74209 78561 80770 1-19

B.Desiili

Asukkaita neliökilometrillä1970 1980 1990 1998

1 tihein 9703 6980 5876 62022 asutus 3932 3464 3104 32193 2203 2303 2109 21734 1188 1551 1469 15235 579 978 1026 10686 246 558 657 7057 91 239 348 3928 40 68 106 1339 harvin 20 24 30 34

10 asutus 7 6 6 6

11/99

4/00

Työ taajamassa,

yö maaseudulla

Työpaikkakehityseriytyi lamanjälkeen

Maalta jo lähespuolet käytöissä taajamassa

Tuloerot kasvavat

kaupungeissa

Lama vauhdittitalouskasvunrakennemuutostaNaisten

työllistyminen

lisännyt lasten

kotihoitoaSavikiekoistadigitaaliaikaan

Ulkomainen omistusyrityksissä kasvaanopeasti

Maatalous keskittynytrajusti EU:ssa

18 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

Kunta-alalla kuukausipalkkaisten keskiansio 11 400 markkaa

Kunta-alan kokoaikais-ten kokonaiskeskian-sio oli viime loka-

kuussa 11 400 markkaa. Miehil-lä se oli 13 900 ja naisilla 10 700markkaa. Säännöllisen työajankeskiansio oli 11 000 markkaa,miehillä 13 000 ja naisilla10 400 markkaa.

Kokonaiskeskiansio nousi lo-kakuusta 1998 viime lokakuu-hun keskimäärin 2,1 prosenttia.Ylitöiden osuus pysyi samanakuin edellisvuonna, sillä sään-nöllisen työajan keskiansio nou-si myös 2,1 prosenttia.

Palkkatilastojen mukaan kun-ta-alan palveluksessa oli noin

420 000 kuukausipalkkaista.Heidän määränsä pysyi vuo-den 1998 lokakuusta viimevuoden lokakuuhun lähes en-nallaan, kasvua 0,5 prosent-tia. Kokoaikaisten määrä py-syi myös lähes ennallaan,mutta osa-aikaisten lukumää-rä kasvoi reilut 2 prosenttia.Virkasuhteisten lukumääräon aikaisempien vuosien ta-paan edelleen vähentynyt, sa-malla kun työsuhteisten mää-rä on kasvussa.

Lähde: Kuntasektorinkuukausipalkat 1999.Tilastokeskus

Kotimaan katsaus

TILASTOUUTISIA11.4. Maakunnittainen kuluttaja-barometri: Kohentunut taloussuuntaa kuluttajien katseetpörssiinSeitsemän kymmenestä kotita-loudesta uskoi pystyvänsä sääs-tämään tänä vuonna, ja arvopa-perit kiinnostivat pörssikurssiennousun takia entistä useampia.(s. 22)

12.4. Rakennuskustannuksetnousivat lähes kolme prosenttiaRakennuskustannukset kohosi-vat vuoden 1999 maaliskuustaviime maaliskuuhun 2,7 prosent-tia. (s. 21)

14.4. Teollisuustuotanto kasvoihelmikuussa 6,2 prosenttia(s. 20)

14.4. Inflaatio kiihtyi edelleenmaaliskuussaKuluttajahintojen vuosimuutoseli inflaatio oli maaliskuussa 3,1prosenttia. (s. 25)

18.4. Tuontihintojen nousuedelleen yli 14 prosenttiavuodessaNousu aiheutui pääosin raaka-öljyn maailmanmarkkinahintojennoususta. (s. 24–26)

20.4. Tammi-helmikuunyöpymiset lisääntyivät7 prosenttiaTammi-helmikuussa majoitus-liikkeissä yövyttiin kaikkiaan1,9 miljoonaa kertaa.(s. 27)

26.4. Maaliskuun tieliikenteessäkuoli 15 ihmistäTieliikenteessä sattui maalis-kuussa 395 henkilövahinkoonjohtanutta onnettomuutta. (s. 27)

26.4. Työllisiä 24 000 enemmänkuin vuotta aiemmin, työllisyys-aste 64,4 prosenttia, työttömyys-aste 11,2 prosenttia, työttömänä282 000 henkeä (s. 24)

27.4. Rakennuslupien kuutio-määrä väheni helmikuussaRakennuslupia myönnettiinhelmi-kuussa kaikkiaan 2,3miljoonan kuutiometrin verran,mikä oli 14 prosenttiavähemmän kuin vuosi sitten.(s. 20–21)

28.4. Teollisuustuotanto kasvoiviime vuoden maaliskuusta 9,1prosenttia (s. 20)

28.4. Tuotannon kasvu edelleenripeää helmikuussa (s. 19)

2.5. Kuluttajien luottamus talou-teen edelleen vahvaKuluttajien luottamusindikaattorioli huhtikuussa 13,5 eli korkeampikuin vuosi sitten. (s. 23)

2.5. Vanhojen kerrostaloasunto-jen hinnat nousivat vuodenalussa 1,9 prosenttiaVanhojen kerrostaloasuntojenhinnat kohosivat vuoden 1999 loka-joulukuusta tämän vuoden tammi-maaliskuuhun koko maassa kes-kimäärin 1,9 prosenttia. (s. 21)

KUNTA-ALAN KUUKAUSIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄN JA KOKONAIS-KESKIANSIOIDEN MUUTOKSET 1998–99

Lukumäärä Kokonaisansio,mk/kk

1998 1999 muutos, %1998–99

1998 1999 muutos, %1998– 99

Kokoaikaiset 336 811 334 994 -0,5 11 144 11 381 2,1

Osa-aikaiset 47 643 48 749 2,3 6 143 6 196 0,9

Muut 33 790 36 650 8,5 .. .. ..

Virkasuhteiset 245 633 240 989 -1,9 12 160 12 464 2,5

Työsuhteiset 172 611 179 404 3,9 9 352 9 596 2,6

Vakinaiset 308 124 310 084 0,6 11 329 11 591 2,3

Määräaikaiset 91 961 94 697 3,0 10 570 10 702 1,2

Työllistetyt 16 606 14 228 -14,3 7 570 7 698 1,7

Oppisopimus, oppilaat ym. 1 553 1 384 -10,9 .. .. ..

Yhteensä 418 244 420 393 0,5

2/99–2/00: Autokaupan myynti kasvoi 11,6 %Autokaupan kauppapäiväkor-jattu myyntimäärä oli helmi-kuussa 11,6 prosenttia suu-rempi kuin viime vuoden hel-mikuussa. Vähittäiskaupanmyynnin määrä oli 6,5 ja tuk-

kukaupan 1,8 prosenttia vii-mevuotista suurempi.

Tukkukaupassa yleistukku-kaupan myyntimäärä oli hel-mikuussa 5,4 prosenttia suu-rempi kuin helmikuussa 1999.

Yleistukkukauppa on tavara-valikoimaltaan laajaa tukku-kauppaa. Valikoimaan kuulu-vat muun muassa elintarvik-keet, rautakauppatavarat jatekstiilit. Vähittäiskaupassa

tavaratalokauppa kasvoi 6,8prosenttia ja päivittäistavara-kauppa 3,6 prosenttia.

Lähde: Tukku- ja vähittäis-kauppa 2000, tammikuu.Tilastokeskus

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 19

BRUTTOKANSANTUOTE1995 1996 1997 1998 1999 1999

I II III VIVolyymin muutos edellisvuodesta, %

3,8 4,0 6,3 5,0 3,5 3,9 3,8 3,0 3,5Suurin osa kotimaan katsauksen tiedoista Tilastokeskuksen aikasarjatietokanta ASTIKAsta. Lähteenä Tilastokeskus, jollei toisin mainita.

VALTIONVELKA31.1.2000 29.2.2000 31.3.2000

milj.mk

Markka- ja euromääräinen 287201 310254 308420Muiden emuvaluuttojen määräinen 0 60258 60258Kotimaanvaluuttamääräinen 274515 357826 355992Ulkomaanvaluuttamääräinen velka 135892 63515 65868Valtionvelka yhteensä 410407 421341 421860Valtiokonttori on vuoden 2000 alusta lukien muuttanut tilastoissaan ulkomaisenvelan käsitteen sisältöä.Ulkomaanvaluuttamääräinen velka sisältää nyt vain euroalueen ulkopuolisissavaluutoissa olevan velan.Vuonna 1999 kotimaisena velkana tilastoitiin markka- ja euromääräinen velka,kun muiden Emu-valuuttojen määräinen velka sisältyi ulkomaiseen velkaan.Nyt muiden Emu-valuuttojen määräinen velka muodostaa oman ryhmänsä koti-maanvaluuttamääräisen velan osana.

KOKONAISTUOTANNON KUUKAUSIKUVAAJA1999 2000Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi

Kokonais-tuotanto 4,0 2,2 3,5 7,1 4,6 5,3

VALTION TULOT JA MENOT1999Joulu-kuu

1999Tammi-joulu

MuutosTammi-joulu99/98

milj. mk %Valtiontalouden kassatulotVerot ja veronluonteiset tulot 15091 158295 6,7Muut tulot 3313 53783 19,1Tulot ilman rahoitustaloustoimia 18404 212079 9,6Tulot ilman lainanottoa 22667 224680 10,0Valtiontalouden kassamenotKulutusmenot 5525 56242 1,8Siirtomenot 9523 103619 0,7Reaalisijoitukset 652 2833 -17,9Muut menot 672 31437 -0,3Menot ilman rahoitustaloustoimia 16372 194132 0,5Finanssisijoitukset 668 11311 -2,0Menot ilman valtionvelan kuoletuksia 17040 205442 0,4

Lähde: Valtiokonttori

KANSANTALOUDEN KYSYNTÄ JA TARJONTA1999Milj.mk

19984. nelj.

19991. nelj. 2.nelj. 3.nelj. 4. nelj.

Volyymin muutos edellisestä vuodesta, %Käypiin hintoihin

Bruttokansantuote 718029 4,4 3,9 3,8 3,0 3,5Tuonti 211484 3,2 0,8 1,6 3,2 7,7Kokonaistarjonta 929513 4,1 3,1 3,2 3,1 4,5Vienti 270913 4,8 -3,3 1,8 9,5 21,0Kulutusmenot 515820 4,3 2,9 2,0 2,1 1,6

yksityiset 363067 5,2 4,0 2,8 2,9 2,1julkiset 152753 2,2 0,3 0,3 0,3 0,3

Investoinnit 138669 8,4 7,1 7,0 3,7 2,4yksityiset 119196 10,2 9,3 10,9 5,4 3,9julkiset 19473 -1,5 -6,4 -6,3 -5,9 -6,6

Varastojen muutos* 3381 . . . . .Kokonaiskysyntä 928783 4,1 3,1 3,2 3,1 4,5

kotimainen kysyntä 657870 3,8 6,2 3,9 0,2 -3,1Tuotanto toimialoittainMaatalous -5,5 -5,4 -5,3 8,7 -1,5Metsätalous 2,2 4,0 -0,7 -2,9 0,3Koko teollisuus 5,9 6,1 5,8 3,2 6,4Energia- ja vesihuolto 1,5 0,1 -3,8 -0,4 2,0Rakentaminen 5,9 7,1 7,1 3,2 2,6Kuljetus, varastointi jatietoliikenne 6,7 2,9 4,7 0,2 4,4Kauppa 6,7 5,1 4,3 4,6 3,9Julkinen toiminta -0,1 0,4 0,4 0,4 0,4* sisältää myös tilastollisen eron

Tuotanto kasvoi vuodessa 5,3 %

Kokonaistuotannonmäärä oli vuoden2000 helmikuussa

5,3 prosenttia suurempi kuinhelmikuussa 1999. Tuotantokasvoi kansantalouden kaikillapäätoimialoilla. Tammikuussatuotanto kasvoi 4,6 prosenttiaedellisvuotisesta.

Rakentamisen tuotanto li-sääntyi helmikuussa 11,5 pro-senttia. Maa- ja metsätaloudentuotanto kasvoi 11,2 prosenttia,kun hakkuut lisääntyivät.

Kaupan tuotanto lisääntyi 7,3prosenttia. Sitä vauhditti auto-kaupan myynnin lähes 12 pro-

sentin kasvu. Liikenteen tuotan-to lisääntyi 6,8 prosenttia.

Teollisuuden työpäiväkorjat-tu tuotanto kasvoi 6,2 prosent-tia, mikä johtuu pääosin elekt-roniikkateollisuuden tuotannonyli 19 prosentin lisäyksestä.Muut palvelut ja julkinen toi-minta lisääntyivät 2 prosenttia.

Kokonaistuotannon kuu-kausikuvaaja perustuu kahteen-toista kuukausisarjaan taloudeneri aloilta. Sarjat lasketaan pai-nottaen yhteen.Lähde: Kokonaistuotannon kuu-kausikuvaaja 2000, helmikuu.Tilastokeskus

Helmi1999

Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi2000

Helmi0

1

2

3

4

5

6

7

8%

3,4 3,9 4 2,8 3,9 2,8 3 4 2,2 3,5 7,1 4,6 5,3

Kokonaistuotannon muutokset edellisenvuoden vastaavasta kuukaudesta, %

20 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI (1995 = 100)1)

2000Helmikuu

MuutosHelmikuu00/99

%

Koko teollisuus 133,4 6,2Energiatuotteet 120,6 -3,4Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 130,5 10,9Investointitavarat 166,3 6,6Kestokulutustavarat 89,6 -6,5Muut kulutustavarat 102,2 -1,2Teollisuustuotanto toimialoittainMineraalien kaivu 68,5 16,6Teollisuus 134,8 7,1

Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 102,8 -1,0Tekstiilien ja vaatteiden valmistus 99,9 -0,4Nahan ja nahkatuott. valmistus 89,2 -13,4Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 122,5 8,3Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 120,8 4,8Kustantaminen ja painaminen 107,7 0,2Koksin ja öljytuotteiden valmistus 109,8 -1,5Kemikaalien ja kemiallisten tuott. valmistus 122,4 5,9Kumi- ja muovituotteiden valmistus 141,6 16,8Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 116,3 11,5Perusmetallien, metallituotteiden valmistus 124,9 3,5Koneiden ja laitteiden valmistus 103,1 0,4Sähkötekn. tuott. ja instrumenttien valmistus 267,6 19,1Kulkuneuvojen valmistus 106,0 1,8Huonekalujen valmistus, muu valmistus 94,8 -8,6

Energia- ja vesihuolto 127,4 -3,5Tehdasteollisuuden erikoisindeksitPuu- ja paperiteollisuus 121,1 5,5Metalliteollisuus 162,5 10,4Kemianteollisuus 126,1 8,1Muu tehdasteollisuus 103,8 -0,2

1) Työpäiväkorjattu

MARKKINAHAKKUUT2000Helmikuu

MuutosHelmi-kuu 00/99

2000Tammi-helmikuu

MuutosTammi-helmikuu00/99

1000 m3 % 1000 m3 %

Markkinahakkuut yht.

TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI1995 1996 1997 1998 1999 1999 2000

VI1) VII(1 VIII(1 IX(1 X(1 XI(1 XII(1 I(1 II1)

Indeksi (1995=100) 100,0 103,5 113,2 122,0 128,7 127,0 100,6 118,3 131,6 135,3 135,0 145,8 135,8 133,4Vuosimuutos, % 6,1 3,5 9,3 7,8 5,5 6,0 3,8 2,0 5,4 2,1 3,4 16,0 6,5 6,21) Työpäiväkorjattu

5710 15 11180 12

Kotimaan katsaus

2/99–2/00:

Teollisuustuotantokasvoi 6,2 %Teollisuuden työpäiväkorjattutuotanto oli helmikuussa6,2 prosenttia suurempi kuinvuotta aiemmin.

Puu- ja paperiteollisuudentuotanto kasvoi helmikuussa5,5 prosenttia, kun se tammi-kuussa kasvoi 10 prosenttia.Elektroniikkateollisuudentuotanto kasvoi helmikuussarunsaat 19 prosenttia. Tammi-kuun kasvu oli runsaat 17 pro-senttia. Myös muun metallite-ollisuuden tuotanto kasvoihelmikuussa 2 prosenttia, kunse tammikuussa väheni vajaat2 prosenttia. Kemianteolli-suuden tuotanto lisääntyi hel-mikuussa runsaat 8 prosenttia.Sen sijaan muu tehdasteolli-suuden tuotanto väheni hie-man.

Tehdasteollisuuden ka-pasiteetista oli helmikuussa

käytössä 86 prosenttia. Massa-ja paperiteollisuuden käyttö-aste oli 94 prosenttia, metalli-teollisuuden 87, kemianteolli-suuden 79 prosenttia ja muuntehdasteollisuuden 77.

3/99–3/00: Kasvu 9,1 %Teollisuuden työpäiväkorjattutuotanto oli maaliskuussa 9,1prosenttia suurempi kuin vuo-den 1999 maaliskuussa. Tämäpikaennakko perustuu tietoi-hin, jotka Tilastokeskuksellaoli käytettävissä 27. huhtikuu-ta mennessä.

Tarkempi teollisuustuotan-non kasvuprosentti ja toi-mialoittaiset tiedot maalis-kuulta julkaistaan 15. touko-kuuta.

Tarkistetun tiedon mukaanhelmikuun teollisuustuotan-non kasvu, 6,2 prosenttia, oli0,2 prosenttiyksikköä enem-män kuin pikaennakossa oli ar-vioitu.Lähde: Teollisuustuotannon volyy-mi-indeksi 2000, helmikuu jamaaliskuun ennakko. Tilastokeskus

2/99–2/00:

Rakennusluvatvähenivät 14 %Rakennuslupia myönnettiinhelmikuussa kaikkiaan 2,3miljoonan kuutiometrin ver-ran, mikä oli 14 prosenttia vä-hemmän kuin vuosi sitten.Asuinrakennuksille myönnet-tiin 6 prosenttia vähemmän lu-pia kuin viime vuoden helmi-kuussa. Myös teollisuus- ja va-rastorakennuksille sekä julkisil-le rakennuksille myönnettyjenlupien kuutiomäärä oli pienem-pi kuin helmikuussa vuosi sit-ten. Liike- ja toimistorakenta-miseen lupia myönnettiin pro-sentin verran vähemmän kuin

helmikuussa vuotta aiemmin.Tammi-helmikuussa koko

uudisrakentamiseen myön-nettiin lupia 4,2 miljoonankuutiometrin edestä eli 12prosenttia vähemmän kuinviime vuoden vastaavana aika-na. Kaikkien muiden raken-nustyyppien paitsi asuinra-kennusten kuutiomäärä vähe-ni tammi-helmikuussa viimevuoden vastaavaan aikaan ver-rattuna. Helmikuun loppuunmennessä rakennusluvan saikaikkiaan noin 4 500 uuttaasuntoa, mikä oli 5 prosenttiaenemmän kuin tammi-helmi-kuussa vuosi sitten.Lähde: Myönnetyt rakennusluvat2000, helmikuu. Tilastokeskus

Pika-ennakko

Maalis1999

Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi2000

Helmi Maalis02468

101214161820

%

3,6 7,7 1,8 6 3,8 2 5,4 2,1 3,4 16 6,5 6,2 9,1

Koko teollisuustuotannon volyymin työpäiväkorjattu muutosedellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, %

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 21

ASUNTOJEN HINNAT 1)1999 2000

1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.PääkaupunkiseutuKeskim. neliöhinta, mk/m2 10618 10992 11686 12125 12499Nimellishintaindeksi,1983=100 199,2 206,2 219,2 227,5 234,5Reaalihintaindeksi,1983=100 119,8 122,6 130,3 134,4 137,4Kaupat tilastossa 1355 1506 1319 1302 1396Muu SuomiKeskim. neliöhinta, mk/m2 5992 6131 6298 6385 6472Nimellishintaindeksi,1983=100 205,3 210,1 215,8 218,8 221,8Reaalihintaindeksi,1983=100 123,5 124,9 128,3 129,3 129,9Kaupat tilastossa 2713 2746 2790 2348 2658

1) Vanhojen kerrostalohuoneistojen keskimääräiset velattomat neliöhinnat

RAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI1994 1995 1996 1997 1998 1999 1999 2000

VII VIII IX X XI XII I II IIIIndeksi (1990=100) 102,2 103,5 102,7 105,2 107,6 109,1 109,3 109,6 109,8 110,0 110,0 110,1 110,3 110,8 111,1Vuosimuutos, % 1,5 -1,3 -0,8 2,4 2,3 1,4 1,2 1,4 1,6 1,8 1,8 2,0 2,1 2,5 2,7

KONKURSSIT2000Helmikuu

2000Tammi-helmikuu

Vuosi-muutos

%

Konkurssiin haettuja yhteensä 238 438 -16Yritykset 1) 231 427 -11Maa-, metsä- ja kalatalous 1 2 -75Teollisuus, kaivostoiminta,energiahuolto 27 69 6Rakentaminen 46 68 -22Kauppa 59 100 9Majoitus- ja ravitsemistoiminta 11 22 -37Kuljetus, tietoliikenne ja varastointi 18 37 -20Muut palvelut 41 82 -17Toimiala tuntematon 28 47 -Yksityishenkilöt 7 11 -72Uhanalaisten työpaikkojen määrä 900 1753 15

1) Sisältää yhtiöt, yhteisöt ja yrittäjät. Vuoden 1997 alusta on otettu käyttöön toi-mialaluokitus 1995

RAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI (1995 = 100)2000Maaliskuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% %

Kokonaisindeksi (ammattimainen rak.) 107,0 0,3 2,7Työpanokset 112,9 0,2 4,1Tarvikepanokset 106,7 0,3 2,4Muut panokset 99,1 0,3 1,2Ammattimainen rakentaminenAsuinkerrostalo 106,8 0,3 2,6Toimisto- ja liikerakennus 106,6 0,3 2,7Teollisuus- ja varastorakennus 108,1 0,2 2,8Omatoiminen rakentaminenErillinen pientalo 109,3 0,2 2,7Maatalouden tuotantorakennus 109,2 0,3 3,4

ASUNTOTUOTANTO1999 1999

1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj.

Myönnetyt rakennus-luvat asunnoille 37928 8275 13044 9657 6952Aloitetut asunnot 34980 4835 13000 9220 7925Valmistuneet asunnot 27760 7652 7306 5248 7554

MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT2000Helmi-kuu

MuutosHelmi-kuu00/99

2000Tammi-helmikuu

MuutosTammi-helmikuu00/99

1000 m3 % 1000 m3 %

Kaikki rakennukset 2256 -14 4154 -12Asuinrakennukset 818 -6 1556 4Vapaa-ajan asuinrakennukset 49 -2 82 1Liike- ja toimistorakennukset 596 -1 1043 -19Julkiset palvelurakennukset 105 -61 241 -39Teollisuus- ja varastorakennukset 407 -11 755 -2Maatalousrakennukset 214 -22 356 -33Muut rakennukset 66 -20 121 -27

Rakennus-kustannuksetnousivatvuodessa 2,7 %Rakennuskustannukset koho-sivat vuoden 1999 maalis-kuusta vuoden 2000 maalis-kuuhun 2,7 prosenttia.Rakentamisen työkustannuk-set nousivat vuodessa 4,1 pro-senttia, rakennustarvikkeidenhinnat 2,4 prosenttia ja mui-den panosten hinnat 1,2 pro-senttia.

Helmikuusta maaliskuu-hun rakennuskustannustenkokonaisindeksi nousi 0,3prosenttia. Työpanosten hintakohosi 0,2 prosenttia, tarvike-

panosten hinta 0,3 prosenttiaja muiden panosten hinta 0,3prosenttia.

Rakennuskustannusindeksikuvaa rakentamisen panostenhintakehitystä koko maassa.Indeksi ottaa huomioon vainhinnanmuutokset, jotka joh-tuvat rakentamisen eri osaura-koiden panoksista.Lähde: Rakennuskustannusindeksi2000, maaliskuu. Tilastokeskus

Asuntojen hinnat nousivatedelleen vuoden alussaAsuntojen hintojen nousu jat-kui vuoden 2000 alussa. Van-hojen kerrostaloasuntojen hin-nat kohosivat vuoden 1999

loka-joulukuusta tämän vuo-den tammi-maaliskuuhunkoko maassa keskimäärin 1,9prosenttia. Pääkaupunkiseu-dulla hinnat nousivat no-peammin kuin muualla maas-sa eli 3,1 prosenttia. Pääkau-punkiseudun ulkopuolellanousua tilastoitiin 1,4 pro-senttia.

Tiedot ovat Tilastokeskuk-sen laatimasta asuntojen hinta-tilastosta, joka perustuu kiin-teistönvälittäjien aineistoon.

Helsingissä vanhojen ker-rostaloasuntojen hinnat nou-sivat vuoden 1999 viimeisestäneljänneksestä 3,3 prosenttia,Espoossa 5,0 ja Vantaalla 0,4prosenttia. Tampereella nou-sua tilastoitiin 1,9 prosenttia,Turussa 3,9 prosenttia, Jyväs-kylässä 3,3 prosenttia, Lah-dessa 2,4 prosenttia, Oulussa0,9 prosenttia ja Kuopiossa0,4 prosenttia.Lähde: Asuntojen hinnat 2000,1. neljännes. Tilastokeskus

22 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

ULKOMAANKAUPPA2000Tammikuu

Vuosi-muutos

milj. mk %Tuonti tavaroiden käytön mukaanTuonti yhteensä 14654 18,6Raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet 5919 18,7Energiatuotteet 2279 111,8Investointitavarat 3080 -6,3Kestokulutustavarat 1516 19,3Muut kulutustavarat 1861 7,3

Vienti toimialojen mukaanVienti yhteensä 19531 19,5Maa- ja metsätaloustuotteet 174 42,6Teollisuustuotteet 19151 19,1

elintarvikkeet, juomat ja tupakka 283 -2,1tekstiilit ja vaatteet 245 -10,9puutavara ja puutuotteet 1150 13,2massa, paperi ja -paperituotteet 4762 25,0kemikaalit ja kemialliset tuotteet 1066 24,1kumi- ja muovituotteet 334 23,2perusmetallit ja metallituotteet 1868 30,9koneet ja laitteet 1794 6,1sähkötekniset tuotteet 5876 17,6kulkuneuvot 752 -16,5

Kauppatase 4877Lähde: Tullihallitus

MAKSUTASE1998 1999 1999 2000

milj. mkJoulu Tammi Helmi

Vaihtotase 39081 37828 7228 1852 4307Kauppatase 66750 65159 6285 5700 5800Palvelut -5602 -5732 -689 -712 -675

Pääomansiirrot 480 176 184 0 0Rahoitustase -13300 -22787 -7076 -1497 2427Lähde: Suomen Pankki

KESKEISIÄ VALUUTTAKURSSEJA1999 2000

Tammi Helmi MaalisValuuttojen keskikursseja, mk

USD USAn dollari 5,58 5,86 6,04 6,16CAD Kanadan dollari 3,75 4,04 4,16 4,22GBP Britannian punta 9,03 9,61 9,67 9,73JPY Japanin jeni 0,05 0,05 0,05 0,05SEK Ruotsin kruunu 0,68 0,69 0,69 0,7NOK Norjan kruunu 0,72 0,73 0,73 0,73DKK Tanskan kruunu 0,80 0,79 0,79 0,79EEK Viron kruunu 0,38 0,38 0,38 0,38Lähde: Suomen Pankki

ULKOMAANKAUPPA1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

VI VII VIII IX X XI XII I IITuonti, milj. mk 120547 128555 140996 160995 172315 13934 13268 13940 15622 15988 16591 15839 14798 15774Vienti, milj. mk 154163 176021 285798 212840 229233 19351 17324 17433 21695 24083 20973 21424 19679 20805Kauppatase, milj. mk 33617 47466 44801 51846 56918 5417 4056 3493 6072 8095 4345 5585 4881 5031Lähde: Tullihallitus

Maakunnittainen kuluttajabarometri:

Arvopaperit houkuttavat kotitalouksia

Kotitalouksien luot-tamus talouteenvahvistui edelleen

vuoden ensimmäisellä neljän-

neksellä. Seitsemän kymme-nestä kotitaloudesta uskoi pys-tyvänsä säästämään tänä vuon-na, ja arvopaperit kiinnostivat

pörssikurssien nousun takiaentistä useampia. Tämän ker-too Tilastokeskuksen maakun-nittainen kuluttajabarometri,jota varten haastateltiin tam-mi-maaliskuussa 4 650 henki-löä.

Arvopaperisäästämistäsuunnittelevia talouksia olivuoden alussa noin puoli mil-joonaa. Määrä on vuodessa lä-hes kaksinkertaistunut. Näistäyli puolet aikoi sijoittaauseampaan kuin yhteen arvo-paperityyppiin. Osakkeisiinaikoi sijoittaa 380 000, obli-gaatioihin 85 000 ja muihin ar-vopapereihin 260 000 taloutta.Aikomukset sijoittaa osakkei-siin kasvoivat 80 prosenttia,obligaatioihin 20 prosenttia jamuihin arvopapereihin 160prosenttia vuodessa. Muihin

arvopapereihin luetaan tässämuun muassa erilaiset sijoitus-rahastot ja vakuutussäästöt.

Kiinnostus arvopaperisääs-tämiseen lisääntyi kaikissamaakunnissa viime vuoden al-kuun verrattuna. Innokkaim-min arvopaperisäästämistäsuunnittelivat ahvenanmaalai-set ja uusmaalaiset, vähitenkainuulaiset ja lappilaiset.Suhteellisesti eniten arvopape-reiden hankkimisaikeet lisään-tyivät Etelä-Karjalassa ja Kan-ta-Hämeessä, vähiten Kymen-laaksossa ja Pohjanmaalla.

Lähde: Kuluttajabarometri maakun-nittain, 1. vuosineljännes 2000.Tilastokeskus

Kotimaan katsaus

5630

2524

2222

2120

191919191818

171616

151515

12

AhvenanmaaUusimaa

PohjanmaaPohjois-Karjala

Varsinais-SuomiKoko maa

SatakuntaItä-UusimaaEtelä-Savo

Kanta-HämeKeski-Pohjanmaa

PirkanmaaKymenlaaksoPäijät-HämePohjois-SavoEtelä-Karjala

LappiEtelä-Pohjanmaa

Keski-SuomiPohjois-Pohjanmaa

Kainuu

0 10 20 30 40 50 60

Kotitalouksien sijoitusaikeet arvopapereihin maakunnittain,prosenttia alueen kaikista kotitalouksista

%

Ahvenanmaalla, Itä-Uudenmaan maakunnassa, Keski-Pohjanmaalla jaKainuussa tehtiin niin vähän haastatteluja, että näiden alueiden tiedot eivät

ole aivan yhtä luotettavia kuin muiden maakuntien.

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 23

PANKKIEN LUOTOT YLEISÖLLE1999

1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj.

Markkaluotot (euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 1) 325014 335905 343950 353031Keskikorko, % 2) 4,94 4,53 4,43 4,78Valuuttaluotot (muut kuin euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 9685 9995 9269 8461Keskikorko, % 5,08 5,06 5,38 5,89

1999 2000Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi

Kotimaiset uudeteuroluotot 1)

Määrä milj.mk 2) 16565 17439 16262 24412 14323 15189Keskikorko, % 3) 3,75 4,09 4,31 4,05 4,33 4,52

1) 31.12.98 asti uudet markkaluotot2) Ml. valtion varoista välitetyt3) Pl. valtion varoista välitetyt

KAUPAN MYYNTI, KAUPPAPÄIVÄKORJATUT MÄÄRÄINDEKSIT(1995=100)1)

1999tammikuu

Muutostammikuu00/99, %

Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huoltosekä polttoaineen vähittäismyynti 153,3 8,3Agentuurikauppa ja tukkukauppa poislukienmoottoriajoneuvojen kauppa 106,2 1,4– yleistukkukauppa 113,9 8,3Vähittäiskauppa poislukien moottoriajoneuvojenkauppa 109,6 7,4– tavaratalokauppa 119,0 7,1– päivittäistavarakauppa 100,6 4,2

1) Vuoden 1998 alusta tapahtuneen tilastointitavan muutoksen takia tukku- ja vä-hittäiskaupan myynnistä julkaistaan kauppapäiväkorjatun määräindeksin ennak-kotiedot koko tukku- ja vähittäiskaupasta sekä autokaupasta. Tukkukaupastajulkaistaan lisäksi yleistukkukaupan ja vähittäiskaupasta tavaratalo- ja päivittäis-tavarakaupan ennakkotiedot. Enemmän kaupan tilastoinnin muutoksista Tieto-ajassa 5/98 sivulla 22.

YLEISÖN TALLETUKSET PANKEISSA1999

1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj.

Markkatalletukset (euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 307433 317221 312998 323239Keskikorko, % 1,30 1,13 1,14 1,25Valuuttatalletukset (muut kuin euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 8505 6824 6995 7574Keskikorko, % 3,51 3,18 3,03 3,40

KESKEISIÄ KORKOJA1999 2000

Marras Joulu Tammi Helmi Maalis

Eoniakorko 2,94 3,04 3,04 3,28 3,51Euriborkorot

1 viikko 2,99 3,27 3,08 3,31 3,521 kk 3,06 3,51 3,15 3,35 3,582 kk 3,47 3,44 3,24 3,45 3,663 kk 3,47 3,45 3,34 3,53 3,744 kk 3,47 3,46 3,41 3,59 3,805 kk 3,48 3,48 3,49 3,66 3,876 kk 3,48 3,51 3,55 3,73 3,939 kk 3,58 3,66 3,75 3,93 4,1112 kk 3,69 3,83 3,94 4,11 4,26

Valtion obligaatioiden korkoja5 vuotta 4,72 4,79 5,12 5,19 5,0410 vuotta 5,27 5,36 5,74 5,72 5,50

Lähde: Suomen Pankki

HEX-OSAKEINDEKSI (28.12.1990 = 1000)1999 1999 2000

Marras Joulu Tammi Helmi Maalis

Yleisindeksi 7800 10027 13024 14364 15864 17132Vuosimuutos, % 72,3 117,1 149 138,4 167,8 171,0

Kuluttajienluottamustalouteen vahvamyös huhtikuussaKuluttajien luottamusindi-kaattori oli huhtikuussa 13,5eli korkeampi kuin vuosi sit-ten. Tämän vuoden tammi-kuun jälkeen luottamus ta-louteen on kuitenkin vähitel-len laskenut. Näkemykset var-sinkin kestotavaroiden ostami-sen edullisuudesta ja Suomentalouden tulevaisuudesta ovatalkuvuonna heikentyneet.Säästämistä kuluttajat pitiväthuhtikuussa yhä kannattavam-pana. Tiedot perustuvat Tilas-tokeskuksen kuluttajabaro-metriin, jota varten haastatel-tiin 1 608 Suomessa asuvaahenkilöä 3. - 19. huhtikuuta.

Kuluttajista 36 prosenttiaodotti huhtikuussa, että Suo-men taloustilanne edelleen pa-ranee seuraavan vuoden aikana.Oman taloutensa kohentumi-seen luotti 28 prosenttia ku-luttajista. Aiempaa harvempieli 47 prosenttia kuluttajistauskoi, että työttömyys väheneeseuraavan vuoden kuluessa.

Lisäksi kuluttajat arvioivat inf-laation olevan 2,6 prosenttiaensi vuoden huhtikuussa.

Huhtikuussa jo 62 prosent-tia kuluttajista arvioi säästämi-sen kannattavaksi. Kotitalouk-sista 69 prosenttia uskoi pysty-vänsä säästämään seuraavanvuoden aikana, ja 25 prosenttiakotitalouksista aikoi sijoittaarahaa myös arvopapereihin.Lainan ottamista piti huhti-kuussa edullisena 68 prosenttiakuluttajista. Kotitalouksista14 prosenttia harkitsi ottavansalainaa vuoden sisällä, muttaedelleen hyvin harvat suunnit-telivat käyttävänsä velkarahaaarvopapereiden hankintaan.

Kestotavaroiden ostamistapiti huhtikuussa edullisena 45prosenttia kuluttajista. Kotita-louksien kulutusaikeet olivatedelleen vahvat, ja varsinkinmatkailua sekä asunnon korjaa-mista suunniteltiin. Kotita-louksista 10 prosenttia aikoi os-taa auton seuraavan puolenvuoden aikana. Asunnon osta-mista vuoden kuluessa harkitsi6 prosenttia kotitalouksista.

Lähde: Kuluttajabarometri 2000,huhtikuu. Tilastokeskus

LIIKETOIMINNAN SUHDANNEKUVAAJAT(1995=100)

Liikevaihtokuvaaja Palkkasummakuvaaja

Indeksiluku1/2000

Muutos, %11/98-1/99–11/99-1/00

Indeksiluku1/2000

Muutos, %11/98-1/99–11/99-1/00

Teollisuus 138 20 127 5Rakentaminen 170 14 154 7Kauppa 134 9 136 6Muut palvelut 140 8 136 4Indeksiluku on trendin uusimman kuukauden pisteluku.Muutos-% on kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvon muutos verrattunaedellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kolmen kuukauden keskiarvo tasaasatunnaisvaihtelua.Palvelualojen liikevaihtokuvaajassa on otettu huomioon aloittaneet ja lopettaneetyritykset. Muiden kuvaajien laskennassa käytetään paneelia, jossa ovat mukanavertailukelpoiset yritykset kohdekuukaudelta ja edellisen vuoden vastinkuukau-delta.

24 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

TYÖTTÖMYYS2000 MuutosHelmikuu Maaliskuu Maaliskuu

00/99%

Työttömät, 1000 henkeä 284 282 4,1Miehet 149 141 -0,7Naiset 136 142 9,215-24-vuotiaat 72 80 17,6Työttömyysaste, % 11,3 11,2 0,3 yks.Miehet 11,3 10,7 -0,2 yks.Naiset 11,3 11,7 0,8 yks.15-24-vuotiaat 24,6 26,0 1,7 yks.Työttömyysaste toimialoittain, %Maa-, riista-, kala- ja metsätalous 5,3 6,3 -0,5 yks.Teollisuus 5,4 5,5 -1,3 yks.Rakentaminen 17,3 17,3 -3,0 yks.Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,7 7,0 0,0 yks.Liikenne 6,7 4,0 0,5 yks.Rahoitus-, vakuutus- jaliike-elämän palvelut 7,3 5,3 -1,4 yks.Julkiset ja muut palvelut 9,1 9,3 2,0 yks.

TYÖMARKKINAT1995 1996 1997 1998 1999 1999 2000

VII VIII IX X XI XII I II III

Työlliset, 1000 henkeä 2099 2127 2169 2222 2296 2426 2361 2294 2264 2284 2286 2240 2240 2244Työttömät, 1000 henkeä 382 363 314 285 261 227 233 230 237 237 229 264 284 282Työttömyysaste, % 15,4 14,6 12,7 11,4 10,2 8,6 9,0 9,1 9,5 9,4 9,1 10,6 11,3 11,2*ennakkotieto

TYÖLLISYYS2000 2000 MuutosHelmikuu Maaliskuu Maaliskuu

00/991000 henkeä %

15-74-vuotiaita 3897 3898 0,3Työvoima yhteensä 2524 2526 1,4Työvoimaosuus, % 64,8 64,8 0,7 yks.Työvoimaan kuulumattomat 15-74-v. 1373 1371 -1,6

siitä koululaiset ja opiskelijat 378 361 -8,1kotitaloustyötä tekevät 89 102 -1,9

Työlliset yhteensä 2240 2244 1,1Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 319 305 -4,4Palkansaajat 1921 1939 2,0Työlliset työajan mukaanKokoaikatyölliset 1953 1961 1,1Osa-aikatyölliset 286 282 1,1Työlliset toimialoittainMaa-, riista- ja kalatalous 111 110 -13,3Metsätalous 22 22 -9,9Teollisuus 480 461 6,8Talonrak., rak.asennus ja viimeistely 121 111 8,6Maa- ja vesirakentaminen 25 22 -24,6Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 341 347 1,2Liikenne 160 168 0,8Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämänpalvelut 277 272 2,7Julkiset ja muut palvelut 699 725 -0,4Toimiala tuntematon 5 7 ..Tehdyt työtunnit, milj. tuntia 326,7 351,6 -1,5

Uusi toimialaluokitus TOL-95

Nuoria paljon työmarkkinoillemyös maaliskuussaTyöttömiä oli työvoimatutki-muksen mukaan maaliskuussa282 000, ja työttömyysaste oli11,2 prosenttia. Viime vuodenmaaliskuussa työttömiä oli271 000, ja työttömyysaste oli10,9 prosenttia. 25–74-vuoti-aitten työttömyysaste oli 9,1prosenttia. Nuorten, 15–24-vuotiaitten työttömyysaste oli26,0 prosenttia eli 1,7 prosent-tiyksikköä korkeampi kuinvuotta aiemmin. Kausivaihte-lusta tasoitettu työttömyysasteoli 10,6 prosenttia, nuorilla seoli 23,3 ja 25–74-vuotiailla8,7 prosenttia.

Työttömyyden kasvu viimevuoden vastaavasta ajankoh-dasta johtui nuorisotyöttö-myyden lisääntymisestä, kutenhelmikuussakin. Nuorten,15–24-vuotiaitten työttömienmäärä lisääntyi maaliskuussa12 000 hengellä vuotta aiem-masta. Nuoria hakeutui työ-markkinoille 29 000 henkeä

enemmän kuin vuotta aiem-min. Heistä 17 000 työllistyija 12 000 jäi toistaiseksi ilmantyötä. Päätoimisia opiskelijoi-ta oli nuorista työttömistä nyt17 000 enemmän kuin viimevuoden maaliskuussa.

Työllisiä lisää 24 000Työllisiä oli maaliskuussaTilastokeskuksen työvoima-tutkimuksen mukaan 24 000henkeä enemmän kuin vuottaaiemmin. Palkansaajia oli38 000 enemmän kuin viimevuoden maaliskuussa. Yrittäji-en määrä väheni 14 000:lla.Jatkuvaa kokoaikatyötä teh-neiden palkansaajien määrä li-sääntyi 49 000:lla. Osa-aikai-sessa työsuhteessa olevien mää-rä pysyi viimevuotisella tasol-la. Määräaikaiset sitä vastoinvähenivät 32 000:lla.

Työllisyysaste eli työllistenosuus 15–64-vuotiaista olimaaliskuussa 64,4 prosenttia.Se oli 0,5 prosenttiyksikköä

Kotimaan katsaus

suurempi kuin vuotta aiem-min. Kausivaihtelusta tasoi-tettu työllisyysaste oli maalis-kuussa 66,1 prosenttia. Toi-mialoista työllisyys lisääntyimaaliskuussa eniten teolli-suudessa ja liike-elämän pal-veluissa. Työpaikat lisääntyi-vät Etelä-Suomen ja Lapin lää-neissä.

Tuontihintojennousu edelleenyli 14 prosenttiavuodessaTuontihinnat nousivat vuo-den 1999 maaliskuusta vuo-den 2000 maaliskuuhun 14,6prosenttia. Tämä aiheutuipääosin raakaöljyn maailman-markkinahintojen noususta.Helmikuusta maaliskuuhunhinnat nousivat enää 0,8 pro-

senttia, mikä johtui siitä, ettäraakaöljy alkoi halveta maalis-kuussa. Eniten kallistuivat me-tallien ja metalliseosten sekäsahapuutavaran hinnat.

Vientihinnat nousivat edel-leen. Helmikuusta maaliskuu-hun vientihinnat nousivat 1,2prosenttia ja vuoden 1999 maa-liskuusta 7,0 prosenttia. Maa-liskuun hintojen nousu aiheu-tui pääosin öljytuotteiden, ku-ten bensiinin ja voiteluöljyjensekä muovituotteiden kallistu-misesta.

Teollisuuden tuottajahinnateli kotimaisten tavaroiden teh-taanhinnat nousivat helmi-kuusta 0,9 prosenttia ja vuoden1999 maaliskuusta 7,4 pro-senttia. Eniten maaliskuussakallistuivat selluloosa- ja pape-rituotteet sekä öljytuotteet.Lähde: Tuottajahintaindeksit 2000,maaliskuu. Tilastokeskus

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 25

KULUTTAJAHINTAINDEKSI (1995 = 100)2000Maaliskuu

Kuukausi-muutos %

Vuosi-muutos %

Kokonaisindeksi 106,9 0,6 3,1Elintarvikkeet ja juomat 101,9 0,0 1,0Alkoholijuomat ja tupakka 109,8 0,1 2,9Vaatetus ja jalkineet 100,0 5,7 0,7Asuminen, lämpö ja valo 109,2 0,3 3,7Huonekalut, kodinkoneet ja -hoito 102,9 0,1 0,8Terveyden- ja sairaudenhoito 112,8 0,0 4,9Liikenne 113,9 2,0 8,6Viestintä 95,2 -0,1 -0,6Kulttuuri ja vapaa-aika 105,4 0,2 0,8Koulutus 114,0 0,0 0,5Hotellit, kahvilat ja ravintolat 111,1 0,0 3,3Muut tavarat ja palvelut 101,3 0,2 2,2Nettohintaindeksi(1995=100) helmikuu 105,0 0,8 2,9Pohjainflaatioindikaattori(1995=100) helmikuu 105,3 0,8 3,0

KULUTTAJAHINTAINDEKSI1997 1998 1999 1999 2000

VIII IX X XI XII I II IIIIndeksi (1995=100) 101,8 103,2 104,4 104,5 104,9 105,1 105,1 105,5 105,5 106,2 106,9Vuosimuutos, % 1,2 1,4 1,2 1,1 1,1 1,3 1,6 2,0 2,2 2,7 3,1Elinkustannusindeksi(1951:10=100) 1415 1435 1452 1453 1457 1460 1460 1466 1466 1476 1485

JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI (1995 = 100)1999 1998 1998 1999

4. nelj 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj.

Valtiontalous 103,8 102,9 102,5 103,7 103,6 103,8 104,2Kunnallistalous 107,1 105,4 105,6 106,6 106,9 107,2 107,7

TUOTANNON HINTAINDEKSI (1949=100)2000

MaaliskuuKuukausi-

muutosVuosi-muutos

% %

Kokonaisindeksi 1636 0,9 7,1Kotimarkkinatavarat 1626 0,8 7,4Vientitavarat 1696 1,0 6,7Tavararyhmät (SITC)0 Elintarvikkeet 1395 -0,2 1,27 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1560 0,1 -3,4

71 koneet ja laitteet, ei sähkökoneet 2290 0,0 2,872 sähkökoneet, -laitteet ja -tarv. 790 0,3 -10,8

Toimialaryhmät (ISIC, Rev.1)2-3 Tehdasteollisuus 1622 1,1 8,4

34-38 metalliteollisuus 1431 0,6 2,034 metallin perusteollisuus 1161 1,6 22,235 metallituoteteollisuus 1593 1,7 3,336 koneteollisuus 2293 0,0 2,937 sähkötekninen teollisuus 801 0,3 -9,1

38 kulkuneuvoteollisuus 1728 0,5 -1,3

TUKKUHINTAINDEKSI (1949=100)2000Maalis-kuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% %

Kokonaisindeksi 1670 0,8 8,2Kotimaiset tavarat 1716 0,7 6Tuontitavarat 1503 1,1 12,7Tavararyhmät (SITC)0 Elintarvikkeet 1248 -0,3 03 Polttoaineet, kaasu, sähkö, lämpö 1881 1,2 17,9

31a kivennäispolttoaineet ja -öljyt 2890 2,9 47,531b kaasu, sähkövirta ja lämpö 1190 -0,3 -1,7

5 Kemian teollisuuden tuotteet 1278 1,2 9,868 Epäjalot metallit 1383 2,2 26,5

7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1907 0,4 2,271 koneet ja laitteet, ei sähkökoneet 3138 0,1 2,372 sähkökoneet, -laitteet ja -tarv. 716 0,3 0,1

73 kuljetusneuvot 2056 0,9 5,1

PALKANSAAJIEN ANSIOTASOINDEKSI (1995 = 100)1998 19994. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj.

ToimialaMaa- ja metsätalous 109,5 112,1 112,1 112,2 112,2Teollisuus 111,6 113,9 114,1 114,0 114,6Energia- ja vesihuolto 110,9 112,8 112,7 112,7 113,0Rakentaminen 111,4 113,5 113,7 113,9 114,2Tukku- ja vähittäiskauppa 109,9 112,3 112,4 112,5 112,7Majoitus ja ravitsemustoiminta 108,9 111,1 111,2 111,3 111,5Kuljetus 110,7 113,1 113,3 113,3 114,1Posti- ja teleliikenne 112,5 114,8 115,1 115,1 115,4Rahoitus 113,5 115,4 115,6 115,9 116,1Vakuutus 111,0 113,0 113,9 114,1 114,4Kiinteistöalan palvelut 110,4 112,6 112,7 112,8 113,0Tietojenkäsittelypalvelu 109,4 111,5 111,6 111,7 111,9Tutkimus ja kehittäminen 111,1 113,3 113,5 113,8 114,0Julkinen hallinto 110,1 112,2 112,4 112,6 112,8Koulutus 109,0 111,0 111,2 111,3 111,5Terveydenhuoltopalvelut 111,6 113,4 113,5 113,6 113,9Sosiaalipalvelut 110,1 112,2 112,3 112,4 112,7Yhteensä 110,9 113,1 113,3 113,3 113,7Tuntipalkkaiset 111,0 113,4 113,4 113,4 114,0Kuukausipalkkaiset 110,9 113,0 113,2 113,3 113,6SektoriYksityinen sektori 111,3 113,6 113,7 113,8 114,2Kunnat 110,0 112,0 112,1 112,2 112,4Valtio 110,4 112,6 112,9 113,1 113,3Muut 108,4 110,5 110,7 110,9 111,1

Inflaatio kiihtyiedelleenmaaliskuussaKuluttajahintojen vuosimuu-tos eli inflaatio oli maaliskuus-sa 3,1 prosenttia. Inflaatio no-peutui, sillä helmikuussa se oli2,7 prosenttia. Inflaatiota yllä-pitivät edelleen erityisesti ben-siinin ja kevyen polttoöljynkallistuminen sekä asuntojenhintojen ja vuokrien nousu.

Bensiinin ja kevyen poltto-öljyn kallistuminen lisäsi suo-raan inflaatiota maaliskuussayhteensä 1,4 prosenttiyksik-köä. Asuntojen hintojen javuokrien nousu kohotti inflaa-

tiota 0,5 prosenttiyksikköä.Lisäksi ravintolapalvelut, al-koholi sekä tupakka kallistui-vat ja terveydenhuollon mak-sut nousivat viime vuodenmaaliskuuhun verrattuna.

Inflaatiota hillitsi hiemanasuntolainojen korkojen lasku.Lisäksi käytetyt autot, matka-puhelut sekä sähkö halpenivat.

Helmikuusta maaliskuuhunkuluttajahinnat nousivat 0,6prosenttia. Tämä johtui erityi-sesti bensiinin ja kevyen polt-toöljyn kallistumisesta sekävaatteiden talvialennusmyyn-tien loppumisesta. Lisäksiasuntolainojen korot nousivat.Lähde: Kuluttajahintaindeksi2000, maaliskuu. Tilastokeskus.

26 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

TUKKUHINTAINDEKSI1997 1998 1999 1999 2000

VII VIII IX X XI XII I II III

Indeksi (1949=100) 1601 1577 1573 1576 1583 1593 1596 1612 1629 1638 1657 1670Indeksi (1995=100) 100,9 99,6 99,4 99,6 100,0 100,6 100,8 101,8 103,0 103,5 104,7 105,5Vuosimuutos, % 1,6 -1,3 -0,2 -0,2 0,6 1,1 1,3 3,9 5,5 5,5 7,8 8,2

TEOLLISUUDEN KOTIMARKKINOIDEN TUKKUHINTAINDEKSITUOTTAJAHINTAINDEKSI (1995 =100) PERUSHINTAINDEKSI (1995 =100) (1995 =100)2000Maaliskuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

2000Maaliskuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

2000Maaliskuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% % % % % %

Kokonaisindeksi 103,1 0,9 7,4 105,3 0,7 8,4 105,5 0,8 8,2Kotimaiset tavarat 104,5 0,6 6,0 104,6 0,7 6,0Tuontitavarat 1) 107,0 0,8 14,4 107,2 1,1 12,7KäyttötarkoitusEnergiatuotteet 109,5 1,7 10,0 122,7 1,1 24,2 125,0 1,3 17,6Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 98,9 1,4 14,3 99,0 1,2 11,0 98,4 1,2 10,9Kestokulutustavarat 113,7 -0,2 2,2 105,8 0,1 1,1 105,5 -0,1 1,0Muut kulutustavarat 102,3 -0,2 0,6 102,1 -0,1 1,0 102,6 0,0 0,9Investointitavarat 102,6 0,1 1,4 105,9 0,4 3,1 102,9 0,4 2,3Tavararyhmät (NACE-TOL)01 Maataloustuotteet 94,7 -1,5 -1,9 95,9 -1,2 -2,102 Metsätaloustuotteet 114,6 0,6 3,2 106,5 0,9 1,2C Mineraalit 108,1 -0,1 4,6 159,8 0,4 64,6 154,9 1,3 52,8D Teollisuustuotteet 104,0 1,1 10,3 102,7 1,1 9,5 104,0 1,0 8,8DA Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 100,4 0,0 1,2 101,1 0,0 0,8 102,9 0,1 0,9DB Tekstiilit ja vaatteet 101,4 -0,4 0,5 95,1 0,5 0,9 95,0 0,5 0,9DD Puutavara ja puutuotteet 99,5 1,2 5,0 98,5 1,8 5,1 98,5 1,8 5,221 Selluloosa, paperi ja paperituotteet 96,9 2,8 29,3 96,0 2,5 26,2 96,2 2,5 26,222 Kustannus- ja painotuotteet 106,6 -1,0 -0,7 107,4 -0,9 0,0 106,5 -1,0 -0,1232 Öljytuotteet 182,4 8,9 120,9 187,3 7,0 124,8 151,0 3,8 39,1DG Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 101,5 0,2 11,1 99,3 1,0 10,0 98,9 1,0 10,3DH Kumi- ja muovituotteet 102,4 1,9 6,7 98,4 0,9 3,8 98,1 0,9 3,9DI Ei-metalliset mineraalituotteet 108,4 -0,2 2,6 107,3 0,0 2,4 107,2 0,0 2,427 Perusmetallit 92,9 1,2 19,6 100,8 2,1 24,9 100,8 2,1 24,9

271 rauta, teräs ja rautaseokset 91,8 0,1 13,3 98,2 1,4 16,8 98,2 1,4 16,8274 muut kuin rautametallit 93,0 3,8 44,8 106,8 3,6 53,9 106,6 3,6 53,9

28 Metallituotteet 110,0 1,3 4,6 107,3 1,1 3,5 107,3 1,1 3,5DK Koneet ja laitteet 112,5 0,1 2,0 112,2 0,1 2,1 112,0 0,1 2,1DL Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet 87,3 0,2 -0,6 80,5 0,3 0,0 80,4 0,3 0,1DM Kulkuneuvot 110,2 0,4 2,5 119,7 1,2 6,5 115,1 0,8 5,0E Sähkö, kaasu, lämpö ja vesi 99,6 0,0 -2,4 99,4 -0,4 -2,5 103,3 -0,4 -2,3

TUONTIHINTAINDEKSI (1995=100) VIENTIHINTAINDEKSI (1995=100)2000

MaaliskuuKuukausi-muutos

Vuosi-muutos

2000Maaliskuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% % % %Kokonaisindeksi 107,9 0,8 14,6 99,3 1,2 7,0Energiatuotteet 183,6 -0,5 93,1Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 96,3 1,8 12,2 101,8 1,4 13,0Kestokulutustavarat 102,5 0,2 0,7 93,2 0,0 -6,1Muut kulutustavarat 104,4 0,4 2,5 106,1 -0,4 0,5Investointitavarat 104,5 0,6 3,3 89,4 0,2 -5,5Tavararyhmät (NACE-TOL)01 Maataloustuotteet 101,2 1,9 8,002 Metsätaloustuotteet 94,9 0,1 -4,0C Mineraalit 172,2 0,5 80,2D Teollisuustuotteet 101,9 1,1 8,5 99,5 1,1 6,7DA Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 105,7 -0,3 -1,3 109,4 -1,8 -0,3DB Tekstiilit ja vaatteet 98,4 1,0 1,2 96,6 -0,2 0,0DD Puutavara ja -tuotteet 93,8 2,6 7,521 Selluloosa, paperi ja paperituotteet 89,9 0,1 7,1 105,4 -0,1 10,9232 Öljytuotteet 200,9 2,7 135,4DG Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 98,2 1,6 9,3 107,1 1,7 16,3DH Kumi- ja muovituotteet 95,2 -0,4 -0,1 108,1 7,5 8,8DI Ei-metalliset mineraalituotteet 103,9 0,4 1,7 115,1 2,5 4,227 Perusmetallit 114,7 3,5 33,2 96,1 2,1 25,2

271 rauta, teräs ja rautaseokset 111,3 3,6 23,1 84,1 1,0 15,6274 muut kuin rautametallit 125,5 3,4 64,3 118,7 3,8 45,0

28 Metallituotteet 100,7 0,3 0,7 91,5 2,6 0,0DK Koneet ja laitteet 112,4 0,0 2,3 109,8 0,0 3,6DL Sähkötekn. tuotteet ja optiset laitteet 78,6 0,4 0,6 75,1 0,1 -12,7DM Kulkuneuvot 122,1 1,4 7,4 101,3 0,5 -2,0

Kotimaan katsaus

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 27

VÄESTÖNMUUTOKSET1998 1999* 1998 1999 2000

1.–4. nelj. 1.–4. nelj. 4. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

Elävänä syntyneetKuolleetSyntyneiden enemmyysMaahan muuttaneetMaasta muuttaneetNettomaahanmuuttoVäestön kokonaismuutos 1)

*ennakkotieto

MAJOITUSTOIMINTA2000Helmikuu

Vuosi-muutos

2000Tammi-helmikuu

Vuosi-muutos

% %

Yöpymiset hotelleissa 905734 12,3 1700123 7,4ulkomaalaisia 202909 16,7 450010 14,7

Hotellihuoneiden käyttöaste, % 47,5 -0,7 44 -0,8

REKISTERÖIDYT UUDET AUTOT2000Maaliskuu

Vuosi-muutos

2000Tammi-maaliskuu

Vuosi-muutos

% %Autot yhteensä 14129 -1,9 46929 9,8

Henkilöautot 12520 -0,8 41640 11,0Pakettiautot 1117 -9,9 3769 0,5Kuorma-autot 443 -10,9 1391 1,2Linja-autot 49 16,7 129 8,4

VÄKILUKU1995 1996 1997 1998 1999 1998 1999 2000

4. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

Ajankohdan lopussa,1 000 henkeä 5117 5132 5147 5160 5171 5160 5160 5165 5169 5171 5172

57108 57648 13315 14188 15007 15156 13297 1422949262 49390 12188 13840 11777 11679 12094 13873

7846 8258 1127 348 3230 3477 1203 35614192 14452 3231 3158 3551 4386 3357 340210817 12113 2439 3098 2576 3811 2628 2826

3375 2339 792 60 975 575 729 57612297 11301 2188 610 4480 4279 1932 932

Maaliskuun tieliikenteessäkuoli 15 ihmistä

Tieliikenteessä sattuiTilastokeskuksen en-nakkotietojen mu-

kaan maaliskuussa 395 henki-lövahinkoon johtanutta onnet-tomuutta. Niissä kuoli 15 jaloukkaantui 539 ihmistä.Kuolleita oli 5 vähemmänkuin vuoden 1999 maalis-kuussa, kun taas loukkaantu-neita oli 19 enemmän.

Maaliskuun tieliikenteessäkuolleista 9 oli liikkeellä hen-kilöautolla, 2 pakettiautolla ja1 paloautolla. Lisäksi kuoli 2jalankulkijaa ja 1 polkupyöräi-lijä. Kuolleista 9 oli miehiä ja 6naisia.

Tammi-maaliskuuntieliikenteessä kuoli 69Henkilövahinkoon johtaneitatieliikenneonnettomuuksia sat-tui Tilastokeskuksen ennakko-tietojen mukaan tammi-maa-liskuussa kaikkiaan 1 246.Onnettomuuksissa kuoli 69 jaloukkaantui 1 696 ihmistä.Kuolleita oli 1 enemmän jaloukkaantuneita 146 vähem-män kuin vuotta aiemmin.

Tammi-maaliskuun kuo-lonuhreista 49 oli liikkeellähenkilöautolla, 5 pakettiautol-la ja 1 paloautolla. Jalankulki-

joita menehtyi 9 ja polku-pyöräilijöitä 1. Lisäksi kuoli 4muuta tienkäyttäjää. Kuolleis-ta 43 oli miehiä ja 26 naisia.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna35–44-vuotiaita henkilöautonkuljettajia kuoli tammi-maa-liskuun tieliikenteessä 12, kunedellisen vuoden vastaavana ai-kana lukumäärä oli 4. Sitä vas-toin 25–34-vuotiaita kuoli 3,mikä on 5 vähemmän kuinedellisvuonna.

Kuolleiden ja loukkaantu-neiden määriä on verrattu vuo-den 1999 maaliskuun vastaa-viin ennakkotietoihin. Luvutperustuvat poliisin Tilastokes-kukselle toimittamiin onnet-tomuustietoihin.Lähde: Tilastokeskuksen liikenneti-lastot

2/99–2/00:Matkailijoidenyöpymisetlisääntyivät 12 %Suomen majoitusliikkeissä olihelmikuussa 12 prosenttiaenemmän yöpymisiä kuin vii-me vuoden helmikuussa. Osit-tain kasvua selittää se, että len-nonjohtajien lakko vähensijonkin verran yöpymisiä vuo-

den 1999 helmikuussa. Ulko-maalaisten yöpymiset lisään-tyivät 16 prosenttia, kotimais-ten matkailijoiden 11 prosent-tia.

Kaikista tärkeimmistä mat-kailijamaista tulijoiden yöpy-miset lisääntyivät helmikuus-sa. Eniten kasvoi japanilaistenyöpymismäärä: yöpymisiä oli45 prosenttia enemmän kuinviime vuoden helmikuussa.Brittien ja yhdysvaltalaistenyöpymismäärä kasvoi läheskolmanneksen ja ruotsalaistensekä ranskalaisten yöpymisetnoin viidenneksen.

Hotellihuoneiden käyttöas-te oli helmikuussa 47,5 pro-

senttia, kun se vuotta aiemminoli 47,9 prosenttia. Yli 50 pro-sentin käyttöasteeseen päästiinUudellamaalla, Pirkanmaalla,Pohjois-Savossa, Keski-Suo-messa sekä Etelä-Pohjanmaallaja Lapissa. Kittilässä huoneka-pasiteetista oli käytössä 80,6prosenttia ja Oulussa 70,2 pro-senttia. Helsingissä hotelli-huoneista oli helmikuussa käy-tössä 58,4 prosenttia.

Hotellihuoneen toteutunutkeskihinta oli helmikuussa440 markkaa vuorokaudelta.Vuotta aiemmin hinta oli 408markkaa.Lähde: Matkailutilasto 2000, hel-mikuu. Tilastokeskus

28 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

Suomessa EU:n toiseksi korkein autoveroSuomessa verote-taan uuden autonhankintaa Tanskanjälkeen toiseksi eni-

ten EU-maista, osoittaa Kuluttaja-tutkimuskeskuksen selvitys. Vero-jen osuus auton vähittäismyynti-hinnasta on Suomessa 45 prosent-tia, Tanskassa 62 prosenttia. Alhai-sin autovero on Luxemburgissa,13 prosenttia.

Autojen verolliset hinnat ovathalvimmat alhaisen verotuksenmaissa, kuten Luxemburgissa,Espanjassa ja Italiassa. Halvimmatverottomat hinnat ovat puolestaankorkean verotuksen maissa; kaik-kein halvimmat Tanskassa ja toi-seksi halvimmat Suomessa. Tämäjohtuu siitä, että autonvalmistajatmyyvät autoja korkean verotuksenmaihin yleensä halvemmalla kuinalhaisen verotuksen maihin.

Selvin poikkeus on Britannia,jossa autoista maksetaan vain ar-vonlisävero mutta jossa verotto-mat hinnat ovat silti korkeat. MyösIrlannissa autojen verottomat hin-nat ovat melko korkeat.

Auton hankintaveroista ker-tyi Suomessa valtion kassaan vii-me vuonna runsaat 6 miljardiamarkkaa. Auton ostajat maksoi-vat tästä määrästä kuitenkin vainnoin 4 miljardia markkaa, jotenautonvalmistajien ”tuki” oli run-saan kolmanneksen.

Kuluttajatutkimuskeskuksenselvityksessä arvioidaan, että mi-käli autojen hankintaveroa pie-nennettäisiin, autonvalmistajatnostaisivat uusien autojen verot-tomia hintoja eurooppalaisille ta-solle. Ja jos vero poistettaisiinkokonaan, uudet autot halpenisi-vat vain runsaan viidenneksen.

Lähde: Ville Aalto-Setälä – KatjaLähde: ”Pyhän lehmän” verotus,Autoveron alentamisen vaikutuksis-ta. Keskustelualoite 30/2000.Kuluttajatutkimuskeskus

Euroalueen ja EU:nbkt kasvoi 3,0 %Euroalueen bruttokansantuote li-sääntyi 3,0 prosenttia vuoden1998 neljänneltä neljännekseltäviime vuoden neljännelle neljän-nekselle. Bkt:n kasvu nopeutui,sillä ensimmäiseltä neljännekseltä1998 ensimmäiselle neljänneksel-

le 1999 se oli 1,8 prosenttia, toi-sella neljänneksellä 1,9 ja kol-mannella neljänneksellä 2,4 pro-senttia.

Keskimääräistä nopeamminbkt lisääntyi Espanjassa (4,0 %),Hollannissa (3,9 %), Suomessa(3,5 %), Itävallassa (3,4 %) jaRanskassa (3,2 %).

Vuodesta 1998 viime vuo-teen euroalueen bruttokansan-tuote lisääntyi 2,3 prosenttia.

Koko EU:n bkt kasvoi sekävuosi- että neljännestasolla yhtäpaljon kuin euroalueen bkt.

Yhdysvalloissa bkt lisääntyivuodesta 1998 viime vuoteen 4,2prosenttia ja vuoden 1998 nel-jänneltä neljännekseltä viimevuoden neljännelle neljännekselle4,6 prosenttia.

Lähde: Eurostat news releases46/2000

Euroinflaatio 2,1 %Euroalueen eli 11 Emu-maan ku-luttajahinnat nousivat 2,1 pro-

Väkiluku (tuhansia) 1998 270280 125933 8079 10203 5304 5153 58847 82048 10522 3719BKT (Mrd.US $) 1999 9190,4 4380,1 208,7 247,0 173,5 128,7 1434,0 2112,0 124,7 90,7BKT/as ostovoimakorjattu OECD=100 1999 152 110 110 109 118 102 98 106 66 113BKT:n vuosimuutos-% q4/99 4,6 0,0 2,9* 2,9* 0,9* 4,5* 3,2 2,3 3,3* 8,6*Teollisuustuotanto, vuosimuutos-% helmik. 5,1* 8,5 8,1* 7,5 5,1* 6,1 4,5* 5,7 4,3* 4,2*Työttömyysaste,% helmik. 4,1* 4,8 3,5 8,6 4,9 10,5 10,4 8,4 .. 5,1Inflaatio, vuosimuutos-% maalisk. 3,7 -0,6* 1,9 2,3 3,2 3,1 1,4 1,9 3,1 4,6Vähittäiskaupan myynti, vuosim. % helmik. 9,2* -3,3 4,3* 0,8* 2,0* 7,4* 2,3 -1,7* 2,9* 16,4*Osakkeiden hinnat, vuosimuutos-% maalisk. 2,9* 55,4* -2,7 -22,0* 32,7* 171,0 55,8 53,5 108,1* -6,4*

USA Japani Itävalta Belgia Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Irlanti

Lähde: OECD Main Economic Indicators ja Key Economic Indicators, Eurostat Statistics in Focus. Population and social conditions,Viro ja Venäjä (tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden kanssa): Tilastokeskuksen IBS-palvelu

KANSAINVÄLINEN KATSAUS

6245

363333

3227

232020

181717

1514

13

TanskaSuomiIrlanti

PortugaliHollantiKreikka

EU15ItävaltaEspanjaRuotsiItalia

BelgiaRanska

BritanniaSaksa

Luxemburg0 10 20 30 40 50 60 70

AUTOVERO EU:SSA, %

T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0 2 9

senttia maaliskuusta 1999 maa-liskuuhun 2000. Inflaatio kiihtyihieman, sillä helmikuussa se oli2,0 prosenttia. Viime vuodenmaaliskuussa inflaatio oli 1,0prosenttia.

Koko Euroopan unionin in-flaatio oli maaliskuussa samakuin helmikuussa eli 1,9 pro-senttia. Vuotta aiemmin EU-in-flaatio oli 1,2 prosenttia.

EU-maista kuluttajahinnatnousivat vuodessa eniten Irlannis-sa (5,0 %), Suomessa (3,2 %) sekäTanskassa, Espanjassa ja Luxem-burgissa (3,0 %). Vähiten hinnatkohosivat Britanniassa (0,7 %).

Lähde: Eurostat news releases49/2000

Euroalueenvähittäiskauppalisääntyi 2,3 %Euroalueen vähittäiskaupanmyynnin määrä lisääntyi työ-päiväkorjattujen tietojen mu-

kaan vuodessa viime tammikuu-hun 2,3 prosenttia. KokoEU:ssa se kasvoi 3,0 prosenttia.

Joulukuusta tammikuuhunvähittäiskaupan määrä lisääntyityöpäiväkorjattujen ja kausi-tasoitettujen tietojen mukaan0,3 prosenttia sekä euroalueellaettä koko EU:ssa.

Vähittäiskaupan määrä kas-voi vuodessa Saksaa lukuun ot-tamatta kaikissa maissa, joistatammikuun tiedot ovat käytet-tävissä. Eniten kauppa lisääntyiEspanjassa (8,6 %), Ruotsissa(7,5 %), Suomessa (7,5 %) jaBritanniassa (6,3 %). Saksassavähittäiskaupan määrä väheniviime vuoden tammikuusta 3,2prosenttia.

Joulukuusta tammikuuhunvähittäiskauppa kasvoi Espanjassa3,0 prosenttia, Suomessa 1,8 jaBritanniassa 1,6 prosenttia. Kau-pan määrä väheni 1,9 prosenttiaSaksassa, jossa se pieneni myöskahtena edellisenä kuukautena.

Tiedot perustuvat uuteen vä-hittäiskauppaindeksiin, jotaEurostat alkaa julkaista kuukausit-

tain. Indeksi kattaa 40 prosenttiayksityisestä kulutuksesta.Lähde: Eurostat news releases47/2000

Teollisuudentuottajahinnatnousivat 5,7 %euroalueellaTeollisuuden tuottajahinnat nou-sivat euroalueella 5,7 prosenttiahelmikuusta 1999 tämän vuodenhelmikuuhun. Koko EU:ssa nenousivat 5,1 prosenttia.

Niistä maista, joista helmi-kuun tiedot ovat käytettävissä,hinnat nousivat eniten Ranskassa(10,7 %), Hollannissa (7,6 %) jaSuomessa (6,8 %). Pääasiassahintojen nousu johtui energiankallistumisesta.

Vähiten teollisuuden tuotta-jahinnat nousivat Britanniassa(2,2 %) ja Saksassa (2,4 %).Lähde: Eurostat news releases44/2000

EU-ehdokkaidenalueista vain Praha jaBratislava yli 75 %keskiarvo-bkt:staVain kahdella alueella EU:hunpyrkivistä Keski-Euroopan mais-ta bruttokansantuote asukastakohti ylitti aluetukirajan, 75 pro-senttia EU:n keskiarvosta1995–97. Nämä alueet ovatTšekin pääkaupunki Praha jaSlovakian pääkaupunki Bratisla-va. Prahassa bkt oli 19 prosent-tia yli EU:n keskiarvon ja Bratis-lavassa 4 prosenttia sen alle.

Alueiden erot ovat erittäinsuuret. Pienin bkt oli Puolan Swie-tokryskiessä, vain 24 prosenttiaEU:n keskiarvosta. Kymmeneenköyhimpään alueeseen kuului 5aluetta Puolan 16 alueesta, Bulgari-an kaikki 3 aluetta, Latvia ja Koil-lis-Romania. Näiden alueiden brut-tokansantuote asukasta kohti olineljänneksen EU:n keskiarvosta.Lähde: Eurostat news releases48/2000

57588 15707 4431 9968 39371 8851 7106 59168 374956 146899 1450 19981162,0 394,8 151,3 110,7 590,7 239,2 257,4 1423,0 8458,3 273,9* 5,2* 1999

98 112 124 74 81 103 123 100 99 21* .. 19992,1 3,9 3,0 2,9* 4,0 4,2* 1,5* 3,0 2,1* -1,0* 0,0* q4/994,6 2,0 3,1 2,1* 2,5* 3,9* 7,9* 1,1 3,1* 13,7 14,4 helmik.

11,2* 2,7* 3,7* 4,2 15,2 6,6 3,1* 6,0* 8,8 12,3* 11,7* helmik.2,5 1,9 2,5 1,5 2,9 1,0 1,5 2,6 2,2 25,1* 3,2 maalisk.4,8* 0,4* 2,5 8,7* 12,2 9,4 0,0* 4,7 4,7* 7,6 9,0* helmik.

35,6 31,5 43,4 26,1* 26,4 89,1* 5,6 16,5 .. .. .. maalisk.

Italia Alankomaat Norja Portugali Espanja Ruotsi Sveitsi Britannia EU yhteensä Venäjä Viro

*Poikkeukset: BKT: Venäjä ja Viro 1998 BKT/as: Venäjä 96 (Maailmanpankin arvion mukaan) BKT (vuosimuutos): Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ruotsi, Sveitsi, EU-yht. ja Viro 99q3; Venäjä 99q1; Portugali 98q4; Kreikka ja Irlanti 1999Teollisuustuotanto (vuosimuutos): USA 0003; Tanska, Ranska, Portugali, Espanja, Ruotsi ja EU-yht. 0001; Itävalta ja Kreikka 9912; Irlanti 9908; Sveitsi 99q4 Työttömyysaste: USA 0003; Italia, Alankomaat ja Venäjä 0001; Britannia9912; Norja 99q4; Sveitsi ja Viro 99q2 Inflaatio: Japani ja Venäjä 0002 Vähittäiskaupan myynti (=volyymi, Espanja: myynnin arvo): Itävalta, Suomi, Saksa, Irlanti, Alankomaat ja Sveitsi 0001; USA, Belgia, Tanska, Kreikka, Portugalija EU-yht. 9912; Italia 9812 Osakkeet: USA, Japani, Belgia, Tanska, Irlanti, Portugali ja Ruotsi 0002; Kreikka 9912

Virheitä piirakassa

Siitä millä perusteella katsojattulkitsevat piirakkakuvion on

tehty joitakin tutkimuksia. Tutki-musten mukaan tulkintatavasta eiole varmuutta. Luultavasti eri ih-miset kiinnittävät huomion eriasioihin kuten kaaren pituuteen,keskuskulman suuruuteen tailohkojen pinta-aloihin. Kaikissatilanteissa suuruussuhteiden ar-viointi on erittäin epätarkkaa.Epätarkkuuden vuoksi arvatta-vasti lohkojen oheen liitetäänyleensä myös prosentit, vaikkapiirakka itsessään voi paljastaavain kokonaisuuden jakautumi-sen osiin eli prosenttijakauman.

Piirakkakuvio on sen ongel-mista – ja kritiikistä – huolimattahyvin suosittu varsinkin lehdistös-sä. Yllättävän usein piirakoidenlaadinnassa tehdään lisäksi virhei-tä. Oheisissa kuvioissa on esi-merkkejä tavallisimmista virheistä.

Piirakkakuviohan kertoo jon-kin kokonaisuuden jakautumises-ta osiin, eikä siitä saa selville ab-soluuttisia määriä. Siksi määrienesittäminen olisi usein paikallaan.Kuviossa 1 olevan esimerkin aiheon kopioitu artikkelista, jossa ku-vattiin kämmenmikrojen käyttö-järjestelmien markkinaosuuksia,mutta sen paremmin artikkelistakuin kuviostakaan ei saanut selvil-le lukumääriä.

Piirakan lohkot pitäisi lajitellakoon mukaan suuruusjärjestyk-seen (ks. kuvio 1). Jos lohkoja eijärjestetä, on tulos selvästi epäha-vainnollisempi (ks. kuvio 2). Kol-miulotteiset piirakkakuviot ovatyhtä lailla epähavainnollisia. Kol-miulotteisuus tuottaa kuvioonuseimmiten myös virheitä, koskalohkojen keskinäiset suhteetmuuttuvat. Esimerkiksi kuviosta 3on mahdotonta havaita, että Viso-rin markkinaosuus on 7 %, Psionin3 % ja muiden merkkien 6 %.

Toimiakseen visuaalisesti pii-rakassa voi olla suhteellisen vähän

luokkia. Usein toimiva nyrk-kisääntö on, että piirakassa onkorkeintaan kuusi lohkoa (ks. ku-vio 1). Jos piirakassa on useampialohkoja niiden vertailu tulee hyvinvaikeaksi (ks. kuvio 4).

Lohkojen värien, värisävyjenja rasterien valinnassa voidaanepäonnistua. Värien käyttö onlaaja kysymys, enkä puutu siihentässä yhteydessä. Mustavalkoku-vioissa harmaasävyjen pitää luon-nollisesti erottua (vrt. kuvio 5).Erottumista parannetaan aikaajoin rasteroinnilla. Erottumistasillä pystytäänkin kohentamaan,mutta vaarana on että rastereihinsyntyy niin sanottua Moiré-värei-lyä eli pinta tuntuu väreilevän sil-missä (ks. kuvio 6). Tällainenpäänsäryn aiheuttaja vie katsojanhuomion väärään suuntaan.

Erillisen selitteen käyttö eiole piirakkakuviossa käytännölli-sesti katsoen koskaan perusteltu(vrt. kuvio 7). Lohkojen nimiötvoidaan aina sijoittaa lohkojenviereen tai lohkojen sisään. Erillis-

ten nimiöiden ja lohkojen yhdis-täminen vaatii aina miettimistä,joka ei millään tavalla paranna ku-vion laatua tai tehokkuutta.

Piirakan jotakin luokkaa voi-daan korostaa irrottamalla yksilohko muista (ks. kuvio 8). Kyseon nimenomaan korostamisestaja siksi irrottamiselle pitää ollaasiallinen peruste. Jos se tehdäänpelkästään visuaalisista syistä luki-ja todennäköisesti jää miettimäänmiksi, lohko on irrotettu.

Edellä olevat virheet esiinty-vät useimmiten yksitellen, muttasilloin tällöin näkee piirakkakuvi-oita, joissa ovat lähes kaikki ylläolevat virheet. Omasta arkistos-tani löytyi kuvio, jossa oli viisi vir-hettä: liian monta lohkoa, järjes-tämättä ja yksi satunnainen lohkooli irrotettu muista. Lisäksi pii-rakka oli kolmiulotteinen ja senohessa oli erillinen selite.

ErikoistutukijaVesa Kuusela,Tilastokeskus

30 T i e t o a i k a 5 / 2 0 0 0

Palm

Windows CE

Visor

Muutmerkit

Psion

1. Tavallinen piirakkakuvio

5. Lohkot eivät erotu kunnolla

Windows CE

Visor

Psion

Palm

Muut merkit

2. Piirakan lohkot epäjärjestyksessä

6. Rasterointi tuottaa Moiré-väreilyä

PalmWindows CE

Visor

PsionMuut merkit

3. Näennäinen kolmiulotteisuus

PalmWindows CEVisorMuut merkitPsion

7. Erillisen selitteen käyttö

4. Liian monta luokkaa

8. Sattumanvarainen lohkon erotus

NEW CRONOS • UUTTA TILASTOTIETOA EUROOPASTA

New Cronos on Eurostatin makrotaloudellinen tietokanta, joka tarjoaapäätöksentekijöille korkealaatuista, vertailukelpoista kansainvälistätilastotietoa.

New Cronos sisältää yli 180 miljoonaa tilastotietoa Euroopan Unionin jä-senmaista ja osin Japanista, USA:sta ja EU:n jäsenehdokasmaista sekätärkeimmistä kauppakumppanimaista.

New Cronos jakaantuu yhdeksään aihealueeseen:

Teema 1: Kansalliset ja alueelliset yleistilastotTeema 2: Talous ja rahoitusTeema 3: Väestö ja sosiaaliset olotTeema 4: Teollisuus, rakentaminen, kauppa ja muut palvelutTeema 5: Maatalous, metsätalous ja kalastusTeema 6: UlkomaankauppaTeema 7: KuljetuksetTeema 8: Ympäristö ja energiaTeema 9: Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Teemat jakaantuvat alatietokantoihin, jotka kattavat tietyn erityisalueen.Alatietokantojen sisällöstä saat lisätietoja internetistä oheisesta osoitteesta.

Voit tilata räätälöityjä osia tietokannasta joko kertatoimituksena taijatkuvana tilauksena määrittelemäsi päivitystiheyden mukaan. Tiedottoimitetaan haluamassasi muodossa joko sähköpostilla tai cd-rom:lla.

New Cronos -tietokannan tietoja päivitetään kahdesti päivässä.

Tiedot ovat kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositietoja aihealueesta riippuen.

Tietoja on saatavissa 1960-luvulta lähtien maasta jamuuttujasta riippuen.

postita ilmaiseksi, faksaa (09) 1734 2354 tai soita (09) 1734 2531

Tilaan Tietoajan

❒ kestotilauksena 350 mk/12 numeroa❒ vuositilauksena 410 mk/12 numeroa❒ irtonumero 39 mk/nro❒ edellisvuosien irtonumero

numeron _________ vuodelta 19__30 mk/nro

❒ ilmainen näytenumero tuttavalleni:

Nimi

Osoite

Postinro ja -toimipaikka

Puhelin

Tilaan Tietoajan kuvia A4-koossa

❒ musta-valkokopioina(perushintaan 5 paperikopiota)

______ kpl 65 mk/kpl + alv 22 %

❒ värikopiona ______ kpl 65 mk/kpl + alv 22 %❒ musta-valkokalvona ______ kpl 100 mk/kpl + alv 22 %❒ värikalvona ______ kpl 150 mk/kpl + alv 22 %

Numerosta

Sivulta

Aiheesta

Yhteystietoni/Osoitteenmuutos ___ /___ 19 ___ alkaen

Vanha osoitteeni:Nimi

Osoite

Postinro ja -toimipaikka

Asiakasnumero

Uusi osoitteeni:Nimi

Osoite

Postinro ja -toimipaikka

Puhelin

T I E T O A J A N P A LV E L U K O R T T I

Tietoaika/3AVASTAUSLÄHETYSSopimus00022/710

00003Helsinki Tilasto

keskusmaksaa

postimaksun

...............................................DataShop Helsinki

Kysy lisää:Eurostat DataShop Helsinki

TilastokirjastoPL 2 B

00022 Tilastokeskus

puh. 09-1734 2221faksi 09-1734 2279

s-posti: datashop.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

internet: www.tilastokeskus.fi/tk/kk/datashop.html

............................

Tilastokeskus, tilastokoulutuspuhelin: (09) 1734 3681 tai 1734 2529sähköposti: koulutus.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

00022 Tilastokeskusp. (09) 17 341,ohivalinta (09) 1734...faksi p. (09) 1734 2750www.tilastokeskus.fi

Tietopalvelu, tiedustelutTilastokirjasto:p. (09) 1734 2220,faksi (09) 1734 2279

Julkaisujen myynti:p. (09) 1734 2011(ympäri vuorokauden),faksi (09) 1734 2474

Aluepalvelutoimistot:Oulu, p. (08) 537 2046faksi (08) 537 2047

Seinäjoki, p. (06) 414 4539,faksi (06) 423 3696

Tampere, p. (03) 3141 5900,faksi (03) 3141 5950

Turku, p. (02) 274 3430,faksi (02) 274 3440

Tutkimusaineistojen tilastollinen analyysi 13.–14.9.2000

Kurssilla saat perustietoa tärkeimmistä monimuuttujamenetelmistä, joita ovat mm. faktori-, pääkomponentti-,korrespondenssi- ja conjoint-analyysi.

Opi Astikan tehokas käyttö -iltapäivä 18.9.2000 ja Opi Astikan käyttö 19.9.2000

Ensimmäinen kurssi on tarkoitettu niille, jotka haluavat tehostaa tietokannan käyttöään Astikan uusiaominaisuuksia hyödyntämällä. 19.9. pidettävä kurssi sopii niille, jotka haluavat aloittaa uusinaasiakkaina tietokannan käytön.

Numeerisen tiedon visuaalinen esittäminen 20.–21.9.2000

Kurssilla opit mm. hyvän ja huonon tilastokuvion ominaisuuksia, yleisimmät kuviotyypit ja niiden käyttöyhteydetsekä miten tehdään onnistunut tilastokuvio.

Ansioita ja työvoimakustannuksia kuvaavat indeksit 27.9.2000

Kurssilla saat perustietoa ansiotason ja työvoimakustannusten muutostenmittaamisesta ja indeksien käytöstä tulopolitiikan ja järjestötoiminnan kannalta.

Keski-Eurooppa-seminaari 28.9.2000

Kurssilla saat ajankohtaiskatsauksen Keski-Euroopan siirtymätalouksista,niiden markkinoista ja tulevaisuudesta.

Markkinointitutkimus ja tiedonhankinta 4.–5.10.2000

Kurssilla saat tietoa empiirisen markkinointitutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä siitä,miten voit tutkimuksessa hyödyntää tilastoja.

.A215

Tutustu kurssitarjontaammeInternetissä:www.tilastokeskus.fi/tk/tp/koulutus.html

TILAA

ESITTEET

��������������������������� ������������������������������ ���

Regressioanalyysi 11.–12.10.2000

Kurssilla opit käyttämään ja tulkitsemaan oikein regressioanalyysia.