Tietovaranto selvitys 26.11.2013

1

Energia- ja materiaalitietovarantojen kartoitus

Lauri PenttinenKeski-Suomen Energiatoimisto / Benet Oy

[email protected] www.kesto.fi

mailto:[email protected]

http://www.kesto.fi/energianeuvonta

Sisällysluettelo

• Työn tavoitteet, sisältö ja rajaukset• Tietovarantojen nykyinen hyödyntäminen ja mahdollisuudet• Energiatiedon varannot, tiedon saatavuus ja tarkkuus (mukaan lukien liikennetiedot)• Materiaalitiedon varannot, tiedon saatavuus ja tarkkuus (maatalous, yhdyskunnat ja

teollisuus)• Esimerkki materiaalitiedon kartoituksesta: Keski-Suomen biomassat• Esimerkki resurssitiedon kartoituksesta ja tietolähteistä: case paperiteollisuus• Resurssitiedon tarkkuus ja hyödyntäminen• Jyväskylän alueen toimijoiden tietovarantoja• Tietovarantojen avoimuus ja tietojen saatavuus• Julkinen vs. avoin tieto• Resurssitietopankin luominen, toimijoiden sisäisen ja viranomaisten resurssitietojen

hyödyntäminen• Prototyyppejä ja esimerkkejä, energia ja materiaali paikkatietoina• Muualla tehtyä tutkimusta• LIITE: Taulukko tietovarannoista (excel)

2

Työn tavoitteet

• Toteutetaan energia- ja materiaalitiedon lähteiden, saatavuuden ja hyödyntämiskohteiden kartoitus metatiedon tasolla Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän alueella.

• Tunnistetaan mahdollisuuksia energia- ja materiaalitietojen keräämiseksi ja niiden hyödyntämisessä alueellisen resurssitehokkuuden edistämisessä.

3

Työn sisältö

Kartoitus sisältää seuraavat metatiedon aihealueet (alueellista resurssitietoa sisältävät tietovarannot): •Energiatieto, sisältäen primäärienergian kulutuksen ja energian loppukulutuksen eri sektoreittain (yhdyskunnat, teollisuus, maatalous)•Materiaalivirrat, sisältäen yhdyskuntajätteet, sekä maatalouden ja teollisuuden jätteet ja sivutuotteet;

laaditaan tiedonkeruun prosessin havainnollistava esimerkki materiaalitasetiedon kartoituksesta jonkun tietyn sektorin osalta •Liikennetiedot (joukkoliikenne, julkinen autoilu ja yksityisautoilu eriteltyinä): liikennemäärät ja polttoaineet

Rajaus: jotta tieto palvelee alueellista resurssiviisautta, on sen oltava vähintään maakunnallista, mielellään kunta/yrityskohtaista

4

Keskeisiä kysymyksiä

• Kuinka hyvin eri tietovarannot ovat tällä hetkellä käytettävissä?• Kuinka eri tietovarantoja voidaan hyödyntää?• Kuinka tietovarantojen avoimuutta ja tietojen saatavuutta tulisi kehittää

jotta tarvittavat energia- ja materiaalitiedot olisivat mahdollisimman helposti ja jatkuvasti saatavissa jatkojalostusta varten?

• Missä kohtaa tiedon hankintaa ja järjestelmien rajapintoja voitaisiin automatisoida?

5

Mitkä sektorit merkittävimpiä?

Suomen kasvihuonekaasupäästöt hyvä indikaattori: suora yhteys uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön

6

Tietovarantojen nykyinen hyödyntäminen ja mahdollisuudet

Tällä hetkellä tietovarantoja ja tiedonkeruuprosesseja hyödynnetään pitkälti viranomaisten valvonta- ja seurantatoimiin, lähinnä ympäristöasioissa, sekä tilastoinnissa valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla

Olemassa kuitenkin useita tunnistettavia mahdollisuuksia laajempaan hyödyntämiseen 1.Tuottaa eri tason päättäjille (poliitikot, virkamiehet), yrityksille ja kansalaisille tietoa alueen energian ja materiaalien käytöstä (sekä kehitystrendeistä ja indikaattoreista) - mm. poliittisen päätöksenteon ja toiminnan yleisen suuntaamisen tueksi

2.Tuottaa yrityksille (tai muille mahdollisille toimijoille) yritys- ja toimipaikkakohtaista tietoa ns. operatiiviseen toimintaan (missä hyödynnetään mitäkin virtoja, missä hyödynnettävissä olevia jätteitä ja sivutuotteita)

3.Tuottaa tietoa yllämainituille tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista (käyttö, kehitystrendit ja indikaattorit jatkossa)

4.Energiatiedon tuottaminen yksittäiselle toimijalle hänen omasta kulutuksestaan/tuotannostaan, käyttäytymisen muutoksen aikaansaamiseksi ja päätöksenteon tueksi (esim. energiansäästöinvestoinnit)

7

Energiatiedon varannot

• Primäärienergialähteiden tieto = alueelle ostetut polttoaineet ja sähkö – jalostamaton luonnon energia polttoaineena (puu, öljy, turve, kivihiili)– ulkopuolella tuotettu sähkö voidaan käsitellä joko sellaisenaan tai jaettuna

tuotantomuotojen käyttämiin primäärienergian lähteisiin

• Tieto loppukäytöstä = kuinka paljon eri sektorit käyttävät energianlähteitä– jalostettua energiaa, eli sähköä ja lämpöä– jalostamattomia polttoaineita, öljytuotteet teollisuuteen lämmitykseen ja

liikenteeseen

• Kaikki tilastoidut ja viranomaisten keräämät tiedot ovat tyypillisesti vuositason tietoja (seuranta ja tilastointi tapahtuu vuositasolla)

• Tietojen yksiköt ovat tyypillisesti energiaa (esim. TJ tai GWh) tai energiaksi käännettäviä polttoainemääriä (tonni, kiinto-m3)

8

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: primäärienergia (1/2)

• Tilastokeskus, julkiset tilastot– Teollisuuden energiankäyttö (teollisuus pl. energiahuolto), käytetyt polttoaineet ja sähkö,

maakuntatieto; esteenä otospohjaisuus (alueiden tiedoissa voi olla puutteita) sekä kuntatason tiedoissa tietosuoja (oltava väh. 3 toimijaa), yksikkö TJ tai GWh

– Sähkön ja lämmön tuotanto –tilasto, kansallinen tieto, tarkempi alueellinen tilasto periaatteessa erikseen tilattavissa (ei otospohjainen), kuitenkin esteenä tietosuoja (alueella oltava väh. 3 toimijaa), yksikkö GWh

– Energian hankinta ja kulutus –tilasto, saatavilla vain valtakunnallisen tason tietoa, esteet samat kuin edellisessä, yksikkö TJ tai ktoe

– Rakennusten lämmitysmuodot, maakunta- ja kuntatason tieto, yksikkö neliö (m2)• Ympäristöviranomaiset

– SYKE:n VAHTI tietokanta: ymp. luvan ja ymp. suojelun tietojärjestelmään rekisteröityjen voima- ja lämpölaitosten polttoaineenkäyttö ja energiantuotanto, tilauksesta maksullisena (SYKE voi luovuttaa vain toisen näistä), yksikkö TJ ja tonni

– Kuntien ympäristöviranomaiset, luvanvaraiset laitokset, tiedot kyselyllä, yksikkö TJ tai tonni• Kuntaliiton julkinen tilasto

– Tilasto pienistä lämpölaitoksista, polttoaineiden käyttö ja lämmöntuotanto (muutama pieni kunnallinen lämpölaitos), yksikkö GWh

9

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: primäärienergia (2/2)

• Energiateollisuus, julkiset tilastot– Kaukolämpötilasto: energiayhtiöiden polttoaineiden käyttö, kaukolämmön- ja

yhteistuotantosähkön tuotanto, maakunta- ja kuntatasolla, yksikkö GWh– Sähköntuotanto: maakuntatasolla eri tuotantomuodoittain, yksikkö GWh

• Öljy- ja kaasualan keskusliitto, maksulliset tilastot– Myydyt öljytuotteet (POR, POK, bensiini ja diesel)_ maakunta- ja kuntatasolla, yksikkö

tonni• Metla puun energiakäyttö, julkinen tilasto

– Puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa: maakuntatasolla, yksikkö GWh ja kiinto-m3

• Suomen biokaasurekisteri, julkinen tilasto – sisältää biokaasulaitosten tuotantotiedot vuosittain, www.biokaasuyhdistys.net,

yksikkö GWh

10

http://www.biokaasuyhdistys.net/

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: yrityskohtaiset kyselyt

• Yrityskohtainen julkinen tieto verkossa: ympäristöluvat ja ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportit

• Täydentävät kyselyt energiantuotantolaitoksille (lämpö- ja voimalaitokset, biokaasun ja polttonesteiden tuotanto)

– Tiedot pääsääntöisesti saatavilla, tiedon hankkiminen aikaa vievää ja kalliimpaa

11

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: arvioita uusiutuvan energian varoista

• Keski-Suomen maakunnan energiapuuvaroista tehneet selvityksiä mm. K-S metsäkeskus, Pöyry ja Metla, yksiköt GWh, TWh ja kiinto-m3

• Tuulivoiman potentiaalitietoja Suomen Tuuliatlaksesta, yksiköt m/s, lisäksi K-S liitto teettänyt kaavan ja selvityksen maakunnan potentiaalisista suuren ja keskisuuren kokoluokan kohteista

• Aurinkoenergian säteilytietoja saatavilla mm. EU-tutkimushankkeista http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/

12

http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: energian loppukäyttö

• Energiateollisuus, julkiset tilastot– Sähkönkäyttö maakunnittain ja kunnittain (asuminen ja maatalous, teollisuus, palvelut

ja rakentaminen)• Tilastokeskus, julkiset tietokannat

– Rakennusten lämmitykseen kohdistuva energiankäyttö, maakunnittain ja kunnittain• Primäärienergiatietojen soveltaminen

– kuinka voima- ja lämpölaitosten polttoaineiden käyttö ja energiantuotanto kohdistetaan eri sektoreiden kulutuksiin saadaan kunkin sektorin painoarvo

13

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: älykäs energianmittaus

• Etäluettavat sähkömittarit oltava verkkoyhtiöiden toimesta asennettuina2013 loppuun mennessä 80 % asiakkaista ja sähkön tuntikulutustiedot tarjottava asiakkaille

• Käytännössä www-palvelun kautta kerran vuorokaudessa päivittyvä tuntitieto• Usein yhdistettynä muuta tietoa, kuten hinnat, ulkolämpötilat, vertailut omaan

aikaisempaan tai toisten vastaavien käyttäjien kulutukseen• Lisäksi mahdollisuus kytkeä mittariin reaaliaikaista kulutus tietoa antava laite tai

sovellus• Kaukolämmössä laajalti käytössä etämittaus ja jotkut yhtiöt raportoivat myös

kuluttaja-asiakkailleen kuukausi- tai päivätason tietoa• Myös veden etämittaus yleistymässä (alkaen suurimmista asiakkaista)

14

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: etäluettavat sähkö- ja kaukolämpömittarit

• Energiayhtiöillä nykyään merkittävästi tietoa asiakkaiden sähkön ja kaukolämmön loppukäytöstä tuntitasolla, tulevaisuudessa myös vedestä (kun veden etämittaus yleistyy)

• Tietoja ei saa myydä tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman asiakkaan suostumusta, mikä vaikeuttaa kuluttajakohtaisen tiedon jatkohyödyntämistä

• Tietojen innovatiivisessa käytössä uusien palveluiden ja sähkön hintatuotteiden kehittämiseksi potentiaalia, etenkin suuremmille käyttäjille

• Haasteena reaaliaikaisen ja tehokkaasti kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavan tiedon ja kysyntäjouston ratkaisujen tuottaminen riittävän edullisesti (kuluttaja-asiakkaiden maksuhalukkuus matala)

15

Lähde: Keski-Suomen Energiatoimisto SmartRegions –hanke, (www.smartregions.net)

16

http://www.smartregions.net/

Älykkään energianmittauksen kulutustieto, esimerkki Elenian energiaraportointi

17

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: liikennetiedot

• VTT Lipasto, avoimet tietokannat– LIISA–tietokanta, tieliikenteen polttoaineiden kulutus, lääneittäin ja kuntakohtaisesti

vuosilta 2001 – 2011, myös 2012 tiedot saatavilla– LIISA sisältää autot (henkilö-, paketti-, linja- ja kuorma-autot), moottoripyörät ja mopot– RAILI-tietokanta, rautatieliikenteen polttoaineen- ja energiankulutus, ei kuntatason

tietoja mutta rataosakohtaisista päästöistä voidaan osittain käsityönä laskea

• Öljy- ja kaasualan keskusliitto, maksulliset tilastot– Liikenteen polttoaineiden (bensiini ja diesel sekä niiden bio-osuus) kulutus, maakunta-

ja kuntakohtaisesti– Liikenteen biopolttoaineiden käyttö sisältyy edellisiin ja voidaan laskea

jakeluvelvoitteen perusteella (vähintään 6 % energiasisällöstä vuosina 2011 – 2014)

18

Energianlähteiden hinnat

• Tilastokeskukselta• Polttonesteiden kuluttajahinnat, kaukolämmön hinta kuluttajatyypeittäin, puupelletin

kuluttajahinta, sähkön hinta kuluttajatyypeittäin; • Kotimaisten polttoaineiden, kivihiilen ja maakaasun sekä polttonesteiden hinnat

lämmöntuotannossa

• Hintojen hyödyntämisestä• Kuinka paljon primäärienergiankulutus ja loppukulutus maksaa• Kuinka tämä jakaantuu eri energianlähteisiin, kuinka paljon käytämme rahaa

ulkopuolelta ostettuihin fossiilisiin polttoaineisiin?• Kuinka suuri (alue)taloudellinen vaikutus on paikallisten ja uusiutuvien

energianlähteiden käytöllä?• Lisäksi: alueella tuotetun ei-polttoainepohjaisen aurinko- ja tuulienergian hinta?

19

Energiatiedon varannot

20

Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa tilattavissa maksullinen, sininen = laitoskyselyt

Kuntaliiton tilasto, pienten lämpölaitosten tiedot

Öljytuotteiden myyntitilastot,kunta ja maakuntatieto

ET kaukolämpötilastot, energiayhtiöiden tieto

Täydentävät kyselyt laitoksille (alue- ja kaukolämpö, biokaasu)

Liikenteen biopolttoaineetjakeluvelvoitteen kautta

VAHTI - suurimpien energialaitosten polttoaineet

Primäärienergia

ET sähköntuotantotilasto, maakunta ja kuntatieto

VAHTI energialaitostieto,tuotettu energia (ei saatavilla

polttoainetietojen kanssa)

ET sähkönkulutustilastot, maakunta ja kuntatieto

Tilastokeskus rakennustenlämmitysmuodot,

maakunta ja kuntatieto

Liikenteen biopolttoaineetjakeluvelvoitteen kautta

Myydyt liikenteen polttoaineet,kunta ja maakuntatieto

Metla puun energiakäyttö tilasto, maakuntatieto

Energian loppukäyttö

Ympäristöluvat ja ymp.vastuuraportit

TietovarannotYrityskohtainentiedonkeruu

Suomen biokaasurekisteri,laitostiedot

VTT:n Lipasto, tieliikenteen energiankulutus

Tietovarannot

Energiatiedon varannot, tiedon eri tasot

21

Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa tilattavissa maksullinen, sininen = yrityskohtainen tiedonhaku

Kuntaliiton tilasto, pienet lämpölaitokset

ET kaukolämpötilastot, energiayhtiöiden tieto

Täydentävät kyselyt laitoksille (alue- ja kaukolämpö, biokaasu)

VAHTI - suurimpien energialaitosten polttoaineet

ET sähköntuotantotilasto, maakunta ja kuntatieto

VAHTI – suurimpien laitosten energiantuotanto (ei saatavilla polttoainetietojen kanssa)

ET sähkönkulutustilastot, maakunta ja kuntatieto

Tilastokeskus rakennusten lämmitysmuodot, maakunta ja kuntatieto

Liikenteen biopolttoaineet, jakeluvelvoitteen kautta

Metla puun energiakäyttö -tilasto, maakuntatieto

Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit

Laitostason tietoMaakuntatason tieto

Suomen biokaasurekisteri,laitostiedot

VTT:n Lipasto, tieliikenteen energiankulutus

Öljytuotteiden myyntitilastot, kunta ja maakuntatieto

Kuntatason tieto

Esimerkki: Jyväskylän energiatase 2010

22

Vesivoima 18 GWh

Tuontisähkö 250 GWh

Öljy 1495 GWh

Teollisuus 590 GWh• Sähkö 65 % • Prosessilämpö 35 %

Rakennusten lämmitys 2690 GWh• Kaukolämpö 72 %• Puu 4 %• Öljy 10 %• Sähkö 14 %

Muu sähkönkulutus 1126 GWh

Tieliikenne 960 GWh• Bensiini 46 %• Diesel 54 %

Yhteensä 5360 GWh* Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

Kivihiili 39 GWh

Muut 22 GWh

Puupolttoaineet 1052 GWh

Biokaasu 30 GWh

Turve 2460 GWh

Jätteet vs. sivutuotteet

• JäteJätteeksi nimitetään sellaisia aineita ja esineitä, jotka niiden haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa

käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä• Aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuotejos se syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen

valmistaminen, ja:• 1) aineen tai esineen jatkokäytöstä on varmuus;• 2) ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu

enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti;• 3) aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana; sekä• 4) aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja

terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Käytännössä jätteiden tilastoinnissa on mukana sivutuotteitakinSivutuotteet voidaan luokitella tuotteiksi eikä niiltä enää vaadita hyötykäyttöä hidastavaa

jätteiden lupakäytäntöä. Sivutuotteet eivät ole jätettä missään vaiheessa, vaan niihin sovelletaan tuotteille kohdistuvia vaatimuksia, kuten REACH-velvoitteita.

23

Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: maatalous

• Maatalouden merkittävin sivutuote Keski-Suomessa on olki ja merkittävin jäte on lanta (BIOCLUS WP2.1 c ja d raportti, syyskuu 2010)

• Matilda –tietokanta sisältää maatalouden tuotannon (maataloustilastot.fi)– Tilastot julkisia (verkossa) ja sisältävät maakuntatason ja kuntatason tietoa– Näistä saadaan esim. oljen määrä arvioimalla viljely- ja kesantoalojen mukaan ja

lannan määrä eläinten määrien mukaanLanta: yleensä käytetään ravinteena tai maanparannusaineena, vaihtoehtoisesti polttoon

(kuiva lanta, esim. hevosen/kananlanta mutta huonosti saa lupia tähän) tai biokaasulaitokseen

Olki: käytetään yleensä maanparannusaineeksi, vaihtoehtoisesti voidaan käyttää polttoon tai biokaasuprosessin tukiaineena (hidastaja)

Maan luontainen viljavuus paranee kun vaihtelee taudinkestävyys ja • Kuntatason tietoa myös saatavilla kunnan maataloustoimesta

24

Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: jätetilastot

• Tilastokeskuksen jätetilastot sisältävät yhdyskuntien, eri toimialojen ja teollisuuden (kaivostoiminta, teollisuus, energiahuolto) jätteet sekä jätteiden käsittelystä jätelajeittain• Jätteiden syntytiedot VAHTI-järjestelmästä (80 - 90 %), täydennyksiä muista

(mm. kaivosrekisteri)• Tilastot ovat julkisia valtakuntatasolla• Tilastokeskuksen näkökulmasta tarkempien alueellisten tilastojen esteenä

otospohjaisuus (tarkemmissa aluetiedoissa voi olla puutteita) ja tietosuoja (oltava väh. 3 toimijaa), sekä myös resurssipula

• Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän tiedot ovat julkisia, ympäristökeskus ylläpitää ja ELY-keskukset toimittavat tiedot, toisaalta kunnan luvittamat pienimmät laitokset eivät välttämättä ole velvoitettuja raportoimaan

25

Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: yhdyskuntajätteet

”Yhdyskuntajätettä ovat kotitalouksissa ja tuotannossa, erityisesti palvelualoilla, syntyneet kotitalousjätteisiin verrattavat jätteet. Yhdyskuntajätteiden yleinen yhteinen piirre on, että ne ovat yhdyskunnissa lopputuotteiden kulutuksessa syntyneitä jätteitä ja ovat kunnan järjestämän jätehuollon piirissä.” (Pienempien teollisuuslaitosten jätevirrat ohjautuvat myös yhdyskuntajätteisiin)

•Tilastokeskuksen jätetilastojen avoimista tietokannoista löytyvät yhdyskuntajätteet valtakunnan tasolla

• Tarkemmissa alueellisissa tiedoissa puutteita (kts. edellinen kalvo)•Yhdyskuntajätteiden tietoja maakunnan ja jätteenkäsittelylaitosten tasolla voi saada SYKE:lta VAHTI-tietokannasta erillisinä poimintoina• Keski-Suomessa tehty alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 (K-S

ympäristökeskus, 2009) joka tarjoaa perustietoa maakunnan, kuntien ja laitostenkin tasolla

26

Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: yhdyskuntajätteet

• Tuottajavastuun piiriin kuuluvat tuotteet ja niistä syntyvistä jätteet: Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa tilastoja (internetistä saatavissa kansallisella tasolla):

– ajoneuvot (henkilö- ja pakettiautot)– akut ja paristot– paperituotteet– pakkaukset– renkaat– sähkö- ja elektroniikkalaitteet

• Yhdyskuntien jätevesilietteet: ympäristöhallinnolla julkinen tietokanta josta saadaan kuntien puhdistamokohtaista tietoa (käsitelty jätevesi, ohitukset, ostettu sähkö ja lämpö, lietemäärä)

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Jateveden_puhdistamojen_tilastot

27




Yhdyskuntajätteet Keski-Suomessa

• Keski-Suomessa on toiminnassa tällä hetkellä kolme yhdyskuntajätteen loppusijoitusaluetta (Jkl, saarijärvi ja Jämsä), joihin ohjautuu valtaosa maakunnassa syntyvistä jätteistä

• Muut yhdyskuntajätteen kaatopaikat on jo lopetettu eikä loppusijoitukseen oteta enää jätettä.

(K-S liitto, 2009)

28

Materiaalitiedon varannot: teollisuuden jätteet ja sivutuotteet

• Tilastokeskuksen jätetilastoissa teollisuuden jätetietoja on saatavilla avoimista tietokannoista valtakunnan tasolla• Tarkempien alueellisten tilastojen esteenä otospohjaisuus ja tietosuoja

• Maakunnan ja kunnan tasolla tietoja voi saada SYKE:lta VAHTI-tietokannasta erillisinä poimintoina

• Pienimmät toimijat ovat kunnat luvittamia ja jätteitä ei välttämättä tarvitse raportoida – tai eivät ole ollenkaan ympäristölupavelvollisia

• Teollisuuden sivutuotteet osin osana jätetilastoja, tai ei tilastoitu ollenkaan (ei luokiteltu jätteeksi)

• Toimialakohtaisesti myös maakunta- ja tehdaskohtaisia tilastoja (esim. Metla ja Metsäteollisuus ry)

• Yrityskohtainen avoin tieto verkossa: ympäristöluvat ja ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportit

29

Materiaalitiedon varannot

30

Maatalouden jätteet ja sivuvirrat


vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt

Kysely Syken VAHTI tiedoista

Maatalouden tilastot (Matilda), tila- ja tuotantotiedot

Teollisuuden jätteet ja

sivutuotteet


sivutuotteet

Yhdyskuntien jätteet


Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen tiedot ympäristöhallinnon tilastoista

Yhdyskuntien jätevesilietteetYhdyskuntien jätevesilietteet


Tarvittaessa täydentävät kyselyt kunnilta tai ELY-keskukselta

Kyselyt jätevedenpuhdistamoille

Kyselytteollisuuslaitoksille (esim. pienet ei-tilastoidut)

Alueellinen jätesuunnitelma


Kyselyt jätteenkäsittelypaikoille

Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus ry)


Tietovarannot Yrityskohtainen tiedonkeruu

Täydentävät kyselytmaatiloille

Kyselyt kuntiin tms. toimijoille

Materiaalitiedon varannot ja tiedon tasot

31

vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt


Maatalouden tilastot (Matilda), tila- ja tuotantotiedot


sivutuotteet


sivutuotteet



Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen tiedot ympäristöhallinnon tilastoista

Yhdyskuntien jätevesilietteetYhdyskuntien jätevesilietteet

Täydentävät kyselyt kunnilta tai ELY-keskukselta

Kyselyt teollisuuslaitoksille



Kyselyt jätteenkäsittely- keskuksiin ja puhdistamoille

Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus)





Laitostason tieto

Täydentävät kyselytmaatiloille

Maakuntatason tieto Kuntatason tieto

Täydentävät kyselyt kuntiin tms. toimijoille

Materiaalitieto: jätteet Keski-Suomessa

• Alue- ja kuntatason tieto indikaattorina jätteiden synnyn sekä hyötykäytön ja loppusijoituksen kehittymisestä

32

Esimerkki materiaalitiedon kartoituksesta: Keski-Suomen biomassat

33 Lähde: BIOCLUS FP7-hanke (JAMK ja VTT)

Missä merkittäviä volyymejä? – Keski-Suomen biomassapohjaisen teollisuuden

tunnuslukuja

Tunnuslukujen ja jätteiden jakaumat eri teollisuudenalojen keskenLähde: BIOCLUS FP7 -hanke

34

Missä merkittäviä volyymejä? – Keski-Suomen biomassapohjaisen teollisuuden

tunnuslukuja

Tähteiden ja jätteiden jakaumat eri teollisuudenalojen sisälläLähde: BIOCLUS FP7 -hanke

35

Esimerkki resurssitiedon kartoituksesta: case paperiteollisuus

36

Raaka-aineet

Jätteet ja sivutuotteetsekä niiden hyödyntäminen

Päästöt ilmaan

Päästöt veteen

Polttoaineet ja energia

Kysely jätteistä ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista

Tietojen arviointi raaka-ainemäärien ja prosessin tietojen perusteella

Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus ry)

Täydentävät kyselytteollisuuslaitoksille

Toimialatilastot(Metsäteollisuus ry)




Kysely polttoaineista ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista



Ympäristöluvat ja ymp. vastuuraportit

Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt

Tuotteet ja tuotantomäärätKysely ELY tai SYKEn VAHTI tilastot

Jätemäärien arviointi: raaka-ainemäärien ja prosessin tietojen perusteella

”Valtaosa Keski-Suomen massa- ja paperiteollisuuden jätteistä on kuori- ja puujätettä sekä tuhkaa ja lietteitä. Näille teollisuuden jätteille on löydetty lisäarvoa mm. energiantuotannossa ja maarakentamisesta. Vuonna 2011 jätteistä hyödynnettiin 95 %.”

(K-S ELY, http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/jatteita-seurataan-tiiviisti-ely-keskusten-yhteistyona-keski-suomen-ely-keskus-#.Uo82EsTIaQA)

37

Kuva: BIOCLUS FP7-hanke

Missä merkittäviä volyymejä? – Keski-Suomen biopohjaisen teollisuuden tunnuslukuja

Elintarviketeollisuuden jätemäärät melko pieniä verrattuna metsäteollisuuteenLähde: BIOCLUS FP7 -hanke

38

Resurssitiedon tarkkuus (paikka ja aika)

39

Yritys / laitosMaakunta Kunta

Aika

Tunti

Kuukausi

Vuosi

Paikka

Tilastot, ymp-luvat ja raportit

Ympäristöhallinto (ELY, Syke)Tilastokeskus, Metla, toimialatilastot, öljytilastot

Toimijoiden sisäiset tiedot (yritykset, energiayhtiöt, kunnat, jätelaitokset)

Kuluttaja

Sisäinen prosessi- ja tuotantotieto (energiayhtiöt, teollisuus)

Etäluettavien mittareiden aggregoitu tieto (energia- ja verkkoyhtiöt)

Toimijoiden sisäinen resurssitieto (materiaali- ja energiavirrat ja kulutukset)

(Tietoa olemassa vaihtelevasti)

(Vaatii asiakkaan suostumuksen)

vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = toimijoiden sisäinen tieto

Etäluettavien mittareiden tieto,kauppojen rekisterit

Kuluttajien omatoiminen kierrätys (nettikirpputorit, kierrätyskeskukset)

Tuntimitattu energian-kulutustieto (kunnat, yritykset)

Ympäristöhallinto (ELY, Syke)

Resurssitiedon tarkkuus ja hyödyntämismahdollisuudet

40

Yritys / laitosMaakunta Kunta

Aika

Tunti

Kuukausi

Vuosi

Paikka

Tilastot, ymp-luvat ja raportitTilastokeskus, Metla, teollisuuden toimialatilastot, öljytilastot

Toimijoiden sisäiset tiedot (yritykset, energiayhtiöt, kunnat, jätelaitokset)

Kuluttaja

Sisäinen prosessi- ja tuotantotieto (energiayhtiöt, teollisuus)

Etäluettavien mittareiden tieto,kauppojen rekisterit

Etäluettavien mittareiden aggregoitu tieto (energia- ja verkkoyhtiöt

Toimijoiden sisäinen resurssitieto (materiaali- ja energiavirrat ja kulutukset)

(Tietoa olemassa vaihtelevasti)

(Vaatii asiakkaan suostumuksen)

vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = toimijoiden sisäinen tieto

Toimijatason operatiivinen tieto: prosessien ja

resurssivirtojen suunnittelu, vaihto ja vertailu,

resurssitietopankin ”2. taso”

Aluetason resurssitieto: mm. poliittisen päätöksenteon ja toiminnan yleisen suuntaamisen tueksi; aluetason resurssitehokkuuden arviointi ja potentiaalien tunnistaminen

Tuntimitattu energian-kulutustieto (kunnat, yritykset)

Tuntitason kulutustieto: resurssivirtojen ja -

tehokkuuden suunnittelu, vaihto ja vertailu

Jyväskylän alueen toimijoiden tietovarantoja

• Jyväskylän kaupunki• Rakennusten etämitattu energian (sähkö, kaukolämpö) ja veden kulutusten tieto,

seuranta EnerKey -järjestelmän kautta• Jätetiedot eri jätejakeista: astioiden tyhjennykset, volyymit ja kustannukset

(raportointi vuosittain) • Ajoneuvojen ajokilometrit, leasingautot, yksikköjen omat autot ja työntekijöiden autot• Yksiköiden hankinnat ja keskitetyt hankinnat, vuositasolla ja kertahankinnat• KETS ja kuntaliitto raportointi (rakennusten energiankulutus ja

energiatehokkuustoimet) sekä tiedot rakennusten energiakatselmuksista ja säästömahdollisuuksista

• Maamassojen tietokanta massainfo.fi (kehitetään) (Jyväskylän ympäristöraportti 2009 - 2012http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/

jyvaskylawwwstructure/58471_ymparistoraportti_12.pdf)• Mustankorkea

• Yhdyskunnan ja yritysten jätteet, kuormavaa’an kautta mitattu ja rekisteröity kaikki tulevat jätteet jakeittain, tuloaika ja kunta/kunnan alue

41

Jyväskylän alueen toimijoiden tietovarantoja

• Jyväskylän seudun puhdistamo• Prosessitietoa jäteveden (tuleva jätevesi ja lietteet, prosessi) ja energian (biokaasu

CHP) osalta löytyy tuntitasollakin (tietojen jatkokäsittely työlästä)• Mustankorkealle lähtevät puhdistamolietteen määrät tietona kuukausitasolla

(Mustankorkealla vastaanoton kautta tarkemmat tiedot) • Jyväskylän Energia

• Energialaitosten polttoaineet, energiantuotanto ja häviöt, tuhkat ja jätteet; sähkö-, kaukolämpö- ja vesiverkostot ja niiden häviöt

• Asiakkaiden etäluettavien mittareiden tiedot• Keski-Suomen Energiatoimisto

• Maakunnan ja kuntien energiataseet, kuvaavat alueen polttoaineen käyttöä ja energianlähteiden kulutusta, trendejä, sekä taloudellisia ja ympäristövaikutuksia

• Keski-Suomen ELY• Viranomaisseurannan kautta saatu, vuositason raportointitieto (laitosten polttoaineet

ja tuotanto, jätteet), käytännössä sama tieto kuin VAHTI:ssa• Lisäksi vedenottamoiden tiedot ja maa-ainesten oton tiedot vuositasolla

42

Jyväskylän alueen julkisten toimijoiden tietovarantoja

43

Tarkkuus

Tunti

Kuukausi

Vuosi

Jyväskylän EnergiaEnergialaitosten polttoaineet, tuotantotuhkat ja jätteet;energia- ja vesiverkostot, verkostohäviöt

Keski-Suomen ELYViranomaisseurannan tieto (laitosten polttoaineet ja tuotanto, jätteet)

MustankorkeaYhdyskuntien ja yritysten jätteet ja niiden käsittely

Jkl kaupunkiKiinteistöjen jätteet

Ajoneuvojen ajokilometritYksiköiden omat ja keskitetyt hankinnat

Jkl kaupunkiRakennusten energian- ja vedenkulutus

Jkl kaupunkiKETS ja kuntaliitto energiaraportointi sekä tiedot rakennusten energiakatselmuksista ja säästömahdollisuuksista

Jkl kaupunki/muut toimijatMaa-ainespankki massainfo.fi

Jyväskylän seudun puhdistamo Prosessitieto jätevesien käsittelystä, biokaasu CHP:n tuotantotieto

Kuivatun lietteen toimitus jätteenkäsittelyyn

Jyväskylän EnergiaAsiakkaiden etäluettavien mittareiden tiedot,

Jyväskylän alueen yksityisten toimijoiden tietovarantoja

44

Tarkkuus

Tunti

Päivä

Vuosi

MaatalousMaatilojen energia, jätteet ja sivutuotteet(öljy, hake, olki, lannat)

Elenia Lämpö ja VerkkoKaukolämpö- ja sähköverkon seuranta sekä asiakkaiden mittareiden tiedot

Sähkön myyntiyhtiötAsiakkaiden sähköntuntikulutustiedot

Kuukausi

Tiedon dokumentointi, tarkkuus ja saatavuus vaihtelevat

Tietovarantojen avoimuus ja tietojen saatavuus – viranomais- ja tilastotieto

• Suomessa luotu viranomaisten ja tilastoinnin tarkoituksiin melko kattava järjestelmä, jolla kerätään runsaasti tietoa energia- ja materiaalivirroista - tämä tieto on potentiaalista resurssitehokkuutta parantavien ratkaisujen luomiselle

• Yleisesti tietojen julkisuus/avoimuus Suomessa hyvällä tasolla, etenkin kun puhutaan valtakunnallisesta ja maakunnallisesta, osin myös toimijakohtaisesta tiedosta

• Julkinen ja helpoimmin saatava tieto ei kuitenkaan yleensä niin tarkkaa ja kattavaa että sen avulla päästäisiin optimoimaan resurssien käyttöä

• Mitä suurempaan tarkkuuteen pyritään, (maakunta kunta yritys- ja laitostaso), sitä työläämpää yleensä on tiedonkeruu kattavan kuvan luomiseksi

• Resurssitehokkuutta parhaiten palvelevan, toimijakohtaisen (energialaitos, yritys) tarkan tiedon saamiselle haasteita myös tietosuojan vuoksiEsim. tilastokeskus ei saa antaa yrityskohtaista tietoa, ympäristöviranomainen ei saa paljastaa laitoksen koko energiatasetta

• Tiedon hankkimiselle hidasteita/esteitä myös kustannuksista: suorat maksut ja epäsuorat kustannukset (tiedon saamisen ja käsittelyn työläys)

45

Julkinen vs. avoin tieto

• Avoimella tiedolla (open knowledge) viitataan digitaalisessa muodossa oleviin sisältöihin ja dataan, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta käyttää, muokata ja uudelleenjakaa

• Aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saatavilla käyttökelpoisessa ja muokattavassa muodossa Internetin kautta ja sen tulee olla lisensoitu niin, että sen käyttöä, muokkausta ja uudelleenjakelua ei rajoiteta. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_tieto)

• Osa resurssitiedosta julkista mutta ei täysin avointa• Halutaan säilyttää tietovarantojen/tilastojen tekijän oikeuksia ja rajoittaa

vastuuta – etenkin kun kyse yrityskohtaisesta tiedosta • Myös paljon tietoa joka ei julkista (yritysten sisäinen tieto)

46

Esimerkki: Ympäristöhallinnon tiedot (ympäristölupaan perustuen raportoidut tiedot)

• Ympäristöhallinnon tietopalvelun kautta saadaan laitoskohtaista tietoa tilauksesta• Tilauksessa yksilöidään tilattava aineista ja sen käyttötarkoitus

– Tiedot ovat tarkoitetut ainoastaan tilaajan omaan käyttöön. – Tilaajalla vain käyttöoikeus. – Tilaajalla ei ole oikeutta luovuttaa käytön kautta saamiaan tietoja virastonsa, yrityksensä

tai vastaavan ulkopuolelle ns. kolmannelle osapuolelle ilman toimittajan kirjallista lupaa. – Tilaajalla ei oikeutta käyttää tietoja kaupalliseen tarkoitukseen. Tietojen kaupallinen

käyttö vaatii aina erillisen sopimuksen luovutusehdoissa mainitun toimittajan kanssa. – Tietoja julkistettaessa on lähde aina mainittava.

• Tehtävään tilaukseen/sopimukseen kirjataan mm. tietojen kaupallisesta käytöstä ympäristöhallinnolle mahdollisesti tuloutettavat korvaukset.

• Jos tilaaja rikkoo sopimuksen määräyksiä tai laiminlyö niitä, tilaaja on velvollinen korvaamaan toimittajalle täysimääräisesti sille aiheutuneet suorat ja epäsuorat vahingot sekä menetykset.

47

Esimerkki: Tilastokeskuksen maksuttomat tiedot

• … koskevat tilastokeskus.fi-palvelussa sekä siihen liitetyissä maksuttomissa tietokantapalveluissa ja muissa tietotuotteissa olevien tietojen käyttöä.

• KäyttöoikeudetTilastokeskus myöntää maailmanlaajuisen, maksuttoman, peruuttamattoman rinnakkaisen käyttöoikeuden edellä mainittuihin aineistoihin, joita voi vapaasti:

– kopioida ja levittää– muokata ja hyödyntää kaupallisesti– yhdistellä muihin tuotteisiin– käyttää osana sovellusta tai palvelua.

• Käyttäjän velvollisuudet ja vastuutKäyttäjän on aineistoa tai siitä tehtyjä tuotteita käyttäessään ja edelleen luovuttaessaan:

– mainittava Tilastokeskuksen tekijän- tai muu oikeus ko. aineistoon..– nimettävä alkuperäislähde ja aineistoversion ajankohta– vaadittava ……. nimeämiskäytännön noudattamista myöntäessään lisenssejä tuotteeseen tai

palveluun, jossa käyttää näiden ehtojen alaista aineistoa tai sen osaa– poistettava maininta alkuperäislähteestä, mikäli Tilastokeskus sitä erikseen vaatii.– Käyttäjä ei saa aineiston käytön yhteydessä ilmaista, että Tilastokeskus tukisi tai suosittelisi

kyseistä aineiston käyttötapaa.

48

Top-down vs. bottom-up

Top-down - viranomaisten tietovarannot Bottom-up - yritysten ja muiden toimijoiden luovuttama resurssitieto omasta toiminnastaan kumpikin hyödynnettävä!

49

Yritykset raaka-aineet, sivutuotteet,

jätteet

Yritykset raaka-aineet, sivutuotteet,

jätteet

Kunnatsivutuotteet ja

jätteet,jätehuolto

Kunnatsivutuotteet ja

jätteet,jätehuolto

ResurssitietopankkiResurssitietopankki

Yrityksetresurssitehokkuuden parantaminen ja uusi

liiketoiminta

Viranomaisetkaavoitus, aluesuunnittelu,

selvitykset, ennakointi

Toimijoiden sisäinen resurssitieto – kuinka kerätä ja hyödyntää?

• Toimijoiden sisäinen tieto ja osaaminen tärkeää resurssitehokkuutta palvelevien ratkaisujen synnyttämiseksi.

• Tietoa kerätään jatkuvasti, mutta usein menetelmin jotka tukevat huonosti jakamista ja hyödyntämistä (tieto paperilla, jopa post it –muistilaput, erilaisissa tiedostoissa)• Karkeasti sanottuna mitä pienempi organisaatio, sitä epätarkemmat

tiedonhallintamenetelmät – mutta voi suurissakin olla parantamista!• Tiedon keruuseen tarvitaan automatisointia ja keräämistä muotoon joka

mahdollistaa jakamisen ja hyödyntämisen• Kannustimet:

• luodaan win-win tilanne – toimijalle riittävä hyöty/säästö/tulo, • järjestelmän käytön kautta tehdään työtä jota pitäisi tehdä joka tapauksessa, ja

joka tukee samalla sisäistä toimintaa (parempaa tiedon- ja resurssienhallintaa) • Selkeät vastuut– kenen kaikkien vastuulle tämä kuuluu organisaatioissa? Kuinka tämä

helpottaa hänen työtään/organisaation toimintaa?

50

Resurssitietopankin luominen

• Aloitetaan pienestä (tietyt toimijat/resurssijakeet) ja kasvatetaan kohti suurempaa, hyödynnetään positiivisia tuloksia aktiivisesti markkinoinnissa

• Resurssitehokkuuden parantaminen ei useinkaan voi olla ylhäältä päin suunniteltua toimintaa, vaan sen on lähdettävä toimijoista itsestään, heidän intresseistä, sitoutumisesta ja osaamisestaan.

• Sitoutetaan toimijat, luodaan kriittinen massa– Esim. julkiset toimijat esimerkillisinä ensin mukaan

• Tarjotaan eri toimijoille resurssitietoa, luodaan uutta dynamiikkaa ja innovaatioita joiden kautta syntyy jotain mitä ei vielä tiedetä

• Voidaan tarjota tietoa eri tasoilla (yleisempi taso, yritystaso ja laitos/toimipaikkataso) ja aikatarkkuuksilla (esim. vuositaso lähtökohtana), riippuen eri toimijoiden tarpeista ja sitoutumisen vaiheesta

– tarvittavat tiedot resurssien sijainti, määrät ja aikataulut, sekä jätteiden/sivutuotteiden että tarpeiden osalta

• Kun toimijat saadaan läheisempään keskinäiseen yhteistyöhön, tulee vaihdettavien resurssien tieto tarkemmaksi ja myös paremmin ennakoitavaksi (mitä resursseja tullaan saamaan/tarvitsemaan, mistä ja milloin)

51

Kuinka eteenpäin?Tietoa yrityksiltä

• Resurssitehokkuuden parantaminen ei useinkaan voi olla ylhäältä päin suunniteltua toimintaa, vaan sen on lähdettävä toimijoista itsestään, heidän intresseistään ja sitoutumisestaan

• Eli ”Work with the willing” - innovatiiviset ratkaisut syntyvät yrityksissä (tai yritysten yhteistyössä)

• Toimijoille täytyy luoda kannusteita sallia tietojensa julkisuus”mitä hyötyä meille on siitä että toiset pääsevät näkemäänyrityksemme jäte- ja sivuvirtoja?”

Kilpailusta ja yrityssalaisuuksista kohti avoimeen tietoon nojaavaa yhteistyötä ja verkostoitumista

Esimerkiksi: julkaistaan avointa alue/kuntatason tietoa ja annetaan toimipaikkakohtaista tietoa pyynnöstä ja ko. toimijan hyväksynnällä

52

Saataisiinko näin meilläkin yritykset mukaan?

53

http://www.nispnetwork.com/about-nisp/nisp-network-perfect-business-sense

Kuinka eteenpäin?Tietoa viranomaisilta

• Ympäristöhallinnolla, tilastoviranomaisilla ja muilla toimijoilla (esim. teollisuuden yhdistykset) jo paljon valmiita tiedonkeruuprosesseja ja tietovarantoja

Luotava viranomaistiedosta (riittävässä määrin) avointa tietoa jotta saadaan kerätty tieto ja prosessit täysimääräisesti käyttöön resurssitehokkuuden parantamiseksi

Ratkaistava esteitä: esim. tietosuoja ja avoimen tiedon integroivien järjestelmien luonti, eri osapuolten kustannukset

Määriteltävä millä tasolla ja tarkkuudella tietoa voisi jakaa avoimesti (ja automaattisesti), ilman tietosuojakysymystä?(eli taso jolla ei yksittäistä toimijaa voi identifioida, esim. tarkasteltavalla alueella vähintään 3 toimijaa)

54

Tiedonhankinnan ja järjestelmien rajapintojen automatisointi

• Eri järjestelmien rajapintojen automatisointia tehty erilaisiin tietokantasovelluksiin, pitkälti viranomaisten käyttötarkoituksia varten

• Rajapintoja tietokantoihin tehty myös jotta saadaan luotua julkinen käyttöliittymä - OIVA-paikkatieto, yh:n puhdistamotilastot

• Uudistettu Kasvener khk-taseen laskentamalli esimerkkinä – integroitu lukuisia taseen laskentaan tarvittavia tietovarantoja: • SYKEn omat tilastot (jotka kattavia, esim. VAHTI)• Ulkopuoliset: sähkötilasto, kaukolämpötilastot, maataloustilastot,

rakennuskantatilastot, Metlan energiapuutilastot, Lipaston kuntien liikennetilastot, öljytuotteiden kunnittaiset tilastot)

55

Tiedonhankinnan ja järjestelmien rajapintojen automatisointi

• Voidaan esim. luoda laskentamallin/materiaalipankin taakse tietokanta johon syötetään tietoja tilastoista, joko käsin, tai automaattisesti silloin kun mahdollista (eli tehty järjestelmien rajapintojen integraatiota)

• Vaatii pelisääntöjen luomista huomioiden mm. tietosuoja-asiat• Määritellään tiedon taso ja tarkkuus jolla avoimuus mahdollista

• Keskeistä kenen rajapintaan viranomaisen järjestelmä liitetään: yksityinen vai viranomaistaho?

• Jatko: kokeilu pilotti resurssitietojärjestelmän tarpeellisuudesta ja toimivuudesta

56

Paikkatietoa energiasta ja materiaaleista

• Mikä relevantein tieto?• Mitkä ovat käyttötarkoitukset?

• Tietoa julkiseen päätöksentekoon ja yleiseen suunnitteluun kunta- tai maakuntatason tieto, mahdollisesti suurimmat tuotanto- ja käyttöpaikat eriteltyinä

• Teolliset symbioosit yrityskohtainen tai aggregoitu tieto jätteistä ja sivutuotteista (”materiaalipankki”)

• Kuinka yksityiskohtaisiin tietoihin voidaan mennä (tietosuoja)

• Yritykset ja muut toimijat sitoutettava tuottamaan tietoa

57

Paikkatietoa energiasta - uusiutuvan energian nykyiset ja potentiaaliset käyttöpaikat

• Tiedon taso korttelitaso ja siitä tarkempi (tontti- ja rakennustaso)

• Bioenergialaitokset, aurinko, tuulivoima, maalämpö ja muut uusiutuvien käyttöpaikat

• Toimii esimerkkinä kuinka paljon Jkl kaupunki ja muut esimerkilliset toimijat käyttävät erilaisia UE lähteitä

• Lisäksi kiinteistöt joissa potentiaalia ja halukkuutta ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa/energiayrittäjää

Tietoa eri ratkaisujen tarjoajien suunnitteluun, esim. kauko/alue/biolämpö, aurinko, maalämpö

Uusiutuvan energian ryhmähankinnat Palvelee useampaa toimijaa ja tarkoitusta, kysynnän

ja tarjonnan kohtaamista Tukee energiaratkaisujen kokonaisvaltaisempaa

huomiointia yhdyskuntasuunnittelussa – kuinka kohtaavat nykyiset ja uudet käyttäjät vs. energiaverkot ja suunnitelmat?

Sisäinen energiaverkkojen suunnittelu ja smart grid www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta

59

• Tiedon taso alue- ja korttelitaso ja siitä tarkempi (tontti- ja rakennustaso)

• Bioenergian saatavuus, aurinkoenergian ja pientuulivoiman potentiaali, kaukolämmön saatavuus ja maalämmölle soveltuvat alueet

• Kaavoituksen, pohjavesialueiden ym. esteet• Energiapotentiaali• Taloudellinen potentiaali• Yhdistäminen edellä kuvattuihin käyttöpaikkatietoihin Tunnistetaan eri UE varat vs. käyttö Tietoa eri ratkaisujen tarjoajien suunnitteluun, esim.

kauko/aluelämpö Tukee energiaratkaisujen kokonaisvaltaisempaa

huomiointia yhdyskuntasuunnittelussa – kuinka kohtaavat energiavarat, verkot ja käyttäjät?

• Vrt. Espoon aurinko- ja geoenergiakartat

Paikkatietoa energiasta,uusiutuvat energiavarat

www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta

Paikkatietoa energiasta, mitä naapurilla kuluu?

• Etäluettavien (sähkö)mittareiden tieto käyttöön– Tieto energiayhtiöiden kautta tai suoraan

etämittarista– Käyttäjä valitsee kelle kaikille ja kuinka paljon

omaa tietoa näkyy• Yhteisöllisyys ja paikkatieto yhdisteltynä –

kilpailuhenki ja kateus käyttöön• Kansalaisten ohella myös kunnat, yritykset ja

muut mukaan järjestelmään• Ryhmitellään vertaisryhmiin käyttäjien antamien

taustatietojen mukaan (rakennustyyppi, lämmitysmuoto, neliöt, asukkaat, valmistumisvuosi ja remontit)

– Paljonko kuluu naapurilla (kWh ja €)? – Jaetaan vinkkejä: mitä energia-

tehokkuustoimenpiteitä tehty?

60

Paikkatietoa energiasta, mitä naapurilla kuluu?

61

Huonelämpötila 18-21°CIkkunat ja ulko-ovet tiivistetty Uusittu ilmanvaihtokoneIlmalämpöpumppuPolttopuuta vuodessa 2 pino-m3

15 €/päivä

13 €/päivä

9 €/päivä

Paikkatietoa materiaaleista

• Resurssipankki (esim. energiat ja materiaalit, muut resurssit?) palvelemaan eri toimijoita

• Yritykset: oman toiminnan tehostaminen, yhteistyökumppaneita energia- ja materiaalivirtoihin liittyen– Kuinka resursseja ja resurssitietoa hallitaan omassa

toiminnassa– Missä jäte- ja sivuvirtoja? Missä mahdollisesti näitä

vastaavaa raaka-aineiden tarvetta?– Benchmarkkaus ja keskinäinen oppiminen: mikä on

toisten saman vertailuryhmän yritysten ”resurssitehokkuus”? Kuinka toisessa yrityksessä on säästetty materiaaleja ja energiaa?

• Yhdyskuntasuunnittelu & kaavoitus:– Kuinka kohtaavat materiaalivirrat vs. liikenneväylät ja

kierrätyskeskukset – Voidaanko kaavoittaa teollisia symbiooseja tukien

(mahdolliset materiaali- ja energiavirtojen tuottajat ja käyttäjät lähekkäin toisiaan)

62

Paikkatietoa materiaaleista, resurssipankki ja resurssien matching

63

output input

input

output

output

Paikkatietoa materiaalista, benchmarking (esim. MIPS, Material Input per Service unit)

64

Avointa paikkatietoa Suomessa

• Linkkejä eräisiin keskeisimpiin avoimiin paikkatietoaineistoihin ja rajapintapalveluihin www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/avoin-paikkatieto

65

Esimerkki: ympäristöhallinnon OIVA paikkatieto

• OIVA-järjestelmästä saatavilla avoimesti erilaista ympäristöhallinnon paikkatietomateriaalia: ympäristön tilan seurannasta ja aluetietoja

• (Ei kuitenkaan tällä hetkellä juuri resurssitietoselvityksiä palvelevaa aineistoa)

66

www.ymparisto.fi/oiva

Espoon aurinkoenergiakartta

http://energiatieto.wordpress.com/toteutus/aurinkoenergiakartta/

67

http://energiatieto.wordpress.com/toteutus/geoenergiakartta

Espoon geoenergiakartta

68

A web-GIS tool for industrial symbiosis

• Luotiin tietokanta ja paikkatietokäyttöliittymä jonka avulla voidaan löytää tilanteita joissa yhden useamman yrityksen jäte- ja sivutuotevirrat (output flows) sopivat toisten yritysten raaka-aineiden tarpeeseen (input flows). Tulokset voidaan esittää taulukkona tai karttana

• Huomattiin myös että web-GIS työkalu soveltuu myös taloudellisen toiminnan sijaintia suhteessa eri alueisiin ja kuljetusverkkoihin.

(A web-GIS tool for industrial symbiosis − Preliminary results and perspectives, Massard&Erkman, 2009)http://enviroinfo.eu/sites/default/files/pdfs/vol122/0261.pdf

69

A web-GIS tool for industrial symbiosis

70

(Massard&Erkman, 2009)

‘Habitat’ Suitability Index Mapping for Industrial Symbiosis Planning

• Tutkittiin kuinka voidaan tunnistaa teollisten symbioosien syntymiselle parhaita alueita

• Olemassa olevat teollisuusalueet ovat yleensä suosiollisia alueita teollisille symbiooseille

• Tiettyjen paikkatiedon muuttujien avulla voidaan tunnistaa teolliselle symbiooseille suosiollisia “elinympäristöjä”

(‘Habitat’ Suitability Index Mapping for Industrial symbiosis Planning, Jensen et al., 2010)

71

Documents

Tietovaranto selvitys 26.11.2013