Tiimiakatemia Magazine 4/09

MAGAZINE

m u k a n a m m . pa u l i g / h a r v i a / t m a / j ä ä v u o r e m m e s u l a a / s i s u s t u s s at i i n i

T I I M I A K AT E M I A

Iv/09 marraskuu 0€

perheyrittäjyys

Osuuspankin yritysasiakkaana voit olla hyvilläsi pankkivalinnastasi. Yritykselläsi on kumppani, jolla tässäkin tilanteessa on kykyä liiketoimintasi rahoittamiseen silloin kun sitä tarvitaan. Pystymme tähän, koska vakavaraisuutemme on korkealla. Turvallisen vakauden lisäksi yritysasiakkaanamme hyödyt kattavista OP-Pohjola-ryhmän palveluista. Päivittäistarpeittesi lisäksi saat meiltä tärkeät vakuutus- ja laki-palvelut. Kun taustat ovat kunnossa, pysyvät myös yrityksesi pyörät pyörimässä.

PääkirjoitusTervetuloa Tiimiakatemia magazinen pariin!

Ensimmäinen vuosi lehden tekemistä on nyt meidän osaltamme takana. Pitänee kai sanoa, että sanonta siitä kuinka kukaan ei ole seppä syntyessään pitää paikkan-sa. Ensimmäiset 365 aurin-gonnousua menivät ns. pe-rusasioiden äärellä. Etsittiin oikeita pelipaikkoja, opetel-tiin järkevää ajankäyttöä ja luotiin yhteistä työskente-lykulttuuria. Kaiken kaik-kiaan vuodesta tuli juuri sellainen kuin siitä ennusti vuosi sitten: Haastava ja en-nen kaikkea opettava.

Nyt on aika nousta yksi porras ylöspäin ja haastaa se ”perusjuttu” mitä olemme vuoden verran tehneet. Tarkoituksenamme on kehit-tää Magazinen konseptia nykyaikaisempaan suuntaan. Sosiaaliset mediat ottavat arjestamme koko ajan suuremman osan ja niiden merkitys osana perinteistä yritystoimintaa korostuu. Haluamme viedä lehteämme eteenpäin niin, että informaatio on tarjolla ensi vuonna musteen lisäksi myös bitteinä. Tavallinen printtimedia ei tule kuitenkaan poistumaan informaatioyhteiskunnasta, sillä lehtiä on tulevaisuudessakin helkkarin kiva lukea paperilta. Siksi Tiimiakatemia magazine tulee kolahtelemaan lukijoiden postiluu-kuista sisään myös tästä eteenpäin.

Tämä lehti on siis neljäs ja viimeinen numeromme tänä vuonna. Tiimiakatemian ympärillä on tapahtunut viimeisten kuukausien aikana paljon ja myös alkuvuosi näyttäisi olevan täynnä toimintaa. Näin ollen lehden kantavaan teemaan perheyrittäjyyteen liittyvien tarinoiden lisäksi, löytyy tästä numerosta paljon ajankohtaista in-formaatiota lähiverkostollemme. Lopuksi haluaisin lausua suuret kiitokset kaikille niille, jotka ovat auttaneet meitä lehden tekemisessä viimeisen vuoden aika. Ilman teitä olisi kaikki ollut monin verroin hankalampaa. Kiitos myös kaikille lukijoillemme. Tapaamme jälleen alkuvuodesta 2010.

Nöyränä, muttei nöyristellen,

Jerri Virtanen, Tiimiakatemia magazinen päätoimittaja.

•

Painotuotteetkäyntikorteista

kirjoihin

•

www.keuruunlaatupaino.com

•

Löydäihannepainosi

Osoite Piippukatu 3 ,

40100 Jyväskylä, Suomi/Finland

Puhelin 040 824 8874

[email protected]

Webwww.tamagazine.fi

Päätoimittaja:Jerri Virtanen

Tuottaja:Petrus Piironen

AD:Juha Hydén

Myyntipäällikkö:Mikko Hiukka

Kannen kuva:Lauri Huusko

Kiitos:Hugo Miskala

Anniina LiukkonenSisko MäkinenVilma Väisänen

Henna IkolaLauri Huusko

Timo LehtonenJohannes Partanen

Henry Weston

PainopaikkaKeuruun Laatupaino Oy, Keuruu

Paperi:Kansi:Novatech Gloss 170g

Sisus: G-print 100g

Tiimiakatemia magazine ilmestyy vuonna 2010 neljästi.

toimitus

Tiimiakatemia magazine

16

�

MAGAZINE

m u k a n a m m . pa u l i g / h a r v i a / t m a / j ä ä v u o r e m m e s u l a a / s i s u s t u s s at i i n i

T I I M I A K AT E M I A

Iv/09 marraskuu 0€

perheyrittäjyys


S i s ä l t öHuulten viemää 6

menovinkit 7Magazine kertoo mihin yrittäjän tulee suunnata.

Johanneksen kirjakerho 8Johannes Partasen kirja-arvosteluja yrittäjätarinoista.

sisustus satiini 10Heli ja Anniina, kohti yhteistä unelmaa.

Jäävuoremme sulaa 12Iceberg keeps on melting.

Harvia 1�Perheyritys isolla H:lla. Haastattelussa Sari Harvia-Jyl-linmaa.

team mastery Arena 20Kuvakertomus siitä, mitä tapahtui Säynätsalon Juurik-kasaaressa 17.-18.9.2009

Paulig 2�Yli joka toinen Suomessa juotu kahvikupillinen on tie-tysti Pauligin. Pauligin viestintäpäällikö Leena Mietti-nen kertoo näkemyksensä Pauligin menestyksen syistä.

monkey Business 28Hugo Miskala kirjoittaa mitä sana perheyrittäjyys hä-nelle merkitsee.

martti Vainaa ja sallitut aineet 30Tiimiakatemian syntymäpäivillä esiintyvän bändin ta-rina. Musiikki, tiimiakatemia ja urheilu. Mitä tekemistä näillä on toistensa kanssa?

team Academy - january 2010 31What’s happening in january

Tiimiakatemia Magazine numero 4

2�

10

30

12

�


6

huultenviemää 3.0


NytTen Nousussa : “Pensseli setä kävi Suomen vierailullaan saunassa (HS 7.11), ja tapasi siellä meisseli-setä Jörn Don-nerin.” HS nyt liite, 13.11 - 19.11

“Vaikka myymälät näyttävät upeilta, niistä puuttuu tuoteke-hittelyn piristävä särmä. ... Entä Artekin mainonta? Ilmeestä päätellen siitä vastaa joku bangalorelainen nettigraafikko.”

Muotoilun tutkija, toimittaja Kaj Kalin antaa suomalaiselle designille isän kädestä tuoreen Glorian Koti -lehden kolum-

nissaan M&M, 11.11

“Toki monet taiteilijat ovat boheemeja kusipäitä. Boheemius juontuu siitä, ettei vapaalla taiteilijalla ole työaikoja. Hän on aina töissä ja koko ajan lomalla.”

Radiofilosofit Jukka Relander ja Tuomas Nevalinna pohtivat vastausta kysymykseen; pitääkö taiteilijan olla boheemi ja

kusipää ollakseen legenda?. HS nyt liite, 13.11 - 19.11

”Kiinteistöliiton lakimies Anna-Liisa Varala kertoo, että laki-asioissa kyse on aina tulkinnasta ja soveltamisesta.” Mistä löytyykään vahinkojen korvaaja vesiputken haljetessa?

Taloussanomat, 12.11

“Tiesitkö että jos kuuntelet Spotifysta 100 kertaa Sakaran jul-kaiseman levyn läpi, niin Sakara “tienaa” mojovat 30 senttiä. Kiitos Spotify. “

Mokoma yhtyeen Facebook päivitys

“ Projektien ja hankkeiden lisäksi on vielä hankeprojekteja ja projektihankkeita, mutta niiden eron ymmärtävät vain pro-jekti - tai hanke spesialistit.”

Helsingin Sanomien URPO hanke - artikkeli opastaa projek-tikielen lumoavaan maailmaan. HS Kuukausiliite, Marraskuu

2009

“Varsinkin kovimman kuumeen alkuvaiheessa hyvät höpinät päällä. Diilin Jethronkin jutut alkoivat vaikuttaa ihan fiksuil-ta, jonka seurauksena lähetät kaikille työtovereillesi viestin, että meidän kannattaa ostaa klikkejä Yhdysvalloista. Emmer-dale sai kyynelen valumaan poskille. Unet tuovat mieleen David Lynchin elokuvat. “

Riku Vassinen kertoo Blogissaan kokemuksiaan sikainflues-sasta. M&M, 10.11.2009

“Nahistuneet keski-ikäiset tuotteet on poistettava valikoimas-ta, keski-ikäisen miehen viimeinen käyttöpäivä on koittanut. Tämäkö on tasa-arvon kliimaksi? Keski-ikäinen nainen pa-nemassa nuorta poikaa flyygelin päällä “?

Atria Fresh- televisiomainos on saanut Ruben Stillerin pistä-mään yhtiön tuotteet boikottiiin Image, 10/2009

6


7

Yrittäjänmenovinkit


7

Arja KorisevaRakkaimmat joululaulut –konsertti

11.12.09Jyväskylä, Paviljonki

Rompepäivät9.1.2010

Jyväskylä, Paviljonki

Kauko Röyhkä, Jarkko Martikainen, Samae Koskinen, Matti Johannes Koivu

La 12.12.2009Jyväskylä, Lutakko

JYP - Pelicans 28.11.2009

Synergia-areena

Happee – OLS29.11.2009

Monitoimitalo, Jyväskylä

Kummeli 2009-joulu tulee -kiertue 26.11.2009

Jyväskylän Paviljonki

Joulumarkkinat28.-29.11.2009

Jyväskylän Paviljonki

NEXT STEP –Messut14.-15.1.2010

Helsingin Messukeskus

Tiimimestarit Areenalla”Tarinat jakoon”

-valmentajien kohtaaminen 15.-16.1.2010 Jyväskylä, Tiimiakatemia

www.tiimimestaritareenalla.fi

Tiimiakatemian 17-vuotissyntymäpäivät16.1.2010 Jyväskyläwww.tasynttarit.net

Tulimyrsky23.2.2010Jyväskylä

Forma – Desing messut29.-31.1.2010

Helsingin Messukeskus

SMKJ Työ- ja uravalmennus18.11.2009 Jyväskylä


Godin, Seth: Tribes – We Need You toLead Us, suositus**, 2 pistettä, Piatkus2008, ISBN 978-0-7499-3975-5

Tekijän mukaan jokainen voi aloittaakansanliikkeen (movement), joka yh-

distää samanmieliset ihmiset ja tekee häm-mästyttäviä tekoja. Kuitenkin liian monet

-

liittyneinä toisiinsa, liittyneinä johtajaan jaliittyneenä ideaan. Miljoonia vuosia ihmi-set ovat olleet osa jotakin heimoa. Ryhmätarvitsee vain kaksi asiaa ollakseen heimo:jaetun mielenkiinnon ja tavan viestiä. Hei-mot tarvitsevat myös johtajuutta. Heimoaei voi olla ilman johtajaa eikä johtajaa ilmanheimoa. Me haluamme tuntea yhteenkuu-luvuutta. Heimoon kuuluminen on suuriosa siitä kuinka näemme itsemme (Suomivoitti juuri joukkue-mäen kirjoittaessani).Heimot tekevät elämämme paremmaksi.Johtava heimo on kaikkein parasta. Ihmisettällä hetkellä odottavat tulevansa energi-soiduiksi ja haluavat muuttua. Kansanliikeon useiden ihmisten yhteinen ponnistus,kaikki he ovat yhteydessä toisiinsa ja etsivätjotakin parempaa. Internetin uudet työka-lut tekevät kansanliikkeen synnyttämisenhelpommaksi kuin koskaan. Ainoastaanjohtajuus puuttuu.

On kuitenkin ymmärrettävä, että Interneton vain työkalu. Heimojen voima ei olekuitenkaan Internetissä vaan ihmisissä. Ettarvitse tietokoneen näppäimistöä, tarvit-set vain halun saada jonkin asian tapah-tumaan. On oltava jotakin mihin uskot.Monikaan ihminen ei enää nykyään uskotehtaisiin (varsinkin nyt kun joka päiväpotkitaan Suomessa satoja ihmisiä tehtaistaulos). Tehtaiden aika on selvästi ohi. Pel-käämme hyväksyä tehtaiden sijaan heimon.

Toisinajattelijat ovat uusia kaveri-johtajia.He haastavat status quon, nousevat heimo-jensa eturintamaan ja luovat kansanliikkei-tä. Ympäristö hyväksyy nyt toisinajattelijat.On hauskempaa tehdä sääntöjä kuin seu-rata niitä ja ensimmäistä kertaa se voi ollakannattavampaa ja tuottavampaa. Tämäsiirtymä tehtaista heimoihin voi olla suu-rempi kuin ajattelet. Yhtäkkiä toisinajatteli-jat, kerettiläiset ja muutosagentit ovat avainmenestykseemme. Heimot antavat sinullevipuvarren. Markkinat palkitsevat nyt yksi-löt ja organisaatiot, jotka muuttavat asioitaja luovat mahtavia tuotteita ja palveluita.Markkinointi muuttuu tarinoiksi asioista,joita teemme – tarinoiksi, jotka myyvät, ta-rinoiksi, jotka leviävät.

Jos kaverijohtaminen on kykyä luoda sel-laista muutosta, johon heimosi uskoo jaympäristö vaatii muutosta, silloin ympä-ristö vaatii myös kaverijohtajia. Perinteisetjohtajat käyttävät valtaa, jonka tehdas antaaheille. Kuuntelet johtajaasi tai menetät työ-si. Perinteinen johtaja ei voi tehdä muutos-ta, koska se ei ole hänen hommansa. Hänentyönsä on saattaa loppuun ne tehtävät, jotka

joku muu on asettanut hänet tekemään teh-taassa. Kaverijohtajat toisaalta eivät välitäkovinkaan paljon organisaation rakentees-ta tai virallisesta siunauksesta tekemälleentyölle. He käyttävät intohimoa ja uusia ide-oita johtaakseen ihmisiä, eivät uhkailua jabyrokratiaa. Kaverijohtaja ei kerro mitä pi-tää tehdä. Kansanliike syntyy silloin kun ih-miset puhuvat toisilleen, kun ideat leviävätyhteisössä ja ennen kaikkea kun vertaistukijohtaa ihmisiä tekemään sitä minkä he tie-sivät olevan oikein.

Kansanliikkeellä on kolme elementtiä: 1)Tarina, joka kertoo keitä me olemme jamillaisen tulevaisuuden me haluamme ra-kentaa. 2) Yhtymäkohta johtajan ja heimonvälillä ja keskuudessa. 3) Jonkin tekeminen,jossa on vähän rajoja. Yksi henkilö voi kek-siä mallin miten se tehdään. Organisaatiotovat tärkeämpiä kuin koskaan ennen, mut-ta tehtaita me emme enää tarvitse. Organi-saatiot tekevät mahdolliseksi monimutkai-set tuotteet ja niiden avulla voimme pitäähuolta suurista heimoista. Voimme ajaatehtaat alas. Tulevaisuuden organisaatiot

-misiä, joilla on missio, joka vaatii kaverijoh-tajuutta. Kaverijohtajat ovat uteliaita, koskahe eivät voi odottaa sitä mitä ryhmä aikootehdä seuraavaksi. Monikaan ei ole utelias,koska koulussa sinulta ei vaadita uteliai-suutta ja sitä paitsi uteliaita rangaistaan. In-novaatio vaatii aina uskoa. Ilman uskoa onitsemurha olla kaverijohtaja ja toimia kuintoisinajattelija. Jos uskot, että innovaatiovoi muuttaa asioita ja mahtavat tuotteet japalvelut leviävät, et ole kuka tahansa, vaanolet oikeassa. Sinä välität ja heimon jäsenetvälittävät mitä tapahtuu heidän päämääril-leen ja toinen toiselleen. 33 kolahdusta.

Tiimiakatemian päävalmentaja Johannes Partasen intohimo-na ovat kirjat. Hän on lukenut elämänsä aikana tuhansiakirjoja, ja meno sen kun vain yltyy. Lukemisharrastuksen li-säksi hänen kynästään syntyy vuosittain ilmestyvä yrittäjänja valmentajan parhaat kirjat teos, josta mm. Esa Saarinentapaa innostua. Sana on hallussa, ja se viiltää paperilla terä-vämmin kuin sirppi viljaa sadonkorjuussa. Tällä kertaa hä-nen tarkastelussaan on kaksi ajankohtaista teosta.

h

f

“Kansanliike syntyysilloin kun ihmisetpuhuvat toisilleen,kun ideat leviävät

yhteisössä ja ennenkaikkea kun vertais-tuki johtaa ihmisiätekemään sitä minkä

he tiesivät olevanoikein.“

Ridderstråhle, Jonas & Wilcox, Mark:

leaders Make Change Happen, suositus**,3 pistettä, Jossey-Bass 2008, ISBN 978-0-470-51921-9

Kirja kertoo miksi sinun on johdetta-va muutosta ja kuinka sen voit tehdä.

Tekijät esittävät rakentamansa 3e – johta-mismallin, joka koostuu kolmesta E:stä:Envisioning, Engaging ja Executing. Mallinavulla Jonas ja Mark uskovat sinun pysty-vän luomaan järisyttäviä kuvia organisaa-tiosi tulevaisuudesta. Yhdessä sitoutunei-den yksilöiden kanssa voit toteuttaa visiosija maksimoida tiimin suorituksen unelmie-si mukaan (Sic! Voi kuinka helpolta se tun-tuukin!). Viimeisen sadan vuoden aikanaaivan liian moni yritys on kuollut ja kuo-pattu huonon johtamisen vuoksi. Kirjassatodetaan vision valtava merkitys: ”Toimin-ta ilman visiota on kuin painajainen; visioilman toimintaa on kuin päivänuni.” Mik-

-kin Internetiä, jonka avulla voit saavuttaaennenkuulumattoman voiman. Ne, jotkaluovat tulevaisuuden – Aleksanteri Suuresta

– tietävät, että onnistuaksesisinun on hyväksyttävä henkilökohtainenriski ja olla valmis epäonnistumaan. Todel-linen uuden vuosituhannen haaste on tullasarjayrittäjäksi, yritysaktivistiksi, epäjat-kuvuuden eteenpäin viejäksi, positiivisenmuutoksen energiajohtajaksi. Kirkkaim-min loistavat tähdet bisneksessä, urheilus-sa, musiikissa ja taiteessa, ja erityisesti jat-kuvasti loistavat timantit, ovat aina erilaisiamieluummin kuin parempia. Älä koskaanunohda, että me kaikki olemme syntyneettulemaan supersankareiksi. ”Jokainen lapsion taiteilija. Ongelma on, kuinka pysyt tai-telijana siihen asti kun olet aikuinen,” sanooPicasso.

Onko siinä mitään järkeä, että tämän päi-vän liiketalousopiskelijat osaavat ulkoa Por-terinsa ja Kotlerinsa. Ja mitä kaikki osaavat,ei juuri ole minkään arvoista. Jokaisella onlahjakkuutta, mutta harvoilla on rohkeut-ta seurata kyvykkyyttään noihin pimeisiinpaikkoihin, jonne ne johtavat. Saadak-semme tarpeellisen energian tarvitsemmetunteen tarkoituksesta. Suuret johtajat pal-velevat aina jotain suurempaa tarkoitusta.Virkaanastujaispuheessaan 1994 NelsonMandela sanoi: ”En ole täällä johtaakseni,vaan palvelemassa.” Energisoidaksesi bis-neksesi sinun on saatava luottamus kol-meen asiaan: organisaatiosi tarkoitukseen,prosesseihisi ja huippuihmisiisi. 67 kolah-dusta. Y1+Y3+J1+J2. ?

“Suuret johtajatpalvelevat aina

jotain suurempaatarkoitusta. Virkaan-

astujaispuheessaan1994 Nelson Mandela

sanoi:

’En ole täälläjohtaakseni, vaan

palvelemassa.’“

www.partus.fi

Tiimiakatemia magazine Tiimiakatemia magazine

Tiimiakatemian päävalmentaja Johannes Partasen intohimo-na ovat kirjat. Hän on lukenut elämänsä aikana tuhansia kirjoja, ja meno sen kun vain yltyy. lukemisharrastuksen li-säksi hänen kynästään syntyy vuosittain ilmestyvä yrittäjän parhaat kirjat teos, josta mm. Esa Saarinen tapaa innostua. Tällä kertaa hänellä on tarkastelussa neljä mielenkiintois-ta teosta

Mähönen, Hannu: Turhoo kulunkii, Henki-lökuva liikemies Reino Laakkosesta, 1 piste, suositus*, Pohjois-Karjalan Kirjapaino 2007, ISBN 978-951-96777-4-3

Reino Laakkonen oli kiistatta yksi Pohjois-Kar-jalan tunnetuimmista ihmisistä. Kirja valottaa Reino Laakkosen persoonaa hänet tunteneiden ihmisten muistojen pohjalta. Kirja on henki-lökuva, joka keskittyy hänen julkiseen toimin-taansa liikemiehenä. Kirjasta selviää, miten hänestä tuli maakunnan varakkain liikemies. Kirja oli mielenkiintoista luettavaa. Tästäkin elämänkerrasta voimme havaita, että ilman ah-keruutta ja valtavaa työmäärää on aivan mah-doton menestyä. Kenelläkään ei ole niin val-tavaa lahjakkuutta, että se pelkästään riittäisi menestykseen. Reino Laakkonen ei juurikaan kertonut muille sisimpiä tuntojaan tai toivei-taan tulevaisuuden suhteen, joten hänen suun-nitelmansa perheyrityksen jatkumisesta hänen

Kenelläkään ei ole niin valtavaa lahjakkuutta, että se pelkästään riit-täisi menestykseen.jälkeensä täytyy päätellä hänen toimintan-sa pohjalta. Reino vaikuttaa aika tyypilliseltä suomalaiselta mieheltä tässä suhteessa. Metsä oli Reino Laakkoselle tärkeä asia koko elämän ajan. Reino hoiti metsiään pitkäjänteisesti ja huolellisesti. Hänen periaatteensa metsänomis-tajana oli, että ”jos mehtee kerta on, niin sitä on hoijettava.” Reinosta ovat monet sanoneet, että autot ja autokauppa eivät olleet hänelle samalla tavalla verissä kuin metsät ja niiden hankkimi-nen. Reino ei ollut luonteeltaan myyjä ja niin-pä hän ei tehnytkään varsinaista autokauppaa asiakkaiden kanssa. Reinoa kiinnosti erityisesti jälkimarkkinointi, eli vaihtoautojen myynti, varaosakauppa sekä huolto- ja korjaustoimin-

ta. Reino seurasi tarkkaan eri liiketoimintojen kuukausiraportteja. Reino oli kävelevä säästä-väisyyden esikuva. Reino ihmetteli usein mui-den ihmisten tuhlailevaa elämäntapaa. 10 ko-lahdusta. Y1+Y3.

Skiftesvik, Joni: Kyllä Veikko voi, Veikko Lesosen mukana Venehjärveltä Marbellaan, 2 pistettä, suositus*, WSOY 2007, ISBN 978-951-0-33480-5

Veikko Lesonen on tullut tunnetuksi räväk-känä liikemiehenä, joka toteutti unelmansa ja loi Suomen oloissa jättiomaisuuden. Hänestä tuli myös valtakunnan paras veronmaksaja. Kirja on sujuvasti kirjoitettu, koska kirjoittaja on tunnettu alan ammattilainen , vapaa kir-jailija, Joni Skiftesvik. Luin itse kirjaa kuin romaania konsanaan. Kirja kertoo muutaman tapahtuman ja tarinan muodossa yrittämisen tuskasta, ilosta ja onnistumisen onnesta. Vei-kolla on karjalainen sydän ja tarina alkaakin Vienan Karjalasta, jossa Lesosen suku on vai-kuttanut vuosisatoja. Kirjassa käydään Veikon elämä läpi yrittämisen näkökulmasta ja JOTin taival on kuvattu osuvasti. Yksi Jotin salaisuus oli Veikon kyky löytää ja palkata firmaansa to-della osaavia, itseään jollakin osa-alueella pä-tevämpiä henkilöitä. Veikko oli koko yrityksen isähahmo. Kirjan nimikin ”Kyllä Veikko voi” juontaa Veikon kyvystä nähdä mahdollisuudet eikä ongelmia. Veikolle on pienestä asti ollut tyypillistä tehdä mahdottomasta mahdollinen. Tämä kyky näyttää olevan hyvin tyypillistä kai-kille hyvin menestyneille yrittäjille kaikkialla maailmassa. Veikon mielestä raha ei tuo on-nea, mutta mielenrauhaa varallisuus tuo. Raha antaa mahdollisuuden tehdä todeksi monia haaveita. Isä Ambrosius on Veikon ystävä vuo-sien takaa. ”Rahan arvo tulee siitä, miten sitä käsittelee. Erinomainen tapa bisnesmiehelle

on investoida uusiin innovaatioihin ja uuteen yrittäjyyteen.. Se avaa suuria mahdollisuuksia edistää suomalaista elinkeinoelämää ja koko Suomea, suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuu-ria.” Näin Veikko toteuttaa uutta elämäänsä. 20 kolahdusta. Y1+Y3.

Seppälä, Raimo: Jalo Paananen, yrittäjä, suo-situs*,2 pistettä,Otava 2009, ISBN 978-951-1-23515-6

Pylkönmäen Kuoppalasta lähtöisin olevan Jalo Paanasen menestystarinan alku on kuin van-hasta suomalaisesta romaanista: nuorena isän-sä menettänyt poika pääsi sukulaismiehen tur-vin opintielle ja osoitti jo varhain lahjakkuutta. Hän on todellinen sarjayrittäjä 25 yrityksen voimin. Hän on myös perheyrittäjä ja pysty-nyt tekemään sukupolven vaihdoksen vaik-ka se on koville ottanutkin. Tekijä kirjoittaa voimalla ja tätä lukee kuin parasta romaania. Kauppaopistossa opiskelijain oli pantava tär-keysjärjestykseen yrityksen perustamisen kes-keiset edellytykset: pääoma, sijainti ja yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet. Jalo Paananen valitsi viimeksi mainitun ja opettaja hylkäsi vastauksen, koska hänen mielestään mikään yritys ei synny ilman pääomaan. Tänä päivä-nä Jalon vastaus varmaan hyväksyttäisiin, jos opettaja on ajan tasalla. Jalo perustikin ensim-mäisen yrityksensä opettajansa kiusaksi ilman pääomaa.

Kun urheilija ansait-see miljoonia, me hy-väksymme sen, mutta jos yrittäjä ansaitsee saman verran, ollaan kateellisia.


Godin, Seth: Tribes – We Need You toLead Us, suositus**, 2 pistettä, Piatkus2008, ISBN 978-0-7499-3975-5

Tekijän mukaan jokainen voi aloittaakansanliikkeen (movement), joka yh-

distää samanmieliset ihmiset ja tekee häm-mästyttäviä tekoja. Kuitenkin liian monet

-

liittyneinä toisiinsa, liittyneinä johtajaan jaliittyneenä ideaan. Miljoonia vuosia ihmi-set ovat olleet osa jotakin heimoa. Ryhmätarvitsee vain kaksi asiaa ollakseen heimo:jaetun mielenkiinnon ja tavan viestiä. Hei-mot tarvitsevat myös johtajuutta. Heimoaei voi olla ilman johtajaa eikä johtajaa ilmanheimoa. Me haluamme tuntea yhteenkuu-luvuutta. Heimoon kuuluminen on suuriosa siitä kuinka näemme itsemme (Suomivoitti juuri joukkue-mäen kirjoittaessani).Heimot tekevät elämämme paremmaksi.Johtava heimo on kaikkein parasta. Ihmisettällä hetkellä odottavat tulevansa energi-soiduiksi ja haluavat muuttua. Kansanliikeon useiden ihmisten yhteinen ponnistus,kaikki he ovat yhteydessä toisiinsa ja etsivätjotakin parempaa. Internetin uudet työka-lut tekevät kansanliikkeen synnyttämisenhelpommaksi kuin koskaan. Ainoastaanjohtajuus puuttuu.

On kuitenkin ymmärrettävä, että Interneton vain työkalu. Heimojen voima ei olekuitenkaan Internetissä vaan ihmisissä. Ettarvitse tietokoneen näppäimistöä, tarvit-set vain halun saada jonkin asian tapah-tumaan. On oltava jotakin mihin uskot.Monikaan ihminen ei enää nykyään uskotehtaisiin (varsinkin nyt kun joka päiväpotkitaan Suomessa satoja ihmisiä tehtaistaulos). Tehtaiden aika on selvästi ohi. Pel-käämme hyväksyä tehtaiden sijaan heimon.

Toisinajattelijat ovat uusia kaveri-johtajia.He haastavat status quon, nousevat heimo-jensa eturintamaan ja luovat kansanliikkei-tä. Ympäristö hyväksyy nyt toisinajattelijat.On hauskempaa tehdä sääntöjä kuin seu-rata niitä ja ensimmäistä kertaa se voi ollakannattavampaa ja tuottavampaa. Tämäsiirtymä tehtaista heimoihin voi olla suu-rempi kuin ajattelet. Yhtäkkiä toisinajatteli-jat, kerettiläiset ja muutosagentit ovat avainmenestykseemme. Heimot antavat sinullevipuvarren. Markkinat palkitsevat nyt yksi-löt ja organisaatiot, jotka muuttavat asioitaja luovat mahtavia tuotteita ja palveluita.Markkinointi muuttuu tarinoiksi asioista,joita teemme – tarinoiksi, jotka myyvät, ta-rinoiksi, jotka leviävät.

Jos kaverijohtaminen on kykyä luoda sel-laista muutosta, johon heimosi uskoo jaympäristö vaatii muutosta, silloin ympä-ristö vaatii myös kaverijohtajia. Perinteisetjohtajat käyttävät valtaa, jonka tehdas antaaheille. Kuuntelet johtajaasi tai menetät työ-si. Perinteinen johtaja ei voi tehdä muutos-ta, koska se ei ole hänen hommansa. Hänentyönsä on saattaa loppuun ne tehtävät, jotka

joku muu on asettanut hänet tekemään teh-taassa. Kaverijohtajat toisaalta eivät välitäkovinkaan paljon organisaation rakentees-ta tai virallisesta siunauksesta tekemälleentyölle. He käyttävät intohimoa ja uusia ide-oita johtaakseen ihmisiä, eivät uhkailua jabyrokratiaa. Kaverijohtaja ei kerro mitä pi-tää tehdä. Kansanliike syntyy silloin kun ih-miset puhuvat toisilleen, kun ideat leviävätyhteisössä ja ennen kaikkea kun vertaistukijohtaa ihmisiä tekemään sitä minkä he tie-sivät olevan oikein.

Kansanliikkeellä on kolme elementtiä: 1)Tarina, joka kertoo keitä me olemme jamillaisen tulevaisuuden me haluamme ra-kentaa. 2) Yhtymäkohta johtajan ja heimonvälillä ja keskuudessa. 3) Jonkin tekeminen,jossa on vähän rajoja. Yksi henkilö voi kek-siä mallin miten se tehdään. Organisaatiotovat tärkeämpiä kuin koskaan ennen, mut-ta tehtaita me emme enää tarvitse. Organi-saatiot tekevät mahdolliseksi monimutkai-set tuotteet ja niiden avulla voimme pitäähuolta suurista heimoista. Voimme ajaatehtaat alas. Tulevaisuuden organisaatiot

-misiä, joilla on missio, joka vaatii kaverijoh-tajuutta. Kaverijohtajat ovat uteliaita, koskahe eivät voi odottaa sitä mitä ryhmä aikootehdä seuraavaksi. Monikaan ei ole utelias,koska koulussa sinulta ei vaadita uteliai-suutta ja sitä paitsi uteliaita rangaistaan. In-novaatio vaatii aina uskoa. Ilman uskoa onitsemurha olla kaverijohtaja ja toimia kuintoisinajattelija. Jos uskot, että innovaatiovoi muuttaa asioita ja mahtavat tuotteet japalvelut leviävät, et ole kuka tahansa, vaanolet oikeassa. Sinä välität ja heimon jäsenetvälittävät mitä tapahtuu heidän päämääril-leen ja toinen toiselleen. 33 kolahdusta.

Tiimiakatemian päävalmentaja Johannes Partasen intohimo-na ovat kirjat. Hän on lukenut elämänsä aikana tuhansiakirjoja, ja meno sen kun vain yltyy. Lukemisharrastuksen li-säksi hänen kynästään syntyy vuosittain ilmestyvä yrittäjänja valmentajan parhaat kirjat teos, josta mm. Esa Saarinentapaa innostua. Sana on hallussa, ja se viiltää paperilla terä-vämmin kuin sirppi viljaa sadonkorjuussa. Tällä kertaa hä-nen tarkastelussaan on kaksi ajankohtaista teosta.

h

f

“Kansanliike syntyysilloin kun ihmisetpuhuvat toisilleen,kun ideat leviävät

yhteisössä ja ennenkaikkea kun vertais-tuki johtaa ihmisiätekemään sitä minkä

he tiesivät olevanoikein.“

Ridderstråhle, Jonas & Wilcox, Mark:

leaders Make Change Happen, suositus**,3 pistettä, Jossey-Bass 2008, ISBN 978-0-470-51921-9

Kirja kertoo miksi sinun on johdetta-va muutosta ja kuinka sen voit tehdä.

Tekijät esittävät rakentamansa 3e – johta-mismallin, joka koostuu kolmesta E:stä:Envisioning, Engaging ja Executing. Mallinavulla Jonas ja Mark uskovat sinun pysty-vän luomaan järisyttäviä kuvia organisaa-tiosi tulevaisuudesta. Yhdessä sitoutunei-den yksilöiden kanssa voit toteuttaa visiosija maksimoida tiimin suorituksen unelmie-si mukaan (Sic! Voi kuinka helpolta se tun-tuukin!). Viimeisen sadan vuoden aikanaaivan liian moni yritys on kuollut ja kuo-pattu huonon johtamisen vuoksi. Kirjassatodetaan vision valtava merkitys: ”Toimin-ta ilman visiota on kuin painajainen; visioilman toimintaa on kuin päivänuni.” Mik-

-kin Internetiä, jonka avulla voit saavuttaaennenkuulumattoman voiman. Ne, jotkaluovat tulevaisuuden – Aleksanteri Suuresta

– tietävät, että onnistuaksesisinun on hyväksyttävä henkilökohtainenriski ja olla valmis epäonnistumaan. Todel-linen uuden vuosituhannen haaste on tullasarjayrittäjäksi, yritysaktivistiksi, epäjat-kuvuuden eteenpäin viejäksi, positiivisenmuutoksen energiajohtajaksi. Kirkkaim-min loistavat tähdet bisneksessä, urheilus-sa, musiikissa ja taiteessa, ja erityisesti jat-kuvasti loistavat timantit, ovat aina erilaisiamieluummin kuin parempia. Älä koskaanunohda, että me kaikki olemme syntyneettulemaan supersankareiksi. ”Jokainen lapsion taiteilija. Ongelma on, kuinka pysyt tai-telijana siihen asti kun olet aikuinen,” sanooPicasso.

Onko siinä mitään järkeä, että tämän päi-vän liiketalousopiskelijat osaavat ulkoa Por-terinsa ja Kotlerinsa. Ja mitä kaikki osaavat,ei juuri ole minkään arvoista. Jokaisella onlahjakkuutta, mutta harvoilla on rohkeut-ta seurata kyvykkyyttään noihin pimeisiinpaikkoihin, jonne ne johtavat. Saadak-semme tarpeellisen energian tarvitsemmetunteen tarkoituksesta. Suuret johtajat pal-velevat aina jotain suurempaa tarkoitusta.Virkaanastujaispuheessaan 1994 NelsonMandela sanoi: ”En ole täällä johtaakseni,vaan palvelemassa.” Energisoidaksesi bis-neksesi sinun on saatava luottamus kol-meen asiaan: organisaatiosi tarkoitukseen,prosesseihisi ja huippuihmisiisi. 67 kolah-dusta. Y1+Y3+J1+J2. ?

“Suuret johtajatpalvelevat aina

jotain suurempaatarkoitusta. Virkaan-

astujaispuheessaan1994 Nelson Mandela

sanoi:

’En ole täälläjohtaakseni, vaan

palvelemassa.’“

www.partus.fi


Jalo Paananen on innostanut nuoria yrittäjäk-si. Hänen mielestään kannattaa puhua itse-näisestä työstä, vapaudesta, mahdollisuudesta erinomaisiin asioihin, mahdollisuudesta rik-kaaseen, moni-puoliseen elämään, jossa voi kohdata erilaisia ja erimaalaisia ihmisiä. Yrit-tämiseen ei voi opettaa, mutta nuorelle voi-daan avata tiedon kanavia. Ohjaajan on itse uskottava siihen, mitä puhuu. Leipäpapit eivät menesty, eivät kirkossa eivätkä yrittäjäkoulu-tuksessa. ”Meillä on idoleita urheilukentillä ja formularadoilla. Me hyväksymme heidät, he ovat menestyjiä, onnistujia. He asuvat ulko-mailla, jättävät veronsa maksamatta ja tulevat sitten eläkepäivillään nauttimaan tämän yh-teiskunnan palveluista. Kun urheilija ansait-see miljoonia, me hyväksymme sen, mutta jos yrittäjä ansaitsee saman verran, ollaan kateel-lisia. Idoleita pitää olla urheilussa. ellei ole Lit-masta, ei viitsitä potkia palloa. Mutta litmasia tarvitaan myös yritystoiminnassa, menestyjiä, esikuvia.” 15 kolahdusta. Y1+Y3.

Branson, Richard: Business Stripped Bare – Adventures of a Global Entrepreneur, Vir-gin Books 2008, ISBN 978-1-905264-43-8, suositus**, 3 pistettä

Richard Branson on viime aikoina paistatel-lut Formula ykkösten varikolla. Uusi Brawn – talli, jota Virgin-yhtiöt tukevat, on ylivoi-mainen formuloissa. Niin käy usein silloin, kun Bransonin yhtiöt astuvat kuvaan. Bisnek-sessä merkitsee se, mitä luot. Toimiiko se vai ei? Tekeekö se sinut ylpeäksi? Opit tekemällä.

Bisnes vaatii jatkuvaa päätöksentekoa ja joh-tamista. Se vaatii kuria ja innovaatiota. Se tar-vitsee myös asennetta, hyvää huumorintajua ja onnea. Bisnes on sitä että saat asiat tehtyä, itse asiassa aina paremmin ja paremmin. Vir-ginin idea on aina se, että ihmiset tuntevat työskentelevänsä oman yhtiönsä puolesta. Elämme vain kerran ja enimmän osan ajas-tamme vietämme töissä, siksi on elintärkeää, että saamme tuntea tekevämme hyvää siinä työssä mitä teemme. Ihmisillä on oltava töissä hauskaa.

Älä koskaan lupaa sitä mitä et voi toimittaa ja toimita kaikki se, mitä olet luvannut.

Virginillä on ykkösperiaate: Tapa, jolla koh-telet työntekijöitäsi, on tapa, jolla kohtelet asiakkaitasi. Partuksella me tarjoamme Par-tus-kokemuksen. Brändi on keskeisin ja se on olemassa keinona viestiä siitä, mitä odo-tamme tuotteelta tai palvelulta. Brändin pi-täisi heijastaa sitä mitä voit tehdä. Sinun on toimitettava se, mitä brändisi lupaa. Brändi merkitsee aina jotakin ja voit valvoa brändisi tarkoitusta vain sillä mitä toimitat asiakkaal-le. Julkisuus on ehdottoman kriittistä. Sinun on saatava brändisi esille ja käytettävä itseäsi. Hyvä PR-tarina on ehdottomasti tehokkaam-pi kuin kokosivun mainos. Älä koskaan lupaa sitä mitä et voi toimittaa ja toimita kaikki se,

mitä olet luvannut.

Yrittäjät saavat asiat käyntiin. He näkevät maailman eri tavalla kuin muut ihmiset ja heillä on sisua luoda uutta. Jos olet yrittäjä, niin sinun on löydettävä johtaja. Sitten sinun on siirryttävä eteenpäin ja saatava käyntiin seuraava yrityksesi. Luodessasi tyhjästä yri-tystä olet kuin taiteilija, sillä edessäsi on tyhjä kangas, jonka maalaamiseen tarvitset luo-vuutta. 50 kolahdusta. Y1+Y3. •

10

Sisustus Satiinista ei ollut vie-lä tietoakaan, kun aloitim-me taipaleemme Tiimiaka-

temiassa vuonna 2006. Tien päässä häämötti vain valmistu-minen yrittäjyyden erikoisyk-siköstä, muuten tulevaisuus oli hämärän peitossa. Tarkoitus oli ottaa askel kerrallaan ja kokeilla kaikkea uutta, katsoa mihin tie kuljettaisi. Jos joku olisi sanonut, että perustan tiimikaverini Helin kanssa yrityksen kolmen vuoden sisällä, en olisi uskonut asiaa to-deksi. Niin siinä kuitenkin kävi.

kuinka kaikki sai alkunsa?

Elämä on kuin askelten sarja lumessa - vain men-neisyyteen katsomalla voi hahmottaa maahan muodostuneen kuvion. Kaikki ne pysähdykset, mutkat, pitkät suorat ja umpikujat. Myös unel-ma Sisustus Satiinista alkoi muodostua samalla tavalla, askel kerrallaan ja tiedostamatta.

Kuten tavallista, ensimmäinen vuosi Tiimiaka-temialla vierähti kokeillessa kaikkea mahdol-lista markkinointitöistä tapahtumien järjes-tämiseen ja tutustuessa oman tiimiyrityksen ihmisiin. Huomasimme kuitenkin pian keväällä 2007, että jaoimme Helin kanssa yhteisiä kiin-nostuksen kohteita: halusimme tehdä töitä si-sustusalan parissa.

Tavoitteen asetettuamme ideoimme Rakenta-minen ja talotekniikka –messuille Sisustamisen maailman, jota pääsimme toteuttamaan vuo-delle 2008. Sitä kautta tutustuimme sisustusalan yrityksiin ja yrittäjiin ja pääsimme näkemään alaa syvällisemmin. Lisäksi suunnittelimme ja toteutimme messujen lavan sisustuksen, jossa

Innon Marko Paananen esiintyi ja vastasimme myös A-hallin yleisilmeestä. Samaan aikaan teimme myös erilaisia somistustöitä ja sisustus-suunnittelua yrityksille. Yhtäkkiä huomasimme tekevämme täysipäivästä työtä sisustusalan ken-tässä - juuri sitä mitä olimme halunneet. Mutta mitä seuraavaksi?

on mentävä kauaksi nähdäkseen lähelle

Tavoitteiden saavuttaminen aiheuttaa usein tar-peen luoda uusia päämääriä ja halun katsoa vie-lä vähän pidemmälle. Mutta mitä tehdä, kun ei tiedä minne haluaa matkan jatkuvan seuraavak-si? Vastaus on Tiimiakatemialaisille tuttu lause: on mentävä kauaksi nähdäkseen lähelle.

Messujen jälkeen keväällä 2008 lähdimme yh-dessä Prof:n muuraus- ja laatoitustyövälineiden lanseerauskiertueelle. Kiertue kuljetti meitä ympäri Suomea lännestä itään parin kuukauden ajan. Ajomatkoilla uusiin kaupunkeihin analy-soimme vähitellen mitä olimme tehneet ja mitä


SiSuStuS Satiiniunelmasta todeksi

halusimme tulevaisuudelta. Meidän tapaukses-sa tämä matka ja sillä saamamme vastaukset loivat haaveen, joka myöhemmin syksyllä sai nimekseen Sisustus Satiini.

Unelmasta todeksi

Aloimme heti syksyllä tehdä töitä haaveem-me eteen, joka oli perustaa oma kattavan pal-velun sisustusliike Jyväskylään. Kartoitimme Jyväskylän liikkeiden tuotevalikoimaa ja myy-täviä merkkejä, kävimme muissa kaupungies-sa ja alan messuilla etsimässä uusia tuotteita. Luimme valtavasti lehtiä, sisustusfoorumeita ja tutkimme jatkuvasti alan nettisivuja. Pian löysimme tuotemerkkejä, joita ei ollut Jyväsky-lässä tarjolla ja otimme yhteyttä lukemattomiin edustajiin niin Suomesta kuin Euroopasta. Tal-ven saapuessa meillä oli omat nettisivut ja nimi

yritykselle: Sisustus Satiini oli saanut alkunsa.Vuoden vaihtuessa avasimme verkkokaupan ja tilasimme ensimmäiset tavarat myyntiin. Teim-me myös Keski-Suomen Hää- ja juhlamessujen tapahtumasomistuksen Hämeen Autovarusteen tiloihin ja olimme messuilla mukana omalla osastolla. Vastaanotto ylitti kaikki odotukset asiakkaiden kysyessä missä liikkeemme sijaitsee ja mistä tuotteita voi ostaa. Sama toistui osas-tollamme Rakennus- ja talotekniikkamessuilla maaliskuussa. Olimme jo puoli vuotta katsel-leet liiketiloja, kun messujen jälkeiselle viikolla saimme yllättäen tiedon vapautuvasta tilasta, joka vastasi meidän tarpeita. Meillä oli vain kol-me päivää aikaa päättää otammeko tilan, vaik-ka rahoituksesta yritykseen ei ollut tietoakaan. Pian päätöksen jälkeen lähdimme Hollantiin tekemään päätuotemerkki Riviera Maisonin tuotetilauksen.

Rohkea rokan syö

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä saimme avai-met omaan liiketilaan Jyväskylän keskustassa ja 27.6.2009 ovet avautuivat asiakkaille. Olimme avanneet oman yrityksen ja hankkineet yksin-myyntioikeuden päätuotemerkki Riviera Mai-soniin Jyväskylän alueella. Nyt unelma omasta yrityksestä elää ja muokkautuu edelleen ja kuka tietää mitä tie tuo tulleessaan, niin kuin tähän-kin asti.

Ensimmäistä joulumyyntiä odottaen,

Anniina LiukkonenSisustus Satiini Oy


“majatalo morva on vuosia kestinnyt tiimiakatemian valmen-nusryhmiä erinomaisella tavalla. erityisesti itseleivotusta ruisleivästä sekä kodinomaisesta ilmapiiristä tunnettu morva tarjoaa erinomaiset puitteet niin kokouksiin kuin vapaa-ajan toimintaan.

Morvassa pääset rauhoittumaan kiireistäsi ja nauttimaan elämän yksinkertaisuudesta. lue lisää osoitteesta www.morva.fi”

Sisustus Satiinin osasto, Rakentaminen ja Talotekniikka 2009

Satiinin tekemä ilmeen vaihto Sairaalakahvila Paussiin.

Plantagenin messusosasto, Hää- ja Juhlamessut 2009

Sisustus Satiiniin suunnittelema päälava, Rakentaminen ja

Talotekniikka 2009

JäävuorEMME

Sulaa TEKSTI: JuHA HYDEN

Syksyllä Team mastery arena tapahtumas-sa Tiimiakatemian uusin elämystuote sai päivänvalon. Tiimiakatemian koulutusoh-jelma läN2 (luova älykkyys ja notkeus) oli luonut John Kotterin Jäävuoremme sulaa- kirjasta uudenlaisen koulutuselämyksen, Näytelmä toimi hyvin Team mastery are-nan lähtölaukausena, koska tapahtuman ja esityksen teemana oli muutosjohtajuus.

Jäävuoremme sulaa kertoo tarinan pingviineistä, jotka joutuvat hankalaan tilanteeseen kun eräs yhteiskunnan jäsen huomaa, että pingviinien asut-tama jäävuori on sulamassa. Pingviinit joutuvat ratkomaan ongelman ja tämä vaatii suuria muutoksia pingviinien yhteiskunnassa ja kulttuurissa.

Kotterin tarina pingviineistä ja heidän muutoksesta oli loistava viitekehys Timo Lehtosen valmentamalle LÄN2-koulutusohjelmalle. Jo ensimmäi-sellä kohtaamisella tammikuussa oli selvää, että haluamme luoda tämän pohjalta jotain todella hienoa. LÄN2-porukasta löytyy monenlaista osaamista ja alusta asti meillä oli pieni visio mitä kaikkea se tulisi si-sältämään: koulutuksellisuus muutosjohtajuuden muodossa, viihteel-lisyys tarinan, näytelmän, huumorin, multimedian ja tanssin muo-dossa sekä suuri annos Tiimiakatemian henkeä. Onneksi meidän ryhmästä löytyi tekijöitä sanan varsinaisessa merkityksessä, koska muuten tämä tuotos ei olisi nähnyt päivänvaloa koskaan. Ja teke-misestähän luova työskentely suurelta osin myös on. Tämän an-siosta pystyimme jakamaan vastuuta koko ryhmälle ja lopputu-loksessa näkyy jokaisen LÄN:n jäsenen kädenjälki.

Todella merkittävä panos koko produktiolle tuli Tiimiaka-temialaisilta. Ilman tiimiakatemialaisten apua meiltä olisi

puuttunut suurin osa näyttelijöistä sekä ilman Team mastery arena- tapahtumaa meillä ei olisi ollut meidän huikeaa ensi-iltaa. Mui-

den tiimiakatemialaisten osallistaminen produktioon teki koko show’sta entistä hienomman. Varsinkin Tiimiakatemian toisen koulutusohjelman


12

JäävuorEMME

Sulaa TEKSTI: JuHA HYDEN tarinoita Tiimiakatemialta

Markkinoijan tien uudet näkemykset olivat hyödyksi alkutaipaleella. Erityisesti muiden tiimiakatemialaisten osallistuminen auttoi myös esi-tyksen hypettämisessä Tiimiakatemian sisällä. Oli hienoa antaa ihmisil-le mahdollisuus olla mukana tässä ja kokea sitä kautta jotain uutta. Aika monelle se mitä he tekivät Team mastery arenan lavalla oli jotain sellaista mitä eivät varmasti uskoneet ikinä tekevänsä ihmisten edessä ennen kuin astuivat aikoinaan Tiimiakatemian ovista sisään. Enkä usko, että tuota ko-vin moni yleisöstä edes huomasi.

Pingviinien tarina on siinä mielessä hauska, että se on hyvä vertauskuva omiin ja yrityksen ongelmiin. Mielenkiintoista oli myös huomata kuinka pingviinien kaltainen muutos oli havaittavissa myös koko esitystä teh-neen ryhmän sisälläkin. Projektin aloittamishetkestä ensi-esiintymiseen kävimme erilaiset muutosvaiheet läpi aivan kuten meidän tarinan ping-viinit. Osittain sen ansiosta produktiosta kasvoi meidän oma ja itsemme näköinen juttu. Pienistä vastoinkäymisistä ja haasteista matkan varrella selvittiin yhdessä, mikä hioi meistä lopulta todella toimivan tiimin.

Team mastery arenassa olleen ensiesityksen loistava vaastanotto tuntui todella hienolta, koska olimme työskennelleet jo puolen vuoden ajan produktion parissa. Se loi myös uskoa tulevaisuutta ajatellen ja monelta TMA:han osallistuneen suusta tuli rohkaisevia viestejä viedä koko juttu isommalle mitä olimme alunperin miettineet. Saimme myös paljon esiin-tymispyyntöjä niin Suomeen kuin Suomen ulkopuolelle mm. Ranskaan ja Baskimaahan. Vaikka seuraavat esitykset odottivat jo marraskuun puo-lella, niin ajatukset tuotteen kehittämisestä vielä suuremmaksi ja mahdol-lisuus päästä ulkomaille esiintymään jäivät vahvasti mieleen.

Ensimmäisen LÄN:n pohjalta syntyi Idearaketti, jonka pohjalta syntyi yritys nimeltä GoodIdea. Aika tulee näyttämään syntyykö Jäävuorem-me sulaa-projektista tulevaisuudessa jotain vastaavaa. Ainakin projektin parissa työskentelevillä ihmisillä tahtotila on sellainen, että jotain todella huikeaa tulee vielä syntymään ja että meidän tarina tulee jatkumaan vielä tulevaisuudessakin. Tiedämme ainakin, että meidän tuote eli elämykselli-nen koulutus on uudenlainen ja ihmisiä kiinnostava. •

Jos haluat seurata meidän matkaa tai päästä katsomaan esityksiämme, niin käy osoitteessa jaavuori.wordpress.com


13

hArvIALisään leppää kiukaan alle,

pistän pökköä pesähän.

Hiillos hehkuvanpunainenkipinät karistelevi,

tuli leikkii tuimin liekein,nälkäisenä nuoleskellen

kyhnää kylkehen kalikan.

Tulen taikaa tuijottelen,leppäliekeistä lumou’un,

välkyttelystä värien,mukavia mietiskellen

hyvän hetken herkistelen.

Läträelen löylyvettäpiripintaan puisen kiulun,

parantelen pikkuisellakoivuntuoksutilkkasella.

Laittau’unpa lautehillepunatervaleppäisille,

asettelen ahterinipäälle liinan pellavaisen.

Viskaan vettä kiukahalle,kumoan kuumille kiville.

Alkoi kiuas aariansa,rallattelemaan rupesi,lauleskelee löylylinko,

hekottelee höyryn henki,soittelee sävelin sorjin.

Löyly nahkaa polttelevi,punakaksi paistaa pinnan

heruttaa hikeen hipiän,kuonan kaiken karkottavi,

lihaspinteen laukaisevi,parantaa pakotuksenkin.

Sauna, sappeni sulata!

Runoilija Markku A. Huttunen

PaRemPaa saUnomista Pitkällä PeRinteellä

Suomalaiseen kansanperinteeseen on tiettävästi kuulunut saunomi-nen lähes niin pitkään kuin suinkin

tiedetään. Saunassa suomalainen puh-distuu ja rentouttaa mielensä päivän tai viikon uurastuksen jälkeen. Se on ollut meille niin pitkään lähellä sydäntä, että puhuttaessa Harvia-nimisestä kiuasval-mistajasta, voi hyvin kuvitella sen olevan vanha ja perinteikäs yritys. Ja niinhän se onkin. Harvian historiaan kuuluu lähes 60 vuoden ajalta suvun itsensä ja työn-tekijöiden hikeä, iloa, ja välillä ehkä hie-man kyyneliäkin. Enimmäkseen siihen varmasti kuuluu kuitenkin niin kutsuttu-jen harvialaisten yhteistä työtä yhteisen hyvän eteen - niin heidän, kuin meidän muidenkin suomalaisten iloksi.

teksti ja haastattelu kuvat: Mikko Hiukka

1�


Harvia on osaltaan ollut mahdollista-massa sitä, että meillä kaikilla olisi (lau-antai-) illan päätteeksi leppoisaa istua

puisille lauteille, nauttia lämmöstä, ja kuunnella veden suloista sihinää kuumuuden karaisemilla kiuaskivillä. Yrityksen aidosti mielenkiintoinen tarina lähti aikoinaan taistelulentäjä Tapani Harvian sodanjälkeisestä ajatuksesta perustaa takomo, jossa valmistetaan saunankiukaita. Vuosien aikana pienestä pajasta lähtenyt tako-mo on kasvanut ehkä maailman tunnetuim-maksi saunatuotteita valmistavaksi yritykseksi, jonka tuotteita myydään yli 60 maassa! Tänä päivänä tuon kuuluisan saunakeisarin perintöä jatkaa hänen neljä lastaan jokainen omalla osa-alueellaan. Yksi hoitaa myyntiä, toinen taloutta, kolmas on tekninen johtaja ja neljäs toimitus-johtaja.

EläMää SauNaMESTarIN JalaNJälJIllä

Isä Harvia tunnetaan tänä päivänä jo edesmen-neenä sota-ajan lentäjänä, joka erinäisten mut-kien kautta päätyi kuuluisaksi saunatehtailijaksi. Sodan päätyttyä tämä Harvian perustaja ryhtyi miettimään mitä alkaisi seuraavaksi tekemään.

Ensimmäiseksi hän siirtyi Valmetille töihin, ajatuksenaan kouluttautua insinööriksi. Tämän kuitenkin katkaisivat koko Suomea vaivanneet yleislakot, joiden aikana hän palasi kotiin sor-vin ääreen ja ryhtyi valmistamaan kiukaita mui-den käsitöiden ohessa. Saunomista hän kerta kaikkiaan rakasti, ja siitä hänet myös tunnettiin: ”Saunominen oli isälle tosi tärkeää. Sota-aikana ja jo armeija-aikoina hänellä oli jopa oma sau-navuoro, koska kukaan muu ei pystynyt sauno-maan hänen ylikuumissa löylyissään”, muistelee Harvian talous- ja henkilöstöjohtaja Sari Har-via-Jyllinmaa. Suunnaton saunomisinnostus tarttui aikanaan myös lapsiin, jotka omalta osal-taan jatkavat isänsä perintöä: ”ollaan selvästikin peritty saunomisinnostus vanhemmiltamme, sillä olemme kaikki todella kovia saunomaan”, toteaa Harvia-Jyllinmaa.

Perheyrityksessä työskentely asettaa tekijöilleen varmasti useanlaisia haasteita, mutta ehkä vie-läkin enemmän aineksia menestykseen. Harvia-Jyllinmaan mukaan ”Sitä ei tule aamuisin ajatel-tua, että tulee perheyritykseen töihin, vaan tulee töihin yritykseen jota haluaa kehittää ja nähdä jatkuvuutta. On etu kun tuntee toisensa hyvin ja voi luottaa jokaisen panokseen ja sitoutumi-

seen”. Sitoutuminen onkin jokaisella työpaikalla äärettömän tärkeää, ja perheyrityksissä se syn-tyy usein lähes automaattisesti: ”Ehkä meillä työhön sitoutuminen on tosiaan jossain määrin erilaista, koska tämä on perintö isältämme, sekä meidän perintö tuleville sukupolville. Elämää helpottaa suunnattomasti, kun voi luottaa toi-siin ihmisiin. Lapsesta lähtien pakkasimme vel-jien kanssa yhdessä isän valmistamia tuotteita, ja yhteistyön voimaa voi nähdä nykyisissä tehtä-vissämme. Haluamme kaikki olla hyviä ja suo-riutua tehtävistä erinomaisesti, koska jokaisen työ on tärkeää Harvian eteenpäin viemiseksi”, kertoo Harvia-Jyllinmaa.

Toisinaan perheyrityksissä lapsia kohtaan har-joitettu painostus perheyritykseen liittymiseksi on hyvinkin raskasta ja jopa luotaan karkotta-vaa, mutta Harvian tapauksessa lapset kokivat yrityksen jatkamisen luontaiseksi päämääräk-seen ilman painostusta: ”Ei meitä tarvinnut pa-tistaa. Erinäisten polkujen kautta tämä on ollut meille eräänlainen kutsumus, jonka seuraamis-ta en ole päivääkään katunut”, kertoo Harvia-Jyllinmaa. Yrityksen perustaja Tapani Harvia oli elämänsä loppuun asti valtavan onnellinen siitä, että hänen lapsensa päättivät seurata hänen ja-

16

lanjäljillään. Vielä kuolinvuoteellaankin hän oli naurahtaen todennut, että ”olen oikeastaan ollut pirun ovela, kun sain koko lapsikatraan jatka-maan työtäni”.

mAtKA KisÄLListÄ mEstARiN sAAPPAisiiN

Uuden sukupolven siirtyminen yrityksen ve-täjiksi ei ollut helppoa, mutta se oli kuitenkin antoisaa. Sari Harvia-Jyllinmaan siirtyessä kou-lunpenkiltä töihin yritykseen, säilytettiin Har-vian tärkeimpiä papereita vielä kenkälaatikois-sa. Juuri opiskeluista valmistuneelle nuorelle naiselle tämä oli mitä parhaimpia tilaisuuksia lähteä luomaan jotain uutta, ja ennen kaikkea jotain omaa: ”Oli tosi mielenkiintoista tulla tänne töihin, kun sai tavallaan itse luoda oman toimistonsa, ja ryhtyä viemään toimintaa järjes-tyksellisempään suuntaan. On ollut mukavaa kehittää yritystä, ja kasvaa itse siinä mukana”, muistelee Harvia-Jyllinmaa yrityksen alkuaiko-ja. Mestariksi kehittyminen on vaatinut työn-täyteisiä päiviä ja ainoa valopilkku valoisasta tulevaisuudesta oli oma järkkymätön luottamus Harvian menestykseen

Kuten varmasti jokainen meistä tietää, yrittäjyys on elämäntapa. Harvioillakin vapaa-aika on perinteiseen tapaan kortilla, mutta ei sitä aina välttämättä edes kaivata. Aktiivinen ihminen kun ei välttämättä tarvitse harrastusten lisäksi löhöily-aikaa ollakseen tyytyväinen elämäänsä: ”löydän oman rauhani tuolta taivaan sinestä ja lentokoneiden parista. Lentolupakirja mulla on ollut jo pitkään, ja käyn lentämässä omalla Cesnallani melko paljon. Saatan lähteä illalla Kuopioon iltakahville, ja joskus käyn myös ihan lomamatkoilla. Jäljelle jäävänä aikana ulkoilen, seuraan jääkiekkoa ja käyn metsällä. Tärkein asia elämässä on tietenkin lastenlapset joiden kanssa haluan viettää aikaa harrastusten ja työn lisäksi”, kertoo Harvia-Jyllinmaa hymyillen. Lastenlapset Harvian perheessä ovat vielä hyvin nuoria, mutta johtoportaan omat lapset ovat jo siinä iässä, jolloin siirtyminen perheen leipiin voi tuntua ajankohtaiselta. ”Innostusta on kyllä selvästi nähtävissä jo nyt, ja meillä onkin jo jäl-kipolvea töissä. Esimerkiksi kolmet serkukset. Joku heidät on ajanut tulemaan tänne meille töihin, ja sitä ennen kouluttautumaan alalle. Ehkä se on geeneihin kirjoitettu. Lapset ovat kuitenkin samalla viivalla kuin kaikki muut-kin työntekijät, eli kannuksensa heidän täytyy

ansaita, vaikka perheeseen kuuluvat”, toteaa Harvia-Jyllinmaa.

PERHEYRitYKsEN NÄKYmi-NEN tYÖYHtEisÖssÄ

Harvia on lähes koko elinkaarensa ajan sijainnut Muuramen kunnassa vaikka juuret sijoittuvat Jyväskylään. Yrityksen vaikutukset niin kun-nan talouteen kuin perheidenkin hyvinvointiin ovat selvät, joka näkyy muun muassa siinä, että saman sorvin ääressä on toisinaan työskennel-lyt saman perheen vanhempia ja lapsia. Ulko-puolelta katsottuna se kertoo omaa positiivista kieltään, ja samoilla linjoilla on myös talouden lisäksi henkilöstöstä vastaava Harvia-Jyllin-maa: ”Kai se tavallaan kertoo siitä, että meidän yrityksessä on hyvä olla töissä. Uskomme, että hyvä kello kauas kantaa. Ei kai vanhempi sa-noisi lapsilleen, että tule Harvialle töihin, ellei hänellä itsellään olisi meillä hyvä olo”.

Harvian kello on tähän asti todellakin kanta-nut kauas, ja sen voimakkuuteen on yrityksessä pyritty vaikuttamaan monin eri tavoin. Yhtenä tärkeimmistä asioista Harvia-Jyllinmaa pitää heidän toimivaa palkitsemisjärjestelmäänsä:

Ehkä se on geeneihin kir-joitettu. lapset ovat kuiten-kin samalla viivalla kuin kaikki muutkin työnteki-jät, eli kannuksensa hei-dän täytyy ansaita, vaik-ka perheeseen kuuluvat

17

Saunominen oli isälle tosi tärkeää. Sota-aikana ja jo armeija-aikoina hänellä oli jopa oma saunavuoro, koska kukaan muu ei pystynyt sau-nomaan hänen ylikuumissa löylyissään

”Meillä palkitaan hyvästä työstä. Tietysti vaa-ditaan, että syntyy tulosta, mutta mukavaahan se on tehdä tuloksekasta työtä, kun siinä itsekin jotain ansaitsee.” Palkitsemisella pyritään kor-jaamaan heikkouksia, kuten Harvian tapauk-sessa esimerkiksi sairauspoissaoloja, jotka ovat palkitsemisjärjestelmän myötä pysyneet kuris-sa. ”Meillä koetaan palkitseminen tärkeäksi ja panostamme lisäksi vahvasti työhyvinvointiin.” kertoo Harvia-Jyllinmaa. Myös työturvallisuus nähdään tärkeänä asiana ja yleinen siisteys on arvossa. Jatkuva huolenpito tehdashallin latti-oista tarjoaa lähes steriililmäisen olotilan. Teh-dashallin lattioista pystyisi miltei tarkistamaan oman peilikuvansa, mikäli meikkipeili sattui jäämään kotiin.

tAitEEstA RAuDANtAoNtAAN

Koko Harvian bisnes syntyi alkujaan intohi-mosta saunomiseen, mutta saunan kiukaat ei-vät olleet suinkaan ainoat tuotteet joita alkuun valmistettiin. Alasimen ja vasaran paukkuessa verstaalla syntyi taiturin käsistä niin koristeel-lisia pienesineitä kuin korjattuja kahvipannu-jakin. Tänä päivänä nimellä Harvia tunnettu yritys olikin tuohon aikaan Taidetakomo T. Harvia. 60–luvulla nimestä jätettiin taide-sana pois, jonka jälkeen nimeksi muodostui hieman lyhyempi Takomo T. Harvia. Lopullinen ni-menvaihdos Harvia Oy:ksi koettiin 70-luvulla, kun Harvian sisarukset siirtyivät toimintaan tasaosuuksin mukaan. Tuohon aikaan yrityksen toimintaa muokattiin muutenkin, ja päätettiin keskittyä yksinomaan saunabisnekseen, jonka jälkeen käsityön osuus jätettiin hiljalleen pois. Tuotteidensa puolesta Harviaa voisi edelleen kutsua eräänlaiseksi takomoksi. Yrityksessä väännetään hyvin perinteisesti metallia uuteen muotoon - muotoon, joka paremmin tunnetaan kiukaina. Muita tuotteita ovat muun muassa ve-denlämmittimet, infrapunasaunat sekä saunan sisustukset. Pienen verstaan ajoista toiminta on

kasvanut hyvinkin paljon. Tänään Harvian tuot-teita myydään yli kuudessakymmenessä maas-sa, ja yrityksellä on tehdas Kiinassa ja toimisto Saksassa. Kansainvälistyneessä yrityksessä on omat haasteensa, mutta Harvialla perinteistä on pystytty pitämään kiinni, ja mukauduttu uusiin haasteisiin. Menestys ei tule koskaan ilmaiseksi, eikä sen pysyvyys ole tähtiin kirjoitettu. Har-vialla jatkuvan menestyksen eteen tehdään pal-jon töitä. Avainsanana yrityksen valoisaan tule-vaisuuteen on kyky muuttua tarpeiden mukaan: ”Jatkuva tuotekehitys on meille aivan avainasia. Kiukaista haetaan enemmän ominaisuuksia, li-sää tehoa, kosteutta ja uutta muotoilua. Saunat alkavat olla suurempia, ja niihin panostetaan huomattavasti enemmän kuin ennen”, summaa Harvia-Jyllinmaa.

Saunomiskulttuuri niin Suomessa kuin ulko-maillakin elää tällä hetkellä tietynlaista murros-aikaa. Uusia materiaaleja sovitetaan saunatiloi-hin, ja jokainen niistä asettaa oman haasteensa myös kiukaille: ”Meillä on tuotekehitysosasto, joka miettii näitä asioita joka päivä. Uskotaan, että sillä työllä meidän menestys on taattu jat-kossakin, ja panostamme siihen äärettömän paljon”. Menestyksekkäässä yrityksessä ei tule jäädä laakereilleen lepäämään, vaan kuluttajien toiveita ja vallitsevia trendejä on myös sauna-bisneksessä joko seurattava tai luotava jatkuvas-ti. ”Meillä tulee tasaiseen tahtiin uusia tuotteita, ja se on aivan välttämättömyys. Jos yrityksessä jäädään lepäämään, ja ajatellaan, että kaik-ki tarvittava on tehty, niin menestys ei jatku. Jatkuvaan kehittämiseen kannattaa sijoittaa voimavaroja!”, neuvoo Harvia-Jyllinmaa.

LuoNto muistAA LuoNtoA muistAVAA

Tämän päivän yksi kuumimmista kysymyksistä lähes jokaisessa yrityshaastattelussa tuntuu ole-van kestävän kehityksen näkyminen yrityksen toiminnassa, ja siihen mekin halusimme hie-man vastauksia Harvialta. Vaikka se toisinaan näkyykin yritysten toiminnassa ainoastaan kauniina sanana muiden joukossa, tulee yhä useammin vastaan myös sellaisia yrityksiä, jois-sa ympäristö oikeasti asetetaan etusijalle. Har-vialla ympäristönäkökanta on talousjohtajan mukaan otettu esille esimerkiksi puulajien sekä materiaalien valintatilanteissa: ”Joitakin puu-lajeja pystytään kierrättämään huomattavasti pidempään kuin toisia, ja haluamme, että käyt-tämämme materiaalit ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Pyrimme säästämään luontoa ja huolehdimme osaltamme jätteiden kierrätyksen. Materiaalien hankinnoissa kiin-nitämme huomiomme vastuullisuuteen, silloin kehtaa päivän päätteeksi katsoa huomiseen”.

sAuNAJÄtiN tuLEVAisuus sisARustEN

oHJAuKsEssA

Harvian tulevaisuus sisarusten ohjauksessa näyttää valoisalta. Vaikka yritys on vuosien

aikana käynyt läpi useita hyvinkin hankalia ja toisinaan varsin suuriakin mullistuksia, kuten laajentamisia ja ulkomaanmyyntiin siirtymistä, ovat he kaikesta selviytyneet voittajina. Joskus tuollaisina murroshetkinä toiminta saattaa kaa-tua lähes täysin, mutta Harvialla perheyrittäjyys on koettu niissä tilanteissa avainkortiksi: ”Ehkä maltillisuus on ollut meidän valttikortti, ja se, että meitä on neljä päättäjää. Mielipiteet välillä eroavat toisistaan ja toisinaan ne taas kohtaavat, mutta oli kumpi tilanne tahansa, ne ovat olleet kestäviä. Tällaisessa hommassa pitää muistaa ottaa kaikkien mielipiteet huomioon! Ja huomi-oitavaa on sekin, että meille on aina halunnut hyviä ihmisiä töihin, jotka ovat omalla osaami-sellaan olleet mukana viemässä Harviaa eteen-päin. Kiitos tästä kaikesta kuuluu yhtä paljon heille kuin meillekin!”

Suomalainen saunakulttuuri ei aikojen saatossa varmastikaan tule vähenemään vaan ennem-minkin lisääntymään, mikäli johonkin suun-taan muutosta tulee tapahtumaan. Harvialle tämä on merkki mahdollisuudesta menestyä jatkossakin, mutta uusien tuotteiden kehittä-minen vaatii paljon voimia ja energiaa. Siihen yrityksessä kuitenkin panostetaan ja ihmisten mielipiteet pyritään ottamaan huomioon. Vaik-ka kultaisen keskitien löytäminen tuolla mieli-piteiden valtatiellä ei varmastikaan ole helppoa, on Harvia omalla työllään jo nyt näyttänyt to-deksi sen, että pitkäjänteisen työn myötä voi-daan saavuttaa menestystä ja onnistumisia niin tänään kuin tulevaisuudessakin. •

Jos yrityksessä jää-dään lepäämään, ja ajatellaan, että kaikki tarvitta-va on tehty, niin menestys ei jatku. Jatkuvaan kehit-tämiseen kannataa sijoittaa voimava-roja!

18


Materiaalien han-kinnoissa kiinni-tämme huomiomme vastuullisuuteen, silloin kehtaa päi-vän päätteeksi kat-soa huomiseen

19

WWW.PARTUS.FI

Kuvasarja johdattakoon meidät syys-kuisiin tunnelmiin, kun heimom-me kohtasi johtamisen teeman ää-rellä Juurikkasaaressa Jyväskylässä. Toivon, että innostut tarinasta ja tulet jakamaan tammikuussa 2010 omasi

Löydät Jäävuoremme sulaa - maistiaisia myös Facebookista ja Youtu-besta.

Jukka Hassinen Partuksesta oli myös vaikuttunut:“Jäävuoremme sulaa oli osoitus siitä, että tahdottiin tehdä jotain haus-kaa, omituista. innostunutta ja eksoottista. Tässä oli jotain taikaa, ma-gic!”

Jäävuoremme sulaa - esityksessä pingviinit sulattivat myös sydämmem-me! LÄN (Tiimiakatemian Luova Älykkyys ja notkeus) -ryhmän hui-kea oppimisshow John Kotterin muutosjohtamisen kirjan pohjalta oli räjähdysvoimainen kokemus. Onneksi heillä on lisäesityksiä tulossa!

Tiimimestarit areenalla kohtaaminen järjestettiin yhteistyössä SoL Finland ry:n kanssa teemalla johtamisen uusi hiihtotyyli. SoL palkit-si jälleen vuosittaisen organisaatioteon. Pirkanmaan yrittäjät vei kisan kampanjallaan. Kuvassa SoLin Matti Willamo onnittelee PY:n Tapani Kaskelaa. Pokaalin virkaa toimitti mestaruuden voittaneen Sotkamon Jymyn pesäpallomaila! Siinä luki: “Voittajat eivät selittele, selittelijät ei-vät voita.”


20

teksti: Vilma Väisänen kuvat: Lauri Miettinen

valmentajien ja yrittäjien oppiva verkosto uutta johtajuutta synnyttämässä

tiimimestarit areenalla 17.-18.9.2009

Aikamoinen joukko meitä olikin, ympäri Suomea ja Eurooppaa! Mukana oli mm. yrittäjiä, opettajia, valmentajia, konsultteja, organisaatiokehittä-jiä, alivaltiosihteerejä - ihmisiä joiden sydäntä lähellä on yrittäjyys, oppi-minen ja johtaminen. Maista edustettuina olivat ainakin Espanja, Chile, Saksa, Kanada ja Ranska.

Fasilitaattorit vauhdissa! Tatu Tuohi-metsä Monkey Busineksestä ja Vilma Väisänen Partuksesta johdattivat in-nokasta joukkoa oppimisen matkalla.

Tiimimestarit areenalla - kohtaamisissa kohtaavat konkarit ja junio-rit, yrittäjät ja opettajat, johtajat, kehittäjät ja keksijät, monikansalli-set yritykset ja pirun pienet yrittäjät! Oppimisen verkostomme kas-vaa ja kohtaa vähintään kahdesti vuodessa; tammi- ja syyskuussa.

Lotfi El-Ghandouri johdatti mei-dät HUB-yrittäjäverkoston saloihin. Linjalla oli myös HUBin perustaja Jonathan Robinson, suoraan Lon-toosta. Kiitos myös kaikille muille workshopien vetäjille


21

Perjantain talk showssa kuulimme huikeita tarinoita johtamisesta kun erityisvieraamme haastoivat osallistujia ajattelemaan omaa johtajuuttaan! Raikkaita ja aitoja näkökulmia toivat Kaisa Kautto-Koivula (MindGarde-nia), Anne-Liisa Palmu-Joronen (Hekate Consulting), Aleksi Neuvonen (Demos Helsinki), Pablo Villoch, Lotfi El-Ghandouri (Creative Society) ja Petri Lehtipuu (Novetos ja SoL Finland)


22

Anne-Liisa kertoi Nokia-vuosina op-pimistaan asioista johtamisen saralla ja luottamusjohtamisesta. Hän on myös kirjoittanut kirjan aiheesta.

Juurikkasaari tarjosi oppimiselle ja työsken-telylle upeat puitteet syksyisessä Säynätsalon järvimaisemissa.

Hyvää mieltä ja oppimisen hauskuutta ei näissä maisemissa (ja tässä seurassa) voi estää. Syksyinen koleus väistyi, kun aurinko paistoi ja innostus val-tasi mielen.

Synnytystä varten jakauduimme muutamaan ryh-mään pureskelemaan oppeja ja valmistelemaan nii-den jakamista koko porukalle.

Perjantai-iltapäivän loppuhuipennus eli synnytykset tuottivat hui-keita elämyksiä (5e:n mukaisesti). Synnytimme yhdessä uusia nä-kemyksiä mitä on uusi johtajuus. Ihailtavaa luovaa heittäytymistä ja eläytymistä!

Tiimiakatemian projektitiimi tyytyväisenä hurjan rutistuksen jälkeen. Vasemmalta lukien: Kimmo Juntunen, Noora Kärki, Kaisu Tuomi-niemi, Jenni Anttonen, Petrus Piironen ja Robert Koski.

You win, I win, we all PengWin! Just PengWin it!

Tammikuussa nähdään taas!Oppiva heimo tapaa toisensa jälleen 15.-16.1.2010, kun Tiimiakatemian uusi super-viikko koittaa. Tule jakamaan omat tekemällä oppimisen ja yrittäjyyden tarinasi! Paikan varaukset ja lisätiedot Petrukselta:[email protected] (kuvassa vasemmalla).kohtaamisesta lisää:www.tiimimestaritareenalla.fi


23

Kirjoittaja on Partus-valmentaja, jonka sydän sykkii alati kasvavalle, oppivalle verkostollem-me ja innostaville kohtaamisille.

Meilaa, Twittaa tai Nassuta: [email protected], http://twitter.com/vilmavaisanen, http://www.facebook.com/Vilma.vaisanen

“Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”. (Ghandhi). Teim-me jokainen henkilökohtaisen manifestin mitä lupaamme tehdä 2.10. mennessä uudenlaisen johtamisen hyväksi. Jaoimme lupauksemme kahdelle ihmiselle, jotka olivat meitä inspiroineet kohtaamisessa. Mikä on sinun lupauksesi?

“What is life calling us to do?” kysyy Tiimiakatemian valmentajan Ulla Luukkaan ryhmä. Ullalla lähitulevaisuuden tärkein asia oli jo tuolloin hyvin selkeä, perheenlisäystä tuli muutaman viikon kuluttua.

Oy Gustav Paulig Ab on vuon-na 1876 perustettu perheyritys. Paulig on kahvialan ylivoimai-nen markkinajohtaja Suomessa. Suomen johtava kahvinvalmistaja Paulig toimii nykyään myös Balti-assa, Venäjällä ja Venäjän naapu-rimaissa. Laatu ja pitkäjänteisyys ovat Pauligille arvoja joista se ei suostu tinkimään. “Sinä päivänä kun tingimme laadusta, voi teh-taan portit sulkea”, totesi perus-taja Gustav Paulig reilu vuosisa-ta sitten. Samaan aikaan yritys pyrkii olemaan ajan hermolla ja olla etulinjassa suomalaisen kahvi – ja kahvilakulttuurin kehitykses-sä. Paulig ottaa itsensä ja toimin-tansa vakavasti. Se näkyy heidän toiminnassaan vahvasti, oli sitten kyseessä kestävä kehitys, työnteki-jöiden hyvinvointi tai laajentumi-nen muille toimialoille. Tiimiaka-temia magazine lähti ottamaan selvää Pauligin uudelle tehtaalla Helsingin Vuosaareen siitä, mik-si suurin osa Suomessa juodusta kahvista on tietysti Pauligin. Kysy-myksiimme kahvikupposen ääres-sä vastaili Pauligin viestintäpääl-likkö Leena Miettinen.

”Pauligin historia alkaa vuodesta 1876, jolloin saksalainen Gus-tav Paulig perusti oman yrityksen Helsinkiin. Paulig oli saapu-nut Suomen suurruhtinaskuntaan kotikaupungistaan Lyypekis-tä Saksasta vuonna 1871. Vuonna 1929 Paulig toi markkinoille myös ensimmäiset kahvimerkkituotteensa: Juhlasekoituksen ja Presidentin sekoituksen”.

Noista ajoista on kulunut jo nuoren ihmisen näkökulmasta huomat-tavan pitkä aika. Perinteikkyys, ammattitaito ja laatu ovat muo-dostuneet imagon tärkeimmiksi kulmakiviksi Pauligin 140 elin-

vuoden aikana, mutta laakereilleen ei yritys silti voi jäädä lepäilemään. Muutokset yrityksen sisällä ovat jatkuvia, vaikka perinteitä vaalittaisiin-kin. Miettinen puhuu tilannetajun tärkeydestä.

Paulig on vahvasti perinteisiinsä nojaava yritys, mutta on tärkeää muistaa, että yritys elää aina bisnesympäristössä. Ajassa on pakko elää mukana, jotta yritys voi menestyä. Onhan toiminnan kannattavuus tietenkin tär-keintä. Meidän pitää seurata aktiivisesti sitä, mihin suuntaan maailma on menossa ja mitä asiakas haluaa, jotta pysyisimme ajan tasalla tuoreimmis-ta trendeistä. Kahvilakulttuurin muutos on tuonut valikoimaamme uusia tuotteita, kuten espresso-pohjaisia juomia ja vaihtoehtoisia kahvilaatuja. Valtavirta juo kuitenkin edelleen suodatinpohjaisia juomia. Tämä johtuu varmastikin siitä, että Suomalainen vesi on puhdasta ja raaka-aineet laa-dukkaita. Kun kahvi maistuu hyvältä, sitä myös juodaan paljon. Kahvi on koko kansan juoma enkä näe, että tähän olisi tulossa muutosta. Paulig haluaa olla aktiivinen tekijä suomalaisen kahvi- ja kahvilakulttuu-rin asiantuntijana. Jo kolmenkymmenen vuoden ajan Paulig-instituutti on edistänyt suomalaisten kahvitietämystä, liittyi se sitten kahvilan sisus-tamiseen, kahvijuoman valmistamiseen tai kahvilatoiminnan taloudelli-seen puoleen. Paulig instituutti toimii Vuosaaren uudella tehtaalla. Miet-tinen ajattelee instituutin toiminnasta seuraavasti.

Paulig ei tosiaan halua tuottaa pelkkää kahvijauhetta asiakkailleen vaan tahdomme olla auttamassa asiakasta kahvilan pyörittämiseen liittyvis-sä haasteissa. Olemme kahvialan ammattilaisia ja koulutuspalvelut ovat siksi ensisijaisesti tarkoitettu kahvia ammatikseen valmistaville tai sitä suunnitteleville ihmisille. Kannattava kahvilatoiminta on paljon muu-

takin kuin hyvän kahvin keittämistä. Se on monen asian summa, missä bisnesosaaminen näyttelee kaikista suurinta roolia. Uusimpana instituu-tin tarjoamana palveluna on Desing-palvelu, jonka kautta yritys voi tilata suunnitelman kahvila-kokonaisuudesta itselleen. Pauligilla on hallussaan ylivoimaisesti suosituimmat kahvibrändit, mitä suomalaiset kuluttajat juovat. Kun joku mainitsee sanat ”tietysti Pauligin” lähes poikkeuksetta kuluttuja assosioi ne tarinaan suomalaisesta käsityö-läisestä ,tai kupariseen kahvikuppiin, josta höyry nousee lähes hypnoosiin viettelevällä tavalla. Leena Miettinen nostaa esiin jo tutuksi tulleet teemat: Pitkäjänteisyys ja ajan tasalla pysyminen. Juhlamokan markkinaosuus on noussut 80-luvulta lähtien vaikka mai-nonnan markkinointiviesti on säilynyt läpi vuosikymmenten suhteellisen samanlaisena. Kuitenkin kun tarkastellaan rinnakkain eri vuosikymme-nillä tuotettuja mainoksia tai pakkauksia, niin onhan se muutos ollut kui-tenkin vähintäänkin huomattava. Presidentin kohdalla kokeiluja on tehty enemmän. Juuri vähän aikaan sitten markkinointiviestinnässä siirryttiin asiakaspalautteen perusteella enemmän fantasiahenkiseen markkinoin-tiin. Pitää pitäytyä ns. klassisessa otteessa mutta samaan aikaan kokeilla rohkeasti uusia asioita tarvittaessa. Perinteisten brändien vierelle kehite-tään jatkuvasti uusia tuotteita. Lisäksi uuden haasteen on tuonut ns. take-away kulttuuri. Kahvihetki voi olla lähestulkoon milloin tahansa.

Kun uusia asioita kokeillaan, ei voida välttyä myöskään harha-askelilta. Näin on tapahtunut myös Pauligin kohdalla. Asioista on kuitenkin Miet-tisen mukaan opittu.

Kaikenlaista pitää käydä välillä katsomassa ja yrityksen 130-vuotisen his-torian aikana on varmasti käyty katsomassa aika paljon. 80-luvulle asti Paulig oli voimakkaasti mukana pakaste-teollisuudessa, mutta huomattu-aan ydinosaamisensa olevan vahvasti muualla, saivat pakasteet jäädä. Ny-kyään Paulig keskittyy lähestulkoon täysin kahviin, mausteisiin ja texmex tuotteisiin. Ensi vuoden alusta ruotsalainen texmex yritys Santa Maria siirtyy virallisesti kokonaisuudessaan Pauligin omistukseen. Jatkuva kehitys tarvitsee myös jatkuvasti ideoita. Kun puhutaan kahvin tuottamisesta, todennäköisesti eniten siitä ymmärtävät yrityksen omat

26

työntekijät. Tämä on Miettisen mukaan otettu huomioon ja työntekijöi-den aloitteellisuus on yrityksen sisällä suuressa arvossa.

Ideoita toivotaan ja halutaan työntekijöiltä, eritoten tuotannon toimivuu-den kehittämiseen. Ideat tulevat suurimmaksi osaksi sähköisessä muo-dossa yrityksen intranetin välityksellä. Me haluamme edistää työntekijän hyvinvointia.Kun tarkastelemme vuosittain kehitettäviä asioita yritystoi-minnassamme, niin työntekijän hyvinvointi on aina ollut listan kärkipääs-sä. Yritys on yhtä kuin työntekijänsä ja vastuullisessa yritystoiminnassa työntekijää pidetään arvossa, ei itsestäänselvyytenä.

Vastuulliseen yritystoimintaan kuuluu oleellisesti kestävä kehitys, eritoten kun kyseessä on kahvin tuottaminen. Välimatkat ovat pitkiä ja tuotanto-prosessi ympäristölle raskas. Paulig ottaakin Miettisen mukaan kestävän kehityksen erittäin vakavasti omassa toiminnassaan.

Olemme jo pitkään julkaisseet yritysvastuuraporttia toiminnastamme. Nettisivuiltamme löytyy kaikki viimeisten vuosien raportit. Niiden tar-koituksena on avata ulkopuoliselle mitä kaikkea tapahtuu ennen sitä, kun suomalainen kuluttuja nauttii kahvijuomansa mukistaan. Haluaisin ko-rostaan yhteistyökumppanien merkitystä. Hyvän ja luotettavan kumppa-nin kanssa on helppo pitää kiinni kestävän kehityksen vaatimuksista ja laadukkaasta tuotteesta. Olemme tuoneet markkinoille uusia yhä ekolo-gisempia tuotteita, lisänneet energiatehokkuutta, kaventaneet jätemääriä sekä kiinnittäneet huomioita yhä enenevissä määrin logistiikkaan. Täällä Suomen päässä suurin muutos on ollut uuden tehtaan käyttöönotto Hel-singin Vuosaaressa. Tehdas on suurin teollinen investointi yrityksen his-toriassa. Uusi paahtimomme on maailman neljän suurimman joukossa ja on teknologialtaan maailman kärkiluokkaa. Jo edellä mainittu logistiikka on kaikkein suurin etu uudella tehtaalla. Kehä-kolmoselle päästää mel-kein suoraan portista ja satamasta saadaan raaka-aine tehtaalle trukeil-la. Kustannukset ja päästöt pienenevät oleellisesti. Myös työntekijät ovat enenevissä määrin tietoisia koko tuotantoprosessista oman työnkuvansa ulkopuolella.. Pauligilla olen tuntenut, että yrityksellä todella on kasvot ja yrityksestä välitetään. Viesti pitkäjänteisyydestä kielii mielestäni myös siitä, että Paulig on rehellisesti sitä mitä se on: alkuperäisten omistajiensa näköinen yritys.

Paulig ei ole jäänyt pelkästään paahtamaan kahvia Suomalaisiin kahvi-pöytiin.. Liikevaihdosta merkittävin osa tulee maailman keittiöiden et-nisistä ruokatuotteista, joiden osuus on yli 50 prosenttia. Tästä pääosan muodostaa nopeasti kasvava texmex-tuoteryhmä. ”Kahvin osuus Paulig Groupin liikevaihdosta on reilu kolmannes ja mausteiden noin viidennes. Sekä Paulig että Santa Maria -tuotteet ovat markkinajohtajia perinteisillä markkina-alueillaan.” Miettisen mukaan Pauligilla on selkeä näkemys lä-hitulevaisuudesta.

Olemme juuri aloittaneet Paahtimon rakentamisen Venäjälle Tverin kau-punkiin. Tehtaan tuotantokapasiteetti tulee olemaan noin. 6000 tonnia vuodessa ja se tulee työllistämään alkuvaiheessa 60 henkeä. Suurimmat kahvimarkkinat meille tulevat edelleen olemaan Suomen ja Baltian alu-eella. Venäjälle tuotetaan enimmäkseen erikoiskahveja, sillä Venäjä on tee-maa. Suomessa kahvin kulutus on maailman kärkiluokkaa ja koti-maan markkinat tulevat olemaan tärkeät jatkossakin Pauligille. Länsi-Euroopassa keskitytään Santa Marian texmex-tuotteiden markkinaosuu-den kasvattamiseen. Tärkeintä on pysyä ajan hermolla ja tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan. Paulig Groupin ja Santa Marian yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli 698,2 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on yhteensä noin 1 800. Talouden taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut tulokseemme.

Mutta mitä tapahtui Paulalle, Pauligin hyvän tahdon lähettiläälle?

Paula elää ja voi hyvin. Jälleen ensi keväänä valitaan uusi Paula tällä het-kellä edustavan Anni Tarhosen tilalle. Paulan tehtävä on edelleenkin va-listaa ihmisiä hyvästä kahvista erilaisissa promootiotilanteissa. Paulan voi löytää nyt myös Facebookista ja hänen kuulumisiaan voi käydä lukemassa Paulan omasta päiväkirjasta Pauligin nettisivuilta. •

Tarinoita kahvista:

”Kahvilajeja on olemassa yli 60, mutta vain kahdella niistä on kaupallis-ta merkitystä: Arabicalla ja Robuksella.”

”Brasilia tuottaa vuodessa noin 23 000 000 säkkiä kahvia. Yksi kahvisäk-ki painaa 60 kiloa.”

”Kahvi, kuten monet muutkin elämän hyvät asiat, löydettiin sattumalta. Kahvin keksimisestä on useita tarinoita. Niistä tunnetuin kertoo Etiopi-assa, Caffan alueella eläneestä Kaldi-nimisestä vuohipaimenesta. Erää-nä iltana hänellä oli vaikeuksia saada vuohet asettumaan yöksi. Vuohet olivat pureskelleet kahvipensaan kiiltäväpintaisia lehtiä ja punaisia mar-joja. Kaldi itsekin maisteli marjoja ja kävi yhtä levottomaksi kuin pai-mennettavansa. Maku ei ollut kummoinen, joten hän heitti marjat nuoti-on leimuun. Nuotiosta lehahti ilmaan mahtava tuoksu. Miedontaakseen marjojen vahvaa makua joku keksi myöhemmin murskata ne ja sekoittaa kuumaan veteen. Näin syntyi kahvijuoma.”

Lähteet:www.pauliggroup.comwww.paulig.fihttp://fi.wikipedia.org/wiki/Paulig


27

”Gustav Paulig aloitti tuomalla maahan ja myymällä koloniantavaroita kuten suolaa, kahvia, mausteita, jauhoja, portviiniä ja konjakkia.”

”Gustav Paulig perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kahvipaahtimon Helsingin Katajanokalla sijaitsevaan varastorakennukseen”

”Gustavin ja Berthan poika Eduard Paulig oli yhtiön toimitusjohtaja vuodesta 1919 vuoteen 1947 asti. Hänen aikanaan Paulig kehittyi mer-kittäväksi elintarvikealan yritykseksi.”

”Maarianhaminalaisen kauppiaan kyselyn tuloksena vuonna 1924 Pau-lig toi ensimmäisenä markkinoille kuluttajapakkauksiin pakatut kahvit”

”Aiemmin Paulig oli nimennyt kahvinsa numeroilla. Kahta vuotta myö-hemmin, vuonna 1931, kauppojen hyllyille ilmestyi valmiiksi jauhettua kahvia. Samaan aikaan kahvipaketteihin alettiin painaa päivämäärälei-mat tuoreuden osoittamiseksi. Paulig teki sen ensimmäisenä Euroopas-sa”

”Vuonna 1950 Paulig esitteli Paula-tytön. Idean Paulasta yrityskuvan hengettärenä toi Eduardin poika Henrik Paulig Amerikan-matkansa tuliaisina. Kansallispukuinen Paula kaatamassa kahvia kuparisesta pannusta oli tuttu näky eri yhteyksissä. Paula-tytön menestystä seurasi kolme vuotta myöhemmin uusi villitys: keräilykorttisarja, joka teki myös pikkuautoilijoista Pauligin kahvien ystäviä.””Nykyään lähes joka toinen Suomessa nautittu kahvikupillinen on Juhla Mokka -kahvia.”

”Armi Kuusela haki Paula tytöksi, mutta ei tullut valituksi”

PerheyrittäjyysTeksti: Hugo Miskala


28

Mieti hetkinen sanaa perheyrittäjyys ja siitä nousevia mielikuvia. Uskon, että useimmilla ajatukset ovat hyvin

samansuuntaisia. Tai ehkä ei. Minulle sanasta perheyrittäjyys tulee hetken miettimisen jäl-keen mieleen auringon paiste, oranssit haala-rit, lapiot sekä kahleiden kolina. Jokainen joka on joskus katsonut elokuvia alkaa jo hahmot-taa mistä on kysymys: Joukko amerikkalaisten elokuvien rangaistusvankeja työskentelemässä kuumassa auringonpaisteessa tuskainen irvis-tys kasvoilla. Vartijat juovat vilvoittavaa vettä ja välillä käskevät vankien pitää turpansa kiinni ja jatkaa kaivamista.

Tämä oli mielikuvani perheyrittäjyydestä olles-sani lapsi yli kaksikymmentä vuotta sitten. Jot-ta muutkin ymmärtävät miksi, kerron hiukan taustoistani. Synnyin siis kymmenen lapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi. Isäni kuoli, kun olin kolmen vanha. Sen jälkeen äidin piti huolehtia meistä lapsista sekä hoitaa per-heen elanto. Siihen aikaan sosiaalitoimi ei toi-minut ihan niin mallikkaasti kuin nykyään, jo-ten piti käyttää paljon luovuutta pärjätäkseen.

Äitini aloitti tuolloin hoitokoti- ja maatalous-yrittäjyyden. Hän otti meille asumaan jo kotoa muuttaneiden sisarusten huoneisiin muutamia


29

kehitysvammaisia. Näin ollen hän pystyi hoitamaan meitä kaikkia samal-la vaivalla. Asuimme maalla, missä oli myös mahdollisuus maanviljelyyn. Äiti pähkäili, että mansikoita kasvattamalla voisi saada hiukan lisätuloa ison perheen talouden positiivisen tuloksen säilyttämiseen, ja onhan oma peruna halvempi kuin kaupasta ostettu. Tämän kokonaisuuden pyörit-täminen vaati koko perheen osallistumisen työntekoon. Meille lapsille annettiin esimerkiksi päiväkohtainen kiintiö mansikanpoiminnalle, eikä nukkumaan ollut asiaa ennen kuin kopat oli kerätty. Joskus mansikoita tuli kerättyä tai muita perheyrityksen asioita hoidettua samalla mentali-teetilla kuin elokuvien rangaistusvangit tekivät töitään.

Vuosien vieriessä ja sisarusten muuttaessa kotoa, tilaa vapautui ja hoito-kotiyritys kasvoi. Oltiin päästy siihen tilanteeseen ettei mansikanviljely ollut enää pakollista ja äitini pääsi keskittymään ydinliiketoimintaansa hoitokodin pitämiseen. Töitä riitti silti kaikille kotona asuville sisaruk-sille.

Vartijat juovat vilvoit-tavaa vettä ja välillä käskevät vankien pitää turpansa kiinni ja jat-kaa kaivamista.

Kun ensimmäinen mahdollisuus tuli 16-vuotiaana, muutin riittävän kau-as kotoa opiskelemaan saadakseni omaa rauhaa. Kesäisin palasin kotiin ja menin ulkopuolisille töihin, mutta silti töiden jälkeen olin vielä perheyri-tyksessä töissä. Tällöin se tuntui hyvin raskaalta, mutta pikku hiljaa aloin huomata perheyrityksen positiivisena voimavarana kahleiden kolinan sijaan. Näistä taustoista käsin olen muodostanut oman kuvani perheyrit-täjyydestä, joista avaan seuraavana muutamia huomioita.

Kun mietin perheyrittäjyyttä, ja sitä kuinka se eroaa muista yrityksistä, suurin yksittäinen asia on mielestäni jatkuvuus. Perheyritys ei tavoittele voittoa ihmisten kustannuksella. Idea on, että kaikille tarjotaan mahdolli-suus pitkään työsuhteeseen. Ensimmäinen ratkaisu, kun pitäisi pienentää menoja ei yleensä ole henkilöstön irtisanomiset. Ei kukaan äiti halua läh-tökohtaisesti erottaa lapsiaan.

Perheyrityksen idea on, että yritys säilytettäisiin sukupolven vaihdosten-kin jälkeen kannattavana. Vanhemman sukupolven tarkoitus ei ole imeä sitä kuiviin voittojen maksimoimiseksi. Perheyrityksessä ei ole kuultu neljännesvuosikatsauksista. Siellä tarkastellaan toimintaa enemmänkin neljännesvuosisadan sykleissä.

Perheyrityksessä luottamus ja hyvät henkilökohtaiset suhteet on toimimi-sen elinehto. Ihmiset tuntevat toisensa niin hyvin, että toiminta voidaan pitää erittäinkin läpinäkyvänä. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja toiminnan, koska kellään ei ole tarvetta pantata arvokasta tietoa pönkit-tääkseen omaa asemaansa.

Joskus käy niin, ettei perheyrityksen jäsenten päämäärät ja motiivit enää kohtaa tai perheen jäsenet riitaantuvat pysyvästi, on yleensä edessä jakau-tuminen kahteen eri yritykseen. Näin on käynyt myös Adidaksen perus-taneille veljeksille. Erimielisyyksiä ei saatu sovittua ja toinen veljes perusti kilpailevan Puman. Hyvä keskusteluyhteys merkitsee paljon tiiviissä yh-teisössä.

Perheyrityksen organisaatiorakenne on aika litteä. Ihmiset tuntevat toi-sensa niin hyvin ettei edes ole mahdollista hierarkkiseen johtamiseen. Esimerkiksi veljeni on minua yli kaksikymmentä vuotta vanhempi ja työskennellyt perheyrityksessä vakituisesti yli kymmenen vuotta. Silti hä-

nellä ei ole minkäänlaista auktoriteettia minuun. Jos hänen äänensävynsä ei miellytä, hän voi tehdä hommansa itse.

Vaikka perheyrityksessä on paljon hyviä puolia. Tulee siellä myös vastaan haasteita, joita ei löydy muista yrityksistä. Kuten aikaisemmin mainitsin perheyrityksessä henkilökohtaiset suhteet ovat hyvin vahvat, menevät sy-välle ja ovat kehittyneet useiden yhteisten kasvun vuosien aikana. Kuinka käy sitten, kun perheyritykseen tulee työntekijöitä perheen ulkopuolelta. Jokaisella perheellä on omat arvonsa ja perheyrityksessä nämä arvot hei-jastuvat myös yritykseen. Voi olla vaikeaa kertoa ulkopuolisille työnte-kijöille ”meidän” perheen toimintamalleista sekä arvoista, ja monille voi olla vaikeaa hyväksyä suomalaiseen mentaliteettiin kuulumatonta tuntei-den näyttöä työpaikalla.

Toisena haasteena voidaan nähdä myös se, että perheyrityksessä ytimen muodostaa perheeseen kuuluvat ihmiset. Siihen on vaikea tulla ja perheen on vaikeaa ottaa muita mukaan, koska luottamus yrityksen ytimessä on suuri. Monet ihmiset eivät edes halua kertoa niin paljon itsestään työpai-kalla, että saavuttaisivat saman luottamuksen tason. Näin ollen muiden kuin perheeseen kuuluvien pääseminen ytimeen vaatii paljon enemmän työtä ja itsestään antamista kuin muissa yrityksissä.

Perheyrittäjyyden tärkeimpiä teemoja ovat siis jatkuvuus, työn takaami-nen kaikille, läpinäkyvyys, luottamus, keskustelu, tunteiden käsittely ja litteys. Näissä teemoista löytyy yhtäläisyyksiä muidenkin liiketoimien kanssa. Mutta jos vertaatte näitä pörssiyrityksen voittojen maksimointiin, monelle ei ole sijaa siellä. Jos taas on joskus ollut tekemisissä Tiimiaka-temian ja siellä toimivien tiimiyritysten kanssa, ei voi olla huomaamatta yhtäläisyyksiä toimintaperiaatteiden välillä.

Osallistuminen perheyrityksen toimintaan, lapsuuden aikaisesta kuvauk-sesta huolimatta, on ollut erittäin opettavaista ja mukavaa. Eikä ne tehnyt työtkään nyt niin paljon aikaa vienyt. Suhteessa omaan panokseen, on tuotto ollut paljon suurempi. Jo pienenä oppi oman työn arvon ja muiden työn arvostamisen. Kun hoitaa asiat hyvin, kaikki on mahdollista. Se tuo myös itselle paljon uskoa omaan tekemiseen, kun on sivusta seurannut, miten tyhjästä aloittanut yritys on kasvanut vuosien saatossa vastoin-käymisten kautta suuremmaksi ja vakaammaksi. Sieltä jostain on myös tullut se mentaliteetti, ettei töitä kannata tehdä kuin itselleen.

Enää perheyrittäjyys ei kuulosta korvissani kahleiden kolinalta. Siitä tulee mielikuva pullan tuoksuisesta kahvihetkestä, jolloin ihmiset rupattelevat omista- ja työasioistaan. Tunnelma on avoin ja ulkopuolisetkin otetaan helposti mukaan keskusteluun. Joskus joku saattaa pörhältää pöydän ää-reen ja raivota hetken aikaa mitä kummallisemmasta asiasta. Se kuluu asiaan. Höyryä pitää päästä välillä pihalle. Tämän jälkeen kysytään mistä asia johtuu ja käsitellään se pois alta. Kaikilla on töitä ja tulos positiivinen. Mutta mikä tässä on hämmentävää ja samalla erinomaista. Samanlaiset mielikuvat mitkä nousevat nykyään mieleeni sanasta perheyrittäjyys tule-vat mieleeni myös miettiessäni sanaa Monkey Busines. On helppoa, kun joka päivä töihin lähtiessä hymyilyttää.

Mielipidejohtajien voittokulku alkoi, kun Dick Burner bongasi tiimika-verinsa Max Posterin (Feeniksi -99)

laulutaidot Tiimiakatemian pikkujouluissa. Dick oli itsekin musiikkimiehiä ja hänet oli to-tuttu näkemään urkujen takana monenlaisissa Akatemian tapahtumissa, kuten Networkin yh-teydessä järjestetyssä ”Suomen suurimmassa pöytäjäkisturnauksessa”. Dickiä kuitenkin kyl-lästytti yksinsoittelu ja hän oli päättänyt, ettei aio enää keikkailla, jos joutuu tekemään sen yksin. Max lähti mielellään mukaan ja poiki-en yhteinen debyyttikeikka oli house-bändinä toimiminen Tiimiakatemian laivaseminaarissa. Biisit tehtiin mittatilaustyönä jokaisen ohjel-manumeron väliin tarkkaan räätälöidysti. Tyy-lilajina toimi itse sanoitettu coverointi ”hellän vittuilevaan tyyliin”. Tämän jälkeen Mielipide-johtajat nähtiinkin lähes kaikissa Akatemian tilaisuuksissa.

Myöhemmin Mielipidejohtajat nimi vaihtui ja heidät alettiin tuntea nimellä Martti Vainaa & Sallitut aineet. Tuolloin duo muuttui trioksi ja bändiin saatiin myös kitaristi. Varsinaisen läpi-murron Martti Vainaa & Sallitut aineet teki su-persuositulla hitillään Pelimies.

Dick Burner toimi Happeen miesten liigajouk-kueen markkinointipäällikkönä neljän vuoden ajan, samalla kun Max Poster nähtiin pelikentil

lä. Pojilla oli mielessä tehdä Happeelle maalibii-si, mutta he punnitsivat jatkaisivatko he tuttua cover-linjaansa, vai tekisivätkö he ensimmäisen täysin oman biisinsä. Pojat päätyivät jälkim-mäiseen vaihtoehtoon ja alkoivat rakentaa sopi-vaa kannustuslaulua. Pelimies päätyi Happeen maalibiisiksi, mutta sai jo parin pelin jälkeen väistyä. Liekö syynä tulevan ex-seurajohtajan kommentti ”maailman huonoimmasta maali-biisistä”? Pelimies poistettiin soittolistalta ja se unohtui bändiltäkin pöytälaatikkoon.

Kun Happee voitti SM-hopeaa keväällä 2005, alkoi silloinen ottelutapahtumien dj soitella jäl-leen Pelimiestä. Kappale herätti myös yleisön kiinnostuksen, jonka seurauksena se iskettiin-kin Happeen nettisivuille ladattavaksi. Suo-sio yllätti ja herätti bändinkin tekemään omat nettisivut. Kun Pelimiestä alettiin soittaa YLE:llä Jääkiekon MM-kisoissa, homma lähti käsis-tä. Rumpali ja basisti piti löytää välittömästi ja levy saatava äkkiä ulos. Pojat selviytyivät tästä, ja levyä seurasikin reilun vuoden mittainen On-nellinen nyt -kiertue, jonka aikana bändi näki Suomea usealta kantilta ja tapasi monenlaista yleisöä taviksista ja starboihin. Samalla muu Vainaa-tuotanto, kuten omat biisit Toyotan ta-kana, Playboy-Hanna ja Toinen nainen sekä coverit (mm. He-man, Hiivasieni, Lehtolapsi) tulivat yleisölle tutuiksi. Huvittavampana keikkanaan Dick Burner muis-

telee Radio NRJ:n NRJ in the Park -tapahtumaa Turussa, jossa Martti Vainaa & Sallitut aineet esiintyi 16 000 ihmisen yleisölle. Keikka tuli yl-lättäen puskista, eikä harjoitteluaikaa ollut juu-rikaan levyn tekemisen ohessa. Lisäksi paikalli-nen miksaaja unohti keikalla taustalaulukanavat kiinni. Bändi kertoo hymyilleensä huvittuneena lavalla, sillä tilanne tuntui niin epätodelliselta ja uskomattomalta.

Nyt Martti Vainaa & Sallitut aineet viettää sies-taa, sillä he eivät halua keikkailla ennen uuden levyn julkaisua. Poikkeuksen tekee Tiimiaka-temian 17-vuotissyntymäpäiväjuhlat 16. tam-mikuuta 2010. Dickin sanoin he ovat tämän keikan velkaa Tiimiakatemialle. Hänestä on mukava päästä näkemään kuinka meininki on muuttunut 10v-synttäreistä, jolloin yhtye vii-meksi esiintyi tiimiakatemialaisille. Keikalla on luvassa normaalin ohjelmiston lisäksi myös Tiimiakatemian tapahtumia varten mittatilaus-työnä tehtyjä bilebiisejä, joita bändi odottaa to-della pääsevänsä esittämään kaikkien vuosien jälkeen. Luvassa on siis nostalgista meininkiä!

Tervetuloa Tiimiakatemian syntymäpäivä-juhlille Harjun AO:n juhlasalille lauantaina 16.1.2010! Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.tasynttarit.net

30

maRtti vainaa &sallitUt aineet

Documents

Tiimiakatemia Magazine 4/09