1(54)

Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja pal-velut

1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT .......................... 3

Muutoksia tilastojen tuotannossa 2015 .......................................................... 3

Aikuiskoulutustutkimus ................................................................................... 4

Ajankäyttötutkimus ......................................................................................... 4

Ajoneuvotilastot .............................................................................................. 4

Alueellinen yritystoimintatilasto ...................................................................... 5

Aluetilinpito ..................................................................................................... 5

Ansiotasoindeksi ............................................................................................ 5

Asumisen hinnat ............................................................................................ 6

Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot ........................................................... 7

Avointen työpaikkojen tutkimus ..................................................................... 7

CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus .................................................. 8

Energia ........................................................................................................... 8

Hyödyketilastot ............................................................................................... 9

Joukkoviestintä ............................................................................................ 10

Julkisen sektorin palkat ................................................................................ 10

Julkisyhteisöjen finanssitilastot .................................................................... 11

Jätetilasto ..................................................................................................... 12

Kansantalouden tilinpito ............................................................................... 12

Kansainvälinen hintavertailu ........................................................................ 14

Kasvihuonekaasujen inventaario ................................................................. 14

Kaupan määrävuosiselvitys ......................................................................... 15

Korjausrakentaminen ................................................................................... 15

Kotitalouksien kulutus .................................................................................. 16

Kotitalouksien varallisuus............................................................................. 17

Kulttuuri ........................................................................................................ 17

Kuluttajabarometri ........................................................................................ 18

Kuluttajahintaindeksit ................................................................................... 18

Kuntatalous .................................................................................................. 19

Kuolemansyyt .............................................................................................. 20

Kustannusindeksit ........................................................................................ 20

Liikennetilastot ............................................................................................. 21

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat ................................................................. 21

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto ................................................... 22

Maatalouden hintaindeksit ........................................................................... 22

Maksutasetilasto .......................................................................................... 22

Matkailutilastot ............................................................................................. 23

Opiskelijavirrat ............................................................................................. 24

Oppilaitostilastot ........................................................................................... 25

Palkkarakenne ............................................................................................. 26

Palvelujen ulkomaankauppatilasto .............................................................. 27

Perheet......................................................................................................... 27

Poliisi- ja pakkokeinotilasto .......................................................................... 27

Rahoitus ja vakuutus .................................................................................... 28

Rahoitustilinpito ............................................................................................ 29

Rakennus- ja asuntotuotanto ....................................................................... 29

Rakentamisen kustannukset ........................................................................ 30

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset ............................................................... 30

2(54)

Teollisuuden uudet tilaukset ........................................................................ 31

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi ........................................................... 31

Tiede, teknologia ja innovaatio .................................................................... 32

Tieliikenneonnettomuudet ............................................................................ 32

Tietotekniikan käyttö yrityksissä .................................................................. 33

Tulotilastot .................................................................................................... 33

Tuottajahintaindeksit .................................................................................... 34

Tytäryhtiötilastot ........................................................................................... 34

Työolotutkimus ............................................................................................. 35

Työssäkäynti ................................................................................................ 35

Työtaistelutilasto .......................................................................................... 36

Työtapaturmatilasto ..................................................................................... 36

Työvoimakustannukset ................................................................................ 36

Työvoimatutkimus ........................................................................................ 37

Vaalitilastot ................................................................................................... 38

Vapaa-aikatutkimus ..................................................................................... 38

Varastotilasto ............................................................................................... 38

Velka-asiat ................................................................................................... 38

Väestöennuste ............................................................................................. 39

Väestön ennakkotilasto ................................................................................ 40

Väestön koulutusrakenne ............................................................................ 40

Väestönmuutokset ....................................................................................... 41

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö .................................................... 42

Väestörakenne ............................................................................................. 42

Yksityisen sektorin palkat............................................................................. 42

Ympäristötilinpito .......................................................................................... 43

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto ......................................................... 44

Yritystukitilasto ............................................................................................. 45

2. TIETOTUOTTEET JA -PALVELUT .............................................. 47

Avoin data .................................................................................................... 47

Tietokannat ja tietokantapohjaiset palvelut .................................................. 48

Julkaisut ....................................................................................................... 49

Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet .................................................. 50

Erityisselvitykset ja muut asiakaskohtaiset palvelut .................................... 51

Tutkimusaineistot ja muut tutkimusta tukevat palvelut ................................ 52

Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio ...................................................... 53

Koulutus- ja asiantuntijapalvelut .................................................................. 53

Tilastotietopalvelu ........................................................................................ 53

Muut palvelut ................................................................................................ 54

3(54)

1. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot Seuraavassa on esitetty Tilastokeskuksen tilastointikohteet ja niihin liittyvät

tilastot. Lisätietoja tilastoista saa internetistä.

Tilastojen yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät osoitteesta

http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/index.html

Tilastojen julkistamiskalenterista löytyvät tarkat julkistamispäivämäärät:

http://www.tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html

Suorista tiedonkeruista kerrotaan osoitteessa

http://tilastokeskus.fi/keruu/index.html

Muutoksia tilastojen tuotannossa 2015

Tilastokeskus on joutunut taloudellisista syistä johtuen vähentämään tilasto-

jen tuotantoa. Tavoitteena on kuitenkin, että tuotannossa olevat tilastot tuo-

tetaan laadukkaasti.

Tilaston tuotanto päättyy

- alueellinen panos-tuotos

- hallinto-oikeuksien ratkaisut

- hovioikeuksien ratkaisut

- julkinen oikeusapu

- julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

- korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut

- korkeimmat oikeuden ratkaisut

- kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto

- käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut

- käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut

- maatalouden aluetaloustilasto

- matkailutilinpito

- metsätilinpito

- patentointi

- syyttäjän ratkaisut

- tieteen ja teknologian henkilövoimavarat

- ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot

- valtion tuottavuustilasto

Tilastot on muutettu maksullisiksi toimeksiannoiksi ja niitä ei julkaista

tilastokeskus.fi:ssä

- kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

- linja-autoliikenteen kustannusindeksi

- maarakennusalan konekustannusindeksi

- metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

- taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit

Lisätietoja:

http://www.stat.fi/til/muutokset.html

http://tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/2014/uutinen_040_2014-12-18.html

4(54)

Aikuiskoulutustutkimus

Aikuiskoulutustutkimuksessa selvitetään aikuisväestön koulutukseen osal-

listumista, koulutusmielipiteitä ja -käsityksiä, koulutustarvetta ja koulutusha-

lukkuutta. Lisäksi kerätään tietoa koulutukseen osallistumisen esteistä ja eh-

doista.

Aineisto: Tutkimustiedot perustuvat noin 6 000 henkilön otoksella toteutet-

tuihin käyntihaastatteluihin. Kohteena ovat 18–64-vuotiaat Suomessa pysy-

västi asuvat henkilöt.

Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012.

Seuraava tiedonkeruu toteutetaan tammi-kesäkuussa 2017. Vuonna 2015 ti-

lastosta ei tule julkistuksia.

Kehittäminen: Seuraavan tiedonkeruun suunnittelussa hyödynnetään vuo-

den 2012 tutkimuksen kokemuksia yhdistelmätiedonkeruumenetelmän käy-

töstä sekä otetaan huomioon EU:n sosiaalitilastojen modernisointistrategia.

Ajankäyttötutkimus

Ajankäyttötutkimuksella selvitetään mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumi-

seen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa

ja toimintopaikkaa. Lisäksi tutkitaan ajankäytön rytmejä vuorokauden, vii-

kon-päivän ja vuodenajan mukaan.

Aineisto: Kyseessä on otostutkimus, johon osallistuvat pitävät kahden vuo-

rokauden ajan tarkkaa päiväkirjaa ajankäytöstään. Luokittelutiedot saadaan

haastatteluista ja hallinnollisista rekistereistä.

Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1979, 1987–88, 1999–2000 ja 2009–

2010.

Kehittäminen: Ajankäyttötietojen keräämistä kehitetään varsinaisten tutki-

musten välillä valmiiksi luokitellulla ns. kevytpäiväkirjalla sekä yhdistelmä-

tiedonkeruumenetelmällä (paperi- ja internet-päiväkirja).

Ajoneuvotilastot

Ajoneuvotilastot muodostuvat kahdesta tilastosta:

- moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

- moottoriajoneuvokanta

Moottoriajoneuvokannassa on tiedot rekisterissä olevista ajoneuvoista (au-

tot, moottoripyörät, mopot, nelipyörät, moottorikelkat, traktorit, moottorityö-

koneet ja perävaunut) kunkin vuosineljänneksen lopussa. Ahvenanmaan eril-

lisestä rekisteristä saadaan vain vuoden lopun tiedot. Lisäksi on tietoja mm.

käyttövoimasta ja käyttötarkoituksesta sekä mm. ajoneuvon merkistä.

Aineisto: Tilastokeskuksen moottoriajoneuvotilastot perustuvat Liikenteen

turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin, joka sisältää tiedot

kaikista rekisteröintivelvollisuuden alaisista tieliikenteen ajoneuvoista Man-

ner-Suomessa. Ålands Motorfordonsbyrå toimittaa Tilastokeskukselle vuo-

sittain tilastot Ahvenanmaan ensirekisteröinneistä ja ajoneuvokannasta.

5(54)

Julkaiseminen: Tiedot moottoriajoneuvojen ensirekisteröinneistä julkais-

taan kuukausittain noin neljän työpäivän viiveellä tilastokuukauden päätty-

misestä. Moottoriajoneuvokannan tiedot julkaistaan vuosittain maaliskuussa.

Kehittäminen: Vuonna 2013 otettiin käyttöön Liikenteen turvallisuusviras-

ton Trafi.fi-sivuille linkitetty avoin PX-Web -taulukointipalvelu, jossa ote-

taan vuonna 2015 käyttöön myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

Alueellinen yritystoimintatilasto

Alueellinen yritystoimintatilasto kuvaa yrityssektorin rakenteita ja raken-

teiden muutoksia toimialoittain ja alueittain. Tilaston perusmuuttujia ovat

liikevaihto, tuotannon brutto- ja jalostusarvo, toimipaikkojen lukumäärä- ja

henkilöstötiedot sekä aineellisen käyttöomaisuuden investoinnit. Tilastossa

on mukana kaikkien sektoreiden toimipaikkojen lukumäärä- ja henkilöstötie-

toja.

Aineisto: Tilaston laadinnan lähdeaineistoina ovat Suomen koko yritystoi-

minnan kattava Verohallinnon elinkeinoveroaineisto, Tilastokeskuksen suo-

ran yritystiedonkeruun aineisto sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin aineisto.

Tilastoyksikkönä on yrityksen tai muun taloudellista toimintaa harjoittavan

yksikön toimipaikka.

Julkaiseminen: Tiedot julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot

valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Lopulliset toimiala-

tilastot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden joulukuussa.

Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.

Aluetilinpito

Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon laajennus. Tietoja on saatavilla

seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kun-

tapohjaisilla aluejaoilla. Aluetilinpito koostuu tuotannon ja työllisyyden

aluetileistä sekä kotitalouksien aluetileistä.

Aineisto: Kansantalouden tilinpidosta saadaan koko maata koskevat tiedot.

Alueellisten tietojen laskennassa käytetään muiden tilastojen aineistoja, ku-

ten yritysrekisteri, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, kuntien ja kun-

tayhtymien talous- ja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maa- ja met-

sätalousyritysten taloustilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöve-

roaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri.

Julkaiseminen: Aluetilinpidon tiedot julkaistaan vuosittain 24 kuukauden

viiveellä.

Kehittäminen: Vuosien 2015–2016 aikana kehitetään menetelmä alueelli-

sen tuotos-, arvonlisäys- ja työllisyystietojen tuottamiseksi 12 kk viiveellä.

Tämä on osa EKT 2010 uudistusta.

Ansiotasoindeksi

Ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien

ansioiden kehitystä. Ansiot sisältävät tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat

6(54)

kertaerät. Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen

kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta.

Aineisto: Perusaineistossa on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista

palkansaajista. Tiedot perustuvat pääosin työnantajajärjestöjen yritysjäsenil-

tään keräämiin ansiotietoihin sekä kunta- ja valtiosektorin palkkatilastoihin.

Pienyritysvaltaisilla toimialoilla hyödynnetään myös Tilastokeskuksen omia

tiedusteluja.

Julkaiseminen: Ennakkotiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin puoli-

toista kuukautta vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot tarkentuvat

seuraavissa julkaisuissa. Kunkin vuoden indeksit tulevat lopullisiksi viimeis-

tään seuraavan vuoden syksyllä.

Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.

Asumisen hinnat

Asumisen hinnat -tilastointikohteeseen kuuluvat seuraavat tilastot:

- osakeasuntojen hinnat

- asuntojen vuokrat

- asunto-osakeyhtiöiden talous

- kiinteistöjen hinnat

- omistusasumisen hintaindeksit

Osakeasuntojen hintatilasto kuvaa sekä vanhojen että uusien kerros- ja rivi-

talohuoneistojen hintakehitystä. Kiinteistöjen hintatilastossa on tietoja sekä

uusien että vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoista ja

hintojen muutoksista. Omistusasumisen hintaindeksit kuvaavat sekä omis-

tus-asujien kustannusten kehitystä että kaikkien omistusasuntojen hintojen

kehitystä. Vuokratilastot kuvaavat vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja

vuokrien muutosta. Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto mittaa asuntoyhtei-

sön asumiskustannuksia sekä selvittää, mistä asumiskustannukset muodostu-

vat ja mistä erot kustannuksissa johtuvat.

Aineisto: Osakeasuntojen hinnat perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin

sekä uusien osakeasuntojen osalta suurimpien rakennuttajien ja kiinteistövä-

littäjien antamiin tietoihin. Kiinteistöjen hinnoissa vanhojen kiinteistöjen

lähteenä käytetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisteriä ja Väestö-

rekisterikeskuksen kiinteistötietojärjestelmää, uusien omakotitalojen hinta-

tiedot perustuvat hintaseurantaan. Omistusasumisen hintaindekseissä käyte-

tään osakeasuntojen ja kiinteistöjen hintatilastojen tietoja sekä kuluttajahin-

taindeksin tietoja omistusasumisen kustannuksista. Neljännesvuosittaisen

vuokratilaston tietojen perustana on kuukausittain suoritettava työvoimatut-

kimuksen yhteydessä kerättävä haastatteluaineisto. Vuositilaston laadinnassa

käytetään myös Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin vuokratietoja.

Lisäksi tilastojen laadinnassa käytetään Tilastokeskuksen asuntokanta-ai-

neistoa, muuttoaineistoja sekä väestörakennetietoja. Asunto-osakeyhtiöiden

tiedot kerätään asunto-osakeyhtiöiltä.

Julkaiseminen: Osakeasuntojen hinnat julkaistaan kuukausittain noin neljä

viikkoa kuukauden päättymisestä. Vuositiedot valmistuvat huhtikuussa.

Kiinteistöjen hinnat julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä.

Omistusasumisen hintaindeksit julkaistaan noin 3,5 kuukauden viiveellä.

7(54)

Asuntojen vuokratiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin viiden viikon

viiveellä ja vuositiedot maaliskuussa. Asunto-osakeyhtiöiden taloustiedot

julkaistaan vuosittain tilastointivuotta seuraavan vuoden syyskuussa.

Kehittäminen: Osakeasuntojen hinnat -tilastossa toteutetaan perusvuosiuu-

distus keväällä 2015.

Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot

Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot kattaa seuraavat tilastot:

- asunnot ja asuinolot

- rakennukset ja kesämökit

Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen

lukumäärää ja asuntokuntien asuinoloja. Rakennukset ja kesämökit -tilasto

kuvaa olemassa olevaa rakennus- ja kesämökkikantaa. Molemmissa tilas-

toissa kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanne.

Aineisto: Tiedot saadaan pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojär-

jestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat raken-

nuksia ja asuntoja koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Rakennuksia ja

asuntoja kuvataan mm. valmistumisvuoden, asunnon hallintaperusteen, talo-

tyypin ja varusteiden mukaan sekä asuntokuntia rakenteen, elinvaiheen ja

asuntokunnan jäsenten iän mukaan.

Molemmissa tilastoissa on käytettävissä kokonaisaineisto. Tietoja voidaan

tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinume-

roalueittain.

Julkaiseminen: Asunto- ja asuinolotilaston perustiedot, kuten asunnon talo-

tyyppi, asumisväljyys, rakennusvuosi ja asuntokunnan rakenne, valmistuvat

toukokuussa, asunnon hallintaperustetieto lokakuussa ja tulotietoihin perus-

tuvat elinvaihe-, viitehenkilö- ja tulotiedot runsaan vuoden viiveellä helmi-

maaliskuussa. Rakennus- ja kesämökkitilaston tiedot julkaistaan touko-

kuussa.

Kehittäminen: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä on otettu

käyttöön pysyvä rakennustunnus marraskuussa 2014. Pysyvä rakennustun-

nus mahdollistaa aiempaa tarkemman rakennus- ja asuntokantatietojen käsit-

telyn ja luo uusia mahdollisuuksia kehittää tilastotuotantoa. Myös tilastojen

tuotantojärjestelmän uudistukseen tähtäävä määrittelyvaihe käynnistyy vuo-

den 2015 syksyllä.

Avointen työpaikkojen tutkimus

Avoimet työpaikat tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa

avoimista työpaikoista Suomessa. Avoimet työpaikat kuvaavat työvoiman

kysyntää ja sitä kautta suhdannekehitystä työnantajien näkökulmasta.

Aineisto: Avointen työpaikkojen tutkimuksen tiedot kerätään yritysten ja

julkisen sektorin toimipaikoilta osittain puhelinhaastatteluina ja osittain in-

ternet-lomakkeilla. Otoskoko on noin 10 000 toimipaikkaa vuodessa jakau-

tuen tasaisesti eri vuosineljänneksille.

8(54)

Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin kuusi viikkoa kunkin vuosineljän-

neksen päättymisen jälkeen.

Kehittäminen: Jatketaan tilaston tuotantoprosessin kuvausten ja työohjei-

den kehittämistä.

CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus

Yritysten henkilöstökoulutustutkimus CVTS (Continuing Vocational

Training Survey) selvittää työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistu-

mista.

Aineisto: Tutkimuksella selvitetään työnantajan kustantamaan koulutukseen

osallistujien ja koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää,

koulutuksen kustannuksia kustannustekijöittäin, yrityksen koulutusperiaat-

teita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä.

Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä.

Julkaiseminen: Suomea koskevat tiedot ovat vuosilta 1999, 2005 ja 2010.

Seuraava tiedonkeruu (CVTS5) toteutetaan vuonna 2016 kalenterivuoden

2015 koulutusta koskien. Vuonna 2015 tilastosta ei tule julkistuksia.

Kehittäminen: CVTS-tiedonkeruun vastaustaakkaa yrityksille on pyritty

vähentämään. Seuraavaa tiedonkeruuta kevennetään edelleen ja samalla sel-

vitetään, voidaanko keskeiset indikaattorit (osallistuminen, kustannukset)

tuottaa jatkossa muiden tilastojen yhteydessä (Aikuiskoulutustutkimus, Työ-

voimakustannustutkimus).

Energia

Energiatilastointi kattaa seuraavat tilastot:

- asumisen energiankäyttö

- energian hankinta ja kulutus

- energian hinnat

- kivihiilen kulutus

- sähkön ja lämmön tuotanto

- teollisuuden energiankäyttö

Asumisen energiankäyttö -tilasto kuvaa asumiseen liittyvän energian kulu-

tuksen määrää ja rakennetta vuosittain sekä mistä lähteistä energiaa asuinra-

kennusten lämmitykseen hankitaan. Asumisen energian kulutuksen käyttö-

kohteita ovat asuinrakennusten ja käyttöveden lämmitys sekä asumisen lait-

teet. Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus on esitetty tilastossa ra-

kennustyypeittäin ja energialähteittäin. Asumisen laitteiden energian kulutus

puolestaan jakautuu sähkölaitteiden, valaistuksen ja ruoan valmistuksen

energian kulutukseen.

Energian hankinta ja kulutus-tilastossa esitetään tietoja energian ja sähkön

kokonaiskulutuksesta sekä sähkön hankinnasta, energian tuonnista ja vien-

nistä. Vuositilastossa kuvataan lisäksi kotimaisten energialähteiden ja tuon-

tienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian

tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuk-

sessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityk-

sessä käytetyt polttoaineet.

9(54)

Energian hinnat -tilastossa esitetään tietoja sähkön hinnoista sekä energiave-

roista ja veroluonteisista maksuista. Kivihiilen kulutus puolestaan kertoo ki-

vihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotantoon Suomessa. Sähkön ja läm-

mön tuotanto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita

polttoaineita Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto -tilasto kuvaa sähkön ja

lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa.

Teollisuuden energiankäyttötilastossa on tietoja teollisuuden energiankäy-

töstä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain.

Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden lisäksi

mm. energia-alan järjestöjen, Tullin, Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöhal-

linnon tietoihin.

Julkaiseminen: Energian hankinta ja kulutus -tilaston ennakkotiedot jul-

kaistaan neljännes-vuosittain 2,5 kuukauden viiveellä ja lopulliset koko ti-

lastovuoden tiedot ovat saatavilla tilastovuotta seuraavan marraskuun lop-

puun mennessä. Energian hinnat -tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosit-

tain 2,5 kuukauden viiveellä. Kivihiilen kulutusta koskevat tiedot ovat kuu-

kausittaisia, mutta ne julkaistaan neljännesvuosittain noin kuukauden vii-

veellä. Sekä sähkön ja lämmön tuotanto että teollisuuden energiankäyttö

ovat vuositilastoja, joista ensiksi mainitun julkaisuviive on noin vuosi ja jäl-

kimmäisen noin 10 kuukautta. Asumisen energiankäyttötilasto julkistetaan

tilastovuotta seuraavan marraskuun aikana. Asumisen energiankäyttö julkis-

tettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Kehittäminen: Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka luovat ener-

giatilastoille lisääntyviä tietotarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia ti-

lastokohteita ja nykyisten tilastojen jatkuvaa kehittämistä, jotta energiatilas-

tot pystyvät vastaamaan yhä kasvavaan tietotarpeeseen.

Vuoden 2015 alussa aloitamme energiatilastojen uuden tuotantojärjestelmän

käyttöönoton (kivihiilen kulutustilasto, energian hankinta ja kulutus, ener-

giatase, kansainväliset raportoinnit). Uuden tuotantojärjestelmän avulla pys-

tymme joustavammin vastaamaan muuttuviin tietotarpeisiin.

Vuoden 2015 aikana Eurostat valmistelee Euroopan Neuvostolle ehdotusta

sähkön ja maakaasun kuluttajahintoja koskevasta asetuksesta.

Hyödyketilastot

Hyödyketilastot laaditaan sekä teollisuudesta että palvelualoilta:

- teollisuustuotanto

- yrityspalvelut

Teollisuuden tuotantotilasto sisältää tietoja myydystä tuotannosta ja koko-

naistuotannosta tavaranimikkeittäin. Yrityspalvelut-tilasto kuvaa liikevaih-

don rakennetta ja palvelutarjontaa tietyillä, lähinnä liike-elämän palveluita

tuottavilla toimialoilla.

Aineisto: Sekä teollisuustuotannosta että yrityspalveluista tiedot kerätään

yritysotoksella. Teollisuudessa yrityksen valmistamista tavaroista kysytään

yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myytyjen tavaroiden arvo- ja

määrätiedot. Yrityspalvelut-tilastossa kerätään vuosittain tietoja seuraavilta

10(54)

toimialoilta: tietotekniset palvelut, mainospalvelut, henkilöstöpalvelut, laki-

asiainpalvelut, laskentatoimen, tilintarkastuksen ja kirjanpidon palvelut, liik-

keenjohdon konsultointipalvelut, arkkitehti- ja tekniset palvelut, tekniset tes-

taus- ja analysointipalvelut sekä markkinatutkimuspalvelut.

Julkaiseminen: Molempien tilastojen tiedot julkaistaan vuosittain 10–11

kuukauden viiveellä.

Kehittäminen: Yrityspalvelut-tilastossa julkaistaan vuonna 2015 myös tie-

tokantataulut (StatFin) ”Palveluerien suuruus toimialoittain sekä ”Toimi-

aloittainen liikevaihto asiakkaiden kotipaikan mukaan”

Joukkoviestintä

Joukkoviestintätilasto kuvaa joukkoviestinnän eri viestintäsektoreiden ta-

loutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä, kansainvälistymistä ja

työvoimaa.

Aineisto: Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin. Osa on hallin-

nollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä

taas on otostutkimuksia.

Julkaiseminen: Joukkoviestintätilastoja julkaistaan Tilastokeskuksen inter-

netsivuilla vuosittain päivitettävänä taulukkopakettina. Joukkoviestintämark-

kinoita koskevat tiedot julkaistaan vuosittain loka-marraskuussa.

Kehittäminen: Vuonna 2014 toteutettua uudistettua verkkoversiota kehite-

tään ja täydennetään.

Julkisen sektorin palkat

Julkisen sektorin palkkatilastot kattavat

- kuntasektorin palkat (kuukausi- ja tuntipalkat) ja

- valtion kuukausipalkat.

Kuntasektorin palkat -tilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa

olevien palkansaajien lukumääriä, palvelussuhteita, työaikoja ja ansioita.

Valtion kuukausipalkat kuvaavat valtion budjettitalouden piirissä olevien

palkansaajien lukumääriä ja palkkoja.

Aineisto: Tilastokeskus tiedustelee kaikista kunnista ja kuntayhtymistä pal-

velussuhde- ja palkkatiedot vuosittain lokakuun 1. päivänä voimassa olevista

palvelussuhteista. Pääosa tiedoista saadaan kuntien ja kuntayhtymien pal-

kanlaskentajärjestelmistä sähköisessä muodossa. Työnantajat saavat tiedon-

keruujärjestelmän kautta myös palautetilastoja, joiden avulla työnantajat voi-

vat itse osallistua tietojen oikeellisuuden kontrollointiin. Valtion palkkati-

lasto on muodostettu vuodesta 2006 lähtien Valtiokonttorin keräämästä

Tahti-järjestelmän kautta saadusta aineistosta. Tiedot kuvaavat tilastovuoden

marraskuun viimeisenä päivänä voimassa olleita palvelussuhteita.

Julkaiseminen: Kuntasektorin palkat ja valtion kuukausipalkat julkaistaan

vuosittain toukokuussa.

Kehittäminen: Tilastossa tehdään jatkuvaa pienimuotoista kehittämistoi-

mintaa. Vuoden 2015 aikana on suunnitelmissa ottaa käyttöön selektiivisen

editoinnin menetelmiä.

11(54)

Julkisyhteisöjen finanssitilastot

Julkisyhteisöjen finanssitilastot muodostuvat seitsemästä tilastosta:

- julkisyhteisöjen alijäämä ja velka

- julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

- julkisyhteisöjen menot tehtävittäin

- julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

- julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

- verot ja veronluonteiset maksut

- valtion takaukset

Julkisyhteisöihin luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan

maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot, joita ovat Kansaneläkelaitos

sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekas-

sat sekä julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus) sekä työttömyys-

kassat. Lisäksi julkisyhteisöihin luetaan sellaiset julkisomisteiset yhtiöt ja

liikelaitokset, jotka eivät toimi markkinaehtoisesti. Julkisyhteisöjen velan

raportoinnin tarkoituksena on seurata EU:n jäsenmaiden julkisen talouden

velkaantumista EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisesti neljännesvuo-

sittain. Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilasto sisältää tietoja Suomen jul-

kisen talouden alijäämästä ja velasta.

Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja

tehtävittäin ja alasektoreittain kansantalouden tilinpitojärjestelmän tietoihin

perustuen vuositasolla. Neljännesvuosittaiset tiedot ovat tilastossa julkisyh-

teisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpi-

dossa kuvataan julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden mää-

riin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain. Tilasto verot ja ve-

ron-luonteiset maksut sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahasto-

jen vuosittain keräämistä veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Ti-

laston käytetyin tunnusluku on veroaste.

Valtion takaustilasto sisältää sektorikohtaista tietoa valtion, valtion liikelai-

tosten ja erityisluottolaitosten myöntämistä uusista valtion takauksista, pois-

tuneista takauksista, takauskannasta, maksetuista korvauksista, takaisin pe-

rintätuotoista ja takaisin maksutuloista.

Aineisto: Julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatilastossa käytetään tietoläh-

teenä Valtiokonttorin raportteja sekä kansantalouden tilinpidon ja rahoitusti-

linpidon julkisyhteisöjä koskevia tietoja.

Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin ja julkisyhteisöjen tulot ja menot neljän-

nesvuosittain -tilastot ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia johdettuja

tilastoja. Tilastojen perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma

ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Kysymyksessä on kokonaistut-

kimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhty-

mien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahasto-

jen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Työeläkelaitoksilta

tiedot kerätään kuukausittain.

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu

tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös

12(54)

muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja ai-

neistoja. Laskenta perustuu kuntien ja sosiaaliturvarahastojen osalta osittain

vuositason tietolähteisiin.

Valtion takauksia koskevat tiedot kerätään niitä myöntäviltä laitoksilta suo-

ralla tiedonkeruulla neljännesvuosittain. Verot ja veronluonteiset maksut -

tilasto perustuu Verohallinnon verotusaineistoon sekä muihin kansantalou-

den tilinpidon lähdeaineistoihin.

Julkaiseminen: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin julkistetaan kerran vuo-

dessa tammikuussa runsaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaiset tiedot

julkisyhteisöjen tuloista ja menoista julkaistaan 85 päivää vuosineljänneksen

päättymisen jälkeen. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito sekä velka julkaistaan

neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Julkisyhteisöjen velka vuo-

den 2014 viimeiseltä neljännekseltä julkaistaan poikkeuksellisesti kahden

kuukauden viiveellä (2.3.2015). Ennakkotiedot julkisyhteisöjen alijäämästä

ja velasta julkaistaan maaliskuun lopussa, ja tarkistetut tiedot syyskuun lo-

pussa.

Valtion takaustilasto julkaistaan neljännesvuosittain 2-3 kuukauden vii-

veellä. Verot ja veronluoteiset maksut -tilasto julkaistaan kansantalouden

vuositilinpidon yhteydessä, ennakko maaliskuussa ja tarkistetut tiedot heinä-

kuussa.

Kehittäminen:.

Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA 2010) otettiin

käyttöön vuoden 2014 aikana kaikissa kansantalouden tilinpidon alueeseen

kuuluvissa tilastoissa. Laadunvarmistusmenettelyjä kehitetään erityisesti jul-

kisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilastossa. Julkisyhteisöjen velan laadintajär-

jestelmä uudistetaan vuoden 2015 aikana.

Jätetilasto

Jätetilastossa seurataan tavanomaisten sekä vaarallisten jätteiden (=ongelma-

jätteiden) määriä, käsittely- ja hyödyntämistapoja sekä niiden muutoksia.

Aineisto: Aineistona käytetään ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterin tietoja

sekä näitä täydentäviä tietoja mm. TUKES:in kaivosrekisteristä, Pirkanmaan

ELY-keskuksen tuottajavastuurekistereistä, TRAFI:n ajoneuvorekisteristä

sekä eräiltä elinkeinoelämän toimijoilta.

Julkaiseminen: Jätetilasto, tuotannon ja kulutuksen jätteet, julkaistaan noin

17 kuukauden viiveellä toukokuussa. Jätetilasto, yhdyskuntajätteet, julkais-

taan tilastovuotta seuraavassa marraskuussa.

Kehittäminen: Vuoden aikana jätetilaston aineiston käsittelyä tehostetaan ja

yhtenäistetään vastaamaan Tilastokeskuksen editointimallia.

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat seuraavan tilastot:

- kansantalouden tilinpito (vuositilinpito)

- neljännesvuositilinpito

- sektoritilit neljännesvuosittain

- tuotannon suhdannekuvaaja

13(54)

- panos-tuotos

- kulttuurin satelliittitilinpito

- tuottavuustutkimukset

Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansanta-

loutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Se perus-

tuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 2010), joka nou-

dattaa maailmanlaajuista kansantalouden tilinpidon suositusta (SNA 2008).

Kansantalouden vuositilinpito sisältää myös kiinteän pääoman pääomakan-

taa kuvaavat laskelmat.

Neljännesvuositilinpito yhdessä sektoritilit neljännesvuosittain -tilaston

kanssa kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta vuosineljänneksittäin samoin

käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla.

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehi-

tystä kuukausitasolla.

Panos-tuotostaulukot kuvaavat yksityiskohtaisesti kansantalouden tuotevir-

toja. Ne soveltuvat tuotantotoiminnan rakenteen ja toimialojen välisten riip-

puvuuksien analysointiin. Tuottavuustutkimukset sisältävät kansantalouden

tilinpidon perusteella laadittuja toimialoittaisia tietoja työn tuottavuudesta,

pääoman tuottavuudesta sekä kokonaistuottavuudesta. Kulttuurin satelliittiti-

linpito kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä.

Aineisto: Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat tilastot ovat johdettuja tilas-

toja, joiden laadinnassa käytetään hyvin suurta määrää Tilastokeskuksen

tuottamia muita tilastoaineistoja. Käytettävät tilastot ovat pääasiassa talous-

ja sosiaalitilastoja (esimerkiksi yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastot, työ-

voimatutkimus, hintaindeksit, erilliset tuoteaineistot, kuten teollisuuden hyö-

dyketilaston tuotanto-, raaka-aine- ja polttoainetiedot) sekä lukuisia Tilasto-

keskuksen ulkopuolisia aineistoja (esimerkiksi valtion tilinpäätösaineisto).

Julkaiseminen: Kansantalouden tilinpidon vuositason ennakkotieto julkais-

taan seuraavan vuoden helmi-/maaliskuussa ja tarkistettu ennakkotieto hei-

näkuussa. Kolmas versio valmistuu runsaan kahden vuoden viiveellä tammi-

kuun lopussa ja neljäs, lopullinen versio runsaan kahden vuoden viiveellä

helmikuussa. Neljäs versio sisältää yksityiskohtaiset tarjonta- ja käyttötaulu-

kot.

Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan 45 päivän viiveellä. Tuotannon suh-

dannekuvaajan yhteydessä julkistetaan vuosineljänneksittäin BKT:n pikaen-

nakko. Neljännesvuositilinpidon tiedot valmistuvat noin 65 päivää kunkin

vuosineljänneksen päättymisen jälkeen lukuun ottamatta viimeistä neljän-

nestä, joka valmistuu 60 päivän viiveellä. Panos-tuotostaulukoiden tiedot

julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä ja tuottavuustutkimukset vajaan

vuoden viiveellä.

Neljännesvuosittaisten sektoritilien julkaiseminen tehdään 85 päivän vii-

veellä. Julkistus keskittyy kotitalouksien ja yritysten tietoihin.

Kehittäminen: Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA

2010) otettiin käyttöön vuoden 2014 heinäkuusta lähtien kaikissa kansanta-

louden tilinpidon alueeseen kuuluvissa tilastoissa. Vuonna 2015 tuotetaan

vuosien 2010 ja 2011 panos-tuotostilastot EKT 2010 mukaisina takautuvasti.

14(54)

Kansantalouden tillinpidon osana aiemmin julkaistut Matkailutilinpito ja

Maatalouden aluetaloustilasto on lakkautettu, eikä niistä julkaista tietoja

vuonna 2015. Lisäksi lakkautettiin alueellinen panos-tuotostilasto. Aiemmin

alueellinen panos-tuotos on tuotettu 2 kertaa vuosilta 1995 ja 2002.

Kansainvälinen hintavertailu

Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava

EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuo-

tetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tä-

hän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoima-

pariteetit (engl. purchasing power parities eli PPP). Ostovoimapariteettien

avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan

osallistuvien maiden kesken. EU-asetus sisältää säännöt ostovoimapariteet-

teja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä.

Aineisto: Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden

hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne

muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Yksityistä kulutusta

koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson ai-

kana. Perusaineistoon kuuluvat niin ikään BKT:n loppukäyttöpainot, todelli-

set ja laskennalliset vuokrat, palkansaajakorvaukset, ajalliset korjauskertoi-

met, pääomahyödykkeiden hinnat, rakennushankkeiden hinnat sekä alueelli-

set korjauskertoimet.

Julkaiseminen: Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksi-

sarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyi-

hin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset

inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa.

Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja löytyy Tilas-

tokeskuksen StatFin-tietokantataulukoista.

Eurostat julkaisee koko yksityistä kulutusta koskevat luvut kesäkuussa. Ti-

lastokeskus tekee perusjulkistuksen hyperlinkkeineen Eurostatin ko. julkai-

suun.

Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.

Kasvihuonekaasujen inventaario

Kasvihuonekaasut -tilasto perustuu YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton

pöytäkirjan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaiseen raportoin-

tiin, joka tehdään myös EU:lle. Tilasto sisältää määrämuotoiseen päästölas-

kentaan perustuvan taulukkopaketin sekä laskentamenetelmiä ja tuloksia ku-

vaavaan raportoinnin.

Aineisto: Inventaario sisältää vuosittaiset päästötiedot suorista kasvihuone-

kaasuista: hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O, HFC-yhdisteet

(fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6

ja NF3 (typpitrifluoridi). Lisäksi taulukoidaan seuraavat päästöt: hiilimonok-

sidi CO, typen oksidit NOx, rikkidioksidi SO2 ja muut kuin metaania sisältä-

vät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC). Päästöt arvioidaan aktiviteetti-

15(54)

tietojen ja päästökertoimien tai eritasoisten monimutkaisempien laskenta-

mallien perusteella. Inventaario perustuu Tilastokeskuksen ja asiantuntijalai-

tosten (Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja VTT) väliseen

työnjakoon, joka on määritelty Suomen kansallisessa inventaariojärjestel-

mässä.

Julkaiseminen: Inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut en-

nakolliset tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kk viiveellä. In-

ventaarion ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa. Inventaario (englannin-

kielinen) toimitetaan EU:n komissiolle seuraavana vuonna 15.1. (ennakko)

ja 15.3. sekä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle lopullisessa muodos-

saan 15.4. mennessä noin 16 kuukauden viiveellä. Lopulliset tiedot julkais-

taan samanaikaisesti YK:n toimituksen kanssa. Alueelliset päästökaupan ul-

kopuolisten sektoreiden päästötiedot sekä suomenkielinen yhteenvetoraportti

julkaistaan toukokuussa noin 17 kk viiveellä.

Kehittäminen: Kasvihuonekaasujen tuotantojärjestelmän uudistamispro-

jekti valmistuu vuoden 2015 aikana. Uusi tuotantojärjestelmä sisältää mm.

energia- ja teollisuuden tuotantoprosessisektorien laskentajärjestelmän, khk-

päästötietojen YK:n web-pohjaiseen raportointijärjestelmään siirtämiseen

tarvittavat ohjelmat sekä uudistetut Kasvihuonekaasut-tilaston julkaisujärjes-

telmän ohjelmat.

Kaupan määrävuosiselvitys

Kaupan määrävuosiselvitys sisältää neljä eri tilastoa:

- autokaupan määrävuosiselvitys

- tukkukaupan määrävuosiselvitys

- vähittäiskaupan määrävuosiselvitys

- kaupan alueellinen määrävuosiselvitys

Auto-, tukku- ja vähittäiskaupan määrävuosiselvityksissä kuvataan toimialo-

jen liikevaihdon jakautumista tuoteryhmittäin. Kaupan alueellinen määrä-

vuosiselvitys kuvaa vähittäiskaupan myymälöiden määrää ja liikevaihtoa

sekä vähittäiskaupan myyntipinta-aloja Suomen eri alueilla.

Aineisto: Tiedot kerätään yrityksistä. Kukin selvitys tehdään viiden vuoden

välein. Autokaupan uusimmat tiedot ovat vuodelta 2010, tukkukaupan vuo-

delta 2008, vähittäiskaupan vuodelta 2012 ja alueelliset tiedot vuodelta

2011.

Julkaiseminen: Tukkukaupan määrävuosiselvityksen tiedot julkaistaan huh-

tikuussa 2015.

Kehittäminen: Tilastoja ei kehitetä vuonna 2015.

Korjausrakentaminen

Korjausrakentamisen tilasto kuvaa talonrakentamisen korjaustoimintaa

vuositasolla. Tilastosta tuotetaan kaksi julkistusta vuodessa.

Rakennusyritysten korjausrakentaminen kuvaa keskisuurten ja suurten talon-

rakennusyritysten (vähintään 10 henkilön yritykset) korjausrakentamisesta

syntyvää liikevaihdon määrää ja kehitystä. Rakennusten ja asuntojen kor-

16(54)

jaukset -julkistus kuvaa rakennuskantaan ja asuntoihin kohdistuneita kor-

jaustoimenpiteitä ja niiden syitä. Rakennusten ja asuntojen korjaukset -ti-

lasto jakaantuu osiin rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötar-

koitusluokat ovat asuinrakennukset, julkiset palvelurakennukset, liike- ja toi-

mistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset.

Aineisto: Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto perustuu otokseen

yli 10 hengen rakennusyrityksistä. Tiedustelussa on mukana noin 540 yri-

tystä.

Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset kysytään nykyisen asunto-osakeyhtiöiden

taloustilaston yhteydessä noin 2 500 yhtiöltä ja otoksen peittävyys on noin 3

% perusjoukosta ja noin 6 % otoskehikosta. Lisäksi asunto-osakeyhtiöistä

tehdään lisäotos, jonka suuruus on 1 500. Lisäotos kohdistetaan kaikkiin

asoy-rakennuksiin, myös asuinhuoneistoalaltaan pieniin yhteisöihin.

Vuokratalojen tiedustelu kohdistuu suorakeruuna 18 suurimpaan vuokratalo-

yhtiöön.

Julkisten palvelurakennusten osalta Rakennusten ja asuntojen korjaukset -

tilastossa kohdejoukkona ovat opetusrakennusten, terveydenhuollon raken-

nusten ja sosiaalitoimen rakennusten omistajat.

Asukaskorjaukset ja asuinrakennuksiin kohdistuneet korjaukset kysytään

vuosittain monivaiheisella otoksella. Kohdejoukkona ovat omistusasun-

noissa asuvat henkilöt ja asuntoyhteisöjen kiinteistön hoitajat.

Julkaiseminen: Tiedot korjausrakentamisesta julkaistaan marraskuussa.

Kehittäminen: Asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen kattavuutta laajenne-

taan asteittain vuodesta 2014 lähtien. Tilastovuodesta 2013 lähtien saadaan

asuntokorjauksista ja asuntoyhteisökorjauksista sekä julkisista palveluraken-

nuksista tietoja. Vuodesta 2015 lähtien katetaan kaikki merkittävimmät viisi

rakennustyyppiä siten, että aina vuosittain kolmen rakennustyypin tiedot pe-

rustuvat suorakyselyyn ja kahden muun rakennustyypin tiedot 1-2 vuoden

takaiseen suorakyselyyn, jota viedään eteenpäin korjauslupatietoestimaa-

teilla.

Maksullista toimintaa kehitetään ja laajennetaan ottamalla käyttöön va-

kiohintainen taulukkopaketti

Kotitalouksien kulutus

Kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtu-

neista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tutkimuksessa sel-

vitetään myös kotitalouksien asuinoloja, käytössä olevia kestotavaroita sekä

tuloja. Lisäksi tutkimus tuottaa tiedot yhteiskunnallisten palvelujen käytöstä

saatavasta etuudesta ja kotiin ostettujen elintarvikkeiden määristä.

Aineisto: Tutkimus on otostutkimus, jonka tutkimusaineisto muodostui

vuonna 2012 noin 3 550 kotitaloudesta. Tiedot kerätään haastattelulla, ta-

louksien pitämillä päiväkirjoilla, kuittitiedoista sekä hallinnollisista rekiste-

reistä. Kulutustutkimuksen tiedonkeruuvuodet ovat 1966, 1971, 1976, 1981,

1985, 1990, 1994, 1995, 1996, 1998, 2001, 2006 ja 2012.

17(54)

Julkaiseminen: Vuonna 2015 kotitalouksien kulutuksesta ei tuoteta tilasto-

julkistuksia.

Kehittäminen: Vuonna 2015 viimeistellään seuraavaa tiedonkeruuta, joka

toteutetaan aikaisintaan vuonna 2016. Vuoden 2012 ja aikaisempien vuosien

tiedonkeruusta tuotettujen palveluaineistojen käyttöä edistetään.

Kotitalouksien varallisuus

Varallisuustutkimus kuvaa kotitalouksien varallisuutta: sen kokonaismää-

rää, rakennetta ja jakautumista eri väestöryhmien kesken. Erilaisten varalli-

suusmuotojen lisäksi tutkimuksessa on tietoja myös muista kotitalouksien

taloudelliseen asemaan vaikuttavista asioista, kuten tuloista ja veloista.

Aineisto: Varallisuustutkimusta on tehty muutaman vuoden välein 1980-

luvun lopulta alkaen. Säästämis- ja velkaantumistutkimus tehtiin 1987 ja

1988, varallisuustutkimus 1994 ja 1998 ja asumis- ja varallisuustutkimus

2004. Vuoden 2009 varallisuustutkimuksessa kotitalouksien varallisuus esti-

moitiin ns. rekisterimenetelmällä ilman erillistä tiedonkeruuta tulonjakotilas-

ton otokselle (ks. tulotilastot). Tutkimus oli osa EKP:n varallisuustutkimuk-

sen ensimmäistä kierrosta (Household Finance and Consumption Survey).

Vuonna 2014 aloitettiin varallisuustietojen muodostaminen tulonjakotilaston

otokselle (viitevuosi 2013) EKP:n tutkimuksen toista kierrosta varten. Tätä

tehdään rekisterimenetelmällä täydennettynä lyhyellä haastattelutiedonke-

ruulla tulo- ja elinolotutkimuksen yhteydessä.

Julkaiseminen: Vuoden 2015 aikana julkaistaan tiedot vuoden 2013 varalli-

suustutkimuksesta sekä toimitetaan tiedot EKP:lle. .

Kehittäminen: Rekisteritietoihin pohjautuvan kotitalouksien varallisuuden

estimointia sekä haastatteluilla kerättävien lisätietojen keruuta kehitettiin

merkittävästi vuosien 2013 ja 2014 aikana. Vuoden 2015 julkistuksen jäl-

keen arvioidaan kehittämisen tuloksia.

Kulttuuri

Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoi-

maa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Ti-

lasto kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuu-

riperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kult-

tuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kult-

tuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden.

Aineisto: Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta, kulttuurialan laitoksista ja

järjestöistä sekä lukuisista muista lähteistä. Tilastokeskuksen sisäisiä aineis-

tolähteitä ovat mm. vapaa-aikatutkimus, ajankäyttötutkimus, kansantalouden

tilinpito, koulutustilastot, kulutustutkimus, kuntien talous- ja toimintatilasto,

työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus, väestörakennetilasto sekä yritysrekis-

teri. Ulkopuolisia tieto- ja tilastolähteitä ovat mm. opetus- ja kulttuuriminis-

teriö, Taiteen edistämiskeskus, Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suo-

men Kustannusyhdistys, Kansalliskirjasto, Suomen elokuvasäätiö, Suomen

Sinfoniaorkesterit ry., Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. sekä Finland Fes-

tivals.

18(54)

Julkaiseminen: Kulttuuritilastoja julkaistaan Tilastokeskuksen internetsi-

vuilla neljännesvuosittain päivitettävänä taulukkopakettina. Vuosittain teh-

dään julkistus kulttuurityövoimasta ja pidetään yllä alueellista tietokantaa.

Lisäksi julkaistaan ajankohtaisia artikkeleita.

Kehittäminen: Vuonna 2015 kehitetään internet-julkaisemista niin kulttuu-

ritilaston kuin alueellisten kulttuuritilastojenkin osalta. Vuonna 2014 toteu-

tettua uudistettua verkkoversiota kehitetään ja täydennetään. Alueittaisten

tilastojen kattavuutta parannetaan ja tietosisältöä lisätään. Kulttuurityövoi-

masta tehdään findikaattori.

Kuluttajabarometri

Kuluttajabarometri kuvaa kuluttajien näkemyksiä, odotuksia ja aikomuk-

sia.

Aineisto: Tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastatteluilla. Vastaajilta

kysytään käsityksiä oman taloutensa ja maan talouden kehityksestä sekä ai-

komuksista tehdä suuria hankintoja, säästää tai ottaa lainaa. Lisäksi selvite-

tään uudenaikaisten teknisten laitteiden yleisyyttä kotitalouksissa.

Julkaiseminen: Kuluttajabarometrin tiedot julkaistaan kuukausittain noin

kolme päivää ennen kuukauden loppua.

Kehittäminen: Tutkitaan mahdollisuutta siirtyä osittain internet-pohjaiseen

tiedonkeruuseen. Kehitetään tulosten julkaisemista internetissä.

Kuluttajahintaindeksit

Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden

ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä,

jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina.

Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä

ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin

kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin

maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannus-

indeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät

katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain

samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi.

Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhden-

mukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Sitä käytetään EU-maiden välisiin

inflaatiovertailuihin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsit-

teeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset mak-

sut. Sen kattavuus kansallisesta indeksistä on vajaat 90 prosenttia.

Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä lasketaan lisäksi indeksi kiin-

tein veroin. Kiinteäveroisessa indeksissä arvonlisä- ja muiden hyödykeve-

rojen muutosten vaikutus inflaatioon on poistettu pitämällä verot kiinteinä

indeksin perusajankohtaan nähden. Indeksi mittaa ns. markkinainflaatiota eli

hintojen muutosta, joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutok-

sista. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun

kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.

19(54)

Aineisto: Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken

kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 497 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä

aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskite-

tysti.

Julkaiseminen: Indeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden

14. päivänä, poikkeuksena tammikuun indeksi, joka julkistetaan helmikuun

19. päivänä. Jos julkaisupäivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, julkiste-

taan tilasto lähimpänä arkipäivänä.

Kehittäminen: Kuluttajahintaindeksissä haastattelijoiden tiedonkeruun lait-

teet ja tiedonkeruuohjelma on uudistettu vuoden 2014 lopulla. Uudistus pa-

rantaa saatavan aineiston laatua. Lisäksi valmistaudutaan COICOP-luokituk-

sen 5-numerotason luokitusuudistukseen 2015=100 indeksissä (käyttöönotto

2016) laskemalla tiedot taaksepäin uudella luokituksella (COICOP, Classifi-

cation of Individual Consupmption by Purpose). Uusi luokitus otetaan käyt-

töön kaikissa EU-maissa, ja jatkossa yhdenmukaistetusta kuluttajahintain-

deksistä saadaan aiempaa tarkemmalla tasolla vertailukelpoista tietoa EU-

maista.

Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä tehdään vuosien 2014–2015

aikana Eurostatille selvitys hallinnollisten hintojen indeksistä, jossa määri-

tellään ne indeksisarjat, joiden hinnoittelu on hallinnollisesti säädelty. Esi-

merkkejä hallinnollisista hinnoista ovat päivähoito- ja sairaalamaksut.

Kuntatalous

Kuntataloutta kuvaavia tilastoja ovat

- kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta

- kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto sisältää tietoja tilinpää-

töksistä sekä toiminta- ja investointimenoista ja -tuloista tehtävittäin ja

meno- ja tulolajeittain eriteltyinä sekä eräitä toimintatietoja.

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto kuvaa Manner-

Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä vuosineljänneksittäin.

Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset ovat mukana tilaston tiedustelussa.

Se sisältää tietoja kunnan tuloslaskelma- ja investointiosista sekä kuntien

veloista ja saamisista vuosineljänneksittäin.

Aineisto: Tiedot kerätään suoraan kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Ahve-

nanmaan kuntia koskevat tiedot kerää ja Tilastokeskukselle toimittaa Ålands

statistik- och utredningsbyrå.

Julkaiseminen: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toiminta -tilaston enna-

kolliset tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden toukokuussa sekä

lopulliset tiedot marraskuussa.

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto valmistuu noin

kaksi kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Neljännen

neljänneksen arviot edellisen vuoden tilinpäätöksistä ovat saatavilla helmi-

kuun puolivälissä.

20(54)

Kehittäminen: Kehittämisen ensisijainen tavoite on kuntien ja kuntayhty-

mien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen tehostaminen ja nopeutta-

minen sekä tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmis-

taminen. Tilastokeskus on tähän liittyen käynnistänyt vuonna 2012 projektin

osana valtiovarainministeriön asettamaa kuntien talous- ja toimintatietojen,

tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaa. Projektissa uudistetaan kun-

tataloustilastojen tietosisältö, tilastointiprosessi ja tietojärjestelmä. Tavoit-

teena on, että uusi kuntataloustilaston tietojärjestelmä on käytössä vuonna

2016.

Kuolemansyyt

Kuolemansyytilasto tuottaa tietoa henkilöiden kuolemansyistä ja niissä ta-

pahtuneista muutoksista. Tilastokeskus ylläpitää myös kuolintodistusarkis-

toa, josta voi saada kuolintodistuksen tietoja tai kuolintodistuskopioita laissa

määriteltyihin tarkoituksiin.

Aineisto: Tilasto perustuu kuolintodistuksen tietoihin sekä väestön keskus-

rekisterin tietoihin kuolleista.

Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kerran vuodessa. Edellisen vuoden tiedot

valmistuvat seuraavan vuoden joulukuussa.

Kehittäminen: THL:n oikeuslääkintä siirtyy suunnitelmien mukaan vuoden

2015 aikana sähköiseen kuolintodistukseen. Tilastokeskuksessa on käyn-

nissä sähköisen kuolintodistuksen käyttöönottoprojekti, joka päättyy syk-

syllä 2015. Uusi järjestelmä otetaan Tilastokeskuksessa käyttöön todennä-

köisesti kesällä 2015. Sähköisen kuolintodistuksen käyttö laajenee vasta

myöhemmin oikeuslääkinnän ulkopuolisiin kuolemantapauksiin, joita on 80

% kuolemantapauksista.

Kustannusindeksit

Kustannusindeksien ryhmään kuuluvat

- julkisten menojen hintaindeksi

- maarakennuskustannusindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden

(kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Maarakennuskustannus-

indeksi kuvaa niiden kustannustekijöiden hintamuutoksia, joita maaraken-

nusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä.

Aineisto: Hintatiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne

saadaan muista tilastoista tai julkaisuista.

Julkaiseminen: Julkisten menojen hintaindeksit julkaistaan noin 7 viikon

kuluttua tilastoitavan vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Indeksit ovat

ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Maarakennus-

kustannusindeksi julkaistaan kuukausittain 18. päivänä (tai seuraavana arki-

päivänä) tilastokuukauden päättymisestä).

Kehittäminen: Hinta- ja kustannusindeksit uudistetaan vähintään viiden

vuoden välein ja samalla niiden perusvuosi vaihdetaan 5:een tai 0:aan päät-

tyväksi. Julkisten menojen hintaindeksin määrävuosiuudistus valmistuu

2015.

21(54)

Liikennetilastot

Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilasto kuvaa sekä yksityiseen että lu-

vanvaraiseen liikenteeseen rekisteröityjen kuorma-autojen koti- ja ulkomaan

kuljetustoimintaa.

Aineisto: Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston aineisto kerätään posti-

kyselyillä ja internet-lomakkeilla, jotka kohdistetaan satunnaisotannan pe-

rusteella ajoneuvorekisteristä tutkimukseen valituille kuorma-autojen halti-

joille.

Julkaiseminen: Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston neljännesvuosit-

taiset tiedot julkistetaan vajaan kolmen kuukauden viiveellä kunkin vuosi-

neljänneksen päättymisestä. Vuosijulkaisu ilmestyy viikolla 21.

Kehittäminen: Tieliikenteen tavarankuljetustilastossa tehdään tiedonkeruun

kehittämisprojekti vuoden 2015 aikana.

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat muodostuvat seuraavista tilastoista:

- kaupan liikevaihtokuvaaja

- palvelualojen liikevaihtokuvaaja

- rakentamisen liikevaihtokuvaaja

- teollisuuden liikevaihtokuvaaja

- palkkasummakuvaajat

- suuryritysten liikevaihtoennakko

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat kertovat kuukausittaisina indekseinä toi-

mialan liikevaihdon tai yritysten maksamien palkkojen kehityksestä.

Aineisto: Tilastot perustuvat verohallinnon kausiveroaineistoon ja Tilasto-

keskuksen omaan tiedusteluun. Verohallinnon aineisto kattaa kaikki arvonli-

säverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat yritykset. Aineisto sisäl-

tää arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksu- ja ilmoitusmenettelyssä

kerätyt tiedot.

Julkaiseminen: Kaupan liikevaihtokuvaajan pikaennakko julkaistaan noin

28 päivää ja suurten yritysten liikevaihtoennakko 30 päivää viitekuukauden

päättymisestä. Palkkasummakuvaajat ja kaupan liikevaihtokuvaajien ennak-

kotiedot julkaistaan noin 45 päivää tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Muut liikevaihtokuvaajat ja kaupan tarkennetut tiedot ilmestyvä noin 75 päi-

vää kuukauden päättymisestä.

Kehittäminen: Vuonna 2015 tavoitteena on selvittää ja tehdä ehdotus eri

toimialojen määräindeksien yhtenäiselle tuottamiselle sopivista menette-

lyistä sekä tuotantovälineistä. Tarkoituksena on käydä läpi koko tilastopro-

sessi aina tiedonkeruusta, aineiston käsittelyyn ja julkaisuun saakka ja valita

tehokkaat sekä mahdollisemman yhtenäiset tuottamistavat eri toimialojen

määräindekseille.

Kehitetään Liiketoiminnan kuukausikuvaajien tuotevalikoimaa ja lisätään

analyysiä julkistuksiin. Merkittävä osa Tilastokeskuksen yrityksiä koske-

vasta aineistosta on kerätty yhteen tilastotuotantojärjestelmään, mikä mah-

dollistaa tiedon entistä monipuolisemman jalostamisen ja analysoimisen.

22(54)

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto

Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto kuvaa maatilayritysten talou-

dellista toimintaa ja rakennetta. Tilasto sisältää tietoja maatilayritysten tu-

loista, menoista, varoista ja veloista sekä käyttöomaisuuden muutoksista

sekä maatilayritysten metsätaloudesta. Luonnollisten henkilöiden omista-

milta maatilayrityksistä tuotetaan myös henkilöveroaineiston pohjautuvat

laskelmat puolisoiden yhteenlasketuista valtionveron alaisista tuloista.

Aineisto: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tiedot perustuvat valta-

osin maaseutuelinkeinorekisteristä ja verohallinnon rekistereistä saataviin

tietoihin, joita on täydennetty suoraan tiloille suunnatulla kyselyllä.

Julkaiseminen: Tilaston tiedot ovat käytettävissä noin 15 kuukauden kulut-

tua tilaston viitevuoden päättymisen jälkeen.

Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.

Maatalouden hintaindeksit

Maataloudesta laaditaan kahta hintaindeksiä:

- maatalouden tuottajahintaindeksi

- maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi mittaa kasvituotteiden sekä eläinten ja

eläintuotteiden hintojen kehitystä viljelijän kannalta. Maatalouden tuotanto-

välineiden ostohintaindeksi mittaa maatalouden tuotantoon ja investointeihin

käytettävien tarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen hintakehitystä.

Aineisto: Tietoja kerätään organisaatioilta, yrityksiltä, kaupoilta ja muista

tilastoista.

Julkaiseminen: Molemmat maatalouden hintaindeksit julkaistaan vuosinel-

jänneksittäin tilastoitavan vuosineljänneksen päätyttyä 45 vuorokauden ku-

luessa kuukauden 15. päivänä. Jos 15. päivä osuu viikonloppuun tai arkipy-

hään, julkaistaan indeksi seuraavana arkipäivänä. Maatalouden tuottajahin-

taindeksi on ennakollinen kunnes maidon lopullinen jälkitilitys on tiedossa.

Kehittäminen: Maatalouden hintaindeksit uudistetaan viiden vuoden välein

ja samalla niiden perusvuosi vaihdetaan 5:een tai 0:aan päättyväksi.

Maksutasetilasto

Maksutasetilasto muodostuu kahdesta osasta:

- maksutase ja ulkomainen varallisuusasema

- suorat sijoitukset

Maksutasetilasto kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaali- että

rahoitustalouden näkökulmasta. Maksutase kattaa liiketoimet, jotka tehdään

kansantalouteen kuuluvien talousyksiköiden (kotimaassa asuvien) ja muu-

hun maailman kuuluvien talousyksiköiden (ulkomailla asuvien kesken). Ul-

komainen varallisuusasema kuvaa rahoitustaseen pääomavirroista syntyneitä

ulkomaisia saamis- ja velkavarantoja.

Suorien sijoitusten tilasto kuvaa monikansallisten konsernien kotimaisten ja

ulkomaisten konserninosien välisiä rahoitustaloustoimia ja niistä syntyviä

23(54)

saamisia ja velkoja sekä kansainvälisiä yrityskauppoja. Suorat sijoitukset

ovat osa maksutasetilastoinnin kehikkoa, mutta tietoja julkaistaan myös eril-

lisenä tilastona.

Aineisto: Maksutasetilaston laatimiseen käytetään suoraa tiedonkeruuta ja

muista tilastoista johdettuja tietoja. Tulli kerää tiedot tavaroiden ulkomaan-

kaupasta sekä julkaisee ulkomaankauppatilastot. Tilastokeskus kerää tiedot

palvelujen kansainvälisestä kaupasta sekä tulon- ja pääomansiirroista. Tilas-

tokeskus kerää yhteistyössä Suomen Pankin kanssa tiedot rahoitustaseen,

pääomakorvausten ja ulkomaisen varallisuuden eristä.

Suorien sijoitusten tilaston tärkeimmät tietolähteet ovat vuosittainen tilin-

päätöspohjainen kyselytutkimus ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista

sekä kuukausittainen kysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista.

Julkaiseminen: Kuukausittainen maksutase julkaistaan noin 6 viikon kulut-

tua tilastokuukauden päättymisestä. Joulukuun tiedon julkaisemisen yhtey-

dessä julkaistaan päättyneen vuoden ennakkotieto. Laajemmat vuositiedot

valmistuvat noin 10 viikossa. Kunkin kuukausitiedotteen yhteydessä korja-

taan myös edellisen kuukauden tiedot. Kuukausitilastoihin arvioidaan nel-

jännesvuosittain ja vuosittain kerättävät tiedot.

Vuositiedot suorista sijoituksista maittain ja toimialoittain julkaistaan Suorat

sijoitukset -tilastossa noin 10 kuukauden viiveellä. Suorien sijoitusten kuu-

kausittaiset nettopääomavirrat ja neljännesvuosittaiset sijoituskannat julkais-

taan osana Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa.

Kehittäminen: Maksutaseen ja suorien sijoitusten tilastointi siirtyi 1.1.2014

Suomen Pankista Tilastokeskukseen. Vuoden 2015 aikana kehitetään Tilas-

tokeskukseen uutta tietojärjestelmää maksutaseen laatimista varten. Laadin-

tajärjestelmä tulee olemaan yhteinen kansantalouden tilinpidon kanssa.

Matkailutilastot

Matkailutilastoja on kaksi:

- majoitustilasto

- suomalaisten matkailu

Majoitustilasto kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä Suomessa sekä

kertoo palvelujen käyttäjistä ja yöpymisten määristä. Suomalaisten matkailu

-tilasto sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja matkan tehneistä

henkilöistä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat koti-

maassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille.

Aineisto: Majoitustilasto sisältää tietoa rekisteröityjen majoitusliikkeiden,

hotellien, motellien, matkustajakotien, retkeilymajojen, lomakylien ja leirin-

täalueiden toiminnasta sekä liikkeiden, huoneiden ja vuoteiden määrästä, ka-

pasiteetin käyttöasteesta, saapuneista vieraista asuinmaan mukaan, yöpymi-

sistä asuinmaan ja matkan tarkoituksen mukaan, hotellihuoneiden keskihin-

noista ja yöpymisen keskihinnoista erityyppisissä majoitusliikkeissä. Tilas-

toinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaik-

kaa, mökkiä tai sähköliitäntäpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa

sekä retkeilymajat.

24(54)

Suomalaisten matkailu -tilaston kotimaanmatkat luokitellaan vapaa-ajanmat-

koihin, joiden aikana on käytetty maksullista majoitusta, mökkimatkoihin,

vierailumatkoihin sukulaisten ja tuttavien luo sekä työ- ja kokousmatkoihin.

Ulkomaan matkat luokitellaan vapaa-ajanmatkoihin, joiden aikana on yö-

vytty kohdemaassa, risteilymatkoihin, päivämatkoihin sekä työ- ja kokous-

matkoihin. Muita matkoja kuvaavia ominaisuuksia ovat matkan kohdekunta

tai kohdemaa, matkan kesto, matkan alkamis- ja päättymiskuukausi, kulku-

väline, majoitusmuoto sekä matkan järjestäminen. Lisäksi tietoa kerätään

matkojen kustannuksista.

Suomalaisten matkailu -tilaston tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastat-

teluina. Perusjoukkona ovat 15–84-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat

henkilöt.

Julkaiseminen: Majoitustilaston kuukausittaiset ennakkotiedot ilmestyvät

noin kuuden viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Lopulliset

vuositiedot julkaistaan noin viiden kuukauden kuluttua tilastovuoden päätty-

misestä.

Suomalaisten matkailu -tilasto julkaistaan kolme kertaa vuodessa noin vii-

den viikon kuluttua viitejakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan noin

neljän kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Kehittäminen: Uusi matkailutilastoasetus (692/2011) tuli voimaan tilasto-

vuoden 2012 alusta ja vaikutti matkailutilastojen sisältöön. Tarvittavat muu-

tokset on toteutettu pääosin, mutta Suomalaisten matkailu -tutkimusta laa-

jennetaan kattamaan myös kotimaan päivämatkat asetuksen mukaisesti vuo-

sien 2017–18 aikana.

Opiskelijavirrat

Opiskelijavirrat -tilastointikohteeseen kuuluu viisi tilastoa:

- koulutukseen hakeutuminen

- koulutuksen keskeyttäminen

- opintojen kulku

- opiskelijoiden työssäkäynti

- sijoittuminen koulutuksen jälkeen

Koulutukseen hakeutuminen -tilasto kuvaa perusasteen jälkeiseen tutkintoon

johtavaan koulutukseen hakeutumista ja pääsyä, peruskoulun päättäneiden,

ylioppilaiden ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden sijoit-

tumista jatko-opintoihin tutkinnon jälkeen. Koulutuksen keskeyttäminen ku-

vaa tilannetta syyskuusta seuraavaan syyskuuhun: jos henkilö joka on opis-

kellut edeltävän vuoden syyskuussa, ei enää opiskele eikä ole valmistunut

vuoden kuluttua, hänet katsotaan keskeyttäneeksi. Tilastossa tarkastellaan

mm. koulutusalalla, koulutussektorilla ja tutkintoon johtavassa koulutuk-

sessa keskeyttämistä.

Opintojen kulku -tilasto kuvaa perusasteen jälkeisen koulutuksen uusien

opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa on

tietoja aloitetusta koulutuksesta, koulutuksen kestosta, koulutuksen vaihta-

misesta sekä siitä, mitä opiskelijat ovat tehneet, jos ovat keskeyttäneet aloit-

25(54)

tamansa koulutuksen. Opiskelijoiden työssäkäyntitilastossa on tietoja työssä-

käynnistä opiskelujen aikana. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilastossa

tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, sijoittumista jatko-

opintoihin sekä alueellista sijoittumista tietyn ajan kuluttua valmistumisesta.

Aineisto: Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia

kokonaisaineistoja. Tiedot hakeneista perustuvat Opetushallituksen hakuai-

neistoihin. Tiedot uusista opiskelijoista ja opiskelijoista perustuvat Tilasto-

keskuksen henkilöpohjaisiin opiskelija-aineistoihin, joista tarkemmin Oppi-

laitostilastot-tilastointikohteen Aineisto-luvussa. Tiedot peruskoulun päättä-

neistä perustuvat Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulu-

tuksen hakurekisterin tietoihin ja tiedot tutkinnon suorittaneista ja aikaisem-

masta koulutuksesta perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tietoihin.

Tiedot työssäkäynnistä ja muusta toiminnasta perustuvat Tilastokeskuksen

työssäkäyntitilaston tietoihin.

Julkaiseminen: Tilastot vuodelta 2013 julkistetaan seuraavasti:

- koulutukseen hakeutuminen helmikuussa

- koulutuksen keskeyttäminen maaliskuussa

- opintojen kulku maaliskuussa

- opiskelijoiden työssäkäynti maaliskuussa ja

- sijoittuminen koulutuksen jälkeen helmikuussa.

Kehittäminen: Opiskelijavirtatilastoissa valmistaudutaan hakuaineistoissa

tapahtuvien muutosten aiheuttamiin muutoksiin tilastoinnissa.

Oppilaitostilastot

Oppilaitostilastot -tilastointikohteeseen kuuluu 11 tilastoa

- ammattikorkeakoulukoulutus

- ammatillinen koulutus

- ainevalinnat

- erityisopetus

- esi- ja peruskouluopetus

- koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset

- koulutuksen talous

- lukiokoulutus

- oppilaitosten aikuiskoulutus

- oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot

- yliopistokoulutus

Oppilaitostilastot -tilastointikohteen tilastot kuvaavat mm. koulutuksen jär-

jestäjiä ja oppilaitoksia, niiden oppilaita, opiskelijoita ja tutkinnon suoritta-

neita, ainevalintoja, erityisopetusta, oppilaitosten tutkintoon johtamatonta

koulutusta ja koulutuksen taloutta.

Aineisto: Lukiokoulutuksen henkilöpohjaiset opiskelijatiedot ja oppilaitos-

muotoisen ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot kerätään

koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, oppisopimuskoulutuksen tie-

dot ao. koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokou-

lutuksen tiedot korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Ylioppi-

lastutkinnot saadaan Ylioppilastutkintolautakunnalta. Aggregaattitason tie-

26(54)

toja kerätään tiedonkeruusta riippuen joko koulutuksen järjestäjiltä tai koulu-

tuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta (ei korkeakouluilta). Koulutuksen

taloutta koskevat tiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä.

Julkaiseminen:

Tilastot vuodelta 2013 julkaistaan seuraavasti:

- oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilaston kaikkia koulutussektoreita

käsittelevät lopulliset tiedot tammikuussa ja

- koulutuksen taloustiedot toukokuussa.

Tilastot vuodelta 2014 julkaistaan seuraavasti:

- ammattikorkeakoulukoulutuksen tutkintotiedot huhtikuussa

- ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot syyskuussa

- koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset helmikuussa

- lukiokoulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot kesäkuussa

- oppilaitosten aikuiskoulutus joulukuussa

- peruskoulujen erityisopetustiedot kesäkuussa

- perusopetuksen ainevalintatiedot toukokuussa

- oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilaston kaikkia koulutussektoreita

käsittelevät lopulliset marraskuussa. Ennakkotiedot opiskelijamääristä jul-

kaistaan koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä.

- yliopistokoulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot toukokuussa.

Tilastot vuodelta 2015 julkaistaan seuraavasti:

- esi- ja peruskouluopetus marraskuussa ja

- lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintatiedot (parittomina vuosina) jou-

lukuussa

Kehittäminen: Osallistutaan opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen

valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmän ja

asiantuntijaryhmien työhön, joissa tavoitteena on mm. tietojen välittäminen

korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon kautta. Tilastokeskus saa

korkeakoulujen opiskelija- ja tutkintotiedot korkeakoulujen valtakunnalli-

sesta tietovarannosta vuonna 2015.

Palkkarakenne

Palkkarakennetilasto kuvaa kaikkien työnantajasektoreiden palkansaajien

lukumääriä, tunti- ja kuukausipalkkoja sekä palkkojen muodostumista ja ha-

jontaa. Määrävuosina tilastossa käsitellään myös vuosiansioita.

Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoon, joka

muodostetaan yhdistämällä työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämät tiedot

sekä Tilastokeskuksen palkkatiedustelujen tiedot.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoon, joka muodos-

tetaan yhdistämällä työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämät tiedot sekä

Tilastokeskuksen palkkatiedustelujen tiedot

Julkaiseminen: Tiedot valmistuvat noin vuoden kuluttua tilastovuoden

päättymisestä.

Kehittäminen: Tarkastellaan miten Verohallinnon Palkka.fi -palvelun

kautta saatavia palkka- ja työsuhdetietoja voidaan hyödyntää palkkarakenne-

tilastossa.

27(54)

Palvelujen ulkomaankauppatilasto

Palvelujen ulkomaankauppa -tilasto kuvaa palvelujen (pl. matkailu ja lii-

kenne sekä vakuutuspalvelut) vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohde-

maittain.

Aineisto: Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Otos koostuu noin 3 500 yri-

tyksestä, jotka on valittu palvelujen ulkomaankaupan harjoittamisen, yritys-

koon tai toimialan perusteella.

Julkaiseminen: Ennakkotiedot valmistuvat noin viiden kuukauden viiveellä

ja lopulliset tiedot noin 11 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.

Kehittäminen: Palvelujen ulkomaankaupan kehittämisprojekti on käyn-

nissä. Projektin tavoitteina on laajentaa tilasto kattamaan kaikki palveluerät,

tehdä tilastosta neljännesvuosittainen ja parantaa otoksen kattavuutta.

Perheet

Perheet -tilastossa on kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien perheiden ja

lapsiperheiden väestötiedot ja se kuvaa vuodenvaihteen tilannetta.

Aineisto: Tiedot perheistä muodostetaan Väestörekisterikeskuksen väestö-

tietojärjestelmästä saadusta vuodenvaihteen väestötiedosta. Tietokoneoh-

jelma lajittelee asuinkiinteistötunnuksen mukaan väestön samassa asunnossa

asuviin, joista ohjelma päättelee perheet asukkaiden tietoja vertailemalla.

Julkaiseminen: Tilasto valmistuu tilastovuotta seuraavana keväänä ja Per-

heet -verkkojulkaisu seuraavana syksynä.

Kehittäminen: Verkkojulkaisun uusi tuotantotapa otetaan käyttöön vuonna

2015.

Poliisi- ja pakkokeinotilasto

Alueelle kuuluvat seuraavat tilastot tilastoa:

- pakkokeinot (lakkautetaan 2015)

- poliisin tietoon tullut rikollisuus (lakkautetaan 2015)

- rikos- ja pakkokeinotilasto (perustetaan 2015 korvaamaan lakkautetut

tilastot)

Pakkokeinot -tilasto keskittyy poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen käyttä-

mien pakkokeinojen ja siltä osin poliisin toiminnan kuvaamiseen. Tilastotie-

toja on myös pakkokeinon kohteeksi joutuneista henkilöistä. Poliisin tietoon

tullut rikollisuus -tilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten ja-

kaumien sekä poliisin toiminnan kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmi-

tulleiden rikosten laadusta ja määrästä.

Aineisto: Tilastot laaditaan sisäasiainministeriön poliisin tutkinta- ja virka-

apujärjestelmästä (PATJA) saaduista tiedoista sekä Tilastokeskuksen väestö-

aineistoista poimituista tiedoista.

Julkaiseminen: Pakkokeinotilasto koskien tilastovuotta 2014 julkistetaan

20.5.2015 Pakkokeinotilastona. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -vuositi-

lasto koskien tilastovuotta 2014 julkaistaan Poliisin tietoon tullut rikollisuus

28(54)

tilastossa 31.3.2015. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilaston neljännesvuo-

sittaiset tiedot julkaistaan kolmannella viikolla neljänneksen päättymisestä.

Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilaston neljännesvuositilastot julkaistaan

huhtikuusta 2015 lähtien uudessa Rikos- ja pakkokeinotilastossa. Tiedot jul-

kaistaan vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden aikana.

Kehittäminen: Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilasto ja pakkokeino-ti-

lasto lakkautetaan tilastovuodesta 2015 alkaen ja niiden tilalle perustetaan

uusi Rikos- ja pakkokeinotilasto, jossa tiedot julkaistaan. Uudella tilastolla

on kuusi julkaisua vuodessa.

Poliisin tutkinta- ja virka-apujärjestelmän (PATJA) uudistaminen on aloi-

tettu poliisihallinnossa. Uudesta VITJA -järjestelmästä Tilastokeskukselle

toimitettavien tilastotietojen tietosisältöä sekä toimittamista Tilastokeskuk-

seen on ryhdytty suunnittelemaan yhteistyössä VITJA -projektin kanssa.

VITJA -järjestelmän käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2016

jälkeen. Tilastokeskus aloitti keväällä 2013 oikeustilastojen OIPO-uudistuk-

set projektin, jonka tarkoituksena on toteuttaa oikeus- ja poliisihallinnon jär-

jestelmä-uudistusten edellyttämät muutokset oikeustilastojen tuotantojärjes-

telmissä.

Rahoitus ja vakuutus

Rahoitus ja vakuutus -tilastot on kokonaisuus, johon kuuluvat

- luottokanta

- rahoitusleasing

- vakuutustoiminta

- sijoituspalveluyritykset

- luottolaitosten tilinpäätökset

Luottokantatilastosta ilmenee luottokannan ja uusien nostettujen antolaino-

jen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoi-

mialoittain, rahoitusvaateittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaisesti.

Luottokantatilaston kohderyhmä sisältää vakuutusyhtiöt, muut rahoituslai-

tokset, valtio ja sosiaaliturvarahastot sekä pienlainayhtiöt.

Rahoitusleasing-tilasto sisältää sektori-, toimiala- ja kohdekohtaista tietoa

luottolaitosten ja muiden leasingantajien rahoitusleasingtoiminnasta. Vakuu-

tustoimintatilasto kuvaa vahinko-, henki- ja eläkevakuutusyhtiöiden toimin-

tatietoja sisältäen tilinpäätöksen mukaisen taseen ja tuloslaskelman tiedot

sekä vakuutusluokkakohtaisia ja vakuutuskantaan liittyviä tietoja.

Sijoituspalveluyrityksistä julkaistaan kaikkien Suomessa toimivien sijoitus-

palveluyritysten toimintaa kuvaavia tietoja, kuten tuloslaskelmat, taseet,

henkilökunta- ja konttoriverkostotiedot, hoitokulut sekä muut ryhmän toi-

minnalle tyypilliset tilinpäätöstiedot. Luottolaitosten tilinpäätökset julkais-

taan yhtenäisesti kaikista luottolaitoksista. Julkistus kattaa tuloslaskelmat,

taseet sekä erittelytietoja mm. palkkiotuotoista, hallintokuluista, saamisista

ja luottotappioista.

29(54)

Aineisto: Luottokantatiedot ja rahoitusleasing-tiedot Tilastokeskus kerää

suoralla tiedonkeruulla. Sijoituspalveluyrityksiä ja luottolaitoksia ja vakuu-

tustoimintaa koskevat tiedot saadaan Finanssivalvonnan keräämästä val-

vonta-aineistosta.

Julkaiseminen: Luottokantaa koskevat tiedot julkaistaan neljännesvuosit-

tain noin 2,5 kuukauden. Rahoitusleasing julkaistaan kerran vuodessa noin 4

kuukauden viiveellä. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätös-

tiedot ilmestyvät neljännesvuosittain noin 4 kuukauden viiveellä Vakuutus-

toiminta tilaston julkistus tapahtuu kerran vuodessa noin 10 kuukauden vii-

veellä.

Kehittäminen: Ei erityistä kehittämistä vuonna 2015.

Rahoitustilinpito

Rahoitustilinpito kuvaa kansantalouden sektoreiden rahoitusvaroja ja vel-

koja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosit-

tain. Rahoitustilinpito koostuu kahdesta osasta: jakson lopun rahoitustaseesta

ja jakson aikaisista, rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvista rahoitusta-

loustoimista.

Rahoitustilinpito-tilaston yhteydessä julkaistaan tietoja myös muista kuin

rahoitusvaroista, jolloin voidaan tarkastella sektoreiden varallisuutta koko-

naisvaltaisesti.

Aineisto: Rahoitustilinpito on johdettu tilasto. Sen laadinnassa käytetään

tietolähteinä erilaisia tilinpäätösaineistoja, rahoitustilastoja sekä muita rahoi-

tusvaroja ja -velkoja kuvaavia aineistoja.

Julkaiseminen: Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin

kolmen kuukauden viiveellä. Kattavammat vuositiedot sekä muita kuin ra-

hoitusvaroja koskevat tiedot julkaistaan heinäkuussa noin puolen vuoden vii-

veellä.

Kehittäminen: Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä ESA

2010 otettiin rahoitustilinpidossa käyttöön syyskuussa 2014. Julkistettavaa

tietosisältöä tarkennetaan vuoden 2015 aikana.

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen raken-

nustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia lopputuotteen näkökulmasta.

Määrää tilastossa mitataan mm. rakennushankkeiden tilavuudella ja raken-

nuslupien ja rakennettavien asuntojen lukumäärällä. Uudisrakentamisen vo-

lyymi-indeksi kuvaa kotimaan talonrakentamisen uudisrakentamisen kiin-

teähintaisen arvon muutosta.

Aineisto: Rakennus- ja asuntotuotantotilastot perustuvat kuntien rakennus-

valvontaviranomaisten Väestörekisterikeskukselle toimittamiin ilmoituksiin

rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista.

Julkaiseminen: Myönnetyt rakennusluvat, rakennusten aloitukset ja valmis-

tumiset sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksi julkaistaan kuukausittain.

Julkaisuviive on noin kahdeksan viikkoa.

30(54)

Kehittäminen: Rakennus- ja asuntotuotantotilastossa otettiin joulukuussa

2014 käyttöön pysyvä rakennustunnus. Uuden aineiston myötä tilastojärjes-

telmän uudistus on käynnissä ja uudistus viedään loppuun vuoden 2015 ke-

vään aikana.

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston maksullista toimintaa kehitetään ja tilas-

tossa otetaan käyttöön uusi tuotekonsepti. Voimassaolevat sopimukset uusi-

taan vastaamaan uutta konseptia.

Tilaston lähdeaineistona käytettävää rekisteriä ylläpitää Väestörekisterikes-

kus. Yhteistyötä rekisterin laatutyössä kehitetään.

Rakentamisen kustannukset

Rakentamisen kustannuksia kuvataan kahdella indeksillä:

- kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

- rakennuskustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi kuvaa hintojen kehitystä kiinteistön

hoidon eri tehtävissä, joihin kuuluvat mm. hallinto, käyttö ja huolto, ulkoalu-

eiden hoito, siivous, lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto. Rakennuskustan-

nusindeksi kuvaa keskeisiltä rakenneominaisuuksiltaan samankaltaisten ra-

kennustöiden ja rakennusten rakennuskustannusten suhteellista muutosta ra-

kentamisessa käytettyjen peruspanosten hintakehityksen avulla.

Aineisto: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksissä hyödynnetään pääasial-

lisesti muihin Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin kerättyjä hinta- ja

palkka-aineistoja.

Rakennuskustannusindeksin tarvikkeiden hintatiedot kerätään pääosin tar-

vikkeiden valmistajilta ja rakennustarvikkeiden tukku- ja vähittäismyyjiltä.

Tiedonkeruu perustuu otokseen, johon on valittu noin 300 rakennustarvik-

keiden valmistajaa tai myyjää. Tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukausittain

Julkaiseminen: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin tiedot julkaistaan

neljännesvuosittain noin kaksi kuukautta vuosineljänneksen päättymisestä.

Rakennuskustannusindeksin tiedot julkaistaan kuukausittain noin puolitoista

kuukautta viitekuukauden päättymisestä.

Kehittäminen: Rakennuskustannusindeksissä on käynnissä määrävuosiuu-

distus (RKI 2015=100), jossa päivitetään tiedonantajat, tuotteet ja painora-

kenteet. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös rakennuskustannusindeksin

koko tilastotuotantoprosessia. Tarpeen vaatiessa prosessin eri vaiheita paran-

netaan ja uudistetaan. Uuden perusvuoden 2015=100 mukaisia indeksipiste-

lukuja aloitetaan julkaisemaan vuoden 2016 alussa.

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto sisältää tietoja ensimmäisessä

oikeusasteessa tuomituista rangaistuksista, tuomitsematta jätetyistä ja hylä-

tyistä syytteistä sekä uusintarikollisuudesta. Tilasto sisältää tiedot myös po-

liisin antamista rangaistumääräyksistä ja rikesakoista.

Aineisto: Tuomioistuimessa syytettyjen perusaineisto saadaan oikeusminis-

teriön rikostuomiosovelluksesta (RITU). Rangaistusmääräykset poimitaan

31(54)

oikeusrekisterikeskuksen rangaistumääräyssovelluksesta ja rikesakot poimi-

taan oikeusrekisterikeskuksen rikesakkosovelluksesta.

Julkaiseminen: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto on valmis tilasto-

vuotta seuraavan vuoden syyskuussa.

Kehittäminen: OIPO-uudistukset -projekti jatkuu rangaistusmääräysten

osalta. Projektin tarkoituksena on toteuttaa oikeus- ja poliisihallinnon järjes-

telmäuudistusten edellyttämät muutokset oikeustilastojen tuotantojärjestel-

missä.

Teollisuuden uudet tilaukset

Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto kuvaa yritysten uusien tilauksien ar-

von kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, jotka tuotetaan

Suomessa.

Aineisto: Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Otokseen kuuluu vuosittain

runsas 400 yritystä tai näiden toimialayksikköä. Aineiston peittävyys on 70–

75 prosenttia liikevaihdosta.

Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kuukausittain noin 40 päivän viiveellä

tilastokuukauden päättymisestä, pääsääntöisesti kuukauden 10. päivänä (tai

edeltävänä arkipäivänä).

Kehittäminen: Vuonna 2015 Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto on mu-

kana pienten tilastojen SAS-arkkitehtuuriprojektissa, jossa tilaston SAS-

koodit käydään läpi. Keväällä tilastossa otetaan käyttöön uusi kausitasoitus-

ohjelmisto J-Demetra+.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen

tuotoksen suhteellista muutosta. Lisäksi tilastossa julkaistaan tiedot tuotanto-

kapasiteetin käyttöasteesta.

Aineisto: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille tai toi-

mipaikoille lähetettävään kyselyyn. Otokseen kuuluu noin 1 000 toimipaik-

kaa tai yritystä. Otostilastoa tarkistetaan vuosittain laskettavalla vuosivo-

lyymi-indeksillä, jonka laskennassa hyödynnetään Tilastokeskuksen vuosita-

son yritysaineistoja ja teollisuuden tuottajahintaindeksiä. Alle 50 hengen yri-

tysten osalta Tilastokeskuksen omaa tiedonkeruuta täydennetään Verohallin-

non kausiveroaineistosta saatavilla liikevaihtotiedoilla.

Julkaiseminen: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi julkaistaan kuukausit-

tain noin 40 päivän viiveellä tilastokuukauden päättymisestä, pääsääntöisesti

kuukauden 10. päivänä (tai edeltävänä arkipäivänä).

Kehittäminen: Vuonna 2015 tavoitteena on toimialoittaisten volyymi-in-

deksien kehittämisprojektin myötä tehdä ehdotus eri toimialojen määräin-

deksien yhtenäiselle tuottamiselle sopivista menettelyistä sekä tuotantoväli-

neistä.

32(54)

Tiede, teknologia ja innovaatio

Tiede, teknologia ja innovaatio -tilastointikohteeseen sisältyy kolme tilastoa:

- innovaatiotoiminta

- tutkimus- ja kehittämistoiminta

- tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa

Innovaatiotoiminta sisältää tietoja innovaatiotoiminnan yleisyydestä sekä

sen menoista ja rakenteesta teollisuudessa, kaivostoiminnassa, energia- ja

jätehuollossa sekä eräillä palvelutoimialoilla.

Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja

prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa -tilasto kuvaa valtion

tutkimus- ja kehittämisrahoitusta hallinnonaloittain sekä organisaation ja tut-

kimuksen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan.

Aineisto: Tiedot innovaatiotoiminnasta kerätään suoraan yrityksiltä. Tutki-

mus tehdään joka toinen vuosi. Tutkimus- ja kehittämistoimintatiedot kerä-

tään yrityksiltä, julkisen sektorin organisaatioilta, yliopistoilta, yliopistolli-

silta keskussairaaloilta ja ammattikorkeakouluilta ja siihen liittyvät rahoitus-

tiedot kerätään valtion talousarvioesityksistä sekä ministeriöiltä ja tutki-

musta rahoittavilta organisaatioilta. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoi-

minnan tietoja saadaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruista.

Julkaiseminen: Innovaatiotoimintatilasto julkaistaan joka toinen vuosi, seu-

raavaksi vuonna 2016. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarvi-

ossa -tilasto ilmestyy helmikuussa alle kahden kuukauden viiveellä. Tutki-

mus- ja kehittämistoiminta julkaistaan lokakuussa.

Kehittäminen: Tietosisältöä kehitetään kansainvälisten ja kansallisten tieto-

tarpeiden pohjalta.

Tieliikenneonnettomuudet

Tieliikenneonnettomuustilasto sisältää monipuolista tietoa henkilövahin-

koon johtaneista tieliikenneonnettomuuksista sekä niihin osallisista vuodesta

1931 alkaen.

Aineisto: Aineistona ovat poliisin tietojärjestelmään kirjaamat ja Tilastokes-

kukselle ilmoittamat henkilövahinkoon johtaneet tieliikenteen onnettomuu-

det. Onnettomuudet on kirjattu poliisin atk-järjestelmään, josta ne siirretään

Tilastokeskukseen kolmesti kuukaudessa. Poliisin tietoja täydennetään Ti-

lastokeskuksen kuolemansyytilaston, pelastustoimen resurssi- ja onnetto-

muustilasto PRONTOn, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien, Trafin

sekä Liikenneviraston tiedoilla.

Julkaiseminen: Tietoja julkaistaan ennakollisina kuukausittain noin kolmen

viikon viiveellä, ennakollisina tietoina vuositasolla viikolla 25 ja lopullisina

tietoina vuositasolla viikolla 51.

Kehittäminen: Tilastossa otetaan käyttöön vakavasti loukkaantuneiden

määrän arviointiin kehitetty menetelmä ja uusi Digiroad-aineisto vuoden

2015 aikana.

33(54)

Tietotekniikan käyttö yrityksissä

Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto kuvaa yritysten tietotekniikan

käyttöä, liiketoiminnan sähköistymistä ja sähköistä kauppaa. Tilaston sisäl-

töä uudistetaan jatkuvasti vastaamaan aihealueen kehittymistä.

Aineisto: Tiedot kerätään yrityskyselyllä.

Julkaiseminen: Tilasto valmistuu vuosittain marraskuussa.

Kehittäminen: Kyselyn tietosisältöä uudistetaan ja kehitetään vuosittain

EU-yhteistyössä.

Tulotilastot

Tulotilastoihin kuuluvat seuraavat tilastot:

- tulonjaon kokonaistilasto

- tulonjakotilasto

- veronalaiset tulot

- velkaantumistilasto

Tulonjakotilasto kuvaa kotitalouksien tuloeroja ja pienituloisuutta sekä tulo-

jen jakautumista erilaisten väestöryhmien kesken. Tulonjaon kokonaistilasto

kuvaa henkilöiden ja asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakau-

tumista painopisteenä alueelliset tulotiedot ja aikasarjatarkastelut. Veronalai-

set tulot (aiemmin Tulo- ja varallisuustilasto) kuvaa yksityisten henkilöiden

veronalaisia tuloja, vähennyksiä, velkoja ja verotusta ja velkaantumistilasto

yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja.

Aineisto: Tulonjakotilasto on otostutkimus, jonka lopullinen otoskoko on

noin 10 000 kotitaloutta. Kotitalouksien ja henkilöiden tiedot kerätään haas-

tattelemalla ja hallinnollisista rekistereistä. Haastatteluissa selvitetään kotita-

louden koko ja rakenne sekä kerätään taustatietoja kotitalouden jäsenten am-

matista, toiminnasta työmarkkinoilla, asunnosta, verottomista tuloista ja

muista kotitalouden toimeentuloon vaikuttavista asioista. Valtaosa tulotie-

doista ja osa luokittelumuuttujista (mm. koulutusaste, siviilisääty) saadaan

rekistereistä. Tulonjakotilaston perusaineisto on samalla lakisääteisen, joka-

vuotisen Eurooppalaisen tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) perusaineisto.

Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, johon

kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Veronalaiset tulot ja tie-

dot velkaantumisesta perustuvat verohallinnon tietokantaan, joka on koko

väestön kattava rekisteriaineisto. Aineistoon on yhdistetty tulonjaon koko-

naistilaston tiedot.

Julkaiseminen: Tulonjakotilaston ennakkotiedot valmistuvat noin vuosi ti-

lastovuoden päättymisen jälkeen ja lopulliset tiedot muutamaa kuukautta

myöhemmin. Vuonna 2015 julkaistaan tulonjakotilastosta neljä julkistusta

koskien vuotta 2013, sekä vuoden 2014 ennakkotiedot. Eurostat julkaisee

verkkosivuillaan EU-SILC:n tulokset noin kaksi vuotta viiteajan jälkeen.

Eurostat nimeää julkaisemansa tiedot tiedonkeruuvuoden mukaan, joka on

tulojen viitevuotta seuraava vuosi.

34(54)

Tulonjaon kokonaistilasto julkaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisen

jälkeen ja vuonna 2015 tuotettaan kaksi julkistusta. Veronalaiset tulot jul-

kaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen ja vuonna 2015 tuo-

tettaan yksi julkistus. Velkaantumistilaston julkaisuviive on noin kuusi kuu-

kautta tilastointivuoden päättymisestä. Lisäksi julkaistaan noin vuoden vii-

veellä tiedot velkaantumisasteista.

Kehittäminen: Tulonjakotilaston tietosisältöä ylläpidetään kehittämällä jat-

kuvasti tiedonkeruuta, kehittämällä rekisteri- ja haastattelutiedon yhteenso-

vittamisen menetelmiä sekä tehostamalla rekisteritietojen käyttöä. Tulo- ja

elinolotilastojen raportointia kehitetään.

Tulonjaon kokonaistilaston tulokäsitettä pyritään täydentämään ja kehitetään

edelleen taustamuuttujia (mm. pääasiallinen tulolähde).

Tuottajahintaindeksit

Tuottajahintaindekseihin kuuluu kaksi tilastoa:

- tuottajahintaindeksit

- palvelujen tuottajahintaindeksit

Tuottajahintaindeksit mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkö-

kulmasta. Tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä: teol-

lisuuden tuottajahintaindeksi, vientihintaindeksi, tuontihintaindeksi, koti-

markkinoiden perushintaindeksi ja verollinen kotimarkkinoiden perushin-

taindeksi. Palvelujen tuottajahintaindeksi kuvaa yritysten toisille yrityksille

ja julkiselle sektorille tuottamien palvelujen hintakehitystä.

Aineisto: Indeksien laskemista varten kerätään tiedonantajayrityksiltä tietoja

niiden tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hinnoista. Lisäksi hyödynnetään

muita tilastoja ja aineistoja.

Julkaiseminen: Tuottajahintaindeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan

kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Marraskuun tilasto

julkistetaan kuitenkin joulun takia edeltävänä arkipäivänä. Palvelujen tuotta-

jahintaindeksit julkaistaan neljännesvuosittain neljännestä seuraavan kuu-

kauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Kehittäminen: Tuottajahintaindeksit ja palvelujen tuottajahintaindeksi uu-

distetaan pääsääntöisesti viiden vuoden välein ja vaihdetaan samalla perus-

vuosi. Palvelujen tuottajahintaindeksien toimialapeittävyyttä kasvatetaan re-

surssien sallimissa puitteissa.

Tytäryhtiötilastot

Tytäryhtiötilastoja on kaksi:

- ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa

- suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla

Tilastot kuvaavat Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toimin-

taa ja toisaalta suomalaisyritysten toimintojen maailmanlaajuista sijoittu-

mista ja yritysten ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä.

Aineisto: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston kehikkona käytetään

Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, joka kuvaa kattavasti Suomessa toimivien

35(54)

yritysten rakennetta ja toimintaa. Tilastokeskuksen konsernirekisteri sisältää

omistus- ja määräysvaltatietoja konserneista, mutta kattavia tietoja kaikkien

yritysten ulkomaisesta omistuksesta ja/tai määräysvallasta ei hallinnollisista

aineistoista ole saatavilla. Tämän takia tietoja yhdistellään eri lähteistä. Mää-

räysvaltatietoja päivitetään seuraamalla talousuutisointia (muun muassa yri-

tyskauppoja), yritysten internet-sivuja ja vuosikertomuksia. Tilaston tietojen

päivittämisessä käytetään apuna myös Suomen Pankin sekä työ- ja elinkei-

noministeriön alaisen Invest in Finlandin hallinnollisia aineistoja.

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston tiedot kerätään vuosittain suo-

ralla kyselyllä, joka suunnataan kaikille niille Suomessa sijaitseville yrityk-

sille, joilla on ulkomailla toimiva tytäryhtiö, sivuliike, yhteisyritys tai osak-

kuusyhtiö.

Julkaiseminen: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto julkaistaan noin

kaksitoista kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Suomalaiset tytär-

yhtiöt ulkomailla -tilaston julkaisuviive on noin 16 kuukautta.

Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.

Työolotutkimus

Työolotutkimuksen avulla seurataan työoloja ja niiden muutosta. Fyysisten,

psyykkisten ja sosiaalisten työympäristökysymysten lisäksi aineistot käsittä-

vät tietoja töiden sisällöstä, työmarkkina-asemista, työehdoista, työhön koh-

distuvista arvoista ja arvostuksista sekä työorganisaatiotason tekijöistä.

Aineisto: Tiedot kerätään henkilökohtaisilla tietokoneavusteisilla käynti-

haastatteluilla standardoitua lomaketta apuna käyttäen. Otos on saatu työvoi-

matutkimuksesta joko työlliset tai palkansaajat poimien. Kunakin tutkimus-

kertana on haastateltu 3 000–6 500 henkilöä.

Julkaiseminen: Työolotutkimus on tehty vuosina 1977, 1984, 1990, 1997,

2003, 2008 ja 2013. Vuoden 2013 työolotutkimuksen tiedot julkaistiin

vuonna 2014. Viimeisin aikasarjoja sisältävä julkaisu ”Työolojen muutokset

vuosina 1977–2013” ilmestyi vuonna 2014. Tietojen käyttöön saattoa jatke-

taan vuonna 2015 mm. osallistumalla asiantuntijaryhmien työskentelyyn

sekä kirjoittamalla artikkeleita ja blogeja.

Kehittäminen: Työolotutkimusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti niin sisäl-

löllisesti kuin tiedonkeruun osalta muun muassa ilmiöalueen muutoksia seu-

raamalla. Myös tilaston tuotantoprosessin dokumentointia kehitetään.

Työssäkäynti

Työssäkäyntitilastossa on alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toimin-

nasta ja työssäkäynnistä. Tuotettavia tietoja ovat muun muassa väestön pää-

asiallinen toiminta, ammattiasema, työpaikkojen lukumäärä, työpaikan si-

jainti ja toimiala, väestön ja työvoiman koulutus- ja tulotiedot, työllisten am-

mattirakenne sekä väestön sosioekonominen asema.

Aineisto: Tilasto perustuu pääosin hallinnollisiin ja tilastollisiin rekisterei-

hin ja aineistoihin. Tärkeimmät tietolähteet ovat Väestörekisterikeskuksen

väestötietojärjestelmä, Verohallinnon rekisterit sekä Eläketurvakeskuksen,

36(54)

Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot, Tilastokes-

kuksen yritysrekisteri, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekiste-

rit eläkkeensaajista, työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteri, Tilasto-

keskuksen tutkintorekisteri, Tilastokeskuksen opiskelijarekisteri sekä Pää-

esikunnan varusmiesrekisteri. Lisäksi tehdään tiedusteluja yrityksille kos-

kien henkilöstön toimipaikan sijaintia ja ammattia.

Julkaiseminen: Ennakkotiedot valmistuvat noin 12 kuukautta viiteajankoh-

dan jälkeen. Lopullisista tiedoista väestön pääasiallinen toiminta ja ammatti-

asema valmistuvat noin 15 kuukautta ja loput tiedot 21–22 kuukautta vii-

teajankohdasta.

Kehittäminen: Työssäkäyntitilastossa jatketaan yhteistyötä palkkatilastojen

kanssa kuntasektorin tiedonkeruun (toimipaikkojen rakenne sekä henkilöstö)

hyödyntämisessä työssäkäyntitilastossa. Tilaston tuotantojärjestelmän uudis-

tukseen tähtäävä määrittelyvaihe käynnistyy vuoden 2015 syksyllä.

Työtaistelutilasto

Työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden tai työnantajien Suomessa järjestä-

miä työtaisteluja. Työtaistelujen laajuutta kuvataan osallistuneiden työnteki-

jöiden ja menetettyjen työpäivien lukumäärillä.

Aineisto: Tilasto perustuu pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään kerää-

miin tietoihin. Lisäksi seurataan eri tiedotusvälineitä.

Julkaiseminen: Vuosittainen tilasto julkaistaan noin 5 kuukautta vuoden

päättymisen jälkeen.

Kehittäminen: Tilastoa ei kehitetä vuonna 2015.

Työtapaturmatilasto

Työtapaturmatilastoon tilastoidaan vuosittain palkansaajille ja maatalous-

yrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilasto sisältää myös tietoa muille yrittä-

jille sattuneista työtapaturmista sekä palkansaajille sattuneista työmatkatapa-

turmista.

Aineisto: Tilastokeskus saa rekisteritiedot tapaturmavakuutuslaitoksista (Ta-

paturmavakuutuslaitosten Liitto (TVL), Valtiokonttori ja Maatalousyrittäjien

eläkelaitos (Mela)). Vuonna 2013 sattuneita työtapaturmia koskeva aineisto

valmistuu vuoden 2015 alussa.

Julkaiseminen: Työtapaturmatilaston ennakkotiedot julkaistaan kesäkuussa

2015. Vuosijulkaisu julkaistaan marraskuussa 2015.

Kehittäminen: Työtapaturmatilasto osallistuu Tilastokeskuksen pienten ti-

lastojen SAS-arkkitehtuuriprojektiin, jonka tavoitteena on sovittaa projek-

tissa mukana olevien tilastojen tuotanto Tilastokeskuksen yleiseen tilasto-

tuotannon prosessimalliin.

Työvoimakustannukset

Työvoimakustannuksia kuvataan kahdella tilastolla:

- työvoimakustannusindeksi

- työvoimakustannustilasto

37(54)

Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoi-

makustannusten muutosta neljännesvuosittain. Työvoimakustannustutkimus

kuvaa työvoimakustannusten tasoa ja rakennetta määrävuosina.

Aineisto: Työvoimakustannusindeksin perustiedot on vuodesta 2007 lähtien

kerätty runsasta 2 000 yritystä koskevalla otoksella. Julkisen sektorin työvoi-

makustannusindeksin tiedot on otettu mukaan vuoden 2012 aikana siten, että

valtion työvoimakustannusindeksi tiedot saadaan Valtiokonttorin keräämästä

Tahti-järjestelmän aineistosta. Kuntasektorin osalta kerätään otos, johon

kuuluu noin 150 kuntaa ja kuntayhtymää. Valtion ja kuntien tiedot ovat vuo-

desta 2008 alkaen, mutta kuitenkin siten, että kuntasektorilla otos laajentui

pienempiin kuntatyönantajiin vuosien 2011–2012 aikana.

Julkaiseminen: Työvoimakustannusindeksi julkaistaan neljä kertaa vuo-

dessa maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Valtion työvoimakustannusin-

deksi julkaistiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2012 ja kuntasektorin vas-

taava syyskuussa 2012. Yksityisen sektorin kausitasoitettu työvoimakustan-

nusindeksi julkaistiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2012.

Työvoimakustannustutkimuksen tulokset julkaistaan joka neljäs vuosi. Vuo-

den 2012 tiedot julkaistiin syksyllä 2014.

Kehittäminen: Työvoima-kustannusindeksissä kehitetään 2014–2015 edi-

tointi- ja imputointimenetelmiä sekä 2015 kehitetään indeksin sisältöä ja jul-

kistusosiota.

Julkisen sektorin työvoimakustannusindekseissä otettiin käyttöön indeksin

aikasarjan työpäiväkorjaus ja kausitasoitus valtiosektorilla syksyllä 2014.

Kuntasektorilla kausitasoituksen käyttöönotto ei ole vielä ajankohtainen

vuonna 2015 aikasarjan lyhyyden vuoksi.

Työvoimatutkimus

Työvoimatutkimuksessa (Labour Force Survey) kerätään tilastotietoja 15–

74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyy-

destä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta.

Aineisto: Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen vä-

estötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen.

Otoksen koko on n. 12 000 henkeä kuukaudessa. Tiedot kerätään tietoko-

neavusteisen puhelinhaastattelun avulla. Samaa vastaajaa haastatellaan kaik-

kiaan viisi kertaa.

Julkaiseminen: Työvoimatutkimuksen tiedot julkaistaan kuukausittain, nel-

jännesvuosittain ja vuosittain. Tiedot ovat käytettävissä 3–4 viikon kuluttua

viiteajankohdasta. Vuositiedot julkaistaan 2 erässä, ensimmäiset luvut jo

tammikuussa.

Kehittäminen: Euroopan unionin tilastovirastossa Eurostatissa on käynnissä

useita työvoimatutkimuksen laatuun, tietosisältöön ja toteuttamistapaan liit-

tyviä kehittämishankkeita, joissa Tilastokeskus on mukana. Lisäksi on me-

neillään internet-lomakkeen ja sitä myötä yhdistelmätiedonkeruun (puhelin-

haastattelu ja internet-lomake) kehittäminen.

38(54)

Vaalitilastot

Vaalitilastoja ovat

- europarlamenttivaalit

- eduskuntavaalit

- kunnallisvaalit

- presidentinvaalit

Aineisto: Tietolähteenä on oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä saadut

ehdokas-, puolue- ja aluetiedostot sekä äänioikeusrekisteri. Näiden lisäksi

Tilastokeskus kerää tietoja ennakkoäänestämisestä erillisellä lomakkeella

kunnilta, jotka eivät käytä sähköistä äänioikeusrekisteriä (Ahvenanmaan

maakunnan kunnat).

Julkaiseminen: Vuonna 2015 toimitetaan eduskuntavaalit. Tilastosta jul-

kaistaan kolme julkistusta: ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi,

ennakkotieto sekä vahvistettu tulos ja ehdokkaiden ja valittujen tausta-ana-

lyysi. Julkistukset ja taulukot tuotetaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi, eng-

lanti).

Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.

Vapaa-aikatutkimus

Vapaa-aikatutkimuksessa selvitetään väestön vapaa-ajan harrastuksia ja

yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osal-

listumista. Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa mm. työn ja vapaa-ajan suh-

teesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä.

Aineisto: Vapaa-aikatutkimus on väestölle käyntihaastatteluin tehtävä tutki-

mus. Lisäksi tuloja koskevien tietojen tietolähteenä on käytetty verorekiste-

riä ja suoritettujen tutkintojen tietolähteenä koulutusrekisteriä.

Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1977, 1981, 1991 ja 2002. Päätöstä seu-

raavan vapaa-aikatutkimuksen toteuttamisesta ei ole tehty.

Kehittäminen: Vuonna 2015 uudistetaan tutkimusstrategiaa.

Varastotilasto

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto kuvaa yritysten varastojen käy-

pähintaista arvoa tilastoitavan vuosineljänneksen viimeisenä päivänä toi-

mialan mukaisella jaottelulla.

Aineisto: Kaupan yritysten aineisto on vajaan 300 yrityksen otos Suomessa

toimivista kaupan yrityksistä. Teollisuuden otos on runsaat 400 yritystä.

Julkaiseminen: Varastotilasto ilmestyy neljännesvuosittain noin 50 päivää

vuosineljänneksen päättymisestä.

Kehittäminen: Ei sisältöön vaikuttavaa kehittämistä vuonna 2015.

Velka-asiat

Velka-asioita kuvaavat seuraavat tilastot:

- konkurssit

- velkajärjestelyt

39(54)

- yrityssaneeraukset

- ulosottoasiat

Konkurssitilastossa on tietoja käräjäoikeuksissa vireille tulleista ja loppuun

käsitellyistä konkurssihakemuksista. Velkajärjestelyt kertovat käräjäoikeuk-

siin saapuneista ja loppuun käsitellyistä yksityishenkilöiden velkajärjestely-

asioista ja yrityssaneeraukset vastaavasti käsitellyistä yrityssaneerausasi-

oista. Ulosottoasiat -tilastossa on tietoja oikeusministeriön ulosottopiirien

ulosottoasioista ja ulosottoasioihin liittyvistä ulosottovelallisista.

Aineisto: Tilastokeskukselle toimitetaan oikeusministeriön kautta kuukau-

sittain tiedot käräjäoikeuksiin saapuneista konkurssihakemuksista. Aineisto

on kokonaisaineisto. Tiedot saadaan oikeusministeriön ylläpitämästä käräjä-

oikeuksien asiankäsittelyjärjestelmästä (Tuomas). Tilastokeskuksessa kon-

kurssiin haettuun yritykseen tai yrittäjään yhdistetään Tilastokeskuksen yri-

tysrekisteristä yritystä kuvaavat taustatiedot, kuten toimipaikka, toimiala ja

henkilökunnan määrä.

Tilastokeskus saa oikeusministeriön kautta tiedot käräjäoikeuksiin saapu-

neista yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioiden ja yrityssaneerausasioiden

hakemuksista. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Ulosottoasioiden kokonaisaineistossa on oikeusministeriön oikeushallinto-

osaston ulosottoyksikön keräämiä työmäärä- ja euromäärätilastoja. Tiedot

saadaan ulosoton asianhallintajärjestelmästä (Uljas).

Julkaiseminen: Tietoja vireille pannuista konkursseista julkaistaan kuukau-

sittain kolmen viikon viiveellä vireilletulokuukauden päättymisestä. Lop-

puun käsitellyt konkurssit julkaistaan kerran vuodessa noin kuuden kuukau-

den viiveellä tilastovuoden päättymisestä.

Käräjäoikeuksiin saapuneet yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat ja yri-

tyssaneerausasiat julkaistaan neljä kertaa vuodessa kolmen viikon viiveellä

vuosineljänneksen päättymisestä. Päättyneet yksityishenkilöiden velkajärjes-

telyasiat ja yrityssaneerausasiat julkaistaan kerran vuodessa noin kuuden

kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Ulosottoasiat on vuositi-

lasto, joka valmistuu noin kolmen kuukauden viiveellä.

Kehittäminen: On varauduttu syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten

asian- ja doku-mentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) etenemiseen kä-

räjäoikeuksien asiankäsittelyjärjestelmästä (Tuomas) saatavien aineistojen

osalta aloittamalla keväällä 2013 oikeustilastojen OIPO-uudistukset -pro-

jekti. OIPO-uudistukset -projektin tarkoituksena on toteuttaa oikeus- ja po-

liisihallinnon järjestelmäuudistusten edellyttämät muutokset oikeustilastojen

tuotantojärjestelmissä.

Väestöennuste

Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöen-

nusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan, mikä olisi

alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena

myös tulevaisuudessa. Väestöennusteen tehtävänä onkin tarjota päätöksente-

kijöille mahdollisuus reagointiin, jos ennusteen osoittama tulevaisuus ei ole

40(54)

toivottu. Kunnittaista ennustetta laskettaessa tuotetaan myös ns. omavarais-

laskelma, joka kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä.

Aineisto: Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestö-

rekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Väestörekisterikeskus toimittaa

tiedot väestönmuutoksista Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen väestöen-

nusteessa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan hedelmällisyys-, kuole-

vuus- ja muuttokertoimien avulla. Kertoimet lasketaan lopullisista väestön-

muutostilastoista.

Julkaiseminen: Väestöennuste on julkaistu vuosina 2004, 2007, 2009 ja

2012. Nykyisin väestöennuste julkaistaan joka kolmas vuosi. Seuraava jul-

kaisuvuosi on 2015.

Kehittäminen: Tilastossa tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää graduharjoit-

telijan tutkielmassa esitettyjä kuolleisuuden muunnoskertoimien vaihtoehtoi-

sia laskenta-ajanjaksoja eri ikäryhmille.

Väestön ennakkotilasto

Väestön ennakkotilasto sisältää tietoja väestönmuutoksista ja väestöraken-

teesta. Väestönmuutoksista on saatavissa tietoja Suomessa elävänä synty-

neistä ja kuolleista, muutoista, siirtolaisuudesta, solmituista avioliitoista,

myönnetyistä avioeroista, rekisteröidyistä parisuhteista, eroon päättyneistä

rekisteröidyistä parisuhteista ja Suomen kansalaisuuden saaneista.

Aineisto: Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Suomen väestötilasto

perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojär-

jestelmään. Maistraatit päivittävät väestötietojärjestelmään tietoja Suomessa

vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutoksista. Käräjäoikeudet päivit-

tävät väestötietojärjestelmään tiedot avioeropäätöksistä ja rekisteröityjen pa-

rien eropäätöksistä ja Maahanmuuttovirasto tiedot Suomen kansalaisuuden

myöntämisistä.

Julkaiseminen: Väestön ennakkotilaston kuukausitiedot julkaistaan tilasto-

kuukautta seuraavan kuukauden jälkipuoliskolla ja neljännesvuositiedot

päättynyttä neljännestä seuraavan kuukauden lopulla kuukausijulkistuksen

yhteydessä.

Kehittäminen: Ennakkotilaston uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön

vuonna 2015.

Väestön koulutusrakenne

Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön perus-

koulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen lukiokoulutuksessa, ammatilli-

sessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa suorit-

tamia tutkintoja. Useiden koulutusta kuvaavien tietojen lisäksi tilastossa on

tietoja mm. tutkinnon suorittaneiden iästä, sukupuolesta, äidinkielestä ja

kansalaisuudesta.

Aineisto: Tilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Tutkintore-

kisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot.

Tutkintorekisteriä päivitetään vuosittain Tilastokeskuksen henkilöpohjaisilla

41(54)

tutkintoaineistoilla, joista tarkemmin Oppilaitostilastot-tilastointikohteen Ai-

neisto-luvussa. Sotilasalan tutkinnoista ja ulkomailla suoritetuista tutkin-

noista saadaan tiedot vuosittain erillisillä tiedonkeruilla. Tilastoaineistot si-

sältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja

koulutusasteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset

alue- ja demografiset luokitukset. Tiedot uusista opiskelijoista ja opiskeli-

joista perustuvat Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin opiskelija-aineistoihin,

joista tarkemmin Oppilaitostilastot-tilastointikohteen Aineisto-luvussa.

Julkaiseminen: Väestön koulutusrakenne tuotetaan vuosittain. Tiedot jul-

kaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden marraskuussa.

Kehittäminen: Pyritään edelleen löytämään lähteitä, joilla voitaisiin laajen-

taa tutkintorekisterin kattavuutta ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta.

Väestönmuutokset

Väestömuutoksia kuvaavat seuraavat tilastot:

- adoptiot

- Suomen kansalaisuuden saamiset

- kuolleet

- muuttoliike

- siviilisäädyn muutokset

- syntyneet

Aineisto: Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestö-

rekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Ottolapseksi ottamisen vahvis-

taa tuomioistuin tai ulkomailla eräissä tapauksissa tapahtuneen ottolapseksi

ottamisen Helsingin hovioikeus. Oikeusviranomainen vie tiedot ottolapseksi

ottamisesta väestötietojärjestelmään. Ulkomaalaisvirasto tekee päätökset

Suomen kansalaisuuden myöntämisestä (Kansalaisuuslaki 359/2003) ja vie

tiedot päätöksistä väestötietojärjestelmään. Maistraatit päivittävät muuttoil-

moituksista väestötietojärjestelmään tietoja kunnan sisäisistä, kuntien väli-

sistä sekä Suomen aluerajat ylittävistä muutoista.

Tilasto solmituista avioliitoista perustuu vihkimisoikeuden omaavien, kir-

kollisten tai siviilivihkijöiden, ilmoituksiin väestötietojärjestelmään. Tilasto

rekisteröityjen parisuhteiden rekisteröinneistä perustuu siviilivihkimisen toi-

mittaneen viranomaisen ilmoituksiin väestötietojärjestelmään. Suomessa va-

kinaisesti asuvan henkilön ulkomailla solmittu avioliitto tai rekisteröity pari-

suhde tulee tilastoon vasta, kun se on Suomessa rekisteröity ja maistraatti on

vienyt tiedot väestötietojärjestelmään. Rekisteröinti tapahtuu siten, että hen-

kilö toimittaa maistraattiin laillistetun todistuksen vihkimisestä tai rekiste-

röinnistä. Tilasto avioeroista ja rekisteröityjen parien eroista perustuu tuo-

mioistuinten ilmoituksiin myönnetyistä eroista väestötietojärjestelmään. Ter-

veydenhuollon toimintayksikön on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta

väestötietojärjestelmään tai äidin kotikunnan maistraattiin. Tiedot kuolleina

syntyneistä lapsista saadaan kuolintodistuksista.

Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan seuraavasti

- adoptiot toukokuussa,

- Suomen kansalaisuuden saamiset toukokuussa,

- kuolleet huhtikuussa (ennakkotieto ks. väestön ennakkotilasto),

42(54)

- muuttoliike huhtikuussa (ennakkotieto ks. väestön ennakkotilasto),

- siviilisäädyn muutokset huhtikuussa

- syntyneet huhtikuussa

Tiedot julkaistaan myös ”Väestönmuutokset” -painojulkaisussa joulukuussa.

Kehittäminen: Kehittäminen: Euroopan parlamentin ja neuvoston väestöti-

lastoasetus on tullut voimaan 20.11.2013. Asetuksen mukaan jäsenmaat te-

kevät selvityksen vakinaisen asuinpaikan määritelmän käytöstä väkiluvun

laskennassa sekä väestönmuutosten tilastoinnissa. Selvityksen tekeminen

aloitetaan vuonna 2015. Väliraportti on tuotettava vuoden 2015 syyskuun

loppuun mennessä ja lopullinen raportti vuoden 2016 loppuun mennessä.

Suunnitellaan Väestönmuutokset -vuosijulkaisun siirtäminen verkkojulkai-

suksi.

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus tuottaa tietoja kotita-

louksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tutkimusaiheita

ovat tietokoneen, matkapuhelimen ja internetin käytön yleisyys sekä käyttö-

tarkoitukset ja kuluttajien verkkokauppa.

Aineisto: Tutkimus on otostutkimus ja tehdään keväisin puhelinhaastatte-

luna. Vuoteen 2012 asti haastattelut on tehty 16–74 -vuotiaalle väestölle.

Vuodesta 2013 lähtien otosta on laajennettu koskemaan myös vanhempia

ikäryhmiä.

Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan marraskuussa.

Kehittäminen: Kehitetään tietojen julkaisemista ja tuotantoprosessia.

Väestörakenne

Väestörakennetilasto kuvaa vuoden vaihteessa Suomessa vakinaisesti asu-

via Suomen ja ulkomaiden kansalaisia. Henkilöistä tilastoidaan mm. asuin-

paikka, sukupuoli, ikä, siviilisääty, kieli, kansalaisuus ja syntymävaltio, sa-

moin tiedot puolisosta ja kaikista lapsista ja henkilön vanhemmista.

Aineisto: Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä

vuodenvaihteen tilanteen mukaan.

Julkaiseminen: Vuodenvaihteen viralliset väestötiedot julkistetaan Tilasto-

keskuksen internet-sivuilla tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa.

Syksyisin julkistetaan laajempi katsaus.

Kehittäminen: Vuoden 2015 aikana kehitetään lähdeaineiston siirtoa Väes-

törekisterikeskuksesta Tilastokeskukseen.

Yksityisen sektorin palkat

Yksityisen sektorin palkat julkaistaan kahtena eri tilastona:

- yksityisen sektorin kuukausipalkat ja

- yksityisen sektorin tuntipalkat.

43(54)

Yksityisen sektorin kuukausipalkat kuvaavat yritysten ja voittoa tavoittele-

mattomien yhteisöjen kuukausipalkkaisten palkansaajien määriä ja palkkata-

soa ammatin, ammattiryhmän koulutuksen, sukupuolen ja iän mukaan. Yksi-

tyisen sektorin tuntipalkat kuvaavat tuntipalkkaisten palkansaajien määriä ja

palkkatasoja sukupuolen, iän, ammattiryhmän ja koulutuksen mukaan.

Aineisto: Tiedot kerätään yhteistyössä työnantajajärjestöjen kanssa siten,

että työnantajajärjestöt keräävät tiedot omilta jäseniltään ja Tilastokeskus

järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Tiedot kerätään pääasiassa lokakuulta.

Kuukausipalkkatilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat,

joiden palkkaus noudattaa säännöllistä työaikaa. Julkaistuissa kuukausipalk-

katiedoissa ei ole mukana osa-aikaisia. Metsätalouden palkat yhdistettiin yk-

sityisen sektorin tuntipalkkatilastoon syksyllä 2013.

Julkaiseminen: Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilastot julkaistaan elo-

kuussa ja tuntipalkkatilasto syyskuussa.

Kehittäminen: Maatalouden palkat yhdistettiin yksityisen sektorin tunti-

palkkatilastoon syksyllä 2014. Vuoden 2015 aikana on suunnitelmissa ottaa

käyttöön selektiivisen editoinnin menetelmiä. Vuoden 2015 aikana pääte-

tään, aikaistetaanko yksityisen sektorin kuukausipalkkatiedonkeruu oman

otoksen osalta lokakuulta syyskuulle. Elinkeinoelämän Keskusliitto on teh-

nyt oman kuukausipalkkatiedonkeruun osalta vastaavan ajankohtamuutok-

sen vuonna 2014.

Ympäristötilinpito

Ympäristötilinpitoon liittyvät seuraavat tilastot:

- ilmapäästöt toimialoittain

- teollisuuden ympäristönsuojelumenot

- kansantalouden materiaalivirrat

- ympäristöliiketoiminta

- ympäristöverot

Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa päästöt esitetään kansantalouden tilinpi-

dossa käytettävän toimialajaon mukaisesti. Näin tiedot ilmapäästöistä voi-

daan yhdistää suoraan erilaisiin kansantalouden tilinpidon rahamääräisiin

muuttujiin. Päästökomponentteja on kaikkiaan 14, hiilidioksidista ja typen

oksideista pienhiukkasiin ja kloorattuihin hiilivetyihin.

Teollisuuden ympäristönsuojelumenoilla kuvataan ympäristönsuojelun ky-

syntää teollisuudessa. Tilastossa esitetään teollisuuden ympäristönsuojeluin-

vestointien sekä ympäristönsuojelusta aiheutuneiden toimintamenojen suu-

ruudet toimialoittain. Menot on eritelty myös käyttökohteittain ilmansuoje-

luun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon.

Kansantalouden materiaalivirrat -tilasto on talouden ainekäytön mittari. Se

kertoo tonneina luonnosta käyttöön otetun tai muuten siirretyn ja muutetun

ainemäärän. Eri ainevirtojen, kuten kiven, öljyn ja puun jne. käyttömäärät on

laskettu yhteen, joten tilasto ei suoraan kerro materiaalien aiheuttaman ym-

päristökuormituksen voimakkuutta tai laatua. Se antaa kuitenkin yleiskuvan

44(54)

ympäristöä kuormittavan ainemäärän muutoksista, ja bruttokansantuottee-

seen ja väestömäärään verrattuna koko kansantalouden materiaaliriippuvuu-

den kehityksestä.

Ympäristöliiketoimintatilasto kuvaa Suomessa harjoitettua ympäristöön liit-

tyvää liiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan ympäristön pi-

laantumista estävää tai luonnonvaroja säästävää tuotantoa.

Ympäristöverot -tilastossa kuvataan julkisen sektorin keräämien ympäristö-

verojen ja maksujen määrää ja osuutta kokonaisverotuloista. Se sisältää sekä

ympäristöperusteiset verot ja maksut että tietyt ympäristöperusteiset käyttö-

maksut. Toimialoittaisessa julkistuksessa kuvataan ympäristöperusteisia ve-

roja ja veroluonteisia maksuja toimialoittain.

Aineisto: Ympäristöverotilasto perustuu pääasiassa Tilastokeskuksen, Tul-

lin, Valtiokonttorin ja eräiden muiden julkisen hallinnon toimijoiden tilastoi-

hin ja kirjanpitoon. Lisäksi tilastoinnissa seurataan eräiden keskusliitojen ja

järjestöjen tilastoja soveltuvilta osin.

Kansantalouden materiaalivirtojen tiedot kootaan Maa- ja metsätalousminis-

teriön tietopalvelukeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (12/2014 asti Metsän-

tutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen) ja Tullin ti-

lastoista sekä Suomen ympäristökeskuksen, liikenne- ja viestintäministeriön

ja kaivosrekisterin tiedoista. Lisäksi hyödynnetään Tullin ja verottajan sekä

Tilastokeskuksen muita aineistoja. Ympäristöliiketoiminnan tietoja kerätään

suoraan yrityksiltä.

Julkaiseminen: Teollisuuden ympäristönsuojelumenot julkaistaan noin 15

kuukauden viiveellä huhtikuussa. Ympäristöliiketoiminta julkaistaan joulu-

kuussa vajaan vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kansantalouden

materiaalivirrat julkaistaan tilastovuotta seuraavassa marraskuussa. Ilma-

päästöistä ja ympäristöveroista toimialoittaiset tilastoluvut julkistetaan 21

kuukautta tilastointijakson päättymisen jälkeen.

Kehittäminen: Ensimmäinen ympäristötilinpitoasetus hyväksyttiin vuonna

2011 ja sitä päivitettiin 2014 lisäämällä kolme uutta tilastoa asetuksen pii-

riin. Asetusten toimeenpano on käynnistynyt ja ensimmäinen asetuksen mu-

kainen raportointi tehdään vuoden 2017 lopussa.

Ympäristötilinpidon näkyvyyttä ja tietojen saatavuutta parannetaan muun

muassa tuottamalla ympäristötilinpidon teemasivuja.

Osana toimintojen relevanssin tarkastelua ympäristötilinpidon toiminnoista

on päätetty lakkauttaa metsätilinpito, julkisen sektorin ympäristönsuojelu-

menot, ympäristöverojen ensimmäinen julkistus sekä ympäristötilaston vuo-

sikirja.

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Kokonaisuus muodostuu kahdesta tilastosta:

- yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

- aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto kuvaa Suomessa toimivia yrityksiä ja

konserneja. Tilasto sisältää toimialoittaisia tietoja yritysten lukumäärästä,

45(54)

henkilöstöstä, tilinpäätöksistä sekä liikevaihdon ja kulujen erittelystä. Tie-

toja on luokiteltu toimialoittain, suuruusluokittain, omistajatyypeittäin ja oi-

keudellisen muodon mukaan. Yritysten tilinpäätöstiedoilla kuvataan toi-

mialojen tuloksen muodostumista, kannattavuutta ja taseen rakennetta. Tar-

kasteltavina muuttujina ovat tuloslaskelman ja taseen tiedot ja niiden poh-

jalta lasketut tunnusluvut. Tilasto sisältää myös tietoja yritysten kasvusta ja

selviämisestä aloitusvuoden jälkeen. Valtion ja kuntien liikelaitokset sisälty-

vät aineistoon. Tilaston tilinpäätöstietojen osalta kuvausalueen ulkopuolelle

jäävät julkisen sektorin viranomaisyksiköt sekä voittoa tavoittelemattomat

yhteisöt, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä ne maatalouden yksiköt, jotka

eivät täytä tilastointikriteerejä.

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilastossa tuotetaan neljännesvuosittai-

nen indikaattori toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden oikeudellisten yk-

siköiden lukumäärästä, sekä kaikkiaan toiminnassa olevien oikeudellisten

yksiköiden lukumäärästä. Tiedot on luokiteltu ajankohdan, toimialan, kun-

nan sekä oikeudellisen muodon mukaan.

Aineisto: Aineisto sisältää tiedot kaikista liikeyrityksistä kaikilta toimi-

aloilta ja tietoja myös muista yritysrekisterin yksiköistä. Tilastoyksikkönä on

yritys. Tilaston tiedot perustuvat verohallinnon elinkeinoveroaineistoihin ja

Tilastokeskuksen yritysrekisteriin ja konsernien osalta Patentti- ja rekisteri-

hallituksen konsernitilinpäätöksiin. Tietoja täydennetään Tilastokeskuksen

omilla tiedonkeruilla sekä virallisilla tilinpäätöksillä.

Julkaiseminen: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston osalta tiedot julkis-

tetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seu-

raavan vuoden syyskuussa ja lopulliset rakenne- ja tilinpäätöstiedot joulu-

kuussa.

Tiedot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä julkaistaan vuosineljänneksit-

täin. Aloittaneiden yritysten lukumäärä julkaistaan noin yhden neljänneksen

viiveellä viiteajankohdan päättymisestä. Vastaavasti lopettaneiden yritysten

lukumäärät julkaistaan kahden neljänneksen viiveellä viiteajankohdasta.

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilasto revisoituu pohja-aineiston muut-

tumisen myötä.

Tiedot julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot valmistuvat tilasto-

vuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset rakenne- ja tilinpäätöstie-

dot joulukuussa.

Kehittäminen: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto ilmestyi ensimmäistä

kertaa tässä muodossa vuonna 2014. Vuonna 2015 näitä tilastoja ei kehitetä.

Yritystukitilasto

Yritystukitilasto sisältää tietoja yritystuista tukityypeittäin. Niitä ovat suorat

tuet, lainat ja takaukset.

Aineisto: Tilasto perustuu tukea maksaneiden julkisomisteisten instituutioi-

den Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Aineistossa on tietoja työ- ja

elinkeinoministeriön (TEM), maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä

Finnveran ja Tekesin myöntämistä ja maksamista yritystuista tukityypeittäin

46(54)

(suora tuki, laina, pääomalaina ja takaus) ja tukimuodoittain (esim. inves-

tointituki, tuotekehitystuki, energiatuki, työllistämistuki, ympäristötuki). Ai-

neiston tietosisältö vaihtelee jossain määrin maksajittain.

Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin vuoden viiveellä tilastovuoden päät-

tymisestä.

Kehittäminen: Tilaston tietosisältöä on laajennettu kahdella tukityypillä:

energiatuilla ja määräaikaiseksi vuosille 2013–2014 asetetun t&k -verovä-

hennyksen kuvauksella. Tilaston julkaisemista on aikaistettu aiemmasta noin

2,5 kuukaudella.

47(54)

2. Tietotuotteet ja -palvelut Tilastokeskus palvelee tiedon tarvitsijoita erilaisilla sähköisillä tietotuot-

teilla, tiedon käyttöä tukevilla neuvonta- ja koulutuspalveluilla sekä julkai-

suilla.

Vuonna 2015 jatketaan monipuolista tietotuotetarjontaa. Tiedon saatavuutta

ja käytettävyyttä parannetaan monin keinoin. Verkkopalveluiden käytettä-

vyyttä parannetaan muun muassa uudistamalla palvelun ulkoasua ja toimin-

nallisuutta sekä käynnistämällä palvelun rakenneuudistus. Tiedon saata-

vuutta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa tukevat myös laajentuvat sosiaalisen

media käyttö tiedonvälitys- ja vuorovaikutuskanavana. Tiedon käytön tueksi

on tarjolla palveluita niin verkossa, tietopalveluna kuin erillisinä koulutusti-

laisuuksina.

Vuonna 2015 vietetään Tilastokeskuksen perustamisen 150-vuotisjuhla-

vuotta, ja juhlavuoden teemoja ovat tilastojen merkitys yhteiskunnassa sekä

tilastotiedon käyttötaito kansalaistaitona; nämä teemat näkyvät myös viestin-

nässä ja palveluissa.

Avoin data

Valtionhallinnon suositusten ja linjausten mukaisesti julkisia tietovarantoja

sekä julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja tulisi avata mahdollisimman

laajaan käyttöön avoimena datana. Avaaminen pitää sisällään käyttöehtojen

vahvistamisen sekä teknisten rajapintojen rakentamisen (koneluettavuus).

Tilastokeskuksen tietovarantojen osalta potentiaalisia avaamiskohteita tar-

kasteltaessa on otettava huomioon

aineistojen ja tietojen tietosuojakysymykset (mm. tilastolaki, muu lain-

säädäntö)

palveluiden maksullisuus ja muutosten vaikutukset budjettirakenteeseen

sekä mm. kompensaatiotarpeet (investoinnit + ylläpitokustannukset)

avaamiseen liittyvät tekniset kysymykset

avaamiseen liittyvät tiedon laatuun ja metatietoon liittyvät kysymykset.

Tähän mennessä Tilastokeskus on avannut dataa seuraavasti:

1. Vuonna 2012 tilastotietokanta StatFin sekä Eurostatin avaintaulukot-

palvelu avattiin avoimeksi dataksi. StatFin sisältää tällä hetkellä noin

2 000 eri taulukkoa (suomenkieliset taulukot) eri aihealueilta; yksittäis-

ten tietosolujen määrä on yli kolme miljardia.

2. Vuoden 2013 aikana INSPIRE-direktiivin toteutukseen liittyen ruutu- ja

toimipaikka-aineistoja sekä kartta-aineistoja on siirretty saataville

Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan välityksellä. Lisäksi aluetieto-

kanta Altikan tiedot siirrettiin maksullisesta tietokannasta soveltuvin

osin StatFiniin avoimeen jakeluun; samalla Altika erillisenä maksulli-

sena palveluna lakkautettiin.

3. Vuoden 2014 aikana datan avaamista ja avoimen datan käyttöä tukevia

toimenpiteitä jatkettiin Tilastokeskuksella myönnetyn erillisrahoituksen

turvin. Vuoden 2014 aikana mm. laajennettiin ruutuaineistoja paikkatie-

48(54)

toikkunassa, avattiin tieliikenneonnettomuustiedot paikkatietoaineis-

tona, julkaistiin ensimmäiset opetuskäyttöön soveltuvat anonymisoidut

yksikköaineistot (ns. public use files) sekä valmisteltiin rajapintapalve-

luiden laajennuksia ja uusien tietokokonaisuuksien avaamista.

Kehittäminen: Vuoden 2015 aikana datan avaamista jatketaan viimeistele-

mällä vuonna 2014 aloitetut kehittämistoimet. Merkittävimmät uudistukset

ovat postinumeroittaisen tiedon avaaminen, kun aiemman Suomi postinume-

roalueittain -palvelun tiedot avataan uutena Paavo – avoin postinumerotieto

– palveluna. Paavon aineistot ovat käytettävissä sekä Tilastokeskuksen paik-

katietojen rajapinnan ja PX-Web-palvelun että Paikkatietoikkunan kautta.

Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/paavo/index.html

Lisäksi suhdannetietojen tarjontaa avoimena datana lisätään sekä tietokanto-

jen rajapintoja uudistetaan. Vuoden 2014 lopulla vahvistetut avoimen datan

käyttöehdot (JHS-suositus 189) otetaan käyttöön.

Uusia tiedon avauksia ei rahoituksen olennaisen pienenemisen takia pystytä

aloittamaan.

Tietokannat ja tietokantapohjaiset palvelut

Tilastokeskuksen tietokantapalvelut tarjoavat monipuolisen valikoiman

taulukkomuotoista tilastotietoa. Palvelut on toteutettu PX-Web -tekniikalla.

Maksuttomat tietokannat sisältävät runsaasti keskeistä perustietoa Suo-

mesta ja maailmalta.

– StatFin-tilastotietokanta sisältää lähes 2 000 taulukkoa noin 200 eri

tilastosta kaikilta tilastojen aihealueilta. Viime vuosina palveluun on li-

sätty myös muiden virallisen tilaston tuottamia tietoja. StatFinin taulu-

kot on järjestetty yhdenmukaisesti Tilastokeskus.fi-sivuston Tilastot-

osion kanssa aihealueittain ja tilastoittain. Tietokannan taulukot on lin-

kitetty tilastojen kotisivuille. Vuodesta 2012 lähtien tiedot ovat olleet

saatavilla avoimena datana konekielisessä muodossa. StatFinin tietosi-

sältöä laajennetaan jatkuvasti. Vuoden 2013 alusta lähtien aiemmin

maksullisen aluetietokanta Altikan tiedot ovat olleet saatavissa StatFinin

kautta maksutta palvelun keskeisiltä osin. Vuoden 2015 aikana StatFi-

nin sisältöä laajennetaan edelleen; erityisesti suhdannetietojen tarjontaa

laajennetaan palvelussa.

– Eurostatin avaintaulukot sisältävät yli 1 000 tilastotaulukkoa EU-jä-

senmaista ja eräistä EU:n ulkopuolisista maista. Palveluun päivittyvät

joka päivä tuoreet tiedot Eurostatin avaintaulukoista.

– Kansainvälisen tiedot taulukot -palveluun on valikoitu kansainvälis-

ten tiedontuottajien keskeisiä tilastoja ja tietoja helppokäyttöiseksi ko-

konaisuudeksi PX-Web-tietokantaan.

Kehittäminen: Maksuttomien tietokantapalveluiden sisältöä laajennetaan

systemaattisesti ja samalla niiden käytettävyyttä parannetaan käyttäjäpalaut-

teen perusteella. Avoimen datan rajapintoja kehitetään edelleen. Tietokanta-

palveluiden kehittämisessä muita keskeisiä tavoitteita ovat tietojen yhdistel-

tävyyden parantaminen sekä erilaisten tietokantoihin perustuvien visuali-

sointi- ja tietotoimitusratkaisujen mahdollistaminen.

49(54)

Maksulliset asiakastarpeisiin räätälöidyt tietokantapohjaiset palvelut sisältä-

vät esimerkiksi pidempiä aikasarjoja ja yksityiskohtaisempia alueellisia tie-

toja. Palveluja ovat mm. seuraavat

– Aikasarjatietokanta Astika sisältää suhdanne- ja taloustilastoja kuu-

kausi-, neljännesvuosi- ja vuosisarjoina. Se on perusta monipuolisille

asiakaskohtaisille tietopakettitoimituksille. Tilastokeskuksen lisäksi As-

tikan tiedontuottajia ovat Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Pankki,

Tulli ja Valtiokonttori sekä Elinkeinoelämän keskusliitto. Palvelua päi-

vitetään jatkuvasti.

– Tilastokatsaus sisältää noin 1 200 keskeistä suhdannetilastoaikasarjaa.

Tietokantaa päivitetään päivittäin.

– Kaupunki- ja seutuindikaattorit sisältää monipuolisesti kaupunkeja ja

toiminnallisia kaupunkiseutuja kuvaavaa tilastoaineistoa. Palvelun tieto-

sisältö on kehitetty yhteistyössä TEMin ja suurimpien kaupunkien

kanssa. Palvelussa on tilastoja ja indikaattoreita 13 aihepiiristä, mm. vä-

estöstä, asumisesta, aluetaloudesta, työmarkkinoista, koulutuksesta, so-

siaali- ja terveyspalveluista, kulttuurista, kunnallistaloudesta ja rakenta-

misesta.

– Kunnittaiset toimipaikkatilastot KunTo-palvelu sisältää toimipaikka-

tilastoja toimialaluokituksen 5-numerotasolla ja alueittain.

– Maaseutuindikaattorit -palveluun on koottu keskeiset maaseutualuei-

den kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Palvelu sisältää sekä EU-ohjelma-

kauden 2007–2013 että ohjelmakauden 2000–2006 mukaiset taulukot.

– Sijoittumispalvelu sisältää tietoja tutkinnon suorittaneiden työllistymi-

sestä, jatko-opinnoista sekä alueellisesta sijoittumisesta. Palvelu muo-

dostuu viidestä itsenäisestä tietokokonaisuudesta: Peruskoulut ja lukiot,

Ammatillinen toinen aste, Ammattikorkeakoulut, Yliopistot sekä Kou-

lutettu työvoima.

– Väestötilastopalvelu sisältää tilastotietoja mm. seuraavilta ilmiöalu-

eilta: väestörakenne, väestönmuutokset, muuttoliike, elinkeinorakenne,

työssäkäynti ja pendelöinti, asuntokunnat, perheet, asuinolot sekä raken-

nukset, asunnot ja kesämökit. Väestötilastopalvelun tiedot voidaan tau-

lukoida mm. seuraavilla aluejaoilla: kunnittain, seutukunnittain, maa-

kunnittain, ELY-keskuksittain, AVI-alueittain sekä koko maan tasolla.

Tietoja voidaan tuottaa mm. kunnan osa-alueittain, kunnittain, seutu-

kunnittain ja maakunnittain.

Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html

Julkaisut

Tilastojen perusjulkaisut

Tilastokeskus julkaisee vuodessa lähes 600:aa tilastojen perusjulkaisua mak-

sutta verkossa. Tilastojen perusjulkaisut löytyvät pdf- ja html-muodossa jul-

kistamiskalenterista ja tilastojen kotisivuilta; joistakin tilastoista on saata-

villa myös painettu perusjulkaisu. Perusjulkaisuista on enemmän tietoa lu-

vussa 1.

Muut julkaisut

Tilastojen perusjulkaisujen lisäksi Tilastokeskus julkaisee useita tilastoja ja

aihealueita kattavia kokooma- ja ajankohtaisjulkaisuja, kuten vuosikirjoja ja

50(54)

lehteä. Vakiotuotantoa täydentävät erilaiset teemajulkaisut, tutkimukset, työ-

paperit ja tilastolliset käsikirjat. Lisäksi julkaistaan ajankohtaisjulkaisua

Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus.

– Tieto&trendit –talous- ja hyvinvointikatsaus -julkaisu yhdistää aiem-

pien Hyvinvointikatsauksen ja Tieto&trendit-lehden sisällöt monipuo-

liseksi, yhteiskunnan ilmiöitä tilastotiedon valossa tarkastelevaksi koko-

naisuudeksi. Kirjoittajat ovat tilastojen ja yhteiskuntatieteiden asiantun-

tijoita Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Lehden verkkosivuilla voi

kommentoida valittuja artikkeleita ja blogikirjoituksia sekä seurata kes-

keistä suhdannekehitystä talousgraafien avulla.

- Lisätietoja ja ilmestymisajat:

http://tilastokeskus.fi/tup/tietotrendit/index.html

Julkaisuluettelo sisältää tiedot kaikista vuoden 2015 julkaisuista.

http://tilastokeskus.fi/tup/julkaisut/julkaisuluettelo/lista.html

Kehittäminen: Vuoden 2015 merkittävimpiin julkaisu-uudistuksiin kuuluu

kahden ajankohtaisjulkaisun, Hyvinvointikatsauksen ja Tieto&trendit-lehden

yhdistäminen uudeksi Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus –julkai-

suksi.

Julkaisujen saatavuutta parannetaan jatkamalla vanhojen tilastojulkaisujen

digitointia ja laittamista verkkoon. Tähän mennessä digitoidut vanhat tilasto-

julkaisut löytyvät Historialliset tilastot -kokoelmasta Kansalliskirjaston Do-

ria-palvelussa. Palvelussa on vuoden 2015 alussa noin 850 digitoitua julkai-

sua, muun muassa Suomen tilastolliset vuosikirjat 1879-2013 sekä vaali- ja

väestötilastojulkaisuja, koulutustilastoja ja teollisuustilastoja 1800-luvulta

vuoteen 1950.

Aiemmin tehdyn linjauksen mukaisesti julkaisutoiminnassa siirrytään entistä

vahvemmin painetusta julkaisemisesta sähköiseen. Tämän linjauksen toteut-

taa nopeuttaa kiristynyt taloustilanne. Vuonna 2015 tuotannosta poistuvat

mm. seuraavat kokoomajulkaisut: Liikennetilastollinen vuosikirja, Kulttuuri-

tilasto, Tasa-arvotilastojen teemajulkaisu, Tieliikenneonnettomuudet-julkai-

sut sekä Ympäristötilastot-vuosikirja.

Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet

Tilastokeskus.fi -palveluun on rakennettu erilaisiin tietokokonaisuuksiin liit-

tyviä ja erilaisiin käyttäjätarpeita palvelevia tietokokonaisuuksia.

– Tietoa alueittain sisältää muun muassa kuntien keskeiset avainluvut

sekä koosteen Tilastokeskuksen erilaisista alue- ja paikkatietopalve-

luista.

http://tilastokeskus.fi/tup/aluetietoa/index.html

– Väestölaskennan teemasivusto sisältää väestölaskentaan ja väestökehi-

tykseen liittyviä artikkeleita sekä muuta väestökehitykseen liittyvää. Si-

vustolla on myös monipuolisia väestötilastojen visualisointeja.

http://tilastokeskus.fi/tup/vl2010/index.html

– Tilastokoulu sisältää perustietoa tilastoista ja niiden käyttömahdolli-

suuksista. Lisäksi se auttaa myös ymmärtämään ja tulkitsemaan tilastoja

51(54)

sekä tuntemaan tilastollisia peruskäsitteitä. Tilastokoulu sisältää kurssi-

kokonaisuuksia, harjoitusmateriaaleja ja muuta hyödyllistä tietoa.

http://tilastokoulu.stat.fi/

– Findikaattori on Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian yhteis-

työllä toteutettu jatkuvapäivitteinen tietokokonaisuus, johon on koottu

kokoelma keskeisiä yhteiskunnan tilaa ja kehitystä kuvaavia indikaatto-

reita.

http://www.findikaattori.fi/

– Ympäristötilinpito-teemasivusto kokoaa yhteen YK:n ympäristötilinpi-

tokehikon mukaiset tilastot. Se sisältää kotimaista ja kansainvälistä ti-

lastotietoa, artikkeleita ja tietolähteitä ympäristötilinpidon alueelta sekä

ympäristötilinpidon kuvaukset ja käsitteet.

http://tilastokeskus.fi/tup/ymptilinpito/index.html

– Teemasivustoja ovat lisäksi mm. kansantalouden tilinpito, kasvihuone-

kaasuinventaario, sukupuolten tasa-arvo, Suomi 1917–2007 ja yritysten

kansainvälistyminen. Lisäksi ylläpidetään Suomen virallisen tilaston

portaalia ja Suomi lukuina -palvelua.

http://tilastokeskus.fi/tup/teemasivut.html

Kehittäminen: Teemasivustojen, portaalien ja muiden verkossa olevien tie-

tokokonaisuuksien kehittämistä jatketaan vuonna 2015 sekä sisältöjen että

palveluiden käytettävyyden osalta. Tilastokoulun tietosisältöä päivitetään ja

laajennetaan mm. tilastojen historiasta kertovalla osiolla Tilastokeskuksen

150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vuonna 2015 jatketaan myös kunta- ja

aluetiedon saatavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä osana laajaa

kuntatilastoinnin kehittämisohjelmaa.

Lisätietoa teemasivuista ja portaaleista:

http://tilastokeskus.fi/tup/index.html

Erityisselvitykset ja muut asiakaskohtaiset palvelut

Erityisselvityksiä tehdään esimerkiksi tilastojen perusaineistoista, aineistoja

yhdistämällä, selvityksenä kansainvälisistä aineistoista tai yhdistämällä tilas-

tollisia taustatietoja asiakkaan omiin aineistoihin. Lopputuloksena voi olla

tilastotaulukoita tai -kuvioita, analysoitu tilastoraportti, tilastoteemakartta tai

tutkimus raportointeineen.

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa tietoa liiketoiminnan suhdan-

nekehityksestä asiakkaan tietotarpeen mukaan. Tiedot voidaan tuottaa eri

toimialoista, maantieteellisistä alueista tai yritysryhmistä. Tiedot on tuotetta-

vissa seuraavista muuttujista: liikevaihto, palkkasumma, henkilöstömäärä ja

vienti.

Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu/index.html

SeutuNet-tilastopalvelu on kehitetty ratkaisuksi seutukuntien ja kuntien,

omaa aluetta koskevan, tuoreen tilastotiedon tarpeeseen. Palvelu räätälöi-

dään aina kunkin asiakkaan tai alueen tarpeita vastaavaksi. Palvelukokonai-

suuteen sisältyvät tilastot, teemakartat ja diagrammit päivitetään automaatti-

sesti aina uusien tietojen ilmestyttyä. SeutuNet-tilastopalvelun hinnoittelu

52(54)

perustuu taulukoiden ja kuvien lukumäärään. Kokonaishinta lasketaan ta-

pauskohtaisesti erikseen ja palvelusta tehdään päivityssopimus.

Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/seutunet/index.html

Kehittäminen: Vuoden 2015 aikana pyritään laajentamaan ja vahvistamaan

erityisesti ns. tilastointipalveluita eli palveluita, joissa Tilastokeskus tuottaa

yhden tai useampia tilastokokonaisuuksia asiakasrahoitteisesti julkaistavaksi

joko osana Tilastokeskuksen verkkopalvelussa tai tilaajan omassa palve-

lussa.

Tutkimusaineistot ja muut tutkimusta tukevat palvelut

Tilastokeskuksen tutkijapalvelutoiminta koostuu monipuolisesta palvelutarjon-

nasta, kuten otos- ja menetelmäpalveluista tai tutkijapalvelut -toiminnon tarjoa-

mista mikroaineistoihin liittyvistä palveluista.

Tilastoaineistot kattavat yhteiskunnan eri osa-alueet. Saatavana on sekä val-

miita että asiakkaan tarpeen mukaan muokattavia tutkimusaineistoja. Näitä

ovat mm. yksikkötason aineistot eli mikroaineistot sekä kansantalouden ti-

linpidon aineistot. Mikroaineiston yksikkönä voi olla esimerkiksi yritys, toi-

mipaikka tai henkilö. Sijaintitiedon avulla yksikkötason aineistosta voidaan

muokata paikkatietoon perustuvia aineistoja ja tilastoja.

Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/tutkimusaineistot/index.html

Etäkäyttöympäristö mahdollistaa herkkien aineistojen tutkimuskäytön Ti-

lastokeskuksen ulkopuolelta etäkäyttösopimuksen tehneistä organisaatioista

käsin.

Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/etakaytto.html

Tutkimuslaboratorio tarjoaa mahdollisuudet sekä yrityksiä että henkilöitä kos-

kevien taloustieteellisten tutkimusten tekemiseen. Tutkijoiden käytössä on

useita valmiita aineistoja, joihin on mahdollista yhdistää myös muita aineistoja.

Tutkimuslaboratorion toiminta on järjestetty niin, että herkkien aineistojen tie-

toturva säilyy.

Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/toimitusmuodot.html

Mikrosimulointimalli on henkilöverotuksen ja sosiaaliturvalainsäädännön

suunnitteluun, seurantaan ja arvioimiseen tarkoitettu laskentaväline. SISU-

mikrosimulointimalli mallintaa Suomen henkilövero- ja sosiaaliturvajärjes-

telmää. Tilastokeskus pitää palvelua yllä yhteistyössä muiden toimijoiden

(mm. Kela, THL, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö)

kanssa.

http://www.stat.fi/tup/mikrosimulointi/index.html

Kehittäminen: Uudistetun aineistokatalogin avulla helpotamme aineistojen

löytymistä. Myös muut metatietoverkkopalvelut uudistuvat. Etäkäytön kapasi-

teettia ja toimintavarmuutta parannetaan. Valmiiden tutkimusaineistojen määrää

ja etäkäyttöpalvelua laajennetaan edelleen. SISU -mikrosimulointimallia täy-

dennetään välillisen verotuksen suuntaan.

53(54)

Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio

Tilastokeskus tarjoaa haastattelu- ja tutkimuspalveluita asiakkaille. Palvelu

kattaa kaikki prosessin vaiheet: tutkimusasetelmien suunnittelu, tiedonke-

ruuvälineen valinta, otossuunnittelu sekä kysymysten ja lomakkeiden muo-

toilu aihealueiden ja kohderyhmien vaatimukset huomioon ottaen, tiedonke-

ruu sekä tilastotieteellisesti luotettava tulosten estimointi ja katoanalyysi.

Tarvittaessa kysymykset ja lomakkeet testataan SurveyLaboratoriossa. Tu-

lokset toimitetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan data-aineistona, tauluk-

koina, taulukkoraportteina tai tutkimusraportteina

Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/htpalvelut/index.html

SurveyLaboratorio tarjoaa tiedonkeruun laadun arvioimiseksi

– käsitteiden, luokitusten ja tiedonkeruulomakkeiden ja -menetelmien tut-

kimusta ja testausta

– koulutusta ja konsultointia

– artikkeleita mm. Tieto&trendit talous- ja hyvinvointikatsaus-lehdessä

Yleisimmät menetelmät ovat fokusryhmähaastattelu, asiantuntijaraati, kog-

nitiiviset haastattelut ja haastatteluvuorovaikutuksen koodaus (behavioural

coding). Tiedonkeruun huolellisella suunnittelulla varmistutaan siitä, että

kysymykset mittaavat sitä, mitä niiden toivotaan mittaavan. Lisäksi vähen-

netään tiedonantajien vastausrasitusta ja tarvetta aineistojen jälkikäsittelyyn.

Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/surveylab/index.html

Koulutus- ja asiantuntijapalvelut

Tilastokeskuksen koulutuspalvelut perustuvat vahvaan tilastoalan asian-

tuntemukseen. Koulutusta järjestetään tilastollisista peruskäsitteistä, tutki-

mus- ja tiedonkeruumenetelmistä, tilastojen havainnollistamisesta ja esittä-

misestä, tilastojen luku- ja käyttötaidosta, tilasto-ohjelmien hyödyntämi-

sestä, tilastotiedon lähteistä ja eri tilastoaihealueiden ajankohtaisista tee-

moista. Kurssit ovat maksullisia. Listakurssien lisäksi Tilastokeskus järjestää

myös asiakkaan tarpeiden pohjalta räätälöityä tilauskoulutusta.

Tilastokoulu on kuvattu edellä kohdassa teemasivustot ja muut tietokoko-

naisuudet.

Ajantasainen kurssikalenteri: http://tilastokeskus.fi/tup/kurssit/index.html

Kansainväliseen konsultointiin Tilastokeskuksessa käytetään työaikaa va-

jaan vuoden verran vuonna 2015. Käynnissä on hankkeita Kazakstanissa,

Kosovossa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Ukrainassa.

Lisäksi virastoon suuntautuu vuoden aikana useita ulkomaalaisia opintovie-

railuja.

Tilastotietopalvelu

Tilastokeskus on tilastoihin liittyvän tietopalvelun asiantuntija. Maksut-

tomina palveluina hoidetaan kyselyt, joihin vastaaminen kestää alle 15 mi-

nuuttia; tätä pidemmät toimeksiannot toteutetaan maksullisina toimeksianto-

palveluina.

54(54)

Päivystävät informaatikot vastaavat kysymyksiin puhelimitse, sähköpostitse

ja chat-palvelussa ja ovat lisäksi tavattavissa Tilastokeskuksen toimitiloissa

Helsingin Kalasatamassa. Tilastokeskuksen tiloissa on käytettävissä maan

laajin kokoelma kotimaisia, ulkomaisia ja kansainvälisiä tilastoja sekä pai-

nettuna että sähköisessä muodossa. Palvelu kattaa myös Tilastokeskuksen

arkistoaineiston. Sähköposti- ja puhelinpalvelut päivystävät arkipäivisin klo

9-16. Vuoden 2015 alusta lähtien käyntipalvelut ovat sen sijaan käytettävissä

pääasiassa vain erikseen sovittavina aikoina.

Kehittäminen: Vuoden 2015 alusta lähtien palvelut painottuvat entistä

enemmän sähköisiin kanaviin, kun Kaisa-talon asiakaspalvelupiste on sul-

jettu ja Tilastokirjaston aukioloajat muutettu. Vastaavasti suosiota saavutta-

nutta chat-palvelua sekä sosiaalisen median hyödyntämistä muutenkin tieto-

palvelun tukena (mm. Tilastotohtori facebookissa) vahvistetaan.

Lisätietoja ja aukioloajat:

yhteystiedot: info@tilastokeskus.fi

– http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/index.html

– http://tilastokeskus.fi/tup/tilastoarkisto/index.html

Muut palvelut

Tilastokeskuksen rekisteripalveluihin kuuluvat Kuolintodistusarkisto, Op-

pilaitosrekisteri ja Yritys- ja toimipaikkarekisteri.

Lisätietoja:

– kuolintodistusarkisto

http://tilastokeskus.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html

– Oppilaitosrekisteri

http://tilastokeskus.fi/tup/oppilaitosrekisteri/index.html

– Yritys- ja toimipaikkarekisteri

http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html